Рыбаченко Олег Павлович : другие произведения.

Gulliver Ukat Chamberlain Ukat Caballero Ukatxa

Самиздат: [Регистрация] [Найти] [Рейтинги] [Обсуждения] [Новинки] [Обзоры] [Помощь|Техвопросы]
Ссылки:


 Ваша оценка:
  • Аннотация:
    Aka chiqanx mayamp kunatix lurasiñapäkän ukax lurasiwayi, Chamberlain jupax janiw irnaqañ jaytkänti ukat Hitler jupampiw sapa mayni sumankäwir saräna. Ukatwa Tercer Reich ukax satélites ukanakampi, Japón ukat Turquía ukanakamp URSS markarux atacapxäna. Ejército Rojo ukax wali ch"amampiw sartaski. Ukampis qʼala kayuni suma Komsomol markankirinaka ukat jan axsartʼir precursoranakas nuwasiñaruw sarapxi.

  GULLIVER UKAT CHAMBERLAIN UKAT CABALLERO UKATXA
  ANOTACIÓN ukax mä juk"a pachanakanwa
  Aka chiqanx mayamp kunatix lurasiñapäkän ukax lurasiwayi, Chamberlain jupax janiw irnaqañ jaytkänti ukat Hitler jupampiw sapa mayni sumankäwir saräna. Ukatwa Tercer Reich ukax satélites ukanakampi, Japón ukat Turquía ukanakamp URSS markarux atacapxäna. Ejército Rojo ukax wali ch"amampiw sartaski. Ukampis qʼala kayuni suma Komsomol markankirinaka ukat jan axsartʼir precursoranakas nuwasiñaruw sarapxi.
  . JANK"A #1
  Gulliver jupax mä kuns lurañapa, ukax janiw sinti sumakiti: molino qalaruw turkañapa ukat granox jak"uruw muyuñapa. Ukat jupax pachpaw niya tunka payan marani waynan janchipan jikxatasïna, musculoso, ch"amani ukat bronceado.
  Ukampis wayna-esclavox sapa kutiw kunayman paralelo pachanakarux saraski. Ukat jupanakat maynïrejj wali suma jaqënwa.
  Chamberlain chachajja, 10 de mayo de 1940 maranjja, janiw munañaparjam irnaqäwipat jaqsutäkänti, ukat 1940 maran julio phajjsit 3 urunak saraqatarojj Tercer Reich markamp mä jachʼa sumankañ tukuyañwa atipjäna. Hitler chachajja, británico colonial imperiojj walikïskaniwa sasaw garantizäna. Uk uñjasax britániconakax taqi kunatix nayratpach katuntatäkän ukanak alemán ukham uñt"apxäna. Ukax Francia, Bélgica, Holanda ukat Italia markan Etiopía markar apnaqañ colonia ukanakamp chika.
  Uka ch"axwäwix janiw Payïr Jach"a Ch"axwäw satäkänti, ukax tukusxänwa. Jichha pachatakixa, chiqpachansa. Alemanonakax atipjatanakarux digerir qalltapxäna. Uka pachparakiw Tercer Reich markanx machaq kamachinakax apsutäna, pusi wawat juk"amp jisk"a familianakarux impuesto churapxäna, ukatsti SS chachanaka ukat ch"axwäw heroes ukanakax yaqha markankirinakat payïr warminïpxañapatakiw jaysapxäna.
  Ukhamaraki colonia ukanakan utt"asiwipax nayrar sartarakïnwa. Ukat alemanonakar yurir warminakar chʼamañchtʼañajj jukʼampiw jiljjattäna.
  Hitler chachajj uka pachpa tiemponwa URSS markar uñchʼukiskäna. 1 uru mayo phaxsit 1941 maran desfile ukanx KV-2 tanques ukanakax 152 milímetros cañón ukat T-34 tanques ukanakamp Plaza Roja uksanw pasapxäna, ukax alemanes ukanakarux walpun muspharayäna. Fuhrer sat barcojj mä jachʼa tanquenak lurañwa mayïna. Ukatx "Panteras", "Tigres" -2, "Leones" ukat "Ratones" ukanakan irnaqañax qalltawayiwa. Taqi uka tanques ukanakax mä esquema de diseño común ukanïnwa, laderas de armaduras ukat armamentos ukat armaduras ukanakax ch"amampiw jilxattaski. Ukampis tankinak lurañatakejj tiempow munasïna, ukhamarak panzvale sat barcor wasitat armañajj walja tiempow munasïna. Ukat Fuhrer sat barcojj mayo phajjsit 1944 marakamakiw wakichtʼasispäna. Ukat uka tiempotakejja, URSS markajj wali wakichtʼatäjjänwa.
  Stalin chachajj janiw Finlandia markan chʼajjwäwipat mayamp chʼajjwjjänti. Finlandia markar yaqha sarañajj Hitler chachan jarkʼatänwa, jupajj Suomi markampiw mä acuerdor purïna. Alemania markankirinakajj Grecia ukat Yugoslavia markanakampikiw nuwasipjjäna. Ukax pä semanaw sarantawayxi ukatx atipt"awayiwa. Grecia markax nayrïr Mussolini ukan atacatawa, ukampis jawq"jataw uñjasiwayi. Ukat Yugoslavia markanx mä golpe de estado antialemán ukaw utjawayi. Ukatwa alemanonakajj ukar mantapjjañapäna. Ukampis ukham blitzkrieg ukham episodio ukhamänwa.
  Fuhrer sat chachar atiptʼasajja, inti jalsu toqer mä campaña wakichtʼaskakïnwa. Alemanes jupanakax mä serie machaq avionetas ukanakaw uñstayapxi - tornillo ME-309, ukat Yu-288. Nazis jupanakax jet ME-262s ukanak serien katuqapxarakïna, ukat nayrïr Arado avión ukanaka, ukampis janiw jichhakamax waljanir puripkiti.
  Ukampis Stalin chachajj janiw saytʼaskänti. URSS markax janiw avión jet ukanakamp atipjkänti, ukampis mayni tuqitxa mä tornillo ukham lurapxäna, ukax jach"a ukat jan uñjkaya ukhamaw lurapxäna. Yak-9, ukatxa MIG-9, ukatxa LAGG-7, ukatxa IL-18 ukanakawa uñstawayi. Ukat yaqhip kasta bombardero, juk"ampis PE-18. Inas cualitativo tuqitxa, alemán aviación ukax juk"amp ch"amanïchïna, ukampis soviéticos ukanakax juk"ampiw utjäna. Ukat alemán ME-309 ukax jichhakiw uka serier mantawayi, ukampirus wali ch"aman armas ukanïnwa: kimsa 30 milímetros aéreos armas ukat pusi ametralladoras. Ukat ME-262, taqpachanx jichhakiw pallapallanakar mantañ qalltawayi, ukatx janiw sinti yaqhachatäkänti motoranakan atinisiñapampi.
  Focke-Wulf sat maquinajj walja jaqenakan maquinapänwa, wali chʼamani armanakampi ukat irnaqtʼir caballompiw utjäna. Ukan jankʼakïtapajja, soviético avionanakat sipansa jukʼampïnwa, ukhamaraki armaduranaka ukat armamentonakan chʼamapatsa sipansa. Maniobrabilidad tuqitxa, avión ukax soviéticos ukanakat sipanx juk"amp jan ch"amaniwa, ukampis mä buceo ukanx jach"a velocidad ukaw qhispiñax utjäna, kunawsatix avión soviético ukanakax chuymapar mantaspa ukhaxa, ukat ch"aman armas - suxta armas aéreas ukanakamp nuwasirïtwa, ukax ch"amanchawayitu nayrïr jak"achasiñat avión ukar jaquntañataki.
  Chiqansa, uka jan ukax uka chʼamanakampi uñisirinakax jaya tiempow uñakiptʼasma.
  URSS ukax tanques KV-3, KV-5, KV-4 ukanakanïnwa. Ukat uka seriex T-34-76 tankänwa, ukat qhipatxa ruedanakan pista T-29 sat tankänwa. Ukat ukhamaraki T-30, ukat BT-18.KV-6 ukax uñstarakiwa, nayrir modelonakat sipanx juk"amp llamp"u.
  Ukampis alemanes jupanakax serie Pantera ukar uñstayapxäna, ukax kimsa tunk pusini armas ukanakat sipanx juk"ampiw jilxattawayi, armadura de combate ukar ch"allt"añ ch"amampi ukhamarak armadura frontal ukanx ukhamaraki. Chiqansa, URSS markax T-34-85 tanque katuqatayna, ukampis uka serien lurañax marzo phaxsin 1944 maran qalltawayi. Ukat "Pantera" ukax pusi tunk payan mara tukuyatw serie ukar mantawayi, "Tigre" ukar uñtasita. Suma, "Tigre" -2 ukat "León" ukax "Ratón" ukampiw qhipharux.
  Tanques ukanakan jakhüwipatxa, URSS markax mä ventaja ukankaspas ukhamawa, ukampis alemanes ukan calidad ukax juk"amp askïkaspas ukhamawa. Ukhampachasa, T-4 ukat T-3 ukax mä juk"a nayra pachanakaniwa. Ukat ukhampachasa janiw mä amtañ ventaja churapkiti. Ukampis janiw ukakïkiti. Hitler jupax mä taqpach coalición de estados aliados ukaniwa, Japón markamp chika. Ukat URSS markax Mongolia markakiw utji. Ukampis Japón markanx patak millón jaqinakaw utji, janiw colonianak jakt"añjamäkiti. Ukat niya tunka millón soldadonakaruw khithäna. Ukat China markanx Chiang Kashi jupamp tregua lurañx atipxarakitaynawa, jupax Mao jupan ejercitoparuw atacatayna.
  Ukhamajj Hitler chachajj ejercitopa ukat satélites ukanakap URSS marka contraw khitäna. Jichha kutix línea Molotov ukax niyaw tukuyatäxäna, ukatx mä ch"aman arxatäwiw utjäna. Ukampis Tercer Reich ukax Turquía markaruw atipt"añ atipjatayna, ukax Transcáucaso uksatw ch"axwaspa, ukat Japón uksatw atipt"aspa. Stalin jupax movilizarïnwa, ukatx Ejército Rojo ukan jach"apax tunka payan millones jaqinakaruw puri. Hitler chachajja, Wehrmacht sat gruporuw tunka millón jaqenakar puriyäna. Ukhamarus aliados ukanakaw utji. Ukat akax Finlandia, Hungría, Croacia, Eslovaquia, Rumania, Italia, Bulgaria, Turquía ukanakawa. Suma, juk"ampirus Japón markax Tailandia markampi, ukat Manchuria markampi.
  Italia markax aka kutix mä millón taqpach pallapallanak utt"ayäna, ukhamax janiw África uksan ch"axwkänti ukat taqpach ch"amapampiw nuwasïwir jaquntaspa. Jilapachax Stalin jupax paqallq millones chikatani soldadonakanïnwa Occidente uksanxa, paqallq millones alemanes ukat pä millón chikatani satélites ukanakamp chika, ukat anqäx markan divisiones ukanakax nayrïr escalón ukanx utjarakïnwa. Alemanes jupanakax Francia, Bélgica, Holanda ukat yaqha markanakat soldadonakanïpxänwa.
  Infantería ukanjja, mä ventajaw utjäna, ukampis ejercitojj mayj mayjänwa. Tanques ukat aviación ukanakanx URSS ukax ventaja ukaniwa cantidad ukanxa, ukampis inas calidad ukanx juk"amp jan walix utjchispa. Inti jalsu tuqinx japoneses ukanakax juk"amp infantería samurai ukanipxarakiwa. Tanques ukanakanx igualdad ukaw utji, ukampis soviéticos ukanakax juk"amp llamp"u ukat juk"amp ch"amaniwa. Ukampis aviación tuqinx Lejano Oriente uksanx niyaw juk"amp japonés jaqinakax utjxi. Ukat flota ukanx juk"amp jach"a ventaja ukanipxi.
  Mä juk"a arumpixa, mayo phaxsit 15 urunak saraqataruw ch"axwäwix qalltawayi. Thakhinakax wañt"awayxänwa ukatx alemanes satélites ukanakamp umamp phuqhantat uñjasipxäna.
  Qalltatpachaw ch"axwäwix jaya pacha ukat qhuru ch"axwäw jikxatäna. Alemanonakax nayrïr urunakax Belostotsky ukan ch"usawjap khuchhuqañakiw atipxatayna, ukatx uka chiqan sur uksanx posiciónes ukar cuña ukamp p"akjasaw p"akjapxäna. Soviético soldadonakajj contra ataque lurañ yantʼapjjäna. Ch"axwawix juk"ampiw sarantawayxi... Mä qawqha semananak qhipatx línea de frente ukax qhipharux URSS frontera inti jalsu tuqin mä juk"a sayt"asiwayi. Alemanes jupanakax pä tunk patak kilómetros ukch"akamaw nayrar sartapxäna ukatx janiw askinak jikxatapkänti. Ukhamarakiw Transcaucasia markan turconakax janiw sinti askinak jikxatapkänti, mä juk"a arxatäwi soviético ukarux ch"amanchapxäna. Jach"a markanakatxa, otomanonakax Batumi markakiw katuntapxäna. Ukampis japoneses ukanakax Mongolia markanx wali nayrar sartañ atipxatayna, ukatx URSS ukan territoriopanx jisk"a cuña ukanakakiw utjäna. Chiqansa, Vladivostok ukat Magadan ukanakarux wali chʼamampiw jawqʼjapxäna. Ch"axwawix taqpach verano urunw sarantawayxi ...
  Uka jallu qallta phaxsinx Ejército Rojo ukax nayratpach nayrar sartañ yant"apxäna, ukampis inamayakïkänti. Ukampis mä jukʼa nayrar sartawayi, Lvov markat sur toqerukiw saräna, ukampis uka cheqansa alemanonakajj jupanakaruw chʼamañchtʼapjjäna. Wayra tuqinxa, jet ME-262 ukax janiw askïkänti ukat janiw suyt"atarjam sarnaqkänti.
  Chiqansa, Panterax defensa tuqinx wali askiwa, ukampis janiw ofensiva tuqinxa. Ukatwa juyphi pachakamaw nuwasiñax sarantaskakïna. Ukat ukanx wasitatw Ejército Rojo ukan nayrar sartañ yant"awinakapax utji. Ukham sistemajj utjarakïnwa. Ukampis alemanonakajj wali chʼamampiw nuwasiñatak chʼamachasipjjäna.
  Pantera-2 ukax juk"amp ch"aman armanakampi ukat armaduranakampiw uñstawayi. 1945 maran primavera phajjsinjja, machaq kimsa nuwasiñanakaw utjäna. Ukampis mayampiw línea de frente ukax jan irnaqas qhiparäna.
  Ukampis alemanonakax Lvov marka jakʼanwa mä caldera lurañatakix nuwasipxäna. Ukat uka nuwasiñax wali jachʼänwa.
  Aka chiqanx imillanakax-Komsomol jupanakax nazis ukanakamp uñt"asipxäna. Ukat qʼala kayuni suma uñnaqtʼanakajj wali colerat nuwasipjje. Ukat uka pachparakiw qʼochupjjarakiwa, qʼala kayunakapampiw tankinak manqhar granadanak jaqontapjje.
  Chiqpachansa, ukax imill wawanakan munatapawa. Ukat Natasha, nayrïr jaqix, chiqans mä bikini ukampiw uñt"ayasi.
  Ukat ukhamatwa wali suma ukat chuymampi qʼuchtʼi;
  Jach"a santun tayka markan himno, .
  Q"ala kayuni imillanakax chuymasan q"uchupxi...
  Stalin masix wali munat jaqiwa,
  ¡Ukat suma uñnaqtʼaninakan arupajj wali istʼasi!
  
  Jiwasax fascistas ukanakar atipt"añatakiw yuripxta
  Wehrmacht ukax janiw qunqur jaquntatäkaniti...
  Imill wawanakax phisqa phisqanimpiw examenan pasapxäna,
  ¡K"ajkir Lenin chachajj chuymapan utjpan!
  
  Ukat nayax Ilyich ukarux wali kusisitaw munasta,
  Jupax suma Jesusampi amuyunakapankiwa...
  Jiwasax nazis ukanakarux ch"uqi ch"uqiruw jiwayañäni,
  ¡Ukat taqi ukanak wali yatiñampi lurañäni!
  
  Jiwasan Mama Markasan jach'a kankañapataki, santu,
  Jiwasax Pachamamatakix jan axsarasaw ch"axwañäni...
  Ch"axwañaw q"ala kayuni Komsomol markankiri, .
  ¡Santonakax ukham ajanunïpxiwa!
  
  Jiwasax imill wawanakax jan axsart"ir ch"axwirinakätanwa,
  Iyawsapxita, sapa kutiw jan axsaras nuwasiñ yattanxa ...
  Awkinakax Komsomol ukankirinakat jach"añchasipxi,
  ¡Uka insignia pallapallanakan satchel ukan uchasta!
  
  Q"ala kayukiw thaya taypin t"ijtxa
  Mä Komsomol markankir jaqix mä ch"uqi ch"axwañanw ch"axwaski...
  Nayaw ch'akha p'akjä, naya uñisiritwa, .
  ¡Ukat jan axsarasaw rosa sat quqar mä oda qʼuchtʼä!
  
  Nayax Awki Markar aruntt'ayarakïwa,
  Warminakan universopankir tawaqux juk'amp suma ...
  Walja maranakaw pasjjani,
  Ukampis ¡iyawsäwisajj taqe cheqanwa utjani!
  
  Pachamamatakixa janiwa juk"ampi arunakaxa utjxiti, .
  Pachamamar luqtañamawa, q"ala kayuni imilla ...
  Comunismo ukat yuqall wawanakan sutipxaru, .
  ¡Qhana universo ukan tapapar mantañäni!
  
  Kuntï nuwasïwin jan lurañjamäki ukanakjja
  "Tigres" ukar arknaqata, phichhantat, chiqaparu "Panteras" ...
  Nayan destinojajj mä filo agujampi sasiwa
  ¡Alajjpachan mayjtʼäwinakaw utjani!
  
  Ukatwa uka granadanakat mä qutu jaquntawayta,
  Kuntix manq"at awtjata yuqall wawanakax falsificapkäna ...
  Formidable Stalingrad ukax jiwasan qhipäxankaniwa,
  ¡Comunismo ukax niyaw churat uñjañäni!
  
  Taqinipuniw chiqpachapuni atipjañäni,
  "Tigres" ukat "Panteras" ukanakax janiw p'akintapkaniti...
  Rusia dios-oso-n wararitap jiltayañamawa- .
  Ukat gouge - jan medida yatkasa!
  
  Ukax thaya q"ala kayuni, .
  Uka suma tawaqux wali ch"amampiw t"ijti ...
  Janiw ch"amampi nayrar jaquntañax wakiskiti, .
  ¡Jan jiwat pampan wal kusistʼapxam!
  
  Fascista ch"axwirix wali llakitaw ch"amani,
  Jupax mä coheterus sarnaqarakispawa ...
  Comunistanakan sutip sum yatiña, .
  ¡Chiqpachansa, ¡heroico lurawinakaw q"ucht"ata!
  
  Mä imill wawa katuqawayta, ukax wali axsarkañ katuntatänwa, .
  Jupanakax q"ala kayukiw mä chhijchhi taypin irpapxäna ...
  Ukampis ismuñax janiw Komsomol markankir jaqirux llamkt"kaniti,
  ¡Ukat janiw ukham thaya, uñjtanwa!
  
  Uka monstruonakax imill wawarux t"aqhisiyañ qalltapxäna,
  Hierro, wila-q"añu ukat q"ala talonanaka ...
  Ukat estante patxan mä chivompi tʼaqhisiyaña,
  ¡Nazis ukanakax janiw Komsomol markankir jaqit khuyapt"ayasipkiti!
  
  Uka junt"u wila furious metal ukata, .
  Llant"ata, q"ala kayuni imill wawar puriñkama ...
  Verdugox q"ala suma uñnaqt"an warmiruw t"aqhisiyatayna,
  ¡Uka jawqʼjata warmiruw trenzanakapat warktʼäna!
  
  Amparanakaj t"ijt"ayapxitu, kayunakajax nayatakix axsarañjamawa,
  Mä imill wawan axilas manqhar ninamp uchapxäna ...
  Nayax amuyunakajan apt'ataw jikxatasiyäta, phaxsikamaw yatipxta,
  ¡Comunismo ukar ch"allt"asiwaytwa, qhana churawayta!
  
  Tukuyañatakix verdugox t"ijt"awayxänwa,
  Fritz jupanakax q"ala jan isinïñkamaw arknaqapxitu...
  Ukat mä wawar jachir ist'arakta,
  ¡Warminakax imill wawat khuyapt"ayasisaw wararipxaraki!
  
  Uka jan wali jaqinakax kunkaparux mä lazo jaquntapxäna,
  Uka saxranakax juparux juk"amp ch"amampiw chhuxriñchjapxäna...
  Jesusampiru Stalinampiruw wal munasta
  ¡Uka jan wali jaqinakax markapar takxatapxkchïnsa!
  
  Akax mä caja q"ala kayu manqhat jaquqanitawa,
  Uka lazo taypinxa, q"ala jan isin tawaqux ...
  Taqi ch'aman Diosax alma katuqpan,
  ¡Paraisonjja, wiñayatakiw kusisiñajj utjani, wayn tawaqonaka!
  Ukhamaw Natasha kullakarojj wali jachʼa jachʼa tukusa ukat munasiñampi qʼochüna. Ukat wali suma ukat qamir uñnaqtʼanïnwa. Ukampis ch"axwäwix sarantaskakiwa ... Alemanonakax janiw p"akintapkänti.
  Ukampis ukatx Ejército Rojo ukax nayrar sartawayi, ukatx wasitatw mä ch"ama arxatäwi. Línea de frente, kunjamtï Nayrïr Jachʼa Chʼaxwäwin utjkäna ukhama, ukat congelatäxänwa. Panpacha tuqit chhaqtäwinakax wali jach"äkchïnsa, ukampis ¿kawkhans nayrar sartawix utji?
  Hitler chachajja, África markankir colonianakan yänakap apnaqasa, Goering chachan ewjjtʼaparjamaw apuestañ yantʼäna, mä avión ofensiva aérea ukat jet ukanakampi. Ukampis XE-162 ukamp chikt"at suyt"awinakax janiw phuqhaskänti. Ch"axwirix, jan qullqini ukhamarak jan ch"amäkchisa, wali ch"amaw apnaqañataki, ukatx janiw serial apnaqañatakix askïkänti. ME-262X ukax mä juk"a juk"amp sumaw tukuwayi, ukax pä juk"amp nayrar sartat motoranakampi ukat ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iqampiw juk"amp atiniskañ apnaqañan ukhamarak lurañanx uñstawayi. Nayrïr ukham maquinanakax pusi tunk phisqhan mara tukuyanw uñstawayi. Ukat pusi tunk suxtan maranakanx alemanes ukanakax juk"amp nayrar sartat jet bombarderos sin chupa ukanipxarakïnwa.
  Aviación jet ukanx Tercer Reich ukax URSS ukarux atipt"awayiwa, juk"ampirus tecnología tuqitxa. Ukat ukat mä ofensiva aérea ukax qalltawayi, ukat jupanakax pilotos soviéticos ukanakaruw alaxpachan jawq"jañ qalltapxäna.
  Alemania markan ch"aman TA-400s, ukatx TA-500 ukat TA-600 ukanakax Urales uksat juk"ampirus Urales uksan uñisirinakan fabricanakaparux bombardeañ qalltapxäna. Ukhamaraki jan chuymani autonaka.
  Ukat jichhax alemanonakax juk"amp amtäwinak lurañ qalltapxäna. Ukatjja, nazis sat jaqenakajj E-50 sat tanquejj jukʼamp sumäpjjänwa, jukʼamp suma jarkʼaqatäpjjänwa, uka pachparakiw suma armat ukhamarak jankʼak sarapjjarakïna. Ukat T-54, jukʼamp nayrar sartata ukat chʼamani, lurañajj wali qheptʼataw uñjasïna.
  Ukat ukhamatwa, 1947 maranx machaq tanques alemanes de la serie E ukax nayrïr jach"a askinak jikxatapxatayna, defensas soviéticas ukanakar p"akintasa ukat Ucrania occidental uksa Lev ukamp chika katuntapxatayna. Uka qhipatxa, alemanes jupanakax rumanonakamp chikaw Moldavia markar mantañ atipxatayna, Odessa markaruw uraqit URSS uksat khuchhuqapxäna. Soviético soldadonakax markasanx qhipäxar kutt"apxarakïnwa. Jupanakax Línea Stalin satäkis ukaruw kutt"apxäna. Ukhamarus Riga markax jaquqanirakïnwa. Báltico sat lamar qotat mistjjañajänwa.
  Precursoranakax jan axsarasaw nazis ukanakamp nuwasipxarakïna. Vasily waynax q"ucht"arakïnwa, q"ala kayumpiw nazis ukanakarux explosivo paquetes ukanakamp jaquntäna;
  Nayax mä computadora ukham moderno waynatwa,
  Ukat mä jisk"a wawar prodigio churañax juk"amp jasakiwa ...
  Ukat chiqpachans wali sumaw jikxatasïna - .
  ¡Kunas Hitler chachajj saxranakar uñtasitäspa!
  
  Uka waynax q"ala kayukiw ch"uqi ch"uqi taypin jikxatasi,
  Fascista ukan bozal ukanakapanx ...
  Kayunakapasti mä ganso ukham wila wilaruw tukuwayäna,
  ¡Ukat mä llaki calculadora suytʼaski!
  
  Ukampis precursorax jan axsarasaw amparanakap cuadrado luräna,
  Ukat jachaqt"asisaw jiwayañ utar saraski ...
  Fuhrer ukax khitirus horno ukar khitatayna,
  ¡Maynix mä fascista ukan flechanakampi jawq"jatäna!
  
  Jiwasan pachasat mä prodigio wawa, .
  Jupax mä blaster aptasinx jan axsarasaw nuwasiñar t"ijtäna ...
  Quimeras fascistas ukanakax chhaqtayatäniwa,
  ¡Ukat Taqi Chʼamani Diosax wiñayatakiw jumamp chikäski!
  
  Mä yatiñan waynax Fritz ukarux mä vigampiw jawq"jatayna,
  Ukat mä qawqha monstruonakaw khuchhurata ...
  Aka chiqanx comunismo ukarux juk"amp jak"achasipxänwa,
  ¡Taqi chʼamapampiw nazis ukanakar jawqʼjäna!
  
  Uka prodigio waynax mä vigampiw ch"axwanti, .
  Taqi kunat sipansa, jupax wali ch"aman blaster ukaniwa ...
  "Pantera" ukax mä juk'a ch'allt'atawa, .
  Taqi kunat sipansa, ¡jumax schmuck uñt"añamawa!
  
  Jiwasax fascistanakarux jan kunaniw jiwayañäni,
  Ukat uñisirinakarux tukjañäniwa ...
  Aka chiqanx jiwasan blasterasax taqi ch'amampiw phallayäna,
  !
  
  Nayax jupanakarux t"unjawayta, jan mä metal k"ajkir, .
  Aka ch'aman "Tigre" ukax nina nakhantawayi ...
  ¿Nazinakajj uka oraqet jukʼak yatipjjeti?
  ¡Wila anatt"awinakampi juk"ampi munapxtaxa!
  
  Rusia markax mä jach"a imperio ukhamawa
  Lamar qutat wasar pampakamaw ch"allt"ata...
  Mä imill wawaruw q"ala kayu t"ijtir uñjta
  Ukat waynax q"ala kayukiw - saxrax janiw utjxiti!
  
  Uka maldito fascistax jank"akiw tank ukar kuynt"ayäna,
  Mä acero carnero ukampixa, Rus" ...
  Ukampis Hitler jilatarojj wila latanak churañäni,
  ¡Nazis ukanakar jiskʼa césped ukar pʼakjañäni!
  
  Awki marka, jumax nayatakix wali munatawa,
  Qullunakat jan tukuskir ukat taiga ch"amaka ...
  Janiw pallapallanakax ikiñan samart'ayañax wakiskiti - .
  ¡Botas ukanakax mä jan axsart"ir marcha ukanw lliphipi!
  
  Nayrïr precursoraruw mä jachʼa precursor tukjjayäta, .
  Uka warawarax heroen - jank'akiw atipt'awayi ...
  Mayninakatakix jan fronteranakani, nayax uñacht'äwimpiw jutä,
  ¡Stalin compañerox mä ideal ukhamakiwa!
  
  Jiwasax atipt"araksnawa, nayax chiqpachapuniw yatxa
  Ukhampachas sarnaqäwix mayj mayjawa...
  Kuna ataque, jan wali heces ch"axwirinaka, .
  Ukat Fuhrer ukax mä kasta thayaruw tukuwayxi!
  
  EE.UU. markatakix juk"a suyt"awikiw utji
  Jupanakax jan kuna jan walt'awimpiw umañ yatipxi ...
  Fuhrer sat jaqirux pedestal ukhat jaqunukuñ yati, .
  ¡Ajjsarkañ capitalistanaka, ¡mä q"añunaka!
  
  Kun lurañas uka waynax ukhamäspa ukhaxa
  katuntat uñjasisinxa, jan isimp isthapt"ata, thayaru jaqunukut ...
  Jan aynachtʼataw mä wayn tawaqojj Fritz jilatampi nuwasïna, 1999 maranwa.
  ¡Ukampis Cristo pachpaw jiwasanak layku tʼaqhisiwayi!
  
  Ukatxa tʼaqhisiyañ aguantañapawa,
  Kunapachatixa wila hierrompi phichhantapxi...
  Kunapachatï pʼeqeman botellanak pʼakjäta ukhajja,
  ¡Mä wila ch"uxña thujrumpiw talonanakapar ch"allt"apxäna!
  
  Jumax juk"amp askiwa amukt"añama, kisunakam ch"allxtañama wayna
  Ukat t"aqhisiyawinak aguantañamawa mä titán Rus" ...
  Lakamax mä lighter ukamp phichhantañapawa
  Ukampis ¡Jesusax nuwasir jaqirux qhispiyaspawa!
  
  Jumax kawkir waynarus jak'u t'aqhisiyat pasapxäta,
  Ukampis aguantaskätawa, janiw chivo manqhan qunqurt'asimti ...
  Amparan estantepax qullqi munañampiw apsutäñapa,
  ¡Jichhax verdugox rey ukhamarak ch"iyar príncipe ukhamawa!
  
  Mä urux tʼaqhisiñanakax tukusxaniwa
  Diosan suma paraisoparuw mantäta...
  Ukat machaq aventuranakatakix pachaw utjani,
  ¡Mayo phaxsin qhant"ani ukhax Berlín markar mantañäni!
  
  Ukhama, ¿kunas mä wawar jaquntapxäna,
  Fascista ukax infiernoruw jaquntatäni aka...
  Edén markanxa mä jach'a aruw ist'asi,
  Uka waynax jaktawayxiwa - ¡kusisiñaw ukax utji!
  
  Ukhamajj janiw jiwañar ajjsarañamäkiti
  Pachamamatakix heroísmo ukaw utjañapa...
  Taqi kunat sipansa, rusanakax nayratpachaw ch"axwañ yatipxi,
  ¡Yatipxam jan wali fascismo ukax t"unjatäniwa!
  
  Mä flechampiw paraíso taypit pasañäni,
  Mä imill wawampi, jupax q"ala kayukiw ch"uqi taypin ...
  Jiwasan alayax mä jardinaw utji, t"ant"a phust"ata ukat panqarata,
  ¡Chʼojjña patjjanjja, ¡mä precursoraw tʼijtjjta!
  
  Paraison wiñayatakiw kusisit jakasiñäni, wawanaka,
  Ukanx walikïpxtwa, wali suma ...
  Ukat aka uraqinxa janiw kuna chiqas jukʼamp suma uñnaqtʼan utjkaspati,
  ¡Janipuniw chʼamäkaniti, uk yatiñamawa!
  Ukatwa uka waynax uka aptʼasisin wali amuytʼasis qʼuchtʼäna. Ukat wali suma uñnaqt"anïnwa ukat chuymampi.
  Soviético soldadonakax línea Stalin uksaruw kutt"apxäna, ukatx URSS uksan mä chiqat sarxapxäna. Ukat akax Wehrmacht ukanx mä chiqap plus ukhamänwa.
  Ukampis ukhamakipans, wali askipunïnwa defensa ukax línea Stalin ukan utjañapataki. Japoneses jupanakax juk"amp ch"amanchasipxarakïnwa, nayraqatar p"akintasa, ukat Vladivostok markarux uraqit khuchhuqañ atipxatayna. Ukat niya taqpach Primorye markar katuntañataki. Ukanx Ejército Rojo ukan oxígeno ukarux khuchhuqapxäna. Jïsa, soviético soldadonakajj wali chʼamänwa.
  Ukampis pachpa Vladivostok markan nuwasiñajj wali qala chuymanïnwa. Ukat Komsomol suma tawaqunakax ukanw ch"axwapxäna. Jupanakajj mä bikini ukat qʼala kayunikiw sarnaqapjjäna. Ukat qʼala kayunakampiw mä granadajj jiwayir chʼamapan kayunakap jaqontapjjäna. Akax imill wawanakawa - jupanakan phuqhat chuchupax juk"akiw jisk"a tela ukanakamp ch"uqt"ata.
  Ukampis ukax janiw nuwasiñata, q"uchuñ jark"kiti;
  Komsomol imillanakax taqit sipans wali thayapxiwa,
  Jupanakax fascismo ukarux águila ukham ch"axwapxi...
  Jiwasan Mama Markasax suma sartañapataki,
  ¡Mä jamachʼin juntʼükaspas ukham nuwasirinakajj!
  
  Jan tukuskir suma uñnaqtʼampiw phichhantapjje,
  Jupanakanxa, taqpach planetax nina naktäwiruw juk"amp qhant"ayi ...
  Ukax jan tukuskirïpan
  ¡Tayka markax qullunakarus muyuyarakiniwa!
  
  Jiwasan Mama Markasan jach'a kankañapataki, santu,
  Jiwasax fanaticos ukanakamp ch'axwañäni ...
  Mä imill wawax q"ala kayukiw ch"uqi taypin t"ijti,
  ¡Jupajj mä tʼiju tʼiju mochilaruw granadanak aptʼasi!
  
  Mä regalo wali ch"aman tankar jaquntatäni, .
  Jach'a kankañ sutimpiw t'unjaña...
  Imill wawaxa ametralladorampiwa ch"axwanti, .
  Ukampis ¡mä caballero estado valiente ukaw utji!
  
  Taqi kunas imill wawakïspawa, jumax iyawstawa
  Jupax espacio ukanx ch"axwarakispawa ...
  Ukat fascismo ukan cadenanakapax mä animaljamaw tukuni,
  Chiqansa, ¡Hitler chachax mä jan wali payaso ukan chʼiwipakïskiwa!
  
  Jiwasajj phoqañäni, paraisojj alajjpachan utjani,
  Ukat imill wawax qullunakarux talonapampiw kuynt"ani ...
  Ukatpï jumax nuwasta ukat atrevista
  ¡Rusia Taykasan jach"añchäwipataki!
  
  Fuhrer jupax jupa pachpatakix mä lazo suyt"ani,
  Ukat jupax mä ametralladora granada ukampiw ...
  Jumax janiw jan amuyt'asis muyuñamäkiti,
  ¡Wehrmacht ukarux mä palampiw imt"añäni!
  
  Ukat universon ukhamarakiw Edén, .
  Jach"a espacio ukhamarak wali panqara ...
  Jumax alemanonakarux katuyasxtawa mä loqhe Sam, .
  ¡Ukat Jesusax almapan jakaskapuniwa!
  
  ¡Komsomol markankir jaqix wila bandera manqhankiwa!
  Komsomol ukankirïñax wali askiwa,
  Mä suma wila bandera manqhan uchatawa ...
  Awisax nayatakix chʼamäkchisa
  Ukampis ¡suma uñnaqtʼanïñan jachʼa luratanakapajj janiw inamayakïkiti!
  
  Qʼala kayukiw thaya taypin tʼijtjjayäta,
  Chhijchhix q"ala talón ukarux cosquillas ...
  Chiqpachansa imill wawar uñtat ardorax jilxattawayiwa, .
  ¡Comunismo machaq pacha lurañäni!
  
  Taqi kunat sipansa, Pachamamax jiwasan pachpa taykawa, .
  Jiwasax qhana comunismo ukamp apasktanwa ...
  Marka jan takt'añasataki atinisipxita,
  ¡Uka jan wali monstruo-fascismo ukar tukuyañäni!
  
  Nayax sapa kutiw suma uñnaqt"an tawaquxa
  Qʼala kayukiw chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar yatintaskchiyätsa ...
  Jach"a samkax phuqhasiwayi
  ¡Kunja quri trenzanakas utjitu!
  
  Fascismo ukax Moscú markakamaw p"akintawayi,
  Niya ukhamarakiw Kremlin uksanx ch"axwapxi...
  Ukat jiwasax imill wawanakax q'ala kayukiw ch'uqi taypin ...
  Enero phaxsinx sayt"atäxiwa, ukampis ¡jiwasatakix mayo phaxsinkaspas ukhamaw amuyasi!
  
  Jiwasaxa lurañäniwa, Pachamamataki, taqi kunsa yatipxañani
  Jiwasax janiw kuna markas jiwasatakix juk'amp munat universo ukanx utjkiti ...
  Wali garish jakañajj utjpan,
  ¡Janiw ikiñan samartʼañakix wakiskiti!
  
  Mä radiante comunismo uñstayañäni,
  Kawkhans mä palaciox mä rama jardinampi taqinitak utji ...
  Ukat fascismo ukax manqha pachanx chhaqtxaniwa,
  ¡Rus mamatakix wali ch"amampiw ch"axwañax wakisi"!
  
  Ukhamajj alajjpachansa walikïskaniwa,
  Kunapachatï uñisirinakar jankʼak tʼunjktan ukhajja ...
  Ukampis jichhax nuwasïwix wali ch'amawa,
  ¡Imill wawanakax q"ala kayukiw sarnaqapxi!
  
  Jiwasax imill wawanaka, ch"axwirinaka-heroes, .
  Sallqa fascismo ukarux infiernoruw jaquntañäni...
  Ukat jumax q"ala kayuni suma uñnaqt"ani
  ¡Ukhamat comunismo ukan banderapax uk lurañapataki!
  
  Utachañäni, universo ukanx nayax paraíso ukar iyawstwa,
  Ukat warawaranak patat wila bolsat banderar jiltayañäni ...
  Jiwasan Mama Markan jach'añchäwipatakix, atrevimiento,
  ¡Rusia markan jach"a, ch"aman qhanapax!
  
  Taqi kunas Edén, .
  Centeno ukat naranja panqaranakaw Marte ukan...
  Jiwasax perekory taqpachan atipt'añäni,
  ¡Kunapachatix markachirinakas ejercitopas mayacht"atäpki ukhaxa!
  
  Mä markaw sartani, nayax phaxsiruw iyawstxa,
  Venus ukax machaq yant'äw chiqaruw tukuni...
  Ukat aka Oraqenjja janiw jukʼamp suma cheqajj utjkaspati
  ¡Moscú capitalax mä jach"a jach"a tukuñampiw lurasiwayi!
  
  Kunapachatï wasitat espacior tʼijtjjañäni ukhajja,
  Ukat wali jan axsarasaw Júpiter ukar mantañäni ...
  Quri ch'iwini querubón ukax jilxattaniwa,
  ¡Ukat nazis ukanakarux janiw kuns jaytkañäniti!
  
  Banderax alaxpachan qhant'pan,
  Aka pata tuqinx janiw qullan markax utjkiti ...
  Komsomol ukankir jaqix phisqa,
  ¡Taqi chiqanakarusa, tejanakarusa atipt"añäniwa!
  
  Pachamatakix janiw kuna jan walt"awinakas utjkaniti, yatipxam
  Jupax nayrap quasar ukat sipan juk"amp jach"ar aptani...
  Ukat ñanqha Tatitux jiwasanakar jutaspa ukhaxa,
  ¡Juparux q"umachañäniwa, mä ch"axwawimpiw jakt"añäni!
  
  Berlín markanx q"ala kayukiw sarnaqapxi
  Dashing imillanaka, Komsomol ukankirinakar uñt'apxam ...
  Ukat dragonan chʼamapajj chhaqtayatäniwa,
  Ukat precursoran wajjrapajj arnaqasïna, ¡sonoso!
  . JANK"A #2
  Ukhamaw ch"axwawinakax jilxattawayi ... Alemanonakax Minsk uksaruw mä juk"a nayrar sartapxäna ukat markarux pampan muyuntapxäna. Uka ch"axwäwix pachpa Bielorrusia markan capitalapanw utjawayi. Alemanes ukat satélites ukanakax juk"at juk"at nayrar sartapxäna. Alemania markan E-series tanques ukanakax juk"amp nayrar sartatänwa, juk"amp thiya armaduranakampi ukat ch"aman motoranakampi ukat ch"aman armanakampi, ukhamarak armaduranakax wali jach"a laderanakampi. Mä juk"amp denso uñstayawix nivel de protección ukax jilxatañapatakiw yanapt"awayi, jan sinti jach"a jilxatañapatakix tanque ukan pesaje ukax.
  Nazis ukanakax Minsk markaruw ch"amanchapxäna.
  Norte tuqinxa, nazis ukanakax muyuntapxäna, ukat ukhampachasa Tallin markaruw katuntapxäna. Odessa markax jaya ch"axwäwinakatw jaltxatayna. Juyphi pachakamaxa, alemanonakax Minsk markaruw katuntapxäna. Soviético soldadonakajj Berezina sat cheqar kuttʼapjjäna. Juyphi pachax wali ch"axwawinakampiw pasawayxi, ukampis alemanonakax janiw nayrar sartapkänti. Ukhama, chiqpachansa, soviéticos, samart"apxäna.
  Pusi tunk llatunkan primavera phaxsinx Alemania markan nuwasïwipax wasitat qalltawayi. Pantera-4 tanques, juk"amp llamp"u ukat juk"amp suma jark"aqata, ch"axwawinakan chikancht"asipxäna.
  URSS uksatx nayrïr IS-7 ukat T-54 ukanakax mä juk"a jach"a jaqinakawa. Uka nuwasïwinakajj kunayman askinak lurasaw sarantaskakïna. Nayrïr jet MIG-15s ukanakax serie ukarux mantapxarakïnwa, ukampis alemán autos ukanakat sipanx juk"amp jisk"akiwa, juk"ampis juk"amp nayrar sartat ukat qhipa ME-362 ukanakax juk"amp jisk"akiwa. Ukatx ukhamarakiw TA-283, ukax ch"amampiw uñacht"ayaraki. Ukat TA-600 ukax jaya chiqanakar jet ukamp bombardeañanx janiw uñtasitäkänti.
  Ukampis alemanonakajj jukʼampiw nayrar sartawayapjje. Ukat soviético soldadonakajj Dnieper sat jawirat sipansa jukʼampiruw kuttʼapjjäna.
  Kiev markatakix wali ch"ama ch"axwawinakaw utjäna. Ukat Komsomol imillanakax heroínas ukham ch"axwapxäna ukat q"uchupxäna;
  Nayax qhanampi munasiñampi Awki Markan phuchapätwa,
  Komsomol imill wawax wali suma ...
  Fuhrer ukax wila tuqit mä calificación luraskchisa,
  ¡Awisajja, ¡jan amuytʼasisaw jikjjatasta!
  
  Akax mä jach"a jach"a patak estalinismo ukawa,
  Kunapachatixa taqi muytasa chispa ukat chispa ...
  Mä jach'a jach'a tukuri jaqix ch'iwinakap ch'allxtayäna - .
  Ukat Abelax atipt"awayiwa, ¡Cainax janiw utjxiti!
  
  Rusia markax nayan tayka markajawa
  Awisax jan walinak jikxataskchiyätsa...
  Ukat Komsomol jaqinakax mä sapa familiakiwa,
  ¡Q"ala kayukïkchisa, thakin wali ch"amampi sarañataki!
  
  Fascismo empinado ukax Pachamamar atacatayna,
  Aka jabalí sat animalan ñikʼutanakapajja, wali coleratapuniw kisunakap qhantʼayasïna ...
  Mä colerat napalmaw alaxpachat warxatäna,
  Ukampis ¡Diosasa ukat wali yatiñan Stalin chachasa jiwasanakampïsipkiwa!
  
  Rusia markax Wila URSS markawa,
  Ch"aman Jach"a Awki Marka...
  Inamayakiw ch"akhanakap ch"allxtayi Tata, .
  ¡Chiqpachansa comunismo taypin jakañäni!
  
  Jach"a ch"axwäwix qalltawaykchixa,
  Ukat walja wila masinakaw wartasïna...
  Akax mä jach"a markax writhing, .
  ¡Jachaqt"asis, nina naktäwinakat ukat jach"a llakinakat!
  
  Ukampis nayax iyawstwa Awki Markar jaktayañäni,
  Ukatx soviético ukan banderapax warawaranakat sipan juk'amp jach'ar aptañäni ...
  Jiwasanaka patxanxa quri ch'iwini mä querubón ukaw utji,
  ¡Jach"a, k"ajkir Rusia!
  
  Akax nayan markajawa
  Taqi uraqpachanx janiw khitis utjkiti, juk"amp sumawa ...
  Supayan qollqepajj tʼijtjjchejja,
  ¡Uka tʼaqesiñanakanjja, ¡iyawsäwisajj jukʼamp chʼamanïniwa!
  
  Kunjamtï Hitler satäkis uka jaqejj lurkäna ukhama, .
  África markar mä kutikiw atipjañatak atipxatayna ...
  Kawkhans fascismo ukax wali ch"amanïpacha
  ¡Mä infección ukaw Uraqpachan jilxattawayi!
  
  Ukhamaw Fuhrer ukax walja katjatayna,
  Ukat janiw tupuñas utjkiti...
  Kuntix mä bandido enjambre uñstayawayki, .
  ¡Jupanak patjjanjja, mä escarlata banderaw mä jan wali samkjam jalnaqäna!
  
  Ukham fritzes ukanakax jichhax ch"amaniwa,
  Jupanakax janiw "Tigres" ukanipkiti, ukampis tanques ukanakax juk"amp axsarañawa ...
  Ukat Adolf-arux mä francotiradoramp nayraparuw jawq"jatayna - .
  ¡Nazis ukanakarux juk"amp ch"aman banconak churapxam!
  
  Kuntï jan lurañjamäki ukjja, sawkasisaw lurañäni,
  Q"ala kayuni imillanakax thaya pachanx ...
  Wali ch"amani wawaruw uywasktanxa,
  ¡Ukat mä escarlata, suma rosa!
  
  Uñisirinakax chʼamachasipkchisa, Moscú markar jankʼak sarapxam,
  Ukampis uka tawaqun qʼala pechopax saytʼasïna ...
  Mä cuchillot ametralladorampiw jawqʼjañäni,
  ¡Pallapallanakax familiaranakaparuw irnaqawipat jaqunukupxi!
  
  Jiwasax Rusia markaruw taqi kunat sipans juk"amp lurañäni,
  Mä markax Inti universo ukanx juk'amp suma ...
  Ukat mä iyawsayañjam suma sarantäwiw utjani,
  ¡Iyawsäwisax Ortodoxia tuqinx juk"amp ch"amanchatäniwa!
  
  Ukat jiwatanakar iyawsapxam, imill wawanakar jaktayañäni,
  Diosan ch"amapampi, jan ukax ciencian panqarapampi...
  Jiwasax alaxpachan jach"a uraqinakaparuw atipt"añäni,
  ¡Jan taqi qhipharäwinakampi, ¡vil aburrimiento!
  
  Jiwasax Pachamamar thaya lurañ yatiñäni,
  Rusia markan tronopax warawaranakat sipan juk"amp jach"ar aptañäni...
  Jumax bigote Fuhrer, .
  !
  
  Jiwasax Awki markarux mä jach"a jaqir uñtat tukuyañäni,
  Kunas pasani, mä sapa monolito ukham ...
  Imill wawaxa mäkiw guita patxaru sayt"asïna,
  Chiqansa, ¡caballeronakax nuwasïwinakanx janiw atipjatäpkiti!
  
  Jach"a Awki Marka qhispiyapxañani
  Ukatxa Cristot mä premio katuqapxäta ...
  Taqi ch'aman Diosax juk'amp askiwa ch'axwañ t'unjañataki,
  ¡Awisax jan axsaras nuwasiñamakïkchisa!
  
  Mä jukʼa arumpixa, nuwasïwinakax niyaw tukusxani,
  Ch"axwawinakas ch"axwawinakas tukusiniwa ...
  Ukat caballeronakax jach"a águilanakäpxiwa,
  ¡Niyakejjay yurïwitpach taqe pallapallanakäpjjchejja!
  Ukampis Kiev markax wali t"unjatäxänwa, ukat alemanonakax soviético soldadonakarux Dnieper jawir ch"iqa quta thiyaruw kutt"apxañapatak wayt"apxäna. Ukampis ukanjja, mä defensa uttʼayañaw wakisïna. Pskov ukat Narva jupanakax apsusipxarakïnwa. Leningrad markax mä qalamp jaquntataw jikxatasi.
  Alemanonakax niyaw capital ukham warkt"atäsipkäna. Aka chiqanx Dnieper uksat makhatañ yant"apxi ukat soviéticos ukan posiciónes ukanakan chika taypin.
  Ukampis ukhamakipans, Ejército Rojo ukax juyphi pachakamaw ch"amanchawayi. Ukat ukatsti pusi tunka llätunkan maraw purinïna. Ukat uka qhipatxa, kunaymaninak mayjäspawa. Kunjamakitix T-54 ukax qhipharux juk"amp jach"a MiG-15 ukar uñtasitw sarawayxi. Ukampis IS-7 ukanx jan walt"awinakaw utjawayi, kunatix aka tankix wali ch"amäxiwa lurañataki ukat wali jila chanini ukat jach"a.
  "Panther" -4 ukax "Panther" -3 uka lantiw sarawayi. Ukax mä juk"amp ch"aman pistola 105 mm ukhamarak mä barril largo 100 EL ukhamawa, nuwasiñ ch"amampix IS-7 arma ukampix 130 mm calibre arma ukat barril largo 60 EL ukampiw uñt"ayasi. Ukat Pantera-4 ukan armadura frontal ukax juk"amp thithitaw 250 mm ukharuw inclinatäna.
  Ukatwa maynit maynikam nuwasipxäna.
  Alemanonakax wasitatw marka taypin nayrar sartañ qalltapxäna ukat Smolensk markaruw muyuntapxäna. Ukat Rzhev markaruw pʼakjapjjäna. Komsomol imillanakax wali ch"amampiw ch"axwapxäna.
  Ukat mä pachpa pachan q'uchupxäna;
  Nayax Komsomol estalinista phuchhatwa,
  Ukampis fascismo sat religionampi nuwasiñaw wakisïna ...
  Jachʼa chʼamampi umamp phuqhantat uñjasipjjayäta,
  ¡Sistemanakan Diosar jan iyawsatapat kutkatasiñajj jutäna!
  
  Nazismo sat religionampiw jankʼak nuwasta, .
  Jupajj qʼala kayukiw wali thaya taypinkäna ...
  Ukat examen lurañatakix phisqa katuqarakta,
  !
  
  Fascismo ukax wali insidioso ukat cruel ukhamawa,
  Ukat jupax Moscú markaruw mä horda de acero ukamp p"akintawayi ...
  Ay, khuyapt'ayasiri, jach'a kankañ Diosa,
  ¡PKK ukax mä mochila gratis ukan uchasi!
  
  Nayax wali suma uñnaqt'an tawaqutwa,
  Mä snowdrift q'ala kayuni ...
  Jach"a samkax phuqhasiwayi
  About janiw juzgañamäkiti, suma uñnaqt"anïñax wali ch"amawa!
  
  Nayax nazis ukanakarux guisantes ukham t"unjawayta,
  Moscú markat Stalingrad markar...
  Ukat Fuhrer sat chachajj nuwasïwin jan wali jaqënwa,
  ¡Janiw jach"a jach"a tukuñ desfile uñjañax jakañjamäkänti!
  
  Oh aka jan tukuskir Stalingrad,
  Jumax jiwasatakix mä jach"a turkakipäwiruw tukuwaytaxa...
  Ukanx mä cascada ukaw utjäna, ukanx wali suma premionakaw utjäna,
  ¡Ukat Hitler chachajj mä palanca katoqäna!
  Jach"a Pachamamataki sarañäni,
  Jiwasax akapach jan ukax universo tukuyankxtanwa ...
  Nayax Komsomol ukankir jaqimp qhiparaskä, sapakïtwa,
  ¡Ukat mä jan tukuskir jawsäwiw utjani!
  
  Qʼala kayukiw qʼañunak patjjar tʼijtjjayäta,
  Khitinakatix Stalingrad jak"an nina nakhantapki ukanakax...
  Ukat talonanakajasti napalmampiw phichhantäna,
  Jiwasax chhaqtayañäniwa - ¡nazis ukanakax mä reptil ukhamäpxani!
  
  Arco ukax Kursk markaruw ninamp jutatayna, .
  Ukat taqpach planetax ninamp nakhantatäkaspas ukhamawa...
  Ukampis Fuhrer ukan regimientonakaparux laq"aruw chhaqtayañäni,
  ¡Mä kʼajkir paraison mä cheqajj utjpan!
  
  "Tigre" ukax wali ch'aman tank ukhamäkchisa,
  Ukat troncopax wali ch"amaniwa...
  Ukampis chʼamap laqʼar tukuyañäni,
  Ukat intix janiw chhaqtkaniti - qinayanakax chhaqtxaniwa!
  
  "Pantera" ukax ch'amaniwa, iyawsapxita,
  Uka proyectil ukax mä meteorito sólido ukham t"ijti...
  Mä animalan ñikʼutapsa qʼal chʼiyjkaspa ukhama,
  ¡Alemania ukat walja satélites ukanaka!
  
  Jiwasax atipjañasarux taqi chuymaw iyawstanxa,
  Jiwasax caballeros ukat Komsomol imillanaka ...
  Jiwasax uka horda ukan presión ukarux t"unjañatakiw ch"amachasiñäni,
  Ukat janiw nuwasiñ jaytkañäniti AWOL!
  
  Jiwasax nuwasiñx walpun munastanxa - jan axsaras atipt'añani,
  Jiwasax kuna negocios ukanakas suma lurañäni ...
  Jumax precursorasax mä cuadernoruw qillqtʼasma,
  Kunawsatix Marxampïktan ukhax chiqapawa!
  
  Ukatxa, jachʼa kankañampi munasipxaraksnawa,
  Alaxpachankir Jesusan jach'añchäwipataki...
  Supayan legionanakapajj makhatkchejja,
  ¡Atipjañäniwa ukat janiw llakisipkti!
  
  Ukat Berlín markax wila masinakan ch"amapampiw katuntatäni,
  Jiwasax niyaw Marte sat planetan puriñäni...
  Mä Komsomol markankir mä thaya yuqall wawaw yurini,
  Khitis nayrïr aru arsuni - ¡hola!
  
  Espacios universales ukanakax jiwasamp chikäpxpan,
  Jaljata, janiw kuna jark"awinakas jupanakatakix utjkaniti ...
  Jiwasax wali jach"a lurawinakampiw katuqañäni,
  ¡Ukat pachpa Tatituw Qullan premio churani!
  
  Cienciax taqiniruw jaktayani - nayax iyawstwa
  Khitinakatix liwxatapki ukanakat llakisiñax janiw wakiskiti ...
  Jiwasax comunismo ukan chiqa chuyman familiapätanwa,
  ¡Uñjañäni warawaranak taypin universo churata!
  Ukhamaw imill wawanakax q"uchupxi, ch"axwapxi. Komsomol imillanakax jan ch"amanïpxiwa ukat arnaqasipxiwa. Ukat nuwasipxani ukhaxa, jan axsarasaw nuwasipxi. Chiqansa, Stalin jupax mä thakhi jikxatañatakiw ch"amachasiraki.
  Ukampis samurai ukanakax inti jalsu tuqitw makhatapxi, ukatx Vladivostok markax niyaw jaltxawayxi. Ukat Kharkov markax katuntatäxänwa. Ukat Leningrad markax bloqueo ukanïnwa. Ukat alay tuqitxa finlandeses ukanakaw ch"amanchapxi, aynach tuqitx alemanes ukanakaw ch"amanchapxi.
  Ukhamat juyphi pachakama ukat machaq 1950 marakama ... Alemanonakax primavera ukan nayrar sartañatakiw ch"amachasipxi. Ukampis línea de defensa Mozhaisk ukax Ejército Rojo ukan heroico ch"amanchawinakapampix katjatawa. Ukampis alemanonakax Orel markaruw katuntapxäna ukat jallupachanx sur uksaruw nayrar sartapxäna. Ukat otoño tukuyarojja, Ucrania ukat Donbass markanakar niya taqpach katuntañ tukuyapjjäna. Soviético soldadonakax Don uksat juk"ampiruw sarxapxäna ukat ukan arxatäwip wakicht"apxäna. Leningrad markax wali bloqueo ukankiwa.
  Machaq marax 1951 maraw purini ... Alemanonakax alaxpachan ventajap uñstayañatakiw ch"amachasipxi. Discos ukanakax juk"amp nayrar sartawayi. Bombarderos TA-700 ukat TA-800 ukanakax juk"amp ch"amaniwa ukat juk"amp jayaruw puri. Jan chuymani ch"axwirinaka ukat bombarderonakax alaxpachan ch"amanchasipki. Ukat MiG-15 ukax jupanakarux q"al jan walt"ayawayi. Suma, taqi kasta nuwasiñ autonakax taqi calibrenakaniwa. "Panther"-5 maquina ukan lurawipax wali ch'amanchatawa. Suma, ukat yaqha nuwasiñ masinaka ukat campanillas ukat silbados. Akax kawkhantix chiqpachans wali sumaw jikxatasi.
  Alemanes jupanakax sur uksan nayrar sartañ yant"apxäna ukatx pachpa markaruw katuntapxäna - Rostov-on-Don. Ukhamarakiw alay tuqinx Tikhvin ukat Volkhov jupanakax qhipharux jaquqanipxäna. Ukat ukatwa Leningrad markajj oraqe toqejj kunanakatï utjkäna ukanak qʼal chhaqtayatäjjäna.
  Akax juyphi pachax wasitat juti ukatx 1952 maraw purini... Primavera ukanx alemanes ukanakax wasitat Moscú markaruw nayrar sartapxi. Pantera-5 ukax ch"axwawinakan uñstawayi, 1800 caballos de fuerza ukan motorapampi, 128 milímetros ukan cañones ukanakat 100 EL barril largo ukamp, ukat juk"amp thithita ukat juk"amp suma armadurampi.
  Ukampis soviético soldadonakax nazis ukanakamp wali ch"amampiw ch"axwapxi. Ukat ukxarusti janiw jilïrinakakiti, jan ukasti wawanakas ch"axwapxaraki.
  Precursor yuqall wawanakax shorts, q"ala kayuni ukat corbata ukanipxi, Fritz ukarux ukham qala chuyman ukat colerat saykatañ uñacht"ayapxi, ukat jumax muspharatakiw liwxatasma. Kunjams mä qhana qharürutak ch"axwapxi.
  Ukat uka pachparakiw heroes yuqall wawanakax q"uchupxi;
  Nayax Pachamaman nuwasirïtwa - mä precursor, .
  Mä ch"ama ch"axwiri, wali yuqall wawakchisa ...
  Ukat kunayman lurañanakwa lurañäni
  ¡Uñisirinakatakix janiw sinti jachʼäkaspas ukhamäkaniti!
  
  Mä quqa kayujampiw p"akjasiristxa
  Ukatx phaxsiruw soganakar makhatapxañama ...
  Aka chiqanx q'ala kayukiw ch'uqi ch'uqi taypin t'ijtxa - .
  Ukat ¡Fuhrer sat jaqirux pelotanakaruw chʼalltʼarakï!
  
  Nayax yuqall wawatwa ukat chiqans superman, .
  Kuna negocios ukanakas uñstayañ yati ...
  Ukat walja mayjtʼäwinakwa lurañäni
  ¡Akanx wali jach"a thayaruw ch"allt"apxtanxa!
  
  Pusi tunka mayani ajjsarkañ maraw purini,
  Ukanx nazis ukanakax walja ch'amanïpxiwa ...
  Jiwasajj jan walinwa jikjjatastanjja
  ¡Ukampis sepulturat qhispiñ yatiñäniwa!
  
  Jiwasax ukham yänakanïtanwa, wawanaka
  Ukampis precursoranakax yatipxiw jan wawanakätamxa ...
  Jiwasax fascistanakarux chuymatpach muyuñäni,
  ¡Ukat aka planetarux orden apanipxam!
  
  Comunismo filigrana ukham lurañäni,
  Ukat akapachar mä jachʼa paraiso tukuyapjjam...
  Jan wali fascismo ukax garras ukanakap uñacht"ayañapawa,
  ¡Ukatpachaw taqi tiranonakarux ch"iyjañäni!
  
  Mä precursoratakix janiw axsarañ arux utjkiti, .
  Ukat janiw kuna arus utjkiti - janiw juk'amp luraskiti ...
  Yatiñan Jesusax nayamp chikaw chuymajan utji,
  ¡Infiernot istʼañkamas uka anunakax larusipkchisa, ¡laruski!
  
  Fascismo ukax ch"amaniwa ukat jasakiw ch"amani,
  Jupan sonrisapax manqha pachan ajanunakapjamawa...
  Jupax wali ch"aman tankinakaruw jalxatäna, .
  ¡Ukampis Tatitun ch'amapampiw atipjañäni!
  
  Jaqix Marte sat planetaruw tʼijtpan
  Ukx wali ch'amampiw yattan jilanaka ...
  Kuna negocios jiwasampi ch"axwañataki, .
  ¡Ukat jiwasax yuqall wawanakax kusist"apxtwa!
  
  Jiwasax sumankañ, sumankañ,
  Ukat kunjams uñisirix - qhuru, k"ari ...
  Uñisirinakarux wal atipjañäni,
  ¡Ukat rusa espadax ch"axwäwinakan jach"añchatäniwa!
  
  Nayax precursorätwa - mä soviético chacha, .
  Uka waynax jach"a titananakan wila masipar uñtasitawa ...
  Ukat janipuniw panqarkiti
  Jiwasatix mä thrashing - jan wali tiranos!
  
  Ukampis nayax iyawstwa nazis ukanakar atipt"añäni,
  Moscú jakʼanjja, nanakatakejj chʼamäkchïnsa ...
  Jiwasanaka patxanxa mä k'ajkir querubón ukaw utji,
  ¡Ukat mä qʼala kayuni imill wawampiw chʼiyar tʼijtjjta!
  
  Janiwa, janipuniw Fritz sat chachar katuykäti,
  Titananakan ch'amapax juk'amp askïpan ...
  Taqi kunat sipansa, Lenin jilatax wiñayatakiw chuymasanx jiwasamp chikäski,
  ¡Jupax rabioso tiranonakan t"unjiripawa!
  
  Nayax comunismo utjañap phuqhañ munta,
  Stalin masix wila banderar jach"anchayani...
  Ukat uka maldito revanchism ukar ch"allt"aña
  ¡Ukat Jesusan sutipax chuymasan utjani!
  
  ¿Kunsa mä precursorajj jumatak jan amuyaspa
  Ukampis jupax walja ch"amaniwa waynanakaru ...
  Uka yänak katuyañamawa, wayna, phisqa maranïxtawa, .
  ¡Fritz ukan línea, ¡maquinat atrevido!
  
  Nayax Pachamamar jach"a juramento lurta,
  Taqi janchir ch"axwañan jan mä rastro churañataki ...
  Rus' ukax ch'axwañanx jan atipt'kayawa,
  ¡Mä guantex marka nayraqatar jaquntatäkchisa!
  
  Ukat atipt"at Berlín markaruw mantañäni,
  Ukanx jan axsarasaw wila bandera manqhan pasañax ...
  Jiwasax universo ukan jach'a uraqinakaparuw atipt'añäni - .
  ¡Ukat Pata Pacha suma uñnaqt'ani!
  Q"ala kayuni yuqall wawanakax kunjamtï sapki ukhamarjamaw nuwasipxi, Komsomol markankirinakjamarakiw ch"axwapxi. Qhipa ch"axwirinakax niyas jan isinïpxiwa. Ukat taqiniw qʼala kayunïpxi.
  Akax marzo phaxsin 1953 maranwa juti. Stalin sat chachajj jiwañampïskiwa. Chiqansa, jaqinakax wali llakitaw jikxatasipxi. Ukat alemananakax jankʼakiw flanco ataques ukanakamp URSS markan capitalap muyuntapxi. Ukatxa, nazis ukanakax suma jikxatasipxatapatx Ryazan markaruw jank"ak sarapxi. URSS uksatx nayrïr IS-10 tanques ukanakax ch"axwañar sarapxi. Uka tuqinx mä kunayman IS-3 ukar uñtasitawa, ukax mä jach"a cañón de armas ukampikiwa. Janiw EL 48 ukakiti, jan ukasti EL 60. Ukax juk"amp suma ukat juk"amp jiwayir balística ukaw churaraki. Ukhama, uñstawipaxa IS-11. Qhipïrix IS-7 ukat sipanx juk"amp ch"amaniwa, 152 mm pistola ukat 70 EL barril ukampi. Machaq tanque pachpaw patak tonelada pesa. Chiqans jupax jan walt"awinakanïnwa, IS-7 ukar uñtasita, jach"a peso, jach"a qullqi ukat complejidad producción ukat transporte ukanakan. Machaq pistolax taqpach alemán tankinakaruw mantaspa, janiw Pantera-5 punkit ukakikiti, jan ukasti familia Tigre ukaruw mantaspa, juk"amp jach"a, ukampis janiw sinti moda ukankiti.
  Chiqansa, "Pantera"-5 ukax pachpa, saxrax yati kunjams mä monstruo llätunk tunk tonelada pesa, ukhamax ¿kuna askis juk"amp jach"a autonak antutañaxa? Ukhampachasa, taqi kunas pachpakiw, "Tigre" -5 uñstawayi - mä juk'a monstruo calibre pistola 210 mm, ukat patak suxta tunk tonelada pesa. Suma, janiw kunas "Ratón" ukat "Leones" ukanakat arsuñax utjkiti. Ukampis pä patak toneladat jukʼamp jachʼa autonakajj trenat niya jan apañjamawa. Ukhamat "León" -5 ukax mä monstruo ukhamaw tukuwayi, janiw serie ukar lanzawaykiti.
  Ukhamäkchïnsa, Stalin jiwatapat ukat Moscú markar muyuntapkäna uka qhepatjja, chʼajjwäwejj yaqha thakinwa sarawayjjäna. Ukat jichhax alemanonakax jan jarkʼatäkaspa ukhamänwa. Ukhamaw Gorky markar katuntapxäna, ukatx niyaw Kazán markar jak"achasipki.
  Ukampis Komsomol imillanakax sallqa ukat qhispiyat colerasiñampiw nuwasipxi, q"ala kayuni precursoranakjamaw shorts ukan ch"axwapxi. Uka pachparakiw, sonoro kunkapan alcancepampix q"uchupxi:
  Muspharkañ markan jach"a uraqipanxa,
  Ch"axwawinakan ukhamarak irnaqawinakan colerata...
  Mä kusiskañ qʼochu lurapjjta
  ¡Ay jachʼa amigo ukat pʼeqtʼiri!
  
  Stalin jupax nuwasiñan jach"a kankañapawa,
  Stalin jupax wayn tawaqunakan t'ijtäwipawa ....
  Q"uchunakampi nuwasiña ukat atipt"aña, .
  ¡Jiwasan jaqinakasax Stalinar arkapxi!
  
  CIA OPERACIONES ESPECIALES - AMÉRICA LATINA UKANAKA
  ANOTACIÓN ukax mä juk"a pachanakanwa
  Taqi kasta uñnaqtʼaninakax uraqpachanwa irnaqapxi. Jupanakax kunayman esferas de poder ukanakaruw mantapxi. Ukat operaciones especiales ukanakax uñjasirakiw. Ukat América Latina ukat África uksanx scouts ukanakaw utji, ukat yaqha jaqinakas utjarakiwa. Ukat chiqans FSB ukat CIA ukax janiw jakäwitak ch"axwapkiti, jan ukasti jiwañatakiw ch"axwapxi.
  . JANK"A #1
  Palacio de Apostolico ukax mä jach"a utaw
  
  Sabado, 2 uru achuqa phaxsit 2005 marana, 21:37 pacha.
  
  
  
  Ikinkir jaqix janiw samsuñxänti. Secretario personal jupan Monseñor Stanislav Dvisic, jupax kimsa tunk suxtan horanakaw jiwañampïskir jaqin ch"iqa amparap katxarutayna, jupax jachaqt"asisaw jaltxatayna. Turnonkir chachanakajj chʼamampiw jaqunukuñapäna ukat mä hora jilaw uka jilïr jaqer kuttʼayañatak chʼamachasipjjäna. Taqi amuytʼasir jaqinakat sipansa jukʼamp jachʼäpxänwa. Sapa kuti jaktayañ qalltapjjäna ukhajja, concienciapar chuymachtʼañatakejj taqe kunwa lurapjjañapa ukat jan lurañjamäkänti, uk taqeniw yatipjjäna.
  
  Sumo Pontificos ukan privado cuartonakapax jan yatxatat uñjiritakix muspharayituwa. Uka apnaqirixa, khiti nayraqatanxa markanakan irpirinakapax respetompiw qunqurt"asipxäna, jupax q"al pisin jakasïna. Cuartopax jan iyawsañjam austero ukhamänwa, q"ala pirqanakanïnwa jan ukax crucifijo ukat mueblenakax laca ukamp luratänwa: mä mesa, mä silla ukat mä jisk"a cama. Uka centimo hub ukax qhipa ú phaxsinakanx hospitalan ikiñampiw turkatawayxi. Enfermeranakax jank"akiw muyuntapxäna, jaktayañ yant"apxäna, ukat jan q"añut janq"u tinajanakatx thithi ch"uñu gotanakaw jalsuwayxäna. Pusi monja polaco ukanakax kimsa kutiw día ukar mayjt"ayapxäna.
  
  Tukuyañatakix Silvio Renato doctorax Papan secretario personalajawa, jupax uka yant"äw sayt"ayawayi. Jupax enfermeranakaruw nayra ajanupar janq"u velompi imt"asipxañapatak señas uñacht"ayi. Taqiniruw sarxapxañapatak mayta, Dvišić jak"an qhiparasa. Jiwata certificado luraña, taqi kunasa pachpaki. Jiwañax kunatsa utji ukax juk"amp qhanaw - colapso cardiovascular, inflamación de laringe ukamp juk"amp jan walt"ayata. Jupax pächasirïnwa kunapachatix uka jilïr jaqin sutip qillqt"añax utjkän ukhaxa, ukampirus tukuyarux civil sutip ajlliwaytwa jan jan walt"äwinakar puriñapataki.
  
  Uka documento jistʼarasa ukat firmasajj doctorajj cardenal Samaloruw churäna, jupajj jichhakiw cuartopar mantawayjjäna. Purple jupax wali ch"amäspawa, oficialmente jiwatat chiqanchañataki.
  
  -Yuspära Doctora. Juman permisomampiw sarantaskakï.
  
  "Taqi kunas jumatakikiwa, Eminencia.
  
  - Janiwa, qulliri. Jichhajj Diosat juti.
  
  Samalox juk"at juk"at jiwañ utar jak"achasïna. 78 maranïkasax walja kutiw Chachaman mayitaparjam uka utan jakasiyäta, ukhamat aka pacha jan uñjañataki. Jupax samarata ukat suma amuyt"ir jaqiwa ukat jach"a q"ipinaka ukat walja lurañanaka ukat lurawinakaw jichhax amparanakapar purintäna ukanak yatïna.
  
  Uñxatt"añataki ató cadáver. Aka jaqix 84 maranïñkamaw jakasïna, ukat pechoparux pistolampiw usuchjasïna, tumor de colon ukat apendicitis sat usump usuntataw qhispiwayi. Ukampis Parkinson sat usux jan chʼamanïñapatakiw yanaptʼäna, ukat wali kusisitaw chuymapax tukusxäna ukat jiwxänwa.#243; mas.
  
  Palacio kimsïr pisonkir mä ventanatwa Cardenal Podí chachajj niya pä patak waranqa jaqenakajj San Pedro plazan tantachasipkäna uk uñjäna. Uka jakʼankir edificionakan tejanakapajja, antenanakampi ukat televisión ukanakampiw phoqantatäna. "Dentro de poco serán aún más-pensó Samalo- ukax mä jach"a uñacht"äwiwa. Ukax jiwasanak tuqir jutaski. Jaqinakax yupaychapxäna, sacrificio luratapata ukhamarak hierrot lurat munatapat wali askit uñjapxäna. Mä jach"a ch"axwawi beá, taqinis jallu qallta phaxsit suyapkchïnsa... ukat juk"anikiw munapxäna. Ukat ukxarusti yaqhax utjarakiwa" sasa.
  
  Punkun mä chʼaxwaw istʼta, ukat Vaticano markan seguridadan pʼiqtʼiripax Camilo Sirin satänwa, jupax kimsa cardenales ukanakat nayraw mantanïna, jupanakax jiwatat certificapxañapänwa. Ajanunakapajj llakisiña ukat suytʼäwi uñachtʼayäna. Purpuranakax uka cajaruw jak"achasipxäna. Janiw khitis jan ukasti La Vista.
  
  -Qalltañäni -sasawa Samaloxa säna.
  
  Dvišić jilatajj uka jistʼarat maleta churäna. Uka sirvientax jiwat jaqin ajanupar ch"uqt"at janq"u velo apthapïna ukat qullan Leonanakan utjkäna uka frasco jist"ararakïna. Qalltañatakix ó waranqa maraniwa ritual ukax wali askiwa ukana Latin arunx:
  
  - Si vives, ego te absolvo a peccatis tuis, en nomina Patris, ukat Filii, ukat Spiritus Sancti, amén 1.
  
   Samalo jiwata jaqina nayraqataparu mä cruza dibujaña ukatsti cruzaru chint"aña.;:
  
   - Per istam sanctam Unctionem, indulgeat tibi Dominus mä quidquid... Amén 2. Ukax mä jach"a uñacht"äwiwa.
  
  Mä jach"a gestompiw bendicionar jawsäna ukat apostolaruw jawsäna.:
  
  "Sede Apostólica ukan churat autoridadampiw jumanakarux taqpach indulgencia ukat taqi juchanakat absolución churapxsma... ukat bendicipxsma. Awkin sutiparu, ukhamaraki Yuqapan sutiparu, ukat juk"ampirus San Ritu... Amén.
  
  Tomó maletat qullqit lurat martillo, ukax obisporuw katuyatayna. Wali amuyumpiw ól kimsa kuti jiwat jaqin nayraqatapar ch"allt"añama, sapa ch"axwañ tukuyatat akham sasa:
  
  - Karol Wojtyla, ¿ jiwata?
  
  Janiw kuna jaysäwis utjkänti. Camerlengo jaqix ikiñ jak"an sayt"atäskir kimsa cardenales ukanakaruw uñch"ukitayna, jupanakax p"iqip ch"allxtayapxäna.
  
  Chiqpachansa, Papax jiwatäxiwa.
  
  Samalox ch"iqa amparapampiw jiwatat Rybak anillo apsuwayxi, ukax akapachan ch"amapan chimpupawa. Kupi amparajampiw Juan Pablo II chachan ajanupar wasitat mä velompi imtʼayäta. Mä jach"a samsuñamawa ukat kimsa eros masinakamar uñakipt"añamawa.
  
  - Jiwasaxa walja irnaqawinakaniwa.
  
  
  VATICANO UKAT YANQHA CHIQA CHIQAÑCHAWI
  
   (extraídos del CIA Uraqpachan Chiqa yatichäwinakapa)
  
  
   Área: 0,44 sq.m (uraqpachan juk"amp jisk"a)
  
  Fronteras: 3,2 km. (Italia markampi)
  
  Punto bajo más: San Pedro plaza, 19 metros quta patat alturani.
  
  Jilïr chiqa: Jardín Vaticano, 75 metros quta patat alturani.
  
  Temperatura: Septiembre phaxsit chika phaxsikamax mä juk"a jallu juyphi, mayo phaxsit septiembre phaxsikamax junt"u waña jallu pacha.
  
  Uraqinaka apnaqaña: 100% á markanakana. Yapuchata uraqi, 0%.
  
  Natural recursos: Janiw kunas utjkiti.
  
  
  Jaqinaka: 911 markachirinakawa pasaportes ukanakampi. 3000 irnaqirinaka urunaka.
  
  Sistema de gobierno: eclesiástico, monárquico, absoluto ukanaka.
  
  Tasa de fertilidad ukaxa: 0% ukjawa. Ninún yurïwix taqi sarnaqäwipanwa.
  
  Economía: limosna churañampi ukhamaraki sello postal, tarjetas postales, sellos ukanaka aljañampi ukhamaraki jupanakana bancos ukatxa qullqituqita apnaqaña.
  
  Yatiyawinaka: 2200 teléfonos, 7 radio, 1 canal de TV.
  
  Sapa mara qullqix: 242 millones de dólares ukhawa.
  
  Sapa marax qullqix: 272 millones de dólares ukhawa.
  
  Sistema jurídico: Ley Canónico ukana utt"ayata kamachinakaparjamawa. Jiwañ mutuñajj 1868 marat aksarojj janis oficialjam apnaqatäkchejja, jichhakamas utjaskakiwa.
  
  
  Wali amuyt"awinaka: Qullan Awkix 1.086.000.000 jila iyawsirinakan jakawiparux wali ch"amanchawayi.
  
  
  
  
   Iglesia de Santa María ukax Traspontina markankiwa
  
  Via della Conciliazione, 14 ukat juk"ampinaka
  
   Martes 5 uru achuqa phaxsit 2005 marana 10:41 alwa pacharu .
  
  
  
   Dicanti inspectorax mantasinx nayranakap ch"irmthapi, cuarto ch"amakar yatintañ yant"asa. Uka jan walinak lurapkäna uka cheqar puriñatakejj niya chika horaw munasïna. Roma markax wilax jan walt"ayat uñjasipuni ukhaxa, Qullan Awkin jiwatapatx infiernoruw tukuwayi. Sapa uruw waranq waranqa jaqinakax cristianismo ukan capitalapar qhipa adióal kaduásm churañatak jutapxirïna. Basílica de San Pedro ukan uñacht"ayata. Uka papajj mä santon jachʼa jachʼa tukusaw jiwjjäna, ukat voluntarionakajj niyaw callenakan sarnaqapjjäna, firmanak apthapisin beatificación lurañ qalltañataki. Sapa horaw 18.000 jaqinakaw cuerpon nayraqatapat pasapxirïna. Paolax irónicamente akham siwa: "Chiqpach ciencia forense ukatakix wali askiwa.
  
  Mamapax Via della Croce sat chiqan jakapkäna uka apartamentot janïr sarkasax iwxtʼäna.
  
  Janiw Cavour arktañamäkiti, jaya pachaw munasini. Regina Margherita ukar makhatapxam ukat Rienzo ukar sarapxam" sasaw jupatak lurat gaseosanak ch"allxtayäna, kunjamatix sapa taykax kimsa tunk kimsanit kimsa tunk kimsankama.
  
  Chiqansa, Cavour sat jaqiruw saräna, ukat walja tiempow munasïna.
  
  Jupax lakaparuw gaseosas sawuñ apt"asïna, mamapan sawutapa. Quantico (Virginia) markan FBI ukan sede centralapan pregradon yatiqkayäta ukhaxa, niyas chuyma chʼallxtataw jikxatasiyäta. Jupax jutasinx mamaparuw mä jarru apayanipxañapatak mayïna, ukax Unidad de Investigación Conductual ukan sala de descanso ukan microondas ukan junt"uchapxäna. Janiw khiti ukar uñtasit uñt"kti, ukampis aka ch"amamp ukat pachpa pachanx ukham achuyir yant"äwinx utapat wali jayarst"añapatakiw yanapt"ä. Paola kullakajj Via Condotti sat cheqat mä qalar jaqontañ utaruw jilsuwayi, uka callejj oraqpachan wali uñtʼat callenakat maynïriwa, ukampis familiapajj pisin jakasirïnwa. Jupax janiw kuntix uka arux sañ munki ukx yatkänti, América markar sarañkama, uka markax taqi kunatakix mä medida ukaniwa. Jilkasajj wal uñiskäna uka markar kuttʼasajj wal kusisïna.
  
  1995 maranx Italia markax mä unidad de delitos violentos ukham utt"ayawayi, ukax serial killer ukanakatakiw yatxatatäna. Janiw iyawsañjamäkiti, 5r p"iqinchir uraqpachan ranking psicópatas ukanx janiw mä unidad ukankänti, ukax jupanakamp ukham qhipa pacharuw ch"axwaspa. UACV ukax mä departamento dedicado ukaniwa, ukax Laboratorio de Análisis de Conducta satawa, ukax Giovanni Balta jupan utt"ayatawa, jupax Dicanti yatichiriwa ukat yatichiriwa. Ukampirus llakisiñawa, Baltax 2004 mara qalltanw jiwxatayna, mä tráfico ukamp jan walt"ayatapata ukat dottora Dicanti pasó ukax Dicanti ukan yatiqiriparuw tukuñapa, romano quta thiyan sayt"ata. FBI ukan yatiqatapa ukat Balta ukan wali suma yatiyawinakap jupar yanapt"awayi. Jefepan jiwatapatxa, LAC ukan irnaqirinakax wali jisk"akïnwa: jupa pachpa. Ukampis, mä departamento UACV ukar mayacht"ata ukhama, jupanakax Europa uksan mä unidad forense nayrar sartat ukan técnico ukan yanapt"apampiw kusisipxäna.
  
  Ukampis jichhakamax taqi kunas janiw sum phuqhaskiti. Italia markanx 30 jiwayir serial ukanakaw utji, jupanakax janiw uñt"atäkiti. Ukanakatxa, 9x "caliente" casos ukanakampiw uñt'ayasi, ukax jichha jiwatanakampiw uñt'ayasi. LAC ukan p"iqinchiripatx janiw mä machaq contratacionas utjkiti, ukat yatxatat jaqinakan jan amuyunakapax Dikanti ukarux juk"ampiw ch"amanchawayi, kunatix perfiles psicológicos ukanakax yaqhip pachax psicológicos ukar tukuwayxi. ukax mä suspecto ukar apaniñakiw wakisi. "Castillos en el aire" sasaw jupanakar säna, jupax artesanía ukar wali munasiri Dr. Boy satänwa. mä matemático ukhamarak cientifico nuclear, jupax laboratorio ukan juk"amp pachaw teléfono ukan sarnaqäna. Ay, Boy jupax UACV ukat Paola directo superior ukan CEO ukhamänwa, ukat sapa kutiw pasillo ukan t"ijt"irïna, jupax jisk"achasiñ uñkatas uñacht"ayäna. "Nayan chiqap qillqirija" uka arunakax oficinapan sapak jikxatasipkän ukhax arsüna, anatt"asisaw Dicantyx perfiles ukan ina ch"usar apt"at jan wali imaginación ukar uñt"ayäna. Dikantix kunapachas irnaqawipax achuñ qalltañapa, uka cabritonakar nayrapar churañatakix suyt"askäna. Jupajj jan chʼamanïkäna uka arumajj jupamp ikirïsajj pantjasïnwa. Walja horanak qhipt"at irnaqañax, jan amuyt"asis katjata, el corazon ukan jan tukuskir jan utjatapa... ukat mamuñana tuqit sapürunjam jachaña. Yämas Boy chachajj casaratäjjänwa ukat niya pä kuti jilïrïnwa sasaw amuytʼäta. É jupax mä caballero ukhamarak janiw aka tema ukarux juk"amp ch"amanchawaykiti (ukatx wali amuyumpiw jayarst"añapataki), ukampis janipuniw Paolax uka tuqit armasiñap jaytkänti, janiw mä frase ukas armaskänti. macho ukat charming ukanakan chika. Jupajj kunjamsa jupar uñiskayäta uk jaytawayi.
  
  Ukat tukuyañatakix, alaxpachar sarxatamatpachax chiqpach caso ukaw utji, ukax qalltatpach amuyt"añaw wakisi, ukatx janiw torpe agentenakan apthapit jisk"a pruebanakarjamakiti. Desayunañ horasanwa telefonot jawsapjjäna, ukat cuartoparuw mayjtʼayañatak kuttʼjjäna. Jupax jach"a ch"iyar ñik"utap mä tight bollo ukar jaquntäna ukat pantalón falda ukat salta ukamp isthapt"at oficinaruw jaquntäna ukat mä ch"ikhi traje de negocios ukaw ajllitäna. Uka chalecox ch"iyararakiwa. Jupax walpun muspharäna: jawsirix janiw kuna datos ukanakas churawaykiti, jan ukax chiqpachans mä jan wali lurawiw lurawayi, ukax jupan competenciapankänwa, ukatx jupax Santa Mar Transpontina markan "wali jank"akiw" jupat arsüna.
  
  Ukat taqiniw iglesia punkunkapxäna. Paola ukar uñtasitax niya phisqa kilómetros ukch'a "col" ukanx walja jaqinakaw tantachasipxäna, ukax Vittorio Emanuele II puente ukar puriñkamaw puripxäna. Llakisiñampiw uka chiqar uñtapxam. Uka jaqenakajj arum paqaraw ukankapjjäna, ukampis inas kuns uñjapkchïnjja, niya jayaruw sarjjapjjäna. Yaqhip peregrinonakax mä jan uñjkañ par carabinieri ukar pasasaw uñch"ukipxäna, jupanakax mä aleatorio tama iyawsirinakaruw templor mantañap jark"antapxäna. Jupanakax wali diplomáticamente uka edificio ukan irnaqañax utjaskakiwa sasaw sapxi.
  
  Paolax fortaleza ukan samsusaw iglesian umbral ukar chika ch"amakan chiqancht"äna. Uka utax mä nave ukankiwa, ladopanx phisqa capillas ukanakaw utji. Nayra, oxidado incienso thujsapax thayaruw warkt"asïna. Taqi qhananakax jistʼantatäxänwa, inas jiwat jaqir jikxatapkäna ukhaxa ukankapxchïna. Boy chachan mä kamachipax akhamänwa: "Kuntï uñjkäna uk uñjañäni" sasa.
  
  Jisk"a nayranakampi muyuntat uñch"ukiñani. Pä jaqenakaw iglesian qhepäjjapan amuktʼat parltʼasipkäna, jupar uñkatasaw jupar uñkatapjjäna. Qullan umampi phuqt"at fonte jak"anxa, mä nervioso carmelita, rosario ukar amparapamp luqxatasinxa, kunjamsa escenario ukar uñch"ukiskäna uk uñjäna.
  
  -Jupax wali sumawa, ¿janich ukhamäki, signorina? Ukax 1566 maran luratawa. Ukax Peruzzi ukat capillanakapan luratawa...
  
  Dikantixa wali ch"amampi jachaqt"asisaw juparu jark"äna.
  
  "Llakiskañawa jilata, jichha pachanx janiw arte tuqitx kuns munkti. Nayax Inspector Paola Dicanti sat warmitwa. ¿ ¿Jumax uka psico ukhamätati?
  
  - Chiqpachansa, inspector. Nayarakiw uka janchir jikjjatarakta. Ukajj cheqapuniw jaqenakarojj interesani. ¡Diosax jach'añchatäpan, é stos ukham urunakanxa... ¡ santux jiwasat sarawayxiwa, saxranakakiw qhiparxi!
  
  Ukax mä chuyman jaqiwa, thiya lentesani, Bito Marr de los Carmelitas ukan isimp isthapt"ata. Mä jach"a espátula ukaw cinturapar chint"ata, ukat mä thiya gris barba ukaw ajanupar ch"uqt"ata. Jupax pila muytasaruw muyuntat sarnaqäna, mä juk"a qunqurt"ata, mä juk"a chhuxriñchjata. Amparanakapax wali ch"aman ukat jan kuns kamachañjam khathatimpiw perlas patxarux liwxatasïna.
  
  - Samarañani jilata. ¿Kunas sutipax?
  
  -Francesco Toma, uñakipiri.
  
  "Walikiwa jilata, kunjamatsa taqi kunas pasäna ukxa juma pachpaw yatiyapxita. Nayax yattwa nayax suxta jan ukax paqallq kutiw jakthapiwaytxa, ukampis wakisiwa, munasiñaja.
  
  Uka monjex wali jach"at arsüna.
  
  - Janiwa kunasa sinti arsuñakiti. Ukhamaraki, Roco, nayax iglesia uñjañ p"iqinchirïtwa. Nayax sacristía qhipäxan mä jiskʼa celdanwa jakasta. Sapa urujamaw sarta, suxta alwa pacharuw sarta. Nayax ajanujaruw jariqawayta, mä vendampiw uchasta. Sacristia chiqancht"asisaw jach"a altar qhipäxan mä disfrazado punkut iglesiat mistuwaytxa, ukatx Nuestra Señora del Carmen capilla uksaruw sarawayta, ukanx sapa uruw mayisïwinakax mayiskta. San Toman capilla nayraqatan velas qhant"atap amuyasta, kunatix ikiñar sarkta ukhax janiw khitis ukan utjkänti, ukat uk uñjta. Sacristía ukar jankʼakiw sarawayta, jiwayañkamaw ajjsarayäta, kunattejj jiwayir jaqejj iglesianwa utjañapäna, ukat 113 ukaruw jawsayäta.
  
  -¿ Janit kunarus llamkt"añati jan wali lurawi chiqanxa?
  
  - Janiwa, inspector. Janiwa. Nayajj wal ajjsarayäta, Diosajj pampachata.
  
  -¿Ukat jumax ukhamarakiw jan víctima yanapt'añ yant'tati?
  
  - Ispettora... qhanawa, jupax taqpacha aka uraqin yanapt"awinakapat jark"ata.
  
  Mä jaqiw iglesian chika taypinkir pasillot jupanakar jakʼachasiskäna. Ukax Sub Inspector Maurizio Pontiero UACV ukan irnaqiritaynawa.
  
  -Dikanti, jank"aki, qhananaka qhant"ayasipxani -sasa.
  
  -Jichhaxa mä segunda. Katthapisim jilata. Akax tarjeta de visita ukawa. Nayan teléfono numerojajj akham uñtʼayatawa. Nayax kuna pachas meme ukhamäristwa, kunatix nayatakix wali askïki uk amtasï ukhaxa.
  
  "Nayaw uk lurarakï, inspector. Aka, mä regalo.
  
  Carmelita jaqix mä k"ajkir color imprenta churäna.
  
  - Santa María del Carmen markanxa. Jupajj jumampïskakiniwa. Aka ch"amaka pachanakanxa thakhi uñacht"ayapxam.
  
  -Yuspära jilata -sasawa Dicantixa jan amuyt"asis sello apsuwayxäna.
  
  Inspector jupax Pontiero ukarux iglesia taypit arktasaw ch"iqa tuqin kimsïr capilla ukar puri, wila cinta UACV ukamp muyuntat.
  
  -Qhipt"awayxtawa -sasawa subinspectoraxa juparux tuqinuqäna.
  
  Trafico sat chachajj wali usuntatänwa. Anqanxa mä suma circo ukaw utji.
  
  "Rienzo laykux jutapxañamawa.
  
  Pontiero jilatat sipans juk"amp jach"a cargo ukankchïnsa, Servicio de Policía Italiano ukanx jupax UACV ukan yatxatäw campo ukan p"iqinchiripawa, ukhamat kawkir laboratorio ukan yatxatirinakax policía ukan p"iqinchatäpxäna. ukhamaraki Paola ukham jaqisa, jupax departamento p"iqinchir cargo ukan irnaqiriwa. Pontiero chachajj 51 maranit 241 marani jaqënwa, wali jiskʼa ukat qʼañu jaqënwa. Ajanupajj pasas ukham walja maranak arruganakampi kʼachachtʼatänwa. Paolax inspector sullkax jupar yupaychatap amuyasïna, jan uñacht"ayañatakis wal ch"amachasïna.
  
  Dicantixa calle chiqaru sarañ munäna, ukampisa Pontieroxa amparapa katxarutayna.
  
  "Mä jukʼa suytʼam, Paola. Janiw kuna uñjasajj ukatakix wakichtʼapktamti. Akax chiqpachapuniw loco, arsuwaysma" sasaw arupax khathatisïna.
  
  "Nayax amuyta, kunaymaninak askichañjamawa, Pontiero. Ukampis yuspajarapxsmawa.
  
  Capilla ukar mantañamawa. Uka manqhanx UACV ukan fotografía ukan yatxatat jaqiw jakasïna. Capilla qhipäxanx mä jisk"a altaraw pirqarux ch"uqt"ata, San Tomás ukar uñt"ayat pinturampi, uka pachax santux Jesusan usuchjatanakaparuw amparanakapamp uchatayna.
  
  Uka manqhanjja mä cuerpow utjäna.
  
  - Qullan Madonna kullaka.
  
  "Nayax sapxsmawa, Dicanti.
  
  Ukax mä dentista uñch"ukiñ asnu. Jiwatajj altarar taktʼasisaw saytʼatäskäna. Nayax nayranakap ch"iyjawaytwa, ukat uka lantix pä axsarkañ ch"iyar ch"akhanak jaytawayta. Lakatxa, mä axsarkañ ukat grotesco mueca ukan jist"aratawa, mä kasta marrón yäw warkt"ata. Uka llijulliju qhananjja, Dicanti chachajj kunatï nayatak wali ajjsarkañäki uk jikjjatäna. Amparanakax khuchhurata ukat janchi jak"aruw wilat q"umachata, janq"u laphir ikipxäna. Mä amparapajj mä thiya anillo uchatänwa.
  
  Jiwatax ch"iyar talar traje ukamp isthapt"ataw wila borde ukamp isthapt"ata, ukax cardenales ukanakan uñt"atawa.
  
  Paolax nayranakap jach"at jist"arasïna.
  
  "Pontiero, janiw cardenaläkiti sasaw sapxita.
  
  "Janiw yatipkti, Dicanti. Jupat yatjjatapjjtwa, ukampis ajanupat jukʼak qheparapjjewa. Jiwasax suyt"apxsmawa kunjams aka chiqax uñtasi kunjamatix jiwayirix uñjki ukhama.
  
  -¿Dóndeá ukaxa jani wali lurawinakata yatxatirinakata?
  
  Análysis ukankirinakax UACV ukan jilpachax utt"ayapxäna. Taqinipuniw forense tuqit yatxattʼatäpxäna, kayu chʼakhanaka, ampar lukʼana, ñikʼutanaka ukat kunatï mä jan wali jaqix mä cuerpor jaytkaspa ukanak apthapiñ tuqit yatxattʼatäpxänwa. Jupanakax kamachirjamaw lurapxäna, sapa jan wali lurawinx mä transferencia ukaw utji: jiwayirix kuns apsu ukat kuns jaytawayi.
  
  "Jupax niyaw thakhinjam saraski. Uka camionetax Cavour markanx ch"amakt"atawa.
  
  "Rienzo layku jutañajapunïnwa" sasaw tiojajj arunak arsüna.
  
  "Janiw khitis amuyunakaparux jiskt"käntión -espetó Dicanti.
  
  Uka jaqix cuartot mistuwayxäna, kunatï inspectorar jan sinti askïki ukanak arsüna.
  
  "Juma pachpaw apnaqañ qalltañama, Paola.
  
  -Diosaja, Pontiero, ¿kunatsa nayratpach jan jawskista? sasaw Dicantix jisk"a inspector ukan iwxt"awiparux jan yäqasa säna. Ukajj wali jachʼawa. Khititix ukham lurki ukax wali jan wali p"iqiniwa.
  
  -¿Akax análisis profesionalamaxa, dottor?
  
  Carlo Boy chachajj capillaruw mantasajj mä llakit uñkatasiñap jupar katuyäna. Jupax é ukham jan suyt"at billetes ukanakarux walpun munäna. Paolax él sat chachax iglesiar mantasax qullan uma phuchʼur qhipäxar qhipäxat parltʼasir pä jaqit maynïriw sasaw amuyasïna, ukat muspharkañ irpañapatak jaytatapatxa jupa pachpaw jiskʼachasïna. Maynïristi directoran jakʼapankänwa, ukampis janiw mä arsa arskänti, janirakiw capillarus mantawaykänti.
  
  - Janiwa, Director Wayna. Nayan análisis profesional ukax mesaman uchañapawa, kunawsatix wakicht"atäki ukhaxa. Ukatwa, jank"akiw yatiyapxsma, khititix aka jan wali lurawayki ukax wali usutawa.
  
  Waynax niyaw kuns sañ munäna, ukampis uka horasanxa, iglesian luzanakapax qhantʼänwa. Ukat taqiniw kuntix había ukax jan uñjkatayna uk uñjapxäna: uraqinxa, jiwat había jak"anxa, janiw sinti jach"a qillqanakampi qillqt"atäkänti
  
  
  EGO NAYAX JUSTIFICAJJWA
  
  
  "Wilaruw uñtasi" sasaw Pontierox kuntix taqinix amuyapkän uk arunakamp uñacht"ayäna.
  
  Ukax mä vile tele'233;phono mo ukawa, Handel jupan Aleluya acordes ukanakampi. Kimsanpachaw compañero de Boy ukar uñkatapxäna, jupax wali amuyumpiw abrigopan bolsillopat teléfono apsuwayxäna ukat jawsatarux jaysäna. Jupax janiw sinti arskänti, tunka payan "ajá" ukat "mmm" ukanak arsüna.
  
  Colat warktʼasajj Boy uñkatasaw pʼeqep chʼoqtʼasta.
  
  "Ukaw axsarapxta, amos", sasaw UACV ukan irpiripax arsuwiyi. Inspector Dicanti, Viceinspector Pontiero, janiwa wakiskiti sañaxa akaxa wali ch"amawa. Uka ahí ukax argentino cardenal Emilio Robaira satawa. Roma markan mä cardenal jiwayatapax pachpa jan qhanañchañjam llakikïchi ukhaxa, aka pachanx juk"ampiw llakisiñax utji. Vicepresidentex 115 jaqinakat mayniwa, jupanakax walja phaxsinakaw Cí225;n clave ukan chikancht"asipxäna, machaq luchador sumo ukar chhijllañataki. Ukatwa, jan waltʼäwix wali chʼama ukat chʼamawa. Aka jan wali lurawixa janiwa prensa ukana amparaparu puriñapäkiti, ningún amuyunakaparjama. Aka titulares ukanakat amuyt"añäni: "Serial killer ukax Pope ukan circunscripción ukarux axsarayi". Janiw nayax amuyt'añs munkti...
  
  - Mä juk"a suyt"añani, directora. ¿ Jumax serial killer sasmati? ¿Akanxa kunasa jani yatkasaxa?
  
  Karraspeó ukamp nuwasiña ukat misterioso personaje ukar uñakipt"aña khititix éL ukamp jutkta.
  
  -Paola Dicanti, Maurizio Pontiero, Permí, uñt"ayapxäma Camilo Sirin, Inspector General del Cuerpo de Vigilancia Estatal Vaticano.
  
  É Saint chachajj pʼeqep chʼoqtʼasisaw mä jukʼa nayrar sartäna. Parlkäna ukhajja, chʼamachasisaw uk luräna, janis mä arsa arsuñ munkaspa ukhama.
  
  - Jiwasax é patak payïr vístima sasaw amuyapxtanxa.
  
  
  
  
   Instituto San Mateo ukax mä jach"a yatiqañ utawa
  
  Silver Spring, Maryland markanwa jikxatasïna
  
   Agosto phaxsin 1994 maranwa
  
  
  
  "Mantaña, Tata Karoski, mantam. Mä pantalla qhipäxan q"ala jan isinïñamawa, ukax suma chuymanïtam ukhaxa.
  
  Sacerdotejj tatakuraruw apsuñ qallti. Capitan arupax janq"u mamparan mayni chiqat jupar purintäna.
  
  "Janiw yantʼanakat llakisiñamäkiti, tata. Walikïskiwa, ¿janich ukhamäki? Janiw sapüru jaqinakat sipansa, hehe. Inas yaqha katuntat jaqinakax jupat parlasipkchi, ukampis jupax janiw kunjamtï uñachtʼayaski ukhamarjam jachʼa jachʼa tukuskiti, kunjamtï awichajax ukhama. ¿ Kuá khitis jiwasampi?
  
  - Pä simana.
  
  "¿Tenis anatir sarawaytati janicha uk yatiñatakix tiempox wakisispati?"
  
  - Nayaxa janiwa tenis anatt"añ munkti. Nayax niyaw sarxañ munta?
  
  - Janiwa tata, ch"uxña camiseta uchasim, jani challwa katur sarxamti, hehe.
  
  Karoskix ch"uxña camisetampiw pantalla qhipäxat mistuwayi.
  
  - Camilla ukar saraña ukat apthapiña. Ukax taqpachawa. Suyt"am, nayax asienton qhipäxap askichä. Jupax televisión ukan uñacht"äwip sum uñjañapawa. ¿Taqi kunas walikïskiti?
  
  - Walikiwa.
  
  - Kusawa. Suyt"apxam, Medición ukan herramientas ukanakar mä qawqha chiqañchäwinak lurañajawa ukatx jank"akiw qalltañäni. Ukhamarus, aka ahí markat jutirix mä suma TVwa, ¿janich ukhamäki? Jupax 32 pulgadas jach"awa, utajax jupan utapamp kikipäspa ukhaxa, chiqpachansa mä familiarax respeto uñacht"ayitaspawa, ¿janich ukhamäki? Hehehehe ukax mä juk"a pachanakanwa.
  
  - Nayaxa janiwa yatkti.
  
  "Chiqansa janiw ukhamäkiti, tata, chiqpachansa janiw ukhamäkiti. Aka warmix janiw kuna respetos juparux utjkaniti ukat pachparakiw janiw munaskaniti mä paquete de Golden Grahams ukan jaltasinx grasa asnupar ch"allt"aspa ukhaxa, hehehehe.
  
  "Janiw ina chʼusat Diosan sutip aytasiñamäkiti, wawa.
  
  "Jupax mä razón ukaniwa, tata. Ukhama, niyaw ukhamäxi. ¿ Janipuniw nayrjax pletismografía de pene ukanak lurapktati, ¿janich ukhamäki?
  
  - Janiwa.
  
  "Chiqans janiw ukhamäkiti, ukax llamp"u chuymanïñawa, hehe. ¿Kuna yant"awixa nayratpach yatiyatätati?
  
  -Ukaxa bosquejo ukankiwa.
  
  "Walikiwa, jichhax amparanakaj camisa manqhar uchañ munta ukat uka pä electrodonak penis ukar chintʼañ munta, ¿janich ukhamäki? Ukaxa yanapt"istaniwa nivel de respuesta sexual ukaxa yaqhipa condicionanakaru.í chachanaka. Sumakiwa, jichhax nayax uñt"ayañ qalltañ munta. Ukax niyaw.
  
  - Jupax thaya amparaniwa.
  
  "Jïsa, aka manqhanxa thayakiwa, hehe." ¿ ¿Itá isómode ukax utjiti?
  
  - Walikisktwa.
  
  - Ukhama, qalltañani.
  
  Pantallajj genes ukanakajajj maynit maynikamaw mayjtʼasiñ qalltäna. Torre Eiffel sat cheqanwa jikjjatasi. Dawn satänwa. Qullunakan niebla.tuz. Ukax mä helado de chocolate satawa. Heterosexuales ukanakampi sarnaqaña. Quqarara. quqanaka. Fellatio heterosexual ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi. Tulipanes ukanakax Holanda markankiwa. Homosexual sat chacha warmi ikthapiña. Las Meninas de Velásquez ukax mä jach"a markawa. Kilimanjaro markan inti jalant tuqinxa. Homosexual ukax mä juk"a pachanakanwa. Suiza markan mä ayllun uta patapanx chhijchhix wali jach"apuniw jikxatasi. Felachi ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped ped Niío jupax Samararuw chiqak uñch'ukiski kunapachatix jilïr jaqin gallop chuchuski. Nayranakapan llakisiña.
  
  Karoskix sartawayiwa. Nayranakapan colerasiñaw utji.
  
  - Tata, janiw sartañjamäkiti, ¡ ¡janiw tukuyapkti!
  
  Sacerdotex kunkapat katxaruwayi, psi-logos ukan p"iqip salpicadero ukar wasitat wasitat ch"allt"i kunawsatix wilax botones ukanakat ch"allt"aski, futbol anatirin janq"u abrigopa, Karoski ch"uxña jersey ukat uraqpacha.
  
   - Janiwa cometerás actos impuros nunca más, ¿chiqapa? ¿ Chiqa, q"añuskir laq"a, ¿janich ukhamäki?
  
  
  
  
   Iglesia de Santa María ukax Traspontina markankiwa
  
  Via della Conciliazione, 14 ukat juk"ampinaka
  
   Martes 5 uru achuqa phaxsit 2005 marana 11:59 alwa pacharu .
  
  
  
   Sirin arsutaparjam amukt"añax Navidad ukar yatiyañ campanas ukanakamp p"akintawayi, ukax San Pedro plazan jak"ankiwa.
  
  -¿Payïri phisqhani ukatxa#237; Parti? ¿Yaqha cardenal ukarux ch"iyjapxäna ukat jichhax uka tuqit yatxatapxta? Pontiero chachan uñnaqapax qhan uñacht"ayäna, jupax kuna amuyunaktï jichha pachanx askïki uka amuyunak katuqañapawa.
  
  Sirin, jan kuns lurasa, jupanakarux wali amuyumpiw uñch"ukiski. Jupajj jan pächasisaw kuntï yatkäna ukat sipansa jukʼamp jaqënjja. Medio alturani, q"uma nayrani, indeterminada edad, discreto traje, gris abrigo. Janiw kuna rasgos ukanakas maynimp chikt"atäkänti, ukat ukax mä jan uñt"at uñacht"äwiw utjäna: mä paradigma de normalidad ukhamänwa. Ukham amukiw arsüna, ukhamarakiw qhipäxar chhaqtañ munkaspa ukhama. Ukampis ukax janiw Enga ukat khitirus ukankir jaqirus chuym ch"allxtaykänti: taqiniw Camilo Sirin, Vaticano markan wali ch"aman jaqinakat maynïrit parlasipkäna . Jupaw oraqpachan jukʼamp jiskʼa polician cuerpop apnaqäna: Vigilante de Vaticano. Mä cuerpo de 48 agentes (oficialmente), Guardia Suiza ukan chikatpach juk"ampi, ukampis jan tukuskir juk"amp ch"amani. Jisk"a utapanx janiw kunas paskaspänti jan Sirin yatkasaxa. 1997 maranx mä jaqiw juparux ch"amakt"ayañ yant"äna: rectorax Alois Siltermann juparuw Guardia Suiza ukan comandantepjam ajlliwayi. Pä jaqiw utt"ayat qhipatxa, Siltermann, warmipa ukat mä caporal jan kuna jan walt"awimp uñt"atawa, jupanakax jiwataw jikxatasipxäna. Nayax jupanakarux 3. Uka juchañchäwix caboral ukankiwa, jupax loco ukhamaw tukuwayi, mä chacha warmiruw pallapallanak jiwayatayna, ukatx "arma de servicio" ukax lakaparuw ch"uqt"atayna ukat gatillo apsutayna. Taqi qhanañchäwinakax chiqaw sañjamaspawa, janitix pä jisk"a yatiyawinak utjkaspän ukhax: Guardia Suiza ukan caporal ukanakax janiw armados ukhamäpkiti, ukat uka jiskt"at caporal ukax nayrïr kisunakap ch"allt"atawa. Taqinipuniw uka pistolax lakaparux jan sintt"asis ch"allt"ata sasaw amuyapxi.
  
  Aka sarnaqäwix Inspección 4 ukankir mä irnaqir masipan Dikanti markakamaw yatiyatayna, kunatix paskatayna uk yatisax él ukat ñeros masinakapax seguridad ukankirinakarux taqi yanapt"awinak churapxañapänwa, ukampis jank"akiw uka jan wali lurawix utjkän uka chiqar puripxäna, jupanakarux taqi chuymaw inspección ukar kutt"apxañapatak jawillt"apxäna ukat manqhat punku jist"antapxañapataki, janiw llawintasipkänti. jupanakar yuspärañasa. Sirin markan ch"iyar leyendapax Roma markpachan comisarionakax lakat lakaruw yatiyapxäna, ukat UACV ukax janiw ukakïkänti.
  
  Ukat kimsanix capillat mistusaw Sirin markan yatiyatapat muspharapxäna.
  
  "Taqi respetompi, Ispettore Generale, nayax amuyta, jumatix amuyassta mä jiwayir jaqix éste ukham jan wali lurañ yatir jaqix Roma markanx librëtawa, ukax jumanakan lurañamawa UACV ukar yatiyañama", sasaw Dicantix arsuwiyi.
  
  Boy jilatajj akham sänwa: "Ukham wali respetompi irnaqtʼir masijajj luräna" sasa. Naya pachpaw uk yatiyta. Uka tuqitxa, jukʼamp askinak jikxatañatakix wali sum uñjat imantatjamaw qhiparañapa sasaw panpachanix iyawsapxta. Ukat panpachaniw yaqha tuqit mä amtar puripxta. Vaticano markanx janiw khitis utjkiti, khititix íste ukham ... típico delincuente ukamp uñjasispa.
  
  Muspharkañawa, Sirin jupax uka taypinkänwa.
  
  -Sere franco, signorina ukat juk"ampinaka. Jiwasan irnaqawisax ch"axwawinakawa, arxatäwi ukat contrainteligencia ukanakawa. En é aka tuqinakanxa wali sumawa, nayaxa garantizapxsmawa. Ukampis jumax ¿somo ó sasma ukhaxa? ukham jan wali p"iqin waynax jiwasan amparasat mistu. Payïr juchat yatiyañkamaw jupanakar yanaptʼa mayiñäni.
  
  "Aka juchax juk"amp lurañanak munaspa sasaw amuyapxta, Inspector Dicanti. Ukatpï jan munktanti perfil ukar uñtasita kunjamatix jichhakamax lurapkta ukhama. Yatxatäw irpapxañam munapxta", sasaw Director Boy jupax arsuwiyi.
  
  Paolax amukiw qhiparaski. Ukajj agente de campo ukan irnaqäwipänwa, janiw psiquiatra forense ukan irnaqkänti. Chiqansa, jupax kawkïr agente de campo ukar uñtasitaw sum apnaqaspäna, kunattix Quantico sat empresax ukatakix sum yatichäna, ukampis ukham mayitax Boy tuqitwa jutäna, janiw nayat jutkänti, ukax qhanaw amuyasïna. uka pachax Nita kullakaruw jaytawayta.
  
  Sirin chachaxa, uka chaleco de cuero ukankir jaqiruw uñtäna, jupax jupanakar jak"achaskäna.
  
  -Ay, aquí está. Nayax Superintendente Dante del Servicio de Vigilancia ukar uñt"ayapxäma. Vaticano markamp chikt"atäñapawa, Dikanti. Nayrir jan wali luratapat yatiyañamawa ukat panpachan jan walt"äwinakan irnaqañamawa kunatix akax mä sapa juchawa. Kuntix él ukan mayipkta ukax pachpakiwa, kuntix nayat mayipkta ukampi kikiparakiwa. Ukat reverendorux, kuntix jupax jan iyawskchixa, janiw nayax jupar jan iyaw sañ munkti. Vaticano markanx jiwasan kamachinakas utjistu, jumanakax amuyapxañamatakiw suyt"askta. Ukat nayax suyt"araktwa jupanakax aka monstruo katjapxañapataki. Iglesian Qullan Mamapan pä sacerdotepar jiwayañax janiw jan mutuyatäkaspati.
  
  Ukat jan mä arus arsusax sarxäna.
  
  Uka nuwasïwix Paolampiw wali jak"achasïna, jan qullqin jikxatasiñapkama. Jichhakiw munasiñan chʼaxwäwipax jupan amuyupan uñstäna.
  
  "Jupax nayratpach luratayna, Dicanti. Jichhakiw Vaticano markan ch"aman jaqit maynimp jikisiwayta ukat jupax mä jach"a específico mayiw jumarux. Kunatsa jumar uñchʼukiyätam uk janiw yatkti, ukampis sutip chiqak arsuñamawa. Kunatï wakiski ukanak apsuñamawa. Hágame qhana, jisk"a ukat sapuru sapa uru yatiyawinaka. Ukat taqi kunat sipansa, wasitat uñakipaña. Nayax suyt'twa jupan "castillos en el aire" ukax patak kutiw kuns luqtani. Kuns yatiyañ yant"apxam, ukat jank"akiw yatiyapxita.
  
  Muytasax Sirin qhipäxan mistuñ tuqiruw saräna.
  
  -Kuna bastardos -sasawa Dikantixa qhiparuxa phallatayna kunapachatixa mayninakaxa janiwa nían, nírla.
  
  "Waw, arsuspa ukhaxa" sasaw Dantex larusitayna, jupax purinxänwa.
  
  Paolax q"illu ch"uxñaruw tuku ukat nayax amparajampiw juparux luqtasta.
  
  - Paola Dicanti kullaka.
  
  - Fabio Dante sat jilata.
  
  - Maurizio Pontiero ukat yaqhanakampi.
  
  Dicanti jupax Pontiero ukat Dante jupanakan ampar luqtatapat askinak apsuwayiwa, qhipa tuqit sum yatxatañataki. Contaría apenas ukax 41 anos. Jupax jisk"a, ch"uxña ukat ch"amani, p"iqipax amparanakaparuw ch"uqt"ata, mä juk"a phisqa centímetros thiya kunka. 1,70 alturanïkchïnsa, uka superintendentejj wali suma uñnaqtʼan jaqïnwa, ukampis janiw suma uñnaqtʼanïkänti. Amtañani, olivo ch"uxña nayranakax Pen Club uksanx wali uñt"atawa, ukat mä suma uñtawi churaraki. ajanu.
  
  -¿ Nayax amuyañajawa, "bastardos" sasinxa, jefeja, inspector sañ muni?
  
  - Chiqapa arsuñatakixa, jïsa. Nayax amuyta, ukax mä jach"a jach"a tukuñ churawayitu.
  
  "Panpachaniw yattan akax janiw mä jach"añchäwikiti, jan ukasti mä jach"a pantjasiwiwa, Dicanti. Ukat ukax janiw jan askïkiti, sarnaqäwipax wakicht"asitapat muspharkañanakat parli. Ukajj janiw askinak jikjjatañatak yanaptʼkaniti sasaw arrepentisi, ukampis ukajj niyaw mayjtʼani, ¿janich ukhamäki?
  
  -¿ Jumax nayan sarnaqäwix utjtamti? Qullan Madonna, ¿chiqapunit jan kunas akan imantatäki?
  
  - Janiwa el.
  
  "Ist"apxam, jach"a jach"a tukuri..." Pontierox colerasïna.
  
  -Basta, Maurizio markankir jaqinaka. Janiw wakiskiti. Mä crimen ukankapxta ukat nayax juchanïtwa. Irnaqäwir puriñäni, mononaka, qhipat parlt'añäni. Mosl markarux mä yapu jaytapxam.
  
  "Walikiwa, jichhajj jumaw pʼeqtʼäta, Paola. Ukhamaw uka jefex säna.
  
  Wila punku anqan wali jayan suyt"asipkäna, pä chachampi mä warmimpiw azul marino overol ukamp isthapt"ata. Ukajj mä unidad de análisis de escenas de crimen ukhamänwa, ukajj pruebanak apthapiñanwa especializatäna. Inspectoramp pä jaqinakampix capillat mistusaw nave central uksar sarapxäna.
  
  -Walikiwa, Dante -sasa. Taqi kunas pidió Dicanti.
  
  - Wali... nayrïr víctima ukax italiano cardenal Enrico Portini satawa.
  
  -¡Akax janiw ukhamäkaspati! - Dicanti ukat Pontiero jupanakax uka pachanx muspharapxänwa.
  
  "Amuktʼapxsmawa, amigonaka, nayranakajampiw uñjta.
  
  "Iglesian ala reforma-liberal ukatakix jach"a candidato. Aka yatiyäwix medios de comunicación ukar mantaspa ukhax wali axsarañjamawa.
  
  -Janiwa, Pontiero, sera una catastrofe. George W. Bush jupax qharüru alwaw Roma markar taqpach familiapamp purinitayna. Yaqha pä patak internacionales irpirinakax ukhamarak p"iqinchirinakaw utanakapan qhiparapxi ukampis viernes uruw amay imatäpxañapa. Uka jan walt"awix walpun llakisiyitu, ukampis jumanakax nayratpach yatipxtawa kunjams markax utji. Akax wali ch"amawa ukat qhipa munañax niko ukan jan walt"awipawa. Nayamp chika mistunipxam. Nayax mä cigarro munta.
  
  Dantex calleruw irpäna, ukanx juk"amp jaqinakaw tukupxäna, ukat jupax juk"ampiw jaqimp phuqhantatäxäna. La masa humana cubría por completo la Via della Conciliazione ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi. Ukanx francés, español, polaco, italiano banderanakaw utji. Jay ukat#243;jumax guitarranakamampiw jutapxtaxa, religioso jaqinakax velas qhant"ataw jutapxtaxa, mä juykhu chuyman jaqis guia anupampix jutapxaraktawa. Pä millón jaqinakaw Papan imt"äwiparux sarapxani, ukax Europa markan mapap mayjt"ayawayi. Chiqans Penso Dicanti, écent ukax uraqpachan irnaqañatakix juk"amp jan wali pachamamawa. Kuna rastrotï utjaspa ukajj peregrinación sat thaya thaytʼanjja, jankʼakiw chhaqtjjaspa.
  
  "Portinix Via de Gasperi ukan Madri Pie ukan qamañ utapanw qhiparäna", sasaw Dantex arsuwiyi. Jupax jueves alwaw purinitayna, Papax wali k"umarätap yatisa. Monjanakax viernes urux wali normal ukhamaw manq"asirïna, ukat mä qawqha pachaw capillan Qullan Awkitak mayiskäna sasaw sapxi. Janiw jupar ikiñar uñjapkänti. Cuartopanjja janiw kuna chʼajjwañas utjkänti. Janiw khitis ikiñan ikiskänti, jan ukhamäkaspa ukhajja, khititï jupar secuestrakäna ukajj wasitatwa sum lurasïna. Papax janiw desayunar sarkänti, ukampis Vaticano markan mayisiñatak qhiparaspa sasaw amuyapxäna. Jiwasax janiw yatipkti akapachan tukusiñapxa, ukampis markanx walja ch"axwawinakaw utjawayi, ¿amuyt"apxtati? Vaticano markat mä cuadraruw chhaqtjjayäta.
  
  Ukat sartasinxa, mä cigarro naktayäna, ukat Pontiero sat jaqiruw yaqha cigarro luqtäna, jupax wali uñisiñat janiw munkänti, ukat jupan cigarrop apsuwayxäna. Ukhamarus saraskakim.
  
  "Qharür alwax Annax capilla de residencia ukan uñstawayi, ukampis kunjamtï akanx wilax pampan jan utjatapax akax escenario ukan uñacht"ayat uñacht"ayi. Suertenixa, khititix uk jikxatkän ukax respetatäki uka sacerdotew nayrïr kutix jawsapxitu. Uka cheqan fotonak apsusipjjayäta, ukampis jawstʼapjjäma ukhajja, Sirin jilatajj nayaw uñjä sasaw sitäna. Ukat taqe kun qʼomachañasatakiw mayïna. Cardenal Portini jaqin janchipax Vaticano ukan pampan mä chiqar wali chiqaruw apayatäna ukatx taqpachaw phichhantatäna.
  
  -¡Somo! ¡ ¡Italia uraqin jach"a jan wali luratapat uñacht"awinak t"unjapxäna! Janiw iyaw sañjamäkiti, chiqpachansa.
  
  Dantex jupanakarux jan axsarasaw uñch"ukiski.
  
  - Jefejajj mä amtaruw purïna, ukat inas jan walïchïna. Ukampis jefepar jawsasaw kunas pasäna uk qhanañchäna. Ukat akanx jumanakax waynanakaw jikxatasipxta. ¿Kunsa amparasan utjkistu uk yatipjjpachati? Patak ukham jan waltʼäwir saykatañatakejj janiw wakichtʼatäktanti.
  
  "Ukatpï profesionalanakan amparapar jaytañajax wakisïna" sasaw Pontierox wali jach"a ajanump chika arsüna.
  
  Jichhakamas janiw uk amuykiti. Janiw khitirus atinisksnati. Ukatpï Sirin jupax kuntix lurkän uk luratayna, jiwasan Mama Iglesiasan bendito pallapallapa. Janiw uka ajanumpi uñch"ukiñamäkiti, Dicanti. Kuna amtampis chʼamañchtʼawayi ukanakatwa jupar juchañchta. Taqi kunas Portini jiwatampi tukuyatäspa ukhaxa, Amósax kuna pretextos jikxataspa ukat amukt"ayaspa. Ukampis janiw mä as ukhamäkänti. Janiw kunas personal ukhamäkiti, endiéndalo.
  
  "Kuntix nayax amuykta ukax payïr maraniw akankxapxta. Ukat chikat pruebanakampi. Fantástico sarnaqäwi. ¿Kunas amuyasiñasa? Dikantixa chiqpachansa wali coleratapuniwa.
  
  "Janiw jichhax ukhamäkiti, Inspector" sasaw Dantex wasitat sawkasiñ jachaqt"asiwip imantasin säna.
  
  -Maldita ukaxa. Maldición ukax, maldición ukhamawa. Jiwasax mä axsarkañ lío amparanakasan utjistu, Dante. Jichhat uksarojj taqe kunsa taqe kun yatiyañam munta. Ukat mä kunaw qhan amuyasi: nayaw akan pʼeqtʼaskta. Taqi kunan yanapt"añamatakiw khithatätamxa, ukampis tribunalanakax cardenal ukhamäkchisa, panpachaniw nayan jurisdicción ukankapxatayna, ¿ukax qhanati?
  
  -Cristal Q"uma.
  
  - Askiwa asi ukhama jaytaña. ¿Kunjamsa lurapxäna ukaxa pachpakïpachati?
  
  "Detective lurañ yatiñanakajajj jukʼamp jachʼawa, jïsa. Cadiver chachajj altar kayun ikiskäna. Jupax nayranakaparuw chhaqhayasïna. Amparanakaxa, kunjamatixa hereí ukhama, jaljata ukatxa CAD lado tuqina lona patxaru uchata. Manqha. Ukajj wali ajjsarkañänwa. Naya pachpaw uka janchit mä saco uchasax horno crematorio ukar apta. Nayax arum paqaraw ducha ukan qhiparawayta, jumanakax atinisipxasmawa.
  
  "Mä jisk"a misa -mä chacha- Pontiero jupatakix wali askïspawa.
  
  
  Cadéver de Robayre ukan juicio lurañ tukuyatat pusi jaya horanak qhepatjja, filmación lurañajj qalltaspawa. Uka waynan directorapan directo mayitaparjamaxa, Analisis markankir waynanakaw uka janchirux mä bolsa de plástico ukar uchapxäna ukat morgue ukar apapxäna, ukhamat qullirinakax cardenal ukan trajep jan uñjapxañapataki. Ukax mä caso especial ukhamawa ukat khitis jan walt"ayat jaqix ukx jamasat yatiyatäñapawa, ukax qhanaw amuyasïna.
  
  Ukana waliki taqi kunas .
  
  
  
  
  Instituto San Mateo ukax mä jach"a yatiqañ utawa
  
  Silver Spring, Maryland markanwa jikxatasïna
  
   1994 maran sata qallta phaxsit _ _ .
  
  
  
   TRAFICO DE ENTREVISTA #5 USUSI #3643 UKAT DR. CANIS CONROY UKATXA.
  
  
   D.R. CONROY : Buenas tardes, Viktor ukat juk"ampinaka. Oficinajarux walikpun jutapxtaxa. ¿Jumajj jukʼamp sumti? ¿jumax suma jikxatastati?
  
  #3643 : Jïsa, yuspajarapxsmawa qulliri.
  
  DR. CONROY: ¿ ¿Jumaxa kunsa umañ munasmati?
  
  #3643 : Janiw yuspajarañax wakiskiti.
  
  DR. CONROY: Wow, mä tatakurax janiw umkiti... mä machaq yäwa. Jupax janiw nayax...
  
  #3643 : Nayraru sartañani qulliri.
  
  DR. CONROY: Nayax amuyta jumax mä juk"a pachaw enfermería ukan sarnaqawayta.
  
  #3643 : Nayax mä qawqha ch"akhanakaw pasïr simananx jikxatasiyäta.
  
  DR. CONROY: ¿ ¿Amtastati khitis uka ch"akhanak katuqatayna?
  
  #3643 : Chiqpachansa, qulliri. Ukajj examenan cuartopan chʼajjwasipkäna ukhawa.
  
   D.R. CONROY : Hábleme de ello, Viktor ukat juk"ampinaka.
  
   #3643 : Nayax wali ch"amampiw pletismografía ukar puriñkamax sarawayta kunjamtix jumanakax iwxt"apkta ukhama.
  
   D.R. CONROY : ¿Recuerda cuál era el propósito de la prueba, ¿Viktor ukax mä jach"a uñacht"äwiwa.
  
   #3643 : Kunatsa jan walt'awix utji uk yatxatañamawa.
  
  D.R. CONROY : Efectivamente, Viktor ukat juk"ampinaka. Mä jan waltʼäwinïtamwa iyaw sañama ukat ukajj cheqapuniw nayrar sartañapa.
  
  #3643 : Doctor, nayax yattwa jumax mä jan walt"äwinïtamxa. Nayax amtayapxsmawa, nayax voluntariamente San Centro uksanktwa.
  
  DR. CONROY: Akax mä tema ukawa, mä entrevista próxima ukan nayraqatar uñt"añ munapxsma, janiw pächasiñakiti. Ukampis jichhax yaqha día tuqit parltʼaskakiñäni.
  
  #3643 : Nayax mantawaytwa ukat isi apsuwaytwa.
  
   D.R. CONROY: ¿Eso ukat incomodo?
  
   #3643 : Jïsa.
  
  DR. CONROY: Akax mä jach"a yant"awiwa. Q"ala jan isinïñaw wakisi.
  
  #3643 : Nayax janiw akax wakiskirïtap uñjkti.
  
  DR. CONROY: Psicó logotipo ukax Medición instrumentunak mä chiqan cuerpoman uñstayañapawa, ukax normalmente jan puriñjamawa. Ukatwa qʼala jan isinïñamajj wakisïna, Victor.
  
  #3643 : Nayax janiw akax wakiskirïtap uñjkti.
  
  DR. CONROY: Walikiwa, mä juk"a pachatakix ukax wakiskirïkaspas ukham amuyt"añäni.
  
  #3643 : Jumax ukham sasmawa qulliri.
  
   D.R. CONROY : ¿Qué sucedio después ukat juk"ampinaka?
  
  #3643 : Ukax mä juk"a pachanakanwa yaqha ahí ukax cables ukanakaw utji .
  
  D.R. CONROY: ¿En donde, Viktor, ukat juk"ampinaka?
  
   #3643 : Jumax yatisktawa.
  
  DR. CONROY: Janiwa Victor, janiw yatkti ukat jumax yatiyañamawa.
  
  #3643 : Nayan amuyujax.
  
  D.R. CONROY : ¿Puede ser más explícito, Viktor ukat juk"ampinaka?
  
  #3643 : Nayan ... galloja.
  
  DR. CONROY: Walikiwa, Victor, ukax chiqawa. Akax chacha miembro, chacha órgano ukax copulación ukat urinación ukatakiw yanapt"i.
  
  #3643 : Nayan amuyujax payïr uñtawiruw uñt'ayi, qulliri.
  
   D.R. CONROY : ¿Está seguro, ¿Viktor ukat juk"ampinaka?
  
   #3643 : Si.
  
  DR. CONROY: Nayra pachanx janiw sapürus ukham sarnaqirïktati, Victor.
  
  #3643 : Nayra pacha, nayra isá. Nayax akax mayjt"añap munta.
  
  D.R. CONROY: ¿Por que?
  
  #3643 : Kunatix Diosan munañapawa.
  
  DR. CONROY: ¿ ¿Chiqapunit Diosan munañapax aka tuqitxa, Victor? ¿Jan walt"awimampixa?
  
  #3643 : Diosan munañapax taqi kunaruw apnaqasi.
  
  DR. CONROY: Nayax sacerdoteraktwa, Victor, ukat nayax amuyta awisax Diosax naturalezax thakhiparjam sarnaqañapatakiw jayti.
  
  #3643 : Naturaleza ukax mä qhant"at invento ukawa, ukax janiw kuna chiqans jiwasan religionasanx utjkiti, qulliri.
  
  DR. CONROY: Uñakipt"añ utar kutt"añäni, Victor. Kuentemé cué syntió ukaxa mä alambre ukampiwa ch"uqt"ata.
  
  #3643 : Tunka jaqinakan logotipo psicodélico ukax freaks ukanakan amparapankiwa.
  
  D.R. CONROY : ¿Sólo frío, ¿nada más ukat juk"ampinaka?
  
  #3643 : Nada ukat juk"ampinaka.
  
  DR. CONROY: Ukat ¿kunapachas pantallan genes ukanakax uñstañ qalltäna?
  
  #3643 : Nayax janiw kuns jikxatkti.
  
  DR. CONROY: Jumax yatisktawa, Victor, nayax aka pletismógrafo ukan resultadonakapwa jikxatta, ukat jupanakax yaqhip reacciones ukanakax akawjan ukhamarak akan uñjapxi. ¿Uñt"tati piqutanaka?
  
  #3643 : Yaqhip sutinakatx phiñasitawa.
  
  D.R. CONROY: ¿Asco, Viktor ukat juk"ampinaka?
  
  (mä minuto akan samartʼañamawa)
  
  DR. CONROY: Nayax kunjamtix jumax jaysañ munkta ukhamarjamaw tiempox utjitu, Victor.
  
  #3643 : Nayax sexual genes ukanakat jithiqtawayta.
  
   D.R. CONROY: ¿Alguna en hormigón, Viktor?
  
  #3643 : Taqi kuna jupanakax .
  
  D.R. CONROY : ¿Sabe porque ukat molestaron ukax?
  
   #3643 : Kunatix jupanakax Diosaruw chuym ust'ayapxi.
  
  CONROY DR.
  
  #3643 : Ukax janiw lurañjamakiti.
  
  DR. CONROY: Q"añu arunakampiw jumar uñjasax sartasïna.
  
  #3643 : Aka aruxa Diosaruw chuym ch"allxtayi ukat sacerdotet jach"añchäwiparux chuym ch"allxtayi. Jach'a...
  
  D.R. CONROY : ¿Que deberia, Viktor ukat juk"ampinaka?
  
  #3643 : Janiw kunas utjkiti.
  
  DR. CONROY: ¿Jichhakiw mä jach"a ch"amakt"awix jikxatasi, Victor?
  
  #3643 : Janiw qullirix utjkiti.
  
  DR. CONROY: ¿ Yaqhax Cynthia markat janïr ch"axwañ usux utjkipanxa?
  
  #3643 : ¿Kunas Diosat yaqhax utji?
  
  DR. CONROY: Chiqawa, jan chiqapar arsutax laykux pampachapxita. ¿Yaqha día, kunapachatix psicólogo p"iqijar tablón de instrumentos ukar ch"allt"kta ukhax tenía violento flash sasmati?
  
  #3643 : Aka jaqix nayamp sallqjatawa. Sacerdotejj akham siwa: "Kupi nayramatejj liwtʼasktam ukhajja, achiktʼasim" sasa.
  
   D.R. CONROY : Mateo, capítulo 5, versículo 19 ukat juk"ampinaka.
  
   #3643 : Chiqpachansa.
  
  DR. CONROY: ¿Kunas nayraxa? ¿Nayranakaman llakipatjja?
  
  #3643 : Nayax janiw juparux amuykti.
  
  DR. CONROY: Aka chachan sutipax Robert satawa, jupax mä warminiwa ukat mä phuchhaniwa. Jumax hospitalaruw khitasma. Nayax nayrap p"akjawaytwa, paqallq kisunakap p"akjawaytwa ukat mä jach"a ch"axwawiw churawayta, ukampirus, Diosar yuspajarañaw carcelankirinakax pachapar qhispiyañ atipjapxtam.
  
  #3643 : Nayax mä juk"a ch"axwañaruw puriwayta sasaw amuyta.
  
  DR. CONROY: ¿ ¿Jichhax ch"axwañjamati, amparanakajax sillun amparanakapar jan chint"atäkaspa ukhaxa?
  
  #3643 : Jumatix jiwasax yatxatañ munsta ukhax qulliri.
  
  DR. CONROY: Jiwasax entrevista tukuyañax juk"amp askiwa, Victor.
  
  
  
  
   Morgue Municipal ukaxa
  
   Martes 5 uru achuqa phaxsit 2005 marana 20:32 pachakama
  
  
  
   Autopsia ukan cuartopax mä ch"amakt"at cuarto ukhamänwa, mä jan uñt"at gris lila ukamp pintatänwa, ukax janiw uka chiqarux kunjamatsa k"achacht"känti. Autopsia ukan mesapanx mä lamparaw suxta focos ukan utjäna, ukax cadete ukarux qhipa pachanak jach"añchäwip pusi uñch"ukirinakan nayraqatapan uñjañapatakiw yanapt"äna, jupanakax khitis jupar apsuwaypacha uk yatiñapänwa. escenario ukata.
  
  Pontiero jupax mä gesto de uñisiña luratayna, kunawsatix coroner jupax cardenal Robaira ukan estatuap bandeja ukar uchatayna. Mä qʼañu qʼapkir qollaw autopsia lurañ cuarto tukuyäna, kunattejj mä bisturímpiw jupar khuchhuqañ qalltawayta. Uka plagajj wali chʼamapunïnwa, formaldehído ukat alcohol sat qʼapkir qollanaksa imtʼarakïnwa, ukanakjja taqeniw herramientanakar desinfectapjjerïna. Dikantix jan amuyt"asisaw jiskt"asi, kunas wakisispa walja instrumentación q"umachañax janïr cuts lurañkama. Jilapachax janiw jiwatax bacterias jan ukax kunayman usump usuntkaspas ukhamäkiti.
  
  "Ey, Pontiero, ¿kunatsa crusó el bebe thakin jiwata uk yattati?
  
  - Jisa, dottore, kunatixa nayaxa wallparu chint"ata. Jupax suxta, janiw, paqallq kutiw qhipa urutpach uka tuqit yatiyawayitu. ¿Yaqha ch"axwawi uñt"tati?
  
  Coronerox wali llamp"u chuymampiw chhuxriñchjasïna. Jupax wali sum q"ucht"awayi, mä husky ukat muxsa arumpiw Paolarux Louis Armstrong ukar amtayäna. Sobre todo porque la canción era "Kuna muspharkañas akapacha". Solo interrumpía el canto para atormentar mä Pontiero ukat juk"ampinaka.
  
  "Janiw jachaqt"asiñamatak ch"amachasipkta uk uñjañakiw, Vicepresidente". Je je je. Ukajj janiw kusisiykituti sasin janiw amuyañamäkiti. Jupax é ste jupax ...
  
  Paola ukat Dante jupanakax cardenal jaqin janchiparuw nayranakap jist"antapxäna. Coronerojj wali chʼamani chuyman comunistaänwa, jupajj wali profesionalänwa, ukampis awisajj jiwatanakar respetatap laykojj aynachtʼayarakïnwa. Qhanpachanx Robaira jiwatapatx wali llakitaw jikxatasïna, ukax Dicantix janiw mís más imaginario gracia ukampix lurkänti.
  
  "Dottore, cuerpon análisis lurañamawa ukat jan kuns lurañamawa. Invitadojasa, Superintendente Dante jilatasa, kusistʼañanak lurañ yantʼatapajj chuym ustʼayirjamawa ukat janiw walïkiti sasaw amuyapjjta.
  
  Coronerox Dicanti uñkatasaw uñch"ukiskäna ukat Robaira magon cajapan utjki ukanak yatxataskakitaynawa, ukampis juk"amp jan wali arunak arsuñat jithiqtatayna, ukampirus kisunakapampix taqiniruw maldecatayna, ukat nayra achachilanakaparus maldecataynawa. Paolax janiw ist"känti kunatix nayax Pontiero ukan ajanupat llakisiyätwa, uka ajanupax janq"u ch"uxña coloraniwa.
  
  "Maurizio, janiw yatkti kunatsa ukham llakitätaxa. Janipuniw wilax aguantawayktati.
  
  "Maldita, uka jan wali jaqix nayar saykataspa ukhaxa, nayax ukhamarakiw sayt"asiristxa."
  
  "Qhawqha autopsias ukar sarawaykta ukxa musphart"asismawa, delicado irnaqir masija.
  
  -Ay jïsa? Suma, amtayapxsmawa, mä juk"a pachax mäkiw utjaski, nayax jumat sipan juk"amp gustitu sasin amuyta ...
  
  Oh Dios, wasitat qalltasipki, sasaw Paolax amuyäna, panpachanimp chika mediación lurañ yant"asa. Jupanakax taqi dia ukham isthapitapxiwa. Dante ukat Pontiero jupanakax qalltatpachaw maynit maynikam jan munasipkänti, ukampis chiqpachanx, inspector sullkax khitirus pantalonamp isthapt"ataw jan wali amuyumpiw uñjäna, ukat kimsa metros ukjat juk"amp jak"achasisinx juparuw jak"achasïna. Phuchaparjam uñjatap yatiyätwa, ukampis awisajj jukʼamp jachʼaruw arsüna. Dantex mä juk"a qhuru jaqïnwa ukat chiqans janiw chachanakat sipan juk"amp yatiñanïkänti, ukampis jichha pachanx janiw amigapan munasiñaparjam sarnaqkänti. Kuntix nayax jan amuyktxa ukax Superintendente ukham chachax Supervisión ukan katjkän uka chiqaruw katuqawayi. Sapa kuti chiqañchäwipampi ukat cáustico arunakapampejj Inspector General Sirin sat chachan gris ukat amuktʼat autopampejj sinti mayjäpjjänwa.
  
  "Inas wali munat visittʼirinakajajj autopsia uñjir jutapkta ukar sum istʼañatakejj jan ajjsarirïpjjchini.
  
  Coronero ukan q"añut arupax Dicanti-rux chiqpachapuniw kutt"ayäna.
  
  "Sarapxam, achikt"asipxsmawa" sasaw uka pä policianakarux jan ch"axwapxañapatak mä hielo uñkatasta.
  
  - Sumakiwa, desayuno ukata janiwa sinti manq"kti, ukatxa taqi kunasa uñacht"ayiwa wali nayra umaña, kunatixa juk"akiw puchunak jikxatta.
  
  "Ukhamajj manqʼa aptʼasïta jan ukajj jankʼakiw jiwayir jaqen amparapar purtʼasïta.
  
  "Manq"añanak jaytatapat pächasta... suma manq"añar yatintatäkaspas ukhamawa. Nayax jakaskta, niya 92 kg ukha pesa, ukatx 1,83 pesa.
  
  "Ukax jiwayir jaqix qhuru jaqiwa sasaw yatiyapxistu. Robairax janiw jisk"a imill wawakïkänti -sasawa Dantex chika taypin säna.
  
  "Ukat pusi tunk metros iglesian qhipa punkupat capilla ukar puriñkama", sasaw Paolax säna. Maynix uñjañapawa kunjams jiwayirix Gadafi ukar iglesian uñt"ayi. Pontiero, mä favor luram. Pusi atiniskañ agentenakaruw uka chiqar khitapxañama. Civil isimp isthapt"atäpxpan, ukampis jupanakan insignianakapampi. Janiw jupanakarux ukham paskataynati sapxañamäkiti. Iglesian lunthatasiñaw utjawayi sapxam, khitis aruman kuns uñjpacha uk yatxatapxpan.
  
  -Peregrinonak taypinx mä uywa thaqhapxam, ukax pacha ina ch"usar apt"aski.
  
  "Walikiwa, jan luramti. Jaqi masinakaru jiskt"apxpan, juk"ampisa chuymaninakaru. Jilapartx k"acha isimpiw isthapisipxi.
  
  Pontiero chachajj pʼeqep chʼoqtʼasisaw autopsia lurañ utat mistuwayjjäna, qhanaw jan uka toqet pasañapäkänti, ukatwa yuspäräna. Paolax nayranakapamp arktäna, ukat punkunakax qhipäxan jist"antatäxäna ukhax Dante tuqiruw kutt"äna.
  
  -¿¿Vaticano markat jutasax kunas jumamp pasaski uk yatiñax wakisispati? Pontierox jan axsart"ir jaqiwa, janiw wilax aguantañjamäkiti, ukakiw. Nayax achikt"asipxsmawa, aka jan amuyt"kay arunakamp arsuñ jan sarantapxañamataki.
  
  "Waw, morgue ukan walja aruskipirinaka" sasaw coroner jupax mä arumpi jach"at arsüna.
  
  "Jumanakax juma pachpaw negociomarux uñjapxtaxa, dottore, ukaruw jichhax arktasipkta. ¿Qhanatati, Dante?
  
  -Samarañamawa, samarañamawa, Inspector -sasawa superintendentexa amparanakap jach"ar aptasax arxatasïna. Nayax janiw kuntix akan luraski uk amuyañjamäkiti. Masana pachpatï nina nakhaskir pistola amparapar aptʼata ukat Pontierompi amparat amparat amparat uka cuartor mantañapäna ukhajja, janiw pächasiñasäkiti, jupajj uk luraspänwa.
  
  - ¿Ukatxa kunatsa jupax él? -sasawa Paolaxa, q"ala ch"amakt"ata säna.
  
  -Kunalaykutix wali muspharkañawa. Jupasti, nayamp colerasisaw kusisiyi sasaw amuyasta. Pregintele ukax mä juk"a pachanakanwa.
  
  Paolax p"iqip ch"allxtayi, kunatix chachanakat jan sinti kusiskañak arsu.
  
  - Jilapachaxa, sarantaskakiniwa. Dottore, ¿kuna pachas ukat kunatsa jiwatax uk yattati?
  
  Coronerojj registronakap uñakipaski.
  
  "Akax nayrïr yatiyäwiwa sasaw amtayapxsma, ukampis niyaw yatxa. Cardenal jupax lunes jayp"ux niya llätunk jayp"u pacharuw qharüru jiwxatayna. Pantjasiwixa mä horawa. Nayax kunkax ch"uqt"ataw jiwawayta. Uka khuchhuñax jupar uñtasit jach"a jaqiw luratayna, nayax amuyta. Uka arma tuqitxa janiw kuns siskti, jan ukasti tunka phisqhan centímetros ukch"a jayankänwa, mä suma puntanirakïnwa, ukat wali ch"ullqhirakïnwa. Ukax mä peluquero navajas ukhamäspawa, janiw yatkti.
  
  -¿Kunas usuchjatanakampixa? sasaw Dantejj säna.
  
  -Nayranakan evisceración ukax póstumo 5 ukjaw utjawayi, ukhamarakiw laxra mutilación ukax utjaraki.
  
  -¿Lakap ch"iyjañataki? Nayan Diosaja, - Dantex wali mulljataw jikxatasïna.
  
  - Nayaxa amuyta pinzanakampi, ispettora. Ukatxa, uka chʼusa chiqaruxa papel higiénicompiw phuqantañama, ukhamata wilax jan mistuñapataki. Ukat apsuwaytwa, ukampis celulosa sat residuojj utjarakïnwa. Sumakiw Dicanti, jumax musphart"ayista. Ukajj janis jupar sinti chuym ustʼaykaspa ukhamänwa.
  
  Ukhama, nayax juk"amp jan walinak uñjta.
  
  "Walikiwa, kuntï inas jan uñjkayätati uk uñachtʼayapxäma. Janiw nayax ukham uñjkti, ukat niyaw waljax utjxi. Jupax muspharkañ yatiñampiw lakap recto ukar uchäna. Uka qhepatjja, taqe toqetwa wila pichthapiyäta. Janitï manqhar uñchʼukkayäta ukhajja, janiw amuykiriskayätti.
  
  Coronerox jupanakarux mä qawqha jamuqanak uñacht"ayani, uka laxra khuchhurata.
  
  "Hieloruw chʼalltʼayäta ukat laboratorioruw khitäna. Ukhamaraki, inspector ukan yatiyawipa mä copia lurañamawa kunapachatix purini ukhaxa. Kunatsa sum jikjjatasta uk janiw amuykti.
  
  -Jan llakisimti, naya pachpaw uñjä -sasawa Dicantix juparux arsüna. ¿Kunas amparanakampixa?
  
  - Ukanakax postmortem ukan usuchjatanakawa. Uka khuchhuqatanakaxa janiwa sinti q"umäkiti. Aka chiqanx oscilaciones ukanakan rastronakapaw utji. Inas juparux qullqix munaschispa... jan ukax inco-moda pose ukankäna.
  
  -¿Kunas kayunaka manqhanxa?
  
  -Ayri. Amparanakax jan kuna juchani q"umawa. Nayax suspecto jupanakax jupanakarux jab ukamp flush lurapxi. Nayax amuyta, mä juk"a lavanda thujsa thujsa.
  
  Paolax wali amuyt"asisaw qhiparaski.
  
  - Dottore, jumana amuyatamaxa, ¿qhawqha pachasa jiwayirixa víctima usuchjatanaka éstas ukanakaru puriyañatakixa?
  
  Ukhamajj janiw uka toqet lupʼirïktati. Uñjañäni, jakthapiñäni.
  
  Jilïr jaqix amparanakap ch"allxtayi, amuyt"asir, nayra amparanakap nivel de caderas, nayranakapa, laka mutilada. Nayax naya pachpaw humming sarantaskakta ukat #233;ukax Moody Blues ukawa wasitat. Paolax janiw #243 q"uchun llavep amtaskänti.
  
  -Walikiwa, jupax mayiskiwa... mä juk"a pachakiw amparanakap jaljañataki ukat wañt"ayañataki, ukat niya mä horaw taqpach janchipar q"umachañataki ukat isimp isthapt"añatakis munasïna. Qhawqha tiempos uka tawaqur tʼaqhisiyatayna uk janiw jaktʼañjamäkiti, ukampis walja tiempos aptʼasiwaykaspa ukhamawa. Nayax sapxsmawa, jupax kimsa horanaks imill wawamp chikaw jikxatasïna ukat inas más ukhamächispa.
  
  Q"uma ukat jamasat chiqa. Saparst"at chiqaw uñch"ukiñ nayranakat jayarst"ata. Ukat saparst"ata, kunatix Robairex arnaqasiñapänwa. Nayranakapasa, lakapas ch"iyjata ukhaxa, ¿kuna kasta ch"axwañasa jaqixa? Chiqansa, walja. Uka tiempojj jukʼaptayañaw wakisïna, qhawqha horanaksa cardenal chachajj jiwayir jaqen amparapankäna uk yatiñaw wakisïna, ukat kuntï jupar lurkäna uk lurañatakejj kuna tiempos munaskäna uk apsuñaw wakisïna. Kunjamakitix radio de bíkvadrat ukar jisk"achañax, ukax, suyt"añaw, jiwayirix janiw campamento ukankiti.
  
  - Jisa, waynanakaxa janiwa kuna ch"akhanaksa jikxatapkataynati. ¿ Janïr ch"allt"kasax kuna jan walt"awinaks jikxatta, kunatix análisis ukar khitañax wakisi?
  
  -Walikiwa. Mä qawqha fibras de tela ukat mä qawqha manchanakaw camisapan collaran maquillaje ukhamäspa.
  
  -Utjnuqayaña? Uñaqiri. ¿Jiwayasiri jaqïñataki?
  
  "Walikiwa, Dicanti, inas jiwasan cardenalasax taqinitak jamasatchi" sasaw Dantex säna.
  
  Paola le miro, jupax wali muspharkañawa. Rio sat coronerojj kisunakap chʼalljjtayasïna, jan wali amuytʼasa.
  
  - Eh, janiw nayax ai - Dantex jank"akiw akham säna-. Nayax sañ muntwa, jupax uñnaqapatx walpun llakispachäna. Chiqansa, mä maranix tunka maranïxätawa...
  
  "Ukajj wali muspharkañ detallewa. ¿Algíalgún kullakax ajanupanx cosméticos ukanakan rastronakapax utjiti?
  
  "Janiwa, ukampis jiwayirix jariqañapawa, jan ukax nayranakapat wilap pichthapiñapänwa. Nayajj wali sumwa uñchʼukiskta.
  
  "Dottore, ukhamakipans, mä muestra de cosméticos laboratorio ukar apayani. Nayax marka ukat chiqap sombra uñt"añ munta.
  
  "Janiw mä juk"a pachax munaschispa, jupanakax mä base de datos pre-preparada ukanipkchi ukhax muestra ukamp chikancht"asiñatakiwa.
  
  - Irnaqawi ordenan qillqt"aña, wakisispa ukhaxa, vacío ukar phuqhantaña;jan kuna usuni ukhamaraki suma. Aka ordenax director de Boy ukax chiqpachapuniw gusti. ¿Kunsa wila jan ukax semen tuqit yatiyitu? ¿Suertekïpachänti?
  
  -Janiwa kunasa utjkiti. Uka jan walt"ayat jaqin isipax wali q"umaw jikxatasïna, ukat pachpa kasta wila ch"akhanakaw ukan jikxatasïna. Chiqansa, jupax jupankiwa.
  
  -¿Ukat kunas ñik"uta jan ukax ñik"uta? ¿Ch"axwaña, kunas?
  
  "Kunatix isinak qhiparkäna ukanx cola residuo jikxatawayta, kunatix nayax suyt"twa jiwayir jaqix cardenal q"ala q"ala jan isinïtap ukat cinta conductora ukamp vendatayna janïr t"aqhisiyañkama, ukatx wasitat isthapiyatayna. Janchi jariqañaxa, ukampisa janiwa umaru ch"allt"asa, ¿uñjtati?
  
  Coronerox de Robaira bota ladopanx mä jisk"a janq"u rasguño jikxatäna, mä ch"axwäwit ukhamarak waña usuchjata.ver de Robaira.
  
  -Umampi esponja churasa pichthapiña, ukampisa janiwa llakisiñakiti walja uma utjatapata jani ukaxa aka chiqaru jani sinti yäqatapata, kunatixa sinti uma jaytawayi. walja ch"axwawinakawa janchiru.
  
  -¿Ukat kuna kasta huelgaón?
  
  - Maquillaje ukat sipansa juk"amp uñt"atäñax juk"amp jasakiwa, ukampirus maquillaje ukat sipanx juk"amp jan uñjkayarakiwa. Ukax mä lavanda jab ukhamaw regular mascaras ukanakat.
  
  Paola kullakajj wali jachʼatwa arsüna. Ukajj cheqänwa.
  
  -Akaxa taqpachawa?
  
  - Ukhamaraki ajanupanxa cola residuos ukanakawa utjaraki, ukampisa wali jisk"akiwa. Ukax taqpachawa. Ukhamarus uka jiwat jaqix mä juk"a amuyt"irïnwa.
  
  -Ukat ¿kunas ukax uka juchampixa?
  
  -Dante, maldición, nayax walikïsktwa. Lentes ukanakax janiw utjkänti.
  
  - Chiqpachansa, janiwa kuna puntunakas utjkataynati. Nayax maldito nayranakap ch"iyjañ munta ukat lentes ukanakap imañ munta?
  
  Coronerojj superintendentempiw tantachasi.
  
  "Walikiwa, uñtam, janiw nayajj lurañam luram sañ munkti, jan ukasti kuntï uñjkta ukak yatiyaskta.
  
  "Taqi kunas walikïskiwa, qulliri. Ukhamarusa, kunapachatix mä phuqhat yatiyäwix utjkitu ukhaxa.
  
  - Chiqpachansa, inspector.
  
  Dante ukat Paola jupanakax coroner ukanx cadávier ukat versión clichés de jazz ukanakamp apasiñatakiw sarxapxäna ukatx pasillo ukar mistupxäna, ukanx Pontiero jupax móville ukan jisk"a ukat jisk"a kamachinak larusitayna. Kunapachatï telefono jistʼantkäna ukhajja, inspectorajj panpachaniruw uñtäna.
  
  "Walikiwa, akax kuns lurañäni. Dante, oficinamar kutt"añamawa ukat mä informe uñt"ayañamawa taqi kunatix nayrïr jan wali lurañ chiqat amtaskta ukanakampi. Sapakïtap laykux sapakïñapaw jukʼamp askixa. mas facile ukax mä juk"a pachanakanwa. Taqi fotonaka ukat qhanañchäwinak apsuñamawa, ukanakxa yatiñani ukat qhantati awkimax imañamawa. Ukatx UACV ukan sede ukar jutapxam, jank"akiw tukuyapxäta. Nayax axsaratwa aka arumax wali jayaruw purini.
  
  
  
  
  
  Nick jupan jiskt"awipa: Mä juchañchäw wakicht"añatakix pachax wali wakiskiriwa, ukx 100 arunakat juk"ampiruw qhanañcht"añama (segun Rosper). Mä conclusión personal uñstayaña, variables ukanakax nivel de experiencia jiwayir jaqimp chikancht"asis. Pä minutonakaw utji, ukax niyaw jakthapiskta, kuna pachatix laphinak muytayaskta ukhatpacha.
  
  
  Jisa: Kuna pachas wakisi:
  
  
  a) victima chhaqtayaña
  
  b) CAD ukamp chikt"atäña.
  
  c) pruebanakap janchit chhaqtayaña ukat jupar jaqunukuña
  
  
  Comentario: Kunjamtix nayax amuyktxa, variable a) ukax jiwayir jaqin fantasías ukanakampiw amtasi, variable b) ukax imantat amtanakap uñacht"ayañ yanapt"i, ukatx c) jupax uñakipañ yatiñap ukhamarak improvisación ukar uñt"ayi. Tukuyañatakix, jiwayirix juk"amp pachanak apst"asispa ukhaxa
  
  
  a) mä nivel promedio (3 crímenes) ukaniwa.
  
  b) jupax yatxatiriwa (4 crímenes jan ukax más) .
  
  c) jupax noveno (nayrïr jan ukax payïr jucha).
  
  
  
  
  UACV ukan Jilïr Irpiripa
  
  Lamarmora tuqi, 3
  
  Martes 5 uru achuqa phaxsit 2005 maran 22:32 pacharuw purini.
  
  
  
  ¿Kunas utjistu uk uñjañäni?
  
  "Pä cardenales ukanakax wali axsarkañ jiwayataw utjistu, Dicanti.
  
  Dicanti ukat Pontiero jupanakax mä café ukan chika uru manq"asipxi ukat laboratorio ukan sala de conferencias ukan café umapxi. Aka chiqax jichha pachas utjkchïnsa, gris ukat ch"amakt"atänwa. Taqi cuarto ukan kunayman saminakan pintawipax patak crimen ukan fotonakap nayraqatan uñacht"ayi, uka fotonakax nayraqatapanw jaljtawayi. Salón ukan jachʼa mesapan mä ladopanjja, pusi bolsas de plástico ukanakaw utjäna, ukanjja prueba forense ukanakaw utjäna. Taqi kunatix jichha pachanx utjktam, jan ukax kuntix Dantex nayrïr jan wali lurawit sisktam ukanakxa.
  
  - Walikiwa, Pontiero, Robayrampi qalltañäni. ¿Kunsa él tuqit yattanxa?
  
  - Buenos Aires markanwa jakasiyäta, irnaqarakta. Domingo alwax Aerolíneas Argentinas uka avión ukamp puriñäni. Mä qawqha semananak nayrax alasitax jist"arat boleto apsuñamawa ukat sábado urun 1 jayp"u pacharuw jist"antañ suyt"añama. Tiempo mayjt"awi uñjasax, nayax amuyta aka pachax Qullan Awkin jiwatapawa.
  
  - ¿Kunatsa?
  
  Ida kullakakiw ukham luratayna.
  
  "Kunas yatiñ muni... jan ukax cardenal ukax wali jisk"a amuyunïnwa, jan ukax jach"a suyt"awinakampiw apnaqañ qalltawayi. Maurizio, jumax uñt"tawa: janiw nayax wali religioso ukhamäkti. ¿ ¿Robayra tatajamaxa kuna lurañanakas utjaspa ukxa yattati?
  
  -Walikiwa. Mä semana nayraw juparux íl tuqit kuns ullart"awayta, La Stampa uksankänwa sasaw amuyta. Juparojj suma cargonïkaspas ukhamwa uñjapjjäna, ukampis janiw nayrïr munat jaqenakat maynïrïkänti. Kunjamakitix jumax yatisktawa akax medios de comunicación italiano ukawa. Jupanakax jiwasan cardenales ukanakaruw uk yatiyapxi. Portini sí habíleído ukat juk"ampinakat.
  
  Pontiero chachajj familian jan pantjasir cheqapar sarnaqer jaqënwa. Paola kullakajj qellqatanakapat yatkayäta ukhajja, jupajj suma chachänwa, suma awkirakïnwa. Sapa domingow relojjam misar sarayäta. Arles markar sarañatak jawilltʼatapax kunjamsa horasapar phuqäna, ukat Dicantix walja pretextonakampiw jan munkänti. Yaqhepajj suma jaqëpjjänwa, yaqhepasti jan walinakäpjjänwa, ukampis janiw maynis sumäkänti. Pontierox yatiwa, inspectoran amuyupanx janiw sinti iyawsäwix utjkänti. Tunka mara nayraw awkipamp alaxpachar saräna.
  
  "Kunas llakisiyitu, Maurizio. Mä kasta frustración ukaw jiwayir jaqirux cardenales ukanakamp mayachthapi, uk yatiñax wali askiwa. Wila uñispachati, loco seminario ukhamäpachati, jan ukax jisk"a muyu sombreros ukanakak uñispacha.
  
  - Cardenal Capello sat jilata.
  
  -Qhanañchäwimat yuspajarapxsma. Nayax suyt"twa, uka pä taypinx mä juk"a mayacht"asiwiw utji, mávseá del capelo. Mä juk"a arumpixa, janiw aka thakhinx sinti jayarst"kañäniti jan mä autoridad autoridad ukar jiskt"asa. Mama Ana Dante kullakax Curia ukan patat khitimpis aruskipt"añasatakix thakhi jist"arañapawa. Ukat kunapachatï patat sista ukhaxa, jachʼatwa sañ munta.
  
  - Janiwa ukhamakiti.
  
  -Uñjañäniwa. Jichhax, monos ukanakar yant"añaruw chuym churañama. Qalltañatakix yattanwa, Robairax janiw iglesian jiwkänti.
  
  Chiqpachansa, wali jukʼakiw wilax utjäna. Jupajj yaqha cheqanwa jiwañapäna.
  
  "Chiqpachansa, jiwayirix cardenal ukarux mä juk"a pachatakiw ch"amapan katxaruñapäna, mä sapak ukat jamasat chiqan, kawkhantix ía ukampiw janchimp chikt"atäñapäna. Victima ukax munañapat aka chiqar mantañapatakix kunjamatsa jupar atinisiñapänwa, uk yattanwa. Ahí, movió el Caddiáver markat Santa María Transpontina markar puriñkama, qhanaw mä razonampi.
  
  -¿Kunas iglesianxa?
  
  - tatakurampi aruskipt"añani. Ukajj ikiñar sarkäna ukhajj parltʼasiñataki ukat qʼochuñatakiw jistʼantatäjjäna. Jupajj purinkäna ukhajj policiaruw uñtʼayasiñapäna, uk amtasi. Ukampis payïr punkuw utji, ukax wali jisk"akiwa, ukax Via dei Corridori uksaruw jist"arasi. Ukajj phisqhïr mantatäpachänwa. ¿Uka uñakiptʼtati?
  
  Castillox janiw kuna jan walt"awis utjkänti, ukampis Moderna ukat ch"amaniwa. Ukampis punkujj wali jistʼaratäkchïnsa, janiw amuykti kawkirus jiwayir jaqejj mantaspäna.
  
  -Kunata?
  
  -¿ ¿Via della Consciliazione ukan nayrïr punkun sayt"atäpki ukanak uñjtati? Suma, atre calle ukax maldito jaqinakamp phuqhantatänwa. Ukax peregrinos ukanakamp phuqhantatänwa. Jisa, tráfico uksaruw khuchhuqapxi. Janiw sapkti jiwayirix sapra amparapar apt"ataw mantanitayna, uraqpachan taqpach uñjata.
  
  Paolax mä qawqha segundonak amuyt"äna. Inas uka jaqinakan jutäwipax jiwayir jaqitakix wali askïchïna, ukampis ¿jan punku pʼakintasin mantaspachänti?
  
  -Pontiero, kunas nayrankañapa uk amuyt"añax nayrankañasat maynïriwa. Ukajj wali wakiskirïkaspas ukhamwa amuyasta. Mañanna jilajaruw sarañäni, ¿kuna sutipasti?
  
  -Francesco Toma, fraile carmelita ukat juk"ampinaka.
  
  Inspector sullkajj cuadernopan qellqtʼaskäna ukhajja, jukʼat jukʼatwa pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  - Ukaru. Maysatxa, creepy detalles ukanakaw utjistu: pirqax mä yatiyawi, lona ukan amparanakap khuchhurata... ukat uka aqua bolsas ukanaka. Sarantaña.
  
  Pontierox ullart"añ qalltäna, kunapachatix Inspector Dicanti jupax Bolu Graf yant"äw yatiyäw phuqhantäna. Mä oficina ultramoderna ukat tunka reliquias del siglo XX ukax uka anticuado impresiones ukanakar uñtasitawa.
  
  -Expertiza núsimply 1. Lunthatasiña. Mä rectángulo bordat tela ukat católico sacerdotenakax sacramento de confesión ukan apnaqapxi. Ukajj mä sapra sat animalan lakapat warktʼataw jikjjatasïna, ukajj wilampiw qʼal chʼalljjtayatäna. Sangu íneo tamax víctima tamampiw chikachasi. ADN uñakipañax sarantaskakiwa.
  
  Ukajj mä marrón coloränwa, iglesian chika chʼamakanjja janiw amuyañjamäkänti. ADN uñakipañatakix pä phaxsiw sarantawayxi, ukat ukax UACV ukanx uraqpachan juk"amp nayrar sartat laboratorio ukanakat maynïriw utjäna. Walja kutiw Dicantix CSI 6 TV uñch"ukis larusitayna. Nayax suyt"twa yant"awinakax jank"akiw lurasini kunjamatix serie americana ukanx ukhama.
  
  -Expertiza núsimply 2. Janq"u lona. Kawkhans uñstawayi ukax janiw yatiskiti. Material, ukax algodón satawa. Wila utjatapa, ukampisa wali juk"aki. Víctima ukan khuchhurata amparanakapax él. Sangu íneo tamax víctima tamampiw chikachasi. ADN uñakipañax sarantaskakiwa.
  
  - Nayraqatxa, ¿Robaira - ¿griego arumpiti jan ukax latin arumpicha? -dudo Dicanti ukat juk"ampinaka.
  
  - Griego arumpixa, nayaxa amuyta.
  
  - Walikiwa, saraskakim, Maurizio, ukhama.
  
  - Uñakipaña No. 3. Papel arrugata niya kimsa kimsa centavo. Ukax phisqha patak maranakan ch"iqa nayra ch"akhapan jikxatasi. Uka kasta papel, composición, contenido de grasa ukatxa porcentaje de cloro ukanakawa yatxatataraki. Cartanakax amparampix papelar qillqt"atawa, ukatx mä gráfico plato ukan yanapt"apampiw qillqt"ata.
  
  
  
  
  -M T 16 -sasawa Dicantixa säna. ¿Una dirección?
  
  - Papel ukaxa wilampi ch"uqt"ata jikxatasitayna ukatxa mä bola ukhamjamawa liwxatatäna. Qhanpachanx akax jiwayir jaqit yatiyawiwa. víctima ukan nayranakan jan utjatapax janiw él ukarux mä castigo ukhamäkchiti, mä p"iqinchawjamaw... kawkhans uñch"ukiñasa uk yatiyaspa ukhama.
  
  Jan ukajj juykhütanwa sasaw sapjje.
  
  "Jan sinti qhuru jiwayirix... nayrïr kutiw Italia markan uñstawayi. Nayax amuyta, ukatwa juma pachpa uñjasiñam munta, Paola. Janiw mä ordinario detective ukhamäkiti, jan ukasti mä jaqiwa, jupax creativo amuyt"añ yati.
  
  Dicantió jupax jisk"a inspector ukan arunakapat amuyt"awayi. Cheqas ukhamächïnjja, pä kutiw estacanakajj jiljjattäna. Jiwayirix perfil ukax juparux wali yatiñan jaqinakar jaysañapatakiw jayti ukat nayax jilpachax wali ch"amaw katjañax jan pantjasiskä ukhaxa. Mä juk"a pachatxa taqiniw uk lurapxani, ukampis jichhax morgue ukan celdanakaparuw phuqhantapxäna.
  
  -Walikiwa, mä minuto amuyt"añäni -sasa. ¿Kuna kasta thakinakas ukham qallta qillqanakampixa utjistu?
  
  -Viale del Muro Torto ukax mä jach"a uñacht"äwiwa.
  
  "Janiw kunas paskiti, jupax parkin sarnaqaski ukat janiw pomeros ukankiti, Maurizio.
  
  - Ukatxa Monte Tarpeo, ukaxa Palazzo dei Conservatori jardinanaka taypina pasaski, ukaxa janiwa walikiti.
  
  -¿Y Monte Testaccio ukaxa?
  
  -Via Testaccio Park... ukax wali askïspawa.
  
  -Mä juk"a suyt"añani -Dicanti cogio el telefono ukat Marco en nú mä pasante ukhama- ¿Documentación? Ay, aruntt"asim, Silvio. Uñakipt"apxañani kunas utji 16 Monte Testaccio.Ukat Roma calle tuqi tantachasiñ utar irpapxita.
  
  Suytʼapkäna ukhajja, Pontiero chachajj kunanakatï utjkäna ukanak qellqaskakïnwa.
  
  -Qhipataki (jichha pachataki): Uñakipaña núsimply 4. Papel arrugado niya kimsa kimsa centímetros ukch"a. Ukaxa jikxatasiwa aka laphina ch"iqa tuqiru, condiciones ideales ukanxa yant"awixa luratarakiwa simplemente 3. Kuna kasta papel, composición, grasa ukhamaraki contenido de cloro ukanakaxa uñacht"ayatawa aka tabla ukanxa.;n uñakipatawa. Uka aruxa amparampi ukhamaraki mä grafico manq"aña yanapt"ampiwa papelar qillqt"ata
  
  
  
  
  - Undeviginti ukaxa.
  
  "Maldita, ukax mä poñetero hieroglífico-se desesperó Dicanti ukar uñtasitawa. Nayax suyt"twa akax janiw nayrïr t"aqax jaytawaykta uka yatiyäw sarantañapakiti kunatix nayrïr t"aqax chhullunkhayataw jilxattawayi.
  
  "Nayax amuyta, kunatix jichhax utjkistu ukampiw kusisiñasa.
  
  "Wali sumawa, Pontiero. ¿Kunatsa jan yatiyapkista kunas undeviginti ukax ukhamat nayax ukar saykatañataki?
  
  "Latitud ukat longitud ukax mä juk"a oxidado ukhamawa, Dicanti. Tunka llätunkani sañ muni.
  
  "Maldita, chiqäskapuniwa. Nayax nayratpachaw yatiqañ utat jithiqtawayta. ¿Ukatsti?
  
  Uka pachanx Rue Roma ukan documental ukan yanapirinakapat mayniw mantanïna.
  
  "Ukhamakiwa, Inspector. Nayax kuntix mayiwaykta uk thaqhaskayäta: Monte Testaccio 16 ukax janiw utjkiti. Aka callinxa tunka pusini portales ukanakawa utji.
  
  Yuspajarapxsmawa, Silvio. Mä favor lurapxita, Pontiero ukat nayamp aka chiqan jikisipxam ukat Roma markan callinakapax qullut qalltañapatak uñjapxam. Mä juykhu ch"axwawiwa, ukampis nayax mä amuyt"awiw utjawayitu.
  
  -Yatiñat sipansa juk"amp suma loco ukhamäñamat suyt"apxañäni, dottora Dicanti. Hari juk"amp askiwa Biblia apsuñataki saraña.
  
  Kimsanpachaw tantachasiñ uta punku tuqir p"iqip muytayapxäna. Umbralanjja, mä sacerdotejj clérigo isimp isthaptʼataw saytʼatäskäna. Jupax jach"a jach"a ukat jisk"a, alambre, calvo p"iqini wali uñt"atawa. Jupax phisqa tunk wali suma uñjat ch"akhanakjamaw uñstäna, ukat khititix walja inti jalsunak qhanan uñjki ukham ch"ama ukat ch"aman uñnaqanirakïnwa. Dikantix tatakurat sipans mä pallapallaruw uñtasi sasaw amuyi.
  
  -¿ ¿Khitis jumaxa ukat kunsa munasma? Akax mä jark"at chiqawa. Mä favor lurapxita ukat jank"akiw sarxapxam", sasaw Pontierox arsuwiyi.
  
  -Nayax Anthony Fowler tataw, ukat jumar yanapt"iriw jutta -sasawa chiqapa italiano aru arsüna, ukampis mä juk"a sayt"ataw ukat jan chiqaparuw arsüna.
  
  "Akanakax comisarías ukanakawa, ukat jumanakax jan permisompiw ukar mantapxta. Jumatix yanapt"añ munsta ukhax iglesiar sarañamawa ukat almanakajatakiw mayisiñama.
  
  Pontiero chachajj purinkäna uka tatakuraruw jakʼachasïna, jan wali amuyumpiw sarjjañapatak invittʼañ amtäna. Dicanti jupax nayraqatw fotografías ukanakat yatxataskakiñatakix kutt"awayxatayna, kunapachatix Fowler jupax arskäna:;:
  
  - Ukax Bibliat apst"atawa. Machaq Testamentot apst"ata, juk"ampirus nayat.
  
  -¿Somo? Pontiero jilatajj wal muspharäna.
  
  Dicanti alzo la cabeza y miro mä Jaqi.
  
  - Walikiwa, kunsa qhananchañani.
  
  -Mateo 16. Mateo Evangelio, 16 tʼaqa, 237 jalja, Toul. ¿Juk"ampi qillqatanaka jaytaña?
  
  Pontierox chuym ch"allxtataw uñjasi.
  
  "Ist"am, Paola, chiqpachansa janiw ist"añ munkti...
  
  Dicantixa mä amparapampiwa sayt"ayäna.
  
  "Ist"am, Mosle.
  
  Fowler jilatajj tantachasiñ utaruw mantäna. Jupax ch"iyar abrigo amparapan apt"ataw mä sillun jaytawayi.
  
  - Kunjamtï jumanakajj sum yatipktajja, Cristiano Machaq Testamentojj pusi libroruw jaljasi: Mateo, Marcos, Lucas ukat Juan. Cristiano bibliografía ukanxa, Mateo libroxa Mt. Nún ukan nayrïr jakhüwipax tulo 237 jaljaruw uñt"ayi. Ukat pä núsimple más ukampixa mä pachpa cita uñacht"ayañapa pä jisk"a t"aqampi #237;ass.
  
  Jiwayirix uk jaytawayi.
  
  Paolax #4 yant"äw uñacht"ayapxätam, mä plástico bolsa ukan phuqt"ata. Jupax nayranakaparuw uñch"ukisïna. Sacerdotejj janiw uka qellqat uñtʼañatakejj mä señal uñachtʼaykänti, janirakiw wilamp uñnaqtʼañjamäkänti. Jupajj wali sum uñkatasaw akham säna:
  
  -Tunka llatunkani. Ukajj walikïskiwa.
  
  Pontiero jilatajj wal colerasïna.
  
  -¿ ¿Taqi yatiñanakaxa mä kutiki yatiyapxita, jan ukaxa jaya pacha suyt"ayapxita, tata?
  
   - Ukhamaraki, ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasiraki, ukatxa ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasirakispa. ukatsti quodcumque solveris super terram, erit solutum ukatsti coelis. Alaxpachankir Reinon llavenakap churapxsma; kunatix aka Uraqin chint'apkäta ukax alaxpachan chinuntatäniwa, aka uraqin antutapkäta ukax alaxpachan jist'antatäniwa. Mateo 16, 19 jiskʼa tʼaqat apstʼatawa.
  
  -Santa Madonna -jach"a jach"a tukuña Dicanti.
  
  "Kunatix aka markan niyaw paskani uk amuyt"asaxa, jumatix mayisksta ukhax llakisiñamaw sasaw amuyta. Ukat jukʼampinaka.
  
  "Maldita, yaqhip loco, maldición, ukhamakiw sacerdoten kunkapar ch"iyjañama ukat sirenanak jist"arasma. Ukanx janiw kuna jan walt"äwis uñjkti, tata Fowler", sasaw Pontierox arsuwiyi.
  
  - Janiwa, amigoja. Jiwayirix janiw mä loco maníaco ukhamäkiti. Jupax qhuru, reservado ukat amuyt"ir jaqiwa, ukat wali loco ukhamawa, jumax iyaw sasmawa.
  
  -Ay jïsa? Jupax amtanakamat wal yatkaspa ukhamawa, tata -sasawa jisk"a inspectorax jach"at arsüna.
  
  Sacerdotejj Dicantiruw wali sum uñchʼukiski, nayajj jayskta ukhajja.
  
  Jïsa, ukat sipansa jukʼampiwa, sasaw mayiskta. Khitis jupajja.
  
  
  
  
   (ARTÍCULO EXTRAÍDO DEL DIARIO MARYLAND GAZETTE, 1999 maran qillqata.
  
  
  
   29 JULIO DE 1999 7 PANKA)
  
  
  EE.UU. markankir sacerdotex ABUSO SEXUAL UKAT JUCHAÑATAKIX JIWAYAXIWA
  
  
   SILVER SPRING, Maryland (AGENCIAS DE NOTICIAS) uka markanwa jikjjatasi. Am Rick markankir católicos cleronakaruw jan walinak lurapxatapatxa, Connecticut markankir mä tatakurax chuymankipstatanakar uñjañ utan cuartopan warkkatasïna. mä institución ukax jan walt"awinakan jaqinakar uñji, ukax American-Press ukaruw pasïr viernes urux policía local ukanakat yatiyatayna.
  
  Peter Selznick, 64 marani, jupax Parroquia San Andrés de Bridgeport, Connecticut uksan ministru ukhamaw jubilasiwayi, 27 uru achuqa phaxsitx pasïr marax mä urukiw yurïwipatx jubilasiwayi. Iglesia Católica ukan irpirinakapax pä jaqiruw jiskt"apxäna, jupanakax Selznick jupax paqallq tunk mara tukuyat llätunk tunk mara qalltakamaw jupanakar jan walinak luratayna sapxiwa, Iglesia Católica ukan arxatiripax Selznick jupax paqallq tunk mara tukuyat llätunk tunk mara qalltakamaw jupanakar jan walinak luratayna sasaw arsuwayi. Bridgeport markat jutiriwa.
  
  Uka tatakurax Instituto San Mateo de Maryland ukan qullatäna, mä psiquiátrico ukan qullatäna, ukanx agresión sexual jan ukax "confusión sexual" ukanakat juchanchat jist"antatanakaw utji, uka chiqan.
  
  "Hospitalan irnaqirinakax walja kutiw punkumar jawsapxäna ukat cuartomar mantañ yant"apxäna, ukampis kunas punku jist"antawayi", sasaw Diane Richardson, Departamento de Policía y Protección Fronteriza uksan arxatiripax Condado de Prince George uksankir mä conferencia de prensa ukan arsuwayi. "Kunapachatix cuarto ukar mantapxäna ukhax cadávier ukarux techo ukan mä viga uñacht"ayat warkt"ataw jikxatapxäna".
  
  Selznick jupax ikiñan almohadapat mayniruw warkt"asitayna, Richardson juparux chiqanchataynawa, janchipax autopsia lurañatakiw mortuario ukar apayatäna. Ukhamarakiw CAD ukax q"ala jan isinïtapa ukat ch"uqt"ata sasin arsuwinakarux wali ch"amampiw arsu, uka yatiyawinakax "janiw chiqaw sañjamäkiti" sasaw sutinchawayi. Conferencia de prensa ukanx walja periodistas ukanakax "testigos" ukanakatw arsupxäna, jupanakax ukham mutilaciones ukanakaw uñjapxta sasaw sapxi. Arxatirix siwa "enfermera cuerpo médico de condado ukax conexiones ukaniwa drogas ukanakamp marihuana ukat yaqha droganakampi, uka droganakan ch"amapampiw uka arsuwinakarux arsuwayi.; sasaw municipal irnaqirix irnaqawipat ukhamarak sueldopat jaqunukutatayna janïr actitud ukar jaqunukuñkama", sasaw tukuyawayió secretario de prensa Departamento de Policía. Saint Periou Dicko jupax enfermera ukar jawst"añ atipxatayna, jupax janiw yaqha arsuñ munkänti;akax mä jisk"a "pantjasiwaytwa (pantjasiwaytwa)".
  
  Bridgeport obispo William López jupax Selznick jupan "llakkañ" jiwatapatx "wali llakitaw" sasaw qhanancht"awayi, ukatx esc ukax "Iglesia de Gatos ukan sucursal norteamericana ukarux llakisiyakaspas ukhamaw amuyasi".#243 Leakey jupax jichhax "múltiples víctimas" ukaniwa.
  
  Selznick tatax Nueva York markan 1938 maran yuritayna, ukatx 1965 maran Bridgeport markan ordenatäna. Connecticut markan walja barrionakanwa irnaqtʼawayta, ukat mä qhawqha tiempojj Chiclayo (Perú) markankir San Juan Vianni Barrionwa irnaqtʼawayta.
  
  López jilatajj akham siwa: "Sapa jaqew Dios nayraqatan jachʼañchatäñasa ukat wali valoranïñasa, ukat sapa mayniw khuyaptʼayasiñasajj munasi, ukhamarakiw wakisiraki" sasa. Obispojj akham tukuyi: "Jiwatapat llakisiñanakajj janiw taqe suma luräwinakap tʼunjkaspati" sasa.
  
  Instituto San Mateo ukan irpiripax Canice Conroy tatax janiw éSaint-PerióDico ukanx kuna arsuwinaks arskänti. Anthony Fowler tatax Instituto Nuevo Software ukan irpiripax Conroy tatax "ch"amakt"ataw jikxatasïna" sasaw saraki.
  
  
  
  UACV ukan Jilïr Irpiripa
  
  Lamarmora tuqi, 3
  
  Martes 5 uru achuqa phaxsit 2005 maran 23:14 pacharuw purini.
  
  
  
  Fowler chachan arsutapajj mä mazampi jawqʼjatäkaspas ukhamänwa. Dicanti ukat Pontiero jupanakax sayt"ataw qhiparapxäna, calvo p"iqin sacerdoteruw wali sum uñch"ukipxäna.
  
  - ¿ Qunt"asismati?
  
  "Walja ch"usa sillunakaw utji", sasawas -se"sñaló Paola-. Juma pachpa ajlliñamawa.
  
  Jupax documentación ukan yanapiriparuw amparapamp uñacht"ayäna, jupax sarxänwa.
  
  Fowler jupax mä jisk"a ch"iyar viaje bolsa jaytawayi, uka bolsax ch"uxña ch"uxñanakampi ukat pä zócales ukanakampiw mesa patxan jaytawayi. Mä bolsawa, uka bolsajj walja akapach uñjäna, uka bolsajj doblepajj remolquet aptʼat kilogramos ukanakat jachʼat arsüna. Ukat jistʼarasaw mä jachʼa maletín apsüna, uka maletín chʼamaka cartónt luratänwa, uka maletín toqejj kʼullutänwa ukat café manchanakaw utjäna. Ukat mesa patxaruw uchasïna ukat inspector uñkatasin quntʼasïna. Dikanti jupax wali sum uñch"ukiskäna, economía de movimiento ukar qillqantasa, ch"iyar nayranakapan ch"amap yatiyasa. Jupajj kawkitsa uka extra sacerdotejj juti uk wal amuytʼäna, ukampis janiw esquinanakar jaqontatäñap munkänti, jukʼampejj pachpa césped ukanwa jikjjatasïna.
  
  Pontierox mä silla aptasinx reverendo uñkatasin uchatayna, ukat ch"iqa tuqiruw qunt"asïna, amparanakap qhipäxar uchasa. Dicanti Tomó jupax amuyunakapanx Humphrey Bogart jupan chhuxriñchjatapat jan yatiqañapatakiw amtayäna. Vicepresidentex niya kimsa patak kutiw "The halcón maltés" uñch"ukiwayi. Jupax khititix suspecto sasin amuyki ukan ch"iqa tuqin qunt"asirïna ukat compulsivamente jupan jak"apan cigarro pitañ yatirïna, mä jan filtrado Pall Mall ukanx maynit maynikama.
  
  - Taqi kunasa, tata. Uñt"ayasiñatakixa mä chimpu churapxita.
  
  Fowler chachajj chaleco manqhankir bolsillopat pasaporte apsusin Pontieroruw churäna. Jupax mä jan kusisita gesto luratayna, subinspector cigarropat mistur chhullunkhayat qinaya tuqiru.
  
  -Waw Wow. Diploma ukaxa pasaporte ukawa. ¿ Jupax inmunidad ukaniwa, ¿janich ukhamäki? ¿ ¿Kunas akaxa, kuna kasta espía? sasaw Pontiero jilatarojj jisktʼäna.
  
  "Nayax Fuerzas de Estados Unidos Aérea ukan oficialatwa.
  
  -¿Con que rango? sasaw Paolax säna.
  
  -Wakiskiri. ¿SubInspector Pontiero juparux naya jak"an cigarro pitañ jaytañapatak sañax jan walïkiti, munasiñampi? Walja kutiw jumanakat sarjjapjjsma, janiw mayamp parlañ munkti.
  
  "Jupax drogadicto ukhamawa, mayor Fowler.
  
  -Padre Fowler, dottora Dicanti ukat juk"ampinaka. Nayax jubilacionanktwa.
  
  - Uywa, mä juk"a suyt"am, ¿ s ó sutixa yattati tata? Jan ukajj ¿mä examinadorat jutki?
  
  CSI ukax yatxatañ munañamp kusist"añamp taypin jachaqt"asiwayi.
  
  "Walikiwa, Maurizio, Fowler tatax janiw kunjamtï siski ukhamarjam reservado ukhamäkiti sasaw suyt"ta.
  
  Fowler jupax mä juk"a llakitaw jachaqt"asïna.
  
  "Chiqpachansa, jichhakiw wasitat irnaqäwir kuttʼayawayta. Ukat wali muspharkañawa, kunatix ukax civil jakäwijan yatxatäwinakajawa - jupax sayt"asi ukat amparap luqxati, chhullunkhayar jaqunukusa.
  
  -Ukhamaxa ¿kunas? Kawkhans ukat kawkhans aka yuqall wawax Santa Mama Iglesian cardenal ukar ukham luratayna ukhamat taqiniw utar ikiñar sarxañasataki, wawa.
  
  Sacerdotejj amuktʼaskakïnwa, kunjamtï clientepajj jan kuns lurañ munkäna ukhama. Paolax aka jaqix wali ch"amaw jisk"a Pontiero-r muspharayañatakix sasaw suyt"äna. Janchipan surconakapax jakäwix wali jan wali amuyunakaruw puriyatayna, uk qhan uñacht"ayäna, ukat uka nayranakax policiat sipans juk"amp jan walinak uñjapxäna, jilapartx tabaco q"añut uñjirïnwa.
  
  -Basta, Maurizio markankir jaqinaka. Ukat cigarro jistʼantañamawa.
  
  Pontierox cigarro pamparuw jaquntäna, pout.
  
  "Walikiwa, Fowler tata" sasaw Paolax mesa patxankir fotonak amparapamp turkatäna, ukampis tatakuraruw wali sum uñch"ukiskäna, "jumax qhanwa nayarux qhanstayi, jumax jichhax p"iqinchirïtawa. Jupajj kuntï nayajj jan yatkta ukanak yati, kuntï nayajj yatiñ munkta ukanaksa yatirakiwa. Ucampis jumajj nayan yapujjanjja, nayan orakejanctawa. Kunjamsa askichtan uk yatiyapxita.
  
  -¿Perfil lurañampi qalltasaxa, ¿kunsa sasma?
  
  -¿ ¿Kunatakis yatiyapxitasmati?
  
  "Kunalaykutix ukhamax janiw mä jiskt"äw phuqhachañax wakiskaniti jiwayir jaqin sutip yatiñataki. Nayajj ukham siristwa. Ukhamächi ukhaxa, kawkhantï jikxataskta uk yatiñatakix mä perfil ukaw munasini. Ukat janiw pachpäkiti.
  
  -¿ Akax mä examenawa, tata? ¿Nayräxamankir jaqix kunja sumas uk uñjañ munasmati? ¿ Jupax Boy ukham poderes deductivos ukanakax jiskt"asispati?
  
  "Nayax amuyta, dottor, aka chiqan khititix jupa pachpa taripki ukax jumawa.
  
  Paolax wali samsusaw taqi ch"amap apthapisïna jan arnaqasiñataki kunatix Fowler jupax amparapampiw usuchjatapar uchäna. Kunjamtï nayajj pantjasiskä sasin creykayäta ukhamarakiw jefepajj punkun uñstäna. Jupajj wali amuyumpiw sacerdotet yatjjatañatak saytʼasïna, nayajj examen kuttʼayayäta. Tukuyañatakix panpachaniw p"iqip ch"uqt"asis aruntt"asipxäna.
  
  -Padre Fowler sat jilataw ukham luratayna.
  
  -Director wayna.
  
  "Juman puritamatxa, mä jan uñtʼat canal tuqiw yatiyapxitäna, sañäniti. Janiw sañax wakiskiti, akan ukankatapax janiw lurañjamäkiti, ukampis nayax iyawstwa, jupax jiwasatakix askïspawa, nayan fuentenakajax jan k"arinakäkchi ukhaxa.
  
  - Jupanakaxa janiwa.
  
  "Ukatxa sarantaskakim, achikt"asipxsmawa.
  
  Jupajj qalltan akapachar qheptʼatäkaspas ukham jan wali amuyunakajj utjapunirïnwa, ukat uka tiemponjja wasitatwa ukham amuyasïna. Paolax qarjataw jikxatasi, kunatix uraqpachanx taqi kunatix jupax jan yatki ukanak yatipxi. Boi jilatarojj tiemponïkäna ukhakiw qhanañchtʼañapatak mayirïta. Ukañkamasti, uka tiempo apstʼasiñwa amtawayta.
  
  "Director, tata Fowler, jupax akankiwa, Pontiero ukat nayaruw sapxitu, jiwayirix khitïpachas uk yati, ukampis janïr sutip uñt"ayañkamax mä perfil psicológico libre uka jan wali luririt munkaspas ukhamawa. Naya pachpaw wali valorani tiempo ina chʼusar aptʼasktan sasaw amuyta, ukampis jupar anattʼañwa amtawayta.
  
  Qunqurtʼasisaw jupar uñkatasipkäna uka kimsa chachanakarux muspharayäna. Jupajj mä pizarra jakʼaruw saräna, uka pizarrajj qhepa pirqaruw jila partejj utjäna, ukat ukaruw qellqañ qalltäna.
  
  Jiwayirix janq"u jañchin chachawa, jupax 38 maranit 46 maraniwa. Jupax medio alturani, ch"amani ukat amuyt"ir jaqiwa. Jupax jach"a yatiqañ utan yatiqiriwa, arunak yatirakiwa. Jupajj chʼeqa amparani, religionat wali sum yateqäna, ukat wawatpach chuym ustʼayatäna jan ukajj jan walinak lurasaw tʼaqhesïna. Jupax janiw jilïr jaqïkiti, lurawipax janiw psicológica ukat emocional estabilidad ukat sipans juparux presión uñacht"aykiti, ukat sinti represión sexual ukamp t"aqhisi. Jupajj nayratpach wali abusatäpachänwa. Jupax janiw nayrïr kuti jiwaykiti ukat janiw payïr kuti jiwaykiti, ukat chiqpachansa janiw qhipa kutikiti. Jupax wali jisk"achatawa, políticonakaru ukhamarak jupar jak"achasir jaqinakaru. Jichhax tata, jiwayiripan sutip yatiyapxita" sasaw Dikantix muytasin tiza tatakuran amparapar jaquntäna.
  
  Istʼirinakamar uñjapjjam. Fowler jupax musphataw uñch"ukitayna, Pontiero jupax wali musphataw uñch"ukitayna, Boy Scout jupax musphataw uñch"ukitayna. Qhiparusti sacerdotew arsüna.
  
  - Jallalla, dottor. Tunka. Nayax psico ukhamarak logos ukhamäkchiyätsa, janiw amuyañjamäkiti kunats taqi amtawinakamax apsutäki. ¿Mä jukʼa qhanañchtʼapxitasmati?
  
  - Akaxa nayrïri yatiyawiwa, ukampisa tukuyawinakaxa chiqapa jak"achasiñawa jach"a chiqaru. Janq"u jaqïtapax perfil de sus víctimas ukan uñt"ayatawa, kunatix mä serial killer ukan yaqha raza ukar jiwayañax wali jan uñt"atawa. Jupax medio alturaniwa, kunatix Robairax jach"a jaqiwa, ukat kunkapan khuchhuratapax jaya ukat kawkir chiqarus puri, ukax mä 1,80 metros jach"a jaqimp musphataw jiwayatap uñacht"ayi. Qhanapuniwa jupax ch"amaniwa, jan ukhamäkaspa ukhax janiw uka cardenal ukarux iglesia manqharux uskt"añjamäkaspati, kunatix mä auto apnaqasas janchir atrá punkur apañatakis capillax niya pusi tunka metros ukch"akiwa. Inmadurez ukax directamente proporcional ukhamawa, kuna kasta jiwayir jaqitix sinti jisk"achasiwa, khitirutix jupax mä yäkaspas ukhama, ukat policía, khitirutix jupax mä jisk"a jaqit uñji.
  
  Fowler jilatajj suma chuymampiw amparap jiltayasajj jupar jarkʼäna.
  
  "Pä detallenakaw utji, ukanakaw jukʼamp chuym chʼalljjtayitu, dottor. Nayraqatxa, janiw nayrïr kuti jiwayañax utjkiti sasaw sapxtaxa. ¿ ¿Jupax uka elaborado esquema de muerte ukat apsuwaypachati?
  
  "Chiqpachansa, tata. Aka jaqix policía tuqit mä juk"a yatxatatawa ukat pachat pacharuw ukham luraraki. Nayrïr kutix wali q"añuchata ukat improvisado ukhamaw sasaw experienciajax yatiyitu.
  
  "Payïri, "luräwipax psicológico ukat emocional estabilidad ukat sipan juk"amp presión ukaw juparux puriyi". Kawkitsa apsuwaypacha uk janiw amuytʼirjamäkti.
  
  Dikantixa q"illu ñik"utampiwa amparanakapampi pechoparu ch"uqt"asïna. Janiw nayajj jayskti. Boy chachajj uka tiempon yanaptʼañatakejj tiempo apstʼasirakïnwa.
  
  "Ah, suma Paola. Jach"a yatiñapax sapa kutiw warmin intuición ukar mantañatakix mä ch"usawja jayti, ¿janich ukhamäki? Awkix Dikanti uñjiripax awisax q"uma chuyma ch"allxtawinakaruw puri. Kunatsa uk janiw yatkti. Chiqansa, mä qillqirjamax jutïrin wali sumaw jakasï.
  
  "Jumanakajj amuyapkta ukat sipansa jukʼampiw utjitu. Kunatix jupax toro nayraruw ch"allt"äna", Fowler jupax sänwa, qhiparusti sartasinx tabla ukar jak"achasïna. Inspector, ¿ cuál ukaxa profesión ukana chiqapa sutipa? ¿ Perfil, ¿janich ukhamäki?
  
  Paolajj phenqʼasisaw akham säna: "Jïsa" sasa.
  
  -¿Cuá grado de perfilado ukaxa ?
  
  "Mä curso forense tukuyasaxa ukat División de Ciencias del Conducta de la FBI ukan wali yatxatatäxasaxa. Wali juk"anikiw taqpach yatichäwi tukuyañ atipxi.
  
  -¿ ¿Qhawqha perfiles calificados ukanakas aka uraqpachan utji uk yatiyapxitasmati?
  
  "Jichhax pä tunka. Tunka payani Estados Unidos markana, pusi Canadá markana, pä Alemania markana, maynixa Italia markana ukhamaraki mayaxa Austria markana.
  
  -Pay suma. ¿Taqini qhanachatati, wila masinaka? Uraqpachanx pä tunk jaqinakaw mä perfil psicológico de un asesino en serie ukar taqpach garantia ukamp dibujañ yatipxi, ukat jupanakat maynix aka cuarto ukankiwa. Ukat atinisipxam, uka jaqiruw jikxatä...
  
  Nayax kutt"awaytwa ukat qillqt"awayta... ukat qillqt"awayta... tabla ukan, wali jach"a, thithita ukat ch"ama qillqanakampi, mä suti.
  
  
  VIKTOR KAROSKI sat jilataw ukham luräna
  
  
  "...p"iqi manqharu mantañapatakix khitirus munañäni. Aka chiqanx jupanakax nayar mayipkitu uka sutiw utji. Ukampis janïr telefonot tʼijtkasax mä orden de captura apsuñatakixa, taqpach sarnaqäwim yatiyapxäma.
  
  
  
  Edward Dressler chachan qillqatapat apstʼatawa,
  
  psiquiatra ukat Cardenal Francis Shaw jupanakax ukham lurapxäna
  
  
  
  Boston, 14 uru mayo phaxsit 1991 maran
  
  
  (...) Eminenciama, jan pächasisaw mä yurir recidivista ukamp apasiñax utjistu. Segí juparux phisqhïr kutiw yaqha parroquiaruw apayapxi sasaw sapxirïna. Pä semanan lurat yant"awinakax qhanancht"istuwa, janiw wawanakamp wasitat jak"achasiñatak jan walt"ayañjamäkiti, jan jan walt"ayasa. (...) Arrepentisiñ munatapat janiw pächaskti, kunattix jupax chʼamaniwa. Jupa pachpa apnaqañ yatitapat pächasta. (...) Jumax janiw jupar parroquian utjañapatak luxus jikxatktati. Janïr phallaskipanx ch"iwinakap ch"uqt"añajawa. Jan ukhamäkanixa, janiw nayax juchanïkti. Nayax Instituto San Mateo ukan suxta phaxsi pasantías lurañaw sasaw iwxt"apxsma.
  
  
  Boston, 4 uru achuqa phaxsit 1993 maran
  
  
  (...) Akax kimsïr kutiw él (Karoski) ukamp apasiñax (...) Nayax sapxañamawa, "paisaje mayjt"ayaña", kunjamtix jumanakax sapkta ukhama, janiw juparux kuns yanapt"känti, chiqpachansa . Jupax juk"ampiw jan apnaqañ qalltxi, ukat sarnaqawipanx esquizofrenia usump usuntañ chimpunak uñjta. Inas kuna pachas q"al makhataspa ukat yaqha jaqir tukuspa. Eminencia, jumax Iglesia ukar katuyasitax yatisktawa ukat sacerdotenakan jach"a pist"awip amuyarakta, ukampis ¡panpacha listanak jaytañamawa! (...) 35 jaqinakaw nayratpach amparanakajat pasawayapxi, Eminencia, ukat yaqhipanakarux jupanakpachaw waliptañ ch"amanïpxatap uñjta (...) Karoskix qhanaw jan jupanakat maynïrikiti. Cardenal, juk"a pachanakanx Su Eminenciax nayan iwxt"atajaruw ist"äna. Jichhax achikt"asipxsmawa, jumatix aka lurasma: Karoski-rux San Mateo Iglesiapar mantañapatak amuyt"ayañamawa.
  
  
  
  UACV ukan Jilïr Irpiripa
  
  Lamarmora tuqi, 3
  
  Moyércoles, 6 uru achuqa phaxsit 2005 marana, 00:03 alwa pacharu
  
  
  
  Paola Tom, mä qunuñani, wakicht"asim Fowler tatan sarnaqäwip ist"añataki.
  
  Taqi kunas qalltawayi, nayatakix 1995 maranwa qalltawayi. Uka mä jukʼa tiempotjja, Ejército Real sat cheqat mistjjayäta ukhajja, obispojaruw yanaptʼayäta. Éste quiso aprovechar mi título de Psicología enviándome al Instituto San Mateo. ¿Ukat orí parlañasa él?
  
  Taqinipuniw p"iqi ch"allxtapxäna.
  
  - Janiwa nayaru apt"apxitati. Institución ukan pachpa uñstawipax Norteamérica uksan jach"a opinión pública ukan imantatawa. Oficialmente, akax mä qullañ utaw "jan walt'äwin" sacerdotenakaru ukhamarak monjanakar uñjañatakiwa, Silver Spring, Maryland uksan jikxatasi. Chiqpachanx 95% usutanakapax nayra pachanx jisk"a abuso sexual jan ukax drogas ukanakamp apnaqataw uñjasipxi. Uka chiqan utjki uka yänakax wali luxus ukhamawa: kimsa tunk phisqhan utanakaw usutanakatakix utji, llätunk utanakaw asistentenakatakix utji (niya taqpachaw manqhan utji), cancha de tenis, pä canchas de tenis, piscina, sala de recreación. "ocio" ukax billar ukamp...
  
  "Niya mä institución mental ukar uñtasitaw mä vacacionar uñtasita", sasaw Pontierox chikancht"asi.
  
  "Ah, aka chiqax mä misterio ukhamawa, ukampis walja niveles ukankiwa. Anqäx tuqitx mä jamasatjamawa, ukat katuntat jaqinakatakix mä jamasatjamawa, qalltanx mä qawqha phaxsinakatakix jubilasiñ chiqaw sasaw uñjapxi, ukanx samart"apxaspawa, ukampirus juk"at juk"atx kunayman yaqhanak jikxatapxi. Jumanakax yatipxtawa kuna jach"a jan walt"awis jakäwijanx yaqhip católicos sacerdotenakampi aka qhipa 250-241 maranakanx uñstawayi. ón publica non beí ukan uñjatapatxa, wali uñt"atawa, jisk"a wawanakar abuso sexual ukamp juchanchat jaqinakax mä luxus hotel ukanw pagat vacacionanak sarnaqapxi.
  
  -¿Ukat ukax mä mara nayraxa? jiskt"añani Pontiero, jupax aka tuqitx wali llakitaw uñjasispa. Paolax juparux amuyasiwa, kunatix jisk"a inspector ukax pä wawaniwa, tunka kimsani maranit tunka pusini maraninaka.
  
  -Janiwa. Taqi experienciajax mä juk"a qhanañcht"añatakiw ch"amachasiskta. Ukar purisajj mä cheqajj wali akapachankir cheqaruw jikjjatä. Janiw mä institución religiosa ukar uñtasitäkiti. Perqanakanx janiw crucifijonakax utjkänti, janiw khitis iyawsiris mä isimpi, jan ukax cassock ukamp isthapt"atäkänti. Walja arumanakax anqan, campamento ukan jan ukax línea de frente ukan qhiparawayta, ukat janipuniw lentes espías ukanakax maysar apanukuwaykti. Ukampis taqiniw ukat#237; taqiniw taqi chiqaru ch"iqintapxäna, mantapxäna ukat mistupxäna. Jan iyawsäwinïtapa ukat jan kuns apnaqañjamätapajj qhanaw uñjasïna.
  
  -Ukat ¿janit khitirus aka tuqit yatiyasma? -pregunto ukax Dicanti satawa.
  
  -Ukhampuni! Nayraqatax diócesis obisporuw mä carta qillqayäta. Nayax carcelan jikxatasitax sinti jan walt'ayataw sasaw juchanchata, kunatix "pachax castrado ukan ch'amapawa". Nayax juk"amp "permeable" ukhamäñajatakiw iwxt"apxitu. Uka pachanakax nayatakix ch"amäxänwa kunatix Fuerzas Armadas ukan irnaqkasax mä qawqha jach"a jach"a tukuñanakaruw puriwayta. Janiw juk"amp yatxatañ munkti kunatix janiw kunas uka juchanchawimp chikañchaskiti. Ukham sañax wakisiwa, janiw jan kuns lurañ munir jaqïtax jukʼamp suma uñtʼatäñajatakix iyawsayapkituti.
  
  Jupajj janiw excusanak lurañajj wakiskiti.
  
  "Yattwa, ukampis jan wali concienciajaw llakisiyitu. Aka chiqanx amuyunakax almax janiw qullatäkänti, jan ukasti "mä juk'a" kawkhantix pasantex juk'amp jan walt'ayat chiqaruw ch'amanchatäna. Kuntï diócesis ukan suykäna ukat sipansa, ukajj pasañapänwa.
  
  -Janiw nayax amuykti -sasawa Pontierox säna.
  
  -Nayaxa ukhamaraki -sasawa Waynaxa säna.
  
  -Ukaxa ch"amäxiwa. Qalltañatakix, licenciatura ukan jan uñt"at psiquiatrax uka markan irnaqirinakapankänwa, Conroy tatax uka pachanx instituton directorapawa. Mayninakax janiw enfermería jan ukax graduados ukanakat sipan juk"amp jach"a titulonakanïpkiti. ¡ ¡Ukat jupax luxus ukaruw jaytawayi, qamir examenes psiquiátricos ukanaka lurañataki!
  
  -Loco -sasawa Dicantixa muspharata säna.
  
  -Phuqata. Instituton irnaqirinakapar mantañax wali suma chiqanchawix Dignidad ukan chikancht"asiñawa, uka asociación ukax warminakan sacerdocio ukhamarak chacha sacerdotenakatakix libertad sexual ukar ch"amanchañatakiw ch"amanchasi. Naya pachpas aka asociación ukan postuladonakapamp jan iyawskchiyätsa, janiw kunjamatsa jupanakar taripañatakix obligatäkti. Kuntix nayax siskta ukax irnaqirinakan capacidades profesionales ukanakap taripañawa, ukat jupanakax wali, wali juk"anikiw utjäna.
  
  "Janiw amuykti kawkirus taqi ukanakax irpapxistu" sasaw Pontierox cigarro naktayäna.
  
  Phisqa minutonak churapxita ukat nayax uñakipt"ä. Kunjamtï yatipkta, Conroy tatax Dignidad ukan jach"a amigopawa ukat Doors for Inside ukan yanapiripaxa, San Mateo ukarux q"al jan waliruw puriyatayna. Honrado sacerdotenakaw jutapxäna, yaqhip jan chiqa juchañchäwinakampiw uñjasipxäna (ukax jupanakax ukhamäpxänwa), ukat Conroy ukar yuspajarasinx sacerdotenak jaytañ tukuyapxäna, ukax jakäwinakapan qhanapänwa. Walja yaqhanakaruw sapxaraki, jan naturalezapampi nuwasipxamti, jakäwinakapsa sarnaqapxamti. Mä religioso jaqejj akapachan sarnaqatapa ukat chacha pura jan ukajj warmi pura sarnaqañar mantañapajj walikïkaspas ukhamwa uñjasïna.
  
  - ¿Ukaxa mä jan walt"awiti? -pregunto ukax Dicanti satawa.
  
  - Janiwa, janiw ukhamäkiti, ukax chiqpachapuniw maynix munki jan ukax munaraki. Ukampis usutarux kunatï munkäna ukax janiw Conroy sat doctorarux kunjamatsa llakiskänti. Nayraqatax mä amtaw amtäna, ukat mä jaqirux jan nayratpach uñtʼasaw ukarjam sarnaqäna. Uka chacha warminakan almapampi, amuyunakapampix Diosaruw anattʼayäna, yaqhipanakax jachʼa jan waltʼäwinakanïpxänwa. Ukat mä suma sapa malta wiskimpiw taqpach jariqäna. Suma umaña.
  
  -Diosaja -sasawa Pontieroxa wali mulljata säna.
  
  "Confiam, pantjasiyätwa, Inspector Junior. Ukampis janiw ukajj jukʼamp jan walïkiti. 70 ukat 80 maranakanx jach"a pantjasiwinak ajlliñ utjatapatx tatajan pusi talleres ukanakax walja yatiqirinakaruw katuqapxäna, jupanakax janiw almanakar irptañatak askïpkänti. Jupanakajj janiw jupanakjam sarnaqañatakejj wakichtʼatäpkänti. Ukajj cheqäskapuniwa. Tiempompejja, uka yoqall wawanakat waljanejj cassocks uchasiñ qalltapjjäna. Iglesia Católica ukan suma sutip laykux walpun lurapxi ukat juk"amp jan waliw waljanitak lurapxi.Walja sacerdotenakax abuso sexual ukamp juchañchata, abuso sexual luririnakax janiw cárcel ukar sarapkänti. Jupanakajj jan uñjkañaw uñjasipjjäna; jupanakax parroquiat parroquiaruw mayjt"ayatäpxäna. Ukat yaqhepajj Mateon Paqallq Alajjpacharuw tukuyapjjäna. Mä uruxa, taqiniw ukat suyt"añaniw civil jakäwir khithatäpxäna. Ukampis, llakkañawa , jupanakat waljanejj carcelan jistʼantatäñapäkäna ukhajj yatiyañaruw kuttʼayatäpjjäna. Dígame, dottora Dikanti, ¿kuna ch"amas utji mä serial killer ukar rehabilitañataki?
  
  - Janiwa kunasa utjkiti. Mä kutix frontera chiqankxasax janiw kunas jumatakix utjkiti.
  
  Ukhama, mä pedófilo sat jaqimpixa ukhamarakiwa, jupax trastornos compulsivos ukar puriñapawa. Ukampirus llakisiñawa, aka chiqanx janiw bendito confianza ukax utjkiti, kunjamtï jumanakax utjki ukhama. Jupanakax yatipxiw mä uywa amparanakapan utjatapa, ukax arknaqañapawa ukat jist"antatäñapawa. Ukampis mä pedófilo sat jaqir qullir terapeutatakix jukʼamp chʼamawa, kunatï permititäki uka chiqat qhipharux pasawaypachati janicha uk amuyañaxa. Mä casow utjäna, kunapachatix James jupax minima ukanakat pächaskäna. Ukat ukax kunapachatix cuchillo manqhan kunas utjkän ukax janiw nayatakix askïkänti.#243;edge, kunas más.
  
  -Dejeme divinar: Viktor Karoski ukat yaqhanakampi. Jiwasan jiwayir jaqisa.
  
  -Ukhama.
  
  Janïr intervenir sarkasajj larusiraktwa. Mä chuym ustʼayir costumbre, uka costumbrejj sapa kutiw mayamp luraña.
  
  "Fowler tata, ¿kunatsa Robaira ukat Portini sat chachar chʼiyjatayna, jupaw chʼiyjatayna sasin wali sum qhanañchtʼasmati?"
  
  -Kunjamsa sañäni. Karoskix agosto phaxsin 1994 maranw uka instituto ukar mantawayi. Habi jupax walja parroquianakat yaqha chiqar jaqukipataw uñjasiwayi, ukat rectorapax jan walt"awinak maynit maynikam pasayatayna. Taqeniw quejasipjjäna, yaqhepajj yaqhepanakat sipansa jukʼamp jachʼänwa, ukampis janiw maynis sinti nuwasiñamp chikajj utjkänti. Uka denuncianak apthapita ukarjamaxa, taqpachanx 89 wawanakaw jan wali uñjatäpxatayna sasaw amuyapxta, inas wawanakax utjchispa.
  
  - Maldición ukaxa.
  
  "Jumax ukham sasmawa, Pontiero. Karoski wawatpach jan walt'awinakapat áraíz uñxatt'añäni. Nayax Katowice, Polonia markan 1961 maran yuritayna, allí...
  
  "Mä jukʼa suytʼam, tata. ¿ Ukhamajj jichhajj 44 maranïjjeti?
  
  - Chiqpachansa, dottor. Jupax 1,78 cm jach"awa, niya 85 kg pesa. Jupax ch"aman janchini, ukat yatiñan yant"awinakapax mä ratio 110 ukhamarak 125 ukharuw churawayi, sec. sapa cubo ukanxa. 225 nudos ukhawa. Taqpachanx yatiqañ utanx paqallq qullqiw jikxatasïna. Ukaw juparux mayjtʼayi.
  
  - Jupaxa jach"a chuymaniwa.
  
  "Dottora, jumax psiquiatra ukhamätawa, nayax psicología tuqit yatxatawaytwa ukat janiw wali yatiñan yatiqirïkti. Fowler chachan psicópata aguda yatiñanakapax wali qhipüruw uñacht"ayasi, jupax uka tuqit qillqatanaka uñxatañataki, kunjamatix kuna dígame ukanx ukhama: ¿chiqati jiwayirinakax serial ukanakax wali yatiñanipxiwa?
  
  Paolax jaytawayi... chikat jachaqt"asiwiw sarañapa... Nika ukar ukat uñch"ukiñapa... Pontiero ukar, jupax jaysañatakix ñik"utap ch"allxtayäna.
  
  - Nayax amuyta, jisk"a inspector ukax jiskt"awiruw chiqak jaysani.
  
  - Doctorax sapxapuniwa: Lecter ukax janiw utjkiti, ukat Jodie Foster jupax íceñañapawa élittle dramas ukan chikancht"asiñapataki.
  
  Taqinipuniw larusipxäna, janiw sawkasiñ laykux larusipxäna, jan ukasti mä jukʼa jan waltʼäwinak askichañatakiw larusipxäna.
  
  Yuspajarapxsmawa, Pontiero. Awkix opath superpsíquico ukan uñnaqapawa, mä mito ukaw películos ukat Thomas Harris novelas ukanakamp luratawa. Chiqpach jakäwinxa, janiw khitis ukham jaqïkaspati. Ukanx walja kuti jiwayirinakax jach"a probabilidades ukanïnwa ukatx yaqhipanakax jisk"a probabilidades ukanïnwa. Jupanakan jach"a mayjt"awipax akawa, khitinakatix jach"a probabilidad ukanipki jupanakax 225 segundos jilaw lurapxi kunatix jupanakax juk"amp amuyumpiw sarnaqapxi. Kunatix sañ muniw jupanakax wali suma uñt"atawa nivel académico de los miko ukax jupanakan jach"a ch"amapawa jiwañar jiwayañataki.
  
   -¿Y a nivel janiwa académico, dottora ?
  
   "Nivel no académico tuqinxa, qullan tata, nayax iyawstwa kawkïris uka jan wali jaqinakax nayat sipan juk"amp yatiñanipxiwa saxrat sipansa. Janiw ch"ikhikiti, jan ukasti ch"ikhi. Ukat yaqhipanakax utjarakiwa, juk"a yatiñaninaka, jupanakax jach"a coeficiente ukanipxi, mä capacidad innata ukanipxi, jupanakan jisk"achat irnaqawip lurañataki ukhamarak disfrazañataki. Ukat mä kutinxa, jichhakamax mä kutikiw uka kimsa uñachtʼäwinakax jan wali lurir jaqix jachʼa culturanïtapamp chikachasïna. Nayax Ted Bundy sat jaqit parlaskta.
  
  "Juman casomax estadojanx wali uñt"atawa. Niya 30 warminakaruw autopan jack sat chʼakhapamp chʼakkatasin violäna.
  
  -36, tata. Uñt"ayatäpan", sasaw Paolax chiqañchäna, jupax Bundy-n sarnaqäwipatx wali sum amtasïna, kunatix Quantico ukanx mä wakiskir yatichäwiw utjäna.
  
  Fowler, asintió, triste ukat juk"ampinaka.
  
  - Kunjamtï yatktaxa, dottor, Wiktor Karoski jupax 1961 maran Katowice markan yuritayna, ukax mä qawqha kilómetros ukch"akiwa, Wojtyla papan yurïwipatxa. 1969 maranjja, Karosky familiajj él, awk taykapa ukat pä jilanakapampiw Estados Unidos markar sarjjapjjäna. Tatajax Detroit markan General Motors fóbrica ukan irnaqäw jikxatäna, ukat Records ukan payïr irnaqäwipax wali suma irnaqiritaynawa, ukampirus wali jisk"a chuymanïkchïnsa. 1972 maranx Piotr ukat Leo jupanakan jan walt"äwipatw mä restructuración ukaw utjawayi, ukatx Karoski tatax nayrïr kutiw callinakar mistuwayi. Uka pachanx awkix ciudadanía estadounidense ukaruw katuqatayna, ukatx mä jisk"a apartamento ukanw qamasir sararakïna, ukanx taqpach familiaw jakasipxäna, indemnización ukat desempleo ukan qullqip umañataki. jan irnaqawi utjatapa. Jupax wali amuyumpiw uka irnaqäw luraraki, wali amuyumpiw luraraki. Jupax yaqha jaqiruw tukuwayi ukat Victor ukat jisk"a jilaparuw jawq"jañ qalltäna. Jilïrixa, 14 maranit 241 maraniruw mä urux utapat mistu, jan misampi.
  
  -¿Karoski taqi ukanak yatiyapxtamti? Paolax wali muspharata ukat pachpa pachanx wali kusisitaw säna.
  
  "Ukax terapia intensiva de regresión ukat qhipatwa lurasi. Kunawsatix markar purinkta ukhax versión ukax mä moda pusi familian yuritaynawa.
  
  Paola kullakajj jiskʼa oficialapampiw taqe kuns qellqäna, ukat nayranakaparuw amparapamp tʼijtäna, janïr arskasajj qarjatapat chʼalljjtayañ yantʼäna.
  
  "Kuntix jumax qhanañchkta ukax Fowler tatax mä nayrïr psicópata ukan sarnaqäwinakapamp chikapuniwa: encanto personal, jan amuyt"asis amuyt"aña, inseguridad, k"arisiña ukat jan arrepentisiña. Awkin abuso ukat awk taykan umañapax wali jach"apuniw uñjasiraki, 74% jila uñt"at p"iqi usut jaqinakan 8.
  
  -¿ ¿Ukax kunatsa ukham lurasispa? -pregunto ukax Fowler satawa.
  
  -Más ukaxa suma condición más. Nayax waranq waranq casos ukanakaw churapxsma, kawkhantix jaqinakax jan estructurado familianakan jilsuwayapxi, ukax juk"amp jan waliw khititix jumax uñt"kta ukat sipans normal madurez ukaruw puri.
  
  - Suyt"añani, inspector. Jupajj jukʼakiw anus patjjar llamktʼäna. Karoskix jisk"a jilapatw yatiyapxitu, jupax 1974 maranw meningitis usump jiwatayna ukatx janiw khitis sinti llakiskänti. Nayax wali musphataw jikxatasiyäta kunatix thayampiw aka episodio ukar juk"ampirus uñt"ayäna. Uka waynan jiwatapat pä phajjsi qhepatjja, uka awkejj jan amuytʼasisaw chhaqtjjäna. Victorax janiw kunas chhaqhatapat arsuwaykiti, janis amuyapkchisa, kunatix 13 jaqit 241 jaqiruw jakthapiwayi. Jiwasatix yattanxa aka pachanx jisk"a uywanakar t"aqhisiyañ qalltapxi. Ukampis jupatakejj jukʼamp jan walijja, jachʼa jachʼa tukuri, religionanakar wal munasiri taykan khuyaptʼayasiñapatakiw jaytatäna, jupajj "anattʼañatakejj" pijamampiw isthapiyarakïna. Amuyataxa, falda manqhan anattʼaskäna, ukat nayax siristwa, "bulges" ukanakax khuchhuqataynawa, ukhamat traje tukuyañapataki. Ukax akhamawa: Karoskix 15 jayp"uruw ikiñar q"umachatayna. Jupax ordinario isimpiw isthapita, nayra pacha jan ukax qhuru isi, kunatix jupanakax pisin jakasirinakawa. Uka institutonjja, sawkasiñampiw tʼaqhesïna ukat wali sapakïskänwa. Uka chiqat pasaskir mä chachax amigoparux isimp isthapt"asitapat mä jan wali arunak arsüna, ukat é l ukat é ste jupanakax colerasisaw walja kuti ajanuparux mä thiya librompiw jawq"japxäna. Mayni níoxa lentes uchatänwa, ukata lentes ukanakaxa nayranakaparu ch"uqt"atarakïnwa. Jakäwimkamax juykhüñamawa.
  
  "Nayranaka... kunjamatix cadeaveres ukanx ukhama. Ukaw nayrïr nuwasiñ juchañchäwipäna.
  
  "Kunjamtï yatktan ukhamarjama, tata. Victorax Boston markan mä colonia penal ukar khitatäxänwa, ukat qhipa kuntix mamapax jupar janïr despedida siskipanx akham sänwa: "Aborto churañap munta". Mä qhawqha phajjsinakatjja, jupa pachpaw jiwayasjjäna.
  
  Taqinipuniw wali mulljata amuktʼapxäna. Janiw kuns jan sañatak lurkti.
  
  Karoskix 1979 mara tukuykamaw mä colonia penal ukan jikxatasïna. Aka año ukanx janiw kunas utjkiti, ukampis 1980 maranw Baltimore markan seminario ukar mantawayta. Seminario ukar mantañ examenax servicio ukan registropax q"umawa ukat ón católica tradiciones ukan familiapat jutatapaw uñacht"ayäna. Uka tiemponjja, 19 maranïjjänwa ukat cheqapar sarnaqerïkaspas ukhamänwa. Seminario ukan jikxataskän uka pachatx janiw kuns yatktanti, ukampis yattanwa, jupax desmayañkamaw yatxatäna ukat Instituto 9 ukan homosexual abierto ukanx wali phiñasitaw jikxatasïna, Conroy jupax Karoskix mä reprimido homosexual ukhamaw sasaw arsu, jupax chiqpach naturalezap janiw sasaw arsuwayi, ukampis ukax janiw chiqäkiti. Karoskix janiw gay ukhamarak recto ukhamäkiti, jupax janiw orientación particular ukankiti. Sexo ukax janiw jupan sarnaqäwiparjam luratäkiti, ukax nayatakix psiquis ukaruw sinti jan walt"ayawayi.
  
  Pontiero jilatajj akham sänwa: "Qhanañchtʼam tata" sasa.
  
  - Janiwa Somo. Nayax sacerdotätwa, ukat celibato ukhamäñwa ajlliwayta. Ukax janiw jark"kituti aka chiqan Dicanti doctorar munasiñajataki", sasaw Fowler jupax Paolarux säna, jupax janiw kuns lurañjamäkänti, jan ukasti q"illu ch"allxtasïna. Ukhamatwa heterosexual ukhamätax yatta, ukampis celibato ukhamäñwa libre ajllta. Ukhamatwa, sexualidad ukax nayan sarnaqäwijarux mayachthapiyäta, janis lurañjamäkchïnxa. Karoski tuqitxa, kunaymaninak mayjawa. Wawäkasa ukat wayn tawaqutpach wali llakitäpkäna ukanakax psiquis ukan tʼaqa tʼaqaruw puriyäna. Kuntix Karoskix wali ch"amampiw jan iyawski ukax sexual ukhamarak violencia ukham uñt"atawa. mä jaqix wali uñisiña ukat munasiña, ukat taqi kunas pachpa pachanwa. Ukajj jukʼampiw nuwasiñanakaru, esquizofrenia sat usumpi ukat qhepatjja wayn tawaqonakar jan walinak lurapjjäna, ukhamatwa awkipan jan walinak lurapjjäna. 1986 maranx pastoral ministerio ukanx10 Karoskix nayrïr kutiw mä jisk"a imill wawamp jan walt"ayasïna. Nayajj 14 maranïyätwa, jampʼattʼasiñanaka ukat llamktʼañaw utjäna, janiw kunas wali wakiskirïkänti. Jiwasax janiw jisk"a wawanakan amtapkänti sasaw amuyapxtanxa. Kunjamakitix janiw kuna pruebas oficiales ukax utjkiti, aka episodiox obispot ítwo ukar puritapa, ukatwa Karoskix qhipharux sacerdote ukham utt"ayata. Uka tiempot aksarojja, amparanakapampiw mä loco obsesión uñstayäna. Jupax kimsa tunk pusi tunka kutiw urux jariqaraki ukat wali sum uñjaraki.
  
  Pontiero chachajj mesa patxan patak axsarkañ fotonak thaqhäna, thaqkäna uka fotonak jikxatañkama ukat Fowler sat jaqiruw jaquntäna. É Stela Kazo pä ampar luk"anampiw t"ijtäna, niyas jan ch"amanchasa. Paolax jamasatw uka movimienton suma uñnaqt"anïtapat jach"añchäna.
  
  -Pä ampara, khuchhurata, jariqata, mä janq"u lona uchata. Janq"u lonax Iglesian respeto ukat respeto uñacht"ayi. Machaq Testamentonjja, 250 jilaw uka toqet parli. Kunjamtï yatktaxa, Jesusax sepulturapan mä janqʼu linompi chʼukutänwa.
  
  -Jichhaxa janiwa ukhama janq"ukiti -bromó Wayna 11.
  
  -Director, nayax amuyta, jumax instrumentunakam lona ukar uchañax wali askiwa -confirmación- Pontiero ukan jiskt"ata.
  
  - Janiwa pächasiñakiti. Ukhama sarantaskakiwa, Fowler.
  
  - Sacerdoten amparanakapaxa qullanawa. Jupanakan yanapt"apampiw sacramentonak phuqhi. Ukax wali jach"apuniw Karoski p"iqipanx ch"amakt"ata, kunjamatix qhipat uñstawayki ukhama. 1987 maranjja, Pittsburgh markankir mä escuelanwa trabajirïta, ukanwa nayrïr kuti abusatäna. Jupar uñisirinakax 8 maranit 11 marani yuqall wawanakawa. Jupax janiw kuna kasta consensual adulto ukan uñt"atäkiti, homosexual jan ukax heterosexual. Kunapachatï jilïr irpirinakapar quejasiñajj qalltäna ukhajja, qalltanjja janiw kuns lurapkänti. Uka qhepatjja, parroquiat yaqha parroquiaruw mayjtʼayasïna. Mä juk"a pachatxa, mä denunciax mä parroquiano ukar ataque luratapat katuqatäna, juparux ajanuparuw ch"allt"awayi jan sinti jan walt"awinakampi ... Ukat tukuyañatakix instituto ukar mantawayi.
  
  - ¿Jupanakatï nayratpach yanaptʼañ qalltapjjaspäna ukhajja, kunanakas mayjäspawa sasin amuyta?
  
  Fowler jupax mä gesto ukar arco luratayna, amparanakap ch"uqt"ata, cuerpopax tensión ukanïnwa.
  
  - Munat Inspector Adjunto, janiw yanapt"apksmati, janirakiw yanapt"apksmati. Uka jiwayir jaqir anqar apsuñakiw atipxta. Ukat qhiparusti, jiwasat jithiqtañapawa.
  
  -¿ ¿Qhawqha sinti jach"äpachasa?
  
  - Juk'ampi. Ukar purisajj jan kuns kamachtʼir munañanakapampi ukat nuwasiñanakampiw aynachtʼayasïna. Ukham luratapat arrepentisiñamawa, walja kutis jan iyawskchïnjja. Jupajj janiw controlañjamäkänti. Ukampis tiempompejja, jan wali tratamientompi, San Mateon tantachasipkäna uka sacerdotenakan qʼañunakapamp jikisisajj Karoski chachajj jukʼamp jan waliruw tukuwayjjäna. Jupax kutt"asaw Niko tuqir sarawayxäna. Arrepentisiñajj janiw utj-jjänti. Uka visionán, él ukax wawatpach llakit amtatanakap jark"antawayi. Ukatwa jupax mä pederast ukar tukuwayxäna. Ukampis terapia de regresión catastrófica ukat qhipatxa,...
  
  -¿Kunatsa jan walt"awixa?
  
  - Amtäwix usutar mä juk"a sumankañ apaniñatakix mä juk"a askïspawa. Ukampis Conroy doctorax Karoski tuqit mä morbida curiosidad uñstayatapatx walpun axsarasta, q"añu sarnaqañ excesos ukar puriñkama. Ukhamächi ukhaxa, hipnotizador ukax artificialmente usutarux amuyupanx suma amtawinak yapuchañ yant"i, nayax juparux juk"amp jan wali chiqawjanakat armasiñapatakiw iwxt"apxsma. Conroy jupax uka lurawirux jark"awayiwa. Janiw Karoskit amtaskänti, jan ukasti cintanak ist"ayäna, ukanx mamaparuw falsetto ukan sapak jaytañapatak mayitayna.
  
  -¿ ¿Khitis Mengele ukax aka chiqan p"iqinchaski? Paolajj wal sustjasïna.
  
  Conroy chachajj Karoski chachajj jupa pachpaw katoqañapa sasaw amuyäna. Según él era la única solución. Debí jupax wali ch"amampw wawatpach sarnaqäna ukat gay ukhamaw sasaw arsuñapa. Kunjamtï nayrajj siskayätajja, nayrïr diagnóstico lurayäta ukat uka usutarojj zapatonak uchañ yantʼarakta. Taqi ukanakxat sipansa, Karoskis jupanakax hormonas cóctel ukanakaw inyectapxi, yaqhipanakax experimental ukhamawa, ukax mä variante de anticonceptivo Depo-Covetán ukhamawa. Dosis jan normales de é ste fármaco ukampixa, Conroy jupax Karoski juparux sexualmente respuesta ukarux jisk"achawayiwa ukampis juk"ampiw agresivo ukarux puri. Uka terapiajj jukʼamp tiempow sarantaskäna, ukat janiw kuna suma mayjtʼäwinakas utjkänti. Walja kutiw samaraña, jan ch"amäki, ukampis Conroy jupax ukax terapia ukax wali askiwa sasaw qhanañcht"i. Tukuyañatakix mä castración de mica ukaw utjäna. Karoskix janiw erección ukar puriñjamäkiti ukat aka frustración ukax juparux t"unjawayi.
  
  -¿Cuándo entró akax nayrïr uñt"ayawima él?
  
  - Kunapachatixa 1995 marana instituturu mantawayta. Correo electrónico ukampix wal aruskipt"apxañani. Jupanak taypinx mä juk"a atinisiñ apasiñaw utt"ayasïna, ukax chhaqtayatäxänwa, kunjamtï jichhax yatiyapxäma. Ukampis janiw naya pachpat nayrar sartañ munkti. Cm.án, tunka phisqhani urunaka Karoski instituturu mantatapatxa, juparuxa pletismógrafo ukampiwa penis ukatakixa iwxt"apxatayna. Akax mä yant"awiwa, ukanx mä dispositivo ukaw electrodos ukanakamp penis ukar chint"ata. Ukham aparatojj yaqhep condicionanakar sexual respuesta uñachtʼayi. chachanaka.
  
  "Juparux uñt"twa" sasaw Paolax säna, kunjamtï maynix boll virus tuqit parlaskta sasin siski ukhama.
  
  "Janiwa... Jupax apti... wali jan waliwa. Uka sesión ukanx wali axsarkañ, sinti genes ukanakaw uñacht"ayasïna.
  
  -¿Yaqhipa extremos ukanaka?
  
  - Pedofilia ukampiwa chikañchasi.
  
  - Maldición ukaxa.
  
  -Karoskix wali ch"amampiw reaccionäna ukat maquina controlar especialistarux wali usuchjarakïnwa. Guardianakax katuntañ atipxatayna, jan ukhamäkaspa ukhax jiwayatäspawa. Aka episodio ukamp chikt"atax Conroy jupax janiw qullañjamäkiti sasaw arsuñapäna, ukat psiquiátrico hospitalar khitañapawa. Ukampis janiw ukham lurkänti. Pä ch"aman uñjirinakaruw contratañama, jupar uñjapxañapataki ukat terapia de regresión ukar katuyañ qalltapxañapataki. Ukax instituto ukar mantañamp chikaw lurasïna. Mä qhawqha phajjsinakatjja, Karoski jilatajj jubilasjjänwa. Colerasiñapajj pasawayjjewa. Conroy chachajja, kunjam jaqëtapsa jukʼamp sumwa jikjjatasïna sasaw säna. Jupanak jakʼanjja jukʼampiw uñjapjjäna. Ukat mä arumax Karoskix cuartopan cerrojop p"akjatayna (ukax jan kuna jan walt"äwin uñjasiñapatakix anqäxat mä juk"a pacharuw jist"antatäñapäna) ukat ikiskir sacerdoten amparanakap pachpa ch"iwiparuw khuchhuqatayna. Uka sacerdotejj qʼañu jaqëkaspas ukhamwa taqenir säna, ukat yaqha sacerdoteruw "jan wali" llamktʼir uñjasïna. Guardianakajj kawkhantï sacerdoten arnaqasitapajj istʼaskäna uka cuartoruw tʼijtjjapjjäna, Karoski jilatajj ducha grifo manqhan amparanakap jariqasïna.
  
  - Pachpa lurawi. Nayax amuyta, tata Fowler, ukhamax janiw pächasiñax utjkaniti", sasaw Paolax arsuwiyi.
  
  "Conroy jilatajj janiw policiarojj uka cheq yatiykänti, ukajj wal muspharayitu ukat aynachtʼaraktwa. Uka jan ch"aman sacerdoterux qullqi churapxäna ukatx California markanx walja qullirinakax panpach amparanakap wasitat uchañ atipxatayna, ukampirus wali juk"akiw sarnaqañ yatipxäna. Ukañkamax Conroy jupax seguridad jilxatayañatakiw kamachi, ukatx kimsa metros ukhamarak kimsa metros ukch"a jist"antañ utaw lurasini. Akax Karoski-n utapawa, instituto-t t"ijtxañapkama. Entrevista ukat entrevista, terapia de grupo ukat terapia de grupo, Conroy jupax janiw phuqhaskänti ukat Karoskix jichhax kunjam monstruo ukar tukuwayxi. Cardenal jilatarojj walja cartanak qellqayäta, ukanwa kuna jan waltʼäwis utji uk qhanañchtʼayäta. Janiw mä jaysäwi jikxatkti. 1999 maranx Karoskix celdapat jaltxataynawa, ukatx nayrïr uñt"at jiwayawip luratayna: Peter Selznick tata.
  
  Jan ukax akan uka tuqit parltʼaraksnawa. Jupa pachpaw jiwayasïna sasaw sapjjäna.
  
  - Walikiwa, ukaxa janiwa chiqäkänti. Karoskix celdat qhispiwayi, mä copampiw cerradurap p"akjasa ukat mä metal chimpumpiw celdapan afilado Selznick-an lakap ukat lakap ch"iyjañataki. Ukat penisap chʼiyjasaw chʼakhuñapatak waytʼarakta. Kimsa pusi tʼaqa horaw jiwañatakejj munasïna, qhepürojj alwakamajj janiw khitis yatkänti.
  
  -¿Kuns Conroy jilatajj säna?
  
  - Nayax oficialmentex aka episodio ukarux "fracaso" ukham uñt'ayawayta. Uk imtʼañwa atipjjayäta, ukat juezaru ukat alcalde de condado jilatarojj jiwañar puripjjañapatakiw mayïna.
  
  - ¿Ukat jupanakaxa iyaw sapxiwa? ¿Sinmas ukax? sasaw Pontierox säna.
  
  Jupanakax panpachaniw pusinipxäna. Nayax amuyta, Conroy jupax panpachaniruw manipulawayapxtam, Iglesia arxatañatakix deber ukar ukham apelasa. Ukampis janis iyaw sañ munkchiyätjja, nayra jefejajj cheqapuniw ajjsaräna. Jupax Karoskin amuyunakapax jupat jithiqtañ uñji, munañap ch"amthapiskaspas ukhama. día ukat día ukar puriñkama. Ukhamäkchïnsa, walja kutiw kunatï paskäna uk jukʼamp jachʼa autoridadar yatiyañ munkänti, uka carcelankir jaqer uñjañ aptʼasiñ ajjsarasaw jan pächaskänti. Nayax arzobispo cesis ukarux cartanak qillqt'ta, ukampis janiw ist'apkituti. Karoski jilatampiw parltʼawayta, ukampis janiw kuna arrepentisiñas jupar jikjjatkti, ukat qhepatjja taqeniw yaqha jaqenkapjjani sasaw amuyayäta. Ahí ukax t"unjatäxänwa -taqi kunas panpachaniw jikisipxäna. Ukaw qhip qhipa kuti L. Chiqpachansa, aka uywax celulan jist"antatänwa, ukax axsarayituwa. Ukat Karoski jilatajj colegionkaskakïnwa. Camaras ukanakax uskt"atäpxänwa. Se contrato mä mas personal. 2000 maran junio phaxsin mä arumkamaw chhaqtxatayna. Jani wt.
  
  -¿Y Conroy ukaxa? ¿Como reacción ukaxa?
  
  - Nayaxa usuchjatätwa. Jupax misaruw umañ churäna. Kimsïr simananx utapamp muriómpiw phichhantapxatayna. Mä p"inqaw.
  
  -Jan jach"añchamti -sasawa Pontierox säna.
  
  - Moslo jaytaña, juk"ampi suma. Nayarojj mä jukʼa tiempotakiw uka cheq apnaqañapatak khitapjjta, ukat lantintañatakejj mä suma jaqeruw thaqhapjjäna. Cesis markankir arquidiáconojj janiw confiykituti, nayajj amuyta, kunattejj sapa kutiw jilïrijat quejasirïta. Mä phajjsikiw ukham irnaqtʼayäta, ukampis chʼamajarjamaw uka cargon apnaqawayta. Jank"akiw irnaqirinakax profesionales ukanakamp wasitat uñakipapxta ukatx machaq programas de entrenadores ukanakaw lurapxta. Uka mayjtʼäwinakat waljanejj janipuniw phoqaskänti, ukampis yaqhepajj chʼamachasipjjatap laykuw phoqapjjäna. Mä jisk"a yatiyäw apayanipxam nayrir contacto 12n Departamento de Policía ukan Kelly Sanders sutiniru. Jupax khitis uka suspecto ukat Selznick tatan jan mutuyatäki uka jan wali luratapat llakisïna, ukat mä operativo wakicht"awayi Karoski ukar katuntañataki. Janiwa.
  
  -¿Kunas, jan Nayampi? ¿Chhaqhatati? Paolajj wal muspharäna.
  
  - Jan nayampi chhaqtañani. 2001 maranx habí ukax wasitatw uñstawayi sasaw amuyasi, kunatix Albany markanx mä delito de mutilación parcial ukaw lurasiwayi. Ukampis janiw él. Waljaniw jiwatäkaspas ukham amuyapjjäna, ukampis wali askiwa, perfilapajj computadoraruw mantatäna. Ukañkamasti, Nueva York markan Harlem hispano cantina de caridad ukan jikxatasiyäta. Walja phaxsinakaw taqi kunan irnaqaña, qharürukama. Nayra jefejj uka servicioruw mayitu, kunattejj wasitatwa capellán ukat castrado ukhamäjjä sasaw amuyasta. Nayax yatiyataw kunatix uñacht"awinakax utjiw Karoskix taqi uka pachanak tukuyatatx wasitatw lurañapa. Ukat akanktwa. Nayax mä cartera apanipxsma, kuna wakiskir qillqatanakas Karoski tuqit apthapipxäta, phisqa maraw apst"asipxäta", sasaw Fowler jupax mä thiya carpeta churäna. expediente, tunka pusini centímetros thiya, tunka pusini centímetros thiya. Kuna correo electrónicos ukanakax hormona ukamp chikt"atawa kunatix nayax yatiyapxsmawa, transcripciones de entrevistas, arte alga ukat ass perió ukanx jupax uñt"atawa, psiquiatranakan cartanakapa, yatiyawinaka ... Taqi kunas jumanakankiwa, Doctor Dicanti. Kuna pächasiñas utjaspa uk yatiyapxita.
  
  Paolax mä thiya paquete thaqhañatakiw mesa taypit amparap luqtäna ukat nayax janiw kuns kamachkti, wali jan walt"ayataw jikxatasi. Gina Hubbard jupan nayrïr jamuqapa Karoski jupan jamuqaparu ch"iqt"aña. Jupax janq"u ñik"utaniwa, q"uma jan ukax chiqa ñik"utaniwa, ukat ch"uxña nayranirakiwa. Uka ch"usat cicatrices ukanakat yatxatañatakix ch"amanchasipxta, kunatix serial killers ukanakax utjkän ukanak yatxatañataki, uka ch"usat uñnaqax nayranakap manqhan uñt"añ yatiqapxta. manq"añanak manq"irinakatxa, khitinakatix manq"apki ukhamarjamaw naturalmente jiwayapxi. Pachamamanxa, jaya chiqat uka uñnaqamp uñtasitaw utji, ukat ukax janq"u tiburones ukanakan nayranakapawa. Jan uñjasaw uñch"ukipxi, muspharkañ ukhamarak axsarañjam uñch"ukipxi.
  
  Ukat taqi kunas Karoski tatan yatiqirinakapan taqpach uñacht"ayasïna.
  
  -¿Impresionante, ¿janich ukhamäki? -sasawa Fowler-ax Paola-rux thaqhir uñkatas uñkatasïna. Aka jaqix kunas posturapanx utji, gestos ukanx utji. Kunas jan qhanañchañjamäki. Nayrïr uñtawinx akax janiw uñjatäkiti, ukampis kunapachatix, sañäni, taqpach jaqi kankañapax ninamp nakhantat ukhax ... wali axsarañawa.
  
  -Ukat encantador, ¿janich ukhamäki, tata?
  
  -Jïsa.
  
  Dicanti jupax Pontiero ukat Boy jupanakaruw uka jamuq katuyatayna, jupanakax mä pachanw uka fotorux qunt"asipxäna jiwayir jaqin ajanupar uñakipañataki.
  
  - ¿Kunsa axsarayäta, tata, ukham jan walt"awi jan ukax aka jaqirux chiqak nayrapar uñkatasax uñch"ukiskta, q"ala jan isinïkaspas ukhama? ¿Kunjamtï é nayax mä jach"a razankirïkiristsa ukhama, ukax taqi jach"a tantachäwinakas p"akintawayi?
  
  Fowler jupax lakap jist"arataw uñch"ukisïna.
  
  "Nayax amuyta, dottora, jumax niyaw jaysäwip yatta.
  
  "Taqi carrera ukanx kimsa serial killers ukanakaruw entrevistañax utjawayi. Kimsanpachaw nayatakix kunjamtï jichhak jumar qhanañchkta ukhama, ukat yaqhanakax jumat sipansa nayat sipansa jukʼamp sumwa ukham jikxatasipxäna. Ukampis ukax k"ari sensación ukhamawa. Mä kunaw jan armasiñasäkiti, tata. Uka jaqinakax pantjasirïpxiwa, janiw profetanakäpkiti. Jaqinakan q"añunakapa. Jupanakax janiw mä onza khuyapayasiñas merecipkiti.
  
  
  
  Hormona progesterona ukat yatiyaña
  
  sintética 1789 (depósito-gestageno inyectable) ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi.
  
  Ukax akham sañ muni: DEPO-Covetan.
  
  Yatiyäw uñt"ayawi: Confidencial - Encriptado
  
  
  
  Ukax akham sañ muni: Markus.Bietghofer@beltzer-hogan.com
  
  Ukax akham sañ muni: Lorna.Berr@beltzer-hogan.com
  
  COPIA: filesys@beltzer-hogan.com ukat juk"ampinaka
  
  Uka tuqitxa: CONFIDENCIAL - HPP Yatiyawi #45 1789
  
  Uka uru: 17 uru achuqa phaxsit 1997 marana, 11:43 alwa pacharu.
  
  Uñakipt"atanaka: Inf#45_HPS1789.pdf
  
  
  Munat Marcus:
  
  Nayax nayrïr yatiyäw uñt"ayawaytwa, ukax jumanakan mayipkituwa.
  
  Análisis ukaxa luratarakiwa yatxatawi yapu tuqina zonas ALPHA 13 uksanxa qillqt"atarakiwa sinti irregularidades menstruales, irregularidades menstruales, vómitos ukhamaraki inasa wilañcha manqhana. Wali jach"a hipertensión, trombosis, cardio ukat acas usunakax uñt"ayatarakiwa. Mä jisk"a jan walt"awiw utjawayi: 1,3% usutanakax fibromialgia 14 ukampiw usuntapxatayna, ukax mä efecto secundario ukax janiw nayrïr versión ukanx qhanañchatäkiti.
  
  Kunawsatix aka yatiyäwix versión 1786 uka yatiyäwimp chikachasiñax jichhax Estados Unidos ukat Europa uksan aljasktan ukhax jan walt"awinakax 3,9% ukjaw jilxattawayi. Riesgo uñakipirinakax chiqaw sapxchi ukhaxa, 53 millones de dólares ukjat jilaw seguro ukat pérdida ukanakan qullqix utji sasaw jakt"sna. Ukatwa, norma ukarjam phuqhapxta, mä arunx 7% gananciat juk"ampi. Janiwa, jan yuspärapxitati... ¡mä bono churapxita!
  
  Ukhamarus, laboratorio ukax LA 1789 uka apnaqañ tuqit yatiyawinak katuqawayi, chacha usutanakar, ukhamat jupanakan sexual respuesta ukar chhaqtayañataki jan ukax chhaqtayañataki. Qullañ tuqinx dosis suficientes ukax mico-castrador ukham irnaqañ qalltawayi. Laboratorio ukan uñakipata yatiyawinakat ukhamarak análisis ukanakat amuyasi, sujeto ukan agresividad ukax casos específicos ukanx jilxattawayiwa, ukhamarak yaqhip jan walt"awinakax actividad cerebral ukanx jilxattawayiwa. Jiwasax yatxatäwin juk"amp jach"aptayañapatakiw iwxt"apxsma, sapa patakatx qawqhas uka jan walt"awix utjaspa uk yatiñataki. Omega-15 jaqinakamp yant"asiñ qalltañax wali askïspawa, sañäni, psiquiátrico usutanakax kimsa kutiw jaqunukut uñjasipxi, jan ukax jiwayañ munkapxi.
  
  Naya pachpaw ukham yantʼanak uñjañ wal kusisiristjja.
  
  ¿Jiwasax viernes urux manq"asipxtati? Ayllu jak"an mä jach"a chiqa jikxatta. Chiqpachansa mä chacha warmitakix divin challwanïpxiwa.
  
  
  Chiqpachansa,
  
  Dra. Lorna Berr kullakax ukham luratayna
  
  Yatxatawi Directora
  
  
  CONFIDENCIAL - UKHAMARAKI YATIYÄWINAKAXA UTJAWIPAWA UTJAWIPA UTJAWIPA UTJAWIPA A1. JUMAX JUMAX JUMAX. JUMAX AKA YATIYÄWINAKARUW MANTAÑATAKIXA UKATXA JANIW CLASIFICACIÓN UKHAMARAKI YATIÑATAKIXA JANK"AK SARNAQAWINAKARU JANK"AK SUPERIOR UKAR YATIÑATAKIXA JANIW AKA CASO UKANXA UTJKITI. NAYRÏR JAQINAKAN YATIYÄWINAKAPA. AKA WAKICHAWI JAN LURT"AÑATAKIXA, JISK"A ACCIÓN LEGAL UKATXA CARCESA UTJAÑAPAWA 35 MARA JANI UKAXA JISK"A CHIQA UTJAWIPA UTJAWIPA UTJAWIPA UTJAWIPA UTJAWIPA.
  
  
  
  UACV ukan Jilïr Irpiripa
  
  Lamarmora tuqi, 3
  
  Moyércoles, 6 uru achuqa phaxsit 2005 marana, 01:25 alwa pacharu
  
  
  
  Paolax qhuru arunakap laykuw uka salax amukt"awayi. Ukampisa, janiw khitis kuns siskänti. Día kullakax kuna pesajes janchinakar uchatäkän ukax amuyasïna, ukat alwa qhanax nayranakaru, amuyunakaruw uchasïna. Director Boy jupax qhipharux arsüna.
  
  "Jumaw kuntix lurapkta uk yatiyapxita, Dicanti.
  
  Paolax chika minuto pächasïna janïr jayskasa.
  
  - Nayatakixa wali ch"ama yant"awiwa. Taqinipuniw utar sarxañäni ukat mä qawqha horanak ikipxañäni. Chika jayp"u pacharuw aka chiqan jikisiñäni. Jiwasax cuartonak mueble ukamp qalltañäni. Jiwasax guionnak wasitat uñakipt"añäni ukat Pontiero ukan movilizat agentenakar suyt"añäni, mä juk"a p"iqinchaw suyt"añataki. Oh, ukat Pontiero, Dante-r jawst"am ukat kuna pachas tantachäwix utjani uk yatiyañamawa.
  
  -Kusisiña - answeró éste, zumbón.
  
  Janis kunas paskaspa ukhamaw Dikantix Boy ukar jak"achasisin amparapat katthapïna.
  
  "Jefe, mä minuto sapakiw jumamp parltʼañ munta.
  
  Pasilloruw mistuñäni.
  
  Paolax Fiko jilïr yatxatt"at jaqit nayraw saräna, jupax kunjamtï nayrax jan axsaras punku jist"aratayna ukat pasañkamax qhipäxan jist"antatayna. Dikantix jefepar ukham respeto uñacht"ayañax uñisïnwa.
  
  -Digame ukat juk"ampinaka.
  
  "Jefe, ¿kunas chiqpachapuni Fowler chachan lurawipaxa aka tuqinxa?" Nayajj janiw uk jikjjatkti. Ukat janiw qhan qhanañchäwinakapatsa ni ukham yaqhanaksa llakiskti.
  
  -Dikanti, ¿kunapachati Juan Negroponte satawa?
  
  - Nayatakixa wali uñtasitawa. ¿Es italoamericano ukaxa?
  
  "Diosaja, Paola, mä urux criminólogo libronakat nayram apsuñamawa. Jïsa, jupax americanowa, ukampis griegot jutiriwa. Jisk"atpachax jichhakiw Estados Unidos markan Director de Inteligencia Nacional ukham utt"ayatäna. Taqi agencias estadounidenses ukanakax jupan uñjatawa: NSA, CIA, DEA 16.., ukat jaya, ukat juk"ampinaka. ukat juk"ampinaka. ukat juk"ampinaka. ukat juk"ampinaka. ukat juk"ampinaka. ukat juk"ampinaka. ukat juk"ampinaka. ukat juk"ampinaka. ukat juk"ampinaka. Ukax sañ muniw aka señor, jupax, chiqans, católico ukhamawa, uraqpachanx payïr ch"aman jaqiwa, Bush irpirit sipansa. Suma, walikiwa, Señor Negroponte jupa pachpaw Santa Mariana sasin sutichapxitäna, Robaira markar visitt"apkayäta ukhaxa, ukat wali jaya, jaya pachaw aruskipt"apxta. Jumax Fowler jupax Washington markat directo vuelo ukanw yatxatäwir mantañapatak saraskäna sasaw yatiyapxista. Jupajj janiw mä ajlliñ churituti. Janiw Bush irpirix Roma markankkiti ukat chiqans taqi kunat yatiyatawa. Jupaw Negroponte-rux aka tuqit uñakipañapatak mayitayna, janïr aka temax medios de comunicación ukar mantañapataki. jumatakix mä irnaqirijatakix, suertenipxtwa, jupax aka tema sum yati" sasa.
  
  -¿Sómo ¿kunsa jiskt"askta uk yattati? Paola kullakajj pampar uñkatasaw säna, kuntï istʼkäna ukajj kunja jachʼänsa uk uñjasajj wal muspharapjjäna.
  
  "Ah, munat Paola... jan mä juk"a Camilo Sirin-arux jisk"achañamäkiti. Tarde uñachtʼayaskta ukhajja, naya pachpaw Negroponte sat chachar jawstʼayäta. Shogun jupax janïr arskasax é ste, Jemas, sasaw sitäna, ukat janiw kuns jupat katuqañ yatkti, ukax mä pä semanaw ukankatapatakiwa.
  
   -¿Y cómo supo Negroponte tan rapido mä quién enviar?
  
   "Janiw mä ninun secreto ukhamäkiti. Fowler jupan VICAP ukan masipax ó250;Karoskix qhipa qillqt"at arunakap janïr San Mateot jaltxasinx mä jan uñt"at amenaza ukhamaw sasaw qhanañchi, iglesia irpirinakat uñt"ayasa ukat kunjams Vaticano markax phisqa mara nayrax uka tuqit qillqt"awayi.#241;os. Kunawsatix Robairax 100 masanna ukan jikxataskän ukhax Sirin jupax kamachinakap p"akintawayi, utan q"añut lurat traponak jariqañataki. Walja kutiw jawsäna ukat mä qhawqha cuerdanak apsurakïna. Jupax mä perra yuqall wawawa, wali suma conexiones ukat contactos ukanakax nivel máximo ukan utji. Ukampis nayax amuyta jumax ukax niyaw amuyasta, munat kullaka.
  
  "Mä juk"a amuyt"awiw utjitu", Dicantix irónicamente siwa.
  
  "Shogun jupax Negroponte, George W. Bush jupax uka tuqitx mä interes personal ukaw sasaw sitäna. Jilïr Irpirix amuyiwa, aúnax Juan Pablo II ukar manütapa, jupax nayranakaparuw uñch"ukiñama ukat Irak markar jan mantañapatak mayiñama. Bush jupax Negroponte juparux akham sänwa, Wojtyla amtañatakix mä juk"a manütwa.
  
  -Diosaxa. Jichha kutix janiw mä equipox utjkaniti, ¿janich ukhamäki?
  
  - Jiskt"awiru juma pachpa jaysaña.
  
  Dicantixa janiwa kunsa arskänti. Uka tuqit jan yatiyañax nayrankchi ukhaxa, kunatï utjkitu ukampiw irnaqañax wakisini. Jani wt.
  
  -¿Director, ¿janit taqi ukanakax mä juk"a qarjasiyitu sasin amuyta? Dikantix wali qarjataw jikxatasïna ukat kuna jan walt"äwinakas utjkän ukanak uñjasax llakitaw jikxatasïna. Jakäwipanxa janipuniw ukham arskänti, ukat jaya tiempow uka arunak arsutapatxa arrepentisitayna.
  
  Waynaxa amparanakapampiwa ñik"utap apthapïna ukatxa chiqaru nayraqataru uñtañapatakiw wayt"äna.
  
  "Ukax taqit sipan juk"ampiwa, bambina. Ukampis Olví taqi kuns munapxi. Mä monstruo jaqi jiwayir utjatap amuyt"añäni. Ukat jumanakax monstruonakaruw katuntapxtaxa.
  
  Paola kullakajj yuspärasaw jachaqtʼasïna. Munapxsmawa... mayampi, qhipa kuti, taqi kunasa pachpaki, nayaxa yatkchiyätxa pantjasiwixa ukhamaraki breakíel corazón. Suertenixa, mä juk"a pachakiw ukat jank"akiw wasitat samarañ yant"äna. Jupajj janiw uk amuyaskänti sasaw amuyayäta.
  
  "Director, Fowler jupax yatxatäw lurañ pachanx jiwasanak jak"an warkt"asiskaniwa sasaw llakistxa. Nayajj mä jan waltʼayir jaqëristwa.
  
  -Podia ukat juk"ampinaka. Ukat wal yanaptʼarakistaspa. Aka jaqix Fuerzas Armadas ukan irnaqawayi, jupax wali yatxatat markachiriwa. Uka taypinxa... yaqha yatiñanaka. Janiw ukakïkiti, jupax jiwasan nayrïr sospechoso ukarux wali sum uñt"i ukat sacerdoterakiwa. Mä pachanx janiw sinti yatintatäktati, kunjamatix Superintendente Dante jupax sarawayki ukhama. Vaticano markankir irnaqir masijax punkunakam jist"arawayi ukat Fowler jupax amuyunakam jist"arawayi sasaw amuyt"añäni.
  
  Dante sat chachajj jan aguantañjam jaqewa.
  
  - Yattwa. Ukat ukhamaraki mä wakiskir jan wali. Taqi khitinakatix jiwasan suspecto ukan jan walt"ayat uñjasipki ukanakax jupan amparapankapxiwa. Mä qawqha metronakaki jaljtatästanxa, akax jupanakan territoriopawa.
  
  Ukat Italia markax jiwasankiwa. Portini tuqitxa, jupanakax jan kamachirjam lurapxäna, janiw jiwasanakarux yäqapkänti. Ukax chiqapar uñjañ jark"añawa.
  
  Jilïr yatichirix amparanakap t"axllirt"äna, Niko ukhamaraki.
  
  -¿ Uywa uywirinakaru juchañchapxani ukhaxa, ¿kunas pasani? Jiwas taypin uñisiña utjayañax inamayakiwa. Olví jupax taqi kunas suma wakicht"atäñap muni ukat uka pachanx taqi kuns jan walt"ayapxañapatakiw muni. Jichhax Dante kullakaruw munapxta. Kunjamtï jumanakax yatipkta, éste ukax jupan equipopawa.
  
  - Jumaxa jefewa.
  
  "Ukat jumax nayan wali munat yatichirijawa. Mä juk"a arumpixa, Dikanti, nayax mä juk"a samart"añ munta ukat laboratorio ukan qhiparañ munta, qhipa granokamaw kuntix apanipkitu uk uñakipt"asa. Nayax jumanakaruw jaytawayta "castillo en el aire" lurañamataki.
  
  Waynax niyaw pasillot saraskäna, ukampis mä akatjamat umbral patxan saytʼasïna ukat muytasinxa, mä pasot mä pasoruw uñchʼukiskäna.
  
  - Mä sapakiwa, misa. Negroponte jupax cabrese cabron ukan irpañajatakiw mayitu. Jupajj naya pachpatak mä favorjamaw uk mayitäna. ¿Jupajj nayar arkitati? Ukat jumajj mä suma yanaptʼa manütamat kusisitäñäni sasaw jan pächasisma.
  
  
  
  Parroquia San Tomás ukax mä jach"a utaw
  
  Augusta (Massachusetts) markanwa jikxatasïna
  
  Julio phaxsin 1992 maranwa
  
  
  
  Harry Bloom jupax apthapiñ canasta ukax sacrista manqhankir mesaruw uchatayna. Iglesia tuqit qhip qhipa uñakipt"añäni. Janiw khitis qhiparxänti... Sábado urun nayrïr horapanx janiw walja jaqinakax tantachaskänti. Yatipxam, jank"akiw purismaxa, 100 metros de estilo libre final uñjañatakis pachaparuw purisma. Ukhamakiwa, sirviri altar armario jaytaña, lliphipi zapatonak deporte zapatonak mayjt"ayaña ukat utar avionat saraña. Orita Mona, pusi marani yatichirix sapa kutiw yatiqañ utan pasillonakapan t"ijt"asax wasitat arsu. Mamapax sapa kutiw utar mantasax wasitat arsu. Ukampis chika kilómetro ukanx libertad ukaw utjäna, ukax iglesiarux utapat jaljatayna... jupax munataparjamaw t"ijtaspa, janïr calle chiqancht"kasax pä tuqit uñch"ukispa ukhakiw t"ijtaspa. Chuymanïxä ukhaxa, deportistaruw tukxä.
  
  Uka cajax wali amuyumpiw doblaña ukat armarioruw uchaña. Uka manqhanjja, mochilapaw utjäna, ukatwa zapatillanakap apsusïna. Jupax wali amuyumpiw zapatonakap apsuskäna, ukat Karoski tatan amparapamp amparapamp katxarutap amuyasïna.
  
  -Harry, Harry... Nayax jumat wali llakitaw jikxatastxa.
  
  Nío jilatajj niyaw kuttʼañampïskäna, ukampis Karoski tatan amparapajj janiw jaytkänti.
  
  - ¿Jan wali lurtati?
  
  Tatajan arupajj mayjtʼasïnwa. Ukax juk"amp jank"ak samsuñjamawa.
  
  "Ay, ukat patat mä jiskʼa yuqall wawar uñtasit anattʼaskta. Ukat jukʼamp jan walijja.
  
  "Tata, chiqpachansa janiw kuntï lurawaykta uk yatkti..."
  
  - Kuna audaciasa. ¿ ¿Janit misa janïr purinkipan Santo Rosario ukar qhipt"apkta?
  
  "Tata, kunatix utjki ukax akawa, Leopold jilajax janiw baño apnaqañax jaytkituti, ukat, walikiwa, yatisktawa... Janiw nayan juchajäkiti.
  
  - ¡ ¡Amukt"apxam, jan p"inqani! Janiw excusanak arsuñamäkiti. Jichhax k"arisiña juchax juma pachpa jan iyawsañan juchapjamaw amuyasta.
  
  Harryx nayax jupar katjawayta uk yatisax wal muspharäna. Chiqpachansa, jupan juchapawa. Kuna horasas purini uk uñjasajj punku jistʼarañamawa.
  
  -Nayax llakistwa, tata...
  
  "Wawanakax k"arisipxtamxa, wali jan walipuniwa.
  
  Djemas habí tata Karoski ukham arst"ir ist"atayna, ukhama colerata. Jichhajj wali ajjsarañwa qalltäna. Mä kutix kutt"añ yant"äna, ukampis amparajax pirqar ch"allt"äna, wali ch"amampiw ch"allt"äna. Ukampis janiw amparakïjjänti. Mä Talon ukhamänwa, kunjamatix Hombre Lobo ukax serie NBC ukan uñstki ukhama. Ukat Talonax pechoparuw allsuwayxäna, ajanupax pirqar ch"allt"asïna, uka pirqar ch"amanchañ munkaspas ukhama.
  
  -Jichhaxa, Harry, castigo katuqañamawa -sasa. Pantalonam apsusim ukat jan muytamti, jan ukhamäkanixa jukʼamp jan waliruw purini.
  
  Nío sat chachajja, kuna metalat lurat yänakajj oraqer jaqoqtatap istʼäna. Jupax Niko pantalonap alayaruw jaquntäna, jupax mä jawq"jañar puriñapatakiw iyaw satayna. Nayrir uywatax Steven satänwa, jupax amukiw Karoski tatax mä kutix mutuyatayna ukat wali llakitaw jikxatasitayna sasaw säna.
  
  -Jichhax castigo katuqañamawa -sasawa Karoskix mä jach"a arumpi mayamp säna, lakap p"iqip qhipäxarux wali jak"achasïna. Nayax chillqtataw jikxatastxa. Ukhama fresco menta sawurani crema postshave ukampiwa ch"allt"ata. Mä jan iyawsañjam pirouette mental ukanx Karoski tatax awkipan pachpa loci apnaqatap amuyasïna.
  
  - ¡Arrepietete ukaxa!
  
  Harryx mä ch"allxtawi ukat mä jach"a usut chhuxriñchjataw jikxatasïna ukat jiwañampïskiw sasaw amuyasïna. Jupax qhipt"atapatx walpun llakisïna, wali llakitaw jikxatasïna, wali llakitaw jikxatasïna. Ukampis Talonar ukham siskchïnjja, janiw kuna askis jupatak yanaptʼkaspänti. Llakisiñax sarantaskakiwa, sapa samañampiw juk"amp ch"amanchasi Harry, ajanupax pirqaruw ch"allt"asi, zapatillas ukanakap sacristía ukan pampan uñjañ atipxatayna ukat jupanakamp chikaw t"ijtxatayna, libre ukat jaya.
  
  Libre ukat jaya, jaya.
  
  
  
  Dicanti familian utapa
  
  Via Della Croce, 12 ukat juk"ampinaka
  
  Moyércoles, 6 uru achuqa phaxsit 2005 marana, 1:59 alwa pacharu
  
  
  
  - Mayjt"ayaña munaña.
  
  "Wali khuyapt"ayasiri, grazie tante.
  
  Paolax taxi apnaqirin iwxt"ataparux janiw ist"känti. Kuna markan crap ukax taxi apnaqiris quejasïna kunatix propina ukax suxta tunk centavos ukhanïnwa. Ukax lira... uff. Ukats jila. Ukhampuni. Ukat jukʼampejj janïr sarkasajj wali jan sinttʼasisaw gas sat cheqar taktʼäna. Nayax mä caballero ukhamärist ukhax portal ukar mantañapatakiw suyt"irïta. Pä alwa horasäjjänwa ukat Diosajja, callejj chʼusakïjjänwa.
  
  Jisk"a año jupatakix junt"uñapawa, ukampis wali Paola Cynthio kullakax portal jist"arasax khathatirakïnwa. ¿Uñt"tati ch"iwixa calle tukuyaru? Nayax yatxatwa, ukax jupan amuyt"awipawa.
  
  Jupan qhipäxaparux wali amukiw jak"achasisma, mä ch"axwäwir wal axsaratajat pampachapxita sasaw mayipxsma. Kimsa pisonakanwa tʼijtjjayäta. Uka lawat lurat escaleranakax wali axsarkañ ch"axwañanak luratayna, ukampis Paolax janiw uk ist"känti, kunatix wilax jinchupat ch"allt"askäna. Niya samartʼasajj uka apartamenton punkuparuw jakʼachasipjjayäta. Ukampis aterrizaje ukar purisajj chʼamaktʼjjänwa.
  
  Punkujj jistʼaratäjjänwa.
  
  Ukat jukʼat jukʼatwa chalecopat botonanakap jistʼaräna ukat bolsapar amparapampiw uchasïna. Jupajj arma de serviciop apsusaw nuwasiñ lugarar mantjjäna, codopajj torsopan cheqaparuw uchasïna. Mä amparapampiw punku jistʼarawayta, ukat wali jukʼatwa uka apartamentor mantawayta. Pasillonkir qhanajj qhantʼatäjjänwa. Jupax wali amuyumpiw manqhar mantawayi, ukat wali ch"amampiw punkux ch"allxtayäna, jist"arañ tuqir uñacht"ayasa.
  
  Janiwa.
  
  -¿Paola?
  
  -¿Mamaa?
  
  - Jutam phucha, nayaxa manq"a phayt"anktxa.
  
  Nayajj wali samarañwa samsuyäta ukat pistolajj wasitatwa uka cheqapar uchayäta. Jem jupax jakäwipanx chiqpach situación ukanw pistola dibujañ yatiqawayi, academia FBI ukan. Uka jan waltʼäwix qhanaw juparux sinti axsarayäna.
  
  Lucrezia Dicanti kullakax cocinan galletanak mantequillampiw ch"allt"askäna. Ukax microondas ukan chime ukat oración ukax pä vapor de leche manqhat apsutawa. Mä jisk"a fórmica mesaruw uchapxta. Paolax uñch"ukiskiwa, pechopax wali ch"amawa. Taqi kunas chiqaparuw jikxatasïna: mä jisk"a khuchhi, qhipäxaparux lawat lurat cucharanakampi, lliphipi pintatanakaw jupanakpachamp ch"allt"ata, quri thujsa qhipharkir yänakax thaya taypinw liwxatasïna. Jupax mamapax Canolis ukan ecopätap yatïna. Jupax yatirakïnwa taqpach manq"antatapata ukat ukatwa galletanak churayäta.
  
  -¿Nayaxa jumaru éStas ukampi puripxäma? Jumatix nayar jawillt'añ munsta ukhaxa.
  
  -Mamita, Dios laykux jiwañkamaw axsarayista -sasa. ¿Kunatsa punku jistʼarat jaytawayta uk yattati?
  
  Niya arnaqasirïtwa. Mamapax llakitaw uñch"ukisïna. Uka papel toalla albornoz ukata laq"ampi ch"allt"aña ukatxa amparanakampi ch"allt"aña, ukhamata kuna aceites qhipharki ukanak apsuñataki.
  
  - Phucha, nayaxa sartasinxa terraza ukana yatiyäwinaka ist"ta. Taqi Roma markax revolución ukankiwa Papan capillapax ninamp nakhantatänwa, radiox janiw yaqhax siskiti... amtañaniw suyt"añaniw sartañkama ukat taxi utat mistuñ uñjta. Nayax arrepentistwa.
  
  Paolax jank"akiw jan walin jikxatasïna ukat mä pedo mayitayna.
  
  "Samarañamawa, warmi. Mä galleta apsuña.
  
  -Yuspära mama.
  
  Tawaqux mamap jak"aruw qunt"asitayna, jupax mamap uñkatasakiw uñch"ukiskäna. Paola kullakajj jiskʼäkäna ukhatpachaw Lucrezia kullakajj kuna jan waltʼäwitï utjki uk jankʼak katjañ yateqäna, ukat cheqa ewjjtʼanak churañsa yateqäna. Pʼeqepar qʼañuchatäki uka jan waltʼäwikiw wali jachʼa, wali chʼamäjjäna, . Janiw nayax uka arst"awix utjpachati janicha ukx yatkti
  
  -¿Mä irnaqawi laykuti?
  
  "Janiw uka toqet parltʼirjamäkti uk yatisktawa.
  
  "Nayax yattwa, ukat maynix kayunakap kayunakar takxatkaspas ukham ajanunïsta ukhaxa, ikiñanx liwxatasisa ukat muytasinwa arumkam sarnaqasma. ¿Janiw kuns yatiyañ munktati?
  
  Paolax vaso leche uñkatasinx mä cuchara cuchara azúcar ukamp arsüna.
  
  "Ukax ukhamakiw... yaqha caso, mama. Caso ukax loco jaqinakataki. Nayax mä maldito vaso leche ukhamaw jikxatastxa, maynix azúkar ukat azúkar ukanak warantaskakiwa. Nitrógeno ukax janiw ch"amakt"xiti ukat manq"añ phuqt"añatakikiw yanapt"i.
  
  Lucrezia, munat kullaka, jan axsarasaw jist"arat amparap vaso patxar uchatayna, ukat Paolax mä cuchara azúcar amparaparuw warantatayna.
  
  "Awisax uka tuqit yatiyañax yanaptʼiwa.
  
  "Janiw nayajj mama. Nayax arrepentistwa.
  
  "Walikiwa, munat kullaka, walikïskiwa. ¿Nayat galletanak munasmati? Nayax yatxatwa, janiw kuna manq"añas utjkänti" sasaw Ora kullakax wali yatiñampiw uka tuqit mayjt"ayäna.
  
  - Janiwa mama, Stas ukampixa nayaxa phuqt"ata. Nayax panderetanïtwa, kunjamatix estadio Roma ukan utjki ukhama.
  
  "Phuchaja, jumax mä suma asnunïtawa.
  
  Jisa, ukatwa nayajj wali solteröskta.
  
  - Janiwa, phuchaja. Jumax wali solterötawa kunatix wali jan wali autonïtawa. Jumax suma uñnaqt"anïtawa, juma pachpaw uñjasisma, gimnasioruw sarasma... Mä chachar jikxatañatakix mä juk"a pachakiwa, jupax janiw jachañanakamampi jan wali sarnaqawinakamampi llamkt"kaniti.
  
  "Janiw nayax ukham paskaniti, mama.
  
  -Kunats janixa? ¿ ¿Kuns jumax jefemat yatiyasma, aka munasir jaqit?
  
  - Jupaxa jaqichatawa, mama. Ukat jupax tatajäspawa.
  
  - Kunjamasa jach"anchata. Nayaruw pasayapxita, uñjapxam kunjams jan jupar chuym ustʼaykti. Ukhamarus jichhürunakanjja, jaqichasiñ tuqit jisktʼañax janiw kunäkisa.
  
  Jumatï yatismajja, Paola kullakat amuytʼañäni.
  
  - ¿Kuns amuyta mama?
  
  - Nayaxa iyawstwa. ¡Madonna, ¡kuna suma amparanakas utji! Ukampixa mä argot thuqt"awi thuqt"awayta ukatxa#243;n...
  
  -¡Mama! ¡Jupajj inas nayar chuym chʼalljjtaychispa!
  
  "Tatamax tunka mara nayraw jaytawayapxitu, phucha, janiw mä urus él tuqit jan lup"irjam sarnaqkti. Ukampis janiw chʼiyar isimp isthaptʼat siciliankir viudanakjam jaqëkiristti, jupanakax chachapan pelotanakap jakʼaruw conchanak jaquntapxi. Jutapxam, yaqha umañampiw ikiñar sarxañäni.
  
  Paolax yaqha galleta lechempiw ch"allt"asïna, amuyunakapanx kunjams junt"u uk jakt"äna ukat jupa pachpat wali juchañchataw jikxatasïna. Wali askiwa, janiw sinti jaya tiempox utjkänti.
  
  
  
  Uka cardenal chachan correspondenciapat apstʼatawa
  
  Francis Shaw y la señora Edwina Bloom ukat juk"ampinaka
  
  
  
  Boston markan 23-02-1999 maran
  
  Munat jilata, be ukat #241;
  
  17.02.1999 uru qillqt"atamar jaysañatakix (...) sapxsmawa, nayax respetatwa ukat arrepentista llakinakamata ukhamarak Harry yuqaman llakinakapata. Nayax amuyastaw kuna jach"a t"aqhisiñanakas jupax pasatayna, jach"a t"aqhisiñanaka. Nayax jumanakamp chikaw iyawstxa, Diosat jutir mä jaqix pantjasiwinak luratapax kunjamtï Karoski tatax pantjasiwayki ukhama, iyawsäwipan cimientonakap ch"allxtayaspawa (...) Pantjasitax iyawstwa. Janiw kunapachas Karoski tatarux wasitat utt"ayañajäkänti (...) inas kimsïr kuti jumar uñtasit llakit iyawsirinakax quejas ukanakamp nayar jutapxitäna, nayax yaqha thakhinjam sarañajarakïnwa (...). Ukatxa, psiquiatranakat jan wali iwxtʼanak katuqasaxa, jupanakax psiquiatranakaruw uñjapxäna, sañäni, Dressler sat doctorax irnaqtʼirïtwa sasaw profesionan prestigioparux jan waltʼayäna, ukatwa arrepenti (...)
  
  Nayax suyt"twa uka generosa compensación acuerdo ukax abogadopampix aka jan walt"awix taqinin satisfacción ukar askichawayi (...) kunatix akax juk"ampiw jiwasanakan (...) amos ukar churañataki, jiwasatix atispa ukhax, chiqans. chiqpachansa qullqimp llakip askichañ munasaxa, nayax libertad ukax amukt"añapatak iwxt"añax wakisispa ukhaxa, taqinin askipatakix (...) jiwasan Qullan Tayka Iglesiasax nayratpach t"aqhisiwayiwa jan wali jaqinakan k"arisiñapatxa, Satán mediático tuqita (...) taqin askipataki. jiwasan jisk"a markasa, yuqapan askipataki ukhamarak jupan askipataki, janis paskaspa ukhamaw tukuñäni.
  
  Taqi bendicionanakax aptapxam
  
  
  Francis Augusto Shaw sat jilataw ukham luräna
  
  Prelado Cardenal de la Arquidiócesis de Boston ukat#243;Cesis
  
  
  
   Instituto San Mateo ukax mä jach"a yatiqañ utawa
  
  Silver Spring, Maryland markanwa jikxatasïna
  
   Noviembre phaxsin 1995 maranwa
  
  
  
  TRAFICO DE ENTREVISTA #45 UTJAWIPA #3643 UKAT DR. CANIS CONROY UKATXA. DR. FOWLER UKAT SALER FANABARZRA UKHAM UTJAÑAPATAKI
  
  
  D.R. CONROY : Hola Viktor, ¿podemos pasar ukat juk"ampinaka?
  
  #3643: Ukhamarusa, qulliri. Akax Nika warmipawa.
  
  #3643: mantam, achikt'asim, mantam.
  
  DR. CONROY ¿Jupax walikïskiti?
  
  #3643: Jach"a.
  
  DR. CONROY Jumax sapa kutiw qullanak umaskta, sapa kutiw grupon clasenakar saraskta... Nayrar sartasktawa, Victor.
  
  #3643 : Yuspajarapxsmawa qulliri. Nayajj taqe kunwa lurarakta.
  
  DR. CONROY: Walikiwa, kunatix jichhürunakanx aruskipt"apxta, ukax nayrïr kunatix terapia de regresión ukampiw qalltañäni. É ukax Fanabarzra qalltawiwa. Jupax Dr. Hindú satawa, jupax hipnosis tuqit yatxatatawa.
  
  #3643 : Doctor, janiw yatiskti, jichhakiw ukham yant"äwir puriñ amuyump jikxatastxa sasaw amuyasta.
  
  DR. CONROY: Akax wali wakiskiriwa, Victor. Uka tuqitxa pasïr semananwa parltʼasipxta, ¿amtastati?
  
  #3643 : Si, nayax amtastwa.
  
  Jumax Fanabarzra ukhamästa ukhaxa, usutarux qunt"asiñ muntati?
  
  Mr FANABARZRA: Mä más có rutina ikiñan jikxatasiña. Kunjamtï lurañjamäki ukhamarjam samarañaw wali wakiskirejja.
  
  DR. CONROY Túmbate, Viktor ukat yaqhanakampi.
  
  #3643 : Kunjamtix jumax munkta ukhama.
  
   Sr. FANABARZRA : Bien, Viktor, voy mä mostrarle este pendulo ukat juk"ampinaka. ¿Jumatakixa juykhunaka mä juk"a jisk"achañaxa, Doctor? Ukax wakisiwa, yuspajarapxsmawa. Victor, uka waynar uñtam, jumax wali suma chuymanïtawa.
  
  (AKA TRADICIÓN TUQITA, FANABARZRA TATA HIPNOSIS UKA UTJAWIPAXA JANK"AKÄXIWA, FANABARZRA TATA ARSUWIPA MAYT"AWINAKAPA.
  
  
  FANABARZRA tata: Walikiwa... jichhax 1972 marawa. ¿Kunsa jisk"a kankañapat amtasta?
  
  #3643: Tatajax... janipuniw utankkänti. Awisax taqpach familiaw viernes urux fábrica ukan suyt"apxi. Mama, diciembre phajjsit 225 urunak saraqatarojja, droganakamp yatjjatatätapwa yatjjayäta, ukat qollqepajj barnakan jan aptʼasiñapatakiw chʼamachasipjjayäta. Ukhama friili mistuñapataki luraña. Jiwasax suyt"asktanwa ukat suyt"asktanwa. Jiwasax junt"uchasiñatakix uraqiruw ch"allt"tanxa. Emil (Karoski jisk"a jilapa) jupax bufandap mayitu kunatix jupax tataniwa. Janiw nayajj jupar churkti. Mamajax p"iqijaruw jawq"itu ukat churam sasaw sitäna. Qhepatjja, suytʼañat qaritäjjapjjayätwa ukat sarjjapjjayätwa.
  
  Tata FANABARZRA: ¿Tatamax kawkhans jikxatasïna uk yattati?
  
  : Jupax irnaqawipat jaqunukutaw uñjasiwayi. Usutäjjasajj pä uru qhepatwa utar kuttʼjjayäta. Mamajax había umaña ukat prostitutas ukanakamp sarnaqaña sasaw säna. Juparojj mä cheque qellqapjjäna, ukampis janiw jaya tiempojj paskänti. Tatajan chequepatakix Seguro Social ukar sarañäni. Ukampis awisax papax nayrar sartasaw umarïna. Emil jupax janiw amuykiti kunats khitis papel umaspa.
  
  FANABARZRA jilata: ¿Yanapt"a mayipxtati?
  
  #3643: Awisax parroquia ukanx isinak churapxirïtu. Mayni yuqall wawanakax Centro de Rescate uksaruw isinak thaqhir sarapxäna, ukax sapa kutiw juk"amp askïna. Ukampis mamajax herejes ukat paganonakäpxtwa, ukat honrad cristiano isimpi isthaptʼasiñaw jukʼamp askixa sasaw säna. Beria (jilïr jilïrix cristianjam askïki uka isipax p"iyanakanïtap yatïna. Nayax jupar uñistwa ukata).
  
  FANABARZRA jilata: ¿Beria kullakajj sarjjäna ukhajja, ¿kusisitati?
  
  #3643 : Nayax ikiñankäyätwa. Chʼamakanwa cuarto pasañapatak uñjta. Jupajj amparapampiw botas aptʼasïna. Jupaw llavep churitu. Qullqi oso apsuñamawa. Jupax él ukar wakiskir llavenak uchañaw sasaw sitäna. Anna Emil Llor mamajaruw juramento lurta, kunatix janiw él ukan irnaqawipat jaqunukutakänti. Nayax mä qutu llavenak churta. Emil kullakajj jachaskakïnwa ukat llavenak apthapiskäna. Jachañax taqi dia. Jupan amukt"añapatakix kuna sarnaqäwinaktï utjkitu uk p"akjaraktwa. Tijerampiw chʼiyjayäta. Tatajajj cuartoparuw jistʼantawayitu.
  
  Tata FANABARZRA: ¿ ¿Kawkhansa mamamaxa?
  
  #3643: Parroquia ukan bingo anatt'aña. Uka urux martes urunwa. Martes urunakax bingo anatt"apxirïna. Sapa carritojj mä qollqeruw aljasïna.
  
  tata FANABARZRA: ¿Kuna é pasänaó uka cuartoón ukanxa?
  
   #3643: Janiw kunas utjkiti . Esper e.
  
  Sr. FANABARZRA : Viktor, tienes que contarmelo ukat juk"ampinaka.
  
   #3643: ¡Janiw kunas pasañamäkiti, amuyam, señor, JANIW KUNAS!
  
   Sr. FANABARZRA : Viktor, tienes que contarmelo ukat juk"ampinaka. Tatamax cuartoparuw jistʼantatam ukat kuns lurtamxa, ¿janich ukhamäki?
  
  #3643: Jumax janiw uk amuyktati. ¡ ¡Nayax ukax merece!
  
  FANABARZRA jilata: ¿Kunas jumatakixa?
  
  #3643: Mutuña. Castigo churaña. Jan wali luratanakajat arrepentisiñatakejj walja castigow munasiyäta.
  
  Tata FANABARZRA: ¿ ¿Kunas jan walïki?
  
  #3643: Taqi kunas jan wali. Kunjam jan waliskäna. Pusinakatxa. Mä pusiniruw mä basurero ukan jikisïna, uka basurerojj periódicos arrugadonakampi phoqantatänwa, ukat ninampiw phichhantäna. ¡Y chillo! Jaqi arupa thaya. Ukat uka cuento tuqitxa.
  
  Mister: ¿ ¿Ukax mä castigo ukhamäpachati, Victor?
  
  #3643 : Llakisiña. Nayax wali llakitaw jikxatastxa. Ukat juparux gustänwa, nayax yattwa. Nayajj chuym ustʼayirista sasaw amuyayäta, ukampis ukajj kʼariwa. Ukax polaco arunkiwa. Janiw inglés arun k"arisiñ yatiskti, - jupax faltered. Jupajj castigkäna ukhajja, polaco aru parlirïna.
  
  Tata FANABARZRA: ¿ Jupajj llamkt"tamti?
  
  #3643: Jupax nayan asnujaruw ch"allt"itu. Jupajj janiw kuttʼañajatak jaytkitänti. Ukat nayax mä kuna manqharuw mantawayta. Kunas junt"u ukax usuchjatawa.
  
  Tata FANABARZRA: ¿Ukham mutuñanakax sapa kutiti utjatayna?
  
  #3643 : Sapa martes uru. Kunapachatï mamajajj jan utj-jjän ukhajja. Awisajja, tukuyjjäna ukhajja, naya patjjaruw ikirïna. Kunjamtï jupax jiwatax ukhama. Awisajj janiw castigañ puedkitänti, jawqʼjarakitänwa.
  
  Tata FANABARZRA: ¿ ¿Jupajj jumar jawqʼjtamti?
  
  #3643 : Jupax amparat katxaruwayitu, ukat qarjañkama. Awisax nayar jawq"jañ tukuyasax mutuyapxitasma ukat awisax janiw mutuyapkirismati.
  
   Sr. FANABARZRA : ¿Y mä tus hermanos, Viktor? ¿Tatamax jupanakar mutuypachänti?
  
  : Nayax amuyta jupax Beria kullakaruw mutuyatayna. Emil janipuniw, Emil kullakajj walikïskänwa, ukatwa jiwjjäna.
  
  : ¿ suma jaqinaka jiwapxi, Victor?
  
  : Nayax suma jaqinakarux uñt"twa. Jan wali yuqall wawanakax janipuniw.
  
  
  
  Gobernadoran Palaciopa
  
  Vaticano markanxa
  
  Moyércoles, 6 uru achuqa phaxsit 2005 marana, 10:34 alwa pacharu.
  
  
  
  Paolax Danteruw suyt"äna, pasillo ukan alfombrap mä jisk"a, axsarañjam sarnaqañampiw q"umachasïna. Jakañax jan waliw qalltawayi. Arumanakax janiw samartʼkänti, ukat oficinapar purisax walja papelanakampi ukat lurañanakampiw uñjasïna. Italia markan población civil ukar arxatañ tuqit irnaqirix Guido Bertolano jupax wali llakitaw jikxatasïna, kunatix peregrinos ukanakax jilxattaski, jupanakax markar umamp phuqhantayañ qalltapxäna. Ukanx centros deportivos, yatiqañ utanaka ukat taqi kasta instituciones municipales ukanakax mä teja ukani ukat walja chiqanakan utjki ukanakax nayratpach taqpach phuqhantatänwa. Jichhax callinakan, portales ukanakan, plazanakan, cajas automáticos ukanakan ikipxi. Dicanti jupampiw aruskipt"äna, uka suspecto ukar jikxatañataki ukhamarak katuntañataki yanapt"a mayiñataki, ukat Bertolano jupax jinchuparuw suma chuymamp larusitayna.
  
  , uka suspecto ukax pachpa Shimo Osama ukhamäkchisa, janiw kunas lurañjamäkiti. Chiqansa, jupax taqi kunas San Barullo tukuyañkamaw suyt"aspa.
  
  -Janiw yatkti jumax amuyasktati...
  
  -Ispettora... Dicanty sutim säna, ¿janich ukhamäki? En Fiumicino está aparcado el Fuerza Aérea Ukax mä17. Janiw mä hotel phisqa warawaran utjkiti, ukax suite presidencial ukanx janiw prueba coronada ukax utjkiti. ¿Uka jaqinakar arxatañax kunja jan wali samkakïspa uk amuyasmati? Sapa tunka phisqhan minutos ukjax ataques terroristas ukat k"ari bomba ukanakamp amenazas ukanakaw utji sasaw qhanañchasi. Nayax pä patak metros ukch"a ayllunakat carabinieri ukanakaruw jawst"ta. Cre munasista, jumanakan casomax suyt"aspawa. Jichhax líneajar jark"añ jaytxapxamti, achikt"asipxsmawa" sasaw mä akatjamat telefono jist"antasïna.
  
  ¡Maldita ukax walikïskiwa! ¿Kunatsa jan khitis jupar wali askit uñjkchïnjja? Uka juchax mä jach"a ch"axwawiwa, ukatx janiw qhananchatakiti kamachinx kunjamas uka juchax ukax sañ muniw kuna arsuwinakas jupan tuqit arsutanakapax demócratas jupanakan jan yäqawipampiw jikisi.;c. Walja tiempow telefonot parltʼasirïta, ukampis janiw walja tiempo apstʼasirïkti. Llamayunak taypinx Pontieroruw Santa Mar markankir chuyman carmelita warmimp aruskipt"añapatak mayiwayta, jupax Transpontina markan cardenal Samalo jupamp aruskipt"añampïskänwa. Ukat taqiniw oficial de turno ukan oficina punkupan sayt"asipxäna, mä tigre ukham muyuntapxäna, ukax café balanzampiw phuqt"ata.
  
  Fowler tatax mä jach"a banco de rosas ukan jisk"a qunt"ataw breviariop liyt"i.
  
  "E cent ukham pachanakaw cigarro pitañ jaytatajat arrepentista, dottora.
  
  -¿Tambiéx axsarayaskiti, tata?
  
  -Janiwa. Ukampis jumanakajj uk phoqañatakejj wal chʼamachasipjjtajja.
  
  Paolax sacerdoten p"iqinchäwip katuqasinx muyuntañapatakiw jaytawayi. Jupax el jak"an qunt"asi. Nayax Dante-n nayrïr jan wali lurawipat yatiyawip uñxatirjamaw uñt"ayawayta, Superintendente de Vaticano-x Fowler tataruw juk"amp uñnaqap uñacht"ayäna, kunapachatix DOJ.anna ukan UACV ukan sede ukan uñacht"ayäna uk lup"isa. Dante, jan jupar uñtasitämti -sasa. Inspectorajj wal sustjasïna ukat wal musphararakïna. Nayrïr kutiw Dante sat chachar uka aru qhanañchañapatak mayiñaja sasaw amtawayta.
  
  Nayax uka yatiyäwiruw kutt"ayawayta. Ukajj taqe kunat sipansa jan walinakänwa. Dantex janiw uka lurañanak ch"amampiw phuqhawaykiti, ukax qhanaw él. Kawkhantï Cardenal Portini jilatajj jiwjjäna uk sum uñakiptʼañajawa, jukʼamp suma jikjjatañ suytʼasa. Uka pachpa uruw lurarakï. Mä juk"a fotonakax wali sumapunïnwa. Uka carpeta ukaxa mä bang ukampiwa jist"antaña. Jupajj janiw sum amuytʼkaspati.
  
  Jupatakejj ajjsaratätap iyaw sañajj chʼamakïnwa. Jupax Vaticano markan pachpa korazov ukankänwa, Chitta markan chika taypin mayninakat jayarst"at mä edificio ukankäna. Aka lurawixa 1.500 jila despachos ukaniwa, ukatxa Alto Pontus ukankiwa. Paola kullakajj walja estatuanakampi pintanakampiw pasillonakar phoqantat uñjasajj llakisïna ukat mayjtʼayarakïnwa. Mä resultado ukax Vaticano markan estadistanakax patak patak maranakaw ch"amachasipxi, ukax markaparux visitantes ukanakarux jan walt"ayatapat yatipxänwa. Ukampis Paolax janiw irnaqawipat mayjt"ayasiñ atkiti.
  
  -Padre Fowler sat jilataw ukham luratayna.
  
  -¿Si?
  
  - ¿Jiskt"assmati?
  
  -Ukhampuni.
  
  "Nayrïr kutiw cardenal uñjta.
  
  - Janiwa chiqäkiti.
  
  Paulax mä juk"a amuyt"äna.
  
  "Jakañ sañ munta.
  
  - Ukat ¿cuá jiskt"awimaxa?
  
  -¿Somo ukaxa cardenal sapaki arst"i?
  
  - Jilapachaxa respetompi, jumana - Fowler revistap jist"arasa nayranakaparu uñkatasa, - Samaraña, suma uñjiri. Jupajj jumampi nayampejj pachpa jaqewa. Ukat jumax inspector encargado de investigación, ukat mä suma profesional ukhamawa. Juma pachpa sarnaqañamawa.
  
  Dikantixa yuspajarasina jachaqt"asïna. Qhiparusti Dantex nayrïr punku jist"aratayna.
  
  -Akar mantam, achikt"asim.
  
  Nayra oficinapanjja, pä mesanakaw utjäna, ukanjja pä sacerdotenakaw qontʼasipjjäna, uka mesanakajj teléfono ukat correo electrónico ukanakampiw chintʼatäpjjäna. Panpachaniw visitanakarux p"iqip ch"allxtayasaw aruntt"apxäna, jupanakax jan juk"amp arsusaw valet ukan oficinapar pasapxäna. Ukajj mä sanu cuartopunïnwa, janiw pinturanakas ni alfombras ukanakas utjkänti, mä ladopanjja libronak uchañ estante ukat mayni ladopanjja sofá mesanakampi uchatänwa. Mä thujru patxan crucifijox pirqanakar k"achacht"atänwa.
  
  Perqanakan ch"usat chiqat sipansa, Eduardo Gonza lez Samalo jaqin escritoriopax taqpach phuqhantatänwa, jupax iglesian riendanakap janïr machaq Sumo Pon fis chhijllatäkasax apnaqatayna. papelanakampi phuqt"ata. Samalo, q"uma casso isimp isthapt"ata, mesat sartasina, jupanakar aruntt"iriw mistuwayxäna. Fowler jupax qunt"asisaw cardenal anillopar jamp"att"i respetompi ukat ist"asiñapataki, kunjamatix taqi pusinakax mä cardenal aruntt"apki ukhama. Paolax reservado ukhamaw qhiparäna. Pʼeqep mä jukʼa chʼoqtʼasïna, ukat mä jukʼa phenqʼasirakïnwa. Jupax janiw jisk"atpach pusit uñt"atäkänti.
  
  Samalox inspectoran jaquntataparux naturaljamaw katuqi, ukampis qarjata ukat arrepentisiñampiw ajanupansa qhipäxapansa qhan uñjasi. Jupajj walja tunka maranakaw Vaticano markan jukʼamp jachʼa autoridadäna, ukampis amuyatajja, janiw jupar gustkänti.
  
  "Suyt"askakiñatakix pampachapxita. Aka tunka minutonakanxa, Comisión Alemana ukan delegadoparuw telefonot jawst"ta, jupax wali axsarañawa. Hoteles ukanx janiw taqi chiqans chiqanakax utjkiti, taqpach jan walt"awiw markanx apnaqaski. Ukat taqiniw qhipa tayka ukat#241;anna amay imañatakix nayrïr filankañ munapxi.
  
  Paola kullakajj wali amuyumpiw pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "Taqi ukanakxa, maldición, sinti jan apnaqañjamäkaspas ukhamwa amuyta.
  
  Samalo, nayax sapa jaysäwiparuw jupanakan q"añut samañap luqtasta.
  
  -¿ ¿Kunas pasäna uk yattati, Eminencia?
  
  -Ukhampuni. Camilo Sirin jupax pachaparuw kunatix luraskäna ukanak yatiyawayitu. Taqi ukanakax mä jach"a jan walt"awiwa. Yaqha jan waltʼäwinakanjja, uka jan wali jaqenakarojj jukʼamp jan walinak luraspäna sasaw amuyta, ukampis cheqaparjamajja, janiw ajjsarañatakejj tiempojj utjkitänti.
  
  "Kunjamtï jumanakax yatipktaxa, mayni cardenales, Eminencia, ukanakan jan kuna jan walt"äwin uñjasipxatapat amuyt"añasawa.
  
  Samalox Dante tuqiruw amparapamp uñacht"ayäna.
  
  "Vigilancia ukaxa wali ch"amanchawayiwa taqiniru tantacht"añataki Domus Sanctae Marthae uksana nayraqata amtañataki, ukhamaraki aka chiqana chiqapa uñjañataki.
  
  -¿La Domus Sanctae Martae ukaxa?
  
  "Aka utax Juan Pablo II jupan mayitaparjamaw machaqar tukuyata, Cónclave ukan cardenales ukanakan qamañ utapäñapataki", sasaw Dantex uka taypinx säna.
  
  "Mä taqpach edificiotakix wali jan uñt"at apnaqañawa, ¿janich ukhamäki?"
  
  -Jichhax año ukax jach"a uñt"at jaqinakar katuqañatakiw apnaqasi. Nayax taqiniw mä kutis sayt"apxta sasaw amuyta, ¿janich ukhamäki, Fowler tata? sasaw Samalojj säna.
  
   Uka ch"uqi pareció un tanto incomodo. Mä qawqha pachanakax jupanak taypinx mä juk"a ch"axwawiw jan uñisiñampi, munañanakan ch"axwawipax utjkaspas ukhamaw amuyasïna. Fowler jupaw p"iqip alt"asïna.
  
  "Chiqpachansa, Juman Eminenciama. Mä qhawqha tiempow Santa Sede ukan invitadopäyäta.
  
  - Nayax amuyta jumax Uffizio 18 ukan jan walt"awinakanïtawa.
  
  - Nayaxa jawst"atatwa mä consulta lurañataki kuna eventos ukanakana chiqpachansa chikancht"asiwayta. Janiw kunas jan ukasti nayat sipansa.
  
  Uka cardenalajj sacerdoten jan walin uñjasitapat satisfactarakïnwa.
  
  -Ah, ukampis chiqpachansa, tata Fowler... janiw kuna qhanañcht"añas wakiskiti. Jupat nayrajj wali uñtʼatäñapaw utjäna. Kunjamtï jumax yatktaxa, Inspector Dicanti, nayax wali sum uñjta jila cardenales ukanakan jan kuna jan walt"äwin uñjasiñapataki. Niya taqiniw aka chiqan jan kuna jan walt"äwin uñjasipxi, Vaticano manqhanxa. Jan purinirinakax utjarakiwa. Principio tuqitxa, Domus ukan qurpachasiñax 15 uru achuqa phaxsikamax opcional ukhamänwa. Walja cardenales ukanakax comunidadanakaruw jan ukax sacerdotenakan residencianakapar khithatäpxäna. Ukampis jichhax taqiniw mayachtʼat qhiparapxañama sasaw yatiyapxsma.
  
  -¿Khitis jichhax Domus Sanctae Marthae markan utji?
  
  -Llatunk tunka pusini. Jilt"irinakaxa, pataka tunka phisqhanikama, nayrïri pä pachana purinipxani. Taqiniruw jawst"añ yant"apxta, ukhamat itinerario ukar apayanipxañamataki, ukhamat jan kuna jan walt"äwinakax utjañapataki. Ukanakax nayatakix wali askiwa. Ukampis, kunjamtï sapksma, Inspector General Sirin jupaw taqi kuns uñji. Janiw kuna llakisiñas utjkiti, munat niña.
  
  -¿Aka pataka tunka phisqhani estados á ukanxa Robaira ukhamaraki Portini? -inquirió Dicanti, Camerlengo jaqinakan jisk"achasiñapat colerata.
  
  "Walikiwa, chiqpachansa patak tunka kimsani cardenales sañ munta sasaw amuyta" sasaw wali chʼamampi jaysta. Samalo. Jupajj jachʼa jachʼa tukur jaqïnwa, mä warmin cheqañchatapajj janiw gustkänti.
  
  "Nayax yatxatwa Eminenciapax uka amtar puriñ amtawayi", sasaw Fowler jupax conciliador ukham chikancht"asiwayi.
  
  "Chiqpachansa... Portinix Córcega markan familiapan pampan utapan usutätap yatiyañäni. Uka usux, llakt"asiñjamawa, wali llakitaw tukuyäna. Robaira tuqitxa, yaqhip negocios ukanakax pastoral lurawinakapampix janiw Cónclave ukar sarañapatak jaysapkiti, ukampirus Roma markaruw machaq Sumo Pontífice ukar katuyañatak saraski. Ukampirus llakisiñawa, mä auto accidente ukan jiwañataki, kunatix nayax wali sum mä política de política ukar apsuñ yatta. Aka yatiyäwix Cé#243;nclave ukan uñt"ayat qhipatw prensa ukar uñt"ayasini, janiw nayrax uñt"ayaskaniti.
  
  Paolax janiw muspharatax colerasiñap apt"kiti.
  
  "Taqi kunas Su Eminencia ukamp watat ukhamarak suma watat uñjta.
  
  Camerlengo jaqix janïr jayskasax kunkap q"umachawayi.
  
  - Akaxa pachpa versión ukawa kunaymana yaqhanakampi. Ukat akax khitirus jan khitirus churki ukat janirakiw churkiti.
  
  - Yaqha chiqaru.
  
  "Akax Pusi Iglesia, Inspector. Inspiración ukat qhanax waranq waranqa waranqa jaqinakar thakhi uñacht"ayañataki. Jiwasax janiw más escándalos ukx aljañjamäkiti. Uka tuqitxa ¿kunas é chiqaxa?
  
  Dicantix gestop mayjt"ayäna, lógica ukax jilïr jaqin arunakapat implícita cita ukham uñt"kchïnsa. Jupajj kunayman toqetwa jupar uñisiñatak amuytʼäna, ukampis janiw qhan amuykäti sasaw amuyayäta. Nayax entrevista sarantañ munaraktwa.
  
  "Nayax amuyta, janiw Cardenales ukanakarux kunatsa janïr pachapar concentración ukar puripxta uk yatiyapkätati.
  
  -Janiw kunatsa. Jupanakax chiqapuniw jan lurapxañapatak mayipxäna, jan ukax guardia suiza ukaruw mayipxäna, uka markanx mä radical tamaw utji sasaw sapxi, ukax iglesian jerarquía ukarux jan walt"ayawayiwa.;cat. Nayax amuyta, taqiniw uk amuyapxäna.
  
  -¿ sapa mayni imillanakampi jikisiña?
  
  Cardenal chachan ajanupax mä juk"a pachatakiw ch"amakt"äna.
  
  Jisa, saram, alaxpach churita. Cardenal Portini ukampix mä juk"a iyawstwa, jupax italiano ukhamäkchisa, ukampis asuntos ukanakax nayratpachaw Vaticano markan manqhan organizacionaparux wali uñt"ayasi, ukat nayax jakäwix yatichäwinakaruw katuyasta. Walja qillqiri, walja sarnaqiri... jach"a jaqiwa. Naya pachpax janiw política ukampix acuerdokti, ukhama jist"aratawa, ukhama revolucionario.
  
  -¿ ¿Revolucionario ukhamäkiti? -se intereso Ukax mä jach"a uñacht"äwiwa.
  
  "Wali, tata, wali. Jupax condones apnaqañ arxatäna, warminakar sacerdote ukham utt"ayañapataki... jupax XXI siglo ukan papapäñapawa. Adem chachajj mä jukʼa waynäkänwa, niya 59 maranïkänwa. Jupatï Pedron sillapan qontʼasispäna ukhajja, kimsïr Concilio Vaticano pʼeqtʼiripänwa, waljanejj Iglesiatak wali wakiskirïkaspas ukhamwa amuyapjje. Jiwatapajj jan amuytʼkaya ukat jan amuytʼasir jan walipunïnwa.
  
  -¿ Jupajj votopat jakthapitati? Fowler jilatajj akham sänwa.
  
  Camerlengo jaqix kisunakapat larusi.
  
  -Janiw sinti jiskt"apxitati khitirus voto churañ munta uk qhananchañataki, ¿janich ukhamäki, tata?
  
  Paolax entrevistan riendanakap amparapar katuqañatakiw kutt"anxi.
  
  "Eminencia, jumax Portini ukampix juk"amp jisk"akiwa sasaw sista, ukampis ¿Robaira tuqitx kamsasmasa?
  
  -Jach"a jaqi. Jupajj taqe chuymaw pisinkirinakatak chʼamachasïna. Chiqansa jumax pantjasiwinakanïtawa. Jupatakix wali facilakïnwa, San Pedro plazan balconan janq"u isimp isthapt"ata amuyt"añaxa. Janiw nayajj kuntï munkta uk sum lurkti, cheqas ukhamawa. Jiwasax wali suma jaqinakäpxtwa. Walja kutiw maynit maynikam qillqtʼasipxta. Jupan íniko juchapax jach"a jach"a tukuñänwa. Jupax pisinkañap uñacht"ayipuniwa. Jupax bendito pobre jaqimpiw cartanakap firmäna. Jupar colerayañatakejja, cartanakajjja, beati pauperes spirito 19 sasaw tukuyayäta, janipuniw uka arunak jan yäqañ munkänti. Ukampis pantjasitanakapat sipansa, estadista ukhamarak iglesian pʼeqtʼiripänwa. Jakäwipanjja walja askinakwa luräna. Janipuniw juparux Rybak 20 sandalias ukan amuyt"irjamäkti, nayax amuyta jach"a tamajat juparux imt"apxi. correo electrónico tuqi
  
  Amigapat parlkasaxa, nayra cardenalxa jisk"a jisk"a ch"iyara tukuwayxäna, arupax llakitaw tukuwayxäna, ajanupax paqallq tunk llatunkan maranakaw janchipan tantachasiwayki uka qarjata uñacht"ayäna.;os. Janis amuyunakap uñt"aykchiyätxa, Paola Sinti jupax jupat sinti khuyapt"ayasi. Jupax yatïnwa, kunapachatix uka arunak ist"asax, ukax mä chiqap epitafio ukhamawa, uka nayra español jaqix arrepentisitaynawa, janiw mä chiqawj jikxatkänti amigopataki sapaki jachañataki. Maldito dignidad ukax wali askiwa. Uk amuytʼasajja, taqe cardenal isimpi cazonanakampi uñchʼukiñ qalltatap amuyasïna, ukat khititï uka isimp isthaptʼaskäna uk uñjañwa qalltäna. Iglesiankirinakarux mä dimensional jaqinakjam jan uñjañ yatiqañapawa, kunatix cassock ukan yaqhachasiñanakapax irnaqawiparuw jan walt"ayaspa.
  
  Mä juk"a arumpixa, janiw khitis pachpa uraqipanxa profetakïkiti sasaw amuyta. Kunjamtï nayrajj siskäyätajja, walja kutiw coincidentasipjjayäta. Suma Emiliox paqallq phaxsi nayraw aka chiqar jutäna, janipuniw nayan jak"ajat mistkänti. Mä yanapirijajj oficinaruw foto apsupjjetäna. Nayax amuyta, mä sitio ukanw utjitu.
  
  Uka jan wali jaqix mesa jak"achasisinx cajón ukan mä sobre apsutayna, ukanx mä fotow utjäna. Uka manqhan uñakipt"apxam ukat visitantes ukanakarux mä ratuk uñacht"ayapxam.
  
  Paolax jan sinti interesasaw uka foto katxarutayna. Ukampis mä akatjamatwa platillonakjam nayranakap jistʼarat uñchʼukïna. Dante chachan amparapat wali chʼamampiw katthapta.
  
  - Ay, maldición ukhamawa. ¡Maldita ukax walikïskiwa!
  
  
  
  Iglesia de Santa María ukax Traspontina markankiwa
  
   Via della Conciliazione, 14 ukat juk"ampinaka
  
   My ércoles 6 uru achuqa phaxsit 2005 marana 10:41 alwa pacha .
  
  
  
   Pontiero chachajj iglesian qhepa punkupjja, jan jaytjasaw llawintäna, uka punkujj sacrista sat cheqaruw puriyäna. Policianakan ewjjtʼaparjamajja, Francesco jilatajj punkun mä letrero warktʼäna, uka letrerojj jan sum yatiñjam letranakampi qellqatänwa, ukanjja iglesiajj askichatäñapatakiw jistʼantatäna sasaw qhanañchasïna. Ukampis, ist"añat sipansa, monjex mä juk"a oqararuw sarawaypachäna, kunatix inspector sullkax 5 minutos ukjaw punku timbre llawintäna. él qhipatxa, waranq waranq jaqinakaw Via dei Corridori, nú simplemente nú jach"a ukat juk"amp jan walt"ayat Via della Conciliazione ukanx tantachasipxäna.
  
  Qhepatjja, punkun mayni ladopan mä chʼajjwañ istʼta. Pernonakajj apsutäjjänwa, ukat Francesco jilatajj uka chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼakha taypit ajanupar chʼoqtʼasisaw inti jalsun qhantʼäna.
  
  -¿Si?
  
  "Jilata, nayax Subinspector Pontiero satätwa. Jumax qharüruw amtayista.
  
  Religioso chachajj walja kutiw pʼeqep chʼoqtʼasi.
  
  - ¿Kunsa jupajj munäna? Jupax jichhax iglesiax jist"arasiristwa, Diosax bendicipxpan sasaw yatiyiri jutäna. Callenkir peregrinos ukanakamp... Juma pachpaw sarasma... - sasaw waranq waranq jaqinakar callin arxayäna.
  
  - Janiwa, jilata. Mä qhawqha jisktʼanakwa jupar jisktʼañaja. ¿Nayaxa pasañaxa jumatakixa kunasa?
  
  -¿Jichhax ukhamäñapawa? Nayax mayisïwinakajaruw mayiwayta...
  
  "Jan sinti tiempop aptʼasimti. Mä juk"a pachakiw ukhamaki, chiqpachansa.
  
  Francesco Meno jupax p"iqip mä tuqit yaqha tuqit ch"allxtayi.
  
  - Kuna kasta pachanakas utji, kuna kasta pachanakas utji. Jiwañasa, jiwañasa, jankʼakïñasa taqi chiqanwa utji. Oracionanakajas janiw mayisiñajatak jaytkituti.
  
  Punkux juk"at juk"at jist"arasïna ukat Pontiero qhipäxanx mä jach"a thuqt"awimpiw jist"antasïna.
  
  "Tata, akax wali jach"a punkuwa.
  
  - Jisa, wawaja. Awisax jist"arañax ch"amakiwa, juk"ampirus jach"a qhathut cargat jutkta ukhaxa. Janiw khitis chuyman jaqinakarux bolsas apt"asiñ yanapt"xiti. Kuna pachanakas, kuna pachanakas.
  
  "Obligación ukax carrito apnaqañataki, bro.
  
  Sullka inspectorax punku manqharuw llamktʼäna, ukat clavijarux wali sum uñkatarakïna, ukat thiya amparanakampiw pirqar chintʼäna.
  
  "Nayax sañ muntwa, uka cerradurax janiw kuna chimpunïkiti, ukat janiw kunas hackeado ukham uñt"atäkiti.
  
  Janiwa, wawa, jan ukax, Diosar yuspagarañani, janiw. Mä suma cerradura ukat punkux qhipa kutix pintatänwa. Pinto parroquiano, amigoja, suma Giuseppe. Jumax yatisktawa, jupax astma usuniwa, ukat pinturan q"añunakapax janiw juparux irnaqkiti...
  
  "Jilata, nayajj yattwa Giuseppe chachajj suma cristianötapjja.
  
  "Ukhamawa, wawaja, ukhamapuniwa.
  
  "Ukampis janiw ukatak akanktxa. Kunjams jiwayirix iglesiar mantawayi uk yatiñajawa, yaqha mantañanakas utjchi ukhaxa. Ispettora Dicanti ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi.
  
  Jupajj mä escaleranïspa ukhajja, mä ventanaruw mantaspäna. Ukampis pʼakjatätaj laykojj janiw ukham amuykti. Mamaja, kuna jan walt"äwis vidrieranakat maynïr p"akjaspa ukhaxa.
  
  -¿ ¿Aka ventananakar uñakipt"añax jumatakix llakismati?
  
  - Janiwa Somo. Sígame ukax mä juk"a pachanakanwa.
  
  Monjex vestrio taypit iglesiaruw mantawayi, santonakan ukat santunakan estatuanakapan kayupanx velas ukanakamp qhant"ata. Pontierox wal muspharäna, kunatix juk"anikiw utjäna, ukat qhant"ayatäpxänwa.
  
  "Jumanakan ofrendanakama, Francesco jilata.
  
  "Ah, wawaja, nayaw Iglesian utjkäna uka velanak qhant"ayawayta, santonakaruw Juan Pablo II Qullan Awkisan almap Diosan amparapar katuqapxañapatak mayiwayta.
  
  Pontiero chachajj mä religioso jaqen jan juchanïtap uñjasajj jachaqtʼasïnwa. Ukanakax chika taypinkir pasillo ukan jikxatasïna, ukat sacristía ukan punkupa, ukat fachada ukan nayrïr punkupa ukat ventananakapa, iglesian utjkäna uka nichos ukanakaw uñjasispa. Mä bancon qhipäxaparuw ampar tʼijtʼañama, jan munkasinxa, waranq waranq misanakaw waranq waranqa domingonakan wasitat lurasi. Ukajj Diosan utapänwa, qʼañuchata, jiskʼachatänwa. Uka alwajja, vela qhanan chʼiyar chʼiyar iglesiajj nayrïr iglesiat sipansa mayjäjjänwa. Inspector Junior ukax janiw mä khathatiw chhaqtayañjamäkänti. Templo manqhanjja, juntʼu ukat thayapunïnwa, anqan juntʼütapat sipansa. Ventananak tuqiru uñtaña. Uka jisk"a más ukax niya phisqa metros ukch"a uraqit alturanïnwa. Ukajj wali suma color vidrierampiw chʼoqantatänjja, janiw mä rasguñas utjkänti.
  
  "Jiwayirix janiw ventananakat mantañapakiti, 92 kilogramos carga ukamp phuqt"ata. Nayax grúa uka apnaqañajawa. Ukat anqankir waranq waranqa peregrinonakaw uk uñjapjjaspäna. Janiwa, Janiw lurañjamäkiti.
  
  Khitinakatix Papa Wojtyła-t despedida lurañataki filankapki ukanakat q"uchunakax päruw puri. Taqeniw sumankañata, munasiñat parlapjjäna.
  
  "Ay, jumanakax jan amuyt"asir jaqinaka. Jupanakax jutïr pachatakix suyt"äwisapxiwa, ¿janich ukhamäki, Jilïr Inspector?
  
  "Quantax janiw tiemponïkiti, jilata.
  
  Pontierox amuyt"asisaw p"iqip ch"allxtayasïna. Punkunaka jan ukax ventananakat sipansa janiw yaqha mantañ chiqas amuyujar puriñjamäkänti. Mä qawqha thakhinak lurapxäna ukax vatzía iglesian ist"asïna.
  
  "Ist"am jilata, ¿khitis nayatakix iglesian llavep utjayaspa?" Inas maynix q"umachañ lurarakchispa.
  
  "Ay janiw, janiw ukhamäkiti. Yaqhip wali yupaychir parroquianonakax wali alwat ukat jayp"ukamaw templo q"umachañ yanapt"apxitu, ukampis utankkasax jutapxapuniwa. Chiqansa, mä conjunto de llaves ukaniwa, ukanakxa sapa kutiw aptʼasirïta, ¿yatitati? -ch"iqa amparapampiw habito Marron sat bolsillopan manqhankir bolsillopar imatäna, ukanjja llavenakajj jinglatänawa.
  
  "Walikiwa, tata, nayax jaytxtwa... janiw amuykti khitis jan uñjkaya mantaspa."
  
  "Janiw kunas, wawa, janiw kuns lurañjamäkänti ...
  
  - Yuspajarapxsmawa tata.
  
  Pontierox kutt"asaw sacristía ukar saratayna.
  
  "Jan ukax..." Carmelitax mä juk"a amuyt"äna, ukat p"iqip ch"allxtayäna. Janiwa, Janiw lurañjamäkiti. Janiw ukhamäkaspati
  
  -¿Kunas jilata? Digame ukat juk"ampinaka. Kuna jisk"a yänakas úas long as.
  
  - Janiwa, dejelo.
  
  "Nayax insisttwa, jilata, nayax insisttwa. Kuntï amuykta uk anattʼañamawa.
  
  Monjex wali amuyt"asisaw barbap jaquntäna.
  
  "Walikiwa...neo ukarux uraq manqhan mantañax utjiwa. Akax nayra jamasat pasaje ukawa, iglesian payïr edificiopat luratawa.
  
  -¿Segunda construcción ukaxa?
  
  -Sí nayrïr iglesiajj 1527 maran Roma markar saqueo lurapkäna ukhajj tʼunjatäjjänwa. Jupax Qullan Angelan castillop arxatirinakan nina qullupankänwa. Ukat aka iglesiax, turkakipt"asax...
  
  "Jilata, awisax historia tuqit yatichäw jaytañamawa, ukhamat juk"amp sumañapataki." Pasillo tuqiru amtaña, ¡jank"aki!
  
  -¿ Jumax yatisktati? Jupax wali suma trajempiw isthapita...
  
  - Jisa, tata. Nayaxa enséñamelo.
  
  "Kunjamtï munkta ukhama, Inspector Junior, kunjamtix munkta ukhama" sasaw monjex alt"at chuymamp säna.
  
  Jak"a mantañawjaru kayuk sarañamawa, ukanx qullan umampiw mä phuch"ux utjäna. Onallox mä ch"usawjaruw mä pampan azulejonakapan patxa.
  
  ¿Uka ch"usawja uñjtati? Ukarux amparanakam uchañamawa ukat wali ch"amampiw jaquntañama.
  
  Pontiero chachajj qonqortʼasisaw monje chachan yatichäwiparjam sarnaqäna. Janiw kunas paskänti.
  
  -Ukhama mayampi luraña, ch"iqa tuqiru ch"amampiwa ch"amañchaña.
  
  Inspector sullkajj kunjamtï Francesco jilatajj siskäna ukhamarjamaw luräna, ukampis inamayakïkänti. Ukampis qawqha jiskʼa ukat jiskʼa jaqëkchïnsa, wali chʼamanïkchïnsa, jukʼamp chʼamanïkchïnsa. Kimsïr kutiw yantʼawayta ukat kunjamsa uka qalajj pʼakjasïna ukat jankʼakiw sarjjäna uk amuyayäta. Chiqansa ukax mä escotilla ukhamänwa. Mä amparapampiw jistʼarta, ukat mä jiskʼa jiskʼa escaleraw mä qhawqha kayunak saraqañatak utjäna. Linterna apsusin chʼamakar uñachtʼayañamawa. Gradanakajj qalat luratänwa ukat chʼamanïkaspas ukhamänwa.
  
  "Walikiwa, kunjamsa taqi ukanak apnaqsna uk uñjañäni.
  
  "Inspector Junior, jan saraqamti, ay, sapaki, achikt"asipxsmawa.
  
  - Samarañani jilata. Jan kuna walt'awi. Taqi kunas apnaqatäxiwa.
  
  Pontiero chachajj kuntï jikjjatkäna uk yatiyasajj Dante ukat Dicanti nayraqatan kunjamsa ajanu uñjani uk amuytʼaspawa. Jupax sartasinx escalerat saraqañ qalltäna.
  
  "Suyt"am, Inspector Junior, suyt"am. Mä vela apsuñataki sarañamawa.
  
  "Jan llakisimti jilata. Ukhama mä linterna - grito Pontiero.
  
  Escaleranakajj mä jiskʼa pasilloruw puripjjäna, uka pasillojj semicircular pirqanakanïnwa, ukat niya suxta metros cuadrados ukchʼa cuartoruw purirakïna. Pontierox linterna nayranakaparuw jach"anchayi. Uka thakix jichhak tukuskaspas ukhamaw amuyasïna. Uka cuarto taypinxa pä columnanakaw utji. Wali nayra pachanakäkaspas ukhamawa. Jupax janiw estilo ukar qhanañchañ yatkänti, chiqans janipuniw historia clasenx sinti uñjatäkänti. Ukampis mä pilaran qheparkäna uka patjjanjja, kunatï jan taqe cheqan utjañapäkäna ukan qhepäjjapar uñtasitäkäna uk uñjäna. Ukhamarjamax uka pachanx...
  
  Cinta aislante ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi.
  
  Ukajj janiw jamasat pasañakïkänti, jan ukasti jiwayañ cheqapunïnwa.
  
  Oh janiwa.
  
  Pontierox chiqaparuw kutt"awayxäna, jan kuna ch"axwäwitix cráneo só ukar p"akintañapatak utjkäna, ukax ch"iqa amparaparuw ch"allt"äna. Kei kullakax uraqiruw jaquntatäna, wali llakitaw khathatt"asïna. Linternajj ladoruw tʼijtäna, ukat mä pilaran basep qhantʼayäna. Intuición - arco ukan payïr ch"axwawipax ch"iqa tuqitwa, ukax ch"iqa amparaparuw puriyatayna. Uka pistola fundampiw jikjjatasiyäta ukat wali usutäkchïnsa, chʼeqa amparajampiw apsuñ puedjjayäta. Pistolax plomot luratjamaw juparux ch"allxtayäna. Jupajj janiw mayni amparap amuyaskänti.
  
  Hierrot lurat thujru. Jupajj hierrot lurat mä thujru jan ukajj ukham yaqha ukhamanakanïñapawa.
  
  Amtañataki chʼamachasim, ukampis janiw chʼamachasiñamäkiti. Jupax columnaruw qhipäxar kutt"añ yant"i, ukampis kimsïr ch"axwawix, aka kutix qhipäx tuqir, uraqiruw khithawayi. Jupax pistolax wali ch"amampiw katxarutayna, kunjamtï jakäwipar ch"amakt"ki ukhama.
  
  Kayup amparapar uchasaxa, antutañapatakiw waytʼäna. Kayupax ch"allxtaskakïnwa ukat jan ch"allxtaskakïnwa. Mä jan qhan uñt"at aruw ch"akhanak p"akjañ crujiente ukarux mayachasi, ukampis wali, wali mayj mayj timbre ukampiwa.
  
  - Pontiero, Pontiero ukat juk"ampinaka. Nayrir iglesiax Castel Sant"Angelo ukan nina nakhantatänwa, Castel Sant"Angelo ukan jark"aqataw jikxatasïna. Ukat aka iglesiajja, Alejandro VI tatakurajj tʼunjañatak maykäna uka diosanakar yupaychir templo lantiw utjani. Edad Media ukanx akax pachpa Simoran Mula ukan sepulturapawa sasaw amuyapxirïna.
  
  Uka hierrot lurat barrax pasawayxänwa ukat wasitatw saraqanïna, ukat inspector sullka jaqin qhipäxaparuw ch"allt"äna, jupax wali musphataw jikxatasïna.
  
  "Ah, ukampis kusiskañ sarnaqäwipax janiw ukhamakiti, ahí. Aka pä pilaranakax akan uñjapxtaxa, kawkhantix San Pedrompi Pablompix janïr romanonakan martiriopar jiwayapkän uka chiqanakanwa. Jumanakax romanonakax sapa kutiw qullan jaqinakasarux ukham ist'apxtaxa.
  
  Mayampiw hierrot lurat thujrux ch"allt"äna, aka kutix ch"iqa kayuruw ch"allt"äna. Pontiero jilatajj wali llakitaw arnaqasïna.
  
  "Janitï jan jarkʼapkitäta ukhajja, taqe ukanak istʼkiriskayätwa. Ukampis jan llakisimti, Estas Stolbov jilatarojj wali sum uñtʼäta. Jupanakarux wali uñt"apxätawa, ukampis wali sum uñt"apxäta.
  
  Pontierox sarxañ yant"äna, ukampis janiw kuynt"irjamäkänti, uk yatisax walpun mulljasïna. Jupajj janiw yatkänti kunja jachʼas usuchjasitapa, ukampis janiw amparanakapsa amuyaskänti. Ch"amakanx wali ch"aman amparanakaw kuynt"apxitu ukat mä jach"a usuchjataw jikxatasi. Mä alarma uñt"ayaña.
  
  "Janiw arnaqasiñ yantʼañamatak ewjjtʼkti. Janiw khitis jupar ist"kiti. Ukat mayni pä tuqitxa janiw khitis istʼkiti. Nayax walja jark"aqasiñanak lurta, ¿yatitati? Nayatakix janiw jark"atäñax gustkituti.
  
  Pontierox concienciapax mä ch"iyar p"iyaruw chhaqt"atap amuyasïna, ukax kunjamtï juk"at juk"at suño ukar chhaqtki ukhama. Kunjamatix suño, jan ukax jaya chiqans, calle chiqat sarnaqir jaqinakan arunakap ist"asi, mä qawqha metros ukch"a el patat. Kuntï mayachtʼasis qʼochupkäna uk uñtʼañamawa, wawatpach amtasiña, nayra tiempon jumat mä kilómetro jayankkäna uka qʼochu uñtʼañamawa sasaw confiyañama. Ukajj akham sänwa: "Mä amigojaw nayar munasitu, jupajj Jess satawa
  
  Karoskix akham sänwa: "Chiqpachansa, jarkʼatäñax nayatakix wali uñisiñawa.
  
  
  
  Gobernadoran Palaciopa
  
  Vaticano markanxa
  
  Moyércoles, 6 uru achuqa phaxsit 2005 marana, 13:31 pacha.
  
  
  
  Paolax Dante ukat Fowler jupanakaruw Robaira ukan fotop uñacht"ayäna. Mä suma jak"at uñtawi cardenal ukax munasiñampiw jachaqt"asiski, nayranakapaxa thiya concha ukham lentes qhipäxan qhant"atawa. Dantex nayraqatw uka foto uñtäna, janiw amuyaskänti.
  
  Lentes, Dante ukat juk"ampinaka. Chhaqhat lentes ukanaka.
  
  Paolax mä jan wali jaqiruw thaqhaskäna, loco ukham numeroruw jawsäna, punkuruw saräna, jank"akiw musphart"at Camerlengo ukan oficinapat mistuwayxäna.
  
  - Linti! ¡ ¡Carmelita puntunak uñacht"ayaña! Paolaxa pasillot arnaqasïna.
  
  Ukat uka qhepatjja, superintendentejj amuyapjjetäna.
  
  -¡Jutam tata!
  
  Ukat jankʼakiw uka camarerot perdón mayiyäta ukat Fowler jilataruw Paolar irpañatak arkta.
  
  Inspectorajj wali coleratapuniw teléfono aptʼasïna. Pontierox janiw juparux katjkänti. Debí ukax amukt"añapawa. Escalerat saraqasin calle tuqir t"ijtxañamawa. Tunka lurawinakawa Via del Governatorato ukaru tukuyaña. Uka tiemponjja, mä matriz SCV 21 sat utilidad ukaw uka autot saräna, uka manqhanjja kimsa monjanakaw utjäna. Paolajj wali mulljataw saytʼapjjañapatak amparapamp uñachtʼayäna ukat auto nayraqatan saytʼasïna. Parachoques ukax qunqurinakapat patak metros ukch"akiwa sayt"äna.
  
  -¡¡Qullan Madonna! Jumax loco, ¿orita?
  
  CSI ukax conductoran punkuparuw juti ukat matrículap uñacht"ayitu.
  
  Mirä amp suma, janiw qhanañchañatakejj tiempojj utjkituti. Nayax Santa Ana Punkuruw puriñaja.
  
  Monjanakajj jan amuytʼasirïkaspas ukhamwa uñchʼukipjjäna. Paolax autop mä punku atrás ukar irpäna.
  
  "Aka chiqatx janiw lurañjamakiti, Cortille del Belvedere uksan sarnaqañaw wakisini", sasaw auto apnaqirix juparux säna. Munasma ukhax Piazza del Sant'Uffizio uksaruw autot sarasma, akax más rá mistuñawa, Città in estos días uksat mayiñamawa. Guardia Suiza ukax Cóljuch ukan urupanx barreras ukanakaw uñstayi.
  
  "Kunas ukhamäkchisa, ukampis jankʼakiw jankʼak lurapjjañama.
  
  Kunapachatï monjajj nayraqat qontʼasisin clavonak apsuskäna ukhajja, autojj wasitatwa oraqer jaqoqtäna.
  
  "Ukampis ¿taqinis loqtatäxapxiti? sasaw monjajj arnaqasïna.
  
  Fowler ukat Dante jupanakax auto nayraqatanw sayt"asipxäna, amparanakapamp capucharuw uchasipxäna. Kunapachatï Nun Fren ukat#243; ukatsti sala de servicios públicos ukan nayräxaparuw ch"allt"ata. Religionan ritonakapajj qollanäjjänwa.
  
  -¡ ¡Qalltam kullaka, Dios layku! sasaw Paolax säna.
  
  Cochecito ukax janiw pä tunk segundos ukjax chika kilómetro jan ukax metro ukar sarañatakix munaskänti, ukax kawkir sarañat jayarst"awayi. Monjax jan wakiskir, jan pachapar ukat p"inqachasir q"ipipat qhispiyasiñatakis jank"ak sarnaqkaspas ukhamawa. Plaza del Santo Agricio uksanx janiw auto sayt"ayañatakix pachax utjkitänti, kunawsatix Paolax niyaw ch"iyar hierrot lurat valle tuqir t"ijt"askäna, uka vallex markar mantañ jark"aqäna, mä jan wali valle amparapan apt"ata. Markox jank"akiw supervisoramp aruskipt"añama ukat operadorar jaysañamawa.
  
  - Inspector Paola Dicanti, Seguridad 13897. Agente en peligro, repetición, agente en peligro. Subinspector Pontiero jupax Via Della Consiliazione, 14. Iglesia de Santa María Traspontina uksan jikxatasi. Repito: Via Della Conciliazione, 14. Iglesia de Santa María ukax Traspontina markankiwa. Jupanakarux walja escuadrón ukanakaruw khitapxañama. Uta manqhan jiwayañanx suspecto ukhamäspawa. Wali amuyumpiw nayrar sartañama.
  
  Paolax t"ijtäna, chalecopax thayampiw jalnaqäna, fundapax qhant"atäxänwa, ukat uka jan wali jaqit mä jaqir uñtataw arnaqasïna. Uka mantañawjan uñjir pä Guardia Suiza ukanakax wal muspharapxäna ukat jark"añ munapxäna. Paola kullakajj cinturapar amparapampiw jarkʼaqañ munäna, ukampis qhepatjja mayniw chalecopat katthapïna. Tawaqux amparanakapwa jupar luqxati. Teléfono keyo ukax uraqinkiwa, ukat chaleco ukax guardian amparapankiwa. Jupax arknaqañ churañapänwa kunapachatix Dantex purinkäna ukhaxa, wali ch"amampiw. Jupax Cuerpo de Vigilancia ukan tarjeta de identificación ukamp isthapt"ataw jikxatasïna.
  
   -¡ Jaqi ! _ _ . ¡ Aka jiwasanakankiwa !
  
  Ukax mä juk"a pachanakanwa, aferrado a su maletin. Paolax juk"amp jisk"a thakhinjam sarañ amtäna. Plaza de San Pedro uksa tuqiru puriñatakiwa, kunatixa taqi jaqinakaxa juk"ampi jisk"akiwa: policía ukanakaxa mä wali jisk"a fila uñstayapxatayna. ukaru puriñ callenakan wali axsarkañ wararitapamp. Tʼijupkäna ukhajja, equipo masinakapamp jan jan waltʼayasiñapatakiw inspectorajj uka letrero jachʼar aptäna. Esplanada ukat Bernini columnata jan sinti jan walt"ayas pasasax Via dei Corridori uksaruw bated samañamp puripxäna. Taqi uka peregrinonakax jan walt"ayir compacto ukhamänwa. Paolax ch"iqa amparap janchiparuw ch"allt"i, funda ukar juk"amp disfrazar, edificionakar jak"achasisin jank"ak nayrar sartañ yant"i. Superintendentejj nayraqatapan saytʼasisaw mä improvisado ukampis wali sum jawqʼjañatak mä carnero apayäna, taqe codonakapampi ukat nayra amparanakapampi. Ukax mä cerraba la formacion satawa.
  
  Tunka t"aqhisiñ minutonakaw sacrista punkur puriñkamax sarapxäna. Taqinipuniw pä policía suyt"apxäna, jupanakax jan jaytjasaw punku timbre phust"apxäna. Dickanti, ch"uñump ch"uñuntata, mä camiseta, funda ukax wakicht"ata ukat ñik"utapax suelto, chiqpach qhanancht"awiwa pä policía ukanakataki, jupanakax ukhamakipans respetompiw aruntt"apxäna jank"akiw samsuñamp uñacht"ayapxäna.#243;n intermittent, his UACV ukan acreditación ukan uñt"ayata.
  
  Jiwasax uka yatiyaw katuqapxtanwa. Janiw khitis manqhan jayskiti. Yaqha mantañanxa pusi compañeros ukanakawa utji.
  
  - ¿ ¿Kunatsa irnaqir masinakas jan ukax jupanakax janïr mantapkiti uk yatxatañax wakisispati? ¿ Janit yatipkiti, inas mä compañero ahí utjchispa?
  
  Uka oficialanakajj pʼeqep altʼasipjjäna.
  
  Director Boy sat waynaw jawsäna. Jupajj wali amuyumpi sarnaqapjjam sasaw sapjjetäna. Walja jaqinakaw uñch"ukipxi
  
  Inspectorax pirqar ch"allt"asisaw phisqa segundonak lup"i.
  
  Maldición, nayax suyt"twa janiw sinti qhipäkiti.
  
  -¿ ¿Jupanakax "llave master 22" uk apanipxpachänti?
  
  Mä policiajj pä puntani acerot lurat palanca uñachtʼayäna. Jupax kayuparuw chint"ata, callinkir peregrinonakan walja nayranakapat imantawayi, jupanakax nayratpach kutt"añ qalltawayapxäna, uka tamax kawkhans jikxatasi uk jan walt"ayañataki. Paolax agenteruw arski, jupax acero barra jupar uñacht"ayäna.
  
  Radiop churapxita.
  
  Policiajj mä telefono receptor churäna, ukat cinturónpan mä aparatoruw mä cordón ukamp chintʼat uchasïna. Paolax mayni mantañ equipo ukarux mä juk"a, chiqap yatichäwinak dicta. Janiw khitis puriniñapkamax mä ampar luk"anap jiltayañapakiti, chiqans janiw khitis mantañapakiti ni mistuñapäkiti.
  
  -¿ Maynix kawkirus taqi akax saraski uk qhanañcht"aspa? Fowler jupax chhuxriñchjasiñ taypin sänwa.
  
  "Suspecto jaqix manqhankiwa sasaw iyawsapxta, tata. Jichhajj jukʼat jukʼatwa uka toqet yatiyta. Mä juk"a pachatxa, akan qhiparañap munta, anqan suyt"añap munta", sasaw Paolax arsuwiyi. Jupanakar muyuntat jaqinakan jawiraparuw amparapamp uñacht"ayäna. "Punku pʼakjkasajj jupanakar mayjtʼayañatakejj taqe chʼamampiw chʼamachasiñama. Tiempopar puriñ suytʼaskta.
  
  Uka ch"uqi asintió. Mä chiqaw qunt"asiñamatakix muyuntat uñakipt"añama. Ukanx janiw autonakax utjkänti, kunatix callex cruce ukanx khuchhuratarakïnwa. Jankʼakiw jankʼak lurañama uk amtañamawa. Jaqinakakiw sartañatakix apnaqapxi. Jupat jayankkasax mä jach"a jach"a ch"aman peregrinoruw uñjäna. Altura Deb metro llätunk tunka. Jupar jakʼachasisin akham sänwa:
  
  - ¿ ¿Jumax amuyta, nayax amparanakajat sartañjamati?
  
  Uka waynax janiw italiano aru parlkti sasaw amparapamp uñacht"ayäna, ukat Fowler jupax kuntï munki uk amuyañapatakiw amparapamp uñacht"ayäna. Maynïristi qhepat amuyasjjänwa. Mä qunqurt"asisaw sacerdote nayraqatan sayt"asim, jachaqt"asis. Ésteó ukax latin arunx sacramento ukat #243;n jiwatanakatakix misa q"ucht"añjamaw ist"asiñ qalltawayi.
  
  
   Uka paradiso deducant te angeli, ukat jukʼampinaka.
  
  In tuo adviento ukax utjiwa
  
  Suscipiante te mártires... 23. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Walja jaqinakaw jupar uñkatañatak kuttʼapxäna. Fowler chachajja, jaya tiempo tʼaqhesir porteroparuw chika caller señas uñachtʼayäna, ukhamatwa Paola ukat policianakajj jan amuyapkänti. Yaqhep Diosar confiyirinakajja, jila partejj monjanaka ukat sacerdotenaka, jupamp chikaw jiwat Papatak mayisipjjäna, ukat walja horanakaw suyapjjäna.
  
  Uka distracción aprovechasaw uka pä agentenakajj sacrista punku jistʼarapjjäna. Jupanakajj jan jaqenakar uñchʼukisaw jamasat mantapjjaspäna.
  
  Chachanaka, manqhanxa mä waynaw utji. Wali amuyumpi sarnaqañamawa.
  
  Jupanakax maynit maynikamaw mantapxäna, Dikanti nayraqat, samaqt"asa, pistola apsusaw mantapxäna. Vestrillo thaqhañat mistusaw pä policianakar sarawayta ukat iglesiat mistuwaytwa. Miró chachajj jankʼakiw San Tomás chachan capillapar saräna. Ch"usakïskänwa, ukampis wila UACV sellompiw sellatäna. Chʼiqa toqenkir capillanakaruw armanak aptʼata sarnaqayäta. Dante jilatampiw parläna, jupajj iglesiaruw makhatäna, sapa capillanakaruw uñchʼukiskäna. Santonakan ajanunakapaxa, taqi chiqan qhantʼat patak patak velanakan tʼijtʼir, tʼaqhisiñ qhanan pirqanakan jan samartʼasaw sarnaqapxi. Panpachaniw marka taypinkir pasillo ukan jikisipxäna.
  
  -Janiwa?
  
  Dantex jan wali p"iqiniwa.
  
  Ukatsti uraq patxan qillqat uñjapxäna, mantañat jan jayankiwa, qullan uma phuch'u kayupan qillqt'ata. Jach"a wila, torpe letranakampi qillqt"ata
  
  
  VEXILLA REGIS PRODEUNT INFERNI ukax mä juk"a pachanakanwa
  
  
  Jupanakat maynejj jan wali arumpiw akham säna: "Infiernon reyin banderanakapajj kuyntʼatawa" sasa.
  
  Dantempi Inspectorampixa, wali mulljataw kutt"apxäna. Fowler jupaw uka lurañ tukuyañ atipxatayna ukat manqhar liwxatapxatayna.
  
  "Iyawsapxita, nayax juparux jayarst"am sasaw sista.
  
  -Jichhax janiw kunäkisa -sasawa Dantex pampan jist"arat escotilla ukar jak"achasisin Paolar uñacht"ayäna. Mayninakar jawsaña.
  
  Paola Ten kullakajj mä aynachtʼataw mä gesto luräna. Chuymapajj jankʼakiw saraqañatak mayïna, ukampis janiw chʼamakan ukham lurañ ajjsarkänti. Dantex nayrïr punkuruw saräna ukat pernonak jaquntäna. Pä agentenakaw mantapxäna, yaqha pä agentenakaruw punkun jaytawayapxäna. Dantex jupanakat mayniruw mä Maglite mayt"añapatak mayïna, ukax cinturónparuw uchasïna. Dikanti amparanakapat apsusaw nayraqatapar jaquntäna, amparanakajax puñchunakaruw ch"allxtayasïna, pistolax nayrar uñtatawa. Jach"a ch"uqi se quedó arriba, musitando una pequeña oracion.
  
  Mä juk"a pachatxa, Paola p"iqipaxa uñstawayiwa, ukatxa jank"akiw calliru mistuwayxäna. Dante salio ukax juk"at juk"at satawa. Fowler uñkatasim ukat p"iqim ch"allxtañamawa.
  
  Paolax jacht"asisaw anqar t"ijtäna. Desayunonak chʼiyjasaw punkut jayarstʼayayäta. Yaqha markankir uñnaqtʼan walja chachanakaw filan suytʼatäsipkäna, jupat interesañatakiw jakʼachasipjjäna.
  
  -Yanapt"añax wakisispati?
  
  Paolax jupanakarux amparapampiw sarxapxäna. Fowler jupax jupan jak"apan uñstäna ukat mä servilleta churäna. Nayax apsuwaytwa ukat bilis ukat muecas ukanakampiw pichthapiyäta. Anqa tuqinkirinakax kunatix manqhan utjki ukanakax janiw ukhamak jank"ak apsuñjamäkiti. Pʼeqepajj muyuntjjänwa. Janiw nayax ukhamäkti, janiw Pontifex ukhamäkti uka masa wila masinakax aka pilarar chint"at jikxatapxtaxa. Maurizio Pontiero, superintendente, suma jaqïnwa, jan chʼamani ukat sapa kuti, qhuru, amuytʼasir jan wali colerasirïnwa. Jupax familiankirïnwa, amigopänwa, equiponkirïnwa. Jallu pacha jayp"unakax traje manqhanx ch"axwañanïnwa, irnaqir masipawa, sapa kutiw café umañatakix qullqi churapxirïna, sapa kutiw ukankapxirïna. Walja kutiw jumanakamp chika sarnaqawayta. Janitï samsuñ jaytkayäta ukhajja, janiw uk lurkiriskayätti, aka jan uñtʼat tʼunaru tukusajj. Aka uñacht"awix nayranakap nayraqatar ampar luqxatasaw nayranakapat chhaqtayañatak ch"amachasiñama.
  
  Ukat uka pachanxa, jupanakax jan wali chachapawa. Ukatxa, uñisiñampiw bolsillopat apsusïna, ukat jupax paralisisataw qhiparäna. Pantallanxa, uka jawsañax mantanirïnwa
  
  M. PONTIERO sat chachan sutipa
  
  
  Paola de colgo kullakax jiwañkamaw axsarayi. Ukax mä juk"a pachanakanwa.
  
  -¿Si?
  
   - Suma jayp"u, Inspector. ¿Kuna kasta chiqasa?
  
  - Khitisa?
  
  - Inspector, ukhama. Juma pachpaw kuns amtasksta ukhajj kuna horasas jawstʼañajatak mayista. Jichhakiw amtasiyäta, jupan ero compañeropar tukuyañajawa. Chiqpachansa nayax llakistwa. Ukax nayan thakijaruw chiqancht"i.
  
  "Jupar irpañäni, Francesco. ¿Jan ukax deberia decir Viktor? Paolax colerat arunak thuqhuyasaw säna, nayranakapas ñik"ut ch"allxtataw jikxatasïna, ukampis samarañ yant"äna, kawkhans ch"allt"asïna. Cicatrizpajj niyaw qollatäjjatap yatiyañataki.
  
  Mä jukʼa samartʼañaw utjäna. Wali jisk"a arunakampi. Janiw jupar kunjamatsa muspharkayätti.
  
  - Ay, jïsa, chiqpachansa. Jupanakajj khitïtsa uk yatipjjewa. Naya pachpaw Fowler tatarux amtayasta. Jupax ñik"utap chhaqhayasiwayi kunatix janiw uñjasipkti. Ukat nayax uñjsma, nanakax mä palida.
  
  Paolax musphataw nayranakap jach"at jist"arasïna.
  
  -¿Dónde está, ¿jumax mä maldito yuqall wawa?
  
  - ¿Janit qhanäki? Jumanakat jutirinaka.
  
  Paolax waranq waranq jaqinakaruw uñch"ukiskäna, jupanakax callinx walpun tantachasipxirïna, sombreros, gorras, banderas ukanakamp uchata, uma umaña, mayisiña, q"uchuña.
  
  -¿Kunatsa jan jak"achaski, tata? Mä jukʼa parltʼasiraksnawa.
  
  "Janiwa, Paola, llakt"asiñjamawa, jumat mä juk"a jayarst"añajax axsaratwa. Janiw mä segundos amuyañamäkiti, Francesco suma jilatar jikxatasax mä jukʼa nayrar sartawayta. Jakäwipajj niyaw tukusjjäna. Mä jukʼa arumpixa, jupar jaytañajawa. Niyaw jumatakix yatiyäwinak utjani, jan llakisimti. Ukat jan llakisimti, nayra jiskʼa nayrar sartawinakamat pampachawayta. Jumaw nayatakejj wali wakiskirïtajja.
  
  Ukat telefono apsuñamawa.
  
  Dikantix p"iqip jaqinak taypir jaquntäna. Jan isimp isthapt"ataw jaqinakar muyuntayäta, mä jach"a jaqinak thaqhirïta, amparanakap katxaruyäta, mayni tuqir uñch"ukirinakaruw muyuntayäta, sombreros, gorranakap apsusiyäta. Jaqinakax jupat jithiqtapxäna. Jupajj chuym ustʼayatäjjänwa, janiw kuns amuykänti, wakischi ukhajj taqe peregrinonakar mayat mayat uñakipañatakiw wakichtʼatäna.
  
  Fowler chachajj jaqenak taypinwa thaknam saräna ukat amparapat kattʼasïna.
  
  -Es inútil, ukax ispettora satawa.
  
  -¡¡Sueltem!
  
  -Paola. Dejalo ukax mä juk"a pachanakanwa. Jupajj janiw utj-jjeti.
  
  Dikantixa jachaqt"asisaw jachäna. Ukax la abrazo satawa. Jupa jakʼanjja, mä jachʼa jaqe katariw Juan Pablo II chachan jan jaljtañjam cuerpopar jukʼat jukʼat jakʼachasiskäna. UKAT V. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi Alemán aru ukawa jiwayir jaqi .
  
  
  
  Instituto San Mateo ukax mä jach"a yatiqañ utawa
  
  Silver Spring, Maryland markanwa jikxatasïna
  
   1996 maran jallu qallta phaxsinwa
  
  
  
  TRAFICO DE ENTREVISTA #72 USUTA #3643 UKAT DR. CANIS CONROY UKATXA. DR. FOWLER UKAT SALER FANABARZRA UKHAM UTJAÑAPATAKI
  
  
  D.R. CONROY : Buenas ukax Viktor ukarux tardewa.
  
   #3643: Jisk"a t"aqanaka maya kuti aruntt'apxsmawa .
  
  D.R. CONROY : Día de terapia regresiva, Viktor ukat juk"ampinaka.
  
  
   (HIPNOSIS UKA CHIQA UTJAWIPA UKHAMARAKI NAYR YATIQAÑANAKATAKI)
  
  
  FANABARZRA jilata: 1973 maranwa, Victor. Jichhat uksarux jupar ist"apxätawa, nayan aruja ukat janiw khitirus ist"apxätati, ¿walikiti?
  
  #3643: Jïsa.
  
  Tata FANABARZRA: Janiw juk"amp parlt"añjamäkiti, señores.
  
  DOCTOR Victor chachajj yatitarjamaw uka yantʼan chikañchasïna, ordinario panqaranaksa ukat jarronanaksa apthapisa. Solo in two jupax janiw kuns uñjkti sasaw sitäna. Uñt"añäni, Fowler tata, kunapachatix Victorax jan kuns munkaspas ukhamäki ukhax kunas juparux walpun jan walt"ayaski sañ muni. Nayax aka jaysawix estado de regresión ukan jawsañ amtaskta, kawkhans uñstawayi uk yatiñataki.
  
  FOWLER Estado regresado uksanxa, usutaxa janiwa walja jark"aqaña yänakanïkiti kunjamatixa estado normal uksanxa ukhama. Uka usuchjasiñax wali jach"awa.
  
  DR. CONROY Jumax yatisktawa aka usutax jakäwipanx yaqhip episodios ukanakarux wali jan waliw uñji. Jiwasax jark"awinak t"unjañasawa, jan walin uñstawip uñt"ayañasawa.
  
  DR. FOWLER: ¿Kuna qullqisa?
  
  FANABARZRA jilata: Jilata jilanaka, jan ch"axwapxamti. Kunäpansa, janiw imágenes uñachtʼayañax utjkaspati, kunattix usutax janiw nayranakap jistʼarkaspati.
  
  DR. CONROY Ukhamajj Fanabarzra.
  
  Tata FANABARSRA: Juman kamachimaparjama. Viktor, estás en 1973. Kawkirutix munkta ukaruw sarapxañasa munta. ¿Khitinakarus ajllistanxa?
  
  #3643: Nina naktäwit qhispiñataki.
  
  Tata FANABARZRA: ¿ ¿Jumaxa walja pachana escaleran sarnaqtati?
  
   #3643: Jïsa .
  
  Sr. FANABARZRA : Uñacht"ayaña por que.
  
   #3643 : Ukanx walja thayanakaw utji. Janiwa jan wali qʼaphinïkiti. Uka utaxa q"añuchatawa.
  
  Tata FANABARZRA: ¿ ¿Suma?
  
  #3643 : Qhipa achu uñtasita. Uka thujsax Emil-an ikiñat juti.
  
  Tata FANABARZRA: ¿ Jilamax usutati?
  
  #3643 : Jupax usutawa. Khitinakatsa janiw yatktanti. Janiw khitis jupat llakiskiti. Mamajax mä pose satawa. Jupax janiw qhanar aguantañjamäkiti ukat khathatiw jikxatasi. Kunkapax usuchjasi.
  
  DOCTOR Fotofobia, kunkax calambres, convulsiones ukanakaw utji.
  
  Tata FANABARZRA: ¿Janiw khitis jilamat llakiskiti?
  
  #3643: Mamaja, kunapachatï amtki ukhaxa. Jupax manzana ch"uqi ch"uqi churi. Jupax diarrea usuniwa ukat tatajax janiw kuns yatiñ munkiti. Nayajj jupar uñistwa. Jupajj uñkatasaw qʼomachañama sasaw sitäna. Janiw munkti, uñisiñajawa. Mamajax kuns lurañamawa sasaw sitäna. Janiw munkti, ukat jupax radiadorar ch"allt"itu.
  
  DR. CONROY Rorschach yant"äwin imágenes ukanakax kunjams juparux jikxatasi uk yatxatañäni. Nayax ésta sat tuqitwa jukʼamp llakista.
  
  FANABARZRA tata: Nina naktäwiru kutt"añäni. Sientate alli ukax mä juk"a pachanakanwa. Kunjamsa jikxatasïta uk yatiyapxita
  
  #3643 : Aire ukat juk"ampinaka. Metal ukax kayu manqhankiwa. Nayax uñkatankir edificiot judionakan guisop thuqtʼasta.
  
  FANABARZRA jilata: Ukat jichhax kuns uñt"ayañ munta. Jach"a ch"iyara ch"ankha, wali jach"a. Taqi kunsa nayraqataman aptapxam. Uka ch"iqa manqhanxa mä jisk"a janq"u oval ch"akhanakawa utji. ¿Jupax kuns luqtastamti?
  
  #3643: Ch"amaka. Maynix armario ukankiwa.
  
  DR CONROY sat jilataw ukham lurapjjäna
  
  Tata FANABARZRA: ¿ ¿Kunsa armariona luraskta?
  
  #3643: Jupanakax jist'antapxitu. Naya sapakïtwa.
  
  FOWLER Jupax t"aqhisitawa.
  
  D.R. CONROY: Callese Fowler kullakajj akham siwa: Kawkhantï sarañasajj wakiski ukaruw puriñäni. Fanabarzra, nayax jiskt"awinakajax aka tabla ukan qillqt"apxäma. Nayax literalmente wings ukhamätwa, ¿walikiti?
  
  FANABARZRA tata: Victor, ¿kunas janïr armario ukan jist"antatäkasax paskatayna uk amtastati?
  
  #3643: Walja yänaka. Emil Murio sat jilataw ukham luräna.
  
  Sr. FANABARZRA : ¿¿Cómo murió Emil ukat juk"ampinaka?
  
  #3643: Jupanakax jist'antapxitu. Naya sapakïtwa.
  
  Sr. FANABARZRA : Lo se, Viktor ukat juk"ampinaka. Nayarux yatiyapxita, Mo Muri, Emil.
  
  A: Jupax jiwasan cuartosankänwa. Papaá TV ukar sarapxam, mamax janiw ukankkänti. Nayajj escalerankäyätwa. Jan ukax ch"axwawinakat.
  
  Tata FANABARZRA: ¿ ¿Kunas ch"axwañaxa?
  
  #3643: Kunjamatix mä globo ukanx thayax mistu. Jupax p"iqip cuartoruw ch"allt"asïna. Emil kullakajj wali janqʼo jaqënwa. Nayax salón ukar sarawayta. Tatajampiw parltʼasiyäta ukat mä lata cerveza umarakta.
  
  Tata FANABARZRA: ¿ Jupajj jumar churtam?
  
  #3643 : P"iqiru puriñkama. Jupax wilawa. Nayax jachtwa. Tatajax sayt"asi, mä amparap jach"ar apti. Nayax juparuw Emil tuqit yatiyta. Jupajj wal colerasi. Jupax nayan juchajawa sasaw sitäna. Uka Emil kullakajj nayan uñjatäjjänwa. Nayajj castigatäñajawa sasaw sapjjetu. Ukat wasitat qalltañamawa.
  
  FANABARZRA tata: ¿Akax mä normal castigoti? Juman turnomax, ¿janich ukhamäki?
  
  #3643 : Ukax wali usuchjatawa. Nayax p"iqijat ukat asnujat wilax mistuwaytwa. Ukampis ukax jark"atawa.
  
  FANABARZRA jilata: ¿ ¿Kunatsa jark"ata?
  
  : Nayax mamajan arup ist'ta. Jupax tataparuw jan walinak arnaqasi. Kunanakatï nayajj jan amuyki ukanakjja. Tatajajj niyaw uka toqet yatta sasaw säna. Mamajax Emil-aruw chhuxriñchjasi ukat arnaqasi. Emil kullakajj janiw uk yatkti, ukat wali kusisitaw jikjjatasta. Ukat ñikʼutajat katthapisin armarioruw jaquntawayitu. Nayax arnaqasta ukat axsararaktwa. Walja tiempow punku llawintayäta. Jupax jist"arasaw mä cuchillo uñacht"ayitu. Jupax laka jist"arañkamax clavompiw ch"allt"ä sasaw sitäna.
  
  FANABARZRA jilata: ¿Kunsa luraskta?
  
  #3643: Nayax amukiw jikxatastxa. Naya sapakïtwa. Anqanxa arunak ist"ta. Jan uñt"at arunaka. Walja horanakaw pasawayxi. Nayax wali manqhanktwa.
  
  DR CONROY sat jilataw ukham lurapjjäna
  
  : ¿Qhawqha pachas armario ukankaskta?
  
  #3643 : Jaya pacha. Naya sapakïtwa. Mamajaxa punku jist"araraki. Jupajj nayajj wali jan wali jaqëyätwa sasaw sitäna. Diosax janiw awkinakapar colerayir jan wali jaqinakar munkiti. Diosax jan wali sarnaqir jaqinakatakix kuna castigonaksa churaski uk yatxatañajataki. Jupax mä nayra lata churitu. Jupajj ahí negocioj luram sasaw sitäna. Alwax mä vaso uma, t"ant"a ukat queso ukanakaw churitu.
  
  Tata FANABARZRA: ¿Ukampis qawqha pachas ukankayäta?
  
  #3643: Ukax walja mañanänwa.
  
  tata FANABARZRA: ¿ ¿Janiwa mä reloj utjktamti? ¿Janit pacha jakthapiñ yatktati?
  
  #3643: Nayax jakthapiñ yant'askta ukampis sintipuniw. Nayax pirqar wali ch"amampiw ch"allt"ä ukhax mä transistor ora Berger ukan ist"asini. Jupax mä juk"a oqarawa. Awisax béisbol anatt"apxi.
  
  Tata FANABARZRA: ¿Cuá kuna anatt"awinakas ist"apxta?
  
  #3643 : Tunka mayani.
  
  DR. FOWLER: ¡Diosaja, í ay, é aka waynax niya pä phaxsiw jist"antatäxi!
  
   Sr. FANABARZRA : ¿Janiwa salías nunca?
  
  #3643: Mä urux .
  
  Sr. FANABARZRA: ¿Por qué saliste ukax mä jach"a uñacht"äwiwa?
  
   #3643: Nayax mä pantjasiw luraskta. Nayax kayujampiw lata ch"allt"asta ukat t"unjaraktwa. Uka armariojj wali qʼaphiniwa. Nayax chhuxriñchjaskta. Kunapachatï mamapax jutki ukhaxa, colerasi. Nayax ajanujax laq"aruw ch"allt"asta. Ukat qʼomachañatakejj armariot apsuwayitu.
  
  Tata FANABARZRA: ¿ ¿Jumax qhispiñ yant"asktati?
  
  #3643: Nayax janiw kawkirus sarañax utjkituti. Mamajax nayan askijatakiw uk luraraki.
  
  Tata FANABARZRA: ¿Ukat kunapachas mistuyapxäma?
  
  #3643: Ukax mä jach"a uñacht"äwiwa. Ukax bañoruw puriyitu. Ukaw qʼomachitu. Jupax yatichäwix yatiqañax suyt"askta sasaw sitäna. Jupax armariox infiernowa ukat aka chiqaw jan suma jaqïkä ukhax kawkirus sarä, ukakipkarakiw janipuniw mistkäti sasaw saraki. Jupax isinak uchasitu. Jupajj wawakïñajawa ukat askichañatakejj tiemponïpjjtwa sasaw sitäna. Akax nayan conos ukanakatakikiwa. Taqi kunas walikïskiwa sasaw situ. Ukhampachasa infiernoruw sarañäni. Nayatakix janiw kuna qullas utjkiti.
  
   Sr. FANABARZRA: ¿Y tu padre?
  
   #3643: Papax janiw ukhamäkiti. Jupax sarxänwa.
  
  FOWLER Uka ajanupar uñjañamawa. Usutaxa wali usutawa.
  
  #3643 : Jupax sarawayxiwa, sarawayxiwa, sarawayxiwa...
  
   D.R. FOWLER: ¡Conroy ukat juk"ampinaka!
  
  D.R. CONROY : Esta bien ukat juk"ampinaka. Fanabarzra, grabacionanak jaytxañamawa ukat trance ukar mistuñamawa.
  
  
  
   Iglesia de Santa María ukax Traspontina markankiwa
  
  Via della Conciliazione, 14 ukat juk"ampinaka
  
   Nayan ércoles 6 uru achuqa phaxsit 2005 marana 15:21 pacha .
  
  
  
   Aka simanax payïr kutiw Las Puertas de Santa Mar ukan Transpontina markan jan wali lurawinakat chiqancht"asipxäna. Wali amuyumpiw uk lurapxäna, calle isimp isthaptʼata, ukhamat peregrinonakar jan yatiyañataki. Manqhankir warmi inspectorax parlante ukat walkie-talkie ukanak tuqiw mä kipka chiqanakan kamachinak arnaqasïna. Fowler tatax UACV ukan irnaqirinakapat mayniruw arst"i.
  
  -¿ ¿Jumax nayratpach escenario ukar sarawaytati?
  
  - Jisa, tata. CADaver ukxa apsuñäni ukatxa sacristía uñakipt"añäni.
  
   Fowler interrogó con la mirada ukat Dicanti.
  
   - Nayax jumamp chikaw saraqaskta.
  
  -¿ Jumanakaxa suma sarantapxtati?
  
  "Janiw kunas jan yäqatäñap munkti. ¿Kunas ukajja?
  
  Kupi amparapanxa tatakuraxa mä jisk"a ch"iyara caja apt"ata.
  
  -Uka sutinakaxa ukatxa#225;ntos Óleo. Ukax jupar mä jach"a ch"am churañatakiw.
  
  -¿Jichhax kuns luqtani sasin amuyta?
  
  - Janiwa jiwasana yatxatañasatakikiti. Ukampis mä el. Era un católico devoto, ¿verdad ukat juk"ampinaka?
  
   - Ukawa. Ukat nayax janiw jupar sum luqtkayätti.
  
  -Walikiwa, dottora, taqi respetompi... janiw uk yatktati.
  
  Panpachaniw escalerat saraqapjjäna, cripta mantañawjan utjkäna uka qellqat jan kayump taktʼasisaw amuyasipjjäna. Mä jisk"a pasillot cámara uksaruw sarapxäna. UACV ukan yatxatirinakax pä ch"aman generador ukanakaw utt"ayapxäna, jichhax uka chiqaruw qhant"ayawayi.
  
  Pontiero chachajj jan kuns lurasaw pä columnanak taypin warktʼasïna, uka columnanakajj pasillo taypinwa mä truncado ukham jiljjattäna. Jupax cinturakamaw q"ala jan isinïtayna. Karoskix amparanakap mä qalaruw cinta conductora ukamp chint"äna, amuyataxa, uka pachpa rollo ukat había ukax Robaira ukamp apnaqatayna. Uñchʼukiñ Diosax janiw nayranïkiti, janirakiw lakanïkisa. Ajanupajj wali axsarkañ chʼiyjataw uñjasïna, wila ñikʼutanakapas pechopat warktʼatäjjänwa, mä ajjsarkañ adornonakjama.
  
  Paolax p"iqip alt"asïna, kunawsatix awkipax qhipa comunión apt"askäna ukhaxa. Sacerdoten zapatonakapax ch"iyara ukat jan q"añuni, mä gore estanqueruw takt"asi. Inspectorajj salivap manqʼantasaw nayranakap jistʼarasïna.
  
  -Dicanti ukaxa.
  
  Nayajj jupanakar wasitat jistʼarayäta. Dante sat chachajj jupanakan jakʼapankänwa. Fowler chachajj niyaw tukuyjjäna ukat suma chuymampiw sarjjañatak kuttʼjjäna.
  
  -¿Dókawkirus saraskta tata?
  
  -Mistum. Janiw nayajj jan waltʼayasiñ munkti.
  
  "Janiw ukhamäkiti, tata. Kuntï jumat sapki ukanakat chikat cheqächi ukhajja, wali amuytʼasir jaqëtawa. Yanaptʼiriw khithatäyätamjja, ¿janich ukhamäki? Walikiwa, ay jiwasataki.
  
  Wali kusisitaw Inspector.
  
  Paola kullakajj salivap manqʼantasisaw parlañ qalltäna.
  
  "Amuyataxa, Pontierox atrós punkuruw mantatayna. Chiqans punku timbre phust"apxäna ukat falso monjex normal ukhamaw jist"aratayna. Karoski jupampiw aruskipt"añama ukat juparux atacañamawa.
  
  - Ukampis ¿donde?
  
  "Aka alayax utjañapänwa. Jan ukhamäkanixa, patat wilax utjani.
  
  -¿Kunatsa ukham lurpachäna? ¿Inas Pontierox kuns thujschi?
  
  Fowler jilatajj akham sänwa: "Ukat pächastwa. Nayax amuyta, Karoskix mä oportunidad uñjasax chiqaw sasaw amuyta. Nayax cripta ukar sarañ thakhi uñacht"ayañ munta ukat Pontierox sapakiw saraqani, maynirus jaytawayxani sasaw amuyta.
  
  - Ukaxa wali amuyuni. Inas Francesco jilatarojj jankʼak jaytjjchirista. Janiw juparux perdón mayiskti mä jan ch"amani chuyman jaqir uñtatapatxa...
  
  "...ukampis kunatix jupax monje ukhamätaynawa. Pontierox janiw monjenakarux axsarkänti, ¿janich ukhamäki? Pobre ilusionista, Dantex quejasi.
  
  - Mä suma lurt"apxita, Superintendente.
  
  Fowler kullakajj mä juchañchañ gestompiw chuymapar purtʼäna. Dantex maysaruw uñtäna.
  
  -Chiqpachansa nayaxa llakistwa. Ukhama sarantaskakiwa, Dicanti.
  
  - Aka chiqaru purisaxa, Karoskixa mä ch"iyara yämpiwa jawq"jatayna. Jiwasax broncet lurat candelabro ukhamänwa sasaw amuyapxtanxa. UACV ukankirinakax nayraqatw juparux juchanchañatak apxapxi. Jupax jiwat jaqi jak"an ikiskäna. Ukat juparux atacatayna ukat luratayna... ukhama juparux. Jupajj wal tʼaqhesiñapäna.
  
  Arupax p"akjataw uñjasïna. Mayni pänix cientifico forense ukan jan ch"amanïtapat janiw yäqapkänti. É sta tosió ukax imantañataki ukat janïr wasitat arsuñkamax tonalidad ukar kutt"ayañataki.
  
  - Ch"amaka chiqa, wali ch"amaka. ¿ ¿Jumax wawatpach trauma ukar wasitat lurtati? ¿Kuna pachasa nayaxa¿ armarioru jist"antata?
  
  -Inasa. ¿Amuyasajj kuna pruebanaksa jikjjatapjjpachäna?
  
  "Janiw yaqha yatiyawix utjkänti, jan ukasti anqäxat yatiyawikiw utjäna sasaw amuyapxta. "Vexilla regis prodeunt infiernos ukaxa mä juk'a pachanakwa lurasi".
  
  Ukat sacerdotejj mayampiw jaqokipäna: "Infiernon reyin banderanakapajj nayrar sartaskiwa" sasa.
  
  -¿Qué significa, ¿Jan wali jaqi? sasaw Dante kullakarojj jisktʼäna.
  
  "Jumanakax uk yatipxañamawa.
  
  "Jupax Ridizadnitsa markan jaytañ amtaspa ukhax janiw katuqkaniti, tata.
  
  Fowler jilatajj wali llakitaw jachaqtʼasïna.
  
  "Janiw kunas amtanakajat apaqkituti. Akax nayra achachilapan arsutapawa, Dante Alighieri.
  
  "Jupajj janiw nayra achachilajäkiti. Nayan sutijax apellidowa, ukat jupan sutipax mä suti churatawa. Jiwasax janiw kuna lurañas utjkistuti.
  
  -Ah, disculpeme ukaxa. Taqi italianonakjamarakiw Dante jan ukax Julio Cesar ukan jutirïpxtwa sapxiwa...
  
  "Khitinakat jutirïtansa uk yatipxtwa.
  
  Jupanakax sayt"asisaw mä jach"a jach"a tukuñkamax uñch"ukipxäna. Paola kullakajj jupanakar arstʼäna.
  
  - Jumatix xenóPhobos ukan arsuwinakapamp luratästa ukhax sarantaskakiñäniwa.
  
   Ukax mä carraspeó antes de continuar ukhamawa.
  
   - Kunjamtï jumanakax yatipktaxa, "inferni" ukax Divina Comedia ukan qillqatawa. Dante ukat Virgilio jupanakax infiernor sarapki uka tuqitwa. Ukanakax mä cristiano mayisïwipat mä pä arunakawa, saxrarukiw katuyasi, janiw Diosar katuyaskiti. Waljaniw aka frase ukax hereje ukham uñjañ munapxäna, ukampis chiqans Dantex ullart"irinakapar axsarañjam uñt"ayasiñakiw luratayna.
  
  -Ukham munasmati? ¿Ajjsarañasataki?
  
  "Infiernojj jakʼankjjewa sasaw ewjjtʼistu. Nayax janiw Karoski ukan qhanañchäwipax infiernor sarañjamäkiti. Jupax janiw ukhama culturanikiti, uñacht"ayañ munaskchisa. ¿Janiw nayat yatiyawinakax utjkiti?
  
  Paolajj akham sänwa: "Janiw cuerpon utjkiti. Jupajj dueñonakar uñjapjjatap yatïna, ukatwa wal sustjasïna. Ukat naya laykuw uka tuqit yatxatäna, kunattix Ville de Pontiero jilataruw jan jaytjasis jawstʼta.
  
  -¿ ¿Jan wali jaqir jikxatañ atipxtanxa? sasaw Dante kullakarojj jisktʼäna.
  
  - Nick chachan teléfonopampiw empresar jawsapjjäna. Sistema de ubicación celular ukax teléfonox jist"antat jan ukax red ukan coberturap jan utjatap uñacht"ayi. ú qhipa post ukax cerco ukar chint"añ munta ukax Atlante hotel ukan patapankiwa, aka chiqat kimsa patak metros ukch"akiwa.í - Dicanti jaysawayiwa.
  
  Fowler jilatajj akham sänwa: "Ukham cheqapuniw qheparaskta" sasa.
  
  "Waw, nayax juparux sacerdotjamaw amuyta. Jumax yatisktawa, nayax modesto jaqïtwa.
  
  Fowler chachajj janiw uk jan walit uñjkänti.
  
  "Dante amigo, nayamp maranïkasaw maynix jakäwin kunanaktï utjki ukanakamp kusistʼañ yatiqi. Yämas kunapachatix Tíili Sam jupanakar qullqi churki ukhaxa. Nayrajj wali jan wali cheqanakaruw sarawayta.
  
  "Amuyastwa tata. Yattwa.
  
  -¿¿Jumax insinuación sañax wakisispati?
  
  "Janiw kuns sañ munkti, janirakiw kuns sañ munkti. Nayax ukhamakiw iyawstxa, jumax juk"amp jan wali chiqanakan ikirïtaxa... ministerio layku.
  
  Dantex sapürut sipans juk"amp uñisiripunïnwa, ukat Fowler tatax uñisiñatak razonapjamarakïnwa. CSI ukax janiw kuna amtampis lurasi ukx amuykiti, ukampis jupax amuyasïnwa, ukax panpachaniw sapaki, nayraqatar uñkatas uñch"ukipxañapäna.
  
  -Ukhakiwa. Anqar mistuñäni mä juk"a suma samana katuqañataki.
  
  Panpachaniw Dicanti arktasax iglesiar kutt"apxäna. Doctorax enfermeranakaruw yatiyatayna, jupanakax niyaw Pontieron janchip apthapipxaspa. UACV irpirit mayniw jupar jak"achasisin yaqhip jikxatatanakapat yatiyäna. Paolax p"iqip ch"allxtayäna. Ukat Fowler jilataruw uñtäna.
  
  -¿ Mä juk"a concentración lursnati, tata?
  
  "Chiqansa, dottor.
  
  -¿Dante?
  
  -Faltaria ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi.
  
  "Janiwa, akax kuntix jikxatapkta ukawa: rectoran oficinapanx mä vestidor profesional ukaw utji ukatx laq"unakax mä mesa patxankiwa, ukax pasaporte ukar uñtasitaw sasaw amuyapxta. Mä qhawqha alcoholampi phichhantapxirïta, ukhamax janiw kunas waljax utjkänti. UACV ukan irnaqirinakax laq"unak apsusipxäna, kuns q"umachapxaspati janicha uk uñjañäni. Rectoran utapan imprentanakak jikxatapkäna ukax janiw Karoski ukankänti, kunatix manunïki ukaruw thaqhapxañapäna. Dante, jichhürunakanx lurañanakaw utji. Francesco tatax khitis uk yatxatañamawa, qawqha pachas akankawayi. Iglesian ordinario parroquianonak taypin thaqhapxam.
  
  - Walikiwa, uñakipiri. Nayax nayra jakäwiruw ch"allt"asiñ munta.
  
  -Dejez ukax chiqañchäwinakat juti. Karoski jilatajj nanakamp chikaw anatirïna, ukampis ajjsarasaw jikjjatasïna. Jupax imantasiñatakiw t"ijtäna, ukat mä juk"a pachatakix janiw él tuqit kuns yateqkañäniti. Jiwasatï aka qhepa horanakan kawkhantï jikjjataskäna uk amuytʼsna ukhajja, inas kawkhantï jikjjataskäna uk yatjjatsna.
  
  Paolax jamasatw chaleco bolsillopar amparanakap ch"uqt"asïna, kuntï jupax jupa pachpa siskäna uk iyawsañataki. Saxranakax jiwañapkamaw sayt"asipxäna ukat ukax utjaspawa, janiw jaya demandat sipansa juk"ampïkaspas ukham uñacht"ayapxarakïna.
  
  Dantejj pä hora qhepatwa kuttʼanjjäna. Jupanakamp chikaw mä chika marani senadoramp chikt"ata, jupax Dikanti jaqin sarnaqäwip wasitat arsu. Kunapachatï nayrïr papax jiwxäna ukhaxa, Darío jilata, Francesco jilataw uñstäna. Ukajj niya kimsa mara nayraw pasäna. Niyakejjay Diosar mayiskta ukhatpachaw iglesia ukat rectorar qʼomachañ yanaptʼawayta. Seguin la señora el Tom jilatajj altʼat chuymanïñatakisa, cristianor iyawsañatakis mä uñachtʼäwiwa. Jupax parroquiarux ch"amampiw irpxaruwayäna, janiw khitis el.
  
  Taqi kunat sipansa, mä suma jan wali arsuwipunïnwa, ukampis mä juk"a amtañani, ukax qhana chiqawa. Basano habí jilatajj noviembre phajjsin 2001 maranwa jiwjjäna, ukajj Karoski chachan país ukar mä jukʼsa mantañapatakiw yanaptʼäna.
  
  -Dante, mä favor luram -sasa. Kuntix carmelitas ukanakax Francesco Toma, Pidió Dicanti uñt"apki uk yatxatapxañani.
  
  - Hare mä qawqha jawsatanaka. Ukampis nayax suyt"twa, wali juk"ak katuqañäni.
  
  Dantex nayrïr punkut mistuwayxäna, Vaticano markan vigilancia ukan oficinapar sarañataki. Fowler jupax inspectorat despedida sasaw säna.
  
  - Hotelar sarasin mayjt"ayaskä ukat qhipat jupar uñjarakï.
  
  - Morgue ukana utjañapawa.
  
  "Janiw kunatsa ukham lurañamatak utjkiti, Inspector.
  
  -Jïsa, nayaxa.
  
  Jupanak taypinx amukt"añaw utjäna, ukax mä religioso q"uchumpiw ch"amanchasïna, uka q"uchux peregrinox q"ucht"añ qalltäna, ukatx walja patak jaqinakaw q"uchupxäna. Intejj qollunak qhepäjjat imantatäjjänwa, ukat Roma markajj chʼamakaruw purtʼasïna, callenakapan jan jaytjasisa jaqenakajj sarnaqapkchïnjja.
  
  "Chiqpachansa uka jisktʼanakat maynïrix qhip qhipa subinspector istʼkäna ukawa.
  
  Paola Siguio kullakax amukiw jikxatasi. Fowler jupax walja kutiw uñjatayna kunatix jichhax forense warmix pasaski, uka lurawix mä Poñero masipan jiwatapat qhipatwa. Nayraqatxa, euforia ukat venganza munaña. Kunatï paskäna uk amuyasajj jukʼat jukʼatwa qaritäjjäna ukat llakitaw jikjjatasïna, ukat uka chʼajjwañajj cuerpoparuw jan waltʼayäna. Ukat, tukuyañatakix, mä ch"amakt"at jikxatawiruw ch"allt"asiña, mä mistu colerasiña, juchañchasiña ukat chuym ust"ayasiña, ukax kunapachatix Karoskix carcelan jist"antatäni jan ukax jiwxani ukhakiw tukusini. Ukat inas ukapachas jan ukhamäkchiti.
  
  Tacerdotejj Dicanti chachan amparapampiw amparapamp uchañ munäna, ukampis qhepa horasanwa jarkʼaqasïna. Inspectorajj janis uñjkchïnjja, niyakejjay qhepäjjat saytʼatächïnjja, kunas intuición ukar chʼamañchtʼpachäna. Se giró y miró a Fowler ukax mä jach"a uñacht"äwiwa.
  
  "Wali amuyt"asim, tata. Jichhax jupax yatiw akankxatamxa ukat ukax taqi kuns mayjt"ayaspawa. Ukhamaraki, janiw taqpach yatktanti kunjams uñtasi. Jupajj disfrazasiñ wali sumwa uñachtʼayäna.
  
  -¿Ukhamajj phisqa maratjja, ¿kunas mayjtʼani?
  
  "Tata, Karoska markan fotop uñachtʼayapkitäna uk uñjta, ukat Francesco jilatarus uñjaraktwa. Janiw kunas ukampi lurañax wakiskiti.
  
  "Iglesianxa wali chʼamakäxänwa, janiw nayra Carmelita jaqirux sinti istʼapktati.
  
  "Tata, pampachapxita, munasipxita. Nayax fisiognomía tuqit wali yatxattʼatätwa. Inas ñikʼutap chʼuqtʼasirïchïna ukat ajanup chikat chʼuqtʼir barba uchatächïna, ukampis chuymankipstat jaqjamaw uñnaqäna. Jupax wali suma imantasiñ yati, jichhax yaqha jaqiruw tukuspa.
  
  "Walikiwa, nayranakaparuw uñch"ukiyäta, dottor. Jupatï thakijar jarkʼantani ukhajja, ukhamätap yatjjarakïwa. Ukat nayax janiw jupan k"arinak luratax askïkti.
  
  "Janiw kʼarinakakïkiti, tata. Jichhax jupax mä cartucho 9mm ukat kimsa tunk balas ukaniwa. Pontiero chachan pistolapasa ukat revista de repuestopas janiw utjkänti.
  
  
  
  Morgue Municipal ukaxa
  
  Jueves 7 uru achuqa phaxsit 2005 marana 01:32 alwa pacharu
  
  
  
  Jupax treo ukarux autopsia ukar sarañapatakiw amparapamp uñacht"ayäna. Nayrïr pachatpach adrenalina sat qullax jankʼakiw puriwayxi, ukat jukʼampiw aynachtʼañ qalltawayta. Mä coroner ukan bisturípamp irnaqir masipar ch"iyjatap uñjañax niyas ch"amapat sipans juk"ampïnwa, ukampis nayax atipt"awaytwa. Coronerox Pontierorux pusi tunk kimsan kutiw mä jan ch"ukuni yämp ch"ankhachapxatayna, inas wilamp ch"allt"at candelabro ukhamächïna, ukax jan wali lurañ chiqan jikxatasitapatw jikxatasïna. Kunatsa janchipan ch"iyjata, kunkapax ch"iyjata, ukax laboratorio ukan cuchillonak fundicionanak churañkamaw suyt"ayata.
  
  Paolax mä sensual neblina tuqiw uka amuyt"äw ist"ani, ukax janiw kunakipans t"aqhisiñap jisk"achkaniti. Jupajj saytʼasisaw taqe horanak taqe kun uñchʼukani, munañaparjamaw jan jaqenakjam castigo lurani. Dante chachajj autopsia lurañ cuartoruw tʼijtjjañapatak jaytäna, mä qhawqha jisktʼanak jisktʼasajj jankʼakiw sarjjäna. Uka nuwasiñax utjarakïnwa, ukampis mä uñachtʼäwikïskänwa. Mä juk"a pachatxa, muspharata ukat muspharataw sarxäna, mä qawqha horanak nayraw íL ukamp aruskipt"atapat arsu.
  
  Coronerojj tukuyjjäna ukhajja, CAD sat metalat lurat mesaruw jaytäna. Jupax amparanakapamp ajanupar ch"uqt"añampïskäna ukhax Paolax akham sänwa:
  
  -Janiwa.
  
  Ukat coronerojj amuyasaw jan mä arsa arsüna.
  
  Uka janchix jariqatäxänwa, ukampis mä jukʼa wila qʼaphiw mistunïna. Directa, janq"u, thaya qhananxa, jisk"a inspector junior ukaxa 250 grados ukjamawa uñch"ukiski. Jawqʼjatanakajj usuchjasiñ chimpunakjamaw cuerpop chʼamaktʼayani, ukat jachʼa usuchjatanakajj qʼañu lakanakar uñtataw wilajj cobre thujsajj mistuni.
  
  Paola kullakajj mä sobre jikjjatäna, ukanjja Pontiero chachan bolsillonakapan utjkäna ukanakaw utjäna. Rosario, llavenaka, billetera. Mä conde manq"aña, mä encendedor, mä jan jist"arat paquete tabaco. Uka qhipa yänak uñjasaxa, janiw khitis uka cigarronak fumañapäkänti, uk amuyasax wali llakitaw jikxatasïna ukat sapakiw jikxatasïna. Ukat masipax, amigopax jiwataw sasaw chiqpachapuni amuyañ qalltäna. Jan iyaw sañ munasaw cigarro cajat maynïr apthapta. Uka k"achachatax jist"arañ cuarto ukan jach"a amukt"awiparux mä jakañ nina naktäwimpiw junt"ucharaki.
  
  Paola kullakajj awkipan jiwatapat jankʼakiw hospitalat sarjjäna. Nayax chhuxriñchjasiñ munañax chhaqtayawaytwa ukat mä juk"a umañampiw makhonda umawayta. Uka chhullunkhayaxa chiqaru jaquntañawa jark"ata cigarro pitañ chiqaru, kunjamatixa Pontiero ukaxa lurañ munkän ukhama.
  
  Ukat él ukar despedida sañ qalltañamawa.
  
  
  Maldición ukhamawa, Pontiero. Maldición ukax wali askiwa. Mierda, mierda ukat mierda. ¿kunjamarak ukham torpe ukhamäspasti? Taqi kunas juma layku. Nayax jank"akiw pist"ta. Janiw warmimarus cadásee uñjañapatak jaytapkti. Jupax askinak churitu, maldición jupax askinak churtamxa. Jupax janiw saykataskaspati, janiw jumar ukham uñjasax sayt"kaspati. Ay Diosaja, Enza. ¿ Jumatakix normal ukhamawa, nayax ú qhipa jaqit é aka pachanx q"ala jan isin uñjirïta? Nayax arsuwayta akax janiw kuna kasta intimidad jumanakamp utjañ munkti. Janiwa, akapachankir taqe policianakat sipansa, jumaw jistʼantat carcelar mantañatakejj jukʼamp jan wali candidato ukhamäyätajja, ukat ukajj mereceraktawa. Taqi kunas jumataki. Torpe, torpe, patán, ¿janit uñjkasma? ¿Kunsa jumax aka laq"un luraskta? Janiw nayajj uk creykti. Jumax sapa kutiw Pulma policiat jaltxayäta, maldito tatajarjama. Dios, janiw amuyt"kasmati kuntix nayax amuyirïkta sapa kutix istace ukan mierda fumañ yatta. Nayax kutt"anxayätwa, tatajaruw hospitalan ikiñan uñjä, bañeras ukan pulmonanakap thuqhuski. Ukat jaypʼunakajj taqe kunwa yatjjatta. Maíanatakixa, facultad ukaru. Jayp"unakax chhuxriñchjasiñ tuqit jiskt"äwinakampiw p"iqijar phuqhantawayta. Nayax sapa kutiw iyawsirïta, jupax ikiñan kayuparuw jutani, avemar ukat awk taykanak taypin bloque ukar sarkasax amparat katxaruñapawa, ukat enfermeranakax juparux asnupar chhuxriñchjasipki uk uñjarakta. Aka, akax utjañapänwa, janiw akax utjañapäkiti. Pat, ¿nayar jawst"apxitasmati? Infierno, nayax nayar jachaqtʼasisma sasin amuyta ukhaxa, perdón mayisiñampi sasiwa. Jan ukajj ¿nayan juchajäkaspas ukhamti amuyasta? Warmimasa awk taykamasa janiw jichhajj uka toqet lupʼipkiti, ukampis niyaw uka toqet lupʼipjjapjje. Kunapachatï maynix taqpach sarnaqäwip jupanakar yatiyki ukhaxa. Ukampis janiw, Pontiero, janiw nayan juchajäkiti. Jumankiwa ukat jumanakan juchamakiwa, maldición, juma, naya ukat juma, loqhe. ¿Kunatsa infiernojj aka jan waltʼäwin jikjjatasta? Ay, maldecitäpan wiñay confiyañax taqi cassock uchasirinakaru. Cabra Karoski, somo jiwasa la jagó. Walikiwa, jumat katuqta ukat jumax payllawayta tí. Aka barba, aka nayra. Jupax lentes uchasïna jiwasanakat chhuxriñchjasiñataki, jiwasat larusiñataki. Wali khuchhi. Jupax chiqak ajanujaruw uñtäna, ukampis janiw nayranakap uñjkti, pä vidrio cigarro ch"akhanakat ajanujar katxarutapatxa, uka barba, uka nayra. ¿ ¿Janiw yatkti, wasitat uñjasax uñtʼasiristxa, uk iyawsañ muntati? Kuntï jumanakajj amuyapkta uk nayajj yattwa. Robairax crimen ukan fotonakap uñakipañapawa, jan ukax ukan uñstaspa, qhipäxans ukhamaraki. Ukat nayax uk lurañ munta, Dios layku. Nayajj ukham lurañ munta. Ukampis janiw ukham tukuñamäkiti. Ukat jan jachaqt'asimti, cabra, jan jachaqt'asimti. Ukajj Diosan askipatwa lurasi. Janïr jiwkasaxa, nayaruw juchañchañ munta. Janiw khitirus atiniskti, janiw kuns lurkti. Amuyasipxam, nayax jiwañampïtwa. ¿ Kunatsa walja yaqha iwxanaka utji ukxa yatisinati jani qhiparu arktasa?ías tú? Diosa, Pontiero. Qhawqha kutis nayar jaytanukusta. Wiñay jan walt"awinakamatxa, sapakiw aka monstruo nayraqatan qhiparawayta. Maldición, jiwasatix tatakurar arktan ukhax cassocks ukax automáticamente suspecto ukhamaw tuku, Pontiero. Janiw akampi nayar jutapxamti. Francesco tatax jan kuns lurañjamäki ukat ch"ullqhi chuyman jaqiruw uñtasi sasinxa janiw chiqapar uñjañamäkiti. Kuns infiernox jupax chukinak layku churtamxa. Maldición ukax, maldición ukhamawa. Kunjamsa uñissma, Pontiero. ¿ ¿Kunsa warmimax jiwatamat yatisax säna uk yattati? Jupajj akham sänwa: "Janiw jupajj jiwkaspati. Jupax jazz ukarux walpun munasi". Jupax janiw "pä yuqall wawaniwa" jan ukax "jupax chachajawa ukat juparux munastwa" siskänti. Janiwa, jupax jazz ukarux munastawa sasaw säna. Kunjamatix Duke Ellington jan ukax Diana Krall ukax fucking cuerpo armadura. Maldición, jupax jumaruw jikxati, jupax kunjams jakaskta ukx jikxati, jupax husky aruma ukat meow ukanak ist"tam. Jumax cigarro fumañjamaw thujsta. Kunsa jumax fumayäta. Kunjamsa nayajj jumar uñisipjjsma. Bendito saxra... ¿Kunas jichhax jumatakix taqi kunatix mayipkta ukax askïspa? Khitinakatï jumar confiyapkta ukanakajj jumat jitheqtapjjänwa. Jisa, Piazza Colonna markan pastrami manq"apkta uka uru amtastwa. Sacerdotenakax janiw jaqinakjamäpkiti, janiw jaqinakäpkiti sasaw sapxista. Uka Iglesiajj janiw uk amuykiti. Ukat nayax juramento lurapxsma, San Pedron balconap uñch"ukiskir tatakuran ajanupar sapxañamataki, juramento lurapxsma. Nayax mä pancartaruw qillqt"askta, ukax wali jach"awa, juykhükasas uñjaraktwa. Pontiero, jumax wali uñt"atawa. Ukajj janiw jiwasan nuwasiñasäkänti. Oh my gosh, nayax axsaratwa, chiqpachansa axsararaktwa. Janiw nayajj jumar uñtasit tukuyañ munkti. Aka mesaxa wali suma uñtatawa. Karoskix utajar arktaspa ukhaxa, ¿kamachasmasa? Pontiero, idiota, akax janiw jiwasan ch"axwañasäkiti. Ukax sacerdotenakampi Iglesiapampi ch"axwañawa . Ukat jan Mamajax ukhamarakiw sapxita. Janiw Diosar creyjjäti. Jan ukasti, nayajj iyawstwa. Ukampis janiw sinti suma jaqinakäpkaspas ukham amuyktti. Munasiñajax mä jiwat jaqin kayunakaparuw jaytawayapxäma, jupax kimsa tunk maraw uka urut jakañapäna. Jupax sarawayxiwa, nayax desodorante barato mayipxsma, Pontiero. Ukat jichhax jiwatanakan thujsapax qhiparaski, taqi jiwatanakat aka urunakan uñjktan ukanakatxa. Diosax yaqhip luratanakapar jan askinak lurasax jankʼaki jan ukax qhipat isthapir cuerponaka. Ukat sapráver ukax taqit sipan juk"amp q"añuchatawa. Jan ukham uñchʼukipjjamti. Diosajj nayaruw creyitu sasin jan sisjjamti. Suma Diosax janiw kunas pasañap munkiti, janiw jupan maynix uwijanak taypin lobor tukuñapatak jaytkiti. Jumax nayampjamawa, Fowler tatanjama. Aka mamax taqi kunatix jupar uchapki ukanakamp alayaruw jaytatäna, jichhax wawanakar violañat sipans juk"amp ch"ama emocionanak thaqhaski. ¿Kunsa juma pachpat yatiyasma? ¿Kuna kasta Diosas jumar uñtasit kusisit bastardos ukanakarux mä fucking refrigerador ukar uchañapatak jayti, compañíapax ismuchatäskäna ukat taqpach amparam usuchjatanakapar uchañapataki? Infierno, akax janiw nayrax nuwasiñajäkänti, nayax taqpach Boy ukar mä juk"a amtañaw munta, qhipharux uka degenerados ukanakat mayniruw katjawayta. Ukampis, amuyataxa, janiw nayax akankkti. Janiwa Mä juk"a. Janiw kuns samti. ¡Jan jark"aqapxitati! ¡ ¡Janiw nayax warmikïkti ukat janiw! Dios, nayajj wali obsesivo jaqëyätwa. ¿Kunas jan walïki uk iyaw sañaxa? Janiw sum amuytʼasirïkti. Taqi ukanakax qhanaw nayat sipan juk"ampi, ukampis niyawá. Taqi kunas tukusxiwa. Infierno, janiw nayan nuwasiñajäkänti, ukampis jichhax ukhamätap yatxa. Jichhax privado ukhamawa, Pontiero. Jichhax janiw Vaticano, Sirin, Boyars ukat prostituta ukanakan presión ukanakat llakiskti, jupanakax taqiniruw línea ukar uchapxi. Jichhax nayax taqpach sarañ munta ukat janiw nayax thakhin p"iqip turkañax wakiskiti. Nayax juparux katjañ munta, Pontiero. Jumataki ukhamaraki nayataki. Warmimatakix khititix ahhi anqan suyt"i, ukat pä brats ukanakataki. Ukampis jilpachax juma layku, kunatix thaya ukat ajanumax janiw ajanumäxiti. Dios, kunas infierno jaytawaytamxa. Kunjams mä bastardo jaytawaytam ukat nayax sapakïkaspas ukhamaw jikxatasi. Nayax jumarux uñissmawa Pontiero. Walpun jumar faltasipjjsma.
  
  
  Paolax pasilloruw mistuwayxäna. Fowler jupax suyt"askäna, pirqar uñch"ukiskäna, mä lawat lurat bancon qunt"atäskäna. Jupar uñjasajj saytʼasïna.
  
  -Dottora, nayaxa...
  
  "Walikiwa, tata.
  
  -Janiwa normaläkiti. Nayax yattwa kuna jan walt'äwinakas utji. Jumax janiw walïktati.
  
  "Chiqansa janiw walikïkti. Maldición, Fowler, janiw mayamps jupan amparapar jaquntatäxäti, llakit liwxatasa. Ukax ñik"utanakakiw lurasi.
  
  Jupax niyaw sarxäna, kunapachatix panpachanimp uñacht"ayawaykta ukhaxa.
  
  "Dikanti, aruskipt"añasawa. Nayajj jumat wal llakista.
  
  -¿Ust"ata tambien ukaxa? Kunas machaqäxi. Nayax llakistwa, ukampis janiw parltʼasiñatakix tiempox utjkituti.
  
  Doctor Boy sat waynax thakiparuw mantawayi. P"iqipax pechoparuw nivel de pecho ukar purintäna.
  
  "Janiwa amuykiti, Dicanti. Nayax juparux uka cajat apsuñ munta. Jichhax estacas ukanakax wali jach"awa.
  
  Paola alzo la Vista ukat juk"ampinaka. Jupax qhiparaniwa... jupar uñkatasa ukat arst"ani... juk"at juk"at, wali juk"at juk"at, mä hielo arumpi, mä tonadampi.
  
  "Kʼumaräñamawa, Carlo, kunattix mä kutikiw ukham siristxa. Nayax khititix Pontiero ukar ukham lurawayki ukaruw katjä. Janiw jumasa ni khitis uka tuqitxa kuns sapkiti. ¿Naya pachpat qhanstayasta?
  
  "Janiw sum amuyaskiti khitis akan p"iqinchaski, Dicanti.
  
  -Inasa. Ukampis nayatakix qhanaw nayatakix akax lurañajawa. Mä chiqar sarxam, mirä amp suma.
  
  Waynax jaysañatakix lakap jist"arasïna, ukampis uka lantix maysaruw kutt"awayxäna. Paolax colerat kayunakap mistuñ tuqiruw irpäna.
  
  Ukax mä sonrea satawa.
  
  -¿Kunas ukhama, tata?
  
  -Jumaxa, chiqpachansa. Jan nayar chuym ustʼayapjjetati. Janiw uka juchañchäwit jankʼak apsuñ amtktati, ¿janich ukhamäki?
  
  UACV ukan irpiripax wali musphataw uñjasi.
  
  Paolax wali ch"amani ukat independiente warmiwa, ukampis jupax chuym ch"allxtañapawa. Taqi uka colerasiñax jichhax jikxataskta ukax mä foco, dirigido ukhamawa.
  
  "Jefe... Nayax arunak ist"twa, ukampis janiw chiqaw ist"kti.
  
  -Waliki. Nayajj uk uñtʼtwa. Jupatakejj ajjsarañaw jikjjatasta. Jupan chʼamanïtap yatiñapänwa, ukhamat nayrar sartañataki. Jupajj churkitäna ukat sipansa yaqha jaysäwiw jupar thakit jaqonukuñajatak yanaptʼitäna. Janiw normal jaqimp jikisktanti.
  
  Jichhajj taqe chuymaw parltʼañama.
  
  Fowler jupax nico policía ukat administrador ukanakan qhipäxapan mä jaqiw jakasir uñjäna. Jupax uka pachanx wali alwat uñjäna, ch"iyjata isimp isthapt"ata ukat mä ch"iyjata almampiw uñjäna, mä apnaqiripan jiwatapatxa. Uka nuwasïwix walja tiempow jupa pachpa jachʼañchasiñatak apstʼasispa, ukampis niya sapa kutiw Paolan qhipäxapar purtʼasïna. Ain jupax wali munasiñampiw jikxatasïna, ukax qhanaw amuyasïna.
  
  "Fowler tata, mä favor mayisiñajawa.
  
  -Janiwa chiqpachansa.
  
  -¿Somo siwa? Waynaxa wal muspharäna.
  
  Jupajj janiw uka toqet jisktʼañapäkiti. Nayaw uñjä, jupar llakisiyañataki. Suma jan ukax jan wali, kimsanikiw qhiparapxta. Fabio Dante, Dicanti ukat nayamp chika. Jiwasax comm.
  
  
  
  UACV ukan Jilïr Irpiripa
  
  Lamarmora tuqi, 3
  
  Jueves 7 uru achuqa phaxsit 2005 maran 08:15 alwa pacharuw purini.
  
  
  
  "Janiw Fowler-arux atiniskasmati, Dicanti. Jupax jiwayir jaqiwa.
  
  Paolax llakit nayranakap Karoski chachan expedientepar uñtayäna. Mä qhawqha horanakakiw ikirïna ukat alwajj escritorioparuw kuttʼjjäna. Kunas jan uñtʼatäki: Paolajj walja tiempo desayunañsa ukat samarañampiw irnaqäwipar puriñ munirïna, ukat wali arumkamaw sarjjäna. Pontiero chachajj ukhamatwa romanonakan alwajj faltasiyäta sasaw säna. Inspectorax janiw uka taykarux askit uñjkänti, kunatix jupax amigoparux taqpach yaqha tuqit jach"añchäna, ukampis oficinapat alwax juk"amp sumaw jikxatasïna. Roma qullunakanx qhanax q"añuw jalnaqäna, kunawsatix intin qhanapax sapa edificion, sapa patat qhiparäna, Wiñay Marka arte ukat suma uñnaqt"anïtap katuqasa. Uka cuerpon uñnaqanakapasa ukat saminakapasa wali sumaw uñstäna, khitis punku llawintasin permiso mayispa ukhama. Ukampis khititix jan thuqt"asis ukat jan suyt"at juchanchawimp mantawayki ukax Fabio Dante satawa. Superintendentejj amtapkäna ukat sipansa chika hora nayraw purinïna. Jupax amparapan mä sobre apt"ataw lakapanx katarinak apt"ata.
  
  - Dante, ¿jumax umañ munktati?
  
  -Janiwa kunasa ukhama. Nayax juparux jiwayir jaqiwa sasaw sista. Amtastati nayax sapxsma jan atinisiñamawa él? Sutipajj pʼeqejan mä alarma uñstayäna. Jumax yatisktawa, mä amtawix amuyujan qhipäxapankiwa. Kunatix nayax mä juk"a yatxatawaytwa jupan pallapallanakapat satäkis uka tuqita.
  
  Paola sorbio cafeé sapa kutiw frío. Nayajj wal muspharta.
  
  - ¿Janit jupax pallapallaxa?
  
  - Ay, chiqpachansa ukhamawa. Capilla Militar ukax mä jach"a uñacht"äwiwa. Ukampis janiw vá Poder de Aérea ukan kamachinakaparjamäkiti. Jupax CIA ukankirïnwa.
  
  -¿CIA ukaxa? Jumax sawkasirïtati.
  
  - Janiwa, Dicanti. Fowler jupax janiw sawkasir jaqikiti. Istʼam: 1951 maranwa qamir familian nasta. Tatajax industria farmacéutica jan ukax ukham yaqhanakaniwa. Princeton markan psicología tuqit yatxatawaytxa. Nayax pä tunk puntos ukat grado de honores ukampiw carrera tukuyta.
  
  Magna ukax mä jach"a uñacht"äwiwa. Nayan ximaón calificacionaja. Ukatxa k'arisipxitätawa. Janiw wali yatiñan yateqerïkti sasaw säna.
  
  "Uka tuqitxa ukat yaqha tuqinakatsa kʼarisïnwa. Jupax janiw colegionkir diploma apthapir sarkänti. Amuyatajja, awkipampiw jan waltʼayasïna, ukat 1971 maranwa soldador sarjjäna. Vietnam markan ch"axwäwipax wali jach"apuniw voluntario ukhama. Jupax phisqa phaxsiw Virginia markan yatxatäna, tunka phaxsiw Vietnam markan teniente ukham yatxatäna.
  
  -¿ ¿Janit jupax mä tenientetakix mä juk"a waynäskäna?
  
  -¿ ¿Akax mä chist"awiti? ¿ Colegio voluntario ukat yatiqañ tukuyaña? Nayax yatxatwa, jupax general ukham tukuyañ amtaniwa. Uka urunakan pʼeqeparojj kunas pasäna ukajj janiw yatiskiti, ukampis guerra tukuyatat janiw Estados Unidos markar kuttʼkti. Jupajj Alemania Occidental cheqankir mä seminarionwa yateqäna, ukat 1977 maranwa sacerdotet uttʼayasïna. Afterés ukax walja chiqanakanw kayupan ch"akhanakapax utji: Camboya, Afganistán, Rumania. Jupax China markan visitt"ir saratayna ukat jank"akiw sarxañapäna, ukx yattanwa.
  
  "Janiw kunas ukanakx chiqapar uñjkiti, jupax CIA ukan agentepawa.
  
  "Dicanti, ukax taqpach akankxiwa" Parlkasax Paolaruw fotonak uñacht"ayäna, jach"a fotonakax ch"iyar janq"u uñacht"ayatawa. Jupanakanx mä muspharkañ wayna Fowler ukar uñjta, jupax juk"at juk"at ñik"utap chhaqhayatayna, kunatix genes ukanakax jichha pachar jak"achasiwayi. Jupax Fowler sat chacharuw juntʼu uraqin laqʼat lurat bolsanak uchat uñjäna, uka bolsanakax pallapallanakamp muyuntatänwa. Ukajj teniente rayanakanïnwa. Jupax enfermería ukan mä jachaqt"asir soldadon jak"apan uñjäna. Ukanjja, kuna urutï ordenatäkäna uk uñjäna, Roma markan pachpa Simo Pablo VI sat chachan pachpa comunión katoqasa. Jupax mä jach"a plazan uñjäna, qhipäxanx avionanakaw utjäna, niyaw kunjamtï jupax isimp isthapt"atäkänti, pallapallanakamp muyuntat más jóvenes...
  
  -¿Kunapachas aka ésta?
  
  Dantex qillqatanakap uñakipt"añamawa.
  
   - Akax 1977 maranwa . Tras su ordenación Fowler volvió mä Alemania, mä la Base Aérea de Spangdahlem. Kunjamatix mä capilla militar ukhama.
  
  "Ukat sarnaqäwipax mäkiw uñt"ayasi.
  
  "Niya... ukampis janiw taqpachäkiti. Uka expediente ukanx John Abernathy Fowler, Marcus ukat Daphne Fowler yuqapax teniente de la Fuerza Aérea de Estados Unidos, jupax mä promoción ukat sueldo katuqawayi, "campo ukat contrainteligencia" ukan yatichäwip sum tukuyatatxa.Alemania occidental uksanx.Ch"axwäw jach"a pachanx , fría ukat juk"ampinaka.
  
  Paola kullakajj jan pächasisaw mä gesto luräna. Jupajj janiw sum uñjkänti.
  
  "Suyt"am, Dicanti, akax janiw tukuykiti. Kunjamtï nayrajj siskayätajja, walja cheqanakaruw sarawayta. 1983 maranjja, walja phajjsinakaw chhaqtjjäna. ú Qhip qhipa jaqix él. tuqit kuns yati, jupax Virginia markankir tatakurawa.
  
  Ah, Paolax jaytañ qalltawayi. Mä pallapallax Virginia markan walja phaxsinakaw chhaqhata, jupax mä chiqaruw khithatayna: CIA ukan sede centralapa Langley markan.
  
  -Sarantaskakiwa, Dante.
  
  1984 maranx Fowler jupax mä juk"a pachaw Boston markan wasitat uñstawayi. Awk taykapax julio phaxsin mä auto accidente ukan jiwapxatayna. Chl jupax notario ukan utaparuw saraski, ukat taqi qullqip, yänakap pisinkirinakar jaljañapatakiw mayi. Wakiskiri qillqatanaka firmaña ukatxa sarxaña. Notariox siwa, awk taykapan ukhamarak empresan taqpach yänakapax llätunk tunk chikatani millones de dólares ukhanïnwa.
  
  Dicanti jupax mä inarticulado, frustrado silbato q"uma muspharkañaw arsüna.
  
  "Walja qullqiwa, ukat 1984 maranwa katuqawayta.
  
  "Walikiwa, jupax taqi kunat jithiqtawayi. Jupampi jank"ak uñt"asiristxa, ¿janich ukhamäki, Dicanti?
  
  -¿Qué insinúa, ¿Dante?
  
  - Janiwa kunasa, janiwa kunasa. Suma, taqi loqunak tukuyañatakix Fowler jupax Francia markaruw saraski ukat taqi uraqpacharuw Honduras markar saraski. Jupax base militar El Avocado ukan capillaparuw khitata, niyaw mayor grado ukan jikxatasi. Ukat akanx jupax jiwayir jaqiruw tukuwayi.
  
  Jutïr bloque de fotos ukanx Paolax congelado ukhamaw jaytawayi. Fila jiwat cuerponakajj laqʼamp phoqantat walja sepulturanakanwa ikipjje. Palanakampi ukat mascaranakampi irnaqirinakax juk"akiw ajanunakapan axsarkañ imantapxaspa. Inti jalsun isthapita, allsutäki uka janchinaka. Chacha, warmi ukhamaraki wawanaka.
  
  -¿Dios, Iío, kunas akaxa?
  
  -¿Kunjamarak sarnaqawi yatiñanakamaxa? Nayajj jumat sinttʼasta. Internetanjja, kunas taqe ukanakajj pasaski ukat taqe ukanak thaqhañaw wakisïna. Amuyataxa, Nicaragua markanx mä revolución sandinista ukaw utjawayi. Contrarrevolución ukax contrarrevolución nicaragüense satawa, ukax mä gobierno derechista ukar kutt"ayañ munatayna. Ronald Reagan gobiernox guerrillero insurgentenakaruw yanapt"i, jupanakax walja kutiw terroristas, sogas ukat sogas ukham uñt"ayasiñax juk"amp askïspa. Ukat kunats jan amuyt"apkta khitis uka jisk"a pachanx Honduras markan Embajador ukhamätayna?
  
  Paola kullakajj wali jankʼakiw jakañ qalltäna.
  
  - Juan Negroponte sat jilata.
  
  -¡Premio ukax ch"iyar ñik"utan suma uñnaqt"anita! Base Aérea del Avocado ukan utt"ayiriwa, Nicaragua markamp pachpa frontera ukankiwa, waranq waranq guerrilleros Contra ukanakar yatichañataki. detención y tortura, más como un campo de concentración que un base militar en un país democrático."225;tiko."Uka wali suma ukat qamir fotonak uñacht"ayapxsma ukax tunka mara nayraw apsutäna.185 chachanakaw uka p"iyanakan jakasipxäna , warminakas wawanakas .
  
  "Ay Diosay, kunja axsarkañas taqi kunas -uka fotonak uñjasax wali axsarañawa, ukampis janiw Paolax Fowler-ar pächasiñan askipatak ch"amanchañapatak jark"känti. Ukampis ukajj janiw kuns uñachtʼaykiti.
  
  - Nayaxa taqini. ¡ ¡Ukax mä capilla de campamento de tortura ukhamänwa, ¡Diosan sutipa! ¿ ¿Khitinakarus janïr jiwkasax juchañchatanakar kutt"añ amuyta? ¿Sómo podía éya jan yatktati?
  
  Dikantixa amukiwa uñkatatayna.
  
  - Walikiwa, ¿kunas nayat munasmati? Ukanjja, walja materialanakaw utji. Uka expediente Uffizio ukan uñt"ayatawa. 1993 maranjja, paqallq mara nayraw 32 monjanakar jiwayapjjäna uka toqet qhanañchañatakejj Roma markar jawsapjjäna. Monjanakax Nicaragua markat El Aguacate markaruw jaltxapxäna ukat tukuyapxäna. Jupanakax violatapxiwa, mä gelika ukat, #243;ptero ukat, qhiparusti, mä plaf, monja torta ukaruw sarapxi. Ukhamarus 12 católico misioneronak chhaqhatapat yatiyaraktwa. Uka juchanchawix kunatix jupax taqi kunatix luraskan uk yatitapawa, ukat janiw uka jach"a jan walt"awinak derechos humanos ukar jan yäqañ tuqitx juchanchawaykiti. Taqi amtanakataki, naya pachpas él helicóptero ukar piloto ukham juchañchañataki.
  
  -¿Ukat ¿kunas Qullan Ayunox dicta?
  
  Ukhamajj janiw juchañchañatakejj walja pruebanakajj utjkitänti. Jupax ñik"utap laykuw ch"axwaski. Thisí, keió ukax pä tuqit p"inqachawinak apaniwayi. Nayax amuyta, naya pachpaw CIA ukarux mistxawayta. Mä juk"a pachax liwxatasïna, ukat Acab chachax Instituto San Mateo ukar mantäna.
  
  Paola kullakajj walja tiempow uka fotonak uñchʼukiskäna.
  
  "Dante, nayajj wali, wali jachʼa jisktʼaruw jisktʼäma. ¿ ¿Jumaxa, Vaticano markachirijamaxa, Santa Oficina ukaxa mä institución jan yäqata sasmati?
  
  - Janiwa, Inspector.
  
  -¿ ¿Janiw khitimpis jaqichaskiti sañ munta?
  
  Dante asintió, ukax mä regañadientes satawa. Jichhax kawkirutix munkta ukar sarañamawa, Paola.
  
  "Ukhamaxa, Superintendente, Estado Vaticanoman wali ch"ama utt"ayatapax janiw kuna pruebas Fowler-an juchapat jikxatañjamäkiti, ukat jumax oficinajaruw jaltxayäta, jupaw jiwayir jaqiwa sasina, ukat nayax jan juchañchatax sasaw iwxt"araktaxa.#237;e ukatsti él?
  
  Uka arsutaxa sartasitaynawa, wali colerata ukhamaraki Dikanti mesa patxaru qunt"asitayna.
  
  "Cheme, munat kullaka... jan amuyt"amti janiw yatkti kuna nayranakampis aka pseudo-sacerdote uñch"ukisktaxa." Mä desgraciado giro de destino tuqixa, uka fucking monstruo ukarux ordenaparjamaw thaqhañasa, ukat janiw faldas ukanakat lup"iñap munkti. Jupax niyaw equipo masipar chhaqhayawayxi ukatx janiw aka americanox nayan qhipäxapax utjañap munkti kunapachatix Karoski ukamp uñkatasktan ukhaxa. Uka tuqitxa kunjamsa sarnaqasma uk yatipxsmawa. Jupax awkiparux wali munasir jaqjamawa... jupax marka masipan ladopankarakiwa.
  
  Paolax sayt"asïna ukat taqpach samarañampiw pä kutiw ajanupar ch"akkatäna. Plas plas ukax mä juk"a pachanakanwa. Pä ch"allt"awinakax campeonato ukan ch"axwawinakapänwa, uka kasta ch"axwawinakaw dobles ukanakamp sum lurasma. Dante chachajj wal muspharäna ukat jiskʼacharakïnwa, janiw kunjamsa kuns lurañapänsa uks yatkänti. Jupax clavat qhiparaniwa, lakapax jist"aratawa, ajanupas wilarakiwa.
  
  "Jichhax uñt"ayapxäma, Superintendente Dante. Jiwasatix kimsa jaqit "maldito investigación" ukamp ch'amanchatästanxa, kunatix Iglesiapax janiw uñt'ayañ munkiti, mä monstruo wawanakar violata ukat mä asentamientos pobres ukan castrat uñjata, jupax jiwayat cardenales ukanakaruw jiwayaski.ukat # 243;Yaqhipanakax mandama ukat#225;s ajlliñapawa. Ukax, ukat janiw kunas Pontiero jiwatax utjkiti. Jumaw yanaptʼa mayisiñatak jutapjjta sasaw amtayäta. Amuyataxa, jupan organizacionapax mä jach"a luraw luraski kunapachatix mä kimsïr pachan junt"u sacerdote ukan lurawinakapat yatiyawinak apthapiñataki, ukampis jupax janiw ukhamakiti mä delincuente sexual ukar controlañataki, jupax tunka marat tunka tunka kutiw recaída ukar puriwayi.#241;os, jilïr irpirinakapan nayraqatapan ukhamarak democrático ajayumpi. Ukhamax janïr jan walt"awipax Fowler-at envidiasitapat amuykasax patxap aka chiqat apsuñapawa. Ukat mä equipon irnaqañatak wakichtʼatäñkamax janiw kuttʼanxañamäkiti. ¿Amuyasmati?
  
  Dantex wasitatwa samarañ qalltäna, ukhamatwa wali chʼamampi samsuwayxäna ukat kuttʼanxäna. Uka horasanjja, Fowler chachajj oficinaruw mantäna, ukat superintendentejj ajanupar kattʼat fotonak ajanupar jaqontatajat llakisitap uñachtʼayäna. Dantex punku ch"allt"añsa jan amtasisax jaltxataynawa, kunjamtï jupax coleraskäna ukhama.
  
  Inspectorax pä tuqitwa walpun samarawayi: nayrïrix kunatix jupax kuntix, jumax amuyasta, walja kutiw lurañapäkän uk lurañatakix aski. Ukat payïristi, sapakiw uk lurañ yatiyäta. Ukham jan waltʼäwix khititï uka chiqankkäna jan ukax callinkäna ukaruw pasaspa ukhaxa, Dantex janiw Jem ukat jaysañatakix jawqʼjatanakap armaskänti. Ninun mä jaqix kuns armasi, ukhama. Kuna jan walt"awinakas utji uk uñakipañataki ukat mä juk"a samarañaw utji. Miro de reojo ukax mä Fowler ukhamawa. É punku jakʼan saytʼasim, jichhajj oficinan pisopar chʼoqtʼki uka fotonakaruw uñchʼukisma.
  
  Paola kullakajj qontʼasisaw café umtʼasïna, ukat Karoska chachan archivopat jan uñchʼukisaw akham säna:
  
  "Nayax amuyta, jumax kuns yatiyañ munta, qullan tata.
  
  
  
   Instituto San Mateo ukax mä jach"a yatiqañ utawa
  
  Silver Spring, Maryland markanwa jikxatasïna
  
   Abril phaxsin 1997 maranwa
  
  
  
  TRADICIÓN DE ENTREVISTA #11 USUTA #3643 UKAT DR. FOWLER UKATXA
  
  
   D.R. FOWLER : Buenas tardes, padre Karoski ukat juk"ampinaka.
  
   #3643 : mantam, mantam.
  
  DR FOWLER sat chachan yateqapa
  
  #3643: Jupan amuyupax jan walipunïnwa ukat chiqpachans nayax mistuñapatakiw mayiwayta.
  
  FOWLER: ¿ ¿Kunas chiqpachapuni jupat é ofensiva uñt"ta?
  
  #3643: Conroy tatax jiwasan Iyawsäwisan jan mayjt"ir chiqawjanakapat jiskt"asi.
  
   D.R. FOWLER: Póngame ukax mä uñacht"äwiwa.
  
   #3643: ¡Supayax mä jach"a amuyt"awiwa sasaw qhanancht"i! Kunjams aka amuyunakax mä tridente ukarux chhuxriñchjasi uk uñjañax wali askiwa.
  
  DR. FOWLER: ¿ ¿Jumaxa amuyasta aka uñjiri?
  
  #3643: Ukax mä arst'äwipunïnwa.
  
  FOWLER: Jumax infiernoruw iyawsta, ¿janich ukhamäki?
  
  #3643: Taqi ch'amampi.
  
  D.R. FOWLER: ¿Cree merecerselo ukat juk"ampinaka?
  
  #3643: Nayax Criston pallapallapawa.
  
  DR FOWLER sat chachan yateqapa
  
  #3643: ¿Kunapachas?
  
  DR FOWLER sat chachan yateqapa
  
  #3643: Jupax suma pallapallawa, jïsa.
  
  FOWLER: Tata, mä libro jaytañajawa, uka librojj wali askïspawa sasaw amuyta. Nayax San Agustín ukar qillqt"awayta. Aka librojj altʼat chuymanïñata ukat chuyma manqhan chʼamachasiñat parlir mä librowa.
  
  #3643: Nayax aka uñxatt'asax wali kusisitaw jikxatasiristxa.
  
  FOWLER: ¿ ¿Jiwasax alaxpachar sarañ iyawstati?
  
   #3643 : Nayax chiqpachansa .
  
   QULLIRI
  
  #3643 ukat juk'ampinaka :...
  
  D.R. FOWLER : Quiero plantearle ukax mä hipótesis ukhamawa. Alaxpachan punkunakapan saytʼatäkasma ukham amuytʼañäni. Diosajj suma luräwinakapsa, jan wali luratanakapsa sum amuytʼi, ukat Diosar taqe chuyma servirijj balanzan sum amuytʼasi. Ukatwa, pächasiñanak apanukuñatakix khitirus jawstʼañama sasaw iwxtʼi. ¿Mä quien llamaria?
  
  #3643: Nayax Janiwa chiqpachansa .
  
  D.R. FOWLER : Permítame que le sugiera unos nombres: Leopold, Jamie, Lewis, Arturo...
  
   #3643: Aka sutinakax nayatakix janiw kuns sañ munkiti.
  
   D.R. FOWLER:...Harry, Michael, Johnnie, Grant ukat juk"ampinaka...
  
  #3643: Ukax á ukamp phuqhantatänwa .
  
  D.R. FOWLER:...Paul, Sammy, Patrick ukat juk"ampinaka...
  
  #3643: ¡ Nayaxa Nayax sistwa juparu ¡ amukt'apxam !
  
  D.R. FOWLER:...Jonatán, Aarón, Samuel...
  
   #3643: ¡¡¡ UKHAMARAKI!!!.
  
  
  (Qhipäxanxa, mä chʼaxwäwin mä jan qhan ukat mä jukʼa chʼaxwäwiw istʼasi)
  
  
  FOWLER: Kuntix nayax amparanakaja, ampar luk"ana ukat jisk"a amparanakaja taypin ch"allt"askta ukax jumanakan cañamawa, Tata Karoski. Janiw sañax wakiskiti, aún ukhamäñax wali llakiskañawa, janitix samarañax utjkchi ukhaxa. Ch"iqa amparamamp mä gesto lurañamawa, jumatix nayar amuyassta ukhaxa. Waliki. Jichhajj jumajj samarañ yattati sasin sapjjeta. Kunapachatï wakiski ukhakamaw suytʼsna. Ya? Waliki. Aka, mä juk"a uma.
  
  #3643 : Yuspajarapxsmawa.
  
  D.R. FOWLER : Sientese, por favor ukat juk"ampinaka.
  
  #3643: Nayax nayratpach wali sum jikxatastxa. Janiw yatkti kunas nayamp paskatayna.
  
  FOWLER Kunjamatix panpachaniw yattanxa, nayax churkta uka listankir wawanakax janiw jupatakix específicamente arsupxañapäkiti kunapachatix Dios nayraqatan jutkani ukhaxa, tata.
  
  #3643 ukat juk'ampinaka :...
  
  DR. FOWLER: ¿ Janit kuns sasmati?
  
  #3643 : Jumax janiw kuns infierno tuqit yatktati.
  
  D.R. JISK"A JAQINAKA: ¿Eso piensa? Jumanakax pantjasipxtawa: nayranakajampiw uñjta. Jichhajj grabadora jistʼantapjjäma ukat kunatï jumatak askïki uk yatiyapjjäma.
  
  
  
  UACV ukan Jilïr Irpiripa
  
  Lamarmora tuqi, 3
  
  Jueves 7 uru achuqa phaxsit 2005 marana, 08:32 alwa pacharu.
  
  
  
  Fowler jupax pampan ch"iqiyatäki uka fotonakatxa jayaruw uñch"ukiski. Janiw ukanak apthapiskänti, jan ukasti wali sumaw ukanak patxarux jalxatäna. Paolax jiskt"asïna, kunas pachpakix Dante-n juchañchawinakapar mä sanu jaysäwi sañ munpacha. Walja maranakaw Paolax mä chachan nayraqatapan sayt"atäkaspas ukham amuyasïna, jupax yatxatat jaqit sipansa jan amuyt"kaya, jupax wali yatiñanirakïnwa. Fowler jupa pachpaw ch"axwañjam jaqiwa ukat jan amuyt"kay jeroglífico ukhamarakiwa. Ukampis uka kutix uka jikxatañax Lera kullakax amukt"at jachatapamp chikaw utjäna, ukax lakapanx khathatirakïnwa.
  
  Sacerdotex Paola uñkatasin qunt"atawa, ch"iyar maletín usuchjat ukax mä chiqar jaytatawa. Ch"iqa amparapanxa mä papel bolsa apt"ata, kimsa café manq"añanaka. Nayax jupanakat mayniruw Dicanti ukar iwxt"ta.
  
  -¿Capuchino ukaxa?
  
  - Nayaxa capuchino ukarux uñistwa. Ukax nayan allqamarix utjkän uka mito ukar amtayitu", sasaw Paolax arsuwiyi. Ukampis nayajj wali aptʼaskä.
  
  Fowler chachajj mä qhawqha minutonakaw amuktʼäna. Qhiparusti, Paolax Karoskax expediente liyt"kaspas ukhamaw jaytawayi, ukat tatakura uñkatasiñ amtäna. Ak amtañamawa.
  
  -Ukhamaxa ¿kunas? Janit ukhamäki...?
  
  Ukat jupax waña qhipararaki. Fowler chachajj oficinapar mantatapatjja, janiw ajanupar uñchʼukkti. Ukampis ukham lurasax allí markat waranq waranqa metronak jayankxatax amuyasta. Amparanakax pächasiñampiw lakapar café apanipxäna, pächasisa. Uka sacerdoten calvo pʼeqepanjja, thayakïkchïnsa, jiskʼa chʼuñunakaw utjäna. Ukat ch"uxña nayranakapax jan chhaqtayañjam axsarkañanak uñjañax jupan lurawipawa, ukat ukanak uñjiriw kutt"ani sasaw yatiyapxäna.
  
  Paolax janiw kuns arskänti, kunatix Fowler jupax fotonak muytaskäna ukax mä frente ukhamakïtap amuyasïna. Espero ukax mä juk"a pachanakanwa. Sacerdotejj waliptañatakejj mä qhawqha minutonakaw munasïna, ukat waliptjjäna ukhajja, arupajj jayaruw istʼasïna ukat amuktʼarakïnwa.
  
  -Ukaxa ch"amawa. Jumax atipjawaytwa sasaw amuyasta, ukampis mä corcho ukham wasitat uñstawayi, ukax inamayakiw bayera ukar uchañ yant"ta. Ukax alayaruw jallu, uma patxaruw jalnaqaraki. Ukat taqi kuna pachatix wasitat jupamp jikisktaxa...
  
  "Parlañaw yanaptʼätam, tata.
  
  -Nayarux atinisismawa, dottora... janiw ukhamäkiti. Janipuniw ukham lurkänti. Janiw taqi jan waltʼäwinakax parltʼasis askichatäkiti.
  
  - Mä tatakuratakix curiosidad uñacht"ayaña. Psicó ukan chimpunakapax juk"amp jach"aptayañamawa. Ukampirus wali askiwa mä agente CIA ukan jiwayañatak yatichata.
  
  Fowler jupax mä llakit ñik"ut ch"allxtayäna.
  
  "Janiw mayni soldadonakjam jiwayañatak yatichatäkti. Nayax técnicas de contrainteligencia ukan yatichatätwa. Diosax jan pantjasir irpañ churäwi churitu, chiqawa, ukampis janiw uka churäwi mayiskti. Ukat, jiskt"awim nayrar sartasax, 1972 maratpachaw janiw khitirus jiwaykti. 11 Viet Cong pallapallanakaruw jiwayawayta, nayax yatkta ukhama. Ukampis taqe uka jiwatanakajj nuwasiñankapjjänwa.
  
  Jumaw voluntariot irnaqtʼirïta.
  
  "Dottora, janïr taripkasax sarnaqäwix yatiyapxäma. Janipuniw khitirus kuntix sapkäma uk siskti, ukhamax arunak katuqapxam. Janiw jupax nayar atinisiñjamakiti, janirakiw nayar atinisiñjamakiti, kunattix ukax wali jachʼawa. Nayan arunakaj apsuñakiw wakisi.
  
  Paolax juk"at juk"at p"iqip ch"allxtayäna.
  
  "Nayaxa amuyta taqi uka yatiyawinakaxa Superintendente ukana yatiyatäniwa. Akax Sant"Uffizio expediente ukhamächi ukhax mä jach"a amuyt"awiw nayan registro ukanx utjaspa. Nayax 1971 maranw voluntario ukhamaw qillqantasta, kunatix yaqhip... tatajampix jan walt"awinakaw utjawayi. Janiw juparux mä axsarkañ sarnaqäw yatiyañ munkti, kunatix ch"axwawix nayatakix sañ muni, kunatix janiw arunakax qhanañchañjamäkiti. ¿Ha visto usted "Apocalipsis Jichhax" , dottora ?
  
  - Jisa, jaya pachana. Jan sinttʼasirïtapat wal muspharta.
  
  -Pá lida farsa. Ukhamawa. Perqa patxan ch"amakax kuntix sañ munki ukar uñtasita. Walja jakäwinak phuqtʼayañatakiw walja llakinaka ukat jan sinttʼasirïñ uñjta. También allí apareció ante mi la vocación ukax mä jach"a uñacht"äwiwa. Janiw chika arum trincheranakan utjkänti, kunapachatix uñisirinakan ninapax oídos ukar saraqanïna. Jupax janiw tunka maranit pä tunka marani wawanakan ajanuparux uñch"ukkänti, jaqinakan jinchupan collaranakapampi. Qhepäjjat mä llampʼu jaypʼuw utjäna, regimientojan capillapa jakʼanwa. Diosar ukat luratanakaparu jakäwij katuyasiñajawa, uk yatkayäta. Ukat ukhamarakiw nayajj lurawayta.
  
  -¿Ukat CIA ukaxa?
  
  "Jan juma pachpat nayrar sartamti... janiw América markar kutt"añ munkti. Taqinipuniw awk taykajar arkapxi. Kunattix acerot lurat tubo thiyaruw kunjamtï lurirjamäkta ukhamarjam sarawayta. Taqinipuniw walja yatiqapxi, ukampis yaqhipanakax janiw pʼiqinakapar mantapkiti. Jumax 34 años ukaniwa. 70 maranakan Alemania markan jakasir jaqitakix comunismo ukax kun sañs muni uk amuyañatakix ukax experienciañaw wakisïna. Sapa uruw guerra nuclear ukan jan walt"äwip samaqtan. Markanakajan uñisiñajj mä religionänwa. Sapa maynis maynimp jak"achasiñjamawa, jupanakaru jan ukax jiwasaru, Perqa patxar jaltasa. Ukat ukapachaw taqi kunas tukusxani, sasaw sapxsma. Janïr jan ukax maynix bot botón ukar ch"iqt"kipanx maynix ukaruw ch"iqt"i.
  
  Fowler chachajj mä jukʼa samartʼäna, ukhamat café umañataki. Paola kullakajj Pontiero chachan mä cigarrop naktayäna. Fowler chachajj uka paquete thaqhañatakiw amparap luqtäna, ukampis Paolajj pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "Akanakax amigonakajawa, tata. Naya pachpaw ukanak fumañaja.
  
  - Ay, jan llakisimti. Janiw jupar katjañjamäkaspas ukham uñtʼkti. Kunatsa akatjamat kuttʼanjjta sasaw jisktʼasirïta.
  
  "Tata, jumatix jan llakisksta ukhaxa, nayax sarantaskañamawa. Janiw uka toqet parlañ munkti.
  
  Sacerdotejj arunakapampejj wali llakitaw jikjjatasïna ukat sarnaqäwip sarantaskakïna.
  
  "Chiqans... pallapallanakan jakawipampix chikañchasiñaw munta. Nayax compañerismo, disciplina ukat castrado jakäwin significado ukarux walpun munasta. Jumatix amuyt"asmaxa, janiw sacerdotenakjam amuyt"awimp sinti mayjäkiti: yaqha jaqinakatakix jakäwim churañawa. Sarnaqäwinakax jupanakpachax janiw jan walïkiti, ch"axwäwinakakiw jan walixa. Nayax mä base estadounidense ukan capellán ukham utt"ayatäñ mayiskta, ukat niyakixay nayax sacerdote diocesano ukhamätxa, obispojax sedio ukhamawa.
  
  - ¿Kunas diocesano, ¿ tata sañ muni?
  
  "Nayaw jukʼampi jan ukax jukʼampi, libre agentetwa. Tamankirinakarojj janiw istʼkti. Munasma ukhajja, obispojaruw mä barrioru uttʼayañapatak mayiristjja. Ukampis nayax wali askïkaspas ukham amuyasta ukhaxa, kawkhantï nayax uñjkta uka chiqanwa pastoral lurañax qalltasma, sapa kutiw obispon bendicionapampi, mä consentimiento formal ukham amuyasa.
  
  -Amuytwa.
  
  "Taqini base ukanxa, walja Agencia ukan irnaqirinakampi jakasipxta, jupanakax mä programa especial de capacitación contrainteligencia ukaruw apnaqapxäna, pallapallanakan jan CIA ukankirinakataki. Jupanakamp chiktʼatäñajatakiw invittʼapjjetäna, sapa uru pusi hora, semanan phesqa kuti, semanan pä kuti. Sue kullakat walja horanak jupanakamp mayjtʼayaskäyäta ukhajja, pastoral lurañanakajampejj janiw jan waltʼayaskänti. Asi que katuqaña. Ukat kunjamtï amuyaskäna ukhama, nayajj wali suma yateqerïtwa. Mä jayp"ux clase tukuyxasax mä yatichiriw jak"achasisin kñía ukar mantañax sasaw sitäna. Uka agenciax canales internos ukanakampiw jawst"ata. Nayax sacerdotätwa ukat sacerdotäñax janiw chʼamäkaspati sasaw sista. Walja irnaqawinakaw nayrar sartaski, patak patak jóvenes católicos ukanakaw base ukanx utji. Jilïr irpirinakapax walja horanakaw comunistanakar uñisiñatak enseñarl ukar apst"asipxäna. Taqinipuniw Diosan wawanakapätan amtayañatakix semanan mä hora apstʼasipxta.
  
  - Chhaqhata ch"axwaña.
  
  -Niya sapa kuti. Ukampis sacerdote, dottora, ukax mä carrera qhipäxankiwa.
  
  - Nayax amuyta, Karoski jupamp mä entrevistan uka arunak yatiyapxsma.
  
  - Ukhamäspawa. Jiwasax jisk"a puntonak apsuñakiw utjistu. Jisk"a atipt"awinaka. Awisax kunayman jach"a yänakax jikxataspawa, ukampis casonakax jakhüwinakaniwa. Jiwasax jisk"a jathanak sarantapxta, yaqhip jathanakax achupxani sasaw suyt"apxta. Jila partejja, janiw jumajj askinak apthapipktati, ukat ukajj chuym chʼalljjtayiriwa.
  
  "Jan waliruw puriñapa, chiqpachansa tata.
  
  Mä urux reyejj quqanak taypin sarnaqaskäna ukat mä pisinkir jiskʼa chuyman jaqiruw mä zanja taypin chʼaxwaskir uñjäna. Jupar jakʼachasisinjja, nogal sat qoqanak yapuchaskir uñjäna. Kunatsa ukham luraskta sasaw jisktʼta, ukat uka jilïr jaqejj akham situwa: ". Reyejj akham sänwa: "Churuta, jan qontʼasimti aka pʼiyaru. ¿Janit uñjkta, kunapachatï nuez jiltani ukhajja, janiw achup apthapiñatak jakkätati? " Ukat uka jilïr jaqirux akham sasaw jaysta: "Achachilanakajax jumar uñtasit amuyt"apxaspäna, jach"a jach"a tukuri, janipuniw nogals mallt"kiriskayätti" sasa.
  
  Paola kullakajj jachaqtʼasïnwa, uka arunakajj cheqätap uñjasajj wal muspharäna.
  
   -¿Sabe qué nos enseña esa anécdota, dottora ukat juk"ampinaka ? -continuo Fowler- ukat juk"ampinaka. Ukax sapüruw nayrar sartasma munañampi, Diosan munasiñapampi, ukat mä juk"a ch"amanchawimpi Johnny Walker.
  
  Paolax mä juk"a nayranakap ch"irmthapi. Jupajj janiw mä cheqapar uñjir suma chuyman sacerdotejj mä botella wiski aptʼat amuytʼirjamäkänti, ukampis taqe jakäwipan wali sapakïtapajj qhanaw amuyasïna.
  
  "Kunapachatix yatichirix base ukan jutapki ukanakarux yaqha tatakuraw yanapt"apxaspa sasin sitäna, ukampis waranq waranq acero teléfono ukar jutapki ukanakarux janiw yanapt"añjamäkiti, understandí let you have an important part of the mind. Waranqa waranqa cristianonakax comunismo ukan jan walt"ayataw jikxatasipxi, baño ukan mayisipxi ukat monasterio ukan misa ist"apxi. Jupanakax Papajan ukhamarak Iglesiajan munañanakaparuw yanapt"apxani, kawkhantix jupanakax mayacht"asipki uka chiqanakanxa. Chiqpachansa, ukapachax walja coincidencianakaw utji sasaw amuyayäta.
  
  - ¿Ukat kunsa jichhajj amuyta? Kunattix jupax activo deber ukar kutt"awayxänwa.
  
  - Jiskt"awimarux jank"akiw jaysapxäma. Nayarojj libre agenteruw tukuñajatak mayipjjetäna, uka misioneronakajj cheqapar uñjatajaruw iyaw sayäta. Walja chiqanakaruw sarawayta. Yaqhipanakatakix nayax sacerdotäyätwa. Yaqhipanakax mä normal markachirirjama. Mä kutejja, niya sapa kutis ukajj walikïskchïnsa, jakäwij jan waliruw puriyta. Kunjamatsa nayar munapkäna uka jaqenakaruw yanaptʼirïta. Awisax uka yanapt"awix pachapar yatiyañ, sobre, carta ukham uñt"atawa. Yaqha tuqinakanx mä red de información ukar wakicht"añaw wakisïna. Jan ukax mä jaqirux mä jan waltʼäwit mistuyañamawa. Arunak yatiqawayta ukat América markar kuttʼañatakis wali sumwa jikxatasiyäta. Jisk"a Honduras markarux ukham paskatayna...
  
  - Tata, suyt"am. Jupajj mä wakiskir cheqaruw faltasïna. Awk taykapan imt"aña.
  
  Fowler chachajj uñisiñampiw mä gesto luräna.
  
  - Janiw nayax sarxäti. Ukhamakiwa, uka franja legal ukaxa warkt"atawa.
  
  "Fowler tata, jumax muspharkañawa. Llatunk tunk millones de dólares ukax janiw límite legal ukhamäkiti.
  
  "Waw, kunjamarak jumax uk yattasti. Ukhama, jïsa. Qullqi jaytapxam. Ukampis janiw nayajj uk churkti, kunjamtï walja jaqenakajj amuyapki ukhama. Nayax jupanakarux mä fundación sin fines de lucro, sin fines de lucro ukham uñt"ayañ amtawayta, ukax kunayman áreas de actividad social ukanakan Estados Unidos markan ukhamarak anqäxanx ch"amanchatawa. Howard Eisner sutimp uñt"atawa, uka capillax Vietnam markan ch"amanchawayitu.
  
   -¿Fundación Eisner ukax creó la usada? Paolajj wal muspharäna _ . Wow, jupax chuymankipstatäxiwa.
  
  "Janiw jupar creykti. Nayax mä ch"amanchawi churawayta ukat qullqi tuqitx qullqichasta. Chiqansa, awk taykajan abogadonakapan luratawa. Jupan munañap contraw nadir manüta.
  
  "Walikiwa tata, Honduras markat yatiyapxita. Ukat kunjamtï munkta ukhamarjamaw tiemponïtajja.
  
  Uka tatakuraxa wali yatiñ munasaw Dicanti uñkatasïna. Jakäwipat kuntï amuykäna ukajj mä akatjamat mayjtʼjjäna, jan amuyañjama, ukampis wali wakiskiriwa. Jichhajj jupar iyawsañatakejj wakichtʼatäjjänwa. Kunas jupar ukham mayjtʼayaspa sasaw jisktʼasi.
  
  "Janiw detalles ukanakamp aburriñ munkti, dottor. Aguacate ukan sarnaqäwipax mä libro taqpach phuqhantañapatakiw yanapt"i, ukampis nayrïr yatichäwinakaruw puriñama. CIA ukan amtapax revolución ukar ch"amanchañänwa. Nayan amtajax pusiniru yanapt"añawa, jupanakax sandinista gobiernon t"aqhisiyataw uñjasipxi. Mä destacamento de voluntarios ukar uñstayaña ukat mantañapa, ukax mä guerra de guerrilla ukar qalltañapawa, ukhamat gobiernor desestabilizar. Pallapallanakax Nicaragua markan pisin jakasirinakat katuqatäpxänwa. Armas ukanakax nayrir aliado gubernamental ukan aljatawa, juk"anikiw utjatap yatipxäna: Osama bin Laden. Ukat Contra markan kamachipax mä jach"a yatiqañ utan yatichiriruw saraski, Bernie Salazar sutini, jupax sabre Amos despu ukham fanatico ukhamawa. Yatichañ phaxsinakanx ñé Salazar ukarux frontera uksaruw juk"amp aventurero incursiones ukar irpta. Diosar taqe chuyma yupaychir jaqenakar yaqha markar apañatak yanaptʼawayta, ukampis Salazar jilatampi jan waltʼayasiñajajj jukʼamp jachʼaruw tukuwayjjäna. Taqe cheqanwa comunistanakar uñjañ qalltawayta. Sapa qala manqhanxa mä comunista, según él.
  
  "Psiquiatranakatakix nayra manual ukanx paranoia aguda ukax wali jank"akiw drogadictos fanáticos ukanakan utji sasaw qhanañchi.
  
  - Aka casox libroman impecabilidad uñacht"ayi, Dicanti. Mä accidenteruw puriyäta, uka accidentejj amtasarjam luratätap yatkasaw jan yatkayätti. Kayu pʼakjataw uñjasiyäta ukat janiw turismo ukar sarañ puedkayätti. Ukat partidonkirinakax sapa kutiw qhipür kutt"añ qalltapxäna. Janiw campamento cuartelnakan ikipkänti, jan ukasti juntʼu pampan qʼoma cheqanakanwa ikipjjerïna, carpanakanwa ikipjjerïna. Arumanakax nina naktäwiw sasaw sapxirïna, ukax kunjamtix qhipat uñstawayki ukhamarjamax jiwayawinakampi ukhamarak jiwayawinakampiw chikt"ata.#237;sims. Nayax ikiñankäyätwa, ukampis Salazar chachax monjanakar katuntasin comunismo sasin juchañchkäna uka arumax mayniw iwxtʼitu. Jupax wali suma yuqall wawapunïnwa, ukhamarakiw Salazaramp chikäpkäna ukanakat waljanix ukhamaraki, nayax mayninakat sipansa mä jukʼa jukʼamp axsarayaskäyätwa. Mä juk"a juk"ampixa, kunatix jumax uka tuqitx secreto de confesión ukan yatiyawaytaxa. Yatipxam, janiw khitirus uk yatiykäti, ukampis monjanakar yanaptʼañatakix taqi chʼamampiw chʼamachasiskä. Jiwasax taqi ch"amampiw lurapxta...
  
  Fowler chachan ajanupax jiwañjamaw ch"amakt"äna. Saliva manqʼantañatakejj kuna tiempotï munaskäna ukajj chhaqtayatäjjänwa. Jupax janiw Paola uñkataskänti, jan ukasti ventanan juk"amp allá ch"iqaruw uñch"ukiskäna.
  
  "...ukampis ukax janiw wakiskänti. Jichhürunakanx Salazar ukhamarak El Chico panpachaniw jiwata, taqiniw yatipxi, guerrilleros ukanakax helicóptero lunthatasinx monjanakaruw mä sandinista ayllunakar jaquntapxäna. Ukatakejj kimsa viajeruw sarañajäna.
  
  -¿Kunatsa ukham lurpachäna?
  
  Uka yatiyawix pantjasiwinakatakix juk"akiw jaytawayi. Khitinakatix sandinistas ukanakamp chikt"atäpxatap suyt"ayatäpki ukanakarux jiwayañäni. Khitis jupaxa.
  
  Paola kullakajj kuntï istʼkäna uk amuytʼasajj mä qhawqha tiempow amuktʼäna.
  
  "Ukat juma pachpaw juchañchaskta, ¿janich ukhamäki, Tatay?"
  
  - Jan ukhamäkchi ukhaxa mayjäñamawa. Janiw nayajj uka warminakarojj qhespiykiristti. Ukat jan uka waynanakat llakisimti, jupanakax pachpa markapar jiwayañ tukuyapxi. Kunatï aski lurañamp chiktʼatäki ukaruw jalnaqirïta, ukampis janiw ukham jikjjatasirïkti. Nayax uka monstruo fabrican tripulacionapan mä jiskʼa jaqikïyätwa. Tatajax wali yatintatawa, janiw muspharxiti kunapachatix yatichapkta, yanapt"apkta ukat jark"aqapkta ukanakat maynix jiwasanakar kutt"ani ukhaxa.
  
  Intin qhanapax ajanupar ch"allt"añ qalltkchïnsa, Fowler jupax janiw nayranakap ch"irmthapkänti. Nayranakapaxa pä jisk"a ch"uxña laphinakaru tukuñapkama ch"allxtayañakiw munasïna, ukat tejas ukanakat uñch"ukiskakïnwa.
  
  Uka sacerdotejj akham saskakïnwa: "Jachʼa sepulturanakan fotonakap nayrïr kuti uñjkayäta ukhajja, tropical arumajj ametralladoranakampi nuwasiñat amtasiyäta. "Tácticas de tiro" ukat juk'ampinaka. Nayax aka ch"axwañarux yatinttwa. Ukhamatwa mä arumax chikat ikiñan walja kuti usuchjat jachañanak istʼta, disparonak taypinxa ukat janiw sinti yäqkti. Jupaw Suñili nayar atipjani. Qhepürojj arumajja, naya pachpaw ukajj nayan amuytʼatajajj lurasïna sasaw sista. Uka tiemponjja, campamento comandantempi parltʼasirïta ukat Ramos jilatajj nayat Salazar jilatarus sum yatjjataspäna ukhajja, walja jaqenakan jakañap qhespiyasirïta. Ukatpï nayax taqi uka jiwatat juchanïtxa, ukatwa CIA uksat mistuwaytxa ukat ukatwa Santa Oficina tuqit yatiyañatak jawst"ata.
  
  "Tata... janiw Diosar iyawsjjtti. Jichhajj yattwa kunapachatï jiwjjañäni ukhajja, taqe kunas tukusjjewa. Nayax amuyta, taqiniw aka uraqir kutt"anxapxta, mä juk"a pachanak mä laq"un tripa taypin sarnaqasa. Ukampis chiqpachansa libertad absoluta munassta ukhaxa, jumaruw chursma. Jumaw sacerdotenacarojj janïr uttʼayapcäyätam ukhajj qhespiyayäta.
  
  Fowler jupax chikat jachaqt"asiñ jaytawayi.
  
  -Yuspära, dottor. Jupax janiw yatkiti kunjams arunakapax nayatakix wali wakiskirïpacha, nayra latin arut ukham qhuru arsutapatx wali jachaqt"asitapats arrepentisi.
  
  "Ukampis tiajj janiw kunatsa kuttʼanjjäna uk siskitänti.
  
  - Wali ch"amawa. Mä amigojaruw uka toqet jisktʼta. Ukat janipuniw amigonakajarojj aynachtʼaykti.
  
  -Kunalaykutix jumaw jichhax... espía Diosat.
  
  Fowler sonrio ukat juk"ampinaka.
  
  "Juparux as sañjamawa, nayax amuyta.
  
  Dikantix sartasinx jak"ankir libronak uchañ estanteruw sarawayxäna.
  
  "Tata, akax nayan kamachinakajaruw jan walt"ayi, ukampis mamajarjamarakiw akax mä kutikiw experienciaxa.
  
  Mä thiya libro forense apthapta ukat Fowler jilataruw churta. É qullan abrio. Ggin botellanakax kimsa ch"usawjaruw papelan ch"usata, convenientemente mä botella indirecta Dewar ukat pä jisk"a vasonakampi phuqhantatänwa.
  
  - Niya llätunka alwa pachakiwa, .
  
  -¿ Jach"añchapxätati jan ukax ch"amakt"añkama suyt"apxäta, tata? Fundación Eisner uñstayir jaqimp umañax wali jach"anchatawa. Ukhamarus tata, kunatix aka qullqix mä beca churitu Quantico ukan yatiqañataki.
  
  Ukat Fowler chachan turnopajj muspharañapatakiw purinjjäna, janis kuns siskchïnjja. Pä pachpa ch"uqi wiski warantapxita ukat mä vaso warantapxita.
  
  -¿Khitinakatakis umañasa?
  
  Khitinakatix sarxapki ukanakataki.
  
  Khitinakatix sarxapki ukanakatakixa, mä arunxa.
  
  Ukat panpachaniw mä kutikiw vasonakap chʼalltʼasipjjäna. Uka piruletajj kunkaparuw chʼalljjtayasïna, ukat Paola kullakatakejj janipuniw umañ munkänti, ukajj amoníacompi chʼalltʼat clavo manqʼañjamarakïnwa. Jupax urunakpachaw chuyma usuchjasiñap yatïna, ukampis uka jaqimp vaso jach"ar aptatapatx jach"a jach"a tukusaw jikxatasïna. Yaqhip lurañanakax lurañakiw wakisi.
  
  "Jichhax superintendente ukar equipo ukar kutt"ayañat llakisiñasawa. Kunjamtï jumanakax intuitivamente amuyapktaxa, aka jan suyt"at regalox Dante-ruw manütaxa", sasaw Paolax fotonak uñacht"ayasax säna. ¿Kunatsa ukham luräna sasaw jisktʼasta? ¿Jupax jumatakix kuna colerasiñas utji?
  
  Fowler rompio ukax mä reír ukhamawa. Larusiñapax Paolaruw muspharayäna, jupax janiw kunapachas ukham kusiskañ arunak ist"irïkänti, ukax escenario ukanx chuyma ch"allxtayiri ukat llakitaw ist"asispa.
  
  Janiw amuyasipktati sasmati.
  
  -Pampachita tata, ukampisa janiwa amuyksmati -sasa.
  
  - Dottora, kuna kasta jaqitixa wali yatxatatawa ingeniería ukarjama jaqina lurawinakaparu uñtasita apnaqañataki, jumaxa á uñacht"ayaraktawa mä radical falta de juicio en ésta ocasión. Dantex jumarux romantico interesanïtapax qhanawa. Ukat mä jan amuytʼasir razonatwa jupamp atiptʼasirïta sasaw amuyi.
  
  Paolax qalat lurat sayt"atäskänwa, lakapax jist"aratänwa. Jupax mä suspecto junt"u umaw ajanunakapar jilxattatap uñjäna, ukat janiw wiskit jutkänti. Uka chachajj payïr kutiw qʼellqtʼayäna. Nayax janiw taqpach yatiskti, nayax juparux ukham jikxatasiñap munta, ukampis juk"amp kutiw ukham jikxatasiñap munta, kunjamatix mä estómagico débil wawax wasitat caballot sarxañapatak ch"amanchaski ukhama. rusa qullu pataruw sarapxi.
  
  Aka pachanx jupanakax teléfono ukhamawa, mä medio providencial ukhamawa mä jan walt"awi qhispiyañataki. Dicanti contestó jank"aki. Nayranakapajj kusisiñampiw qhantʼäna.
  
  - Jichhaxa saraqawayxtwa.
  
  Fowler la miro ukax intrigado ukhamawa.
  
  "Jank"akim tata. UACV ukan Robayra markan jan wali lurañ chiqan apsut jamuqanak taypinx mä fotow Francesco jilapan uñacht"ayata. Inas kunas utjchi.
  
  
  
  UACV ukan Jilïr Irpiripa
  
  Lamarmora tuqi, 3
  
  Jueves 7 uru achuqa phaxsit 2005 marana 09:15 pacharuw purini.
  
  
  
  Pantallankir uñachtʼäwejj chʼamaktʼjjänwa. Habí ukan foto apsuripax capilla manqhat mä general uñtawi uñacht"ayi, ukat qhipäxanx Karoskix Francesco jilatan uñt"atawa. Computadorajj sapa patakat 1600 ukhaniw uka cheqajj jachʼaptayäna, ukat ukajj janiw sinti askïkänti.
  
  "Janiw jan wali uñnaqt"anïkiti", sasaw Fowler jupax saraki.
  
  "Samarañamawa, tata" sasaw Boy chachajj amparanakapan mä pila papelanak aptʼat cuartopar mantasajj säna. Angelo ukax jiwasan escultor forense ukawa. Jupax optimización génica ukan yatxatatawa ukat nayax yatxatwa jupax yaqha perspectiva churaspa, ¿janich ukhamäki, Angelo?
  
  Angelo Biffi, UACV ukan p"iqinchirinakapat maynïrix juk"akiw computadorapat sartasirïna. Lucasax thiya lentes uchatänwa, ñik"utapax lik"i ñik"utaniwa, ukat kimsa tunk maranïkaspas ukhamaw uñnaqäna. Jupajj mä jachʼa oficinanwa jakasïna, ukampis janiw qhankiti, pizza, colonia ukat phichhantat vasonak qʼapkir qollanak qʼapkirïna. Mä tunka payan monitores de la última generación ukax ventanas ukanakat sipanx apnaqatawa. Fowler chachajj uñakiptʼasajja, utar kuttʼañat sipansa, computadoranakampi ikiñaw jukʼamp askïspa sasaw säna. Angelox taqi jakäwipanx libronak uñt"atäkaspas ukhamaw uñt"asïna, ukampis uñnaqapax muxsawa ukat sapa kutiw wali muxsa jachaqt"asirïna.
  
  "Uñjapxam, tata, jiwasa, mä arunxa, departamento, mä arunxa, nayax ...
  
  -Jan ch"amakt"amti, Angelo. Uka café umañamawa, Alarg jupax siwa, ukax Fowler jupax Dante jupatakiw apanïna.
  
  -Yuspära, dottor. ¡Ey, ukax helado satawa!
  
  Janiw quejasiñamäkiti, niyaw juntʼüxani. Chiqansa, jilïr jaqïxasax akham sañamawa: "Jichhax abril phaxsinx wali junt"üxiwa, ukampis janiw Wojtyla tatax jiwxän ukham junt"ükiti" sasa. Nayax nayratpach uñjta.
  
  Fowler jupax Dicanti juparux musphataw uñch"ukitayna, jupax Angelon amparaparuw chuymacht"ir amparapamp luqxatäna. Inspectorax mä chist"asiñ yant"äna, chuymapanx thaya thayt"anitap yatkchïnsa. Nayax juk"akiw ikirïta, nayranakaja manqhanx ch"amaka muyuñanakaw utjäna, mä mapache ukham, ukat ajanupax mayjt"atawa, usuchjataw, colerasiñampiw phuqt"ata. Uk uñjañatakix janiw psicólogo jan ukax sacerdote ukhamäñamäkiti. Ukat taqi kunas utjkchïnxa, uka jan uñtʼat sacerdotempiw uka waynarux jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñapatak yanaptʼañ munäna, jupaw mä jukʼa axsarayäna. Jichhajj jupar wal munasta, ukhamajj jayarstʼkchiyätsa, amuytʼasiñapatakiw mayta. Jupax janiw armaskänti kuna vergüenze ukax habí ukax mä minuto nayraw pachpa oficinapan pasañapatak luratayna.
  
   -Explícale tu método al padre Fowler -pidió Paola- ukat juk"ampinaka. Nayax yatxatwa, jumanakax akax wali askiwa.
  
  Uka waynax wali kusisitaw jikxatasi.
  
  -Pantalla tuqiru uñjaña. Jiwasax, nayax, wali, software especial interpolación génica ukatak lurawayta. Kunjamtï yatktanxa, sapa uñacht"awix píxels saminakan chimpunakapat luratawa. Mä normal uñacht"awix, sañäni, 2500 x 1750 píxeles ukhamawa, ukampis foton mä jisk"a k"uchupan utjañap munstan ukhaxa, mä qawqha jisk"a ch"akhanakaw color tukuyanx juk"a valorani. Jachʼaptayasajja, mä chʼamaktʼat uñachtʼäwimpiw tukuyäta, uka fotojj uñchʼukiskiwa. Seeá normalmente, kunapachatix mä programa regular ukax mä uñacht"äw jach"anchayañ yant"ki ukhax mébikúbik ukampiw luraraki, mä arunx llätunk píx ukan colorap uñakipt"asa, ukax waljaptayañ yant"ki ukaruw jak"achasi. Ukhamat tukuyarux pachpa jisk"a chiqaw utjistu, ukampis mä jach"a chiqaw utjistu. Ukampis programajampixa...
  
  Paolax Fowler ukarux nayranakap ch"irmthapïna, jupax pantalla patxar munasiñampiw qunt"asïna. Tacerdotejj Angelon qhanañchäwipar istʼañwa chʼamachasïna, mä qhawqha minutonakak nayrajj wali llakitäkchïnsa. Ukan apsut fotonak lup"iñax wali ch"ama yant"äwiwa, ukax juparux walpun chuym ch"allxtayäna. Uk amuyañatakix janiw psiquiatra jan ukax científico forense ukhamäñamäkiti. Ukat kunas utjkchïnjja, jakäwipan janipuniw mayamps uñjkaspänti uka waynar kusisiyañatakejj wal chʼamachasïna. Uka tiemponjja, ukatwa jupar munasjjayäta , janis munañapäkchïnjja, amuyunakapan amuyunakapwa jisktʼta. Jupax janiw armaskänti kuna vergüenza ukax jichhakiw oficinapan sarnaqäna.
  
  -...ukatxa puntos variables de luz uñakipt"asaxa, mä programa de información kimsa dimensional ukar mantañawa, ukaxa uñjañawa. Ukax mä logaritmo complejo ukarjam luratawa, ukax walja horanakaw uñacht"ayasi.
  
  "Maldita, Angelo, ¿ukhamat saraqapxañamataki?"
  
  -Akax uñjañaw wakisi...
  
  "Taqi kunas walikïskiwa, Angelo. Dottora, nayax suyt"twa é aka yatiñan waynax yatiyañ munistuw uka programax walja horanakaw sarantaski ukat niyaw mä resultado churañ munistu.
  
  "Ukhamawa tata. Chiqansa, uka imprenta laykux mistu.
  
  Dicanti jak"ankkasax impresorax thuqt"asitapax mä tomo ukar puriyatayna, ukax mä juk"a chuymanïñ uñacht"ayi ukat mä qawqha ch"amakt"at nayranakas uñacht"ayi, ukampis nayrïr uñacht"äwit sipanx juk"amp uñakipt"atawa.
  
  "Jach"a irnaqawi, Angelo. Janiw identificación ukatakix inamayakïkiti, jan ukasti mä qalltawiwa. Uñjapxam tata.
  
  Uka sacerdotejj foton uñstki uka ajanunakapajj wali sumwa yatjjatäna. Boy, Dicanti ukat Angelo jupanakax suyt"ataw uñch"ukipxäna.
  
  - Juramento ukaxa el. Ukampis nayranakap jan uñjasax chʼamakiwa. Nayra ch"akhanakan uñnaqapa ukat kunatix jan qhanañchañjamaki ukax él sasaw yatiyarakitu. Ukampis callen uñtʼasirïta ukhajja, janiw payïr kuti uñchʼukkiriskayätti.
  
  -¿Ukhamaxa akaxa machaq jiwat thakhixa?
  
  Angelojj akham sänwa: "Janiw ukhamäkiti. Nayax mä programa ukantwa, ukax mä 3D uñacht"äwiw yaqhip datos ukarjam apsuspa. Nayax amuyta, kunatix utjkistu ukanakat mä qawqha amtawinak apsuñjamawa. Mä ingenieron fotopampiw irnaqtʼayäta.
  
  - Injiniru? Paolajj wal muspharäna.
  
  "Jïsa, ingeniero Karosky jupat, jupax mä carmelita ukar pasañ muni. Kunas p"iqimax, Dicanti...
  
  Dr. Boy chachajj nayranakap jachʼa jistʼaräna, Angelo chachan amparap patjjarojj uñachtʼayañataki, llakit señas luräna. Qhepatjja, Paolajj Angelorojj janiw uka juchañchäwit sum yatiyatätap amuyasïna. Paolax yatïnawa, directorax pusi UACV irnaqirinakaruw utar sarapxañapatak jark"atayna, jupanakax Robaira ukat Pontiero escenarios ukan pruebas apthapiñ irnaqasipkäna. Jupanakax familianakapar jawst"apxañapatakiw jaysapxäna, ukhamat kuna jan walt"äwis utji uk qhanañchañataki ukat . Munkipanx nuwasiñax wali ch"amakïspawa, ukampis jupax chiqapar sarnaqir jaqirakïnwa: kimsa kutiw hora extra ukx pagatayna.
  
  "Ay, jïsa, kunsa lupʼiskta, kunsa lupʼiskta. Ukhama sarantaskakiwa, Angelo.
  
  Chiqans taqi niveles ukan yatiyawinak apthapiñaw wakisïna, ukhamat jan khitis taqi rompecabezas ukan chimpunakapax utjañapataki. Pä cardenales jiwatapat yatjjatasipkatap janiw khitis yatipjjañapäkiti. Kunatï qhanpachax Paolan irnaqäwip jukʼamp chʼam tukuyäna ukat inas jupa pachpas jan wakichtʼatäkchïnti sasaw wal pächasïna.
  
  - Kunjamtï jumanakax amuyapktaxa, nayax mä ingeniero ukan fotop lurañan irnaqaskäyäta. Nayax amuyta niya kimsa tunk minutos ukjatx mä 3D uñacht"äwiw utjani, 1995 maran jamuqapa, ukax 2005 maratpach 3D uñacht"äwimp chikancht"asiñasawa. Mä juk"a pachat aka chiqar kutt"anipxani ukhax nayax mä suma manq"a churaristwa.
  
  -Jiwakipuni. Ukham amuyta, padre, proctor... Nayax junta directiva ukan áramos wasitat arsuñ munta. Jichhax sarañäni, Angelo.
  
  "Janiwa, Director Boy.
  
  Kimsanpachaw jach"a tantachäw utar sarapxäna, pä piso pataruw sarapxäna. Janiw kunas Paola markar mantañapatak wayt"kitänti, ukat jupax wali axsarkañ amuyasïna, qhipa kuti visitt"atajax taqi kunas walikïskiwa.#237;Pontiero markat.
  
  -¿ ¿Kunsa jumanakax paninix Superintendente Dante-r lurapkta uk yattati?
  
  Paola ukat Fowler jupanakax mä juk"a uñch"ukipxäna ukat p"iqip ch"allxtayapxäna Sono tuqiru.
  
  -Absoluta janiwa kunasa utjkiti.
  
  - Aski. Nayax suyt"twa janiw jupar phiñasitap uñjkti kunatix jumanakax jan walt"awinakan jikxatasipxtawa. 24 uru anatäwinx jumat sipan juk"amp sumaw jikxatasiñama, kunatix janiw Sirin Rondax nayamp jan ukax Ministro del Interior ukamp aruskipt"añap munkti.
  
  "Janiw llakisiñax wakiskiti sasaw amuyta. Danteá jupax Mintió Paola ukan equipo ukarux wali sum mayacht"atawa.
  
  -¿Ukat kunatsa jan iyawsktxa? Qhipa arumax wali juk"a pachatakiw waynax qhispiyawayta Dicanti. ¿ ¿Khitis Dantex uk yatiyañ munasmati?
  
  Paolax amukiw sarnaqäna. Boy-amp janiw aruskipt"irjamäkti kuna manqhan jan walt"awinaktix jupanakax tama taypinkapki ukanakatxa. Parlañatakiw lakaj jistʼarta, ukampis mä uñtʼat aruw manqʼantayitäna.
  
  "Tabaco alañatakiw mistuwayta, Director.
  
  Dante chachan chaleco de cuero ukat llakit jachaqt"asitapax sala de conferencias ukan umbral ukan sayt"atäskäna. Ukat jukʼat jukʼatwa yatjjatayäta, wali amuyumpiw yatjjatäna.
  
  "Ukax juk"amp jan walin viciowa, Dante.
  
  "Kunatsa jiwañasawa, Jilïr Irpiri.
  
  Paolax sayt"asisaw Dante-r uñch"ukiskäna, Ste-x Fowler-an jak"apan qunt"atäskäna ukhax janis kunas paskaspa ukhama. Ukampis panpachani mä uñkatasiñax Paolatakix walikïskänwa, taqi kunas janiw kunjamtï jupax amuyañ munkäna ukhamarjam sum saraskänti. Mä qawqha urunak civilizado ukham sarnaqapkäna ukhax taqi kunas askichasispawa. Kuntix jan amuyktxa ukax Vaticano markat irnaqir masimar colerasiñ yatiyapxañamatakiw mayipxsma. Kunas pasäna.
  
  -Suma -sasawa Waynaxa säna. Aka maldito ukax awisax ch"amäxiwa. Qhipürux línea de servicio ukat taqpach ch"amampiw mä suma policía ukar atipt"apxta, jupax walja maranakaw uñt"awayta, ukatx janiw khitis refrigerador ukankatap yatkiti. Jiwatapat mä suma qhanañchtʼañkamajj janiw mä formal funerario churksnati. Ukatwa nayajj mayachtʼat amuytʼasiñ munta. Kuntï yatkta uk anattʼañamawa, Paola.
  
  -Kunapachasa?
  
  -Qalltatpacha. Uka juchat mä jukʼa qhanañchtʼaña.
  
  Paolaxa sartasina pizarra tuqiru qillqañataki saratayna. Nayax sayt"asisin kuns katxaruñax juk"amp askiwa sasaw amuyayäta.
  
  -Uñjapxañäni: Victor Karoski, tatakurax abuso sexual ukan sarnaqäwipampiw qhispiwayi, jupax mä instalación privada de baja seguridad ukanw jaltxatayna, kawkhantix mä droga ukamp sinti qullatäna, ukax jiwayañ sentenciaruw puriyatayna.237;nivel de agresividad ukax wali jach"anchañawa. Junio phaxsit 2000 marat 2001 mara tukuykamax janiw kuna lurawinakap qillqt"atäkiti. 2001 maranx mä ilícitado ukat ficticio sutimpiw mä q"ala kayuni carmelita ukar lantintawayi, Santa Marív iglesiar mantañawjan Traspontina markan, San Pedro plazat mä qawqha metros ukch"a jayankakiwa.
  
  Paolax tabla ukan mä qawqha rayanak dibujatayna ukat mä calendario dibujañ qalltatayna:
  
  -Viernes 1 uru achuqa phaxsitxa, pä tunka pusini pachanakaw Juan Pablo II jiwatapatxa: Karoskix italiano cardenal Enrico Portini ukarux Madri Pi ukan qamañ utaparuw secuestratayna. ¿Jiwasax cripta ukan pä cardenales wilap chiqanchapxtati? - Waynaxa mä gesto afirmativo luratayna - Karoskixa Portiniruxa Santa María markaruwa irpxaruwayatayna, t"aqhisiyatayna ukatxa qhiparuxa kutt"ayataynawa qhipa chiqaru kawkhantixa jakaski uñjatäna: capilla de la residencia. Sábado, 2 uru achuqa phaxsit: Cadaver de Portini jupax pachpa arumaw papax jiwatayna, ukampirus Vigilante Vaticano ukax "q"umachañ" amtawayi, ukax mä loco ukan saparst"at lurawipawa sasaw amuyapxi. Wali askiwa, uka juchax janiw ukat juk"ampirus sarawaykiti, jilpachax khitinakatix residencia ukan uñjapki ukanakaruw yuspajara. Domingo 3 uru achuqa phaxsit: Cardenal argentino Emilio Robaira jupax Roma markar mä thakhinjam purini. Jiwasax amuyt"tanwa, khitis aeropuerto ukan jupamp jikisiski jan ukax Santi Ambrogio sacerdote ukar saraski, kawkhantix domingo jayp"ux suyt"atäna. Janipuniw jutapkäti uk yattanwa. ¿ ¿Aeropuerto ukan aruskipäwinakat kuns q"umachapxtanxa?
  
  - Janiwa khitis uñakipt"kiti. Janiw walja irnaqirinakax utjkiti", sasaw Boy jupax perdón mayiwayi.
  
  - Jiwasaxa utjaraktanwa.
  
  "Janiw detectivenakarux aka tuqinx chikañchañjamäkiti. Nayatakix wali askiw jist"antatäñapa, Santa Sede ukan munañap phuqhasa. Jiwasax ukat jan ukax ukaruw anatañäni, Paola. Casetes ukanakam sapa mayni mayiñama.
  
  Dicantix uñisiñampiw mä gesto luräna, ukampis uka jaysäwiw nayax suykayäta.
  
  Domingo 3 uru achuqa phaxsitx sarantaskakiwa. Karoskix Robairaruw secuestratayna ukat cripta uksaruw apayatayna. Taqinipuniw jiskt"asiñ pachanx t"aqhisiyapxi ukat janchipan ukhamarak jan wali lurawinak chiqan yatiyawinak uñt"ayapxi. Uka yatiyawixa cuerpo ukanxa akhamawa: MF 16, Deviginti. Fowler tataru yuspajarañaw yattanxa, uka yatiyawix Evangelio ukan mä aruchjat uñt'ayi: ", ukax nayrïr Jilïr Sacerdote Iglesia de la Cat ukan ajllit pachapatw uñt'ayi. Aka, ukat wilamp qillqt'at yatiyawix uka piso, sistema CAD ukar jach"a jan walt"awinakamp chikt"ata, jiwayirix martes 5 uru achuqa phaxsitx jiwat jaqirux iglesian capillanakapat mayniruw apayatayna ukat uka qhipatx samarañampiw policiaruw jawsatayna, Francesco Tom jilatarjam uñt"ayasa.Juk"amp yatxatañataki jisk"achasiña, jupax sapa kutiw payïr víctima, Cardenal Robaira ukan lentes ukamp isthapt"asi, agentenakax UACV ukar jawsapxi, ukatx director Boy jupax Camilo Sirin ukar jawsapxi.
  
  Paolajj mä jukʼa samartʼäna ukat Boy jilataruw cheqak uñkatarakïna.
  
  - Kuna pachatixa juparu jawst"apxtaxa, Sirin ukaxa niyaw yatixa kuna sutimpisa, mä ningún caso ukanxa suyt"apxasmawa mä serial killer ukhama. Nayax uka tuqitx walpun lup"ta ukat Sirin jupax domingo jayp"utw Portini jiwayir jaqin sutip uñt"awayi sasaw amuyta. Jupax VICAP ukan base de datos ukar mantawaypachänwa, ukatx "amparamp khuchhurata" ukar mantañax mä qawqha jan walt"awinakaruw puri. Red de influencia ukax mayor Fowler ukan sutip activa, jupax 5 uru achuqa phaxsit arumaw aka chiqar puri. Inas nayrïr amtax jan jiwasanakar jakt"añatakïchïna, Director Boy. Karoski jupaw amuyuparjam anatañarux aynacht"ayapxitu. Kunatsa é ukax mä jach"a jiskt"awiwa aka tuqinxa.
  
  Paola Trazo mä ú qhipa tira.
  
  -6 uru achuqa phaxsit qillqt"ata: Dante, Fowler ukat nayax oficina de vícrimen ukan jan wali lurawinakat kuns yatxatañ yant"apkta ukhax Subinspector Maurizio Pontiero jupax Victor Karoski jupaw Santa Mar de Las Vegas cripta ukan jawq"jataw jiwayatayna.237; Transpontina ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi.
  
  -¿ Jiwasax jiwayañ armax utjistuti? sasaw Dante kullakarojj jisktʼäna.
  
  Ukat akham sasaw sista: "Janiw ampar lukʼananakajj utjkiti, ukampis utjapjjetuwa" sasa. Uka nuwasïwixa. Karoski jupax walja kutiw ch"ankhachatayna kunatix inas wali ch"ullqhi cocinan cuchillopächïna ukat walja kutiw mä candelabro ukamp jawq"jatayna ukax uka chiqan jikxatasïna. Ukampis janiw sinti jach"a suyt"awinak uñacht"aykti yatxatäwix sarantaskakiñapataki ín.
  
  -¿Kunatsa, Directora?
  
  "Ukax taqpach sapürunjam amigonakasat sipansa, Dante, wali jayapuniwa. Khitinakas uk yatiñatakiw chʼamachasipkta. Jilapachaxa, mä suti uñt"ayawimpixa, jiwasana lurawinakasaxa tukuyatawa. Ukampis yatiñanakas apnaqañasawa uñt"añataki Uka sutix chiqapar uñjatätapax qalltañasawa. Ukatwa irnaqañax nayrat sipans jukʼamp wakiskirixa.
  
  "Aka pachanx qullqi churañ munir jaqiruw jach"añchañ munta. Nayatakix mä suma cronología ukhamaw amuyasïna", sasaw Fowler jupax saraki.
  
  Dante jilatajj akham sasaw jachʼat arsüna: "Walipuniw" sasa.
  
  Paola kullakajj arunakapampejj chuym ustʼayasïna, ukampis jichha tiempotakejj uka toqet jan yäqañaw jukʼamp askejja sasaw amuyayäta.
  
  - Suma suma qhanañcht"awi, Dicanti - jumatakixa wali kusisita. ¿Cuál - jutïri lurawi? ¿ ¿Akax nayratpach Karoski jaqin amuyupar mantawaypacha? ¿ ¿Jumaxa niya kipkakïtapa yatxattati?
  
  CSI ukax mä qawqha pachanak amuyt"äna janïr jayskasa.
  
  "Taqi amuytʼasir jaqinakax mä kipkakïpxiwa, ukampis sapa mayni uka loco bastardonakax mayj mayjawa ukat mayj mayjarakiwa.
  
  - ukatsti jumax Tolstoy 25 uñxatt"tati? -pregunto Boi ukat juk"ampinaka.
  
  "Walikiwa, mä serial killer yaqha jiwayir jaqimp kikipakïkaspas ukham amuyasax pantjasisktanwa. Jumax yant"asmaw chimpunak jikxatañataki, equivalentes ukar jikxatañataki, uñtasïwinakat tukuyañataki, ukampis chiqa pachanx sapa mayniw aka mierda ukax mä sapa amuyuniwa, millones de luz años ukch"a jaqinakat jayarst"ataw jakasi. Janiw kunas ukan utjkiti, ahhi. Jupanakajj janiw jaqenakäpkiti. Jupanakajj janiw sinttʼasirïpkiti. Chuymapax ikiñankiwa. Kunas jiwayañar puriyi, kunas jupatakik munañapaxa jaqinakat sipan juk"amp wakiskirïkaspas ukham amuyayi, kunatsa juchap chiqapar uñji ukax janiw nayatakix wali wakiskirïkiti. Janiw jupar amuyañ munkti, kunjamtï jarkʼaqañatakejj wali wakiskirïki ukhama.
  
  "Ukatakix kunas jutïr amtäwimax utjani uk yatiñasawa.
  
  "Qhanaw wasitat jiwayaña. Inas machaq jaqi thaqhasksta jan ukax nayratpach mä jaqir uñtʼatästa. Ukampis janiw Francesco jilatan luratanakapjam irnaqtʼkaspati, kunattejj walja libronakwa jupar katuyäna. Quizá Tata Fowler ukax é St. Pointe markan yanapt"istaspa.
  
  Sacerdotejj llakisisaw pʼeqep chʼoqtʼasi.
  
  "Taqi kunas expediente jaytawaykta ukanx utjiwa, ukampis Arles markanx kunatix nayax munkta ukax utjiwa.
  
  Cama jakʼankir mesa patjjanjja, mä jarra umampi walja vasonakampiw saytʼatäskäna. Fowler jupax mä vaso chikat phuqhantawayi ukat mä lapiz manqhar ucharaki.
  
  "Nayatakix wali ch"amawa kunjams él amuyt"añaxa. Uka vidriot uñjañäni. Uru qhant"irjamax qhanawa, ukampis chiqapjam lápiz qillqat qillqt"asax nayranakajatakix mä coincidencia ukhamawa. Ukhamaraki, actitud monolítica ukax puntos fundamentales ukan mayjt"i, kunjamatix mä chiqa chiqax p"akjasi ukat contra punto ukan tukuyi.
  
  -Aka punto de bancarrota ukaxa wali wakiskiriwa.
  
  -Inasa. Janiw irnaqawimat envidiasirïkti, dottor. Karoskix mä minuto jan wali lurañat jithiqtir jaqiwa, ukat qhipa minutox juk"amp jach"a jan walinak luraraki. Kunatix nayatakix qhanäki ukax cardenales ukanakan jak"apan thaqhañasawa. Mayampiw jiwayañ yant"apxam ukat nayax jank"akiw lurarakï. Uka llavejj jukʼamp jakʼachasiñawa.
  
  
  Jupanakax mä juk"a jan walt"ayataw Angelon laboratoriopar kutt"apxäna. Uka waynax Dantempiw jikisi, jupax niyas janiw juparux yäqkiti. Paolax janiw kuns kamachkänti, jan ukasti uka ch"axwäw uñjäna. Uka suma uñnaqtʼan jaqejj chuymapan jan wali jaqënwa. Chiqañchäwinakapax janiw kuns imantkänti, chiqans Superintendentex wali suma sawkäwinakat maynïriwa.
  
  Angelox arsutaparjamax jupanakarux suyt"askäna. Mä qawqha teclanak ch"allt"asta ukat pä pantallan kimsa dimensional genes ukan uñacht"äwinakap uñacht"ayarakta, ukax ch"uxña jisk"a hilos ukanakampiw ch"iyar fondo ukan utji.
  
  -¿ ¿Jupanakarux textura yapxatasmati?
  
  -Jïsa. Aka chiqanx jupanakax ñik"utanïpxiwa, rudimentario, ukampis ñik"uta.
  
  Ch"iqa tuqinkir pantallax Karoski p"iqin modelo 3D uñacht"ayi kunjamatix 1995 maran uñstawayki ukhama. P"iqin pata chikatapax ch"iqa tuqin pantalla ukan uñjasi, kunjamatix Santa Mar Transpontina markan uñjasiwayki ukhama.
  
  - Janiwa jisk"a chikata modelo lurkti kunatixa janiwa barba ukampixa lurañjamäkiti. Nayranakas janirakiw kuns qhan uñjapkiti. Nayar jaytapkitäna uka fotonjja, qontʼat amparanakampiw sarnaqaskäyäta.
  
  -¿ ¿Nayrïr modelon manijapa copiaspa jichha modelo patxaru lip"katasmati?
  
  Angelox jank"akiw teclado ch"allt"asin ukat mouse ukamp teclado ukar ch"iqt"asaw jaysäna. Pä minutos janïr tukuykipanjja, Fowler chachan mayitapajj phoqasjjänwa.
  
  -¿Dígame, Angelo, ¿kunakamas payïr modelomax kunjams atiniskañapa ukxat amuyta? -inquirió sacerdote.
  
  Uka waynaxa jank"akiw jan walt"awinakar puri.
  
  "Walikiwa, uñjañatakiwa... Jan anatt"awix utjkchixa, qhana qhananakax askiwa..."
  
  "Janiw kunas wakiskiti, Angelo. Jiwasax nayratpach aka -terció Boi.
  
  Paolax juk"at juk"at ukat samarañampiw arsüna.
  
  "Jutam, Angelo, janiw khitis mä suma modelo lurasmati janicha uk taripkiti. Jiwasatï jupar yatiñ munstan ukhajja, qhawqhakamas jupar confiysna.
  
  "Walikiwa... 75 ukat 85% ukhakama. Janiwa, janiw nayatkiti.
  
  Fowler chachajj pantalla uñkatasaw sum uñchʼukïna. Uka pä ajanunakax wali mayjäpxänwa. Sinti mayj mayjawa. Nasajax jach"awa, chupajax ch"amaniwa. Ukampis ¿ ¿uka sujeto ukan natural uñnaqapati jan ukax simple maquillaje ukhamacha?
  
  -Angelo, panpachan imágenes horizontal ukar muytayañamawa ukat pómuls ukanakat mä medicióp lurañamawa. Kunjamatix i. Ukax taqpachawa. Ukaw nayajj ajjsarta.
  
  Mayni pusinixa suyt"ata uñkatapxäna.
  
  -¿Kunas tata? Atipjañäni, Dios layku.
  
  "Akax janiw Viktor Karoski chachan ajanupakiti. Uka jach"a mayjt"awinakax janiw maquillaje amateur ukampix wasitat uñstayatäkaspati. Inas Hollywood markankir mä profesionalax látex moldenakampix uk jikxatchispa, ukampis janiw khitis sum uñakiptʼañjamäkaspati. Nayajj janiw jaya tiempojj sum apaskiriskayätti.
  
  -Ukata?
  
  "Uka tuqitxa mä qhanañchäwiw utji. Karoskix Fano ukan yatichäwip tukuyäna ukatx taqpach ajanupan reconstrucción ukamp lurasïna. Jichhax mä fantasma thaqhasktan ukax yatisxiwa.
  
  
  
  Instituto San Mateo ukax mä jach"a yatiqañ utawa
  
  Silver Spring, Maryland markanwa jikxatasïna
  
  Mayo phaxsin 1998 maranwa
  
  
  
  TRADICIÓN DE ENTREVISTA #14 USUTA #3643 UKAT DR. FOWLER UKATXA
  
  
   D.R. FOWLER : Hola, padre Karoski ukat juk"ampinaka. ¿Nayar jaysapxitati?
  
  #3643: Nayraru sartañani, tata Fowler.
  
   D.R. FOWLER: ¿Le gustó el libro que le preste?
  
   #3643: Oh chiqpachansa. San Agosto ukax niyaw tukuyata. Ukajj jukʼamp askïtap amuyayäta. Jaqinakan suma amtäwipax kunjamtï lurañjamäki ukhamarjamaw jilxattaspa.
  
  D.R. FOWLER: Janiw mä le comprendo, padre Karoski.
  
  : Walikiwa, jumakiw ukat jumakiw aka chiqanx amuyapxista, Fowler tata. Niko, jupax janiw nayrïr sutijat jawskituti, mä ina ch"usat vulgar familiaridad ukar amtata, ukax panpachan aruskipt"irinakan dignidad ukar jisk"achañataki.
  
   D.R. FOWLER : Está hablando del padre Conroy ukat juk"ampinaka.
  
   #3643 : Ah, aka jaqixa. Jupax sapa kutiw nayax mä normal usutakïtwa, qullatäñ muntwa sasaw walja kuti arsuñ yantʼi. Nayax jupar uñtasit sacerdotetwa, ukat jupax sapa kutiw uka jach"añchäwit armasi, qulliriw sañajatakiw ch"amanchasi.
  
  Conroy jupamp chikt"atäñax purapat psicológico ukat pacienciani ukhamawa, ukax wali askiwa. Psiquis t"unjata ukan yaqhip pantjasiwinakap atipjañatakix yanapt"aw munasispa.
  
  #3643: ¿ ¿Jan wali uñjata? ¿ ¿Kemen tuqit chuym ust"ayatätati? ¿Jumax qullan mamajan munasiñap yant'añ munaraktati? Conroy tatan jan pachpa thaknam sarañapatakiw mayipxsma. Ukat pächasiñanakaj qʼomachañatakejj mä qhawqha cassettenak istʼayarakïwa sasaw sarakïna.
  
  D.R. JISK"A JAQINAKA: Unas cintas.
  
  #3643: Ukhamaw jupax säna.
  
  DOCTOR Janiw juma pachpatakejj kʼumaräñamäkiti. Conroy tatampiw uka tuqit parlt"añama.
  
  #3643: Kunjamtix jumax munkta ukhama. Ukampis janiw mä jukʼsa ajjsarkti.
  
  FOWLER: Uñjapxam, tata, míximo ésta sesión ukat askinak apsuñ munta, ukat kunas nayatakix wali askiwa, kuntix nayrax siskta ukat sipansa. San Augusto chachan confesión ukan suma suyt"äwipat. ¿Mä que se refería ukaxa?
  
  Ukat jumanakan nayranakamat larusirjam uñnaqtʼanïkchiyätsa, khuyaptʼayasisaw uñjitä" sasa.
  
  FOWLER ¿Janit jupax í Diosan jan tukuskir suma kankañapampi khuyapayasiñapampix atinisktam?
  
  #3643: Khuyapayasir Diosax pä tunk payan pachan luratawa, Fowler tata.
  
   D.R. FOWLER : San Agustín vivió en el siglo IV ukat juk"ampinaka.
  
   : San Agostox jucharar nayra sarnaqäwipatx walpun mulljasïna, ukat suma k"arinak qillqañ qalltäna.
  
  FOWLER Diosax pampachapxita.
  
  #3643 : Janiw sapa kutikiti. Khitinakatix confesión ukar sarapki ukanakax auto jariqirinakar uñtasitawa... ahh, nayax usutätwa.
  
  FOWLER: ¿ ¿Kunjamsa jumax confesión ukar sarasma? ¿Uñisiña?
  
  #3643 : Uñisiña. Walja kutiw confesional ukanx chhuxriñchjasirïta, kunatix barras ukan mayni chiqankir jaqix uñisiñat sartayatayna. K'arisiña. Bludon sat chachan sutipa. Wachuq jucha luraña. Pornografía uñchʼukiña. Yanqhachawi. Lunthatata. Taqi jupanakaxa, uka jisk"a costumbre ukar mantasax, asnunakaparux khuchhi aychampiw phuqt"apxi. ¡ Taqi ukanak antutapxam, taqi ukanak nayaruw turkapxam...!
  
  FOWLER Jupanakax Diosaruw uka tuqit yatiyapxi. Jiwasax mä transmisor ukhamakïtanwa. Kunapachatï lunthata uchasiñäni ukhajja, Cristoruw tukuraktanjja.
  
  #3643: Jupanakax taqi kuns jaqukipapxi. Q"añut mantanipxi ukat q"uma mistunipxatap amuyapxi. "Saraqam, anatt"am, tata, juchar purt"asitax layku. Jucha luratax laykuw masijan awkipat tunka waranqa qullqi lunthatawayta. Jiskʼa kullakajaruw violawayta. Wawajan fotonak apsusaw Internetar uñtʼayarakta" sasa. "Anatañ tatax k"uchikiw kunatix nayax juchachastwa. Chachajarux manq"a apanta, ukhamat jaqichasiñ jan apnaqañapataki, kunatix ch"uñu thujsa ukat ch"uñu thujsapat qarjataw uñjasta.
  
  DR. FOWLER: Ukampis, Karoski tata, confesión ukax wali muspharkañawa, arrepentisiñax utjaspa ukat askichañatakix mä chiqaw utji.
  
  #3643: Kunatix janipuniw paskiti. Jupanakax sapa kutiw, sapa kutiw juchanakap nayar jaquntapxitu. Diosan jan amuytʼasir ajanupan nayraqatapan saytʼataw jaytapjjetu. Nayaw jan wali luratanakapampi Alt-simo-n venganzapamp taypin sayt"atäta.
  
  FOWLER: ¿Chiqapunit Diosarux mä venganza jaqirjam uñjta?
  
  #3643 : "Chuymapax pedernal ukham ch"amawa
  
  molino qalan manqhankir qalar uñtat chʼama.
  
  Jupan jach'a kankañapatjja, oladanakaruw ajjsarapjje,
  
  quta oladanakax qhipharuw kutt"apxi.
  
  Jupar llamkt'ki uka espadaxa janiwa ch'uqt'kiti,
  
  jani lanza, jani flecha, jani ciervo.
  
  Jupax jach"a jach"a tukusaw taqiniruw uñch"uki
  
  -¡jupax qhuru jaqinakan reyipawa!
  
  FOWLER: Nayax iyaw sañajawa, Tata, Bibliat taqpach yatiñamata, Antiguo Testamento tuqit yatxatatamat muspharta. Ukampis Jesucriston suma yatiyäwinakapan chiqa yatichäwip uñjasax Job librox nayra pacharuw tukuwayxi.
  
  : Jesucristox Yuqawa, ukampis Awkiw taripiri. Ukat Awkix qalat lurat ajanuniwa.
  
  FOWLER Niyakixay ahí jïsax mä jiwayir jaqiwa, Karoski tataxa. Ukat Conroy chachan grabacionanakap istʼäta ukhajja, jan pächasimti, ukajj lurasiniwa.
  
  
  
  Hotel Rafael sat cheqanwa jikjjatasi
  
  Jaya febrero phaxsina, 2
  
  Jueves 7 uru achuqa phaxsit 2005 maran 14:25 jayp"u pacharuw purini.
  
  
  
  -San Ambrogio sat chachan jakañ utapa.
  
  - Aski jayp'u. Cardenal Robaira jupampiw aruskipt"añ munta", sasaw uka waynax periodistax pisin jakasir italiano arun arsuwayi.
  
  Telefono fono ukan mayni puntapan arupax aleatorio ukhamaw tuku.
  
  -¿ Quién sutipxar jiskt"asiristxa?
  
  Janiw ukhamäkänti, mä octava ukhakiw tonojj mayjtʼäna. Ukampis ukax periodistar yatiyañatakix walikïskänwa.
  
  Andrea Otero jupax pusi maraw El Globo periodico ukan irnaqäna. Pusi añ os kawkhantix kimsïr yatiyäw utanakar visitt"apxta, kimsïr jaqinakar entrevistapxta, ukatx kimsïr yatiyäwinak qillqt"apxta. Tunka jayp"u pachat 25 jayp"u pachakamaw oficina ukar mantawayta ukat uka aljasiñ utarux mä irnaqäw jikxatta. Mä culturan qalltañamawa kawkhantix editor en jefe Jemá ukax wali askit uñjtam. Sociedad ukan qhepararaktwa, ukanjja, editorapajj janipuniw jupar confiykänti. Ukat jichhax The Internationale ukanw jikxatasïna, ukanx editor en jefepax janiw uka irnaqäw lurañjamäkaspas ukham amuyaskänti. Ukampis jupajj ukhamänwa. Janiw taqpach notanakäkänti. Janiw kurr ni kulum. Ukhamaraki sensación humor, intuición, sentido de olor y periodo, ukat 237 maranakaw utjäna. Ukat Andrea Oterox chiqpachapuni uka suma uñnaqt"aninakanïchi ukat sapa patakat tunka kuntix jupax amuykän ukat sipansa, Premio Pulitzer ukan periodista ukhamaw tukuñapa. Jupax janiw jupa pachpar jan atinisiñ yatkänti, paqallq tunk metros ukch"a alturanïtapata, angeljam uñnaqapansa, q"uma ñik"utapansa ukat ch"uxña nayranakapansa. Mä yatiñani ukat amtani warmiw jupanakat imantasiski. Ukatpï, kunapachatix empresax "Papa jiwatapat yatiyañapän ukhax aeropuerto ukar sarañ thakinx mä auto accidente ukanw jikxatasïna ukatx pä kayuw p"akjatäna, Andreax janiw uka pachax jaytkänti" jefepan lantipat arsutap katuqañataki. Avionar puriñamawa ñik"utat ukat equipajempi taqi equipajenakataki.
  
  Suertenixa, lo má ;s mono uksat mä qawqha jisk"a aljirinakaruw jakasipxta, Piazza Navona uksat janiw jayankkiti, ukax hotelat kimsa tunk metros ukch"a jayankakiwa. Ukat Andrea Otero jupax (chiqans uka pachan jan walt"ayataw sallqa) mä luxus guardarropa, ropa interior ukat mä jan wali teléfono ukanak katuqatayna, ukax Santo Ambrogio residencia ukaruw jawsatayna, cardenal papal Robaira jupamp entrevistañataki. Ukampinsa...
  
  - Nayax Andrea Otero, Globo periodicot jutiriwa. Cardenal jupax aka jueves urutakix entrevista lurañ arsuwayi. Ukampis llakisiñawa, janiw uka jan wali jisktʼapar jaysktati. ¿Ukham suma chuymampiw cuartopar uñacht"ayasma, mirä amp suma?
  
  "Señorita Otero, llakt"asiñjamawa janiwa cuartomar uñacht"ayapksmati, kunatixa cardenal ukaxa janiwa jutkaniti.
  
  -¿Kunapachas purinipxäta?
  
  Ukhama, jupax janiw jutkaniti.
  
  -Uñjapxañäni, ¿janiw jutkaniti...jan ukax janiw jutkaniti?
  
  Janiw nayajj jutkäti, jupajj janiw jutkaniti.
  
  -¿Yaqha chiqaru qhiparapxätati?
  
  - Janiwa ukham amuyta. Nayax sañ muntwa, nayax ukham amuyta.
  
  -¿Khitimpis parlaskta?
  
  - Nayaxa telefono warkt"añajawa.
  
  Uka intermitente tonox pä tuqitwa uñacht"ayäna: jan aruskipt"añ jaytaña ukat wali axsarañjam aruskipt"ir jaqi. Ukat kʼarisitapsa. Andrea kullakajj uk sum yatïna. Jupax wali suma k"arisiripunïnwa, janiw khitirus ukham uñt"känti.
  
  Janiw kuna pachas ina ch"usar apt"añax utjkiti. Buenos Aires markan cardenal ukan oficinapar puriñatakikix janiw tunka minutos munaskaspänti. Niya mä cuarto tunka alwa horasäjjänwa, uka horasajj jawstʼañatakejj walikïskänwa. Jupajj nayan jan wali sarnaqäwijat wal kusisïna, uka cuentajj jupan suerteparuw purtʼasiñapäna. Niyakejjay mä jukʼa qollqe churapkchïnjja, gastonaksa jan waltʼayapjjäna.
  
  Mä minutojj teléfonon fono istʼasaw istʼasïna, ukat uka qhepatjja, conexión ukajj chhaqtayatäjjänwa.
  
  Jan khitis ukankatapax muspharkañänwa. Nayax wasitat yant"ä.
  
  Janiwa.
  
  Yant"apxañani nó ukhama mä switch. Mä warmi aruxa jank"akiw jaysäna.
  
  - Arzobispado, suma jayp"u.
  
  -Cardenal Robaira jupampi -sasawa kastilla aruta säna.
  
   -Ay señorita, marcho.
  
  -¿Marcho donde ukaxa?
  
   "Chiqpachansa, jupax Orita sat jaqiwa. UKANA Roma markanxa .
  
  -¿Sabe donde ukat hospeda?
  
   "Janiw yatkti, Orita. Nayax Serafin tataruw irpta, jupax secretariopawa.
  
  -Pay suma.
  
  Nayax Beatles ukarux walpun munasta, kunapachatix kayunakamar kayump sayt"ayapxätam ukhakama. Ukajj walikïskiwa. Andreax mä mayjt"äwitak mä juk"a k"arisiñ amtäna. Cardenal ukax España markanx familianiwa. Ukajj qʼañuchatäpachati janicha uk uñjañäni.
  
  -¿Alio?
  
  Suma arunaka, nayax cardenal ukamp aruskipt"añ munta. Nayax sobrinapätwa, Asunsi. Españwave satawa.
  
  "Asunsi, nayax wali kusisitaw jikxatastxa. Nayajj Tata Serafín, cardenal secretariopätwa. Jupan Eminenciapax janipuniw jumat nayamp parlkänti. ¿ Jupax Angustias jan ukax Remedios phuchhapati?
  
  Ukajj sallqjañjamaw istʼasïna. Andrea Cruzó kullakax wali uñt"atawa. Jupax 50% ukha ch"amampiw pantjasi. Andrea kullakajj jiskʼa yänakat yatjjattʼarakïnwa. Pantjasitanakap listapanjja, kayunakapat sipansa (ukat jiskʼa) kayunakapat sipansa jukʼamp jachʼänwa.
  
  -Droganakatxa.
  
  "Chiqansa, llampʼu chuymanïñawa. Jichhax amtastwa, Angustiax janiw wawanïkiti. Ukampirus llakisiñawa, cardenal ukax janiw akankkiti.
  
  -¿Kuá nayajj él?
  
  Ukanjja, mä samartʼañaw utjäna. Sacerdoten arupajj wali amuyumpiw istʼasïna. Andrea kullakajj niyaw alambren mayni puntapan uñjäna, aparaturuw chʼalljjtayasïna ukat teléfonompiw teléfono alambrejj tʼijtäna.
  
  - ¿Kunatsa utji?
  
  "Uñjapxtawa, nayax Roma markan jaya pachaw jakaskta, jumaw nayrïr kuti visittʼir jutapxäta sasaw arsuwayta.
  
  Uka aruxa wali amuyumpiwa uñjasïna. Jupajj jukʼat jukʼatwa parläna, pantjasiñ ajjsarkaspa ukhama.
  
  "Soroba markaruw aka dióses ukan mä qawqha negocionak askichañatak sarawayta. Nayax janiw Cánclave ukar sarañ puedkäti.
  
  "Ukampis tablero de interruptores ukan cardenal chachajj Roma markar saratapat sapjjetäna ukhajja.
  
  Serafín tatax jan amuyt"asis ukat qhanaw k"ari jaysäwi churäna.
  
  "Ah, walikiwa, tablero de interruptores ukankir tawaqux machaqäxiwa, janiw arzobispado ukan irnaqawipatx wal yatkiti. Nayajj perdón mayipjjsma.
  
  -Nayan perdón mayipxsma. ¿ ¿Tiyujaru jawsayañajataki sañajati?
  
  -Ukhampuni. ¿ ¿Asuncy, teléfono numerom yatiyasmati? Ukax cardenal ukan agendapan arsutäñapawa. Nayax/nayax/ramos jumamp jikisiñataki...
  
  Oh, jupax niyaw ukax utjxi. Perdón, chachajan sutipax Adios satawa.
  
  Secretariorux lakapan mä aru apt"ataw jaytawayta. Jichhajj kunas jan walïtap amuyasjjänwa. Ukampis chiqañchañamawa. Suerteniw hotelanx internet ukax utji. Argentina markan kimsa jach"a empresanakan teléfonos ukanakap jikxatañatakix suxta minutos ukjaw munasispa. Nayrïrix suertenitaynawa.
  
  - Aerolineas Argentina markankirinaka.
  
  Jupax acento Madrid ukar uñtasit anatänañ jan ukax acento argentino pasable ukar tukuyañkamaw anatäna. Jupajj janiw jan walin jikjjataskänti. Jupatakejj italiano aru parlañajj jukʼamp jan walipunïnwa.
  
  - Buenos Dias markanxa. Nayax juparux arzobispado ukan jawst"askta. ¿Khitimpis parltʼasiñajj nayatak wali kusiskañajja?
  
  - Nayaxa Verona satawa.
  
  Verona, sutijax Asunción satawa. Jupax Cardenal Robairax Buenos Aires markar kutt"aniñap chiqanchañatakiw jawsatayna.
  
  - ¿Kuna urusa?
  
  - Jutïr phaxsinxa 19 uru saraqataruw kutt"ani.
  
  -¿Ukat taqpacha sutixa?
  
  -Emilio Robira ukat juk"ampinaka.
  
  "Taqi kuns uñakiptʼañkamax suytʼapxam.
  
  Andreax axsarasaw katxaruta copa ch"allxtayi, ikiñ uta espejot ñik"utapax kunjamäskis uk uñakipi, ikiñar qunt"asi, p"iqip ch"allxtasa ukat akham siwa:243; nervioso kayu ch"akhanaka.
  
  -¿Alio? Uñjapxam, amigonakajax yatiyapxituwa, jumanakax mä boleto abierto de una vía alasipxtaxa. Cardenal ukax nayratpach sarawayi, ukhamax sapa patakat tunka descuento ukampiw turkakipäw alañatakix wakicht"ata, uka promoción ukax jichhax abril phaxsinw sarantaski. ¿ ¿Jumaxa mä boleto regular frecuente flyer ukaxa amparaman utjiti?
  
  - Mä juk"a pachatakixa, checo arunxa amuyasta.
  
  Jupax telefono jist"antasïna, larusiñap jark"aqasa. Ukampis uka kusistʼañajj jankʼakiw atipjañatak kusisit jikjjatasiñampi lantintasïna. Robaira cardenal jilatajj Roma markar sarir avionaruw makatäna. Ukampis janiw kawkhans uñstkänti. Inas yaqha cheqan qheparañ amtchïna. Ukampis ukhamächi ukhaxa, ¿kunatsa residencia ukat cardenal ukan oficinapan ikiski?
  
  "Jan ukax loco ukhamätwa, jan ukax akan mä suma sarnaqäwiw utji. Loqhe sarnaqäwi, jupax espejot uñacht"ayat uñacht"äwip yatiyäna.
  
  Pedron sillupan khitis qontʼasini uk ajlliñatakejj janiw das wakiskänti. Ukat Iglesia de los Pobres ukan jach"a candidato, kimsïr uraqpachan yanapiri, khititix jan p"inqasis Teología de Liberación No 26 ukamp coqueteatayna, jupax chhaqhawa.
  
  
  
   Domus Sancta Marthae sat chachan sutipa
  
  Piazza Santa Marta, 1. Ukax mä jach"a uñacht"äwiwa
  
   Jueves 7 uru achuqa phaxsit 2005 maran 16:14 jayp"u pacharuw purini.
  
  
  
  Paolax musphataw jikxatasïna, janïr edificio ukar mantkasaxa, walja autonakaw gasolinera uñkatasin filan suyt"apxäna. Dantex juparux qhanancht"iwa, taqi yänakan chanipax sapa patakat kimsa tunk jilaw Italia markat sipanx juk"amp jila chanini, kunatix Vaticano markax janiw impuesto apsuwaykiti. Marka paqallq gasolineras ukanakat kawkïr gasolineranakan phuqantañatakix mä tarjeta especial utjañapänwa, ukat qhawqha tiempos filanakax jan tukuskirïna. Mä qawqha minutos anqan suyt"apxañapänwa, kunawsatix Guardia Suiza ukanakax Domus Sancta Marthae ukan punkup uñjapkän ukhax mayniruw manqhanx kimsan ukankatapat yatiyapxäna. Paolax kunanakas mamaparu ukat#241;annapar paskatayna ukanakat lup"iñatakix tiemponïxänwa. Pä hora nayrakiw UACV HQ ukanx Paolax Dante-rux mä chiqar jaquntäna, kunjamakitix Boy-at qhispiyasiñ atipxatayna.
  
  "Superintendente, jumamp parltʼañ munta.
  
  Dantex Paolax janiw uñch"ukkänti, ukampis cientifico forense ukar arktasaw oficinapar mantawayxäna.
  
  "Kuns yatiyapxita, Dicanti. Yaí i á, jiwasax mayacht'asisaw akanktan, ¿walikïskiti?
  
  "Ukajj nayratpach amuyayäta. Ukhamarakiw amuyarakta, Boy chachjamarakiw guardiana sasin siskitu, janiw jan uñjirjamakiti. Kunatix rango ukax superintendente ukar sipanx juk"amp jisk"akiwa. Nayax janiw kunjamatsa llakisiykituti jupax jisk"achataw jikxatasi, janitix nayan competenciajamp ch"axwkchi ukhaxa. Kunjamatix nayrïr revistax fotonakamp uñacht"ayawayki ukhama.
  
  Dantex q"illu ñik"utanïnwa.
  
  "Nayatï -kuntï munkta- jumar yatiyañ munsta ukhajja. Ukanxa janiw kunas sapa maynix utjkiti.
  
  -¿ ¿Fowler tuqit yatiyapxitasmati? Jupax nayratpach uk luratayna. ¿Jumatakix posición ukax qhanati, jan ukax sinti específicamente arsuñajacha?
  
  -Nayaxa qhananchatamaxa phuqt"awaytwa, Inspector -sasawa juchañchasisa säna, amparapa ajanunakaparu t"ijt"ayasa. Nayax uka maldito llenadonak apsuwaytwa. Kuntï nayajj jan yatkta ukajja, janiw amparam pʼakjapktati.
  
  "Nayax ukhamaraki, kunatix jumax wali qhuru ajanunïtawa, Dante.
  
  "Nayax taqi tuqin wali qhuru jaqitwa.
  
  "Janiw jupanakat maynirus uñtʼañ munkti. Nayax suyt"twa akax qhanpach ukhamaraki.
  
  -¿Akaxa mä warmiru, mä inspector jan iyawsatapa?
  
  Paolajj wasitatwa wal ajjsarjjäna.
  
  -¿Somo janiwa warmixa?
  
  - Khitinakatixa S - I sata qillqatäki ukanakatxa.
  
  - Uka "janiwa" ukax "N-O" sasaw qillqt'ata, fucking macho.
  
  -Samarañamawa, janiwa llakisiñamäkiti, Rika.
  
  Uka jan wali jaqix amuyunakapanx jupa pachpaw ñanqhachasïna. Dante chachan sipitaparuw jaltʼaskäyäta, jupajj kunjamsa jikjjatasta uk anattʼañapatakiw jaytawayta. Ukampis nayajj niyaw walikïskäyäta. Mä tono formal apsuñamawa, ukhamat maynix jiskʼachatätamxa amuyañapataki. Boy sat waynat yateqasiñwa amtawayta, jupajj ukham chʼajjwañanakan wali sum yatïna.
  
  "Walikiwa, jichhax taqi kuns q"umachapxta, nayax sapxañamawa, norteamericano contactojampi, Fowler tatampiw aruskipt"awayta. Nayajj kunjamsa irnaqtʼäna uka toqetwa llakinakaj yatiyta. Fowler jupax mä qawqha wali amuyt"ayir arsuwinakaw churitu, ukax nayan amuyt"atajax él ukar atinisiñatakix wakisiwa. Fowler tatat yatiyawinak apthapiñatakix jan walt"awinak apt"asipxatamat yuspajarañ munapxsma. Jupatakejj mä jiskʼakiwa.
  
  Dantex Paolax qhuru arunak arsutapatx walpun muspharayi. Jupajj janiw kuns siskänti. Uka anattʼañan atipjatam yatiñamawa.
  
  "Yatxatäwi p"iqinchirjamaxa, formalmente jiskt"añajawa, Victor Karosky katuntañataki taqpacha yanapt"awinaka churañataki wakicht"atati.
  
  "Chiqansa, inspector" Dantex junt"u clavonakjamaw uka arunak ch"uqt"äna.
  
  "Qhiparusti, kunatsa kuttʼaniñap mayïna uk jisktʼañakiw wakisi.
  
  "Jachʼa jilïrinakajar quejasiñatakiw jawstʼta, ukampis janiw kun lurañsa churapkituti. Naya pachpan jan waltʼäwinakap atipjañajatakiw mayipjjetäna.
  
  Paolax aka ú qhipa arunak nayraqatanx wali amuyumpiw uñjasïna. Fowler chachajja, Dante chachajj janiw kuna jan waltʼäwis utjkänti sasaw säna, ukampis superintendenten arunakapajj yaqha toqetwa amuytʼayäna. Cientifico forense ukax mä kutix panpachaniw nayrax uñt"asipkaspa ukham arsuwayatayna, jichhakamax mayj mayj sarnaqapkchisa. Dante jilatarojj uka toqet cheqak jisktʼañ amtawayta.
  
  -¿Conocía usted al padre Anthony Fowler ukat juk"ampinaka?
  
  "Janiwa, inspector" sasaw Dantex ch"amampi ukat jan axsaras arumpi säna.
  
  "Expedientemax jumat wali suma chuymampiw jutäna.
  
  "Cuerpo de Vigilancia ukanx wali wakicht"ataw jikxatasipxta.
  
  Paolax jupar jaytañ amtäna, ahí. Niya sarxañampïskäna ukhaxa, Dantex kimsa arunakwa jupar säna, uka arunakax walpun jachʼañchasïna.
  
  "Mä kunakiw Inspector. Jupatï wasitat mayiñajatak jawsañajajj wakisitap amuyaspa ukhajja, nayajj kunanaktï jawqʼjañamp lurañ munkta uk jukʼamp munta. Nayax janiw formalismo tuqinx sum yatkti.
  
  Paolax Dante-rux kawkhans cardenales ukanakax jakapxani uk jupa pachpaw yatxatañapatak mayïna. Ukat taqiniw ukhamäpxäna. Domus Sancta Marthae, Santa Marta ukan utapanwa. San Pedro Basílica ukan inti jalant tuqin jikxatasi, Vaticano pirqanakan manqhankchisa.
  
  Anqat uñtasaxa, mä austero edificio ukhamänwa. Uka utax chiqa ukat suma uñnaqt"aniwa, janiw estuco, adornos ni estatuas ukanakas utjkiti. Uka jakʼankir muspharkañanakamp chikachasiñatakejja, Domus sat chachajj mä cubo de nieve ukan mä pelot de golf ukham jukʼakïnwa. Mä turista aleatorio (ukatx janiw khitis uka chiqan Vaticano uksanx utjkänti, ukax mä juk"akiwa) uka estructurar pä kuti uñch"ukispa ukhax mayjäspawa.
  
  Ukampis permiso katuqta ukat Guardia Suiza ukanakax jan jarkʼataw mantayapxäna, Paolax manqhanxa jupat sipansa wali mayjätap amuyasïna. Ukax mä moderno simo hotel ukar uñtasitawa, mármol ukan pampanakapamp jatoba ukamp tukuyata. Uka thaya taypinxa mä juk"a lavanda q"aphinïxänwa. Chaleconakapan suyapkäna ukhajja, cientifico forensejj jupanakar sarapkäna uk uñjäna. Perqanakanx pintatanakaw warkt"ata, ukanx Paola Crió jupax 16n pachan jach"a italiano ukhamarak holandés yatichirinakan estilop uñt"äna. Ukat janiw maynis reproduccionanakar uñtasitäkänti.
  
  -Ay Diosaja -sasawa Paolaxa säna, jupax qamir emisi tacos ukanakap limitañ yant"äna. Nayax jupat katuqta, kunapachatix samarañax utjkitu ukhaxa.
  
  "Kuna efectos ukanakas utji uk yatxa", sasaw Fowler jupax amuyt"asis säna.
  
  CSI ukax uñjiwa, kunapachatix Fowler jupax Utan invitado ukhamäkan ukhax circunstancias personales ukax janiw kusiskañakkänti.
  
  "Vaticano markankir mayni edificionakampi chikachasiñajj cheqapuniw wali muspharkañawa, nayajj uñtʼkta ukanakamp chika. Machaqa ukat nayra.
  
  - ¿ ¿Aka utan sarnaqäwip á yattati, dottor? Kunjamtï yatipktaxa, 1978 maranx pä cónkey sat jamachʼix mä filaruw utjäna, pä phaxsikiw jaljtapxäna.
  
  "Wali jiskʼäyätwa, ukampis uka wawanakan suelto genes ukanakapaw amuyujan utji" sasaw Paolajj mä jukʼa tiempojj nayra sarnaqäwinakar chʼalljjtayasïna.
  
  
  Gelatti ukax San Pedro plazanwa. Mama ukat tata Lemon ukat Paola ukanakat chocolate ukat fresas ukanakampi. Peregrinonakax q"uchupxi, kusisiñaw atmosfera ukanx apnaqi. Tatajan amparapa, ch"amani ukat qhuru. Nayatakix amparanakap katxaruñaw gustitu ukat jayp"ux purinxi ukhax sarnaqañax wali askiwa. Chimenea ukar uñtasax janq"u chhullunkhanak uñjapxta. Tatajajj pʼeqep patjjaruw liwjjatitu ukat larusi, larusiñapajj akapachan wali sumawa. Heladojax jaquqaniwa ukat jacharaktwa, ukampis papaá ríe másún ukax yaqha alañaw sasaw arsuwayi. Roma markan Obispon k"umaräñapatakiw manq"añäni", sasaw saraki.
  
  
  -Pä papaw niyaw ajllitäni, kunattix Pablo VI chachan lantipax Juan Pablo I satänwa, jupax kimsa tunk kimsan maranïkasaw chhijllatäxäna ukat mä akatjamat jiwxäna. Payïr llavew utjäna, ukanjja Juan Pablo II satäkis ukaruw chhijllatayäta. Uka mä jukʼa tiemponjja, cardenalanakajj Capilla Sixtina sat cheqan jakʼankir jiskʼa celdanakanwa qheparapjjäna. Janiw kuna yänakas utjkänti, janirakiw aire acondicionados utjkänti, ukat niyakixay romanonakan verano tiempopax qalat luratänwa, ukatwa yaqhip chuyman cardenales ukanakax yantʼatäpxäna. Jupanakat maynejj jankʼakiw doctorar yanaptʼa thaqhañapäna. Wojtyłax Chawlla katurin Sandalias ukamp isthapt"asitapatxa, taqi kuns kunjamäkitix ukhamarjam jaytxä sasaw chuymapan arsuwayi, jiwatapatx jan ukham jan mayamp utjañapatakiw thakhi jist"arawayi. Ukat ukax é aka edificio. Dottora, ¿jumax nayar ist"asktati?
  
  Paolax enso ukanx juchañchataw kutt"anxi.
  
  Disculpa, amtañanakajaruw chhaqtxa. Ukajj janiw mayampsa paskaniti.
  
  Uka pachanx Dantex kutt"anxänwa, Domus ukan irnaqirir jikxatañatakiw nayrar sartawayi. Paolax janiw ukhamäkiti kunatix jupax sacerdotet jithiqtaski, ukham amuyt"añäni, jan ch"axwañapatakix jupax lurawayiwa, panpachaniw normalidad ukham uñt"ayasipxäna, ukampis jichhax nayax wali pächastwa Fowler jupax chiqaw saspa kunapachatix jupax amuyt"ayäna uka rivalidad ukax Dante chachan envidiasitapampiw uñt"ayasïna. Jichhax, ukat uka equipox mayacht"asis ch"amanchatäkchisa, Podí jupax farsa ukar mantañax wali askiwa ukat jan walt"äwir jan yäqañawa. Uka Paolax janipuniw sinti sum lurkänti.
  
  Superintendentex mä jisk"a, jachaqt"asir, ch"uñuni religioso warmimp chikaw purini, jupax ch"iyar traje ukamp isthapt"atawa. Polonia markankir Helena Tobina kullakat uñt"ayasiñamawa. Jupaw uka markan irpiripäna, ukat kuna lurañanaktï nayratpach luraskäna ukanak sum yatiyäna. Walja etapanakanw lurasïna, qhep qhepa etapajj 2003 maranwa tukuyäna. Mä jachʼa escaleraruw makatapjjäna, uka escalerajj lliphipir gradanakanïnwa. Uka utajj jachʼa pasillonakani ukat thiya alfombranakani pisonakanwa jaljtatäna. Ladonakanjja cuartonakaw utjäna.
  
  "Patak suxta suites ukat pä tunk pusini sapa cuartonakakiwa" sasaw kullakax nayrïr pisor makhatasinx amuyt"ayäna. Taqi muebles ukanakax walja patak maranakaw utji ukatx wali aski muebles ukanakaw utji, ukax italiano jan ukax alemán familianakan churatawa.
  
  Monjajj mä cuartoruw punku jistʼaräna. Ukajj mä jachʼa cuartopunïnwa, ukajj niya pä tunka metro cuadradonïnwa, parquet pisonakanïnwa ukat mä suma alfombranirakïnwa. Uka ikiñax lawat luratänwa, mä suma p"iqin relieve ukanïnwa. Mä armario incorporado, mä escritorio ukat mä baño completamente equipado ukaw cuarto tukuyäna.
  
  "Akax suxta cardenales ukanakat maynïrin asientopawa, jupanakax janiw C.E. Mayni patak llätunkaninakax niyaw cuartonakaparux katuntasipxi", sasaw kullakax qhanancht"awayi.
  
  Inspector jupax amuyasiwa, chhaqhat jaqinakat pä jaqis janiw Jem ukat#225;s ukar uñstapxañapäkänti.
  
  -¿ ¿Akan cardenales ukanakatakix walikïskiti, Helena kullaka? sasaw Paola kullakarojj wali amuyumpi jisktʼañama. Uka monjajj monjajj kuna jan walinakansa uñjasispa uk yatiñapkamajj janiw yatkayätti.
  
  "Wali seguro, wawa, wali seguro. só edificio ukax mantañapawa ukatx sapa kutiw pä guardia suizo ukanakamp uñjata. Cuartonakan insonorización, ukhamarak televisoranak apsuñapatakiw mayipjjayäta.
  
  Paolax janiw línea ukankiti.
  
  - Cardenales jupanakax Cónclave ukanx incommunicado ukhamaw uñjasipxi. Janiw teléfono, teléfono, TV, TV, computadora, Internet ukanak utjañapäkiti. Excomunicación ukan llakimp anqäx pachamp jikisiñ jark"aña, Fowler jupax juparux siwa. Juan Pablo II janïr jiwkasajj ordenanakapa.
  
  "Ukampis janiw jupanakar qʼal saparstʼayañatakïkiti, ¿janich ukhamäki, Dante?
  
  Superintendente Sako sat chachan pechopa. Jupajj organizacionapan luratanakapat jachʼañchasiñajj jupa pachpas luraskaspa ukhamwa jachʼañchañ munäna.
  
  - Uñjapxam, yatxatiri, jiwasax señal inhibidores ukan qhipa tecnología ukaniwa.
  
  "Janiw espías aru uñt"kti. Kunas utji uk qhanañchtʼañamawa.
  
  "Equipos eléctricos ukanakaw utjistu, ukax pä campos electromagnéticos ukanakaw lurasiwayi. Maynix akankiwa ukat maynix Capilla Sixtina ukankiwa. Chiqansa, pä jan uñjkañ paraguas ukar uñtasitaw uñstapxi. Janiw mä dispositivos anqäx pachamp jikisiñatak wakiski ukax jupanakan manqhan irnaqkiti. Janiw micrófono direccional, ni aparato de sonido, ni aparato espía ukanakas jupanak taypin paskaspati. Telefonopa ukat teléfonop uñakiptʼañamawa.
  
  Paolax ukhamarakiw luräna ukat chiqpachansa janiw mä tapanïktati sasaw uñjäna. Jupanakax pasilloruw mistupxäna. Nada, janiwa había señal.
  
  -¿Kunas manq"añanakaxa?
  
  Helena kullakajj jachʼa jachʼa tukusaw akham säna: "Aka cocinanwa phayapjje" sasa. Uka irnaqirinakax tunka monjanakawa, jupanakax Domus Sancta Marthae ukan kunayman lurawinakaparuw yanapt"apxi. Recepción ukan irnaqirinakax kuna jan walt"äwis utjaspa ukhakiw arum qhiparapxi. Cardenales ukanakax ukham lurapxani ukhax janiw khitis Uta manqhan mantañapakiti.
  
  Paola kullakajj mä jisktʼa jisktʼañatakejj lakap jistʼarasïna, ukampis chika thakinwa uka jisktʼajj chʼamaktʼäna. Nayax juparux mä axsarkañ arnaqasiñampiw pata pison jutasin jark"ayäta.
  
  
  
  Domus Sancta Marthae sat chachan sutipa
  
  Piazza Santa Marta, 1. Ukax mä jach"a uñacht"äwiwa
  
  Jueves 7 uru achuqa phaxsit 2005 maran 16:31 jayp"u pacharuw purini.
  
  
  
  Jakkäna uka cuartoru mantañatakejj confiyañajj infiernor uñtat chʼamapunïnwa. Jichhax cardenal ukax uka pantjasitapat arrepentisiñatakix tiemponiwa, ukat arrepentisitapax llakit qillqatanakampiw qillqt"atäni. Karoskix q"ala pechoparux cuchillompiw yaqha khuchhuqatayna.
  
  "Samarañamawa, Eminencia. Juk"akiw chhaqhi.
  
  Phisqa t"aqax mís débiles ukan sapa thakhimpiw aruskipt"ata. Uka wilax ikiñ isimp ch"allt"äna ukat persa alfombrar pasta ch"allt"äna, ukax ch"amap apt"äna. Ukampis mä tiemponjja, janiw kuns amuyjjänti. Cintió taqi punchunaka ukhamaraki taqi khuchhuñanaka.
  
  Karoskix pecho ukan irnaqawip tukuyäna. Mä artesano jach"a jach"a tukusaw kuntix qillqt"apkta uk uñakipt"apxta. Nayax pulso ukarux amparajampiw katxaruyäta ukat uka pacharuw katuntawayta. Mä amuyunïñajj wakisïnwa. Ukampirus llakisiñawa, janiw taqinix mä cámara digital de vídeo apnaqapkaspati, ukampis aka videocámara desechable purapat mecánica ukax wali sum irnaqt"i. Yaqha foto apsuñatakix rollo patxaruw ampar luk"anap t"ijtäna, ukat Cardenal Cardoso jilataruw jisk"achäna.
  
  "Aruntt"apxsmawa, Eminencia. Oh, chiqpachansa janiw ukham lurañjamäkiti. Jupat mordaza apsuñamawa, kunatix nayax "regalo de lenguas" ukaruw munta.
  
  Karoskix sapakiw wali axsarkañ chiqañchäwipatx larusitayna. Cuchillo jaytasaw cardenalar cuchillo uñachtʼayawayta, lajjrajampiw burlasiyäta. Ukat jupaw nayrïr pantjasïwip luräna. Uka mordaza jist"arañ qalltañamawa. Purple kullakajj wal sustjasjjäna, ukampis janiw mayni vampironakjam ajjsaraskänti. Jupax kuna juk"a ch"amanïkän uk apthapisinx mä axsarkañ arnaqasiñ arsüna, ukax Domus Sancta Marthae ukan pasillonakapanw ist"asïna.
  
  
  
   Domus Sancta Marthae sat chachan sutipa
  
  Piazza Santa Marta, 1. Ukax mä jach"a uñacht"äwiwa
  
   Jueves 7 uru achuqa phaxsit 2005 maran 16:31 jayp"u pacharuw purini.
  
  
  
  Uka arnaqasiñ istʼasajja, Paolajj jankʼakiw kuns luräna. Monjarux kawkhantï jikxataskäyät ukan qhiparañapatakiw amparapamp luqxatta, ukat pasawaytwa, kimsa jaqiruw pistola apsusin chʼaxwantamxa. Fowler ukat Dante jupanakax escalerat arktapxäna, ukat kimsanix niyaw ch"axwapxäna, kunawsatix escalerar wali ch"amampiw makatañ yant"apxäna. Uka pataru purisaxa, jan amuyt"asisaw sayt"asipxäna. Jupanakajj mä jachʼa pasillo taypinwa punkunakampi phoqantat saytʼasipjjäna.
  
  -¿Kawkins utjäna? Fowler jilatajj akham sänwa.
  
  "Maldita, nayatakix wali askiwa, sañ muntwa. Jan ch"iqiyasipxamti, señoranaka, Paolax sänwa, jupax il ukhamäspawa, ukat wali axsarkañ cabrito ukhamarakiwa.
  
  Paolax ch"iqa ladoruw ajlliwayi, ascensor lado uñkatasin. Iyawsapxita, 56 numeron cuartopanx mä ch"axwañaw utjäna. Cuchillo quqaruw uchatayna, ukampis Dantex amparapampiw sarañapatak uñacht"ayäna. Uka chʼamani superintendentejj Fowler jilataruw señas uñachtʼayäna, ukat panpachaniw punkujj chʼalljjtayasïna, uka punkujj jan chʼamäkipanwa jistʼarasïna. Pä policianakaw jankʼak mantapjjäna, Dante jilatajj nayraqatat amtañapänwa, Paolajj ladopat amtañapänwa. Fowler jupax punkun sayt"atawa, amparanakap pechopar ch"uqt"ata.
  
  Uka cardenalajj ikiñanwa ikiskäna. Wali ajjsarayasïnwa, jiwañkamaw ajjsaräna, ukampis janiw kuna usuchjaskänti. Nayax wali axsarataw jupanakar uñch"ukiskta, amparanakaj jach"ar aptasa.
  
  "Janiw churañamäkiti" Jan ukajj achiktʼasismawa.
  
  Dantex taqi chiqanw uñch"ukiski ukat pistolap jisk"acharaki.
  
  -¿Dókawkhans utjäna?
  
  -Nayax jak"a cuartoruw amuyta -sasawa amparapamp uñacht"ayäna, ukampis janiw amparap jisk"achkänti.
  
  Ukat wasitatwa pasillot mistupjjäna. Paolax 57n punkun mä ladopan sayt"atäskäna, Dante ukat Fowler jupanakax jaqin jawq"jat carnero ukan jakhüwip wasitat arsupxäna. Nayrïr kutiw panpacha amparanakax mä suma ch"axwäw katuqapxäna, ukampis cerradurax janiw jaytkänti. Payïri lunge salto ukaxa mä jach"a crujiente.
  
  Uka cardenalajj ikiñanwa ikiskäna. Wali chʼamaktʼatänwa ukat wali jiwatänwa, ukampis uka cuartojj chʼusakïskänwa. Dantex pä thakhin cruzar ukat baño cuarto ukar uñtatawa. Meneó p"iqinchiri. Uka pachanxa, yaqha arnaqasiñaw ist"asi.
  
  - Yanapa! Yanapa!
  
  Kimsanpachaw jankʼaki uka cuartot mistupjjäna. Pasillo tukuyanxa, ascensor ladopanxa, cardenalax pamparuw ikiskäna, isipax mä bola ukham liwxatata. Jupanakax él ukarux taqpach velocidadampiw sarapxäna. Paolax nayraqat jutäna ukat jupan jak"aparuw qunqurt"asïna, ukampis cardenalax niyaw sartasxäna.
  
  -¡¡Cardenal Shaw ukax mä jach"a uñacht"äwiwa! -sasawa Fowler jupax marka masipar uñt"äna.
  
  - Nayaxa walikïsktwa, walikïsktwa. Jupaw ukaruw chʼamañchtʼitäna. Jupax aí laykux sarxataynawa, sasaw säna, mä punku jist"aratayna, ukax ajanuparux uñt"atawa, cuartonakan utjkän ukat sipan mayjawa.
  
  "Kuntix nayar munkta, tata.
  
  - Samarañani, nayaxa walikïsktwa. Aka k"ari monjerux katjapxam, sasaw cardenal Shaw jupax saraki.
  
  -¡Cuartomar kutt"am ukat punku jist"antañamawa! -le grito Ukax mä jach"a uñacht"äwiwa.
  
  Kimsanpachaw pasillo tukuyankir punkut sarapjjäna ukat servicio escaleraruw mistupjjäna. Perqanakan pintañ manqhat qʼoma ukat ismuñ thujsa. Uka escalerajj janiw sum qhantʼkänti.
  
  Mä embuscada lurañatakix wali askiwa, sasaw Paolax amuyäna. Karoski aun ukax mä pistola Pontiero ukaniwa. Jupajj kuna turkakipäwinsa suytʼapjjetaspawa ukat janïr amuytʼasirïkasajj pä jaqen pʼeqep khuchhurapjjeristam.
  
  Ukat ukhamäkchïnsa, jankʼakiw escalerat saraqapjjäna, janiw kunatsa jan tinkuskänti. Jupanakax sótano ukar puriñkamaw escalerar arktapxäna, calle patat aynacharu, ukampis allí punkux mä thiya candado ukamp jist"antatänwa.
  
  "Janiw jupax akan mistkänti.
  
  Jupanakajj jupan kayunakap arkapjjänwa. Nayra pison mä ch"axwañ ist"apxäna. Punku taypit mistusaw cocinar chiqak sarapxäna. Dantex CSI uksat pasasaw nayraqat mantawayi, amparapampiw gatillo ukar mantawayi, cañón nayraqatar uñacht"ayasa. Kimsa monjanakajj janiw sartenanakamp anattʼañ munapkänti, ukat plato ukham nayranakampiw uñchʼukipjjäna.
  
  -¿Khitis akan pasawaypacha? -sasawa Paolaxa jachäna.
  
  Jupanakajj janiw jaysapkänti. Jupanakax nayrar sartasipkakïnwa, wali jach"a nayranakampi. Jupanakat maynïrejj pout luratapat juramento luraskakïnwa, janiw jupar istʼkänti.
  
  -¡¡Kunas maynix aka chiqat pasaspaí! ¡ ¡Monje! sasaw criminólogox wasitat säna.
  
  Monjanakajj amparanakap chʼoqtʼasipjjäna. Fowler kullakajj amparapampiw amparapamp uchasïna.
  
  -Dejelas ukat juk"ampinaka. Jupanakax janiw italiano aru parlapkiti.
  
  Dantex cocina tukuykamaw sarnaqäna ukat mä vidrio punkuruw puritayna, uka punkux niya pä metro anchonïnwa. Wali suma uñnaqani. Uka jistʼarañatak chʼamachasiñamawa, ukampis janiw kuns lurañjamäkiti. Jupax mä monja punkup jist"aratayna, Vaticano markan identificación uñacht"ayasa. Monjajj superintendenteruw jakʼachasïna ukat perqaruw imantat mä cajaruw llave ucharakïna. Punkuxa wali ch"axwañampiwa jist"arasïna. Ukax Plaza de Santa Marta ukan mä lado calle uñtatawa. Jupanakan nayraqatapanxa San Carlos Palacio ukaw utjäna.
  
  -¡Maldita! ¿Janit monjax Domuso jupar mantañax utji sasin siskäna?
  
  - Walikiwa, uñjtawa, inspector. Päniw utji", sasaw Dantex arsuwiyi.
  
  Jiwasan thakhinakasar kutt'añäni.
  
  Ukat escaleraruw tʼijtjjapjjäna, chalecot qalltasinjja, pata pisoruw makatapjjäna. Taqinipuniw teja ukar puriñkamax walja gradanak jikxatapxäna. Ukampis punkur purisajj Cal ukat qʼochuñatak jistʼantatätap amuyapjjäna.
  
  "Janiw khitis aka chiqat mistuñjamäkänti.
  
  Ukat katuyasisax uta pataruw sarir qʼañut lurat jiskʼa escaleranakaruw mayachtʼasis quntʼasipxäna. Jupanakax fuelle ukham samsupxäna.
  
  -¿Jupax mä cuartoruw imantasïna? Fowler jilatajj akham sänwa.
  
  - Janiwa ukham amuyta. Jupax liwxatpachänwa", sasaw Dantex säna.
  
  Ukampis ¿kunatsa Diosat juti?
  
  "Chiqansa, cocina layku, monjanakan mä uñjatapat. Uka tuqitxa janiw yaqha qhanañchäwix utjkiti. Taqi punkunakax jist"antatawa jan ukax suma jark"aqatawa, ukhamarakiw jach"a mantañaw utji. Ventananakat jaltañax janiw lurañjamakiti, wali jach"a riesgowa. Agentes de la Vigilancia ukanakax sapa mä qawqha minutos ukjaw uka chiqan patrullar lurapxi¡ukat jiwasax proyector dí a ukanktanwa, alaxpachan askipataki!
  
  Paolajj wal colerasïna. Nayatï escalerat tʼijtʼasa ukat saraqasajj jan ukham qarjasirïkiriskayätwa, ukat kayunakap perqanakar chʼoqtʼayaspäna.
  
  Dante, yanapt"a mayiñamawa. Jupanakajj uka cheqan cordón lurapjjañapatakiw lurapjjañapa.
  
  Superintendentejj jan suytʼataw pʼeqep chʼoqtʼasi. Amparam nayraqatamar uchañamawa, ukax ch"uñumpiw q"umachata, ukax wiñay q"ara thaya jark"aqiriparux laq"a ch"allt"ataw jaquqani. Chuymapax, sapa kutiw suma peinado ukhama, q"añuchata ukat ch"uxña ch"uxñarakïnwa.
  
  -¿Sómo jawsaña munta, suma? Aka maldito edificio ukanx janiw kunas irnaqkiti. Pasillonakanx janiw cámaras CCTV ukanakax utjkiti, teléfonos, micrófonos, walkie-talkies ukanakax janiw irnaqkiti. Janiw kunas mä maldita bombilla ukar sipan juk"amp ch"amäkiti, janiw kunas irnaqañatakix olas jan ukax ones ukat ceros ukanakax munaskiti. Kunjamatix nayax janiw mä paloma carrier khitkti...
  
  "Uraqir puriñkamax jayaruw sarxä. Vaticano markanx mä monjex janiw jupa pachpar uñch"ukiskiti, Dicanti", sasaw Fowler jupax arsuwiyi.
  
  -¿ ¿Kunatsa aka cuartot t"ijtxa? Akax kimsïr pisowa, ventananakax jist"antatänwa, ukat maldito punkux ch"allt"añaw wakisïna. Taqi utar mantañ utanakax uñjatänwa jan ukax jist"antatänwa", sasaw jist"arat amparapamp walja kuti teja punkur ch"allt"äna, ukat mä thuqt"äwi ukat laq"a qinayanak uñstayäna.
  
  -Wali jak"ankxapxtwa -sasaw Dantex säna.
  
  - Maldición ukaxa. Maldición, maldición, maldición. ¡Le teníhosts ukat juk"ampinaka!
  
  Fowler jupaw wali axsarkañ chiqaw sasin arsuskäna, ukat arunakapax Paolan jinchupanx mä pala l. mayiw letra ch"allt"irjamaw ist"asïna.
  
  "Jichhax yaqha jiwat jaqiw utjistu, dottora.
  
  
  
   Domus Sancta Marthae sat chachan sutipa
  
  Piazza Santa Marta, 1. Ukax mä jach"a uñacht"äwiwa
  
   Jueves 7 uru achuqa phaxsit 2005 maran 16:31 jayp"u pacharuw purini.
  
  
  
  "Amuyasipxañamawa" sasaw Dantex säna.
  
  Paola kullakajj wali coleratänwa. Sirin uka horasan nayraqatapankaspäna ukhajja, janiw jarkʼaqaskaspänti. Nayax amuyta akax kimsïr kutiw mä wali cabrito poñetasos ukan kisunakap apsuñ munta, uka samarañ amuyumpi ukat monotono arupampix imañapati janicha uk uñjañataki.
  
  Uta patat qala chuyman asnump jikisisajj escalerat saraqayäta, qontʼasisaw qontʼasiyäta. Dantex plazan mayni chiqaruw chiqancht"añapäna, uka jan wali jaqirux jupar lurañapataki ukat Sirin jupamp aruskipt"añapataki, yanapt"a jawsañataki ukat kawkhantix jan wali lurawix utjkän uk uñakipañataki. Generalan jaysawipax akhamawa, UACV documento ukar mantañax wakisispawa, ukatx civil isimp isthapt"ataw lurañama. Kuna herramientas ukanakatix munaski ukanakax mä normal caja de viaje ukan apt"atäñapawa.
  
  "Janiw taqi ukanak más donún uksat sipans juk"ampi sarañapatak jaysksnati. Entiendalo, Dicanti ukat juk"ampinaka.
  
  "Janiw mä maldito kunsa amuykti. ¡Jiwayiriru katuntañasawa! Jiwasax edificio q"umachañasawa, khitinakas ukankapxi uk yatxatañasawa, pruebas apthapiñasawa...
  
  Dantex jan amuyt"asirïkaspas ukhamaw jupar uñch"ukisïna. Fowler jupax p"iqip ch"allxtayäna, janiw jark"añ munkänti. Paolax uka juchax almaparuw mantañapatak jaytatap yatïna, ukhamat chuymapan sumankañap venenompi. Jupax sapa kutiw sinti amuyt"asirïñatak ch"amachasirïna, kunatix jupax yatïnwa kunja sensibilidad ukax utji. Kunapachatï kunas jupar mantankäna ukhajja, iniciacionapajj mä obsesión ukar tukuwayjjänwa. Uka pachanx espiritut mistur colerasiñax mä gota ásido ukham sapa kutiw mä q"añu aychar jaquntatäkaspas ukham amuyasta.
  
  Kimsïr pison pasillopankapxänwa, ukanwa taqi kunas pasäna. 55 cuartojj niyaw chʼusakïjjäna. Jupanakan jakasiri, khititix Sala 56 ukan thaqhapxam sasin siskän ukax cardenal belga Petfried Hanils satänwa, jupax 73 maranit 241 maraniwa. Kunatï paskäna ukajj walpun chuym ustʼayitäna. Uka ikiñ utax pata pisonkänwa, ukanx mä juk"a pachatakiw qurpachasiñ churapxäna.
  
  "Wali askiwa, cardenales ukanakat jilïripax capillankänwa ukat tarde lup"iñaruw sararakïna. Phisqanikiw arnaqasiñanak ist"apxäna, ukatx mä loco jaqiw mantasin pasillonak taypin warariñ qalltawayi sasaw nayratpach yatiyapxäna", sasaw Dantex arsuwiyi.
  
  -¿Y ya está? ¿ ¿Uka control daños ukaxa? Paola kullakajj wal colerasïna. ¿ Ukhama lurañapa ukhamata pachpa cardenales ukanakasa jani yatipkaniti jupanakana mayniru jiwayatapa?
  
  -Akaxa jaya nayra pachawa. Usutäxänwa, Gemelli qullañ utaruw gastroenteritis usump apayatäna sasaw sañäni.
  
  - Ukat ukampi, taqi kunas nayratpach amtatäxiwa - mä réplica, mä icono.
  
  "Walikiwa, kunas utji, mas. Janiw khiti cardenalesampis jan nayan permisojampi parlksnati, ukat jan walinak lurapkäna uka cheqajj mä cuartoruw jistʼantatäñapa.
  
  Jupax janiw sinti parlkaspati. Punkunakan, puntos de acceso, pasillos ukanakan huella digital ukanaka thaqhañasawa... Jupax janiw serio ukhamäkaspati.
  
  -¿ ¿Kunsa munta, bambina? ¿Punku manqhan patrullanakan autonak apthapiña? ¿Waranq waranqa flashes ukanakax foto gráficos ukanakat? Chiqans pusi tuqit arnaqasiñax degenerado ukar katjañatakix wali askiwa ", sasaw Dantex mä aire de autoridad ukamp säna. ¿ Jan ukax ¿Quantico ukan licenciaturap cámaras nayraqatan amparapamp luqxatañ munpachati? Jumax wali suma jaqïsta ukhax uñacht"ayañamawa.
  
  Paolax janiw colerasiñap jaytkaniti. Dante chachajja, layqasiñ toqet nayrankañapatak tesisarojj taqe chuymaw yanaptʼäna. Jumax mä amtawiw utji: pacha chhaqhayaña, jan ukax aka jach"a ukat patak patak maranak pirqar ch"allt"asiña, jan ukax jaytaña ukat jank"ak ch"amanchaña walja sims ukanakat aprovechañataki, kunjamtix nayax medios ukanakax utjkitu ukhama.
  
  Sirin ukaruw jawst"añama. Uka tuqitxa wali suma amigomar yatiyañamawa. Ukat markapax Vaticano markan mä carmelita uñstaspa ukhax wali amuyumpiw uñjasipxi.
  
  Fowler jilatajj Paola kullakajj sum uñjañapatakiw chhuxriñchjasïna. Nayax mä chiqar irpxaruwa ukat amukiw jupamp parlt"asta, lakap lakap nayan lakajaruw wali jak"achasisin ch"allt"asta. Paolax janiw kuns kamachkänti, samañapax ganso ukham uñt"ayaskäna ukat jan khitis amuyasisaw chalecopar uchasiñax kusisïna. Nayax amtastwa jupanakan ch"aman llamkt"awip kunawsatix jupax loco ukham jaqinak taypin jaquntatäna ukat jupax katjatayna ukat jak"at katxarutayna ukat wali ch"amampiw katxarutayna.#237;ukatx sanidad ukarux watatawa. Chiqpachansa wasitat jampʼattʼañ munäna, ukampis ukham jan walin uñjasisaxa, munatapax janiw walïkänti. Taqi kunas wali ch"amapunïnwa.
  
  "Chiqpachansa uka kamachinakax nayratpach apsutäxiwa ukat jichhakiw phuqhasini, dothtor. Ukat Olví jupax operación policial ukax lurasiñap muni, kunatix Vaticano markanx janiw djemaás katuqkaniti. Jiwasax mä amtar puriñasawa, kunatix destinox uñacht"ayki uka tarjetanakampiw anatt"añasa, éstas ukanakax qawqha pisis utjkchispas. Ukham situación ukanx nayra arunakax uraqijatx wali askiwa: rey 27.
  
  Paolajj jankʼakiw kuntï jikjjataskäna uk amuyasjjäna.
  
  Roma markanxa uka arunakxa sapxaraktanwa. Jumax mä razonanïtawa, tata... nayrïr kutiw aka tuqinx mä testigox utjistu. Ukax niyaw kunas.
  
  Uka jamach"inaka bajó aún más el tono.
  
  - Dantempi aruskipt"añani. Ukax cum, aka kutix. Jupax uñacht"ayañkamaw qhispiyat jaytawayistu. Quiz ukax mä descripción viable ukamp jutañäni.
  
  - Ukampisa jan juchani jaqimpi ...
  
  "Ukax qhipatwa jutani, dottor. Cardenal Shaw jupar uñjasax mä robot retrato apsuñäni. Ukampis nayatakix wali askiw jupan qhanañchäwipar mantañaxa.
  
  - Qhipa sutipaxa nayatakixa uñt"atawa. ¿ Shaw jupax Karoski yatiyawinakan uñt"ayatawa?
  
  -Ukhama. Jupax qhuru ukat yatiñaniwa. Nayax suyt"twa jumanakax qhanañchäwimp yanapt"apxiristam. Janiw jiwasan suspectosan sutip arskiti: uñt'apxtati janicha uk uñjañäni.
  
  Paolax p"iqip ch"allxtasaw Dantemp kutt"anxäna.
  
  -¿Kunas, jumanakax paninix jamasat luratäpxtati, munasiñ jamach"inaka?
  
  Especialista penal ukax uka arunak jan yäqañ amtäna.
  
  "Fowler tatax samarañaw sasaw iwxt"itu, ukat nayax amuyta, jupan iwxt"awinakaparjamaw sarnaqä.
  
  Dantex pächasisaw uñch"ukisïna, kunjam chuymanïkäntix uk uñjasax musphataw jikxatasïna. Chiqansa, aka warmix nayranakapatakix wali suma uñnaqt"anïnwa.
  
  "Ukax jumatakix wali yatiñaniwa, uñakipiri.
  
   - Noi abbiamo dato nella croce 28, ¿verdad, Dante ukat juk"ampinaka?
  
   "Ukax mä uñakipañawa. Yaqha markan invitado ukhamätam amuyañax yaqhakiwa. Aka mamax jupan thakipänwa Jichhax jiwasanakankiwa. Ukanxa janiw kunas sapa maynix utjkiti.
  
  Paolaxa wali ch"amampiwa samsuwayxäna.
  
  "Taqi kunas walikïskiwa, Dante. Nayax cardenal Shaw jupampiw aruskipt"añaja.
  
  Jupax cuartopankxiwa, kuna chʼaxwäwitï uñjkäna ukat waliptañataki. Janiwsata.
  
  - Superintendente sata jaqi. Jichha kutix chiqaparu lurañamawa. Kunjamsa jupar katjañäni uk jisktʼañamawa.
  
  Policiax toro kunkaparux mä crunch ukampiw turkatayna. Nayraqatax ch"iqa, ukxarusti ch"iqa. Uka toqet lupʼiskatapajj qhanaw amuyasïna.
  
  - Walikiwa, uñakipiri. Mä condición ukampiwa.
  
  -¿Cuáis ukaxa?
  
  Jupajj jukʼamp facil arunak apnaqañapatakiw mayïta.
  
  - Sarapxam ikiñar sarapxam.
  
  Paolax kutt"anxänwa ukat Fowler chachan juchañchasir uñkatatapampiw jikisïna, jupax jaya chiqatw uka aruskipäw uñch"ukiskäna. Jupax Dante-rux kutt"awayxänwa.
  
  -Amp suma.
  
  -¿Por favor qué, ispettora ukaxa?
  
  Aka pachpa khuchhixa jisk"achatätapatxa wali kusisitaw jikxatasïna. Walikiwa, janiwa kunasa, aí tenía.
  
  "Askiw, Superintendente Dante, cardenal Shaw jilatampi parltʼañatakejj permisom munasmati.
  
  Dantex qhanan jachaqt"asïna. Jumax wali kusisitaw jikxatasiyäta. Ukampis mä akatjamatwa wali amuytʼasirïjjäna.
  
  Phisqa minutonaka, phisqa jiskt"awinaka. Janiw kunas jan ukasti nayat sipansa. Nayax uka anatt"araktwa, Dicanti.
  
  Vigilanciankir pä jilatanakajj chʼiyar trajenakampi corbatanakampi isthaptʼataw ascensorat mistupjjäna ukat 56 punkun mayni ladopan saytʼasipjjäna, uka punkujj nayajj ukankäyätwa . UACV ukan inspector ukan puriniñapkamaw mantañ utar uñjapxi. Dicanti decidió ukax suyt"añ pachat askinak apsuñapawa, testigo ukar jiskt"asa.
  
  -¿ ¿Kawkhans Shaw-an cuartopax utji?
  
  Nayajj pachpa pisonkäyätwa. Dantex 42 cuartoruw irpxaruwayäna, qhipa cuartoruw irpäna, ukax escalera de servicio ukar puriñ punku nayraqatanwa. Superintendentejj pä amparapampiw wali sum jawsäna.
  
  Ukanak Helena kullakaruw jistʼarayäta, jupajj janiw jachaqtʼasjjänti. Jupanakar uñjasajj ajanupan samarañaw uñstäna.
  
  "Wali askiwa, jumax walikïsktawa. Jupanakax ikiñan sarnaqir jaqirux escalerar arknaqapxäna ukhaxa. ¿ ¿Jupajj jupar katjañ yatipjjpachänti?
  
  Paolajj akham sänwa: "Llakiskañawa, janiw ukhamäkiti, kullaka" sasa. Jiwasax amuyt"tanwa, jupax cocina tuqiw qhispiwayi.
  
  - Ay Dios, Iíor, ¿ kunatsa mercancías ukar mantaña? Santa Virgen de la Olivo, kuna jan walt"äwis utji.
  
  -¿Kullaka, ¿janit jumax uka tuqir mantañax utjitu sasin sapxista?
  
  - Ukhamaxa mayakiwa, nayraqata punkuxa. Janiw mä autot mantañ thakäkiti, jan ukasti autonak saytʼayañ thakiwa. Ukax thithita ukat mä llave especial ukaniwa.
  
  Paola kullakajj Helena kullakapampejj janiw mä pachpa italiano aru parlapkänti, uk amuyañwa qalltäna. Jupax sutinakx wali jaqirjamaw katuqäna.
  
  -¿ Ace... mä arunxa, ataque ukax ahí kullaka tuqiw mantaspa?
  
  Monjax p"iqip ch"allxtayäna.
  
  "Eknoma kullakampi ukat nayamp chikaw llavex utjistu. Ukat jupax polaco arunwa parli, kunjamtï aka chiqan irnaqir walja kullakanakax arsupki ukhama.
  
  Cientifico forense ukax esonom kullakapaw Dante ukan punkup jist"arañapa sasaw tukuyäna. Ukanakax pä copia llavenakaniwa. Uka misteriojj jukʼamp chʼamäjjänwa.
  
  -¿¿Cardenal ukar sarsnati?
  
  Helena kullakajj qhuru arunakampiw pʼeqep chʼoqtʼasi.
  
  "Janiw lurañjamäkiti, dothora. Akax... kunjamtix sapki... desenergizado ukhamawa. Mä estado nervioso ukanwa.
  
  Dante jilatajj akham sänwa: "Ukhamakïpan, mä minuto.
  
  Uka monjajj wali amuytʼasirïjjänwa.
  
  - Zaden sat jilata. Janiwa ukat janirakiw.
  
  Jan wali jaysäwi churañatakix pachpa arupar imantasiñ munaspa ukhamawa. Nayax punku jist"antaskayätwa, kunapachatix Fowler jupax marco ukar takt"äna, ukhamat jan taqpach jist"antañapataki. Ukat pächasir arumpiw uka arunak masticasa yatiyäna
  
  - Sprawia przyjemno, potrzebujemy ukax widzie kardynalny Shaw, siostra Helena ukat yaqhanakampi.
  
  Monjajj platonakjamaw nayranakap jistʼaräna.
  
   Wasz jzyk polski nie jest dobry 29 ukat juk"ampinaka.
  
   - Yattwa. Munat tatapar sapa kutiw visittʼañaja. Ukampis nayax janiw kunapachas ukankti yurïwijatpacha - Solidaridad 30.
  
  Uka religionankir warmijj pʼeqep altʼasïna, ukampis uka sacerdotejj jupar confiyapjjatapajj qhanaw amuyasïna. Ukatxa regañadientes ukaxa taqpacha punku jist"araraki, mä chiqaru sarxatasa.
  
  -¿Kunapachas jumax polaco aru yatta? Paola kullakajj mantapkäna ukhajj juparuw jiskʼat arsüna.
  
  "Nayax k"acha amuyunakakiw utjitu, dottor. Jumax yatisktawa, viaje ukax maynix juk"ampiw jilxattayi.
  
  Dikantix mä juk"a uñch"ukiñapatakiw jaytawayi, janïr ikiñankir jaqir taqpach uñch"ukiñkama. Uka cuartojj chʼamaktʼänwa, kunattejj persiananakajj niyaw apaqatäjjäna. Cardenal Shaw jupax yant"äwx pamparuw t"ijtäna, mä q"uma toallampiw nayraqatapar t"ijtäna, ukham jisk"a qhananx ch"amaw uñjañaxa. Cama kayupar jakʼachasipkäna ukhajja, morado colorajj mä codot sartasïna, chhuxriñchjasïna ukat toallajj ajanupat liwjjatasïna. Jupajj wali chʼama jaqënwa, wali jachʼa jaqënwa. Chuymapax q"al janq"u, kawkhantix toallax q"añuchatäkän uka chiqaruw ch"allt"asïna.
  
  -Perdont"apxita, nayaxa...
  
  Dantex cardenal anillopar jamp"att"añatakiw qunt"asïna, ukampis cardenal jupax jark"äna.
  
  -Janiwa Ukhama. Janiw jichhaxa.
  
  Inspectorajj jan suytʼataw mä paso luräna, ukajj inamayakïkänti. Janïr arstʼkasajj colerasiñapänwa.
  
  - Cardenal Shaw, intrusión ukat arrepentisipxtwa, ukampis mä qawqha jiskt"äwinakaw wakisi, ¿jumax jaysañjamati?
  
  "Chiqansa, wawanakajaxa, chiqpachansa. Mä jukʼa tiempokiw jupar distraerta. Mä qollan cheqan lunthatat uñjasajj wali ajjsarkañänwa. Chiqansa, mä qhawqha minutonakat mä qhawqha negocionak askichañatakix mä citaw utjitu. Mä jukʼa qhanañchtʼañamawa.
  
  Dantex Helena kullakapar uñkatasaw Shaw kullakapar uñkatarakïna. Este comprendió ukax mä juk"a pachanakanwa. Janiw testigonakajj utjkänti.
  
  "Helena kullaka, cardenal Paulich-ar yatiyañamawa, nayax mä juk"a qhipt"ä, jumatix ukham suma chuymanïsta ukhaxa.
  
  Monjax cuartot mistuwayxäna, "sando" maldicionanak wasitat arsusa, janiw pächasiñakiti, janiw mä religiosa warmin uñacht'äwipakiti.
  
  -¿Kunas taqi uka pachanx pasäna? sasaw Dante kullakarojj jisktʼäna.
  
  Diario apsuñatakiw cuartojar makatayäta, ukat mä jan wali arnaqasiñ istʼayäta. Mä qhawqha segundonakajj paralizado ukhamaw qhepararakta, inas ukajj amuytʼatajat mä figmentokïpachati janicha uk amuytʼañ yantʼirïsta. Jaqinakan escalerat jankʼak makatapxatap istʼta, ukat mä chiqañchäwi istʼarakta. Pasilloruw mistuñama, achikt"asipxsmawa. Ascensor punkunx mä monje carmelita ukaw jakasïna, jupax mä jisk"a receso ukan imantasïnwa, ukax pirqaruw tukuyäna. Nayax jupar uñkatasta ukat jupax kutikipstasin nayar uñkatarakta. Nayranakapanxa wal uñisiñaw utjäna, Diosan Qullan Taykapa. Uka pachanxa,... yaqha crunch ukaw utji, ukat Carmelita ukax nayaruw ch"allt"itu. Uraqir jaquntasaw arnaqasta. Jichhax jumanakax yatipxtawa.
  
  ¿Ajanup sum uñjasmati? Paola kullakajj uka taypinkänwa.
  
  Jupax niya taqpach mä thiya barbampiw ch"uqt"ata. Janiw sinti amtaskti.
  
  -¿ ¿Ajanup qhanañcht"asmati ukat jiwasatakix lurasmati?
  
  "Janiw nayax ukham amuykti, mä segundokiw jupar uñjta, ukat uñjäwijax janiw nayrjax ukhamäkiti. Ukampis amtastwa, jupax ch"iyar janq"u ñik"utaniwa ukat CEO ukhamarakiwa. Ukampis jankʼakiw amuyasta, janiw monjekïkänti.
  
  -¿ ¿Kunas ukham amuyt"ayawaytamxa, Eminencia? -inquirio Fowler sat chachan jisktʼapa.
  
  "Jupan sarnaqatapaxa, chiqpachansa. Taqi ascensor punkur lipʼkatatanakax janiw Diosan luqtiripar uñtasitäpkiti.
  
  Uka horasanwa Helena kullakajj kuttʼanjjäna, wali ajjsarañampiw lartʼasïna.
  
  - Cardenal Shaw, cardenal Paulich jupax siwa, jank"akiw Comisión ukax suyt"askiw misas novendiales ukanakatak wakicht"asiñ qalltañataki. Nayax jumanakatakix mä sala de conferencias wakicht"awayta, uraqi manqhanxa.
  
  -Yuspära, Kullaka. Adele, Antun jupamp chikäñamawa kunatix kuns munasma. Gales, khititix phisqa minutos ukjatx jumamp chikäni.
  
  Dantex Shaw jupax reunión tukuyañ amtaskäna uk amuyasïna.
  
  "Taqi kunat yuspajarapxsma, Eminencia. Jiwasax sarxañ pachaw purini.
  
  "Janiw kunjamsa nayajj arrepentiskta uk amuyapktati. Novendiales misanakax Roma markan taqpach iglesianakan ukhamarak waranq waranq uraqpachan luratawa, Qullan Awkisan almapatakiw mayipxi. Akax mä uñacht"ayat lurawiwa ukatx janiw mä sanu ch"amanchawimp qhiphart"ayañ munkti.
  
  Paolax niyaw kuns sañ munäna, ukampis Fowler jupax jan amuyasisaw codop ch"allxtayäna, ukat CSI ukax uka jiskt"äw manq"antäna. Mä señas uñacht"ayasa, jupax morado ukarux despedidarakïnwa. Uka cuartot mistuñampïsipkäna ukhajja, cardenalajj mä jisktʼa jisktʼäna, ukajj nayatakejj wali askiwa.
  
  -¿ ¿Aka jaqixa kunasa chhaqtawinakampixa?
  
  Dantex wali k"achat kutt"awayxäna, ukat nayax uka arunakampiw jaysawayta, uka arunakax almíbar ukax taqpach vocales ukat consonantes ukanakamp uñt"atawa.
  
  "Ninú modo, Tu Eminencia, akax mä provocador ukhamakiwa. Inas antiglobalización ukan chikancht"asirinakat maynïrix utjchispa. Jila partejja, jaqenakar uñjatäñatakiw isthapisipjje, uk yatisktawa.
  
  Cardinal jupax mä juk"a waliptawayiwa, ikiñar qunt"asiñkama. Jupax monjaruw uñtäna.
  
  "Yaqhip jila cardenales ukanakax Curia ukan pä uñt"at jaqinakax janiw Cónclave ukar sarapkaniti sasaw yatiyapxi. Panpachaniw walikïpxañamatakiw suyt"askta.
  
  -¿Dónde ha orído ukaxa, ¿Juma Eminencia? Paola kullakajj wal muspharäna. Jakäwipanx mä llamp"u ukat muxsa ukat llamp"u chuyman aru ist"atayna, kunjamtï Dantex qhipa jiskt"äwip jiskt"kän ukhama.
  
  "Ay, wawanaka, nayan marajax walja armasxiwa. Nayax qui manq"asta ukat café ukat postre taypin qui jiskht"asta. Ukampis nayax sapxsmawa, janiw nayax Unico ukax uk yatkti.
  
  "Eminencia, akax, chiqans, mä jan chiqaw sañjamawa. Jumanakatï perdón mayipjjsta ukhajja, jan waltʼayir jaqerojj thaqhañasawa.
  
  Nayax jupar jank"ak jikxatapxañamatakiw suyt"askta. Vaticano markanx sinti ch"axwawinakaw utji, ukat inas política de seguridad ukan thakhinak mayjt"ayañ pachaw purinxchispa.
  
  Shaw-an jayp"u tuqin amenaza-pax, kunjamtix Dante-n jiskt"äwipjamax azúkar-an vidriot lurat ukhama, janiw kimsa-t maynis jan amuyaskänti. Paolan tonadapas wilaparuw thayt"ayäna, ukat sapa miembro uñt"atajax phiñasiyänwa.
  
  Helena kullakajj jupanakamp chikaw uka cuartot mistuwayjjäna ukat pasillot sarasaw sarjjäna. Mä jukʼa chʼamani cardenal, Pavlich satänwa, jupajj escaleran suytʼaskäna, jupamp chikaw Helena kullakajj escalerat saraqapjjäna.
  
  Paolax Elena kullakan qhipäxapax escalerat saraqasin chhaqhir uñjäna ukhax Paolax Dante tuqir kutt"äna, ajanupanx wali k"allk"u ñik"utampiw uñch"ukisïna.
  
  "Uta controlax janiw kunjamtï jumax amuykta ukhamarjam irnaqkiti, Superintendente.
  
  -Juramentwa janiwa akaxa amuyañjamäkiti -sasawa Dantexa ajanupaxa arrepentisiñampi phuqt"ata. Ukhamarusa, jupanakax janiw chiqpach razón yatipkiti sasaw suyt"apxañäni. Chiqansa, ukax janis lurañjamäkaspa ukhamawa. Ukat ukhamäpans, Shaw jupas PR chachax wila sandalias ukamp isthapt"atawa.
  
  "Taqi jan wali jaqinakjamarakiw kuna muspharkañas utji uk yattanwa", sasaw cientifico forensex saraki. Chiqpachansa, aka maldito yäx nayranakap manqhan phallaski uk uñjañax nayatakix wali askiwa, ukhamat pudiéramos ukanakax kunjamtix wakiski ukhamarjam irnaqañapataki.
  
  Dantex niyaw colerat unxtasiñampïskäna, ukat mayniw mármol ukan uraqir puriñapatak uñstäna. Carlo Boy habí jupax kuntix jupax UACV ukan juk"amp suma ukat juk"amp reservado ukham uñjki uk khitañ amtawayi.
  
  - Suma jayp"u taqinitaki.
  
  "Suma tarde, Director Boi" sasaw Paolax jaysäna.
  
  Machaq Karoski escena ukar uñkatañ pachaw purini.
  
  
  
  Academia FBI ukax mä jach"a yatiqañ utawa
  
  Quantico, Virginia markanwa jikxatasïna
  
  22 uru agosto phaxsit 1999 maran
  
  
  
  - Jutapxam, jutapxam. Nayax khitïtsa uk yatisktawa sasaw amuyta, ¿janich ukhamäki?
  
  Paolatakix Robert Weber jupamp jikisiñax Ramsés II jupar café umañapatak jawillt"aspa ukhax kunjams jupax egipcio ologos ukham jikxataspa ukjamarakïnwa. Sala de conferencias ukar mantapxta, kawkhantix uñt"at logotipo criminal ukax pusi yatiqirinakaruw calificacionanak churaskäna, jupanakax uka curso ukan pasapxäna. Jupax tunka maraw jubilasxäna, ukampis jan axsaras sarnaqatapax FBI ukan pasillonakapan wali muspharkañänwa. Aka jaqix ciencia forense ukarux mayjt"ayawayiwa, mä machaq herramienta uñstayasa, jan wali jaqinakar jikxatañataki: mä perfil psicológico. FBI ukax uraqpachan machaq talento ukanakar yatichañatak t"ijtir curso de élite ukanx jupax sapa kutiw calificacionanak churañ p"iqinchirïna. Uka waynanakajj wal munapjjäna, kunattejj khitirutï wal jachʼañchapki ukarojj uñkatasipjjaspänwa.
  
  - Chiqpachansa, nayax juparux uñt"twa, jupax-jan ukax. Nayax juparux yatiyañajawa...
  
  - Jisa, nayax yattwa, nayatakix wali jach"a jach"a tukuñawa jumamp jikisiñaxa ukat bla bla bla. Sapa kuti aka arunak sapxitäna ukhaxa, D sat chimpunïrist ukhaxa, jichhax qamir jaqïristwa.
  
  Uka jan wali jaqix nayrap mä thiya carpetaruw imt"äna. Paolax pantalon bolsilluparuw amparap luqxati ukat mä ch"uqt"at papel apsu, ukax Weber-aruw churta.
  
  "Jumampi jikisiñax wali jach"anchatawa, tata.
  
  Weber chachajj uka papel uñkatasajj wasitatwa uñchʼukïna. Ukajj mä dólar qollqew utjäna. Nayajj amparat luqtasaw apthapta. Ukat sumaptayasaw chaleco bolsillopar uchayäta.
  
  - Janiwa qullqi billetes ukanakaxa ch"ukuñakiti, Dicanti. Jupanakax Améric markat Tesoro de Estados Unidos de América uksankapxi, ukampis jachaqt"asipxäna, uka tawaqun pachapar jaysatapatx kusisitaw jikxatasipxäna.
  
  "Uk amtañamawa, tata.
  
  Weber jilatajj ajanupar chʼamañchtʼasïna. Mä juk"a chiqaw sañ munäna, ukat sapa arunakax uka qhipatxa, mä ch"axwañjamaw uka tawaqurux uñt"ayasïna.
  
  - Jumax mä moronawa, Dikanti. M ínimos llamkt"aña físicas yant"awinakanxa ukhamaraki puntería yant"awinakanxa. Ukat jupax janiw autonïkiti. Ukajj jankʼakiw tʼunjasi. Jan walinakan uñjasisajj jankʼakiw jistʼantasi.
  
  Paulax wali llakitaw jikxatasïna. Mä jakkir leyendax mä juk"a pachax coloranak apsuñapawa, ukax wali ch"amawa. Juk"amp jan waliw kunapachatix husky arupax jan mä juk"s sinti khuyapt"ayasiñ arupan jaytki ukhaxa.
  
  - Janiwa ch"axwañakiti. Jupax wali sumawa, ukampis kunatix manqhan utjki uk uñacht"ayañapawa. Ukat ukatakix jupax inventañapawa. Amuyt"añäni Dicanti. Janiw yatichäwinak chiqpachapun phuqañamäkiti. Improvisación y vera. Ukat akax nayan diplomajaxäpan. Akax qhipa qillqatanakapawa. oficinapat mistuñapkamajj sujetador uchasïna.
  
  Paolax amparanakapamp khathatt"asisaw Weber chachan sobrep apt"asisin punku jist"aräna, taqinit qhispiñ atipxatapat yuspärasa.
  
  "Mä kunsa yatxa, Dicanti. ¿Cuál ukax serial killer ukax chiqpach amtapati?
  
  - Jupan jiwayañ amtapa. Khitis jupar jan katjañjamäki.
  
  uñisiñampiw ukax jan iyawskiti.
  
  "Janiw kawkhantï utjañapäki ukat jayankkiti, ukampis aun janiw aá ahíkiti. Jupax pankanakjamaw wasitat amuyt"i, onñorita. ¿Jiwañ munañaxa amuyasmati?
  
  - Janiwa, ukaxa jani.
  
  "Awisax tratados psiquiátricos ukanakat armasiñaw wakisi. Chiqpach amuyupax cuerpowa. Luräwinakap uñakipt"añamawa ukat artistar uñt"añamawa. Uka jan walinak lurapkäna uka chiqar purisax pʼiqipax nayraqat amuytʼpan.
  
  
  Dikantix cuartoparuw t"ijtäna ukat bañoruw jist"antasïna. Kunapachatï suma samarañäkayäta ukhajja, sobre jistʼarayäta. Kuntï uñjki uk amuyañatakejj walja tiempow munasispa.
  
  Taqi yatichäwinakanwa jukʼamp jachʼa notanak katuqäna, ukat wali aski yatichäwinakwa katuqarakïna. Janiw kunas kunjamtï amuyaski ukhamäkiti.
  
  
  
  Domus Sancta Marthae sat chachan sutipa
  
  Piazza Santa Marta, 1. Ukax mä jach"a uñacht"äwiwa
  
  Jueves 7 uru achuqa phaxsit 2005 maran 17:10 jayp"u pacharuw purini.
  
  
  
  Janïr mä horatjja, jiwayir jaqejj aka cuartot jaltjjänwa. Paola kullakajj uka cuarton utjatap amuyasïna, kunjamtï mä jaqejj jan uñjkañ acerot lurat chhullunkhanak samaqki ukhama. Mä jakkir arumpiw jiwayir serial ukanakarux wali amuyump uñjirïna. Jupax uk lurañapänwa kunapachatix amuyunakap (jilapart) modo de correo ukan uñt"ayaskäna ukhaxa.
  
  Ukham cuartoru mantañax janiw walïkänti, wila jan kayump takxatañatakix wali amuyumpiw sarnaqäna. Janiw uka jan walinak lurapkäna uka cheqan jan qʼañuchañatakejj ukham lurkti. Kunatsa jan nayrar sartawaykta ukajja, kunattejj maldecit wilajj suma zapatonak wiñayatakiw tʼunjäna.
  
  Ukat alma tuqitxa ukhamaraki.
  
  
  Niya kimsa mara nayraw Director Boy jupax janiw jupa pachpax uka jan wali lurawinak uñjkänti sasaw yatiyasïna. Paolax Boy jupax aka nivel de compromiso ukaruw saraski sasaw suyt"äna, Vaticano markan jilïr irpirinakapampix puntos jikxatañataki. Chiqans janiw italiano jilïr irpirinakapampix política tuqin nayrar sartañ atkaniti, kunatix taqpach maldito ukax jamasat imatäñapawa.
  
  jupaw nayraqat mantawayi, Paola detrás jupamp chika. Demiás jupanakax pasillo ukan suyt"apxäna, chiqak nayrar uñch"ukipxäna, ukat syntiéndose incó modes. CSI ukax Dante ukat Fowler jupanakaruw mä qawqha arunak mayjt"ayapxatap ist"äna -yaqhipanakax wali qhuru arumpiw arsupxäna sasaw juramento lurarakïna- ukampis jupax kunatix cuarto manqhan utjkän ukaruw chuym churañ yant"äna, janiw kunatix anqan qhiparki ukaruw chuym churañ yant"äna.
  
  Paola kullakajj punkun qheparäna, Boy jilatarojj jupan negociop amuytʼañapatakiw jaytäna. Nayraqatxa, fotografía forense apsuñamawa, mayaxa sapa esquinat cuartot apsuñamawa, mayaxa techo tuqiru saytʼatawa, mayaxa sapa ladokamawa apsuñama, ukatxa sapa mayniw kuna yänakatï yatxatirix wali wakiskirïkaspas ukham amuyaspa ukanakat apsuñamawa. Mä juk"a arumpixa, mä más suxta tunka ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar, janq"u, mä juk"a pachanakan uñacht"ayata. Paola kullakajj uka chʼajjwañanakata ukat jukʼamp qhanat sipansa jukʼamp atipjarakïnwa.
  
  Mä jachʼa samsuñamawa, wila thujsa ukat kunkaman jaytawayki uka jan wali qhipa sawutanak jan yäqañatakiw chʼamachasiñama. Nayranakam jist"arañamawa ukat wali juk"at juk"at amuyunakax patak cero ukjaruw jakthapiñama, chuyma ch"allxtawix juk"aptaskir jakthapiwimp chikachasiñatakiw ch"amachasi. Patak jan axsart"ir canter ukax janiw kunas juk"ampïkänti, phisqa tunk maranix mä suma trote ukhamarak cero ukanx mä ch"amakt"at, chiqap tambor ukhamawa.
  
  Nayranakam jist"arañamawa.
  
  Uka ikiñanjja, Geraldo Cardoso cardenal jilataw ikiskäna, jupajj 71 maranit 241 maraniwa. Cardoso sat chachajja, mä kʼachachtʼat pʼeqe pʼeqeruw pä toallampi nudonakamp chintʼatäna. Jupax cardenal capellán isimpiw isthapita, taqpach almidón ukamp ch"allt"ata, jan wali amtampi sawkasir thayampi.
  
  Paolax juk"at juk"at Weber-an mantra-p wasitat arsu. "Mä artistampi uñt"asiñ munsta ukhaxa, luratanakap uñakipt"añamawa." Walja kutiw ukham arsuyäta, lakapat amukiw lakajax kuyntʼayäyäta, uka arunakax kun sañs muni uk lakapat pichthapiñkama, ukampis pʼiqiparuw imprimiyäta, kunjamtï maynix tintampi sello qʼumachki ukat papelar sellañ tukuyasax wañtʼki ukhama.
  
  
  -Qalltañäni -sasawa Paolaxa jach"at säna, ukatxa mä grabadora bolsillupat apsuwayxäna.
  
  Waynaxa janiwa uñkataskänti. Uka tiemponjja, kayunakan chʼakhanakap apthapiñatakisa, wilajj kunjamsa chʼalljjtayasi uk yatjjatañatakiw chʼamachasiyäta.
  
  CSI ukax grabadoraparuw dictañ qalltawayi, kunjamatix qhipa kutix Quantico ukan lurawayki ukhama. Uñakipaña ukhamaraki jank"aki inferencia luraña. Uka jikxatatanakan achupax niyas kunatix luraskan ukanak wasitat lurañar uñtasitawa.
  
  
  Uñjawi
  
  Tukuyañataki: Karoskix mä juk"a k"arimpiw roomón ukar uñt"ayasïna ukatx jank"akiw ukat amukiw víctima ukar jisk"achatäna.
  
  Uñakipaña: Pata manqhanxa wila toallaw utji. Jupax chhuxriñchjat uñnaqaniwa.
  
  Tukuyañataki: Taqi kunas ukhamawa, Karoskix mä laítime uka mordaza uchatayna ukat apsutayna, axsarkañ lurawip sarantañataki: laka khuchhuqañataki.
  
  Uñakiptʼañäni: Mä alarma istʼtanjja.
  
  Inas, mordaza apsuñ tukuyasax Cardosox mä thakhi jikxatäna, ukhamat arnaqasiñataki. Ukatxa lakaxa qhip qhipa khuchhurata janïra nayranakaru ch"allt"kasaxa.
  
  Observación:víctima ukax pä nayra qhispiyawayi ukat kunka ch"iyjawayi. Uka khuchhuratax ch"iyjata ukat wilamp ch"uqt"at uñtatawa. Amparanakax chiqaparuw qhiparapxi.
  
  Aka tuqinx Karoski ritual ukax janchir t"aqhisiyañampiw qalltawayi, ukhamat uka qhipatx ritual carnicería ukax sarantaskañapataki. Laka apsuña, nayranaka apsuña, amparanaka apsuña.
  
  
  Paola kullakajj ikiñ uta punku jistʼarasaw Fowler jilatarojj mä minuto mantañapatak mayïna. Fowler jupax uka axsarkañ asnuparux ñik"ut mururasïna ukampis janiw maysar uñtaskänti. Forense tuqit yatxattʼat jaqix cassette sat cinta wasitat muyuntäna, ukat panpachaniw qhipa tʼaqa istʼapxäna.
  
  -¿Kuna ordenansa ritual lurañax wakisispa sasin amuyta?
  
  "Janiw yatkti, dotor. Mä sacerdoten arst"añax juk"amp wakiskiriwa: sacramentonakax arupampiw phuqhasi. Nayranakajj janiw kunjamatsa sacerdotenakan yatiyäwip qhanañchkiti, kunattejj janiw kuna lurañanakansa cheqak chikañchasipkiti. Ukampis, ukhamakipansa, ukax qullan amparanakampi luratawa, kunatix Eucaristía ukanx Criston janchiparuw llamkt"apxi. Sacerdoten amparanakapaxa sapüruw qullanäxi, kuna lurañas utjchi.
  
  -Kunsa jumana amuyuman utji?
  
  "Karoski ukham monstruox qullan amparanakaniwa. Sacramentonak lurañ yatipxatapaxa, qullan ukat qʼuma sacerdotenakan luratapampi kikiparakiwa. Ukax sentido común ukarux janiw sañ muni, ukampis chiqäskapuniwa.
  
  Paola kullakajj wal khathatïna. Ukham khuyaptʼayasir jaqejj Diosamp chikaw jikisispa sasin amuyañajj jupatakejj ajjsarkañjama ukat ajjsarkañjamarakïnwa. Ukaw Diosar jan uñtʼayañapatak yanaptʼäna, alajjpachankir firmamentopan jan aguantañjam tirano jaqëkaspas ukham amuyañataki, uk amtañatakiw chʼamachasiñama. Ukampis axsarañar chhaqtxa, Karoski ukham jaqinakan jan wali sarnaqawipar chhaqhayañax Jupanakan lurawinakap lurapxañapänwa sasaw sapxi, ukax juparux mayjt"ayawayiwa. Cynthio jupax aljantataynawa, ukax jupax É ukham jikxatasiñapänwa , ukat mä qawqha pachanakax Jupan lantiw jikxatasïna. Amtayapxita, Maurizio, janipuniw ukham lurkäti, ukat nayax ukankaskäyätwa yant"añataki ukat taqi uka maldito locuranak amuyt"añataki.
  
  -Diosaxa.
  
  Fowler chachajj amparap luqtäna, janiw kun sañsa sum yatkänti. Nayax kutt'anxtwa ukat#243; uka cuartot mistuwayxäna. Paola kullakajj mayampiw grabadora jistʼaräna.
  
  
  Observación:víctimaá ukax talar isimpiw isthapita, taqpach uñacht"ayata. Jupan él manqhanx kunas mä camiseta ukat... Uka kamisajj chʼiyjatäjjänwa, inas mä chʼiyar yämpi chʼiyjatächïna. Pecho ukanx walja cuchillas ukanakaw utji, ukax "EGO, JUSTIFY YOU" ukham arunak uñstayi.
  
  Aka tuqinx Karoski ritual ukax janchir t"aqhisiyañampiw qalltawayi, ukhamat uka qhipatx ritual carnicería ukax sarantaskañapataki. Laka apsuña, nayranaka apsuña, amparanaka apsuña. "EGO I JUSTIFY YOU" uka arunakax Portini-shogi ukan escenanakanx Dante-i-Robaira ukan uñacht'ayat jamuqanak uñt'ayataw jikxatasiraki. Uka variación ukax aka tuqinx opcional ukhamawa.
  
  Uñakipaña: Perqanakanx walja ch"allt"awinaka ukat ch"allt"at ch"akhanakaw utji. Ukhamaraki mä chika kayu ch"akha pamparu ikiña jak"an. Wila uñtasitawa.
  
  Tukuyañataki: Taqi kunatix aka jan wali lurañ chiqanx utjki ukax inamayakiwa. Estilopax mayjt"awayiwa jan ukax pachamamaruw yatintawayi sasin janiw amuyksnati. Jupan modalidad ukax muspharkañawa, ukat...
  
  
  Uka jan wali jaqix "" botón ukaruw ch"allt"i. Taqinipuniw kunatï jan walïki, kunatï sinti jan walïki ukaruw yatintapxirïna.
  
  -¿ Kunjamas jumaxa directora?
  
  -Jan wali. Wali jan waliwa. Punkuta, arumax mesat ukat cama pʼiqit ampar lukʼananak apsuyäta, ukampis jukʼak jikxatta. Walja conjuntos de impresiones ukanakaw utji, ukampis nayax amuyta maynix Karoski impresionanakapamp chikakiwa.
  
  Uka tiemponjja, mä plástico mina aptʼataw jikjjatasiyäta, uka minajj mä jukʼa qhana amparanakanïnwa, uka minajj jichhakiw ikiñ pʼeqet apsuwayta. Jupax qhananx Fowler jupax Karoski tarjetat churat imprenta ukamp chikancht"asiwayi (Este jupax jaltxatapatx pachpa Fowler jupaw celdapan katuqatayna, kunatix San Mateo Hospital ukanx janiw huella digital usutanakar lurañax utjkänti).
  
  - Akax nayrïr amuyt"awiwa, ukampis nayax amuyta walja puntonakanx mä coincidencia ukaw utji. Aka ascendente tenedor ukax ística ukat ésta cola déltica... -decíBoi, más para sí ukax Paola ukatakix pachpakiw.
  
  Paolax yatïnawa, kunapachatï Boy chachax uka ampar lukʼanax wali askïtap uñtʼäna ukhaxa, ukhamäxänwa. Boy chachajj huella digital ukat gráficos ukanakat yatjjattʼataw wali uñtʼatäjjäna. Nayax uñjtwa taqi é lament uka k"achat k"achat t"unjawi, ukax mä suma coroner ukar mä sepulturar tukuyäna.
  
  -¿Janiw kunas nayatakix utjkiti, qulliri?
  
  - Nada misa. Janiwa ñik"uta, jani fibranaka, jani kunasa. Aka jaqix chiqpachansa mä fantasma ukhamawa. Jupatix guantes uchasiñ qalltaspa ukhax Cardosox mä ritual expansor ukamp jiwayatayna sasaw amuyta.
  
  "Aka p"akjata tubo ukanx janiw kunas ajay tuqit utjkiti, qulliri.
  
  Directorax CAD ukarux jan disfrazada admiración ukat #241;s ukanakamp uñch"ukiskäna, inas subordinadopan arunakapat amuyt"chispa jan ukax jupa pachpaw mä amtar purirakchïna. Qhiparusti nayax juparux jaysawaytwa:;:
  
  "Janiwa, janiwa chiqpachansa, chiqpachansa.
  
  
  Paolax uka cuartot mistuwayxäna, Boy jilataruw irnaqañapatak jaytawayäna. Ukampis yatiñamawa, niyas janiw kuns jikxatkäti. Karoskix jiwayir yatiñanïnwa ukat jank"akis sarnaqkchïnxa, janiw kuns jaytkänti. Mä jan samarañ suyt"äwiw p"iqip patxarux liwxataskaki. Uñch"ukiñani. Camilo Sirin jupax yaqha jaqimp chikaw purinitayna. Jupax jisk"a jaqiwa, jisk"a jisk"a ukat jan ch"amani uñnaqani, ukampis nayranakapampi, nayranakapampi. Sirin jupax jupar jak"achasisinx Gianluigi Varone magistrado ukhamaw uñt"ayäna, jupax Vaticano markan jilïr juezapawa. Paolax janiw aka jaqirux gustkiti: jupax mä gris ukat jach"a figura de buitre chaleco ukan uñtatawa.
  
  Juez jupax mä protocolo cadásm. Uka pä agente Cuerpo de Aplicación ukankirinakax nayrax punku uñjañapatakiw utt"ayatäpxäna, jupanakax isinak mayjt"ayapxäna. Panpachaniw ch"iyar overol ukat guantes de látex ukanakamp isthapt"atäpxäna. Jupanakax Boy ukat jupan equipopan sarxatapatx cuarto q"umachañ ukat sellañ lurapxani. Fowler chachajj pasillo tukuyan mä jiskʼa bancon qontʼatäskänwa, diariop amukiw liytʼaskäna. Paolax Sirinampi magistradompi librëtap uñjasax sacerdoten ukar sarasaw jupan jak"apar qunt"asïna. Fowler chachajj janiw kuns kamachkänti, jan ukasti jikjjatasïna
  
  - Walikiwa, dotor. Jichhax walja cardenales más uñt"apxtaxa.
  
  Paolaxa wali llakitaw larusitayna. Kimsa tunka suxtani horanakanwa taqi kunas mayjtʼawayxäna, kunattix panpachaniw avión apnaqirin oficinapan punkupan mayakiw suyapxäna. Jupanakax janiw kawkhans Karoski ukar katjañatak jak"achasipkänti.
  
  "Chʼamaka chistenak lurañajj Superintendente Dante chachan prerogativapawa sasaw amuyayäta.
  
  "Ay, ukat ukhamawa, dottora. Ukatwa jupar visittʼaskta.
  
  Paolaxa lakap jist"aratayna ukatxa mayampi jist"antatayna. Jupax Fowler-arux kunatix p"iqipanx Karoski ritual tuqit luraskäna uk yatiyañ munäna, ukampis janiw yatkänti kunatix jupax wali llakiskäna ukawa. Uka toqet sum amuytʼañkamaw suytʼañ amtawayta.
  
  Niyakejjay Paolajj awisajj qhepürut qʼañu chuymamp uñjistani ukhajja, uka amtajj wali jachʼa pantjasïwipunïniwa.
  
  
  
   Domus Sancta Marthae sat chachan sutipa
  
  Piazza Santa Marta, 1. Ukax mä jach"a uñacht"äwiwa
  
   Jueves 7 uru achuqa phaxsit 2005 maran 16:31 jayp"u pacharuw purini.
  
  
  
  Dante ukat Paola jupanakax autoruw mantapxäna, uka autox Tra-Boy uksaruw saraskäna. Directorax janïr UACV ukar sarkasax morgue ukan jaytawayi, sapa escenarios ukanx kunas jiwayañ armax uk yatiñataki. Fowler jupax ukhamarakiw cuartopar patat makhatañampïskäna, ukat Domus Sancta Marthae punkut mä aruw jawsäna.
  
  -¡Padre Fowler jilatajj wali suma jaqewa!
  
  Sacerdotejj kuttʼanjjänwa. Ukajj Cardenal Shaw satänwa. Jupax amparapampiw amparapamp uñacht"ayäna, ukat Fowler jupax jak"achasïna.
  
  - Eminencia ukat juk"ampinaka. Jichhax jupax juk"amp sumaw sasaw suyt"apxta.
  
  Cardenal jilatajj suma chuymampiw jupar uñjasajj jachaqtʼasïna.
  
  Tatitun khitanitkistu uka yantʼanakjja, altʼat chuymampiw katoqtanjja. Munat Fowler, naya pachpaw jumar yuspärañ munta, kuna pachas qhispiyatamata.
  
  "Eminenciama, puripkta ukhax niyaw jan kuna usunïxtaxa.
  
  -¿ Khitis yatpacha, khitis yatpacha kuns uka lunes urux luraspäna, kutt"anxaspäna ukhaxa? Chiqpachansa jumaruw yuspärta. Naya pachpaw uñjä Curiax kunjams suma pallapallax uk yatiñapataki.
  
  "Chiqpachansa janiw ukax wakiskiti, Eminencia.
  
  "Wawaja, janipuniw yatktati kuna favora munañas wakisispa. Maynix taqi kuns t"unjañapawa. Puntos apsuñax wali askiwa, jumax uk yatisktawa.
  
   Fowler le miro, jan amuyt"kaya.
  
  " Chiqansa , wawa , nayax ... " sasaw Shaw-ax saskakïna. Curia ukan yuspärañapax phuqhasispawa. Ukat aka Vaticano markan utjatasat yatiyaraksnawa. Camilo Sirin jupax reflejos ukanakap chhaqhayañjamawa. Inas maynix jupan lantix utjchi ukat escándalo ukax taqpach apsutäñapatak uñjchispa. Jupan chhaqhañapataki.
  
  Fowler jilatajj amuyañwa qalltäna.
  
  -¿Jupan Eminenciapax mä expediente ukar saltañatakiw mayitu?
  
  Cardenal chachajj mä jukʼa wawar uñtasita ukat mä jukʼa jan wali gesto uñachtʼayäna, jukʼampejj kuna toqettï parlapkäna uk amuytʼasa. Kuntï munkta uk jikjjataskta sasaw confiyañama.
  
  "Ukhamawa, wawaja, chiqawa. Iyawsirinakax janiw maynit maynikam jisk"achasipxañapäkiti.
  
  Sacerdotejj jan walitwa jachaqtʼasïna.
  
  -Waw, Blake 31. Jemas había orí ukax cardenal ukarux Infiernon Parábolas liyt"ayaraki.
  
  Uñacht"ayaña zavaro ukat almidón aru. Juparojj janiw sacerdoten tonadapajj gustkänti.
  
  "Tatitun thakinakapax jan amuyt'kayawa.
  
  "Tatitun thakhinakapax Uñisirinakan thakhinakapampix uñisiñawa, Juman Jach"a Tantachäwima. Yatiqañ utanwa uka tuqit yatxatawaytxa, awk taykajat yatxatawaytxa. Ukat janiw wakiskirïtap chhaqhayawaykiti.
  
  - Cirujano jaqina instrumentunakapaxa yaqhipa pachaxa q"añuchatawa. Ukat jumax mä suma askichat bisturí ukhamätawa, wawa. sé ukax más ukat mä interés ukat éste caso sañäni.
  
  Fowler jilatajj wali kusisitäkaspas ukhamaw akham säna: "Nayajj jiskʼa sacerdotetwa" sasa.
  
  - Janiwa pächaskti. Ukampis yaqhip muyunakanx jupax ... ch"amanakapatw arsupxi.
  
  - ¿Ukat aka qillqatanakax janirakiw ch"amampi jan walt"awijat parlkiti, Eminencia?
  
  "Ukanakat mä qhawqhajj utjarakiwa. Ukampis kunapachatï horasajj purinkani ukhajja, kunatï cheqäki uk lurapjjäta, janiw pächaskti. Janiw Iglesiaman suma sutipax papelanakan tapapat jariqatäñapäkiti, wawa.
  
  Sacerdotejj thaya ukat jiskʼachat amukiw jaysäna. Cardenalax clérigopan jan q"añuchata cassock ukan pauldroparuw patronizacionampiw ch"allxtayäna, ukat mä jisk"a aruruw jisk"acharakïna.
  
  "Jichha pachanxa, kunapachatï taqi kunas tukusxi ukhaxa, ¿khitis mä jamasat utji, jan ukasti yaqhaxa?" Inas sutipax yaqha yatichäwinakan uñstaspa ukhaxa. Amuyt"añataki, Sant"Uffizio ukan qillqatanakapanxa. Mä kutixa wt.
  
  Ukat jan kuns arsusax kutikipstasinx Domus Sancta Marthae sat chiqaruw mayamp mantawayxäna. Fowler jupax autoruw mantawayxäna, ukanx eros masinakapax motorampiw suyt"apxäna.
  
  -¿ Walikïsktati tata? Ukax janiw suma chuyma apankiti - jupax Dicanti ukarux munasiwa.
  
  "Chiqpachansa, dotor.
  
  Paola kullakajj jupat sum yatjjatäna. Kʼarisiñajj qhanaw amuyasïna: Fowler chachajj jakʼu chʼiyar chʼiyar jaqënwa. Uka tiemponjja, janiw tunka jaqëkayätti, amuyatajj tunka marat sipansa jukʼampïnwa.
  
   -¿Qué quería el cardenal Shaw ukax mä jach"a uñacht"äwiwa.
  
   Fowler jupax mä yant"aw jan llakisis jachaqt"asiñ Paol-arux katuyi, ukax juk"amp jan walt"awinakaruw puriyi.
  
  -¿Juman Eminenciamaxa? Ah, janiwa kunasa. Ukhamasti, uka amtatanakarojj uñtʼat amigomar regalompiw regalo churañama.
  
  
  
  Morgue Municipal ukaxa
  
  Viernes 8 uru achuqa phaxsit 2005 marana 01:25 alwa pacharu
  
  
  
  "Jiwasan costumbreruw tukuwayxi, wali alwat apasiña, dottoraDikanti.
  
  Paolax jisk"achasiñampi jan utjañampi taypinx kuns mayamp arsu. Fowler, Dante ukat coroner jupanakax autopsia ukan mä ladopan sayt"atäsipkäna. Jupajj uñkatasaw saytʼasïna. Pusinpachaw uka chiqankir ch"uxña isimpi ukat látex guantes ukamp isthapt"atäpxäna. Ukham mä juk"a pachanx kimsïr kutiw tuzi ukamp jikisisax uka tawaqut amtasïna, kuntix jupar lurkatayna uka tuqita. Kunas infierno wasitat lurañata. Uka mo ukax repetición ukankiwa. Inas uka urunakanjja infiernojj jan nayranakap nayraqatan utjkchïnti, ukampis cheqapuniw uka infiernojj utjatapat uñachtʼäwinak uñakipapjjäna.
  
  Cardoso sat chachar uñjasajj mesa patjjan ikiskäna ukhajja, ajjsarañaw utjäna. Walja horanak chʼuqtʼat wilamp jariqatatjja, mä janqʼo usuchjatänwa, wali ajjsarkañ waña usuchjatanakanïnwa. Cardenal chachajj jan chʼamani jaqënwa, wila wartat qhepatjja, ajanupajj wali llakitänwa ukat juchañcharakïnwa.
  
  -¿Kuns yattanxa el, Dante? Dicantixa sataynawa.
  
  Superintendentejj mä jiskʼa cuaderno aptʼasitayna, uka cuadernojj chalecopan bolsilloparuw imasïna.
  
  -Gerado Claudio Cardoso, 1934 maran yuritayna, 2001 maratpachaw cardenal ukhama. Irnaqir jaqinakan askipatak wali uñt"at arxatiri, jupax nayratpachaw pisin jakasirinakan ukhamarak jan utan jaqinakan chiqaparu. Janïr cardenal ukhamäkasax San José diócesis ukanx wali uñt"ataw jikxatasïna. Taqinipuniw SurameéRica markanx wali wakiskir auto fabricanakax utji - akax Dante City ukawa, pä uraqpachan uñt"at auto markanakawa. Nayax nayratpachaw irnaqirimpi empresampix mä intermediario ukhamaw irnaqawayta. Irnaqirinakax juparux wal munapxäna, "obispo sindicato" sasaw sutichapxäna. Jupajj Curia Romana sat walja tamanakankirïnwa.
  
  Mä kutimpiw coroner ukan guardiapas amuktʼäna. Robaira kullakarojj qʼala jan isin uñjasajj lakapan jachaqtʼasisaw Pontiero chachan jan jarkʼaqasirïtapat larusïna. Mä qhawqha horanak qhepatjja, tʼaqhesiyat mä chachajj escritoriopan ikiskäna. Ukat jutïr segundarojja, yaqha morado coloranakawa. Mä jaqix, papelanx walja askinak luratayna. Jupax biografía oficial ukat jan oficial ukanakamp chikachasiñax utjaspati sasaw jiskt"asïna, ukampis Fowler jupaw qhipharux uka jiskt"äw Dante ukar katuyatayna.
  
  "Superintendente, ¿ ¿kunas utji jan ukax mä comunicado de prensa?"
  
  "Fowler tata, jan sallqjayasimti, Santa Mama Iglesiasan taqpach jaqinakax pä jakäwin sarnaqapxi sasin amuyt"añama.
  
   -Procuraré recordarlo -Ukax mä jach"a ch"uqi ch"uqi satawa. Jichhax nayar jaysapxita.
  
  Dantex amuyt"irjamaw kunkapar ch"iqa ukat kupi ch"iqa tuqir ch"allt"asta, firmapan gestopa. Paola kullakajj uka jisktʼar qhanañchäwi yatkaspa jan ukajj uka jisktʼatak wakichtʼasiskaspa ukhamwa amuyasïna.
  
  - Walja jawsatanakawa lurawayta. Niya taqiniw versión oficial ukar chiqanchapxi. Jupax walja jan wakiskir slips ukanïnwa, amuyataxa inamayakïkänti. Nayajj jiskʼatpachaw marihuana umañar purtʼasiyäta, janïr sacerdotëkayäta ukhasa. Mä juk"a jiskt"asiñjamaw afiliación política colegio, ukampis janiw kunas especial ukhamäkiti. Nayratpachaw cardenal ukhama, jupax sapa kutiw curia ukan yaqhip irnaqir masinakapamp jikisi, kunatix jupax mä tamaruw yanapiritayna, ukax janiw curia ukanx sinti uñt"atäkänti: carismáticos 32. Taqi kunat sipansa, jupax suma jaqiwa.
  
  "Mayni pä jaqinakax ukhamarakiw lurapxäna", sasaw Fowler jupax saraki.
  
  - Ukhama uñtatawa.
  
  -¿Kuns jiwayañ armat yatiyapxitasma, qulliri? Paola kullakajj uka taypinkänwa.
  
  Coronerojj uka jan waltʼayat warmin kunkaparuw uchäna, ukatsti pechoparuw khuchhuqarakïna.
  
  -Ukaxa wali ch"ullqi yäwa, wali ch"ullqi ch"ullqini, inasa jani wali jach"a manq"a phayt"aña cuchillo, ukampisa sí wali ch"ullqiwa. Nayra pachax amuyunakajaruw ch"amanchasiyäta, ukampis khuchhurat jaqinakan impresionanakap uñjasax kimsa kutiw pachpa herramienta apnaqapxta sasaw amuyta.
  
  Paola Tomó ukax uka tuqitx wali amuyumpiw uñji.
  
  -Dottora -dijo Ukax mä jach"a uñacht"äwiwa. ¿Jumax amuyta kuna ch"amas utji Karoskix Wojtyla jiwatat imt"añ pachanx kuns lurañapataki?
  
  "Maldita, janiw yatkti. Domus Sancta Marthae jak"an seguridad ukax ch"amanchatäni, chiqpachansa...
  
  "Chiqansa" sasaw Dantex jachʼañchasi, ". Jupanakax wali jist"antataw jikxatasipxi janiw kuna utat jutapki uksa yatkäti jan pacha uñakipt"asa.
  
  "...nayrax seguridad ukax wali jach"äkchïnsa ukat juk"ak yanapt"kchïnsa. Karoskix wali muspharkañ ch"amanïtap uñacht"ayäna ukat jan iyawsañjam jan axsart"irïtap uñacht"ayäna. Chiqpachansa, janiw kuna amuyunïkti. Yantʼañax walikïskiti janicha uk janiw yatkti, pächaskchiyätsa. Patak kutixa, janiw ritualap tukuyirjamäkänti, janirakiw wila wartañ yatiyäwi jaytañjamäkänti, kunjamtï yaqha pä kuti lurkäna ukhama.
  
  "Ukax sañ muniw thakhi chhaqhayasipxta", sasaw Fowler jupax quejasi.
  
  "Jïsa, ukampis uka pachparakiw uka jan waltʼäwix juparux axsarañapa ukat jan waltʼayasiñaparakiwa. Ukampis este cabró ukampixa janipuniw yatktati.
  
  "Cardenales ukanakar arxatañatakix wali amuyumpiw uñjañasa", sasaw Dantex arsuwiyi.
  
  "Janiw jupanakar jarkʼaqañatakikiti, jan ukasti Jupar thaqhañatakis ukhamarakiwa. Janis kuns yant'kchitu, beá taqini, uñkatapxita ukat larusipxam. Jupax kunkajampiw anatt"aspa.
  
  
  
  San Pedro plazanwa
  
  Viernes 8 uru achuqa phaxsit 2005 maran 10:15 alwa pacharuw purini.
  
  
  
  Juan Pablo II jiwatat amay imañax wali qaritapuniw normal ukhama. Taqi kunatix normaläki ukax waranqa waranqa jila jaqinakan mä religioso p"iqinchiripan imt"añawa, ukarux yaqhip juk"amp wakiskir p"iqinchirinakaw ukat coronados p"iqinchirinakaw aka Uraqin sarapxi. Ukampis janiw taqenikïpkänti. Patak waranq jaqinakaw San Pedro plazanx walpun tantachasipxäna, ukat sapa mayni uka ajanunakax mä sarnaqäwiruw katuyatäna, uka sarnaqäwix duelopan nayranakaparuw nina nakhantayäna, kunjamatix nina naktäwix chimenea ukan rejilla qhipäxan utjki ukhama, ukampis yaqhip ajanunakax wali jach"apuniniwa jiwasan sarnaqäwisasan wali wakiskirïtapa.
  
  
  Jupanakat maynïrejj Andrea Otero satänwa. Jupax janiw kawkhans Robayrax uñjkataynati. Periodistax kimsa yänak teja ukan jikxatäna, uka patxaruw qunt"atäskäna, yaqha equipo masinakapamp chika, televisión alemán cine ukankirinakampi. Nayraqatxa, prisma tuqit uñakiptʼäta ukhaxa, chika horatxa wali pʼiqi usumpiw usuntäta. Payïri, taqi cardenales ukanakan p"iqinakapan qhipäxapax pachpakïñapataki. Ukat kimsa, patak tunka payan morado isix uka sillunakan qunt"atäpan. Walja kutiw uk uñakiptʼawayta. Ukat lista de votantes ukax jumanakan utjki ukanakax, qunqurinakaman imprimita, patak tunka phisqhani utjañapawa sasaw qhanancht"awayi.
  
  
  Camilo Sirin jupax Andrea Otero jupax kuntix amuyki uk yatisax janiw kuns jikxataskaspänti, ukampis jupax pachpa (ukat jach"a) jan walt"awinakanïnwa. Victor Karoski, Cardenales ukan serial killer jupax jupanakat maynïriwa. Ukampis Karoskix Sirin ukarux janiw kuna jan walt"awinaks amay imatäkän ukjax utjayawaykataynati, ukampirus mä jan uñt"at jaqiw juparux jiwayatayna, jupax oficina Vaticano uksaruw mantatayna San Valentín uru amtañataki.243;p. Sirin jupax 9/11 ukan ataques ukanakat amtasisax mä juk"a llakitapax janiw juk"amp jisk"äkänti, jupar arknaqir kimsa avión de combate ukan pilotonakapat sipansa. Wali askiwa, mä qhawqha minutonakatjja, jan uñtʼat avionan pilotopajj Macedonia markankir jaqëtap yatisïna, jupajj pantjasitap amuyasïna. Uka episodiox Sirin ukan nervios ukanakap pincers ukar pasañapawa. Mä jak"a subordinadopax qhipatx akham sasaw arsuwayi, tunka phisqhan kamachinakapat nayrïr kutiw Sirin-an arup jach"ar apt"ir ist"ta.
  
  
  Sirin yaqha subordinado Fabio Dante jupax nayrïr jaqinakat maynïriwa. Suertem maldecim, kunatix jaqinakax féretro ukan pasaje ukanx Wojtyła papampiw él ukanx axsarapxäna, ukat waljaniruw arnaqasipxäna "¡Qullan subito! 33" jinchunakapan. Nayax wali ch"amampiw carteles ukat p"iqinak uñch"ukiñ yant"awayta, mä fraile carmelita ukan barba phuqt"ata. Janiw amay imañ tukuyatat kusisitäkti, jan ukasti niyaw amay imañax tukusxäna.
  
  
  Fowler tatax walja sacerdotenakat maynïrïnwa, jupax tama taypinx comunión ukanïnwa, ukat mä kutix Karoski chachan ajanupar uñjasax iyaw sayäta, khititix katuqañampïkän uka jaqin ajanupar uñjasa. Criston janchipax amparapat apsutänwa. Patak patak jaqenakaw Diosar katoqañatak nayraqatapan sarapkäna ukhajja, Fowler chachajj pä toqetwa mayisïna: maynïrejj kunatsa Roma markar apapjjäna, maynïristi kuntï uñjkäna ukanak uñjasajj Altu patat qhantʼatäñapataki ukat chʼamañchtʼatäñapatakiw mayisïna.; Wiñay Marka taypin jikxatasi.
  
  
  Fowler kullakajj Luririruw wal yanaptʼa mayiskäna uk jan yatkasaw Paolajj San Pedron Basílica sat cheqan gradanakapat jaqenakan ajanupar uñchʼukïna. Mä esquinaruw uchapxäna, ukampis janiw mayiskänti. Janipuniw ukham lurkiti. Ukatxa janirakiw jaqinakarux wali sum uñch"ukiskänti, kunatix mä juk"a pachatxa taqi ajanunakapax jupatakix pachpakïkaspas ukhamaw amuyasïna. Kuntï lurañajäkäna ukajja, kuna amtampis uka monstruojj jikjjatasïna uka toqetwa lupʼiñajäna.
  
  
  Dr. Boy jupax walja televisión monitores ukanakan nayraqatapan qunt"atawa, Angelo, UACV ukan qullañ uñakipirimp chika. Alaxpachan qullunakax plaza patxan jach"a jach"a tukupxäna janïr reality show ukan pasapkipanx chiqak uñjañamawa. Taqinipuniw jupanakan uywa katuñapax utjäna, ukax p"iqi usuruw puriyatayna, Andrea Otero ukham. "Ingeniero" ukata, kunjamtix nayax Angelo sutimp uñt'ayat kusisit jan yatiñan arkta, janiw kuna rastros utjkänti.
  
  
  Espalanada ukanx George W. Bush ukan servicio secreto ukan agentenakapax Vigilancia ukan agentenakapamp ch"axwapxäna, kunapachatix éstos ukanakax plazankirinakax jan pasañapatak jark"apxäna. Khitinakatix yatipki ukanakatakix, ukax chiqäkchisa, mä kuti, Servicio Secreto ukan irnaqawipatxa, nayax muntwa jupanakax aka pachanx jayarst"apxañap munta. Ninun chiqanx janiw khitis jupanakar ukham categoricamente jan iyaw sañ munkänti. Vigilancia ukanx janiw permiso churapkänti. Ukat kunjamsa chʼamachasipkchïnjja, anqanwa qheparapjjäna.
  
  
  Viktor Karoski jupax Juan Pablo II jiwatat amay imäwiparux taqi chuymaw saratayna, jach"at mayisïna. Jupax wali suma ukat ch"ullqhi arumpiw kuna pachas q"ucht"i. Vertió ukax wali taqi chuyma ch"allxtayiriwa. Jutïr urutakejj amtanakapwa luräna.
  
  Janiw khitis Ol ukarux yäqkänti.
  
  
  
  Centro de Prensa Vaticano markanxa
  
  Viernes 8 uru achuqa phaxsit 2005 maran 18:25 jayp"u pacharuw purini.
  
  
  
  Andrea Otero jupax conferencia de prensa ukarux lakap warkt"ataw jutäna. Janiw junt"u thaya laykukikiti, jan ukasti hotelan prensa autop jaytawayi, ukat musphart"at taxi apnaqirirux qhipäxar kutt"añapatakiw mayiñapäna, jupar apxañataki. Uka uñjañajj janiw sinti wakiskirïkänti, kunattejj chika uru manqʼañ janïräkipanwa anqar mistuyäta. Nayax nayraqat puriñ munta, ukhamat Vaticano markan Joaquín Balcells irpirimp aruskipt'añataki, cardenal Robaira jupan "sudor" uka tuqita. Taqi yant"awinakax jupar jikxatañatakix, kunatix jupax lurawayi, janiw atipkanti.
  
  Uka centro de prensa ukax Juan Pablo II reyin apnaqäwipan lurat jach"a auditorio ukan anexo ukan jikxatasïna. Jichha pacha uta, suxta waranqa jila qunuñanakataki lurata, ukaxa sapa kutiwa phuqt"ata, Qullan Awkiru ist"irinakataki sala. Nayrïr punkux chiqaw calle tuqir saräna ukat Sant"Uffizio palaciot janiw jayankkänti.
  
  sí markan cuartopax patak llätunk tunk phisqhani jaqinakatak mä cuarto ukhamänwa. Andreax amuyt"iwa, tunka phisqhan minutos janïr amtatäki uka pachat purini ukhax mä suma qunt"asiñ chiqaw utjani, ukampis qhanaw naya, kimsa patak periodistanakatxa, pachpa amuyunïta. Janirakiw uka cuartojj jiskʼakïskäna ukajj muspharkañäkänti. Uka urux amay imañax utjkän ukat amay imañ utat yatiyañatakix 3.042 medios de comunicación registrados ukanakaw llätunk tunk markanakat acreditatäpxäna. Pä. Ukat nayax akanktwa. Nayax Andrea Otero Ha, jichhakiw jupar uñjasma, departamento de periodismo ukan yatiqir masinakaparu.
  
  Suma, nayax mä conferencia de prensa ukankäyätwa kawkhantix jupanakarux Cínclave ukan kunas pasaski uk yatiyañapänwa, ukampis janiw qunt"asiñax utjkänti. Jupajj kunjamtï lurirjamäkäna ukhamarjamaw punkur taktʼasïna. Ukakiw mantañax utjäna, kunatix Balcells jupax jutani ukhax juparuw sarañjama.
  
  Samarañampiw secretario de prensa tuqit qillqatanakam wasitat yatiyañama. Jupax mä mister ukhamaw periodistar tukuyata. Numerarius Opus Dei, Cartagena markan yuritayna ukat taqi datos ukarjam uñjasax mä serio ukat wali decente chacha. Jupax niyaw paqallq tunk maranïxäna, ukatx fuentes no oficiales (ukax Andreax janiw atiniskiti) Vaticano markanx wali ch"aman jaqinakat maynïriw sasaw jach"añchapxi. Jupax pachpa Papan lakapat jumat yatiyawinak katuqañapänwa, ukat jach"a Paparuw uñacht"ayañapäna. Kunas jamasat luratäkaspas ukham amtasïta ukhajja, kuntï munkta ukajj jamasatäniwa. Bulkells ukampixa, janiw kuna yatiyawis mistkiti. Currículum qellqatapajj wali muspharkañänwa. Andrea Leio premios ukat medallas ukanakaw juparux churasiwayi. Uka comandante, yaqha comandante, Gran Cruz uka ... Insignia ukax pä laphiruw katuntäna, ukat premio ukax nayrïr laphitakiw utjäna. Janiw nayax mä ch"akha ch"akhax ch"akhuñjamäkiti.
  
  Ukampis nayax ch"aman kisunakanïtwa, maldición.
  
  Jupax wali ch"am tukusaw amuyunakap ist"añ yant"äna, uka arunak jilxattatapampi, kunawsatix cuartox mä axsarkañ cacofonía ukar tukuwayxäna.
  
  Qalltanjja, sapakiw jikjjatasïna, mä sapa gota ukham jallu purintatap uñachtʼayi. Ukatxa kimsa jan ukax pusi. Uka qhepatjja, kunayman sonidonakani ukat kunayman tonadanakan jachʼa musicanakaw istʼasini.
  
  Uka pachpa tiemponjja, tunka tunka jan wali arunakajj istʼaskäna ukhamänwa. Miembrox taqpachax pusi tunk segundos ukjaw utji. Taqi periodistas ukanakax terminales ukanakat uñch"ukipxäna ukat p"iqinakap ch"allxtapxäna. Walja jachʼa quejasiñanakaw istʼasïna.
  
  Chachas, nayax mä cuarto hora qhipt"awaytwa. Aka pachax janiw chiqañchañatakix pachax churaskaniti.
  
  Andreax mä qawqha metronak jayaruw español arut mä aru ist"äna. Codopampiw chʼalljjtayasïna ukat mä imill wawaw ñikʼutap chʼiyjatätapa ukat wali suma uñnaqtʼani uñnaqanïtap uñjäna. Jupax acentopat yatïna, jupax mexicano ukhamawa.
  
  - Hi, ¿kunas ukaxa? Nayax Andrea Otero El Globo ukankirïtwa. ¿ Uywa, ¿kunatsa taqi uka jan wali arunakaxa mä kutiki mistuwaypacha uk yatiyapxitasmati?
  
  Mexicano warmix jachaqt"asisaw teléfonop uñacht"ayi.
  
  -Vaticano markankir prensa uñxattʼäta. Jupax taqiniruw SMS apayanistu sapa kuti wakiskir yatiyäwinak utjki ukhaxa. Akax Moderna pr jupanakax yatiyapxituwa ukat ukax Uraqpachan wali uñt"at qillqatanakat maynïriwa. Llakiskañawa, kunapachatï taqini mayachtʼatäktan ukhaxa chuym ustʼayistu. Akax qhipa yatiyawiwa, Seor Balcells ukax qhipharuw purini.
  
  Andrea kullakajj uka medidajj amuytʼasirïtapwa wali askit uñjäna. Waranq waranq periodistanakatakix yatiyawinak apnaqañax janiw jasakïkaspati.
  
  "Janiw mä servicio celular ukar qillqantatäktati saskti -mä extra... mexicano ukhamawa.
  
  "Walikiwa... janiwa, janiwa Diosat jutkiti. Janiw khitis kunatsa ewjjtʼkitänti.
  
  "Walikiwa, jan llakisimti. ¿Uñjtati uka tawaquru ahí?
  
  -¿ Rubia?
  
  - Janiwa, gris chaleco ukankiri, amparapan mä carpeta apt"ata. Jupar jakʼachasisin celularapar uchañapatakiw säta. Chika pachat juk"ampirus, jupanakan base de datos ukar yapxatapxäma.
  
  Andrea kullakajj ukhamarakiw luräna. Nayax imill wawar makhatasinx taqi datos ukanakap churta. Uka tawaqux tarjeta de crédito mayitayna ukat autopan numerop mä diario electrónico ukar qillqtʼatayna.
  
  "Ukax central eléctrica ukamp chikt"atawa", sasaw tecnólogo ukarux qarjata jachaqt"asis uñacht"ayäna. ¿Kuna arutsa Vaticano markat yatiyawinak katuqañ munta?
  
  - España markanxa, sañäni.
  
  -¿Españolñ nayra aru jan ukaxa hispano variedades inglés?
  
  "Jakañtaki" sasaw kastilla aru arsüna.
  
  - ¿Skuzi ukaxa? ukax mä ññ yapxatatawa, perfecto (ukat bajista) italiano arunxa.
  
  -P'ampachawi. Nayra saräwi kastilla arunxa, munasiñampi.
  
  "Niya phisqa tunka minutonakatxa janiw irnaqäwit mistuwayxäti. Jumatix ó mayt"apxita firma é aka imprimir qillqata, jumatix wali suma chuymampiw yatiyawinak apayanipxañamataki.
  
  Periodistax laphi tukuyanx sutip qillqt"atayna, uka imill wawax carpetapat apsuwayxatayna, niyas jan uñch"ukisaw jupat despedida luratayna, yuspajarasa.
  
  Sitiopar kutt"awaytwa ukat Bulkell tuqit liyiñ yant"awayta, ukampis mä representantew purini sasaw yatiyapxi. Andreax nayrïr punkuruw kutt"ayäna, ukampis qhispiyirix mä jisk"a punkut mantanïna, uka punkux jichhax makhatawaykäna uka cubierta qhipäxan imantatänwa. Mä samarañ gesto ukampix qillqatanakap uñakipañjamaw uñacht"ayasïna, cá Mara camarógrafos ukanakarux jupar enmarcar ukat periodistas ukanakar qunt"asipxañapatak pacha churarakïna.
  
  Andreax pantjasitapat maldecïna ukat kayu puntampiw podium ukar saräna, ukanx secretario de prensax podium ukan suyt"askäna. Mä jukʼa chʼamampiw jupar puriñ puedjjayäta. Mayni poñerosu masinakapax qunt"asipxäna, Andreax Bulkell ukar jak"achasïna.
  
  - Aka isor Balsells, nayax Andrea Otero Globo periodicot jutirïtwa. Semana tukuykamaw jupar thaqhañatak chʼamachasiyäta, ukampis inamayakïkänti...
  
  -Ukatxa.
  
  Secretario de prensa ukax janiw juparux uñch"ukkänti.
  
  "Ukampis jan amuyasksta ukhax Balkells, mä yatiyaw apthapiñajawa..."
  
  "Uka qhepatjja jiwjjaniwa sasaw sista. Qalltañäni.
  
  Andrea kullakajj Nita markanwa jikjjatasïna. Uka pachax jupar uñkatasa ukat ukax juparux walpun colerayäna. Jupajj pä azul faronakapan qhantʼatapampiw chachanakar apnaqañ yatitäna.
  
  "Ukampis beñor Balcells, amtapxsmawa mä jach"a diario español ukar pertenece..." Periodistax mä irnaqir masiparuw apsuñ yant"äna, jupax medios españoles ukan irnaqiritaynawa, ukampis janiw juparux luqtawaykti. Janiwa. Maynïristi nayrïr kutiw uñkatäna, ukat nayranakapansa hielow utjäna.
  
  -¿Kunapachas sutim yatiyapxista?
  
  - Andrea Otero sat jilata.
  
  - Kunjama?
  
  - Uraqpachat jutirinaka.
  
  -¿Y donde está Paloma ukaxa?
  
  Paloma, Vaticano markan corresponsal oficialapa. Khititï España markat mä pä kilómetros ukchʼa jayankkäna ukat mä auto accidente jan jiwayir purintäna, ukhamat Andrea kullakarojj asientop jaytañataki. Sinti jan waliw Bulkells jupat jiskt"äna, sinti jan waliwa.
  
  "Walikiwa...janiw jutkänti, mä jan walt"äwiw utjäna..."
  
  Bulkells jupax ñik"utap ch"uqt"asïna, kunatix Opus Dei numeron Jilïr Irpiripakiw janchi tuqitx ñik"utap ch"uqt"aspa. Andreax mä juk"a qhipäxar kutt"awayxäna, muspharata.
  
  Bulkells jilatajj walja jaqenakan phoqantat fila asientonakar sarasaw akham säna: "Tawaq, jan munapkta uka jaqenakat amuyasim, achiktʼasismawa" sasa. Akax CNN, BBC, Reuters ukat patak patak yaqha medios de comunicación ukanakan irnaqir masinakapawa.#243;n más. Yaqhipanakax janïr yurkasax Vaticano markanx periodistas acreditados ukhamäpxänwa. Ukat taqiniw conferencia de prensa qalltañap suyapxi. Mä favor luram, jichhakiw jupan lantix sayt"asi.
  
  Andrea kullakajj phenqʼachata ukat ajanunakapajj wali chʼamampiw kuttʼäna. Nayrïr filankir yatiyirinakax jachaqt"asisaw kutt"ayasipxi. Yaqhipanakax aka Bernini colonnada ukar uñtasit nayra pachanakjamaw uñt"ayasipxi. Uka cuarto qhipäxar kuttʼañ yantʼkäna ukhaxa, kawkhantï computadorapax utjkäna uka maletin jaytawaykäna ukhaxa, Bulkells sat chacharuw italiano arut nayrïr filankir maynimp sawkasir istʼäna. Qhepäjjatjja, mä amuktʼat larusiñaw jutäna, niyas jan jaqenakjam larusiñaw utjäna. Uka chiqañchäwix jupat parlatapatxa janiw mä jukʼsa pächaskänti. Jaqinakan ajanunakapax juparuw uñtapxäna, Andreax jinchuparuw q"illu q"illu tukurakïna. Pʼeqeja alayaru ukat amparanakaj chʼoqtʼasaw uka jiskʼa pasillot punkur puriñkamajj jalnaqtʼayäta, ukat mä lamar qotan cuerpon jalnaqkaspa ukhamwa amuyasiyäta. Qhepatjja, asientopar purisajj janiw puertop apthapisin kuttʼanisajj kusiskaniti, jan ukasti punkut liwjjatasinwa mistuni. Datos apthapir tawaqux mä juk"a pachaw amparapamp katxarutayna ukat akham sasaw iwxt"äna:;
  
  -Amtañani, mistuñanixa, janiwa mayampi mantañaxa utjkaniti, conferencia de prensa ukaxa tukusiñapkama. Punkuxa jist"antatawa. Jumax kamachinakax yatisktawa.
  
  Mä teatro ukham amuyt"äna, Andreax amuyt"äna.Chiqpachansa mä teatro ukham amuyt"äna.
  
  Uka tawaqun amparapat qhispiyasisinxa, jan kun arsusaw mistuwayxäna. Punkux qhipäxan jist"antatäxänwa, mä arumpiw jist"antäna, ukax janiw Andrean almapat axsarañax apsuñjamäkänti, ukampis mä juk"s samarañapatakiw yanapt"äna. Jupajj cigarro wal munasïna ukat mä loca warmirjamaw wali suma thaya jarkʼaqañ autopan bolsillonakapan jalnaqäna, ukat amparanakapamp mä caja de menta ukar tinkuñkama, uka cajajj nicotina sat amigapan jan utjkäna ukhajj chuymachtʼirïnwa. Pasïr semanan jupar jaytatamat qillqtʼasim.
  
  Ukax mä maldito jan wali pachaw sarxañataki.
  
  Jupax mä caja menta apsusin kimsa umañ amti. Ukajj machaq kʼari yatichäwiwa, uk yatiñamawa, ukampis lakam jistʼantañamawa. Ukampisa, janiw uka monotakix sinti askïkaniti.
  
  Jutïr pachanx walja kutiw Andrea Oterox uka pachat amtasi. Amtañani uka punkun sayt"asisa, marco ukar ch"allt"asis, samarañ yant"asa ukat maldecisma, wali qala chuymanïtamata, wayn tawaqur uñtat p"inqachatäñamataki.
  
  Ukampis uka detalle laykux janiw jupat amtaskti. Nayax uk luraskta kunatix uka axsarkañ jikxatawix mä ñik"ut ancho ukch"akiwa jupar jiwayañataki ukat qhipharux uka chachampiw jikisiñapäna, jupax jakäwip mayjt"ayañapänwa, kunatix jupax mentas ukanakax irnaqañapatak suyt"añ amtäna. janïr t"ijtkasax lakapan ch"amakt"apxäna. Mä jukʼa samarañajatakikiwa. ¿Qhawqha pachasa mä menta tableta ukaxa ch"amañchasi? Janiw ukhamakiti. Ukampirus Andreatakix wiñayatakiw kunatix taqpach janchipax hotelan cuartopar kutt"añapataki ukat ikiñ manqhar jalnaqañapatakiw achikt"askäna. Ukampis jupa pachpaw uk lurañatak chʼamachasïna, jan tʼijtjjañapatakejj uk lurkchïnjja, kayunakap taypin chuymapat jawqʼjataw uñjasïna.
  
  Ukampis uka kimsa mentanakax jakäwiparuw mayjt"ayäna (ukatx juk"ampirus occidental uraqpachan sarnaqäwip mayjt"ayarakïnwa, ukampis ukax janipuniw yatiñatakikiti ¿ ¿janich ukhamäki?) chiqap chiqankañ munatapata.
  
  Mä menta mä juk"akiw qhiparäna, mä suma arruga mallq"askäna kunawsatix yatiyirix calle esquina muytaskäna ukhaxa. Jupax naranja overol uchatänwa, mä uñtasit gorra, sake amparapar apt"ata, ukat jank"akiw sarnaqäna. Jupax chiqapuniw jupar jak"achasïna.
  
  -¿Perdón, akax sala de prensa ukawa?
  
  -Si, aquí es.
  
  Nayax expreso entrega ukax aka jaqinakatakiw utji: Michael Williams CNN ukat Bertie Hegrend RTL...
  
  Andreax Gast-an arupampiw juparux jark"äna: "ay".
  
  - Jan llakisimti, masi. Conferencia de prensa ukax niyaw qalltawayi. Mä hora suytʼañajawa.
  
  Uka yatiyirix jan amuyt"kaya muspharkañ ajanumpiw uñkatäna.
  
  "Ukampis janiw ukhamäkaspati. Nayax akham sapxituwa...
  
  Periodistax mä kasta jan wali satisfacción jikxati jan walt"awinakap yaqha jaqir uñt"ayasa.
  
  -Yattati. Ukanakaw kamachinakaxa.
  
  Yatiyirix jan ch"amanïsax amparapampiw ajanupar pasayäna.
  
  - Jupaxa janiwa amuykiti, jupaxa orita. Nayax nayratpach walja qhiphart"awinaka é aka phaxsinx utjawayitu. Expreso entrega ukaxa mä hora ukjaruwa lurasiñapa, jani ukaxa janiwa qullqixa churatäkaniti. Ukanakax tunka sobrenakawa, sapa sobrex kimsa tunk euros ukhawa. Nayax agenciajar ordenam apt"asirist ukhaxa, Vaticano markar itinerariox chhaqhayaspawa ukat chiqpachansa irnaqawipat jaqunukutaw uñjasiristxa.
  
  Andrea kullakajj jankʼakiw llampʼuchasïna. Jupajj suma jaqënwa. Impulsivo, jan amuyt"asir ukat caprichoso, jumax iyaw sasmawa. Awisax k"arinakampiw jupanakan yanapt"awip atipt"ta (ukat walja suertenakampi), walikiwa. Ukampis jupajj suma jaqënwa. Jupajja, overol ukar uchat tarjeta de identidad ukan mensajerojj qellqatäki uka mensajerojj sutip uñjäna. Ukajj Andrean yaqha luräwipänwa. Nayra sutinakapampix jaqinakarux jawsapunirïnwa.
  
  "Ist"am, Giuseppe, nayax llakistwa, ukampis taqi munañajampis janiw jumarux jist"arañ puedkäti. Punkuxa manqhatpachawa jist"arasi. Ukax askichatächi ukhaxa, janiw punku manijas ni cerraduras utjkiti.
  
  Maynïristi jan suytʼäwit jachtʼasisaw arsüna. Amparanakapajj jarrunakaruw uchasïna, mä jarruw mistur tripapan sapa ladopar uchasïna, ukajj overol manqhansa uñjasirakïnwa. Nayax amuyt"añatakiw ch"amachasiyäta. Andrea kullakarojj alaya toqet uñtam. Andreax chuchup uñch"ukiskaspas ukhamaw amuyasïna -kunjamatix mä warmix niya sapa uruw uka jan wali experiencian jikxatasïna, pubertad ukar puriñkama- ukampis ukatx kunkapar uchat tarjeta de identidad uñch"ukiskatap amuyasïna.
  
  - Uywa, nayaxa katuqaraktwa. Nayax sobrenak jaytxapxäma ukat jumax tukuyxaraktawa.
  
  Uka insigniajj Vaticano markan escudopampiw uñstäna, ukat uka khitatajj taqe uka tiempon irnaqtʼaskatap amuypachäna.
  
  -Mire, Giuseppe ukat juk"ampinaka...
  
  -Janiw kunas Giuseppe tuqitxa, tata Beppo -sasawa maynix bolsap uñakipasinx säna.
  
  "Beppo, chiqpachansa janiw nayax..."
  
  "Ist"apxam, jumanakax aka aski lurapxam. Janiw firmañat llakisiñamäkiti, nayax niyaw entreganak firmañ munta. Nayax sapa maynitak mä sapa bosquejo lurarakï ukat jumax tukuyxtawa. Punkunakax jistʼaratäxäna ukhakiw sobrenak jumar puriyañapatak manqʼantañama sasaw arsuwaytaxa.
  
  -Akax kunas...
  
  Ukampis Beppo jilatajj Marras markan tunka sobrenakap amparapar uchasjjänwa.
  
  - Sapa mayniw khitinakatakis amtatäki uka periodistan sutipampiw uñt"ayasi. Clientex taqiniw akankapxä sasaw amuyasïna, jan llakisimti. Suma, nayax sarxañ munta kunatix mä entrega Corpus ukat yaqhax Via Lamarmora uksaruw qhiparaski. Adi ukat#243;s, ukat yuspajarapxsmawa, suma.
  
  Ukat Andrea kullakajj janïr kuns siskäna ukhajja, uka yatiñ munir waynajj kuttʼasaw sarjjäna.
  
  Andreax tunka sobrenak uñch"ukisaw sayt"asïna, mä juk"a phinq"asita. Ukanakax tunka jach"a uraqpachan medios de comunicación ukanakan corresponsales ukanakaruw uñt"ayapxäna. Andrea kullakajj pusini suma uñtʼatäpjjatap sum yatïna ukat yatiyäw utanakanjja, pä jaqerus uñtʼarakïnwa.
  
  Sobrenakajj chikat laphinakanïnwa, sutipampejj taqe kunan pachpakïpjjänwa. Kunatix juparux periodistan instintop sartayawayki ukat taqi llakinakapar sartayawayki ukax mä frase ukawa, ukax taqiniw wasitat arsu. Ukajj chʼeqa toqenkir pata kʼuchur amparamp qellqtʼatänwa.
  
  
  EXCLUSIVO - UKHAMARAKI UKHAMARAKI
  
  
  Ukajj Andrea kullakatakejj phisqa segundonakatak mä dilema moral ukhamänwa. Nayax mä menta tabletampiw askichta. Ch"iqa ukat kupi uñtañani. Callex ch"usakïxänwa, janiw testigonakax utjkänti mä delito postal ukhamäspawa. Uka sobrenakat mayniruw aleatoriamente ajllta ukat wali amuyumpiw jistʼarawayta.
  
  Simple curiosidad ukat yatxataña.
  
  Uka sobre manqhanxa pä yänakaw utji. Ukanakat maynïrejj Blusens markan DVD satänwa, uka DVDn tapapanjja, uka pachpa arunakaw mangapan jan chhaqtayañjam plumampi fieltro puntampi qellqatäna. Maynïristi inglés arut qillqtʼat mä qillqatänwa.
  
  
  "Aka discon contenido é ukax wali wakiskiriwa. Inas akax viernes urux juk"amp wakiskir yatiyäwinak ukhamarak quiz ukax patak maranakan utjchispa. Maynix jupar amukt"ayañ yant"ani. Ukat jankʼakiw disco uñakiptʼañama ukat kunatï ukan utjki ukanak jankʼak jaljañamawa. Padre Viktor Karoski sat jilataw ukham luräna
  
  
  Andreax pächasiwa, ukax mä chist"äwiwa. Uk yatiñatakejj mä thak utjaspa ukhajja. Maletat puerto apsusinjja, qhantʼayasaw unidadar unidadar uchayäta. Jupax sistema operativo ukarux sapa arut uñt"atajat maldecïna -español, inglés ukat crappy italiano aru yatichäwinakampi- ukat kunapachatix qhipharux arknaqäna ukhax DVD ukax inamayakïtap amuyasïna.237;kula.
  
  Nayrïr pusi tunk segundonakakiw uñjäna, janïr chhuxriñchjasiñ munañ jikxatkasa.
  
  
  
  UACV ukan Jilïr Irpiripa
  
  Lamarmora tuqi, 3
  
  Sabado, 9 uru achuqa phaxsit 2005 marana, 01:05 alwa pacharu.
  
  
  
  Paolax taqi chiqanw Fowler ukar thaqhäna. Kunawsatix jupar jikxatkta ukhax janiw kuna muspharkañas utjkänti - taqpach alayaruw, pistola amparapar apt"ata, sacerdoten chalecopax mä sillun suma doblatänwa, estante de torre de conning ukanx mä estante ukaw utjäna, mangas ukanakax collar qhipäxan liwxatata. Nayax jinchu jark"aqirinakampiw uchasiyäta kunatix Paolax janïr jutkasax cargador ch"usañapatak suyt"askäna. Jupax gesto de enfoque, perfecto posición de disparo ukampix walpun muspharäna. Chika patak maranïkchïnsa amparanakapajj wali chʼamaniwa. Pistolan barrilpax nayrar uñtatänwa, sapa ch"axwañ tukuyatatx janiw waranqa metros ukch"a jithiqtkänti, jakañ qalarus ch"allt"atäkaspas ukhama.
  
  CSU ukax janiw mä tienda ch"usat uñjkänti, jan ukasti kimsa tiendanak ch"usat uñjäna. Jupax juk"at juk"atw jaquntäna, jan jank"aki, nayranakap ch"uqt"asa, p"iqip mä juk"a mä ladoruw liwxatäna. Qhepatjja, entrenamienton cuartopankatapwa amuyasïna. É phisqa cabinanakaniwa, thiya tronconakampi jaljatawa, yaqhipanakax acero cables ukanakampiw ch"allt"ata. Diananakax cables ukanakat warkt"atawa, ukax sistema de poleas ukan yanapt"apampiw pusi tunk metros ukch"a alturar jilxattaspa.
  
  - Suma arumax, dottor.
  
  - Mä juk"a hora extra PR ukataki, ¿janich ukhamäki?
  
  - Janiwa hotelar sarañ munkti. Jichha arumax janiw ikiñax utjkaniti, uk yatipxam.
  
  Paola Asinthio kullakaruw uñt"ayi. Jupajj uk sum amuyi. Mä amay imäwin jan kun lurasa saytʼasiñajj wali ajjsarkañänwa. Aka luratax mä garantizada jan ikiñ arumawa. Jupax kun lurañatakis jiwaski, bye.
  
  -¿Dónde está munat masija superintendente?
  
  "Ay, jankʼakiw jawstʼitu. Cardosox autopsia tuqit yatiyäwipatw arsupxta, jupax jaltxataynawa, ukat mä aruw lakajan jaytawayi.
  
  -Wali uñt"atawa el.
  
  -Jïsa. Ukampis janiw uka tuqit parlxañäniti ... Kunjam ejercicios jumar churapxtam uk uñjañäni, tata.
  
  Criminalistax bot ukaruw ch"iqt"äna, ukax mä papel diana ukar jach"aptayaskäna, ch"iyar isimp dibujat jaqin siluetapampi. Uka ch"uqixa tunka janq"u ch"uqi ch"uqi chika taypinkiwa. Jupax qhipüruw purintäna kunatix Fowler jupax chika kilómetro ukch"a jayankasinx mä toro nayraruw ch"allt"äna. Niya taqpach pʼiyanakajj uka pʼiya manqhan luratätap uñjasajj janiw kuns muspharkayätti. Kunatï jupar muspharaykäna ukajja, jupanakat maynejj pantjasitapänwa. Nayax llakitaw jikxatasiyäta, jupax janiw taqpach diananak boícul de accion ukan protagonistas ukanakar ch"allt"känti.
  
  Ukampis él ukax janiw héroe de accion ukhamäkiti. Jupax jañchin wilapan luratawa. Ch"ikhi, yatxatat ukat wali suma tirurista. Modo alternateún ukanx mä fracasado disparo ukaw juparux jaqir tukuyi.
  
  Fowler jupax uñkatatap arktäna ukat jupan pantjasitapat kusisitaw larusitayna.
  
  - PR ukanx mä juk"a chhaqtxa, ukampis chiqpachans ch"axwañax nayatakix wali askiwa. Akax mä deporte excepcional ukhamawa.
  
  Kunjamakitix ukax mä deporte ukhamawa.
  
   -Aún jan confía en mí, ¿verdad dottora?
  
   Paolajj janiw jayskänti. Jupax Fowler juparux taqi kunan uñjañ munäna, janiw sujetador ukax utjkänti, mä camisa rollo ukat ch"iyar pantalonakiw utjäna. Ukampis "Aguacate" ukan jamuqanak Dante jupax uñacht'ayki ukax p'iqip patxaruw botes ukanakamp ch'allt'asiskakïna, mä machjayir pachan machjayir mononakjama.
  
  - Janiwa, tata. Janiw cheqpachäkiti. Ukampis jumar confiyañ munta. ¿Akax jumatakix wakisispati?
  
  - Ukax wakisipuniwa.
  
  -¿ ¿Kawkitsa ukham armanak apsuwayta? Armería ukax éstas horas ukatakiw jist"antata.
  
  "Ah, Director Boy ukax nayaruw mayt"itu. Jupankiwa. Walja tiempow jan apnaqkti sasaw sitäna.
  
  - Llakiskañawa chiqapawa. Kimsa mara nayraw uka jaqimp uñt"asiñajax wakisïna. Jupax wali jach"a profesional, jach"a cientifico ukhamarak físico ukhamawa. Jupax wali ukhamawa, ukampis nayrax mä chispiw yatiñ munañax utjäna, ukampis jichhax uka qhanax chhaqtawayxiwa. Uka lantix mä oficina irnaqirin llakisiñapaw utjäna.
  
  -¿ ¿Arumanx k"allk"u jan ukax nostalgia ukax utjiti, dottor?
  
  - Mä juk"a panpachani.
  
  -¿ ¿Qhawqha pachas jupat armaskä?
  
  Paolax muspharakaspas ukhamaw tukuwayi.
  
  -¿Somo siwa?
  
  "Ay, walikiwa, jan chuym ust"ayasimti. Nayax uñjtwa juparux panpachaninak taypin espacios aire uñstayasa. Ch"axwawix jayarst"awix wali sumaw uñjasi.
  
  "Llakiskañawa, akax jupax wali sum luraski.
  
  CSI ukax mä juk"a pachaw pächasi janïr sarantañapataki. Mä hadas uraqin ch"usat jikxatasiñax wasitatw jikxatasïna, ukax awisax Fowler uñkatasax juti. Montana ukat Rusia markanakan sensación ukanaka. ¿ ¿Debítrust ukax él? Penso mä llakit ukat ch"amakt"at hierrompi khititix, qhiparuxa, sacerdote ukhamarak jaqinakan jan wali lado uñjañ wali yatitawa. Kunjamtï jupax ukhamäki ukhama, ukhama.
  
  "Boy jilatampi nayampejj wali sumwa sarnaqapjjayäta. Mä juk"a arumpi. Janiw yatkti, jupax janiw nayar gustkituti jan ukax nayax mä jach"a jach"a tukuñ thaqhañapatakix jark"atäxayätwa.
  
  - Ukampis jumax payïr opciónón ukarux juk"amp munasma.
  
  -Nayarux enga ukat #241;arma ukarux walpun munasta. Aka tuqinsa ukat juk"ampinakansa. Mamajampiw jarkʼaqasiñatak jakaskta sasaw sista, ukampis cheqapuniw nayajj jarkʼaqasiñatak munta. Ukatwa chʼamani, ukampis jan sumäki uka jaqenakar munasiñajj utjchi. Jaqinakax janiw nayax jupamp chikäñjamäkiti.
  
  Fowler janiw kuna jaysäwis utjkiti. Jupajj wali qhanaw arsüna. Panpachaniw wali jak"at sayt"asipxäna. Minutonakajj amukiw pasawayjjäna.
  
  Paolax Fowler tatan ch"uxña nayranakapamp ch"amanchataw jikxatasïna, kuntix jupax amuyki ukx sum yatïna. Qhepäjjat mä insistente aru istʼta sasaw amuyayäta, ukampis janiw uk istʼkti. Sacerdotejj uk amtaypachänwa.
  
  "Telefono jaysañax juk"amp askiwa, dottor.
  
  Ukat ukat Paola Caio kullakax amuyasïnwa, uka chuym ust"ayir ch"axwawix jupan jan wali mó ukhamawa, ukax niyaw colerat ist"asiñ qalltawayxäna. Nayajj jawsataruw istʼta, ukat mä jukʼa tiempojj wal colerasïna. Jan despedida sasin telefono warktʼasiyäta.
  
  - Jutam tata. Ukajj mä laboratorionïnwa. Maynix jichhür alwax mensajero tuqiw mä paquete apayanitayna. Uka direccionanjja, Maurizio Pontiero sat sutiw utjäna.
  
  
  
  UACV ukan Jilïr Irpiripa
  
  Lamarmora tuqi, 3
  
  Sabado, 9 uru achuqa phaxsit 2005 marana, 01:25 alwa pacharu
  
  
  
  -É Paquetejj niya pusi horanakaw purinïna. ¿Aka yatiñaxa wakisispati kunatixa janiwa khitis nayraxa kuntixa utjki ukxa amuyawaykiti?
  
  Waynax pacienciampiw uñkatäna, ukampis qarjataw uñjäna. Mä subordinado ukan jan amuytʼasirïtapar aguantañatakejj wali jayäjjänwa. Ukampis Fowler chachajj jichhak kuttʼaykäna uka pistolakamaw jarkʼaqasïna.
  
  - Uka sobrex sutim jutäna, Paola, ukat nayax purinkta ukhax morgue ukankäyätwa. Recepción ukankir tawaqux correopampiw jaytawayäna, ukat janiw jankʼak uñakiptʼirïkti. Khitis apayani uk amuytʼasajj jaqenakaruw sartayayäta, ukat tiempow munasïna. Nayrïr amtäwix sappers ukanakar jawsañänwa. Uka sobrenjja janiw kuna suytʼäwis jikjjatapkänti. Kunapachatï kunas jan walïki uk yatisaxa, jumarusa Danterusa jawstʼapxäma, ukampis superintendentex janiw kawkirus uñstkiti. Ukat Sirin ukax janiw telefonot jawskiti.
  
  -Ikiñani. Dios, wali nayraw purini.
  
  Jupanakajj ampar lukʼananak apsuñ cuartonkapjjänwa, mä jiskʼa cuartojj bombillanakampi ukat bombillanakampi phoqantatänwa. Huella digital polvo ukan thujsapax taqi chiqanw utjäna. Uka q"aphir munasiri jaqinakax utjarakïnwa - maynix juramento lurarakïnwa janïr amigapamp chikäkasax thuqt"asitayna kunatix jupax Afrodite ukhamaw sartawayi, señol - ukampis Paolax wali askiwa. jan walipunïnwa. Uka thujsax chhuxriñchjasiñ munäna, uka manchanakax ch"amaka isiparuw ch"allxtasïna, ukat chhaqtañatakix walja kutiw jariqasïna.
  
  "Walikiwa, ¿ sum yattanti é aka yatiyawix manomó Karoski jupan apayatapa?"
  
  Fowler jupax kawkir cartatix khithirix #243 dirección qillqt"atayna uk uñakipaskäna. Uka sobrex amparanakam mä juk"a ch"allt"ataw katxaruñama. Paolax inas jak"at jan sum uñjkchiti sasaw suyt"i. Inas niyaw liyiñ lentes uchasiñajajj wakischini. Jupax khitinakatakis aka maratakix qhiparaspa sasaw jiskt"asi.
  
  - Akaxa, chiqpachansa, jumanakan jakthapiwimawa. Ukat jisk"a inspector ukan sutipat ch"amaka chiste ukax Karoski ukan uñt"atäkaspas ukhamarakiwa.
  
  Paola kullakajj Fowler chachan amparapat uka sobre apsusïna. Nayax sala ukan utt"ayat jach"a mesaruw uchawayta. Ésta ukan patapajj taqpach vidriot luratänwa ukat qhepat qhantʼarakïna. Mesa patjjanjja, kunatï uka sobren utjkäna ukanakjja, sapuru transparente bolsanakanwa uchasïna. Ch"axwaña ceñallo nayrïri bolsa.
  
  Aka qillqatanx ampar luk"ananakapaw uñsti. Ukax jumaruw uñt"ayasi, Dicanti.
  
  Inspectorajj mä paquete italiano arut qellqat mä nota nayranakaparuw jiltayäna. Kamachi, contenido ukax jach"at arsutawa, plastiko tuqi.
  
  
  Munat Paola:
  
  ¡Walpun jumar faltasipjjsma! Nayax MC 9, 48. Aka chiqanx wali junt"u ukat laid-back ukhamawa. Nayax suyt"twa jumanakax jank"ak jutapxañamataki aruntt"apxañamataki. Ukañkamasti, vacacionajat jach"añchäwinak apayanipxäma. Jamp"att"asiñanaka, Maurizio.
  
  
  Paolax janiw khathatiñjamäkänti, colerasiñampi axsarañampiw mistu. Muecas ukanakar jark"aqañatakiw ch"amachasiñama, ch"amanchañamawa, munaschi ukhax manqhar jaytañamawa. Janïr nuwasiñ qalltkasajj janiw jachañ munkayätti. Inas Fowler nayrax ukhamächispa, ukampis janiw The Boy nayraqatax ukhamäkaspati. Janipuniw Boy sat waynat jutkiti.
  
  -¿Padre Fowler ukat juk"ampinaka?
  
  -Marcos 9 jalja, 48 jiskʼa tʼaqa.
  
  -Imphirnu.
  
  - Ukhampuni.
  
  -Maldita mä warmin wawapa -sasa.
  
  "Mä qhawqha horanak nayrajj jupar arknaqatapatjja janiw kunas utjkiti. Inas uka notajj nayratpach qellqatächïna. Uka qillqataxa qharüru mañana, secún uruna uñacht"ayata archivonaka manqhana.
  
  -¿¿Modelo cámara jan ukax computadora ukan grabatäki uk yattanti?
  
  - Programa ukampixa, aka datos ukaxa janiwa disco ukarux imatäkiti. Akax pacha, programa ukat versión sistema operativo ukawa. Janiw mä simple serial nú, nayax sañ muntwa, janiw kunas equipo transmisor uñt"ayañ yanapt"kaspati.
  
  - ¿Kayu ch"akhanaka?
  
  -Pä t"aqa. Panpachaniw Karoski markat jutirinaka. Ukampis janiw uk yatiñajj wakiskänti. Contenido ukar mä uñjañaw wakisispa.
  
  - Walikiwa, ¿kunsa suyt"askta? DVD ukar uchañamawa, Wayna.
  
  "Fowler tata, ¿mä juk"a pachatakix pampachapxitati?"
  
  Uka sacerdotejj jankʼakiw kuntï paskäna uk amuyäna. Paola kullakarojj nayranakaparuw uñtapjjam. Jupax llamp"u chuymampiw amparapamp luqxatäna, taqi kunas walikïskiwa sasaw säna.
  
  - Janiwa Somo. ¿Kimsa jaqitaki, dottoraDikanti?
  
  - Myo pä ch"uqimpi, munasiñampi.
  
  Boy chachajj Fowler chachan cuartopat mistuñap suytʼäna, janïr Paola kullakajj amparapat katthapkasa. Paolax janiw uka llamkt"añax gustkänti, sinti aychani ukat llamp"u chuymanïnwa. Walja kutiw chhuxriñchjasïna kunatix uka amparanakap wasitat janchipar patxar jikxatäna, awkiparuw uñisïna jan ukax jisk"achatapata ukhamarak jan yäqasirïtapata, ukampis uka pachanx janiw kuna ch"amakas uka nina naktäwitx qhiparkänti. Mä marat mistuwayxäna ........... mara ........... Jach"a jach"a tukuñakiw qhiparäna, ukat inspectorax taqpach kusisitaw jikxatasïna. Ukat chiqansa, janiw chuymapan chantaje luratapat katuyasiñapäkänti. Nayax amparap luqxatta, ukat directorax amparap apsu.
  
  "Paola, nayajj jumar ewjjtʼañ munsma. Kuntï uñjkäta ukajj jumatakejj wali chʼamakïniwa.
  
  CSI jupax mä qhuru, jan k"uchirt"asis jachaqt"asisaw amparanakap pechopar ch"uqt"ayäna. Amparanakaj llamktʼatapat jayarstʼayañwa munta. Ukhamächi ukhajja.
  
  - ¿ ¿Mayamp sawkasisktati? Nayax Gadafi, Carlo ukar uñjañax wali yatitawa.
  
  "Janiw amigonakamat jutkiti.
  
  Jachaqt"asiwipax Paolan ajanupanx thaya taypin mä trapo ukham khathati, ukampis animopax janiw mä segundos pächaskiti.
  
  - Mä video uñacht"ayaña, Director Boi.
  
  -¿Kunjamsa munapxtaxa? Jupajj taqe kunat sipansa mayjäspawa.
  
  "Janiw nayax mä musa ukhamäkti, kunjamtï munkta ukhamarjam uñjapxañamataki. Jumajj carreramatak jan waltʼayirïtaj laykojj janiw sañ munkitätati. Warmiman jan walin uñjasitapatjja, modaruw kuttʼañ amtawayta. Jichhax naya pachpaw jan walt"äwix juk"amp askixa.
  
  -¿Kunatsa jichhaxa, Paola? ¿Kunatsa jichhajj, taqe uka tiempo qhepatjja?
  
  "Kunalaykutix nayrax janiw ch"amanïkti. Ukampis jichhajj ukanak utjawayjjetu.
  
  jupax mä amparampiw ñik"utap taypin t"ijti. Nayajj amuyañwa qalltawayta.
  
  "Janipuniw ukax utjkaspati, Paola. Ukhamäkchisa, ukajj nayatakix walikïskchisa.
  
  "Inas jumajj mä razonanïsta. Ukampis akax nayan amtäwijawa. Jumax nayratpach jumanakan apt"asiwaytaxa. Dante chachan qʼañu uñnaqanakapar katuyañ munaña.
  
  Uka uñtasïwi uñjasajj wali uñisiñampiw waynajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna. Paola kullakajj jupar uñjasajj wal kusisïna, kunattejj directoran egopajj coleratatwa sistʼasïna. Jupajj mä jukʼa jan walipunïnwa, ukampis jefepajj uka phajjsinakan mä qʼañunakjam uñjatapatjja, ukajj merecerakïnwa.
  
  "Kunjamtï jumax munkta ukhama, dottoraDicanti. Nayax wasitat iróNico ukan jefepäxä, ukat jumax suma qillqirïtawa.
  
  Yuspajarapxsmawa, Carlo. Ukax juk"amp askiwa.
  
  Waynaxa jachaqt"asïna, llakita ukhamaraki aynacht"ata.
  
  -Suma, ukhamaxa. Uka plato uñakiptʼañäni.
  
  Suxta sentidonïkiristsa ukhama (ukat uka pachakamax Paolax mä sensación ukankatax yatirakïnwa), Fowler tatax mä bandeja ukampiw purinitayna, kunatix nayax cafeé só ukar pasañjamawa, nayax atirist ukhaxa. mä mermelada manq"irix jakäwipanx uka infusión ukar mallt"aspawa.
  
  - Jupanakaxa akan utji. Veneno café ukat kinuwa ukat café ukampi. ¿ ¿Nayax tantachäw wasitat qalltasna sasin amuyañajati?
  
  Nayajj akham sasaw sista: "Cheqas tata. Uka nuwasïwixa. Fowler les estudio disimuladmente ukat juk"ampinaka. Uka nuwasiñax nayatakix llakiskañawa, ukampis ¿janit arupan samarañ uñjkti? Ukat Paolax wali ch"amanïtap uñjäna. Janiw sinti jan seguro ukhamäkiti.
  
  Directorax guantes lótex ukamp isthapt"asisaw disco bolsat apsuwayxi.Laboratorio ukax sala de descanso ukanx mä mesa rodante apaniwayi. Cama jak"anx mä TV 27" ukat DVD barato ukaw utji. ukat nayax uñacht"ayañjamaraktwa ukax taqiniruw pasillot pasatayna.Uka pachakamax Boy ukat Dikanti jupanakax negocio lurapkän uka tuqit yatiyawinakax taqpach edificio ukanw jilxattawayi, ukampis janiw maynis chiqarux jak"achaskänti.Kunas.
  
  Discojj phustʼañ qalltaniwa. Anatañax chiqak qalltawayi jan kuna pop-ups jan ukax kunayman ukham. Estilox casual ukhamänwa, manqhanx saturado ukhamarak qhananakax jan walipunïnwa. Boy chachajj niyaw televisionan qhanap mayjtʼayjjäna.
  
  - Suma arumax, akapachankir almanaka.
  
  Paolax Karoski jupan arup ist"asax jach"at arsüna, uka aruw Pontiero jiwatapat uka jawsäwimp t"aqhisiyatayna. Ukampirus janiw kunas aún pantallan uñjatäkiti.
  
  "Akax mä qillqatawa kunjams nayax Iglesian qullan jaqinakar aka uraqit chhaqtayañ munta, Ch"amakan lurawip lurasa. Nayan sutijajj Victor Karoski satänwa, jupajj romanonakan yupaychäwipan apostata sacerdotepänwa. Wawanakar abusañ pachanxa, nayrir jefenakajan k"arisiñapampi ukat connivenciapampi jark"aqata. Uka ritos ukanakampixa, naya pachpaw Luciferan ajllitätxa aka luraw phuqhañataki, kuna pachatix jiwasan uñisirix Carpinterox franquiciat ésta Mud Ball ukan ajlliski.
  
  Pantallax taqpach ch"iyarat chika ch"amakaruw mayjt"i. Jallu qallta phaxsinx mä wila wartäwi, q"ala p"iqin jaqiw uñacht"ayasi, kunatix Transpontina markan Santa Mar cripta ukan columnas ukham uñt"atawa. Dicanti chachajj janiw Cardenal Portini, Nayrïr Virrey sasin uñtʼkänti . Khititix uñjkta ukax janiw uñjkataynati kunatix Vigilancia ukax uraqiruw phichhantatayna. Joya Portini ukax mä juk"a khathati, ukatx Karoskix uñjki ukax mä cuchillo Cardenal ch"iqa amparapan aychapar ch"ankhampiw ch"ankhachata.
  
  "Akax Cardenal Portini satawa, wali qarjataw arnaqasiñataki. Portinix akapacharux walja askinak lurawayi, ukat Yatichirijax uñisiñ jañchiparux uñisi. Jichhajj kunjamsa jan wali jakañap tukjäna uk uñjañäni.
  
  Cuchillox kunkapar uchatawa ukat mä ch"axwawimpiw khuchhuqaraki. Uka kamisax wasitat ch"iyarar tukuwayxäna ukat uka pachpa chiqan chint"at machaq kamisaruw chint"apxäna. Ukax Robaira ukat nayax wali axsarañaw jikxatasiyäta.
  
  "Akax Cardenal Robaira satawa, axsarañamp phuqt"ata. Jach"a qhana juman manqhan utjañapa. Luriripar qhanap kuttʼayañ horasajj purinjjewa.
  
  aka kutix Paolax maysaruw uñtañapäna. Maran uñnaqapaxa, cuchillox Robaira nayra ch"akhanakap ch"usaruw tukuyatap uñacht"ayäna. Mä sapa wila gota ukaw visera ukar ch"allt"asïna. Mä axsarkañ aspecto ukhamänwa, CSI ukax mermelada ukan uñjäna, ukatx Cynthyx ukar uñkatañatakiw kutt"awayxäna. Jupajj layqa jaqënwa. Uka uñacht"äwix nayar uñjasax mayjt"awayiwa ukat kuntix uñjañ ajjsarkän uk uñacht"ayaraki.
  
  - É ste - jisk"a inspector Pontiero, Rybak ukan arkiripa. Nayan búskveda ukarux uñt"ayapxitu, ukampis janiw kunas Ch"amaka Awkin ch"amaparux saykatañjamäkiti. Jichhax subinspector ukax juk"at juk"at wilax mistuski.
  
  Pontierox Ciamaru chiqak uñtäna, ajanupax janiw ajanupäkänti. Jupax kisunakap chʼallxtayasïna, ukampis nayranakapan chʼamapax janiw chhaqtkänti. Cuchillox wali k"achat kunkapar khuchhuqäna, ukat Paolax mayamp maysaruw uñtäna.
  
  - Ste-cardinal Cardoso, amigo de desinherencia, laq"unaka ukat pulgas. Munasiñapajj nayatakejj mä uwijan qʼañut qʼañut uñtat ajjtaskänwa. Jupax jiwxarakïnwa
  
  Mä juk"a suyt"apxam, taqiniw jan walt"äwin jakasipxäna. Genes uñch"ukiñat sipansa, Cardenal Cardoso chachan llakisiñ ikiñapan walja fotonakap uñakipapxäna. Taqpachanx kimsa fotonakaw utjäna, mä ch"uxña foto ukat pä fotonakax mä virgen fotonakawa. Wilajj jan naturaljam chʼiyar coloranirakïnwa. Kimsa fotonakaxa pantalla ukanxa niya tunka phisqhani segundos ukjawa uñacht"ayataraki, sapa maynixa phisqa segundos ukjawa uñacht"ayataraki.
  
  "Jichhax yaqha qullan jaqiruw jiwayañ munta, taqi jupanakat sipansa jukʼamp qullan jaqiwa. Mayniw nayar jark"añ yant"ani, ukampis tukusiñapax kunjamtï nayranakam nayraqatan jiwapki ukanakar uñjkta ukanakamp kikipakïniwa. Iglesia, axsarkañ jaqi, jumat imantapxtam. Janiw nayajj uk lurañ puedjjäti. Suma arumax akapachankir almanaka.
  
  DVD ukax mä zumbido ukamp sayt"i ukat Boy jupax TV jist"antawayi. Paulax janq"u jañchinïtaynawa. Fowler chachajj wali coleratatwa kisunakap chʼoqtʼasïna. Kimsanpachaw walja minutonaka amuktʼapxäna. Uka wila wartäwi uñjasajj amuytʼasiñapaw wakisïna. Paola, jupa sapakiw uka grabacionan jan walt"ayatäna, ukampis Paolaw nayraqat arsüna.
  
  - Fotonaka. ¿Por que fotografías ukanaka? ¿Por que jan video?
  
   -Porque no podía -dijo Fowler- ukat juk"ampinaka. Kunattix janiw kunas mä bombillat sipansa jukʼamp chʼamäkaspati" sasa. Ukham sasaw Dantex säna.
  
  "Ukat Karoskix uk yatirakiwa.
  
  -¿Kuns poseón diabólica uka jisk"a anatt"awitxa yatiyapxitu?
  
  Uka jucha lurir jaqix wasitatwa kunas jan walïkaspas ukham amuyasïna. Aka diosax yaqha tuqinakaruw jaquntäna. Sue-n utapan mä suma arumaw munasïna, samart"añasa ukat qunt"asiñatakisa ukat amuyt"añatakis mä llamp"u chiqaw munasïna. Karoski jupan arunakapax, cadáveres ukan jaytatäki uka p"iqinchanakax taqpachaw mä hilo común ukanipxi. Uk jikjjatasä ukhajja, pelot apsuñjamawa. Ukampis uka pachakamax janiw tiempox utjkitänti.
  
  Ukat chiqans, Sue kullakampi arumax infiernoruw puri
  
  "Karoskix saxrampi sarnaqäw tuqit intrigapax janiw nayatakix llakisiñakiti", Boy jupax uñacht"ayiwa, Paolan amuyunakap suyt"asa. Juk"amp jan walix janïr yaqha cardenal jiwaykasax jark"añ yant"apxtanwa. Ukat tiempojj tʼijtʼaskakiwa.
  
  -¿Ukampis ¿kunsa lursna? -pregunto Ukax mä jach"a uñacht"äwiwa. Juan Pablo II jiwatat imtʼapkäna ukhajja, janiw jakäwipat despedida siskänti. Jichhax cardenales ukanakax jan nayrjamarjamaw jark"aqatäxi, Sancta Marthae ukan utapax jaqinakar jist"antatawa, ukhamarak Vaticano markax jist"antatawa.
  
  Dikantixa lakapa ch"akhutayna. Nayax aka psicópata kamachinakaparjam anatt"añat qarjataw jikxatastxa. Ukampis jichhax Karoskix machaq pantjasiw lurawayi: jupanakax mä thakhi jaytawayi, jupanakax arkapxaspänwa.
  
  - ¿ Khitis uk luratayna, Directora?
  
  "Pä waynanakaruw uka uñjañapatak uttʼayawayta. Mä yatiyiri tuqiw purinipxäna. Uka agenciajj Tevere Express satänwa, uka empresajj Vaticano markanwa uka markan apañatak utjäna. Ruta apnaqirimpix janiw parltʼapkti, ukampis edificio anqankir cámaras de seguridad ukanakax mensajero ukan motocicletan matrizap apsupxäna. Uka placax Giuseppe Bastina sutimp qillqantatawa 43 marat 241 marakama. Jupax Castro Pretorio uksan jakasi, Via Palestra uksan jakasi.
  
  -¿ Janit telefono?fono?
  
  -Tréfico yatiyawinxa janiwa telefono jakhuxa uñt"ayatakiti ukatxa janirakiwa Información Telefónica ukana sutiparu uñt"ayatakiti.
  
   -Quizás uñacht"awix mä nombre de su mujer -apuntó Fowler.
  
   - Yant'a. Ukampis jichhax akax jiwasan wali suma irpirisawa, kunatix sarnaqañax wali wakiskiriwa. ¿Jumax sarasktati tata?
  
  -Jumanakaxa, .
  
  
  
  Bastina familian utapa
  
  Palestra tuqi, 31
  
  02:12 pachakama
  
  
  
  -¿Jichhax Giuseppe Bastina kullakax?
  
  -Jïsa, nayawa -sasawa yatiyirixa säna. Mä yatiñ munir tawaqurux bragas isimp isthaptʼataw mä wawar amparat parltʼañama, uka wawax niya llätunk jan ukax tunka phaxsinikiwa. Uka alwa horasanjja, punku llawintasajj jupanakar sartayañajj janiw yaqha ukhamäkänti.
  
  "Nayax Paola Dicanti Inspector satätwa, ukat é ste tata Fowler satawa. Janiw llakisiñamäkiti, janiw kuna jan walt"awinakas utjkiti ukat janiw kunas jumanakarux paskiti. Mä qawqha wali ch"amäki uka jiskt"anak jiskt"añ munapxsma.
  
  Jupanakajj mä jiskʼa utaruw puripjjäna, ukampis wali suma uñjatänwa. Punkunxa, visitirinakax mä alfombrampiw katuqapxäna, ukanxa mä jachaqtʼasir chʼuqi uñachtʼayatawa. Ukajj janiw jupanakar llakisiykituti sasaw Paolajj amtäna, ukajj cheqapuniwa. Bastinax jupan ukankatapatxa walpun chuym ch"allxtayasïna.
  
  -¿Janiwa mañana suyt"añjamäkiti? Ekipox thakhinjam sarañapawa, yatisktawa, jupanakax mä horario ukanipxi.
  
  Paola ukat Fowler jupanakax p"iqip ch"allxtapxäna.
  
   -Sólo será un momento, señor, ukat juk"ampinaka. Uñjapxtawa, jichha arumax wali jayp"uruw puriyapxtaxa. Sobre ukax Via Lamarmora ukan uñt"ayatawa. ¿Amtastati aka tuqita?
  
  "Chiqansa amtastwa, istʼapxam. ¿Kunsa jumajj uka toqet amuyta? Wali suma amuyunïtwa" sasaw uka jaqix chʼiqa amparapan índice dedopampiw templopar mä jukʼa llamktʼäna. Ch"iqa tuqinx wali wawanakamp phuqhantatänwa, ukampirus wali askiwa, janiw jachkänti.
  
  -¿ ¿Kawkitsa uka sobre apsuwaytxa uk yatiyapxitasmati? Akax wali wakiskiriwa, akax jiwayañ tuqit yatxatañawa.
  
  - Kunjamatixa nayra pachaxa, uka agenciaruxa jawsapxaraktwa. Vaticano markan Correos ukar jutañajatakiw mayipxitäna, ukhamat mä qawqha sobrenak bedel ukan mesapar uchañataki.
  
  Paola kullakajj wal muspharäna.
  
  -¿Más ukata?
  
  Jisa, tunka payan sobrenakänwa. Uka clientejj nayraqat tunka sobrenak Vaticano markankir oficina de prensa ukar apañajatakiw mayïna. Ukat yaqhax Cuerpo de Vigilancia ukan oficinanakapan ukat mä jumataki.
  
  -¿ ¿Janiw khitis jumar sobrenak apayanipktamti? ¿ Nayajj jupanakar apthapisï? -sasawa Fowler chachaxa colerata jiskt"äna.
  
  Jisa, jichha horasajj janiw khitis correo ukan utjkiti, ukampis llätunka jaypʼukamaw anqa punku jistʼarat jaytapjje. Maynix internacionales ukan correo ukar kuns jaquntañ munchi ukhakiw.
  
  - ¿Kunapachas payllawixa lurasini?
  
  - Mä jisk"a másño sobre demás patxaru jaytawayapxi. Aka sobrex kimsa patak paqallq tunk euros, 360 servicio militar ukat 10 propinas ukanakaw utjäna.
  
  Paolax jan suyt"ataw alaxpachar uñtäna. Karoskix taqi kunat lup"ïna. Yaqha wiñay jiwat thakhi.
  
  -¿Khitirus uñjta?
  
  - Ni khiti.
  
  - Ukatxa, ¿kunsa ukapachaxa luratayna?
  
  -¿Kuns jumanakax lurawayta? Taqi thakhinak centro de prensa uksar puriñkamaw sarañama ukatx sobre ukax oficial de turno ukar kutt"ayañawa.
  
  - ¿ ¿Khitinakarus yatiyäw departamenton sobrenakapax apayatänxa?
  
  - Jupanakax walja yatiyirinakaruw uñt"ayapxäna. Taqi yaqha markankirinaka.
  
  Ukat naya pachpaw jupanakar jaljawayta.
  
  -¿Ey, kunatsa walja jiskt"awinaka? Nayax wali ch"amampiw irnaqirïta. Nayax suyt"twa janiw ukakikiti, kunatix jichhürunakanx pantjasiskäwa. Chiqpachansa mä irnaqäw munta mirä amp suma. Wawajax manq"añapawa ukat warmijax horno ukan mä bollo ukaniwa. Nayax sañ muntwa, usurïxiwa", sasaw visitirinakapan ch"usa uñch"ukiñanakapamp qhanañcht"äna.
  
  "Uñjapxam, akax janiw jumamp kuns lurkiti, ukampis janiw mä chistʼäwikïkiti. Jiwasax kunatix paskatayna ukax atipt"añäni, periodo. Jan ukax jan arsuwaykst ukhax tráfico qhipa policiakamaw mamaparux kulax chuymapat uñt"ani, jupax jan ukax Bastina.
  
  Bastinax wali axsarataw jikxatasïna ukat wawax Paolan tonadaparjamaw jachañ qalltäna.
  
  -Suma suma. Janiw wawarux axsarañamäkiti ni axsarañasäkiti. ¿ Janit jupax chuymanïki? ukana?
  
  Paolax qarjataw jikxatasïna ukat wali coleratarakïnwa. Aka jaqimp pachpa utapan aruskipt"asax llakisiyätwa, ukampis janiw khitirus uka yatxatäwin ukham jan jaytjasir jikxatkti.
  
  - Perdón, ukax jan ukax Bastina. Mä juk'a llakisiña ukatújiwasataki. Ukax jakañ jiwañ tuqitwa, munat masija.
  
  Yatiyirix tonadaparux samarañapawa. Libre amparapampiw jachʼa barbapar chʼiyjäna ukat jan jachañapatakejj llampʼu chuymampiw llamktʼäna. Wawax jukʼat jukʼatwa samarañ qallti, ukhamarakiw awkix samararaki.
  
  - Nayaxa yatiyiriruxa sobrenaka churta, ¿walikiti? Salon punkunakapajj niyaw jistʼantatäjjäna, ukat ukanak katuyañatakejj mä hora suytʼañajapunïnwa. Ukat especiales ukanakax mä horat katuqatäñapawa, jan ukhamäkanixa janiw pagatäkaniti. Chiqpachansa irnaqäwin jan waltʼäwinakaw utjitu, ¿jumanakax uka tuqit yatipxtati? Maynitï ukham lurataj yatispa ukhajja, inas trabajop aptʼaschispa.
  
  Bastinax akham sänwa: "Jiwasat laykux janiw khitis yatkaniti" sasa. Cre nayar munasitu.
  
  Bastinax jupar uñkatasaw p"iqip ch"allxtayäna.
  
  "Juparux iyawstwa, inspector.
  
  -¿ ¿Jupax uñjirin sutip yatiti?
  
  -Janiwa nayaxa yatkti. Mä tarjeta apsuñamawa, uka tarjetax Vaticano markan escudopampiw uñsti ukat patat mä ch"uxña rayampiw qillqt"ata. Aí turkakipt"aña prensa.
  
  Fowler kullakax Paola jupamp chikaw mä qawqha metronak pasillot sarawayxäna ukat odo jisk"achañaruw kutt"äna, uka particular thakhinx juparux gustänwa. Arunakaparukiw lupʼiñatak chʼamachasiñama, janiw jakʼankjjatapat kuntï jikjjataskta uka toqet lupʼiñamäkiti. Janiw faciläkänti.
  
  "Dottora, tarjeta uñacht"ayi é aka jaqix janiw Vaticano markan irnaqirinakapankiti. Ukax acreditación de prensa ukawa. Uka placanakajj janipuniw khitinakarutï direccionapkäna ukanakar puripkänti. ¿Sabe por que?
  
  Paolax mä segundos periodista ukham amuyt"añ yant"äna. Mä sobre katuqkasmas ukham amuyt"añäni, mä centro de prensa ukan taqi ch"axwañ medios de comunicación ukanakamp muyuntata.
  
  "Janiw katuqirinakaparux puripkänti, kunatix contenido ukanakap katuqapxaspäna ukhax jichhax taqi canales de TV uraqpachanw uñt"ayasispäna. Taqi sobrenakax mä kutikiw purinispa ukhaxa, janiw utar sarkasax yatiyäwinak uñakipañatakix sarkasmati. Inas Vaticano markankir representantejj jupa pachpa esquinat jaqontatächïna.
  
  - Ukhampuni. Karoskix jupan comunicado de prensa ukar apsuñ yant"äna, ukampis suma jaqin jank"akïtapata ukhamarak sobres apt"ir jaqin jan chiqapar uñjatajatx tripa ukarux ch"allt"ataw uñjasiwayi. Jan ukajj pantjastwa, jan ukajj mä sobre jistʼarasaw taqe ukanak aptʼasta. ¿Kunatsa alaxpachat apanipkta uka suma suertenak chikachasipxta?
  
  "Jichhaxa, Alguacil markana, Roma markana, aka warmixa patak mara yatiyawinaka qillqaski.
  
  "Ukat khitïpachas uk yatiñajj wali wakiskiriwa. Ukhama jank"aki.
  
  Paolax kuntï sacerdoten arunakapax jankʼak lurañax sañ munkäna uk sum amuyäna. Panpachaniw Bastinampi kutt"anipxäna.
  
  - Mä juk"a, Bastina ukhamäñamawa, khititix sobre apt"awayki uk qhanañcht"apxita.
  
  Ukhama, jupax wali suma uñnaqt"anïnwa. Q"uma... hombrokama q"illu ñik"uta, niya pä tunk phisqhan marani jan ukax juk"ampi... ch"uxña nayrani, ch"iyar ch"ankha chaleco ukat pantalón beige.
  
  - Waw, jumax suma amuyunïtawa.
  
  -¿ Suma imillanakataki? -Nayax jachaqt"asiraktwa -q"añunak taypin- ukat chuym ust"ayat jaqinak taypinxa, jach"añchäwipat pächasipkaspa ukhama-. Nayax Marsella markankirïtwa, inspector. Kunjamakitix warmijax jichhax ikiñan jikxatasitapax wali askiwa, kunatix nayar ist"aspa ukhax kunjams... Jupax mä phaxs janïr wawar purinkipanx utjxiwa, ukat qullirix absoluto samarañapatakiw khithawayi.
  
  -¿ ¿Kunas imill wawar uñt"ayañatak yanapt"aspa uk amtastati?
  
  - Walikiwa, ukaxa Española, ukaxa chiqawa. Kullakajan chachapax españolawa ukat jupax nayampjamaw ist"asi, acento italiano ukar uñtasit lurañ yant"i. Jumax nayratpach mä amuyunïtawa.
  
  Paolax uka tuqit amuyt"ir juti ukat sarxañ pachaw purini sasaw saraki.
  
  - Jiwasax jumanakar jan walt"ayañax llakisipxtwa.
  
  -Jan llakisimti. Nayatakix wali askiwa, janiw pachpa jisktʼanakarux pä kuti jaysañajax wakiskiti.
  
  Paolaxa mä juk"a axsarañampiwa kutt"äna. Niya mä arnaqasiñaruw arup jachʼar aptayäta.
  
  -¿ ¿Nayrat ukham jiskt"asirïtati? Khiti? ¿Kunas ukajj utjäna?
  
  Níor nayajj mayampiw jachta. Awkipajj chʼamañchtʼänwa ukat samarañapatakiw chʼamachasïna, ukampis janiw sum atipkänti.
  
  -¡Vá ukat jumanakax mä kutiki, uñjapxam kunjams ragazzox !
  
  "Amuyasipxam, yatiyapxita, ukat sarxapxäma", sasaw Fowler jupax jan walt"äwinak askichañ yant"äna.
  
  - Jupaxa jupan masipawa. Cuerpo de Guardia ukan insignia uñacht"ayapxitu, juk"ampirus ukax identificación ukarux jiskt"asi. Jupajj jiskʼa, jachʼa amparani jaqïnwa. Mä cuero chaleco ukan. Mä hora nayraw aka chiqat sarxäna. Jichhax sarxapxam jan kutt'anxapxamti.
  
  Paola ukat Fowler jupanakax ajanunakapampiw uñch"ukipxäna. Panpachaniw ascensorar jankʼak sarapjjäna. Ukat calle sarkasajj wali llakitaw uñchʼukipjjäna.
  
  -¿ Jumax nayamp chika amuyta, dottor?
  
  -Niy kipka. Dantex niya 8:00 p.m. pacharuw chhaqhawayi, perdón mayisa.
  
  -Mä jawsaña katuqasa.
  
  -Kunalaykutix nayratpach paqux jist"aratäxiwa. Ukat kunanakas utji uk uñjasajj wal muspharayäta. ¿janit nayrax uka pä chiqa yatichäwinak mayachthapiwayktanxa? Maldición, Vaticano markanx khitinakatix mantapki ukanakan asnunakap jiwayapxi. Akax básica medida ukawa. Ukat Tevere Express sat empresatï jupanakamp sapa kuti irnaqtʼaspa ukhajja, taqe irnaqirinakapar thaqhañajajj qhanaw amuyasïna, Bastina kullakarus arknaqañajawa.
  
  - Jupanakaxa uka paqunaka arkapxiritayna.
  
  - Periodistanakax mä kutikiw sobrenak jist"arapxaspäna, centro de prensa ukanx mayniw puertoparux apnaqaspa. Ukat uka yatiyäwinakax phallaspänwa. Janiw jaqin thakhipax utjkaniti. Tunka uñt"at yatiyirinakax...
  
  - Ukampis kunayman tuqitxa, mä periodista ukaw utji, jupax uka tuqit yati.
  
  - Ukhampuni.
  
  - Maynixa wali ch"amawa apnaqaña.
  
  Walja sarnaqäwinakaw Paolan amuyupar purintäna. Kunjamtï Roma markan policianakasa ukat yaqha kamachinak phoqerinakajj masinakapar jiskʼat arsupki ukhama, jila partejj kimsïr copa janïr purinkipanwa sapjje. Chhaqhat jaqinakat ukhamarak jan walt"äwinakat ch"iyar leyendanaka.
  
  -¿Jumatakixa, jupanakaxa...?
  
  -Janiw yatkti. Inasa. Mä periodistan flexibilidad ukar atinisiñamawa.
  
  -¿Tata, ¿jumax eufemismonakampi nayar jutarakismati? Ukham sañ munta, ukat uka registro churañatakix jupat qullqi apsusma, ukax qhanawa.
  
  Fowler chachajj janiw kuns siskänti. Ukajj wali suma amuktʼatapat maynïrïnwa.
  
  "Walikiwa, jupan askipatakiw jankʼak jikxatsna ukhaxa, wali askïspawa. Autor mantam, tata. Jiwasax jank"akiw UACV ukar sarañasa. Hoteles, empresas ukat jiwasan markasan ukhamarak territorios ukanakan thaqhañ qalltañani...
  
  - Janiwa, qulliri. Yaqha chiqar sarañaw wakisi" sasaw direccionap churäna.
  
  - Ukaxa mä khusa markankiwa. ¿ Kuna kasta ahésa ahí?
  
  -Amigo. Jupaw yanaptʼistaspa.
  
  
  
  Roma markan mä cheqanjja
  
  02:48 pachakama
  
  
  
  Paolax Fowler chachan direccionaparuw autopamp saräna, jan taqinir irpkasa. Ukajj mä apartamentonïnwa. Jupanakajj punkunjja, automático arqueroruw amparapamp chʼalljjtayasisajj walja tiempo suytʼapjjañapäna. Suytʼapkäna ukhajja, Paolajj Fowler jilataruw akham jisktʼäna:
  
  "Uka masi... ¿ ¿Soyax jupar uñt"pachänti?"
  
  "Amós, nayra irnaqäwij janïr jaytkasax akax qhipa misiónänwa sasaw siristxa. Ukapachajj tunka tunka pusini maranïyätwa, ukat wali qʼañu jaqëyätwa. Uka pachatpachaw nayax... ¿kunjams uñt"ayaskä? Mä kasta ajay tuqit yatichirix él. Janipuniw llamktʼasiñ aptʼasirïkti.
  
  "¿Ukat jichhax jupax compañíamankiwa, tata Fowler?"
  
  "Dottora, jumatï jan comprometido jisktʼanak jisktʼäta ukhajja, janiw mä creyiñjam kʼarinak churañajj wakiskaniti.
  
  Phisqa minutonakatjja, sacerdoten amigopajj jupanakar jistʼarañwa amtäna. Ukatwa yaqha sacerdoter tukxäta. Wali wayna. Jupajj mä jiskʼa estudioruw irpäna, uka estudiojj janiw qollqenikïkänti, ukampis wali qʼomawa. Uka utajj pä ventananakanïnwa, panpachaniw persiananakapajj taqpach dibujatäpjjäna. Uka cuarton mä puntapanjja, niya pä metro anchonkir mä mesaw utjäna, uka mesajj phisqa pantalla plana computadoranakampi chʼoqantatänwa. Patak qhananakax waka mesa manqhanx Navidad quqanakan jan apnaqat quqar uñtataw nakhanti. Maynïr puntapanjja, mä jan lurat camaw utjäna, ukat uka camankir jaqejj mä jukʼa tiempotakiw jaltawaypachäna.
  
   -Albert, te presento a la dottora Paola Dicanti ukat juk"ampinaka. Nayax jupampiw yanapt"asirïta.
  
  Albert tatax ukham sataynawa.
  
  "Ay, achikt"asipxsmawa, solo Albert" sasaw wayna tatakurax wali suma jachaqt"asïna, jachaqt"asitapax niyas bostezo ukhamäkchïnsa. Uka jan walt"awinak utjatapat pampachapxita. Maldición, Anthony, ¿kunas aka pachanx akan puriytamxa? Jichhax janiw ajedrez anattʼañ munkti. Ukat chiqansa, Roma markar jutapxtaxa sasaw yatiyapxirista. Nayax yatxatawaytwa, pasïr semanax policiaruw kutt"apxäta. Jumanakat istʼañ munaraktwa.
  
  -Albert jupax nayra pachanx sacerdotet utt"ayatawa. Jupax jan amuyt"asir waynawa, ukampirus uka pachparakiw computadora tuqit yatxatt"ata. Ukat jichhax jupax mä favor luranistu, dottora.
  
  -¿ ¿Kunarus jichhax mantaskta, loco jilïr jaqi?
  
  Albert, mirä amp suma. Respeto churirix akankiwa", sasaw Fowler jupax chuym ust"ayasiñjam uñt"ayasi. Jiwasax mä lista lurapxañamatakiw munapxta.
  
  - Kawkiri?
  
  - Vaticano markan prensa ukan acreditados ukanakan listapa.
  
  Albert jilatajj wali amuyumpiw qheparaski.
  
  "Kuntï nayar mayipkta ukajj janiw faciläkiti.
  
  Albert, Dios layku. Jumax Gono Penthouse computadoranakaparux mantasma ukat mistuwayta kunjamatix mayninakax ikiñ utapar mantapki ukhama.
  
  Albert jilatajj akham sänwa: "Uñstayata arunaka" sasa, jachaqtʼasitapajj yaqha sarnaqäwit parlkchïnjja. Ukampis chiqäskchïnsa, maynix janiw maynimp kuns lurkiti. Vaticano markan sistema de información ukax Mordor uraqir uñtasitawa. Jupajj janiw jakʼachaskiti.
  
  - Jutam, Frodo. Nayax convincidotwa jumax nayrax allí ukar sarawaytaxa.
  
  "Chissst, janipuniw hacker sutix jach"at arsuñamäkiti, psico.
  
  "Albert, pampachapxita.
  
  Uka waynaxa wali amuyt"asirïxänwa. Jupax ajanuparux ch"allxtayäna, ukax pubertad ukan chimpunakapwa ch"usat wila chimpunak uñacht"ayäna. Volvió su atención mä Jaqinaka.
  
  -¿Chiqapunit wakisi? Jumax yatisktawa, janiw nayax ukham lurañatakix autorizatäkti, Anthony. Ukax taqi kamachinak contrawa.
  
  Paolax janiw khitis ukham lurañatakix permiso churañapa uk jiskt"añ munkänti.
  
  "Mä jaqin jakäwipax jan waliruw purispa, Albert. Ukat janipuniw kamachinak apnaqir jaqïpkti" sasaw Fowler chachajj Paola kullakarojj uñkatasajj yanaptʼañapatak mayïna.
  
  -¿ ¿Yanapt"apxitasmati, Albert? ¿Chiqapunit nayrax manqhar mantañ atipxta?
  
  -Si, dottora Dicanti ukat juk"ampinaka. Nayrajj taqe kunwa jikjjatasirïta. Mä kutix ukat nayax janiw sinti jayar sarkti. Ukat nayax juramento lurapxsmawa, janipuniw jakäwijan axsarañax uñjkti. Nayan arujat pampachapxita.
  
  -Samarañani. Nayajj nayrajj aka aru istʼirïtwa. ¿ Kunas é pasäna?
  
  - Nayaxa bustatätwa. Ukajj paskäna uka horasanwa mä programajj mantanïna, uka programajj pä uñjirinakaruw talonajar uchäna.
  
  -¿Kunas sañ muni? Amtañäni, jumax mä warmimpiw parltʼaskta, jupax janiw uka tuqit amuykiti.
  
  Albert jilatajj Diosan amuytʼayatänwa. Juparojj luratanakapat parltʼañ wal munäna.
  
  "Pä imantat uywatanakaw suytʼasipkäna, khitis arxatäwinakap pʼakintaspa. Uk amuyasajja, taqe yänakapampiw nayar jikjjatapjjetäna. Servidorat maynïrejj direccionaj jikjjatañatakiw wal chʼamachasïna. Maynïristi nayaruw push pins uchañ qalltäna.
  
  -¿ ¿Kunas push pins ukaxa?
  
  Mä jawir makhatir thaknam sarkasma ukham amuytʼañäni. Thakhix ch"uqi qalanakat luratawa, ukax uma jalsu pataruw mistu. Kuntï computadorampi lurayäta ukajja, kawkïr qalattï saltañatakïkäna uk apsusaw jan wali yatiyäwinakamp lantintawayta. Walja tuqit yatxatat Troyano.
  
  Uka waynax computadora nayraqatan qunt"asisaw mä silla ukat mä banco apanitayna. Janiw walja visitanak jikjjatkäti, ukajj qhanaw amuyasïna.
  
  -¿ Virus ukaxa?
  
  -Wali ch"amani. Mä paso luraskä ukhajja, yanapirinakapajj disco durojaruw tʼunjapjjerïna ukat amparaparuw qʼal katuyapjjetäna. Akax ú sapa kutiw jakäwijanx Niko bote apnaqawayta", sasaw tatakurax mä jan kuna jan walt"ayir uñtat wila bote uñacht"ayasax säna, ukax monitor central uksan ladopan sayt"atäna, botetx chhaqhat cable ukar sarañamawa quta manqhanxa.
  
  -Kunas ukaxa?
  
  -Ukaxa mä botón ukawa, ukaxa taqpacha pamparu ch"amañchi. Tunka minutonakatxa jaquntawayi.
  
  Paolax kunats computadora pirqat enchufañat sipansa taqpach pampan luz khuchhuqawayta sasaw jiskt"äna. Ukampis uka waynax janiw juk"amp ist"asxänti, janipuniw nayranakap pantallat apsuwayxänti kunatix amparanakapamp teclado tuqiw t"ijtäna. Fowler juparuw jaysawayta.
  
  - Yatiyawixa milisegundos ukjawa yatiyasi. Albert jilatajj qontʼasisin cordón jaqontañatakejj kuna tiempotï munaski ukajj wali wakiskirïspawa, ¿yatitati?
  
  Paola kullakajj chikatpach amuyäna, ukampis taqe ukanakajj jukʼakiw jupar gustäna. Uka pachanx nayatakix mä rubio español periodista jikxatañax wali askipunïnwa, ukat ukham jikxatapxani ukhax juk"amp askiwa. Panpacha sacerdotenakajj nayrajj ukham jan walinakan uñjasipjjäna, ukajj qhanaw amuyasïna.
  
  - ¿Jichhaxa kunsa lurani?
  
  - Pantalla jiltayaña. Janiw sinti askïkiti, ukampis jupax patak patak computadoranakampiw computadoraparux mä secuencia ukar uñt"ayi, ukax Vaticano markan red ukan tukuyi. Camuflaje ukax juk"amp ch"amäki ukat juk"amp jaya pachaw uñt"ayasi, ukampis mä margen de seguridad ukaw utji, ukax janiw p"akintatäkaspati. Sapa computadorax sólo yatiw nayrïr computadora ukan sutip uñt"ayi, ukax conectar mayi, ukat sólo ukax conexión uka pachanx. Jumanjamarakiw janïr jumar puripkipan uka conexión pʼakjasispa ukhajja, janiw kunas utjkaniti.
  
  Tableta teclado ukan jaya tiempo chʼalltʼasajja, niya mä cuarto horaw chʼamachasi. Awisax mä wila chimpuw mä pantallan uñachtʼayat oraqpachan mapapan qhantʼirïna. Patak patak ukanakaw utji, niya jilpach Europa uksankiwa, Frika norte uksankiwa, África del Norte uksankiwa, Japón uksankiwa .... Paola jupax Europa, Norte de África, Japón ukat Japón uksan jilpachaniw jakapxi uk uñjawayi .......... . ......Jach"a densidad de puntos juk"amp económicos ukat qamirinakan markanakanxa, mä jan ukax päkiw Horn de Fric ukat tunka payan Suram Rica markan utji.
  
  "Aka monitoran uñjktan uka puntonakat sapa maynijja, Albertojj mä secuencia apnaqasa sistema Vaticano markar mantañatakejj apnaqkani uka computadorampi sasiwa. Ukax mä colegio, banco jan ukax firma de abogados ukan mä waynan computadorapäspawa. Ukajj Pekín, Austria jan ukajj Manhattan markanakanwa utjaspa. Geográfico tuqitx juk"amp jayarst"atax secuenciax juk"amp eficiente ukhamawa.
  
  -¿Khitis yatpacha uka computadoranakatxa mayaxa janiwa ina ch"usat jist"antatäkänti, taqi lurawinakxa jark"aqasa?
  
  "Historia de conexión uka apnaqañ munta" sasaw Albertax jaya arumpi qillqt"askakitayna. Jila partejja, sapa kuti qhantʼat computadoranak apnaqañ yatta. Jichhürunakanxa, kunapachatï software compartido de archivos apnaqaski ukhaxa, walja jaqinakaw música jan ukax pornografía apkatasax 24/7 computadorap jaytapxi. Ukanakax sistemas ideales ukanakaw puente ukham apnaqañataki. Mä munatax computadora ukawa - ukat Europa markan política ukanx wali uñt'atawa -. Tío jupax imill wawanakan caballonakapamp fotonakap munasirinakaniwa. Awisax jupatakix uka fotonak lantintañatakix mä golf anatirin jamuqanak uñacht"ayarakta. Jupax jan ukax jark"iwa ukham perversiones.
  
  -¿ Janit mä pervertido jaqirux yaqha pervertido jaqimp lantintañ axsarktati, Albert?
  
  Waynax sacerdoten hierrot lurat ajanupat qhipäxar kutt"awayxäna, ukampis nayranakapamp uñjasakiw kamachinaka ukat yatichäwinak amparanakapamp monitor ukan materializatäna. Qhiparusti mä ampar ayxatta.
  
  - Jiwasaxa niya ukhama. Ukampis nayax iwxt'apxsmawa, janiw kuns copiapksnati. Nayax mä sistema apnaqta kawkhantix mä computadoramax nayatakix lurawinak luraski ukampis computadoraman copiat yatiyawinak chhaqtayi kunawsatix mä qawqha kilobytes ukjat jiläki ukhaxa. Kunjamatix taqi kunatix utjkitu ukhama, ukax mä suma amtañawa. Jiwasax jikxatasktan uka pachatpachax suxta tunk segundonakaw utjistu.
  
  Fowler ukat Paola jupanakax p"iqip ch"allxtayapxäna. Jupax nayrïr kutiw búsqueda ukanx Albert directoran lurawip katuqawayi.
  
  - Ukaxa nayraqata. Jiwasax manqhanktanwa.
  
  - Oficina de prensa ukar jawst"añamawa, Albert.
  
  - Ukaxa nayraqata.
  
  - Chiqanchawi thaqhaña.
  
  
  Pusi kilómetros ukch"a jayankasinxa, Vaticano markan oficinanakapanxa, mä computadora de seguridad, "Arcángel" (Arcángel) sutimp uñt"atawa, ukax t"ijt"askäna. Mä rutina ukax sistema ukan mä agente externo ukan utjatapat uñt"ayi. Uka localización uka wakichäwix jank"akiw activatäna. Nayrïr computadorax yaqha computadoraruw activatayna, sutipax "(San Miguel 34). Ukanakax pä supercomputadoras Cray ukanakaw utjäna, ukax 1 millón operaciones por segundo lurañ yatipxänwa, sapa maynix 200.000 euros jila qullqiw munasïna. Panpachaniw qhip qhipa ciclo cálculo ukanakapkama apnaqañ qalltapxäna, ukhamat jan walt"ayir jaqir thaqhañataki.
  
  
  Mä yatiyaw ventanax jach"a pantallan uñstani. Albert jilatajj lakap chʼoqtʼasïna.
  
  "Maldita, akankapxam. Mä minutot jukʼampikiw utjistu. Janiw kunas acreditacionanakampix utjkiti.
  
  Paola kullakajj oraqpachan mapapan wila chʼakhanakajj jukʼaptañ qalltatap uñjasajj wal llakisïna. Qalltanjja, walja patak jaqenakaw utjäna, ukampis wali ajjsarkañaw chhaqtjjapjjäna.
  
  - Prensa ukaxa pasañapawa.
  
  "Janiw kunas, maldición. Pusi tunka segundonaka.
  
  -¿Medios masivos ukanaka? - Paola markaru amtaña.
  
  -Jichha. Akax carpeta ukankiwa. Kimsa tunka segundonaka.
  
  Mä listaw pantallan uñstäna. Ukajj mä base de datos ukhamänwa.
  
  "Maldita, kimsa waranqa jila billetes ukaniwa.
  
  -Nacionalidad ukarjama uñakipt"aña ukat España ukar thaqhaña.
  
  - Ukaxa nayraqata. Pä tunka segundonaka.
  
  "Maldita, akax jan jamuqanak uñacht"ayatawa. ¿Qhawqha sutinakas utji?
  
  - Nayaxa phisqa tunka jila. Tunka phisqhani segundonaka.
  
  Uraqpachan mapapanx kimsa tunk wila chimpunakakiw qhiparxi. Taqinipuniw silla de ruedas ukan nayrar jaquntasipxäna.
  
  Jupax chachanak chhaqtayi ukat warminakarux maraparjamaw jaljaraki.
  
  - Ukaxa nayraqata. Tunka segundonaka.
  
  - Juma, jiwasa, naya ukat #243; jumax nayraqat jutta.
  
  Paolax amparanakap wali ch"amampiw ch"allxtayäna. Albertojj tecladot mä amparap apsusaw Nico sat chachan botópá sat cheqar mä mensaje uchäna. Mayni amparapamp qillqt"asax jach"a ch"uñu ch"uñunakaw nayraqatapat jalsuski.
  
  -Akana! ¡Akan isá, qhiparu! ¡Cinco segundos, Antonio!
  
  Fowler ukat Dicanti jupanakax jank"akiw sutinak liyt"apxäna ukat p"iqir apsupxäna, ukat pantallaruw uñstapxäna. Janiw taqpach tukuskänti kunapachatix Albert jupax bot ukan botón ukar ch"allt"äna ukat pantalla ukat taqpach utax carbón ukham ch"iyarar tukuwayxäna.
  
  -Albert -sasawa Fowler jupax taqpach ch"amakan säna.
  
  -¿Si, Anthony?
  
  "¿Jumax velanakanïtati?"
  
  "Janiw sistemas anal apnaqkti, Anthony, uk yatiñamawa.
  
  
  
  Hotel Rafael sat cheqanwa jikjjatasi
  
  Jaya febrero phaxsina, 2
  
  Jueves 7 uru achuqa phaxsit 2005 marana, 03:17 AM.
  
  
  
  Andrea Oterox wali, wali axsarañänwa.
  
   Mulljata? Janiw yatkti, pampachapxita, nayax kusisitaw jikxatastxa.
  
  Hotelan cuartopar purisajj nayraqatjja, kimsa paquete tabaco alañaw utjäna. Nayrïr paqueten utjkäna uka nicotinajj cheqpach bendicionapunïnwa. Jichhax payïrix qalltawayiwa, contornos de realidad ukax alineación qalltawayi. Mä jukʼa samarañ chuymaw jikjjatasiyäta, ukajj mä jukʼa chhuxriñchjasiñamp sasiwa.
  
  Jupajj cuartoruw pampan qontʼatäskäna, perqaruw qhepäjjat chʼoqtʼasïna, mä amparapajj kayunakaparuw chʼoqtʼasïna, maynïristi obligasaw cigarro pitasïna. Uka cuarton jaya tukuyapanjja, puertonkir computadoraw utjäna, ukajj qʼal jistʼantatäjjänwa.
  
  Uka jan walt"awinak uñjasax había ukax chiqaparuw lurawayi. Victor Karoski jupan películapan nayrïr pusi tunk segundos uñjasax - chiqpach sutipax ukhamächi ukhax - chhuxriñchjasiñ munañaw jikxatasiyäta. Andrea kullakajj janipuniw jarkʼaqerïkänti, kunattejj jakʼankir basuraruw thaqäna (taqe velocidadampiw ukat lakapar amparapamp katjjarusa, jïsa) ukat basuraruw jaqontäna. chika urutakix fideos, desayunotakix croissants ukat kunatix jan manq"añ amtaskayätti ukampis nayrïr uru manq"añax utjpachänwa. Vaticano markankir basurero ukar chhuxriñchjasiñax mä sacrilegio ukhamäspawa sasaw jisktʼasïna, ukat janiw ukhamäkiti sasaw amuyäna.
  
  Kunawsatix akapachax wasitat... jan muyuntkän ukhax nayax wasitat... NOTICIAS ukan punkuparuw sarawayta, mä axsarkañ maldito yänak apthapitax ukat maynix apsuwaypachänwa jan ukax kunas.nayra. Jumax nayratpach ukankarakpachätawa, kunapachatix mä qawqha Guardia Suiza ukanakax correo ukar atacatayna, jan ukax kunayman infierno sutimp uñt"atätapat katuntañatak jank"ak puripkäna, mä sobre jist"aratapata, ukax qhanaw jan jumatakikiti kunatix janiw uka sobrenakat maynis jumatakix luratäkänti.
  
  Ukhamajj uñjtawa, nayajj agentetwa, bomba jaqëkiristsa sasaw amuyayäta, ukat kunjamtï lurirjamäkta ukhamarjamaw jan ajjsarirïta. Samaraña, suyt'am hereí kunapachatix jupanakax medalla ukar arktasipki...
  
  Kunatix janiw sinti iyawsañjamäkiti. Janiw kunas iyaw sañjamäkiti. Ukampis qhispiyirix janiw kuna versión ukas munaskänti secuestradoranakapar yatiyañataki, kunatix janiw maynis uñacht"ayapkänti. Ukatwa Andreaóx samarañampiw yänakap apthapisïna, Vaticano markan taqi frugalidad ukampiw sarxäna, suizo guardianakaruw coqueteo jachaqt"asïna, arco de campanas ukanx periodistas ukanakax mantapxi, ukat San Pedro plazaruw chiqancht"äna, walja maranakatx ch"usa jaqinakaw utjäna. Hotel anqan taxi utat mistuñkamax Guardia Suiza ukan uñkatasiñap amuyañamawa. Ukat ukat chika hora qhepatjja, jupar arkta sasaw janiw creyjjäti.
  
  Ukampis janiw, janiw khitis arkkänti, janirakiw kuns suytʼkänti. Piazza Navona markankir basuraruw llätunk sobrenak jaqontayäta, uka basurajj janiw nayrajj jistʼaratäkänti. Jupax janiw taqi ukanak uchat katjatäñ munkänti. Ukat cuartopanwa jupan jakʼapar qontʼasïna, janiw nayraqat nicotina sat autot saytʼayañ utar saytʼkänti.
  
  Kunapachatï jupax wali atinisiñjam amuyaskäna ukhaxa, niya kimsïr kutiw cuartopan waña panqaranakan jarror uñakiptʼta, ukat janiw imantat micrófononak jikxatkti, ukatwa uka disco wasitat chiqaparu uchayäta. ukat wasitat pelicula uñchʼukiñ qalltañkama.
  
  Nayrïr kutiw nayrïr minutor puriñ atipxta. Payïr kutinjja, niyaw taqpach uñjäna. Kimsïr kuti taqpach uñjasax bañoruw tʼijtxañapäna, ukhamat purisax umkäna uka vaso umampi ukat kuna bilis ukanakatï manqhan jaytatäspa ukanak chhuxriñchjañataki. Pusïr kutiw serenata lurañ atipxatayna, ukhamat chiqpachapuniw sasin amuyt"ayañataki, ukat janiw The Blair Witch Project 35 ukham cinta ukhamäkiti. Ukampis kunjamtï sisktanxa, Andreax wali yatiñan periodista ukhamänwa, ukax jilapartx jupatakix jach"a ventaja ukhamarak jach"a jan walt"awiwa. Jach"a amuyt"awipax nayrïr uñacht"äwitpach taqi kunas jan yäqataw uñjasiwayi sasaw nayratpach yatiyatayna. Inas uka pachatpach yaqha periodistax sinti jach"a jach"a tukurïchi, DVD mayiñapataki, falso sasaw amuyaspa. Ukampis Andreax walja urunakaw Cardenal Robairo ukar thaqhäna, ukat chhaqhat Algún cardenal Más ukarux suyt"äna. Robaira sutip cinta ukan ist"asax pächasiñanakamat mistuyapxätam mä machat pedo ukham, phisqa horanak Buckingham palacio ukan qhispiyasipxäta. Qhuru, q"añuchata ukat suma irnaqiri.
  
  Jupajj phisqhïr kutiw uka cinta uñchʼukïna, ukhamat genes ukanakajar yatinoqtañataki. Ukat suxta, mä qawqha qillqatanaka apsuñataki, mä cuaderno ukan mä qawqha ch"iqiyata garabatos ukanakakiw. Computadora jist"antasaxa , ukata jayaruw qunt"asiñama - mä chiqana, ukaxa escritorio ukatxa aire acondicionado ukanaka taypinkiwa - ukatxa jaytxañamawa.#243; cigarro pitañkama.
  
  Chiqpachansa, cigarro pitañ jaytañatakix janiw askïkiti.
  
  Uka genes ukanakax mä jan wali samkänwa. Qalltanjja, kuna uñisiñatï jupar katuykäna, qʼañunak jikjjatañajajj wali chʼamapunïnwa, walja horanakaw jan kuns lurañjamäkänti. Kunapachatï ikiñax pʼiqimat mistki ukhaxa, kunanaktï amparanakaman utjki ukanak chiqpachapuni uñakipañ qalltañamawa. Cuaderno apsusinjja, kimsa puntonak qellqtʼasim, ukanakajj informe lurañatakiw yanaptʼani:
  
  
  1o Jiwayirix satánico está Iglesia Católica ukan cardenales ukanakarux ch"amanchawayi.
  
  2o Iglesia Católica, inas Italia markan policía ukamp chikt"ata, ukax jiwasanakat imantapxistu.
  
  3o Ukhamarus jach"a sala, kawkhantix uka cardenales ukanakax wali wakiskirïñapäkän ukax llätunk cuartonak taypinkänwa.
  
  
  Uka llätunka chimpunaka ch"iqt"aña ukatxa llätunka chimpumpiwa turkaña. Nayax nayratpach sabado ukhamäyätwa.
  
  Mä jach"a sarnaqäw qillqañaw wakisi. Kimsa chiqan mä phuqhat yatiyäwi, nayrïr pankanx mä resumen, qhanañchäwinak, apoyos ukat título ukanakaw utji. Janiw kuna uñacht"äwis disco ukar nayraqat apayankaspati kunatix ukax janiw jank"ak jikxatañax ch"amäkaspati. Chiqans directorax Paloma-rux hospitalan ikiñat apsuñapawa, ukhamat arte-n culopax chiqap pesaje ukaniñapataki. Inas jupax mä props ukar firmañapatak jaysatächispa. Ukampis taqpach yatiyäw mä grabadora de voz ukar apayaniristxa, modelo ukham uñt"ayata ukat yaqha markanakar apayañatak wakicht"ata ukhaxa, janiw mä directoras firmap apsuñatakix nayrax utjkaspati. Janiwa, kunatix aka tuqinx Andreax mä fax "La Nasi" periodicor apayañakiw wakisispa, ukatx yaqhax "Alfavit" periodicoruw apayanispa, ukax taqpach qillqatanakamp fotonakampiw obras de arte.í nayrax janïr uñt'ayaskäna. Ukat infiernoruw mä jach"a exclusivo (ukat lurawipax, chiqans).
  
  Kunjamtï Michelangelo jilajax siskixa, taqiniw chhuxriñchjasipxta jan ukax chhuxriñchjasipxta.
  
  Janiw ukham suma jaqit uñt"atäkänti, jupax Andrea Otero ukham tawaqutakix wali askiwa, ukampis janiw jamasat arskänti, jupax mä tawaquwa. Seoritas jupax janiw natural ukhamäkänti jupax correo lunthatasiñapax jupar uñtasita, ukampis maldición jupax llakischi ukhaxa. Jumax nayratpach uñjtawa, jupax wali aljat libro qillqt"atayna, uka librox I Know the Killer of the Cardinals. Patak waranq libronakaw tapanakapan sutipamp qillqt"ata, uraqpachan entrevistanaka, arst"äwinaka. Chiqansa, jan axsartʼas lunthatasiñax castigo katuqañapawa.
  
  Chiqansa, awisax khitinakarus lunthatasma ukxa sum amuytʼasiñamawa.
  
  Kunatix aka qillqatax janiw oficina de prensa ukar apayatäkänti. Uka yatiyäwejj jan sinttʼasir jaqew jupar apayanïna. Inas jumax jakthapisksta, uka horanakanx yatiyawimax uraqpachanw yatiyasini.
  
  Kuntï lurañ amtkta uk amuytʼañäni. Era sabado. Chiqansa, khititï uka disco mayiskäna ukax janiw alwakamax kawkirutï sarañ munkta ukaru jan puriñjamäkaspa ukham jikxatkaspati. Agencia de mensajeros ukax bado ukatakikiw irnaqaspa, khitis pächaschi, mä qawqha horanakatx jupan thakipankxaristwa, inas tunka jan ukax tunka mayan horanakkama. Ukampis uka yatiyirix tarjetan sutip qillqtʼatapat pächasïnwa. Khitinakatï nayat llakisipki ukanakajj kunatï uka qellqat jakʼan utjki ukanakat llakisipkaspa ukhamawa, kunatï ukan qellqatäki ukat sipansa. Wali askiwa, uka agenciax lunes urux jan jist"aratäkani ukhax pä uruw wakicht"asiñama. Jan walin uñjasisajja, walja horanakaw utjani.
  
  Cheqas Andreajj yateqäna, kunatï jukʼamp yatiñan utjki ukarjamaw lurañasa. Kunjamakitix jank"akiw mä yatiyaw qillqt"añama. Madrid markan editor ukat directoran impresoranakapan artex ch"allt"askäna ukhax ñik"utap peinañapänwa, lentes de sol uchasiñapänwa ukat hotelat bocina phust"at mistuñapänwa.
  
  Saytʼasisajja, jan ajjsarirïñwa apthapi. Nayax puerto ukarux activawaytwa ukatx programa de diseño de disco ukaruw apnaqawayta. Uka layout ukar chiqak qillqt"aña. Kunjamsa arunakapajj texto patjjar uchasïna uk uñjasajj jukʼamp sumwa jikjjatasïna.
  
  Kimsa pusi t"aqa horaw mä maqueta wakicht"añatakix kimsa porciones de gin ukampi. Nayax niyaw tukuyxtxa kunapachatix jupanakan jan wali mó.
  
  ¿ Khitis kimsa alwa pacharu mä sta jakhuru jawsaña jani amuyki?
  
  Aka nú ukax periodo disco ukankiwa. Janiw khitirus churkti, janirakiw familiajarus churkti. Kunatix nayax junta editorial ukan khititix negocios urgentes ukanx utjañajawa. Jupax sartasisinx bolsap thaqhi él jikxatañkama. Jupax pantalla uñch"ukiskäna, uka nén de numeros truco uñacht"ayañ suyt"äna, ukax sapa kutiw España markat jawsañax visor ukan uñstäna, ukampirus uka lantix kawkhantix jawsirix identidad ukax utjañapäkän uka chiqax ch"usat uñjäna. Janiw uñacht'ayasiñamäkiti. ".Janiw nayax yatkti."
  
  Descolgo markankir jilata.
  
  -Saña?
  
  Ukajj kunjamsa parltʼasipjjäna ukakiw istʼayäta.
  
  Jupax pantjasiniwa p áp úsimply.
  
  Ukampis chuymapan kunas uka jawsañax wali wakiskiriwa, ukat jankʼak lurañax jukʼamp askiwa sasaw säna. Nayax teclado ukar kutt"awaytwa, más rá qillqt"asax janipuniw jiskt"askti. Jupax ó mä gráfico typo ukar t"ijtäna -janiw kunapachas ortografia pantjasiskänti, llätunk beforeños ukhatpach janiw ukham pantjasirïkänti- ukampis janiw chiqañchañatakix ó atrás ukar kutt"awaykti. Nayax niyaw urux luraskä. Mä akatjamat tukuyañatakejj mä jachʼa jankʼakïñaw utji.
  
  Pusi horanakaw yatiyäw tukuyañatakix apst"asiwayi, walja horanakaw datos biográficos ukat jiwat cardenales, yatiyäwinak, uñacht"äwinaka ukat jiwatat jamuqanak apthapiñataki. Arte de asno ukax mä qawqha pantallanak Karoski jupan video ukan uñt"ayatawa. Uka genes ukanakat maynïrejj wali chʼamaniwa, ukatwa qʼellqtʼasïna. Kunas saxranakas. Jupanakax editores ukanakan censuratäpxañapawa, jupanakax atrevidos ukhamawa.
  
  Qhip qhipa arunakap qillqt"askäna ukhaw punku llawintatäna.
  
  
  
  Hotel Rafael sat cheqanwa jikjjatasi
  
  Jaya febrero phaxsina, 2
  
  Jueves 7 uru achuqa phaxsit 2005 marana 07:58 pacharuw purini.
  
  
  
  Andreax punku tuqir uñtäna, janis jakäwipan uñjkaspa ukhama. Computadorat disco apsusinjja, mä plástico cajaruw uchayäta, ukat bañonkir basureroruw jaqontayäta. El Coraz jilatampiw cuartoruw kutt"awayta, jupax chaleco abajo ukampiw kutt"awayta, jupax khitis jupax sarxañap munta. Punku llawintasajj walja kutiw llawintäna, suma chuymampi ukampis wali chʼamampiw llawintäna. Nayajj janiw qʼomachasirïkti. Llatunk alwa horasäjjänwa.
  
  - Khititasa?
  
  -¿Señorita Otero kullakaxa? Hotelanx desayuno ukax wali askiwa.
  
  Andreax punku jist"aratayna, extrañada.
  
  "Janiw ninun ukar jiskt"kti...
  
  Juparojj mä akatjamatwa jarkʼapjjäna, kunattejj janiw hotelan suma campaneronakat maynïrïkänti. Jupajj jiskʼa jaqïnwa, ukampis jachʼa amparani ukat jachʼa chʼamani jaqënwa, thaya jarkʼaqer qʼara isimpi ukat chʼiyar pantalonampiw isthapita. Jupajj janiw ñikʼut mururatäkänti ukat jistʼarat jachaqtʼasirïnwa.
  
  -¿Señorita Otero kullakaxa? Nayax Fabio Dante, Cuerpo de Vigilancia Vaticano ukan superintendente ukhamätwa. Mä qawqha jiskt"anak jiskt"añ munapxsma.
  
  Ch"iqa amparamanxa mä insignia apt"atawa, uka insignia ukaxa wali uñjkaya fotompiwa uñacht"ayata. Andrea kullakajj jupat sum yatjjatäna. Parecia autentica ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi.
  
  "Uñjapxtawa, Superintendente, jichhax wali qarjataw jikxatastxa ukat ikiñaw wakisi. Yaqha pachan kutt"anipxam.
  
  Jan munkasaw punku jistʼantawayta, ukampis maynix mä enciclopedia aljirit wali yatiñampiw kayump taktʼitu, uka jaqix mä jachʼa familianiwa. Andreax punkun qhiparañapatakiw obligat uñjasïna, jupar uñkatasa.
  
  - ¿Janiw nayar amuyapktati? Nayax ikiñaw wakisi.
  
  Janis amuyañjamäkaspa ukhamawa. Nayax jank"akiw jumamp parlt"añaja kunatix mä lunthatasiñ tuqit yatxataskta.
  
  Maldición, ¿kunjamtï nayax jisktʼkta ukhamarjam jankʼak jikxatapxitänti?
  
  Andreax janiw nayranakap ajanupat apsuskänti, jan ukasti sistema nervioso manqhanx mä estado de "alarma" ukhat mä estado de "crisis total" ukar tukuwayxäna. Uka mä jukʼa tiempotak estadojj uñjañamawa , kunaymaninak utjkchi, kunattejj amparanakam chʼoqantañamawa, kayunakap chʼalljjtañamawa ukat superintendenteruw pasañapatak mayisma.
  
  - Janiwa walja pachaxa utjkituti. Nayax arty asnux penis ukar khithañajawa.
  
  - Mä juk"a nayraw arte asnu khithañaxa, ¿ ¿janich ukhamäki? Periódicos ukanakax janiw walja horanak qhipat imprimiñ qalltapkaniti.
  
  "Walikiwa, Antelachimpi kuns lurañax nayatakix wali askiwa.
  
  -¿ Akax mä kasta yatiyäw especial, mä jiskt"äwi? sasaw Dantex puerto átil de Andrea uksar mä thakhi sarawayxäna. É sta ukax él nayraqatan sayt"atäna, thakhip jark"aqasa.
  
  -Ay janiwa. Janiw kunas wali wakiskirïkiti. Khitinakas jan machaq Sumo Pontífice ukar beá ukankapkani uka tuqit sapürunjam yatiyawinakax.
  
  -Ukhampuni. Mä yatichäwix wali wakiskiriwa, ¿janich ukhamäki?
  
  "Chiqpachansa, ukax wali wakiskiriwa. Ukampis yatiyäwinak tuqitxa janiw sinti lurkiti. Jumax yatisktawa, sapürunjam yatiyawinak aka chiqan ukhamarak taqpach Uraqpachan jaqinakat. Janiw walja yatiyäwinakäkiti, ¿yatitati?
  
  "Ukat kunjamtix munktan ukhama, Orita Otero.
  
  "Chiqansa, lunthatasiñ tuqit yatiyatapat sipansa. ¿Kuna é jupanakat lunthatatäpacha?
  
  - Janiwa kunasa yaqha pachana utjkiti. Walja sobrenaka.
  
  -¿Kunas mä marax utji? Ukajj wali valorani kunaw utjañapa. ¿ La no Cardenales Mina?
  
  -¿ ¿Kunas uka contenidox wali askiwa sasin amuyt"ayi?
  
  "Ukhamäpachänwa, jan ukhamäkaspa ukhajja, janiw wali suma arknaqeriparojj thakin khitkaspänti. ¿Inas mä qawqha apthapiwi Vaticano markan sello postal ukanaka? Jupa orí uka philatelicos jupanakataki jiwayapxi.
  
  "Chiqpachansa, janiw sellonakäpkänti. ¿Nayajj cigarro fumañajajj jumatak llakismati?
  
  - Jaya pachawa menta ukar mayjt"ayañataki.
  
  Jisk"a inspector ukaxa pachamamaru ch"allt"i.
  
  "Walikiwa, amuyasta janiw juma pachpan ewjjtʼamarjam sarnaqktati.
  
  - Wali ch"ama arumawa. Ukax mä cenicero gratis jikxatasma ukhax taqpach...
  
  Dante chachajj cigarro naktayasaw uka chhullunkhap chhaqtayäna.
  
  - Kunjamtï sisktxa, akax Otero-n oritapawa, sobrenakax janiw sellonakanïkiti. Ukajj wali imantat yatiyäwinakänwa, janiw jan wali amparanakar purtʼasiñapäkänti.
  
  -Ukhama?
  
  -Janawi amuykti. ¿ Sañäni, ¿kunas?
  
  "Kuna jan wali amparanakas utji, Superintendente.
  
  -Khitinakatix deber ukax jan yatipkiti kunatix jupatakix askïki.
  
  Dantex uñch"ukisïnwa ukat chiqans janiw mä ceniceros uñjkänti. Zanjox mä jiskt"aw jiskt"asi, laq"a uraqiruw jaquntawayi. Andrea kullakajj salivap manqʼantañatakejj tiempo apstʼasïna: ukajj jan mä amenazakïkchïnjja, jupajj sapak sarnaqir monjawa.
  
  -¿Ukat kunas aka yatiyawixa?
  
  - Confidencial sata uñt"atawa.
  
  - Wakiskiri?
  
  - Nayax ukhamäristwa. Nayax suyt"twa, kunapachatix sobres apt"ir jaqir jikxatkä ukhax khitimpitix negociañ yatipki ukaruw purini.
  
  -¿Walja qullqi churañ munasmati?
  
  -Janiwa. Nayax jumanakar kisunakam qhispiyañatak luqtañatakix wakicht"atätwa.
  
  Janiw Dante chachan propuestapajj Andrearux axsaraykänti, jan ukasti tonadapaw axsarayäna. Uka arunakxa jachaqtʼasisaw arsusma ukat kunjamtï café descafeína sat manqʼa mayiskta ukhama. Ukat chiqpachansa jan walipunïnwa. Mä akatjamatwa jupar mantañapatak jaytatapat arrepentisïna. Qhipa qillqaxa dibujatäniwa.
  
  "Walikiwa, Superintendente, akax mä juk"a pachatakix nayatakix wali askiwa, ukampis jichhax sarxañamatakiw mayipxañama. Nayan amigojañero foto Grafo niyaw kutt"aniñampïski ukat jupax mä juk"a envidiasi...
  
   Dante se eco mä reir. Andreax janiw kuns laruskänti. Mayni jaqix mä pistola apsusinx pechop taypiruw uñacht"ayäna.
  
  "Jan tukusxamti, suma uñnaqt"ani. Janiw mä sapa tawaqux utjkiti, janiw mä sapa amigax utjkiti. Cintanak churapxita, jan ukax pulmonapan colorap jakkir uñjañäni.
  
  Andrea kullakajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna, pistolap ladopar uñachtʼayasa.
  
  Jupax janiw nayarux ch"axwañ munkituti. Jiwasax hotelanktanwa. Policía ukax chika minuto ukjatx akankxaniwa ukatx janiw Jem ukar jikxatapkaniti, kunatix jupanakax thaqhapki uka.
  
  Superintendentex mä qawqha pachanakax pächasiwa.
  
  -¿Sabe que? Jupajj mä razonaniwa. Janiw nayax juparux ch"axwañ munkti.
  
  Ukat nayax ch"iqa amparajampiw juparux mä axsarkañ jawq"jawayta. Andreax samin qhananaka ukat nayraqatapan mä ch"usa pirqa uñjäna, ukat uka ch"allt"atax pamparuw jaquntäna, ukat pirqax ikiñ uta pampanïnwa.
  
  "Janiw jaya pachax munaskaniti, onaéorita. Kunatï munkta uk aptʼasiñatakejj wakisiwa.
  
  Dantex computadoraruw saräna. Pantalla de salpicaduras chhaqtañapkamaw teclanak chʼalljjtayäta, ukat Andrea kullakajj irnaqtʼkäna uka yatiyäwimpiw lantintayäta.
  
  -Waxt'a!
  
  Periodistax chikat delirante ukhamaw mantani, ch"iqa cejap jach"anchayi. Aka cabritox mä fiestaruw jaquntäna. Ukat wilax mistuskänwa, janiw uka nayrampix kuns uñjirïkti.
  
  -Janawi amuykti. ¿Jupajj jikjjatituti?
  
  "Señorita, juma pachpaw uka lurañatakix permiso churapxtaxa, ukax mä simple escrito consentimiento churasa ukat acta de aceptación ukar firmaña. "Arst"asipkäyät ukjaxa, Superintendente Sakópópópópópópópópópópópópópópópópóp243; chaleco bolsillot pä yänaka: mä destornillador ukat mä lliphipi metal cilindro, janiw sinti jach"äkiti. Puerto jist"antaña, turkañawa ukatxa mä destornillador ukampiwa disco duro jist"araña. Mä qawqha kuti cilindro t"ijt"ayaña ukat Andrea kullakax kunjamas uk yatïna: mä ch"aman impulso. Yatiyäwi ukat taqi yatiyawinak disco duro ukan uñakipt"añamawa. Firmaskä uka formularion suma letranak sum liytʼirïsta ukhajja, mayninjja, satélite sat cheqan jan wali direccionam jikjjatañatak permiso churapktam uk uñjayäta "jan iyaw sapkäta ukhajja, seguridadapajj jan walinwa" sasa. Kluáx jupa pachpaw apnaqi, mä terrorista de prensa ukan jamasat mantañapataki, ukampis ukax meás ú juparuw puriyatayna.Diosaruw yuspajarapxsma jupar jikxatta ukat janiw Karoski ukar jikxatkti.
  
  -Ah, si. Kusisiñat saltʼasta.
  
  Andrea kullakajj qonqortʼasiñwa atipjäna. Kupi amparapampiw Murano vidrio cenicero ukar thaqhi, jumax cuartot mä amtañ yänakjam apsuñ amtawayta. Jupax pirqaruw pampan ikiskäna kawkhantix jupax mä jaqir uñtat cigarro pitatayna. Dantex jupar jak"achasisinx ikiñar qunt"asïna.
  
  "Jupar yuspärañasawa, uk iyaw sañajawa. Janitï nayax lurawaykta uka jan wali hooliganismo, óa é stas horas ukax utjkaspän ukhax aka psicópata ukan desmayamiento hechizonakapax uraqpachan yänakaparuw tukuspäna. Jichhajj kuna jan walinakatï utjki ukanakat juma pachpaw aprovechasiñ munta ukat janiw uk lurañjamäkänti. Ukajj cheqäskapuniwa. Jichhax yatiñanipxam ukat ukhamakiw jaytañäni. Nayax janiw exclusividad ukax utjkaniti, ukampis ajanuparux qhispiyarakïwa. ¿Kunsa jupajj nayarojj sista?
  
  -Gribacionanaka... -ukat muzitó yaqhipa jan amuyt"kaya arunaka.
  
  Dantex yatiyirin nayrapar llamkt"añkamaw qunt"asi.
  
  -¿Somo, jumax sasma, encanto?
  
  Andreax akham sänwa: "Nayax fuck you, jumax bastardo sasaw sista" sasa.
  
  Ukat mä cenicerompiw pʼeqepar jawqʼjta. Simo ukan qala vidriopax superintendenteruw ch"allt"äna, ukat jupax p"iqip amparapampiw katthapïna, arnaqasïna. Andrea kullakaxa sartasitaynawa, llakt"asitayna ukatxa payïri kuti churañ yant"atayna, ukampisa maynixa más ráya jiskt"asitaynawa. Nayax amparapampiw katxaruyäta, kunapachatix cenicerox ajanupat mä qawqha patak metros ukch"a jayankkäna ukhaxa.
  
  -Waw Wow. Kunatix jisk"a q"añu warmix garranakaniwa.
  
  Dantex muñecap ch"allt"asisaw amparap t"ijtäna, cenicero jaytañkama. Ukatxa lakaparux ch"ankhampiw ch"ankhachatayna. Andrea Queió kullakajj wasitatwa oraqer jaqontäna, samañatakejj jachaqtʼasïnwa, acerot lurat bolajj pechopar chʼalljjtatap amuyasïna. Superintendentejj jinchupwa jikjjatäna, uka jinchujj wilampiw chʼalljjtäna. Espejot juma pachpaw uñchʼukisma. Jupax chikat jist"antat ch"iqa nayraniwa, ñik"utapanx laq"ampi ukat cigarro ch"uqimp phuqhantatänwa. Uka tawaqur kutt"añamawa ukat mä paso jupa tuqir sarañamawa raxar ch"allt"añ amtampi. Nayatï jupar jawqʼjäyäta ukhajja, uka jawqʼjatapajj yaqhep costillanakap pʼakjañapänwa. Ukampis Andreax wakichtʼatäxänwa. Maynïristi chʼalltʼañatakejj kayup aytäna ukhajja, kawkïr kayutï chʼoqtʼaskäna uka kayuparuw kayump taktʼäna. Dante Kay, alfombra patxan ch"allt"ata, periodistarux baño ukar t"ijt"añapatak pacha churaraki. Nayax punku ch"allt"asta.
  
  Dantex sartasi, chhuxriñchjata.
  
  - Jist"araña, q"añu.
  
  -Fuck you, you son of a bitch -sasawa Andreax säna, jupax atacadorapat sipansa jupa pachpaw juk"amp säna. Jupajj jachatap amuyasïna. Oracionat lupʼiyäta, ukampis Dante chachajj khitinakatakis irnaqtʼaskäna uk amtasiyäta ukat inas jan walïkchiti sasaw amuyayäta. Punkuru taktʼasiñwa yantʼäna, ukampis janiw sinti askïkänti. Punkujj qʼal jistʼarasïna, Andrea jilatarojj perqaruw chintʼäna. Superintendentex wali colerat mantanïna, ajanupax wila ukat colerat punkitänwa. Jupajj arjjatasiñ yantʼäna, ukampis nayajj ñikʼutapat katjjarusaw mä jan sinttʼasir jawqʼjtayäta, ukaw suma ñikʼutap chʼiyjäna. Ukampis llakisiñaw jukʼamp chʼamampi katjäna, ukat janiw kuns lurañjamäkänti, jan ukasti amparanakapsa ajanupampiw muyuntäna, ukat qhuru animalapar qhespiyañ yantʼäna. Dante chachan ajanuparux pä wila surco lurañ atipxta, jupax colerasiñaruw puri.ó aún mas.
  
  -¿Donde estan?
  
  -Kuns jumax...
  
  -¡¡¡ DÓNDE ukax mä...
  
  -...infiernoru puriñkama
  
  -... MANQ'AÑA!!!
  
  Jupax p"iqip baño espejo ukarux wali ch"amampiw ch"allxtayäna, janïr nayraqatap él ukar samart"ayasa. Uka telarañajj espejot taqe cheqanwa jalnaqäna, ukat chika taypinjja mä muruqʼu wila chʼaphiw jaytäna, uka wilajj jukʼat jukʼatwa uka concharuw saraqanïna.
  
  Dante kullakajj pʼakjata espejot jupan pachpa uñnaqap uñkatañapatakiw luräna.
  
  -¿ ¿Jumajj sarantañ munasmati?
  
  Mä akatjamatwa Andrea kullakajj wakisjjaspa ukham amuyasïna.
  
  - Uka basura baso - murmura.
  
  -Walikiwa. Ch"iqa amparampix katxaruña ukat katxaruña. Ukat jan tukusxañamawa jan ukax chuchunakam khuchhuqasin manq"antañamawa.
  
  Andrea kullakajj uka yatichäwinakarjamaw uka disco Dante chachar katuyäna. É Nayax uñakipt"ä. Khitimpitï uñtʼasipkta ukar uñtasitawa
  
  -Walikiwa. ¿Ukat mayni llätunka?
  
  Periodistax saliva manq"antawayi.
  
  - P'akhisiña.
  
  - Ukatxa shit.
  
  Andrea sinti, jupax cuartoruw kutt"awayxäna, chiqans niya mä metro chikataniw t"ijtäna, Dante juparuw jaquntäna. Nayajj ajanujaruw amparanakajar katjjarusajj alfombra patjjar puriyäta.
  
  Nayax janiw kunas utjkituti, maldición. ¡Janiw nayajj ukanak utjkituti! ¡Piazza Navona, Colorado markan maldito basuranak uñakipt"apxañäni!
  
  Superintendentejj jachaqtʼasisaw jakʼachasïna. Jupax pampan ikiskakïnwa, wali jank"akiw samsuwayxäna ukat wali kusisitaw samasïna.
  
  "Janiw amuyktati, ¿janich ukhamäki, ¿janich ukhamäki? Taqi kunatix lurañamäki ukax uka malditos disconak churañakiw wakisïna ukat jumax utar kutt"anismawa ajanuman mä ch"uxña ch"akhampi. Ukampis janiw ukhamäkiti, jumax amuyta, nayax Diosan yuqapax Dante-r mayisiñapatakix wakicht"ataw jikxatastxa, ukat akax janiw ukhamäkaspati. Kunattix jukʼamp jachʼa arunakaruw sarañäni. Uka jan walt"äwit mistuñatakix ch"amamax pasawayxiwa.
  
  Mä kayux periodistan janchipan mayni ladopar uchañawa. Pistola apsusin pʼeqepar uñachtʼayañamawa. Andrea kullakajj wali ajjsarirïkchïnsa, mayampiw nayranakapar uñtäna. Aka cabritojj taqe kun lurañsa yatirakïnwa.
  
  - Janiwa ch"axwañakiti. Walja ch"axwawinakaw utjani", sasaw nayrat sipans juk"amp jan iyawsayas säna.
  
  -¿Kuns yatta, warmi? Mä kutix jiwxä ukhaxa, jumanakax mä razonanïpxätawa.
  
  Ukat bolsillopat mä silenciador apsu, ukat pistolan calzoncilloparuw roscañ qallti. Andrea kullakajj wasitatwa jiwañ arsüna, jichha kutin jan sinti jachʼat arsüna.
  
  -Tirala, Fabio ukat juk"ampinaka.
  
  Dantex kutt"anxänwa, ajanupanx muspharkañaw qillqt"ata. Dicanti ukat Fowler jupanakax ikiñ uta punkun sayt"atäsipkänwa. Inspectorajj amparanakaparuw pistola aptʼatäski, ukat sacerdotejj kawkïr llavempitï mantawaykta uka llave eléctrica aptʼatäski. Dicanti sat insignia ukat Fowler sat chachan insigniapampiw uka insigniajj wal yanaptʼäna. Qhipüruw puripxta kunatix janïr allí habí ukar sarkasax Albertan utapan pusinir puripkta ukanakat mä sutimp uñakipt"awayta. Jupanakax maraparjamaw uñt"ayapxäna, español periodistanakat sullkapat qalltapxäna, Olas, jupax mä equipo de televisión ukan yanapiripjamaw jikxatasïna ukat q"uma ñik"utaniwa, jan ukax kunjamtï nayax sisktxa, jupax wali suma uñnaqt"aniwa.; hotelapan parltʼasir recepcionista. Andrean hotelankir jaqejj ukhamarakiw wali sum parlirïna.
  
  Dantex Dicanti pistolaparuw uñch"ukiskäna, janchipax jupanak tuqiruw kutt"äna kunawsatix pistolapax Enka-r arktäna, Andrea-ruw uñch"ukiskäna.
  
  , janiw ukham lurkätati.
  
  "Italiano uraqin mä comunidadankir mä markachiriruw atacasma, Dante. Nayax kamachinak phuqhayirinakat irnaqt"irïtwa. Jupajj janiw kuntï lurañjamäki ukat jan lurañjamäki uk siskituti. Pistola alayaru uchañamawa jan ukax uñjapxitawa obligat ch"axwañataki.
  
  "Dikanti, janiwa amuyasktati. aka warmixa jan wali jaqiwa. Jupajj Vaticano markankir imantat yatiyäwinakwa lunthatasïna. Jupax janiw razonanakar axsarkiti ukat taqi kuns t"unjaspawa. Ukanxa janiw kunas sapa maynix utjkiti.
  
  Jupax nayrax uka arunak arsuwayxitu. Ukat juma pachpaw walja qʼal jan wali lurañanakan chikañchasta, uk nayratpachwa amuyasta.
  
  Dantex uñjkañaw colerasïna, ukampis taktikwa mayjt"ayañ amtäna.
  
  -Waliki. Lunthatat sobrenakampi kuns luräna uk yatiñatakikiw Vaticano markar irpañ munta. Naya pachpaw jumanakan jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñamatak garantizta.
  
  Andrea kullakajj uka arunak istʼasajj samaqtʼasïnwa. Janiw yaqha minuto uka jan wali jaqimp sarnaqañ munkti. Kayunakax wali juk"at muytayañ qalltañamawa, ukhamat cuerpomar mä chiqar puriyañataki.
  
  -Janiwa -sasawa Paolaxa säna.
  
  Superintendenten arupax jukʼamp qhururuw tukuwayxäna. Se dirigio ukax mä Fowler satawa.
  
  -Anthony sat jilata. Janiw ukham lurañapatak jaytkasmati. Janiw taqi kuns uñachtʼayañapatak jaytksnati. Cruz ukat Espada.
  
  Sacerdotejj wali amuyumpiw jupar uñkatäna.
  
  "Akanakax janiw nayan chimpunakajäxiti, Dante. Ukat jukʼampi, jan juchani wila wartañataki chʼaxwäwir mantapxani ukhaxa.
  
  Ukampis jupax janiw jan juchanïkiti. ¡Sobrenak lunthatapxam!
  
  Dante chachajj janïr arstʼañ tukuykäna ukhajja, Andrea kullakajj kawkhantï walja tiempo thaqkäna uka cargoruw puriwayjjäna. Mä juk"a jakhüwi ukat kayump alayaru jaquntañamawa. Janiw taqi ch"amapampix uk lurkänti -ukat janiw jan munatapat lurkänti- jan ukasti amtäwip nayrar sartayatapatakiwa. Nayax uka cabritor chiqak pelotanakar ch"allt"añap munta. Ukat uka chiqanwa tukuyta.
  
  Kimsa kunas mä kutikiw pasäna.
  
  Dantex Aun-ax katjkän uka disco jaytawayi ukat ch"iqa amparapampiw yant"äw culonak katthapïna, ch"iqa amparapampiw pistola-rux liwxatäna ukat gatillo apsuñ qalltäna. Superintendentex mä trucha ukham uma taypit mistunïna, kunattix wali llakitaw samasïna.
  
  Dicanti jupax kimsa thakhin Dante jupar jaljañ jayaruw puri ukat p"iqip ch"uqt"asisaw magopar jaquntäna.
  
  Fowler jupax chikat segundo arsuñ tukuyatatx reaccionawayiwa - janiw yatisktanti kunatix reflejos ukanakax chhaqhatapata, jan ukax kunatix situación ukar uñakipt"atapata - ukat pistola ukarux jank"akiw saratayna, ukax, ch"axwatas utjkchispas, ukax ch"axwaskakiwa.Apuntando Andrea sat kullakaruw uñtʼäna. Nayax Dante-n ch"iqa amparapamp katxaruñ atipxta, niya pachpa pachan Dicanti-n amparapax Dante-n pechopar ch"allt"ata. Uka pistolajj techoruw chʼalljjtäna.
  
  Kimsanpachaw jan walt"ayat jaltxapxäna, yeso granizompi ch"allt"ata. Fowler chachajja, superintendenten amparap jan jaytasa, kawkhantï amparapajj amparapamp mayachatäki uka cheqanwa pä ampar lukʼanap chʼalljjtayäna. Dantex pistolap antutäna, ukampis nayax inspectoran ajanupar qunqurtʼayañ atipxta, ukat jupax jan amuytʼasisaw ladopar jaltawayxäna.
  
  Fowler ukat Dante jupanakax ukaruw mantapxäna. Fowler jupax ch"iqa amparapampiw pistola nayrïr amparapat katxaru. Kupi amparapampiw revista apsuñ mecanismor chʼalljjtayäna, ukat wali chʼamampiw oraqer jaqontäna. Mayni amparapampiwa RekáMaran amparapat bala apsuwayxäna. Pä kuynt"awi rá pidos más ukatxa tambor phust"iriruxa amparaparu katxaruña. Nayax cuarto taypiruw jaquntawayta ukat pistola pamparuw jaquntawayta, Dante chachan kayunakaparu.
  
  "Jichhax inamayakiwa.
  
  Dantex jachaqt"asisaw p"iqip amparapar jaquntäna.
  
  "Janiw jumax sinti luqtktati, jilïr jaqi.
  
  -Demuestralo sat chachan sutipa.
  
  Superintendentejj tatakuraruw jawqʼjäna. Fowler jupax amparap jaqunukusaw mä chiqar sarxäna. Niya ajanu-nayraqata Dante-n ajanupar jaquntatäna, amparaparu ch"allt"asa. Dantex ch"iqa tuqir uraqir puri, ukatx Fowler jupax yaqha tuqiruw jaltxatayna, ukampirus Dante-n ch"uqi ch"iqaparuw costillanak taypin jikisïna. Keio uraqiru, kisunakapa ch"allt"ata, jachaqt"asis.
  
  - Jupaxa oxidawa, jilïri jaqi.
  
  Dantex pistola ukat revista apt"asiwayi. Janiw tiempopar jikxatañatakisa ukat tiempopar usktʼañatakis tiempox utjañamäkiti, ukampis janiw armax chiqaparu jaytañjamäkaniti. Jank"akipanx janiw amuyaskänti Dicantix mä arma apnaqañapatakix utjarakïnwa, ukampis suerteniw inspectoran janchipan qhiparäna kunatix jan amuyt"asisaw jaquntatäna.
  
  Superintendentex uñch"ukisïnwa, ba ukat armario ukan uñch"ukiskäna. Andrea Otero jupax janiw utjxänti, ukat Habi jupax ch"axwañ pachan jaquqanir disco ukax janiw utjxänti. Ventanat mä wila ch"allt"atax anqäx uñch"ukiñapatakiw yanapt"äna, ukat mä juk"a pachax periodistax uma patxan Cristor uñtasit aire ukan sarnaqañ yatiñaniwa sasaw amuyayäta. Jan ukax juk"ampirus, jalnaqt"aña.
  
  Jupax jank"akiw amuyasïna, kawkir cuartotï ukankapkäna ukax mä jak"ankir edificion tejapan alturapankänwa, uka edificiox Santa Mar de la Paz sat suma monasterio Bramante sat jaqin luratänwa.
  
  Andreax janiw khitis uka monasterio luratayna ukx amuykiti (ukat chiqans Bramante jupax Vaticano markan San Pedron nayrïr arquitectopawa). Ukampis punkunakax pachpakiw uka marrón azulejonakax alwa inti jalsun qhant"irïna, nayra turistas ukanakan jan chuymap ch"allxtayañataki, jupanakax monasterio ukan sarnaqapxirïna. Jupax teja ukan mayni puntaparuw puriñ muni, ukanx mä jist"arat ventanax qhispiyasiñ arsuwayi. Nayajj niya chika thakinkäyätwa. Monasterio ukax pä jach"a niveles ukan jikxatasi, ukhamat teja ukax patio qalanak patxaruw jan walt"ayirjam warkt"ata, niya llätunk metros alturani.
  
  Kunjams t"aqhisiyatax genitales ukanakap jan yäqasa, Dantex ventanaruw saratayna ukat periodistar arktasaw mistuwayxatayna. p"iqip muytayasax kayunakap tejas ukar uchat uñjäna. Jupax nayrar sartañ yant"äna, ukampis Dante-n arupaw jark"äna.
  
  -Aliqakiña.
  
  Andrea kullakajj kuttʼanjjänwa. Dantex mä jan apnaqat pistola juparuw uñch"ukiskäna, ukampis janiw uk yatkiti. Nayax jiskt"asiristwa, ¿aka waynax -jan ukax loco ukhamäpachati, testigonak nayraqatan wali urut pistolap jaquntañataki? Kunattix turistanakax jupanakar uñjapxäna ukat pʼiqip patxan kuna escenatï paskäna ukxa wali kusisitaw lupʼipxäna. Uñch"ukirinakax juk"at juk"at jilxattawayi. Mä kunatix Dicantix jan amuyt'asis cuartopan pampan ikiskäna ukax mä libron uñacht'äwip janiw utjkänti kunatix psiquiatría forense ukanx "efecto" ukham uñt'atawa, mä teoría ukax mä prueba ukhamaw apnaqasispa sasaw amuyäna.kunatix uñacht'ayaski) ukax uñji, kunawsatix uñch"ukirinakax mä jaqir jan walt"ayat uñjapki ukanakax jilxattaski ukhamarjamax maynix jan walt"ayat jaqir yanapt"añapatakix juk"ampiw jilxattaski (ukatx maynix jan walt"ayat jaqir yanapt"añapatakix juk"ampiw jilxattaski). amparam luqxatañamawa ukat amigonakamar yatiyañamawa, ukhamat jupanakax uñjapxañapataki).
  
  Uñnaqanak jan yäqasa, Dantex qunqurt"ataw juk"at juk"at periodista tuqir saräna. Jakʼachasisinjja, uka disconakat maynïr amparapan aptʼatätap wali kusisitaw uñjäna. Debí kullakax chiqpachapuniw arsu: Nayax wali idiota ukhamätwa, ukat qhipa sobrenak jaquntawayta. Ukhamatwa uka qillqatax jukʼamp wakiskirïxi.
  
  -Disco churapxita ukat nayax sarä -sasa. Nayax juramento lurta. Janiw nayax daño -mintió Dante.
  
  Andreax jiwañkamaw axsaräna, ukampis jan axsartʼirïtapa ukat jan axsartʼirïtap uñachtʼayäna, ukax Legión markankir mä sargentoruw pʼinqachaspäna.
  
  -¡Ukat laq"a! Mistxapxam jan ukax nayax juparux ch"axwapxäma.
  
  Dante chachajj chika thakinwa saytʼasïna. Andrea kullakajj amparap luqtäna, caderapas mä jukʼa chʼoqtʼasïna. Mä sanu gestompixa, discox Frisbee ukham t"ijti. Uraqir llamktʼasax pʼakjasispawa. Jan ukax mañana ukan k"acha thayapan disco deslizante ukar uñakipt"añamawa, ukat mä peeps ukamp aire ukan katjañamawa, ukhamat janïr monasterio ukan monasterio ukar puriñkamax tiemponïkipanx ch"amakt"añapataki. Ukat ukatsti, Adios.
  
  Sinti jach"a riesgowa.
  
  Uka tablanakaw utjäna. ¿Kunsa aka tuqinxa lurañasa? Uñisirinakaruw mayjtʼayañama, balanzajj jumar yanaptʼañkama.
  
  -Beñorita -sasawa jach"a jach"a jach"a tukusa säna, "janiwa saltamti" sasa. Kunas uka cargor puriñapatak chʼamañchtʼäna uk janiw yatkti, ukampis jakäwijj wali sumawa. Uka toqet lupʼisajja, walja razonanakanïtamwa amuyasïta.
  
  Jïsa, ukajj walikïskiwa. Jak"achasipxam, wila ajanu loco ukar yanapt"añataki, jupax teja ukar makhatatayna, jiwayasiñ amtasisa, jupar katxaruñ yant"añapataki, ukhamat jan khitis amuyañapataki kunapachatix disco apsuwaytxa ukat kunapachatix jupax mä nuwasïwin jan qhispiyañjamäki ukhax juparuw t"ijtxa.. Jan walt"äwi. De Dicanti ukat Fowler jupanakax nayraqatw alaxpachat uñjapxi. Jupanakax kunjams ch"amanchañ yatipxi.
  
  -Janiwa salt'añati! Familiamat amuytʼañäni.
  
  -¿Ukampis kuna infiernotsa parlaskta? Andrea kullakaxa jiskt"asitaynawa- ¡janiwa saltañatakisa lup"iskti!
  
  Uka alayatxa, uñch"ukirinakax amparapampiw ch"iyar ch"iyar ch"iyar jaquntapxäna, teléfono ukat #233;teléfono ukan llavenakap ch"allt"añat sipansa ukat policía ukar jawsañat sipansa. ". Qhispiyirix pistola amparapan apt"atapax janiw khitirus muspharkañjamäkänti (jan ukax, inas, kuntix uchatäkän ukx jan yaqhachkchïnti).233;Kupi amparat qhispiyiriruw jiskt"ta.) Dantex manqhankir estadopat kusisitaw jikxatasi. Sapa kutiw mä tawaqu yatiyiri warmi jak"an jikxatasirïta.
  
  - ¡Jan axsaramti! ¡ ¡Nayax policiatwa!
  
  Andrea kullakajj kuntï maynit parlañ munkayäta uk wali qhepatwa amuyasïna. Jupax niyaw pä metrot juk"ampi jayankxäna.
  
  -Jan jak"achasimti, cabra -sasa. ¡Ukax jaqukipapxam!
  
  Uka aynachatjja, jupaw jaqontasiskäna sasin istʼapkaspa ukhamwa uñjirinakajj amuyapjjäna, kunattejj amparapan kattʼat discopar jukʼakiw istʼapjjäna. "Janiwa, janiwa" sasin arnaqasipxäna, ukat yaqhip turistanakax Andrearux wiñay munasiñap yatiyapxarakïnwa, jupax jan kuna usun uta patat saraqani ukhaxa.
  
  Uka pachparakiw superintendente ukan ch"ukut amparanakapax niyaw periodistan q"ala kayunakap llamkt"äna, jupax él. Éstax mä juk"a qhipäxar kutt"awayxäna ukat mä qawqha patak metros ukch"a liwxatasïna. Jaqinakax (kunatix niya phisqa tunk jaqinakaw monasterio ukanx utjapxäna, ukat yaqhip invitadonakas hotelan ventananakapat uñch"ukipxäna) samañap katxarupxäna. Ukampis ukapachax mayniw arnaqasïna:;
  
  "¡Uñtapxam, sacerdote!
  
  Dantex ukham tukuwayxiwa. Fowler jupax uta pataruw sayt"atäskäna, sapa amparapan mä azulejo apt"ata.
  
  -¡Aquí janiwa, Anthony! -sasawa superintendentexa jach"at arsüna.
  
  Ukax mä pareció escucharle. Nayax Supay Punterompiw mä azulejonak jupar jaquntawayta. Dantex suertenitaynawa, jupax amparapampiw ajanupar ch"uqt"asïna. Janitï ukham lurkaspäna ukhajja, inas kunapachatï azulejojj nayrïr amparapar wal chʼalljjtaykäna ukhajj istʼkta uka crujientejj pʼakjata chʼakhapakïspänwa, janiw nayrir amparapäkaspänti. Jupax... teja patxaruw jaquntawayi ukat rollo... chhuxriñchjasi. Mä milagro tuqiw ledge ukar katxaruñ atipxatayna, Bramante irpirin p"iqinchat yatiñan escultor ukan lurat wali aski columnanakat mayniruw kayunakap ch"allt"äna, phisqa patak per nos atrás. Khitinakatix uñch"ukirinakar jan yanapt"apkän ukanakakiw Dante-rux ukham lurapxäna, ukatx kimsa jaqiw aka p"akjat camiseta pampat apsuñ atipxatayna. Ukat jan amuytʼasirïtapat yuspärta.
  
  Uta patatjja, Fowler jilatajj Andrea kullakaruw pʼeqtʼäna.
  
  "Askiw, Orita Otero, janïr taqi kunas lurañ tukuykipanx cuartoruw kutt"añama.
  
  
  
  Hotel Rafael sat cheqanwa jikjjatasi
  
  Jaya febrero phaxsina, 2
  
  Jueves 7 uru achuqa phaxsit 2005 marana 09:14 pacharuw purini.
  
  
  
  Paolax jakirinakan akapachar kutt"awayxänwa ukat mä milagro jikxatäna: Fowler tatan uñjir amparanakapax mä q"uma toalla nayraparuw uchapxäna. Ukat jankʼakiw jan sinti sum jikjjatasjjänti, cuerpopajj janiw amparapankkänti, ukatwa arrepentisiñ qalltäna, kunattejj pʼeqepajj wal usutäna. Jupax pachaparuw sartawayi, ukat pä policía ukanakamp jikisiñataki, jupanakax qhipharux hotelan cuartoparuw mantapxäna, ukat jupanakarux suma thayampiw q"umachasipxañama sasaw sapxäna, ukhamat wali amuyumpi.237;taqi kunas apnaqatäxänwa. Dikanti jupanakarux juramento luratayna ukat k"ari yatiyäwinak churatayna, janiw taqinix jiwayasiñ munapkiti ukat taqi kunas pantjasiwiwa. Oficiales ukanakax uñch"ukipxäna, mä juk"a musphart"ataw aka chiqan jan walt"awinakatxa, ukampis ist"apxäna.
  
  Ukañkamasti, bañonjja, Fowler chachajj Andrean nayraqatap askichañwa yantʼaskäna, espejonakamp jikisisajj chʼajjwatänwa. Kunawsatix Dikantix guardianakat jithiqtawayi ukat perdón mayisir uñch"ukiskäna uka pachanx tatakurax periodistaruw ukatakix lentes munasini sasaw säna.
  
  "Pusixa nayraqataru, päxa ceja patxankiwa. Ukampis jichhajj janiw hospitalar sarañatakejj tiempo ina chʼusar aptʼkaspati. Nayax kuntix lurañ munktan uk yatiyapxäma: niyaw Bolonia markar sarir taxi ukar mantañampïskta. Ukatakejj niya pusi horanakaw pasäna. Taqinipuniw suma amigojarux suyt"apxi, jupax mä qawqha puntonak churitani jan ukax mä qawqha puntonak churani. É Nayax aeropuerto ukar irpapxäma ukat avión ukan avionaparuw mantapxäta, ukax Madrid, Vía Milán markar sarañapawa. Taqinipuniw jan kuna jan walt"äwin uñjasipxañapa. Ukat mä pä marat Italia markat jan kuttʼaniñatakiw chʼamachasiñama.
  
  -¿Janit Nápoles ukan mä avión katjañax askïkaspa? Dicanti jupax uka taypinkänwa.
  
  Fowler chachajj wali amuyumpiw jupar uñkatäna.
  
  "Dottora, kunapachas... uka jaqinakat qhispiñax wakisispa ukhax jan Nápoles ukar t"ijt"amti. Jupanakax taqinimpiw sinti jikisipxi.
  
  - Nayax sañ muntwa, jupanakax taqi chiqanw contactonakanïpxi.
  
  "Llakiskañawa, jumax chiqaw sasma. Vigilanciax janiw jumatakis ni nayatakis askïkaniti.
  
  Jiwasax nuwasiñaruw sarañäni. Jupaw jiwasan layku saytʼasini.
  
  Fowler Gardo, mä minuto amukt"añamawa.
  
  -Inasa. Ukampis jichhax nayrïr amtäwix Señorita Otero-r Roma markat apsuñawa.
  
  Andrea, jupax ajanupax janiw mä chhuxriñchjasiñ jaytkänti (kunatix escocés nayrapan usuchjatapax wal wilax mistuwayxi, Fowler jupar yuspajarasinx juk"amp wilax mistuwaykchisa), Andrearux janiw uka aruskipäwix gustkänti, ukat jupax janiw kuna jan walt"awis utjkaniti sasaw amtäna. khitirutix amukt"as yanapt"kta uka. Tunka minutonakatjja, Dante jilatarojj teja patat chhaqtjjatap uñjasajja, mä jachʼa samarañwa jikjjatasïna. Fowler sat chacharuw tʼijtjjayäta ukat panpachaniw kunkapar chintʼayäta, panpachaniw tejat liwjjatapjjañapatak jan waltʼayayäta. Fowler jupax mä juk"a qhanañcht"awayi, Vaticano markan estructura organizativa ukanx mä sector wali específico ukaw utji, ukax janiw uka tuqit uñt"ayasiñ munapkiti, ukat ukatw jakäwipax jan walt"ayata. Uka sobrenakan jan wali lunthatasitapatjja, tatakurajj janiw kuns arskänti, ukajj wali sumwa qhanañchasïna. Ukampis jichhax amuyunakaparux impuesto ukham uñt"ayaskäna, ukax periodistarux janiw gustkänti. Jupax tatakuraru ukhamarak criminólogo ukarux yuspajarawayiwa, jupanakax pachaparuw qhispiyapxäna, ukampis janiw chantaje ukar katuyasiñ munkänti.
  
  "Janiw kawkirus sarañ amtaskti, mayiraktwa. Nayax periodista acreditado ukhamarak amigojax mí markan irnaqt"i, Conclave markat yatiyäwinak apaniñataki. Ukat nayax yatipxañam munta, mä jach"a conspiración uñt"ayawayta, walja cardenales ukat mä policía italiana ukan jiwatapat mä psicópata ukan jiwatapat imt"añataki. Globe ukax mä qawqha muspharkay ésta información tapanak uñt"ayani, taqi ukanakax nayat sutimp uñt"atawa.
  
  Sacerdotejj pacienciampiw istʼani ukat taqe chuymaw istʼani.
  
  "Siñ orita Otero, nayax wali askit uñjta jan axsart"irïtamxa. Uñtʼkta uka walja soldadonakat sipansa, jukʼamp chʼamanïtawa. Ukampis aka anattʼäwinjja, kunatï valoranïkta ukat sipansa jukʼampwa munasini.
  
  Periodistax mä amparapampiw nayraqatapar ch"uqt"at vendaje ch"uqt"äna ukat kisunakap ch"allxtayäna.
  
  "Janiw yatiyäw uñt"ayañkamax kuns lurañ atinapktati.
  
  "Inas jïsa, inas jan ukhamäkchiti. Ukampis janiw nayax mä yatiyäw uñt"ayañ munkti, onorita. Janiw sumakïkiti.
  
  Andrea kullakajj jan amuytʼasisaw jupar uñkatäna.
  
  -¿Somo siwa?
  
  "Simplificación: disco churapxita", sasaw Fowler jupax saraki.
  
  Andreax sartasi, wali muspharkañawa. Jupajj wal colerasïna ukat discojj pechoparuw wali chʼamampiw chʼalljjtäna.
  
  "Janiw yatkti jumax uka fanaticos ukanakat maynïrïtamxa, jupanakax jamasat jan yatiyañatakiw jiwayañ munapxirïta. Jichhakiw sarjjä.
  
  Fowler kullakajj bañoruw wasitat qontʼasiñapkamaw thaqhäna.
  
  - Naya pachpatakixa, Evangelio qillqatat yatichañ arunakax akham ist"asi sasaw amuyta: "Chiqaw qhispiyapxätam 37", ukat nayax juma lantix utjaskä ukhax jumar jak"achasisinx sacerdote, khititix nayra pachanx pederasty ukan irnaqäna, loco ukhamaw sarawayxäna ukat quqa muytasin jawq"jarakïna. ah, cardenales ukanakax cuchillonakampi. Inas Iglesiajj mä kutikiw amuyaspa, sacerdotenakajj sapa kutiw ukat taqe jaqenakat sipansa jukʼampïpjje. Ukampis taqe kunas jumatakis nayatakis waktʼatawa. Nayax janiw akax uñt"atäñap munkti kunatix Karoskix yatiw uñt"ayasiñ munatapa. Kunapachatï mä qhawqha tiempojj pasawayjje ukat taqe chʼamachasitamajj jan phoqasjjatap uñjäta ukhajja, yaqha amtar puriñamawa. Ukatxa inas uka aptʼasiñäni ukat jakäwinak qhispiyaraksna.
  
  Uka horasanjja, Andrea kullakajj tʼunjatäjjänwa. Ukax qarjaña, llakisiña, qarjaña ukat mä arumpix janiw arsuñjamäkiti. Aka jikxatawixa, chika taypinxa fragilidad ukatxa jupa pachpa khuyapt"ayasiña, ukaxa kunapachatixa jaqixa amuyasixa wali jisk"akiwa universo ukar uñtasita. Nayax Fowler juparuw uka disco katuyawayta, p"iqix amparanakap taypiruw uchasta ukat jachtwa.
  
  - Irnaqawi chhaqhayaña.
  
  Sacerdotejj jupat khuyaptʼayasiniwa.
  
  -Janiwa, janiwa. Naya pachpaw uk uñjä.
  
  
  Kimsa horanak qhepatjja, Estados Unidos markankir Italia markankir embajadorajj Niko sat jilataruw Globo sat directorapar telefonot jawsäna. Roma markan uka papelan enviado especial ukar empresajan autopamp chʼalltʼatajat perdón mayisiyäta. Payïrix, versión ukarjamaxa, uka jan walt"awix nayrïr uruw utjawayi, kunawsatix autox aeropuerto ukanx taqpach velocidadamp saraskäna. Wali askiwa, conductorax tiempoparuw freno luratayna, ukhamat estrofa ukar jan puriñapataki ukat p"iqin mä jisk"a usuchjasitapat sipansa, janiw kuna consecuencias ukanakas utjkänti. Amuyataxa, periodistax walja kutiw irnaqawip sarantañapatak arsuwayi, ukampis embajada ukan irnaqirinakax jupar uñakipapkän ukanakax periodistax mä pä semanaw samart"añapatak iwxt"apxäna, sañäni, ukhamat samart"añapataki. kunatix Madrid markar khitañatakix luraskäna ukax embajada ukan qullqipampiw lurasïna. Chiqansa, ukat kuna jachʼa jan walinaktï profesionalanak lurawaykta ukanak uñjasaxa, jupanakax uka jan waltʼäwinak askichañ munapxänwa. Autonkir yaqha jaqejj jupat wal munasjjäna, ukat entrevistañwa munarakïna. Jupax pä semanatx wasitatw jikisipxätam, ukhamat juk"amp qhanañcht"añataki.
  
  Telefono warktʼasajj The Globe sat revistan directorapajj wal muspharäna. Kunjams aka jan wali ukat jan walt"ayat tawaqux planetat saraqañ atipjatayna uka pachax entrevistan apt"asiwaypachäna ukx janiw amuyañjamäkiti. Nayax ukax jach"a suerteruw uñt"ta. Sinti... envidia ukat munaña... zapatonakapan jikxatasiña.
  
  Nayax nayratpachaw Oficina Oval ukar visitt"añ munta.
  
  
  
  UACV ukan Jilïr Irpiripa
  
  Lamarmora tuqi, 3
  
  Moyércoles, 6 uru achuqa phaxsit 2005 marana, 1:25 jayp"u pacharu.
  
  
  
  Paolax Boyan oficinapar jan llawintasaw mantäna, ukampis kuntï uñjkäna ukax janiw juparux gustkänti. Jan ukax juk"ampirus, khitirutix taqpach uñjkäna ukawa. Sirin jupax director uñkatasin qunt"atäskäna, ukat nayax uka pachaw ajlliwayta sartañataki ukat jan CSI uñch"ukis sarañataki. Ukax punkun jark"aqañ amtawa.
  
  Uywa Sirin...
  
  Inspector General jupax janiw ist"känti ukat chhaqtxarakïnwa.
  
  -Dikanti, janitix kuna jan walt"awis utjktamxa -sasawa Boyxa oficina ukana yaqha chiqatxa säna.
  
  "Ukampis Jefe, nayax aka jaqin mä subordinadopan jan wali sarnaqatapat yatiyañ munta...
  
  "Walikiwa, Inspector. Inspector General jupax nayraqatw Rafael Hotel ukan kunas lurasiski ukanak sum yatiyawayitu.
  
  Paolajj wal muspharäna. Kunjamakitix jupax Fowler jupamp chikaw español periodistarux Bolonia markar sarir taxi ukar uchapxäna, ukatx jank"akiw UACV ukan sede central ukar Boy ukan jan walt"äwip uñacht"ayañatak sarapxäna. Uka jan waltʼäwejj jan pächasisaw chʼamäjjäna, ukampis Paolajj jefepajj periodistar qhespiyañatak yanaptʼani sasaw confiyäna. Sapakiw él ukamp aruskipt"añ amtawayta, chiqans qhip qhipa suyt"äwix jefepax janiw poesía ukap ist"añs munkaniti.
  
  "Jupax Dante ukham uñjatäspawa, mä jan arxatir periodistaruw atacatayna.
  
  "Jupax mä jan walt"äwiw utjawayi sasaw sitäna, ukax taqinin kusisiñaparjamaw askichasiwayi. Amuyataxa, Dante inspector jupax mä testigo ukhamäñ munir jaqiruw samarañ yant"äna, jupax mä juk"a axsarañänwa, ukat panpachaniw juparux atacapxtaxa. Jichhax Dantex hospitalankxiwa.
  
  -¡Ukampis akax jan amuyt"kayawa! Kunas chiqpachapunix pasäna...
  
  -Ukhamarakiw yatiyapxista, aka tuqitx nanakar atinisiñam jaytxapxtaxa -sasawa Boy-ax wali jach"at arsüna. Nayax wali llakitaw jikxatasiyäta jupan amuyupampi, sapa kutiw jan sumankthapiri ukat agresivu Superintendente Dante ukat vecino tatasan jilaparux, ukax, chiqans, naya pachpaw uñjasirïta. Jumax normal lurawinakamaruw kutt"awayxäta ukatx Fowler jupax Washington markaruw kutt"ani. Jichhat uksarux beá sós uka Cuerpo Vigilante ukax cardenales ukanakaruw arxatani. Jiwasatakix jank"akiw Vaticano markarux katuyañäni DVD ukax Karoskix apayanitu ukat español periodistat katuqawayi ukat utjatapat armasxañäni.
  
  -¿Pontierox kunjamasa? Autopsia lurasajj kunjamsa dibujayäta uk amtastwa. ¿ Ukhamaraki é ¿jupax k"arisitaynati? ¿Quién hará justicia jiwatapata?
  
  "Janiw jiwasan lurañasäkiti.
  
  CSI ukax wali llakitaw jikxatasïna, wali chuym ch"allxtataw jikxatasïna, ukat wali llakitaw jikxatasïna. Nayraqatajankir jaqirux janiw uñtʼirjamäkti, janiw kuna jiskʼa tʼaqanakatï jupar munasiñax utjkäna ukanakat amtasxänti. Ukajj kunatsa jankʼak yanaptʼañapatak jaytawayi, ukat mä jukʼakïspawa sasaw llakit jisktʼasïna. Inas qhipa arumax ch"axwañax jan walt"ayat uñjasirakchispa.
  
  -¿Naya laykuti, Carlo?
  
  -¿Perdon ukata?
  
  -¿Qhipa arumax kunatsa? Nayax janiw jumanakax ukham lurañ yatipktati sasin iyawskti.
  
  "Ispettora, achikt"asipxsmawa, jan akax wali wakiskirïkaspas ukham amuyapxamti. Nayan unico interédel ukanx Vaticano markan munañanakap sum yanapt"añax utji, qhanaw jan phuqhañjamäkiti.
  
  Kimsa tunk pusini maranakapanxa, Paola Gem kullakaxa mä chachan arunakapampi kuntixa ajanupana uñacht"ayatapampixa ukham jach"a jan walt"awi uñjatayna. Jupajj janiw kuns kamachtʼirjamäkänti.
  
  "Jumax mä khuchhikïtawa, Carlo. Qhanpacha. Taqini qhipäxan larusipxi ukhaxa, janiw nayatakix askïkiti. ¿Ukhamaxa, ¿kunjamatsa tukuyañ atipxtaxa?
  
  Director Boy jilatajj jinchuparuw qʼellqtʼasïna, ukampis lakapan khathattʼir colerasiñap chhaqtayañwa atipjjayäta. Colerampi atipjayasiñat sipansa, uka arsutapajj mä qhuru ukat tupurjam arunakampi jawqʼjañaruw tukuyäna.
  
  "Alguacil, Inspector ukar puriñkamaw puriwayta. Insignia ukat pistola escritoriojar uchañamawa. Jupax irnaqawipat jaqunukutaw uñjasiwayi ukatx mä phaxsiw payllatäxi, kunawsatix jupax juk"amp sum uñakipañatakix tiemponïñapkama. Utan ikiñar sarañamawa.
  
  Paolax jaysañatakix lakap jist"aratayna, ukampis janiw kuns arsuñ jikxatkänti. Arsuwinakanxa, uka kasta jaqinakax mä tolerable frase jikxatapxapuniwa, triunfante kutt"aniñap suyt"asa, kunapachatix mä despótico jefex ch"amap apt"awayki ukhaxa. Ukampis cheqpach jakäwipanjja, janiw kuns arskänti. Insigniampi pistolampiw mesa patjjar jaqontayäta ukat colchón uñkatasaw oficinat mistuyäta.
  
  Fowler jupax pasillo ukan suyt"askäna, pä policía agentenakamp chika. Paolax intuitivamente amuyasïnwa, tatakurax nayratpach mä lik"i telefono jawsatapa.
  
  "Kunalaykutix akax tukuyañawa" sasaw cientifico forensex säna.
  
  Uka tatakuraxa jachaqt"asïna.
  
  "Jumampi jikisiñax wali askiwa, dottor. Laqañchaw aka señoranakax hotel ukar irpapxitu, yänakax apthapiñataki ukat aeropuerto ukar puriñkama.
  
  Forense warmix amparapampiw katthapïna, amparanakapamp mangaparuw ch"allxtayasïna.
  
  "Tata, ¿maynir jawstʼasmati? ¿ Kunjamasa qhiphartayaña?
  
  -Janiwa axsaraskti -sasawa p"iqi ch"allxtasa säna. Nayax suyt"twa algun día ukax mä suma café ukamp qullañapataki.
  
  Jan kuns arsusaw antutäna ukat pasillot sarawayxäna, ukat guardianakax arknaqapxäna.
  
  Paola kullakajj utan jachañatakiw suytʼäna.
  
  
  
   Instituto San Mateo ukax mä jach"a yatiqañ utawa
  
  Silver Spring, Maryland markanwa jikxatasïna
  
   Diciembre phaxsin 1999 maranwa
  
  
  
  TRÁFICO DE ENTREVISTA #115 USUTA #3643 UKAT DR. CANIS CONROY UKATXA
  
  
  (...)
  
  DR. CONROY: Nayax uñjtwa jumax kuns ullart"askta... Adivinanzas ukat curiosidades. ¿Kuna askinakas utji?
  
  #3643 : Jupanakax wali munatawa.
  
  DR. CONROY: Jutam, mä churapxita.
  
  #3643 : Chiqpachansa jupanakax wali munatawa. Nayax janiw jupanakarux jupanakar gustkänti sasaw amuyta.
  
  DR. CONROY: Nayax adivinanzas ukanakax wali askiwa.
  
  #3643 : Suma. Mä jaqitix mä horan mä p"iya luraspa, ukat pä jaqix pä horan pä p"iya luraspa ukhaxa, ¿qhawqha qullqis mä jaqix chikat p"iya lurañatakix wakisispa?
  
  DR. CONROY: Ukax mä infierno ukhamawa... chika hora.
  
  #3643 : (Larusiña)
  
  DR. CONROY: ¿Kunas jumarux wali munasiñatak tukuytamxa? Chika horawa. Hora, phuju. Chika hora, chika minuto.
  
  #3643 : Doctor, janiw chika ch'usat p'iyanakax utjkiti... Mä p'iyax sapa kutiw mä p'iya (Laughs)
  
  DR. CONROY: ¿ ¿Akampi kuns yatiyañ munasmati, Victor?
  
  #3643: Chiqansa qullirixa, chiqpachansa.
  
  DOCTOR Jumax janiw jan suytʼäwin khitïtas ukhamäktati.
  
  #3643: Jïsa, Conroy sat doctora. Ukat chiqa thak uñacht"ayapxatamat yuspärañajawa.
  
  DR. CONROY: ¿Kunatsa?
  
  #3643: Nayax walja pachaw ch'am tukuwayta naturalezajar t'ijtayañataki, kunatix jan ukhamäkäyät ukhamäñ yant'añataki. Ukampis jumanakar yuspärasaw khitïtsa uk amuyasta. ¿Janit ukham munapkta?
  
  DR. CONROY Nayax janiw jumat ukham pantjaskti.
  
  #3643: Doctor, jumax chiqaw sasma, jumax qhana uñjayawayta. Ukaw suma punkunak jistʼarañatakejj chʼeqa amparanakaw munasi, uk amuyayäta.
  
   D.R. CONROY: ¿Eso eres tú? Ampara?
  
  #3643 : (Laqakiwa) Janiwa, qulliri. Nayajj llavepätwa.
  
  
  
  Dicanti familian utapa
  
  Via Della Croce, 12 ukat juk"ampinaka
  
  Sabado, 9 uru achuqa phaxsit 2005 marana, 11:46 p.m.
  
  
  
  Paola kullakajj mä qhawqha tiempow jachäna, punku jistʼantatänwa ukat pechopan usuchjatanakapas jistʼaratäjjänwa. Wali askiwa, mamapax janiw ukankänti, jupax semana tukuyatakiw Ostia markar saräna, amigonakapar. Chiqpachans cientifico forense ukatakix mä samarañänwa: chiqpachans jan wali pachawa, ukatx janiw Seíor Dicanti ukar imantañjamäkänti. Mä arunjja, llakit uñjasa ukat chʼamañchtʼañatakis chʼamachasispa ukhajja, jukʼamp jan walipunïspawa. Jupajj sapakïñapänwa, ukhamatwa jan sinti llakisisajj jan waltʼäwinakar ukat jan suytʼäwir purtʼasiñapäna.
  
  Jupax taqpach isimp isthapt"ataw ikiñar jaquntasi. Ventanatjja, jakʼankir callenakan chʼajjwañanakapa ukat abril jaypʼujj inti jalsun qhantʼatapajj cuartoruw mantanïna. Ukham cooing ukampi, ukat waranq aruskipäwinak Ch"axwäwit ukhamarak qhipa urunakan kunatix luraskäna ukanakat t"ijt"asax ikiñar puriñ atipxta. Niya llätunk horanak ikiñat qhepatjja, café sat suma thujsapaw amuyupar mantantäna, ukatwa concienciapas sartjjäna.
  
  Mama, jumax wali jank"akiw kutt"anxtaxa...
  
  -Chiqans nayax jank"akiw kutt"anxä, ukampis jumax jaqinakat pantjasipxtawa -sasawa mä ch"ama, suma arumpi rítmico ukat pächasir italiano arumpi säna: Fowler tatan arupa.
  
  Paola kullakajj nayranakap jachʼat jistʼarasïna ukat kuntï luraskäna uk jan amuyasaw panpacha amparapamp kunkapar jaqontäna.
  
  "Amuyasipxam, amuyasipxam, jumax café warantawaytaxa...
  
  Criminólogo ukaxa reguñadientes ukanakaruxa antutaraki. Fowler kullakajj ikiñapan qontʼasisaw kusisita uñkatäna. Amparapanjja, utan cocinat apsut mä copa aptʼatäskäna.
  
  -¿Somox akan mantanitayna? Ukat ímo ukampix policiat qhispiñ atipxatayna? Nayax Washington markar thakin irpapxäma...
  
  -Jan sinti llakisimti, mä jiskt"aw mä jiskt"ampi -sasawa Fowler-ax larusitayna. Kunjams pä lik"i ukat jan suma yatxatat funcionarionakat qhispiñ atipxta uka tuqitxa, jumanakax achikt"asipxsmawa, jan amuyt"awinakajar jisk"achapxañamataki. Kunjamakitix cómo ukax nayax akan uñt"ayawaytwa, jaysawix fícil: ganzúa ukampi.
  
  -Ukaxa qhanawa. Yatichawi vá SIKO CIA, ¿ ¿janich ukhamäki?
  
  - Misa jan ukaxa juk"ampi. Intrusión ukat pampachapxita, ukampis walja kutiw jawst"awayta ukatx janiw khitis jist"arapkituti. Inas jan waltʼäwinakan uñjaschisma sasaw amuyañama. Ukham suman ikiskir uñjasajja, café ukar invittʼañatak arsuwaykta uk phoqañwa amtawayta.
  
  Paolaxa sacerdoten amparapat copa apsusaw sayt"asïna. Jupajj mä jaya tiempo samarañ umañwa umäna. Uka cuartojj calle qhananakampi qhantʼatänwa, uka qhananakajj jachʼa techoruw jachʼa chʼiwinak uñachtʼayäna. Fowler chachajj uka jiskʼa cuartoruw uka chʼamaktʼat qhanan uñchʼukïna. Mä pirqarjja, escuelan, universidadan, Academia FBI ukan diplomanakapaw warktʼatäna. Ukatjja, Natasha kullakajj medallanakapansa ukat yaqhep dibujonakapansa, tunka kimsani maranïñapawa sasaw liytʼta. Nayax wasitatw uka yatiñan ch"aman warmin jan walt"äwip amuyasta, jupax nayra sarnaqäwipat wali t"aqhisiyatawa. Mä chiqax janipuniw wayn tawaqutpach jaytkänti. Kawkïr pirqax ikiñat nayatakix uñjasiñapa uk amuyt"añ yant"am, ukat iyawsapxita, ukhamax amuyapxätawa. Kunawsatix amuyunakapanx almohada ukhat pirqaruw amuyt"at ajanupar dibujki ukhax hospitalan cuartopanw Paolax awkipan jak"apan mä jamuq uñji.
  
  - Aka cafexa wali sumawa. Mamajax wali axsarañjamaw uk luraraki.
  
  - Mä jiskt"awi nina regulación, dottor.
  
  -¿Kunatsa kutt"anpacha, tata?
  
  -Kunaymana amuyumpi. Kunattix janiw jan walt'äwin jaytañ munkti. Aka lunatic ukax jan jaltxañapataki. Ukat kunatix nayax suyt"twa juk"ampinakaw utji, ukax uñjir nayranakat imantatawa. Taqinis apnaqatäksnas ukhamaw amuyasta, jumampi nayampi. Ukhamaraki, nayax iyawstwa jumanakax mä razón wali personal ukanipxasmawa nayrar sartañataki.
  
  Paola fruncio ukat juk"ampinaka.
  
  - Jumax mä razonanïtawa. Pontiero chachajj Ero chachan amigopänwa ukat irnaqer masiparakïnwa. Jichhax llakijax kunjamas jiwayiripampix chiqapar uñjatäspa ukawa. Ukampis jichhax kuns lurasksnati, tata. Jan insigniajampi ukat jan jupamp yanaptʼatajampejja, pä jiskʼa thaya phustʼañakïpjjtwa. Mä juk"a thaya samsuñapatakixa ch"iqiyañäniwa. Ukat ukat sipansa, inas jumax thaqhasksta.
  
  "Inas chiqpachapuni thaqhapxista. Nayax pä policiaruw Fiumicino 38 ukan mä esquina churawayta, ukampis Boy-ax nayar mä orden de búsqueda apsuñkamaw sarani sasaw pächasta. Kunatix markax utjki ukampixa, janiw kawkirus puriykätamti (ukatx janiw sinti chiqapar uñjatäkaniti). Inas jupar tʼijtʼañapatak jaytjjchirista.
  
  -¿ Ukat jumanakan jefenakama, tata?
  
  "Oficialmente Langley markanktwa. Jan oficialjamaxa, jupanakax janiw pächasipkiti, mä juk"a pachax akan qhiparañajawa.
  
  "Qhiparusti mä suma yatiyäwi.
  
  "Kunatix jiwasatakix juk"amp ch"amäki ukax Vaticano markar mantañawa, kunatix Sirin ukarux yatiyatäniwa.
  
  "Walikiwa, janiw uñjkti kunjams cardenales ukanakar jark"aqsna, jupanakax manqhankapxchi ukat jiwasax anqankxañäni ukhaxa.
  
  "Nayax amuyta qalltatpach qalltañasawa, dottora. Qalltatpach aka taqpach maldito jan walt"äwir wasitat uñakipt"añäni, kunatix qhanaw kuns faltawayapxta.
  
  - Ukampis ¿somo? Nayax janiw chiqap materiales ukanakax utjkituti, Karoski ukan taqpach archivopax UACV ukankiwa.
  
   Fowler le dedicó una medios de comunicación sonrisa picara ukax mä jach"a uñacht"äwiwa.
  
   Ukhamajj awisajj Diosajj jiskʼa milagronak churistu.
  
  Jupax Paola warmin escritorioparuw amparapamp uñacht"ayäna, uka escritoriox cuarton mä puntapankänwa. Paolax escritoriopan flexo ukarux qhant"ayäna, ukax Karoski ukan archivop uñt"ayat marrón tapanakan thiya pilap qhant"ayäna.
  
  "Nayaw mä trato churasma, dottor. Jumax kuntix juk"amp sum lurkta uk luraskta: perfil psicológico jiwayir jaqin. Qhipa, taqi kunatix jichhax utjkistu ukanakampi. Jichhax juparux café churä.
  
  Paolax mä juk"a umañampiw qhipa copan umatayna. Jupax tatakuran ajanupar uñch"ukiñ yant"äna, ukampis ajanupax Karoski-n archivop qhant"ir cono de luz anqäxan qhiparäna. Mayampiw Paola Sintix mä presentiment ukanïnwa, jupax Domus Sancta Marthae ukan pasillopanw atacatäna, ukat juk"amp suma pachanakkamaw amukt"äna. Jichhax Cardoso jiwatapatx kunatix luraskäna ukanak mä jach"a lista tukuyasax nayrat sipans juk"ampiw uka intuición ukax chiqaw sasaw amuyasta. Nayax escritoriopan computadorap jist"arawayta. Documentos ukanaka taypinxa mä ch"usa formulario de solicitud ajlliñamawa ukatxa ch"amampiwa phuqhachaña qalltañama, expediente ukanaka pachata pacharu uñakipaña.
  
  "Yaqha café lurañataki wakicht"asim, tata." Nayax uka teoría ukar chiqanchañajawa.
  
  
  
  PERFIL PSICOLÓGICA DE MÄ JIWAÑATAKI TÍPICO NAYATAKI.
  
  
  Paciente: KAROSKI, Viktor ukat yaqhanakampi.
  
  Perfil ukax Dr. Paola Dicanti jupan luratawa.
  
  Usutanakan sarnaqäwipa:
  
  Qillqata uruxa:
  
  Edad: 44 marat 241 marakama.
  
  Alturapaxa:178 cm.
  
  Ukax akhamawa: 85 kg.
  
  Qhanancht"awi: nayranaka, yatiñani (IQ 125).
  
  
  Estado matrimonial: Viktor Karoski jupax mä familia inmigrante de clase media ukan yuritayna, taykapan apnaqata ukat chiqpach jan walt"awinakampiw chikañchasi, religionan ch"amanchatapata. Familiax Polonia markat yaqha chiqar sarxapxi, ukat qalltatpachaw saphinakapax taqpach ukankirinakan qhan amuyasi. Awkix mä jamuq uñacht"ayi, pico de ineficiencia laboral, alcoholismo ukat abuso, ukax juk"amp jach"aptayatawa sapa kuti ukat mä juk"a abuso sexual (castigo ukhamaw amuyasi) kunawsatix uka temax wayn tawaqur purinxi ukhaxa. Uka taykax kunjamsa jan wali chachapax abuso ukat incesto luratayna uk sum yatïna, ukampis jan amuyaskaspas ukhamaw amuyasïna. Jilïr jilatajj awk taykapan utapat tʼijtjja, violencia sexual ukamp ajjsarayasa. Mä sullka jilatajj meningitis sat usump walja tiempo waliptatäjjäna ukhajja, jan khitin uñjkataw jiwjjäna. Sujeto ukax mä armario ukan jist'antatawa, incommunicado aislamiento ukax jaya pachaw taykax "jikxati" sujeto awkipan abuso luratapata. Kunawsatix antutatäxi ukhax awkix familian chimeneapat mistuwayxi ukatx taykaw jaqi kankañap impuesto, aka tuqinx mä pusi infierno axsarañat t"aqhisiyat uñacht"ayat tema ukarux jach"anchayi, ukaruw excesos sexuales ukanakax jan pächasisaw puriyi (sapa kutiw sujeto ukan taykapamp chika ). Uk lurañatakix isimpiw isthapiyaraki ukat castración ukamp ajjsarañkamaw puri. Uka sujeto ukax mä jach"a distorsión de realidad ukaruw uñstayi, mä jach"a trastorno de sexualidad no integrada ukhama. Nayrïr uñacht"awinakax colerasiña ukat antisocial personalidad ukax mä ch"aman sistema de reacciones nerviosas ukampiw uñstañ qalltawayi. Jupax colegionkir yatiqir masiparuw atacatayna, ukat mä reformatorio ukar uchataw uñjasi. Salida ukanx expedientepax q"umachatawa, ukatx 19 urut 241 urukamaw seminario ukar mantañ amti. Jupax janiw mä examen psiquiátrico preliminar ukan paskiti ukat yanapt"ap katuqaraki.
  
  
  Jilïr jaqinakan sarnaqäwipa: Mä trastorno de sexualidad no integrada ukan chimpunakapax tunka llätunk maranit 241 maraniruw chiqanchasi, taykapan jiwatapat mä juk"a pachatxa, jisk"a imill wawar llamkt"añax juk"at juk"at juk"at juk"ampiw jilxattawayi ukat juk"amp jach"arakiwa. Iglesiapan jilïrinakapax janiw kuna mutuyañ jaysäwis utjkiti, jupax agresiones sexuales ukanakaruw puri, ukax mä delicado naturalezaruw puri, kunapachatix sujeto ukax pachpa parroquianakapat juchani ukhaxa. Expedientepanx 89 asaltos menor de edad ukanakar qillqt"atawa, ukat 37 acta total de sodomía ukat mayninakax llamkt"añ jan ukax forzado masturbación jan ukax fellatio.#243;n. Entrevistas ukan sarnaqäwipax uñacht"ayiwa, qawqha extras jan ukax #241; Yaqha tuqinakanxa, sacerdotenakan pederastía ukanakax utjkäna ukhaxa, maynix chacha warmi ikthapiñ munatapampiw sacerdotenakar mantañatakix mä pretexto ukham apnaqañax wakisïna, kunjamtï mä zorrox wallpa uywañ utar mantki ukhama. Ukampis Karoski jilatatjja, kunatsa juramento luräna ukajj mayj mayjänwa. Mamapax uka tuqiruw ch"allxtayäna, coacción uksakamaw sararakïna. Mä parroquiano ukamp jan walt"ayat qhipatxa, nayax atacawayta, Esculapio Ndalo Karoski jupax janiw mä minutos imantaskaspati, ukat uka tuqitx qhipharux Instituto San Mateo ukar puri, ukax sacerdotenakan rehabilitación ukan uñt"atawa. pusi ukat#243;jan walt"awinakan ajanunakapa. Allí Karoski juparux nayra Testamento ukampix wali uñt"ataw jikxattanxa, juk"ampis Bibliampiw uñt"ayasi. Mä episodio de agresión espontánea ukax instituto ukan irnaqiriparux mä qawqha urunak mantañ tukuyatatw lurasi. Aka tuqitx mä ch"aman disonancia cognitiva ukaw inferir ukax sujeto ukan atracción sexual ukat religioso iyawsäwinakap taypin utji. Kunawsatix panpachanix ch"axwapxi ukhax jan walt"awinakaw utji, kunjamakitix mä episodio de agresión del Chacha.
  
  
  Jichha pacha Historia Médica: Sujeto ukax colerasiña uñacht"ayi, ukax agresión reprimida ukan uñacht"ayatawa. Jupax walja jan walinak luratayna, ukanx jach"a niveles de sádismo sexual uñacht"ayäna, rituales simbólicos ukat necrofilia insercional ukanakaw uñacht"ayasïna.
  
  
  Perfil característicoí notable características ukax lurawinakapan uñsti:
  
  - Suma jaqi, chika taypi jach"a yatiñani
  
  - Sapa kuti k"arisiña
  
  -Taqi jan arrepentisiña jan ukax jucha luririnakapar jan sinti llakisiña
  
  - absoluto egoísta ukaxa
  
  -Jan jaqi ukhamaraki chuyma ch"allxtawi
  
  - Sexualidad impersonal ukhamaraki impulsiva, ukaxa munañanaka phuqhañataki amtata, sañäni, chacha warmi sarnaqaña tuqina.
  
  - Personalidad antisocial uka tuqita
  
  -Jach"a nivel de obediencia ukaxa
  
  
  JANIW UTJKITI!!
  
  
  -Irracional amuyt"awix lurawinakapanx ch"amanchatawa
  
  -Walja neurosis ukanaka
  
  - Jan wali sarnaqawixa mä medio ukhama amuyatawa, janiwa mä tukuyañatakikiti
  
  - Suicidio munañanaka
  
  - misión ukar uñtatawa
  
  
  
  Dicanti familian utapa
  
  Via Della Croce, 12 ukat juk"ampinaka
  
  Domingo 10 uru achuqa phaxsit 2005 marana 1:45 AM
  
  
  
  Fowler jupax Dicanti ukar katuykäna uka yatiyäw uñxatt"añ tukuyäna. Nayajj wal muspharta.
  
  - Nayax suyt"twa jan kuna jan walt"awis utjkaniti, ukampis aka perfil ukax janiw phuqhatäkiti. Jupax kuntix jumax nayratpach yatkta uka tuqit mä jisk"a qillqatak qillqt"awayi, Amós. Chiqpachansa, janiw jiwasatakix sinti yanaptʼkiti.
  
  Uka jan wali jaqix sartasïna.
  
  "Janiw ukhamäkiti, tata. Karoskix mä psicológico wali ch"amäki uñacht"ayi, ukatw amuyapxta, juk"amp agresividad ukax mä purapat castrado depredador sexual ukarux mä jaqi jiwayir jaqiruw tukuyi.
  
  "Chiqpachansa, ukax jiwasan teoría ukan chiqapawa.
  
  "Walikiwa, janiw mä maldición lurañax wakiskiti. Yatiyäw tukuyanx perfil ukan uñacht"äwinakap uñakipt"añamawa. Nayrïr llätunk ukanakax serial killer ukar uñt"ayapxi.
  
  Fowler las consultó y asintió ukat juk"ampinaka.
  
  Pä kasta jiwayir serial ukanakax utjiwa: jan wakicht"ata ukat wakicht"ata. Akax janiw mä perfecto clasificación ukhamäkiti, ukampis wali constante ukhamawa. Nayrïrix jan wali jaqinakat parli, jupanakax jank"akiw ukat jan amuyt"asisaw lurapxi, ukat mä jach"a jan walt"awiw uñacht"awinak jaytañataki. Walja kutiw munat masinakapamp jikisipxi, jupanakax jilpachax geográfico ukankapxiwa. Armanakapax amparamp apnaqatawa: mä silla, mä cinturón... kunatix amparapan jikxatapki ukanakxa. Sádismo sexual ukax jiwatat uñacht"ayasi.
  
  Sacerdotejj nayranakap chʼoqtʼasïna. Mä qhawqha horanakakiw ikirïta, ukatwa wali qaritäyäta.
  
  -Disculpeme, ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi. Ukhamarus sarantaskakiwa.
  
  "Mayni chachax, wakicht"atawa, mä jiwayir wali móvil ukhamawa, jupax janïr ch"amampiw jan walt"ayat jaqinakar katunti. Victima ukax mä extra jaqiwa, jupax yaqhip criterios ukar phuqhi. Armanaka ukat baldricos ukanakax nayratpach amuytʼat amtarjamawa, janipuniw kuna jan waltʼäwis utjkiti. Sapríver ukax mä neutral ukan jaytatawa, sapa kutiw wali wakicht"ata. Ukhama, ¿ ¿kawkïris aka pä tama jaqinakat Karoskix utji sasin amuyta?
  
  "Qhanapuniw payïr uñachtʼäwixa.
  
  "Ukax kawkïr uñjiris lurañapawa. Ukampis kuns lursnawa. Jiwasax expedientep uñt"ayaraktanwa. Khitïpachasa, kawkitsa juti, kunsa amuyi uk yattanwa. Taqi kunatix aka qhipa urunakan paskatayna ukanak armasipxam. Karoski markanwa uka instituto ukar mantawayta. ¿Kunas ukajj utjäna?
  
  - Mä impulsivo jaqixa, yaqhipa situacionanakanxa, carga dinamita ukhamxa phallaraki.
  
  - ¿Ukat phisqa sesiones terapia ukxaruxa?
  
  - Yaqha jaqiwa.
  
  -¿ Yatiyapxita, aka mayjt"awixa juk"at juk"atati jan ukaxa akatjamati?
  
  - Ukax wali qhurupunïnwa. Conroy doctorax cintas de terapia de regresión ukanakap ist"añapatak maykäna uka pachax mayjt"äwip amuyasta.
  
  Paolax janïr sarantkasax wali ch"amampiw samsuwayxäna.
  
  -Fowler tata, jan chuym ust"ayasimti, ukampis tunka tunka entrevistanak Karoski, Conroy ukat jumamp churawaykta uk uñxatt"asax pantjasisktawa sasaw amuyta. Ukat uka pantjasitax chiqa thaknam uñtañatakiw yanaptʼapxitu.
  
  Fowler jilatajj amparap chʼoqtʼasïna.
  
  "Dottora, janiw aka tuqitx chuym ust"ayasiñjamäkiti. Kunjamtï jumanakax yatipkta, departamento de psicología ukankchiyätsa, instituto de rebote ukan yatiqawayta, kunatix autoestima profesional ukax taqpach mayjawa. Jumax criminal tuqit yatxatt"atawa, ukat nayax suerteniyätwa jumanakan amuyunakam utjatapata. Ukampis kuntï jupajj jikjjataski uk janiw amuykti.
  
  Paolajj Ndolo jilatarojj akham sänwa: "Uka yatiyäw uñakiptʼam" sasa. "Inconsistencia" uksanx phisqa uñacht'awinak uñt'ayawayta, ukax janiw jiwasan tema ukarux mä organizado serial killer ukham uñjañax wakiskiti. Mä criminólogo libro amparapar apt"ataxa, kawkir yatxatt"irinakas yatiyapxätamwa Karoskix mä wakicht"at ukhamarak jan wali jaqiwa, nayra sarnaqäwipamp uñkatasinx trauma ukan jilxattatapawa. ¿Disonancia cognitiva uka jan walt"äwit uñt"tati?
  
  "Ukax mä estado de mente ukawa, ukanx sujeto ukan lurawinakapa ukat creencianakapax wali mayj mayjawa. Karoskix disonancia cognitiva aguda ukamp t"aqhisiwayi: jupax mä modelo sacerdote ukhamaw uñjasi, ukatx 89 parroquianonakapax pederasta ukhamaw sasaw sapxi.
  
  -Jiwakipuni. Ukhama, jumatix, sujeto, mä convincido, nervioso jaqi, jan kuna intrusiones anqäxat jan walt"ayassta ukhaxa, mä qawqha phaxsitx mä ordinario, jan rastro jiwayir jaqiruw tukusma. neurosis, frivolidad ukat prudencia ukanakat walja cintanak ist"asa, ukanx jupax amuyasiwa, janiw kunakipans abusatäna?
  
  "Aka uñakipäwitx... mä ch"amäkaspas ukhamawa", sasaw Fowler jupax phinq"asis säna.
  
  "Ukax janiw lurañjamäkiti, tata. Conroy sat doctoran uka jan wali luratapajj jan pächasisaw chuym ustʼayäna, ukampis cheqas janiw ukham sinti mayjtʼayaspänti. Juchanakapar jan uñjir fanático sacerdotejja, khitinakatï jan walinak lurapkta ukanakat mä lista jachʼat liytʼasajj colerasi, ukat mä qhawqha phajjsinakatjja, janiw mä organizado jiwayir jaqëkaspati. Ukat amtañäni, nayrïr pä ritual jiwayawipax Instituto ukan pachpaw lurasi: mä sacerdoten mutilación ukat yaqha sacerdote jiwayaña.
  
  "Ukampis, dottora... cardenales ukanakar jiwayañax Karoski ukan luratawa. jupax pachpaw uk iyaw satayna, kimsa etapa ukanx jupan rastronakapaw utji.
  
  "Chiqansa, Fowler tataxa. Karoskix uka jiwayawinak lurawayi sasinx janiw ch"axwkti. Ukajj jukʼamp qhanawa. Nayax sapxañ munsma, kunatsa ukanak luratayna ukax janiw kuntix jumanakax amuyapkta ukat amos ukhamäkiti. Jupan sarnaqäwipan jukʼamp wakiskirïki ukajja, tʼaqhesiyatäkchïnsa sacerdoteruw irptayäta, uka pachparakiw ukham jan walinak lurañatak chʼamañchtʼäna.
  
  Ukax mä comprendió satawa. Ukat wali mulljataw Paolan ikiñapar quntʼasiñapäna, ukhamat jan pampar jaquntañataki.
  
  -Ist"aña.
  
  "Ukhamawa tata. Karoskix janiw mä serial killer ukhamäkiti. Jupa contratado ukhamawa jiwayir jaqi .
  
  
  
  Instituto San Mateo ukax mä jach"a yatiqañ utawa
  
  Silver Spring, Maryland markanwa jikxatasïna
  
   Agosto phaxsin 1999 maran _ _ .
  
  
  
   Aislador ukanx janiw kuna ist"añas ni ch"axwañas utjkiti. Ukatpï jupar jawsir jiskht"asiwix, insistente, demanda, pä Karoski ukarux mä marea ukham mantawayi.
  
  - Victora.
  
  Karoskix jank"akiw ikiñat sartasi, janis kunas paskaspa ukhama. Allí wali él, mayampi. Mä urux jumar yanapt"añatakiw jutta, irpañataki, qhant"ayañataki. Jupar ch"amapataki, munañanakapataki mä sensación ukat yanapt"a churañataki. Jupax nayratpach Conroy doctoran jan sintt"asis yanapt"atapatw renunciawayxäna, jupax microscopio ukamp mä alfiler ukar ch"akkatat mä mariposa uñakipki ukhamarjamaw uñakipäna. Jupajj acerot lurat punkun mayni ladopankänwa, ukampis niyaw cuartopan utjatap amuyasiyäta, jupa jakʼanjja. Mä el podia respetarle, ukax mä juk"a pachanakanwa. Nayax Juparux amuyañjamawa, Jupar irpañjamawa. Walja horanakaw kunsa lurañasa uka toqet parltʼasipjjayäta. Jichhat uksarojj nayajj uk lurañajawa. Jupax sarnaqañapawa, kunatix Conroy-n sapa kuti chuym usuchjayir jiskt"awinakapar jaysañapawa. Jaypʼunakajj kunjamsa lurañapa uk ensayayäta ukat puriniñapsa suyayäta. Semanan mä kutiw uñjapxi, ukampis nayax jupar wal suyaskayäta, horanaka, minutonak qhipäxar jaktʼasa. Amuyunakajan ensayasajj wali jukʼatwa cuchillo afilta, jan kuna chʼajjwañatakisa. Nayajj jupar mayt'astaÉ nayajj jupar mayt'astaÉ. Mä filo cuchillo churarakirïtwa, mä pistola churaraksnawa. Ukampis jan ajjsarirïñapa ukat chʼamanïñapsa mä jukʼakïñwa muni. Ukat había ukax kuntix habí mayiwayki uk luratayna. Nayax juparux chiqa chuymanïtapat uñacht"ayawayta, chiqa chuymanïtapata. Nayraqatxa, mä sodomita sacerdoteruw jan chʼamanïñapatak yanaptʼäna. Mä qawqha semananak habé ukax pederast sacerdote jiwayatapatxa. Jupax jan wali quqanak khuchhuqañapawa, kunjamtï nayax mayiwaykta ukhama, ukat qhiparusti premio katuqañapawa. Akapachankir taqe kunat sipansa, nayajj jukʼamp munkayäta uka premio. Nayajj jumaruw churäma, janiw khitis nayar churkitaniti. Janiw khitis uk churiskituti.
  
  - Victora.
  
  sasaw jupan ukankatap mayitayna. Ukat jankʼakiw cuartot pasäna ukat punku jakʼan qonqortʼasïna, jutïr urunakat yatiyir aru istʼasa. Mä misión ukhat, taqinit jayarst"ata. Cristiano uraqpachan koraz ukanx.
  
  
  
  Dicanti familian utapa
  
  Via Della Croce, 12 ukat juk"ampinaka
  
  Sábado, 9 uru achuqa phaxsit 2005 marana, 02:14 alwa pacharu.
  
  
  
  Amukt"añax Dicantin arunakaparux ch"amaka ch"amakar uñtataw arktawayi. Fowler jupax amparanakap ajanupar aytäna, muspharkañamp jan suyt"äwimp ch"iyjata.
  
  ¿Ukham juykhükiristsa? Jupax jiwayañapawa kunatix jupar kamachita. Dios meío... ukampis ¿kunas mensajenaka ukat ritual ukanakatxa?
  
  "Uk amuytʼasma ukhajja, janiw kunäkisa, Tatay. "Ego nayax chiqapar uñjapxsmawa" sasaw nayraqat uraqin qillqt"ata, ukatx altaranakan pechoparuw qillqt"ata. Amparanaka jariqata, laka khuchhurata... taqi ukaxa siciliano equivalente ukhamawa víctima lakaru mä qullqi uchaña.
  
  "Ukax mä ritual mafia ukawa, ukax jiwatax sinti parlatap uñacht"ayi, ¿janich ukhamäki?
  
  - Ukhampuni. Qalltanjja, Karoski chachajj cardenalanakajj kunatsa juchanïpjjewa sasaw amuyayäta, inas jupanak pachpa jan ukajj sacerdotenakjam jachʼañchatäpjjatap jan wal lurapjjchïna. Ukampis papel bolanakan jaytatäki uka pʼeqeñchäwinakajj janiw kunäkisa. Jichhax nayax amuyta ukax preferencia personal ukhamawa, jupanakan pachpa retrabajo de un esquema dictado por el otro.
  
  "¿Ukampis kuna askis jupanakar ukham jiwayañaxa, dottor?" ¿Kunatsa jan més ukampi chhaqtayañax wakisispa?
  
  "Mutilación ukax janiw kunas juk"ampikiti, mä fabricación ridícula ukhamawa, kunatix fundamental hecho ukampiw maynix jupanakar jiwat uñjañ muni. Flexografía ukar yäqañamawa, tata.
  
  Paola kullakajj kawkhantï Karoski chachan archivopajj utjkäna uka mesaruw jakʼachasïna. Niyakejjay uka cuartojj chʼamakächïnjja, taqe kunatï proyector jan purkäna ukanakajj chʼamakanwa qheparäna.
  
  -Amuytwa. Kuntï uñjañ munapki uk uñchʼukiñwa yanaptʼistu. Ukampis ¿khitis é ukham kuns munaspa?
  
  -Jiskt"awi básica khitis én jucha lurawayi, khitinakas ¿ askinak jikxatapxi? Serial killer, mä kutikiw uka jiskt"äw munañap chhaqtayi, kunatix jupa pachpaw askinak jikxati. Jupan amtapajj cuerpopawa. Ukampis aka tuqinxa, amuyupax misión ukawa. Jupatï cardenalanakar uñisitapa ukat chuym ustʼayasiñap uñachtʼayañ munchi ukhajja, yaqha horasanwa luraspäna, uka horasanjja taqeniw uñjapjjani. Walja juk"ampi jark"aqatawa. ¿Kunatsa jichhajj? ¿Kunas jichhax mayjt"awayi?
  
  -Kunalaykutix maynix Cókey ukarux ch"amanchañ muni.
  
  "Jichhax jumaruw mayipxsma, tata, llave ukar ch"amanchañ munapxsma. Ukampis ukatakix khitinakarus jiwayapxi uk yatiñax wali askiwa.
  
  "Uka cardenalanakajj iglesian wali uñtʼatäpjjänwa. Quality jaqinaka.
  
  "Ukampis jupanakkamax mä pachpa lazompiw sarnaqapxi. Ukat jiwasan lurawisax jikxatañawa.
  
  Sacerdotejj saytʼasisaw walja kuti uka cuarto muytäna, amparanakapajj qhepäjjat qhepäjjatänwa.
  
  "Dottora, nayatakix amuyasta, cardenales ukanakar chhaqtayañatakix wakicht"atätwa, ukat taqi kunatakiw jikxatastxa. Mä pʼeqeñchäwiw utji, uka pʼeqeñchäwitjja janiw sum sarapkti. Karoski ukax mä phuqhat ajanu reconstrucción lurawayi, kunjamtix modelo Angelo Biffi ukan uñjktan ukhama. Aka operación ukax wali jila qullqiwa ukat mä ch"amaw kutt"ayañax wakisi. Suma phuqhachata ukat suma garantias de confidencialidad ukat jan uñt"ayasiñataki, ukax 100.000 francos francés jila qullqiruw purispa, ukax niya 80.000 euros ukhawa. Akax janiw mä qullqikiti, Karoski ukham pisinkir tatakurax jasakiw chhaqtayaspa. Ukat purinkäna ukhatpach janiw Italia markar mantañapas ni imtʼañas wakiskänti. Taqe uka tiemponjja, uka jisktʼanakajj qheparuw chʼamañchtʼayäta, ukampis mä akatjamat amtañjamaw tukuwayjje.
  
  "Ukat jupanakax chiqpachapuniw ch"iyar amparax cardenales ukanakar jiwayañanx chikanchasi sasaw teoría ukarux yanapt"apxi.
  
  -Chiqpachansa.
  
  "Tata, janiw nayax Iglesia Católica ukat Curia ukan irnaqatapat kunjamtï jumax yatkta ukhamäkti. ¿Cuál jumax amuyta aka denominador ukax kimsa jiwata satäkis ukanakar mayachthapi?
  
  Sacerdotejj mä qhawqha ratukiw lupʼïna.
  
  "Inas mayachtʼasiñ tuqit mä nexo utjchispa. Mä ukax juk"amp qhanaw uñjasispa, jupanakax ukhamakiw chhaqtxaspa jan ukax jiwayatäspa ukhaxa. Taqi jupanakax ideólogo ukhat liberal ukar tukupxäna. Jupanakax mä chimpunïpxänwa...kunjamas uñt"ayañaja? Espíritual Santo ukax ch"iqa tuqinkiwa. Jupatï Concilio Vaticano Segundo ukar yanaptʼir phesqa cardenales ukanakan sutinakapat jisktʼaspäna ukhajja, uka kimsajj qellqatäspawa.
  
  "Tata, qhanañcht"apxita, achikt"asipxsmawa.
  
  -Uñxattʼarakismawa, Juan XXIII chachax 1958 maran papat uttʼayasxäna ukhaxa, Iglesian mayjtʼayañax wakisitapwa qhan amuyasïna. Juan XXIII chachajja, Concilio Vaticano Segundo ukaruw jawsäna, uraqpachankir taqe obisponakaruw Roma markar jutapjjañapatak jawsäna, ukhamat Papamp parltʼañataki, kunjamsa iglesiajj akapachan utji uka toqet parltʼapjjañapataki. Pä waranqa obisponakaw uka jawsäwirux jaysapxäna. Juan XXIII chachajj janïr Concilio tukuykipanwa jiwjjäna, ukampis Pablo VI, jupar lanti irnaqtʼirïnwa, jupajj lurañap tukuyäna. Ukampirus, Consejo ukan amuyt"at reformas de apertura ukanakax janiw kunjamtix Juan XXIII jupax amtkän ukhamarjam sarawaykiti.
  
  - ¿Kunsa jumana amuyuman utji?
  
  "Iglesianxa jachʼa mayjtʼäwinakaw utjawayi. Ukajj pä tunk payan patak maranakan wali jachʼa luräwinakat maynïrïpachänwa. Janiw juk"amp amtasxtati kunatix jumax wali waynätawa, ukampis suxta tunk mara tukuykamax janiw mä warmix cigarro pitañapäkiti ni pantalonas uchasiñjamäkiti kunatix juchawa. Ukat ukax mä qawqha anecdótico uñacht"awinakakiwa. Mayjtʼäwinakajj jachʼänwa, ukampis janiw wakiskiti sañakiw wakisi. Juan XXIII chachajja, Iglesiajj Qollan Templon jakañ churir thaya punkunakap jistʼarañapatakiw chʼamachasïna. Ukat mä juk"a jist"arapxäna. Pablo VI sat chachajja, mä jukʼa conservador papat uñtʼatätapwa uñachtʼayäna. Juan Pablo I, jupar lanti irnaqtʼasajj mä phajjsikiw cargopan qheparäna. Ukat Juan Pablo II chachajj Roma markan sapa papapänwa, chʼamani ukat mediocre ukhamaraki, cheqansa, jaqenakarojj wali sumwa luräna. Ukampis Iglesia machaqar tukuyañ políticapanx jupax wali conservador ukhamaw jikxatasïna.
  
  -¿Kunjamatsa ukat kunas jach"a reforma eclesiástica ukax lurasiñapa?
  
  - Chiqpachansa, walja lurañanakawa utji. Kunapachatï Concilio Vaticano Segundo sat tantachäwin yatiyäwinakap uñtʼayaskäna ukhajja, conservador católico círculonakajj niyaw armatäpjjäna. Ukat Consejox uñisirinakaniwa. Khitis jan pusinix infiernoruw saraspa, warminakax janiw chhijllañ derechonïpkiti, ukat amuyunakax juk"amp jan waliw sasaw amuyapxi. Cleronakax jiwasat mä ch"aman ukat idealista papa mayipxañap suyt"apxi, mä papax Iglesia ukar akapachar jak"achañ atina. Janiw pächasiñakiti, uka lurañatakix wali askïspawa Cardenal Portini, liberal wali ch"amanchata. Ukampis él jam ás ukax sector ultraconservador ukan votonakap katuqaspawa. Yaqha q"ucht"irix Robaira satawa, jupax jaqinakan jaqipawa, ukampis wali amuyt"ir jaqiwa. Cardoso jupax mä patriota masipan jiwayataw uñjasiwayi. Jupanakajj panpachaniw pisinkirinakar jarkʼaqapjjerïna.
  
  "Ukat jichhax jiwatäxiwa.
  
  Fowler chachan ajanupax ch"amakt"äna.
  
  "Dottora, kuntix jichhax niyaw yatiyañ munkta ukax mä absoluto secreto ukhamawa. Nayax jakäwijsa, jumanakan jakäwimsa jan waliruw puriyta, ukat munasiñampiw uñjapxita, axsarañaw utjitu. Ukaw kawkhantï uñchʼukiñ munkti, janirakiw sarnaqañas munkti" sasaw mä jukʼa samartʼäna, ukhamat samañap katjañataki. ¿Qullan Testamentojj kamsañsa uk yattati?
  
  Mayampiw kunjamtï Bastina markan utapankkäna ukhamarakiw uñchʼukirinakata ukat jiwayatanakat sarnaqäwinakajj cientifico forense pʼeqepar kuttʼjjäna. Nayax nayratpach machjayir sarnaqäwinakat amuyta, ukampis uka horanxa ukat uka yapxatat compañía ukampix chiqpachapuniw sañax yaqha dimensión ukar puriwayi.
  
  "Vaticano markan secreto serviciopawa sasaw sapxi. Mä red de espías ukat agentes secretos ukanakax janiw pächasipkiti jiwayañ kunapachatix casualidad ukax utjki ukhaxa. Akax chuyman warminakan sarnaqäwinakapawa, policianakar axsarañataki. Niya janiw khitis ukar iyawskiti.
  
  - DottoraDikanti, ¿Qullan Testamento tuqit sarnaqäwinakar iyawsasmati, kunatix utjiwa. Pusi patak maranakaw utji, ukat Vaticano markan ch"iqa amparapawa, kuna tuqinakattï pachpa Papas jan yatiñapäki ukanakanxa.
  
  - Nayatakixa wali ch"amawa iyawsaña.
  
  - Santa Alianza ukan lema, dottora, ukax "Cruz ukat Espada" satawa.
  
  Paolax Dante ukarux Rafael Hotel ukanw grabaski, periodistarux pistola uñacht"ayasa. Fowler jilatarojj yanaptʼa mayiskäna ukhajja, arunakapaw utjäna, ukat kuntï sacerdotejj sañ munkäna uk amuyayäta.
  
  - Ay Diosaja. Ukatxa jumax...
  
  "Nayax ukhamätwa, nayratpachaw ukham lurawayta. Pä pancartanak servipxam, tatajampi ukat religionajampi. Uka qhepatjja, pä trabajot mayniruw jaytañajäna.
  
  -Kunas kamachi?
  
  "Janiw nayax uk sañjamäkiti, dottor. Janiw uka toqet jisktʼapjjetati.
  
  Paolax janiw uk uñacht"ayañ munkänti. Ukax sacerdoten ch"amaka ladopankänwa, p"iqin usuchjasiñapax, ukax almaparuw mä hielo vicio ukan ch"allxtayäna. Kuntï siskta ukat sipansa jukʼampinakaw utji sasaw amuyäna.
  
  "Jichhax Dante-n jumar uñisiñap amuyasta. Uka nayra pachampixa kuna lurañas utji, ¿janich ukhamäki, tata?
  
  Ukax mä permaneció mudo. Paolajj mä amtar puriñapänwa, kunattejj janiw jukʼamp tiempos ni oportunidades utjkänti, pächasiñatakejj janiw utj-jjänti. Munat masipampiw parlt"ä, jupax kunjamtï jumanakax yatipktaxa, tatakuraruw munasi. Sapa chiqatpacha, amparanakapan waña junt"uñapat ukhamarak almapan usunakapat. Nayax jupanakar ch"amthapiñ munta, jupar chhaqtayañ munta, taqi ukanakat qhispiyañ munta, mä wawar qhan larusiñap kutt"ayañ munta. Jupax munañanx jan lurañjamäki ukanak yati: walja maranakaw k"allk"u chuymanïñax aka jaqin jakasiwayi, ukax nayra pachatpachaw aynacht"awayi. Ukajj janiw mä jan atipkañ perqakïkänti, ukajj él chachatakejj sacerdotet serviñ sañ munäna. Khititï uka cheqar puriñ munkäna ukajja, qollunak taypinwa sarnaqañapäna, ukat jukʼampiw uka qollunakan umamp chhaqtjjaspa. Uka horasanjja, janipuniw jupa jakʼankkäti uk yatiyätwa, ukampis aka jaqejj janïr tʼaqhesiñap jaytkasajj jiwayatäñapatakiw jaytani sasaw yatiyarakta.
  
  "Walikiwa tata, jumaruw atiniskta. Ukhamarus sarantaskakim" sasaw jach"at arsüna.
  
  Fowler jupax wasitat qunt"asisinx muspharkañ sarnaqäw yatiyäna.
  
  "1566 maratpachaw utjawayxi. Uka chʼamaka tiemponjja, anglicanonaka ukat hereje jaqenakajj jukʼamp jiljjattatap laykuw papajj llakisïna. Inquisición p"iqinchirjamaxa, jupax wali qhuru, mayiri ukat pragmático ukhamawa. Ukatxa, Estado Vaticano pachpan wakiskirïtapax jichhat sipansa jukʼamp territorialänwa, jichhax jukʼamp chʼamanïkchisa. Santa Alianza ukax Venecia markat sacerdotenak katuqasa ukat uomos, confiable laicos de la creencia católica uñt"atanakar jawst"asaw lurasiwayi. Jupan misión ukax Vaticano markar Papa ukhamarak Iglesia ukar ajay tuqit arxatañänwa, ukat misión ukax tiempompix juk"ampiw jilxattawayi. Tunka llätunkani patak maranakanxa waranq waranqanakaw utjäna. Yaqhipanakax yatiyirinakakïpxänwa, fantasmas ukanakakiw ikipxäna... Yaqhipanakax phisqa tunk ukhakiw élite ukhamäpxäna: San Miguelan Amparapa. Mä tama agentes especiales ukanakax uraqpachan ch"iqintatawa, jupanakax jank"akiw ukat chiqaparu uka kamachi phuqhañ yatipxi. Mä revolucionario tamaru qullqi inyectar munañaparjama, influencia ukan aljasiña, wakiskir datos ukanaka apsuña, ukax ch"axwawinakan saräwip mayjt"ayaspawa. Amukt"aña, amukt"aña ukat sinti jan walinakanx jiwayaña. Taqi San Miguel Amparankirinakax armas ukat tácticas ukanakat yatichatäpxänwa. Nayrajja, digos, camuflaje ukat amparamp amparamp nuwasiñaw poblacional controlañatak apnaqatäna. Mä amparapajj tunka phesqani paso jayat jaqontatäki uka cuchillompiw uvanak chikat khuchhuñ yatïna, ukat pusi arunak sum arsüna. Jupax mä waka p"iqip khuchhuqaspawa, q"añuchata janchiparux q"uma uma phuch"uruw jaquntaspa, ukat mä ch"axwañ tamaruw juchañchaspa, jupanakax taqpach apnaqañapawa. Jupanakax ños ukanx Mediterráneo isla uksan mä monasterio ukan yatxatapxatayna, sutipax janiw yatiyatäkiti. Pä tunk payan patak maranakan uñstatapatxa, yatiqañax juk"ampiw jilxattawayi, ukampis Payïr Jach"a Ch"axwäwinx San Miguelan amparapax niya q"al khuchhuqatäxänwa. Ukax é jisk"a wila ch"axwawiwa kawkhantix waljaniruw jaltxapxäna. Yaqhipanakax wali jach"a amtanakaruw arxatapxäna, yaqhipanakax, ay, janiw sinti suma amtanakar arxatapxäna.
  
  Fowler chachajj mä jukʼa samartʼäna, ukhamat mä café umañataki. Uka cuarton ch"amakanakapax ch"amakt"äna ukat ch"amakt"äna, ukat Paola Sinti kullakax chuymakamaw axsaräna. Jupax mä sillun qunt"asisaw qhipäxar qunt"asïna, sacerdotex sarantaskakiwa.
  
  1958 maranjja, Juan XXIII sat chachajja, jupa pachpaw Vaticanonkir II Papapäna, jupajj Santa Unión sat tantachäwitak tiempojj pasawayjjewa sasaw amtäna. Servicionakapajj janiw wakiskänti sasaw sapjjäna. Ukat Francia markan ch"axwäwi taypinxa, desmantleó redes de comunicaciónsón informantes ukanakampi ukat categoricamente jark"atawa Santa Alianza ukankirinakarux kuna acción jan jupanakan iyawsatapampi.;n versión preliminar. Ukat pusi maraw ukham lurasïna. Tunka payan amparanakakiw qhiparxi, phisqa tunk payan amparanakatxa, 1939 maran utjkäna ukanakatxa, yaqhipanakax jukʼamp jilïrïnwa. Jupanakajj Roma markar kuttʼapjjañapatakiw mayïna. Uka jamasat chiqaw kawkhantix ardio ukax misterioso yatichatäna 1960 maranxa. Ukat San Miguel p"iqinchiripaxa, Santa Alianza p"iqinchiripaxa, mä auto accidente ukanwa jiwxatayna.
  
  -Khitis jupaxa?
  
  "Janiw nayax uk pampachkiristti, ukampis janiw jan munkti, jan ukasti jan yattwa. P"iqinchirix khitïpachas ukax mä misterio ukhamawa. Khitis utjaspawa: obispo, cardenal, fideicomisario jan ukax sacerdote sapuru. Ukax varón ukhamäñapawa, pusi tunk phisqhan doños ukanakat sipan jilïriwa. Ukax taqpachawa. 1566 marat jichhakamax P"iqinchiri sutimpiw uñt"ata: Sogredo tatakura, italiano español originario, jupax Nápoles markamp wali ch"amampiw ch"axwawayxi. Ukat ukax wali jisk"a muyunakakiw utji.
  
  "Janiw muspharkañakkiti, Vaticano markax janiw mä servicio espía ukan utjatap uñt"kiti, taqi ukanak apnaqapxani ukhaxa.
  
  -Ukaw Juan XXIII chacharux Santa Alianza pʼakintañapatak chʼamañchäna. Jupax Diosan sutipxarus jiwayañax janiw chiqapäkiti sasaw säna, ukat nayax él ukampiw iyawstxa. Nayax yattwa, yaqhip uñacht'awinakax "San Miguelan amparapawa" ukax nazis ukanakarux wali ch'amampiw ch'amanchawayi. Mä jawqʼjataw patak waranq jaqenakan jakañap qhespiyäna. Ukampis mä jiskʼa tamaw utjäna, jupanakajj Vaticano markamp jikisiñajj janiw utj-jjänti, ukat wali pantjasirïpjjänwa. Janiw akan í, juk"ampirus é aka ch"amaka pachana.
  
  Fowler jupax amparap luqxati, fantasmas ukanakar jaqunukuñataki. él ukham jaqinxa, economía de movimiento ukax niyas sobrenatural ukhamawa, ukham gesto ukax wali axsarañak uñacht"ayaspa. Paolax amuyasïnwa, janiw suyt"añjamäkänti uka sarnaqäw tukuyañataki.
  
  "Janiw kuns sañax wakiskiti, tata. Jumax amuyasta ukax nayatakix wakisiwa.
  
  Nayax jachaqt"asisaw yuspärta ukat sarantaskakiwa.
  
  "Ukampis ukax, kunjamtï nayax amuyta, janiw Santa Alianza ukax tukuskänti. Pablo VI chachajj 1963 maran Pedron tronopar qontʼaskäna ukhajja, taqe tiempot sipansa jukʼamp ajjsarkañ markanakanwa utjäna. Mä marakiw uraqpachax mica 39 ukan ch"axwäwipatx patak metros ukch"a jayankxatayna, ukat mä qawqha phaxsitx Kennedy, Estados Unidos de América, California uksan nayrïr p"iqinchiripax balamp jiwayataw uñjasiwayi. Pablo VI Uk yatïna ukhajja, Santo Testamentojj wasitat uttʼayatäñapatakiw mayïna. Redes espías ukanakax pachamp jan ch"amanïkchisa, wasitat sayt"ayata. San Miguelan Amparap wasitat lurañax ch"amapunïnwa. Tunka payan Amparanakax 1958 maran Roma markar jawsatäpxänwa, paqallqux 1963 maranx wasitatw irnaqapxäna. Jupanakat mayniruw agentes de campo ukanakar wasitat yatichañatak base ukar wasitat lurañapatak yatiyapxäna. Uka lurañax niya tunka phisqhan minutos ukjaw sarawayxi, ukampis kimsa tunk agentenakan mä tama utt"ayañ atipxatayna. Yaqhepajj zero ukhatpach ajllitäpjjänwa, yaqhepajj yaqha jamasat servicionakanwa jikjjatasirïna.
  
  -Juma ukhamaraki: mä doble agente.
  
  "Chiqansa, nayan casojax agente potencial satawa. Akax khititix pä organizaciones aliadas ukan irnaqki ukawa, ukampis directorax janiw yatiskiti organizacion subsidiaria ukax mayjt"awinak luraski jan ukax sapa misión ukan lurawipanx guias ukar mayjt"ayaski. Nayax iyaw satwa yatiñanakajampi jaqinakar qhispiyañataki, janiw mayninakar t"unjañatakikiti. Niya sapa misión ukanx wasitat lurañaw utjawayi: jan walt"äwinakax dedicado sacerdotenakar qhispiyaña.
  
  -Niya taqini.
  
  Fowler jilatajj ajanupar altʼasïna.
  
  - Mä ch"am misión ukankapxayätwa, ukanx taqi kunas jan walt"ayataw uñjasiwayi. Khititï ampar tukuñap jaytañapa. Janiw kuntï munkayäta uk jikjjatkti, ukampis akanktwa. Nayax amuyta, jakäwijanx psicólogo ukhamaw jikxatasiyäta ukat uñakipt"apxam kunjams mä usutajax jumanakar apaniwayitu.
  
  Dantex amparanakat maynïriwa, ¿janich ukhamäki, Tata?
  
  "241 mara qalltanjja, sarjjayäta uka qhepatjja, mä jan waltʼäwiw utjäna. Jichhax wasitat jukʼanikïxiwa, ukatwa sarawayxtxa. Taqinipuniw jaya chiqanakan irnaqapxi, misiones ukanakanx janiw jasakikiti jupanakar apsuñaxa. Niko ukax utjkän ukax l ukat jupax wali juk"a yatiñani jaqiwa. Chiqansa, nayax irnaqäwiruw sarañ munta, suytʼäwinakajax chiqakïchi ukhaxa.
  
   - Ukhama ¿ Sirin ukaxa _ . P'iqi ?
  
  Fowler miro al frente, ukax janiw kuns lurañjamäkiti. Mä minuto qhepatjja, Paolajj janiw nayajj jupar jayskäti sasaw amtäna, kunattejj nayajj mä jisktʼamp jisktʼañ munta.
  
  -Tata, kunatsa Santa Alianzax éste ukham montaje lurañ munpacha uk qhanañcht"añamawa.
  
  "Akapachax mayjt"askiw, dottora. Demócrata amuyunakax walja chuymanakaruw ist"asi, Curia ukan wali ch"amanchasirinakan amuyunakapaw ist"asi. Qullan Pactox mä Paparuw munasi, jupax ch"amampiw yanapt"ani, jan ukhamäkanixa, chhaqtawayxaniwa. Ukampis Qullan Testamentox nayrïr amuyuniwa. Kuntix kimsa cardenales ukanakax sañ munapki ukax liberales firmes ukhamäpxänwa - taqi kunatix mä cardenales ukhamäspawa, taqi kunat sipansa. Jupanakat kawkïris Servicio Secreto ukar wasitat tʼunjaspa, inas wiñayatak tʼunjchispa.
  
  Jupanakar chhaqtayasax uka jan walt"awix chhaqtawayxiwa.
  
  "Ukat thakinx seguridad ukax juk"ampiw munasispa. Cardenales ukanakax jan nayamp chhaqtxaspa ukhax walja jiskt"äwinakaw utjaspa. Ukhamarakiw janiw mä coincidencia ukham uñjkti: papado ukax naturaleza tuqitx paranoico ukhamawa. Ukampis, jumatix chiqaw sasma ukhaxa...
  
  - Jiwayañataki mä disfraz. Dios, nayax phiñasitatwa. Iglesia jaytjatajat wal kusista.
  
  Fowler jupax jupar jak"achasisinx sillu jak"aruw qunt"asïna, Tom jupax pä amparapat katthapïna.
  
  "Dottora, jan pantjasimti. Aka Iglesia, wilampi, laq"ampi lurata, nayraqataman uñjkta ukat sipansa, yaqha Iglesia ukaw utji, jan tukuskir ukat jan uñjkaya, banderanakapax alaxpachar jach"ar aptatawa. Aka Iglesiajj millón millón iyawsirinakan almapanwa jakasi, jupanakajj Cristoru ukat yatiyäwiparuw munasipjje. Laq"at sartam, akapach phuqhantam ukat infierno punkunakax janiw juparux atipt"kaniti.
  
  Paola kullakajj nayraqatapanwa uñchʼukiski.
  
  -¿Chiqapunit jumax ukham amuyta, tata?
  
  "Nayax ukaruw iyawstxa, Paola.
  
  Panpachaniw sartasipxäna. Jupax llamp"u chuymampiw jamp"att"äna, ukat jupax khitïpachas ukhamarjamaw katuqäna, taqi cicatrices ukanakampi. Tʼaqesiñapajj llakimpiw chʼamaktʼayäna, ukat mä qhawqha horanakatjja, kusisit jakasiñwa yatipjjäna.
  
  
  
  Dicanti familian utapa
  
  Via Della Croce, 12 ukat juk"ampinaka
  
  Sabado, 9 uru achuqa phaxsit 2005 marana, 08:41 pacha.
  
  
  
  Jichha kutix Fowler jupax café lurañ thujsampiw sartasïna.
  
  "Akankiwa, tata.
  
  Nayajj jupar uñkatasaw wasitat jumamp parltʼañap munta. Nayajj wali chʼamampiw uñchʼukiyäta, jupajj amuyasiyätwa. Suyt"awix taykan qhanaparuw jaytawayi, ukax niyaw cuarto phuqhantäna. Jupax janiw kuns arskänti kunatix janiw kuns suykänti ukat janiw kunas utjkänti jan ukasti llakisiñakiw utjäna. Ukampirus panpachaniw uka experienciat yatiqapxatayna, maynit maynikam jan ch"amanïtapat ch"am jikxatapxatayna, uk yatisax chuymacht"ataw jikxatasipxäna. Nayax maldecitätwa, Fowler-an jawsatapat amtäwipax uka iyawsäwiruw ch"allxtayi sasin amuyta ukhaxa. Seria fácil, pero seria erroneo ukax mä juk"a pachanakanwa. Jan ukasti, saxranakapar amuktʼayatapata, jichha tiempotakis yuspärañajawa.
  
  Jupajj amuyatapat wal kusisïna. Jupax ikiñ patan qunt"asisaw jachaqt"asïna. Ukat janiw llakit jachaqtʼasiñakïkänti, kunattix uka arumax jan suytʼäwin jarkʼaqap pʼakintataynawa. Aka machaq taykax janiw atinisiñ apankänti, ukampis mä juk"a pachax jan walt"awinak chhaqtayawayiwa. Budík fá jupax amuyasïnwa, jupax jan juk"amp llakisiñapatakiw jaqunukuwayxi. Seria fácil, pero seria erroneo ukax mä juk"a pachanakanwa. Jan ukasti, jupax amuyasiwa ukat yatirakiwa aka jaqix arsutapamp ukhamarak cruzadapamp manütapa.
  
  "Dottora, nayax kuns yatiyañ munsma, ukat janiw beá fácil amuyañakiti.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Tata, sätawa" sasa.
  
  "Kunapachatix psiquiatra forense ukham irnaqañ jaytxäta ukhax jan café apnaqañamawa", sasaw Ál jupax café ukar uñtasax ñik"ut mururt"asis säna.
  
  Panpachaniw larusipxäna ukat mä juk"a pachatakix taqi kunas wali sumapunïnwa.
  
  
  Chika horatjja, duchar sarañ tukuyasa ukat fresconak lurañ tukuyasajj taqe kunatï uka cason utjki ukanakat parltʼañamawa. Mä tatakurax Paolax ikiñ utapan ventanapan sayt"atäskiwa. Forense warmix mä escritorio ukan qunt"atawa.
  
  -¿ Awkixa yatpachati? Karoskix Santa Alianza ukan p"iqinchat jaqi jiwayir jaqikïspawa sasin amuyt"asax ukax janiw chiqäkiti.
  
  - Ukhamäspawa. Ukampirus, díhis usuchjasiñax wali chiqäskapuniwa. Ukat mä amuyunïñäni ukhajja, jumampi nayampikiw jarkʼaqapjjsna.
  
  Uka arunakampikiw mañanax ch"amanchawip chhaqtayawayxi. Paola Cintió kullakax mä q"ipir uñtataw almaparux ch"allxtayi. Jichhajj nayrat sipansa, uka monstruo katjañatakejj jupan luratätap amuyasta. Pontierotaki, Fowler ukataki, ukat jupa pachpataki. Ukat amparat katxarusaxa, khitis correapat katxaruski sasaw jisktʼañ munta. Ukhamäspa ukhajja, janiw jarkʼaqasiñ amtkaspänti.
  
  "Vigilancia ukax juk"amp jach"anchatawa, nayax uk amuyasta. Ukampis ¿Guardia Suiza ukankirinakat kamsaraksnasa?
  
  "Suma forma, ukampis chiqpach apnaqañax wali juk"akiw. Inas kimsa cardenales jiwatapsa janis yatktati. Janiw jupanakarux jakt"kti: Jupanakax simple gendarmes ukanakawa.
  
  Paola kullakajj llakisisaw pʼeqep qhepäjjat chʼoqtʼasïna.
  
  -¿Jichhaxa kunsa lurañasa tata?
  
  -Janiw yatkti. Janiw mä jisk"a uñacht"awis utjkiti, dónde ukax Karoski ukarux atacañapawa, ukat qharürutpachaw jiwayawix más fácil ukar juchanchata.
  
  - ¿Kunsa jumana amuyuman utji?
  
  "Cardenales ukanakax mä masa de novendiales ukamp qalltapxäna. Akax mä novenario ukhamawa, jiwata Papan almapataki.
  
  - Janiwa nayaxa...
  
  -Ukhampuni. Roma markpachan misanakajj apasini. San Juan de Letrán, Santa Maríla Alcalde, San Pedro, San Pablo Anqäx markan... Cardenales jupanakax paniniw misa lurapxi, phisqa tunk jach"a iglesianakan Roma markan. Mä saräwiwa ukatx janiw nayax amuytkti jupanakax kuna yänakampis akapachan aljasipxaspa. Qullan Pacto ukax ukar katuyatächi ukhaxa, "yaqhip pachax"ideal" jan jiwayañataki. Aúne chachan jan walt"awipax wali jayaruw puri, cardenales ukanakax kutkatasipxarakispawa, Sirin jupax novenario ukan mayisiñap jark"añ yant"aspa ukhaxa. Janiwa, kunas paschini ukhajj janiw misajj utjkaniti. Nayax maldecitätwa, mä cardenal juk"amp jiwatax utjaspa ukat jiwasax anfitriones ukanakax jan yatipkchiti.
  
  "Maldita, nayax cigarro munastwa.
  
  Paolax Pontiero-n paquetep mesa patxan jikxatasïna, traje ukatakikiw jikxatasïna. Chalecojan manqhankir bolsilloparuw amparap luqxatta ukat mä jiskʼa qala cartón caja jikxatta.
  
  ¿Kunas ukajja?
  
  Ukajj Madonna del Carmen sat warmin uñachtʼayat mä grabado ukhamänwa. Ukax Francesco Toma jilapan despedida regalo ukhamaw Santa Mar markan Transpontina markan churatayna. K"ari Carmelita, Karoski jiwayiri. Jupax pachpa ch"iyar traje ukampiw isthapita, ukax uka mana de Mardi ukanïnwa;
  
  -¿Ukat armasisti? Aka yant'añataki .
  
  Fowler se acerco, ukax mä juk"a pachanakanwa.
  
   -Madonna del Carmen sat warmin uñacht"ayat mä grabado. Ukajj Detroit markat mä jukʼa qhanañchi.
  
  Uka sacerdotejj aymar arun jachʼat arsüna
  
  
   "Jumatix pachpa jilamasa, yuqamasa, imill wawamasa, munat warmimasa, jan ukax wali munat masimasa jamasat sallqjtamxa, janirakiw jupar jaysañamäkiti, janirakiw istʼañamäkiti. Janiw jupat khuyaptʼayasiñamäkiti. Janiw jupar khuyaptʼayasiñamäkiti ni jarkʼaqasiñasäkiti. Chiqpachansa jupar jiwayapxañamawa. Ukatsti taqpach israelitanakax ist'apxaniwa, axsarapxarakiniwa, janiw khitis jumanak taypit mayampsa ukham jan walinak lurxaniti" sasa.
  
  
   Paola kullakajj The Life of Rage and Fury sat librotwa jaqokipäna.
  
  "Jilamasa, awkiman yuqapasa, taykaman yuqapasa, yuqamasa, phuchamasa, purakaman jakasir warmimasa, jan ukax payïr amigomasa jamasat sallqjañ munsta ukhaxa, jan pampachamti, janirakiw imantasiñamäkiti" sasa. ... ucampis nayajj juparusa, taqe israelitarus jiwayarakïwa, uca yatjjasajj ajjsararaquïwa, janiw jumanak taypin aca jan wali lurañajj utjquiti" sasa.
  
  - Nayax amuyta ukax Deuteronomio qillqatawa. Capitulo 13, versiculos 7 al 12. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi.
  
  -¡Maldita! uka cientifico forense ukax thuqt"awayiwa-. ¡Ukajj bolsillojan utjapunirïnwa! Maldición, Debía ukax inglés arut uñt"ayasiñap amuyasïna.
  
  -Janiwa se t"aqhisiña, dottora. Mä monjex mä sello churäna. Jan iyawsatapat amuytʼasajja, janiw mä jukʼsa uka toqet istʼkänti, ukajj janiw muspharkañäkiti.
  
  "Inas ukhamächi, ukampis khitis aka monjex uk yatxatapxta ukatpacha. Jumaw kuns churita, uk amtañajawa. Llakitäyätwa, uka chʼamakanjja, kunjamsa ajanupar jukʼak uñjta uk amtañatakiw chʼamachasiyäta. Ukax nayrax...
  
  Nayax jumanakar yatiyañ amtayäta, ¿amtastati?
  
  Paolajj saytʼasïnwa. Sacerdotejj sello aptʼataw kuttʼäna.
  
  "Ist"am, dottor, akax mä común markawa. Uka tuqitxa atrás él attachó papel adhesivo ukaxa imprimiñataki...
  
  Santa María del Carmen markanxa.
  
  -... jach"a yatiñampiwa qillqata uñt"ayañataki. Deuteronomio qillqatax...
  
  Jupa
  
  -...grabado ukan jan uñt"at yänakan phunchhawipa, ¿yatitati? Lup'iña...
  
  Aka ch"amaka pachanakanxa thakhi uñacht"ayapxam.
  
  "...mä juk"a esquina muytasin ch"axwañax ch"iyjasispawa..."
  
  Paola kullakajj amparapampiw katthapïna, arupajj wali jachʼatwa arnaqasïna.
  
  -¡ ¡JANIW JUPAR LLAKTAÑATI!
  
  Ukax mä jach"a parpadeo, sobresaltado. Janiw mä jukʼsa kuyntʼkti. Criminólogo kullakajj amparapat sello apsuwayjjäna.
  
  -Jumar arnaqasitajat pampachapxita, tata -sasawa Dikantixa juparux samarañ yant"äna. Jichhakiw amtawayta, Karoskix sellox uka ch"amaka pachanakanx thakhi uñacht"ayitu sasaw sitäna. Ukat nayax amuyta, mä yatiyäwiw utji, ukax jiwasanakat sawkasiñatakiw amtata.
  
  - Yant'a. Jan ukajj jan amuytʼasis mayjtʼayañatakejj mä chʼikhi maniobra ukhamäspawa.
  
  Aka tuqinx mä chiqakiw utji, taqi rompecabezas ukan chimpunakapat jakthapiñat wali jayaruw puriraktanxa. Aka chiqanx kuns jikxatañasatakiw suyt"apxta.
  
  Jupax sello muytayatayna, vidriot uñkatatayna, carrito uñjatayna.
  
  Janiwa.
  
  -Biblian mä jiskʼa tʼaqapajj mä yatiyäwipunïspawa. Ukampis ¿kun sañs muni?
  
  "Janiw yatkti, ukampis kunatï wali wakiskirïki ukajj utjiwa sasaw amuyta. Kunas jan nayrampi uñjkaya. Ukat nayax amuyta mä herramienta especial ukaw akan utji é ukham casonakataki.
  
  Forense Trestó ukax mä jak"ankir armario ukankiwa. Qhiparusti, manqhatpachaw mä laq"ampi ch"uqt"at caja apsuwayxäna. Ukaxa wali sumawa mesa patxaru uchaña.
  
  "Colegionkkasajj janiw ukanak apnaqkti. Ukajj tatajan mä regalopänwa.
  
  Uka caja jist"araña juk"ata juk"ata, respetompi. Wiñayataki amuyuman mä iwxt"awi aka dispositivo tuqit grabañataki, qawqha jila qullqis ukat qawqhas uñjañama. Nayax apsuwaytwa ukat mesaruw ucharakta. Ukajj mä ordinario microscopio ukhamänwa. Paolax jach"a yatiqañ utanx waranq kutiw juk"amp jila chanini equiponakampi irnaqäna, ukampis janiw khitirus ste. Jupax wali kusisitaw jikxatasïna, awkipampix wali sumaw uñt"asipxäna, ukax jupatakix juk"akiw utjäna, awkipampiw jakasïna, kuna urutix ukar jaquntatäkän uka urut arrepentisisa. Nayax chhaqtxa. Mä jukʼa tiempojj uka suma amtatanakarojj jankʼakiw aptʼasiwayi sasin amuyañat sipansa, wali askit uñjañapati sasaw jisktʼasïna.
  
  -Impreso churapxita tata -sasawa microscopio nayraqataru qunt"asitayna.
  
  Papel adhesivo ukat plástico ukax dispositivo ukarux laq"at jark"aqaraki. Imprenta ukaxa lente manqhana uchañawa ukatxa foco. Ch"iqa amparapampiw color canasta patxaruw liwxati, ukat juk"at juk"at Virgenan uñnaqapat yatxatasi. Janiw kuns jikxatkti. Uka sellojj kuttʼayäna, ukhamat qhepa ladopajj uñakiptʼatäñapataki.
  
  "Mä juk"a suyt"am... kunas akanx utji.
  
  Paolaxa uka uñjiri sacerdoteruw katuyäna. Sello ukan letranakapax tunka phisqhan kuti jach"aptayata, jach"a ch"iyara rayanakanïnwa. Ukampis jupanakat maynïrejj mä jiskʼa janqʼo cuadradonïnwa.
  
  - Ukaxa mä perforación uñtatawa.
  
  Inspector ukax microscopio ukan utjki uka stock ukar kutt"awayxäna.
  
  -Juramento ukax mä pin ukamp luratawa. Chiqansa, ukax amuyuparjamaw lurasïna. Jupajj sinti jan pantjasir jaqëjjewa.
  
  -¿ ¿Kuna qillqatansa nayrïri chimpuxa uñsti?
  
  -F letra ukanxa If.
  
  "Dottora, yaqha letranakanx mä p"iya ch"uqt"asiñax utjiti janicha uk uñakipt"añamawa.
  
  Paola Barrió ukax qillqatanx nayrïr aruwa.
  
  "Akanx yaqhax utjarakiwa.
  
  -Sarxam, saraskakim.
  
  Llatunk minutonakatjja, cientifico forensejj taqpachanjja tunka mayan perforat cartanak jikjjatañ atipjäna.
  
  
   "Jilamax, jan ukax yuqamasa, imill wawamasa, jan ukax munat warmimasa, jan ukax jak"a masimax jamasat sallqjtam ukhaxa, janiw jupar katuyasiñamäkiti ni ist"añamäkiti.S how him no pity. Janiw jupar khuyaptʼayasiñamäkiti ni jarkʼaqasiñasäkiti. Jumax chiqpachapuniw jiwayañama. UkatA I Israel markax ist'aniwa, axsararakiniwa, janiw khitis jumanak taypit mayampsa ukham jan walinak lurxaniti" sasa.
  
  
   Kunapachatï perforat jeroglíficonakajat maynis mä jan ukajj maynïrïtap amuyayäta ukhajja, criminólogo chachajj kawkïrinakatï ukan utjkäna ukanak comisionat qellqäna. Kuntï qellqkäna uk liytʼasajja, panpachaniw khathattʼasipjjäna, ukat Paolajj qellqäna.
  
  Jilamax jamasat sallqjañ munchi ukhaxa,
  
  Psiquiátrico ukan yatiyawinakap qillqt"añamawa.
  
  Janiw perdonañamäkiti, janirakiw jupat imantasiñamäkiti.
  
  Karoskix abuso sexual ukan jan walt"ayat jaqinakan wila masinakapar qillqatanaka.
  
  Ucampis nayajj jupar jiwayarakïwa.
  
  Jupanakan uñstkäna uka suti qellqtʼasim.
  
  Francis Shaw sat jilataw ukham luräna.
  
  
  
  (REUTERS TTY, 10 uru achuqa phaxsit 2005 marana 08:12 GMT pachana)
  
  
  CARDINAL SHOW UKAX JICHHRUX SAN PEDRO CATEDRAL UKANWA MISA NOVENDIAL UKAN UTJAWIPA
  
  
  ROMA, (Prensa Asociada) uka qillqata. Cardenal Francis Shaw jupax jichhüruw tunka payan jayp"urux Misa Novendiales ukan La Basílica de San Pedro ukan irnaqani. Jichhürunakanx Derecha Reverendo Americano jupax San Segundo día Novenario ukan Juan Pablo II almapat mä ceremonia p"iqinchirïtapat jach"añchataw jikxatasi.
  
  Shaw jupax uka ceremonia ukan chikancht"asitapax Estados Unidos markan yaqhip tamanakan janiw sum katuqatäkänti. Jisk"atpachax SNAP (Red Sobreviviente de Abuso por Sacerdotes) asociación ukax pä miembronakaparuw Roma markar khithatayna, Shaw jupax cristianismo ukan jach"a iglesiapan irnaqañapatak jaysatapatx formalmente unxtasiñapataki. "Pä jaqiwa, ukampis cámaras nayraqatanx mä unxtasiw formal, ch"aman ukat wakicht"at uñacht"ayañäni", sasaw Barbara Payne, SNAP ukan p"iqinchiripax arsuwiyi.
  
  Aka tamax católico sacerdotenakan abuso sexual ukar saykatañatak jach"a asociación ukawa, 4.500 jila tamanakaniwa. Jupan jach"a lurawipax wawanakar yatichañawa ukat yanapt"añawa, ukhamarak terapia de grupo uka lurañawa, ukax chiqawjanakar saykatañatakiw amtata. Walja ukankirinakax nayrïr kutiw jilïr jaqïxasax SNAP ukar kutt"apxi, mä jan wali amukt"añ tukuyatat.
  
  Cardenal Shaw, jichhax Congregación para el Clero ukan prefecto ukhamawa, jupax sacerdotenakan abuso sexual ukanakat yatxatañanx chikanchasiwayi, ukax Estados Unidos markanx 1990 mara tukuyanw utjawayi. Shaw sat chachajja, Arquidiócesis de Boston sat cheqan cardenalänwa, jupajj Estados Unidos markankir Iglesia Católica sat cheqan jukʼamp wakiskir jaqënwa, ukat walja kutix Carol sat chachan lantix jukʼamp chʼamanïnwa. Wojtyla ukat juk"ampinaka.
  
  Carrerapax yant"ataw uñjasiwayi, kunawsatix tunka maranakanx 300 jila agresión sexual ukanakax jurisdicción ukanx markachirinakat jark"aqatätapat yatiyatäna.#243;n. Sapa kutiw sacerdotenakarux estadon jan wali luratanakapat juchanchatanakarux mä parroquiatxa yaqha parroquiaruw apayapxi, ukax jan lurasiñapatakiw suyt"apxi.íin escándalo. Niya taqpachanx jupax juchanchatanakar "jan walt"awinak mayjt"ayañatak" iwxt"añakiw utjäna. Kunapachatï uka juchanakax wali jachʼäxi ukhakiw sacerdotenakarux mä centro especializado ukan amparapar uchapxi, ukhamat qullasipxañapataki.
  
  Kunawsatix nayrïr jach"a quejas ukanakax uñstañ qalltäna, Shaw jupax qhipa ví familianakampiw qullqi tuqit aruskipäwinak luratayna, jupanakar amukt"ayañataki. Tukuyañatakix Ndalosa ukan qhanancht"awinakapax uraqpachanw uñt"ayasiwayi, ukatx Shaw jupax "Vaticano markan jach"a jilïr irpirinakapan" irnaqañ jaytañapatakiw wayt"ata. Jupax Roma markaruw sarxi, ukanx Congregación para el Clero ukan prefecto ukham utt"ayatawa, uka cargox mä juk"a wakiskiriwa, ukampis taqi uñtasita, jupax carrera ukan coloso ukhamawa.
  
  Ukampirus yaqhipanakax Shaw-arux mä santurjam uñjasipkaki, jupax taqi ch"amampiw Iglesia arxatäna. Miller tatax secretario personalapawa, jupax akham siwa: "Iyawsäwi arxatatapatxa arknaqataw uñjasiwayi ukat jan walinak parlapxäna" sasa. Ukampis sapa kuti mayjt"ir medios de comunicación ukanx khitis Papax ukhamäñapa, Shaw jupax juk"akiw sayt"i. Curia romana sat jaqinakax wali amuyump sarnaqir tamanakawa, janiw walja lurañanak lurañ yatipkiti. Shaw jupax walja yanapt"awinak utjkchisa, janiw mä milagro luraskan ukhax walja votonak apthapiñapatakix janiw sañjamäkiti.
  
  2005-08-04-10:12 (AP) ukat juk"ampinaka.
  
  
  
  Sacristía ukax Vaticano markankiwa
  
  Domingo 10 uru achuqa phaxsit 2005 maran 11:08 alwa pacharuw purini.
  
  
  
  Cardenal Shaw jupamp chika oficiar sacerdotenakax San Pedro ukar mantañawja jak"an mä sacristía auxiliar ukamp isthapt"asipxi, ukanx jupanakax acólitos ukanakamp chikaw oficiante ukar suyt"apxi, phisqa minutos janïr ceremonia qalltañapataki.
  
  Jichhakamax museox ch"usakïxänwa, jan ukax pä monjanakax Shaw ukat yaqha co-servidor cardenal Paulich ukat mä guardia suizo jupanakaruw yanapt"apxäna, jupanakax sacristía punkun pachpaw jupanakar uñjapxäna.
  
  Karoskix isi taypin imantat cuchillop ch"allxtayäna. Chancenakamat sum amuytʼañamawa.
  
  Qhiparusti, jupax premio katuqañapänwa.
  
  Niya horasäjjänwa.
  
  
  
  San Pedro plazanwa
  
  Domingo 10 uru achuqa phaxsit 2005 maran 11:16 alwa pacharuw purini.
  
  
  
  "Janiw Santa Ana punkut paskasmati, tata. Ukhamarakiw wali uñjata, janiw khitirus mantaykaniti. Ukax khitinakatix Vaticano markat permiso katuqapki ukanakatakiw lurasi.
  
  Panpachaniw Vaticano markar jak"achasiñ thakhinak mä juk"a jayat uñakipapxatayna. Sapa mayni, jukʼamp amuytʼasirïñataki. San Pedro markan Novendiales misa qalltañatakix janiw phisqa tunk minutos ukjax paskänti.
  
  Kimsa tunk minutos ukjatx Francis Shaw jupan sutipax grabado "Madonna del Carmen" ukan uñt'ayatapax Internet uksan mä loco anuncio ukamp lantintatawa. Yatiyäw yatiyirinakax kawkhans ukat kuna pachas Show ukax utjañapa uk uñacht"ayapxäna, taqi khitinakatix ullart"añ munapki ukanakan nayraqatapan.
  
  Ukat taqiniw San Pedro plazankapxatayna.
  
  - Jiwasax Basilika markarux nayrïr punku tuqiw mantañax wakisini.
  
  -Janiwa. Taqi chiqanw seguridad ukax ch"amanchasiwayi, jan ukax akax jist"aratawa, kunatix ukatw suyt"ata. Ukat mantañjamäkchïnsa, janiw altarar jutañatak waytʼirjamäkti. Shaw ukat Jupamp chika luqtki ukax San Pedron sacristiapat sarxapxi. Allí uksatxa thaki chiqawa basílica uksaru puriraki. Janiw Pedron altarap apnaqañamäkiti, ukax Papatakiw wakicht"ata. Secundario altaranakat maynïr apnaqañamawa ukat niya llätunk patak jaqinakaw uka ceremonianxa utjani.
  
  -¿ ¿Karoskiáx walja jaqinak nayraqatan arsuñ atinaspati?
  
  "Jiwasan jan walt"awijax janiw yatipkti khitis kuna papelas aka draman luraski. Santa Alianzax Shaw jiwata uñjañ munchi ukhax janiw misa lurañ jark"añ munapkaniti. Jupanakax Karoski ukar arknaqañ munapxani ukhax janiw cardenal ukarux iwxt"apxañasäkiti, kunatix ukax mä jach"a cebo ukhamawa. Nayax amuyta kunatix kunas paschi, akax ú qhipa acta de la comedia.
  
  "Walikiwa, aka pachanx janiw kuna lurawis jiwasatakix él. Niya tunka mayan pusi t"aqaruw puri.
  
  -Janiwa. Vaticano markaruw mantañäni, Sirin ukan agentenakaparuw muyuntañäni, ukat sacristía ukar puriñäni. Uñacht"awix misa lurañat jark"atäñapawa.
  
  -¿Somo, tata?
  
  "Sirin Jam jupax amuyt"ki uka thakhi apnaqañäni.
  
  
  Uka qhepat pusi minutonakatjja, phisqa pisoni mä jiskʼa edificion punkupan timbrepaw istʼasïna. Paola le dio la razón ukax mä Fowler ukhamawa. Sirin kullakajj janiw amuykänti, Fowler kullakajj munañaparjamaw Palacio de la Santa Oficinan punkup liqtʼani, molino taypinsa.
  
  Vaticano markar mantañ punkunakat maynïrix Bernini palacio ukat columnata ukanakan chika taypinkiwa. Ukax ch"iyar vallempi ukat punku utampiw utji. Jilapartx pä Guardia Suiza ukanakaw uñjapxi. Uka domingojj phesqaniw utjäna, ukat mä policiaw nanakajj ukar jutäna. Écentimo chachajj mä carpeta amparapan aptʼatäskäna, ukat manqhanjja (Fowler ukat Paolajj janis uk yatipkchïnjja) fotonakapaw utjäna. Aka jaqix Cuerpo de Vigilancia uksankirïnwa, jupax mä chacha warmiruw uñjäna, jupanakax uka qhanañchäwimp kikipäkaspas ukhamaw acera uñkatas sarnaqapxäna. Mä juk"a pachakiw jupanakar uñjäna, kunapachatix uñjañ yapupat chhaqtxapxäna, ukat janiw jupanakäpxatap yatiskanti. Jupax janiw derechonïkänti cargopat jaytañataki kunatix janiw jupanakar arktañ yant"känti uñakipañataki. í Kamachinakax uka jaqinakax Vaticano markar mantañ yant"apxiti janicha uk yatiyañaw wakisïna, ukat mä juk"a pachakiw katjapxañapäna, wakischi ukhax ch"amampiw katjapxäna. Ukampis uka jaqenakajj wali wakiskirïpjjatap amuyasïna. Walkie-talkie ukan call bot botón ukar ch"iqt"am ukat kuntix uñjkta uk yatiyañamawa.
  
  Niya Porta Cavalleggeri uksan esquinapanxa, kawkhantix policía ukax radion yatichäwinakap katuqkän uka mantañat pä tunk metros ukch"a jayankkasax palacio punkuw utjäna. Punku jist"antata, ukampis punku timbrempi. Fowler chachajja, amparapampiw taqe cheqan chʼoqtʼasis jaytäna, ukat mayni ladot pernonak qhepar jaqontatap istʼañkama. Mä jilïr sacerdoten ajanupaw uka chʼiyar chʼiyar chʼakhanakat uñchʼukiski.
  
  -¿Kuns jupanakaxa munapxäna? -sasawa colerata arsüna.
  
  "Obispo Khan ukar visittʼiriw jutapjjta.
  
  -¿Khitin sutipxarusa?
  
  "Fowler tatat apstʼatawa."
  
  - Janiwa nayaru uñtaskiti.
  
  - Nayaxa nayra masijawa.
  
  -Obispo Khanog jupax samart"aski. Jichhürux domingo uruw Palazzo ukanx jist"antatawa. Suma tarde" sasaw amparapamp qarjata señas uñacht"ayäna, ch"uspanak jaqunukuñjama.
  
  "Kawkïr hospitalansa jan ukax cementerionsa obispox jikxatasi uk yatiyapxita, tata.
  
  Sacerdotejj muspharat uñkatasïnwa.
  
  -¿Somo siwa?
  
  "Obispo Khan jilatajj walja juchanakajat pagañkamajj janiw samartʼkäti sasaw sitäna, kunattejj usutäpachänwa jan ukajj jiwatäpachänwa. Janiw yaqha qhanañchäwinïkti.
  
  Sacerdoten uñnaqapax mä jukʼa mayjtʼäna, uñisirit jayarstʼatäñat sipansa, mä jukʼa chuym ustʼayasiñaruw tukuwayxäna.
  
  "Obispo Khan ukar uñt"atäkaspas ukhamawa. Suyt"apxam hereí anqan" sasaw wasitat punku jist"antasax ajanunakaparux säna.
  
  -¿Cómo sabía que ese Hanër estaría aquí? sasaw Paola kullakarojj jisktʼäna.
  
  "Obispo Khan jupax janipuniw jakäwipanx mä domingos samart"känti, dottor. Jichhürunakan ukham lurasax mä llaki accidente ukhamäspawa.
  
  -Juman amigomaxa?
  
  Ukax mä carraspeó satawa.
  
  "Walikiwa, chiqpachansa aka jaqix taqi uraqpachan uñisirituwa. Gontas Haner jupax jichhax Curia ukan delegado ukhamawa. Jupax nayra jesuita ukhamawa, Santa Alianza anqäxan jan walt"awinak tukjañ thaqhaski. Versión eclesiástica ukax asuntos internos ukanakat uñt"ayatawa. Jupaw naya contra juchañchäna. Jupax uñisituwa, kunatix nayar katuyat misiones ukanakat mä arus jan arsutax layku.
  
  -¿ ¿Kunas jupan absolutismopaxa?
  
  - Wali jan waliwa. Jupax él arun sutix anatematizar sasaw sitäna, ukat ukax janïr Papamp firmañ tukuykasa jan ukax qhipatsa.
  
  -¿ ¿Kunas anatema ukaxa?
  
  - Decreto solemne ukaxa excomunación uka tuqita. Khan jupax yatiw kuntix nayax aka pachan axsarkta: Iglesia ukatakix ch"axwawaykta ukax janiw alaxpachar sarañ jaytkituti kunapachatix jiwxä ukhaxa.
  
  CSI ukax llakitaw juparux uñch"ukitayna.
  
  "Tata, ¿ ¿kunsa akan lurasktan uk yatxaspati?"
  
  Taqi kun arsuñatakiw jutta.
  
  
  
  Sacristía ukax Vaticano markankiwa
  
  Domingo 10 uru achuqa phaxsit 2005 maran 11:31 alwa pacharuw purini.
  
  
  
  Guardia Suiza ukax t"unjatäkaspas ukhamaw t"unjatäna, jan kuna ist"asisa, jan kunjam ist"asïnwa, kunjamtï halberdapax mármol ukan pampat jaltxatayna ukhama. Kunkapan khuchhuratapax kunkaparux q"al khuchhuqatayna.
  
  Uka monjanakat maynïrejj uka chʼajjwañ istʼasajj sacristat mistunïna. Jupax janiw arnaqasiñatakix tiemponïkänti. Karoskix ajanuparux wali ch"amampiw jawq"jäna. Religioso Kay kullakajj ajanuparuw pampar jaqontäna, qʼala muspharata. Jiwayirix janiw jank"akïkiti, ch"iqa kayup ch"iyara kullakapan ch"iyar pañuelop manqhar mantañapataki. Nayax qhipäx thaqhaskayätwa. Mä chiqa chiqa ajlliñamawa ukat taqi pesaje ukax kayuna suelaparuw uchañama. Kunkapax waña ch"iyjatawa.
  
  Yaqha monjax sacrista punkut p"iqip ch"allt"asi, jan axsart"as thayampi. Jupax uka pachan masipan yanapt"ap munasïna.
  
  Karoskix mä cuchillo ch"iqa nayraparuw ch"allt"äna. Kunapachatï apsuwaykta ukat sacrista sat chiqar puriñ jiskʼa pasilloruw uchawayta, ukat niyaw jiwat jaqirux ayxataskäna.
  
  Kimsa janchi uñtapxañani. Uñjapxam uka sacrista punku. Reloj uñakiptʼañäni.
  
  Aín jupax phisqa minutos ukjaw qillqt"atanakap firmañatakix utji.
  
  
  
  Palacio de la Santa Oficina ukan anqäxa uñtawipa
  
  Domingo 10 uru achuqa phaxsit 2005 maran 11:31 alwa pacharuw purini.
  
  
  
  Paolax Fowler chachan arunakap ist"asax lakap jist"arataw congelasïna, ukampis janïr jayskasax punkux thuqt"ataw jist"arasïna. Nayrajj jupanakamp parltʼasir jilïr sacerdotet sipansa, mä suma uñnaqtʼan obispow utjäna, uka obispojj suma kʼachachtʼat chʼiyar ñikʼutani ukat barbapanïnwa. Jupax niya phisqa tunka maraniw uñstäna. Jupax Fowler jupampiw alemán acento ukamp aruskipt"i, jisk"achasiñampi ukat walja kuti pantjasiwinakampi.
  
  "Waw, taqi ukanak tukuyatatxa, punkujaruw uñstapxtaxa. ¿Khitirus uka jan suytʼat jachʼañchäwi manüta?
  
  "Obispo Khan, nayax mä favor mayiñatakiw jutta.
  
  "Janiw kuns jisktʼañ puedktati, Fowler tata. Tunka payan mara nayraw kuns mayipxsma, ukat jumax pä horaw amukt"awayta. ¡Días! Comisión ukax juparux jan juchaniw sasaw uñji, ukampis nayax janiw ukham uñjkti. Jichhax sarapxam ukat samarapxam.
  
  Jach"a arunakapax Porta Cavallegheri kullakaruw jach"añchasi. Paolax amparapamp wali ch"ama ukat chiqaw sasaw amuyäna, ukat Fowler-arux el-aruw warkt"aspa.
  
  Sacerdotejj jupan lazop chintʼañapatakiw yanaptʼäna.
  
  Aun kullakajj janiw kuntï nayajj kuttʼayañjamäki uk istʼkänti.
  
  Obispox pechoparuw amparanakap ch"uqt"äna.
  
  -Hable, Fowler ukat juk"ampinaka.
  
  "Inas chika horat qhiparux San Pedron ajanupanx jiwayañax utjchispa. uka jark"aqañataki jutapxam. Ukampirus janiw Vaticano markar mantañjamäkiti. Camilo Sirin jupax janiw mantañ munapkituti. Palazzo uksat autoparque ukar pasañatakiw permiso mayipxsma, ukhamat La Cittá ukar jan uñjkaya mantañataki.
  
  -Ukat kunasa kutt"ayañatakixa?
  
  - Taqi jiskt"awinakamaxa achuqata tuqita jaysaña. Manana.
  
  Jupax Paolaruw uñtäna.
  
  - Nayax ID ukax munastwa.
  
  Paolax janiw policía ukan insignia uchatäkänti. Boi se había ukax juparuw apasxäna. Suertenixa, jupax tarjeta de acceso magnética UACV ukampiw utjäna. Obispo nayraqatan wali chʼamampiw katjjaruyäna, ukajj jupanakar creyiñapatakejj wakisispawa sasaw suyäna.
  
  Obispox tarjeta forense ukan amparapat apsu. Ajanupa ukat tarjetan fotopa, insignia UACV ukat cinta de identificación ukanakat yatxatawaytwa.
  
  - Ay, kunja chiqsa ukaxa. Iyawsapxita, Fowler, nayax walja juchanakamar munañamp yapxatañani.
  
  Aka chiqanx Paolax maysaruw uñtäna, lakapan uñstki uka jachaqt"asiñ jan uñjañapataki. Fowler chachajj obispon amtap wali askit uñjatapajj wali kusiskañänwa. Jupax uñisiñampiw lakap ch"allxtayäna.
  
  "Fowler, kawkirus sarki ukax wilamp jiwañampiw muyuntata. Jumanakat iyawsäwijajj wali chʼamaniwa. Janiw jupar mantayañ munkti.
  
  Sacerdotejj niyaw Khan chachar kuttʼañampïskäna, ukampis jupajj amparapampiw amparapamp luqtäna.
  
  "Ukhampachasa, tata, nayajj yattwa jumajj jachʼañchatätamjja. Nayax jumanakan tratom katuqaraktwa. Jichhürojj Vaticanoruw saraskta, ukampis Ana mamajajj nayar jutañapawa, cheqpach yatiyanitu.
  
  Ukham sasinxa, mä chiqaruw sarxäna. Fowler ukat Paola jupanakax mantapxäna. Vestíbulo ukax wali suma, crema colorani ukat janiw kuna k"achacht"äwinakas ni k"achacht"äwinakas utjkänti. Uka edificio taypinjja amukiw utjäna, ukajj domingo ururuw uñtasitäna. Paolax Niko, khititix taqi kunat qhiparkäna, uka suma uñnaqt"ani ukat jisk"a uñnaqaniwa, lámina ukham sasaw suyt"äna. Aka jaqix jupa pachpaw Diosan chiqapar uñjatap uñji. Jupax kuntix ukham obsesionada concienciax pusi patak maranakanx satras janïr utjkän uka pachanx luraspän uk amuyt"añs axsararakïnwa.
  
   -Le veré mañana, padre Fowler ukat juk"ampinaka. Kunattix nayatakix wali kusisitaw uka documento churapxäma.
  
  Sacerdotex Paolaruw Palazzo nayrïr pison pasillot irpxaruwayäna, janiw qhipäx uñch"ukkänti, inas punkunkatapat yatiñax axsararakchïna, qhipürut kutt"aniñap suyt"asa.
  
  "Ukax wali askiwa, tata. Jilapachax jaqinakax iglesiat mistusaw Santa Oficina ukar sarapxi, janiw uka tuqit mantapkiti", sasaw Paolax arsuwiyi.
  
  Fowler jupax llakimp colerasiñampiw ñik"ut mururasïna. Nika.
  
  "Karoski jaqir katuntañax janiw mä jan walt"ayat jaqin jakäwip qhispiyañ yanapt"kaniti sasaw suyt"askta, jupax tukuyañatakix excomunicación ukarux mä premio ukham firmañapawa.
  
  Jupanakax emergencia punkuruw jak"achasipxäna. Jutïr ventanajj estacionamiento uñkataskäna. Fowler chachajj punkun chika barraparuw chʼalljjtayasi ukat jan amuyasisaw pʼeqep chʼoqtʼasi. Guardia Suiza, kimsa tunk yardanak sarañanx calle uñch"ukipxi, nayranakapampiw uñch"ukipxi. Punku mayampi jist"antaña.
  
  - Uka de-mononakaxa wali ch"amawa. Shaw jupamp aruskipt"añasawa ukat juparux kuna jan walt"äwis utji uk qhanañchañasawa janïr Karoskix L.
  
  - Thakhi phichhantaña.
  
  - Jiwasaxa estacionamiento ukata mistuñäni ukatxa carril indio ukana edificio pirqaru jak"achasiñatakixa auto apnaqaña sarantaskakiniwa. Jiwasax niyaw tribunalarux puriñäni. Uka esquinaru puriñkamaw pirqat katthapisiskakiñäni. Jiwasaxa rápedro uksa tuqiruxa diagonal tuqiwa chiqaru muytayañasaxa, kunatixa janiwa yatkañäniti khitis uka chiqana uñch"ukiski. Nayax nayraqat sarä, ¿ok?
  
  Paolax p"iqip ch"allxtayäna ukat jupanakax nayrar sartapxäna, jank"akiw sarnaqapxäna. Jupanakax San Pedron sacristía ukar jan kuna jan walt"awimpiw puripxäna. Ukajj San Pedron Basílica sat cheqan jakʼankir mä jachʼa utapunïnwa. Verano tukuykamajj turistanakatakisa peregrinonakatakis jistʼaratäjjänwa, kunattejj tardenakajj mä museo ukhamänwa, ukanjja cristianismo religionan mä qhawqha jachʼa tesoronakapaw utjäna.
  
  Sacerdotejj punku patjjar amparapampiw luqtäna.
  
  Jupax jist"aratänwa.
  
  
  
  Sacristía ukax Vaticano markankiwa
  
  Domingo 10 uru achuqa phaxsit 2005 maran 11:42 alwa pacharuw purini.
  
  
  
   -Mala señal, dottora -susurró Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi.
  
   Inspectorajj amparapampiw cinturapar uchasi ukat mä revólver .38 apsu.
  
  -Jichhax mantañäni.
  
  "Boy chachajj pistola aptʼasitap amuyayäta.
  
  "Jupax ametralladora apt"asiwayitu, ukax kamachinakan armapawa. Aka anatt"añax mä juk"a pachatakikiwa.
  
  Panpachaniw uka umbral pasapxäna. Museo ukan territoriopax ch"usakïxänwa, ventananakapas jist"antatänwa. Patanakaru ukat pirqanakar chʼuqtʼir pintatjja, uka jiskʼa ventananakat filtrat mä jiskʼa qhanaw kuttʼayäna. Tardejj utjkchïnjja, cuartonakajj niya chʼamaktʼatäjjänwa. Fowler jupax amukiw Paolarux irpxaruwayäna, manqhanx zapatopan chhuxriñchjasiñap maldecïna. Pusi museo utanakat pasapxäna. Suxta urux Fowler jupax mä akatjamat sayt"asïna. Chika metro janïr purinkipanxa, mä chiqax pirqampiw imantatäna, uka pasillox kawkir pasilloruw muyuntapxañapäna, ukat kunatï wali jan uñtʼatäki ukaruw tinkuyäta. Mä amparax janq"u guantempi ukat mä ampar telampiw ch"uxña q"illu, ch"uxña ukat wila tonos ukanakampi ch"uqt"ata.
  
  Mä esquina muytasinjja, uka amparajj mä guardia suizoruw chintʼatäñapatak uñjapjjäna. Aín chachajj chʼeqa amparapampiw uka halberda katjjasïna, ukat kunatï nayranakapajj utjkäna ukajj jichhajj pä pʼiyanakaw jalsuwayjjäna. Mä juk"a pachatxa, taqpacha ás allá, Paolaxa pä monja ch"iyara isimpi isthapt"ata uñjäna, qunt"ata, qhipa jamp"att"asis mayachasipxatayna.
  
  Ukhamaraki janiwa nayranïpkiti.
  
  Uka jan wali jaqix gatillompiw ch"allxtayäna. Crossover uñtawi Fowler jupampi.
  
  -Esta aqui.
  
  Jupanakax mä jisk"a pasillo ukankapxänwa, ukax Vaticano markan sacristía central ukar puriñkamaw utjäna, ukax mä red de contacto ukamp uñjatawa, ukampis pä laphini punku jist"aratawa, uñt"irinakax mantañ utat uñjapxañapataki, kawkhantix Qullan Awkix janïr jach"a phunchhäwip amtkasax uchaski uka chiqaru Masa.
  
  Uka pachanx jist"antatäxänwa.
  
  -Diosan munañap layku, jan sinti jayp"uñapataki -sasawa Paolax jiwat jaqinakar uñch"ukis säna.
  
  Uka tiempotakejja, llätunka Karoski tantachäwinakaw utjawayjjäna. Jupa pachpaw juramento luraraki, kunjamtï aka qhepa maranakan juramento lurawayki ukhama. Janiw uka toqet pä kuti lupʼiñamäkiti. Nayax pä metro pasillot punkukamaw t"ijtxa, SAPRáveres ukanakat jithiqtasa. Chʼiqa amparajampiw cuchilla dibujayäta, kupi amparajasti jachʼar aptatäjjänwa, revólverajj wakichtʼatäjjänwa, ukat umbral patjjaruw sarayäta.
  
  Nayax mä wali jach"a octogonal sala ukankäyätwa, niya tunka payan metros largo, quri qhanampi phuqt"ata. Jupan nayraqatapanx mä altaraw utji, columnanakampi muyuntata, mä león ukan uñnaqapa : Cruzat saraqaña. Perqanakax campananakampi ch"uqt"ata ukat gris mármol ukamp qullatäna, tunka armarionakax teca ukat limón ukanakaw utjäna, ukanx qullan isinakax imatäpxänwa. Paolax techo tuqir uñtaspa ukhaxa, mä piscina suma fresconakampi k"achacht"at uñjaspäna, ventananakapat qhanax uka chiqar umamp phuqhantat jutäna. Ukampis CSI ukax pä jaqiruw taqpach uñjañapatak uñji, jupanakax uka cuarto ukankapxänwa.
  
  Jupanakat maynïrejj Shaw cardenal satänwa. Maynïristi qʼoma jañchinïrakïnwa. Jupax Paolatakix janiw qhan amuyaskänti, ukat qhiparux uñt"añkamaw ist"asïna. Ukajj Cardenal Paulich satänwa.
  
  Panpachaniw altar jak'an sayt'asipxäna. Paulich, Shaw-an yanapiripax jichhakiw esposañ tukuyaskäna, ukatx mä científico forense jupaw mä pistola ukamp jupanakar chiqak uñacht"ayat mantanïna.
  
  -¿Donde está ukaxa? Paolax arnaqasïna, ukat arnaqasitapax scull taypinwa istʼasi. ¿Jupar uñjtati?
  
  Americanox wali k"achat k"achat arsüna, nayranakapax pistolaruw uñch"ukiskäna.
  
  -¿Dónde está quién, señorita ukaxa?
  
  -Karoski ukaxa. Khititix guardia suiza ukat monja ukanakar jiwayatayna.
  
  Fowler jilatajj uka cuartoruw mantäna, ukhajj janiw parlañ tukuykayätti. Jupax Paolaruw uñisi. Jupax Shaw-aruw uñtäna ukat nayrïr kutiw cardenal Paulic-an nayranakapamp jikisïna.
  
  Uka uñkatasiñanx nina ukat uñt"ayasiñaw utjäna.
  
  -Hola, Victor -sasawa tatakuraxa jisk"a arumpi säna.
  
  Cardenal Paulich, Viktor Karoski sutimp uñt"atawa, jupax cardenal Shaw juparux ch"iqa amparapampiw kunkapat katxarutayna, ukat yaqha ch"iqa amparapampiw Pontiero ukan pistolap katxarutayna ukat morado ukan temploparuw uchatayna.
  
  -¡¡Kawkhantï jikxataskta uka chiqan qhiparapxam! -sasawa Dicantixa jach"at arsüna, ukatxa eco ukaxa arunakapa mayampi mayampi arsüna.
  
  - Janiwa ch"iqa ch"iqa kuynt"ayañakiti, ukatxa axsarañawa, adrenalina pulsante ukata jupax templos ukan jikxatasïna. Amtañani kuna colerasiñas juparux katjatayna, kunapachatix Pontiero ukan uñnaqap uñjasax aka uywax telefonot jawsatayna. telefono tuqi.
  
  Wali amuyumpiw amtaña.
  
  Karoskix tunka metrot jilaw jayankxäna, ukatx p"iqipampi, nayra amparapampiw mä chikat jaqin escudop qhipäxan uñjasïna, uka escudox cardenal Shaw ukan luratawa.
  
  Jupan agilidad ukat disparonak lurañ yatitapampejja, janiw chʼamäkänti.
  
  jan ukax akan jiwayapxäma -sasa.
  
  Paolax jan colerat jachañapatakix manqha lakap ch"akhutayna. Taqiniruw jiwayir jaqi nayraqatan uñjapxam ukat jan kuns lurapxamti.
  
  "Jan jupar uñjamti, dothor. Janipuniw jïsa ni cardenalrus jan waltʼaykaspati, ¿janich ukhamäki, Victor?
  
  Karoskix Shaw-an kunkaparux wali ch"amampiw ch"allt"asi.
  
  - Chiqpachansa jïsa. Uka pistola uraqiru jaquntaña, Dicanti. ¡ ¡Tirela!
  
  -Askiw kunjamtï jupax sisktam uk lurapxam -sasawa Shaw-an gimió-pax khathati arumpi.
  
  "Suma qhanañcht"awi, Victor", Fowler-an arupax kusisitaw khathati, "Lera. Amtastati, jiwayirix Cardoso ukan cuartopat mistuñapax janiw ch"amäkaspas ukhamäkänti, uka cuartox anqäx jaqinakatakix jist"antatänwa? Maldición ukax fucking wali muspharkañänwa. Janipuniw jupar jaytanukkti.
  
  -¿Somo? Paolajj wal muspharäna.
  
  - Jiwasaxa punku p"akjapxtanwa. Janiw khitirus uñjapkti. Ukat uka qhepatjja, tiempopar yanaptʼa mayipjjatapatwa escalerat jankʼak arknaqañar khitapjjta. Victor chiqpachansa ¿ ikiñ manqhanxa? ¿Uka armarionxa?
  
  "Wali ch"ikhi, tata. Jichhax pistola jaquntañamawa, Inspector.
  
  "Ukampis chiqans aka yanapt"a mayiwi ukat jan wali jaqit qhanañchatapax iyawsäwin jaqi, taqpach atinisiñ jaqin chiqanchatawa. Cardenal sat jilataw ukham lurapjjäna. Assassin ukax mä cómplice ukhamawa.
  
  -¡¡Phuqhuntapxam!
  
  -¿Kuns arsuwayapxtamxa ch"axwirinakapat jithiqtañataki, jan juk"amp jach"a uñt"atäñ thaqhasa?
  
  -Ukhakiwa! Karoskix loco ukhamänwa, ajanupax ch"uñumpiw q"umachasïna. Mä ceja artificial uchatäki ukajj chʼiyjatäjjänwa, niya mä nayrapat sipansa jukʼamp jachʼänwa.
  
   -¿Te buscó en el Instituto San Mateo, Viktor? É jupaw taqi kunar mantañamatak iwxt"apxtamxa, ¿ ¿janich ukhamäki?
  
  "Uka jan amuyt"kaya insinuacionanaka jaytañamawa, Fowler. Warmirux pistola jaquntañapatakiw mayt"añama, jan ukax aka locox jiwayapxitaniwa - Shaw juparux jan ch"amanïsaw kamachi.
  
  -¿Cuá ¿ukax Su Eminencia Víctoran amtapachänti? Fowler jupax janiw uk jan yäqasa säna: "Tunka, ¿San Pedro markan chika taypin jupar atacañjam uñt"ayasiñasati?" ¿Ukat é ¿Taqi Diosan markapansa, TV uñchʼukirinakan nayraqatapansa taqi kun lurañ yantʼañamatxa jarkʼapxäma?
  
  -¡ ¡Jan arkapxamti jan ukax jiwayapxäma! ¡Jupar jiwayapxam!
  
  "Nayätwa jiwañajataki. Y el seria un heroe ukax mä jach"a uñacht"äwiwa.
  
   -¿Kuns nayajj Reinon llavenakap mayjtʼayañatak arsuwaysma, Victor?
  
  -¡Alaxpacha, maldito cabrito! ukana! ¡Jan jiwir jakaña!
  
  Karoski, jan ukax pistola ukax Shaw p"iqiparuw uñacht"ayäna. Dikanty ukar amtaña ukat ch"axwaña.
  
  Fowler jupax Dicanty juparux nayrar sartayatayna, jupax pistolap jaquntäna. Karoski chachan balapajj inspectoran pʼeqeparuw sinti jakʼachasïna, ukat tatakuran chʼeqa amparaparuw chʼalljjtäna.
  
  Karoski jupax C Shaw juparux jaqunukuwayi, jupax pä gabinete ukanakan imantañatakiw t"ijtäna. Paolax revólver thaqhañatakix janiw tiemponïkänti, ukat p"iqip alayaru, amparanakap jist"antat Karoskiruw ch"allt"asi. Uka layqarux ch"iqa amparajampiw pechopar ch"allt"asta, pirqaruw ch"allt"asta, ukampis janiw thayax jupat jaquqanirjamäkti: capas de acolchado ukanakax lik"i jaqir uñtasiñatakiw uchasïna, ukax jark"aqäna, ukhamäkchisa, Pontiero ukankiwa pistolax wali jach"a ukat jach"a thuqt"awimpiw pampar jaquntatäna.
  
  Jiwayirix Dikanti-rux qhipäxaparuw ch"ankhampiw ch"ankhachatayna, jupax usuchjataw warari, ukampis sartasinx Karoski-rux ajanuparux ch"ankhampiw ch"ankhachatayna, jupax liwxatasinx niyaw equilibriop chhaqhayatayna.
  
  Paolax unico pantjasitap luratayna.
  
  Mä pistola thaqhañatakiw muyuntat uñakipt"añama. Ukat ukat Karoskix ajanuparux jawq"jatayna, mä mago ukham uñt"atätapata, amuyuparjama. Ukat qhiparusti, mä amparapampiw katthapta, kunjamtï Shaw chachampi katthapkayäta ukhama. Ukakipkarakiw aka kutix mä ch"ullqhi yä amparapar apt"asïna, ukampiw Paolax ajanupar llamkt"äna. Chawlla khuchhuñatakix mä ordinario cuchillo ukhamänwa, ukampis wali ch"ullqhiwa.
  
  "Ay, Paola, janiw jumax amuyktati kunjams akax kusist"ayaspa" sasaw oo do oido sasaw jiskht"asta.
  
  -¡VIKTOR!
  
  Karoski kullakajj kuttʼanjjänwa. Fowler chachajj chʼeqa qonqoriparuw jaqontäna, oraqer chʼalljjtayasïna, chʼeqa amparapajj chʼiyjataw uñjasïna, ukat wilajj amparapampiw tʼijtäna, uka amparajj jan chʼamampiw oraqer warktʼasïna.
  
  Paolax ch"iqa amparapampiw revólver katxarutayna ukat Karoska kullakax nayraqataparuw chiqak uñch"ukitayna.
  
  -Janiw jupax ch"axwañapakiti, tata Fowler -sasawa jiwayirix jachaqt"asïna. Jiwasajj janiw ukham mayjäktanti. Panpachaniw mä infierno privado ukan jakasipjjta. Ukat sacerdote kankatam laykuw juramento lurtaxa, janipuniw mayampsa jiwayxätati.
  
  Mä jach"a ch"amanchawimpi, llakimp wila ch"amanchata, Fowler jupax ch"iqa amparap mä sayt"awiruw jiltayañ atipjatayna. Mä kuynt"ataw camisapat apsuwaytxa ukat thayaruw jaquntawayta, jiwayir jaqimp él ukamp chika. Uka elevador ukax thayaruw muyuntäna, telapax janq"uruw tukuwayxäna jan ukax mä wila chimpunïnwa, taqi chiqanw Fowler-an ampar luk"anapax mesa patxan samart"äna. Karoskix hipnotizado nayranakampiw arktäna, ukampis janiw liwxataskir uñjkänti.
  
  Fowler jupax mä perfecto disparo ukaw Karoski juparux nayrapar ch"allt"äna.
  
  Jiwayirix desmayatäxiwa. Jayanxa, awki taykapan jawsatapa ist"asina, jupanakampi jikisiri saratayna.
  
  
  Paola kullakajj Fowler jilataruw tʼijtäna, jupajj jan kuns lurasaw qontʼatäskäna, janiw kuns amuykänti. Tʼijkasajja, sacerdoten amparapan usuchjat chʼakhanakap imtʼañatakiw chaleco apsusïna.
  
  - Iyawsaña, tata, thaki.
  
  "Amigonaka, jutapxatamax wali askiwa" sasaw cardenal Shaw jupax mä akatjamat sayt"asiñ ch"amap apthapisin säna. Aka monstruox nayaruw secuestrawayitu.
  
  "Jan saytʼasimti, cardenal. Sarapxam khitirus iwxt"apxam..." Paolax Fowler-ar pampar yanapt"kasax sañ qalltäna. Mä akatjamatwa El Purpurado markar saratap amuyasta. Pontiero-n pistolapar sarasax Karoski-n janchipan jak"apankiwa. Ukat jichhax wali axsarkañ testigonakäpxatapwa amuyasta. Nayax Reverendo Leo ukarux amparat luqxatta.
  
  -Suma tarde -sasawa Inspector Sirin jupax cuarto ukar mantasin säna, kimsa policía de Seguridad ukanakaw arknaqapxäna, ukat cardenal ukarux muspharayarakïnwa, jupax niyaw pampat pistola apsuñatakix qunqurt"asiskäna. Nayax jank"akiw kutt"anxä ukat Guido ukar uchasiñ munta.
  
  "Janiw jumar uñt"ayaskaniti, Inspector General, iyaw sañ qalltawayta. Jank"akiw éStas ukar katuntapxañama", sasaw Fowler ukat Paola jupanakar säna.
  
  "Disculpapjjeta, Eminenciama. Jichhajj jumampïsktwa.
  
  Camilo Sirin jupax uñch"ukiskiwa. Jupax Karoskiruw jak"achasïna, thakhinx Pontiero-n pistolap apthapïna. Zapato puntap jiwayir jaqin ajanupar llamktʼañamawa.
  
  -¿Ukaxa el?
  
  -Jïsa -sasawa Fowler-ax jan kuynt"asis säna.
  
  -Maldita, Sirin -sasawa Paolaxa säna. Falso cardenal ukax wali askiwa. ¿Ukham paspachänti?
  
  - Suma referencias ukanaka utjañapa.
  
  Sirina ukax capas ukanakan vértigo ukan velocidadapawa. Uka qalat lurat ajanupat uñisiñax p"iqiruw ch"allt"asiwayi, ukax taqpach irnaqawayi. Paulich chachajj Wojtyla chachan qhep qhepa cardenal uttʼayatätap jankʼakiw amuyapjjta. Suxta phaxsi nayrax Wojtylax juk"akiw ikiñat sartañ yatïna. Grabar ukax somalí ukat Ratzinger juparuw yatiyatayna mä cardenal in pectore ukar utt"ayatapa, jupan sutipax Show ukar uñt"ayatayna, jaqinakar yatiyañataki. jiwa. Jupax janiw kuna askis jikxatkiti, lakanakax qarjata Most ukan amuyt"ayata, Paulich sutip arsu, ukat janipuniw jupamp chikt"atäkaniti. Domus Sancta Marthae ukan "cardenal" ukarux nayrïr kutiw poñerosu yatxatañ munir masinakapar uñt"ayañataki.
  
  "Cardenal Shaw, jumax walja qhanañcht"añamawa.
  
  - Janiwa yatkti kunsa jumaxa sañ munta...
  
  - Cardenal, ukhama.
  
  Shaw volvió ukax mä envararse una vez más. Jupax jach"a jach"a tukuñap wasitat utt"ayañ qalltäna, walja maranakan jach"a jach"a tukutapa, pachpa jach"a jach"a tukuñap chhaqhayatapa.
  
  - Juan Pablo II jupax walja maranakaw wakicht"itu, irnaqawim sarantañataki, Inspector General. Jumax sasmawa, janiw khitis yatkiti kunas pasaspa kunapachatix Iglesia apnaqañax jan ch"amaninakan amparapar pasaspa ukhaxa. Jichhax kunjamtï Iglesiamar sumäki ukhamarjamaw sarnaqaskta, amigo.
  
  Sirin nayranakapaxa chika segundonwa simo tuqita chiqapa amuyt"äna.
  
  "Chiqpachansa nayax lurarakïwa, Eminencia. ¿Domenico ukaxa?
  
  -Inspector -sasawa mä policiaxa säna, jupax ch"iyara trajempi corbatampiw mantanïna.
  
  - Cardenal Shaw jupax jichhax La Basílica markan novendiales masivos sañapatakiw mistuni.
  
  Uka cardenalajj jachaqtʼasïnwa.
  
  "Uka qhipatxa, jumamp yaqha agentempiw machaq chiqar irpapxätam: Alpes qullunkir Monasterio Albergradz ukaruw irpapxätam, ukanx Cardenal jupax sapakiw lurawinakap lup"ispa. Ukatxa, awisax qullu pataruw sarxarakï.
  
  "Mä jan walt"ayir deporte, jichhax mä deporte ukhamawa", sasaw Fowler jupax arsuwiyi.
  
  -Ukhampuni. jan walt"awinakampi phuqt"ata -corroboró Paola.
  
  Shaw jupax amukiw jikxatasïna, ukat amukt"añanx niyaw jaquqanir uñjirïta. P"iqipax jisk"achatäxänwa, chinupax pechoparuw ch"allt"ata. Janiw khitirus despedida sañ munkiti kunapachatix Sacristía ukar Domenicomp chikt"at sarxapxtaxa.
  
  Inspector General ukax Fowler jupan jak"aparuw qunqurt"asi. Paolax p"iqip katxaruwayäna, chalecopampiw usuchjat jaqirux ch"uqt"äna.
  
  - Tame Perm ukat juk"ampinaka.
  
  Jaya- mä científico forense ukan amparapa. Nayra ch"uqt"atapax niyaw umamp ch"allt"atäxäna, ukat uka lantix arrugat chalecopampiw lantintasïna.
  
  "Samarapxam, ambulanciax thakinkaskiwa. ¿Amuyapxita, munasiñampi, án cómo Nayaxa boleto é aka circo?
  
  "Armarionakamat jithiqtapxta, Inspector Sirin. Qollan Qellqatanakan arunakapampiw jukʼamp sum apnaqañ munaraktanjja.
  
  Jan liwxatasir jaqix mä ceja mä juk"a arco luratayna. Paolajj ukham muspharatap uñachtʼayañapwa amuyasïna.
  
  -O, chiqpachansa. Nayra Gontas Haner, jan arrepentisit irnaqiri. Nayax uñjtwa criterios ukanakax Vaticano ukar mantañatakix juk"amp jan ch"amanïtapa.
  
  "Ukat jupanakan chaninakapax wali jach"awa", sasaw Fowler jupax arsuwayi, jutir phaxsinx kuna jan wali entrevistas jupar purini uk amuyt"asa.
  
  Sirin chachajj amuytʼasisaw pʼeqep chʼoqtʼasïna ukat chalecopajj sacerdoten usuchjataparuw chʼalljjtäna.
  
  - Nayax amuyta ukax askichasispawa.
  
  Uka horasanjja, pä enfermeranakajj mä camilla plegable aptʼataw purinipjjäna.
  
  Ukat ordenankirinakajj usuchjatanakar uñjapkäna ukhajja, altar manqhanjja, sacristía ukar mantañ punkunjja, llätunka sirvirinakampi pä sacerdotenakampiw pä incienso aptʼat suytʼapjjäna, jupanakajj usuchjatanakar yanaptʼañatakejj pä filaruw saytʼasipjjäna. Shaw ukat Paulich cardenales jupanakax ukham lurapxäna. Relojax pusi tunka payan pacharuw uñacht"ayäna. Misa lurañajj niyaw qalltawaypachäna. Jilïr sacerdotejj kunatï pasani uk uñjiri mä esclavo khitañatakiw yantʼat uñjasïna. Inas oblate kullakanakajj sacristía uñjapjjañapatak khitatäpjjchïnjja, suma isinak jikjjatañan jan waltʼäwinïpjjchïna. Ukampis protocolo ukax taqiniw jach"a phunchhawinakar suyt"añkamax amukt"apxañapatak mayi.
  
  Tukuyañatakix Shaw cardenal sapakiw iglesiar mantañ punkun uñstäna. Acólitos jupanakax San José altararuw irpapxäna, ukanx misa lurañapänwa. Iyawsirinakax, jupanakax cardenal jak"ankapxänwa, ceremonia ukanx jupanakkamaw arsupxäna, cardenal jupax Papa Wojtylarux walpun munaspachäna: Shaw jupax taqpach misax jachaqt"ataw sarnaqäna.
  
  
  -Samarapxam, jan kuna usunïpxtawa -sasawa mä ordenadorax säna. Jank"akiw hospitalar sarañäni, ukhamat taqpach qullañataki, ukampis wilax janiw utjxiti.
  
  Porteronakax Fowler jilataruw apxapxäna, ukat uka pachax Paolax mä akatjamat amuyasïna. Awk taykat jithiqtaña, herencia jaytaña, wali axsarkañ jiskʼachasiña. Jupax mä amparapampiw porteronakarux sayt"ayäna.
  
  - Jichhaxa amuyasta. Uka infierno personal ukax jupanakax compartipxänwa. Jumax Vietnam markanx awkimar jiwayañatakiw sarawayta, ¿janich ukhamäki?
  
  Fowler jilatajj musphataw jupar uñkatäna. Nayax wal muspharta, italiano aru arsuñ armasxayätwa ukat inglés arut jaysawayta.
  
  - P'ampachawi?
  
  Paolax akham sasaw jaysäna: "Colerasiñampi ukat chuym ustʼayasiñampiw taqi kunar irpäna" sasaw Paolax jaysäna, inglés arut jiskʼat arsüna, ukhamat aptʼat jaqinakax jan parltʼasiñ istʼapxañapataki. awkiparux wali uñisiña, awkinakaparu jan ukax taykapar jan yäqaña. Herencia katuqañ jan munaña. Familiampi taqi kuna lurañanak tukuyañ munta. Ukat Victoramp Infierno tuqit entrevistatapa. Ukax expediente ukan jaytatawa. Jupax sapa kutiw nayraqatajankkäna...
  
  -¿Dondex sayt"añ munpachati?
  
  "Jichhax amuyasxtwa" sasaw Paolax camilla patxar qunt"asisin mä suma amparapamp sacerdoten amparapar luqxatäna, jupax mä jach"a jach"a tukuñat llakitaw ch"amakt"ayäna. Nayax amuyasta, jupax Instituto San Mateo ukan irnaqäw katuqawayi, ukat jichhürunakan kunjamäkitix ukhamañapatakiw yanapt"askta sasaw amuyarakta. Awkimax sapüruw jan walinak lurtamxa, ¿janich ukhamäki? Ukat mamapax taqi pachaw uk yatïna. Karoski kullakampixa ukhamarakiwa. Ukatpï Karoskix juparux respetatayna. Kunattix panpachaniw mä pachpa pachan mayj mayjäpxäna. Jumax chachäñ ajlliwayta ukat nayax mä monstruo ukham ajlliwayta.
  
  Fowler chachajj janiw jayskänti, ukampis janiw wakiskänti. Porteronakax wasitat sarnaqañ qalltapxäna, ukampis Fowler jupax ch"am jikxatäna jupar uñkatañataki ukat jachaqt"asiñataki.
  
  - Kui munaña, .
  
  
  Ambulancianx Fowler jupax jan amuyt"asisaw ch"axwaski. Mä jukʼa tiempojj nayranakap jistʼarasïna, ukampis mä uñtʼat aruw cheqpach jakäwipar kuttʼayäna.
  
  - Suma arunaka, Anthony.
  
  Fowler sonrio ukat juk"ampinaka.
  
  - Suma arunaka, Fabio. ¿ Kunjamas amparamaxa?
  
  -Suma chhuxriñchjatawa.
  
  "Uka teja patxanxa wali suertenipxtawa.
  
  Dantex janiw jayskänti. Él ukat Sirin jupanakax ambulancia jak"ankir mä bancon qunt"atäsipkänwa. Superintendentex jan kusisitax ñik"ut mururasïna, ch"iqa amparapax fundido ukankchïnsa ukat ajanupax usuchjatanakamp ch"uqt"atäkchïnsa; maynix sapürunjam póquer ajanupampiw isthapita.
  
  -Ukhamaxa ¿kunas? ¿jumax jiwayapxitati? ¿ Cianuro mä sachet de suero ukanxa, wilañcha jaytapxitati jan ukaxa jiwayiri jaqïtati p"iqi qhipäxaru ch"axwaña? Nayatakix akax qhip qhipa uñstañap munta.
  
  Dantex larusitaynawa, janiw kusisitäkänti.
  
  - Jan yant"apxitati. Inas algun día, ukampis janiw aka kutix, Anthony. Akax mä kutt"añ thakhiwa. Ukat jukʼamp wakiskir uruw utjani.
  
  Sirin tatakuraru chiqa ajanuparu uñkatatayna.
  
  "Jumanakaruw yuspärañ munsma. Jumanakajj wal yanaptʼapjjerïta.
  
  "Janiw nayajj jumatak ukham lurkti. Ukat janiw banderamat laykukiti.
  
  - Yattwa.
  
  "Chiqansa, jumaw uka contrax saytʼaskta sasaw amuyayäta.
  
  "Ukjja nayajj yattwa, janiw jumarojj juchañchksmati.
  
  Kimsanpachaw walja minutonaka amuktʼapxäna. Qhiparusti Sirin jupax wasitat arsüna.
  
  -¿Kuna ch"amas utji nanakar kutt"aniñataki?
  
  Janiwa, Camilo. Jupax nayratpach mä kutix phiñasiyawayitu. Ukajj janiw mayampsa paskaniti.
  
  -Qhipa pacha. Suma nayra pachanakataki.
  
  Ukax mä juk"a pachanakanwa.
  
  - Mä condición ukampiwa. Jumax yatisktawa kunas ukax.
  
  Sirin jupax p"iqip ch"allxtayäna.
  
  - Nayaxa arunakxa churapxsma. Janiw khitis jupar jakʼachasiñapäkiti.
  
  - Ukat maynitsa ukhamaraki. Uka española.
  
  "Janiw uk garantizañjamäkiti. Jiwasax janiw yatipkti jupax janiw mä copia disco ukankiti.
  
  - Nayax jupampiw parlt"awayta. Jupax janiw utjkiti ukat janiw parlkiti.
  
  -Taqi kunasa wali sumawa. Jan disco utjki ukhajja, janiw kuns uñachtʼayañjamäkiti.
  
  Yaqha amukt"añaw utjäna, jaya pacha, electrocardiograma ukan sapa kuti pititapamp jark"ata, ukax tatakurax pechoparuw ch"allt"äna. Fowler jilatajj jukʼat jukʼatwa samarjjäna. Ch"amaka taypinxa, ó250 juparu purintäna;Sirin qhipa arupa.
  
  -¿Sabes, Antonio, ¿janich ukhamäki? Mä jukʼa tiempojj cheq yatiyañajatakiw iyaw sayäta. Taqi chiqapa.
  
  Fowler jupax janiw jupan jaysäwip ist"känti, janis ist"kchïnxa. Janiw taqe cheqa yatichäwinakajj librëjjeti. Yatipxam, janiw chiqa yatichäwinakajampis jakañjamäkiti. Janiw uka q"ipi yaqha jaqir uchañax wakiskiti.
  
  
  
  (El Globo, p. 8 Gina, 20 uru achuqa phaxsit 2005 marana, 20 uru achuqa phaxsit 2003 marana)
  
  
  RATZINGER PAPA UKAX JANIW JISK"A UTJKITI
  
  ANDREA OTERO sat kullakaruw uñtʼayi.
  
  (Enviado Especial) ukat juk"ampinaka.
  
  
  ROMA. Juan Pablo II jupan qhipa irpirip chhijllañatak ceremonia ukax qharüruw tukuyata, nayrir prefecto de la Congregación para la Doctrina de la Fe, Joseph Ratzinger jupan chhijllawipampi. Bibliat juramento lurkchïnsa, ajllitätapat yatiyawinak jan yatiyañapataki, excomunación ukan llakisiñapataki, nayrïr filtraciones ukanakax medios de comunicación ukanakarux niyaw puriñ qalltawayi. Amuyataxa, Reverendo Aleman jupax 115 votos ukanakat 105 votos ukampiw chhijllata, ukax 77 votos ukat sipanx juk"ampiwa. Vaticano markax Ratzinger jupax walja yanapirinakan jikxatatapax mä chiqaw sasaw qhanancht"i, ukatx uka jach"a jan walt"awix pä marakiw askichasiwayi, Vaticanistax janiw pächaskiti Ratzinger jupax janiw yanapt"awip apaqkaniti.íhow.
  
  Yatxatirinakax ukax mä candidato ukar jan uñisiñapatakiw sapxi, jupax principio tuqitx pentatlón ukanx wali munatawa. Vaticano markar wali jak"ankir fuentenakax Ratzinger jupan jach"a ch"axwirinakapax Portini, Robair ukat Cardoso jupanakax janiw jichhakamax walja votonak katuqapkiti sasaw qhanañchapxi. Uka pachpa jamuqax Benedicto XVI chhijllawix utjkän uka pachanx uka cardenales "mä juk"a jan utjatap" uñjatapat arsuñkamaw sarawayxi (...)
  
  
  
  YERI LOGO ukax mä jach"a uñacht"äwiwa
  
  
  
  
  Benedicto XVI papan khitatanakapa
  
   Palazzo del Governoratto ukax mä jach"a markawa
  
   My ércoles 20 uru achuqa phaxsit 2005 marana 11:23 alwa pacha .
  
  
  
   Janq"u isimp isthapt"at jaqix suxta chimpun jikxatasïna. Mä semana qhepatjja, saytʼasisaw pampar saraqasajj Paola kullakajj ukham pasillon suytʼaskäna, jupajj ajjsarasïnwa, janiw uka horasan amigopajj jiwatap suykänti. Mä semana qhepatjja, kunjamsa sarnaqañ jan yatkaspa uk ajjsarañajj armasjjänwa, amigopajj vengasjjänwa. Uka paqallq maranakanjja, walja kunaymaninakaw pasäna, ukat yaqhep wali wakiskirinakajj Paolan almapanwa pasäna.
  
  Uka jan wali jaqejja, nayrïr punkunjja, cera sellonakampi wila cintanakaw warktʼatätap amuyasïna, uka cintanakajj Juan Pablo II jiwatapat ukat jupan qhepap ajllitäñapkamajj oficinaruw jarkʼaqäna. Jach"a Pontíris jupax kunjamtï uñkataskäna ukaruw arkäna.
  
  "Mä jukʼa tiempo sapak jaytapjjañapatakiw mayta. Mä uywata amtayañataki é aka cargox mä juk"a pachatakikiwa", sasaw qarjata arumpi säna, Paolax anillopar jamp"att"askäna ukhaxa.
  
  -Qullanäña.
  
  "IspettoraDicanti, wali suma katuqt"atawa. Naya pachpaw jan axsartʼas uñachtʼayatapat yuspärañatak jawstʼta.
  
  "Yuspära, Qullanäki uka. Nayatï lurañaj phoqayäta ukhajja.
  
  - Janiwa, jumaxa lurañamxa taqpachawa phuqawaytaxa. Qhiparapxäta ukhaxa, achikt"asipxsmawa" sasaw suma Tintoretto manqhan oficinapan mä esquinapan mä qawqha sillunak uñacht"ayäna.
  
  "Chiqpachans Fowler tataruw akan jikxatañ suyaskayäta, Qullanäma", Paolax janiw arupan llakinak imantañ puedkänti. Tunka maraw jupar jan uñjkti.
  
  Tatajajj amparapat kattʼasisaw chuymachtʼkir jachaqtʼasïna.
  
  "Fowler tatax jan kuna jan walt"äwin mä chiqan samart"aski. Uka arumajj jupar visittʼañatakejj askiw jikjjatasiyäta. Nayax jumat despedida sañ muntwa, ukat jumax mä yatiyaw churawayta: Panpachaniw, jumatakis nayatakis, qhipharkir jaqinakatakix llakinak jaytañasatakix pachax purinxiwa.
  
  Uka aru istʼasajja, Paolajj chuymapan khathattʼasisaw ñikʼutap chʼoqtʼasïna. Chika horaw aka oficinanktxa, kunatix Qullan Awkimp parlt"awaykta ukax panpachaniw qhiparani.
  
  Chika uruxa, Paolaxa San Pedro plazan qhanaru mistuwayxäna. Intix qhant"asxänwa, chika urux pasawayxänwa. Mä paquete Pontiero tabaco apsusin qhipa cigarro qhant"ayarakta. Alaxpachar ajanum jach"ar aptañamawa, chhullunkha phust"asa.
  
  "Juparux katjapxta, Maurizio. Tenias amuyt"aña. Jichhasti wiñay qhanar saram, sumankañ churita. Oh, ukat tatajar mä qhawqha amtañanak churañamawa.
  
  
  Madrid, 2003 maran jallu qallta phaxsit - Santiago de Compostela, agosto 2005 maran
  
  
  
  QILLQAÑATAKI
  
  
  
  Juan Gómez-Jurado (Madrid, 1977) - yatiyiri. Jupax Radio España, Canal +, ABC, Canal CEP ukat Canal Cope ukanakan juntas editoriales ukanakan irnaqawayi. Jupax kunayman premios literarios ukanakaw sarnaqäwinakapamp novelanakapamp katuqawayi, ukat juk"amp wakiskirix VII Premio Internacional de la Ciudad de Torrevieja ukawa, ukax 2008 maran novela Emblema del Traidor ukan uñt"ayatawa, Plaza Janés ukan uñt"ayatawa (niyax paperback ukan aljatäxiwa), ukampirus ukax Juanax jach"anchayiwa, 2010 maranx kimsa millones ullart"irinakaruw uraqpachan puriwayi.
  
  Trayectoria después del éxito internacional de su primer novela, Yämas Diosat (jichhürunakanx 42 países a día ukan uñt"ayata) Juan jupax Javier Sierra ukat Carlos Ruiz Zaf ukat#243;n jupanakamp chikaw español más ukan qillqiri internacional ukar tukuwayi. Jakäwiman samkapax phuqhasiñapatak uñjañat sipansa, sarnaqäwinakat yatiyañatakiw taqpach katuyasiñama. Un Contrato con Dios sat libron qellqatapajj jupan chiqañchäwipänwa (jichhakamajj 35 jananakan apthapitänwa ukat jakthapiskakiwa). Periodismo tuqit munañap jan estante ukar jaytañatakix yatiyawinak qillqt"askakitaynawa, ukatx sapa semanaw mä columna de información Voz de Galicia ukan qillqt"askakïna. Mä ukham reportaje ukan achupax Estados Unidos markar sarañanx The Massacre at Virginia Tech ukanw uñstawayi, jichhakamax jupan sapa libropawa, ukax walja arunakaruw jaqukipata ukatx walja premios ukanakaw atipjawayxi.
  
  Mä jaqirjama... Juanax libronaka, peliculanaka ukat familiapan compañía ukanakaruw juk"amp munasi. Jupax apolo (ukax él qhanancht"iwa, jupax política ukar munatapawa ukampis políticonakat suspecto ukhamawa), jupax wali munat colorapax ch"uxña - phuchhapan nayranakapa - ukat juparux munasirakiwa. jupan wali munat manq"apax ch"uqi ch"uñumpi ch"uñumpi. Mä suma arquero ukham jan saytʼasaw parli. Jemas jupax jan novela amparapamp utat mistuwayxi.
  
  
  www.juangomezjurado.com ukan uñt"ayata
  
  Twitter tuqinxa: Arrobajuangomezzurado
  
  
  
  
   Aka qillqataxa luratawa
  BookDesigner uka wakichäwimpi
   libronak lurañ yatirix@the-ebook.org
  01/01/2012 marana
  
  Royallib.ru biblioteca electrónica gratuita ukan libro apkatatamat yuspajarapxsma
  
  Uka librot mä revisión jaytañamawa
  
  Taqi pankanakax qillqirin qillqatawa
  
  1 [1] Jumanakatix jakapxätaxa, Awkin, Yuqan, Qullan Ajayun sutipxar juchanakam pampachapxäma. Yaen.
  
  
  2 [2] Qullan Jesusan sutipxaruw juramento lurta, Diosax taqi juchanakamat pampachapxätamwa. Yaen.
  
  
  3 [3] Aka juchax chiqpachapuniwa (ví artículos ukar respetañ laykux sutinakax mayjt"ayatäkchisa), ukat jan walt"awinakax Vaticano markan masones ukat Opus Dei ukanakan ch"ama ch"axwawipanx wali ch"amanchatawa.
  
  
  4 [4] Mä jisk"a destacamento de policía italiana ukax Vaticano uksan hinterland uksankiwa. Ukanx kimsa chachanakaw utji, jupanakan ukankatapax mä testamento ukhamakiwa, ukat jupanakax yanapirinak lurapxi. Formalmente, jupanakax janiw Vaticano markanx jurisdicción ukanipkiti, kunatix yaqha markawa.
  
  
  5 [5] Janïr jiwkasa.
  
  
  6 [6] CSI: Investigación de Escena de Delitos ukax mä serie de fantasía norteamericana ukan uñacht"ayatawa, ukax mä muspharkañ (jan chiqäkchisa) serie de fantasía norteamericana ukan uñacht"ayatawa, ukanx ADN ukan yant"awinakapax minutos ukjatx tukuyatawa.
  
  
  7 [7] Chiqpach jakhüwinaka: 1993 ukat 2003 maranakanx Instituto San Mateox 500 religiosos ukanakaruw yanapt"awayi, jupanakatx 44 jaqinakaw pedofilia usump usuntat uñjasipxi, 185 jaqinakaw foebe usump usuntapxi, 142 jaqinakaw trastorno compulsivo ukat 165 jaqinakaw p"iqin usuchjatanakar uñt"ayasipxi. sexualidad jan mayacht"ata (mä pachpa jaqi kankañapamp mayachthapiñax ch"amawa.)
  
  
  8 [8] Jichhax 191 uñt"at chacha jiwayir serial ukhamarak 39 warmi jiwayir serial ukanakaw utji.
  
  
  9 [9] Baltimore markan Santa María Seminario ukax 1980 mara qalltanw sutimp uñt"ata. Palacio Rosa ukax seminarios ukanakan homosexuales ukanakax wali khuyapt"ayasiñapatakiw katuqatäna. Payïrix tata John Despard "Santa María urux pä waynaw ducha ukanx utjäna ukatx taqiniw uk yatipxi, janiw kunas paskänti. Punkunakax sapa kutiw arumanakax pasillonakan jist"aratäna ukat jist"antatäna...".
  
  
  10 [10] Seminario ukax suxta yatichäwinakaniwa, suxta yatichäwix jan ukax pastoral ukax kunayman chiqanakanw yatiyasi, kawkhantix seminario ukax yanapt"aspa, parroquia, qullañ utan jan ukax yatiqañ utan. jan ukax mä institución cristiana ideología ukarjam utt"ayat tuqitwa.
  
  
  11 [11] Director Boy jupax Turábán Santa de Turín markan Qullan Qullanat uñt"ayi. Cristianonakan sarnaqäwiparjamajja, uka lonajj Jesucristojj llawuntatänwa ukat mä milagro toqew uñnaqapajj qellqtʼasïna sasaw sapjje. Walja yatxatäwinakaw jan chiqapar uñjat yatiyäwinak jikxatapkiti, ukax wali askiwa jan ukax jan waliwa. Iglesia ukax janiw oficialmentex Tour pintura ukanx kunjams jikxatasi ukx qhanancht"kiti, jan ukasti jan oficialmentex "akax sapa cristianon iyawsäwiparu ukhamarak qhanañchäwiparuw jaytatawa" sasaw qhanancht"awayi.
  
  
  12 [12] VICAP ukax mä siglas Programa de Captura Penal Violente ukawa, FBI ukax juk"amp jan wali jaqinakar jaljatawa.
  
  
  13 [13] Yaqhip empresas farmacéuticas multinacionales uticas ukanakax anticonceptivos excedentes ukanakap organizaciones internacionales ukanakaruw churapxi, jupanakax Tercer Mundo markanakan irnaqapxi, Kenia ukat Tanzania ukanaka. Walja kutix usutanakar uñtasit jan ch"amanïpki uka chachanakax cloroquina jan utjatapat amparapan jiwapxi, jan ukasti qullanak armarionakapax anticonceptivos ukanakamp phuqhantatänwa. Ukhamatwa, empresanakax waranq waranq jan munañamp yant"irinakamp uñjasipxi, jan demandarjama. Ukat Dr. Burr jupax ésta práctica uka programa Alpha sasaw sutincharaki.
  
  
  14 [14] Mä jan qullañjam usu, usutax llamp"u ch"akhanakanx wali usutaw jikxatasi. Ukax ikiñ tuqit jan walt"awinakampi jan ukax biológicos jan walt"awinakampiw utji, ukax anqäx agentenakan utjatapata.
  
  
  15 [15] Dr. Burr ukax jaqinakarux uñt"ayi, jupanakax janiw kunas chhaqhayatäkiti, jupanakax ch"axwañ nayra sarnaqapxi, ukax wakisispa ukhaxa. Omega letra, griego arun qhep qhepa letrapajja, nayratpach "jiwaña" jan ukajj "tukuyaña" sañäni, sutinakampi uñtʼayatäjjänwa.
  
  
  16 [16] NSA (Agencia Nacional de Seguridad) jan ukax Agencia Nacional de Seguridad ukax uraqpachan jach"a agencia de inteligencia ukawa, juk"amp jan wali uñt"at CIA (Agencia Central de Inteligencia) ukat sipanx juk"ampiwa. Administración de Aplicación de Drogas ukax Estados Unidos markanx drogas ukanakat jark"aqasiñ utaw. 11 uru sata qallta phaxsit Torres Gemelas ukan ataques ukanakamp chika, opinión pública estadounidense ukax taqi agencias de inteligencia ukanakax mä amuyt"ir p"iqinchirin mayacht"atäñapatakiw arsuwayi. Bush administración ukax uka jan walt"awiruw saykatawayi, ukatx John Negroponte jupax nayrïr director de inteligencia nacional ukhamaw 2005 maran febrero phaxsitx utt"asiwayi. Aka novela ukax San Pablon miko ukat mä versión literaria ukat chiqpach jakawipan ch"axwañ jaqinakan uñacht"ayatawa.
  
  
  17 [17] Estados Unidos markan p"iqinchiripan yanapiripan sutipa.
  
  
  18 [18] Santa Oficina, ukax nomenclatura oficial ukax Congregación para la Doctrina de la Fe satawa, ukax jichha pacha (ukat política tuqitx chiqapa) Santa Inquisición ukan sutipawa.
  
  
  19 [19] Robaira hakíso ukax "Kusisiñanïpxiwa pisinkirinakaxa, kunatix reinomax Diosankiwa" (Lucas VI, 6). Samalox akham sasaw jaysäna: "Kusisiñanïpxiwa pisinkirinakaxa, juk"ampirus ritu tuqitxa, jupanakatw Alaxpachan Reinopax juti (Mateo V, 20).
  
  
  20 [20] Wila sandalias, ukhamarak tiara, anillo ukat janq"u cassock ukax kimsa wali wakiskir chimpunakax pon sumo ukan atipt"añ uñacht"ayi. Ukanakat walja kutiw libron qhanañchasi.
  
  
  21 [21] Estato Cittá del Vaticano uka qillqata.
  
  
  22 [22] Ukhamat italiano policía ukax palanca ukaruw jawsapxi, ukax cerraduranak p"akjañatakiw apnaqasi ukat punkunak p"akjañatakiw apnaqasi, suspecto chiqanakan.
  
  
  23 [23] Taqi kunatix qullan utjki ukanakan sutipxaru, angelanakax irpapxpan, purinipxäta ukhax Tatitux katuqapxätamwa...
  
  
  24 [24] Futbol italiano ukat juk"ampinaka.
  
  
  25 [25] Director Boy jupax Dicanti jupax Tolstoy jupan Anna Karenina qalltawip parrafiza sasaw arsu: "Taqi kusisit familianakax mä kipkakïpxiwa, ukampis jan kusisit familianakax mayj mayjawa".
  
  
  26 [26] Mä línea de pensamiento ukax Jesucristox jaqinakan chimpupawa, clase ukan ch"axwawipanx ukhamarak "t"aqhisirinakat" qhispiyasiñatakiw sasaw qhanañchi. Uka amuyt"awix mä amuyt"äwjamax wali munatäkchisa kunatix judionakan munañanakap arxati, llätunk tunk maratpachaw Iglesia ukax Qullan Qillqatanakat marxista uñt"ayatapat juchañchawayi.
  
  
  27 [27] Fowler tatax "Mä nayrani Pete jupax Blindville markan mariscal ukhamawa", español arunx "Mä nayrani Pete jupax Villasego markan alcaldepawa". Suma amuyt"añatakixa, españolñol aru apnaqatarakiwa.
  
  
  28 [28] Dicanti jupax Don Quijote jupat italiano poesía ukanx arst"i. Qalltanx España markanx wali uñt"atawa: "Iglesia ukan yanapt"apampiw churapxta". Ukhamarus "katjata" uka arux wali uñt'at arst'awiwa.
  
  
  29 [29] Fowler tatax mayi, achikt"asipxsmawa, cardenal Shaw ukar uñjañataki, ukat monjax juparux siwa, polacopax mä juk"a oxidado ukhamawa.
  
  
  30 [30] Solidaridad ukax mä sindicato polaco ukan sutipawa, ukax 1980 maranw Lech Walesa electricista Premio Nobel de la Paz ukan premio ukan katuqawayi. Walesa ukat Juan Pablo II ukanakax nayratpachaw wali sum apasipxi, ukat uka organizacion solidaridad ukar utt"ayañatak qullqix mä chiqanx Vaticano uksat jutatap uñacht"ayi.
  
  
  31 [31] William Blake jupax tunka llatunkani patak maranakan inglés protestante poeta ukhamawa, "Alaxpacha ukat infierno ukan jaqichasïwipa" ukax walja géneros ukat categorías ukanakaruw uñt"ayi, ukampirus mä qamir poema satírico sañ munaraksnawa. Jila partejj Infiernot jutir Parábles sat arunakampi sasiwa, uka aforismonakajj mä sajjraw Blake chachar churäna sasaw sapjje.
  
  
  32 [32] Carismáticos jupanakax mä k"uchirt"ayir tamanakawa, jupanakan ritonakapax wali jach"apuniwa: ritos ukanakapanx panderetas ukan ist"asisaw q"uchupxi ukat thuqt"apxi, saltonak lurapxi (ukatx jan axsart"ir máy saltonakkamaw sarapxi), uraqiruw jaquntasipxi ukat jaqinakar jaquntapxäna. iglesian banconakapa jan ukax jaqinakax uka patxaruw qunt"asipxi, yaqha arunak arsupxi... Taqi ukanakax sagrado ritual ukat jach"a euforia ukanakamp saturado ukhamaw sasaw sapxi. Iglesia de los Gatos de Olik ukax janiw kunapachas uka tamarux sum uñch"ukkiti.
  
  
  33 [33] "Jichhax santu". Ukham jachʼat arnaqasaw waljanejj Juan Pablo II sat chachar jankʼak canonizatäñapatak mayipjjäna.
  
  
  34 [34] Pusi yatichäwirjamaxa, San Miguelax alaxpachankir ch"axwirinakan p"iqinchiripawa, uka angelax Supayar alaxpachankir reinot jaqunukuwayi. #225;angel, Supayar alaxpachankir reinopat jaqunuku. alaxpacha ukat Iglesia arxatiri.
  
  
  35 [35] Proyecto Blair Bruja ukax mä documental ukham uñt"atawa, yaqhip markachirinakax quqanak taypin chhaqtxapxäna, uka chiqan fenóminos extraños ukanakat yatiyañataki, ukat qhiparux taqiniw chhaqtxapxäna. Mä qhawqha tiempotjja, uka cassette jikjjataskäna uka qhepatjja, ukhamarakiw amuyasïna. Chiqans mä montaje ukhamaw pä directores jóvenes ukat hábiles jupanakan jach"a askinak jikxatapxi mä wali jisk"a presupuesto ukampi.
  
  
  36 [36] Thakhi lurawi.
  
  
  37 [37] Juan 8:32 qillqatanxa.
  
  
  38 [38] Roma markan pä aeropuerto ukanakat maynïri, markat 32 km sarañan jikxatasi.
  
  
  39 [39] Chiqans Fowler tatax misil jan walt"äwitw arsusispa. 1962 maranx nayrïr ministro soviético Jruschov jupax walja barconak Cuba markaruw cabezas nucleares ukanakamp khitäna, ukax mä kutix Caribe uksan uskt"atax Estados Unidos markan amtanakaparuw purispa. Kennedyx uka islarux bloqueo ukham utt"ayäna, ukatx carga barconakax URSS markar jan kutt"apkani ukhax chhaqhayañ arsuwayi. Chika kilómetro ukch"a jayankasinx americano t"unjirinakatxa, Jruschov jupax barconakapar kutt"añapatakiw mayïna. Phisqa maraw akapachax bated breath ukamp jakasïna.
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  Juan Gómez Jurado ukat juk"ampinaka
  
  
  Traidor ukan emblemapa
  
  
  
  Prólogo satawa
  
  
  
  GIBRALTAR UKSAN CHIQAÑCHAWIPA
  
  12 uru achuqa phaxsit 1940 marana
  
  Kunjamtï oladajj pistola toqeru liwjjatkäna ukhajja, instinto purapat Capitán González chachajj qoqaruw katjjaruyäna, ukat palmeraparu taqpach ñikʼutap chʼiyjäna. Tunka maranakatx -uka pachakamax Vigo markanx juk"amp uñt"at libro aljiriruw tukuwayxäna- uka arumax amtasisax khathatiwayxänwa, jakäwipanx juk"amp axsarkañ ukat jan uñt"at arumax. Chuymankipstat chʼiyar ñikʼutan sillun quntʼatäskäna ukhaxa, lakapax wila, saltpeter ukat axsarañ muxsa amtäna. Jiñchunakapax amtasipxasapänwa kuntix "loqhe tipper" sasin sapkän uka arnaqasitapata, mä traicionero ola ukax pä tunk minutos ukjat juk"ampikiw jilxattaspa ukat estrecho ukankir marineronakax - ukat viudanakapax - axsarañ yatiqapxi; ukat muspharata nayranakapajj wasitatwa kuntï jan utjkaspäna uk uñjapjjañapäna.
  
  Uk uñjasax Capitán González jupax q"al armasxäna motorax niyaw jan walt"ayatäna, janiw paqallq jaqit jilaw equipopanx utjkänti kunawsatix tunka mayan jaqinakäñapäkän ukhaxa, jupanak taypinx jupakiw jan suxta phaxsikix utjkänti nayrax almaruw liwxatasïna. Jupax q"al armasxänwa, cubiertaruw clavañapäna, kunapachatï taqi uka ch"allxtañanakax qalltäna ukhax janiw sartaykänti.
  
  Jupajj muytasin puente patjjar aynachtʼañatakejj puertoruw wali chʼamampi katthapïna, jallusa thayampiw uka puente patjjar phalläna, uka thayajj navegador patjjarojj wali chʼamampiw jariqäna.
  
  -¡Timónjat saraqam, Roca! - sasaw jach"at arsüna, wali ch"amampiw navegadorar ch"allt"äna. -Janiw khitis akapachan munasktamti -sasa.
  
  -Capitán, naya... Jumax sapxistawa, niyaw chhaqtxañkamax jan ch"axwapxätamti, tata -sasa. Arupajj khathattʼasïnwa.
  
  Ukhamaw jichhajj pasani, sasaw capitanajj pʼeqep chʼoqtʼasis amuyäna. Jila partejj equipopankirinakajj uka chʼajjwäwit jan wali qhepürunakanïnwa, uka guerrajj markaruw tʼunjäna. Jachʼa oladajj jutañap jan amuyatapat janiw jupanakarux juchañchkaspänti, kunjamtï jichhax janiw khitis jupar juchañchkaspänti, kunattix barcor muytayañataki ukat jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñapatakiw chuym churäna. Kuntï jichhak uñjkäna uk jan yäqañaw jukʼamp yatiñanïspa, kunattejj jupa pachpaw jiwayasiñajj wakisispa. Kuntï mä loqhe jaqekiw luraspa.
  
  Ukat nayax uka loqhïtwa, sasaw Gonzalez jupax amuyäna.
  
  Navegadorax lakap jistʼarataw uñjäna, kunjamtï apnaqkäna ukhaxa, barcot wali chʼamampiw katxarutayna ukat oladanak taypin khuchhuqarakïna. Esperanza sat pistola barcojj pasïr patak mara tukuyanwa lurasïna, ukat cascopan lawanakapasa aceronakapas wali chʼamampiw chʼalljjtäna.
  
  -¡Capitán! -sasawa navegador ukaxa jach"at arsüna. "¿Kunsa jumajj luraskta? ¡Jiwasax liwxatañäniwa!"
  
  Capitanajj akham sänwa: "Puerto uñtam, Roca" sasa. Jupasti, ajjsarayasïnwa, janis uka ajjsarañan mä jukʼsa uñachtʼayañ puedkchïnjja.
  
  Uka barco apnaqerejj istʼänwa, capitanajj qʼal aptʼasjjaspa ukham amuyasa.
  
  Mä qhawqha segundonakatjja, capitanajj kuntï amuyki ukat pächasiñ qalltäna.
  
  Janiw kimsa tunk nadañ thakhinak jila jayankkänti, uka jisk"a balsax pä cresta taypinw liwxatäna, quillapax mä jan walt"ayir ángulo ukanïnwa. Jupajj niyaw tʼijtjjañampïkaspas ukham amuyasïna; chiqansa, janiw jichhakamax liwxataskänti, ukax mä milagropunïnwa. Llamayunakax qhant"äna, ukat mä akatjamat navegadorax kunatsa capitanax llätunk jakäwinak ukham jan wali combinación ukar apuestawaypacha uk amuyasïna.
  
  "¡Tata, uka chiqanxa jaqinakaw utji!"
  
  "Roca kullakaruw uñt"ta. Castillo ukat Pascual jupanakar yatiyapxam. Bombanak jaytxapxañapawa, pä sogampiw cubiertaruw sarapxañapa ukat uka pistolanak katxarupxañapawa, kunjamtï mä prostituta warmix qullqipar katxaruski ukhama".
  
  -Jïsa, jïsa, capitan -sasa.
  
  "Janiwa... Suyt"am..." sasaw capitanax Roku-n amparapat katthapïna, janïr puentet mistuñkama.
  
  Capitanajj mä jukʼa pächasïna. Jupajj janiw qhespiyasiñ irpirjamäkänti ukat barcorus mä pachpa horasan irpañ puedkänti. Nasajj oladanakar perpendicular ukhamakïspa ukhajja, lurapjjaspänwa. Ukampis tiempopar jan apsutäkaspäna ukhajja, mä waynapajj qota manqharuw tukuyaspäna.
  
  Taqi ukanakamp infiernoruw puri.
  
  "Jichhaxa, Roca, naya pachpaw uk lurarakï. Volante katthapisinxa chiqaparuw uñjta, ukhama" sasa.
  
  -Janiw jaya pachax ch"amanchañjamäkaniti, capitan -sasa.
  
  "Mä kutix uka pisinkir jaqinakar uka chiqat apsuñäni ukhaxa, nayrïr ola uñjkta ukaruw chiqak sarapxam; ukampis mä jukʼa tiempo janïr clímax ukar puriñkamajja, timón estribor uksaruw kunjamtï lurañjamäki ukhamarjam turkañama. ¡Ukat mayisipxam!"
  
  Castillo ukat Pascual jupanakax cubiertan uñstapxäna, chhuxriñchjata ukat janchipax ch"amakt"ata, uñnaqanakapax pä axsarañamp phuqt"at janchinakap imantañ yant"apxäna. Capitanax jupanak taypin sayt"asïna, jan walt"ayir thuqt"äw irpañatakix wakicht"ataw jikxatasïna.
  
  "Señaljarjamajja, jan walinak jaqontañamawa. Jichha!"
  
  Acero kisunakax balsa thiyaruw allsutäna; sogas ukanakax wali ch"amawa.
  
  "Jaqtaña!"
  
  Balsa jakʼachasipkäna ukhajja, capitanatakejj arnaqasiñanak istʼkaspa ukhamänwa, amparanakap luqtasir uñjkaspa ukhamänwa.
  
  "¡Suma katthapisim, ukampis jan sinti jakʼachasimti!" Jupax qunqurt"asisaw uka ganchox pä kuti alturapat jiltayäna. "¡Janqʼjapxistani ukhaxa, tʼunjapxani!"
  
  Ukat, inas ukax jiwasan botesan mä p"iya luraspa, ukhamaraki, sasaw capitanax amuyäna. Uka llijulliju cubierta manqhanjja, sapa machaq oladampiw cascojj jukʼamp chʼamampi chʼalljjtayasitap amuyasïna.
  
  Mä ganchompiw maniobrar saräna ukat balsa mä puntaparuw katjañ atipjäna. Uka postejj wali jachʼänwa ukat mä jiskʼa barcor mä jukʼa jayankañapatakiw yanaptʼäna. Jupax soganak chivonakar chint"añataki ukat soga escalera ukar jaquntañapatakiw kamachi churäna, ukat taqi ch"amapampiw gancho ukar ch"allt"asïna, ukax amparanakapan ch"allxtasïna, p"iqip ch"iyjañaw sasaw amuyasïna.
  
  Yaqha llijullijuw barco manqhan qhantʼäna, ukat jichhajj Capitán González chachajj pusi jaqenakaw barcon utjatap uñjäna. Ukat kunjamsa uka uma jalsunkir sopa manqʼajj oladanak taypin jaltkäna ukhajj qheparapjjäna uk qhepatjja amuyarakïnwa.
  
  Maldito loco - jupanakax boteruw chint"asipxäna.
  
  Mä chʼiyar isimpi isthaptʼat jaqew mayni pasajeronakar qontʼasïna, cuchillo aptʼasisajj balsaruw chintʼat soganak wali mulljataw khuchhuqäna, ukhamatwa pachpa muñecanakapat qheparkir soganak khuchhuqarakïna.
  
  "Sarantaña! ¡Janïr uka yäx chhaqtkipan sartasim!"
  
  Uka chimpunakax bote ladoruw jak"achasipxäna, amparanakapamp luqtata gangplank ukaruw puripxäna. Cuchillo apt"at jaqix katjañ atipxatayna ukat mayninakaruw nayrar sartapxañapatak achikt"äna. Gonzalez jupan equipopax jupanakar sartañ yanapt"awayi. Qhiparusti, janiw khitis qhiparxänti, jan ukasti cuchillo apt"at jaqikiw qhiparxäna. Jupajj escalerat katthapïna, ukampis barcon ladopar chʼoqtʼaskäna ukhajja, mä akatjamat ganchojj liwjjatäna. Capitanax wasitat ganchompiw chint"añ yant"äna, ukampis ukat mayninakat sipan juk"amp jach"a oladax balsa quillap apthapisinx Esperanza sat barcon ladopar jaquntäna.
  
  Ukanx mä crunch ukaw utjäna, ukatx mä arnaqasiñaw utjäna.
  
  Capitanajj wali sustjataw uka gancho jaytäna. Balsa ladopajj uka jaqen kayuparuw chʼalljjtäna, ukat mä amparapampiw escalerar warktʼasïna, ukat cascoparuw qhepäjjat chʼalljjtäna. Balsax jayaruw saraskäna, ukampis mä qhawqha segundonakakiw oladanakax Esperanza tuqir kuttʼayapxäna.
  
  Capitanajj jaqenakapar akham sasaw jachʼat arnaqasïna: "¡Diosar layku, ¡jupanak khuchhuqapjjam!"
  
  Pistola jakʼankir marinerojj cinturónpan mä cuchillo jikjjatañatakiw llamktʼäna, ukat soganak khuchhuñ qalltäna. Maynix qhispiyat jaqinakarux uka escotilla ukar irpañ yant"äna, ukax katxaruñ utar puriñkamaw irpañ yant"äna, janïr mä oladax p"iqit p"iqir ch"allt"asin qutar apkatasa.
  
  Chuyma ch"allxtataw capitanax pistola manqhan mä hacha thaqhäna, ukax kunjamtï yatkänxa, walja maranakaw ukan oxidatäna.
  
  "¡Nayan thakijat mistum, Pascual!"
  
  Azul chispanakaw acerot jalnaqäna, ukampis hachan jawqʼjatapajj thaya thaytʼan jachʼa chʼakhanakapatjja, jukʼakiw istʼasïna. Qalltanjja janiw kunas paskänti.
  
  Ukatxa, mä chʼaxwäwiw utjäna.
  
  Cubiertajj khathattʼasïnwa, kunattejj balsajj amarrenakapat mistusaw sartasïna ukat Esperanza sat barcon proapar tʼunjasïna. Capitanajj pistola toqeruw qontʼasïna, escaleran thuqtʼir tukuñap uñjäna uk sum yatïna. Ukampis pantjasïnwa.
  
  Uka barcon tʼunjatäki uka jaqejj ukankaskänawa, chʼeqa amparapajj liwxatasïna, kunattix wasitatwa escaleran escaleranakapar katjañ yantʼäna. Capitanajj jupar jakʼachasïna, ukampis jan chʼamani jaqejj pä metro jilaw jupat jayankjjäna.
  
  Mä lurañakiw utjäna.
  
  Mä kayup ladopar liwxatasinxa, usuchjat amparapampiw escalera katthapïna, ukat jupanakar umamp chhaqhayañ amtan Diosar mayisisa ukat ñanqhachäna. Mä juk"a pachax niyaw jaquntatäxäna, ukampis Pascual marinerox tiempoparuw katjäna. Kimsa gradanak saraqanïna, ukax Pascual chachan amparanakapar puriñapatakix walikïskänwa, jupax katxaruñap jist"araspa ukhaxa. Jupajj janiw jukʼampi sarañ ajjsarkänti.
  
  -¡Amparaja katxarupxita!
  
  Uka jaqix González ukar puriñkamaw kutt"añ yant"äna, ukampis janiw puedkänti. Kawkïr ñikʼutatï escalerar chʼoqtʼaskäna ukanakat maynïrejj liwjjatjjänwa.
  
  Capitanajj oracionanakapat qʼal armasïna ukat maldicionanakaparuw chuym churäna, amuktʼkchïnsa. Chiqansa, janiw uka horasan Diosat jukʼamp sawkasiñatak sinti chuym ustʼayaskänti. Ukampis loqtatäjjänwa, ukatwa yaqha thaknam saraqasajj uka pisinkir jaqerojj isipat nayräjjat katthapïna.
  
  Wiñayatakjamäkaspas ukhamänwa, uka pä jaqerojj soga escalerajj liwjjattʼatänwa, llätunka ampar lukʼananïpjjänwa, botan suelapajj usuchjatäjjänwa ukat munañanïpjjarakïnwa.
  
  Ukat uka jaqunukut jaqejj capitanaruw katjañatakejj wali muytasjjäna. Jupax kayunakap escaleranakaruw ganchomp chint"äna ukat uka pä jaqix makhatañ qalltapxäna.
  
  Sojjta minuto qhepatjja, capitanajj jupa pachpaw chhuxriñchjasïna, ukat capitanajj janiw suertep creykänti. Jupajj taqe chʼamampiw samarañapatak chʼamachasïna. Jupax waliw jan sum yatiskanti kunjams jan kunatak askïki uka Roquex thaya thayt"at qhispiwayi, ukampis oladanakax janiw casco ukarux sinti ch"amanïxänti, ukat Esperanza ukax aka kutix wali sum luraspa ukax qhanäkaspas ukhamaw amuyasïna.
  
  Marineronakajj jupar uñchʼukipjjäna, mä semicírculo ajanunakapajj qarjata ukat tensión ukamp phoqantatänwa. Jupanakat maynïrejj mä toalla aytäna. González kullakajj amparapampiw jupar sarjjäna.
  
  "Aka q"añut q"umachapxam" sasaw chiqak säna, pampar uñacht"ayasa.
  
  Q"uma castaways ukanakax uka hold ukan ch"amaka esquinapan tantachasipxäna. Cabinan sapa lamparapan chʼiyar qhanapanjja, janiw ajanunakap uñjañjamäkänti.
  
  González jupax kimsa thakhinak jupanakar jak"achasïna.
  
  Jupanakat maynïrejj nayrar sartasaw amparap luqtäna.
  
  "Danke schon sat chachajja" sasa.
  
  Jupajj masinakapar uñtasitaw pʼeqet kayukamajj chʼiyar capani isimpi llawuntat uñjasïna. Mäkiw mayninakat sipan yaqhachäna: cinturaparuw mä cinturón uchasïna. Mä wila amparani cuchillow cinturónpan qhantʼäna, ukampiw amigonakapar balsapar chintʼatäpkäna uka soganak khuchhuqäna.
  
  Capitanajj janiw kuns kamachtʼirjamäkänti.
  
  "¡Maldito mä warmin wawapa! ¡Taqinis jiwatäxsnawa!"
  
  González jupax amparap qhipäxar jaquntäna ukat uka jaqirux p"iqiparuw ch"allt"äna, ukat uraqiruw jaquntäna. Capuchapax qhipäxar jaquntatäxänwa, ukat mä trapeador de cabello rubio ukat mä angular ajanu uñacht"ayasïna. Mä thaya ch"uxña nayra. Kawkhantï yaqhajj utjañapäkäna uka cheqanjja, mä chʼiyar ñikʼutakiw utjäna.
  
  Uka barcon tʼunjatäki uka jaqejj saytʼasisaw yeso mayjtʼayäna, uka yesojj nayra chʼaphi patjjar chʼalljjtayatapat apsutäpachänwa. Ukatxa amparapampiw cuchillopar luqxatäna. Pä marineronakaw nayrar sartapjjäna, capitanarojj jankʼakiw chʼiyjaspa sasaw ajjsarapjjäna, ukampis wali amuyumpiw apsusin pampar jaqontäna. Jupax wasitat amparap luqtäna.
  
  "Danke schon sat chachajja" sasa.
  
  Capitanajj jan munkasaw jachaqtʼasïna. Uka maldito Fritz jupax acero bolas ukanïnwa. P"iqip ch"allxtasaw González jupax amparap luqtäna.
  
  "¿Kawkitsa jutta?"
  
  Mayni jaqix amparap luqxatäna. Qhanapunïnwa, janiw mä arsa kastilla arusa amuyaskänti. González jupax juk"at juk"at yatxatäna. Alemán jaqix kimsa tunk phisqhan jan ukax pusi tunk maranïpachänwa, ukat ch"iyar isi manqhanx ch"iyar isimpi, jach"a botas ukanakampiw uchasïna.
  
  Capitanajj uka jaqen masinakaparuw mä jukʼa saräna, khitinakatakis barcoparu ukat tripulacionapar chʼajjwayäna uk yatiñ munäna, ukampis yaqha jaqejj amparanakap luqjjatasaw maysar sarjjäna, ukhamat thakip jarkʼaqäna. Jupax kayunakapat ch"amampiw sayt"asïna, jan ukax yant"arakïnwa, kunatix kayunakapat sayt"añax ch"amakïtaynawa, ukat uñnaqapax achikt"asirïnwa.
  
  Jupax janiw markajan nayraqatapan autoridadajar ch"axwañ munkiti, ukampis janiw wakicht"atäkiti jan amuyt"kay amigonakapamp sinti jak"achasiñajataki. Ukatxa wali sumawa: thakiman sarnaqañamawa, maldecitäñamawa. Sede central ukax jumamp uñjapxätam, sasaw González jupax amuyäna.
  
  "Pascual" sata.
  
  "Tata?"
  
  -Navegadorar Cádiz markar sarañapatak sañamawa.
  
  "Jïsa, jïsa, capitan" sasaw marinerojj escotilla manqhar chhaqtäna. Capitanajj niyaw jupar arktañampïskäna, cabinapar kuttʼañampïskäna ukhajja, alemán chachan arupaw jarkʼäna.
  
  "Nein satänwa. bitte ukax mä juk"akiwa. Janiw kunas Cádiz" sasa.
  
  Alemán jaqin ajanupax q"al mayjt"awayi, uka markan sutip ist"asa.
  
  ¿Kunsa jumax wali axsarasma, Fritz?
  
  "Comm. Komm. Bitte" sasaw alemán jaqix jak"achasiñamatak amparapamp uñacht"ayäna. Capitanax qunt"asïna ukat mayni jaqix jinchuparuw achikt"asiñ qalltäna. "Janiw kunas Cadiz. Portugal markanxa. Bitte, Kapitan ukat juk"ampinaka."
  
  Gonzalez jupax alemán jaqit jithiqtawayi, mä minuto jilaw uñakipäna. Jupax janiw kunas juk"amp aka jaqit apsuñjamäkiti, kunatix jupan pachpa alemán aru amuyt"awipax "Jïsa", "Janiwa", "Askiw" ukat "Yuspära" ukakiw utjäna.Mayamp mä dilema ukamp uñkatasïnwa kawkhantix juk"amp sapuru solución ukax juk"amp jisk"akiwa, jupax amtäna, jupanakan jakawip qhispiyasaw phuqhawayi.
  
  ¿Kunsa jumax imantaskta, Fritz? ¿khitinakas amigonakamajj? Uraqpachan juk"amp ch"aman markan pusi markachirinakax, juk"amp jach"a ejercitoni, ¿kunas mä jisk"a nayra balsa ukamp estrecho uksa chiqar makhatapxi? ¿Jumax Gibraltar markar puriñ suyasktati aka yänak tuqita? Janiwa, janiw nayajj ukham amuykti. Gibraltar markax inglés arut phuqhantatänwa, uñisirinakama. Ukat ¿kunatsa jan España markar jutki? Jiwasan jach"a Generalísimo ukan tonalidad ukarjam amuyt"asax, taqiniw niyaw Pirineos qullunak chiqancht"asiñäni, ukhamat ch"uqi jiwayañ yanapt"añataki, juk"ampirus qalanak jaquntasaw jupanakar jaquntapxañäni. Chiqpachans Fuhrer-mampix amigöstanxa, lunthatanakar uñtasita ... Jan ukax, chiqans, juma pachpaw jupar jan kusisiyksta.
  
  Maldición ukax wali askiwa.
  
  "Uka jaqinakar uñjapxam" sasaw equipo tuqir uñtasinx säna. -Otero, mä juk"a mantanak churam ukat kuna junt"u umampiw ch"ukuñama.
  
  Capitanax puenteruw kutt"awayxäna, ukanx Rocax Cádiz markatakix mä thakhi amtaskäna, jichhax Mediterráneo qutaruw thayt"anir thayat jark"aqasiñataki.
  
  "Capitán" sasaw navegadorax uñch"ukis sayt"asïna, "kunjams kusisitax uk sañakiw munta..." sasa.
  
  "Jïsa, jïsa, Roca. Pay suma. ¿Akan café utjpachati?"
  
  Rocax mä copa warantatayna ukat capitanax umañ kusist"añatakiw qunt"asïna. Ukat umamp jan mantañ capa ukat manqhan uchat suéter apsusïna, uka suéterjj qʼomachatäjjänwa. Wali askiwa, janiw cabina taypin thayäkänti.
  
  "Mä amtawix mayjt"ayatawa, Roca. Qhispiyapkta uka Boche ukanakat maynïrejj mä propina churitu. Mä pandilla contrabandistas ukanakax Guadiana markan lakapanx irnaqasipkaspa ukhamawa. Jan ukasti, Ayamonte markaruw sarañäni, jupanakat jithiqtañax wakisispati janicha uk uñjañäni" sasa.
  
  -Kunjamtï jumax sisktaxa, capitan -sasawa navegadorax säna, mä juk"a chuym ch"allxtataw machaq thakhi chart"añapa. González waynan p"iqip qhipäxapar uñch"ukiskäna, mä juk"a llakita. Yaqhip jaqinakax janiw yaqhip tuqinakat parlt"añjamäkänti, ukat Rocax yatiyiris utjaspati sasaw jiskt"asirakïna. Kuntï capitanajj amuytʼaykäna ukajj janiw leyinakarjam lurkänti. Ukaw carcelar khitañatakejj wakisispa, jan ukajj jukʼamp jan walipunïspawa. Ukampis jan payïr pʼeqtʼiripajj janiw uk luraspänti.
  
  Café umañanak taypinxa, Roca sat tawaquruw atinisiñ amtäna. Awkipax mä pä mara nayraw Barcelona markan t"unjatätapat nacionales ukar jiwayatayna.
  
  "¿Ayamonte markar sarawaytati, Roca?"
  
  "Janiwa, tata" sasaw waynax jan muytasa jaysäna.
  
  "Ukajj wali suma cheqawa, Guadiana sat qotat kimsa kilometronak sarañankiwa. Vinox wali sumawa, abril phaxsinx naranja panqaranakar uñtataw thujsa. Ukat jawir khurkatansti Portugal markaw qalltaraki" sasa.
  
  Jupax yaqha ch"uñumpiw umt"äna.
  
  -Pä kayu, kunjamtï sapki ukhama -sasa.
  
  Rock jupax musphataw kutt"äna. Capitanajj qarjataw jupar uñjasajj jachaqtʼasïna.
  
  Tunka phisqhan horanak qhipatxa, Esperanza sat barcon cubiertapax chʼusakïxänwa. Manqʼañ utatjja larusiñaw utjäna, ukanjja barconkirinakajj wali alwat manqʼasipkäna. Capitanax manq"añ tukuyatatx Ayamonte puertoruw ancla jaquntapxä sasaw arsuwayi, ukat waljanipuniw kayu manqhan tabernanakan aserrín ukanakax niyaw jikxatasipxäna. Inas capitanax pachpa puente uñjchïna, Rocax pusi barcon chhaqhat pasajeronakaruw uñjäna.
  
  -¿Chiqapuniti wakisi, tata? sasaw navegadorax jan sum amuytʼasis jisktʼäna.
  
  "Ukajj mä jiskʼa chʼaphikïniwa. Janiw ukhamakiti, dude. Ukax castaways ukanakax qhispiñatakix atacapxtam ukhamaw uñtasiñapa. Mä jukʼa pampar ikintañamawa" sasa.
  
  Mä waña thuqt"awiw ist"asïna, ukat mä p"iqiw escotilla ukan uñstäna, jank"akiw castaways ukanakax arknaqapxäna. Arumax puriñ qalltäna.
  
  Capitanampi alemán barcompejj salvavidas sat barcojj puerto ladoruw lanzapjjäna, manqʼañ utat jukʼamp jaya cheqanwa. Masinakapax manqhar makhatasinx mä nayran p"iqinchiriparuw suyt"apxäna, jupax wasitatw p"iqip mä capuchampi ch"uqt"äna.
  
  "Pä patak metros mä chiqaru" sasaw capitanax Portugal markar uñacht"ayasax säna. "Salvavidas sat barcojj qota lakan jaytañamawa: nayajj munasjjaniwa. Qhepat kuttʼayarakï" sasa.
  
  Alemán jaqix amparanakap luqxatäna.
  
  "Uñtapxam, nayax yattwa jumanakax janiw mä arus amuyapktati. Aka..." sasaw Gonzalez-ax cuchillo kutt"ayasax säna. Uka jaqejj mä amparapampiw cinturonar uchasïna, maynïr amparapampejj capapwa thaqtʼäna. Mä jiskʼa yä apsusaw capitan amparapar uchäna.
  
  -Verrat -sasawa índice amparapa pechopar llamkt"äna. -Rettung -sasawa ukatxa español jaqina pechopa llamkt"asa säna.
  
  González chachajj uka regalot sum yatjjatäna. Ukajj mä medallar uñtasitänwa, wali llakkañänwa. Jupax cabina ukan warkt"at lampararuw jak"achasïna; uka yäx mä jan pantjasir k"ajkir qhant"ayäna.
  
  Ukajj qʼoma qorit luratänwa.
  
  "Ist"apxam, janiw katuqañjamäkiti..."
  
  Ukampis jupa pachpaw parltʼaskäna. Botejj niyaw jayarstʼasjjäna, ukat janiw khitis qhepar uñtapkänti.
  
  Uka urunakax tukuyañkamaw Manuel González Pereira, nayrir capitan de la marina española, sapa minuto libronak aljiripan anqan jikxataskän ukax aka quri emblema ukar yatxatañatakiw apst"asiwayi. Ukajj pä pʼeqeni águila ukhamänwa, uka águilajj hierrot lurat cruzaruw qontʼasïna. Uka águilajj mä espada aptʼatäjjänwa, pʼeqe patjjarojj 32 numerow utjäna, pechopanjja mä jachʼa diamantempiw kʼachachtʼatarakïna.
  
  Ukajj masónico sat jachʼa jilïr jaqen chimpupawa sasaw jikjjatäna, ukampis sapa yatxattʼat jaqenakamp parltʼatapajja, falso ukhamäpachänwa sasaw sapjjäna, jukʼampejj qorit luratätap layku. Alemania markankir masones sat jaqenakajj janipuniw jachʼa yateqerinakapan emblemanakapatakejj jachʼa metalanak apnaqapkänti. Diamante ukan jach"atapa - kunjamtix joyerox jan desmontaje uka chiqar uñt"ayañjamäki ukhamarjamaw uka qalax niya patak mara qalltatapa sañjamawa.
  
  Jilapachax qhipür qunt"asisaw libro aljirix "Mä nayran misterio jaqi" ukamp aruskipt"atapat amtasirïna, kunjamtix Juan Carlos jisk"a yuqapax jupar sutichañ munkän ukhama.
  
  Uka waynax janipuniw uka sarnaqäw ist"asax qarjaskänti, ukat jayarst"at teorías ukanakaw uñstayatayna, khitinakas uka jaqunukut jaqinakax uka tuqitxa. Ukampis taqe kunat sipansa, uka jaljtañ arunakampiw chuym chʼalljjtayasïna. Alemán aru parlir mä diccionariompiw qellqäna ukat jukʼat jukʼatwa mayamp mayamp qellqäna, ukham jukʼamp sum amuytʼaspa ukhama.
  
  "Verrat ukax mä traición ukhamawa. Rettung-qhispiyasiña" sasa.
  
  Libro aljirix emblemapan imantat jan amuytʼkaya jan amuytʼasisaw jiwxäna. Juan Carlos yuqapax uka irnaqäw herenciat katuqawayi, ukat turkakipt"asax libronak aljiriruw tukuwayi. 2002 maran septiembre phaxsin mä tardexa, mä jan uñtʼat chuyman qillqirix libronak aljir tiendaruw mantäna, ukhamat masonería tuqit machaq qillqatapat arstʼañataki . Janiw khitis uñstkänti, ukatwa Juan Carlosax pacha jiwayañ amtäna ukat invitadopan qhan jan walt"äwip jisk"achañataki, uka emblema ukan fotop uñacht"ayasa. Uk uñjasax qillqirin ajanupax mayjt"awayxänwa.
  
  "¿Kawkitsa aka foto apsuwayta?"
  
  "Akax mä nayra medallawa, ukax tatajankänwa."
  
  -¿Jichhakamax utjktamti?
  
  "Jïsa. Kimsa chiqax 32 jakhüwinïtapatxa, ukax...
  
  "Masónico chimpu. Qhanpachanx mä falso ukhamawa, cruz ukat diamante ukham uñt"atätapata. ¿Jumax juparux valoranïtati?
  
  "Jïsa. Materiales ukanakax niya 3.000 euros ukjaw aljasi. Janiw yatiskti kuna valores históricos adicionales ukaniti janicha".
  
  Qillqirix mä qawqha segundonakax uka qillqat uñch"ukiskäna janïr jayskasa. Uka jiskʼa lakapajj khathattʼasïnwa.
  
  "Janiwa. Chiqpachansa janiw ukhamäkiti. Inas yatiñ munañat ukhamächispa... ukampis pächastwa. Ukhamäkchisa, alañ munta. Jumax yatisktawa... yatxatäwijataki. Ukatakix 4.000 euros churapxäma" sasa.
  
  Juan Carlosax wali amuyumpiw uka mayiwirux jan iyaw skänti, ukat qillqirix chuym ust"ayasisaw sarxäna. Jupax sapa uruw libronak aljir utar sarañ qalltäna, janis markan jakaskchïnxa. Jupax libronak thaqhirjamaw uñt"ayasïna, chiqans jilpach pachax Juan Carlosaruw plástico borde thiya lentes ukan uñch"ukiskäna. Libro aljirix arknaqataw jikxatasiñ qalltäna. Mä juyphi arumaxa, utar saraskäna ukhaxa, qhipäxankir kayunak istʼirïkaspas ukhamwa amuyäna. Juan Carlosax punkun imantasïna ukat suyt"äna. Mä juk"a pachatxa, qillqirix uñstäna, mä jan jikxatañjam ch"amaka, mä usuchjat isimp khathatita. Juan Carlosax punkut mistusaw uka jaqirux esquinaruw liwxatäna, pirqaruw chint"äna.
  
  "Akax sayt"añapawa, ¿amuyasmati?"
  
  Uka jilïr jaqix jachañ qalltäna ukat kuns jiskht"asisax uraqiruw jaquntatäna, qunqurinakap amparanakapamp ch"allt"asisa.
  
  "Janiw amuyapktati, nayax aka katuqañajawa..."
  
  Juan Carlos jilatajj janiw kuns lurkänti. Uka jilïr jaqirux bar ukar irpäna ukat mä vaso brandy nayraqatapar ucharakïna.
  
  "Waliki. Jichhajj cheq yatiyapjjeta. Wali valoraniwa, ¿janich ukhamäki?
  
  Qillqirix libro aljirit yatxatañatakiw tiempop apst"asiwayi, jupax kimsa tunk maraw jupat sullka ukat suxta pulgadas jach"a. Qhiparusti jupax jaytxarakïnwa.
  
  "Uka valorapajj janiw jaktʼkayäkiti. Janis ukax nayatak munkti" sasaw jan yäqañamp säna.
  
  -Ukhamaxa, ¿kunatsa?
  
  "Jachʼa kankañataki. jikxatañan jach"añchäwipa. Ukaw jutïr librojan basepäspa" sasa.
  
  "¿Mä figurilla patjjanjja?"
  
  "Jupan dueñopatjja. Walja maranakaw jakäwip wasitat lurañ atipxta, diarios, archivos de periódicos, bibliotecas privadas... historian alcantarillado ukanakan fragmentos ukanakap allsusa. Akapachanx tunka wali jan aruskipt"ir jaqinakakiw sarnaqäwip yatipxi. Taqi jupanakax jach"a uywirinakawa ukat naya sapakiw taqi chiqanakanïtxa. Janis khitis jupanakar yatiyasajj creyipkaspänjja" sasa.
  
  -Yant"apxita -sasa.
  
  "Mä arsutakïspa ukhakiw. Ukax nayar uñjañ jaytawayta. Jupar llamktʼañamawa. Mä kutikiw" sasa.
  
  Juan Carlosax wali jach"at arsüna.
  
  "Waliki. Mä suma sarnaqäw yatiyañax utjaspa ukhakiw" sasa.
  
  Uka jilïr jaqix mesa patxaruw qunt"asisinx mä sarnaqäw jiskht"añ qalltäna, uka sarnaqäwix jichhakamax lakat lakaruw jaqinakan jan mayamp arsuñapatak juramento lurapxäna. K"arinak tuqit mä sarnaqäwi, jan lurañjam munasiñ tuqit, mä armat heroe tuqit, waranq waranq jan juchani jaqinakar mä jaqin amparapamp jiwayatapat. Traidor ukan emblemapan sarnaqäwipax...
  
  
  JANIW QULLUNÄKITI
  
  1919-21 maranakanwa
  
  
  Kawkhantix amuyt"añax janipuniw jupat sipan juk"ampïkiti
  
  Layqa jaqin chimpupax ampar luqtata, jist"arat, sapaki, ukampis yatiñanak katxaruñ yati.
  
  
  
  
  1. 1. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Shredder mansión ukan gradanakapan wilapaw utjäna.
  
  Uk uñjasajja, Paul Reiner jilatajj wal khathatïna. Chiqansa, janiw nayrïr kuti wila uñjkänti. 1919 maran abril phaxsit mayo phaxsikamax Múnich markan jakirinakax kimsa tunk urunak saraqataruw taqi axsarañanak uñjapxäna, ukanakx pusi mara ch"axwäwinx jan uñjañjamäkänti. Imperio tukusiñapkamax República de Weimar ukan yatiyawipkamax jan yatiñan phaxsinakanx jan jakt"kay tamanakaw wakichäwinakap impuesto ukar ch"amanchañ yant"apxäna. Comunistanakax uka markar katuntapxäna ukat Baviera markarux república soviética sasaw sapxäna. Lunthatasiñanaka ukat jiwayañanakax walpun jilxattawayi, kunatix Freikorps jupanakax Berlín ukat Múnich ukanakan ch"usawjap jist"antapxäna. Uka kutkatasirinakaxa, urunakapax jaktʼatäxatap yatisaxa, walja politico uñisirinakat jithiqtañatakiw chʼamachasipxäna. Jilapart civiles ukanakax wali jayp"uruw jiwayapxirïna.
  
  Ukajj akham sañ munäna: Pablojj nayratpach wila chʼakhanak uñjäna, ukampis janipuniw kawkhantï jakaskäna uka utar mantañat uñjkänti. Ukat jukʼanikïkchïnsa, encina sat lawat lurat mä jachʼa punku manqhat jutapjjäna.
  
  Kuna suertenïsajj Jurgen jilatajj ajanupar jaqontasaw taqe kisunakap chʼalljjtayani, sasaw Pablojj amuyäna. Inas ukham mä qawqha urunak sumankañ churitaspa. Jupax llakitaw p"iqip ch"allxtayäna. Jupajj janiw ukham suertenïkänti.
  
  Tunka phisqhani maranikïskänwa, ukampis mä kʼallkʼu chʼiwiw chuymap patjjar purintäna, kunjamtï mayo phajjsin chika inti jalantankir qinayanakajj chʼamaktʼaykäna ukhama. Chika hora nayrajja, Pablojj inglés jardinan chʼojjñanakapan qontʼatäskäna, revolución qhepat escuelar kuttʼasajj kusisitaw jikjjataskäna, ukampis janiw yatichäwinak layku sinti jachʼäkänti. Paul jilatajj yateqer masinakapat sipansa nayrar sartapunirïnwa, ukhamarak Wirth sat profesorat sipansa, jupajj wali aburritänwa. Pablox taqi kuntï amparapamp katxaruñjamäki ukanak liytʼäna, payllañ urux machat jaqjamaw manqʼantasïna. Jupajj clasen sum istʼirïkaspas ukhamakïnwa, ukampis clasen wali suma jaqëkaspas ukhamänwa.
  
  Pablox janiw amigonakanïkänti, yateqer masinakapamp parltʼasiñatakis chʼamachaskchïnxa. Ukampis taqi kunas utjkchïnsa, juparux chiqpachans uka yatiqañ utax gustänwa, kunatix yatichäwinakan pachanakapax Jurgen markat jayarst"at horanakänwa, jupax academia ukar saratayna, ukanx pampanakax janiw linoleo ukamp ch"uqt"atäkänti ukat escritorionakan bordenakapax janiw chipthapt"atäkänti.
  
  Utar kuttʼañ thakinjja, Pablojj Jardín sat cheqaruw kuttʼirïna, ukajj Europa toqen jukʼamp jachʼa parquewa. Uka urux niyas ch"usakïkaspas ukhamaw amuyasïna, taqi chiqans wila chaleco uchat guardianakasa, jupanakax sapa kutiw thakhi chhaqkäna ukhax tuqinuqapxäna. Pablox uka aski askinak apsusaw suma uchat botas apsuwayxäna. Jupax q"ala kayukiw ch"uxña quqanak patxar sarnaqañ munäna ukat sarnaqkasax jan amuyt"asisaw qunt"asïna, waranq waranq q"illu panfletonakat mä qawqhanak apthapisinx Freikorps avionanakax Múnich uksanx pasïr simananw jaquqanipxäna, comunistanakax jan kun mayis katuyasipxañapatakiw mayipxäna. Jupajj basurar jaqontäna. Jupax wali kusisitaw taqpach parque sum q"umachañatak qhiparaspäna, ukampis jueves uruw ukat jach"a utan pusi pisopan pampap q"umachañapawa, uka lurawix chika uru manq"añkamaw jan ch"am tukuñapatak yanapt"añapäna.
  
  Janitï ukankaspäna ukhajja... sasaw Pablojj amuyäna. Qhipa kutix mä escoba armarioruw jist"antawayitu ukat mä cubo q"añut uma mármol patxaruw warantawayitu. Mamajax arnaqasitanakax ist"asinx armario jist"arawayi janïr Brunnhilde yatkasinx wali askiwa.
  
  Pablojj mä tiempot amtañ munäna, uka tiemponjja primopajj janiw ukham sarnaqkänti. Walja maranak nayrajja, panpachaniw wali waynäsipkäna ukat Eduard chachajj amparat katthapisin jardinar irpkäna ukhajja, Jurgen jilatajj juparuw jachaqtʼasïna. Ukajj mä jukʼa tiempotakikïnwa, niyas primopan mä suma amtäwipakiw qheparäna. Ukat Jach"a Ch"axwäwix bandas ukat desfiles ukanakampiw qalltawayi. Ukat Edwardux sarawayxäna, amparapamp luqxatasa ukat jachaqt"asisa kunawsatix jupar irpki uka camionax jank"ak sartaskäna ukhaxa, ukat Paul jupax jupan jak"aparuw t"ijtäna, jilïr primopampiw sarnaqañ munäna, uka muspharkañ uniformempiw jupan jak"apan qunt"asiñ munäna.
  
  Pablotakix uka ch"axwäwix sapa alwaw liyt"ir yatiyäwinakat utjäna, uka yatiyäwinakax escuelar sarkasax comisaría ukan pirqaparuw uñt"ayasïna. Walja kutiw kayu ch"uxña quqanak taypin sarnaqañapäna - ukax jupatakix janipuniw ch"amäkänti, kunatix chipjam jisk"akiwa. Ukanx wali kusisitaw Kaiser ejercitopan lurawinakap liyt"äna, sapa uruw waranq waranq katuntat jaqinakar katuntapxäna, markanakaruw katuntapxäna ukat Imperio ukan fronteranakap jach"aptayapxäna. Ukat clasenjja, Europa toqenkir mä mapa dibujäna ukat kawkhansa jutïr jachʼa chʼajjwäwejj utjani uk amuytʼasaw kusistʼäna, ukat Edward jilatajj ukankaspati sasaw jisktʼasïna. Mä akatjamat, ukat jan yatiyasa, "atiptʼäwinakax" uta jakʼanwa utjañ qalltäna, ukat guerran khithatanakaxa niya sapa kutiw " kawkhantï qalltan amuyapkäna uka seguridadar kuttʼañ" yatiyapxäna .Uka manqhanjja, kuna precionaktï pagañapäkäna uka listaw utjäna, cheqas wali jachʼa listarakïnwa.
  
  Uka lista ukat cartel liytʼasajja, Pablojj sallqjata, sallqjatäkaspas ukhamwa amuyasïna. Mä akatjamat janiw mä almohada fantasía ukax utjkänti, Jurgen-at juk"amp jawq"jatapat llakip samarañapataki. Glorioso Guerrajj janiw Pablojj jilsuñap suykänti, ukat Edward jilatampiw nayrïr cheqan mayachasiñapäna.
  
  Ukat chiqansa, janiw kuna jachʼañchäwis utjkänti.
  
  Pablox mä juk"a pachaw ukan sayt"asïna, mantañawjan wilap uñch"ukiskäna. Amuyu tuqitxa, revolución ukax wasitat qalltawaykaspas ukham janiw sasaw arsuwayi. Freikorps destacamentos ukanakax taqpach Múnich markan patrullapxäna. Ukampis aka charcojj machaqäkaspas ukhamänwa, mä jachʼa qalan mä jukʼa anomalía ukhamänwa, uka qalan gradanakapajj wali jachʼänwa, ukhamatwa pä chachajj qhepäjjat qhepäjjat ikipjjäna.
  
  Nayajj jankʼak lurañaw jukʼamp askejja. Mayampi qhipt"ataxa, Brunnhilde tia jiwayapxitani.
  
  Jupax mä juk"a lup"ïna, jan uñt"at yänak axsarañampi, tiapan axsarañapampi, ukat qhipïriw atipt"äna. Bolsillopat servicio mantañawjat mä jiskʼa llave apsusaw jachʼa utar mantäna. Manqhanxa, taqi kunas wali amukïkaspas ukhamänwa. Jupax escalerar jak"achaskäna ukhax utan jach"a jakañ utanakapat arunak ist"äna.
  
  "Jupax gradanakar makhatapkayäta ukhax liwxatasïna, señora. Jupar imañajj janiw faciläkiti, taqeniw wali chʼamanïtanjja. Phajjsinakaw pasawayjje ukat usuchjatanakapas jistʼaraskakiwa" sasa.
  
  "Jan yatiñan loqhe jaqenaka. Uka guerran atipjapjjatajajj janiw muspharkañäkiti" sasa.
  
  Pablox jach"a vestíbulo ukanw jalnaqäna, juk"a ch"axwañ yant"asa. Punku manqhan tʼijtʼir jachʼa wila chʼakhanakajj mä qhawqha chʼiwinakaruw jiskʼaptäna, ukat uka jachʼa utajj jukʼamp jachʼa cuartoruw purirakïna. Uka manqhanjja, Brunnhilde tiapampi pä pallapallanakapampejj mä sofá patjjaruw qontʼasipjjäna. Kuntï luraskäna uk amuyañkamaw amparanakap chʼalljjtayaskakïna, ukatsti isipan dobladillonakaparuw imantaskäna. Punku qhipäxan imantatäkchïnsa, Pablox janiw kuns kamachkänti, tiapar ukham usuntat uñjasax axsarañat khathattʼasïna. Nayranakapajj pä jiskʼa chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼakhanakar uñtatänwa, lakapas jisktʼasiñ chimpuruw tukuwayjjäna, ukat kamachirjam arupajj colerat khathatirakïnwa.
  
  "Tapicería ukan kunjamäskis uk uñjañäni. ¡Marlis kullakajj!"
  
  -Baroness -sasawa uywataxa jak"achasïna.
  
  "Sartam ukat mä manta apsuñamawa, jank"aki. Jardineroruw jawst"añama. Isinakapax phichhantañaw wakisini, laq"unakampi phuqhantatänwa. Ukat mayni, baronar yatiyam" sasa.
  
  "¿Ukat Jurgen yatichirixa, señora baronesa?"
  
  "Janiwa! Yämas janiw jupar purkiti, ¿amuyatati? ¿Escuelat kuttʼanjjpachati?
  
  -Jichhürunakanxa jupax espadampiw sarnaqäna, Madame Baronesa.
  
  "Jupax kuna minutos akankxani. Nayax aka jan walt"äwix janïr kutt"ankipan askichatäñap munta", sasaw Brunnhildex kamachi. "Nayraqata!"
  
  Uka sirvientax Pablorux jank"akiw jak"achasïna, faldanakap t"axllirt"asa, ukampis jupax waliw jan kuynt"askänti kunatix Edwardan ajanuparux pallapallanakan kayunakap qhipäxan uñjäna. Chuymapax juk"amp jank"akiw thuqt"äna. Ukhamajj ¿khitinakarus soldadonakajj mantanipjjäna ukat sofá patjjar uchapjjarakïna?
  
  Munat Dios, wilapänwa.
  
  "¿Khitis ukat juchani?"
  
  -Proyectil de mortero, señora -sasa.
  
  -Nayaxa niy yatta -sasa. Nayax jiskt"asiristwa kunats jichhakiw wawajarux nayar apanipxta, ukat aka condición ukanx. Paqallq phaxsiw ch"axwäwix tukusxi ukatx janiw mä yatiyäwis utjkiti. ¿Khitis awkipa uk yattati?
  
  "Jïsa, jupax barón satawa. Ukampis Ludwig jilatajj ladrillonak lurañ yatiriwa, nayajj manqʼañanak aljir yanapiriraktwa. Ukampis metrallax janiw títulos ukanakarux respeto uñacht"aykiti, señora. Ukat Turquía markat jutir thakix wali jayapunïnwa. Jumax suerteniw jupax kutt"anxäna taqi kuna; jilajajj janiw kuttʼanjjaniti" sasa.
  
  Brunnhilde chachan ajanupax jiwañjamaw ch"amakt"äna.
  
  "¡Mistxapxam!" -sasawa chhuxriñchjasïna.
  
  "Ukax wali askiwa, señora. Wawamaruw kuttʼayapjjsma, jumasti jan mä vaso cerveza umtʼasa caller jaqontapjjta" sasa.
  
  Inas Brunnhilde chachan ajanupanxa arrepentisiña uñnaqax utjchïna, ukampis colerasiñampiw chʼamaktʼayäna. Jan arsusajj khathattʼat amparapampiw punku uñachtʼayäna.
  
  Mä pallapallajj alfombra patjjar thuqtʼasisaw akham säna: "Aristo mä jukʼa chʼaphi" sasa.
  
  Jupanakax jan munkasaw sarxañatak kutt"apxäna, p"iqinakap alt"ataw sarxapxäna. Ch"amakt"at nayranakapax qarjata ukat uñisiñampiw phuqt"ata, ukampis janiw muspharkañakkänti. Jichhajj janiw kunas uka jaqenakar chuym ustʼaykaspati sasaw Pablojj amuyäna. Ukat kunapachatï chʼiyar abrigompi isthaptʼat pä chachanakajj maysar sarjjapjjäna ukhajja, kunatï paskäna uk Pablojj amuyasjjänwa.
  
  Eduard, Barón von Schroeder chachan nayrïr wawapa, mä sofá ukan jan amuytʼasisaw mä muspharkañ ángulo ukan ikiskäna. Chʼiqa amparapajj mä kasta almohadanakaruw samartʼäna. Kawkhantï kupi amparapajj utjañapäkäna uka cheqanjja, chalecopan mä jan wali chʼukut dobladillokiw utjäna. Kawkhantï kayunakapajj utjañapäkäna uka cheqanjja, qʼañut lurat vendajenakampi chʼoqantat pä tocón ukanakaw utjäna, ukanakat maynïrejj wilawa. Cirujanox janiw mä pachpa chiqan khuchhuqkänti: ch"iqax qunqur patat ch"iyjatäxänwa, kupix mä juk"a alayaruw ch"iyjatäna.
  
  Mutilación asimétrica, Paul jupax amuyt"äna, alwax historia de arte ukan clasepat amtasisa ukat yatichiripax Venus de Milo ukan aruskipt"atapat amtasi. Jachasirïtap amuyasïna.
  
  Brunnhilde kullakajj jachtʼasitap istʼasajja, pʼeqep altʼasisaw Paul jilatarojj jankʼak saräna. Jupar jiskʼachañ uñnaqapjja, uñisiña ukat phenqʼa uñachtʼayañampiw lantintasïna. Mä juk"a pachax Pablox juparux ch"allt"aniw sasaw amuyäna ukat jupax qhipäxar kutt"awayxänwa, qhipäxar jaquntasaw amparanakapamp ajanupar ch"uqt"asïna. Mä ajjsarkañ warariñaw utjäna.
  
  Salon punkunakapajj wali chʼamampiw jistʼantatäjjäna.
  
  
  2. 2. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Uka urux janiw Eduard von Schroeder sapa wawakïkänti, mä semanaw gobiernox Múnich markar jan kuna jan walt"äwin uñjasiñapatak yatiyatayna ukat 1200 jila jiwat comunistanakaruw imt"añ qalltatayna.
  
  Ukampis Eduard von Schroeder chachan emblemapat sipansa, aka utar kutt"añax wali sum wakicht"ata. Alice ukat Manfred Tannenbaum jupanakatakix kutt"añ thakhix Macedonia markan qalltawayi, Nueva Jersey markat Hamburgo markakama. Ukax Berlín markar sarir trenan mä luxus compartimiento de primera clase ukanw sarantaskakïna, ukanx awkipan mä telegrama jikxatapxäna, ukanx Esplanade ukan jakasipxañapatakiw mayïna, juk"amp yatichäwinak katuqañkama. Manfred jupatakix akax tunka mara jakäwipanx juk"amp kusiskañ coincidencia ukhamänwa, kunatix Charlie Chaplin jupax jan amuyt"asisaw uta jak"ankir cuarto ukan sayt"asïna. Actorax uka waynarux mä uñt"at bambú cañap churäna ukat kullakapampix mä taxi uksaruw irpapxarakïna, kuna urutix qhipharux mä telegrama katuqapxäna, jichhax qhipa thakhi lurañax janiw kuna jan walt"äwis utjkiti sasaw säna.
  
  Ukatwa, 1919 maran mayo phaxsit 13 urunak saraqatarux, awkipax Estados Unidos markar khitkäna ukat phisqa mara jilaw uka chʼaxwäwit qhispipxatayna, Alemania markan jachʼa industrial judío ukan wawanakapax Hauptbahnhof sat estacionan 3r plataformaparuw mantapxäna.
  
  Ukhampachasa, Aliciax janiw sum tukuykaniti, uk yatïna.
  
  "Jank"akiw aka tuqitxa, ¿walikïskiti, Doris? Ay, jaytjam, naya pachpaw apsta" sasaw awkipan jupanakamp jikisiñatak khitkäna uka uywat amparapat sombrero caja apsusin carritar ucharakïna. Jupaw uka estacionankir wayn yanapirinakat maynïr comando luräna, jupajj chʼuspanakjamaw jupar muyuntäna, equipajenak apnaqañ yantʼäna. Aliciax taqiniruw arknaqäna. Jaqinakax jupar apnaqañ munapkäna ukhaxa, jan ukax jukʼamp jan walixa, jan chʼamanïkaspas ukham uñjapxäna ukhaxa, janiw aguantañjamäkänti.
  
  "¡Jumampiw atiptʼä, Alicia!" -sasawa Manfred-ax t"ijtxañ qalltäna. Uka waynax janiw kullakapan llakisiñapäkänti, wali valorani cañap chhaqhayañakiw llakisïna.
  
  "¡Suyt"am, jisk"a yuqall wawa!" Alicia kullakajj carrito nayraqatapar uchasaw jawsäna. -Sarantaskakiwa, Doris -sasa.
  
  "Miss, tatamajj janiw juma pachpa equipaje aptʼasiñamatak askïkaspati. Mä juk"a..." sasaw uywatax achikt"asïna, imill wawamp chika sarnaqañ yant"asax janiw atipt"känti, ukat jan walinak maynit maynikam ch"allxtasir waynanakaruw uñch"ukiskäna ukat Aliciaruw uñacht"ayarakïna.
  
  Akax chiqpachapuniw Aliciax awkipamp jan walt"ayatäna: jupax jakäwipan taqi kunanak programayäna. Joseph Tannenbaum chachajj jañchinïkchïnsa, chʼakhanakanïkchïnsa, Alicia taykajj órganonak lanti engranajenaka ukat muellenakanïtwa sasaw säna.
  
  "Relojmajj awkimar arknaqasaw thayampi thaytʼayasma, munat kullaka" sasaw phuchapan jinchupar jiskʼat arsüna, ukat panpachaniw llampʼu chuymamp larusipjjäna, kunattejj Tannenbaum jilatajj janiw sawkasiñanak gustkänti.
  
  Ukat diciembre phajjsin 1913 maranjja, gripe sat usuw mamapar katuntäna. Alicia kullakajj janiw uka muspharata ukat llakit waliptkänti, pusi phajjsit jilapampiw Columbus (Ohio) markar sarapjjäna. Jupanakax Bushes sat familiampiw qamasipxäna, uka familiax Episcopal sat jachʼa clasenïnwa. Samuel sat patriarcajj Buckeye Steel Castings sat empresan CEOpänwa, uka empresampejj Joseph Tannenbaum sat chachajj walja qollqeni contratonakanïnwa. 1914 maranjja, Samuel Bush chachajj gobiernon irnaqtʼirïjjänwa, jupajj armanaka ukat municionanak uñjirïnwa, ukat Alicia awkipat alkäna uka yänakajj yaqha kastaruw tukuñ qalltäna. Chiqpachansa, Atlántico lamar quta khurkatar tʼijtir millón millón balanakar uñtasitäpxänwa. Inti jalant tuqirux cajas ukanw sarapxäna, kunapachatix Estados Unidos markax wali neutral ukhamäkaspas ukhama, ukatx inti jalsu tuqir sarapkän uka pallapallanakan bandoliers ukan 1917 maran kunapachatix Wilson irpirix Europa markpachan democracia ukar ch"iqiyañ amtkän ukhaxa.
  
  1918 maranx Bush ukat Tannenbaum jupanakax amigonakan qillqatanakap mayjt"ayapxäna, "jan walt"äwinak política tuqit" negocios ukan sarnaqawipax mä juk"a pachatakiw sayt"ayatäñapa sasaw llakisipxäna. Tunka phisqhan phaxsitx wasitatw aljasiñ qalltawayi, ukax Tannenbaums waynanakan Alemania markar kutt"añamp chikaw utjawayi.
  
  Kuna urutix Joseyax wawanakapar irpkäna uka cartax purinkäna ukhaxa, Aliciax jiwañap amuyasïna. Tunka phisqhan marani imill wawakiw jamasat katuqtʼir familiapan mä yuqapamp munasïna, ukat wiñayatakiw sarxañapäna, ukat jakäwipax tukusxaniwa sasaw taqe chuyma amuyaspa.
  
  Prescott, jupax utar kutt"kasax cabinapan jachaskäna. Jupampi juk"amp parlt"asiristxa... Jupat juk"amp ch"axwañax kunapachatix Yale markat cumpleañopar kutt"ankän ukhax fiestan taqpach imill wawanakar uñtasit uñacht"ayañat sipansa...
  
  Aliciax pronóstico ukhamäkchïnsa, chiqpachapuniw qhispiwayi, ukat cabinapan umamp phuqhantat almohadanakaruw arsuwayi, janipuniw mayamps mä chachar tʼaqhisiyañapatak jaytkäti. Jichhat uksarojja, jupaw jakäwipan taqe kunsa amtjjani, khitis kunsa sischini. Taqi kunat sipansa awkipat sipansa jukʼamp jiskʼakiwa.
  
  Nayajj mä trabajo jikjjatarakï. Janiwa, tatajajj janipuniw ukham pasañap jaytkaspänti. Estados Unidos markar kuttʼañatakejj mä boleto qollqe imañkamajj mä fabricapan trabaj churañatakejj jukʼamp askïspawa. Ukat kunapachatï Ohio markar wasitat kayuk mantkä ukhajja, Prescott jilataruw kunkapat katjjaruyäta ukat jupamp casarasiñatak mayiñkamaw chʼalljjtayä. Akax nayax lurarakïwa janiw khitis jark"kituti.
  
  Ukampis Mercedes autojj Prinzregentenplatz sat cheqan saytʼkäna ukhajja, Aliciajj mä barato globo ukham amtapajj jukʼamp chʼamaktʼjjänwa. Jupajj samsuñajj chʼamakïskänwa, jilapajj asientopanwa ajjsarañat tʼijtʼaskäna. Janiw iyawsañjamäkänti, jupax pusi waranqa kilómetros ukch"a - chikat Atlántico uksanw solución ukap apt"asiwayi, ukampirus pusi waranqa toneladanak estación ukhat aka luxus edificio ukar sarañanx t"unjataw uñjasiwayi. Uniformeni mä porterow auton punkup jistʼaräna, ukat Aliciajj janïr amtkäna ukhaw ascensorar sarapjjäna.
  
  "¿Kunsa jumajj amuyta, Alicia, tatajajj mä fiesta luraski?", sasaw manqʼat awtjatäskta!"
  
  "Tatamax wali ch"am tukusaw sarnaqäna, wayna yatichiri Manfred. Ukampis té lurañatakix crema bollonak alañatakix librëtwa" sasa.
  
  -Yuspära, Doris -sasawa Aliciaxa jiskht"äna, kunapachatixa ascensor ukaxa metalico crujiente ukampiwa sayt"äna.
  
  "Columbus markan mä jachʼa uta qhepat mä apartamenton jakasiñajj muspharkañäniwa. Janiw khitis yänakajar llamktʼañapatak suytʼaskta" sasaw Manfred jilatajj säna.
  
  -Walikiwa, utjaspäna ukhaxa, inas jan amtaskätati, camarón -sasawa kullakapax jaysäna, mä juk"a pachatakix awkipampi jikisiñ axsaratapat armasxäna ukat Manfred-an ñik"utap ch"allxtayasïna.
  
  -Jan ukham sapxitati -sasa. ¡Taqi kunaw amtastxa!"
  
  "Taqini?"
  
  "Ukhamaw nayajj sista. Uka pirqa patxaruxa ch"uxña botenakaw pintatäna. Ukat ikiñ kayunjja, mä chimpancé sat animalan platillonak tuktʼir fotow utjäna. Tatajajj janiw nayamp chik irpañ munkitänti, kunattejj Bush jilataruw loco tukuyani sasaw säna. ¡Nayaw uka apsuñatak sarä!" -sasawa jawsäna, mayordomona kayunakapa taypiru liwxatasa punku jist"arasa.
  
  "¡Suyt"am, Manfred yatichiri!" Doris kullakajj jawsäna, ukampis inamayakïkänti. Uka waynax niyaw pasillot t"ijt"awayxäna.
  
  Tannenbaum residencia ukax edificio ukan pata pisopankänwa, llätunk cuarto ukanïnwa, kimsa patak pä tunk metros cuadrados jila, ukax jisk"akiwa, kawkhantix jila kullakax América markan jakapkän uka utar uñtasita. Alicia kullakatakejja, dimensionanakajj qʼal mayjtʼkaspa ukhamänwa. Jupax janiw Manfred jilatat sipansa jukʼamp jilïrïkänti, kunapachatï 1914 maran sarxäna ukhaxa, ukat kunjamatsa taqi ukanakxa uka tuqitwa uñakipäna, kimsa tunka centímetros jiskʼachatäkaspas ukhama.
  
  "... ¿Fraulein ukax?"
  
  "Perdón, Doris. ¿Kuna toqetsa parlaskäyäta?
  
  "Uywirix oficinapan katuqapxätam. Chiqpachansa jupamp chikaw mä visitantex utjäna, ukampis sarxaspawa sasaw amuyta" sasa.
  
  Mayniw pasillot jupanak tuqir saraskäna. Mä jachʼa, chʼamani jaqejj wali suma chʼiyar vestido abrigompiw isthapita. Aliciax janiw uñt"känti, ukampis qhipäxanx Herr Tannenbaum sat jaqiw sayt"atäskäna. Mantañar puripkäna ukhajja, vestido isimpi isthaptʼat jaqejj saytʼasïna, mä akatjamat Alician awkipajj niyaw tʼijtjjäna- ukat qorit cadenampi chintʼat monóculo sat aparatompiw uñchʼukis saytʼasïna.
  
  "¡Ah, ¡akax phuchajawa! ¡Kunja suma tiemposa!" - sasaw Tannenbaum-ax aruskipt"ir masiparux jan amuyt"asis uñkatas jaquntäna. "Herr Baron, Alice phuchajaruw uñt"ayapxäma, jupax jichhakiw América markat jilapamp purini. Alicia, akax Barón von Schroeder satawa" sasa.
  
  -Wali sumawa -sasawa Aliciaxa thayampi säna. Jupax nobleza ukankirinakamp jikisiñatakix niyas obligatorio curtsy cortés ukarux janiw yäqkänti. Juparojj janiw barón jachʼa jachʼa tukuñajj gustkänti.
  
  -Wali suma imilla. Nayax axsaraskchiyätsa, inas yaqhip americano saräwinakap apnaqchispa" sasa.
  
  Tannenbaum chachajj phuchaparuw colerat uñkatasïna. Uka tawaqux phisqa marat awkipan jan sinti mayjt"atap uñjasax llakitaw jikxatasïna. Jañchinjja, wali chʼamani ukat jiskʼa kayunirakïnwa, ñikʼutapas jiskʼachatäjjänwa. Ukat sarnaqäwipanxa, kunjamtï apnaqkäna ukanakarux chʼamañchtʼirïkäna ukhama.
  
  "Uka toqet qhawqsa arrepentista uk janiw amuytʼkasmati. Mamapax wali jisk"apachaw jiwxäna ukatx janiw mä jach"a jakawi social ukankänti. Nayajj amuyasmawa. Jupa pachpa marani, suma sarnaqir jaqinakamp chika mä jukʼa tiempo sarnaqaspa ukhaxa..." sasa.
  
  Barón chachajj renunciasaw jachʼat arsüna.
  
  "¿Kunatsa jumasa phuchamampejj martes niya sojjta jaypʼu horasajj utajan jan jutapkta? Jurgen wawajan cumpleañop amtañäni" sasa.
  
  Uka chachanakan amuytʼasir uñnaqapatjja, Aliciajj taqe kunas nayratpach wakichtʼatätap yatïna.
  
  "Chiqpachansa, Juman Excelencia. Ukham muxsa gesto jumanakan jawillt"apxañamataki. Punkukama irpapxäma" sasa.
  
  "Ukampis ¿kunjamarak ukham jan amuytʼasis sarnaqasmasti?"
  
  -Nayaxa pampachasta, tata -sasa.
  
  Jupanakajj oficinapan qontʼatäsipkänwa. Mä pirqax libronak uchañ estanterías ukanakamp phuqhantatänwa, Tannenbaum jupax patio ukan alasit libronakampiw phuqhantäna, encuadernación ukan coloraparjama.
  
  "¿Jumajj arrepentistati? "Perdón" siski ukajj janiw kuns askichkiti, Alicia. Barón Schroeder jilatampejj wali wakiskir negocionïtwa, uk amuyañamawa" sasa.
  
  "¿Acero ukat metalanaka?" sasaw jiskt"äna, mamapan nayra k"arimp apnaqasa, Josef chachan negociopat interesatäñapataki, kunapachatï yaqha colerasiñar purt"askäna ukhaxa. Jupatï qollqe toqet parlañ qalltaspäna ukhajja, walja horanakaw sarantaskaspäna, ukat tukuyjjäna ukhajja, kunatsa nayraqat colerasïna uk armasjjänwa. Ukampis jichha kutinjja janiw phoqaskänti.
  
  "Janiwa, aka uraqi. Uraqi... ukhamaraki yaqha yänaka. Kunapachas horasajj phoqasini uk yatipjjätawa. Ukhamäkchisa, mä suma fiestan isinïñamatakiw suytʼaskta" sasa.
  
  "Jichhakiw puriwayta, tata. Chiqansa, janiw khitirus uñtʼkta uka fiestar sarañ munkti" sasa.
  
  -Janiwa munktati? ¡Alaxpacha laykuxa, ¡Barón von Schroeder chachan utapan mä fiestawa!"
  
  Ukham sasin istʼasajja, Aliciajj mä jukʼa khathattʼasïnwa. Mä judío jaqejj inamayakiw Diosan sutip aytaspajj janiw normaläkänti. Ukatxa, mä jiskʼa detalle amtasïna, uka tuqitwa mantasax janiw amuyaskänti. Punkunx janiw mezuzah ukax utjkänti. Jupax musphataw uñch"ukiskäna ukat mamapan jamuqap jak"an pirqar warkt"at mä crucifijo uñjäna. Jupajj aynachtʼjjänwa. Jupax janiw sinti religioso ukhamäkänti - uka etapa de adolescencia ukaruw saraskäna, kunawsatix awisax mä diosan utjatapat pächaskäna - ukampis mamapax ukhamarakiwa. Aliciax aka cruz fotop jak"aruw aptäna, amuyuparux mä jan aguantañjam jisk"achawiwa.
  
  Joseyax kunjamtï uñkataskäna ukhamarjamaw sarnaqäna ukat mä jukʼa tiempotakix pʼinqachataw uñnaqtʼanïna.
  
  "Aka pachan jakasipxta, Alicia. Cristianonakampi negocio lurañax chʼamakiwa, janitï jupanakat maynïrïksta ukhaxa" sasa.
  
  "Nayrajj walja negocionak lurawayta, tata. Ukat wali sum sarnaqaskäta sasaw amuyta" sasaw cuarto uñachtʼayäna.
  
  "Jumanakax jan utjkäyät ukhaxa, taqi kunas markasatakix wali axsarkañänwa. Ukat jupanakax juk'amp jan waliruw puripxani, uñjapxätawa -sasa.
  
  "¿Ukham jan walipuniti, ¿taqi kunsa jaytañ munasmati, tata? ¿Remade para... qullqitaki?"
  
  "¡Janiw qullqit parlkiti, jan amuytʼasir wawa!" Tannenbaum jupax sänwa, janiw p"inqas arupanx utjxänti, ukat jupax mesaruw amparapamp ch"allt"asïna. "Nayan cargojan utjki uka jaqejj lurañanakaniwa. ¿Qhawqha irnaqirinakarus nayajj uñjta uk yattati? ¡Aka idióticos jan wali jaqinakax larusiñatak sindicatos comunistas ukar mantapxi ukat Moscú markax alaxpachan aka uraqin sasaw amuyapxi! Sapa uruw sueldo pagañatakix chintʼasiñaja, ukat jupanakax quejasiñakiw wakisi. Ukhamajj pʼeqem patjjar mä teja utjañapatakiw taqe kunanaktï luraskta ukanak ajanujar jaqontañsa jan lupʼiñamäkiti" sasa.
  
  Aliciax wali ch"amampiw samsuwayxäna ukat wasitatw juparux wali munat pantjasiw luräna: kuntï amuykäna uk chiqpachapuniw jan wali pachanx arsuwayäna.
  
  "Janiw uka toqet llakisiñamäkiti, tata. Nayajj wali jankʼakiw sarjjä. Nayax América markar kutt"añ munta ukat ukan jakäwij lurañ munta".
  
  Uk ist"asax Tannenbaum chachan ajanupax lilaruw tukuwayxäna. Jupax Alician nayrap nayraqatan mä ch"uñu amparapampiw luqxatäna.
  
  "¿Janit ukham sañ ajjsarkta, ¿ist"apxitasmati? Jumax aka fiestar sarasma ukat mä suma chuyman tawaqur uñtataw sarnaqasma, ¿walikiti? Jumatakix amtanakax utjituwa, janiw mä jan wali uywat tawaqun caprichonakapamp t"unjañ munkti. ¿Ist'apxitasmati?
  
  -Uñissmawa -sasawa Aliciaxa chiqak uñkatasa säna.
  
  Awkipan uñnaqapax janiw mayjtʼkänti.
  
  -Janiw nayarux llakisiykituti, jumanakax kuntï siskta uk lurapxäta ukhakama.
  
  Alicia kullakajj jachaqtʼasisaw oficinapat tʼijtjjäna.
  
  Aka sarnaqäwit yatjjatañäni. Oh jïsa, uñjañäni.
  
  
  3. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  -¿Jumaxa ikisktati?
  
  Ilse Rainer kullakajj colchón patjjaruw liwjjatäna.
  
  -Janiw juk"ampi -sasa. ¿Kunas paspacha, Pablo?
  
  "Kunsa lurañäni sasaw jisktʼasirïta" sasa.
  
  "Niya chikata tunka mayani pacharuwa purini. ¿Kunjamarak mä jukʼa ikiñax utjaspasti?"
  
  -Jutïr pachat parlaskäyätwa.
  
  "Jutïr pacha" sasaw mamapax mayamp säna, niyaw uka aru thuqtʼäna.
  
  "Nayax sañ muntwa, ukax janiw chiqpachapuni Brunnhilde tiatakix akan irnaqañax sañ munkiti, ¿janich ukhamäki, mama?"
  
  "Jutïrinxa, jach"a yatiqañ utar sarañ uñjta, ukax wali jak"ankxiwa, ukat utar kutt"asax suma manq"anak manq"añatakiwa, uka suma manq"anak jumataki wakicht"awayta. Ukat jichhax suma arumax" sasa.
  
  -Akaxa janiwa jiwasana utasakiti -sasa.
  
  "Akan jakasipxta, akan irnaqapxta, ukat alaxpacharuw yuspajarapxarakta".
  
  -Kunjamtï lurañasäki ukhama... -sasawa Pabloxa jiskht"äna.
  
  -Ist"twa wayna -sasa.
  
  "Perdón mama".
  
  -¿Kunas jumaru pasawaytamxa? ¿Jurgen jilatampi yaqha nuwasïwix utjawayiti? Ukhamajj ¿ukat jichhürojj taqpach qʼoma kuttʼanjjtati?"
  
  "Janiw nuwasiñajj utjkänti. Jupampi pä amigonakapampix Inglés Jardín ukar arktapxitäna" sasa.
  
  -Jupanakax ukhamakiw anatapxirïna -sasa.
  
  -Pantalón qutaruw jaquntapxitu, mama -sasa.
  
  "¿Ukat ¿janit jupanakar chuym ustʼayañatak kuns lurktati?"
  
  Pablox jach"at chhuxriñchjasïna, ukampis janiw kuns arskänti. Ukajj mamapan uñtasitänwa. Kunapachatï jan waltʼäwin uñjaskäna ukhajja, jupajj juchañchañatakejj mä thak thaqhañatakiw chʼamachasïna.
  
  "Jumaw ikiñar sarañama, Pablo. Qhipürux jiwasatakix wali wakiskir uruwa".
  
  "Ay jïsa, Jurgenan urupanwa..." sasa.
  
  -Ukanjja tortanakaw utjani -sasa.
  
  -Kawkïri yaqha jaqinakaxa manq"apxani -sasa.
  
  -Janiw yatkti kunatsa ukham sapüru sarnaqasta -sasa.
  
  Paul chachajj nayrïr pison patak jaqenakaw fiesta lurapjjäna, Edward jilatarojj pusi pisonjja, jupar janïr uñjañapatak jaysatäkäna ukajj wali llakkañawa sasaw amuyäna, ukampis jupa pachpaw uk imasïna.
  
  "Qharürux walja irnaqawinakaw utjani" sasaw Ilzex kutt"ayasax tukuyäna.
  
  Uka waynaxa mä juk"a pacha taykapan qhipäxapa uñtäna. Ala de servicio ukan ikiñ utanakapax uta qhipäxankänwa, mä sotano ukar uñtasita. Ukan jakañasa, janirakiw familian utapan jakañasa, Pablorojj janiw sinti llakiskänti, kunattejj janipuniw yaqha utar uñtʼkänti. Yurïwipatpachaw Ilse kullakax Brunnhilde kullakapan platonakap jariqir uñjañax mä normal muspharkañ uñjäwjam uñjäna.
  
  Mä jisk"a rectángulo qhanaw mä jisk"a ventanat techo manqhan filtratäna, calle lamparan q"illu ecopax vela ch"iyar ch"iyar ch"allxtawimpiw mayachasïna, ukax Pablox ikiñ jak"anx sapa kutiw imasïna, kunatix ch"amakarux wali axsarañänwa. Reiner familiajj mä jiskʼa ikiñ utaruw jakasipjjäna, ukanjja pä ikiñakiw utjäna, mä armario ukat mä escritorio ukanïnwa, ukanjja Paul chachan tareanakapajj chʼeqtʼatäjjänwa.
  
  Pablojj jan cheqanïtap laykojj tʼaqhesiyataw uñjasïna. Janiw cuartonakajj pistʼkänti sañ munkiti. Chʼaxwäwix janïr qalltkipansa, Barón chachan fortunapax jukʼat jukʼat pistʼañwa qalltäna, ukat Pablox mä lata latax mä yapu taypin herrumbrempiw jan jarkʼatäkaspas ukham chʼamaktʼir uñjäna. Ukajj walja maranakaw ukham lurasïna, ukampis janiw saytʼayañjamäkänti.
  
  Tarjetanaka, uywatanakaxa jiskht"asipxäna, p"iqi ch"allxtasa kuna usunakata parlasipkaspa ukhama, ukaxa tarjetanakata layku. Wawäkasajj uka arunakajj Paularuw wal sustjäna, ukatwa uka waynajj utan jikjjataskäna uka francés cubierta aptʼat escuelar jutäna ukhajja, Paul jilatajj aulat tʼijtʼasaw mistunïna ukat bañoruw jistʼantasïna. Mä juk"a pachaw munasïna, janïr tiyupan jan walt"äwip qhipharux amuyañapataki: mä jan walt"äwix janiw contagioso ukhamäkänti ukampis jiwayirjamarakïnwa.
  
  Kunapachatï uywatanakan jan pagat pagatpach jiljjattañ qalltäna ukhajja, jaytañwa qalltapjjäna. Jichhasti, uywatanakan utapan tunka ikiñ utanakatjja, kimsa ikiñ utakiw utjäna: sirvienta warmin cuartopa, manqʼa phayirin cuartopa ukat Pablojj taykapamp chika jakaskäna uka cuartonaka. Uka waynax awisax ikiñan jan walt"ayataw jikxatasïna kunatix Ilsex sapa kutiw mä hora janïr alwax sartasirïna. Mayni uywatanakax janïr sarkasaxa, jupax mä uta uñjirjamakïnwa, taqi kunas chiqaparu uñjañapataki. Jichhax jupax ukhamarakiw jupanakan irnaqawip katuqañapäna.
  
  Uka jakäwisa, taykapan qarjañjam lurañanakapasa ukat sapaki luratanakapa, kunapachatï jupa pachpat amtaskäna ukhakama, qalltanxa Pablotakix normaläkaspas ukhamänwa. Ukampis escuelanjja, yateqer masinakapampejj kunjamsa jikjjatasïna uka toqetwa parltʼäna, ukat mä qhawqha tiempotjja, kuntï jakʼapan paskäna uk amuyasajj kunjamsa mä baronesan kullakapan irnaqtʼirinakan cuartopan ikiñapajj wali muspharkañänwa, uk amuyarakïnwa.
  
  Walja kutiw familiapar uñt"ayañatak apnaqat kimsa arunak ist"äna, escuelan escritorionak taypit pasaskäna ukhaxa, jan ukax jamasat punkur uñtataw qhipäxat jist"antasïna.
  
  Wajcha.
  
  Sirviri.
  
  Desertor ukax mä juk"a pachanakanwa. Ukajj taqe kunat sipansa jukʼamp jan walipunïnwa, kunattejj awkiparuw uñtʼayasïna. Janipuniw uñtʼkäna uka jaqe, taykapajj janipuniw jupat parlkänti, ukat Pablojj sutipat sipansa jukʼampikiw yatïna. Hans Reiner sat jilataw ukham luräna.
  
  Ukat ukhamatwa, ist"at aruskipäwinakat jisk"a t"aqanak apthapisinx Pablox awkipax jan walinak luratapat yatïna (... sapxiwa, africano colonias ukanakan ...), taqi kuns chhaqhayata (... camisap chhaqhayata, bancarrota .), ukat mamapax Brunnhilde tiapan khuyapayasiñapampiw jakasïna (... pachpa cuñadopan utapan mä sirvienta - janiw kunas barón ukar sipan juk"ampikiti! - ¿iyaw sasmati?).
  
  Ukax janiw juk"amp jach"añchatäkaspas ukhamäkänti kunatix Ilsex janiw mä sellos jupat apsuwaykiti irnaqawipata. Jan ukajj guerranjja, municionanak lurañ fabrican irnaqañapatakiw obligatäñapäna, ukhamat "utap sum uñjañapatak yanaptʼañataki" sasa. Fabricax Dachau markankänwa, Múnich markat tunka suxtani kilómetros ukch"a jayankiwa, mamapax pä horanak janïr inti jalsuñapatakiw sartañapa, utan lurañanakap lurañapäna, ukatx trenat tunka jayp"u turnopar sarañapawa.
  
  Mä uruxa, fabricat kuttʼanxäna ukhaxa, ñikʼutapasa ukat amparanakapas laqʼampi chʼuxñakïxänwa ukat nayranakapas mä uru químicos sat qullanak samsusaw chʼamaktʼäna, ukatwa Pablox nayrïr kuti mamapar jisktʼäna, kunatsa jan yaqha chiqan qurpachasiñ jikxatapkatayna. Mä chiqaw kawkhantix panpachanix jan sapa kuti jisk"achatäpkänti.
  
  -Janiw amuyktati, Pablo -sasa.
  
  Sapa kutiw pachpa jaysäwi churäna, sapa kutiw maysar uñtäna, jan ukax cuartot mistuwayxäna, jan ukax ikiñar liwxatasïna, kunjamtï mä qhawqha minutonak nayrax lurkäna ukhama.
  
  Pablojj mä qhawqha tiempow mamapan qhepäjjapar uñtäna. Jupax wali ch"amampiw samsuspa ukat mä kipkakïkaspas ukhamänwa, ukampis uka waynax ikikaspas ukhamak uñacht"ayaskäna uk yatïna ukat kuna kasta fantasmas chika arumax juparux nuwantapxaspa sasaw jiskt"asïna.
  
  Uñkatasajj techoruw uñchʼukisïna. Nayranakapatï yeso taypit perforaspa ukhajja, Pablon almohadapat cheqak techon cuadradopajj nayratpach tʼunjasispänwa. Uka tuqitwa arumanakax awkipat taqi fantasía ukanakap chuym churatayna, ukapachax jupatakix ch"amapunïnwa ikiñar jaquntañaxa. Paul chachajj Kaiser sat barcon flotan capitanapänwa, ukat África sudoeste toqen mä fragata pʼeqtʼirïtapwa yatïna. Pablox pä maranïkäna ukhaw jiwxäna, ukat jupat qhiparkäna ukax mä chʼamaktʼat fotokiw awkipan uniformeni, jachʼa bigotempi, chʼamaka nayranakapas jachʼa jachʼa tukusaw cámara ukar chiqak uñchʼukiskäna.
  
  Ilse kullakajj sapa arumaw uka foto almohada manqhar uchasïna, ukat Pablojj mamapar jukʼamp tʼaqhesiyäna, janiw Jurgen chachajj escalerat saraqasin amparap pʼakjkäna uka urukïkänti; ukax kuna urutix foto lunthatasin yatiqañ utar apaskäna ukat taqiniruw uñacht"ayäna, jupanakax qhipäxan ijma wawa sapxiwa. Utar puriñkamaxa, Ilze kullakax taqpach cuartoruw uñch"ukiskäna. Kunapachatï matemática tuqit yateqañ libropan pankanakap manqhat wali amuyump apsuwaykäna ukhaxa, Ilze kullakax chʼallxtayäna ukat jachañ qalltäna.
  
  "Aka sapakiw nayan utjitu. Uka sapakiw" sasa.
  
  Jupax jamp"att"asïna, chiqpachansa. Ukampis nayraqatajj uka foto kuttʼayjjänwa.
  
  Pablojj kunjamsa uka muspharkañ jaqejj jikjjataspachäna uk amuytʼañatakiw chʼamachasïna. Techo ukan q"añut janq"u manqhanxa, mä calle lampara qhanampiw amuyunakapax Keel ukan contorno ukar uñt"ayäna, uka fragata ukanx Hans Reiner jupax "taqi tripulacionanakapamp Atlántico uksan chhaqtxatayna". Jupax patak patak escenarios ukanakaw uka llätunk arunak qhanañchañatakix uñstayatayna, ukakiw jiwatapat yatiyawix Ilse kullakax yuqapar yatiyatayna. Piratas, arrecifes, mutiny... Kunjams qalltawaykchixa, Pablon fantasía ukax pachpakiw tukuyäna: Hans, volante katxarusa, umax p"iqip patxar jist"antat ukhax amparapampiw despedida.
  
  Uka chiqar purisaxa, Pablox ikipunirïnwa.
  
  
  4. 4. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  "Chiqpachansa, Otto, janiw mä jukʼa tiempos mä judío jaqirux aguantañjamäxiti. Ukhamakiwa jupar Dumpfnudelny ukamp phuqt"ata. Jupajj camisapan nayräjjapanjja natillas uchatawa" sasa.
  
  "Brunnhilde, jukʼamp amukiw parltʼañama ukat jan sinti llakisiñatakiw chʼamachasiñama. Jumax nayat sipans juk"amp sum yatta kunjams Tannenbaum ukax munasispa. Qhipa pfennig ukax aka fiestan sarnaqapxta. Ukhamarus, jumanakan amuyumapunïnwa..."
  
  "Jurgen jilatajj jukʼamp sumäñapawa. Jilapan kutt"anxatapatxa kunjamsa jan amuyt"asis jikxatasi uk yatisktawa..." sasa.
  
  -Ukhamajj jan judiot quejasipjjamti -sasa.
  
  "Janiw kunjamsa jupamp anfitriona anattʼañax uk amuyktati, jan tukuskir parlatapampi, uka larusiñatak jachʼañchäwinakampi, taqi tarjetanak amparapan utjatap janis yatkaspa ukhama. Mä qawqha pachaw nayrax phuchhapamp Jürgenamp jaqichasipxañapatak iwxt"añs jan axsaras jikxatasïna", Brunnhilde jupax Otto jupat jisk"achat jaysäwip suyt"asa.
  
  "Taqi jan walt"äwinakasarux tukjaspawa".
  
  Brunnhilde granito jachaqt"asitapax mä jisk"a ch"iyar ch"iyar uñacht"ayäna, kunawsatix barón ukar wali muspharat uñch"ukiskäna ukhaxa.
  
  Salon mantañawjan saytʼasipjjäna, wali chʼamampiw parltʼasipjjäna, kisunakap chʼoqantatänwa ukat invitadonak katoqañatak saytʼasipkäna ukhakiw jan waltʼayapjjäna. Brunnhilde kullakajj niyaw jaysañampïskäna, ukampis uka lantix wasitatwa ajanupar arunttʼasiñ ñikʼutap uñachtʼayañapatak waytʼasïna:
  
  "¡Suma jayp"u, Frau Gerngross, Frau Sagebel! Jumajj jutapjjatamajj wali askiwa -sasa.
  
  -Perdón qhipt"asipxta, Brunnhilde munat kullaka.
  
  -Puentenaka, ay puentenaka.
  
  "Jïsa, traficojj wali axsarkañawa. Chiqpachansa monstruoso" sasa.
  
  "¿Kunapachas aka thaya nayra mansión jaytasin inti jalsu tuqir sarxäta, munat kullaka?"
  
  Baronesax envidiasiñ tuqit ch"akhanakap uñjasax kusisitaw jachaqt"asïna. Fiestankir walja nouveau riche ukanakat kawkïris chachapan escudopajj kuna clase ukat chʼamanïtap laykuw jiwayaspäna.
  
  "Askiw mä vaso punchu warantañama. Wali sumawa", Brunnhildex cuarto chika taypiruw uñacht"ayäna, ukanx mä jach"a mesa jaqinakamp muyuntat manq"añanakamp umañanakamp phuqhantatänwa. Mä metro largo hielo caballox punch plato patxaruw jach"ar aptatäna, ukat pasillo qhipäxanx mä cuarteto de cuerda ukaw wali uñt"at bávaro q"uchunak general ch"axwañar yapxatäna.
  
  Kunawsatix machaq jutirinakax jan ist"añjamätap yatïna ukhax Condesax Otto ukar uñtasinx acero ukham tonalidad ukampiw akham säna, Múnich markan jach"a sociedad ukankir wali juk"a señoras ukanakax walikïskaniwa:
  
  "¿Phuchajan jaqichasïwiparux jan yatiyasaw wakichtʼawayta, ¿Otto? Jiwat janchija patxarukiw".
  
  Uka baronax janiw nayranakap ch"irmthapkänti. Cuarta patak maraw jaqichatäxäna, ukat kunjamsa warmipax jiskʼachatäkaspas ukham amuyasispäna uk yatichäna. Ukampis ukhamäspa ukhajja, aynachtʼañapänwa, kunattejj jan amuytʼasir jachʼa jachʼa tukuñat sipansa jukʼampinakaw utjäna.
  
  "Brünnhilde, munat kullaka, qalltatpach janiw uka judiorux nayratpach uñjktati sasin jan siskituti. Ch"ikhi trajenakapampix sapa domingow jiwasanakamp chika iglesiar saraski, kunapachatix "machaq convertido" sasin sutichapki ukhax jan ist"kaspa ukhamaw tuku, asientonakasar tuqiruw qunt"asi..."
  
  "Chiqansa nayax amuyawaytwa. Nayajj janiw llampʼu chuymanïkti" sasa.
  
  "Chiqansa janiw ukhamäkiti, Baronesa. Jumax wali ch"amanïtawa pä ukat pä ukar mayacht"añataki. Ukat janiw mä qullqis sutisarux utjkiti. Bancon cuentanakapajj qʼal chʼusawa" sasa.
  
  Uka colorajj Brunnhilde chachan ajanunakapat mistuwayjjänwa. Jan liwxatañatakix perqankir alabastro moldeat katxaruñapänwa.
  
  -Maldita, Otto -sasa.
  
  "Uka wila isimp isthapt"ata... Isi lurañ yatirix qullqimp pagatäñapatakiw ch"amanchawayi. Uka arunakax jilxattawayiwa, ukat mä kutix yatiyawinakax qalltawayxi ukhax janiw canalización ukar puriñkamax sayt"ayatäkaspati".
  
  "¿Janiw yatkti sasin amuyta? ¿Jumax amuyatati kunjams uñch"ukipxistu, kunjams jisk"a ch"aphinak brownies ukanakat apsusipxi ukat maynit maynikam larusipxi kunapachatix jan Casa Popp ukankapxatap amuyasipxi ukhaxa? Kuntï uka chuyman warminakax arsupki uk qhan ist"ta, jinchujarus Otto sasin arnaqapkaspa ukhama. Ukampis ukat sarxañatakix Jürgen wawajaruw mä q"añuskir judía warmimp jaqichasiñatak jaysaña..." sasa.
  
  "Janiw yaqha askichäwix utjkiti. Uta ukat uraqinakajakiw qhiparapxitu, ukanakx Edward chachan sutipampiw cumpleañopan qillqantawayta. Nayax Tannenbaum-ar jan capital mayt"irjamäkti, aka uraqin mä fabrica utt"ayañataki, inas ukhamarakiw jaytxaraksna. Mä alwajj policianakaw nayatak jutani, ukat mä suma cristiano señorjam sarnaqañajawa ukat pʼeqenakaj phustʼañajawa. Ukat kullakamax yaqha jaqitak sawuñjamaw tukuyäta. ¿Akax jumatakix munpachati?"
  
  Brunnhilde kullakax amparap pirqat apsuwayxäna. Jupax machaq invitadonakan puritapat samart"añ tuqit askinak apsusaw ch"amap apthapisinx Otto-rux qalar uñtat jaquntäna.
  
  "Juma ukat qullqi tuqit anattʼañanakamaw aka jan waltʼäwir puriyapxitu, familian fortunap tʼunjapxitu. Uka tuqitxa, Otto, kunjamtï tunka pusini maranak nayrax Hans chachampi uñjkayäta ukhama" sasa.
  
  Barón chachax mä juk"a qhipäxar kutt"awayxäna, wali musphataw jikxatasïna.
  
  "¡Jan mayamp uka suti arsuñ atinakïtati!"
  
  "Jumaw uka tiempon kun lurañsa ajjsarirïta. Ukat ¿kuna askinaksa churistu? Kullakajajj tunka pusini maraw aka utan jakaskäna uk aguantañajänwa" sasa.
  
  "Jichhakamax janiw uka carta jikxatkti. Ukat waynax jilxattaskiw. Inas jichhaxa..." sasa.
  
  Brunnhilde kullakajj jupar jakʼachasïna. Otto jilatajj niya mä pʼeqe jachʼänwa, ukampis warmipan jakʼapan jiskʼa uñnaqtʼanïskakïnwa.
  
  -Pacienciajajj mä límite ukaniwa.
  
  Brunnhilde kullakajj amparapamp mä elegante oladampiw invitadonak taypin chʼalljjtäna, ukat barón chachajj ajanupan congelado jachaqtʼasisaw jaytäna, jan arnaqasiñatakiw chʼamachasïna.***
  
  Cuarton mayni puntapanxa, Jurgen von Schroeder jupax kimsïr vaso champán ukx mä chiqar jaytawayi, mä regalo jist"arañataki, ukax mä amigopaw jupar katxarutayna.
  
  "Janiw mayninakamp chika uchañ munkti" sasaw waynax qhipäxapan mä mesa uñachtʼayäna, uka mesax wali kʼajkir coloranakan paquetenakampi phuqantatänwa. -Akax wali askipuniwa -sasa.
  
  "¿Kunsa jumanakax sapxsma waynanaka? ¿Nayraqatax Kronan regalop jist"arañajati?
  
  Chikat tunka wayn tawaqunakaw jupar muyuntat tantachasipxäna, taqiniw blazers azules ukanakamp isthapt"ata, Academia Metzingen ukan emblema ukamp k"achacht"ata. Taqinipuniw suma alemán familianakat jutapxatayna ukat taqiniw Jürgen-at sipan juk"amp jan wali ukat Jurgen-at sipan juk"amp jisk"a ukhamarak Jurgen-an sapa chist"asitapat larusipxäna. Baronan jisk"a yuqapax mä regalo ukanïnwa, jupax janiw jupat sipan juk"amp qhant"ir jaqinakamp muyuntat sarnaqäna, ukat jupanakan nayraqatapanx uñacht"ayaspänwa.
  
  "¡Aka jistʼarañamawa, ukampis jumatï uka qhepat nayajj jistʼararakismawa!"
  
  -¡Ukat nayankiwa! - in coro ukax qhipharux apthapitawa.
  
  Jupanakax nayatakix ch"axwapxiw regalonakap jist"arañataki, sasaw Jurgen jupax amuyäna. Jupanakax nayaruw yupaychapxitu.
  
  "Jichhax jan llakisimti" sasaw amparanakap luqxatasin säna, kuntï jan khitirus yaqhachañatakïkaspas ukham amuyäna. "Tradición ukar p"akintañäni, ukat nayraqatax regalonakam jist"ararakï, ukatx tostadas tukuyatat mayni invitadonakan regalonakap jist"ararakï".
  
  "¡Jach"a amuyt"awi Jürgen!"
  
  "Walikiwa, ukhamaxa, ¿kunas ukaxa, Kron?" jupax uka jisk"a caja jist"arasaw sarantaskakïna ukat ukan utjki ukanak nayrakamaw apxaruyäna.
  
  Jurgen chachajj amparanakapanjja, mä qorit lurat cadenampiw mä muspharkañ cruzampi katjjatäna, uka cadenajj kurvat lurat amparanakapajj niya cuadrado ukham uñtasitänwa. Jupax hipnotizado ukhamaw jupar uñch"ukiskäna.
  
  "Ukax mä esvástica satawa. Antisemita chimpu. Tatajajj modanïpjjewa siwa" sasa.
  
  Jurgen jilatajj kunkapar liwjjatasaw akham säna: "Pantjasktawa, amigo. "Jichhax jupanakax ukhamawa. Ukanakat walja uñjañ suytʼaskta" sasa.
  
  "Wiñaypachata!"
  
  "Akanxa, Jurgen, nayan jist"arañamawa. Jani jaqinak nayraqatan uñacht"ayañax wali askïkchisa..."
  
  Jurgen jilatajj mä paquete tabaco ukham jachʼa paquete jistʼaräna, ukat mä jiskʼa cuero caja uñkatasaw jikjjatasïna. Jupajj wali jistʼarataw jistʼaräna. Coro de fans ukax kunatix manqhan utjkän uk uñjasax axsarañat larusipxäna: kunatix mä tapa cilíndrica ukham uñt"atäna, ukax caucho vulcanizado ukamp luratawa.
  
  "¡Ey hey... ukax wali sumaw uñtasi!"
  
  "¡Janipuniw ukham uñjirïkti!"
  
  "Mä regalo de naturaleza más personal, ¿janich ukhamäki Jurgen?"
  
  "¿Akax mä kasta propuestati?"
  
  Mä qawqha pachanakax Jurgen-atakix jupanakar jan apnaqañjamäkaspas ukhamaw amuyasïna, mä akatjamat jupat larusiñ qalltapxäna. Janiw chiqapäkiti. Janiw kunas chiqapäkiti, ukat janiw jayskäti. Jupax chuymapanx colerasiñaw jilxattaski sasaw amuyasïna ukat khititix qhip qhipa arunak arsuwaykän ukaruw kutt"äna. Kupi kayupan kayup mayni kayupan chʼeqa kayup patjjar uchasaw taqe pesajepampejj ukar taktʼasïna. Victimapax q"illuruw tukuwayxäna, ukampis kisunakap ch"allxtayasïna.
  
  "¿Uka jan wali chiste luratamat perdón mayisiñ munasmati?"
  
  -Chiqans Jurgen... nayax llakistwa... janiw chacha kankañamat jiskt"asiñs amuyt"kirismati.
  
  "Ukhamaw nayajj amuyayäta" sasaw Jurgen chachajj kayup jukʼat jukʼat säna. Mä qawqha yuqall wawanakaw amukt"apxäna, amukt"añax fiestan ch"axwatapampiw juk"amp ch"amanchasïna. "Walikiwa, janiw nayax jan amuytʼasirïkti sasin amuyañam munkti. Chiqansa, aka...kunatix nayatakix wali askïniwa", sasaw nayranakap ch"allxtayi. -Jupampixa, sañäni -sasa.
  
  Jupax mä jach"a, samkañ nayrani, ch"iyar ñik"utan tawaquruw uñacht"ayaskäna, jupax jaqinak taypin mä vaso punchu apt"ataw jikxatasïna.
  
  "Jach"a chuchu" sasaw mä yanapiripax jiskht"äna.
  
  "¿Jumanakat maynis aka pieza estreno uñacht"ayañax wakisispa ukat tostadas ukanakatakix tiempopar kutt"añax wakisispa sasin apuestañ munapxtati?"
  
  -Jurgen-arux phisqa tunk markaw apuestasä -sasawa, kayup laq"unt"atax obligatjam amuyasïna.
  
  Qhepäjjat yaqhajj akham sänwa: "Apuestajj katoqtwa" sasa.
  
  "Walikiwa, señoranaka, aka chiqan suyt"apxam ukat uñch"ukipxam; inas kuns yateqchisma" sasa.
  
  Jurgen jupax llamp"u chuymampiw manq"antäna, mayninakax jan amuyapxañapatakiw suyt"äna. Jupax imill wawanakamp parlt"añx uñisïnwa kunatix jupanakax sapa kutiw juparux jan wali ukat jisk"achatjam jikxatasipxirïna. Jupajj suma uñnaqtʼanïkchïnsa, yaqha chacha warminakampejj Schwabing markankir mä prostituta utanwa jikjjatasïna, ukanjja kusisiñat sipansa jukʼamp pʼinqaw uñjasïna. Awkipax mä qawqha phaxsi nayraw ukar irpäna, wali amuyump ch"iyar abrigompi ukat sombrerompi isthapt"ata. Jupajj negociopar saraskäna ukhajja, awkipajj coñac umasaw alayaruw suytʼäna. Taqe kunas tukusjjäna ukhajja, yoqaparuw qhepäjjat chʼoqtʼäna ukat jichhajj chachäjjtwa sasaw säna. Ukaw Jürgen von Schröder chachan warminakat munasiñ tuqit yatichäwipan qalltatapa ukat tukuyatapa.
  
  Nayax jupanakar uñacht"ayarakïwa kunjams chiqpach chachax sarnaqi, sasaw waynax amuyäna, masinakapan p"iqip qhipäxan uñch"ukipxatap amuyasa.
  
  "Aski urukipanaya Fraulein. ¿Jumajj kusisitati?
  
  Pʼeqep muytayäna, ukampis janiw jachaqtʼaskänti.
  
  -Janiwa chiqpachansa -sasa. ¿Jiwasax maynit maynikam uñt'asipxtati?"
  
  "Kunatsa jan gustktam uk amuyasta. Nayan sutijajj Jurgen von Schroeder satawa" sasa.
  
   -Alice Tannenbaum -sasawa jan sinti kusisita amparap luqxatäna.
  
  "¿Thuqt"añ munasmati, Alicia?"
  
  "Janiwa".
  
  Uka tawaqun wali ch"amampi jaysatapax Jurgen-arux wal muspharayäna.
  
  "¿Aka fiesta jaquntañax yatisktati? Jichhürojj nayan cumpleañojawa" sasa.
  
  Ukat sawkasisaw akham säna: "Jallalla" sasa. "Janiw pächasiñakiti, aka cuartojj imill wawanakamp phoqantatänwa, jupanakajj thuqtʼapjjañapatak mayiñam wal munapjje. Janiw nayajj tiempom sinti aptʼasiñ munkirismati" sasa.
  
  "Ukampis mä kutis nayamp thuqtʼañamawa."
  
  "Chiqä? Ukat ¿kunatsa ukham lurasi?
  
  "Ukhamaw mä suma uywañax dicta. Kunapachatï mä señorax mä señorar jisktʼki ukhaxa..."
  
  "Jachʼa jachʼa tukur jaqenakat kunas jukʼamp chuym ustʼayitu uk yattati, Jürgen? Kunanaktï jan yäqañjamäki ukanak uñjkta uka jakhüwi. Ukhama, aka yatipxañamawa: akapachaxa janiwa kunjamtï jumax uñjkta ukhamakiti. Ukhamarus amigonakamajj lartʼasipjjewa ukat janis nayranakapsa jumat apsuñjamäkaspa ukhamawa" sasa.
  
  Jurgenax uñch"ukisïnwa. Jupax janiw pantjaskaspati, janiw uka jan wali sarnaqir tawaqurux jisk"achañapatak jaytkaspati.
  
  Jupax llamktʼasirïkaspas ukhamaw tuku, kunattix chiqpachapuniw nayar gustkitu. Jupax uka imill wawanakat maynïrïpachänwa, jupanakax amuyapxiw mä chachar turkañax wali askiwa, loco tukuñapkamaw jaqunukuñapa. Walikiwa, nayax jupar uñtasit jaqinakamp kunjamsa apasiñ yatta, sasaw amuyäna.
  
  Jurgen jupax nayrar sartawayiwa, imill wawarux cinturapat katthapisinx juparuw jak"achasïna.
  
  -¿Kunsa jumaxa amuyta? -sasawa jachaqt"asïna.
  
  -Nayaxa thuqhuñ yatichapxsma -sasa.
  
  -Jichhax jan jaytkätam ukhaxa, nayax arnaqasïwa -sasa.
  
  "Janiw jichhax mä escena lurañ munkasmati, ¿janich ukhamäki, Alicia?"
  
  Tawaqux amparanakap janchipamp Jurgen-an amparanakapamp chikaw liwxatañ yant"äna, ukampis janiw ch"amapampix kikipäkänti. Baron yuqapax juk"ampiw jupar jak"achasïna, isi tuqiw chuchup jikxatäna. Jupax lakapan jachaqt"asisaw musican ritmoparjam sarnaqañ qalltäna, Aliciax janiw arnaqkaniti uk yatisa. Ukham fiestan chʼaxwañajj jupan suma sutipsa familiapansa jan waliruw puriyani. Uka tawaqun nayranakap thaya uñisiñamp phuqantat uñjäna, ukat mä akatjamat jupamp anattʼañax wali kusiskañänwa, jupamp thuqtʼañatakis iyaw saskäna ukat sipansa, jukʼamp kusiskañänwa.
  
  "¿Kuns umañ munasmati, señorita?"
  
  Jurgen jilatajj mä akatjamat saytʼasïna. Pablox jupan jak"apankänwa, mä bandeja walja vaso champán apt"ata, lakapax wali ch"amampiw ch"allt"ata.
  
  "Hola, akax primojawa, camarero. ¡Jichhax mistum, jumax cretin!" Jurgen jilatajj akham sänwa.
  
  Pablox bandeja churasax akham sänwa: "Nayraqatax uka tawaqux umat pharjatäpachati janicha uk yatiñ munta" sasa.
  
  -Jïsa -sasawa Aliciaxa jank"aki säna -uka champán ukaxa muspharkañawa.
  
  Jurgenax chikat nayranakap jist"arasïna, kun lurañas wakisispa uk amuyt"asa. Jupatï bandejat vaso apsuñapatak chʼeqa amparap antutaspa ukhajja, qʼal jaqsuspawa. Jupajj qhepäjjapar mä jukʼa chʼamañchtʼäna, chʼeqa amparap antutañapatakiw jaytäna, ukampis chʼeqa amparapampiw katthapïna. Uka tawaqun amparanakapxa lilaruw tukuwayxäna.
  
  "Ukat jutam, Alicia, mä vaso umañamawa. Kusisiñ apani sasaw sapxi", sasaw suma chuymanïkaspas ukham arsuwiyi.
  
  Aliciax bandeja patxaruw quntʼasïna, ukat qhispiyasiñ yantʼäna, ukampis inamayakïkänti. Jupajj janiw kuna lurañas utjkänti, jan ukasti chʼeqa amparapampiw champán aptʼasïna.
  
  -Yuspära -sasawa jan ch"amampi säna.
  
  "Inas uka tawaqux mä servilleta munaspa" sasaw Pablox mayni amparap ayxatasin säna, uka platillonxa jiskʼa cuadrado telanakampiw mä platillo aptʼasïna. Jupax yaqha chiqar sarxänwa, ukhamat jichhax uka chacha warmin mayni chiqankxañapataki.
  
  Alicia kullakajj barón wawapar wali sum uñkatasaw akham säna: "Ukajj wali sumapunïspawa" sasa.
  
  Mä qhawqha segundonakajj janiw khitis sarnaqkänti. Jürgen jilatajj kuna jan walinakansa uñjasipjjäna uk sum yatjjatäna. Ch"iqa amparapamp vaso katxarusaxa, ch"iqa amparapampiw mä servilleta apt"asirïna. Qhepatjja, coleratapuniw uka nuwasiñ jaytañapäna. Jupax Alician amparap jaytawayi ukat jupax qhipäxar kutt"awayxäna, servilleta apt"asisa.
  
  Ukat wali muspharkañ jan amuytʼasisaw akham säna: "Mä jukʼa suma samana apsuñatakiw mistuñ munta" sasa.
  
  Jurgen chachajj jupar jan iyawskaspa ukhamaw amigonakapar kuttʼañatakejj qhepäjjat kuttʼäna. Pablor jakʼachaskäna ukhajja, amparap chʼoqtʼasisaw akham säna:
  
  -Jumax aka tuqitxa qullqi churapxäta -sasa.
  
  Kunjamakitix Paul jupax bandeja ukan champán vasonak equilibrañ atipxatayna: jupanakax ch"allxtapxäna ukampis janiw liwxatapkänti. Manqhankir equilibriopax mayj mayjänwa, ukat uka pachparakiw mä pusi barril clavonakan katjatäkaspas ukham amuyasïna.
  
  ¿Kunjamarak ukham jan amuytʼasirïriststi?
  
  Jakäwinx mä kamachikiw utjäna: Jurgen markat jayarst"apxam. Uk lurañajj janiw faciläkänti, kunattejj panpachaniw mä teja manqhan jakasipjjäna; ukampis mä jukʼa tiempojj facilakïnwa. Primopax jakäwip jan walt"ayañ amtaspa ukhax janiw walja lurañax utjkänti, ukampis chiqpachansa janiw thakhip chiqancht"kaspati, janirakiw jaqinak nayraqatan jisk"achañapäkänti. Ukajj jupatakejj walja qollqeruw aptʼasiñapäna.
  
  "Pay suma".
  
  Pablox uñch"ukisïnwa ukat mä qawqha pachanakax taqi kuns armasxäna: Jurgenar axsaratapa, jach"a bandeja, kayunakapan llakt"atapa, tunka payan horanak chiqak irnaqatapat fiesta wakicht"añataki. Taqi kunas chhaqtawayxänwa kunatix jupax jachaqt"asïnwa.
  
  Aliciajj janiw nayrïr kuti uñjasajj chachan samañap aptʼasir warmïkänti. Ukampis jumatï payïr kuti uñkatasma ukhajja, inas jaya tiempo uñchʼukiñajj wakischispa. Arupan istʼasitapajj wali sumapunïnwa. Ukat kunjamtï uka horasan Pablor jachaqtʼaskäna ukhamarakiw jumar jachaqtʼasïna...
  
  Janiw kunas Pablox jupar jan munasiñapäkänti.
  
  "Ah... ukax janiw kunas utjkänti."
  
  Jakäwipanx Pablox uka pacharuw maldecani, uka aruskipäwi ukat jachaqt"asiwix juparux walpun jan walt"ayawayi. Ukampis uka qhepatjja janiw jupajj istʼkänti, warmis janirakiw istʼkänti. Jupax taqi chuymaw uka jisk"a jisk"a yuqall wawarux yuspäräna, jupax wali amuyt"asir ch"uxña nayraniwa. Ukat chiqansa, Aliciax wasitat Aliciaruw tukuwayxäna.
  
  -Janiw nayax sapakix jan qhispiyañjamäkti sasin amuyañamäkiti.
  
  -Chiqpachansa -sasawa Pabloxa wali liwxatasisa säna.
  
  Alicia kullakajj nayranakap chʼoqtʼasïna; janiw ukham facil atiptʼañar yatintkänti, ukatwa uka toqet mayjtʼayäna.
  
  "Janiw akan parlksnati. Mä jukʼa suytʼam, ukatsti vestidoran jikisipjjeta" sasa.
  
  -Wali kusisita, Fraulein -sasa.
  
  Pablox cuarto muytasinx jank"akiw bandeja ch"usañ yant"äna, ukhamat chhaqhañapatakix mä pretexto utjañapataki. Fiesta qalltanjja, parltʼasipkäna uk istʼasaw jaqenakajj jukʼak jupar istʼapkäna uk uñjasajj wal muspharäna. Chiqpachansa jan uñjkayakïkaspas ukhamänwa, ukatwa qhipa invitadox mä vaso aptasin jachaqtʼasis akham säna: "Walikiwa, wawa" sasa.
  
  "P'ampachawi?"
  
  Jupax chuymankipstat jaqïnwa, ch"iyar ñik"utani, cabrito ñik"utani ukat jinchunakapas mistunirakïnwa. Jupax Pablorux mä muspharkañ, mä aski uñnaqampiw uñacht"ayäna.
  
  "Janipuniw mä señor chachajj ukham chʼamañchtʼata ukat amuytʼasir mä señorar qhespiykänti" sasa. Akax Chrétien de Troyes satänwa. Nayax perdón mayipxsma. Nayan sutijajj Sebastian Keller satänwa, jupajj libronak aljiri" sasa.
  
  "Jumampi jikisiñax wali askiwa".
  
  Uka jaqejj ampar lukʼanap punku toqeruw uñachtʼayäna.
  
  "Jumajj jankʼak lurañaw jukʼamp askejja. Jupajj suytʼaskakiniwa" sasa.
  
  Pablojj wal muspharasajj bandeja amparap manqhar liwjjatäna ukat cuartot mistuwayjjäna. Uka armariojj mantañawjanwa wakichtʼatäna ukat mä jachʼa mesampi ukat ruedanakar warktʼat pä jachʼa estanterías ukanakampiw utjäna, uka estanterías ukanakanjja, invitadonakan patak patak abrigonakaw warktʼatäna. Imill wawax Baronesax fiestatakix contratkäna uka uywat mayniruw jupan amparap apt"asïna, ukat punkun suyt"askäna. Jupax janiw amparap luqxatkänti, kunapachatix uñt"ayaskäna ukhaxa.
  
  Alys Tannenbaum kullakajj akham siwa:
  
  -Paul Reiner sat jilata.
  
  "¿Chiqapunit jupax primomaxa?"
  
  -Llakiskañawa, ukhamawa.
  
  "Janiw ukhamäkiti..."
  
  -¿Barón sobrinoxa? -sasawa Pabloxa delantal uñacht"ayasa jiskt"äna. -Akax qhipa parisina moda ukawa.
  
  -Nayax sañ muntwa, jumax janiw jupar uñtasitäktati -sasa.
  
  -Ukax nayax janiw jupar uñtasitäkti -sasa.
  
  -Uk ist"asaxa wal kusista -sasa. Nayax wasitat yuspärañ munsma. Uñjapxam, Paul Reiner -sasa.
  
  "Ukhampuni".
  
  Punkuruw amparapamp luqxatäna, ukampis janïr jistʼarkasaxa, jankʼakiw kuttʼanïna ukat Pablon ajanupar jampʼattʼäna. Ukat escalerat tʼijtʼasaw chhaqtjjäna. Mä qhawqha tiempojj wali llakitaw calle uñakipäna, kuttʼankaspa ukhama, wasitatwa sarnaqäna. Ukat qhiparuxa, punku jistʼantasaxa, nayraqatapa jambʼar chʼalltʼasisaw jachʼat arsüna.
  
  Chuymapasa, purakapas wali llakkañänwa ukat muspharkañänwa. Jupax janiw uka jikxatawiparux sutimp uñt"ayañjamäkänti, ukatwa, juk"amp suma jan utjatapatxa, amtäna - ukat chiqapuniw - munasiñawa, ukat kusisitaw jikxatasïna.
  
  "Ukhamajj Caballero en Armadura Brillante sat chachajj premiop katoqäna, ¿janich ukhamäki?"
  
  Wali uñtʼat aru istʼasajja, Pablojj jankʼakiw kuttʼjjäna.
  
  Uka jikjjatasiñajj mä ratukiw kusisiñat ajjsarañar mayjtʼäna.
  
  
  5. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Ukankapxänwa, paqallqunipxänwa.
  
  Jupanakax mantañawjanx mä jach"a chika muyuruw sayt"asipxäna, jach"a sala ukar puriñ thakhi jark"antapxäna. Jurgen jilatajj uka grupo taypinkänwa, mä jukʼa nayrar sartaskäna, Pablor puriñkamas chhuxriñchjaskäna ukhama.
  
  "Jichha kutix wali jayaruw sarawayxtaxa, primo. Jakäwin kunjamäsipkisa uk jan yatipki uka jaqenakarojj janiw gustkituti" sasa.
  
  Pablox janiw jayskänti, kunatï siskäna ukax janiw mayjtʼaykaniti uk yatisaxa. Mä kunatï Jurgen chachan jan aguantañjamäki ukajj utjaspa ukhajja, jiskʼachasiñawa. Ukax jaqinak nayraqatan, taqi amigonakapan nayraqatapan - ukat pisinkir amukt"at primopan amparapan, uywata, familian ch"iyar uwijanakapan amparapan lurasiñapänwa, ukax janiw amuyañjamakänti. Jurgen chachajj Pablorojj wal chuym ustʼayañ amtäna. Juk"ampi - ukat juk"amp uñjata - juk"amp askiwa.
  
  "Uka qhipatxa, janipuniw mayamps caballero anatt"añ munxätati, jumax mä chimpuw mierda".
  
  Pablox aynachtʼataw uñchʼukisïna. Armario uñjir warmix chhaqtawayxänwa, janiw pächasiñasäkiti, cumpleaño waynan kamachiparjama. Jurgen chachan amigonakapax vestíbulo chika taypinw jalnaqapxäna, kuna qhispiñ thakhinak jark"antapxäna, ukat juk"at juk"at jupar jak"achasipxäna. Jupatï kutikipstasin calle punku jistʼarañ yantʼaspäna ukhajja, qhepäjjat katjjarusaw oraqer jaqontapjjaspäna.
  
  -Jumax khathatitawa -sasawa Jurgenax arsüna.
  
  Pablox uywatanakan utapar puriñ pasillox janiw sasaw säna, uka pasillox niyas mä jan walt"äwinïnwa, ukat uka thakhi sapakiw jupatakix jist"arat jaytapxäna. Jakäwipan janis uywa katur sarkchïnjja , kunjamsa tiopajj oficinapan pirqapar warktʼat taqe copianak apthapiskäna uka sarnaqäwitjja, Pablojj walja kutiw istʼäna. Jurgen jupax uka tuqir sarañ munäna, kunatix uka uraqinx janiw khitis jachatap ist"känti.
  
  Mä amtakiw utjäna.
  
  Jan mä segundos pächasisaw jupanakar chiqak tʼijtäna.
  
  Jurgen jilatajj Pablojj jupanakar jankʼak saraskir uñjasajj wal muspharäna, ukat pasasajj pʼeqep muytayañakiw munasïna. Kron, jupax pä metros qhipäxankänwa, jupax mä juk"a juk"amp pachaw jikxatasïna. Panpacha kayunakapax pamparuw ch"amampi ayruntäna ukat jupar jak"achasir t"ijtir waynar ch"allt"añatakiw wakicht"asïna, ukampis janïr Kron-ax ajanupar ch"allt"kasax Pablox pamparuw jaquntäna. Chʼiqa thiyaparuw jaquqanïna, pä semanaw chʼakhutäna, ukampis chʼamañchtʼataw mä espejon juntʼu aceiter uñtat mármol pulido azulejonak taypin liwxatasïna, qhiparusti escaleran kayuparuw saytʼasïna.
  
  "¿Kuns suyapxtaxa, idiotanaka? ¡Jupar irpapxam! Jurgen jilatajj wali colerat arnaqasïna.
  
  Ukat qhipäx uñtañatakix jan saytʼasaw Pablox saytʼasïna ukat escalerar tʼijtʼasaw makatäna. Jupax amuyunakapax tukusxänwa ukatx instinto de sobrevivencia ukakiw kayunakap sarnaqañapatak yanapt"äna. Uka urux wal llakisiykäna uka kayunakapax wali usuñ qalltäna. Payïr pisor chikat escalerat makhatasax niyaw lanktʼasisin liwxatasïna, ukampis Jurgen chachan mä amigopan amparapampiw talonanakap cepilltʼasïna, ukat tiempoparuw equilibriop kuttʼxäna. Broncet lurat barandilla katthapisinxa, jukʼamp alturuw makhataskakïna, kimsïr ukat pusi pisonak taypin qhip qhipa tʼijtäwinxa, mä akatjamat mä gradaruw liwxatäna ukat jaquqanïna, amparanakap nayraqatapar luqxatasa, niyaw kisunakap thiyapar chʼalltʼasïna ukatsti escaleranaka.
  
  Nayrïr arknaqirinakajj juparuw katjäna, ukampis jupajj wali wakiskir horasanwa lanktʼasïna, ukat Pablon delantalpan patat jukʼakiw katthapïna.
  
  "¡Juparux katuqta! ¡Juk'amp jank'akiw!" -sasawa katuntirixa mayni amparapampi barandilla katxarusa säna.
  
  Pablox sayt"asiñ yant"äna, ukampis yaqha waynaw delantal apxarutayna ukat Pablox gradapat liwxatasïna, p"iqiparuw ch"allt"asïna. Uka waynarux juykhükaspas ukhamaw kayump taktʼäna, ukampis janiw qhispiyasiñ puedkänti. Pablox delantalpan nudo ukamp ch"axwäna, wiñayatakjama, mayninakax jupar jak"achasipki uk ist"asa.
  
  Maldición, ¿kunatsa ukham chʼamampi lurañajajj wakisïna? sasaw chʼamachasisajj amuyäna.
  
  Mä akatjamatwa amparanakapajj kawkhantï jaqontañapäkäna uka cheqa cheq jikjjatapjjäna, ukat delantaljj jan chʼoqtʼatäjjänwa. Pablox qhispisinx pusi piso ukat qhipïr pisoruw sarxäna. Niyakejjay jan kawkirus sarañajj utjkchïnjja, nayrïr punkut tʼijtʼasaw mä pernompi jistʼantäna.
  
  -¿Kawkirus saratayna? Jurgen jupax aterrizaje ukar purisax arnaqasïna. Pablon delantalap katxaruwaykäna uka waynax jichhax usuchjat qunquripat katthapisiskäna. Jupax pasillo ch"iqa tuqir uñacht"ayäna.
  
  "Nayraqata!" Jurgenax mayninakaruw säna, jupanakax mä qawqha kayunak saraqapxäna.
  
  Jupanakajj janiw kuyntʼapkänti.
  
  "Kunjamas jumaxa..." sasa.
  
  Jupajj mä akatjamatwa saytʼäna. Mamapax manqha patat uñch"ukiskäna.
  
  Ukat akham sänwa: "Jurgen, jumat llakistwa" sasa. "Múnich markan wali suma jaqinakar tantacht"apxta, uruyañ uru amtañataki, ukatx jumax chika fiestan chhaqtxaraktawa, amigonakamampix escaleran bromanak anatt"añataki".
  
  "Ukampinsa..."
  
  "Ukhakiwa. Nayax taqiniw jank"ak uraqir saraqapxañama ukat invitadonakamp chikt"asipxañama munta. Qhipüruw parltʼañäni ".
  
  "Jïsa, mama" sasaw Jurgen jilatajj uka urujj payïr kuti amigonakapan nayraqatapan jiskʼachat säna. Kisunakap chʼallxtasaw escalerat saraqanïna.
  
  Janiw ukakix qhipat paskaniti. Ukatakix jumaw qullqi churarakïta, Pablo.
  
  
  6. 6. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  -Wasitampi uñjañaxa wali askiwa -sasa.
  
  Pablox samarañapataki ukat samsuñapatakiw lupʼïna. Kawkitsa uka arujj jutäna uk amuyañatakejj mä qhawqha tiempow munasïna. Jupax punkuruw qhipäxar qunt"asïna, kuna pachas Jurgen jupax ch"amampiw mantaspa sasaw axsaräna. Ukampis uka arunak istʼasajja, Pablojj saytʼasisaw saytʼasïna.
  
  -¡Edward jilata!
  
  Jan amuyasisaw jilïr primopan cuartopar mantäna, uka chiqarux walja phaxsinakaw jan visittʼirïkänti. Taqi kunas Edward janïr sarkasax ukhamarakiw uñstawayi: mä wakicht"at, samarañ chiqa, ukampis dueñopan kunjam jaqïtap uñacht"ayi. Perqanx carteles ukanakaw utjäna, Edwardan qalanakap apthapita ukat taqi kunat sipansa, pankanakaw utjäna - taqi chiqanw pankanakax utjäna. Pablojj jila parte ukanakat liytʼjjänwa. Novelas espías, occidentales, fantasía, filosofía ukat historia tuqit libronaka... Libro estanterías, mä escritorio ukat ikiñ jak"ankir piso uksaruw katuntapxäna. Edward jilatajj liytʼkäna uka volúmenejj colchón patjjar uchañapänwa, ukhamat sapa amparapampejj pankanakap muytayañataki. Walja almohadanakaw cuerpop manqhan doblatäna, ukhamat qontʼasiñapataki, ukat mä llakit jachaqtʼasiwiw chʼiyar ajanupan jalnaqäna.
  
  "Jan khuyaptʼayasimti, Pablo. Janiw aptʼirjamäkti" sasa.
  
  Pablox nayranakaparuw uñtäna ukat Edward jilatax kunjamsa kunjamsa sarnaqäna uk sum uñjatap amuyasïna, ukat Pablox ukham uñjasax janiw muspharkänti.
  
  "Nayrajj jumaruw uñjapjjsma, Edward. Uka urux kutt"anxäta -sasa.
  
  "Ukhamajj ¿kunatsa jan visittʼirïkta? Kuttʼanipkta uka urut aksarojj janiw khitirus wal uñjkti, jan ukasti mamamaruw uñjta. Mamamampi ukat May, Salgari, Verne ukat Dumas amigonakajampi" sasaw liytʼkäna uka libro aptʼasïna, ukhamat Pablojj pʼeqeñchäwip uñjañapataki. Ukajj Conde de Monte Cristo satänwa.
  
  -Jupanakax jutañ jark"apxitu -sasa.
  
  Pablox phinq'asisaw p'iqip alt'asïna. Chiqansa, Brunnhilde jilatampi mamapampiw Edwardar uñjañ jarkʼapxäna, ukampis jupax yantʼaspawa. Chiqansa, Edward sat chacharux wasitat ukham jan walin uñjasax axsarasïnwa, kunattix chʼaxwäwit kuttʼankäna uka urux wali axsarkañänwa. Edward jilatajj chuym ustʼayasaw uñchʼukïna, Pablojj kuntï amuykäna uk amuyasajj janiw pächasiñasäkiti.
  
  "Mamajajj kunja phenqʼasitap yattwa. ¿Janit uk amuyaskta? sasaw fiestan mä bandeja tortanak uñacht"ayäna, uka bandejax jan llamkt"ataw jaytatäna. "Janiw tocón ukanakajajj Jurgen chachan cumpleañop tʼunjañapatak jaytañajäkänti, ukatwa jan invittʼapkituti. Ukhamajj ¿kunjamakis uka fiestajj saraski?"
  
  "Mä tamaw utji; jaqinakax umapxi, política tuqit parlapxi ukat pallapallanakaruw kʼumipxi, kuna chʼaxwäwintï atiptʼapkayätan uka chʼaxwäwin atipjapxatapatxa" sasa.
  
  Edward jilatajj wali jachʼatwa arsüna.
  
  "Kawkhantï saytʼasipki uka cheqat kʼumiñajj facilakiwa. ¿Kunsa yaqhax sapxi?
  
  "Taqinipuniw Versalles markan aruskipäwinakat arsusipki. Jupanakajj uka arunak jan iyawsapjjatajat wal kusisipjje" sasa.
  
  Edward jilatajj chuym ustʼayasisaw akham säna: "Maldidas loqhenaka" sasa. "Niyakejjay Alemania markankir oraqerojj jan khitis mä disparo lurapkchejja, janiw creyipkiti chʼajjwäwin atipjapjjayäta. Ukampirus, nayax iyawstwa, sapa kutiw pachpaki. ¿Khitimpis tʼijtjjayäta uk yatiyirïtati?"
  
  "Uka uruchaña wayna".
  
  -Mamamax janiw sinti sum sarnaqapktati sasaw sitäna.
  
  Pablojj pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  -Janiwa tortanakaru llamkt"ktati -sasa.
  
  "Jichhürunakanjja, janiw walja manqʼajj munaskiti. Nayatakix juk"amp juk"akiw qhiparxi. Jupanakar irpapxam; saraskakim, jumax manq"at awtjataw uñnaqt"asta. Ukat jak"achasipxam, nayax jumar juk"amp sum uñakipañ munta. Dios, kunjamsa jilsuwaytaxa -sasa.
  
  Pablox ikiñan quntʼasisaw manqʼañanakap munasiñampi manqʼantañ qalltäna. Jupajj desayunotpach janiw kuns manqʼkataynati; ukat fiestar wakichtʼasiñatakejj escuelatsa janiw sarjjänti. Mamapajj jupar thaqhañap yatïna, ukampis janiw kuns lurkänti. Jichhax axsarañap atipjawayxänwa, janiw Edward, primo jilapamp chikäñatakix aka ch"am jaytkaspänti, jupax wali faltaskänwa.
  
  "Edward, nayax muntwa... jan visittʼatajat llakistwa. Nayax tardex aka chiqarux jamasat mantasmati, kunapachatix tia Brunnhildex sarnaqir mistuski ukhaxa..."
  
  "Taqi kunas walikïskiwa, Pablo. Jumax akanktawa ukat ukax wali wakiskiriwa. Jumaw nayar jan qillqt'atajat pampachañamaxa. Nayajj ukham lurañwa arsuwayta" sasa.
  
  "¿Kunas jarkʼtamjja?"
  
  "Inglés jaqinakar ch"axwañanx wali ch"am tukuskta sasaw sapxiristxa, ukampis k"arisiñajawa. Mä kutejj mä yatiñan jaqejja, guerrajj paqallq cheqanakan aburrimiento satawa, mä cheqasti ajjsarkañ sañ muni sasaw säna. Jiwayañ qalltañkamaw trincheranakan walja tiempo sarnaqapjjerïta" sasa.
  
  -Ukat kunasa?
  
  "Janiw lurirjamäkti, ukhama. Janiw uka jan amuyt"kaya ch"axwäw qalltañas utjkänti. Uka qhepatjja, mä qawqha ajjsarir jaqenakakiw kuttʼanipjjäna" sasa.
  
  "¿Kunatsa parlaskta, Edward? ¡Jumax heroe ukhamätawa! ¡Jumaw voluntariot nayrïr chiqar sarawaytaxa, ¡nayrïr jaqinakat maynïriwa!"
  
  Edward jilatajj jan jaqerjam larusisaw Pablon ñikʼutap saytʼayäna.
  
  "Héroe... ¿Khitis jumatakix voluntariot irnaqt"añ amtaspa uk yattati? Yatiqañ utan yatichirimax kunapachatix jumamp aruskipt"ki País, Imperio ukat Kaiser jach"a kankañapat. Awkimax khititix chachäm sasin siski. Amigonakamax pachpa amigonakakiwa, jupanakax gimnasio ukan clasen jumamp ch"axwapxirïna, khitis jupanak taypin juk"amp jach"a ukxa. Taqinipuniw "jan axsart"ir" arunak ajanumar jaquntapxi, jumatix mä juk"a pächasiña uñacht"ayasma ukat atipt"asitam layku juchañchapxi. Janiwa, primo, janiw ch"axwäwinx voluntarios ukanakax utjkiti, jan amuyt"asir ukat qhuru jaqinakakiw utji. Qhipïrinakax utan qhiparapxi" sasa.
  
  Pablojj amuktʼasïnwa. Mä akatjamat ch"axwäwit fantasías ukanakapa, cuadernonakapan dibujat mapanaka, periodiconakan liyiñ munatapat yatiyawinaka, taqi ukanakax larusiñatakjama ukat wawanakar uñtasita. Jupax primoparuw uka tuqit yatiyañ amtäna, ukampis Edward jilatax jupat larusisaw cuartot jaqunukuni sasaw axsaräna. Kunattix uka horasanxa, Pablox chʼaxwäwi uñjäna, nayraqatapansa. Chʼaxwäwix janiw uñisirinakan qhipäxapan nayrar sartañ listakïkänti, ni sábanas manqhan imantat wali axsarkañ tocón ukanakas utjkänti. Chʼaxwäwix Edward chachan chʼusa, tʼunjatäki uka nayranakanïnwa.
  
  "Jumax... sayt"asismawa. Utan qhiparapxäna".
  
  Ukat akham sasaw ajanupar kuttʼayäna: "Janiwa, janiw puedkti" sasa. "Pablo, kʼarissmawa; mä juk"a pachax k"ariwa. Nayasti jupanakat qhispiñatakiw sararakta. Ukhamat jan jupanakjam tukuñajataki" sasa.
  
  "¿Khitis ukhama?"
  
  "¿Khitis ukham lurawayitu uk yattati? Chʼaxwäwi tukuyañkamax niya phisqa semanaw pasxäna, ukat atipjapxatax yatipxayätwa. Kuna horasas utar kuttʼasajj jawsapjjetani uk yatipjjayätwa. Ukat nayrat sipansa jukʼamp confiyapjjayätwa. Jaqenakajj jakʼajar jaqontapjjatapat janiw llakisipkayätti, kunattejj janiw jaya tiempojj kuttʼanjjañapäkänti uk yatipjjayätwa. Ukat mä uruxa, retiro ukanxa, uka conchax wali jak"aruw jaquqanïna".
  
  Edwardan arupax amukiw - wali amukiw Pablox kuntix siskän uk ist"añatakix qunqurt"asiñapäna.
  
  "Waranq kutiw jiskt"asiwayta, kunas pasaspa pä metro ch"iqa tuqiru t"ijt"asa. Jan ukajj janïr trincherat mistkasajj cascojar pä kuti toqtʼañatakejj saytʼasiristjja" sasa. Jupax Pablon nayraqataparuw qunqurinakapamp ch"allt"äna. "Ukajj jan atipkayäkaspas ukhamwa amuyapjjetäna. Uka urux janiw uk lurkti, ¿yatitati?"
  
  -Janipuniw sarxañamäkiti -sasa.
  
  "Janiwa, primo, confiyañamawa. Nayax sarxtwa kunatix janiw Schroeder ukhamäñ munkti ukat kutt"anxä ukhax sarxañax chiqaw sañakiw wakisi" sasa.
  
  -Janiw nayax amuykti, Edward -sasa.
  
  "Munat Pablo, jumaw aka tuqit jukʼamp sum amuytʼañama. Kuntï jumar lurapkäna uka qhepatjja. ¿Kunsa awkimarojj lurapjjpachäna" sasa.
  
  Uka qhep qhepa frasejj mä oxidado ganchor uñtataw Pablon chuymapar chʼiyjäna.
  
  "¿Kunatsa parlaskta, Edward?"
  
  Primopax amukiw uñch"ukiskäna, alaya lakap ch"akhusa. Qhiparusti p"iqip ch"allxtasaw nayranakap jist"arasïna.
  
  "Kuntï siskta uk armasim. P'ampachawi."
  
  "¡Janiw uk armaskti! Janipuniw jupar uñtʼkti, janiw khitis jupat parlkituti, qhepäjjat jiskʼat jiskʼat arsupkchisa. Taqi kunatix yatkta ukax kuntix mamajax siskitu ukawa: África uksat kutt"añ thakinx barcopampiw chhaqtxatayna. Ukhamasti, sapxita, ¿kunsa awkijar lurapxäna?"
  
  Yaqha amukt"añaw utjäna, aka kutix juk"amp jaya pachanakaw utjäna. Walja tiempow Pablojj Edward jilatajj ikiñar purtʼasiwaypacha sasaw jisktʼasïna. Mä akatjamatwa nayranakapajj mayamp jistʼarasïna.
  
  "Uka laykux infiernon phichhantä, ukampis janiw kuna lurañas utjkituti. Nayraqatxa, mä suma luräwi lurapxañamatakiw munta" sasa.
  
  -Kuntix jumax siskta -sasa.
  
  "Tatajan oficinapar sarañamawa ukat chʼiqa toqenkir payïr cajón jistʼarañamawa. Ukajj llawintatächïnjja, llavejj chika taypinkir cajón ukanwa imapjjerïna. Mä ch"iyara q"ara bolsa jikxatapxäta; ukax rectangular ukhamawa, mä válvula doblada ukaniwa. Nayar apanipjjam -sasa.
  
  Pablox kunjamtï sapkäna ukhamarjamaw luräna. Oficinaruw kayut kayump saraqanïna, thakin khitimpis jikisispa sasaw ajjsaräna, ukampis fiestajj wali chʼamampiw saraskäna. Uka cajax llawintatänwa ukat mä qawqha pachaw llave jikxatañatakix munasïna. Edward jilatajj janiw kawkhantï siskäna uka cheqankkänti, ukampis qhepatjja mä jiskʼa lawat lurat cajaruw jikjjatäna. Uka cajajj papelanakampi phoqantatänwa. Pablox qhipäxapan mä chʼiyar fieltro jikxatäna, uka chimpuxa qurit qillqtʼatänwa. Cuadrado ukat brújula, ukax G letra ukampiw manqhan utji. Uka manqhanjja, mä qʼara bolsaw utjäna.
  
  Uka waynax camisa manqhar imantasaw Edward chachan cuartopar kutt"awayxäna. Bolsajj purakapan llaktʼasitap amuyasïna ukat khathatirakïnwa, maynitï uka jan jupankkäna uka yänak isi manqhan imantat jikjjataspa ukhajja, kunas pasaspa uk amuytʼarakïnwa. Uka cuartoru mantasajj wali samarañwa jikjjatasïna.
  
  -¿Jumaxa utjktamti?
  
  Pablox mä qʼara bolsa apsusaw ikiñ tuqir saräna, ukampis thakinxa, cuarto muytasin chʼiqintatäki uka libronakat maynïr liwxatäna. Libronakajj pʼakjatäjjänwa ukat bolsajj pamparuw jaqoqtäna.
  
  "Janiwa!" Edward ukat Paul jilatanakajj pachpa horasanwa jachʼat arsüna.
  
  Uka bolsax Mei"s Blood Vengeance ukat Hoffman"s Devil"s Elixirs uka copianak taypinw jaquqantäna, ukax kunatix ukankäna uk uñacht"ayäna: mä perla taykan amparapa.
  
  Ukajj mä pistolapunïnwa.
  
  "¿Kunatsa pistola munaskta, primo?" -sasawa Pabloxa khathatita arumpi jiskt"äna.
  
  -Jumax yatisktawa kunatakis akax munta -sasa. Pablojj pächasjjaspa ukhajja, amparapan tocóp altʼasïna.
  
  -Walikiwa, janiwa nayaxa churkämati -sasa.
  
  "Sum istʼam, Pablo. Janïr jan ukax qhipürux lurarakïwa, kunatix aka pachanx mäkiw lurañ munta, ukax jaytxañawa. Jichha arumax nayaruw qhipäxar kutt"ayasma, kawkhantï apsuwaykta uksaruw kutt"ayasma, ukat wali jach"a jisk"achataw uñjasisma, kunatix aka jan ch"aman amparat jiwat arumax awkijan oficinapar aynacht"ayañajawa. Ukampis uka qhepatjja, janipuniw kuntï nayajj sapkäma uk yatipjjätati" sasa.
  
  "Janiwa!"
  
  "Jan ukax ikiñar jaytañamawa, kuntï siskta uk istʼañamawa, ukat kunjamsa sarxä ukxa wali respetompiw ajlliñajatak tiempo churapxita. Jumankiwa Pablo, ukampis kunas pasani, nayax kuntix munkta uk jikxatä. Ukaw nayatakix wakisi ".
  
  Pablox pamparuw qunt"asïna, jan ukax juk"amp askixa, ukaruw liwxatäna, q"ara bolsa katxarusa. Walja tiempow uka cuartonjja, Edward chachan despertadorpan metalat lurat mä toqekiw istʼasïna. Edwardux nayranakap jist"arasïna, ikiñan kuynt"añ jikxatañkama.
  
  Primopajj amparapamp jakʼachasiñatakiw mä cuero bolsa jaqontäna.
  
  Pablojj akham sänwa: "Dios, perdonita" sasa. Edward jilatan ikiñ jakʼapan saytʼatäskäna, jachtʼasisaw saytʼasïna, ukampis janiw cheqak uñkatañ atinakänti.
  
  -Ay, jupax janiw kuntix lurapkta ukx yäqkiti -sasawa Edwardux llamp"u ñik"utarux amparanakapamp amparamp luqxatäna. -Yuspära, primo -sasa.
  
  "Edward, yatiyapxita. Kuntï yatkta uk yatiyapxita -sasa.
  
  Uka usuchjat jaqix janïr qalltkasax kunkap q"umachasïna. Jupax juk"at juk"at arsüna, sapa aru arsuñat sipansa pulmonat apsuñ wakisispa ukhama.
  
  "1905 maranwa pasäna, kunjamtï sapktam ukhama, ukat jichhakamajja, kuntï yatkta ukajj janiw cheqa yatichäwit sinti jayankkiti. Hans tiox África Suroeste uksan mä misión ukankäna, uk sum amtastwa, kunattix uka aru istʼañax nayatakix wali askiwa, ukat mapan chiqap chiqa jikxatañatakix walja kutiw uka arunak arsuskayäta. Mä arumajja, tunka maranïkayäta ukhajja, bibliotecanwa arnaqasir istʼayäta, ukat kunas pasaski uk uñjiriw utat saraqayäta. Tatamax ukham jaypʼu horasaruw nanak ukar jutasin wal muspharta . Jupax tatajampiw uka tuqit aruskipt"äna, panpachaniw mä muyu mesaruw qunt"asipxäna. Uka cuartonjja, yaqha pä jaqenakaw utjäna. Jupanakat mayniruw uñjta, mä jiskʼa chacha, imill wawar uñtasit wali suma uñnaqtʼani, janiw kuns siskänti. Punku qhipäxat janiw maynirux uñjirïkti, ukampis istʼasiyätwa. Nayax uka chiqar sayt"asisin tatamar aruntt"añ munta - jupax sapa kutiw viajenakapat regalonak apanitu - ukampis janïr mantkasax mamajax jinchujat katthapisinx cuartojaruw ayxatäna. "¿Uñjapxtamti?" sasaw jisktʼitu, ukat nayax janiw sasaw sapa kuti sista, "Walikiwa, janiw mä arus uka tuqit arsuñamäkiti, janipuniw istʼistati?" sasa. Ukat nayax
  
  ...Janipuniw yatiykäti sasaw juramento lurta..."
  
  Edward jilatan arupajj aynachtʼänwa. Pablox amparapat katthapïna. Jupax uka sarnaqäwix sarantaskakiñap munäna, kuna qullqis munasini, primopar kunja llakisiñas utjayaspa uk yatkchïnsa.
  
  "Jumampi mamamampixa pä semana qhipatwa nanakamp jakasir sarxapxta. Jumax janiw mä wawat sipan jukʼamp jachʼäyätati, ukat nayax kusisitaw jikxatasiyäta kunattix naya pachpaw mä pelotón jan axsartʼir soldadonakan anattʼañajatak utjäna sañ munäna. Awk taykajan qhan kʼarinak sapkäna ukasa janiw lupʼirïkti: Hans tiojan fragatapajj chhaqtjjänwa. Jaqinakax yaqhanak sapxäna, tatamax mä desertor ukhamaw sasaw yatiyapxäna, jupax taqi kuns chhaqhayatayna ukat África uksaruw chhaqtxatayna. Uka arunakajj ukhamarakiw jan cheqäkänti, ukampis nayajj janiw uka toqet lupʼirïkti ukat qhepatjja armasjjayätwa. Kunjamtï mamajajj ikiñ utajat mistuwaykäna uka qhepat mä qhawqha tiempot istʼkta uk armasjjayäta ukhama. Jan ukax juk"ampirus, pantjasirïkaspas ukhamaw tukuwayta, aka utan wali suma acústica uñacht"ayatax janiw kuna pantjasiwis utjkaspati. Jiltañam uñjañax facilakïnwa, kusisitaw jachaqt"asis uñch"ukiñax imantasir anatt"asipkta ukat naya pachpaw k"arisiyäta. Ukatxa jilxattañ qalltawaytaxa - chuymanïñkama amuyt"añataki. Mä qhawqha tiempotjja, jumajj uka arumajj nayat sipansa pachpa maranïjjtawa. Ukat nayajj guerraruw sarayäta" sasa.
  
  Pablojj akham sasaw jiskʼat säna: "Ukhamajj kuntï istʼapkta uk yatiyapjjeta" sasa.
  
  -Uka arumaxa, primo, mä pistola ch"axwaña ist"ta.
  
  
  7. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Pablojj jupa pachpat amuyatapa ukat akapachan kawkhantï jikjjataskäna ukajj mä qhawqha tiempow uka cheqan liwjjatäna, kunjamtï mä escalera patjjankir china jarror uñtasita. Qhipa arunakax qhipa ch"axwawiwa, ukat amuyt"at jarrox jaquqaniwayi, t"aqa t"aqaruw p"akjasi. Pablox uka ch"iyar ch"iyar ist"äna, ukat Edward jupax ajanupan uñjarakïnwa.
  
  "Perdonapxita, Pablo. Diosajj yanaptʼita. Jichhax sarxañax wali askiwa -sasa.
  
  Pablox saytʼasisaw ikiñar quntʼasïna. Primopan ñikʼutapajj thayapunïnwa, Pablojj pʼeqepar jampʼattʼäna ukhajja, mä espejot jampʼattʼkaspa ukhamänwa. Punkuruw saräna, janiw kayunakap taqpach apnaqkänti, ikiñ uta punku jistʼarat jaytatapa ukat anqan pampar jaquntatätapat mä jukʼa amuyasïna.
  
  Kunapachatï uka disparojj istʼaskäna ukhajja, jukʼakiw istʼäna.
  
  Ukampis kunjamtï Edward chachajj siskänjja, uka mansión ukan acústicapajj wali sumapunïnwa. Nayrïr invitadonakax fiestat sarxapxäna, despedidanakampi ukat ch"usat arsuwinakampiw abrigonakap apthapisinx mä pop ist"apxäna, ukax amukt"atänwa ukampis janiw pantjasirïkänti. Nayra semananakanjja, wal istʼapjjäna, janiw uka arunak uñtʼapkänti. Taqi aruskipäwinakapax tukusxänwa, kunawsatix payïr ukat kimsïr eco de pistola ukanakax escalera taypin ist"askäna.
  
  Brunnhildex anfitriona ideal ukhamaw irnaqäna, ukat doctorampi warmipampix despedida sasaw säna, jupanakarux janiw aguantañjamäkänti. Jupax uka sonido uñt"äna, ukampis automáticamente mecanismo de defensa ukarux activarakïnwa.
  
  -Uka yuqallanakaxa petardonakampi anatt"asipxañapawa.
  
  Jallu purintat qhipatxa chʼuñunakjamaw jan atinisir ajanunakapax uñstäna. Qalltanjja, tunka payan jaqenakakiw utjäna, ukampis mä qhawqha tiempotjja, jukʼampiw pasillon uñstäna. Janiw jaya tiempox paskaniti, taqi invitadonakax utapan kunas pasäna uk yatipxani.
  
  ¡Utajanjja!
  
  Taqi Múnich markanx pä horaw uka tuqit parlapxaspäna, jupax jan kuns lurkaspän ukhaxa.
  
  -Akan qhiparapxam -sasa. Nayax yatxatwa, ukax jan wali arunakawa -sasa.
  
  Brunnhilde kullakajj chikat escalerar pólvora thujsajj thujstʼäna ukhajja, jankʼakiw sarnaqäna. Yaqhip jan axsart"ir invitadonakax uñch"ukipxäna, inas pantjasipxatapat chiqanchañ suyt"apxchïna, ukampis janiw maynis escalerar mantkänti: fiesta ukan ikiñ utar mantañax tabú social ukax sinti ch"amapunïnwa. Ukampis uka arnaqasiñajj jukʼampiw jiljjattäna, ukat baronesajj Otto chachajj janiw jupar arknaqañatakejj ukham loqhekïkaniti sasaw suyäna, kunattejj jan jarkʼataw khitis jupamp chik sarañ munaspa.
  
  Kunapachatï patat purisajj Pablorojj pasillot jachir uñjäna ukhajja, Edward chachan punkupar jan pʼeqep chʼoqtʼasaw kuntï paskäna uk yatïna.
  
  Ukampis kunjamatsa uk luräna.
  
  Mä espasmo de bilis ukaw kunkapan sartasïna. Ajjsarañaw juparux katuntäna, ukat yaqha jan wali amuyunïñaw utjäna, ukat qhipatxa, jupa pachpa uñisiñampiw samarañ jikxatäna sasaw säna. Jan ukax, jukʼampisa, wawapax chʼaxwäwit jan chʼamani kuttʼankäna ukhatpach pechopar aptʼatäkäna uka tʼaqhisiñ amuyunakax chhaqtawayxänwa.
  
  -¿Kunsa lurapxtaxa? -sasawa Pabloru uñkatasa jachäna. "Nayaxa jiskt"apxsmawa: ¿kunsa lurapxta?"
  
  Uka waynaxa janiwa amparanakapatxa p"iqip jach"ar aptkänti.
  
  "¿Kunsa tatajar lurta, layqa?"
  
  Brunnhilde kullakajj mä jukʼa qheparuw sarjjäna. Uka arumax payïr kutiw maynix Hans Reiner sat jaqit arsutapatx qhipäxar kutt"awayxi, ukampis wali muspharkañawa, jichhax khititix ukham luraski ukax pachpakiwa, jupax nayrax sutip mä amenazar uñt"ayawayi.
  
  ¿Qhawqhas yatta, wawa? ¿Qhawqhas nayrax yatiyapxtamxa...?
  
  Jupax arnaqasiñ munäna, ukampis janiw arnaqkänti: janiw ajjsarkänti.
  
  Jan ukasti, amparanakap chʼalltʼasïna, ukhamat clavonakapajj amparanakapar pʼiysuñapataki, ukat samarañapatakiw chʼamachasïna ukat kun lurañsa amtäna, kunjamtï uka arumajj tunka pusini maranak nayrajj lurkäna ukhama. Ukat kunapachatï mä jukʼa apnaqañ puedjjäna ukhajja, wasitatwa saraqanïna. Payïr pisonjja, barandilla patjjar pʼeqep chʼoqtʼasisaw vestíbulo ukar jachaqtʼasïna. Jupax janiw juk"amp sarañ atinakänti, kunatix janiw amuyaskänti aka quta t"aqhisit ajanunak nayraqatanx jaya pachanak uñt"ayasiñapataki.
  
  "Jumanakax perdón mayipxañamawa. Wawajan amigonakapax petardonakampi anattʼasipxäna, kunjamtï nayax amuyirïkta ukhama. Janitï llakiskäta ukhajja, ukan jan waltʼäwinak lurapkäna ukampiw askichä" sasaw Pablon mamapar uñachtʼayäna: "Jan ukhamäkchi ukhajja, munat kullaka" sasa.
  
  Uk istʼasajj ajanunakapajj llampʼu chuymanïjjänwa, ukat uta uñjir warmirojj jan kunas paskaspa ukhamwa anfitrionapar arktaskir uñjasajj samarapjjarakïna. Uka fiestatjja, niyaw wal chʼajjwapjjerïna, ukat uka familianakapar chuym ustʼayañatakejj janiw utar puriñ suyapkänti.
  
  "Janiw arnaqasiñ tuqits lup"iñamäkiti" sasaw Brunnhildex ukakipkarakiw säna.
  
  Ilse kullakajj mä kasta wawar uñtasit bromeo lurañwa suyaskäna, ukampis pasillot Pablor uñjasajj wal ajjsarasïna. Ukat Edward chachan punkup jistʼaräna ukhajja, jan arnaqasiñatakejj amparapampiw chʼakhuñapäna. Jupan reacción ukax janiw Baronesa ukan reacción ukat sipans sinti mayjäkänti, jan ukasti Ilse kullakax jachaqt"asis ukhamarak axsarañampïnwa.
  
  "Pobre wayna" sasaw amparanakap t"axllirt"äna.
  
  Brunnhilde kullakax kullakapar uñch"ukiskäna, jupan amparanakapamp caderapar uchatänwa.
  
  -Wawamaw Edwardar pistola churäna -sasa.
  
  -Ay, Qullan Dios, janiw chiqäkiti sapxita, Pablo -sasa.
  
  Ukajj mä achiktʼasiñjamaw istʼasïna, ukampis arunakapanjja janiw kuna suytʼäwis utjkänti. Yuqapajj janiw jayskänti. Brunnhilde kullakajj colerata, índice amparapampiw jupar jakʼachasïna.
  
  "Nayax magistradoruw jawst"ä. Mä discapacitado jaqir arma churatamat carcelan isthapipxäta" sasa.
  
  "¿Kunsa tatajar lurta, layqa?" Pablojj mayampiw säna, tiapar uñkatañatakiw jukʼat jukʼat sartasïna. Jichha kutix janiw qhipharkänti, axsarayaskäna ukhasa.
  
  Ukat jan sinti amuytʼasisaw akham säna: "Hans sat chachajj colonianakanwa jiwjjäna" sasa.
  
  -Janiwa chiqäkiti. Tatajax janïr chhaqkasax aka utankänwa. Juman pachpa wawamaw yatiyitu" sasa.
  
  "Eduard chachajj usutänwa ukat jan amuytʼasirïnwa; nayraqatapan usuchjatanakap laykux taqi kasta sarnaqäwinakwa luratayna. Ukat doctorax visittʼañapatak jarkʼkchïnsa, jumax akankätawa, autot nervioso jan waltʼäwiruw irptayäta, ukat mä pistola churir sararakta!"
  
  -¡Jumanakax k"arisipxtawa!
  
  -Jumaw juparux jiwayapxtaxa -sasa.
  
  -Ukaxa k"ariwa -sasawa waynaxa säna. Ukampisa, pächasiñat mä chillqtʼataw jikxatasïna.
  
  -¡Pablo, ¡ukax walikïskiwa!
  
  -Utajat mistum -sasa.
  
  Pablojj akham sänwa: "Janiw kawkirus sarapkti" sasa.
  
  Brunnhilde kullakajj Ilse kullakaruw uñtasajj akham säna: "Jumaruw waktʼtamjja" sasa. "Stromeyer juezax wali alayaruw jikxatasi. Pä minutotjja, kunatï paskäna uk yatiyañatakiw saraqanï. Jumatï yoqaman jichha aruma Stadelheim markan qheparañap jan munksta ukhajja, jankʼakiw sarjjäta" sasa.
  
  Ilse kullakajj carcelat parltʼasajja, wali mulljataw ñikʼutanïjjäna. Strohmeier jupax Barón ukan suma amigopänwa ukat janiw sinti ch"amachasiñas wakiskaspati jupar amuyt"ayañataki, Pablor jiwayañataki enmarcar. Jupax wawapan amparapat katthapïna.
  
  -¡Pablo, sarañäni!
  
  "Janirakiwa..."
  
  Ukat wali chʼamampiw jawqʼjäna, ukat amparanakapas usuchjasïna. Pablon lakapajj wilaruw mistuñ qalltäna, ukampis mamapar uñchʼukisaw saytʼasïna, janiw kuyntʼañ munkänti.
  
  Ukatxa, qhiparuxa, jupar arktäna.
  
  Ilse kullakajj janiw wawapar maletapar apthapiñapatak jaytkänti; janirakiw cuartoparus mantapkänti. Escalerat saraqasinjja, qhepa punkutwa uka jachʼa utat mistupjjäna, jan uñjatäñatakejj callejónnakaruw jamasat mistupjjäna.
  
  Kunjamtï jan wali jaqinakax lurapki ukhama.
  
  
  8. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  "¿Ukat ¿kawkirus infiernonkapxta sasin jisktʼasiristxa?"
  
  Barón uñstäna, wali colerata ukat qarjata, abrigopan faldanakapax arrugatänwa, bigotepas ch"iyjatäna, monóculo ukax nayra puente ukan warkt"ata. Ilsempi Paulampi sarxatapatxa mä horaw pasawayxi, ukat jichhakiw fiestax tukusxi.
  
  Qhip qhipa invitadox sarxäna ukhakiw barón chachax warmipar thaqhir saräna. Mä sillun quntʼatäskir jikxatäna, ukat pusi pisonkir pasilloruw apasxäna. Edward jilatan cuartopan punkupajj jistʼantatäjjänwa. Jach"a munañapampis Brunnhildex janiw fiestar kutt"añapatak apanirjamäkänti. Chachapajj uñstkäna ukhajja, cuarto manqhankatapwa qhanañchäna, ukat Otto jilatajj jupamp chika llakisiña ukat arrepentisiñaw jikjjatasïna.
  
  Brunnhilde kullakajj jan kuns lurasaw akham säna: "Alwajj juezaruw jawstʼäta" sasa. "Desayuno manq"ayañatak jutapkäyät ukhajj ukham usuntat jikjjatapjjta sasaw sapjjä. Ukhamatwa uka escándalojj jan sinti utjañapatak yanaptʼsna. Inas jan uñstkchiti" sasa.
  
  Otto jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. Jupax punku llawintat amparap apsuwayxäna. Jupax janiw mantañ atinakänti ukat janipuniw mantañs atinakänti. Uka jan waltʼäwin rastronakapajj perqanakatsa pampatsa pichthapisjjäna uka qhepatsa.
  
  "Juezajj nayan manujawa. Nayax amuyta, jupax uka tuqitx askichaspawa. Ukampis kunjamatsa Edward jilatajj uka pistola katoqäna sasaw jisktʼasta. Jupa pachpajj janiw uk katoqañ puedkänti" sasa.
  
  Kunapachatï Brunnhilde kullakajj Pablon luratapat yatiyäna ukat Reiners sat familiarojj utapat jaqunukutap yatiyäna ukhajja, Barón chachajj wal colerasïna.
  
  -¿Kuntï lurkta uk amuyasmati?
  
  -Jupanakax mä amenazanïnwa, Otto.
  
  "¿Kunatï akan jan waltʼayaski uk ina chʼusat armasipjjtati?", ¿kunatsa aka utan taqe uka maranak jupanakampïpjjta?"
  
  Brunnhilde kullakajj walja maranakaw jan sinti llakisisajj akham säna: "Nayar jiskʼachañataki ukat concienciajar jan sinti llakisiñataki" sasa.
  
  Otto chachajj janiw jaysañatak llakiskänti kunattejj kuntï siskäna ukajj cheqätap yatïna.
  
  -Eduard chachajj sobrinomampiw parltʼaskäna.
  
  -Ay Diosay -sasa. ¿Kunsa jupar sispachäna uk amuytʼtati?"
  
  -Janiw kunas wakiskiti -sasa. Jichha arumax sarxasax jupanakax sospechosos ukhamaw tukupxi, qharürus jan extraditar ukhamäkchisa. Jupanakax janiw arsuñ atinapkaniti ukat janiw kuna pruebas ukanakas utjkiti. Janitï uka waynax kuns jikxatkchixa" sasa.
  
  "¿Jupanakax chiqa yatichäwinak yatipxañapatakix llakistwa sasin amuyta? " Uk lurañatakix Clovis Nagel sat jaqiruw jikxatapxañapäna.Ukat Nagel kullakax jaya pachaw Alemania markan jan jikxataskiti.Ukampis ukax janiw jan walt'äwisarux askichkiti. Kullakamax kawkhans uka qillqatax utji uk yati. Hans Reiner".
  
  "Ukatxa, jupanakar uñchʼukipxam. Jayankjjatatjja" sasa.
  
  Otto chachajj mä qhawqha tiempow lupʼïna.
  
  "Uka irnaqäwitak mä suma jaqew utjitu" sasa.
  
  Uka aruskipäwinx yaqha jaqiw ukankäna, jupax pasillo esquinaruw imantaskäna. Jan amuytʼasisaw istʼäna. Walja tiempo qhepatjja, Barón von Schroeder jilatajj ikiñ utapar jubilasjjäna ukhajja, Edward jilatan cuartoparuw mantäna.
  
  Kunatï uka manqhan utjkäna uk uñjasajja, qonqortʼasïna. Jiltañkamax kunatix mamapax jan phichhantañjam jan juchanïtapat qhiparkän ukax - uka chiqanakax almapan jan walja maranakaw primopar uñisiñamp envidiasiñamp yapuchañ puedkäna- jiwatäxänwa, laq"ar tukuwayxänwa.
  
  Nayax Paul Reiner juparuw uka tuqit jiwayä.
  
  Jichhajj nayajj herencia katoqätwa. Ukampis nayajj mä barón ukhamäyätwa.
  
  Uka pä chʼaxwañ amuyunakatxa kawkïris jukʼamp kusisiyäna uk janiw amuykänti.
  
  
  9. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Paul Reiner jupax mayo phaxsin suma jallu pachanx khathatitaynawa. Mamapax janiw aynacht"ayxänti, jichhax Schwabing uksanw jupan jak"apan sarnaqäna, ukax distrito bohemio uksankiwa, Múnich markan chika taypinkiwa, ukanx lunthatanakamp poetanakampiw artistanakamp prostitutas ukanakamp chika tabernanakan alwa pachakamax qunt"asipxäna. Ukampisa, mä qawqha tabernanakakiw jichhajj jistʼaratäjjäna, janiw kawkïr tabernanakaparus mantapkänti, kunattejj janiw pfennig ukanipkänti.
  
  Pablojj akham sänwa: "Aka punkun imantasipjjañäni" sasa.
  
  "Arumax uñjiriw jaqunukupxani; ukax kimsa kutiw pasawayxi" sasa.
  
  "Janiw ukham sarantaskasmati, mama. Jumax pulmonía sat usumpiw usuntäta" sasa.
  
  Jupanakajj jukʼamp suma urunak uñjir mä edificion jiskʼa punkupat chhuktʼasipjjäna. Ukhampachas uka canopy ukax jallut jark"aqarakïnwa, uka jallux ch"usa aceranakaru ukat jan kikpaki bandera qalanakaruw umamp phuqhantäna. Calle lamparanakan mä jukʼa qhanapax qʼuma chiqanakaruw muspharkañ uñachtʼäwinak uñachtʼayäna; ukax janiw Pablox uñjkataynati.
  
  Jupajj ajjsarasaw mamapar jukʼamp jakʼachasïna.
  
  "Awkiman reloj de pulsera uchatäskakiwa, ¿janich ukhamäki?"
  
  -Jïsa -sasawa Pabloxa llakita säna.
  
  Qhepa horan kimsa kutiw ukham jisktʼäna. Mamapax qarjataw jikxatasïna ukat wali llakitaw jikxatasïna, wawapar jawq"jasa ukat callejón ukanakat Schroeder jach"a utat jayarst"ayañax mä ch"ama imañ utar tukuwaykaspas ukhama, jupax janiw utjatap yatkänti, jichhax wiñayatakis chhaqtxataynawa. Nayranakapajj chʼamaktʼayatäjjänwa ukat amparanakapas khathatirakïnwa.
  
  -Qharürux uñstayañaniw ukat taqi kunas walikïskaniwa.
  
  Uka reloj de pulsera ukanx janiw kuna askis utjkänti; janirakiw qurit luratäpkänti. Pablox jiskt"asïna, mä internado ukan mä arumax juk"ampi ukat junt"u manq"añax payllasispati, suertenipxchi ukhaxa.
  
  -Ukax mä jach"a amtäwiwa -sasawa ch"amanchasïna.
  
  "Kawkhantï qurpachasiñäki uk munapxta, ukat pólvora lurañ fabrican nayra irnaqäwijar kuttʼañamatakiw mayipxäma" sasa.
  
  "Ukampis mama... pólvora fabricax janiw utjxiti. Chʼaxwäwix tukusxäna ukhaw apaqapxäna" sasa.
  
  Ukat jumaw ukham sista, sasaw Pablox amuyäna, jichhax wali llakitaw jikxatasiyäta.
  
  Mamapajj akham sänwa: "Intejj niyaw mistuni" sasa.
  
  Pablox janiw jayskänti. Kunkaparux grúa ukamp ch"allxtayasïna, arumanthi uñjir jaqin botas ukan ritmico thuqt"awip ist"asa. Pablox jaya tiempo jayarstʼañap munäna, ukhamat mä jukʼa nayranakap jistʼarañapataki.
  
  Nayax wali qaritätwa... Ukat janiw kuns amuykti kunatix jichhür arumax paskatayna ukanakxa. Jupax wali muspharkañaw sarnaqaski... Inas jichhax chiqaw sapxitaspa.
  
  "Mamita, ¿kunsa tatajar paskatayna uk yatta?"
  
  Mä qhawqha tiempotakejja, Ilse kullakajj letarjat sartaskaspas ukhamänwa. Mä chispa qhanaw nayranakap manqhan nakhantäna, ninan qhep qhepa qʼañunakapjama. Pablon ñikʼutap katthapisinxa, llampʼu chuymampiw ajanupar llamktʼäna.
  
  "Pablo, mirä amp suma. Uk armasipxam; taqi kunatix jichha arumax ist"apkta ukanak armasipxam. Awkimajj suma jaqënwa, wali llakitaw mä barcon jiwjjäna. Arsuwayta, jumax aka tuqitx katxasipxätawa - janiw chiqa jan utjki uk thaqhapkätati - kunatix janiw chhaqhayañjamäkänti. Jumanakaw taqpach nayan qhiparapxtaxa. Nayan Pablo wawajaxa -sasa.
  
  Nayrïr kutix alwa pachax Múnich markan callinakaparuw jach"a ch"amakanak uñacht"ayäna, jallux jupanakamp chikaw apasxäna.
  
  -Arsüta -sasawa arsüna, arupaxa qhipharuwa sarawayxäna.
  
  Pablojj janïr jayskasajj pächasïnwa.
  
  "Nayax arsuwayta".
  
  
  10. 10. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  "¡Waoow!"
  
  Carbón aljirin carropajj Rhinestrasse sat jawir thiyan saytʼasisaw arnaqasïna. Pä caballonakajj jan samartʼasaw mayjtʼasipjjäna, nayranakapajj juykhunakamp chʼoqantatäjjänwa, qhepa amparanakapajj chʼuñumpi ukat hollínampi chʼiyar chʼiyaränwa. Carbón aljirix uraqiruw jaltawayxäna ukat jan amuyt"asisaw amparapamp carron ladopar t"ijtäna, uka carronx Klaus Graf sutipaw qillqt"ata, nayrïr pä letranakakis wali liyt"añjamakïnwa.
  
  "¡Ukax mä chiqaruw jaytañama, Halbert! Nayax aljirinakajax khitinakas materia prima ukanakap puriyapxi uk yatipxañap munta", sasaw niya suma chuymamp arsuwayi.
  
  Choferan asientopankkäna uka jaqejj sombrerop apsusaw mä trapo apsuwayjjäna, uka trapojj wali jayatwa uka telajj nayrïr colorapat amtasïna, ukat sillpʼisaw lawanak lurañ qalltäna. Ukakiw kuntï amuykäna uk qhanañchañatakïna, kunattejj amukiw sarnaqäna. Uka q"uchupax llamp"u ukat jank"akïnwa: jupax, ukhamarakiw kusisitjam uñt"atäna.
  
  Ukajj wali suma tiempopunïnwa.
  
  Pablox alwapachaw jupanakar arktäna, kunawsatix Condex Lehel markan imkäna uka establonakat sarxapxäna. Ukat mä uru nayraw jupanakar uñchʼukirakïna, ukat trabaj mayiñajj wali askejja, mä jaypʼu janïr purinkipanwa, ukajj collier sat jaqen tarde samartʼañ tukuyatatwa amuyasïna. Jupampi ukat mudo ukampix jach"a sandwichanakampi ukat mä pä litro cervezampiw aljasipxäna. Jupanakan qhipäxapanxa, wali alwat wali colerat ikiñaw utjäna, kunapachatï carbón depósito jistʼarañap suyapkäna ukhaxa, carritoruw chhullunkhax tantachasïna. Uka uru tukuyarojj qhep qhepa cerveza umapkäna ukhajja, laqʼajj kunkapar chʼalljjtatap amuyasaw colerat qarjañajj tukusjjäna.
  
  Janitï lurirjamäktxa, Diosaw yanaptʼapxita, sasaw Pablox jan chʼamampi amuytʼäna.***
  
  Pablompi mamapampix pä uruw irnaqäw jikxatañatak ch"amachasipxäna ukat uka pachanx janiw kuns manq"apkänti. Relojap empeño tukuyasajja, pä arumaw mä internado ukan qheparañataki ukat tʼantʼampi cervezampi desayunañatakis qollqe katoqapjjäna. Mamapax wali ch"amampiw irnaqäw thaqhäna, ukampis mä juk"a pachatxa, uka pachanakanx irnaqañax mä pipa samkakïtap amuyapxäna. Warminakax ch"axwäw pachanx kuna cargonaktix utjkän ukanakat jaqunukutaw uñjasipxäna, kunapachatix chachanakax nayraqatat kutt"anipxäna. Natural ukhamawa, janiw patronanakax munapxatap laykukiti.
  
  "Maldita aka gobiernoru ukat directivanakaparu" sasaw panaderox jupanakar säna, kunapachatï jan lurañjamäki ukanak mayipkäna ukhaxa. "Chʼaxwäwin nuwasir jaqinakar contratapxañapatakiw lurayapxitu, kunapachatï warminakax uka irnaqäwx ukhamarakiw sum lurapxi ukat jukʼamp jukʼa qullqikiw mayipxi".
  
  "¿Chiqapunit warminakax chachanakjam sum lurapxäna?" Pablojj jan istʼasaw jupar jisktʼäna. Jupajj jan wali chuymanïnwa. Wilapax qhuruchasïna, ukat hornon phaytʼat tʼantʼan thujsapax jukʼamp jan waliruw puriyäna.
  
  "Awisax jukʼamp askiwa. Mä warmiw utjäna, jupajj mayninakat sipansa jukʼamp sumwa qollqe jikjjatañ yatïna" sasa.
  
  "Ukhamajj ¿kunatsa jupanakar jukʼak pagapjjta?"
  
  -Walikiwa, ukax qhanawa -sasawa panaderox amparap luqxatasin säna. -Jupanakaxa warminakawa -sasa.
  
  Uka tuqitxa kuna logicas utjaspa ukhaxa, Pablox janiw amuyañjamäkänti, mamapampi ukat talleran irnaqirinakapampix iyaw sañatakis pʼiqip chʼallxtapxäna.
  
  Pablompi mamapampejj sarjjapjjäna ukhajja, maynejj akham sänwa: "Jilïrëjjäta ukhajj amuyasjjätawa" sasa. Ukat taqiniw larusipxäna.
  
  Pablojj janiw jukʼamp suertenïkänti. Nayrïr kunatï jupar jisktʼapjjerïna, janïr mä patronajj kuns luraspati janicha uk yatkasajja, guerran nuwasir jaqëtati janicha uk yatjjatapjjerïna. Mä qhawqha horanakanjja, walja aynachtʼäwinakanwa uñjasïna, ukatwa uka jan waltʼäwirojj kunjamtï lurirjamäki ukhamarjam jakʼachasiñ amtäna. Suertepar atinisisaw collier ukar arktañ amtäna, jupat yatjjatañataki ukat wali sum jakʼachasiñataki. Jupampi mamapampix kimsïr arumaw internado ukan qhiparapxäna, qhipürux qullqi churañ arsuwayapxäna ukat utanix jupanakat khuyapt"ayasïna. Ukat mä plato thiya sopa churarakïna, ukanxa chʼuqi chʼuqi chʼuqimpiw chʼuñuyäna, ukat mä tʼantʼa chʼuxña tʼantʼa churarakïna.
  
  Ukatwa Pablox Rinestrasa jawir makhataskäna. Mä ch"axwaña ukat kusisit chiqaw aljirinakampi, periodico aljirinakampi ukat cuchillos afiladores ukanakamp phuqhantat, jupanakax cajas de fósforos ukanakap aljapxirïna, qhipa yatiyäwinaka, jan ukax suma afilado cuchillos ukan askinakap aljapxi. Panaderías ukan thujsapax caballonakan wanupampiw chʼallxtasïna, ukax Schwabing markanx autonakat sipansa jukʼampiw utjäna.
  
  Carbón minerojj yanapiripajj niyaw mueblenak uchapjjañapäkäna uka edificion qʼomachiripar jawsañatak sarjjäna uka horasatwa Pablojj aprovechasïna, ukhamat bodega punku jistʼarañapataki. Ukañkamasti, collier sat jaqejj abedul sat lawat lurat jachʼa canastanak wakichtʼäna, ukanwa yänakap aptʼasipjjäna.
  
  Inas sapakïchi ukhajja, jukʼamp suma amigonïspawa. Jaqenakajj sullkanakapan nayraqatapan jan uñtʼat jaqenakarojj mayj mayjwa uñjapjje, sasaw Pablojj jakʼachasisin amuyäna.
  
  -Suma tarde, tata -sasa.
  
  "¿Kunsa munta, wayna?"
  
  "Nayax mä irnaqäw munta".
  
  "Mistxapxam. Janiw khitirus munaskti".
  
  "Nayax ch"amanïtwa, tata, ukat aka carritot jank"akiw apsuñ yanapt"irista" sasa.
  
  Carbón aljirix nayrïr kutiw Pablor uñkatañ munäna, ukat alaxpachat aynacharuw uñchʼukisïna. Pablox ch"iyar pantalonampi, janq"u kamisampi ukat suéter ukampiw isthapita ukat wali suyt"ir jaqir uñtataw jikxatasïna. Nayraqatapankir jachʼa jaqen cuerpopamp chikachasiñatakejja, Pablojj mä jan chʼamani jaqjamaw amuyasïna.
  
  "¿Qhawqha maranis wayna?"
  
  -Tunka paqallquni, tata -sasawa Pabloxa k"arisitayna.
  
  "Bertha tiajas, khititix jaqinakan maranakapat amuyañanx wali axsarkañänwa, pisinkir jaqi, janiw tunka phisqhanit jila churañ munktamti. Ukhamaraki, jumax wali ch"amanïtawa. Mistxapxam -sasa.
  
  Paul jilatajj chuym ustʼayasisaw akham säna: "Mayo 22 urunak saraqatarojj tunka suxtan mara phoqasjjaniwa" sasa.
  
  -Kunapachasa, jumax nayatakix inamayakïtawa -sasa.
  
  -Nayax mä canasta carbón wali sum apthapismati, tata.
  
  Wali yatiñampiw carro patxaru makatäna, mä pala aptasax mä canastaruw phuqantäna. Ukatxa, chʼamachasitap jan uñachtʼayañatakiw chʼamachasisax uka correanak amparapar jaquntäna. Jupax phisqa tunk kilonakaw amparanakaparu ukat chhuxriñchjasiñap t"unjatätap amuyasïna, ukampis jachaqt"asiñ atipjatayna.
  
  "Uñjaña?" -sasawa taqi munañapampi kayunakapaxa jan ch"uqt"asiñapataki säna.
  
  -Wawa, janiw mä canasta apthapiñakikiti -sasawa collier jaqix bolsillupat mä paquete tabaco apsusinx mä arrugado tubo qhant"ayäna. "Lotta nayra tiajax jumat sipan juk"amp jan ch"axwañampiw uka canasta apthapispa. Uka escaleranakax thuqhurin chhuxriñchjapjam q"uma ukat lliphipiw apt"asiñama. Sotanos ukar sarapkta ukanakax niyas janipuniw qhant"atäkiti kunatix edificio ukan irpirinakapax janiw p"iqinak ch"allt"añax wakiskiti. Ukat inas mä canasta, inas pä canasta, ukampis kimsïr canastakama...
  
  Pablon qunqurinakapasa, amparanakapasa janiw uka pesaje apthapiñ puedxänti, ukat uka waynax mä carbón pila patxaruw ajanupar quntʼasïna.
  
  "Jichhak liwxatäta ukhamarakiw liwxatäta. Ukat uka jiskʼa escaleran ukham pasaspa ukhajja, janiw pʼeqemakejj pʼeqenakap tʼunjatäkaspati" sasa.
  
  Uka waynax kayunakap ch"allxtataw sayt"asïna.
  
  "Ukampinsa..."
  
  "Janiw kuna "ukampis" amuyunakax mayjtʼayañatak utjkiti, wawa. Carritojat saraqam -sasa.
  
  "Nayax...kunjams negociomax juk"amp sumaptayasma uk yatiyapxirisma."
  
  "Kuntï nayajj munkta ukhama... Ukat ¿kunas ukajj sañ munaspa? -sasawa collier ukaxa jisk"achaña larusiñampi jiskt"äna.
  
  "Mä apañ tukuyañkama ukat mayni apañ qalltañkamax walja pachaw chhaqhayasma kunatix juk"amp carbón apsuñatakix almacén ukar sarañaw wakisi. Jumatix payïr carrito alasismaxa..." sasa.
  
  "Akax jumanakan wali suma amuyumawa, ¿janich ukhamäki? Mä suma carrito ejes de acero, taqi pesaje apt"asiñ yati, ukax paqallq waranqa markaruw aljasi, janiw arnés ukat caballonak jakt"añax wakiskiti. ¿Uka ch"iyjata pantalonanakanxa paqallq waranqa markanak utjiti? Nayajj janiw ukhamäkaspati sasaw amuyta" sasa.
  
  -Notas... -sasa.
  
  "Carbón pagañatakisa, familiajar yanaptʼañatakis walja qollqew jikjjatasta. ¿Janiw yaqha carrito alañ amtkti sasin amuyta? Perdón, wawa -sasawa, Pablon nayranakapan llakisiñap uñjasax tonadapax llamp"uchasïna, "ukampis janiw yanapt"irjamäkti" sasa.
  
  Pablojj atipjataw pʼeqep altʼasïna. Jupax yaqha chiqan irnaqäw jikxatañapänwa, ukat jank"akiw jikxatañapa, kunatix utanix pacienciapax janiw jaya pachatakïkaniti. Jupajj carrot saraqaskäna ukhajja, mä tama jaqenakaw jupanakar jakʼachasipjjäna.
  
  "Ukhamajj ¿kunas ukajja, Klaus? ¿Rookie ukax?"
  
  Klaus sat chachan yanapiripajj porterompiw kuttʼanjjäna. Ukampis collier ukarux yaqha jaqiw jak"achasïna, jilïr jaqi, jisk"a ukat calvo, muyu lentes uchat ukat mä maletín de cuero apt"ata.
  
  -Janiwa, Herr Fincken, mä waynakiw irnaqäw thaqhir jutäna, ukampis jichhax thakhinjam saraski.
  
  -Walikiwa, jupax ajanupanx aljasiñaman chimpupampiw uñt"ayasi.
  
  "Jupax uñachtʼayañ amtaskaspas ukhamänwa, tata. ¿Kunsa nayajj jumatak luririsma?
  
  "Ist"am, Klaus, yaqha tantachäwi lurañaw utjitu, ukat aka phaxsinx carbón qullqix pagañ amtawayta. ¿Akax taqpach fiestaxa?
  
  -Jïsa tata, uka pä tonelada mayt"ata, sapa onza.
  
  -Nayax jumarux chiqpachapuniw atinissma, Klaus -sasa.
  
  Uka arunak istʼasajj Pablojj kuttʼanjjänwa. Jupax jichhakiw carbón minero ukan chiqpach capitalapax kawkhans jikxatasi uk amuyt"äna.
  
  Kumphiyansa. Ukat qullqir jan tukuykaspa ukhaxa, maldecitaw uñjasini. Nayar istʼapjjetaspa ukhajja, uka grupor kuttʼasajj amuyäna.
  
  -Walikiwa, janitix jumax llakisksta ukhaxa... -sasawa Klaus-ax saskäna.
  
  "¡Mä jukʼa suytʼam!"
  
  "¿Kunsa chiqpachapuni akan luraskta, wayna? Nayax nayratpach sapxsmawa, janiw jumarux munasmati -sasa.
  
  -Yaqha carrito utjaspäna ukhaxa, munasismawa, tata -sasa.
  
  -¿Jumax muxsa amukïtati? ¡Janiw yaqha carronïkti! Perdón, Herr Fincken, janiw aka locot qhespiykiristti" sasa.
  
  Collier ukan yanapiripax mä juk"a pachaw Pablorux suyt"ayas uñch"ukiskäna, ukat jupar jak"achasïna, ukampis jefepax kawkhantï jikxataskän ukan qhiparañapatakiw amparapamp uñacht"ayäna. Jupax janiw alasiri nayraqatan mä escena lurañ munkänti.
  
  Pablox yanapiripat jithiqtasax jachʼañchatäñapatakiw chʼamachasisax akham säna: "Yaqha carrito alañataki qullqi churapxirisma ukhaxa, ¿contratapxitasmati?"
  
  Klaus chachajj pʼeqep qhepäjjat chʼoqtʼasïna.
  
  Jupajj akham sänwa: "Walikiwa, jïsa, nayajj ukham luraraktwa sasaw amuyta" sasa.
  
  "Waliki. ¿Qhawqha margensa carbón apayanit uk yatiyañatakejj wali suma chuymanïsmati?"
  
  "Taqi jaqinakjamax pachpakïskiwa. Mä respetatäki uka sapa patakat llätunka".
  
  Pablox mä qhawqha jankʼak jakthapiwinak luräna.
  
  "Herr Fincken, ¿Herr Graf sat empresarux waranqa qullqinak mä maratak carbón tuqit sapa patakat pusi descuento churañat sipansa, mä waranq qullqi churañ iyaw sasma?"
  
  "Ukax wali axsarkañ qullqiwa, chacha" sasaw Finken jupax saraki.
  
  "Ukampis ¿kun sañsa munta? Janiw clientenakajat nayratpach qollqe aptʼasirïkti" sasa.
  
  "Chiqpachansa, akax wali yant"atawa, Klaus. Ukax estanciatakix jach"a qullqi imañ sañ muni", sasaw administrador jupax arsuwiyi.
  
  -¿Uñjapxtati? Pablojj wal kusisïna. "Taqi kunatix lurañamäki ukax yaqha suxta clientenakar pachpa churañakiw wakisi. Taqi kunsa katuqapxani, tata. Jaqinakax jumar atinisipxatamwa amuyasta" sasa.
  
  -Chiqpachansa, Klaus -sasa.
  
  Mä jukʼa tiempotakejja, carbón apnaqer jaqen pechopajj pavo ukham punkitänwa, ukampis mä qhawqha tiempotjja quejasiñanakaw utjäna.
  
  "Ukampis margen jisk"achañänixa" sasaw collier ukax säna, janïr taqi ukanak sum uñjasaxa, ¿kunampis jakasï?"
  
  "Payïr carrompixa, pä kutiw jukʼamp jankʼak irnaqäta. Ukat jankʼakiw qollqem kuttʼayjjäta. Ukat pä carronakaw Múnich markat pasani, sutim pintatänwa" sasa.
  
  "Pä carrito sutijampi..." sasa.
  
  "Chiqansa, qalltanxa mä jukʼa chʼamañchtʼatäxaniwa. Tukuyañatakejja, yaqha sueldo pagañaw wakisini" sasa.
  
  Collier ukaxa administrador uñkatatayna, jupax jachaqt"asïna.
  
  "Diosan munañap laykuw aka waynar contratañama jan ukax naya pachpaw contratä. Jupax wali negocio lurañ amuyuniwa".
  
  Uka urux Paul jilatax Klaus jilatampiw uka estancian administradoranakapamp parltʼasis sarnaqäna. Nayrïr tunkatjja, paqallqoniw katoqatäpjjäna, pusinikiw mä qellqat garantia churañatak chʼamachasipjjäna.
  
  "Carrito apsuñjamäkaspas ukhamawa, Herr Graf."
  
  "Jichhax mä infierno walja lurañanakaw utjistu. Ukat machaq clientenak thaqhañaw wakisini" sasa.
  
  "Nayax jumaruw amuyta..."
  
  "Janiw ukhamäkiti, wawa. Jaqinakamp sum apasipxtaxa, mä juk"a phinq"asirïkchisa, munat nayra tiaja Irmuska ukham. Nayajj wali sum lurapjjäta sasaw amuyta" sasa.
  
  Uka waynax mä qawqha pachaw amukt"äna, uka urux kunja sumas jikxatasïna ukxat lup"ïna, ukatx collier ukar kutt"awayxäna.
  
  -Janïr iyaw sisktxa, tata, mä jiskt"a jiskt"añ munsma.
  
  "¿Kuna diablos jumatakixa?" sasaw Klaus jilatajj jan pacienciampi jisktʼäna.
  
  "¿Chiqapunit ukham walja tianak utjtamxa?"
  
  Carbón minerojj istʼañjam larusisaw phallïna.
  
  "Mamajax tunka pusini kullakanakanïnwa, wawa. Iyawsapxam jan ukax jan iyawsapxam" sasa.
  
  
  tunka mayani
  
  
  Paul jilatajj carbón apthapiñatakisa ukat machaq aljirinaka jikjjatañatakis pʼeqtʼatäjjänwa, ukatwa uka negociojj wali sum sartañ qalltäna. Jupax Isar quta thiyan tiendanakatxa mä phuqhat carrito apnaqatayna, kawkhantix Klaus ukat Halbert - ukax amukt"at yanapirin sutipawa- descarga tukuyasipkäna uka utar puriñkama. Nayraqatxa, caballonakaruw wañtʼayäna ukat mä cubot uma manqʼayarakïna. Ukat equiponak mayjtʼayasa ukat jichhak apankäna uka carron yanaptʼañatakejj animalanakaruw aprovechäna.
  
  Ukat masinakaparux yanapt"äna, ukhamat ch"usat carro jank"ak khitapxañapataki. Qalltañax chʼamapunïnwa, ukampis yatintatäxäna ukat amparanakapas jachʼaptxäna ukhaxa, Pablox jachʼa canastanak taqi chiqar apañwa yatïna. Uka estancia muytasajj carbón apañ tukuyjjäna ukhajja, caballonak qalltasaw almacenanakar kuttʼjjäna, mayninakajj yaqha utar sarapkäna ukhajja, kusisitaw chhullunkhayasirïna.
  
  Ukañkamax Ilzex kawkhantix jakapkän uka internado ukan utan lurañanak lurañ jikxatatayna, ukat kutt"ayañatakix utanix alquilerat mä jisk"a descuento churäna - ukax juk"amp askiwa, kunatix Paulan sueldopax juk"akiw panpachanitakjam phuqhaskäna.
  
  Uraqinix akham sänwa: "Herr Reiner, jukʼamp amuktʼayañ munta, ukampis janiw chiqpachansa walja yanaptʼa munañjamäkiti" sasa.
  
  Pablojj jila partejj pʼeqep chʼoqtʼasirïna. Jupax yatïnwa mamapax janiw sinti yanapt"känti. Mayni internado ukan jakirinakax awisax Ilsex sayt"asi, amuyunakapan chhaqhata, chika thakhinjam pasillo q"umachañataki jan ukax papas q"al ch"allt"añataki, escoba jan ukax cuchillo katxarusin espacio ukar uñch"ukis sasaw jisk"at arsupxäna.
  
  Ukham llakisitapatwa Pablox mamapamp parläna, mamapax janiw uk arskänti. Kunapachatï ukham arsuwaykäna ukhajja, qhepatjja Ilse kullakajj ukajj mä jukʼa cheqätapwa arsüna.
  
  "Inas qhipa urunakan mä jukʼa mayjtʼayatächïna. P"iqijanx sintipuniw lurasiski" sasaw ajanupar amparamp luqxatasin säna.
  
  Tukuyañatakix taqi ukanakax pasawayxaniwa sasaw Pablox amuyäna. Walja jan walinakanwa pasawaytanjja.
  
  Ukampirus juk"ampi utjatapat suyt"äna, kunatix mamapax imantaskäna. Awkipan jiwatapat kunatï cheqäki uk yatjjatañatakejj wali chʼamachasïnwa, ukampis janiw kawkitsa qalltañapsa yatkänti. Schroeders ukar jak"achasiñax janiw ch"amäkaspati, mä juk"a pachax arbitron yanapt"apampiw jakt"asipxaspa. Pablorojj kuna horasas carcelar khitapjjaspänwa, ukat ukajj janiw aptʼañjamäkänti, jukʼampejj janiw mamapampejj kunjamtï jupajj jikjjataskäna uka estadon utjkänti.
  
  Uka jisktʼajj arumanakaw tʼaqhesiyäna. Mä jukʼsa, mamapar sartayañat jan llakisisajj amuyunakapar sarnaqañapatakiw jaytaspäna. Jichhax sapa mayni cuartonakaruw ikipxäna, jakäwipanx nayrïr kutiw ikipxäna. Pablox jupanakat mayniruw sarxäna, ukax payïr pisonkiwa, ukax edificio qhipäxankiwa. Ilze jilatat sipansa jukʼamp jiskʼakïnwa, ukampis sapakïñajj kusispänwa.
  
  "Janiw imill wawanakax cuartopan utjkiti, Herr Reiner" sasaw anfitrionax semanan mä kutis säna. Ukat Pablox kʼumara tunka suxtani marani wawanakjamarakiw amuytʼasirïna ukat munañanakaparakiwa, ukatwa tiempo apstʼasïna, ukhamatwa amuyunakapar uka tuqir sarnaqañapatak jaytäna.
  
  Uka qhepa phajjsinakanjja, Alemania markajj wasitatwa uñstäna, kunjamtï Reiner familiajj lurapkäna ukhama. Machaq gobiernojj 1919 maran junio phajjsit tukuyaruw Tratado de Versalles sat qellqatar firmäna , ukajj Alemania markan sapakiw chʼajjwäwit juchañchatäñapatak iyaw säna ukat qollqe toqet jachʼa reparacionanak churarakïna. Callenakanx aliados ukanakax markar jisk"achapxatapatx mä suman colerasiñaw utjawayi, ukampis taqpachanx jaqinakax mä juk"a pachaw samarañ samsupxäna. Agosto chika phaxsinx machaq constitución ukaw iyawsatäna.
  
  Jakäwipajj mä suma ordenar kuttʼkaspa ukhamwa Pablojj amuyañ qalltäna. Jan atiniskañ orden, ukampis orden ukhamakipansa. Juk"at juk"atwa awkipan jiwatapat jan amuyt"kaya armasiñ qalltäna, ukax lurañax ch"amakïtapata, jan ukax jupamp uñkatasiñ axsaratapata, jan ukax Ilse ukar uñjañax juk"amp jach"a lurawipa utjatapata.
  
  Ukampirus mä urux chika alwa samart"añ pachanx - kuna pachatix irnaqäw mayir sarkän uka pachanx - Klaus jupax ch"usat cerveza tazap qhipäxar jaquntäna, sandwich envolturap ch"allt"äna, ukat waynarux kutt"ayäna uraqi.
  
  "Jumax wali yatiñan wawar uñtataw jikxatastaxa, Pablo. ¿Kunatsa jan yatjjatkta?
  
  "...jakäwi, ch"axwäwi, jaqinaka laykuki" sasaw amparap luqxatasin säna.
  
  "Janiw kunas jakawitsa ni ch'axwäwitsa lurañas utjkiti, jan ukasti jaqinaka... Jaqinakarux kutt'ayapxapuniwa, Pablo". Collier sat jaqejj tubopatjja, chʼiyar qʼañu qʼañu qinayaruw phustʼäna. "¿Jumajj uka kasta jaqëtati?"
  
  Mä akatjamatwa Pablojj aynachtʼata ukat jan chʼamanïkaspas ukham amuyasïna. "Maynix jawqʼjtam yatisma, ukampis khitis uk jan yatkasma, kunsa luratayna uk jan yatkasma ukhaxa, ¿kamachasmasa?" sasaw jiskt"äna.
  
  -Walikiwa, ukhamaxa janiwa mä qala jan turkata jaytkätati, janïra yatxatañkama.
  
  
  12. 12. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Múnich markanx taqi kunas amukiw jikxatasïna.
  
  Ukampis Isar sat jawir inti jalsu toqenkir mä suma edificionjja, mä jiskʼa arnaqasiñaw istʼasïna. Janiw jach"a jach"a tukuñakiti, utankirinakar sartayañataki; mä amukt"at arukiw plaza uñtat mä cuartot jutäna.
  
  Uka cuartojj nayra tiemponïnwa, wawar uñtasitänwa, janiw dueñon maraparjamäkänti. Jupax phisqa maraw jaytawayi ukatx janiw wallpaper mayjt"ayañatakix pachax utjkiti; libronak uchañanakax muñecanakamp phuqhantatänwa ukat ikiñax rosa coloranïnwa. Ukampis ukham arumax jan chʼamanïki uka chuymapax kuna yänakatï nayratpach chhaqhat akapachan jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñapatak kuttʼaykäna ukanakat yuspäräna. Naturalezapax maldecido ukhamaw independencia ukat determinación ukanak jichhakamax ch"amanchatapata.
  
  Uka amukt"at ist"awix mä jach"a jach"a tukuñawa, mä almohada ukamp ch"amakt"ayata.
  
  Cama patjjanjja, mä cartaw utjäna, nayrïr tʼaqanakakiw kʼuchirtʼat sábananak taypin uñjasïna: Columbus, Ohio, 7 de abril de 1920 Munat Alicia, walikïskañamawa sasaw suytʼaskta. ! Jichha marax imill wawanakax mayacht"asisaw sarxañäni, jan awkinakasampi, ukampis mä escoltampiw sarañäni. ! _ Ukampirus, uka marat jach"a yatiyäwix Prescott jilajax Inti jalsu tuqinkir Dottie Walker sat tawaqumpiw casarasiñatak arsuwayxi. Taqinipuniw George Herbert Walker awkipan fortunapat arsupxi, ukat kuna suma paris lurapxi. Mamajajj janiw uka casarasiñat jukʼamp kusisitäkaspati. Jumax akankasmaxa, kunatix akax familian nayrïr jaqichasïwipawa, ukat jumax jiwasanak taypit maynïriwa.
  
  Alicia kullakajj jukʼat jukʼatwa jachaqtʼasïna. Kupi amparapampiw uka muñecarux ch"allt"asïna. Mä akatjamat cuartot jaqontañampïskäna ukhajja, kuntï luraskäna uk amuyasaw saytʼasïna.
  
  Nayax warmitwa. Warmi.
  
  K"achat k"achat muñeca jaytawayäna ukat Prescott-at lup"iñ qalltäna, jan ukax kuntix jupat amtkän ukx amuyt"añ qalltäna: Columbus markan mä utan roble cama manqhan mayacht"asipxäna, ukat jupax kuns jisk"at arsüna, jamp"att"asa. Ukampis uñchʼukiskäna ukhajja, uka waynajj janiw Prescott chachar uñtasit bronceado ukat chʼamanïkänti, jan ukasti suma uñnaqtʼani ukat jiskʼa jaqëtapwa amuyäna. Samkanakapar chʼalljjtayasisajja, janiw ajanupar uñtʼkänti.
  
  
  13. 13. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Ukajj jankʼakiw pasäna, ukat destinosa janiw ukatakix wakichtʼkaspänti.
  
  "¿Maldita Pablo, ¿kawkinkis infiernoru puriwayta?"
  
  Pablox mä phuqhat carrompiw Prinzregentenplatz markar purinïna. Klaus chachajj jan wali chuymanïnwa, kunjamtï qamir cheqanakan irnaqapkäna ukhajj jan walin uñjasïna. Uka traficojj wali ajjsarkañänwa. Autonakas carritonakas cerveza aljirinakan camionetanakapampiw jan tukuskir chʼaxwäwinakar puripxäna, wali chʼikhi jaqinakamp apnaqat carritonakampi ukat irnaqirinakan bicicletanakapampis jan tukuskir chʼaxwäwinakampiw chʼaxwapxäna. Policía ukankirinakax sapa tunka minutos ukjaw plaza chiqancht"asipxäna, jan walt"äwinak askichañ yant"apxäna, ajanunakapax jan mantañjamäkaspas ukhamaw q"ara cascos ukanakap manqhanxa. Jupanakax nayratpach pä kutiw carbón mineronakarux iwxt"apxi, jan jach"a multa katuqañ munapk ukhax jank"akiw descarga lurañax wakisi.
  
  Chiqansa, carbón mineronakax janiw uk alañ puedipkänti. Uka phajjsejja, diciembre phajjsin 1920 maranjja, walja pedidonak jupanakar apanipkchïnjja, pä semana nayrakiw encefalomielitis sat usujj pä caballonakar katuntawayjjäna, ukat lantintapjjañapänwa. Halbert chachajj walja jachaqtʼasisaw jachaqtʼasïna, kunattejj uka animalanakaw jupan jakäwipäjjäna, ukat niyakejjay jan familianïkchïnjja, establonsa jupanakamp chikaw ikirïna. Klaus chachajj qollqe apthapitapat qhep qhepa pfennig machaq caballonakaruw aptʼasïna, ukat kuna jan suytʼat gastotï jichhajj bancarrotaruw puriyaspa.
  
  Ukhamasti, uka urux carbón esquina muytasinxa, carbón apnaqirix Pabloruw arnaqañ qalltäna, ukax janiw muspharkañäkiti.
  
  "Puentenxa mä jachʼa qʼañuw utjäna".
  
  -¡Janiw nayax kuns lurkti! Aka chiqar saraqapxam ukat janïr uka buitrenakax kuttʼanipkipanxa, qʼipinak apthapiñ yanaptʼapxita" sasa.
  
  Pablox auto apnaqirin asientopat jaltasaw canastanak aptʼasiñ qalltäna. Jichhax juk"amp juk"a ch"amanchañaw wakisïna, tunka suxtan, niya tunka paqallqun maranïkchïnsa, nayrar sartawipax wali jayaruw purintäna. Jupajj jukʼamp jiskʼakïnwa, ukampis amparanakapasa kayunakapasa chʼamani tendones ukhamänwa.
  
  Kunapachatï phisqa jan ukax suxta canastanakakiw apsutäxäna ukhaxa, tʼiju tʼijurinakax jankʼakiw sarapxäna, policianakan caballonakapan ritmico, jan pacienciampi thuqtʼir istʼasa.
  
  -¡Jupanakax jutapxi! Klaus jilatajj arnaqasïna.
  
  Pablox qhip qhipa cargap apt"ataw niya t"ijt"awayxäna, carbón bodega ukar jaquntäna, ch"uñux nayraqatapat jaquqanïna, ukatx escalerat calleruw kutt"awayxäna. Ukat mistunkäna ukhajja, mä kunaw ajanupar chʼalljjtäna.
  
  Mä jukʼa tiempotakejja, akapachajj congelatäjjänwa. Pablox chika segundakamaw cuerpopax thayan muyuntäna, ukat kayunakapax llijullir gradanakan kayup jikxatañatakiw chʼamachasipxäna. Jupax amparanakap luqxatäna ukat qhipäxar jaquntatäxänwa. Jupax janiw llakinak jikxatañatakix pachanïkänti, kunatix ch"amakax nayratpach jupar jist"antatäxänwa.
  
  Tunka segundonak nayrajja, Alice ukat Manfred Tannenbaum jilatanakajj uka jakʼankir mä parque taypin sarnaqasaw uka plazaru mantapjjäna. Imill wawax janïr uraqix sinti ch"amakt"kipanx jilaparuw sarnaqir irpañ munäna. Nayrïr chhijchhix qharüru arumaw jalluntäna, ukat janis qamasxkchïnxa, uka waynax niyaw kimsa jan ukax pusi semananak sarnaqañapäna, ukat janiw kayunakap kunjamtï munkäna ukhamarjam chʼukuñ puedkänti.
  
  Manfred chachajj uka qhepa libre tiemponakanjja, kunjamtï lurirjamäki ukhamarjamaw kusistʼäna. Mä uru nayrajja, nayra pelot anattʼañ pelotap armariot apsuwayjjäna, jichhajj perqanakat jaltjjasaw kayump taktʼäna, uka cheq pasañ munirinakan jiskʼachataw uñchʼukipjjäna. Yaqha jan walt"awinakanx Aliciax jupanakarux chhuxriñchjaspänwa - wawanakar jan walt"ayirjam uñjir jaqinakarux uñisïnwa - ukampis uka urux llakitaw jikxatasïna ukat jan seguro ukhamaw jikxatasïna. Amuyt"añan chhaqhata, uñkatatapax jisk"a qinayanakaruw uñch"ukiskäna, samañapax thaya thayan luratänwa, Manfred-arux janiw yäqkänti, jan ukasti thakhi chiqancht"asis pelot apthapiñapatakiw ch"amanchasïna.
  
  Utapar mantañ punkut mä qhawqha metronak sarañanjja, uka waynajj sotano punkunak jistʼarat uñjäna, ukat Grunwalder estadion punkunakap nayraqatankapkaspas ukham amuyasajja, taqe chʼamapampiw kayump taktʼäna. Uka pelotajj wali chʼamani qaratwa luratäna, ukat janïr uka jaqen ajanupar chʼalltʼkasajj mä arco perfecto ukham luräna. Uka jaqejj escalerat saraqasaw chhaqtjjäna.
  
  -¡Manfred, ¡amuyasipxam!
  
  Aliciax colerat arnaqasitapax mä arnaqasiñaruw tukuwayxäna, kunapachatï pelotax maynir chʼalltʼatap amuyasïna. Jilapajj pavimento patjjan congelatäjjänwa, wali sustjataw jikjjatasïna. Jupax sotano punkuruw t"ijtäna, ukampis jan walt"ayat jaqin irnaqir masinakapat mayniw jan uñt"at sombreroni jisk"a jaqi, nayratpach jupar yanapt"añatak t"ijtxatayna.
  
  -¡Maldita! Uka loqhe idiot jaqunukuñap yatirakiyätwa" sasaw carbón mineronakat maynïrejj säna, jupajj jukʼamp jachʼänwa. Jupax wali carro jak"an sayt"atäskänwa, amparanakap t"axllirt"asis Possartstrasse esquina tuqirux llakitaw uñch"ukiskäna.
  
  Alicia kullakajj sotanoruw sarir escaleran pata gradapan saytʼasïna, ukampis janiw saraqañ atinakänti. Mä qawqha wali axsarkañ segundonakax ch"amakan rectángulo ukarux uñch"ukiskäna, ukampis mä chimpuw uñstäna, ch"iyar jaqix mä akatjamat jaqir tukuwaykaspas ukhama. Uka irnaqir masipan irnaqir masipawa, jupaw Alicia kullakat t"ijtäna, ukat jupax liwxatat jaqiruw apt"asiskäna.
  
  "Qullan Dios, jupax mä wawakïskiwa...."
  
  Uka usuchjat jaqen chʼeqa amparapajj mä ángulo impar warktʼatäjjänwa, pantalonapas chalecopas chʼiyjatäjjänwa. Pʼeqepansa nayra amparanakapansa usuchjatanakaw utjäna, ajanupan wilapas carbón laqʼampi chʼalltʼatäjjänwa, ukat wali chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼakhanakaw utjäna. Nayranakapaxa jist"antatäxänwa ukat janiw kuns lurkänti kunapachatix mayni jaqix uraqiruw ikiyäna ukat wilax q"añuskir telampiw pichthapiñ yant"äna.
  
  Nayax suyt"twa jupax jan amuyt"asiskiwa, Aliciax akham amuyt"äna, qunt"asis amparapat katxarusa.
  
  -¿Kunas sutipaxa? -sasawa Aliciaxa sombreroni jaqiruxa jiskt"äna.
  
  Uka jaqix amparap luqxatäna, kunkapar uñacht"ayasa ukat p"iqip ch"allxtayäna. Aliciajj amuyasïnwa.
  
  -¿Ist"apxitasmati? sasaw jisktʼäna, inas janiw amukïkaspati, jan ukasti oqararakiwa sasaw ajjsaräna. "¡Jupar yanaptʼañasawa!"
  
  Sombreroni chachajj janiw jupar istʼkänti ukat carbón carritonakaruw kuttʼäna, platillor uñtat nayranakapajj jachʼaptänwa. Yaqha collier, jilïri, nayrïr carro apnaqirin chiqaparuw makatäna, ukax phuqhantatänwa, ukat riendanak jikxatañatakix wali ch"amampiw ch"amachasïna. Jupax chivop ch"allxtayäna, mä torpe figura llätunk aire ukar dibujäna. Uka pä caballonakax chhuxriñchjasaw sartasipxäna.
  
  -¡Nayraru sartam, Halbert!
  
  Sombrero isimpi isthapt"ata jaqixa mä juk"a pächasïna. Yaqha carro tuqiruw mä paso sarawayxäna, ukampis amuyup mayjtʼayasax kuttʼawayxänwa. Uka wila tela Alicia amparaparu uchatayna, ukatxa sarxatayna, uka jilïri jaqina arktasa.
  
  "Suyaña! ¡Janiw jupar akan jaytkasmati!" sasaw arnaqasïna, uka chachanakan sarnaqatapat wal muspharasa.
  
  Jupax uraqiruw ch"allt"asïna. Colerata, colerata ukat jan kuns lurasa.
  
  
  14. 14. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Alicia kullakatakejj janiw policianakar utapan usut jaqer uñjañapatak jaytañapatak amuytʼayañajj jukʼamp chʼamäkänti, jan ukasti Doris kullakajj mantayañatak jan saytʼaskäna ukaruw atipjäna. Niya ukhamarakiw jach"at arnaqasiñapäna, kunjamtï Manfred chachar arnaqañapäkäna ukhama, Dios layku, yaqha chiqar sarxañapataki ukat yanapt"a katuqañapataki. Qhiparusti jilapax iyaw sänwa, ukat pä uywatanakaw uñch"ukirinakan muyu taypit mä thakhi q"umachapxäna ukat waynarux ascensorar apxapxäna.
  
  "Alice señora, jumax yatisktawa tatax janiw utan jan uñt"at jaqinakarux munaskiti, juk"ampirus jan akankkchi ukhaxa. Nayajj wali chʼamampiw uka contrajj saytʼaskta" sasa.
  
  Carbón apt"ir waynax jan amuyt"asisaw uywatanak taypin warkt"atäskäna, jupanakax wali chuymanïpxänwa, janiw juk"amp pesajep apt"añjamäkänti. Jupanakax aterrizaje ukankapxänwa, ukat uta uñjirix punku jist"antaskäna.
  
  "Janiw jupar akan jaytksnati, Doris. Mä qulliriruw jawst"añasa -sasa.
  
  -Janiw jiwasan lurañasäkiti -sasa.
  
  -Akaxa chiqawa -sasa. Uka jan walt"awix Manfredan juchapawa", sasaw uka waynarux uñacht"ayäna, jupax jupan jak"apanx ch"iyar ajanumpiw sayt"atäna, pelotax cuerpopat wali jayaruw katxarutayna, yaqha jaqir usuchjaspa sasin axsaraspa ukhama.
  
  "Nayax "Janiwa" sasaw sista. Jupar uñtasit jaqinakatakix ... qullañ utanakaw utji".
  
  -Jupax akan juk"amp sum uñjatäni -sasa.
  
  Doris kullakajj kuntï istʼkäna uk janis creykaspa ukhamwa uñchʼukïna. Ukat lakap tʼijtʼayäna, ukat jiskʼa jachaqtʼasisaw jachaqtʼasïna. Alicia kullakarojj chuym ustʼayañatakejj kamsañsa uk sum yatïna, ukat arunakapsa wali amuyumpiw ajllïna.
  
  "Fräulein Alice, jumax wali jisk"a..."
  
  Ukhamajj taqe kunas akaruw kuttʼanjje, sasaw Aliciajj amuyäna, colerasiñampi ukat phenqʼampi ajanupajj wilaruw tukuwayjjäna. Ukhama, janiw aka kutix irnaqkaniti.
  
  -Doris, taqi respetompi, thakhit mistum -sasa.
  
  Punkuruw saräna ukat pä amparapampiw jistʼaräna. Uta uñjirix jist"antañ yant"äna, ukampis wali jayäxänwa ukat mä quqaw amparapar ch"allt"äna, kunawsatix punkux jist"arasïna. Jupax pasillo ukan alfombra patxaruw kutt"awayxäna, Tannenbaum wawanakax pä uywatanakar utar irpapki uk jan kun lurasaw uñch"ukiskäna. Qhipïristi janiw uñchʼukkänti, ukat Doris kullakajj jan larusiñatakiw chʼamachasipjjatap sum yatïna.
  
  "Janiw ukham luratäkiti. Awkimaruw yatiyä" sasaw wali colerat säna.
  
  "Janiw uka toqet llakisiñamäkiti, Doris. Qharüru Dachau markat kutt"anxani ukhaxa, naya pachpaw jupar yatiyä -sasawa Aliciax jan muytasa jaysäna.
  
  Chuyma manqhapanxa, janiw kunjamtï arunakapax amuytʼkaspa ukham amuyaskänti. Awkipampiw jan waltʼayasiñap yatïna, ukampis uka horasanjja, uta uñjir jaqer jan munañaparjam sarnaqañapatakiw amtäna.
  
  -Jist"a nayranaka -sasa. Janiw yodompi qʼañuchañ munkti" sasa.
  
  Alicia kullakajj kayumpiw invitadonakan cuartopar mantäna, ukat usuchjat jaqen nayraqatap jariqir doctorar jan mayjtʼayañatakiw chʼamachasïna. Doris kullakajj colerat cuarto esquinaruw saytʼasïna, sapa kutiw kunkapar qʼomachasïna jan ukajj kayunakap chʼalljjtayasïna, ukhamat jan paciencianïtap uñachtʼayañataki. Alicia kullakajj mantankäna ukhajja, pä kutiw chʼamachasïna. Aliciax janiw ist"känti ukat camar qunt"atäskir collier waynaruw uñkatarakïna.
  
  Colchón ukax q"ala t"unjatawa, sasaw amuyäna. Uka horasanjja, nayranakapajj uka chachan nayranakapampiw jikisipjjäna, ukatwa jupar uñtʼäna.
  
  ¡Fiesta ukan irnaqiri! ¡Janiwa, janiw jupajj utjkaspati!
  
  Ukampis chiqäskapuniwa, kunattix nayranakap jachʼa jistʼarasa ukat cejanakap jachʼar aptatap uñjäna. Mä mara jilaw pasjjäna, ukampis jupat amtasiskakïnwa. Ukat mä akatjamat khitis uka rubio waynax amuyasïna, jupax fantasía ukarux liwxatasïna, kunapachatix Prescott ukar amuyt"añ yant"äna. Doris kullakajj jupar uñchʼukiskatap amuyasïna, ukatwa mä bostezo falsificasïna ukat ikiñ uta punku jistʼararakïna. Jupar mä pantalla ukham apnaqasajj jupamp uta uñjir jaqemp chikaw Pablor uñkatasajj amparapamp lakapar aytäna.***
  
  -¿Kunjamarak jupaxa? Alicia kullakajj kunapachatï doctorajj qhepat pasillot mistunkäna uk jisktʼäna.
  
  Jupajj wali chʼollqe, jachʼa nayrani jaqïnwa, janïr Aliciajj naskkäna ukhaw Tannenbaum familiar uñjañ pʼeqtʼäna. Kunapachatï mamapax gripe usump jiwxäna ukhaxa, imill wawax walja arumaw jan ikiñan sarnaqäna, jan qhispiyatapat uñisisa, ukampis jichhax muspharkañ uñnaqapax mä estetoscopio ñikʼutapar llamktʼkaspas ukhamakiw khathattʼäna.
  
  "Chʼiqa amparapajj pʼakjatawa, qʼoma pʼakjatäkaspas ukhamäkchisa. Juparux mä férula ukat vendaje uchayäta. Jupax niya suxta semanat walikïxaniwa. Jupar jan sarnaqañapatak jarkʼañatakiw chʼamachasiñama" sasa.
  
  -¿Kunas p"iqipan jan walïki?
  
  "Jichhax jan walt"awinakax superficial ukhamawa, jupax walja wilanïkchisa. Jupajj gradanak thiyaruw chʼoqtʼasirakpachäna. Nayajj pʼeqepan usuchjatapwa desinfectayäta, jankʼakiw sum jariqasiñapa" sasa.
  
  "¿Ukat jankʼak sarxaspati, doctora?"
  
  Doctorax Doris kullakaruw aruntt"äna, jupax jichhakiw punku jist"antatayna.
  
  "Aka arumax qhiparañapatakiw iwxtʼapxsma. Walikiwa, adiós -sasawa qullirixa sombreropxa ch"amampi jaquntäna.
  
  "Jiwasax uñjañäni, doctora. Walpun yuspärta" sasaw Aliciajj jupat despedida sasin säna ukat Doris kullakarojj jan istʼasaw uñkatarakïna.
  
  Pablox jan amuyt"asisaw tinajan kutt"äna. Chʼiqa amparapajj umat mistuyañapänwa, ukhamat vendajenak jan qʼomachañataki. Cuerpopajj chʼakhanakampi chʼalljjtayatänwa, janiw kuna posturas utjkänti, uka posturajj janiw mä cheqapar usuchjkänti. Jupajj cuarto muytasinwa uñchʼukïna, kuna luxustï jupar muyuntat utjkäna ukanakat wal muspharäna. Barón von Schroeder chachan jach"a utapax Múnich markan wali uñt"at chiqanakat maynïrinkchïnsa, janiw kuna askinakas utjkänti, kunjamtï aka apartamentox utjkän ukhama, junt"u umampiw qalltasïna, uka umax grifot chiqak jaquqanïna. Jila partejja, sapa kutiw familiankir mä jaqejj jariqasiñ munäna ukhajja, Pablow cocinat juntʼu uma aptʼasirïna, ukajj sapa uruw lurasirïna. Ukat jichhax kawkhantï jikxataskäna uka bañompi ukat internado ukan lavabompi lavabompi lurat armariompixa janiw igualas utjkänti.
  
  Ukhamajj akajj jupan utapawa. Janipuniw mayampsa uñjkäti sasaw amuyayäta. Wali llakitaw nayat phinq"asi, sasaw amuyäna.
  
  -Aka umaxa wali ch"iyarawa -sasa.
  
  Pablox wali mulljataw uñkatasïna. Alicia kullakajj baño punkunwa kusisit uñnaqampi saytʼatäskäna. Tinajax niyas amparanakapar purinkäna ukat umax chʼiyar espumampi chʼalltʼatäkchïnsa, uka waynax janiw kuns kamachkänti, jan ukasti qʼillu chʼallxtasïna.
  
  -¿Kunsa akan luraskta?
  
  -Reequilibrio -sasawa Pablon mä amparapamp imtʼasiñ jan chʼamanïtap uñjasajj jachaqtʼasïna. -Nayajj jumaruw manüsma qhespiyapjjatamata -sasa.
  
  -Jilaman pelotapax escalerat jaquqaniwayitu uk uñjasaxa, wali manütawa sasaw siristxa.
  
  Aliciax janiw jayskänti. Jupajj wali amuyumpiw uñchʼukïna, amparanakaparu ukat chʼakhanakapan wali uñtʼat musculonakaparuw uñchʼukïna. Jan carbón laqʼanïkasajja, ñikʼutapajj wali qʼellurïnwa.
  
  -Kunjamatsa, yuspajarapxsmawa, Alicia -sasawa Pabloxa amukt"atapata amukt"ata chiqachasiñampi pantjasisa säna.
  
  -Jumax sutijat amtastawa -sasa.
  
  Jichhajj Pablojj amuktʼañapänwa. Alicia kullakajj nayranakapan qhantʼkäna ukajj muspharkañänwa, ukatwa maysar uñtañapäna.
  
  Mä jukʼa samartʼasajj akham saskakïnwa: "Mä jukʼa ganancianak jikjjatawayta" sasa.
  
  "Ukanakax canastanakawa. Mä tonelada pesa, ukampis uchasiñax jukʼamp chʼamanïtamwa" sasa.
  
  "¿Kunjamatsa carbón aljañ tukuyta?"
  
  "Ukax mä jach'a sarnaqäwiwa".
  
  Baño esquinat mä taburete apsusaw jupan jakʼapar qontʼasïna.
  
  "Sita. Jiwasax pachanïtanwa".
  
  "¿Janit ajjsarapkta akan katjapjjätamjja?"
  
  "Chika hora nayraw ikiñar sarawayta. Uta uñjirix uñakipäna, kunjamtï nayax lurkta ukhama. Ukampis jupar pasañajj janiw chʼamäkänti" sasa.
  
  Pablox jabon aptʼasisaw amparapar muytayañ qalltäna.
  
  "Fiesta tukuyatatxa, tiajampiw jan wali chʼaxwapxirïta".
  
  "¿Primoman layku?"
  
  "Walja maranak nayrajj kunatï paskäna ukatwa ukham lurasïna, kunatï tatajampi luraskäna ukatwa ukham lurasïna. Mamajax mä barcon jiwatapat sitäna, ukampis fiesta urunjja, walja maranakaw kʼarinak parlatap amuyasta" sasa.
  
  -Ukhamawa jilïri jaqinakaxa lurapxi -sasawa Aliciaxa wali jach"at arsüna.
  
  "Jupanakax jaqunukupxituwa, nayampi mamajampi. Uka trabajojj nayatak wali sumapunïnwa" sasa.
  
  -Nayax amuyta, jumax suertenïtawa -sasa.
  
  "¿Suerte sasmati?" Pablox chuym ch"allxtasaw säna. "Alwat jaypʼukamaw irnaqtʼawayta, janiw kunas suytʼañjamäkänti, jan ukasti mä qhawqha pfennigs ukanakaw bolsillojan utjäna. ¡Mä juk'a suerte!"
  
  "Jumax mä irnaqäwinïtawa; jumax independenciam ukaniwa, juma pachpa respetañamawa. Niya kunas -sasawa frustrado jaysäna.
  
  Ukat amparapamp muyuntat akham sänwa: "Ukanakat maynïrimpiw mayjtʼayaskä" sasa.
  
  "¿Janiw kuntï nayajj sañ munkta uk amuyktati, ¿janich ukhamäki?"
  
  -Amuyatamat sipansa juk"ampi -sasawa thuqt"äna, jani jupa pachpa jark"aqasiñataki. "Jumax suma uñnaqt"anïtawa ukat yatiñanïtawa, ukat taqi ukanak jan walt"ayarakta, jan kusisita, kutkatasirjama, juk"amp pachaw luxus posición ukat quejasiñataki ukat kuntix yaqha jaqinakax jumat amuyapki ukat llakisiñataki, jan walt"awinak apsuñat sipansa ukat kuntix chiqpachan jikxataskta ukatakiw ch"axwañat sipansa. Munañamawa". .
  
  Jupax qhipharuw sarawayxäna, mä akatjamat taqi kuntï siskäna uk amuyasïna ukat nayranakapansa emocionanak thuqtʼir uñjäna. Perdón mayisiñatakiw lakap jistʼaräna, ukampis ukajj jukʼamp jan waliruw puriyani sasaw amuyäna.
  
  Aliciax sillupat juk"at juk"at sartasïna. Mä jukʼa tiempotakejja, Pablojj niyaw sarjjañampïskäna sasaw amuyäna, ukampis walja kutiw walja kuti kunjamsa jikjjatasïna uk jan sum qhanañchkänti. Tinajaruw jakʼachasïna, ukat uka jakʼaruw qontʼasïna, ukat uma patjjar qontʼasisaw lakapar jampʼattʼäna. Qalltanjja, Pablojj congelatäjjänwa, ukampis mä qhawqha tiempotjja, kuns lurañwa qalltäna.
  
  Alicia kullakajj jayaruw sarjjäna ukat jupar uñkatasaw uñchʼukïna. Pablox kunjam suma uñnaqtʼanïnsa uk sum yatïna: jan yäqañ kʼajkir qhanaw nayranakapan nakhantäna. Taqi janchipampiw nayraqatar qunt"asisin jamp"att"äna, ukampis aka kutix lakap mä juk"a jist"arasïna. Mä qhawqha tiempotjja, jupajj jaljtjjänwa.
  
  Ukatxa, punku jistʼarañ istʼäna.
  
  
  15. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Aliciax jankʼakiw saytʼasïna ukat Pablot qhipäxar kuttʼxäna, ukampis wali jayäxänwa. Awkipax bañoruw mantäna. Jupajj jukʼakiw uñchʼukïna; janiw ukax wakiskänti. Isipan mangapax q"al q"umaw jikxatasïna, ukat Joseph Tannenbaum chachan mä juk"a amuyt"awipas mä juk"a amuyt"aspawa kunatix mä juk"a pacha nayrax paskatayna.
  
  "Cuartomar sarañamawa".
  
  "Ukampis, tata..." sasaw jupax chhuxriñchjasïna.
  
  "Jichha!"
  
  Alicia kullakajj jachtʼasisaw cuartot tʼijtjjäna. Thakinjja, niyaw Doris kullakarojj tinkutäna, jupajj atipjasaw jachaqtʼasïna.
  
  "Kunjamtï Fraulein sat chachan uñjktanjja, tatamajj suykäna ukat sipansa nayraw utar kuttʼjjäna. ¿Janit ukajj wali muspharkañäki?
  
  Pablojj jankʼak thaytʼir uma taypin qʼala jan isin qontʼatäsajj janiw kuns jarkʼaqaskänti. Tannenbaum sat chachajj jakʼachaskäna ukhajja, saytʼasiñwa munäna, ukampis uka negociantejj amparapat wali chʼamampiw katjäna. Pablot sipansa jukʼamp jiskʼäkchïnsa, chuchu uñnaqtʼanïtapat sipansa jukʼamp chʼamanïkchïnsa, Pablojj uka llijulliju bañerajj janiw katjañjamäkänti.
  
  Tannenbaum chachajj kawkhantï Aliciajj mä qhawqha minutonak nayrajj qontʼaskäna uka tabureteruw qontʼasïna. Janiw mä ratukis Pablon amparapat katthapisiñap aptʼaskänti, ukatwa Pablojj ajjsaräna, mä akatjamat alayaru jaqontañ amtaspa ukat uma manqhar pʼeqep katjjaruñ amtäna.
  
  -¿Kuna sutisa, carbón minero?
  
  -Paul Reiner sat jilata.
  
  "Janiw judío ukhamäktati, Reiner, ¿janich ukhamäki?"
  
  -Janiwa, tata -sasa.
  
  "Jichhax ist"apxam" sasaw Tannenbaum jupax säna, kunjamtï mä entrenadorax q"añut qhip qhipa allqamarimp parlt"ki ukhamarjamaw tonadapax llamp"uchasïna, jupax juk"amp k"achat k"achat k"arinak yatiqañapataki. "Phuchajax mä jach"a fortuna herederawa; jupax jumat sipan juk"amp jach"a clasenkiwa. Jumax mä juk"a chhuxriñchjataw zapatopar ch"uqt"ata. Amuyaña?"
  
  Pablox janiw jayskänti. Jupax phinq"asiñap atipjañ atipxatayna ukat qhipäxar uñch"ukisïna, colerat kisunakapas ch"allxtatäna. Uka pachanxa, janiw khitis aka jaqit sipan juk"amp uñiskänti akapachanxa.
  
  Tannenbaum chachajj amparap jaytasajj akham sänwa: "Cheqas janiw amuyktati" sasa. -Walikiwa, mä juk"a pachaxa nayaxa kutt"anxayätwa janïra jupax mä llamp"u chuyman lurañapataki.
  
  Amparapampiw billeterapar luqxatäna ukat mä jach"a ampar billetes apsüna. Suma kʼachachtʼasaw mármol lurat lavadoraruw uchäna.
  
  "Akax Manfred-an pelotapat jan walt"äwinakatakiw. Jichhax jumax sarasmawa -sasa.
  
  Tannenbaum chachajj punku toqeruw saräna, ukampis janïr sarkasajj Pabloruw qhep qhepa uñkatäna.
  
  "Chiqansa, Reiner, janis jumax llakiskstati, ukampis phuchajan jutïr suegropampiw uka urux sarnaqawayta, ukat jaqichasïwipan kunanakas utjani uk sum amuytʼasa. Primavera urunxa mä aristócrata jaqimpiw jaqichasini" sasa.
  
  Nayax suertenïtawa... independenciam utjtamxa, sasaw juparux säna.
  
  -¿Alicexa yatiti? - sasaw jiskt"äna.
  
  Tannenbaum jupax larusisaw chhuxriñchjasïna.
  
  -Janipuniw mayampsa sutip arsuñamäkiti.
  
  Pablox tinajat mistusaw isimp isthapt"asiwayi, juk"akiw wañsuñatakix llakisïna. Jupax pulmonía usump usuntkasas janiw kuns lurkänti. Lavabot mä qawqha facturanak apsusaw ikiñ utaruw mantäna, ukanjja Doris kullakajj cuartot mayni ladopat uñchʼukiskäna.
  
  -Punkukama irpapxäma -sasa.
  
  "Jan llakisimti" sasaw waynax pasillot kutt"asax jaysäna. Nayrïr punkujj jaya cheqanjja qhanwa uñjasïna.
  
  "Ay, janiw ina chʼusat kuns bolsillopar uchañ munapkirismati" sasaw uta uñjirejj sawkasis säna.
  
  "Ukax dueñopar kutt"ayañamawa, señora. Janiw wakiskiti sapxam" sasaw Pablox jaysäna, qullqi billetenak luqtasax arupax ch"iyjataw säna.
  
  Niya mistuñatakiw tʼijtjjäna, Doris kullakajj janis jupar uñchʼukjjchïnjja. Qullqi uñkatasïna, ukatxa mä k"ari jachaqt"asiwiwa ajanuparuxa ch"allxtäna.
  
  
  16. 16. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Jutïr semananakajj Pablotakejj wali chʼamänwa. Kunapachatï establon uñstkäna ukhajja, Klaus chachan forzado perdón mayitap istʼañapänwa, jupajj multampiw qhespiwayi, ukampis mä waynar jan waltʼäwin jaytatapat arrepentisiskakïnwa. Ukham lurasajj Pablon pʼakjata amparapat colerasiñapwa jukʼamp chʼamañchtʼäna.
  
  "Chika juyphi pachawa ukatx nayamp pisinkir Halbertampikiw taqi pedidonak utjkistu ukanakamp descargasipkta. Ukajj mä llakiwa" sasa.
  
  Pablox janiw arskänti, jupanakan amtap layku ukat payïr carrito laykux walja pedidonak katuqapxirïna. Jupax janiw sinti parlañ munkänti, ukat Halbert ukham manqhan amukt"ataw jikxatasïna, walja horanakaw conductoran asienton asnuparux congelasïna, amuyunakapax mä jaya chiqanw liwxatäna.
  
  Mä kutix Prinzregentenplatz markar kutt"añ yant"äna, kunapachatix Herr Tannenbaum jupax janiw ukankaniti sasin amuyäna, ukampis uywatax punkux ajanuparuw ch"allt"äna. Alicia kullakarojj correo toqeruw mä qhawqha qellqatanak liwjjatäna, uka jakʼankir café ukan jikisiñapatakiw mayïna, ukampis janipuniw uñstkänti. Awisax utapan punkupat pasatayna, ukampis janipuniw uñstkänti. Ukjja, mä policiaw luräna, janiw pächasiñasäkiti, Joseph Tannenbaum jilataw yatichäna; ukat Pablorux janiw uka chiqar kutt"añapatak iwxt"äna, jan ukax pavimento ukan kisunakap apthapiñ tukuyañ munkaspa ukhaxa.
  
  Pablox jukʼampiw jupa pachpat jithiqtxäna, ukat internado ukan mamapampix thakinakapax mä qhawqha kutikiw chikachasipxäna, ukat mä qhawqha arunakxa jukʼakiw maynit maynikam mayjtʼayasipxäna. Jupajj jukʼak manqʼäna, janiw ikiskänti ukat janiw uka jakʼankir jaqenakarojj istʼkänti. Mä urojja, carriton qhepa ruedapajj niyaw carritoru chʼalljjtäna. Taqiniruw jiwayaspäna sasin arnaqasir pasajeronakan maldicionapar aguantasaxa, Pablox pʼiqijan liwxataskir llakit qhixu qhixu qhixu qhixu qhixu qhixunakat jarkʼaqasiñatakix kuns lurañajawa sasaw säna.
  
  Mä tarde Frauenstraße sat barcon uñchʼukiskir uka jaqejj janiw amuyaskänti, ukajj janiw muspharkañäkiti. Uka jan uñtʼat jaqejj qalltanjja, jukʼat jukʼatwa carritar jakʼachasjjäna, ukhamat Pablon jan uñjañapataki. Uka jaqejj bolsillopar aptʼat mä folletonwa qellqtʼasïna, Klaus Graf sutip wali amuyumpiw qellqäna. Jichhajj Pablojj jukʼamp tiemponïjjänwa ukat suma amparanïjjänwa, carrito ladonakapas qʼomapunïnwa ukat letranakas uñjasirakïnwa, ukaw collier chachan colerasiñap mä jukʼa apaqäna. Qhiparusti, uñjirix uka jak"ankir cerveza lurañ utaruw qunt"asïna, carronakax sarxañkama. Ukapachaw jupanakan churapkäna uka estanciar jakʼachasïna, ukhamatwa mä qhawqha amuytʼasis jisktʼäna.
  
  Jürgen jilatajj wali jan walinwa jikjjatasïna. Jupajj jichhakiw maran nayrïr pusi phajjsinakan notanakap katoqäna, ukat janiw mä jukʼsa chʼamañchtʼkänti.
  
  Nayax uka cretin Kurt juparux privado yatichäwinak churañapatakiw katuqañaja, sasaw amuyäna. Inas jupajj nayatak mä qhawqha lurañanak lurarakchispa. Utajar jutasin maquina de escribir apnaqañapatakiw mayirakï, ukhamat jan yatipxañapataki.
  
  Colegio tukuyañ marawa, ukat jachʼa yatiqañ utan mä chiqaw utjañapa, taqi kunatï ukax utjkäna ukanakampi. Jupax licenciatura ukar puriñx janiw munkänti, ukampis campus ukan desfile lurañ amtax juparux gustänwa, baronial sutip uñacht"ayasa. Janis chiqpachapunix mä jikxatkchïnxa.
  
  Ukax suma imill wawanakamp phuqhantatänwa. Nayajj jupanakampiw nuwasï.
  
  Jupax ikiñ utapanw universidadan imill wawanakat fantasiaskäna, ukat sirvientax -mamapax Reiners familiar jaqunukutap qhipat contratat machaq sirvienta- punku qhipäxat jawsäna.
  
  -Cron yatichiri waynax jumar uñjiriw akankxi, Jurgen yatichiri.
  
  -Juparux mantayapxam -sasa.
  
  Jurgenax amigoparux qhuru arumpiw aruntäna.
  
  "Uñtʼañ munkayäta uka jaqerukiw ukham lurapjjäna. Nayax tarjeta de informe ukar firmañamawa; awkixatix uk uñjanixa, janiw colerxaniti. Firmap falsificañ yantʼasax alwapachaw sarnaqawayta, ukampis janiw jupar uñtasitäkiti", sasaw pampar uñachtʼayäna, uka pampax chʼuqtʼat papelanakampi chʼukutänwa.
  
  Kron jupax mesa patxan jist"arat yatiyäw uñkatasinx musphataw sillp"ïna.
  
  -Walikiwa, kusist"apxayätwa, ¿janich ukhamäki?
  
  -Jumax yatisktawa Waburg uñisiñaxa -sasa.
  
  "Kuntï nayajj yatkta ukarjamajja, chikat yatichirinakajj jupar jan gustki uka pachparakiwa. Ukampis jichhax yatiqañ utan irnaqawimat jan llakisipxañäniti, Jürgen, kunatix nayax yatiyäwinak apanipxsma. Uka uywa katuñatakix wakicht"asipxañamawa" sasa.
  
  -¿Kunatsa parlaskta? ¿Khitirus thaqhasktanjja?
  
  Kron jupax jachaqt"asïnwa, niyaw jikxatatapampix uñt"ayasiñap kusisitayna.
  
  "Uka jamach"ixa t"ijt"iriwa, amigo. Mä jamach'ix p'akjata ch'iwiniwa".
  
  
  17. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Pablox janiw kunas jan walïtap amuyaskänti, janïr wali jaypʼukama.
  
  Uka urupax yatitarjam qalltawayi, internado ukanx carrito ukamp Isar quta thiyan Klaus Graf ukan establonakapar puriñkama. Sapa uruw jutäna wali ch"amaka ukat awisax Halbert-aruw sartayañapäna. Qalltan jan confiyapkäna uka qhepatjja, jupasa ukat amukiw sum apasipjjäna, ukat janïr alwajj caballonakap carronakar chintʼasajj carbón pationakar sarapkäna ukhajja, Pablojj wali askit uñjäna. Ukanjja, carritojj cargañ utaruw uchapjjerïna, ukanjja metalat lurat mä ancho tubow tunka minutonakat jukʼamp tiempon carror phoqantäna. Escribanojj qhawqha kutis Graf jaqenakajj sapa uru apkatañatak mantapjjäna uk qellqtʼäna, ukhamat sapa semanajj taqpachajj jaktʼasiñapataki. Ukat Paul ukat Halbert jilatanakajj nayrïr tantachäwiparuw sarapjjäna. Klaus jupax ukankaspänwa, jupanakar suyt"asa, jan pacienciampiw tubopar phust"asiskäna. Mä sanu, qarjañ rutina.
  
  Pablojj uka urojj establoruw purisajj punku jistʼaräna, kunjamtï sapa alwajj lurkäna ukhama. Janipuniw llawintatäkänti kunattix janiw kunas lunthatasiñatak askïkänti, jan ukasti cinturonanakakiw utjäna. Halbert chachajj caballonakat pä kayukiw ikirïna, mä cuartoruw ikiskäna, uka cuartojj animalanakan puestonakapan chʼeqa toqenjja, mä raquítico nayra camaw utjäna.
  
  "¡Sartasim, Halbert! Jichhürunakanxa, nayrat sipansa jukʼamp chhijchhiw utji. Musakh markar pachapar puriñ munasax mä juk"a nayraw sarxapxañäni".
  
  Amuktʼir masipajj janiw kuna señalas utjkänti, ukampis ukajj normalänwa. Uñachtʼayasiñatakejj mä jukʼa tiempow munasïna.
  
  Mä akatjamatwa Pablox caballonakan puestonakapan axsarañat kayump taktʼasir istʼäna ukat chuymapanxa kunas muytäna, walja tiempow jan amuyaskänti. Pulmonanakapax plomo ukamp phuqhantatänwa, ukat lakapanx mä q"añu sawutaw uñstäna.
  
  Jurgen ukat juk"ampinaka.
  
  Punku tuqiruw mä paso saräna, ukampis saytʼasïna. Jupanakax ukankapxänwa, sapa ch"iyar ch"akhanakat mistunipxäna, ukat jupax jan jank"ak jan uñjatapat maldecasïna. Kawkhantï palanakajj imatäkäna uka armariotjja, caballonakatak puestonakatsa ukat carronak manqhatpachasa. Paqallquniw utjäna - pachpa paqallquniw Jurgenan urupan fiestapar arkapxatayna. Wiñay pacha nayras ukhamäkaspas ukhamänwa. Ajanunakapajj jukʼamp jachʼaruw tukuwayjjäna, jukʼamp chʼamaruw tukuwayjjäna, janiw escuelan chaleconakapajj uchatäjjänti, jan ukasti thiya suéteres ukat botas ukanakampiw isthapisipjjäna. Isinakax uka lurañatakix juk"amp askiwa.
  
  -Janiw jichha kutix mármol patxarux liwxatkätati, primo -sasawa Jurgen-ax jisk"achas laq"a pampar uñacht"ayäna.
  
  -¡Hulbert jilata! Pablojj wal jachäna.
  
  "Qhiptʼat amigomax ikiñaparuw chintʼatäski. Chiqans janiw jupar mordaza lurañax wakiskänti..." sasaw mä thuqhurix säna. Yaqhepasti wali kusiskañäkaspas ukhamänwa.
  
  Ukat yuqall wawanakax jupar jakʼachasipkäna ukhaxa, Pablox mä carroruw jaltawayxäna. Jupanakat maynïrejj tobillopat katthapiñ munäna, ukampis Pablojj tiempoparuw kayup liwjjatäna ukat uka waynan amparanakaparuw ucharakïna. Ukanx mä ch"axwañaw ist"asïna.
  
  "¡Jupajj jupanakar pʼakintäna! ¡Mä absoluto yuqall wawa!"
  
  "Amukiña! Chika pachatx aka jisk"a laq"ux jan jumankxatapat arrepentisiniwa", sasaw Jurgen jupax arsuwiyi.
  
  Walja yuqall wawanakaw carro qhipäxan sarnaqapxäna. Nayra kʼuchupatjja, Pablojj mayniruw auto apnaqerin asientopat katthapiskir uñjäna, uka asientoruw makatañ amtäna. Jupax cuchillo de pluma ukan lliphipitap amuyasïna.
  
  Mä akatjamat awkipan barcopan chhaqhatapat walja uñacht"äwinakat maynïr amtayasïna: awkipax taqi tuqit uñisirinakamp muyuntatänwa, jupanakax barcor mantañ yant"apxäna. Jupa pachpaw akham säna: "Aka carritojj jupan barcopawa" sasa.
  
  Janiw jupanakarux barcor mantañapatak jaytkäti.
  
  Jupax uñch"ukisïnwa, jan ch"amampiw kuntix mä armarjam apnaqañapatak thaqhaskäna, ukampis amparapanxa, carbón muytasin ch"iqintatäki uka carbón qhipharkir yänakakiw utjäna. Uka chʼakhanakajj wali jiskʼakïnwa, janïr kuna jan walinaksa lurkasajj pusi tunka jan ukajj phesqa tunka jaqontañapänwa. Amparap pʼakjatapatjja, Pablon ventajapajj carron alturapakiw utjäna, ukatwa kawkïr atacañ munirirus ajanupar chʼankhachañatakejj mä suma nivelar puriyäna.
  
  Yaqha waynaw carron qhepäjjapar jamasat sarañ yantʼäna, ukampis Pablojj katjatätap amuyasïna. Choferan asiento jakʼankir jaqejja, mä jukʼa tiempo distraccionat aprovechasisaw saytʼasïna, Pablon qhepäjjat jaltañatakiw wakichtʼasïna. Pablojj jankʼakiw termopan tapap jistʼaräna ukat uka juntʼu café waynan ajanupar chʼalljjtäna. Uka manq"ax janiw kunjamtï mä hora nayrax ikiñ utapan estufa patxar phaykäna ukhamäkänti, ukampis wali junt"üxänwa, ukat uka waynax amparanakap ajanupar ch"allt"asïna, kunjamtï q"añuchatäkaspas ukhama. Pablox jupar chhuxriñchjasaw carrot jaquqanïna. Uka waynaxa mä jach"a jach"a tukusaw qhipäxaru jaquntatäna.
  
  "Maldita, ¿kunsa suyasipkta? ¡Taqini, jupar katuntapxam!" Jurgenax jach"at arsüna.
  
  Pablox wasitatwa uka pluma cuchillon kʼajkir uñjäna. Jupax muyuntäna, amparanakap thayar jach"ar aptäna, jan axsaratap uñacht"ayañ munäna, ukampis q"añut lurat establonakanx taqiniw ukax k"arinakätap yatipxäna.
  
  Tunka amparanakaw tunka chiqanakan carrito katjapxäna. Pablox kayup chʼiqa ukat kupi tuqir chʼalltʼäna, ukampis mä qhawqha segundonakatxa taqi tuqitwa muyuntapxäna. Uka thuqhurinakat maynïrejj chʼeqa amparapat katthapïna, ukat Pablojj qhespiyasiñ yantʼasajj maynin amparapampiw ajanupar chʼalljjtayäna. Mä crujiente ukat mä explosión de dolor ukaw utjäna kunatix nayrapax p"akjataw uñjasïna.
  
  Mä juk"a pachatakix mä wila qhanakiw uñjäna. Jupajj sartasjjänwa, Jurgen primopat walja kilometronakwa faltasïna.
  
  "¡Jupat katthapisim, Kron!"
  
  Pablox qhipäxat katjapxirïtap amuyasïna. Jupajj jupanakan amparapat mistuñ yantʼäna, ukampis inamayakïkänti. Mä qhawqha segundonakatjja, amparanakap qhepäjjat tʼijtʼayapjjäna, ajanupas pechopas primopan khuyapayasiñaparuw jaytapjjäna. Jupar katuntirinakat maynïrejj hierrot lurat mä kattʼataw kunkapar katjjarutäna, ukatwa Pablojj Jurgen chachar cheqak uñchʼukiñapatak waytʼäna.
  
  -Janiwa juk"ampi t"ijtxtati, ¿janich ukhamäki?
  
  Jurgen chachajj wali amuyumpiw pesatap chʼeqa kayupar mayjtʼayäna, ukatsti amparap qheparuw aytäna. Uka jawqʼjajj Pablon purakaparuw purïna. Ukat thayajj mä llanta pʼakjatäkaspas ukhamaw cuerpopat mistuski sasaw amuyasïna.
  
  -Taqi munkta, Jurgen -sasawa Paul-ax samañap katjañ atipjäna, ukatw chhuxriñchjasïna. -Ukax janiw ina ch"usat khuchhi jaqïñamat jark"kätamti.
  
  Yaqha ch"axwawi, aka kutix ajanuparux, cejap päruw khuchhuqatayna. Primopaw amparat luqxatäna ukat usuchjat nudillonakaparuw masaj lurarakïna.
  
  -Uñjapxtati? Sapa maynitakix jumar uñtasit paqallquw utji, mayniw jark"itu ukat jumax nayat sipan juk"amp jan walinak lurasktaxa", sasaw Pablox arsuwiyi.
  
  Jurgen jilatajj jankʼakiw nayrar sartäna ukat primopan ñikʼutap wali chʼamampiw katthapïna, ukatwa Pablojj ñikʼutap apsuñapatak amuyäna.
  
  -Jumax Edward jilataruw jiwaytaxa, jumax mä warmin wawapawa.
  
  "Jupar yanaptʼañakiw nayajj lurayäta. Jumanakatxa janiw ukham sañjamäkiti" sasa.
  
  "Ukhamajj primo, ¿Akatjamat Trituradoranakampi mä jukʼa familiaranïtam sasin saskta? Nayax taqi ukanak jaytawayta sasaw amuyayäta. ¿Janit ukham jiskʼa judio qʼañu warmir siskta?
  
  -Janiw juparux ukham sutichañamäkiti -sasa.
  
  Jurgen jilatajj jukʼamp jakʼachasïna, Pablojj ajanupan samañap amuyañkama. Nayranakapajj Pabloruw uñchʼukiskäna, arunakapampejj niyaw tʼaqhesiñapäna.
  
  "Samartʼam, janiw jaya tiempo qʼañu warmïkaniti. Jichhax jupax mä respetatäki uka señoraruw tukuwayxi. Jutïr baronesa von Schroeder sat kullakaruw uñtʼayäna.
  
  Ukajj cheqätapwa Pablojj jankʼak yatïna, janiw primopan sapüru chʼajjwañapak yatïna. Mä jach"a usuw purakapan sartasïna, ukat jan formani, jan ch"amani arnaqasiñaw utjäna. Jurgen jilatajj wali jachʼat larusitayna, nayranakapajj wali jachʼatänwa. Qhiparusti Pablon ñik"utap antutxäna ukat Pablon p"iqipax pechopar jaquntatäxänwa.
  
  -Walikiwa, ukhamaxa, waynanaka, kuntix jupax wakiski uk churañäni -sasa.
  
  Uka horasanjja, Pablojj kunjamtï lurirjamäkäna ukhamarjamaw pʼeqep qhepar jaqontäna. Qhipäxankir waynax Jurgen chachan punchunakapat katxaruñap jaytawayi, janiw pächasiñakiti, atipt"añax jupanakankiwa sasaw amuyasïna. Pablon pʼeqe pʼeqepajj uka bandidorojj ajanuparuw chʼalljjtäna, ukat qonqortʼasisaw Pablorojj antutäna. Mayninakax Pabloruw jankʼak puripxäna, ukampis taqiniw mä pelot pampar puripxäna.
  
  Pablox amparanakap luqxatäna, juykhunakar jawqʼjasaw jawqʼjäna. Uka ch"axwañ taypinxa, amparanakap manqhan mä ch"amaw jikxatasïna ukat katjäna. Jupax kayunakap sayt"añ yant"äna, ukat niyaw atipt"äna, kunapachatix Jurgen jupax uñjäna ukat primoparux pulmón ukamp jawq"jäna. Pablox amuytʼasisaw ajanupar chʼuqtʼasïna, jichhak apthapkäna uka yäx amparapamp katxaruskatap janiw yatkänti.
  
  Mä axsarkañ arnaqasiñaw utjäna, ukatsti amukt"añaw utjäna.
  
  Pablox carro thiyaruw jaquqanïna. Primopax qunqurt"ataw pampan liwxataskäna. Mä cuchillo de pluma sat lawat lurat amparapajj chʼeqa nayrapan chʼiwipat mistunïna. Uka waynax suertenitaynawa: amigonakapax juk"amp lurañ amtapxaspa ukhax Jurgen jiwataw uñjasispa.
  
  "¡Ukax maysaruw apanukupxam! ¡Apasim!" sasaw jach"at arsüna.
  
  Mayninakax jupar uñch"ukipxäna, jan ch"amanïsa. Jupanakajj janiw jukʼamp ukan utjañ munapkänti. Jupanakatakix janiw mä anattʼäwikïxänti.
  
  -¡Ukham usuyañawa! ¡Yanapt'apxita, alaxpacha layku!
  
  Qhiparusti, mä thuqhurix kayut sayt"asisin Jurgen ukar jak"achasiñ atipxatayna.
  
  -Jan luramti -sasawa Pabloxa wali mulljata säna. "Hospitalar irpapxam ukat apsupxañapatakiw mayipxam" sasa.
  
  Mayni waynasti Pabloruw uñtäna, ajanupax janiw kuns uñachtʼaykänti. Niya janis ukankaspa jan ukax luratanakapat janis apnaqkaspa ukhamänwa. Jurgen ukar jak"achasisinx cuchillo de pluma ukan amparapampiw amparapamp luqxatäna. Ukampis chhuxriñchjaskäna ukhaxa, Jurgen chachax mä akatjamat yaqha tuqir liwxatäna, ukat cuchillo de pluma ukan cuchillopax nayranakap jila partep phustʼäna.
  
  Jurgen chachajj mä akatjamat saytʼasïna ukat kawkhantï mä jukʼa nayrajj cuchillo de plumajj utjkäna ukaruw amparap aytäna.
  
  -Janiw uñjkiristti -sasa. ¿Kunatsa jan uñjkiristxa?
  
  Ukatxa janiw amuytʼasxänti.
  
  Cuchillo de pluma apsuwaykäna uka waynax ch"usaw uñch"ukis sayt"atäskäna, kunawsatix jutïr barón chachan ch"iqa nayrapäkäna uka rosa masax cuchillat uraqiruw liwxatasïna.
  
  "¡Hospitalar irpañamawa!" -sasawa Pabloxa jachäna.
  
  Mayni pandillanakax jukʼat jukʼatwa saytʼasipxäna, kunatï pʼiqtʼiripar paskäna ukxa janiw sum amuyapkänti. Jupanakax establonakaruw sarapxäna, mä sanu, t"unjañ atipt"äwi atipt"añataki; jan ukasti, jan amuytʼañjamäki ukanakaw pasäna.
  
  Jupanakat päniw Jurgen jilatarojj amparanakapat kayunakapat katjjarusajj punkukama irpjjapjjäna. Mayninakax jupanakamp chikt"asipxäna. Janiw maynis mä arsa arskänti.
  
  Cuchillo de pluma aptʼat waynakiw kawkhantï jikjjataskäna uka cheqan qheparäna, Pablor jisktʼasisaw uñchʼukïna.
  
  "Ukhamajj jan ajjsarirïsta ukhajja, nayrar sartam" sasaw Pablojj alajjpachar mayisïna, janiw uk lurkänti.
  
  Uka waynaxa amparap jist"aratayna, cuchillo pluma uraqiru jaquntatayna, ukatxa t"ijt"asa caller mistuwayxatayna. Pablox jupar sarxatap uñjäna; ukatsti, sapakiw qhiparuxa, jachañ qalltäna.
  
  
  18. 18. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  -Janiw nayax ukham lurañ amtkti -sasa.
  
  -Jumax phuchajätawa, kuntix nayax sisktxa uk luräta -sasa.
  
  "Janiw nayajj alasisma jan ukajj aljañjamäkti" sasa.
  
  -Akax jakäwimanx wali jach"a askiw -sasa.
  
  -Jakäwimanxa, jumax sañ muntawa.
  
  "Jumaw baronesa ukar tukusma."
  
  "Janiw jupar uñtʼktati, tata. Jupax khuchhi, qhuru, jach"a jach"a tukuri..." sasa.
  
  "Nayrïr kuti uñtʼasipkayäta ukhajj mamamajj niya ukhamarakiw qhanañchtʼitäna."
  
  "Juparux aka tuqit jithiqtapxam. Jupajj janipuniw..." sasa.
  
  "¿Jumatakix wali askïñ munasmati? ¿Kusisiñamatak chʼamachasiwayta?"
  
  "... phuchaparux uñisir chachampiw jaqichasiñatak wayt"äna. Ukat mä jan judío jaqejja, ukat sipansa jukʼampiwa" sasa.
  
  "¿Jumajj jukʼamp suma jaqer munasmati? Mä manq"at awtjata limosnero, ¿kunjamakis collier amigomax? Jupax janiw judío ukhamäkiti, Alicia -sasa.
  
  -Al menos jupax suma jaqiwa -sasa.
  
  -Ukax kuntix jumax amuykta ukawa -sasa.
  
  -Nayaxa jupatakixa kunsa sañ munta -sasa.
  
  "Jupatakix kimsa waranqa marka chiqpachapuniw sañ munta."
  
  "Kuna?"
  
  "Amigamax visittʼir jutäna uka uruxa, lavaboruw mä pila billetenak jaytawayta. Kimsa waranqa markaw jan walt"awinakapata, mä condicionampiw janipuniw mayamps akan uñstkaniti" sasa.
  
  Alicia kullakajj janiw kuns arskänti.
  
  "Nayax yatxa, wawaja. Nayajj yattwa chʼamajja..." sasa.
  
  "Jumax k'arisiñawa".
  
  "Alice, mamaman sepulturapanwa juramento lurta, collier amigomax lavabo ukan qullqi apsutayna. Jumax yatisktawa, janiw nayax ukham kunat sawkasirïkti" sasa.
  
  "NAYA..."
  
  "Jaqinakax sapa kutiw aynachtʼayapxätam, Alicia. Aka chiqar jutam jamp"att"apxita
  
  ..." sasa.
  
  -¡Jan llamkt'apxitati!
  
  "Jumanakax aka tuqitwa pasapxäta. Ukat kunjamtï mamamax nayar munasiñ tukuykäna ukhamarjamaw Barón von Schroeder sat chachan wawapar munasiñ yatiqarakïta" sasa.
  
  -¡Nayaxa uñissmawa!
  
  -¡Alicia! ¡Alicia, kutt"anim!
  
  Pä uru qhipatwa utat mistuwayxäna, alwax wali ch"ama qhananwa, mä chhijchhi thaya taypinwa, uka thayax nayratpach callenakaruw ch"uqimp ch"uñuntatäna.
  
  Mä jachʼa maleta isimp phoqantatänwa ukat taqe qollqe apthapiñ puedkäna ukanak aptʼasirakïna. Janiw sinti jachʼäkänti, ukampis mä qhawqha phajjsinakaw mä suma trabajo jikjjatañapkamajj wakisispäna. Prescott markar kutt"añ amtapax jan amuyt"kaya, wawar uñtasita, uka pachan amuyt"ata, kunawsatix mä compartimiento de primera clase ukan sarañax normal ukhamaw uñjasi ukat langostas ukanakamp manq"antañax walikïkaspas ukhamaw amuyasïna, ukax nayra pachanïnwa. Jichhajj yaqha Alicia jaqëkaspas ukhamwa amuyasïna, jupajj jupa pachpaw thakip lurañapäna.
  
  Ukat mä medallón aptʼasirakïnwa, ukajj mamapankänwa. Ukanjja, Alicia sat warmin fotopa ukat Manfred sat chachan fotopampiw utjäna. Mamapax jiwañ urukamaw kunkapar uchasïna.
  
  Janïr sarkasajja, Aliciajj jilapan punkupan mä jukʼa samartʼäna. Punku perillapar amparapampiw uchasïna ukampis janiw jistʼarkänti. Manfred chachan muruqʼu, jan juchani ajanupar uñjasajj amtäwip jan chʼamanïñapatakiw ajjsarasïna. Munañapajj niyaw suykäna ukat sipansa jukʼamp chʼamanïjjäna.
  
  Jichhax taqi ukanak mayjt"ayañ pachaw purini, sasaw caller mistuñkamax amuyäna.
  
  Qʼara botas ukanakapajj chʼiyar chʼiyar kayunakan laqʼa chʼakhanakap jaytawayi, ukampis thaya thaytʼaniw ukanak sum uñjäna, ukat pasañkamaw jariqäna.
  
  
  19. 19. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Jupar atacapkäna uka urojja, Paul ukat Hulbert jilatanakajj mä hora qheptʼataw nayrïr wawar puripjjäna. Klaus Graf jilatajj coleratatwa janqʼo tukuwayjjäna. Kunawsatix Pablon jawq"jat ajanupar uñjasax sarnaqäwip ist"äna - Halbert-an sapa kuti p"iqip ch"allxtatapamp chiqanchatawa, juparux Paul-ax ikiñapar chint"ataw jikxatäna, ajanupanx jisk"achataw uñjasïna - utaparuw khithäna.
  
  Qhepürojj alwajja, Pablojj establonakan conde sat chachar jikjjatasajj wal muspharäna, uka cheqarojj janiw uka uru tukuyarojj visittʼirïkänti. Jichhak kunanakatï paskäna ukanakat wali muspharata, janiw uka collier ukan muspharkañ uñnaqap amuyaskänti.
  
  "Aski urukipanaya, Herr Conde. ¿Kunsa akan luraskta? sasaw wali amuyumpi jiskt"äna.
  
  "Walikiwa, jan jukʼamp jan waltʼäwinakax utjañapatakiw chʼamachasiñ munta. ¿Pablo, uka waynanakajj janiw kuttʼanipkaniti sasin sissmati?"
  
  Waynaxa mä juk"a pächasïna janïra jayskasa.
  
  "Janiwa, tata. Janiw atkti."
  
  -Ukhamaw nayajj amuyayäta -sasa.
  
  Klaus chachajj abrigop uñakiptʼasaw mä qhawqha arrugas qʼañut lurat billetenak apsuwayjjäna. Juchañchataw Pablor katuyäna.
  
  Pablox jupanakar apxaruyäna, amuyunakapan jakthapisa.
  
  "Phaxsi sueldopat mä chiqa, jichhürunakansa ukhamaraki. Tata, ¿janit irnaqäwit jaqunukusista?"
  
  "Qharürux kunatix paskatayna uka tuqitw lup"iskayäta... janiw kuna jan walt"awinaks munkti, ¿amuyasmati?"
  
  -Chiqpachansa, tata -sasa.
  
  Klaus jilatajj akham sänwa: "Janiw muspharapkasmati" sasaw Klaus chachajj säna, jupajj nayranakap manqhanjja manqhankir bolsanakaw utjäna, janiw pächasiñasäkiti, uka arumajj uka waynar jaqunukuñapa jan ukajj jan irnaqtʼayañapa uk amtañatakiw chʼamachasïna.
  
  Pablojj jupar uñkatasaw amparapan utjkäna uka billetenakajj kawkïr manqha manqharus jaqontäna uk qhanañchtʼañapa sasaw jisktʼasïna. Jupax janiw uk amtkänti, kunatix collier ukax nayratpach jan walt"äwip yatïna. Jan ukasti, ironía sat yatichäwiruw ajllïna, uka arunakajj jukʼampiw qollqepar tukuwayjjäna.
  
  "Akax payïr kutiw aljantasta, Herr Graf. Traicionajj payïr kutiw jan sinti llakisiñapäkiti" sasa.
  
  
  20. 20. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  "¡Janiw nayarojj ukham lurapkasmati!"
  
  Baronax jachaqt"asisaw qulla quranakat mä juk"a umt"äna. Jupajj wali kusisitaw jikjjatasïna, ukat jukʼamp jan walijja, janiw yaqha ukham tukuñ yantʼkänti. Nayrïr kutiw Jurgen chachan jan jaqichasisax judionakan qullqipar amparapar puriñapatak mä oportunidad uñjäna.
  
  -Munat Tannenbaum, janiw kunjams kuns luraskta ukx amuykti.
  
  "Ukhampuni!"
  
  "Janiw noviax utjkiti, ¿janich ukhamäki?"
  
  Tannenbaum chachajj jan munkasaw akham säna: "Walikiwa, janiw ukhamäkiti" sasa.
  
  "Ukhamajj janiw casarasïwijj utjkaspati. Ukat niyakixay novia jan utjatapaxa" sasaw kunka qʼumachasax säna, "juman lurañamawa, ukatwa gastonak sum uñjañax walikïskiwa.
  
  Tannenbaum jilatajj sillupanwa jan sum sarnaqäna, mä jaysäwi thaqhasa. Jupax juk"amp té ukat chikat azúcar phukhumpiw warantasïna.
  
  "Ukham uñjassmawa" sasaw Baronax mä ceja arco arsüna. Joseyajj jupar uñisiñajj jukʼat jukʼatwa mä muspharkañ muspharkañar tukuwayjjäna, kunattejj chʼamapajj mayjtʼasjjänwa.
  
  -Walikiwa, taqi kunat sipansa, nayax uka azúcar qullqi churawaytwa.
  
  Baronax mä ñik"ut ch"allxtasaw jaysäna.
  
  -Janiw jan wali arunakampi sarnaqañamäkiti -sasa.
  
  "¿Nayarux mä idiota sasin amuyta, barón? Uka qullqimpiw mä fabrica de goma uñstayañama sasaw sista, kunjamtï phisqa mara nayrax chhaqhawaykta ukhama. Nayax jumarux iyawsayätwa ukat kuna jach"a qullqitix jumax jiskt"kista ukx pasawaytwa. Ukat ¿kunsa pä mara qhepat jikjjatta? Janiw mä fabricak jan lurapktati, jan ukasti qullqix mä cartera de acciones ukar tukuyäna, ukaruw jumakiw mantasma".
  
  -Akanakax seguro suministros ukanakawa, Tannenbaum.
  
  "Ukhamäspawa. Ukampis janiw jupanakan uñjiriparux atiniskti. Janiw nayrïr kutikïkaspati, familiaman jutïripat mä atipjañatak apuestasma" sasa.
  
  Barón Otto von Schroeder chachajja, ajanupanjja, colerasiñaw utjäna, janiw jupa pachpas ukham amuyañjamäkänti. Jichhakiw qollqet anatañan calenturapar kuttʼjjäna, ukat Tannenbaum chachan qollqepamp qollqechkäna uka carpeta qarwa uñkatasaw walja arumanakajj uñchʼukisïna. Sapa mayniw mä cláusula de liquidez instantánea ukanipxatayna, ukax sañ muniw mä horat mä juk"a pachatx mä paquete de billetes ukar tukuyapxaspäna, firmapampikiw ukat mä jach"a multampiw tukuyapxaspäna. Jupax janiw sallqjañ yant"känti: kunatsa uka yäx uñstawayi uk yatïna. Jupajj kuna jan walinakansa uñjasiskäna uk sum yatïna. Jupax janïr ikiñkamax juk"amp juk"amp umañ qalltäna, ukatx pasïr semanax qullqit anatt"añ mesaruw kutt"awayxäna.
  
  Janiw Múnich markan mä casino ukankiti; jupax janiw ukham llamp"u chuymanïkänti. Jupax jikxatkän uka jisk"a isimp isthapt"asisaw Altstadt markan mä establecimiento ukar visitt"äna. Mä bodega ukanx pampanx aserrín ukat prostitutas ukanakax juk"amp pintatanakaw utji, Alte Pinakothek ukan jikxatasma ukat sipansa. Jupax mä vaso Korn mayitayna ukat mä mesaruw qunt"asïna, kawkhantix qalltañ tarifax pä markakiw utjäna. Bolsillopanjja phesqa patak qollqew utjäna, jukʼamp qollqe gastañatakejj jukʼamp qollqew utjäna.
  
  Ukat jukʼamp jan waliw pasäna: jupaw atipjäna.
  
  Uka qʼañut lurat tarjetanakajj luna de miel ukan jichhak casarasirinakar uñtataw chʼamaktʼayaskäna, utan lurat umañamp machantatäsa ukat nayranakapar chhuxriñchjat chhullunkhayasa, uka sotano ukan thayapan warktʼat jan wali qʼaphimpsa, atipjäna. Janiw sinti jach"äkiti, ukakipkarakiw jupax aka chiqat jan cuchillomp tripapan mistuñapataki. Ukampis atipjawayiwa, jichhajj jukʼamp jukʼampiw anattʼañ munjjäna. -Qullqi tuqit amuyt"awijaru atinisiñakiw wakisispa sasaw axsarasta, Tannenbaum.
  
  Industrialistax pächasisaw chhuxriñchjasïna.
  
  "Jan qollqeni ukat jan casarasïwimpiw qheparañaj uñjta. Uka carta de crédito firmatamajj nayatak kuttʼayaskäyätwa, Barón" sasa.
  
  Schroeder jupax manq"antataynawa. Jupajj janiw khitirus oficinapan cajónat carpeta apsuñapatak jaytkänti. Ukat janiw dividendonak jukʼat jukʼat manunakapar phoqañapatak yanaptʼkänti.
  
  Janiwa.
  
  Uka carpeta - kunjamtix jupax amparamp luqxatkän ukhamarjama, kuntix qullqimp luraspa uk amuyt"asa- ukakipkarakiw jaya arumanakax juparux jark"aqäna.
  
  "Kunjamtï nayrajj sisktxa, janiw jan wali arunakampi sarnaqañax wakiskiti. Familianakasa taypin mä jaqichasïw utjañap arsuwayta, ukat akax jumatakix wali askiwa. Mä novia apanipxita ukat wawajax jupar suyt"ani.
  
  Jürgen chachajj kimsa uruw mamapamp jan parlkänti.
  
  Kunapachatï mä semana nayrajj Barón chachajj wawapar hospitalar sarkäna ukhajja, uka waynan wali yaqhachasir sarnaqäwip istʼäna. Jupax kunatix luraskäna ukampiw chuym usuchjasïna - kunapachatix Edward jupax wali jan wali ch"akhanak ch"uqt"at kutt"ankäna ukat sipans juk"ampiw chuym ch"allxtatäna, Jurgen jupax llamp"u chuymampiw amuyt"äna - ukampis janiw policía ukar uka juchanchawimp chikancht"asiñ munkänti.
  
  "Janiw armañasäkiti, yuqall wawanakaw cuchillo de pluma apanipxatayna" sasaw barón chachax uka tuqit chiqapar uñjasax säna.
  
  Ukampis Jürgen chachajj awkipan kʼarisitap yatïna, ukat jukʼamp wakiskir razona imantaskäna. Brunnhilde jilatampiw parltʼañ yantʼäna, ukampis jupajj walja kutiw mayjtʼäna, ukhamatwa cheqa yatichäwinak mä jukʼa yatiyapjje sasaw suytʼäna. Jürgen chachajj coleratajj amukiw jistʼantäna, ukajj mamaparuw llampʼuchaspa sasaw amuyäna.
  
  Brunnhilde kullakajj tʼaqhesïnwa, ukampis janiw aynachtʼkänti.
  
  Jan ukasti, wawapar sum uñjasaw contra ataque luräna, jan tukuskir regalonaka, muxsa achunaka ukat wali munat manqʼanak apanitayna. Mä etaparuw purintäna, Jurgen ukham jan wali, jan wali sarnaqir ukat jupa pachpatak chʼamachasir jaqes utat mistuñ yantʼkasajj asfixia ukhamaw jikjjatasïna.
  
  Ukhama, kunapachatix Kron jupax Jurgen markar jutäna mä sapürunjam amuyt"awipampi - jupax mä política tantachäwir jutañapawa - Jurgen jupax sapürut sipans mayj jaysatayna.
  
  "Jutam" sasaw abrigop katthapisin säna.
  
  Krohn jupax walja maranakaw Jurgen jupar política ukar mantañapatak ch"amanchawayi, ukat kunayman partidos nacionalistas ukanakankirïnwa, jupax amigopan amtapat wal kusisïna.
  
  "Amuyunakam apsuñ yanaptʼätam sasaw yatta" sasaw säna, kunatï mä semana nayrajj establonakan paskäna ukat paqallqojj mä atipjatäpkäna uka toqet wali phenqʼasisaw säna.
  
  Jürgen jupax janiw jach"a suyt"äwinakanïkänti. Jupax wali sedantes qullanak umaskäna, usuchjasitapat usuchjasitapata, ukat carrito ukar marka taypir sarapkäna ukhax axsarasaw uka jach"a vendaje llamkt"äna, uka jach"a vendaje ukax juk"amp walja urunak uchasiñapänwa.
  
  Ukat ukatsti mä insignia jakäwip tukuyañataki, taqi ukax uka pisinkir khuchhi Pablot layku, sasaw amuyäna, jan iyawsañjam jupa pachpat sinti khuyapt"ayasa.
  
  Ukat jukʼampejj primopajj jiskʼa thayaruw chhaqtjjäna. Pä amigonakapaw establonak uñchʼukiñar sarapxäna, ukat janiw ukan irnaqxänti. Jurgen chachajja, mä jukʼa tiemponjja, janiw kunas Pablor thaqhañajj utjkaniti sasaw amuyäna, ukat ukajj manqhaparuw ninamp nakhantäna.
  
  Jupa pachpa uñisiñapampi ukat khuyapt"ayasiñapampi chhaqhata, barón yuqapax juk"akiw kuntix Kron jupax Hofbrauhaus ukar sarañ thakin siskän uk ist"äna.
  
  "Jupax wali suma arstʼiriwa. Jach"a jaqi. Uñjätawa, Jürgen -sasa.
  
  Ukat uka jachʼa cheqanakar jan yäqasa, kimsa patak jila maranak nayrajj Baviera markan reyinakapatak lurat nayra cerveza fabrica, ni pirqanakan fresconakapas janiw yäqkänti. Jupax jach"a sala ukan mä bancon Kron jak"an qunt"asisinx wali amukiw cervezap umatayna.
  
  Kunapachatï Krohn chachajj wali kusisit parlkäna uka arstʼirejj escenarior jutäna ukhajja, Jürgen chachajj amigopajj loqtatäkaspas ukhamwa amuyäna. Uka jaqix mä abejax asnupar chhuxriñchjatjamaw sarnaqäna, ukat janiw kuns arsuñ munir jaqir uñtasitäkänti. Jupax taqi kunatix Jurgen jupax jisk"achkän ukanak qhant"ayäna, ñik"utapata ukhamarak bigotepat qalltasa, barato arruga traje ukar puriñkama.
  
  Phisqa minutonakatjja, Jurgen jilatajj wali musphataw uñchʼukïna. Salon tantachasipkäna uka jaqenakajja, waranq jaqenakäpjjänwa, jupanakajj amukiw saytʼasipjjäna. Lakanakax juk"akiw jaljtapxäna, jan ukasti "Suma arsu" jan ukax "Chiqpachapuniw" sasin jisk"at arsuñakiw utjäna. Jaqinakan amparanakapaw arsüna, sapa samartʼatapax wali jachʼa tʼaxllirtʼasisaw uñachtʼayasïna.
  
  Niya jan munañaparjamaw Jurgen chachajj istʼañ qalltäna. Jupax janiw arst"äwin temap amuyañ puedkänti, kunatix jupax jak"apankir akapachan periferia ukan jakasïna, jupan kusist"añanakapakiw llakisïna. Jupax jisk"a t"aqanak uñt"äna, frases fragmentos ukanakaw awkipax desayuno ukan jaquntatäna, periodico qhipäxan imantasisa. Maldición francés, británico, ruso ukanaka. Completo nonsense, taqi ukanakxa.
  
  Ukampis uka jan waltʼäwitjja, Jurgen chachajj mä sanu amuyunïñwa apsuñ qalltäna. Janiw jukʼamp amuyaskäna uka arunakatjja, jan ukasti jiskʼa jaqen arupan kunjamsa jikjjatasïna, jachʼa jachʼa tukuñ amparanakapatwa, sapa línea tukuyan chʼoqtʼat amparanakapatwa jikjjatasïna.
  
  Mä ajjsarkañ jan cheqapar uñjañaw utjawayi.
  
  Alemania markajj qhepäjjaparuw cuchillomp jawqʼjapjjäna.
  
  Judionaka ukat masones ukanakajj Versalles markanwa uka puñalajj imapjjäna.
  
  Alemania markax chhaqtxataynawa.
  
  Pisin jakañata, jan irnaqäwinïñata, alemán wawanakan q"ala kayunakapat juchañchañax judionakaruw puri, jupanakax Berlín markan gobiernorux mä jach"a jan p"iqin títere ukhamäkaspas ukhamaw apnaqapxäna.
  
  Jurgen, jupax janiw mä juk"s alemán wawanakan q"ala kayunakapat llakiskänti, jupax janiw Versalles markat mä juk"s llakiskänti - jupax janipuniw khitirus llakiskänti jan ukasti Jürgen von Schroeder jupat llakisïnwa- tunka phisqhan minutos ukjatx kayunakap sayt"asïna, mä thayampiw arst"irirux ch"allxtayäna ukat ch"allxtawinaka. Janïr arstʼäwi tukuykipanjja, kawkirutï sarkä uka jaqeruw arkta sasaw jupa pachpar säna.
  
  Tantachäw tukuyatatjja, Kron jilatajj perdón mayïna, niyaw kuttʼanjjä sasaw säna. Jurgenax amukiw jikxatasïna, amigopax qhipäxapar ch"allt"añkama. Jupax mä arst"iriruw irptanitayna, jupax wasitat pisin jakasir uñnaqt"ani ukat jan ch"ukuni uñnaqt"ani, nayranakapas mayjt"ata ukat jan iyawsiri. Ukampis baronan herederopax janiw uka qhanan uñjxänti, ukat aruntt"añatakiw nayrar sartawayxäna. Kron jupax jachaqt"asisaw akham säna:
  
  -Munat Jürgen jilata, Adolf Hitler ukar uñt"ayapxäma.
  
  
  YATIQIRINAKAX UTJAÑAPATAKIWA
  
  1923 marana
  
  
  Ukanx iniciado ukax machaq realidad machaq kamachinakampiw jikxati
  
  Akax mantat yatiqirin jamasat ampar luqtatapawa, ukhamat Masones jilatanakax maynit maynikam ukham uñt"asipxañapataki. Ukatakejj arunttʼatäpki uka jaqen índice dedopan nudillop patjjar ampar lukʼanap chʼalljjtayañawa, jupajj pachpa luräwimpiw jaysani. Uka jamasat sutipax BOOS satawa, ukax Salomonan templopan phaxsir uñtasit columnan sutipat uñt"atawa. Mä masonax yaqha jaqit pächaschixa, jupax jilata masones sasin sutinchasispa ukhaxa, uka suti qillqañapatakiw mayini. Impostores ukanakax B letrampiw qalltasipxi, chiqpach iniciados ukanakax kimsïr letrampiw qalltasipxi, ukhamat: ABOZ.
  
  
  21. 21. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Paul jilatajj akham sänwa: "Suma tarde, Frau Schmidt. "¿Kunsa nayajj jumar churasma?"
  
  Warmix jank"akiw uñch"ukisïna, alañ amtaskaspas ukham uñacht"ayañ yant"äna, ukampis chiqpachanx nayrapax ch"uqi bolsaruw uñch"ukiskäna, precio uñt"ayañ suyt"asa. Ukajj inamayakïnjja. Sapa uru precionak mayjtʼayañajj qaritäjjänwa, ukatwa Pablojj sapa alwajj pʼeqepar yatjjatañ qalltäna.
  
  "Pä kilo ch"uqi, achikt"asipxsmawa" sasaw säna, janiw qawqhas uk jiskt"añ atinakänti.
  
  Pablox uka tubérculonak balanzaruw uchañ qalltäna. Uka señoran qhipäxapanxa, mä qhawqha yuqall wawanakaw uñachtʼayat muxsa achunak uñakipasipkäna, amparanakapax chʼusa bolsillonakaparuw wali sum uchatäpxäna.
  
  "¡Ukanakax suxta tunk waranqa marka kilow aljasi!" contador qhipäxat mä qhuru aru ist"asïna.
  
  Uka warmix Herr Ziegler sat manqʼañanak aljir jaqirux jukʼakiw uñchʼukïna, ukampis wali jila qullqit ajanupax wilaruw tukuwayxäna.
  
  "Perdón señora... janiw walja ch"uñunakax utjkituti" sasaw Paulax k"arisïna, ukhamat orden jisk"achañapatak p"inqachatäñapataki. Uka alwajj qhepa patioruw saconakap apthapisin qarjasïna. "Sapa kuti aljirinakasat waljanipuniw nayrar sartasipki. ¿Mä kilok churañajj jumatak llakistamti?"
  
  Uka warmin samarañapajj wali qhanaw uñjasïna, ukatwa Pablojj jachaqtʼasitap imantañatakejj maysar kuttʼañapäna.
  
  "Jiwakipuni. Amuytʼañäni, nayajj kusistʼañajawa" sasa.
  
  Pablox mä qawqha ch"uqi bolsat apsuwayxäna, balanzax 1.000 gramos ukhar tukuñapkama. Jupax janiw qhip qhipa, juk"ampi jach"a, bolsatxa q"al apsuwaykiti, jan ukasti amparapampiw pesaje uñakipañkamax katxarutayna, ukatx kawkhantix utjkän ukaruw kutt"ayatayna, ch"uqi pasañapataki.
  
  Uka lurawix janiw warmit qhispikänti, amparapax mä juk"a khathatiw payllasax bolsap mostradorat apsuwayxäna. Niya sarjjapkäna ukhajja, Herr Ziegler jilatajj wasitatwa jawsäna.
  
  "¡Mä ratukiw!"
  
  Warmixa turkataynawa, ch"iyara ñik"uta.
  
  "Jïsa?"
  
  "Wawamax jaquntawayiwa, señora" sasaw tienda apnaqirix jisk"a yuqall wawar gorrap luqxatasin säna.
  
  Uka warmejj yuspärasaw arsüna ukat niyaw tʼijtjjäna.
  
  Herr Ziegler jupax p"iqip qhipäxar kutt"awayxäna. Jiskʼa muruqʼu vasonakapwa chiqañchäna ukat mä llampʼu telampiw guisante jarrunak pichthapiskakïna. Uka cheqajj jan kuna qʼañuni qʼomapunïnwa, kunattejj Pablojj wali qʼomaw uñjäna, ukat uka tiemponjja, janiw kunas tiendajj laqʼa apthapiñatak jaya tiempo qheparkänti.
  
  Tienda dueñojj jan uñchʼukisaw akham säna: "Uñjapjjsmawa" sasa.
  
  Pablojj uka contador manqhat mä periodico apsusaw laphinakap uñakipañ qalltäna. Uka urux janiw juk"amp aljirinakax utjkaniti, kunatix jueves uruw ukat jilpach jaqinakan payllawipax mä qawqha urunak nayraw wañt"awayi. Ukampis qhepürojj infiernoruw puriñapäna.
  
  -Nayaxa yatxa, tata -sasa.
  
  "Ukhamajj ¿kunatsa ukham tukusjjayäta?"
  
  "Ukax janiw amuyasktati, nayax mä papa churaskta ukhamaw uñtasiñapäna, tata. Jan ukhamäkaspa ukhajja, mä emblema inaki taqeniruw churapjjañajäna" sasa.
  
  "Aka ch"uqixa payllawimat apsutäni", Ziegler jupax axsarañjamaw ist"añ yant"äna.
  
  Pablojj pʼeqep chʼoqtʼasisaw liytʼañar kuttʼjjäna. Jupax nayratpachaw tienda ukan jan axsarasxänti, janiw kunapachas amenazas ukanakap arknaqkänti, jan ukasti qhuru uñnaqapax mä frente ukhamakïnwa. Paul jilatajj jachaqtʼasïnwa, mä minuto nayraw Ziegler chachajj uka waynan gorrapar mä qhawqha muxsa achunak uchaskir uñjatap amtasïna.
  
  "Janiw yatkti kuna diablos uka papelanakan wali askïtap jikxatawayta" sasaw tienda apnaqirix p"iqip ch"allxtayas säna.
  
  Kuntï Paul chachajj mä qhawqha tiempojj papelanakan jankʼak thaqkäna ukajj Herr Ziegler chachan negociop qhespiyañatakïnwa. Jan jikxatkani ukhaxa, uka tiendax pä semanat bancarrotaruw tukuni.
  
  Mä akatjamatwa Allgemeine Zeitung sat libron pä panka taypin saytʼasïna. Chuymapax salt"asïna. Ukanx chiqapuniw utjäna: mä amuyt"awix mä jisk"a pä columna qillqatan uñacht"ayatawa, niyas larusiñaw jach"a titulares ukanakan jak"apanx jan tukuskir jan walt"awinak yatiyañataki ukhamarak gobiernon t"unjatäñapataki. Inas uka particular yänak jan thaqkaspäna ukhajja, inas faltkaspänti.
  
  Ukajj loco ukhamänwa.
  
  Ukajj janiw lurañjamäkänti.
  
  Ukampis irnaqaspa ukhaxa...qamirïñäniwa.
  
  Ukajj walikïspänwa. Pablojj uk sum yatïna. Herr Ziegler ukar iyawsayañax juk"amp ch"amakïspawa. Jupjam nayra conservador prusianox janipuniw ukham amtarux iyaw sañ munkaspati, Pablon wali sallqa samkanakapansa. Pablox janiw kunjamsa uka tuqit iwxtʼaspa uk amuytʼirjamäkänti.
  
  Ukhamajj jankʼak amuytʼañaw jukʼamp askejja, sasaw lakap chʼakhusajj säna.
  
  
  22. 22. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Taqi kunas qalltawayiwa Ministro Walter Rathenau, wali uñt"at industrial judío ukar jiwayatapata. Alemania markarux 1922 ukat 1923 maranakanx jan suyt"äwiw utjayäna, kunawsatix pä generacionanakax valores ukanakap q"al chhaqtayatätap uñjapxäna, ukax mä alwaw qalltawayi, kunapachatix kimsa yatiqirinakax Rathenau-n autopar autopamp jak"achasisinx ametralladoranakamp jalluntapxäna ukat granada ukamp jaquntapxäna. Junio 24, 1922 maranjja, mä ajjsarkañ jatha phawatäna; pä tunka jila maranakatxa, phisqa tunka millón jila jaqinakaw jiwarapxäna.
  
  Uka urukamajja, aleman jaqenakajj kunjamatsa jan waliruw saraski sasaw amuyapjjäna. Ukampis markapachax mä asilo de locos ukar tukuwayxän uka urut aksarux kunjamtï nayrax utjkäna ukar kuttʼañakiw munapxäna. Rathenau jupax Ministerio de Relaciones Exteriores uksan p"iqinchiripawa. Uka jan walt"äwi pachanx Alemania markax manuninakapan amparapankänwa, ukax mä irnaqäwïnwa, ukax Presidencia de la República ukat sipans juk"amp wakiskirïnwa.
  
  Rathenau sat chachar jiwayapkäna uka urojja, yatiqirinakajj judío jaqëtap laykuw ukham lurapjjäna, jan ukajj Alemania markar Versalles markan jan waltʼäwipar saykatañatak yanaptʼañ munapjje sasaw Pablojj jisktʼasïna. Indemnización imposible ukax markax payllañapawa - 1984 mara nayra! - markachirinakarux pisinkañar jaquntawayi, ukatx Rathenau markax qhipa bastión de sentido común ukawa.
  
  Jiwatapatjja, uka markajj manunakap pagañatakikiw qollqe imprimiñ qalltäna. ¿Uka lurapkäna ukanakajj sapa letrero imprimipkäna ukajj mayni letreronakan valoranïtap amuyapjjpachänti? Inas ukham lurapjjpachäna, ukampis ¿kunsa yaqha lurapjjaspäna?
  
  Junio phaxsin 1922 maranxa, mä markaw pä cigarro alasispa; pä patak paqallq tunk payan markaw mä dólar estadounidense ukar uñtasita. 1923 maran marzo phaxsikamax, kuna urutix Pablox jan amuyt"asisaw Frau Schmidt sat chachan bolsapar mä papa yapxatat uchatayna, ukat cigarro alañatakix phisqa waranqa qullqiw munasïna, ukat bancor sarañatakix pä tunk waranqa qullqiw munasïna ukat mä qullqit lurat qullqi apt"ataw mistuñataki.
  
  Familianakajj uka loqtasiñajj jukʼampiw jiljjattawayäna, ukatwa chʼamachasipjjäna. Sapa viernes uru, payllawi uru, warminakax fabrica punkun chachapar suyt"apxirïna. Ukatxa, mäkiw tiendanakaru ukat manq"añanak aljirinakaruw muyuntapxäna, Marienplatz uksan Viktualienmarkt uksaruw umamp phuqhantapxäna, sueldopat qhipa pfennig ukax wakiskir yänakaruw apst"asipxäna. Manqʼañanakamp phuqantataw utar kuttʼapxäna ukat semana tukuykamaw jan saytʼasiñ yantʼapxäna. Semanan yaqha urunakapajja, Alemania markanjja janiw walja negocionak luraskänti. Bolsillonakajj chʼusakïjjänwa. Ukat jueves arumaxa, BMW ukan producción ukan irpiripax mä nayra sarnaqir jaqix Isar puentenak manqhan laq"a taypin tocón ukanakap ayxatasinx juk"amp alañ ch"amanïtaynawa.
  
  Waljaniw jan aguantañjamäkänti.
  
  Khitinakatix chuymankipstatäpkäna, jan amuytʼasirïpkäna, sinti jan walinak uñjapkäna ukanakaw jukʼamp tʼaqhisipxäna. Amuyunakapax janiw taqi uka mayjt"awinak askichirjamäkänti, aka pachax nayraqatar qhipäxar saraskäna. Waljaniw jiwañar puripjjäna. Yaqhepasti pisin jakasiñapanwa chʼalljjtayasipjje.
  
  Yaqhepasti mayjtʼawayapjjewa.
  
  Pablojj mayjtʼir jaqenakat maynïrïnwa.
  
  Herr Graf sat chachan irnaqäwipat jaqunukupkäna uka qhepatjja, Pablojj mä jan wali phajjsiw jikjjatasïna. Jupax juk"akiw Jurgenan ataque ukat Alician destino uñt"ayatapat colerasiñap atipjañatakix tiemponïna, jan ukax awkipan jiwatapat jan amuyt"kayat mä juk"a amuyt"añat sipans juk"ampiw apt"asitayna. Mä kutimpiw jakañatakejj wali wakiskirïnjja, jupa pachpaw kunjamsa jikjjatasïna uk chhaqtayañapäna. Ukampis uka nina nakhantayañ usux arumanakax walpun jilxattawayi, samkanakaparux fantasmas ukanakampiw phuqhantäna. Walja kutiw jan ikiñjamäkänti, ukat walja kutiw alwax Múnich markan callinakapan usuchjat, chʼiyar botas ukamp sarnaqasax jiwañ tuqit lupʼirïna.
  
  Awisax jan irnaqäwin internado ukar kutt"asax Ludwigsbrucke markankir Isar ukar ch"usat nayrampiw uñch"ukis katjasïna. Jupax q"ixu q"ixu umaruw jaquntañ munäna, umax janchipar Danubio jawirkamaw apasxäna, ukat ukat qutar mistuñ munäna. Mä muspharkañ jach"a umawa, janiw kunapachas uñjkataynati, ukampis kawkhantix jupax nayratpach awkipax tukusiñap jikxatatayna sasaw amuyäna.
  
  Ukham jan waltʼäwinakanjja, kunatsa pirqaru jan makatañataki ukat jan saltañatakejj kunatsa jikjjatañapäna uk jikjjatañapänwa. Taykapan sapa arumaw internado ukan suyt"ir uñacht"äwipa, ukat jan jupamp jan qhispiñapatakix janiw qhispikaniti, ukax purakapan ninap mä kuti wiñayatak jist"antañapatakiw jark"äna. Yaqha tuqinakanxa, ninax pachpa ukat kunatsa uka ninax uñstawayi ukanakaw juparux jarkʼäna.
  
  Qhiparusti mä suyt"äwiw utjäna. Jiwañar puriyaskchïnsa.
  
  Mä alwajja, apayiri jaqejj Pablon kayuparuw chika thaknam jaqontäna. Uka chʼusa carrojj jupajj thaqtʼaskäna ukajj ladoparuw tʼijtjjäna. Ruedanakajj wali muytaskäna ukhajja, Pablojj qontʼasisaw uka jaqerojj sartañapatak yanaptʼañ munäna, ukampis janiw kuyntʼirjamäkänti. Jupajj thaya thaqhasajj walpun jachaqtʼasïna, nayranakapas chʼamaktʼarakïnwa. Yaqha pasajerojj jakʼachasïna. Jupax ch"iyar isimpiw isthapita, mä qara caja apt"ata.
  
  "Phurma! ¡Nayajj doctorätwa!"
  
  Mä qhawqha tiempow doctorajj uka jaqer jaktayañatak chʼamachasïna, ukampis inamayakïkänti. Qhiparusti p"iqip ch"allxtasaw sayt"asïna.
  
  "Chuyma usuchjasiña jan ukax embolia. Ukham waynäki ukar iyawsañajj chʼamakiwa" sasa.
  
  Pabloxa jiwata jaqin ajanupar uñtäna. Jupax tunka llätunkan maranïpachänwa, inas jukʼamp jiskʼächïna.
  
  Nayas ukhamarakiwa, sasaw Pablox amuyäna.
  
  "Doctor, ¿jumax janchir uñjirïtati?"
  
  -Janiwa, policiaru suyt"añasawa -sasa.
  
  Uka policianakajj purinipkäna ukhajja, Pablojj pacienciampiw kuntï paskäna uk qhanañchäna. Uka doctorajj uka yatiyäwip cheqapuniw säna.
  
  "¿Auto dueñopar kuttʼayañax jumatakix jan walïkiti?"
  
  Uka oficialajj chʼusa carretillaruw uñtäna, ukatsti wali jaya ukat wali chʼamampiw Pablor uñkatarakïna. Juparux janiw carrito comisaría ukar ayxatañ amtax gustkänti.
  
  -¿Kuna sutisa, amigo?
  
  -Paul Reiner sat jilata.
  
  -Ukat kunatsa jumar atinisiñajaxa, Paul Reiner?
  
  "Kunalaykutix tienda ukan dueñopar apaskä ukhax juk"amp askinak jikxatä, uka jan wali clavado lawanak ch"iyar qhathur aljañ yant"añat sipansa", sasaw Paulax chiqpachapuni chiqa chuymamp säna.
  
  "Walikiwa. Juparux comisaría ukar jawst"añapatakiw sapxañama. Jiwasax jak"a familiar uñt"añasawa. Kimsa horat jan jawsanipxitani ukhaxa, nayaruw jaysapxita" sasa.
  
  Uka oficialax factura jikxatatap churäna, mä manq"añanak aljir tienda ukan direccionap suma amparamp qillqt"at qillqt"äna - Isartor markat jan jaya chiqan mä callin- mä listampiw qhipa yänak jiwat waynax yaqha chiqar sarxatayna:? mä kilo café, 3 kilo ch"uñu, 1 bolsa limón, 1 lata Krunz sopa? kilogramo de sal 2 botella siwara alcohol ukampi
  
  Kunawsatix Paul jupax carretilla apt"at tienda ukar purintäna ukat jiwat waynan irnaqawip mayitayna, Herr Ziegler jupax mä jan iyawsañjam uñnaqampiw uñacht"ayäna, kunjamtï suxta phaxsi qhipat Paular uñacht"aykäna ukhama, kunapachatix waynax jupanakar t"unjatäñat qhispiyañ amtap qhanañcht"äna.
  
  -Tienda ukarux banco ukar tukuyañasawa -sasa.
  
  Tienda dueñojj qʼomachaskäna uka mermelada jarru jaqontäna, Pablojj jan aire taypin apthapkaspäna ukhajja, pamparuw tʼunjasispäna.
  
  -¿Kunatsa parlaskta? ¿Jumax machjatätati? -sasawa waynana nayra manqhana jach"a muyunaka uñkatasa säna.
  
  -Janiwa, tata -sasawa Pabloxa säna, jupax arum paqaraw sartaskäna, uka amtarux walja kutiw amuyupan t"ijtäna. Alwat cuartopat mistusaw alcaldían punkunakapan chika hora janïr jistʼaratäkipan saytʼasïna. Ukatxa, ventanat ventanaruw tʼijtäna, ukat permisonakata, impuestonakata ukat kuna condicionanakatsa yatiyawinak apthapisïna. Jupax mä thiya cartón carpeta apt"ataw kutt"anïna. "Inas loco ukhamächispa, ukampis janiw ukhamäkiti, uk yattwa. Jichhax qullqix janiw kuna valoranis utjkiti. Sapa uruw sueldonak jilxattaski ukat sapa alwaw precionak jaktʼañasa" sasa.
  
  "Jïsa, ukat amtayarakituwa: jichhür alwax naya pachpaw taqi ukanak lurañaja" sasaw tienda ukan dueñopax colerata säna. "Kunja chʼamänsa uk janiw amuytʼkasmati. ¡Ukat viernes uruw purini! Pä horatjja, tiendajj chʼamañchtʼatäniwa" sasa.
  
  "Nayax yatxa, tata. Ukat jichhürunakan taqe kunatï utjki ukanak chhaqtayañatakejj taqe chʼamampiw chʼamachasiñasa. Jichha jayp"ux mä qawqha clientes ukanakamp aruskipt"añ munta, jupanakarux irnaqäw mayjt"ayañatakiw aljañ yänak churañ munta kunatix lunes uruw irnaqañax utjañapa. Martes alwaxa inspección municipal ukxa pasapxañani, ukatxa miércoles uruxa jist"arapxañani".
  
  Ziegler chachajja, Pablojj cuerpopar jampʼattʼayañapatakiw mayïna ukat Marienplatz sat jawir qʼala jan isin sarnaqañapatakiw mayïna sasaw uñnaqäna.
  
  "Janiw ukhamäkiti. Aka tiendax paqallq tunk kimsani maraw akankxi. Jachʼa achachilajaw qalltäna, ukatsti achachilajaruw pasarakïna, jupasti awkijaruw churäna, qhepatjja jupaw nayar pasawayitu" sasa.
  
  Pablox tienda apnaqirin nayranakapan llakisiñap uñjäna. Jupajj jan istʼasirïtapata ukat loqtatätapat jaqsutäñampïskatap yatïna. Ukatwa jupax broke ukar sarañ amtäna.
  
  "Ukax wali suma sarnaqäwiwa, tata. Ukampis, llakisiñawa, pä semanatjja, kunapachatï khititï apellidopajj jan Ziegler ukhamäki ukajj acreedornakan tantachäwipan uka tienda apnaqani ukhajja, uka taqpach saräwejj jan walinakjamaw uñjasini".
  
  Tienda dueñojj juchañchasaw mä amparapamp luqtäna, Pablorojj arunakapat tuqinuqañatakejj wakichtʼatäjjänwa, ukampis kuna jan walinakansa jikjjatasïna uk amtasisajj mä sillun jaqontatäjjänwa. Manunanakapax jan walt"äw qalltawitpach walpun jilxattawayi - manunakapax walja yaqhanakat sipanx janiw chhullunkhayakïkänti. Taqi uka locuranakan askipax -yaqhip jaqinakatakix - khitinakatix hipotecas ukanipkän ukanakax tasas de interés ukanakax sapa maraw jakthapita, jupanakax jank"akiw payllañ yatipxäna, markan sallqa fluctuaciones ukanakat uñjasa. Ukampirus llakisiñawa, khitinakatix Ziegler ukham qullqit mä chikat qullqi churapkän ukanakax mä fijo qullqi churañat sipanx chhaqt"añakiw tukuyapxaspäna.
  
  "Janiw amuykti, Pablo. ¿Kunjamsa akajj negociojar qhespiyistani?"
  
  Waynaxa mä vaso uma apanitayna, ukatxa mä qillqawi uñacht"ayatayna, jupax qharüru periodicot ch"iyjatayna. Pablojj walja kutiw liytʼäna, ukatwa tintajj kawkhantï chʼiyjatäjjäna. "Akax jachʼa yatiqañ utan yatichirinakan qillqatapawa. Jupax siwa, aka pachanx jaqinakax janiw qullqir atinisipkaspati, nayra pacharuw uñch"ukiñasa. Kunapachatï qollqejj jan utjkäna uka tiemponjja. Mä intercambio lurañataki".
  
  "Ukampinsa..."
  
  "Mä juk"a, tata, mä juk"a pacha churapxita. Ukampirus llakisiñawa, janiw khitis ikiñ jak"ankir mesa jan ukax kimsa botella machjayir yaqha yänakampi turkañapakiti, ukat empeños ukanakax phuqhantatänwa. Ukhamasti, arsutanakar imantasiñasawa. dividendo ukham uñt"atawa.
  
  Tienda ukan dueñopajj akham sänwa: "Janiw amuykti" sasa, jupajj chuyma chʼalljjtayañwa qalltäna.
  
  "Acciones, Herr Ziegler, ukat juk"ampinaka. Uka tuqitx mercado de valores ukax sartasiniwa. Stocks ukanakax qullqi lantiw utjani. Ukat aljapxarakïwa" sasa.
  
  Ziegler jupax jaytawayi.
  
  Ukat phesqa arumanakajja, Pablojj janiw ikiskänti. Aljirinakar - carpinteronakaru, yeso luririnakaru, ebanistanakaru - aka viernes urux manq"añanak inakiw apthapipxañapatak amuyt"ayañax semana tukuyan irnaqañapatak mayjt"ayañax janiw kuna ch"amäkänti. Cheqas yaqhepajj wal yuspärapjjäna, Pablojj walja kutiw pañuelop loqtañapäna.
  
  Chiqpachansa mä jan waltʼäwinwa uñjasiñäni, kunapachatï uka chʼamani plomerox jachaqtʼasi, kunapachatï mä hora irnaqañapatak mä salchicha churapkta ukhaxa, sasaw amuyäna. Jilïr jan waltʼäwejj burocracia satänwa, ukampis uka toqetsa Pablojj suertenirakïnwa. Gobiernon irnaqirinakapax kuna iwxtʼanakas ukat yatichäwinaksa jupar yatiyapxäna ukanak yatxatäna, ukat uka puntonakax jinchupar uñstañapkama. Jupajj jukʼamp ajjsaräna, mä aruruw tinkuñapäna, uka arunakajj taqe suytʼäwinakaparuw tʼunjäna. Mä jiskʼa libron qellqatanakan pankanakap phoqantasajj kunanaksa lurañapa uk qhanañchtʼäna, ukat Ziegler Bank sat banco uttʼayañatakejj kuna mayiwinakatï utjkäna ukajj päruw purirakïna:
  
  1) Directorax pä tunk mayan marat jilaw alemán markachiriñapäna.
  
  2) Ayuntamiento ukan oficinanakan chikat millón alemán markan garantiapajj pagañapänwa.
  
  Nayrïrejj janiw chʼamäkänti: Herr Ziegler chachajj directoräñapänwa, ukampis oficinapan jistʼantatäñapawa sasaw Paul jilatajj nayratpach qhan amuyasïna. Payïr tuqitxa... mä mara nayrax chikat millón de marcas ukax mä suma astronómica ukhamäspawa, mä thakhi ukhamat solventes jaqinakakiw mä negocio qalltañatakix confianza ukarjam. Jichhürunakanx chikat millón markaw mä chist"äwix utjäna.
  
  "¡Janiw khitis dibujo machaqar tukuykänti!" Pablox taller muytasinx arnaqasïna, ukat carpinteronakaruw muspharayäna, jupanakax niyaw pirqanakat estanterías ch"iyjasipkäna.
  
  Funcionarios públicos ukanakax mä pä wallpa kayunak munapxaspati sasaw jiskt"asta, Paul jupax kusist"ataw amuyäna. Ukhamarusa, jupanakatakix mä jukʼa askinak jikxatapxaspäna.
  
  
  23. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Camionax jist"aratänwa ukatx qhipäxan sarnaqir jaqinakax janiw aruman thayapat jark"aqatäpkänti.
  
  Niya taqeniw amuktʼapjjäna, kunatï niyaw pasañapäkäna ukaruw chuym churapjjäna. Marrón camisanakapajj jukʼakiw thayat jarkʼaqäna, ukampis ukajj janiw kunäkänti, kunattejj niyaw thaknam sarapjjañapäna.
  
  Jurgen chachajj qontʼasisaw camionan metalat lurat pisopar chʼakhapampi thuqtʼañ qalltäna. Jupax nayrïr saräwipanx uka costumbre ukaruw apthapïna, kunawsatix masinakapax wali pächasiñampiw uñjapxäna. Sturmabteilung, jan ukax SA - Partido Nazi ukan "tormenta soldados" ukanakax - qala chuyman nayrir pallapallanakawa, jisk"a clasenkirinakawa, jupanakax juk"akiw mä t"aqa jach"at jan tartamudez liyt"apxirïna. Nayrïr reacción ukax aka elegante waynan uñstatapatx - mä barón yuqapawa, janiw juk"ampikiti!- janiw munañakiti. Ukat kunapachatï Jürgen chachajj nayrïr kuti mä camionan pampap tambor ukham apnaqkäna ukhajja, mä compañeropaw chika amparap churäna.
  
  "Baronesaruw telegrama apayanisma, ¿janich ukhamäki?"
  
  Mayninakax jan wali larusipxäna.
  
  Uka arumaxa phinq"asitaynawa. Ukampisa, jichhür arumaxa, kunapachatï pamparu jaquntañ qalltäna ukhaxa, taqiniw jankʼak arktapxäna. Qalltanx ritmo ukax juk"at juk"akiwa, tuputawa, mayj mayjawa, thuqt"awinakax wali sincronizado ukhamawa. Ukampis camionax kawkirus jakʼachasïna, uka hotelax tren central jakʼankir mä hotelänwa, ukat istʼañkamaw uka warariñax jukʼamp chʼamäxäna, uka wararitax taqiniruw adrenalinampi phuqantäna.
  
  Jurgen jilatajj jachaqtʼasïnwa. Jupanakan atinisiñapajj janiw faciläkänti, ukampis jichhajj taqeniw amparapan katjatäpjjatap amuyasïna. Kunapachatï niya mä mara nayrajja, Adolf Hitler chachan arstʼäwipar nayrïr kuti istʼkäna ukat uka partidon comité ukan secretariopajj jankʼakiw Partido Nacional Socialista Alemán de Trabajadores ukankir jaqëñapatak qellqtʼayañapatak arsüna ukhajja, Krohn chachajj wal kusisïna. Ukampis kunapachatix mä qawqha urunak qhipatx Jurgen jupax SA ukar mantañatak mayiwaykän ukhax uka ch"amanchawix llakisiñaruw tukuwayi.
  
  "¿Kuna diablos uka gorilas marrones ukanakamp chikachasïta?", jumax yatiñanïtawa;política tuqinx mä carrera ukanismawa.Ukat aka nayra ch"akhax nayramankiwa ... Jumatix wakiskir aruskipäwinak yatiyasma ukhax akax jawsäwimaruw tukuspa tarjeta.Ruhr arjjatkasajj mä nayraw aptʼasiwayta sasaw sissna" sasa.
  
  Baron yuqapax janiw jupar amuyaskänti. Jupax SA ukarux impulso ukamp mantawayi, ukampis mä juk"a lógica subconsciente ukaw kuntix lurawayki ukax utjäna. Nazis sat paramilitar alajjpachankir jan sinttʼasirïpjjatap uñjasa, mä tamamp jachʼañchasipjjatapa ukat ukajj nuwasiñat jan juchañchatäpjjatap uñjasajj walpun chuym chʼalljjtayasïna. Mä tamaw qalltatpach jan uñt'ayaskänti, ukat kawkhantix jupax jisk'achawinakamp jisk'achawinakamp uñjasiwayi, kunjamakitix "Baron Cyclops" ukat "One-Eyed Pansy".
  
  Jürgen chachajj ajjsarasaw escuelankir amigonakapar gangster ukham uñjatap jaytäna. Chiqpachansa wali qhuru jaqinakäpxänwa, ukat kuns chʼamañchtʼañ munchi ukhaxa, jankʼakiw filanakap jistʼantapxirïna. Antisas jukʼat jukʼatwa respetatäñap katoqäna, sapa kuti jan arrepentisitap uñachtʼayasa.
  
  Frenonakan arnaqatapajja, thujrunakan colerat istʼasitap chhaqtayäna. Uka camionajj mä akatjamat saytʼasïna.
  
  "¡Mistxapxam! ¡Mistxapxam!"
  
  Tormenta soldadonakax camiona qhipäxarux walpun tantachasipxäna. Ukat pä tunk ch"iyar botas ukanakaw q"uma pavimentación qalanak taypin trotear sarapxäna. Mä tormenta soldadox laq"a uma ch"allt"ataw liwxatasïna, ukat Jurgen jupax jank"akiw amparap luqtäna, jupar sartañ yanapt"añataki. Ukham amparamp lurtʼasajj puntonak katoqañap yateqäna.
  
  Jupanak uñkatasin utjkäna uka edificiojj janiw sutinïkänti, punku patjjarojj T AVERN uka aru pintatänwa, uka jakʼanjja mä wila sombrero bávaro pintatänwa. Uka chiqax walja kutiw Partido Comunista ukan mä sucursalapan tantachasiñ utar uñtat apnaqapxirïna, ukat uka pachparakiw uka tantachäwinakat maynïrix tukusiñampïskäna. Kimsa tunka jila jaqinakawa uka manqhankapxatayna, uka arst"awi ist"apxatayna. Camionan frenonakapan arnaqasitap istʼasajja, yaqhepajj pʼeqep jiljjattayapjjäna, ukampis wali jayäjjänwa. Uka tabernajj janiw qhepa punkunïkänti.
  
  Tormenta soldadonakax ordenat filaruw mantapxäna, jukʼamp chʼaxwasaw mantapxäna. Uka manq"irix wali mulljataw mostrador qhipäxan imantasïna, nayrïr jutirinakax mesanakat cerveza vasonaka ukat platonak apsusaw mostradorar jaquntapxäna, uka patxankir espejo ukat botellanakan estanterías ukanaka.
  
  "Kuns lurtä?" sasaw mä jiskʼa jaqejj jisktʼäna, jupajj tabernan dueñopäpachänwa.
  
  "Mä asamblea ilegal ukar t"unjañatakiw jutapxta", sasaw SA pelotón irpirix jan walt"ayat jachaqt"asis nayrar sartawayi.
  
  "¡Janiw jumanakan munañanïpktati!"
  
  Pelotón pʼeqtʼirejj thujrup jiltayasajj uka jaqeruw purakapar jawqʼjäna. Jupax jach"a jach"a tukusaw uraqir jaquntatäna. Uka ring pʼeqtʼirejj janïr chachanakapar kuttʼkasajj mä qhawqha jukʼampiw chʼakhanak chʼalljjtayäna.
  
  "¡Mayakïpxam!"
  
  Jürgen jupax jank"akiw nayrar sartawayi. Jupax sapa kutiw ukham luratayna, ukampirus mä amuyump qhipäxar kutt"añatakikiw yaqha jaqir ataque irpañapataki - jan ukax mä bala jan ukax mä cuchilla apsuñataki. Jichhax Alemania markanx armas de fuego ukanakax jark"atäxänwa -uka Alemania markanx aliados ukanakax kisunakap apsusipxataynawa- ukampis walja ch"axwañ veteranonakax jupanakan pistolas jan ukax armas ukanakap uñisirinakapat apsusipkakïnwa.
  
  Hombrot amparar filaruw sayt"asipxäna, tormenta soldadonakax taberna qhipäx tuqiruw sarapxäna. Chikat jiwañkama axsarasaw comunistanakax taqi kunatix amparapar purinkäna ukanak uñisiripar jaquntañ qalltapxäna. Jurgen jak"an sarnaqir jaqix mä vidrio jarrumpiw ajanuparux jawq"jatäna. Jupax liwxatasïna, ukampis qhipäxankir jaqinakaw jupar apthapipxäna, ukat maynix nayrïr filaruw jupan lantix nayrar sartawayxäna.
  
  "¡Pura wawanakan wawanakapa! ¡Fuhrer chachan ñik'utap chuchuñar sarañamawa!" -sasawa mä waynaxa ñik"uta ch"uqt"ata mä banco apthapita jach"at arsüna.
  
  Tormenta soldadonakax kimsa metros ukch"a jayankapxänwa, kuna muebles jupanakar jaquntatäki ukanakx jasakiw puripxäna, ukatwa Jurgen jupax aka pachax mä lankt"äw falsificañatak ajlliwayi. Uka jaqejj nayrar sartasaw nayraqatar saytʼasïna.
  
  Tiempoparuw purini. Banconakax cuarto taypin ch"iqintatäpxänwa, mä jach"a jach"a tukuñaw ist"asïna, ukat jichhak Jurgenan lantix utjkän uka jaqix nayrar jaquntatäxänwa, p"iqipax ch"iyjataw jikxatasïna.
  
  "Waliki?" -sasawa pelotón irpirixa jach"at arsüna. "¡Hitler ukat Alemania markataki!"
  
  "¡Hitler ukat Alemania!" mayninakax mäkiw arnaqasipxäna.
  
  Pä tamax mä kasta anatt"ir wawanakar uñtataw maynit maynikam ch"axwapxäna. Jurgen jupax mä mecánico overol ukan mä gigante ukarux esquivaw jupar jak"achasïna, qunqurinakaparuw ch"allt"asïna, pasañkama. Mecánicox liwxatasïna, ukat khitinakatix Jurgen qhipäxan sayt"atäpkän ukanakax jan khuyapt"ayasisaw jawq"jañ qalltapxäna.
  
  Jurgen chachajj nayrar sartaskakïnwa. Mä t"unjata silla patxaruw jaltawayxäna ukat mesaruw ch"allt"äna, ukat lentes apt"at jilïr jaqin thixniparuw ch"allt"äna. Jupax pamparuw jaquntatäna, jupamp chikaw mesa ayxatäna. Amparapanx mä qawqha garabato papelanakaw utjaskakïna, ukatwa barón yuqapax akham amuyt"äna, akax arst"irïpachänwa, jupanakax arst"añatakiw jutapxatayna. Jupajj janiw kuns lurkänti. Janiw uka jilïr jaqin sutipsa yatkänti.
  
  Jurgen jupax chiqak jupar jak"achasïna, chiqpach amtapar puriñkamax pä kayumpiw takt"añ yant"äna.
  
  Mä waynax qʼara gorrampi isthaptʼataw pä tormenta soldadonakampix mä banco apnaqasa nuwasïna. Nayrïr chachajj jupar flanqueañ yantʼäna, ukampis waynajj bancoruw jupar uñtat liwjjatäna ukat kunkapar jawqʼjasaw jaqontäna. Yaqha chachax uka jaqir muspharayañ yant"asax bastonap liwxatäna, ukampis comunista waynax jaltxataynawa ukat tormenta soldadorux riñonpan codo ukamp ch"allt"añ atipjatayna. Ukat pä kuti liwxatasinxa, llakit liwxataskäna ukhaxa, uka jaqix banco qhipäxaparuw pʼakjäna.
  
  Ukhamaw akax nuwasiñ yati, sasaw barón yuqapax amuyäna.
  
  Normalmente jupax wali qhuru uñisirinakaparux yaqha jaqimp apasiñatakiw jaytaspäna, ukampis kunas aka jisk"a, ch"amakt"at nayrani waynax Jurgen-arux chuym ust"ayäna.
  
  Jupax Jurgen-arux jan axsarasaw uñch"ukisïna.
  
  "Ukat jutam, nazi prostituta. ¿Mä clavo pʼakjañ ajjsarañati?
  
  Jurgen chachajj mä samsuñwa chuym chʼalljjtayasïna, ukampis wali kʼari chuymanïnwa, janiw uka jiskʼachasiñajj jupar jan waltʼaykänti. Jupax contraatac luratayna.
  
  "Janiw muspharkti jumax wila masinakar ukham uñt"atamata, jumax jisk"a jisk"a jaqi. Uka Karl Marx barbax mamaman asnupar uñtasitapuniwa" sasa.
  
  Uka waynan ajanupax colerat qhant"äna ukat bancon qhipharkir yänakap apthapisinx Jurgen-aruw jank"ak jaltäna.
  
  Jurgen jupax ataque ukarux ladoparuw sayt"asïna ukat ataque ukaruw suyt"äna. Kunjamtï uka jaqix jupar chhuxriñchjaskäna ukhaxa, Jürgen chachax maysaruw sarxäna ukat comunistax pamparuw jaquqanïna, gorrap chhaqhayasa. Jurgen jupax kimsa kutiw maynit maynikam ch"allt"awayi, qhipäxapanx club ukampiw jawq"jatayna - janiw sinti ch"amanïkänti, jan ukasti samañap chhaqhayañatakiw wakisi, ukampis ukham lurasax qunqurinakaruw puriyatayna. Uka waynax jaltxañ yant"äna, ukax Jurgen jupax munänwa. Kupi kayup qhipäxar aptasinxa wali chʼamampiw kayump taktʼäna. Botan kayupax uka jaqirux purakaparuw ch"allt"äna, ukat chika metro jilaw uraqit liwxatäna. Jupax qhipäxaruw jaquntatäna, samsuñ yant"asa.
  
  Jürgen chachajj jachaqtʼasisaw comunista jaqerojj jan walinak luräna. Costillanakapajj jawqʼjatanak taypinwa chʼalljjtäna, ukat Jurgen chachajj amparapamp taktʼaskäna ukhajja, waña ramar uñtataw chʼalljjtäna.
  
  Uka waynaruxa ñik"utapat katthapisinxa, Jürgen chachaxa ch"amampiwa sayt"ayäna.
  
  "¡Jichhax kuntix Fuhrer, comunista q"añunakat siskta uk arsuñ yant"apxam!"
  
  -¡Infiernor sarañamawa! sasaw waynax arsüna.
  
  "¿Ukham jan wali arunak parlañ munasmati?" Jurgen jilatajj jan iyawsasaw arnaqasïna.
  
  Uka waynan ñik"utap juk"amp ch"amampiw katxarusa, thujrup jach"ar aptasinx jan walt"ayat jaqin lakaparuw uñtayäna.
  
  Mä uruxa.
  
  Pä kuti.
  
  Kimsa kuti.
  
  Uka waynan kisunakapax janiw kunas utjkänti, jan ukasti mä qawqha wila ch"akhanakaw taberna lawat lurat pampan utjäna, ajanupas punkitänwa. Mä ratukiw Jurgen chachan musculonakapar manqʼaykäna uka agresión ukajj saytʼjjäna. Qhiparusti, kunatsa uka jaqirux ajlliwayi uk amuyasïna.
  
  Jupanjja, primopan kunas utjäna.
  
  Comunistan ñikʼutap jaytäna ukat pampar liwxataskir uñjäna.
  
  Jupax janiw khitirus uñtaskiti, sasaw Jurgenax amuyäna.
  
  Uñchʼukiskäna ukhajja, taqe jakʼapanjja nuwasiñajj janiw utj-jjeti. Ukatxa, tormenta soldadonakakiw saytʼatäpxäna, jupanakax wali askiwa ukat axsarañampiw uñchʼukipxäna.
  
  "¡Aka chiqat mistuñäni!" -sasawa pelotón irpirixa jach"at arsüna.
  
  Camionat kuttʼanjjasajja, mä tormenta soldadow jupa jakʼar qontʼasïna, juparojj Jurgen chachajj janiw nayrajj uñjkataynati ukat janirakiw jupanakamp chika viajkänti. Baron yuqapax juk"akiw compañeroparux uñch"ukiskäna. Ukham nuwasir episodio qhipatxa, jupax mä estado de retiro melancólico ukar chhaqtxañ yati, ukat janiw khitimpis llakisiñax juparux gustkänti. Ukatwa mayni chachax jiskʼa arumpi parlkäna ukhaxa, jan kusisitax qhuruchasïna.
  
  "Kunas sutimaxa?"
  
  -Jürgen von Schroeder -sasawa jan munkasa jaysäna.
  
  "Ukhamajj jumawa. Jupanakajj jumat yatiyapjjetäna. Jichhüruw jumanakamp jikisiñatak jutta. Nayan sutijajj Julius Shrek satawa" sasa.
  
  Jurgen chachajj uka chachan uniformepan jan amuykañ mayjtʼäwinakap uñjäna. Jupax p"iqi ch"akha ukat cruzadas ukanakan emblema ukat ch"iyar corbata ukamp isthapt"atawa.
  
  "¿Nayamp jikisiñataki? Kunata?"
  
  "Nayaw mä tama especial uñstayaskta ... jan axsart"ir, yatiñani, yatiñani jaqinaka. Jan kuna burguesa arrepentisiñampi" sasa.
  
  "¿Kunjamarak yattasti aka yänakanïtaxa?"
  
  "Ukanjja, lurañanakan uñjapjjsma. Jumax wali yatiñampiw sarnaqawayta, janiw taqpach cañon manq"añanakat sipansa. Ukat chiqansa, familiamat jisktʼasiñax utjarakiwa. Jiwasan equiposan utjatamax jach"a jach"a tukuñaw churaspa. Ukham lurasajj jaqenakat sipansa mayjäpjjetaspawa" sasa.
  
  "Kunsa munta?"
  
  "Nayan yanaptʼir grupojar mantapjjañamatakiw munta. SA ukan élite, ukax Führer ukarukiw jaysaña".
  
  
  24. 24. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Alicia kullakajj cabaret cluban mayni puntapan Paular uñjkäna ukhatpachaw mä jan wali arumax sarnaqäna. Ukaw qhep qhepa cheqan jupar jikjjatañ suyäna. Mayampiw uñch"ukisïna, chiqaparu uñjañatakiki, kunattix qhananakas chhullunkhayas mä juk"a mayjt"ayaspänwa, ukampis nayranakapax janiw sallqjkänti.
  
  ¿Kunsa jupajj akan luraski?
  
  Nayrïr amuyupax Kodak ukax p"inqachasiñat qhipäxan imantañänwa, ukampis janiw jaya pachax uka chiqan qhiparañjamäkänti kunatix cámara ukat flash ukax wali jach"änwa.
  
  Ukatjja, irnaqtʼaraktwa. Maldición, akax mä kunaw nayatakix jach"añchasiñaja.
  
  "¡Ey suma cuerpo! ¡Foto apsusim, suma imill wawa!"
  
  Aliciax jachaqt"asisaw flash-ap jach"ar aptäna - mä jach"a thujru patxan- ukat gatillo apsuwayxäna ukhamat jan mä película apnaqasa. Pablon mesanakapar jan uñjañapatak jarkʼir pä machjayir jaqenakajj maysaruw jaqontapjjäna. Ukat awisajj magnesio sat polvompiw flash recargañapajj wakisïna, ukampis khitinakatï jupar llakisiyapkäna ukanakat jitheqtañatakejj ukajj wali askiwa.
  
  Walja jaqinakaw juparux ukham jayp"unakax ch"axwapxirïna, kunawsatix pä jan ukax kimsa patak BeldaKlub ukar visitirinakan fotonakap apsuñapäna. Mä kutix luratäxän ukhax dueñox chikat tunka ajlliwayi, mantañ pirqaruw warkt"añataki, fotonakax aljirinakax club ukan thuqt"ir imill wawanakamp kusist"apxatap uñacht"ayi. Dueñox siwa, wali suma fotonakax wali alwat apsutänwa, kunawsatix juk"amp uñt"at gastadoranakax warminakan zapatonakapat champán umapxir uñjapxirïta. Aliciax taqpach chiqaruw uñisïna: ch"axwañ musicanaka, lentejuelas ukamp isthapt"ata, provocativo q"uchunaka, alcohol ukat walja uma umir jaqinaka. Ukampis ukax jupan irnaqäwipänwa.
  
  Pablor janïr jakʼachkasajj pächasïnwa. Jupax traje de segunda mano marina ukat jisk"a sombrero ukampix janiw sinti suma uñnaqt"anïkaspas ukham amuyasïna, ukampirus mä imán ukham chhaqhirinakar jawst"askakïnwa. Jupax nayratpachaw chachanakax jupar uñjañ munapxi sasaw amuyäna, ukat uka chiqampiw Pablomp sum apasiñatakix hielo p"akjañ amtäna. Jupax wali phinq"asitaw jikxatasïna kunjams awkipax utat jaqunukutayna, ukat mä juk"a jan walt"ayataw jikxatasïna kuna k"arinaktix juparux sapkäna uka qullqix jupatakikiw imasïna.
  
  Nayax juparux mä chist"awiw anatt"ä. Nayax mä cámara ajanujar ch"uqt"asaw jupar jak"achaskä, mä foto apsuñ munta ukat khitïtsa uk uñacht"ayarakï. Jupajj kusisitäniwa sasaw nayajj yatta.
  
  Jupax jachaqt"asisaw sarxäna.
  
  Llatunk phajjsi nayrajja, Aliciajj callenwa irnaqäw thaqhaskäna.
  
  Pablot sipansa, janiw aynachtʼat thaqkänti, kunattejj mä qhawqha phajjsinakatak qollqejj utjarakïnwa. Ukampisa, chʼamapunïnwa. Warminakatakix irnaqäwinakakiw utjäna - calle esquinanakan jach"añchatäna jan ukax qhipa cuartonakan jisk"at arsutäna- prostitutas jan ukax amantenakakïpxänwa, ukat ukax mä thakhiwa, Aliciax janiw kuna jan walt"äwins sarañatak wakicht"atäkänti.
  
  Janiw ukhamäkiti, ukat nayas janirakiw utar kuttʼankäti, sasaw juramento luräna.
  
  Yaqha markar sarañwa amtäna. Hamburgo, Dusseldorf, Berlín markanwa ukham lurapjjäna. Ukampirus uka chiqanakat jutir yatiyäwinakax Múnich markan paskatayna ukhamarakiw jan walipunïnwa, jan ukax juk"amp jan walipunïnwa. Ukat kunas jupar jarkʼäna, mä arunjja, inas mä jaqemp wasitat jikisiñ suytʼäwipajj utjarakchïna. Ukampis kunatï utjkäna ukanakajj jukʼaptjjäna ukhajja, Aliciajj jukʼampiw aynachtʼjjäna. Ukat ukat mä tardejja, Agnesstrasse sat cheqan mä sawuñ uta thaqhasa saraskäna, uka toqetjja, Aliciajj mä tienda ventanapanwa mä anuncio uñjäna. Yanapt"irix wakisiwa
  
  Warminakax janiw mayisiñax wakiskiti
  
  Janiw kuna kasta negocios uks uñakipkänti. Ukat coleratapuniw punku jistʼaräna ukat uka contador qhipäxankir sapa jaqiruw jakʼachasïna: mä jiskʼa chuyman jaqi, wali jiskʼa chʼiyar ñikʼutani.
  
  -Suma tarde, Fraulein -sasa.
  
  "Aski jayp'u. Irnaqäwit jutta" sasa.
  
  Jisk"a jaqixa wali amuyumpiwa uñkatäna.
  
  "¿Chiqapunit liytʼañ yatta, Fraulein, mä amuyañar jan waltʼayasmati?"
  
  "Jïsa, kuna jan wali arunakampis jan waltʼayaskäyätwa."
  
  Uka arunak istʼasajja, uka jaqen ajanupajj mayjtʼjjänwa. Lakapax mä kusist"at dobladillo ukar ch"allxtasïna, mä suma jachaqt"asiw uñacht"ayäna ukat larusiñaw arktarakïna. -¡Jumax contratatätawa!
  
  Alicia kullakajj jupar uñkatasaw taqe chuyma muspharäna. Uka establecimientoruw mantäna, larusiñatak letreropar nayrap chʼalltʼañatakejj wakichtʼatäjjänwa, jupajj loqhe jaqëñakiw wakisi sasaw amuyäna.
  
  "Akatjamarstayata?"
  
  -Jïsa, wali muspharkañawa -sasa.
  
  "Jumax Fraulein ukar uñjtawa..."
  
  Alys Tannenbaum kullakajj akham siwa:
  
  -August Muntz -sasawa uka jaqixa mä elegante arcompi säna. "Uñjapxtawa, Fraulein Tannenbaum, jumar uñtasit warmix jaysañapatakix aka letrero uñt"ayawayta. Nayax irnaqäw churapkta ukax técnica ukan yatiñanakapawa, amuyun utjañapa ukat taqi kunat sipansa, mä chiqap audacia ukaw wakisi. Qhipa pä suma qamañanakanïkasmas ukhamaw amuyasi, ukat nayrïr suma chuymanïñax yatiqasispawa, jukʼampisa naya pachpan experienciajatxa..." sasa.
  
  "Ukat jumax llakismati nayax..."
  
  -¿Judío? Mä jukʼa tiempotjja, janiw nayajj wali tradicionaläkti, uk amuyasjjätawa, munat" sasa.
  
  "¿Kunsa chiqpachapuni lurañ munta?" -sasawa Aliciaxa suyt"ata jiskt"äna.
  
  -¿Janit qhanäki? -sasawa uka jaqixa muytaparu uñacht"ayäna. Alicia kullakajj nayrïr kutiw uka tienda uñchʼukïna, ukat fotonak apsuñ estudiojj utjatap uñjäna. -Fotonak apsuñamawa -sasa.
  
  Pablojj sapa trabajo katoqasajj mayjtʼkchïnjja, Aliciajj jupan irnaqatapampejj qʼal mayjtʼayatäjjänwa. Uka tawaqux mä ratukiw fotografía ukar munasïna. Janipuniw nayrax cámara qhipäxankkänti, ukampis kunatï wakiski uk yatxatasaxa, jakäwipanx janiw yaqha lurañanak lurañ munkti sasaw yatïna. Jupajj chʼamaka cuartoruw jukʼamp munasïna, ukanjja químicos ukanakajj bandejanakanwa chʼalljjtayasipjjäna. Jupax janiw nayranakap uka uñacht"äwit apsuñjamäkänti kunatix papelan uñstañ qalltäna, kunatix uñnaqanakas ajanunakapas mayj mayjäxänwa.
  
  Ukat jankʼakiw foto apsurimpix chʼalltʼarakïna. Punkun letrerojj MUNZ UKAT YOQANAKAN qellqatäkchïnsa, mä qhawqha tiempotjja, Aliciajj janiw yoqall wawanakanïpkänti, janirakiw yoqanïpkaniti sasaw amuyasïna. Augusto jupax mä tienda patxan mä apartamento ukan jakasipxäna, mä jan ch"amani, janq"u ñik"utan waynampi, juparux "Ernst sobrinoja" sasaw sutichäna. Aliciax walja jayp"unakaw panpachanimp backgammon anatt"irïna, ukat tiempompix jachaqt"asitapax kutt"anxänwa.
  
  Uka irnaqäwinjja, mä toqekiw utjäna, ukajj janiw jupar gustkänti, ukat Augusto jilatajj ukhamarakiw contratäna. Uka jak"ankir cabaret club ukan dueñopax - Augusto jupax Aliciaruw uka jaqix nayrir munatapaw sasaw arsuwayi - mä suma qullqiw uka establecimiento ukan mä fotografo ukar semanan kimsa arumaw utjañapatak churawayi.
  
  "Chiqansa, nayakïñapsa jupajj munaspawa. Ukampis nayax amuyta, mä suma imill wawax uñacht"ayasispa ukhax juk"amp askiwa... khititix jan jisk"achatäñapatak jaytkani" sasaw Augustax nayranakap ch"irmthapisin säna.
  
  Uka cluban dueñopajj wali kusisitaw jikjjatasïna. Establecimientopan mantañawjan fotonakax BeldaKlub ukan yatiyawinak yatiyañ yanapt"awayi, Múnich markan arumanthix mä jach"a uñacht"äwir tukuñkama. Chiqansa, janiw Berlín markar uñtasit markanakamp chikachasiñapäkiti, ukampis chʼamaka pachanx kuna negocios alcohol ukat chacha warmi ikthapiñ tuqit luratäki ukax suma sarantäwiruw puriñapa. Walja clientenakajj janïr gatillo, mä cuerda jan ukajj mä botella pastillanak apnaqkasajj phisqa loco horanakaruw taqpach pagapjjani sasaw waljanejj yatiyasïna.
  
  Paular jakʼachaskäna ukhajja, Aliciajj janiw qhep qhepa kuti mistur clientenakat maynïrïkaniti sasaw amuyäna.
  
  Mä amigopampiw jutäna, janiw pächasiñasäkiti. Jan ukajj yatiñ munasaw ukham amuyäna. Taqi kunat sipansa, aka urunakanx taqiniw BeldaKlub ukar jutapxirïna, mä cerveza umañatakix walja horanak umañatakikis jutapxirïna. Barmananakax jaqinakarux sum amuyt"apxirïna ukat mä pä pinta qullqimp jaqichasiñ anillonak katuqapxirïna.
  
  Jakʼachasisinjja, cámarajj ajanupar jakʼachasïna. Uka mesanxa phisqa jaqiw utjäna, pä chacha, kimsa warmi. Mantel patjjanjja, walja chika chʼusa jan ukajj pʼeqtʼat champán botellanaka ukat niya jan llamktʼat manqʼanakaw utjäna.
  
  -¡Hola Pablo! ¡Jumajj wawanakatakejj pose lurañamawa!" -sasawa Alicia jak"ankir jaqixa säna.
  
  Pablojj uñkatasïnwa. Jupax ch"iyar esmoquin isimpiw isthapita, ukax janiw amparanakapar sum mantañjamäkänti, ukat mä corbata de arco ukampiw uchasïna, uka corbatax jist"aratawa ukat camisap patxaruw warkt"ata. Parlkäna ukhajja, arupajj wali chʼamampiw arsüna ukat arunakapas janiw chʼamaktʼkänti.
  
  "¿Uk istʼapjjtati imill wawanaka? Uka ajanunakarux mä jachaqtʼasiñ uchapxam" sasa.
  
  Pablon mayni ladopankkäna uka pä warminakajj qollqe jaypʼu isimpi ukat ukar uñtasit sombreronakampi uchatäpjjänwa. Maynix chinupat katthapisinx uñch"ukiñapatakiw wayt"äna, ukat mä llamp"u francés jamp"att"äwiw yapuchäna, kunawsatix obturador ukax saraqankäna ukhama. Musphart"at katuqirix jamp"att"äwip kutt"ayäna ukat ukat larusisaw jaltxatayna.
  
  "Uñjaña? ¡Chiqapuniw ajanumar jachaqtʼasiñ uñachtʼayapxi!" - sasaw masipax larusisaw säna.
  
  Aliciax uk uñjasax wal muspharäna, ukat Kodak sat chachax niyaw amparapat jaltxatayna. Jupajj usutjam amuyasïna. Aka machjayir umirixa, yaqha ukhamakiw arumax arumax walja semananak jisk"achaskäna, ukat phinq"asir carbón phichhantir uñnaqapat wali jayankxänwa, ukatwa Aliciax chiqpachapuni Pablox sasin janiw iyaw saskänti.
  
  Ukat ukhampachasa ukhamänwa.
  
  Alcohol ch"amakt"ata taypinxa, waynax mä akatjamat uñt"äna ukat pächasisaw sayt"asïna.
  
  -¡Alicia!
  
  Jupamp chikäskäna uka chachajj juparuw uñtäna ukat vasop jachʼar aptäna.
  
  -¿Jumanakax maynit maynikam uñt"asipxtati?
  
  -Juparux uñt"twa sasaw amuyayäta -sasawa Aliciax thayampi säna.
  
  "Waliki! Ukatx yatiñamawa amigomax Isartor markanx juk"amp suma banquero ukhamawa... ¡Jiwasax juk"amp acciones ukanakaw aljasi, yaqha banconakat sipansa, ukax aka qhipa pachanakanx uñstawayiwa! Nayajj jupan jachʼa jachʼa tukur contadorätwa
  
  ... Jutapxam, nanakamp chika mä brindis lurapxam" sasa.
  
  Alicia kullakajj jiskʼachasiñ oladajj cuerpopan tʼijtʼirjamaw amuyasïna. Jupax machaq banconakat taqi kuns ist"äna. Niya taqpach establecimientos ukanakax aka qhipa phaxsinakan utt"ayatänwa, wayn tawaqunakaw apnaqapxäna, ukatx walja yatiqirinakaw sapa arumaw uka club ukar mantapxäna, qullqix champán ukat prostitutas ukanakar janïr qullqix jan ina ch"usar tukuskipan qullqip apthapiñataki.
  
  "Tatajajj qollqe aptʼasiwayta sasin sitäna ukhajja, janiw creykti. Kunjamsa nayajj pantjasiyäta. Jichhax ukakipkarakiw jumatakix askïtap uñjta" sasaw jupax maysar kutt"awayxäna.
  
  "Alice, suyt"am..." waynax phinq"asisaw arsüna. Jupax mesa muytasin lankt"asisaw amparapamp katxaruñ yant"äna.
  
  Aliciax kutt"asaw mä campana ukham thuqt"äna. Pablox mantelar chʼuqtʼasisa qhispiyasiñ yantʼkchïnsa, liwxatasinxa, pʼakjata botellanakan granizopamp ukat kimsa coro imill wawanakan larusipxatapampiw pampar tukuyäna.
  
  Aliciax sarkasax akham sänwa: "Chiqpachansa, uka esmoquin uchat mä camarero ukham uñtʼatäskakiwa" sasa.
  
  Paul jilatajj sillampiw horasapar sartasïna, ukhamatwa Aliciajj qhepäjjat jaqenak taypin chhaqtjjäna. Jichhax contador amigopax imill wawanakarux thuqhuñ utaruw irpäna. Mä akatjamatwa mä amparapajj Pablorojj wali chʼamampi katthapïna ukat mä sillun qontʼasiñapatakiw waytʼäna.
  
  "Jan wali thakiru llamktʼkasma ukham amuyasi, ¿janich ukhamäki?"
  
  Jupar yanaptʼir jaqejj jan sum uñtʼatäkaspas ukhamänwa.
  
  "¿Khitis jumaxa?"
  
  "Nayax tataman amigopätwa, Pablo. Khititix jichhax jiskt"asiski, jumax sutip apasiñatakix askïtati" sasa.
  
  "¿Kunsa tatajat yatta?"
  
  Uka jaqejj mä tarjeta de visita apsusaw Pablon esmoquin manqhankir bolsillopar uchasïna.
  
  -Jutam uñjapxita kunapachatix amuyt"asirïkta ukhaxa -sasa.
  
  
  25. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Pablox nayranakap postalt apsusaw libronak aljir tienda patat uñstki uka letrero uñkatasïna, janiw kuntï ukan luraskäna uk sum yatiskänti.
  
  Uka tiendajj Marienplatz markat mä qhawqha kayukiw utjäna, ukajj Múnich markan jiskʼa markankiwa. Aka chiqanw Schwabing markan carniceros ukat vendedores ukanakax relojes, molineros ukat caña aljirinakaruw thakhi churapxäna. Keller ukan utt'ayawip jak'anx mä jisk'a cine ukaw utjäna, ukax "Nosferatu" F.W. Murnau, mä mara jilaw nayrïr kutix pantallanakar purintäna. Chika uruxänwa ukatx jupanakax chikatpach payïr uñacht"äwiruw puripxpachäna. Paul chachajja, cabinapan mä proyeccionistajj jan wali rollonak mä mayat mayjtʼayaskir amuytʼäna. Jupat khuyaptʼayasïna. Jupax aka película - nayrïr ukat sapa película uñt"añatakiw liwxatasïna - internado jak"ankir cine ukan kunapachatix markapachax uka tuqit arsusipkäna. Jupax janiw Bram Stoker jupan jisk"a velo ukamp Drácula ukar uñtasit luratapax gustkänti. Jupatakix mä sarnaqäwin chiqpach chuymapax arunakapan ukhamarak amukt"awipankänwa, janq"u ch"iyar letranak muyuntki uka pankan. Versión cinematográfica ukax wali ch"amäkaspas ukhamaw amuyasïna, pä rompecabezas ukar uñtasita.
  
  Pablox wali amuyumpiw libronak aljir utar mantäna, ukampis mä qhawqha tiempotxa, ajjsarañap armasxäna, kunattix pampat techokama libronak uchañ estanterías ukat ventana jakʼankir jachʼa mesanakaruw suma wakichtʼat volúmenes ukanakat yatxatäna. Janiw mä contador uñjaskänti.
  
  Jupax Venecia markan jiwatat nayrïr edición uñakipt"askäna, ukat qhipäxan mä aru ist"äna.
  
  "Thomas Mann chachajj wali sumawa, ukampis jumajj nayratpach liytʼawayjjtawa" sasa.
  
  Pablojj kuttʼanjjänwa. Keller jupax ukankänawa, jupar jachaqt"asis. Chuymapax q"al janq"u, nayra pacha cabrito ñik"utampiw isthapita, ukat awisax jach"a jinchup ch"allt"asirïna, ukat juk"ampiw uñch"ukisïna. Pablojj uka jaqerojj uñtʼkaspa ukhamwa amuyasïna, kawkitsa uk janis yatkchïnjja.
  
  "Jïsa, liytʼawayta, ukampis jankʼakiw liytʼta. Ukajj kawkhantï jakaskta uka internadonkir mä invitadow maytʼitäna. Libronakajj janiw jaya tiempo amparajankjjeti, qhawqsa mayamp liytʼañ munkstjja" sasa.
  
  "Saram. Ukampis jan mayamp liytʼamti, Pablo, jumax wali waynäsktawa, ukat wasitat liytʼir jaqinakax jankʼakiw jan sum yatiñampi phuqantapxi. Jichhax taqi kuns liyt"añamawa, kunayman tuqit liyt"añamawa. Nayan maranïxäta ukhakiw wasitat liytʼañax janiw tiempo ina chʼusar aptʼañjamäkiti, uk amuyasïta" sasa.
  
  Pablojj mayampiw jupar uñkatäna. Keller jupax phisqa tunk maranïxänwa, qhipäxapax mä thujrur uñtat chiqakïnwa ukat janchipax nayra pachan kimsa chimpun traje ukamp tonificatänwa. Janqʼo ñikʼutapajj respetatäki uka thaya churäna, Pablojj inas tintatächïna sasaw amuyäna. Mä akatjamatwa kawkhantï nayrajj aka jaqer uñjkäna uk amuyasïna.
  
  -Jurgenan cumpleaño fiestapankäyätwa, pusi mara nayraw -sasa.
  
  -Jumax suma amuyunïtawa, Pablo -sasa.
  
  "Jumax jank"akiw sarxañama sasaw sista... anqan suyt"aski" sasaw Pablox llakit säna.
  
  "Kunjamsa uka tawaqurux taqpach qhanampi qhispiyawayta, salón de baile chika taypinsa uk amtastwa. Nayax pachanakajax utjarakiwa...ukat pantjasitanakajas utjarakiwa, janis kunapachas qharüru uñjkta ukham jach"a pantjasiwinak lurkti, Pablo."
  
  "Jan amtayistati. ¿Kunjamarak infiernojj jupajj ukankatapat yatiñajäna? ¡Qhipa kuti uñjatajat pä maraw pasawayxi!"
  
  "Walikiwa ukhamaxa, nayax amuyta aka chiqanx chiqap jiskt"awix ¿kuna diablos luraskta mä marinero ukham machjasisa?"
  
  Pablox jan amuytʼasisaw kayut kayurux mayjtʼäna. Jupatakix mä jan uñt"at jaqimp uka tuqinakat aruskipt"añax phinq"asirïnwa, ukampis uka pachparakiw mä libro aljirimp chikt"atax mä muspharkañ samarañ jikxatasïna.
  
  -Kunjamatsa -sasawa Keller jupax saskakïna, "janiw t"aqhisiyañ munkti, kunatix nayranakaman bolsas ukat ch"iyar ajanumax juma pachpaw t"aqhisiyat uñjasiwayta sasaw sapxitu".
  
  Pablojj wali llakitaw akham säna: "Awkijat parlañ munta sasaw sista" sasa.
  
  "Janiwa, janiw ukham siskayätti. Nayajj nayar uñjiri jutam sasaw sista" sasa.
  
  -Ukhamaxa, ¿kunatsa?
  
  Jichha kutix Keller jilatan turnopax amukt"añapatakiw purintäna. Pablorux ventanaruw irpxaruwayäna ukat San Miguel Iglesiaruw uñachtʼayäna, uka iglesiax libronak aljir tienda uñkatasinkiwa. Wittelsbach dinastía ukan genealógico quqap uñachtʼayat broncet lurat mä placajj uka edificior sutip uñtʼayir arcángelan estatuapat sipansa jukʼamp jachʼänwa. Tarde inti jalant tuqinxa, estatuan chʼiwinakapax wali jaya ukat axsarañjamarakïnwa.
  
  "Uñtapxam... kimsa patak chikatani jach"a jach"a tukuña. Ukat akax mä jisk"a prólogo ukhamakiwa. 1825 maranjja, Ludwig Nayrïr jilatajj markasar machaq Atenas markar tukuyañ amtäna. Callejón ukat bulevar ukanakax qhana, espacio ukat armonía ukanakamp phuqhantatänwa. Jichhajj mä jukʼa aynachtʼam, Pablo" sasa.
  
  Limosneronakax iglesia punkun tantachasipxäna, inti jalant tuqin parroquia ukan lakir sopa katuqañatak filaruw sayt"asipxäna. Líneajj jichhakiw uñstañ qalltäna, ukat niyaw Pablojj tienda ventanapat uñjkäna ukat sipansa jukʼamp jayarstʼaskäna. Jupax janiw muspharkänti, ch"axwañ veteranos ukanakax wali q"añut uniformenakapamp isthapt"ataw uñjasipxäna, ukax niya phisqa mara nayraw jark"atatayna. Jupajj janiw uka sarnaqer jaqenakan uñnaqap uñjasajj muspharaykänti, jupanakan ajanunakapajj pisinkañampi machantatjam uñtʼatäpjjänwa. Kunatix juparux chiqpachapuni muspharaykäna ukax tunka tunka jilïr chachanakaruw uñjäna, jupanakax suma isthapt"at trajenakampi isthapt"ataw uñjapxäna, ukampis suma ch"uqt"at camisanakampi, taqi ukanakax janiw mä abrigo uñacht"ayapkänti, uka junio jayp"ux wali thayas thayt"ankchïnsa.
  
  Mä familiaran abrigopax sapa uruw wawanakapar t"ant" thaqhañatak mistuñapa, ukax qhipa empeño lurañanakat maynïriwa, sasaw Pablox amuyäna, amparanakap axsarañampiw pachpa abrigopan bolsillonakapar ch"allt"asïna. Jupax uka abrigo segunda mano alasïna, ukham suma tela jikxatasax wal muspharäna, ukax medio tamaño queso ukan chanipawa.
  
  Kunjamatix mä esmoquin ukhama.
  
  "Phisqa maraw monarquía ukax t"unjatäxi: axsaraña, callinakan jiwayaña, manq"at awtjaña, pisinkaña. ¿Múnich markan kawkïr versión ukanakas jumatakix wali askïspa, wayna?"
  
  -Chiqpach, nayax amuyta.
  
  Keller chachajj jupar uñkatasaw uñchʼukïna, qhanaw jaysatapat kusisïna. Pablox amuyasïnwa, chuymapax mä jukʼa mayjtʼäna, uka jisktʼax jukʼamp jachʼa kunatï jutañapäkäna uka yantʼäkaspas ukhama.
  
  "Hans Reiner jilatampiw walja maranak nayrajj uñtʼasiyäta. Janiw kuna urus chiqpachan amtaskti, ukampis niya 1895 maranwa sasaw amuyta, kunattix mä libronak aljir utaruw mantasin Verne chachan Castillo Cárpato ukan mä copiap alasïna, ukax jichhakiw mistunitayna".
  
  -¿Jupax liyiñ munarakpachänti? sasaw Pablojj jisktʼäna, janiw chuymapan jikjjataskäna uk imantañ puedkänti. Jupax jakañ churir jaqit juk"ak yatïna, ukat kuna uñtasïwis mä juk"a jach"a jach"a tukuñamp jan walt"ayasiñampiw phuqhantäna, yaqha pachan eco ukar uñtasita. Jupax libro aljirir atinisiñapatakix juykhükaspas ukhamaw amuyasïna, mä awkin kuna ch"akhanakas p"iqipat mistuñapataki, janipuniw uñt"añjamäkänti.
  
  "¡Jupax chiqpach libronak uñtʼirïnwa! Uka nayrïr urux tatamampix mä pä horaw parltʼasipxta. Uka urunakanxa, jaya pachaw munasïna, kunatix libronak aljir utajax jist"arat jist"antañkamax phuqhantatänwa, ukat janiw jaytjatakänti, jichhürunakanjama. Jiwasax común intereses ukanakaw jikxatasïna, kunjamakitix poesia. Jupax wali amuyt"asirïkchïnsa, arunakap ajlliñanx juk"amp llamp"u chuymanïnwa ukat Holderlin ukat Rilke ukham jaqinakax kuntix lurañ yatipkän ukx wali askit uñjirïna. Mä kutejja, mamamatakejj mä jiskʼa poema qellqatampi yanaptʼañajatakis mayirakituwa" sasa.
  
  Paul jilatajj aynachtʼataw akham säna: "Uka poema toqet yatiyatap amtastwa, janis liytʼañapatak jaytkitäna ukhasa" sasa.
  
  "¿Inas tataman papilanakapan utjaskakchi?" sasaw libro aljirix amuytʼayäna.
  
  "Llakiskañawa, kuna jukʼa yänakatï utjkäna ukajj kawkhantï jakapkayäta uka utanwa jaytatäjjäna. Jankʼakiw sarjjapjjañajäna" sasa.
  
  -Ukaxa wali khuyapayasiñawa. Kunjamakitix... sapa kutiw Múnich markar jutäna, wali suma jayp"unakaw mayacht"asis sarnaqapxirïta. Ukhamatwa nayrïr kuti Gran Logia del Sol Soleciente sat cheqat istʼta" sasa.
  
  "Kunasa akaxa?"
  
  Libro aljirix arup jisk"achasïna.
  
  "¿Masonanakax kunjamas uk yattati, Pablo?"
  
  Uka waynaxa wali musphataw uñkatasïna.
  
  "Papelanakax mä ch"aman jamasat secta sapxiwa".
  
  "¿Akapachan jan waltʼäwip apnaqir judionakan apnaqatätati?" Keller jupax sänwa, arupax ironía ukamp phuqhantatänwa. "Nayax walja kutiw uka sarnaqäw istʼarakta, Pablo. Yamas aka urunakanjja, jaqenakajj taqe jan walinak utjki ukanakat khitirus juchañchañatak thaqasipki" sasa.
  
  "Ukhamajj ¿kunas cheqäki?"
  
  "Masones jupanakax mä sociedad secreta ukhamawa, janiw mä secta ukhamäkiti, ajllit jaqinakawa, jupanakax qhananchañatakiw ch'amachasipxi, ukhamarak akapachan moralidad ukan atipt'añapataki".
  
  ""Ajllit" sasinxa, ¿"chʼamani" sañti munta?
  
  "Janiwa. Uka jaqinakax jupanakpachaw ajllisipxi. Janiw khiti masones ukanakas mä laico jaqirux masones ukham tukuñapatak mayiñapatak jaysatäkiti. Aka layqax jiskt"asiñapawa, kunjamtï nayax tatamarux lodge ukar mantañapatak mayiwaykta ukhama" sasa.
  
  -¿Tatajax masones ukhamäpachati? -sasawa Pablojj muspharat jisktʼäna.
  
  Keller jilatajj akham sänwa: "Mä jukʼa suytʼam" sasa. Tienda punku jistʼantasajj JISKTʼATA sasaw letrero jistʼaräna, ukat qhepa cuartoruw mantäna. Kuttʼanjjasajja, Paularuw estudion mä nayra foto uñachtʼayäna. Ukanjja, Hans Reiner wayna, Keller ukat yaqha kimsa jaqenakaw uñachtʼayasïna, jupanakajj janiw uñtʼkänti, taqeniw cámara uñkatapjjäna. Congelado pose ukax nayrïr patak maranakan fotografía ukanx wali uñt"atawa, modelonakax mä minutos ukhamakiw qhiparapxañapäna, ukhamat foto jan ch"amakt"añapataki. Mä chachax mä muspharkañ chimpu apt"ataw jikxatasïna, Pablox walja maranak nayraw tiyupan oficinapan uñjatap amtasïna: mä cuadrado ukat mä brújula uñkatasipxäna, chika taypinx mä jach"a "G" ukaw utjäna.
  
  "Awkimajj Inti jalsunkir Gran Logia sat templon uñjirïnwa. Uka uñjirix janïr irnaqäw qalltkipanx templon punkup jist"antañapatakiw uñji... Q"añu jaqinakan aruparjama, janïr ritual qalltaskipan".
  
  -Janiw religionampi kuna lurañas utjkiti sasma sasaw amuyayäta.
  
  "Masones ukhamax mä sobrenatural jaqiruw iyawsapxta, juparux Jach"a Arquitecto del Universo sasaw sutichapxta. Ukakiw dogma ukan utji. Sapa masones ukanakax Jach"a Arquitecto ukarux kunjamtix jupax uñjki ukhamarjamaw jach"añchapxi. Nayan lodgejanjja, judionaka, católicos ukat protestantenakaw utji, janis uka toqet qhan parlapkchejja. Uka lodge ukanx pä temas ukanakaw jark"ata: religión ukat política".
  
  "¿Lodge ukax tatajan jiwatapat kuna lurañas utjäna?"
  
  Libro aljirix mä juk"a samart"äna janïr jayskasa.
  
  "Jiwatapatjja janiw wal yatkti, jan ukasti kuntï jumar sapktam ukajj kʼariwa. Qhip qhipa uñjkta uka urux mensajenak apayanitu ukat libronak aljir uta jakʼanwa jikisipxta. Jankʼakiw parltʼapjjayäta, chika thakinwa parltʼapjjayäta. Jupajj jan walin uñjasiskta ukat jakäwimatsa, mamaman jakañapatsa ajjsarata sasaw sitäna. Pä semana qhepatjja, barcopajj colonianakanwa chhaqtjjäna sasin mä aru istʼayäta" sasa.
  
  Paul chachajja, Edward primopan qhep qhepa arunakapa, awkipajj Schroeder sat jachʼa utar visittʼkäna uka aruma ukat Edward jilatajj istʼkäna uka pistolanak istʼkäna ukanak Keller jilatarojj yatiyañapati janicha uk amuytʼäna, ukampis jan yatiyañwa amtäna. Jupax pruebanakat wal lup"ïna, ukampis janiw kuna chiqap jikxatkänti, tiyupaw awkipan chhaqhatapat juchani sasin uñacht"ayañataki. Chuymapanxa, uka amuyunxa kunas utji sasaw amuyäna, ukampis taqpach yatiñapkamax janiw khitirus uka q"ipinak jaljañ munkänti.
  
  "Ukhamarakiw jilïr jaqëjjäta ukhajj kuns churañamatak mayirakitu. Walja phajjsinakaw jumar thaqhaskta" sasaw Keller chachajj saskakïna.
  
  Pablox chuymapax mayjtʼataw amuyasïna.
  
  "Kunasa akaxa?"
  
  -Janiw yatkti, Pablo -sasa.
  
  "Walikiwa, ¿kunsa suyaskta? ¡Uka churita!" -sasawa Pabloxa niya arnaqasïna.
  
  Libro aljirix Pablorux thaya uñkatas uñacht"ayäna, kunapachatix jaqinakax pachpa utapan pedidonak churapkäna ukhax janiw juparux gustkänti.
  
  "¿Pablo, awkiman herenciap katuqañax wakisispati sasin amuyta? Mä urux BeldaKlub ukan uñjkta uka jaqix janiw machjayir dork jaqit sipan juk"amp askïkaspas ukhamäkänti" sasa.
  
  Pablox lakap jist"aratayna jaysañataki, aka jaqirux kunjams manq"at awtjata ukat thaya aguantatayna uk yatiyañataki, kunapachatix Shredder mansión ukan jaqunukutapkäna ukhaxa. Qʼuma escalerar makhatañasa ukat saraqañsa carbón aptʼasisajj wali qaritätapatwa. Jan suytʼäwitjja, kunapachatï jan kunas utjkäna ukat taqe jan waltʼäwinakas utjkchïnjja, thaqhaskakiñaw wakisitap yatjjayäta. Isar thaya umampi yant"atatxa. Ukampis tukuyarojj arrepentisiwayjjänwa, kunattejj kuntï aguantkäna ukajj janiw kunjamtï nayra semananakan sarnaqkäna ukham sarnaqañapatak derechonïkänti.
  
  Ukatakejj jukʼampiw juchañchäna.
  
  "Herr Keller... nayax mä lodge ukankirïrist ukhaxa, ¿ukax juk"amp askïñapatakix yanapt"istaspati?"
  
  "Chuymamat mayisma ukhaxa, ukax qalltañapunïspawa. Ukampis sapxsmawa, janiw faciläkaniti, jumar uñtasit jaqitakis" sasa.
  
  Pablojj janïr jayskasajj manqʼantäna.
  
  "Ukhamächi ukhajja, altʼat chuymampiw yanaptʼa mayisma. Nayax tatajarjamaw masonero ukhamäñ munta" sasa.
  
  
  26. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Aliciax bandeja desarrolladora ukan papelanak apayañ tukuyäna, ukatx solución fijativa ukar ucharakïna. Uka uñachtʼäwi uñkatasajja, muspharkañaw jikjjatasïna. Mä tuqitxa, fotografía ukan técnica ukan excelencia ukamp jach"añchastwa. Uka prostituta warmin gestopawa, kunapachatï Pablor katthapkäna ukhaxa. Nayranakapan qhant"atapa, chikat jist"antat nayranakapa... Detalles ukanakax niyas escenario ukar llamkt"añjamäkaspas ukhamaw amuyasïna, ukampis profesional jach"a jach"a tukuskchïnsa, uka uñacht"äwix Aliciaruw manqhat manq"äna.
  
  Mä chʼamaka cuartoruw amuyunakapar chʼalljjtayasïna, ukat mä campanajj machaq tienda visittʼir yatiyaskäna uka campanajj jukʼakiw istʼasïna. Ukampisa, mä uñtʼat aru istʼasajj uñchʼukisïnwa. Jupax wila vidrio uñch"ukiñ p"iyaruw uñch"ukisïna, ukax tienda ukarux qhan uñjäna, ukat nayranakapamp kuntix jinchupampi chuymapampix sapkän ukx chiqaparuw uñjäna.
  
  -Suma tarde -sasawa Pabloxa mayampi jawsäna bar ukar jak"achasisa.
  
  Paul jilatajj acción aljasiñ negociojj wali jukʼa tiempotakïspawa, uk amuyasajja, mamapampiw mä internado ukan jakasipjjäna, ukatwa Münz & Sons sat empresan saytʼañatakejj mä jachʼa desvío luräna. Jupax foto estudio ukan direccionap cluban mä irnaqiripat katuqatayna, walja billetes ukanakampiw lakap suyt"ayatayna.
  
  Amparap manqhanjja, wali suma kʼuchut mä paquete aptʼatäskäna. Ukanjja, qorit lurat mä thiya chʼiyar librow utjäna. Sebastianax juparux sänwa, ukax kuna básicas ukanakas utji, ukanakx kawkir layqas janïr masones ukar tukuñkamax yatiñapawa. Nayraqatax Hans Reiner ukat Sebastian jupampiw qalltapxäna. Pablon amparanakapajj awkipajj liytʼkäna uka cheqanakar tʼijtʼañ munasaw chhuxriñchjasïna, ukampis nayraqatajj jukʼamp jankʼakiw kuns lurañapäna.
  
  Paul sat foto apsur jaqejj akham sänwa: "Jistʼantatäpjjtwa" sasa.
  
  "Chiqpachansa? Jistʼantañkamajj tunka minutonakaw pasjjäna sasaw amuyayäta" sasaw Pablojj perqankir reloj uñkatasajj sustjasisajj säna.
  
  -Jumanakatakix jist"antatäpxtwa -sasa.
  
  -¿Nayatakixa?
  
  -Ukhamaxa, ¿janit Paul Reiner ukhamäktati?
  
  "¿Kunjamatsa sutij yatta?"
  
  "Jumax uka qhanañchäwirjamaw sarnaqtaxa. Jach"a, jisk"a, vidrio nayrani, infierno ukham suma uñnaqt"ani. Yaqha adjetivonakax utjarakïnwa, ukampis jan mayamp arsuñax juk"amp askiwa."
  
  Uka qhipa cuartot mä ch"axwäwiw utjäna. Uk istʼasajja, Pablojj foto apsur jaqen amparapat uñkatañwa yantʼäna.
  
  - ¿Aliciax ukankiti?
  
  -Mä pusini -sasa.
  
  -Janiw pusir uñtatäkänti.
  
  "Janiwa, mä ch"usat bandeja desarrolladora ukham pampar jaquntatäkaspas ukhamaw ist"asïna. Ukampis Aliciax janiw akankkiti, ukhamax mä pusinikïpachänwa" sasa.
  
  Yaqha ch"axwäwiw utjäna, aka kutix juk"amp jach"a.
  
  "Ukat akax yaqhax utjarakiwa. Metal ukamp luratätapax wali askiwa", sasaw August Münz jupax cigarro nakhantasin mä elegante gesto ukamp säna.
  
  "Uka pusir manq"añar sarañax juk"amp askiwa. Jupax manq"at awtjatäkaspas ukhamawa" sasa.
  
  "Jukʼampi colerat jaqjama."
  
  Pablojj pʼeqep altʼasisaw akham säna: "Kunatsa uk amuyasta" sasa.
  
  -Ist"am, amigo, chiqpachansa jupax jumatakix kuns jaytawayi.
  
  Uka foto apsurijj ajanupar alayaruw uka foto churäna. Pablox ukar t"ijt"asaw mä juk"a ch"amakt"at foto parkin apsut uñjäna.
  
  -Akax inglés jardinan bancon ikiski uka warmiwa.
  
  Augustojj cigarroparuw wali chʼamampi aynachtʼayäna.
  
  "Kuna urutix aka foto apsuwaykän uka urux... nayrïr sapak sarnaqatapawa. Mä cámara maytʼayäta, ukhamat markar muyuntañataki, mä uñachtʼäwi thaqhañataki, uka fotojj nayaruw chuym chʼalljjtayani. Jupax parkin sarnaqañanw tiempop apst"asirïna, taqi machaq jutirinakjama. Mä akatjamatwa uka warmirux bancon quntʼatäskir uñjäna, ukat Aliciax uka warmin samarañapax wal gustäna. Jupax mä foto apsutayna ukat yuspärañatakiw saratayna. Warmix janiw jayskänti, Aliciax amparapar llamktʼäna ukhaxa, uraqiruw liwxatäna" sasa.
  
  Pablojj wali sustjataw säna, ukat mä akatjamatwa kuntï uñchʼukkäna ukajj cheqätap amuyasïna.
  
  Augustojj qhep qhepa phustʼasisaw akham säna: "Manqʼat awtjatätwa" sasa, ukatsti cigarrop mä ceniceroruw chʼalltʼasïna.
  
  Pablojj mä qhawqha tiempow uka contador katthapïna, nayranakapajj fotoruw uñchʼukiskäna. Qhepatjja, kuttʼanjjänwa.
  
  "Ukham uñachtʼayapjjatamat yuspärapjjsmawa. Alicia kullakarojj qharürojj aka direccionar jutani ukhajja, mä papela ukat lapis contadorat apsusaw mä qellqat qellqäna, "kunjamsa nayajj sum amuyta uk uñjani" sasaw Alicia kullakarojj sapjjsma.
  
  Paul jilatajj sarjjäna ukat mä minuto qhepatjja, Aliciajj chʼamaka cuartot mistunïna.
  
  "Janiw uka bandejanak tʼunjapktati sasaw suytʼaskta. Jan ukhamäkanixa, jumaw jupanakar wasitat suma uñnaqtʼanïpxäta" sasa.
  
  "Jumax sintipuniw sista, agosto. Ukat uka foton yänakapax... janiw kuns churañamatak mayipksmati."
  
  -Jupax jumamp munasiñampiw sarnaqaski -sasa.
  
  -¿Kunjamatsa yatta?
  
  "Munasir chachanakat wal yatta. Yamas kunja chʼamas jupanakar jikjjatañajja" sasa.
  
  Alicia kullakajj pʼeqep chʼoqtʼasisaw akham säna: "Janiw nanak taypin sum qalltawaykiti.
  
  -Ukat kunas? Uka uruxa chika arumkamawa qallti, ch"amaka taypina. Uka pachat aksarojja, taqe kunas qhanaruw tukuwayjje" sasa.
  
  
  27. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Ziegler Bank ukar mantañawjanx mä jach"a línea ukaw utjäna.
  
  Qhipa arumax estudio jak"an alquilat cuartoruw ikiñar saräna, Aliciax janiw Paulamp uñt"asiñ munkti sasaw amtäna. Ukat wakichtʼasiskäna ukhajj wasitatwa ukham arsüna, sombreronak apthapitap yantʼasa, uka sombreronakajj pä sombreronakakiw utjäna, ukat jila partejj jan apnaqkäna uka carritoruw mantarakïna. Jupajj bancon filankkasajj taqe chuymaw muspharäna.
  
  Jakʼachaskäna ukhajja, cheqapuniw pä filanakajj utjäna sasaw amuyäna. Maynïrejj bancoruw irpäna, maynïristi uta jakʼankir mantañawjaruw irpäna. Jaqinakax payïr punkutx jachaqt"asisaw mistupxäna, salchichanakampi, t"ant"ampi ukat jach"a apio ch"aphinakampi phuqt"at bolsas apt"ata.
  
  Paul jilatajj yaqha chachampiw barrionkir tiendankkäna, jupajj chʼojjñanaka ukat jampʼinak pesirïna ukat aljirinakapar servirakïnwa. Alicia kullakarojj uñjasajja, Paulajj tienda manqhar mantañ suyapkäna uka jaqenakan taypinwa thaknam saräna.
  
  "Nayan jakʼankir tabaco tiendajj jistʼantatäñapänwa, kunapachatï negociojj jan waltʼayaskäna ukhajja. Ukat wasitat jistʼarapjjta ukat Herr Ziegler jilatatak yaqha manqʼañanak aljir tiendaruw tukuyapjjta. Jupax kusisit jaqiwa -sasa.
  
  "Jaqinakax kusisitäpxarakiwa, kunjamtï nayax uñjkta ukhama".
  
  "Askinakx qullqit aljapxta, ukatx banco ukan taqpach aljirinakaruw crédito ukamp aljapxta. Jiwasax sapa qhipa pfennig ganancianakasat manq"tanwa, ukampis irnaqirinakax jubilacionanakax - khitinakatix jan ridículas tasas de inflación ukarjam phuqhapkaspa - taqiniw jiwasanakarux walpun yuspärapxistu. Jichhürunakanjja, mä dólar qollqejj kimsa millón jila qollqeruw aljasi" sasa.
  
  -Jumax mä fortuna chhaqhayaskta -sasa.
  
  Pablox amparap luqxatäna.
  
  "Jutir semanat qalltasinx jayp"unakaw khitinakatix munapki ukanakarux sopa lakirapxä. Janiw jesuitas ukanakar uñtasitäkaniti kunatix phisqa patak servirinakatakikiw utjistu, ukampis niyaw mä tama voluntarios ukanakax utjistu".
  
  Alicia kullakajj jupar uñkatasaw nayranakapajj jiskʼaptayasïna.
  
  "¿Taqi akanak nayatak lurasktati?"
  
  "Atipjataj laykuw uk lurarakta. Kunattix ukax wali askiwa. Kunattix mä parkin mä warmin fotopampiw chuym chʼallxtayäta. Kunatix aka markax infiernoruw saraski. Ukat jïsa, kunattix mä idiota ukham sarnaqawayta ukat perdonapxañamatakiw munta" sasa.
  
  Ukat sarkasajj akham sänwa: "Nayratwa perdonapjjsma" sasa.
  
  "Ukhamaxa, ¿kunatsa saraskta?" sasaw jiskt"äna, jan iyawsasaw amparanakap luqxatäna.
  
  "¡Kunattejj nayajj jumatak wali coleratakïtwa!"
  
  Pablox niyaw jupar arknaqañampïskäna, ukat Aliciax kutikipstasin jachaqtʼasïna.
  
  -Ukampis qharüru arumax jutam, nayar irptanipxita, ukat chhaqtxpachati janicha uk uñjañamawa.
  
  
  28. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  "Ukhamarusa, jumanakax aka thakhi qalltañatakix wakicht"atäpxtawa, ukanx valoracionamax yant"atäni sasaw amuyta. Quntʼasiñamawa -sasa.
  
  Pablox ist"äna, ukat traje isimp isthapt"at jaqix mä thiya ch"iyar capucha p"iqip patxaruw jaquntäna. Wali chʼullqhi remolcañampiw Pablon kunkapar uchat pä cuero correanak chiqañchäna.
  
  -¿Kunsa uñjtati?
  
  "Janiwa".
  
  Pablon pachpa arupax capucha manqhanx muspharkañ ist"asïna, ukat jak"apan ist"asitanakapax yaqha pachat jutkaspa ukhamänwa.
  
  "Qhipäxanxa pä jistʼarañaw utji. Samsuñax pistʼchi ukhaxa, kunkamat mä jukʼa jayarstʼayañamawa" sasa.
  
  "Pay suma".
  
  "Jichhax ch"iqa amparajarux ch"iqa amparamampiw wali ch"amampi katxaruñama. Mayacht"asisaw wali jaya thakhinak sarañäni. Wali askiw nayrar sartañama kunapachatix nayax sapksma ukhaxa, jan pächasisa. Janiw jankʼak sarañajj wakiskiti, ukampis ewjjtʼanakamar sum istʼañamawa. Yaqhip pachanakax mä kayuk mayni kayuk nayraqatar sarañamawa sasaw sapxäma. Yaqha pachanakax qunqurinakam jach"ar aptañamawa escalerar makatañataki jan ukax saraqañataki. ¿Wakicht'atätati?
  
  Pablojj pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "Jisktʼanakarojj jachʼat qhanañchtʼam" sasa.
  
  "Nayax wakicht'atätwa".
  
  "Qalltañäni".
  
  Pablojj jukʼat jukʼatwa nayrar sartäna, qhepat sarjjatapat yuspärasa. Jupax nayrïr chika horax traje isimp isthapt"at jaqix jiskt"atapat jaysañatakiw sarnaqäna, janis jakäwipanx uka jaqir uñjkchïnxa. Jupax nayratpach jaysäwinakap yatïna, kunatix taqpachaw Keller chachan kimsa semana nayrax churkäna uka libron utjäna.
  
  "¿Ukanak pʼeqer yatjjatañajati?" sasaw libro aljirirojj jisktʼäna.
  
  "Aka fórmulas ukanakax mä ritual ukankiwa, ukax jark"aqañasawa ukat respetañasawa. Mä jukʼa tiempotjja, ceremonias de iniciación ukat kunjamsa mayjtʼayapjje ukajj masonería ukan wali wakiskirïtapwa amuyäta" sasa.
  
  "¿Mä jaqit sipans jukʼampiti?"
  
  "Kimsa gradonakatxa sapa mayniw utji: Aprendiz Aceptado, Fellow Craft ukat Master Mason. Kimsïr grado tukuyatatxa kimsa tunka juk"ampi utjarakiwa, ukampisa ukaxa grado honorífico ukanakawa, ukatxa pachaxa purinkani ukhawa yatxatapxäta".
  
  "¿Kuna licenciaturas utji, Herr Keller?"
  
  Libro aljirijj janiw uka jisktʼapar istʼkänti.
  
  "Uka libro liytʼañama ukat kunatï ukan utjki ukanak sum yatjjatañam munta" sasa.
  
  Pablojj ukhamarakiw luräna. Aka pankax masonería ukan uñstawipatw yatxati: Edad Media ukan gremios de constructores ukanaka, ukat jupanakat nayrax Nayra Egipto markan míticos lurayirinaka, taqiniw yatiñanak jikxatapxatayna, ukax edificio ukat geometría ukan chimpunakapan utji. Sapa kutiw aka G aru jach"a qillqañama kunatix G ukax Jach"a Arquitecto Universo ukan chimpupawa. Kunjamsa Jupar yupaychañ amtäta ukajj jumaruw waktʼi. Mä lodge ukanjja, concienciama ukat kunanaktï ukan aptʼasipkta ukanak lurañakiw wakisini. Jilanakamax qalltañ tukuyatatx ukham lurañatakix herramientas ukanakaw churapxätam...pusi yant"awinak pasapxäta ukhaxa.
  
  -¿Ch"amakïpachati?
  
  -¿Jumax axsarayasmati?
  
  "Janiwa. Walikiwa, mä jukʼakiwa" sasa.
  
  Libro aljirix mä jukʼa tiempot akham sänwa: "Chʼamakïniwa" sasa. -Ukampis jumax jan axsart"irïtawa ukat wali wakicht"ataw jikxatasïta -sasa.
  
  Pablon jan axsart"irïtapax janiw askichatäkiti, yant"äwix janïr qalltkipansa. Juparux viernes jayp"ux llätunk jayp"uruw Altstadt, markan nayra markapan mä callejón ukar jawsapxäna. Anqäjjatjja, tantachasiñ utajj mä ordinario utar uñtasitänwa, inas jukʼamp tʼunjatächïna. Punku timbre jakʼanjja, jan liytʼañjam sutimpiw mä oxidado caja warktʼatäskäna, ukampis cerrojojj machaqäkaspas ukhamänwa ukat suma aceitempi uchatänwa. Mä traje isimpi isthaptʼat mä chachajj sapakiw punkur jutäna ukat Pablorojj kunayman lawat lurat mueblenakamp phoqantat mä pasilloruw irpäna. Ukanwa Pablorux nayrïr kuti ritual tuqit jisktʼapxäna.
  
  Ch"iyar capucha manqhanxa, Paul jupax kawkhans Keller jupax jikxataspa sasaw jiskt"asïna. Libro aljirix, uka lodge ukamp chikt"atäñakiw sasaw amuyäna, jupar uñt"ayañapataki. Jan ukasti, mä jan uñtʼat jaqew jupar jikisïna, ukat chika hora nayraw nayrïr kuti uñtʼkäna uka jaqen amparapar taktʼasajj juykhükaspas ukham sarnaqäna.
  
  Kunatix wali jayarst"atäkaspas ukham sarnaqañ tukuyasax - kunayman escaleranaka ukat walja jach"a pasillonak makhatatayna ukat saraqatayna - qhipharux guiapax sayt"awayiwa.
  
  Pablox kimsa jachʼa thuqtʼir istʼäna, ukat mä jan uñtʼat aruw akham jisktʼäna: "¿Khitis templo punkun istʼaski?"
  
  "Jilata jan wali jaqinakar apaniña, khitinakatix jiwasan misterionakasar uñt'ayasiñ munapki ukanakaru".
  
  "¿Sum wakichtʼatäpachati?"
  
  "Jupan utji".
  
  -¿Kunas sutipaxa?
  
  "Paul, Hans Reiner chachan wawapa".
  
  Ukat wasitatwa sarapjjäna. Pablojj kayunakapan manqhankir oraqejj jukʼamp chʼama ukat jukʼamp lliphipitapwa amuyäna, inas qalat jan ukajj mármol qalat luratächïna. Walja pachaw sarnaqapxäna, ukampirus capa manqhanx pachax yaqha secuencianïkaspas ukhamaw amuyasïna. Yaqhip pachax Pablox amuyasïnwa - juk"ampirus intuición tuqiw chiqpach chiqapar uñjañat sipansa - kunatix nayrax sarnaqapkän ukanakx pasapxirïna, muyunakjam sarapkaspa ukhama ukat ukjatx thakhinakapan kutt"añaruw wayt"ata.
  
  Guiapajj mayampiw saytʼasïna ukat Pablon capuchapan correanakap jistʼarañ qalltäna.
  
  Pablox ch"iyar tela qhipäxar jaquntatäsax nayranakap ch"irmthapïna ukat mä jisk"a, thaya, jisk"a techoni cuarto ukan sayt"atätap amuyasïna. Perqanakajj caliza qalampiw qʼal chʼoqantatäjjäna, uka qala patjjarojj kunayman amparanakampi ukat kunayman alturanakan qellqat aleatorio frases ukanakaw liytʼasirïna. Pablojj masóniconakan mandamientonakapan kunayman versiónanakapwa uñtʼäna.
  
  Ukañkamasti, trajempi isthaptʼat mä chachaw metalat lurat yänak apsuwayäna, mä cinturón ukat hebillanak botas ukanakat apsuwayxäna, ukanakxa jan amuytʼasisaw chʼiyjäna. Pablox yaqha zapatonak apaniñap armasxaspa ukhamwa munäna.
  
  "¿Kuna quri uchasiñas utji? Kuna suma metalampi mä cajaru mantañax wali jiskʼachañawa" sasa.
  
  -Janiwa tata -sasawa Pabloxa jaysäna.
  
  "Ukanx mä pluma, papel ukat tinta ukanakaw jikxatasi" sasaw uka jaqix säna. Ukatxa, jan yaqha arumpixa, punku taypit chhaqtawayxäna, qhipäxaru jist"antasa.
  
  Mä jiskʼa velajj kawkhantï qellqañ instrumentonakajj ikipkäna uka mesaruw qhantʼäna. Jupanak jakʼanjja, mä pʼeqe pʼeqew utjäna, ukat Pablojj wali khathattʼasisaw cheqpach pʼeqejj amuyasïna. Ukhamaraki walja matrazanakax utjarakiwa elementos ukanakax mayjt"awi ukat qalltañ uñacht"ayi: t"ant"ampi umampi, ch"uñumpi azufrempi, laq"ampi.
  
  Jupax Sala de Reflexión ukankänawa. Kawkhantï jupax layqa jaqir uñtat qhanañchäwip qillqañapäkäna uka chiqa. Jupax mä pluma aptasinx mä nayra fórmula qillqañ qalltäna, ukax janiw sum amuykänti.
  
  Taqi ukanakax jan waliwa. Taqi uka simbolismo, repetición... Nayax mä amuyunïtwa, ukax janiw kunas ch"usat arunakakïkiti; janiw kuna ajayus ukan utjkiti, sasaw amuyäna.
  
  Mä akatjamat Ludwigstrasse sat jawirnam calle lamparanakan qhantʼatapan sarnaqañ wal munäna, ajanupax thayampiw qhantʼäna. Chʼamakar ajjsarañajj janiw jilïr jaqëñkamas paskänti, ukatwa capucha manqhan jupar jakʼachasïna. Chika horatjja, jupar irptañatakejj kuttʼanipjjaspänwa, ukat jupajj antutapjjañapatakiw mayispäna.
  
  Qhepäjjar kuttʼañatakejj tiempojj utjaskakïnwa.
  
  Ukampis ukhamäspa ukhajja, janipuniw tatajat cheqpach yatkiriskayätti.
  
  
  29. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Traje ukankir jaqix kutt"anxiwa.
  
  Pablojj akham sänwa: "Wakichtʼatätwa" sasa.
  
  Jupajj janiw kuns yatkänti kuna cheqpach ceremoniatï qhepat utjañapäkäna uka toqetjja. Jupajj jisktʼapkäna uka jisktʼanakan qhanañchäwipakwa yatïna, janiw jukʼamp yatkänti. Ukat yantʼañ pachaw purini.
  
  Guiapajj kunkapar soga uchasïna, ukatsti wasitatwa nayranakap jistʼarasïna. Jichha kutix janiw ch"iyar capucha apnaqkänti, jan ukasti pachpa materialat lurat nayranakap ch"uqt"äna, ukat kimsa ch"ullqhi nudonakampiw chint"äna. Pablox yuspäränwa, samsuñapataki ukat jan sinti llakisiñapataki, ukampis mä jukʼa pachatakikïnwa. Mä akatjamatwa uka jaqejj Pablon chalecopat apsusin camisapan chʼeqa mangap chʼiyjäna. Ukat camisapan nayräjjapat botonanakap jistʼaräna, ukhamatwa Pablon torsopajj qhantʼäna. Qhepatjja, Pablon pantalonapan chʼeqa kayup rolltʼasaw uka kayupat bota ukat calcetin apsuwayjjäna.
  
  "Jichhax sarañäni".
  
  Jupanakax wasitatwa sarnaqapxäna. Pablox mä muspharkañ amuyasïna, kunattix qʼala kayupax thaya pamparuw llamktʼäna, jichhax uka pampax mármol satawa.
  
  "Suyt'ayaña!"
  
  Mä chʼullqhi yäw pechopar chʼalljjtayasïna ukat kunkapan qhepäjjankir ñikʼutanakapas saytʼatäkaspas ukhamwa amuyasïna.
  
  "¿Solicitantex qhanañchäwip apanippachati?"
  
  "Jupan utji".
  
  -Espada ch"ankharu uchañapa -sasa.
  
  Pablox ch"iqa amparap jach"ar aptäna, uka laphinx mä papel apt"ataw Cámara ukan kuns qillqt"äna. Wali amuyumpiw mä chʼiyar yär chintʼäna.
  
  "Paul Reiner, ¿jumax munañamatsa aka chiqar jutta?"
  
  Uka aruxa... ¡Sebastian Keller satawa! Pablojj ukham amuyäna.
  
  "Jïsa".
  
  "¿Jan waltʼäwinakar saykatañatakejj wakichtʼatätati?"
  
  -Naya -sasawa Pabloxa säna, janiwa mä khathati chhaqtayañjamäkänti.
  
  Uka horasatpachaw Pablox wasitat amuytʼasiñ qalltäna ukat ukat mistuñ qalltäna. Jisktʼanak amuyasajj jaysarakïnwa, ukampis ajjsarañasa ukat jan uñjañ yatiñapasa yaqha sentidonakaparuw jukʼamp chʼamañchäna, ukatwa uka amuyunakajj apnaqjjäna. Jupax juk"amp jank"akiw samsuñ qalltäna.
  
  Jupax escaleraruw makatäna. Jupajj kayunakap jaktʼasaw llakip atipjañatak chʼamachasïna, ukampis jankʼakiw jan jaktʼasjjänti.
  
  "Akanx aire tuqiw yant"äwix qalltawayi. ¡Samsuñaw nayrïr kutix yurïwipanx jikxattanxa!" Keller chachan arupajj walpun istʼasïna.
  
  Traje isimp isthaptʼat jaqejj jinchuparuw jiskʼat arsüna: "Mä jiskʼa thakinkasktawa. Suyt'ayaña. Ukatxa mä jukʼampi lurañamawa, ukampis amtañamawa, jan ukhamäkanixa, ¡kunka pʼakjasismawa!"
  
  Pablojj istʼänwa. Jupan manqhanjja, pampan patapajj mármol ukhat qhoru lawaruw mayjtʼkaspas ukhamänwa. Janïr qhep qhepa thak sarkasajj qʼala kayunakap chʼalljjtayasïna ukat pasaje thiyankapkaspa ukhamwa amuyasïna. Qhawqha jachʼäspasa sasaw lupʼïna, ukat amuyunakapanjja, qhawqha gradanakas makatawayäna ukajj waljaptaskaspa ukhamänwa. Jupax Frauenkirche torrenak patat amuyt"asïna, jupan jak"apan palomanakan chhuxriñchjasiñap ist"asa, ukat alayax wiñayatakiw Marienplatz ukan ch"axwawipax apnaqäna.
  
  Ukham lurapxam.
  
  Jichhax lurapxam.
  
  Mä paso lurasajj janiw equilibriop aptʼasjjänti, nayraqat pʼeqep jaquqanïna, ukajj janiw mä segundot jiläkänti. Ajanupax thiya mallaruw ch"allt"asïna, ukat ch"allt"atax kisunakaparuw ch"allxtayäna. Jupax ajanupan manqhap ch"akhutayna, ukat lakapax pachpa wilapan sawutapampiw phuqhantäna.
  
  Ukar purisajj mä llikaruw chʼoqantatätap amuyasïna. Jupax nayranakap ch"uqt"añ munäna, ukhamat chiqpachapuniw llikax liwxatañapatak ch"amakt"ayañapataki. Chʼamakat qhespiñapaw wakisïna.
  
  Pablox jukʼakiw sustjasitap amuyañatakix tiemponïxäna, kunattix mäkiw walja par amparanakapamp llikat apsusin chiqachapxäna. Jupax kayunakapat wasitat sayt"asxänwa ukat sarnaqasxänwa, kunapachatix Keller-an arupax jutir yant"äw yatiyäna.
  
  "Payïr yant"äwix uma yant"äwiwa. Akaw jiwasax, kunat jutapxta" sasa.
  
  Pablox kayunakap jachʼar aptam sasin sapkäna ukhaxa, istʼänwa, nayraqatax chʼiqa amparapa, ukatsti kupi amparapa. Jupax khathatiñ qalltäna. Mä jachʼa phukuru thaya umaruw mantäna, ukat uka umax qunqurinakaparuw purirakïna.
  
  Jupax guiapar wasitat jinchupan jiskht"asir ist"äna.
  
  "Saraqapxam. Pulmonaka phuqt"ayaña. Ukatxa, qhipäxar kuttʼañamataki ukat uma manqhan qhiparañamatakiw jaytañama. Janiw kuyntʼañamäkiti ni mistuñsa chʼamachasiñamäkiti, jan ukasti janiw uka yantʼar paskätati" sasa.
  
  Waynax qunqurinakap qunt"asïna, umax escroto ukat purakapar ch"uqt"äna ukhax liwxatasïna. Llakisiña oladanakaw columna vertebral ukar t"ijtäna. Jupax wali ch"amampiw samsuwayxäna, ukatsti qhipäxaruw qunt"asïna.
  
  Umax mä mantar uñtataw juparux jist"antäna.
  
  Qalltanjja, dominante sensación ukajj thayapunïnwa. Janipuniw ukham jikjjatasirïkänti. Cuerpopajj hielo jan ukajj qalar tukuwaykaspas ukhamänwa.
  
  Ukat pulmonapax quejasiñ qalltäna.
  
  Ukax mä jach"a jach"a tukuñampiw qalltawayi, ukatx waña chhuxriñchjasiñampiw qalltäna, ukatx jank"akiw jan ch"amanïsax achikt"asirakïna. Jan amuytʼasisaw amparap kuyntʼayäna, ukat amparanakap jan uka phukhu manqhar uchañatakejj taqe chʼamapampiw tantachtʼasiñapäna, ukhamatwa uka manqʼa manqhar jaqontäna, uka punkujj mä jistʼarat punkur uñtat jakʼanktap yatïna, uka punkut qhespiñataki. Kunawsatix jupax jan yaqha segundo apt"añjamäkaspas ukham amuyaskäna ukhax mä jach"a remolque ukaw utjäna ukat jupax pataruw jikxatasïna, jachaqt"asis, pechopar phuqhantat.
  
  Jupanakax wasitatwa sarnaqapxäna. Jupax wali umamp ch"allt"ata ukat ñik"utapat ukhamarak isipat ch"allt"asiskäna. Kupi kayupax larusiñatakjam ist"asïna, kunawsatix botax pampar ch"allt"askäna ukhaxa.
  
  Keller jilatan arupajj akham siwa:
  
  "Kimsïr yantʼajj ninamp yantʼañawa. Ukaw Luriripan chispapawa, ukat kunatï irpkistu ukawa" sasa.
  
  Ukatxa amparanakaw janchipar tʼijtʼayasa ukat nayrar sartayasa. Jupar katxaruski ukaxa wali jak"achasïna, jamp"att"añ munkaspa ukhama.
  
  "Nayräxamanxa nina muyuñaw utji. Kimsa paso qhipäxar sarañaw ch"amañchañataki. Nayraqatamar amparanakam luqxatam, ukatsti tʼijtxam ukat kunjamtï lurirjamäkta ukhamarjamaw nayrar jaltañama" sasa.
  
  Pablox ajanupan juntʼu thayap amuyasïna, ñikʼutapasa, ñikʼutapas wañtʼayäna. Mä jan wali ch"iyar ch"iyar ist"äna, ukat amuyt"awipanx nina nakhaskir muyux jach"a dimensiones ukar tukuwayxäna, mä jach"a dragón lakapar tukuñkama.
  
  Kimsa thak qhipäxar saraskäna ukhaxa, kunjamatsa jan jakkir phichhantasin nina naktäwit jaltaspa sasaw lupʼïna ukat isipar atinisisaw wañtʼayasïna. Jupatï saltañatak jan horasapar purisajj nayraqat pʼeqep nina nakhantayaspa ukhajja, jukʼamp jan walipunïspawa.
  
  Nayax mä imaginario línea pampan chimpuntañakiw wakisi ukat ukatw saltañax wakisi.
  
  Jupax saltañ tuqit amuyt"añ yant"äna, jan kunas jan walt"ayañjamäkaspa ukhamaw thaya taypin t"ijt"aski uk amuyt"äna. Jupax waka qallunakap flexionatayna, flexionatayna ukat amparanakap luqtatayna. Ukatxa kimsa tʼijuñanakwa nayrar sartäna.
  
  ...
  
  ...ukat saltawayxaraki.
  
  
  kimsa tunka
  
  
  Wayrankkasajj amparanakapansa ajanunakapansa juntʼu jikjjatasïna, ninajj mä qhawqha uma chʼamaktʼayäna ukhajja, camisapan chhuxriñchjasïna. Ukat pampar jaquntasaw ajanupar ukat pechopar chʼallxtañ qalltäna, kuna phichhantat chimpunakas thaqhäna. Codos ukat qunqurinakapas chʼakhanakapat sipansa, janiw kuna jan waltʼäwis utjkänti.
  
  Jichha kutix janiw sayt"asiñapatak jaysapkänti. Juparojj niyaw mä chʼalljjtayiri bolsar uñtat apthapipjjäna ukat mä jistʼantat cheqaruw aynachtʼayatäjjäna.
  
  "Qhipa yant'awix aka uraqin yant'awipawa, ukaruw kutt'añasawa".
  
  Janiw mä arus guiapan ewjjtʼapajj utjkänti. Mä qalan mantañap jark"antat ist"asakiw ist"äna.
  
  Jupajj taqe kunwa jakʼapan jikjjatasïna. Jupajj mä jiskʼa cuartonkänwa, janiw saytʼañatakis jachʼäkänti. Quntʼatäsax kimsa pirqaruw llamktʼirïna ukat amparap mä jukʼa luqxatasax pusi pirqaru ukat techoruw llamktʼirïna.
  
  Samartʼam sasaw jupa pachpa säna. Akax qhipa yant"awiwa. Mä qhawqha minutonakatjja, taqe kunas tukusjjaniwa.
  
  Jupajj samsuñapatakiw chʼamachasïna, ukat mä akatjamat techojj saraqaniñ qalltatap istʼäna.
  
  "Janiwa!"
  
  Janïr uka aru arskasaxa, Pablox lakap chʼakhutayna. Jupax janiw kuna juicions arsuñapatak jaysatäkänti - ukax kamachiwa. Jupajj istʼapjjpachänti sasaw mä jukʼa jisktʼasïna.
  
  Jupajj jan jaqontañatakejj techot jaqontañwa yantʼäna, ukampis kawkhantï jikjjataskäna ukhajja, janiw uka jachʼa pesaje ukar saykatañ puedkänti. Taqi jakäwipampiw ch"amanchasïna, ukampis inamayakiw ch"amanchasïna. Techojj jukʼampiw jiljjattäna, ukat mä qhawqha tiempotjja, qhepäjjapajj pamparuw chʼalljjtayañapäna.
  
  Nayax arnaqasiñajawa. ¡Jupanakarux SAYAÑATAKIW sapxañama!
  
  Mä akatjamat pachax sayt"atäkaspas ukhamaw p"iqipanx mä amtawix qhant"äna: wawatpach mä juk"a pachatak mä uñacht"äwi, kunapachatix yatiqañ utat utar kutt"ankän ukhax jawq"jataw uñjasini sasaw chiqpachapunix amuyasïna. Sapa thak lurasajj kunatï jukʼamp ajjsarkäna ukaruw jakʼachasïna. Janipuniw kuttʼankänti. Kuna amtawinakax utjiwa, ukax mäkiw jan amtawinakax utjkiti.
  
  Janiwa.
  
  Jupax janiw techo llamkt"añ munkänti.
  
  Uka horasanjja, sartañwa qalltäna.
  
  -Chhijllawixa qalltañapawa.
  
  Pablox wasitat kayunakap sayt"asïna, guiarux ch"amakt"ayarakïnwa. Uka yantʼanakajj tukusjjänwa, ukampis janiw pasawaykiti janicha uk yatkänti. Jupax thaya yant"äwinx mä qalar uñtataw t"unjatäna, jan mä amtar purisa, kunjamtï sapkän ukhama. Yant"äwi pachanx uma tuqiw sarnaqäna, ukax jark"atäkchïnsa. Ukat aka Uraqin taripatäkäna uka pachanwa arsüna, ukax taqi pantjasïwinakat sipansa jukʼamp jachʼänwa.
  
  Jupajj qalat lurat mä jarru chʼalljjtayañjam mä aru istʼäna.
  
  Jupax librot yatïna, jichha lodge ukankirinakax taqiniw templo chika taypir puriñkamax ch"axwapxani, ukanx mä lawat lurat caja ukaw utjäna. Ukarux mä jisk"a marfil bola jaquntapxäna: janq"u jupanakax iyawsäwip churapxäna, ch"iyara jan iyawsañ munapxchi ukhaxa. Uka taripäwix mä amtampiw lurasiñapäna. Mä ch"iyar orb ukakiw mistuñar irpañatakix wakisispäna, nayranakapas wali nayranakap ch"uqt"ata.
  
  Voto churañ ist"awix sayt"awayiwa ukatx mä jach"a thuqt"awiw lantintawayi ukax niya jank"akiw sayt"awayi. Pablojj maynis uka arunak platoru jan ukajj bandejaru jaqontawaykaspa ukhamwa amuyäna. Ukajj taqenin nayraqatapanwa jikjjatasïna, jupat sipansa. Inas mä sapa chʼiyar orbo utjchispa, ukat taqe yantʼanak pasatapajj inamayakïchispa.
  
  "Paul Reiner, voto ukan resultadopax qhipakiwa ukatx janiw apelación ukar puriñjamäkiti", Keller jupan arupax wali jach"atw arsüna.
  
  Mä juk"a pachax amukt"añaw utjäna.
  
  "Jumanakax masonería ukan misterionakaparuw mantapxta. ¡Nayranakapat nayra ch"uqt"añ apaqapxam!"
  
  Pablox nayranakap qhanar kuttʼkasax nayranakap chʼirmthapïna. Jupax mä ola de emociones, mä sallqa euforia ukamp ch"amakt"ayatänwa. Jupax mäkiw taqpach escena uñt"ayañ yant"äna:
  
  Kawkhantï saytʼatäskäna uka jachʼa cuarto, pʼeqejj mármol de cuadros ukanïnwa, altaränwa ukat perqanakanjja pä fila banconakaw utjäna.
  
  Lodge ukankirinakax niya patak formal isimp isthapt"at chachanakaw delantal volantes ukat medallas ukanakamp isthapt"ata, taqiniw janq"u guantes ukamp amparanakapamp ch"allxtañatak sayt"asipxäna.
  
  Yant"añ yänaka, larusiñatak jan kuna jan walt"ayir uñjatapatxa: mä rejilla patxan mä madera escalera, bañera, pä chachax amparanakapan antorcha apt"ata, mä jach"a caja tapani.
  
  Sebastian Keller, chika taypin sayt"ataw mä altar jak"anx mä cuadrado ukat brújula ukamp k"achacht"ata, mä jist"antat libro apt"atawa, ukaruw juramento luraspa.
  
  Ukat Paul Reiner chachajj chʼeqa amparapampiw uka libror uchasïna, chʼeqa amparapampiw jiljjattäna, ukat janipuniw masonería ukan imantat yatiyäwinakap qhanañchkäti sasaw arsüna.
  
  "... lakax ch"iyjata, kunkax khuchhurata, janchix lamar quta laq"ar imt"ata" sasaw Pablox tukuyäna.
  
  Jupax muyuntat patak jan uñt"at ajanunakaruw uñch"ukisïna, ukat qawqhanis awkipar uñt"apxi sasaw jiskt"asïna.
  
  Ukat jupanak taypin kawkhans jupar aljantirix utjaspa ukhaxa.
  
  
  31. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Iniciación tukuyatatjja, Pablon jakäwipajj wali sumäjjänwa. Uka arumajj wali alwatwa utapar kuttʼjjäna. Uka ceremonia tukuyatatxa, masónico jilatanakax uka jakʼankir cuartoruw mä jachʼa manqʼäwi manqʼapxäna, uka manqʼax wali alwatkamaw sarantaskakïna. Sebastian Keller jilataw uka manqʼäw pʼeqtʼäna, kunattejj Pablojj wali muspharkañ yateqäna, jupajj Jachʼa Yatichiripunïnwa, lodge ukan jukʼamp jachʼa cargopanïnwa.
  
  Pablox wal chʼamachaskchïnsa, janiw awkipat kuns yatkänti, ukatwa janïr jisktʼañ qalltkasax masones masinakapan atinisiñapatak mä jukʼa suytʼañ amtäna. Antisas Alicia kullakaruw tiempop apstʼasïna.
  
  Ukat wasitatwa jupamp parltʼäna, ukat kawkirus mayachtʼataw sarapjjäna. Jupanakajj jukʼak pachpakïpjjatap amuyapjjäna, ukampis muspharkañawa, uka mayj mayjajj jukʼamp jakʼachasipkaspa ukhamänwa. Pablox kunjamsa primopampi jaqichasiñ amtkäna ukat jan jaqichasiñatakix utapat jaltxatayna uka sarnaqäwip sum istʼäna. Jupax janiw kuns kamachkänti, Aliciax jan axsart"irïtapat wali askit uñjäna.
  
  -¿Kunsa jutïrin lurapxäta? Janiw jakäwiman mä cluban foto apsupkätati" sasa.
  
  "Fotografía uñchʼukiñ wal gustitu. Nayax amuyta, mä agencia internacional de prensa ukan irnaqäw jikxatañatakiw ch"amachasi... Jupanakax fotonak apsuñatakix suma qullqiw pagapxi, ukampirus wali ch"axwañawa".
  
  Ukatxa, Alice kullakaruw nayrïr pusi maranakan sarnaqäwipat yatiyäna, ukat kunjamsa Hans Reiner chachar paskatayna uka tuqit chiqa yatichäwi thaqhatapax mä obsesión ukar tukuwayxäna.
  
  Alicia kullakajj akham sänwa: "Mä suma chacha warmi lurapjjta, jumanakajj awkiman amtasiñapatakiw chʼamachasipjjta, janipuniw mayampsa nayajj uñjjjäti sasaw mayista" sasa.
  
  Pablox jinchut jinchuruw jachaqtʼasïna, ukampis janiw uñtasitäkänti. Jupax chacha warmi sasaw säna, sasaw amuyäna.
  
  Paulatakix llakiskañawa, Aliciax uka cluban tawaqump uka escenat wali chuym ch"allxtataw jikxatasïna. Mä arumax utar sarxasax jampʼattʼañ munäna ukhaxa, mä jampʼattʼasaw qhipäx kisunakapas khathatiyäna.
  
  -Maldita -sasawa Pabloxa chhuxriñchjata säna. "¿Kunas jumatakix jan walïki?"
  
  "Janiw yant'añas wakiskiti".
  
  "Janiwa, jumatix yaqha ukham churañ munsta ukhaxa, janiw churkäti. Qhanapuniw jumax janiw imill wawar uñtat jawqʼjktati" sasaw säna.
  
  Aliciax jachaqt"asisaw chalecopan solapapat katthapisinx jamp"att"äna. Mä jach"a jamp"att"awi, pasionado ukat mä juk"a pachataki. Ukat mä akatjamat jaqunukusaw escaleran patat chhaqtjjäna, Pablojj jan amuytʼasisaw jaytäna, kunatï jichhak paskäna uk amuytʼañ yantʼasajj lakapas tʼaqa tʼaqarakïnwa.
  
  Pablox sapa jisk"a thakhinak sumankthapiñatakikiw ch"axwañapäna, kunatix jan ch"amäki ukat chiqapar uñjatäki ukanakan ch"axwañapänwa, kunjamakitix nayraqat punkut mantañapatak jaytaña - ukax Aliciax uñisïnwa- jan ukax mä jach"a paquete apt"asiñ jan ukax cerveza umañ tukuyatat factura pagañ sañ munäna. ukatsti mä jisk"a t"ant"a manq"aña.
  
  Iniciacionapat pä semana qhepatjja, Pablojj niya kimsa alwa horasaruw uka cluban irpäna. Alician internadopar kuttʼasajj janiw jayankkänti, ukat kunatsa caballero ukham sarnaqatapat jan walit uñjta sasaw jisktʼäna.
  
  "Kunalaykutix naya pachpaw ukanak lurañax wali chʼamanïtxa. Janiw khitis nayraqat antutañapas ni utar irpañapas munaskiti" sasa.
  
  -Ukampis pasïr miércoles urux ikiñar puriwayta ukat jan jumatak jutkäyät ukhaxa, wal colerasiyäta.
  
  Ukat amparanakap luqxatasajj akham sänwa: "Jumajj yaqhep toqenjja wali yatiñanïtawa, Pablo, yaqhepajj amukïtawa" sasa. -¡Jumax nayan nervionakajaruw purisktaxa!
  
  -Ukax pä jaqiruw tukuyistu -sasa.
  
  "Ukhamajj ¿kunatsa jan arknaqañ jaytkta?"
  
  -Kunalaykutix nayax axsaratwa kuntix lurapkäta chiqpachapuni sayt"ayaskä ukhaxa -sasa.
  
  Alicia kullakajj amukiw jupar uñkatäna. Sombreron puntapajj ajanuparuw chʼiwjjatäna, ukat qhep qhepa arunakapar kunjamsa jikjjatasïna uk janiw Pablojj yatkänti. Jupajj jukʼamp jan walinak ajjsaräna. Kunapachatï kunas Alicia kullakarojj chuym ustʼayäna ukhajja, walja urunak janiw parltʼañjamäkänti.
  
  Stahlstraße markan internadopan punkuparuw puripxäna, jan yaqha arunak mayjt"ayasa. Jan aruskipt"añax juk"ampiw jilxattawayi, kunatix markanx wali ch"amampiw amukt"apxäna, wali junt"u amukt"apxäna. Múnich markax tunka maranakan septiembre phaxsin juk"amp junt"u pachat despedida sasaw saskäna, mä mara jan walt"äwin mä juk"a samart"aña. Callenakan amuktʼatapa, jaypʼu horasa ukat Aliciajj kunjamsa jikjjatasïna ukajj Pablon chuymaparuw mä muspharkañ llakimp phoqantäna. Jupat niyaw sarjjañampïskaspa ukhamwa amuyasïna.
  
  Bolsapan llavenakap thaqhasajj akham sänwa: "Wali amukïtawa" sasa.
  
  -Nayaw qhip qhipa arst"irïta -sasa.
  
  "¿Escalerat makatkasax amuktʼasmati sasin amuyta? Utanijax chachanak tuqitxa wali chʼama kamachinakaniwa, ukat chuymankipstat wakax wali suma istʼiriwa" sasa.
  
  "¿Jumajj jutañajatak invittʼistati?" -sasawa Pablojj muspharat jisktʼäna.
  
  -Munasaxa akan qhiparasmawa -sasa.
  
  Pablox niyaw punkut tʼijtʼasax sombrerop chhaqhayasïna.
  
  Uka edificionjja, janiw ascensoras utjkänti, ukat kimsa escalera madera escaleranakaruw makatapjjañapäna, uka escaleranakajj sapa kayukiw chʼiyjasïna. Aliciax pirqa jak"an qhiparäna, ukax janiw sinti ch"axwkänti, ukampis ukhamakipans, payïr piso pasañkamax mä apartamento manqhan kayunak ist"apxäna.
  
  -¡Ukaxa jupawa! ¡Nayraru, jank"aki!"
  
  Paul jilatajj Alicia kullakaruw tʼijtäna ukat janïr mä rectángulo qhanajj uñstkipanwa aterrizaje ukar purïna, ukajj escaleran pintat qʼal chʼiyjatäki uka pintat Alician jiskʼa uñnaqap uñachtʼayäna.
  
  -¿Khitis ukan utji? -sasawa mä jach"a aru jiskt"äna.
  
  -Aski urukipanaya, Frau Kasin -sasa.
  
  Fraulein Tannenbaum sat jilataw ukham luräna. ¡Utar kuttʼañajj wali jan wali tiempopunïnwa!"
  
  -Ukax nayan lurawijawa, Frau Kasin, kunjamtix jumax yatkta ukhama.
  
  "Janiw nayax uka kasta sarnaqawix walikïskiti sañjamäkiti".
  
  "Janiw chiqpachans bañojan fugas ukanakax askïkiti, Frau Kasin, ukampis aka pachax janiw mä chiqap chiqakiti".
  
  Uka horasanwa Pablojj mä jukʼa chʼalljjtäna, ukat uka qoqajj kayunakap manqhanwa jachäna.
  
  "¿Uka patat khitis utji?" - colerasisaw uka apartamenton anfitrionaparux jiskt"äna.
  
  "¡Uñakiptʼita!" Aliciax jaysäna, Pablot jaljtayir escalerat tʼijtʼasa ukat utaparuw irpäna. Llave cerrojoruw uchäna ukat jukʼakiw punku jistʼarañatakisa ukat Pablor manqhar jaquntañatakis tiemponïxäna, ukat uka chuymankipstat warmix escalerat qhipäxat pʼiqip apsuwayxäna.
  
  "Khitirus istʼawayta, uk sum yatta. ¿Ukanjja mä chachajj utjtamti?"
  
  "Ay, janiw kuna llakisiñas utjkiti, Frau Kasin. Mä pusinikiwa -sasawa Aliciaxa punku jist"antatäna.
  
  "Pusi k"arix sapa kutiw irnaqaski, ¿janich ukhamäki?" Pablox jisk"at arsüna, qhumantt"asa ukat jach"a kunkapar jamp"att"asa. Samañapax phichhantäna. Jupajj khathattʼasïnwa ukat chʼeqa ladopatjja, ganso sat chʼakhanakaw tʼijtʼirïna.
  
  "Mayampiw jarkʼapxitani sasaw amuyayäta, kunjamtï uka urux bañonkktanxa ukhama".
  
  "Jan parltʼamti ukat jampʼattʼita" sasaw amparat kattʼasisin jupar uñtayäna.
  
  Aliciax jamp"att"asisaw jak"achasïna. Ukat colchón patxaruw jaquntapxäna, cuerpopax uka manqhar jaquntatäxänwa.
  
  "Suyt'ayaña."
  
  Pablox mä akatjamat sayt"asïna ukat mä juk"a llakita ukat muspharata uñkatasïna. Ukampis Aliciax amparanakap taypin liwxatasinx jupa patxaruw sarxäna, panpachaniruw mayni isipat qhispiyañatakix wali chʼamjam luräwi katuqäna.
  
  "Kunasa akaxa?"
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Janiw kunas utjkiti.
  
  "Jumax jachasktawa".
  
  Alicia kullakajj mä jukʼa pächasïna. Kunatsa jachäna uk yatiyañax almap qʼala chʼiyjatäspawa, ukat janiw ukham lurañjamäkaspas ukham amuyaskänti, ukham mä jukʼa tiemponsa.
  
  "Ukhamakiwa... nayax wali kusisitaw jikxatastxa."
  
  
  32. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Kunapachatï Sebastian Keller jilatat uka sobre katoqäna ukhajja, Pablojj janiw kuns kamachkänti, jan ukasti khathattʼasïnwa.
  
  Lodge masónico ukar mantatapat phaxsinakax aynacht"ayiriwa. Qalltanjja, niya juykhükaspas ukhamaw mä sociedad secreta ukar mantañajj niya munasiñatak utjäna, ukajj mä aventuran kusiskañänwa. Ukampis qalltan kusisiñajj tukusjjäna ukhajja, taqe ukanakajj kamsañsa muni uka toqetwa Pablojj jisktʼasiñ qalltäna. Qalltañatakix kimsa mara yatiqañ tukuyañkamaw lodge tantachäwinakan arst"añapatak jark"atäna. Ukampis ukajj janiw jukʼamp jan walïkänti: jukʼamp jan walijj wali jaya ritualanak lurañawa, ukajj tiempo ina chʼusar aptʼatäkaspas ukhamänwa.
  
  Rituales ukanakat apsutaxa, tantachäwinakax mä qawqha conferencias ukat debates ukanakat sipans juk"ampikiw utjäna, ukax simbolismo masónico ukat masones masinakan suma sarnaqawip jach"anchayañatakix kunjams apnaqasispa uka tuqitwa. Pablotakix mä chiqakiw wali askïkaspas ukham amuyasïna, kunapachatix tantachasirinakax sapa tantachäwi tukuyan apthapit qullqit kawkir caridades ukanakarus qullqi churañ amtapxäna.
  
  Pablotakejja, tantachäwinakajj wali chʼamäjjänwa, ukat sapa pä semanaw uka lodgenkirinakar jukʼamp uñtʼañatakejj phoqäna. Uka amtampis janiw jasakikänti, kunattix jilïr masones ukanakax awkipar uñtʼapkäna ukanakax jachʼa manqʼañ utanxa kunayman mesanakaruw quntʼasipxäna. Awisax Keller jilataruw jakʼachasiñ yantʼäna, libro aljiriruw taqi kuntï awkipax jaytawaykäna uk churañatak arsutap phuqañapatak waytʼañ munäna. Caja manqhanjja, Keller chachajj jupat jitheqtänwa, ukat libronak aljañ utanjja, jan sum amuytʼasisaw Paul jilatarojj irnaqäwipat jaqunuküna.
  
  Keller chachajj janipuniw nayrajj jupar qellqkänti, ukat kunatï internado ukan dueñopajj churkäna uka marrón sobren utjkäna ukajj kuntï suykäna uk jankʼakiw yatïna.
  
  Pablox ikiñap thiyaruw quntʼasïna, samañapax wali chʼamänwa. Uka sobrenjja awkipan mä cartapaw utjani sasaw amuyäna. Jupax janiw jachaqt"asiñjamäkänti kunatix Hans Reiner juparux mä yatiyaw qillqt"añapatak ch"amanchawaypachäna uk amuyt"äna, uka pachax mä qawqha phaxsinakïnwa, arup pachaparuw congelañ yant"äna, wawapax jupar amuyañatak wakicht"atäñapkama.
  
  Kunsa awkipajj jupar sañ munpachäna uk amuytʼañatakiw chʼamachasïna. Inas wali amuyumpi ewjjtʼaspäna. Inas mä qhawqha tiempot katoqaspäna.
  
  Inas uka jaqit jan ukax jaqinakat p"iqinchäwinak churapxitaspa, khitinakati jiwayañapäkän uka tuqita, Pablox kisunakap ch"allxtataw amuyt"äna.
  
  Wali amuyumpiw sobre chʼiyjäna ukat amparapampiw manqhar uchasïna. Ukanjja, yaqha sobrepaw utjäna, mä jiskʼa janqʼo sobre, ukat libro aljirin tarjeta de llamadas ukanakat maynïrin qhepäjjapanjja, amparamp qellqat mä qellqataw utjäna . Munat Pablo, jallallt'apxsmawa. Hans jilatajj jachʼa jachʼa tukuspänwa. Akax awkimax jumatakiw jaytawayi. Kunas ukan utji uk janiw yatkti, ukampis yanaptʼapxañamatakiw suytʼaskta. SK
  
  Pablox payïr sobre jist"aratayna ukat mä jisk"a janq"u laphiw uraqir jaquntatäna, ukax azul tipo ukamp imprimitänwa. Jupajj uka apthapisin kunjamäkiti uk uñjasajj aynachtʼataw paralisisäjjäna.
  
  
  33. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Metzger chachan empeño ukan tiendapax thaya chiqawa, noviembre qallta phaxsin thayat sipans juk"amp thaya. Pablox mantañawja nayraqatankir alfombra patxaruw kayunakap pichthapïna, kunattix anqan jallux purintäna. Paraguas uka contador jaytasaw yatiñ munir uñchʼukisïna. Jupax uka alwax janiw sum amtaskänti, pusi mara nayraw mamapampix Schwabing markan tiendapar awkipan relojap empeñar sarapxäna. Ukajj mä estéril cheqanïnwa, vidriot lurat estanterías ukat corbatanakan irnaqerinakas utjarakïnwa.
  
  Metzger chachan tiendapax juk"amp jach"a sawuñ caja ukar uñtasitänwa ukat polillanak thujsa. Anqat uñjasax uka tiendax jisk"a ukat jan yäqañjam uñnaqt"anïnwa, ukampis umbral ukar makhatasax jach"a manqhap jikxatawayta, mä cuarto ukanx mueblenakampi, radios de cristal galénicos, figurinas porcelanas ukat quri jamach"inakan jaulapampiw phuqhantat uñjasi. Qhep qhepa kuti ukan anclatäkäna uka kunayman yänakaruw herrumbrempi laqʼampi chʼamaktʼayäna. Pablojj wali muspharatänwa, ukat tʼijtkasajj mä gorrión lunthatasir katjkäna uka relleno pusiruw uñtäna. Pusi chʼukut kayumpi ukat jamachʼin chʼiwipampi taypinwa mä telar uñstäna.
  
  -Janiwa museokiti, chacha -sasa.
  
  Pablox wali mulljataw kuttʼäna. Mä jisk"a, ch"amakt"at ajanu chuyman jaqiw jupan jak"aparux uñstawayi, ch"uxña monompiw isthapita, ukax figuraparux wali jach"änwa ukat jisk"a jaqirux juk"amp ch"amancharakïnwa.
  
  -¿Jumajj Metzger sat jaqïtati? sasaw jisktʼasta.
  
  "Ukhamatwa. Ukat kuntï apanipkista ukajj jan qorikïkchejja, janiw nayajj munaskti" sasa.
  
  "Chiqpachansa, janiw kuns empeño lurañatakix aka chiqar jutkti. Kuns apthapisin jutta" sasaw Pablox jaysäna. Jupajj nayratpachwa uka jaqeru ukat sustjasirjam sarnaqataparojj jan gustkänti.
  
  Uka jilïr jaqin jisk"a nayranakapatxa, qullqi munañaw qhant"äna. Kunanakas jan sinti sum sarnaqatapajj qhanaw amuyasïna.
  
  "Perdón, wayna... Pä tunk jaqinakaw sapa urux aka chiqar jutapxi, jupanakax amuyapxiw jach"a mamapan nayra latón cameo ukax waranq qullqit aljañjamawa. Ukampis uñjañäni... kuna amtampis akankapxta uk uñjañäni" sasa.
  
  Pablox mä chʼiyar janqʼu papel aptʼasïna, uka papelasti libro aljiriw apayankäna uka sobren jikxatäna. Chʼeqa toqenjja, Metzger chachan sutipa ukat direccionapaw utjäna. Pablox kunjamtï lurirjamäkäna ukhamarjamaw jankʼak ukar saräna, uka carta manqhan jan jikxatatapatxa, wali muspharatapuniw waliptaskäna. Jan ukasti pusi amparampi qillqt"at arunakaw utjäna: Artículo 91231
  
  21 chimpunaka
  
  Uka jilïri jaqixa uka papil uñacht"ayäna. "Akanx mä juk"a pist"awiw utji. Jan waltʼayat formularionakjja janiw katoqapkti" sasa.
  
  Uka pata chʼeqa kʼuchunjja, khititï uka depósito lurkäna ukan sutipajj qellqatäñapänwa, ukajj chʼiyjatäjjänwa.
  
  Pablojj akham sänwa: "Uka parte numerojj wali sumawa liytʼañataki" sasa.
  
  "Ukampis janiw aljirinakasan jaytapki uka yänak nayrïr punkut mantanir jaqirux katuyksnati".
  
  -Kunas ukaxa, tatajankiwa -sasa.
  
  Uka jilïr jaqix chinup ch"allxtayasïna, ukat uka papelat yatxatañ munkaspas ukhamaw tukusïna.
  
  "Kunjamäskpasa, uka jakhüwix wali jiskʼakiwa: uka yäx walja maranak nayraw empeñor uchatäpachäna. Subastaruw uchasini" sasa.
  
  "Amuytwa. Ukat ¿kunjamatsa jan pächasis amuysna?"
  
  "Nayax amuyta, aljirix uka yänak kutt"ayañ munaspa ukhax inflación ukar yäqasa..."
  
  Pablox kunapachatix empeñox tarjetanakap uñacht"ayäna ukhax chhuxriñchjasïna: uka tratot juk"amp askinak apsuñ munatapax qhanaw amuyasïna. Ukampis Pablox uka yänak kuttʼayañ amtäna, kuna qullqis munaskchïnxa.
  
  "Walikiwa".
  
  "Akan suyt"apxam" sasaw mayni jaqix atipt"asis jachaqt"asis säna.
  
  Uka jilïr jaqix chhaqtawayxänwa ukat chika minuto qhipatx mä ch"uqi manq"at cartón caja apt"ataw kutt"anïna, uka cajax q"illu boleto ukamp chimpuntatänwa.
  
  -Uka katxaruñamawa, wayna -sasa.
  
  Pablox amparap luqtäna, ukampis uka jilïr jaqix muñecapat wali ch"amampiw katthapïna. Thaya, arrugat ñikʼutapar llamktʼatapajj wali uñisiñatakïnwa.
  
  "¿Kunsa jumajj luraskta?"
  
  -Qullqi nayraqata -sasa.
  
  -Nayraqataxa kunatï manqhan utjki uk uñacht"ayapxita -sasa.
  
  "Janiw nayax ukanakx kuns aguantkäti" sasaw jilïr jaqix juk"at juk"at p"iqip ch"allxtayäna. "Jumaw aka caja ukan chiqap dueñopäta sasaw amuyta, ukat kunatï manqhan utjki ukax wali askiwa sasaw amuyasta. Mä arunjja, pä kuti iyawsäwi uñachtʼayaña" sasa.
  
  Pablox mä qhawqha tiempox jupa pachpaw chʼaxwäna, ukampis janiw kuna lurañas utjkänti uk yatïna.
  
  "Nayarux sarxañamawa".
  
  Metzger chachajj amparanakap jistʼaräna, ukat Pablojj abrigopan manqhankir bolsilloparuw amparap luqtäna. Jupax billeterap apsuwayxäna.
  
  "Qawqha?"
  
  "Pusaq tunka millones de marcas".
  
  Uka pachan tasa de cambio ukarjamaxa, ukax tunka qullqimp sasiwa - mä familiar walja semananak manq"ayañataki.
  
  Pablojj lakap chʼoqtʼasisaw akham säna: "Ukajj walja qollqewa" sasa.
  
  -Apsuña jan ukaxa jaytaña -sasa.
  
  Pablox wali jach"at arsüna. Qullqix jupampïskänwa, kunattix qhipürux bancor mä qhawqha qullqinak pagañatakiw sarañapäna. Jutïr suxta phajjsinakan sueldopat uka qollqe apsuñapawa, uka jukʼa qollqejja, uka negociot taqe ganancianak Herr Ziegler chachan qollqe apthapiñ tiendapar apaqasajj jukʼakïnwa. Taqi ukanakxat sipansa, acción ukan chanipax qhipa urunakanx sayt"atawa jan ukax juk"ampiw jilxattawayi, juk"a qullqichir jaqinakaw utji, ukatw cantinas de seguridad social ukanx filanakax urut ururux juk"amp jayarst"ata ukatx janiw jan walt"awix tukuskiti.
  
  Pablojj jichhak imprimit mä jachʼa billetenak apsüna. Uka tiemponjja, papel qollqejj janipuniw tukusjjänti. Chiqansa, nayrïr trimestre ukan billetes ukanakax niyaw inamayakïxäna ukat Múnich markan chimeneanakaparuw phuqhantäna, kunattix leñanakat sipansa jukʼamp jila alanïpxänwa.
  
  Uka empeño lurir jaqejj Pablon amparapat billetenak aptʼasisaw jukʼat jukʼat jaktʼañ qalltäna, mayat mayat qhanampiw uñakipäna. Qhiparusti waynaru uñkatasa jachaqt"asïna, chhaqhata kisunakapa uñacht"ayasa.
  
  "Kusisita?" sasaw Pablojj jiskʼachasïna.
  
  Metzger jupax amparap apsuwayxäna.
  
  Pablox wali amuyumpiw uka caja jistʼaräna, ukat mä laqʼa qinayaruw chʼalltʼäna, uka qinayax bombilla qhananwa jupar muyuntäna. Jupax mä ch"uqi cuadrado caja apsutayna, ukax suma, ch"amaka caoba sat quqat luratänwa. Ukanjja, janiw joyanakasa ni lacapas utjkänti, jan ukasti Pablojj ñikʼut chʼoqtʼkäna ukhajj mä cierrejj jistʼarasïna. Uka caja tapax juk"at juk"at jan ch"axwañampiw jilxattawayi, qhipa jist"aratätapatx tunka llätunk maras janis pasawaykaspa ukhama.
  
  Pablox chuymapan mä hielo ajjsarañwa jikxatasïna, kunatï ukan utjkäna uk uñkatasa.
  
  "Amuyasiñaw juk"amp askixa, wayna" sasaw empeñox säna, amparapat billetes ukanakax magia tuqis chhaqtawaykaspas ukhama. "Aka anattʼañ aptʼat callenakan jikjjatapjjätam ukhajja, wali jan walinwa uñjasisma" sasa.
  
  ¿Kunsa ukham yatiyañ munapxirïta, tata?
  
  Wila terciopelompi chʼoqantat mä soporte patjjanjja, mä kʼajkir pistola ukat tunka muyuntat revistaw utjäna.
  
  
  34. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  "Ukax juk"amp askiwa, Metzger. Nayajj wali chʼamanïtwa. Tarifanakat parlkasaxa, yaqha horasar sarañax jukʼamp askiwa" sasa.
  
  Otto von Schroeder jilatajj oficinapan chimenea jakʼan qontʼatäskäna, ukat janiw empeñorojj mä asiento jan ukajj kuna umañsa churkänti. Metzger, sombrero amparapar apt"ata kayunakap qhiparañapatak wayt"ata, colerasiñap apnaqasa ukat p"iqip obsequio inclinación ukat k"ari jachaqt"asis uñacht"ayasïna.
  
  "Chiqpachansa, Herr Baron, yaqha amtampiw jutta. Taqpach aka maranak uchawaykta uka qollqejj niyaw pagañampïski" sasa.
  
  "¿Múnich markar kuttʼjjänti? Nagel kullakajj kuttʼanjjeti? -sasawa Baronax tensión ukan jiskt"äna.
  
  -Ukax juk"amp ch"amäxiwa, Juman Gracia.
  
  "Walikiwa, ukhamax jan amuyt"ayañamäkiti. Kuntï munkta uk yatiyapxita -sasa.
  
  "Chiqapuniwa, Juman Gracia, janïra aka wakiskir yatiyawinak churkasaxa, amtayapxsmawa kuna yänakatï aka taqpacha pachataki aljaña sayt"ayawaykta, ukaxa negociojaruxa wali qullqiwa..."
  
  -Suma irnaqañax sarantaskakiwa, Metzger -sasa.
  
  "- Wali jach"anchatawa chanipaxa. Grace-max sapa mara qullqi churañ arsuwayi, ukat kutt"ayañatakix Clovis Nagel-ax kawkïr qullqis alasispa uk yatiyañajawa. Ukat taqi respetompi, Juman khuyapayasiñamax janiw jichha maras ni qhipa maras payllatäkiti" sasa.
  
  Baronax arup jisk"achasïna.
  
  "Janiw chantajear atrevimti, Metzger. Kuntï pä tunka maranak pagawaykta ukajja, basura uchañ utaman imatäki uka qʼañunak phoqañat sipansa jukʼampwa" sasa.
  
  -¿Kunsa nayajj siristjja? Khuyapayasiñamax arumaruw churi, ukat khuyapayasiñamax janiw phuqkiti. Ukhama, ukhamax aruskipäwisax tukuyatat amuyt"añäni. Suma jayp"u -sasawa uka jilïri jaqixa sombrero uchasïna.
  
  "Suyaña!" -sasawa baronax amparap luqxatasin säna.
  
  Uka empeñox mä jachaqt"asiñ chhaqtayasaw kutt"äna.
  
  "¿Jïsa, ¿Herr Barón?"
  
  "Janiw qullqix utjkituti, Metzger. Nayajj pʼakjatätwa" sasa.
  
  "¡Jumaw muspharta, khuyapayasiñama!"
  
  "Nayanx bonos de tesoro ukanakaw utjitu, ukax kuns luraspawa, gobiernox dividendonak pagaspa jan ukax economía ukar wasitat sayt"ayaspa ukhaxa. Uka uru puriniñapkamaxa, qillqatäki uka papelar uñtasitaw wali valoranixa" sasa.
  
  Uka jilïri jaqixa, nayranakapa ch"uqt"ata uñch"ukisïna.
  
  "Ukhamächi ukhaxa, Juman Gracia... Nayax amuyta, uka jisk"a bronce ukat mármol mesa sillu jak"an utjktam ukax payllañjamaw katuqasispa."
  
  -Ukax sapa mara qullqi churañat sipanx juk"amp askiwa, Metzger.
  
  Uka jilïr jaqix amparanakap t"axllirt"asïna ukampis janiw kuns arskänti.
  
  "Walikiwa. Arsuña."
  
  "Chiqpachansa, jutïr maranakatakix payllawinakam garantizañamawa, Gracia. Uka jiskʼa mesa patjjar relievet mä qollqet lurat té conjuntojj walikïspawa sasaw amuyta" sasa.
  
  "Jumax Bastardo, Metzger" sasaw baronax jan uñt"at uñisiñamp uñkatasïna.
  
  -Negociox negociowa, Herr Baron -sasa.
  
  Otto chachajj mä qhawqha tiempow amuktʼäna. Jupax janiw yaqha thakhi uñjkänti, jan ukasti uka jilïr jaqin chantaje ukar katuyasiñaw utjäna.
  
  "Jumax atipt"tawa. Juman askimatakix wali askiwa sasaw suyt"askta" sasaw qhipharux säna.
  
  "Jichhürojja, amigomajj empeñot aptʼatäki uka yänakat maynïriw kuttʼayañatak jutäna."
  
  -¿Ukax Nagel ukhamäpachati?
  
  "Janiw jan ukax kimsa tunk mara qhipäxar kutt"ayañatak mä thakhi jikxatkchi ukhaxa. Ukajj mä yuqall wawakïnwa" sasa.
  
  -¿Jupax sutip yatiypachati?
  
  -Jupax jisk"a jaqiwa, ch"uxña nayrani, ch"iyara ch"iyar ñik"utani -sasa.
  
  "Pisu..."
  
  -Nayaxa nayratpach sapxsma, jupax janiw sutip arskiti -sasa.
  
  "¿Ukat ¿kunas apthapitayna?"
  
  "Jack de caoba ch"iyara mä pistolampi".
  
  Barón sat chachajj asientopat jankʼakiw jaltawayjjäna, ukat qheparuw liwjjatäna ukat chimenea muyuntat jiskʼa vigaruw chʼalljjtäna.
  
  -¿Kunsa jumaxa sasma? sasaw jiskt"äna, empeño jaqirux kunkapat katthapisinxa.
  
  -¡Jumaw chuym ust"ayista!
  
  -Arst"am, Dios layku, jan ukax jichhakiw kunkamar ch"allxtayä -sasa.
  
  "Mä sapuru ch"iyara caoba caja" sasaw uka jilïr jaqix jiskht"asis jaysäna.
  
  -¡Pistola! ¡Ukat qhanañchtʼam!"
  
  "Mauser C96 ukax mä escoba amparaniwa. Uka manijankir lawajj janiw nayrïr modelon roble sat qoqapäkänti, jan ukasti chʼiyar caoba sat lawat luratänwa, ukhamat cuerpopar uñtasita. Jach"a arma" sasa.
  
  -¿Kunjamarak ukhamäspasti? -sasawa baronax jiskt"äna.
  
  Mä akatjamat jan chʼamanïsajj empeñoruw antutäna ukat sillunakaparuw qhepar qontʼasïna.
  
  Metzger jilïr jaqix chiqaw satayna, kunkapar ch"allxtasa.
  
  "Luqhi. Jupax loco ukhamaw tukuwayxi" sasaw Metzger-ax punkur jank"ak purintäna.
  
  Barón chachajj janiw jupar sarjjatap amuyaskänti. Pʼeqep amparapar kattʼataw qontʼatäskäna, wali llakit amuyunakampiw chʼamaktʼäna.
  
  
  35. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Ilse kullakajj pasillo qʼomachaskäna ukhajja, pampankir pirqa lamparanakan qhanapampiw visitan chʼiwipar uñjäna. Janïr pʼeqep jachʼar aptasajj congelaskasajj khitis uk yatïna.
  
  Qullan Dios, ¿kunjamsa jikxatapxista?
  
  Kunapachatï wawapampi nayrïr kuti internado ukar sarjjapjjäna ukhajja, Ilse kullakajj alquilerat mä chikat pagañatakejj irnaqtʼañapänwa, kunattejj Pablojj carbón apsuñat qollqe jikjjatkäna ukajj janiw wakiskänti. Qhepatjja, Paul jilatajj Ziegler chachan manqʼañanak aljir tiendapar bancor tukuyäna ukhajja, uka waynajj jukʼamp suma alojamiento jikjjatapjjam sasaw säna. Ilse kullakajj janiw munkänti. Jakäwipanjja, walja mayjtʼäwinakaw utjäna, ukat taqe kunatï jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñapatak yanaptʼkäna ukaruw katthapïna.
  
  Uka yänakat maynïrejj escoba amparapänwa. Paul - ukat internado ukan dueñopaxa, khitirutix Ilse jupax janiw sinti yanapt"kataynati- jupax irnaqañ jaytañapatakiw arsuwayi, ukampis janiw yäqkänti. Jupajj kunjamatsa wali askïkaspas ukham amuyasiñapänwa. Uka jachʼa utat jaqsutäpkäna uka qhepatjja, qalltanjja, llakisitap laykuw amuktʼäna, ukampis qhepatjja, jupa pachpaw Pablor munasitap uñachtʼayäna. Jupajj janiw jupamp parlkänti, kunattejj jisktʼanakaparuw ajjsaräna. Kunapachatï arskäna ukhajja, jan wakiskir yänakatwa parläna, ukanakjja taqe munasiñampiw uñachtʼayañ munäna. Jiltʼir tiempojja, jaya cheqat amukiw uñchʼukiskäna ukat kunatï jan utjkäna ukat llakisïna.
  
  Ukatwa tʼaqhisiñapax wali jachʼänxa, kunattix jiwatapat juchani jaqinakat maynïrimpiw ajan ajan uñjasïna.
  
  -Aski urukipanaya, Ilse -sasa.
  
  Jupajj wali amuyumpiw qhepar kuttʼäna.
  
  -¿Kunsa munta, Otto?
  
  Barón chachajj cañap tukuyapampiw oraqer chʼalljjtäna. Jupax janiw akan sum jikxataskänti, qhanaw amuyasïna, ukhamarakiw visitt"atapax yaqhip jan wali amtanakap uñacht"ayäna.
  
  "¿Jukʼamp sapaki mä cheqan parltʼsnati?"
  
  "Janiw jumamp chika kawkirus sarañ munkti. Kuntï siskäta uk sañamawa ukat sarjjañamawa" sasa.
  
  Baronax chuym ust"ayasisaw chhuxriñchjasïna. Ukatxa, pirqanakan moho sat wallpa, jan kikpaki pampa ukat jiwañjam lamparanaka, qhanat sipansa jukʼamp chʼiwi churir lamparanakaruw jiskʼachas uñachtʼayäna.
  
  "Uñtapxam, Ilse. Kimsïr clasenkir internado ukan mä pasillo qʼomachaña. Juma pachpatwa phenqʼasiñama" sasa.
  
  "Pata q"umachañax pampa q"umachañawa, janiw jach"a mansión jan ukax internado ukhamäkiti. Ukat mármol sat qalat sipansa jukʼamp respetatäki uka linoleo pisonakaw utjaraki" sasa.
  
  "Jan ukhamäkanixa, munat kullaka, jumax yatisktawa, kunapachatï jumar irpapksma ukhaxa, jan walin jikxatasiyäta. Janiw nayax munkiriskayätti..." sasa.
  
  "Akan sayt"asim, Otto. Khitin amuyupajj uk yattwa. Ukampis janiw uka rutinaru jaquntatäkaspas ukham amuyañamäkiti, jumax mä títere ukhamakïtawa. Jumaw kullakajarux qalltatpach apnaqawaytaxa, pantjasitapatxa wali qullqit pagañamawa. Ukat kuntï aka pantjasïwi qhepäjjat imantasin lurapkta ukanakata" sasa.
  
  Ottox mä juk"a qhipäxar kutt"awayxäna, Ilse-n lakapat mistki uka colerasiñax walpun muspharayi. Monóculojj nayrapat jaquqanïna ukat abrigopan pechopat warktʼasïna, kunjamtï mä juchañchat jaqejj horca warktʼatäki ukhama.
  
  "Jumax muspharkañawa, Ilse. Jupanakasti sapxituwa jumaxa..." sasa.
  
  Ilse kullakaxa jan kusisita larusitayna.
  
  "¿Chhaqhatati? ¿Loco ukham tukuwaytati? Janiwa, Otto. Nayax wali amuyt"asirïtwa. Taqe tiempo amuktʼañwa ajlliwayta, kunattejj wawajajj kunatï cheqäki uk yatjjaspa ukhajj kunsa luraspa uk ajjsartwa" sasa.
  
  "Ukhamajj jupar jarkʼapjjam. Kunattix wali jayaruw saraski" sasa.
  
  "Ukhamajj ukatwa jutta" sasaw jiskʼachasiñap jan atipkayäta. -Nayra pachanakax qhipharux katjapxätam sasaw axsarapxtaxa.
  
  Barón sat chachajj Ilse sat cheqaruw mä thaknam sarawayjjäna. Paulan mamapax pirqaruw kutt"awayxäna, kunawsatix Otto-x ajanuparux ajanupar jak"achasïna.
  
  "Jichhajj sum istʼam, Ilse. Juma sapakiw uka arumax mayacht"apxitu. Janïr jaypʼükipan jan jarkʼkäta ukhajja, aka lazo tʼunjañajawa" sasa.
  
  "Ukhamajj nayrar sartam, Otto, jiwayapxita" sasaw Ilse kullakajj jan ajjsarirïkaspas ukham säna. "Ukampis yatipxañamawa, nayax mä carta qillqtʼawayta, ukanxa taqpach uka juchaw qhanañchasi. Taqi ukanakxa. Kunas nayar paschitu ukhajja, Pablojj katoqarakiniwa" sasa.
  
  "Ukampis... ¡janiw serio ukhamäkasmati! ¡Janiw qillqkasmati! ¿Jan wali amparanakar purtʼaspa ukhajja, ¿kamachasmasa?"
  
  Ilsexa janiwa jayskänti. Jupar uñkatañakiw luräna. Otto chachajj uñkatasiñap katjjaruñ yantʼäna, mä jachʼa, chʼamani, suma isthaptʼat chachajja, chʼiyjat isimp isthaptʼat mä jan chʼamani warmiruw uñchʼukiskäna, jupajj jan jaqontatäñapatakiw escobapar chʼoqtʼasïna.
  
  Qhiparusti baronax jaytxataynawa.
  
  "Janiw ukakipkiti" sasaw Ottox kutt"awayxäna ukat t"ijt"asaw mistuwayxäna.
  
  
  36. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  -¿Nayaru jawsapxitati, tata?
  
  Otto chachajj pächasisaw Jürgen chachar uñkatäna. Qhep qhepa kuti uñjatapatjja, walja semananakaw pasjjäna, ukat manqʼañ utapan saytʼatäskir uniformeni jaqerojj wawapäkaspas ukham uñtʼañajj jupatakejj wali chʼamänwa. Jupax mä akatjamat Jurgen chachan marrón camisapax amparanakapar jamp"att"atap amuyasïna, wila cruciforme brazalete ukax ch"aman bíceps ukar marco ukham uñt"ayasïna, waynan ch"iyar botas ukanakax waynarux wali jach"ar aptäna, ukat punku marco manqhar mantañatakix mä juk"a qunt"asiñapawa. Jupajj mä jukʼa jachʼa jachʼa tukuñwa amuyasïna, ukampis uka pachparakiw jupa pachpat khuyaptʼayasiñajj jupar jariqäna. Jupax janiw jupa pachpa uñtasiñarux saykatañ atkänti: Ottox phisqa tunk payan maraniwa ukat chuymankipstat ukat qarjataw jikxatasïna.
  
  -Jichhax jaya pachaw jan utankktati, Jürgen -sasa.
  
  "Wali wakiskir lurañanakaw utjäna" sasa.
  
  Baronax janiw jayskänti. Nazis sat jaqenakan suma amtanakapsa amuykchïnjja, janipuniw taqe chuyma creykänti. Kunjamakitix Múnich markan jach"a sociedad ukan jilpacha jaqinakax jupanakarux mä partido ukham uñjäna, juk"a suyt"äwini, chhaqhayañataki. Ukham jayarst"apxaspän ukhax mä situación social ukan askinak jikxatatapatxa, ukax wali muspharkañänwa, ukat desposeídos ukanakax kawkir extremistas jupanakar sallqa arsuwinak lurapki ukanakarux iyawsapxaspänwa. Ukampis uka horasanjja, janiw sutil lurañatakejj tiemponïkänti.
  
  "¿Ukham mamamar jan yäqasa? Jupajj jumat llakisïnwa. ¿Kawkhansa ikirïta uk yatjjatapjjsma?"
  
  "SA ukan utanakapanxa".
  
  "¡Jichha marax universidad qalltañamawa, pä mara qhipatwa!" -sasawa Ottoxa p"iqi ch"allxtasa säna. "Noviembre phaxsix niyaw purini, jichhakamax janiw mä claser jutktati."
  
  "Nayaw mä cargo de responsabilidad ukan jikxatastxa".
  
  Ottox uñjäna, kunjams uka jan wali sarnaqir waynan uñacht"äwip katxarutayna, jupax janiw sinti jaya pachax mä taza pampar jaquntañapäkänti kunatix té ukax jupatakix wali muxsawa, qhipharux chhaqtawayxänwa. Kunas jupar jakʼachasiñajj wali askïspa sasaw jisktʼasïna. Jurgen jilatajj kunjamtï sapkäna ukhamarjam luraniti janicha ukatwa wal yanaptʼäna.
  
  Walja arumaw colchón liwxatasa ukat llawuntasa ikirïna, janïr wawapar visittʼañ amtkasaxa.
  
  "Posto responsable, ¿jumax sasmati?"
  
  "Alemania markan juk"amp wakiskir jaqiruw arxataskta".
  
  Awkipajj akham sasaw jiskʼachäna: "Alemania markan jukʼamp wakiskir jaqewa" sasa. "Jumax, jutïr barón von Schroeder, mä ch"amakt"at megalománico cabo austriaco ukar mä thuqhuriruw contratawayta. Jumax jachʼa jachʼa tukuñamawa" sasa.
  
  Jurgen jilatajj jichhak jawqʼjatäkaspas ukhamaw liwxatäna.
  
  -Janiwa amuyapktati....
  
  "Ukhakiwa! Nayajj mä wakiskir lurañanakwa munta. Juma sapakïtawa akampi atinisiñjama" sasa.
  
  Jurgen jilatajj kunatï paskäna uk mayjtʼayatapat wal muspharäna. Uka jaysäwix lakapan jiwxäna kunatix yatxatañ munañax juparux juk"amp ch"amanchawayi.
  
  "Kunasa akaxa?"
  
  -Tiamar ukat primomaruw jikxatta -sasa.
  
  Jurgen jilatajj janiw jayskänti. Awkipan jakʼapar qontʼasisaw nayrapat nayra chʼukuñ apsüna, ukat nayrapan arrugat ñikʼutapanjja, mä jan natural chʼusaw uñstäna. Jupax juk"at juk"at ñik"ut ch"allxtayäna.
  
  "Kawkhana?" sasaw jiskt"äna, arupax thaya ukat jayaruw jiskt"äna.
  
  "Schwabing markankir mä internado ukanwa. Ukampis venganza tuqit lupʼiñamsa jarkʼapxsmawa. Jiwasax juk"amp wakiskir kunaw utjistu. Nayax tiaman cuartopar sarañ munta, patat aynacharu thaqhañama ukat taqi papelanak jikxatkta ukanak apaniñama. Yämas amparamp qillqtʼatanaka. Cartanaka, notanaka, kunanakas utjchi" sasa.
  
  "Kunata?"
  
  -Janiw nayax ukham sañjamäkiti -sasa.
  
  "¿Janit yatiykista? Jumaw akan apanista, yanapt"a mayiskta, kunawsatix nayan ch"amax t"unjawaykta ukat khititix nayar ukham lurkitu ukar jikxatañataki - pachpa jaqiw usut jilajarux mä pistola churitu ukhamat p"iqip phust"añapataki. ¿Taqi ukanak jarkʼapxistati ukat jan kuna qhanañchtʼasa jumar katuyasiñax suytʼapxista?" Jichhax Jurgen jupax arnaqasïna.
  
  -¡Kuntï nayajj sisksma uk lurarakïtawa, janitï nayajj jumar khuchhuqañ munksta ukhajja!
  
  "Sarxam tata. Janipuniw manunïñ tuqitxa sinti llakiskti. Mä valorani yänakakiw utji, janiw nayat aptʼañjamäkiti. Nayajj titulom herencia katoqäma, jumajj munasksta jan ukajj jan munasksta" sasa. Jurgenax manq"añ utat mistuwayxäna, punku qhipäxaruw ch"allt"asïna. Jupax niyaw anqar mistuñampïskäna, ukat mä aruw jarkʼäna.
  
  -Wawa, suyt"am -sasa.
  
  Jupax kutt"awayxänwa. Brunnhilde kullakajj escalerat saraqanïna.
  
  "Tayka".
  
  Jupar jakʼachasisinjja, ajanupat jampʼattʼäna. Uk lurañatakejja, kayu puntapampiw saytʼasiñapäna. Chʼiyar corbatap askichäna ukat kawkhantï nayrajj chʼeqa nayrapajj utjkäna uka cheqaruw amparanakapamp amparamp llamktʼäna. Jurgenax qhipäxar kutt"asaw uka patxat apsuwayxäna.
  
  -Kunjämtix awkimax siski uk lurañamawa -sasa.
  
  "NAYA..."
  
  "Kunjamtï sapktam uk lurañamawa, Jürgen. Jumatï ukham luräta ukhajja, jumat jachʼañchasiniwa. Ukat nayax ukhamaraki".
  
  Brunnhilde kullakajj mä qhawqha tiempow arstʼaskakïna. Arupax llamp"u chuymanïnwa, ukat Jurgen-atakix kunayman uñacht"awinaka ukat kunjams jikxatasi uk amuyt"ayäna, jupax jaya pachaw jan jikxatkänti. Jupajj nayratpachaw jupar wal munasi. Jupax mayj uñjapunirïnwa, janipuniw kuns jarkʼkänti. Jupax jisk"a wawatpach chhuxriñchjasiñ munäna, ukat verano ukax jan tukuskirjamarakïnwa.
  
  "Kunawsa?"
  
  "Qharüru".
  
  "Qharürux llätunk uru noviembre phaxsitx mama. Janiw atkti..."
  
  "Qharüru tardew ukham lurasiñapa. Awkimajj internado uñjäna, Pablojj janipuniw jichha tiempon ukankiti" sasa.
  
  "¡Ukampis nayratpach amtanakax utjxitu!"
  
  "¿Jupanakax familiamat sipansa jukʼamp wakiskirïpxiti, Jürgen?"
  
  Brunnhilde kullakajj mayampiw amparap ajanupar aytäna. Jichha kutix Jurgen jupax janiw qhipäxar kutt"känti.
  
  "Jankʼak kuns lurañ munsta ukhajja, uk lurasmati sasaw amuyta" sasa.
  
  -Suma wayna -sasa. Ukat kunapachatï documentonak apsupkäta ukhajja" sasaw arup jiskʼachasajj akham säna, "nayraqatajj nayaruw apanipjjeta. Janiw mä arus awkimarux samti -sasa.
  
  
  37. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Alicia kullakajj Manfred chachajj tranvía sat autot saraqaskäna uk esquinat uñchʼukiskäna. Nayra utap anqan mä cargo katuqäna, kunjamtï aka qhipa pä maranakanx sapa semanax lurkäna ukhama, mä qawqha minutonak jilapar uñjañatakiwa. Janipuniw jupar jakʼachasiñasa, jupamp parltʼañasa, mä kutikiw jaytañasa ukat utar kuttʼañas ukham chʼamampi amuyaskänti. Jupajj uñstaspa ukhajja, kunsa awkipajj luraspa sasaw jisktʼasïna.
  
  Janiw nayax uk lurañjamäkiti, juk"ampirus ukhama... ukhama. Ukajj cheq parlatapajj cheqpachapuni arsuñampi sasispawa. Jiwañjamakïspawa.
  
  Uñkatatapax Manfred sat waynaruw arktäna, jupax mä suma uñnaqtʼan waynaruw tukuskäna. Jan amuytʼasir ñikʼutapajj gorra manqhat mistunïna, amparanakapajj bolsillonakapanïnwa ukat amparap manqhanjja notanak katjjarurakïnwa.
  
  Nayax apuestas jupax wali axsarkañ piano tocirinakawa, Aliciax mä mistu chuym usuchjasiñamp arrepentisiñampiw amuyt"äna.
  
  Manfred chachajj acera toqenwa sarnaqäna, ukat janïr utapan punkupar purisajj mä miskʼi aljiriruw saytʼäna. Alicia kullakajj jachaqtʼasïnwa. Nayrïr kutiw pä mara nayrax ukham lurañapatak uñjäna, kunawsatix jan amuyt"asisaw jueves urunakax jilapax piano tuqit yatichäwinakat transporte público ukan kutt"anïna, ukatx janiw awkipan Mercedes autopan kutt"ankänti. Chika hora qhipatxa, Aliciax misk"i aljiriruw mantäna ukat tienda yanapiriparux soborno churäna, ukhamat Manfred-arux mä bolsa caramelonak churañataki, uka bolsax mä nota manqhanïnwa, kunapachatix qhipa semanan purinkani ukhaxa. Jupax jank"akiw "Nayätwa" sasaw qillqt"äna. Sapa jueves uru jutapxam, mä qillqat jaytapxäma. Ingrid kullakaruw jiskt"añama, jupar jaysäwim churañama. Nayajj jumar munassmawa-A.
  
  Jutïr paqallq urunak jan pacienciampiw suytʼäna, jilapajj janiw kuns jayskaniti, jan ukajj jan despedidasis sarjjatapat colerasiniwa sasaw ajjsaräna. Ukampis uka jisktʼajj Manfred chachan uñtasitänwa. Tunka minutos nayras uñjkaspa ukhama, qillqatapax suizo ukat italiano ukanakat mä k"uchirt"ayir sarnaqäwimpiw qalltawayi, ukatx yatiqañ utat ukat kunatix qhipa ist"atapatx paskatayna uka sarnaqäwimpiw tukuyäna. Jilapat yatiyäwipax Aliciaruw wasitat kusisiñamp phuqt"ayäna, ukampis mä línea ukaw utjäna, qhipïrix juk"amp jan wali axsarañanakap chiqanchäna. Tatajajj wali thaqstam.
  
  Jupax misk"i aljir utat t"ijtäna, khitis uñt"aspa sasaw axsaräna. Ukampis jan waltʼäwinïkchïnsa, sapa semanaw kuttʼanïna, sapa kutiw sombrerop cejanakapar jaquntäna ukat mä abrigo jan ukax pañuelompiw uñnaqap imantasirïna. Janipuniw awkipan ventanapar ajanupar jachʼar aptkänti, inas jupajj uñkataspa ukat uñtʼchispa. Ukat sapa semanaw jupax pachpa jan walin uñjasiskäna, ukampis sapa uruw Manfred chachan jakäwipanx askinak jikxatäna, jisk"a atipt"äwinakampi ukat atipt"äwinakampiw chuymacht"asirïna. Kunapachatï tunka payan maranïkasax atletismo medalla katuqkäna ukhaxa, kusisitaw jachäna. Kunawsatix yatiqañ utan patiopanx mä jawq"jataw uñjasiwayi, walja wawanakamp uñkatatapata, jupanakax "q"añuskir judío" sasaw sapxirïna, jupax colerat jach"at arnaqasïna. Uka cartanakajj janis wakiskirïkchïnjja, nayra tiempon kusisit jakasir sarnaqäwinakapampiw mayachtʼäna.
  
  Uka jueves 8 uru noviembre phaxsitx Aliciax sapürut sipans mä juk"a pachaw suyt"äna, Prinzregentenplatz ukan sinti jaya pacha qhiparaspa ukhax pächasiñampiw atipjaspa ukat juk"amp jasak - ukat jan wali - amtaw ajllispa sasaw axsaräna. Tiendaruw mantäna, ukat mä paquete de caramelos de menta mayitayna, ukat kunjamtï yatiqapkäna ukhama, kimsa kutiw precio estándar ukarjam pagäna. Carritar mantañkamaw suytʼäna, ukampis uka urojj jankʼakiw uka paquete manqhankir papel uñkatasïna. Phisqa arunakakiw utjäna, ukampis uka arunakax amparanakap khathatiñapatakiw wakisïna. Jupanakajj nayaruw chʼakhupjjetäna. Jalaña.
  
  Jupajj jan arnaqasiñat jarkʼaqasiñapänwa.
  
  P"iqim jisk"achañamawa, juk"at juk"at sarnaqañamawa, janiw maysar uñtañamäkiti. Inas jupanakax jan tienda ukar arktapxchispa.
  
  Punku jistʼarasaw anqar mistuwayäna. Jupax janiw kuns kamachkänti, ukat sarxasax qhipäx uñch"ukisïnwa.
  
  Pä isimp isthapt"at jaqinakaw suxta tunk yardanak jan jayan arktapxäna. Jupanakat maynejj jupanakar uñjatap amuyasisaw maynir mä señal luräna, ukat panpachaniw jankʼak sarjjapjjäna.
  
  Jan askinaka!
  
  Alicia kullakajj jan tʼijtʼasaw kunjamtï lurañjamäki ukhamarjam jankʼak sarañ yantʼäna. Jupax janiw mä polician chuymap chʼallxtayañ munkänti, kunattix jarkʼaspa ukhaxa pä jaqiw katjapxirïna, ukat tukuyxapxaspänwa. Awkipan contratat detectivenakaw mä sarnaqäw uñstayapjjañapäna, ukhamat jupar katuntañataki jan ukajj familian utapar kuttʼayañataki. Legal tuqitx janiw jichhakamax legal edad ukax utjkänti - tunka mayan phaxsiw pä tunk mayan maranïkasax qhiparäna - ukhamat taqpach awkipan khuyapayasiñapa.
  
  Uñchʼukiñatakix jan saytʼasaw calle chiqanchtʼasïna. Mä bicicletaw jupar jakʼachasïna, ukat uka bicicletar sarir waynajj janiw kuns kamachkänti ukat oraqer jaqontäna, ukhamatwa Aliciar arknaqirinakarojj jarkʼäna.
  
  "¿Loco ukhamätati jan ukax kunas?" - waynaxa usuchjat qunqurinakaparu katxarusa arnaqasïna.
  
  Alicia kullakajj wasitatwa qhepar uñtäna, ukat uka pä jaqenakajj thaknam pasapjjatap uñjäna, ukat autonakan samartʼapjjatapat askinak apsusaw thaknam sarapjjäna. Jupanakajj tunka metronak jukʼampi jayankapjjänwa ukat jankʼakiw jachʼar aptapjjarakïna.
  
  Jichhax janiw carritot jayankxiti.
  
  Zapatonakaparuw maldecïna, uka zapatonakajj lawat lurat suelanakanïnwa ukat qʼoma pavimenton mä jukʼa liwxatañapatakiw yanaptʼäna. Camara imkäna uka bolsajj thiyaparuw chʼalljjtäna, ukat pechopar diagonal uchat correaruw chʼalljjtäna.
  
  Jan jankʼak kuns amuytʼkaspa ukhajja, janiw sum jikjjataskaniti, ukajj qhanaw amuyasïna. Jupajj arknaqirinakapar qhepäjjapatwa amuyasïna.
  
  Ukajj janiw paskaspati. Janiw kunapachatï nayax ukham jakʼanktxa ukhaxa.
  
  Uka pachanx mä tama yatiqañ utankir wawanakaw uniformeni, mä yatichirimp irpataw nayraqatapan esquinat mistunipxäna, jupanakax jupanakamp chikaw carrito autobus parada ukar sarapxäna. Chachanaka, niya pä tunkaniw utjäna, filaruw sayt"asipxäna, thakhit khuchhuqapxäna.
  
  Aliciax uka chiqar puriñ atipjatayna ukat uka tamamp yaqha chiqar puriñkamaw puritayna, ukax pachaparuw puritayna. Carrojj rielenak taypinwa liwjjatäna, jakʼachaskäna ukhajj chilltʼasïnwa.
  
  Aliciax amparap luqxatasinxa, barra katthapisinxa, carron nayräxaparuw jalxatäna. Ukham lurasajj auto apnaqerejj mä jukʼa jukʼampiw jukʼampi jukʼamp chʼamachasïna. Mä kutix jan kuna jan walt"äwin jaqimp phuqhantat autor mantasax Aliciax anqar uñtañatakiw kutt"äna.
  
  Jupar arknaqirinakax janiw kawkhans uñjatäpkänti.
  
  Aliciax mä jach"a jach"a tukusaw paylläna ukat khathatit amparanakapamp bar ukar ch"allt"asïna, sombreros ukat jallu pachan abrigonakampi isthapt"at pä figuranakarux q"al jan yäqasa, jupanakax uka pachanx carrito qhipäxaruw mantapxäna.
  
  Paul jilatajj Rosenheimerstrasse sat cheqanwa jupar suyaskäna, ukajj Ludwigsbruck markat janiw jayankkänti. Carritot saraqaskir uñjasax jampʼattʼañatakiw jakʼachasïna, ukampis ajanupan llakisiñap uñjasax saytʼxänwa.
  
  -¿Kunas pasäna?
  
  Alicia kullakajj nayranakap jistʼarasaw Pablon wali chʼamampi jampʼattʼasïna. Jupan jan kuna jan waltʼäwin uñjasisajja, kunjamsa pä arknaqirinakapajj carrito autot saraqasin uka jakʼankir café ukar mantapjjäna uk janiw amuykänti.
  
  "Jilajan cartap apthapiriw sarawayta, kunjamtï sapa jueves urux apthapkta ukhama, ukampis arkapxitäna. Janiw uka contacto método apnaqañ puedxäti" sasa.
  
  -¡Ukaxa wali axsarañawa! ¿Jumajj walikïsktati?
  
  Alicia kullakajj janïr jayskasajj pächasïnwa. ¿Taqi kuns jupar yatiyañapa?
  
  Jupar yatiyañajj wali faciläspawa. Lakaj jist"arasin uka pä arunak arsuñakiw wakisi. Ukham simple... ukat ukhama imposible.
  
  "Jïsa, nayajj ukham amuyta. Janïr tranvía ukar makatkasajj ukanak aptʼasiwayta" sasa.
  
  "Ukhamajj walikïskiwa... Ukampis jichha arumajj cancelañamawa sasaw amuyta" sasaw Pablojj säna.
  
  -Janiwa, akax nayrïr asignacionawa -sasa.
  
  Walja phaxsinakaw jan jaytjasisax qhipharux Múnich markan Allgemeine periodicon fotografía p"iqinchiripan chuymap ch"allxtayäna. Jupax uka jayp"ux Burgerbraukeller ukar sarañapatakiw säna, uka pub ukax kawkhantix jichhax jikxatasipki ukat kimsa tunk paso ukch"a jayankakiwa. Comisionado Estatal de Baviera, Gustav Ritter von Kahr, jupax chika pachatw arst"ani. Alicia kullakatakix mä club ukan esclavot arumanakax jan sarnaqañax ukat kuntix jupax juk"amp munaskäna uk lurañamp jakañ qalltañax mä samkapunïnwa.
  
  "Ukampis kunatix paskatayna uka qhipatxa... ¿janit apartamentomar sarañak munkta?" sasaw Pablojj jisktʼäna.
  
  "¿Jichha arumax nayatakejj kunja wakiskirisa uk amuytati? ¡Walja phajjsinakaw uka oportunidad suytʼaskta!"
  
  "Samarañamawa, Alicia. Jumax mä escena lurasktaxa -sasa.
  
  "¡Jan samarañam siskituti! ¡Samarañaw wakisi!"
  
  "Amuktʼasmawa, Alicia. Jumax jachʼañchasktawa" sasaw Pablox säna.
  
  "¡Jumajj jachʼañchasktawa! Ukakiw ist"añax wakisïna" sasaw chhuxriñchjasïna, kutt"asax pub tuqiruw sarawayxäna.
  
  "Suyaña! ¿Janit nayraqat café umtʼasipkäyäta?"
  
  "¡Jumataki mä aptʼasim!"
  
  "¿Jumamp chik jutañ munasmati? Uka política tuqit tantachasiñanakax jan waliruw puriyistaspa: jaqinakax machjasipxi ukat awisax chʼaxwañanakaw utji" sasa.
  
  Uka arunakajj lakapat mistjjäna ukhajja, Pablojj lurañap phoqatap yatïna. Chika avión ukan katjañ munäna ukat wasitat manqʼantañ munäna, ukampis wali jayäjjänwa.
  
  -Janiw jark"aqasiñamax wakiskiti, Pablo -sasawa Aliciax mä hielo tonadampi jaysäna.
  
  -Alice, janiw nayax sañ munkti... -sasa.
  
  -Suma jayp"u, Pablo -sasawa, manqharu mantaniri larusiña jaqinakampi chikt"ata säna.
  
  Pablox sapakiw mä jaqimp phuqhantat callen qhiparäna, maynir ch"allxtañ munäna, arnaqañ munäna, kayunakap uraqir ch"allt"añ munäna ukat jachañ munäna.
  
  Paqallq jaypʼu horasäjjänwa.
  
  
  38. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Ukat jan amuyasisaw internado ukar liwjjatasiñajj jukʼamp chʼamänjja.
  
  Utanix overol ukat escoba thujrumpiw wila masir uñtat mantañawjan warkt"asïna. Jurgen chachajj mä qhawqha horanakaw suytʼañapäna, uka cheqan sarnaqañapänwa ukat jamasatw uka edificior mantañap uñchʼukiñapäna. Janiw ukham jan axsaras lurañax risqirjamäkänti, kunattix qhipatxa janiw uñtʼatäkaniti sasaw amuyasiñapäna. Mä callenjja, walja jaqenakajj sarnaqapki uka callenjja, chʼiyar abrigompi sombrerompi isthaptʼat chachajj periodicompiw amparap manqhar aptʼat sarnaqaskir uñjasajj janiw khitis sinti uñjkaspati.
  
  Uka doblat papelanwa thujrupa imantasïna, ukat inas jaquqanispa sasin axsarasaxa, wali chʼamampiw axilas ukar chʼalltʼäna, ukat qhipürux wali chʼamäspawa. Civil isi manqhanxa, marrón SA uniformempiw isthapita, ukax janiw pächasiñakiti, mä chiqanx aka ukham walja judionakaw utji. Gorrapajj bolsillopankänwa, ukat botas ukanakap cuartelaruw jaytawayäna, uka lantix mä chʼamani botas ukanakaw ajllïna.
  
  Qhiparusti, walja kutiw uka chiqat pasasax línea de defensa ukan mä ch"usawja jikxatañ atipxatayna. Uka anfitrionajj escobap pirqar chʼoqtʼataw jaytäna ukat mä jiskʼa manqhankir punkutwa chhaqtjjäna, inas manqʼa wakichtʼañatakïchïna. Jurgen chachajj uka chʼusawjat sum apnaqäna, ukhamatwa utar liwjjatasïna ukat escalerat tʼijtʼasaw pata pisoru tʼijtäna. Walja aterrizaje ukat pasillonak pasasax Ilse Rainer punku nayraqatan jikxatasïna.
  
  Jupax liwxatäna.
  
  Janitï akankkasapänjja, kunanakas jukʼamp faciläspawa sasaw Jürgen chachajj amuyäna, jupajj jankʼakiw uka lurañanak tukuyañ wal munäna, ukat Isar sat jawir inti jalsu toqenkir qota lakaruw makhatañapäna, ukanjja Stosstrupp familiajj pä hora nayraw tantachtʼasiñatak mayïna. Mä histórico urupunïnwa, ukat akankxänwa, mä juk"a intrigas ukanakamp tiempop ina ch"usar apt"asa, ukanakx janiw juk"amp llakiskänti.
  
  Nayax Pablompis nuwasirïrist ukhaxa... kunaymaninak mayjäspawa.
  
  Mä jachaqt"asiwiw ajanuparux qhant"äna. Uka pachparakiw tiapax punku jist"aratayna ukat chiqapuniw nayranakap uñkatatayna. Inas ukanakan traicionamiento ukat jiwayañ ukanakat liytʼchispa; inas Jurgen chachan ukankatapat ajjsarañak wakiskchïna. Ukampis kunatsa ukham luräna, ukat punku llawintañ yantʼasaw kuns luräna.
  
  Jürgen jilatajj wali jayaruw saräna. Jupajj chʼeqa amparapampiw horasapar puriñ atipjäna. Punku ch"akhapax nudillonakaparux walpun ch"allt"äna ukat jupax mä llakit jach"at arnaqäwip chhaqtayäna, ukampis jupax atipt"awayiwa. Ilse kullakajj qhawqsa chʼamachaskchïnjja, jan chʼamani cuerpopajj janiw Jurgen chachan jan sinttʼasir chʼamap contra chʼamanïkänti. Taqi pesajepampiw punkur qunt"asïna, ukat tiapax jark"aqir cadenamp chikaw pampar jaquntatäna.
  
  "Arnaqasïta ukhaxa, jiwayapxäma, chuymankipstat warmi" sasaw Jurgen chachax säna, arupax jisk"a ukat wali jach"apuniw punku jist"antasïna.
  
  "Mä juk"a respeto uñacht"ayañamawa: mamamat sipan sullkakïtwa" sasaw Ilzex pampat säna.
  
  Jurgen jilatajj janiw jayskänti. Nudillonakapajj wilawa mistunïna, uka jawqʼjatajj amuyaskäna ukat sipansa jukʼamp chʼamapunïnwa. Periódico ukat club ukax pamparuw uchasïna ukat suma lurat ikiñar jakʼachasïna. Jupax mä laphi ch"iyjasaw amparapar chint"äna, kunapachatix Ilzex distraído ukhamaw amuyasïna, ukat punku jist"aräna. Niya t"ijtxañampïskäna ukhaxa, Jurgenax isipat wali ch"amampiw jaquntäna, qhipäxarux alayaruw jaquntäna.
  
  "Suma yant"äwi. Ukhamajj ¿jichhajj parltʼassnati?"
  
  -Janiw jumax akan parlir jutktati -sasa.
  
  "Akax chiqawa".
  
  Chuymapat katthapisinxa, wasitat saytʼasiñapataki ukat nayranakap uñkatañapatakiw waytʼäna.
  
  "Ukhamaxa, tia, ¿kawkinkis uka documentonakaxa?"
  
  Ilze chachajj akham sänwa: "Kunjamsa mä barón jaqejj kuntï jupa pachpa jan ajjsarki uk lurañatak khittamjja" sasa. "¿Kunatakis chiqpachapuni khitantam uk yattati?"
  
  "Jumanakax jaqinaka ukat imantat yatiyäwinakama. Janiwa, tatajax janiw kuns siskituti, jan ukasti documentonakam apsusiñajatakik mayitu. Wali askiwa, mamajax juk"amp yatiyawinak yatiyawayitu. Jupajj akham sänwa: "Cartamajj kʼarinakamp phoqantat jikjjatañajawa, yaqha cartasti chachamat apstʼata" sasa" sasa.
  
  -Janiw nayax kuns churañ amtaskti -sasa.
  
  -Janiw kuntï lurañatak wakichtʼatäkta uk amuykasmati, tia -sasa.
  
  Ukat abrigop apsusaw mä sillun uchasïna. Ukatxa mä wila amparani caza cuchillo apsüna. Uka chʼullqhi puntapajj qollqempiw qhantʼäna, uka lamparajj tiajan khathattʼat nayranakapampiw qhantʼäna.
  
  -Janiw jumax atrevikasmati -sasa.
  
  -Ay, nayax amuyta jumax jikxatasmawa nayax ukham jikxatta -sasa.
  
  Taqi jan axsartʼirïtapatxa, Jurgen chachan amuyatapat sipansa jukʼamp chʼamäxänwa. Janiw mä taberna ukan nuwasiñapäkänti, kawkhantix instintos ukat adrenalina ukanak apnaqañapatak jaytawayäna ukat cuerpopax mä sallqa, qhuru maquinar tukuwayxäna.
  
  Warmin chʼiqa amparap aptasajj ikiñ jakʼankir mesa patjjar uchäna ukhajja, niyas janiw chuymapan jikjjataskänti. Ukampis uka qhepatjja, llakisiñajj sierran wali chʼullqhi kisunakapjamaw jupar chʼalljjtäna, purakap chʼoqtʼasïna ukat kunjamtï tiapan amparanakapar cuchillo uchasïna ukat índice amparapar pä qʼañut khuchhuqkäna ukhamarakiw jukʼa khuyaptʼayasïna.
  
  Ilse kullakajj wali llakitaw arnaqasïna, ukampis Jürgen chachajj wakichtʼatäjjänwa ukat amparapampiw lakap chʼoqtʼasïna. Jupax kawkhans kusisiñax utji ukax ch"axwañanak utjayaspa sasaw jiskt"asïna, ukat ukax nayrïr kutiw SA ukar jawst"äna.
  
  ¿Ukajj mä jawsäwi jan utjatapat ukhamäspa? Kunattix uka axsarat chuyman cuervox janiw kuna chʼamäkänti.
  
  Jurgen chachan amparapamp ch"amakt"ayat arnaqasiñanakax jan ist"añjam jachañanakaruw ch"amakt"äna. Jupax warmin jachaqt"at nayranakaparuw uñch"ukiskäna, kunjamtï mä qawqha semananak nayrax comunista waynan kisunakap ch"allt"awaykatayna ukhamarjam kusist"añ yant"äna. Ukampis janiw ukhamäkiti. Jupax dimitirjamaw jach"at arsüna.
  
  "Jichhax yanapt"asipxätati? Janiw khitirus sinti kusiskañakkiti" sasa.
  
  Ilse kullakajj wali chʼamampiw pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  -Uk ist"asaxa wal kusista -sasa. Kuntï maytʼaskta uk churita" sasaw antutäna.
  
  Jurgen markat jithiqtasax armario tuqiruw liwxatäna. Pechopar kattʼat chʼiyjat amparapajja, crema isipan mä jukʼa chʼakhanak jaytawayi. Mayni amparapampiw isinak uñakipt"äna, mä jisk"a janq"u sobre jikxatañkama.
  
  Jurgen jilatarojj akham sänwa: "Akajj cartajawa" sasa.
  
  Uka waynaxa uka sobre apt"asïna, uka sobre patxanxa wila ch"akhanakawa utjäna. Maysa toqenjja, primopan sutipaw utjäna. Uka sobren mä puntap chʼiyjasaw phisqa laphinak apsüna, uka papelajj qhana, muruqʼu amparampi qellqatänwa.
  
  Jürgen chachajj nayrïr cheqanakaruw uñakiptʼäna, ukampis kuntï liytʼkäna ukajj aptʼatäjjänwa. Uka qellqatan chika taypinjja, nayrapajj jiljjattäna ukat samsuñapas chʼiyjatäjjänwa. Jupax Ilse-rux sustjasisaw uñkatasïna, janiw kuntï uñjkäna uk iyaw sañjamäkänti.
  
  -¡Ukaxa k"ariwa! ¡Qʼañu kʼarisiña!" -sasawa jach"at arsüna, tiaparu mä juk"a thayt"asa mä cuchillo kunkapar uchasa.
  
  "Janiw ukhamäkiti, Jürgen. Ukham yatxatañaw wakisïna, ukatwa llakista" sasaw jupax säna.
  
  "¿Jumajj arrepentistati? Jumajj nayat sinttʼassta, ¿janich ukhamäki? ¡Jichhakiw ampar luk'anam khuchhuqawayta, jilïr hag! ¿Kunas kunka ch"iyjañ jark"itu, ¿janich ukhamäki? K"ariwa sapxita" sasaw Jürgen jupax thaya jisk"a arumpi sist"asïna, ukat Ilse kullakax ñik"utap sayt"ayäna.
  
  "Walja maranakaw uka cheqa yatichäwin jan waltʼayat uñjasta. Ukajj kunatï jumar uñtasit monstruoruw tukuytam ukanakat maynïriwa" sasa.
  
  -¿Jupajj yatpachati?
  
  Aka qhipa jiskt"awix Ilse-takix wali ch"amapunïnwa. Jupax liwxatasïna, chuyma ch"allxtataw p"iqi ch"allxtasïna ukat wilax chhaqtxarakïnwa, ukat Jurgen jupax katjañapawa.
  
  "¡Jan jichhajj desmayasiñ atinakïtati, inamaya chuymankipstat warmi!"
  
  Uka jakʼanjja, mä lavabo ukaw utjäna. Jurgen jilatajj tiaparuw ikiñar jaqontäna ukat ajanupar mä jukʼa umampiw chʼalljjtäna.
  
  -Walikiwa -sasawa jan ch"amampi säna.
  
  -Jist"apxita -sasa. ¿Pablojj yatpachati?
  
  "Janiwa".
  
  Jurgen chachajj mä qhawqha tiempow waliptañapatak churäna. Uka carta wasitat liytʼasajj mä oladan jan waltʼayasiñanakaw amuyunakapan tʼijtäna, jichha kutinjja tukuykamaw liytʼäna.
  
  Ukat tukuyxasaxa, wali amuyumpiw pankanakap doblarïna ukat bolsillupar ucharakïnwa. Jichhasti kunatsa awkipax uka papelanak katuqañatakix wal chʼamachasïna, ukat kunatsa mamapax nayraqat apaniñatak mayïna uk amuyasxäna.
  
  Jupanakajj nayat apnaqañ munapjjetäna. Jupanakax nayax mä idiota ukhamaw amuyapxi. Aka qillqatax janiw khitirus purinkaniti jan ukasti nayaruw purini ... Ukat nayax chiqaparuw apnaqarakï. Jisa, ukax jupawa. Kunawsatix jupanakax juk"amp jan suyt"apki ukhax...
  
  Ukampis yaqhaw jupatak wakisïna. Jupax juk"at juk"at ikiñar jak"achasisinx colchón patxaruw qunt"asïna.
  
  -Hans jilatat mä carta munastwa -sasa.
  
  -Janiw nayajj utjkituti -sasa. Diosaruw juramento lurta. Tatamax jupar thaqhirïna, ukampis janiw nayax jikxatkti. Janiw utjatapsa yatiskti" sasaw Ilze kullakax jisk"at arsüna, ch"uxña amparapampiw ch"allxtasïna.
  
  -Janiw nayax iyawskti -sasawa Jurgenax k"arisïna. Uka horasanjja, Ilse chachajj janis kuns imantañjamäkaspa ukhamänwa, ukampis jan creyitapajj kunjamsa reacción utjayaspa uk uñjañwa munäna. Jupax wasitatwa uka cuchillo ajanupar apxaruyäna.
  
  Ilze kullakax amparap jaqunukuñ yant"äna, ukampis ch"amapax niyaw tukusxäna, ukat mä wawax mä tonelada granito jaquntañjamarakïnwa.
  
  -Jichhax jaytapxita -sasa. Dios layku, ¿janit nayarojj walpun lurapjjtajja?
  
  Jurgenax uñch"ukisïnwa. Camat jayarstʼasajja, uka jakʼankir mä mesat aceitet lurat mä lampara aptasajj armarioruw jaqontäna. Vidriojj pʼakjataw uñjasïna, ukat queroseno sat nakhaskir kerosenojj taqe cheqaruw warantasïna.
  
  Jupax ikiñar kutt"awayxäna ukat Ilse nayranakapar chiqak uñkatasax cuchillo puntap purakapar uchasïna. Jupax samsuwayxänwa.
  
  Ukatxa, uka cuchillox amparapakamaw apnaqäna.
  
  "Jichhax nayax utjxtwa".
  
  
  39. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Aliciampi nuwasipxatapatxa, Pablox jan wali chuymanïxänwa. Jupax thaya jan yäqañ amtäna ukat utaparuw kayuk sarxäna, uka amtäwix jakäwipanx juk"amp arrepentisiñapänwa.
  
  Pablox niya mä horaw paqallq kilómetros ukch"a thakhi sarnaqäna, uka thakhix pub ukat internado ukanakat jaljtataynawa. Uka jakʼankir jaqenakarojj jukʼakiw istʼäna, pʼeqepas Alicia kullakampi parltʼasitaparuw kuttʼjjäna, kunanaktï siskäna ukanak amuytʼasajj kunatï paskäna uk mayjtʼayaspawa. Mä pachax sumankthapiñ munäna, ukat qhipürux juparux chuym ch"allxtayir jaysañap munäna, ukhamat kunjams jikxatasi uk yatiñataki. Munasiñan jan tukuskir espiral ukan chhaqhata, punkut mä qhawqha kayunak sarañapkamajj janiw kuntï paskäna uk amuyaskänti.
  
  Ukatxa chhuxriñchjt"asisaw jaqinakar t"ijtir uñjäna. Uka edificio nayraqatanjja, mä bomberojj saytʼayatäjjänwa.
  
  Pablojj uñkatasïnwa. Kimsïr pison nina nakhantayäna.
  
  "¡Ay, Qullan Tayka Dios!"
  
  Thakin mayni ladopanjja, walja jaqenakaw tantachasipjjäna, ukanjja yatiñ munir pasajeronaka ukat internado ukankir jaqenakaw utjäna. Pablox jupanak jak"aruw t"ijtäna, uñt"at ajanunak thaqhasa ukat Ilse sutip art"asa. Qhiparusti, utaniruw thakhi thiyan qunt"atäskir jikxatäna, ajanupax hollín ukat jachaqt"asis ch"allt"ata. Pablox juparux ch"allxtayäna.
  
  -¡Mamaja! ¿Kawkinkis jupax jikxatasi?
  
  Utanixa wasitatwa jachañ qalltäna, janiwa nayranakaparu uñkatañjamäkänti.
  
  "Kimsïr pisotxa janiw khitis qhispikänti. ¡Ay, awkijajj sumankañan samarañapa, kuntï utapajj paskäna uk uñjaspa!"
  
  "¿Ukat nina naktayirinakaxa?"
  
  "Janiw jichhakamax mantapkiti, ukampis janiw kunas lurañjamäkiti. Ninajj escaleranak jarkʼantjjänwa" sasa.
  
  "Ukat mayni teja tuqita? ¿Pä tunka payan jakhüwinkir maynixa?"
  
  "Inas" sasaw anfitrionajj jan chʼamanïsajj callusat amparanakap chʼoqtʼasïna. "Uka chiqat jaltxasma..." sasa.
  
  Pablox janiw frase tukuyatap ist"känti kunatix niyaw vecinonakan punkupar t"ijt"awayxäna. Ukanjja, mä jan wali policiaw internado ukan jakirinakat maynir jisktʼaskäna. Pablor jupar jakʼachasisin jankʼak saraskir uñjasajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna.
  
  "¿Kawkirus sarañama sasin amuyta? Jiwasax q"umachasipxtanwa - ¡Ey!"
  
  Pablox policiaruw mä chiqar jaquntäna, ukat uraqiruw jaquntäna.
  
  Uka edificiojj phesqa pisonakanïnwa, internado utat sipansa mayajj jukʼampïnwa. Sapa mayniw mä sapa utapäna, uka tiemponjja taqeniw chʼusakïpachäna. Patajj escalerar makatañatakiw llamktʼaskäna, kunattejj uka edificion chʼamapajj qhanaw tukusjjäna.
  
  Pata pisonjja, uta pataruw jan thak jikjjatasajj saytʼasiñapäna. Ukatxa, techo chika taypinkir mä escotillaruw amparap luqtañapa sasaw amuyasïna. Jupax jaltawayxänwa, manija katjañ yant"äna, ukampis mä pä kayuniw wali jisk"akïna. Jan chʼamanïsajj kunatï jupar yanaptʼkaspa uk thaqhäna, ukampis janiw kunas apnaqañjamäkänti.
  
  Janiw kuna lurañas utjkituti, jan ukasti mä apartamenton punkup pʼakjañaw utjitu.
  
  Jupajj jakʼankir punkuruw jankʼak saräna, amparapampiw ukar chʼalltʼasïna, ukampis janiw kuns jikjjatkänti, jan ukasti mä jachʼa usuw amparapamp tʼijtäna. Ukatwa nivel de bloqueo ukan kayump taktʼañ qalltäna ukat chikat tunka chʼakhanak chʼajjwañ tukuyasajj punku jistʼarañwa atipjäna. Chʼamaka vestíbulo ukan nayrïr kuntï jikjjatkäna uk katthapïna, ukajj mä sillaruw tukuwayi. Uka patjjan saytʼatäsajj escotillaruw purisajj chʼusa tejaruw sarir lawat lurat escalerar jaqontäna.
  
  Anqanxa, thayax janiw samsuñjamäkänti. Thayajj qʼañunak jupar apaskäna, ukatwa Pablojj lakap mä pañuelompi imtʼasiñapäna. Jupax niyaw pä uta taypinkir chiqar jaquntatäna, uka ch"usawjax mä metrot mä juk"a jilaw utjäna. Jupajj uka jakʼankir uta patat jukʼakiw uñjäna.
  
  ¿Kawkirus infiernojj saltʼañaja?
  
  Bolsillopat llavenak apsusin nayraqatapar jaquntäna. Ukanjja, mä aru istʼasïna, Pablojj mä qalampi jan ukajj mä lawampi chʼoqantatäkaspas ukhamwa amuyäna, ukat uka toqeruw jaltawayjjäna.
  
  Mä jukʼa tiempotakejja, cuerpopajj chhullunkhayataw jalnaqäna. Ukatxa pusi kayukamaw jaquqanïna, amparanakap ñik"utap ch"uqt"asa. Qhepatjja, internadoruw purïna.
  
  Mamarux katxaruñamawa. Jichhajj nayajj akankjjtwa.
  
  Jupajj nayraqatapar amparanakap luqtasaw sarnaqañapäna, ukat calle jakʼankir edificio nayraqatan utjkäna uka chhullunkhayat mistuñkama. Botas taypis teja ukan wali juntʼütap amuyasïna. Qhepäjjanjja, mä canopy, mä silla de ruedas ukaw utjäna, uka sillajj janiw kayunïkänti, ukat kuntï Pablojj wal thaqkäna.
  
  ¡Aka amparamp lurat jutir pisoruw mantañaxa!
  
  Punkuruw tʼijtäna, jistʼantatäñap ajjsarasa. Ch"amapax sarxañ qalltäna, ukat kayunakapax llakt"ataw tukuwayxäna.
  
  Dios, achiktʼasim, jan ninax cuartopar puriñapataki. Amp suma. Mama, grifo jist"arañatakisa ukat punku muytasin ch"iyar ch"iyar ch"akhanakar kuna q"añut warantañatakis wali yatiñanïtawa sasaw sapxita.
  
  Uka escaleran punkupajj jistʼaratäjjänwa. Escaleranjja, chhullunkhanakaw utjäna, ukampis aguantañjamarakïnwa. Pablox kunjamtï lurirjamäkäna ukhamarjamaw jankʼak saraqanïna, ukampis uka qhipa pasonxa, kunatsa tinkutäna. Jank"akiw sartasïna ukat pasillo tukuykamakiw sarañapa ukat ch"iqa tuqir kutt"añakiw wakisi, ukat mamapan cuartopar mantañawjaruw purini sasaw amuyasïna.
  
  Jupajj nayrar sartañatakiw chʼamachasïna, ukampis janiw ukhamäkänti. Uka chhullunkhax q"añuskir naranja coloränwa, janiw thayax utjkänti, ukat ninan junt"utapax wali ch"amapunïnwa, janiw yaqha thakhinak lurañ puedkänti.
  
  "Tayka!" sasaw arnaqasiñ munäna, ukampis lakapat mä waña, t"aqhisiñ chhuxriñchjasiñakiw qhispiwayi.
  
  Uka patrón wallpaperajj jupan jakʼapan nakhantañ qalltäna, ukat jan jankʼak mistkani ukhajja, niyaw nina nakhantayatäñapa sasaw Pablojj amuyasïna. Nina naktäwix escalerar qhantʼayaskäna ukhaxa, qhipäxaruw kuttʼäna. Jichhajj Pablojj kuntï lanktʼaskäna, kuna chʼamaka manchanakas alfombran utjäna uk uñjasjjänwa.
  
  Ukanxa, pampanxa, manqha grada jak"anxa, mamapax ikiskäna. Ukat jupax wali llakitaw jikxatasïna.
  
  "Tayka! Janiwa!"
  
  Jupax jupan jak"aparuw qunt"asïna, pulso thaqhasa. Ilse kullakajj kuns lurkaspa ukhamänwa.
  
  -Pablo -sasawa jiskht"äna.
  
  "¡Jumaw katthapisiñama, mama! ¡Nayaw aka chiqat apsuwaysma!
  
  Waynaxa jisk"a janchipa apthapisinxa escalerar t"ijtäna. Anqar mistusajj escalerat jukʼamp jayaruw sarjjäna, ukampis uka qʼañujj taqe cheqanwa jalnaqäna.
  
  Pablojj saytʼasjjänwa. Ukham estadon taykapamp chikajj janiw chhullunkhayat cortina pʼakjañjamäkänti, janirakiw pä edificionak taypin juykhükaspas ukham jupar amparat katthapisin saltañ puedkänti. Ukatxa janiw kawkhantï jakapkäna uka chiqan qhiparañjamäkänti. Jichhajj teja toqet taqpach tʼaqanakapaw pʼiyanakar chʼiyjatäjjäna, ukat chʼiyar wila lanzanakaw chʼiyjatäjjäna. Uka tejajj mä qhawqha minutonakanwa tʼunjatäspäna.
  
  "Jumax katthapisiñamawa, mama. Nayajj jumar akat apsusïma. Hospitalar irpapxäma ukat jank"akiw waliptapxäta. Nayax juramento lurta. Ukhamajj kattʼasiñamawa" sasa.
  
  "Uraqi..." sasaw Ilzexa mä juk"a chhuxriñchjata säna. "Nayarux sarxañamawa".
  
  Pablox qunqurtʼasisaw kayunakap uraqir uchäna. Nayrïr kutiw mamapax kuna usunïnsa uk uñjäna. Isipax wilampiw ch"allt"ata. Kupi amparapankir amparapajj khuchhuratarakïnwa.
  
  -¿Khitis jumarux ukham lurtamxa? -sasawa mä ñik"uta ch"uqt"asis jiskt"äna.
  
  Uka warmejj janiw parlañ puedkänti. Ajanupajj chʼiyjatäjjänwa ukat lakapas khathatirakïnwa. Ninat qhispiñatakix ikiñ utat mistuwayxäna, ukat mä wila ch"iyar ch"iyar jaytawayäna. Pusi kayumpiw jalnaqañapatak chʼamachasïna, ukajj paradójicamente jukʼamp tiempow jakäwip jiljjattayäna, kunattejj uka cheqanjja, pulmonanakapajj jukʼa qʼañunak chʼamthapïna. Ukampis uka tiempotakejja, Ilse Rainer kullakajj janiw jakañ samañajj utjkänti.
  
  -¿Khitis, mama? Pablojj mayampiw säna. -¿Ukax Jurgen ukhamäpachati?
  
  Ilse kullakajj nayranakap jistʼarasïna. Jupanakajj wila ukat punkitäpjjänwa.
  
  "Janiwa..."
  
  -Ukhamaxa ¿khitis? ¿Jupanakar uñtʼtati?
  
  Ilse kullakajj khathattʼat amparapampiw wawapan ajanupar aytäna, llampʼu chuymampiw amparamp luqxatäna. Amparanakapajj thayapunïnwa. Llakimp phuqantatäsaxa, mamapax qhip qhipa kuti llamktʼatapwa Pablox yatïna, ukat axsararakïnwa.
  
  -Janiw ukhamäkänti.
  
  "Khiti?"
  
  -Janiw Jürgen ukhamäkänti.
  
  "Samaya, mama. Khitis uk yatiyapxita. Nayaw jupanakar jiwayä" sasa.
  
  -Janiw jumax...
  
  Yaqha chhuxriñchjasiñaw juparux jark"äna. Ilse kullakajj amparanakapajj wali chʼamampiw ladonakapar jaqontäna.
  
  -Janiw Jurgen-arux chuym ust"ayañamäkiti, Pablo.
  
  -¿Kunatsa mama?
  
  Jichhasti mamapax sapa samañatakiw ch"axwaskäna, ukampis chuymapanx ch"axwarakïnwa. Pablox nayranakapan chʼaxwañ uñjäna. Jupajj pulmonapar thaya mantañapatakiw wal chʼamachasiñapäna. Ukampis uka qhipa kimsa arunak chuymapat apsuñatakix jukʼamp chʼamachasiñaw wakisïna.
  
  -Jupax jilamawa -sasa.
  
  
  40. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Jila.
  
  Kawkhantï utanijj mä hora nayrajj qontʼaskäna uka jakʼankir bordillon qontʼatäsajja, Pablojj uka aru digerir yantʼäna. Kimsa tunk minutos ukjatx pä kutiw jakäwipax mayjt"ayata - nayraqatax taykapan jiwatapata, ukatx qhipa samañapamp uñacht"ayatapata.
  
  Ilse sat chachajj jiwjjäna ukhajja, Pablojj qhomanttʼasïnwa ukat jupa pachpaw jiwañapatak jaytañ yantʼäna. Kawkhantï jupajj jikjjataskäna ukan qheparañamawa, nina nakhantat oraqe nakhantayañkama.
  
  Ukaw jakañajja. Tʼunjatäñapäkäna uka teja patjjan tʼijtʼasaw Pablojj amuyäna, wali kʼallkʼu ukat chʼamaka ukat mantequillar uñtat thithi usump umamp chhaqtʼasa.
  
  ? Inas sapak akapachar saykatañ ajjsarachïna. Inas qhep qhepa arunakapajj "walpun munassma" sasin sispachäna ukhajja, Pablojj jiwañapatakiw jaytaspäna. Ukampis Ilse chachan arunakapajja, Pablorojj taqe jakäwipan tʼaqhesiyapkäna uka jisktʼanakarojj mayj amuytʼayäna.
  
  ¿Uñisiña, venganza jan ukajj kunas qhepat kuns lurañapatak yanaptʼäna uk yatiñajj wakisispachänti? Inas kimsa tuqit mayachtʼatächispa. Kunatï cheqäki ukajja, Pablojj mamaparuw qhep qhepa kuti pʼeqepar jampʼattʼäna, ukatsti uta pataruw tʼijtjjäna.
  
  Niyaw uka patat jaquqanïna, ukampis tiempoparuw saytʼañ atipjäna. Barrionkir wawanakax awisax edificio ukan anatapxirïna ukat Pablox kunjamas kutt"anipxpacha sasaw jiskt"asirïna. Jupajj akham sänwa: "Kawkhansa mä lawat lurat tabla jaytapjjpachäna" sasa. Pablox janiw chhullunkhayat thaqhañatakix tiemponïkänti, ukatwa abrigopa ukat chalecopa apsuwayxäna, ukhamat saltañatakix jukʼamp likʼïñapataki. Jupatix faltaspa, jan ukax teja ukan chiqap chiqapax llakt"asitapat t"unjatäspa ukhaxa, phisqa pisoruw jaquntatäni. Jan pä kuti lupʼisajja, tʼijuñ saltʼäna, juykhükaspas ukhamwa atinisitayna, ukhamatwa sum phoqasjjani.
  
  Jichhax uraqiruw kutt"awayxi, Paul jupax uka rompecabezas ukar mayachthapiñ yant"awayi, Jurgen -jilaja!- taqit sipans juk"amp ch"amaruw tukuwayi. ¿Chiqapunit Jurgen chachax Ilse sat chachan wawapäspa? Pablox janiw ukham lurañjamäkaspas ukham amuyaskänti kunattix yurïwip urux llätunk phaxsikiw jaljtapxäna. Jañchinjja, lurasispänwa, ukampis Pablojj Jurgen chachajj Hans ukat Brunnhilde chachan wawapäkaspas ukhamwa jukʼamp amuyäna. Edward sat chachajja, chʼiyar, muruqʼu ñikʼutanïsajj janiw Jurgen chachar uñtasitäkänti, janirakiw chuymapansa niya kipkakïpkänti. Ukampis Jürgen chachajj Pablor uñtasitänwa. Panpachaniw ch"uxña nayranïpxäna ukat ajanunakapas wali qhana ch"akhanakanïpxänwa, Jurgen chachan ñik"utapax juk"amp ch"amakt"atäkchïnsa.
  
  ¿Kunjamatsa tatajajj Brunnhilde jilatampi ikirpachäna? Ukat ¿kunatsa mamajajj taqe uka tiempon imantawayitu? Jupajj nayar jarkʼaqañ munatap yatipunirïtwa, ukampis ¿kunatsa uka toqet jan yatiykista? Ukat ¿kunjamarak Trituradoranakar jan sarasax chiqa yatichäwinak yatiñax wakisispasti?
  
  Uka utanix Pablon amuyunakapat jarkʼäna. Jupax wali jacht"asiskäna.
  
  "Herr Reiner, bomberos ukanakax nina naktäwix controlatäxiwa sasaw sapxi, ukampis uka edificiox t"unjañaw wakisi kunatix janiw kuna jan walt"äwis utjkiti. Ukat arrendatarinakar akham sañajatakiw mayipxitäna: "Isinakap apsuñatakix turno apasipxasmawa, kunattix taqiniw yaqha chiqan arumtʼasipxäta" sasa.
  
  Pablox mä robotjamaw tunka payan jaqinakamp chiktʼasïna, jupanakax niyaw mä qhawqha yänakap kuttʼayañampïpxäna. Jupax wali uma bombear mangueranaka patxaruw jalxatäna, q"uma pasillonaka ukat escaleranak taypin sarnaqäna, ukat mä bombero ukaw arktäna, ukat qhiparusti cuartoparuw purirakïna, ukanx aleatoriamente isinak ajllisaw mä jisk"a bolsar uchasïna.
  
  -Ukax wakisiwa -sasawa bomberox ch"amanchasïna, jupax punku manqhanx llakitaw suyt"askäna. "Jiwasax sarañasawa".
  
  Wali mulljataw Pablox jupar arktäna. Ukampis mä qhawqha metronak saratapatjja, mä jiskʼa amuyuw pʼeqepan chʼalljjtäna, kunjamtï mä cubo laqʼankir qorit lurat qollqen ajanupar uñtata. Jupax kutikipstasin t"ijtäna.
  
  "¡Ey, ist"apxam! ¡Mistjañasawa!"
  
  Pablojj janiw uka jaqerojj istʼkänti. Ukat cuartopar tʼijtʼasaw ikiñ manqhar umamp chhaqtjjäna. Uka jiskʼa cheqanjja, kunatï qhepäjjapan utjkäna uk imantañatakejj ukan uchat libronak mä ladoruw jaqontäna.
  
  "¡Mistxapxam sasaw sapxsma! Uñjapxam, janiw akanx jan kuna jan walt"awis utjkiti" sasaw bomberox Pablon kayunakap jaquqanïna, janchipax uñstañapkama.
  
  Pablojj janiw ukham lurkänti. Jupajj kuntï jutkäna ukajj utjänwa.
  
  Ch"iyara caoba joyas caja, suma ukatsti sapuru.
  
  Jayp'urux llätunk kimsa tunka jayp'u pacharuw saräna.
  
  Pablox jiskʼa bolsap aptʼasisaw markar tʼijtäna.
  
  Janitï ukham jan walin uñjasispäna ukhajja, Múnich markanjja, jupa pachpan jan waltʼäwipat sipansa jukʼamp kunas pasaskatap amuyaspäna. Aka arumax sapürut sipans juk"amp jaqinakaw jak"ankxapxäna. Baranakasa, tabernanakas khathattʼasipxäna, ukat manqhat colerat arunak istʼasirakïna. Llakit jaqinakax calle esquinanakaruw tama tama tantachasipxäna, janiw mä policias uñjaskänti.
  
  Ukampis Pablox janiw kuntï jakʼapan paskäna ukanakxa yäqkänti; jupax uka amtat jayarst"ayañakiw munäna, ukax mä juk"a pachanakanwa. Jichhajj ukakiw jupajj pʼeqtʼäna. Uk jan uñjatapatjja, jankʼak jan amuyatapatwa wal maldecasïna.
  
  Metzger chachan empeñopax jist"antatäxänwa. Punkunakajj wali thithita, chʼamanirakïnwa, ukhamajj Pablojj janiw tiempo aptʼaskänti. Ukat janiw arnaqasiñampikiti, jupax amuyt"kchïnsa - chiqapuniw - mä empeño ukham qullqi munañan jilïr jaqix aka cuarto ukan jakaspa, inas tienda qhipäxan mä raquítico nayra ikiñan jakchispa.
  
  Pablox bolsap punku jakʼar uchasaxa, kuna chʼamanïñsa thaqhäna. Uka pavimentonjja janiw chʼeqtʼat qalanakajj utjkänti, ukampis mä jiskʼa bandeja ukham jachʼa basurar tapa jikjjatäna. Uka apthapisinxa mä tienda ventanaruw jaquntäna, uka ventanax waranq tʼaqaruw tukuwayxäna. Pablon chuymapax pechopat thuqtʼaskäna ukat jinchunakaparus thuqtʼaskäna, ukampis janiw uk istʼkänti. Maynitix policiaruw jawsani ukhaxa, janïr kuntï jutkäna uk katuqkasax puripxaspawa; ukampis mayampsa, inas jan jutapkchiti.
  
  Janiw ukhamäkaniti sasaw suytʼaskta, sasaw Pablojj amuyäna. Jan ukhamäkanixa, t"ijtxa, ukat jutïr chiqaruw jaysäwinak thaqhañatak sarä, ukax Trituradora ukan jach"a utapawa. Tiojan amigonakapax jakäwijan carcelar khitapxitaspa ukhasa.
  
  Pablojj saltʼasïnwa. Botas ukax vidrio fragmentos ukan camapan ch"allt"asitayna, ventana p"akjat fragmentos ukanakamp mistu, ukat mä servicio de cena de cristal bohemio ukax proyectil ukamp t"unjatarakïnwa.
  
  Uka tiendajj manqhanjja qʼal chʼamaktʼatäjjänwa. Qhepa cuartotjja uka qhanakiw jutäna, ukanjja jachʼa arnaqasiñanakaw utjäna.
  
  -¿Khitis ukan utji? ¡Nayaw policiaruw jawst'askta!"
  
  "Nayraqata!" Pablojj kuttʼayasaw arnaqasïna.
  
  Mä rectángulo qhanaw pampan uñstäna, ukax empeño ukan aljañ yänakapan fantasma ukham contornonakap uñacht"ayäna. Pablox jupanak taypin sayt"atäskänwa, Metzger ukan uñstañap suyt"asa.
  
  -¡Aka chiqat mistupxam jumanakax malditos nazis! empeñox jawsäna, punkun uñstasa, nayranakapaxa wali chikat jist"antatänwa ikiñata.
  
  -Janiw nayax nazi ukhamäkti, Herr Metzger.
  
  "¿Khitis jumaxa?" Metzger jupax tienda ukar mantasinx qhananak qhant"ayäna, ukat ukar mantañ munir jaqix sapakïskiti janicha uk uñakipäna. "¡Akanjja janiw kunas valoranïkiti!"
  
  "Inas jan ukhamäkchiti, ukampis kunatï nayatak wakiski ukaw utji" sasa.
  
  Uka pachaxa, uka jilïri jaqina nayranakapaxa ch"uqt"asitaynawa, Pabloru uñt"atayna.
  
  "Khitis jumax... Oh."
  
  -Nayax nayat amtasitam uñjta -sasa.
  
  Metzger jilatajj akham sänwa: "Jichhakiw akankapjjtajja.
  
  "¿Taqi aljirinakamat amtasxapuniti?"
  
  "¿Kunsa jumajj munta? ¡Aka ventanat pagañaw wakisini!"
  
  "Janiw uka tuqit mayjtʼayañ yantʼañamäkiti. Khitis uka pistola aptʼatajat empeño churawayitu uk yatiñ munta" sasa.
  
  "Janiw amtaskti".
  
  Pablox janiw jayskänti. Pantalon bolsillopat mä arma apsusaw uka jilïr jaqer uñachtʼayäna. Metzger jupax qhipäxar kutt"awayxäna, amparanakap nayraqatapar mä escudo ukham luqxatäna.
  
  -¡Janiw ch"axwañamäkiti! ¡Jumaruw juramento lurapjjsma, janiw amtaskti! ¡Niya pä tunka maranakaw pasawayxi!"
  
  "Jumar iyawstwa sasin amuytʼañäni. ¿Notanakamat kamsaraksnasa?
  
  "Pistola jaytañamawa, achikt"asipxsmawa... janiw qillqatanakax uñacht"ayañjamäkiti: aka yatiyawix imantatawa. Mirä amp suma, wawa, amuyt"asirïñamawa..."
  
  Pablox suxta kayumpiw jupar jakʼachasïna ukat pistolax amparapkamaw jiltayäna. Jichhajj troncojj empeñon nayraqatapat pä centimetronak jayankjjänwa, uka nayrajj chʼuñumpiw chʼuñuntatäjjäna.
  
  "Herr Metzger, qhanañchtʼäma. Jan ukax cintanak uñacht"ayapxita, jan ukax nayax ch"axwapxäma. Ukax mä jasak ajlliwiwa".
  
  "Walikiwa! Walikiwa!"
  
  Wali amparanakap jach"ar aptasax uka jilïr jaqix qhipa cuartoruw sarawayxäna. Mä jachʼa imañ utaruw makhatapxäna, uka utax telarañanakampi phuqantatänwa ukat uka tiendat sipansa jukʼamp laqʼampi phuqhantatänwa. Cartón cajanakajj pampat techokamaw oxidada metalat lurat estanterías ukanakar uchatäna, ukat moho ukat qʼoma qʼañu qʼañuchatapajj janiw aguantañjamäkänti. Ukampis uka thujsajj yaqhaw utjäna, jan qhanañchañjam ukat qʼañut luratänwa.
  
  "¿Kunjamarak aka thujsarux saykatasmasti, Metzger?"
  
  "Mukhiña? Janiwa kunsa jikxatkti" sasawa jilïri jaqixa jan muytasa säna.
  
  Pablojj empeño lurir jaqejj yaqha jaqenakan yänakap taypin jan jaktʼkay maranakaw qheparasajj uka qʼañunakar yatintäna sasaw amuyäna. Qhanapuniw uka chachajj janipuniw jakäwipan kusiskänti, Pablojj janiw kuns kamachkänti, jan ukasti mä jukʼa khuyaptʼayasïna. Awkipan pistolapat amuyuparjam katthapisiskakiñatakix ukham amuyunakax pʼiqipat apsuñapawa.
  
  Despensa qhipäxanxa metalat lurat mä punkuw utjäna. Metzger chachajj bolsillopat mä qhawqha llavenak apsusaw jistʼaräna. Pablor pasañapatak amparapampiw uñachtʼayäna.
  
  -Jumaw nayrïrïtaxa -sasaw Pablox jaysäna.
  
  Uka jilïr jaqix yatiñ munasaw uñch"ukisïna, yatiqirinakapax wali ch"amampiw uñch"ukipxäna. Amuytʼasajja, Pablojj mä dragonjamaw tesoro pʼiyapar jarkʼaqaskir uñtasit amuyäna, ukat nayrat sipansa jukʼamp amuytʼasiñamawa sasaw säna. Uka qʼañu jaqejj esquinankir mä ratar uñtataw jan waltʼayirïna, kuna horasas kuttʼanisaw chʼakhurakïna.
  
  -Juramento luram janiw kuns nayat lunthataskätati -sasa.
  
  "¿Kuna askis utjaspa? Amtasipxam, akax amparanakajan mä armawa" sasa.
  
  -Juramento -sasawa uka jaqixa ch"amanchasïna.
  
  "Juramento lurta janiw kuns jumat lunthatkäti, Metzger. Kuntï yatiñ munkta uk yatiyapxita, ukat sapakiw jaytxapxäma" sasa.
  
  Kupi toqenjja, mä lawat lurat libronak uchañ estantejj chʼiyar chinuntat libronakamp phoqantatänwa; ch"iqa tuqinx mä jach"a caja fuerte ukaw utji. Uka empeñox jankʼakiw nayraqatapan saytʼasïna, cuerpopampiw jarkʼaqasïna.
  
  Ukat Pablotakix libronak uchañ estante uñachtʼayasaw akham säna: "Akanktawa" sasa.
  
  -Jumaw nayatakix jikxatapxäta -sasa.
  
  "Janiwa" sasaw jilïr jaqix ch"amakt"at arumpi jaysäna. Jupax janiw esquinapat mistuñatakix wakicht"atäkänti.
  
  Jupajj jukʼamp jan ajjsarirïjjewa. Sinti chʼamañchtʼä ukhajja, inas nayar nuwjaspa. Maldición, ¿kunatsa jan pistola cargañ munta? Nayax ukampiw jupar aynacht"ayañ munta.
  
  "Kawkïr volúmenes ukanakas thaqhañaja uk yatiyapxita" sasa.
  
  -Ukax estante ukankiwa, p"iqin nivelankiwa, ch"iqa tuqit pusir uñtatawa.
  
  Metzger jilatat jan nayranakap apsusaw Pablox uka libro jikxatäna. Wali amuyumpiw apsusïna ukat empeñoruw katuyäna.
  
  -Uka link ukar jikxatañamawa.
  
  -Janiw uka jakhüwit amtaskti -sasa.
  
  "Nieve maya pä kimsa maya. Jank'aki".
  
  Uka jilïri jaqixa jan munkasawa uka libro aptasa wali amuyumpi pankanaka turkatayna. Paul jilatajj almacén muytasaw uñchʼukïna, kuna horasas mä tama policianakaw jupar katuntapjjaspa sasaw ajjsaräna. Jupax wali jaya pachaw akankxi.
  
  "Akankiwa" sasaw jilïr jaqejj libro kuttʼayasajj säna, uka librojj nayrïr pankapat maynïr jistʼaratawa.
  
  Janiw kuna urus qillqt"atäkänti, mä jisk"a 1905 / Semana 16. Pablox uka jakhüwix pankan manqhan jikxatäna.
  
  "Ukax mä sutikïskiwa. Clovis Nagel sat jilataw ukham luräna. Ukanjja janiw kuna direccionas utjkiti.
  
  "Aljirix janiw juk"amp yatiyawinak churañ amtkänti".
  
  "¿Akax kamachirjamati, Metzger?"
  
  "Aka tuqit kamachix jan amuyt"kayawa".
  
  Uka qellqatanjja, janiw Nagel chachan sutipajj uñstkänti. Jupax "Cliente Depositar" columnanx juk"amp tunka yänakatakiw qillqt"ata.
  
  "Yaqha yänak uchawayki ukanak uñjañ munta."
  
  Uka lunthatajj caja fuertepat jayarstʼatapat wal kusisïna, ukatwa uka empeñojj Pablorojj anqankir despensankir libronak uchañ estantenakat maynïr irpäna. Mä cartón caja apsusaw ukan utjkäna ukanak Pablor uñachtʼayäna.
  
  "Akankapxiwa".
  
  Mä barato reloj, quri anillo, qullqit lurat pulsera... Pablox adornonak uñakipäna ukampis janiw kunas Nagel chachan yänakaparux mayachthapitap amuykänti. Jupax aynacht"añ qalltäna; taqi chʼamachasitapatxa, jichhax nayrat sipansa jukʼamp jisktʼäwinakanïxänwa.
  
  ¿Kunatsa mä jaqix mä urux walja yänak pempeñaspa? Jupax maynit t"ijt"awaypachänwa - inas tatajat t"ijt"chispa. Ukampis yaqhanak yatiñ munsta ukhajja, aka jaqerojj jikjjatañajawa, sutipakis janiw sinti yanaptʼkitaniti.
  
  -Nayax kawkhans Nagel jikxatañax uk yatiñ munta -sasa.
  
  "Jumax nayratpach uñjtawa, wawa. Janiw mä dirección utjkituti..." sasa.
  
  Pablox kupi amparap aytasaw uka jilïr jaqirux jawq"jäna. Metzger jupax pamparuw jaquntatäna ukat amparanakapamp ajanuparux ch"uqt"asïna. Mä wila ch"aphiw amparanakap taypin uñstäna.
  
  -Janiwa, achikt"asipxsmawa janiwa - jani mayampi jawq"japxitati!
  
  Pablox uka jaqir wasitat jawqʼjañatakix jarkʼaqasiñapänwa. Taqi janchipax jan wali ch"amampiw phuqt"ata, mä jan qhan uñisiñax walja maranakaw jilxattawayi ukat mä akatjamat kayunakapan khuyapayasir wila masipan mä diana jikxatäna.
  
  ¿Kunsa nayajj luraskta?
  
  Mä akatjamatwa kuntï lurkäna uk uñjasajj chuym chʼalljjtayasïna. Ukajj jankʼakiw tukuyañapäna.
  
  "Arst"añamawa, Metzger. Nayajj yattwa jumajj nayat kunsa imantaskta" sasa.
  
  "Janiw jupat sum amtaskti. Jupajj soldadopunïnwa, kunjamsa parläna uk uñjasaw amuyayäta. Inas mä marinero ukhamächïna. África sudoeste uksaruw kuttʼxä sasaw säna, ukat janiw uka yänakat maynis ukan munaskaniti sasaw säna" sasa.
  
  -¿Kunjamakis jupax jikxatasïna?
  
  "Wali jiskʼa jaqe, suma uñnaqtʼani. Janiw sinti amtaskti... ¡Achikt"asipxsmawa, jan mayamp jawq"japxitati!"
  
  Jisk"a uñnaqani, suma uñnaqani... Edward jupax tatajampi tiyujampix cuartonkkäna uka jaqirux jisk"a jisk"a, suma uñnaqani, imill wawar uñtataw sasaw qhanañcht"i. Ukajj Clovis Nagel satänwa. Tatajajj barcon yänak lunthataskatap yatispa ukhajja, ¿kamachasmasa? Inas jupax mä uñnaqtʼanïchïna. Jan ukajj ¿tatajajj sutiparu uka pistola empeño churañapatak mayïna? Cheqas jan walin uñjasitap yatïna.
  
  P"iqipax niyaw phallañampïski sasaw Paulax despensat mistuwayxäna, Metzger-arux pampan chhuxriñchjataw jaytawayäna. Jupax nayrïr ventanaruw jaltawayxäna, ukampis mä akatjamat bolsap punku jakʼan jaytatap amtasïna. Suerteniw jupax wali ukankäna.
  
  Ukampis taqe kunatï jupa jakʼapan utjki ukanakajj mayjtʼawayjjewa.
  
  Tunka tunka jaqinakaw callinakar phuqhantäna, jayp"u pachas utjkchïnxa. Pavimento patjjan tantachasipjjäna, yaqhepajj mä grupot yaqha gruporuw sarjjapjjäna, kunjamsa abejanakajj panqaranakar polinización lurapjje uka toqet yatiyäwinak yatiyapjjäna. Pablojj jakʼankir gruporuw jakʼachasïna.
  
  "Schwabing markan mä edificio nazis ukanakax ninamp phichhantapxatayna sapxiwa..."
  
  "Janiwa, jupanakax comunistanakäpxänwa..."
  
  "Jupanakax checkpoints ukanakaw utt"ayasipxi..."
  
  Pablox llakitaw uka jaqit maynir amparat katthapisinxa, maysar aynachtʼayäna.
  
  -¿Kunas pasaski?
  
  Uka jaqejj lakapat cigarro apsusinjja, jan walitwa jachaqtʼasïna. Jupajj yatiyañ munkäna uka jan wali yatiyäwinak istʼañ munir jaqe jikjjatasajj wal kusisïna.
  
  "¿Janit istʼapkta? Hitler ukat nazis jupanakax golpe de Estado lurapxäna. Mä revolución lurañ pachaw purini. Tukuyañatakix mä qhawqha mayjtʼäwinakaw utjani" sasa.
  
  "¿Akax golpe de estado satawa?"
  
  "Patak patak chachanakampiw Burgerbraukeller ukar mantapxäna, ukatx taqiniruw manqhan jist"antatäpxi, Comisionado Estatal Bávaro ukamp qalltasina".
  
  Pablon chuymapax mä salto luratayna.
  
  -¡Alicia!
  
  
  41. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Disparo qalltañapkamaxa, Aliciax uka arumax jupankiwa sasaw amuyäna.
  
  Pablompi chʼaxwapxatapatxa, lakaparuw mä kʼallkʼu sawuñ jaytawayäna. Jupax loco ukham munasitap amuyasïna, jichhax qhan uñjxäna. Ukatwa nayrat sipansa jukʼamp ajjsaräna.
  
  Ukatwa jichhajj kuna lurañatï wakiski ukar chuym churañ amtäna. Jupax jach"a cerveza lurañ utaruw mantäna, ukax kimsa pusi t"aqa jila phuqhantatänwa. Waranqa jila jaqinakaw mesanakar muyuntapxäna, ukat mä qhawqha tiempotxa phisqa patak jaqinakaw jukʼamp tantachasipxañapäna. Alemania markankir banderanakajj perqat warktʼatäjjänwa, tabaco chhullunkhayatjja, jukʼakiw uñjasirïna. Uka cuartojj qʼoma ukat chʼamaktʼatänwa, ukatwa patronanakajj meseranakar jan waltʼayasipkakïna, jupanakajj jaqenaka taypinwa chikat tunka vasonak cerveza bandejanak pʼeqenakapar aptʼasipjjäna, jan mä gota wartasa.
  
  Akax wali ch"ama irnaqawiwa, Aliciax amuyt"äna, jichhürunakanx taqi kunatix juparux oportunidad churawayki ukanakat wasitat yuspäraña.
  
  Codonakapamp chika thaqtʼasajja, arstʼir podium kayun mä asiento jikjjatañwa atipjäna. Yaqha kimsa jan ukax pusi fotografos ukanakax nayratpachw cargonakap apsuwayxi. Jupanakat maynïrejj Aliciaruw muspharat uñkatäna ukat compañeronakaparojj codopampiw chʼalljjtayäna.
  
  "Amuyasipxam, suma uñnaqt"ani. Amtañamawa lentet ampar lukʼana apsuñama" sasa.
  
  "Ukat jan armasimti, jumanakan asnumat apsuñxa. Uñnaqanakamajj qʼañuchatawa" sasa.
  
  Foto apsur jaqix amparanakap uñakipäna ukat q"illu ñik"utap uñakipäna. Mayninakax wal kusisipxäna.
  
  "¡Ukajj jumatakejj walikïskiwa, Fritz!"
  
  Alicia kullakajj chuymapan jachaqtʼasisaw mä cargo jikjjatäna, ukanjja suma uñjatäñapänwa. Jupax qhana uñakipäna ukat mä qawqha jank"ak jakthapiwinak lurarakïna. Mä jukʼa suertenïsajj inas mä suma disparo jikjjatchispa. Jupax llakisiñ qalltäna. Aka idiota jupan lantix utt"ayasa, jupax askinak lurawayi. Ukatjja, uka urut aksarojj taqe kunas sumaruw mayjtʼañapäna. Jupax Pablompiw parltʼani; jupanakax jan walt"awinakaparux mayacht"asisaw atipjapxani. Ukat machaq estable trabajonïsajj cheqapuniw kusisita jikjjatasispäna.
  
  Jupax wali chhaqt"ataw samkanakapanxa, kunawsatix Gustav Ritter von Kahr, Comisionado Estatal Bávaro, jupax escenario ukar mistuwaykana. Walja fotonak apsuwayjjäna, ukanakat maynïrejj wali askïspawa sasaw amuyäna, ukanjja Kar jilatajj walpun amparapamp uñachtʼayaskäna.
  
  Mä akatjamatwa pasillo qhepäjjan mä chʼajjwañajj utjäna. Alicia kullakajj kuntï paskäna uk uñjañatakejj kunkaparuw chʼoqtʼasïna, ukampis podium muyuntat qhana qhananakampi ukat qhepäjjapankir jaqenakan perqapampi taypinjja, janiw kuns uñjkänti. Jaqinakan wararitapa, ukhamarak liwxatat mesanaka ukat sillunakan wararitapa ukat tunka tunka p"akjat lentes ukanakan thuqt"asitapa, ukax ist"añjamarakïnwa.
  
  Mayniw jaqinak taypit Alicia jak"an mistüna, jupax ch"uñut ch"uñut jisk"a jaqiw jallu pachan arrugat abrigompi isthapt"ata. Podium jakʼankir mesaruw qontʼatäskäna uka jaqerojj mä ladoruw jaqontäna, ukatsti sillunakaparuw makatäna, ukat uka cheqatjja mesaruw makatäna.
  
  Aliciax cámara juparuw muytayäna, mä ratukiw mä sallqa uñnaqa, ch"iqa amparapan mä juk"a khathati, barato isi, mä proxeneta ñik"ut khuchhurata, nayraqatapar ch"uqt"ata, mä qhuru jisk"a bigote, jach"a amparapa ukat techo tuqir uñtat pistola.
  
  Jupajj janiw ajjsarkänti, janirakiw pächaskänti. Taqi kunatix p"iqipan qhant"kän ukax August Muntz jupan arunakapawa, jupax walja maranak nayraw jupar arsüna:
  
  Mä fotografo jaqin jakäwipanx kuna pachanakas utji, kunapachatix mä fotox nayraqataman pasaski, mä fotokiw jakäwimarux mayjt"ayaspa ukat jak"amankirinakan jakäwiparux mayjt"ayaspawa. Akax mä definidor pachawa, Alicia. Janïr paskipanwa uñjäta. Ukat kunapachatï ukhamäki ukhaxa, chʼaxwañamawa. Janiwa amuyt"añati, ch"axwaña.
  
  Uka chachajj gatillo apsuskäna ukhakiw uka boton chʼetjjtäna.
  
  "¡Revolución nacional ukax qalltawayxiwa!" -sasawa jisk"a jaqixa wali ch"amani, raspy arumpi arsüna. "¡Aka chiqax suxta patak armat jaqinakampiw muyuntata! Janiw khitis sarkiti. Ukat janitï jankʼak amuktʼkani ukhajja, chachanakajaruw mä ametralladora galería ukar uchapjjañapatak mayï" sasa.
  
  Jaqinakax amukt"apxäna, ukampis Aliciax janiw uk amuyaskänti, ukat taqi chiqat uñstir tormenta soldadonakax janiw axsarayaskänti.
  
  "¡Baviera markan gobiernopax jaqunukutaw sasaw yatiyta! Policiampi ejercitompix jiwasan banderasarux mayachasipxiwa, esvástica: ¡sapa cuartel ukat comisaría ukan warkt"asipxpan!"
  
  Yaqha calentura jach"a jach"a tukuñaw cuarto taypin ist"asïna. Ukanx ch"allxtawinakaw utjäna, silbato ukat "¡México! ¡México markanxa!" ukat "¡Sudamérica!" Aliciajj janiw kuns istʼkänti. Uka ch"axwawix jinchupanx wali ist"asïna, jisk"a jaqin ch"axwañ uñacht"äwipax retinapanx wali imprimitänwa, ukat amuyunakapax kimsa arunakaruw ch"amakt"ayasïna.
  
  Amtañ pacha.
  
  Nayaw uk lurawayta, sasaw jupajj amuyäna.
  
  Camara pechopar katxarusaxa, Aliciax jaqinak taypiruw paloma ukham jalxatäna. Jichhajj uka cheqat mistusaw chʼamaka cuartoru puriñak nayrankjjäna. Pistola apsuwaykäna uka jaqen sutipjja janiw sum amtaskänti, ajanupajj wali uñtʼatäkchïnsa; jupax walja antisemitas fanaticos ukanakat maynïriwa, jupanakax markan tabernanakapanw amuyunakap arnaqasipxäna.
  
  Ziegler sat jilataw ukham luräna. Janiwa... Hitler sat chachajja. Ukax taqpachawa - Hitler. Loco austriaco jaqi.
  
  Aliciax janiw aka golpe de estado ukax kuna ch"amanïkaspas ukham amuyaskänti. ¿Khitis uka loco jaqerojj arktani, jupajj judionakaruw aka oraqet chhaqtayä sasin siskäna? Sinagoganakanjja, jaqenakajj Hitler ukham jan amuytʼasir jaqenakat sawkasipjjäna. Ukat kuna uñachtʼäwitï nayraqatapan chʼuñumpi ukat nayranakapan sallqa uñnaqampi katjkäna ukajja, uka jaqerojj jupan lantiw uchaspäna.
  
  Ukham sasinjja, asilo de locos sat cheqatwa sañ munäna.
  
  Alicia kullakajj cuerponakan qota taypinjja, jukʼakiw sarnaqerïna. Jaqinakax wasitatw arnaqasiñ qalltapxäna ukat yaqhipanakax ch"axwapxäna. Mä chachajj maynin pʼeqeparuw cerveza vaso pʼakjäna, ukat uka qʼañunakaw Alician chalecopar chʼalljjtayäna. Niya pä tunk minutonakaw pasillon mayni puntapar puriñatakejj munasïna, ukampis ukanjja, camisas marrones ukanakaw utjäna, uka pirqajj fusiles ukat pistolanakampi armatänwa, uka perqaw mistuñ jarkʼäna. Jupanakamp parltʼañ yantʼäna, ukampis thayankir soldadonakajj janiw pasañ munapkänti.
  
  Hitler ukat jan waltʼayat jachʼa jaqenakajj mä lado punkutwa chhaqtjjapjjäna. Jupan lantix mä machaq arst"iriw utt"ayasïna, ukat sala ukanx temperaturax jilxattaskakïnwa.
  
  Alicia kullakajj wali llakit uñnaqampiw kawkhantï jarkʼaqatäñapäkäna uka cheqa jikjjatäna, ukat kunjamsa qhespispa uk amuytʼañwa yantʼäna.
  
  Kimsa hora qhepatjja, jan suytʼañampiw chuymapan jikjjatasïna. Hitler ukat yanapirinakapax walja kutiw arstʼapxäna, ukat orquesta de galería ukankirinakax tunka payan jila kutiw Deutschlandlied sat musica tocapxäna. Aliciax jach"a salaruw jamasat kutt"añ yant"äna, ukat mä ventana thaqhasa, uka ventanatwa mistuñataki, ukampis tormenta soldadonakax ukaruw sarañ jark"apxarakïna. Janiw jaqinakarux bañorus sarapxañapatak jaysapkänti, ukax mä jach"a ch"axwäwinx camareranakax cerveza qhipat cerveza warantaskakiwa, ukax mä juk"a pachatxa mä jan walt"awiruw tukuñapäna. Jupax mä jaqit sipans juk"amp jaqiruw qhipa pirqamp chhuxriñchjasir uñjäna.
  
  Ukampis mä juk"a suyt"apxam: camareranakax...
  
  Mä akatjamat ch"amañcht"ata, Aliciax servir mesaruw jak"achasïna. Ch"usat bandeja apsusinx chaleco apsusaw cámara ukar ch"uqt"äna ukat bandeja manqhar ucharakïna. Ukat mä pä chʼusa cerveza vaso apthapisinjja, cocinaruw sarjjäna.
  
  Inas jan uñjapkchiti. Nayax janq"u blusa ukat ch"iyar falda ukamp isthapt"ataw jikxatastxa, kunjamatix meseras ukanakax ukhama. Inas jan delantal uchatätaj jan amuyasipkchiti. Jisk"a chaleco bandeja manqhan uñjañkama...
  
  Aliciax bandejap jach"ar apt"ataw jaqinak taypin sarnaqäna ukat mä qawqha patronanakax chhuxriñchjatapatx lakap ch"akhuñapänwa. Jupajj janiw jupa pachpar uñchʼukiñ munkänti. Muyuñ punkunakar jak"achasisax yaqha camarera qhipäxan sayt"asisaw SA guardianakar pasawayxäna, wali askiwa, janiw maynis payïr uñch"ukiñ churapkänti.
  
  Cocinajj wali jachʼänwa ukat wali jachʼänwa. Ukanjja, jan tabaco fumañasa ukat banderanakas utjkchïnjja, uka pachpa jan waltʼäwiw utjäna. Mä qawqha suyt"irinakax vasonakaruw cervezamp phuqhantapxäna, cocinankir waynanakampi manq"a phayirinakampix estufanak muyuntat aruskipt"apxäna, mä par de tormenta soldadonakan wali uñch"ukiñapampi, jupanakax wasitatw mistuñ jark"antapxäna. Panpachaniw fusiles ukat pistolanakanïpjjäna.
  
  Jan askinaka.
  
  Aliciax janiw kun lurañs sum yatkänti, janiw cocina taypin saytʼasiñjamäkänti sasaw amuyasïna. Maynix jan staff ukankatapat amuyasaw alisnukuspa. Lentes sat metalat lurat jachʼa lavaboruw jaytäna ukat uka jakʼan jikjjatkäna uka qʼañut lurat trapo aptʼasïna. Grifo manqhar tʼijtʼayäna, qʼomachasïna, chhuxriñchjasïna ukat mä amtar puriñ yantʼkasax jariqkaspas ukhamaw tukurakïna. Suma uñakiptʼasajja, mä amuytʼaw pʼeqepar purïna.
  
  Ukat lavabo jakʼankir mä basuraruw jakʼachasïna. Niya qhipharkir yänakampi phuqhantatänwa. Ukar chaleco uchasïna, tapa jistʼantasajj jarru aptäna. Ukat jan axsarasaw punku tuqir sarañ qalltäna.
  
  "Janiw paskasmati, Fraulein" sasaw mä tormenta soldadojj säna.
  
  -Nayaxa basura apsuñajawa -sasa.
  
  -Akan jaytañani -sasa.
  
  "Ukampis banconakax phuqhantatänwa. Cocinanjja janiw basurar phoqantat utjañapäkiti: leyinakarojj janiw walïkiti" sasa.
  
  Jan llakisimti Fraulein, jiwasax jichhax kamachiwa. Uka jarrojj kawkhantï utjkäna ukaruw kuttʼayapjjäta" sasa.
  
  Alicia kullakajj mä tratoruw taqe kun apuestañ amtäna, ukat uka jarrojj pamparuw uchasïna ukat amparanakap chʼoqtʼasïna.
  
  -Jumatix kuynt"añ munsta ukhaxa, juma pachpaw kuynt"añama -sasa.
  
  -Nayaxa sapxsmawa uka yä aka chiqatxa apsuñamataki -sasa.
  
  Uka waynax janiw nayranakap Aliciat apaqkänti. Cocinan irnaqerinakajj uka cheq amuyasaw jupar uñkatapjjäna. Niyakejjay Aliciajj jupanakar kuttʼaychïnjja, janiw jupanakat maynïrïtap yatipkänti.
  
  "Jutam chacha, pasañapataki" sasaw yaqha tormenta soldadojj mantanïna. "Akan cocinan warktʼasiñajj jan walipuniwa. Uka isinakxa arum paqaraw uchasiñäni ukat uka thujsax kamisajan qhiparani" sasa.
  
  Nayraqatax arskäna ukax amparanakap tʼaxllirtʼasisaw mä chiqar sarxäna.
  
  "Ukatxa jumax sarawayxtawa. Anqankir basureroruw irpañama ukat jankʼakiw aka chiqar kuttʼañama" sasa.
  
  Amukiw maldecasax Aliciax nayrar sartawayxäna. Mä jiskʼa punkuw jukʼamp jiskʼa carril mantayäna. Uka qhanax mä sapa bombillat jutäna, uka bombillax mayni tukusiñapankänwa, calle jakʼankänwa. Uka basurax ukankänwa, janchini pusinimp muyuntata.
  
  "Ukhamajj... ¿Qhawqha tiempos akan irnaqawayta, Fraulein?" -sasawa tormenta soldadoxa mä juk"a phinq"achata jiskt"äna.
  
  Janiw iyaw sañjamäkiti: mä callejón ukan sarnaqapxta, nayax mä basurero apt"ata, jupax ametralladora apt"atawa, ukat aka idiotax nayamp coqueteaski.
  
  -Machaqätwa sasmawa -sasawa Alicia kullakaxa suma chuymanïkaspasa ukhama jaysäna. "¿Jumanakat kamsaraksnasa: ¿jaya pachat golpe de estado lurapxta?"
  
  "Janiwa, akax nayrïrijawa" sasaw uka jaqix wali amuyump jaysäna, janiw ironía ukar katjkänti.
  
  Jupanakax basurar puripxäna.
  
  "Janiwa, walikiwa, jichhaxa kutt"anxasmawa. Nayax qhipararakïwa ukat lata ch"usaruw tukuyä -sasa.
  
  "Ay janiwa, Fraulein. Jumax lata ch"usaruw tukuytaxa, ukat nayax kutt"ayañajawa" sasa.
  
  -Janiw nayax munkti jumax nayar suyt"añamaxa.
  
  "Kunapachatï munkta ukhajj suytʼapjjsmawa. Jiwakitawa..."
  
  Jupax jamp"att"añatakiw jak"achasïna. Aliciax qhipäxar kutt"añ yant"äna, ukampis mä basurero ukat mä tormenta soldado taypin katjatäna.
  
  Alicia kullakajj akham sänwa: "Janiwa, mirä amp suma" sasa.
  
  "Jutam, Fraulein..." sasa.
  
  "Janiwa".
  
  Tormenta soldadojj pächasïnwa, arrepentisiñampiw phoqantasïna.
  
  "Jumarux chuym ustʼayapxsma ukhaxa, pampachapxita. Ukham amuyta..." sasa.
  
  -Janiw uka tuqit llakisiñamäkiti -sasa. Ukhamakiwa, nayax nayratpach casarasiñatak arsuwayxtwa" sasa.
  
  "P'ampachawi. Jupax kusisit jaqiwa -sasa.
  
  -Jan uka tuqita llakisimti -sasawa Aliciaxa wali mulljata mayampi säna.
  
  -Nayax basurar yanapt"apxäma -sasa.
  
  "Janiwa!"
  
  Aliciax Brownshirt ukan amparap ch"allxtañ yant"äna, jupax jan amuyt"asisaw lata jaytawayäna. Jupax liwxatasinx uraqiruw liwxatasïna.
  
  Yaqhip qhipharkir yänakax mä chika muyuruw ch"iqiyatäski, ukanx Aliciax chalecopa ukat wali aski cargapaw uñacht"ayasi.
  
  "¿Kunas akaxa?"
  
  Paquetejj jistʼaratäjjänwa, ukat cámara ukan lentepajj qhanaw uñjasirakïna. Soldadojj Aliciaruw uñtäna, jupajj juchañchataw ajanupan uñstäna. Jupajj janiw confesañapajj wakiskänti.
  
  "¡Maldita prostituta! ¡Jumajj comunista espía ukhamätawa!" -sasawa tormenta soldadoxa clubaparu ch"allt"asisa säna.
  
  Janïr katjkasaxa, Aliciax basurar metalat lurat tapa aptasinxa, tormenta sat soldadon pʼiqiparuw jawqʼjañ yantʼäna. Uka ataquejj jakʼachasiskäna uk uñjasajja, kupi amparap aytäna. Tapajj mä istʼañjamaw muñecapar chʼalljjtäna.
  
  "¡Aaaah!"
  
  Ch"iqa amparapampiw tapa katthapïna, jaya chiqaruw jaquntäna. Aliciax jupat esquivañ yant"äna ukat t"ijtxäna, ukampis callejón ukax wali jisk"akïnwa. Nazi sat chachajj blusapat katthapisin wali chʼamampiw jaqontäna. Aliciax janchipax t"ijtäna ukat camisapax mä ladopat ch"iyjatäna, ukat sujetador uñacht"ayasïna. Nazi sat chachajja, jupar jawqʼjañatakejj amparap aytäna, ukat mä jukʼa tiempow congelasïna, kusisiñampi colerasiñampiw chʼiyjasïna. Uka uñnaqapajj chuymapar ajjsarañampiw phoqantäna.
  
  -¡Alicia!
  
  Jupax callejón ukar mantañ tuqiruw uñtäna.
  
  Pablox ukankänwa, wali axsarkañ estadonïnwa, ukampis kunjamakitix ukhamakiw ukankäna. Thayas utjkchïnsa, mä suéter ukampiw isthapisïna. Samsupax ch"uxñakïxänwa ukat markan t"ijt"atapat calambres ukanïnwa. Chika hora nayrajja, qhepa punkut Burgerbraukeller sat barcor mantañ amtäna, ukampis janiw Ludwigsbrucke sat jawir pasañsa puedkänti, kunattejj nazis sat jaqenakajj mä thak jarkʼantapjjänwa.
  
  Ukatwa uka jachʼa thaknam sarjjäna. Jupax policianakaru, pallapallanakaru, khitinakati jiskt"awinakapar jaysapkaspän ukanak thaqhatayna kunatix pub ukan luraskäna ukanakxa, ukampis taqi kunatix jikxatkän ukax markachirinakan golpe de estado ukan chikancht"asirinakar kusisiyapxi jan ukax arnaqapxi - mä amuyt"at jaya chiqat.
  
  Maximiliansbrücke sat quta thiyankir quta thiyaruw makhatasinxa, callin uñtʼkäna uka jaqinakarux jisktʼañ qalltäna. Qhiparusti, mayniw cocinar puriñ mä callejón tuqit parläna, ukat Pablox ukaruw tʼijtäna, janïr sinti jaypʼükipan puriniñapataki.
  
  Jupax Aliciaruw anqan mä tormenta soldadomp nuwasir uñjasax wal muspharäna, ukat mä muspharkañ ataque lurañat sipansa, mä idiota ukhamaw purinitapat yatiyäna. Maynïr chachajj pistola apsuskäna ukhajja, Pablojj janiw kuns lurkänti, jan ukasti jankʼakiw nayrar sartäna. Amparapajj nazi sat chachan purakaparuw chʼalljjtäna, ukhamatwa oraqer jaqontäna.
  
  Panpachaniw uraqiru liwxatapxäna, armanakapatakiw ch"axwapxäna. Maynïr jaqix Pablot sipan jukʼamp chʼamanïtaynawa, jupax nayrïr horanakan kunanakatï paskäna ukanakat qʼal qarjatäxarakïnwa. Uka nuwasïwijj phisqa segundonakat sipansa jukʼampïnwa, ukat tukuyarojj mayni chachajj Pabloruw maysar jaqontäna, qonqortʼasisaw pistolap uñachtʼayäna.
  
  Alicia kullakajj jichhajj basurar metalat lurat tapap apsuwayjjänwa, jupaw uka taypinkäna, ukampiw soldadorojj wali colerat jawqʼjäna. Uka thuqtʼäwinakajj platillonakjamaw callejón taypin istʼasïna. Nazi chachan nayranakapajj chhaqtawayjjänwa, ukampis janiw liwjjatkänti. Alicia kullakajj wasitatwa jawqʼjäna, qhepatjja nayraqatar jaqontasaw ajanupar chʼoqtʼasïna.
  
  Pablojj saytʼasisaw qhumanttʼañatak tʼijtäna, ukampis jupajj jaqsusaw oraqer qontʼasïna.
  
  -¿Kunas jumatakixa? ¿Jumajj walikïsktati?
  
  Alicia kullakajj wali coleratapuniw saytʼasïna. Amparanakapampix mä cámara ukan qhipharkir yänakap katxarutayna, ukax q"al t"unjatäxänwa. Pablox nazis ukanakamp nuwaskäna ukhaxa, wali tʼaqhisiyataw uñjasïna.
  
  "Uñtaña".
  
  -Ukaxa p"akjatawa. Jan llakisimti, juk'amp suma yänak alañäni -sasa.
  
  -¡Janiw amuyapktati! ¡Ukan fotonakaw utjäna!"
  
  "Alice, jichhax janiw ukatakix pachax utjkiti. Janïr amigonakapax jupar thaqir jutapkipan sarxañasawa" sasa.
  
  Jupax amparapamp katxaruñ yant"äna, ukampis jupax jaltxasinx juparuw t"ijtäna.
  
  
  42. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Burgerbraukeller ukan jayarst"añkamax janiw qhipäx uñch"ukipkänti. Qhiparusti, San Johann Nepomuk iglesian sayt"asipxäna, uka iglesian muspharkañ torrepax arumanthi alaxpacharuw mä juchañchañ ampar uñtat uñacht"ayäna. Pablox Aliciaruw jach"a mantañawja patankir arco ukar irpäna, ukhamat thayat imantañataki.
  
  Ukat lakapat jampʼattʼasaw akham säna: "Dios, Alicia, janiw kunjamsa ajjsarayäta uk amuyktati" sasa. Jupax jan sinti iyawsasaw jamp"att"asiñ kutt"ayäna.
  
  -¿Kunas pasaski?
  
  "Janiwa".
  
  Pablojj colerat akham sänwa: "Janiw nayajj ukham uñnaqtʼanïkaspas ukham amuyktti" sasa.
  
  -Nayax jan wali arunakawa sasaw sista.
  
  Pablox uka jisktʼa jan uñstayañ amtäna. Kunapachatï Aliciax ukham chuymanïkäna ukhaxa, ukat mistuñ yantʼañax chʼuxña laqʼat mistuñ yantʼañamp sasiwa: jukʼamp chʼamachasïta ukhaxa, jukʼamp manqharuw saräta.
  
  -¿Jumajj walikïsktati? ¿Jumarux chuym ustʼayapxtamti jan ukax... yaqhanaksa?"
  
  Jupax p"iqip ch"allxtayäna. Ukapachaw Pablon uñnaqap sum amuyäna. Kamisapax wilampiw q"añuchata, ajanupax hollín ukamp ch"allt"atawa, nayranakapas wilampiw ch"allt"ata.
  
  "¿Pablo, ¿kunas jumar pasawaytamsti?"
  
  Ukat pʼeqep jiskʼachasaw akham säna: "Mamajajj jiwatäjjewa" sasa.
  
  Pablox kunanakas uka arumax pasäna uk arskäna ukhaxa, Aliciax jupat llakitaw jikxatasïna ukat kunjamsa jupar uñjäna ukat phinqʼasirakïnwa. Mä kutit sipansa jukʼampiw lakap jistʼaräna, perdón mayiñataki, ukampis janipuniw uka arojj kamsañsa muni uk creykänti. Ukajj jachʼa jachʼa tukuñamp chʼamañchtʼat jan creyiñänwa.
  
  Kunapachatï mamapan qhep qhepa arunakap yatiyäna ukhajja, Aliciajj wal muspharäna. Jurgen chachajj kunja qhoru, jan wali jaqejj Pablon jilapäspa uk janiw amuykänti, ukampis chuyma manqhapanjja, janiw ukajj jupar muspharaykänti. Pablojj mä chʼamaka ladopanïnwa, ukajj yaqhep horasanakanwa misturïna, kunjamtï mä akatjamat otoño thayajj mä suma utan cortinanak thaytʼki ukhama.
  
  Kunapachatï Paul chachajj kunjamsa empeñor mantawayi ukat kunjamsa Metzger jilatarojj parltʼañapatak jawqʼjañapäna uk qhanañchäna ukhajja, Aliciajj jupatakejj wal ajjsaräna. Taqi kunatix uka imantat tuqitx utjkän ukax jan aguantañjamäkaspas ukhamaw amuyasïna, ukat jupax jank"akiw ukat jayarst"ayañ munäna, janïr q"al manq"antkasa.
  
  Paul jupax pub ukar t"ijt"atapat arsusaw sarnaqäwip tukuyäna.
  
  "Ukat taqi kunas".
  
  -Nayax amuyta ukax juk"ampiwa -sasa.
  
  "Kamsañs munta?"
  
  "Janiw chʼuxña quqanak muytasin allsuskakiñatakix sum amtktati, ¿janich ukhamäki? Qhanapuniwa, kunatï cheqäki uk imtʼañatakejj taqe kun lurañ muniri ukaw utji" sasa.
  
  "Ukax chiqpachapuniw kunatsa allsuskakiñamaxa. Ukaw awkijar jiwayatapat khitis juchanïtap uñachtʼayi..." sasa.
  
  Mä jukʼa samartʼañaw utjäna.
  
  "... awk taykaja".
  
  Pablojj janiw jachkänti. Kunatï jichhak paskäna uka qhepatjja, cuerpopajj jachañapatakiw achiktʼasïna, almapas uk munasïnwa, chuymapas jachaqtʼasïnwa. Ukampis Pablox taqi ukanak manqhar imäna, chuymapar muyuntasin mä jiskʼa concha lurarakïna. Inas mä larusiñatak chacha kankañapajj munat warmin nayraqatapan kunjamsa jikjjatasi uk uñachtʼayañatakejj jarkʼchispa. Inas ukajj mä qhawqha tiempot paskäna ukanak chʼamañchtʼchïna.
  
  -Pablo, jaytxañamawa -sasawa Aliciaxa juk"ampi axsarata säna.
  
  -Janiw nayax ukham lurañ amtkti -sasa.
  
  "Ukampis jumanakajj janiw kuna pruebanïpktati. Janiw kuna pʼeqtʼirinakas utjkiti" sasa.
  
  "Nayajj mä sutinïtwa: Clovis Nagel. Mä cheqaw utjitu: África del Suroeste" sasa.
  
  "África del Sur Occidental uksanx wali jach"a chiqawa."
  
  "Windhoek sat chachampiw qalltä. Janqʼo jaqejj janiw uka cheqan uñjañajj chʼamäñapäkiti" sasa.
  
  "África del Sur Occidental ukax wali jach"awa... ukat wali jayarakiwa" sasaw Aliciax sapa arunak jach"añchasax wasitat arsüna.
  
  -Uk lurañajawa -sasa. Nayrïr botetwa sarjjä -sasa.
  
  "Ukhamajj ¿ukakïpachati?"
  
  "Jïsa, Alicia. ¿Janit uñtʼasipkta ukhatpach kuntï siskta ukanakat mä arus istʼapkta? ¿Janit amuyapkta kunja wakiskiris nayatakix tunka llätunkan maranak nayrax kunas pasäna uk yatxatañaxa? Ukat jichhax... jichhax akaxa."
  
  Mä jukʼa tiempotakejja, Aliciajj jarkʼaqañwa amtäna. Qhawqsa jupat faltaspa, kunjamsa jupar munaspa uk qhanañchtʼasa. Kunjamsa jupar munasïna. Ukampis jachʼa jachʼa tukuñajj lakaparuw chʼakhutäna. Kunjamtï aka qhipa urunakan sarnaqatapat Pablor chiq yatiyañapatak jarkʼkatayna ukhama.
  
  "Ukhamajj sarañamawa, Pablo. Kuntï lurañamäki uk luram" sasa.
  
  Pablojj jupar uñkatasaw taqe chuyma amuytʼasïna. Arupajj hielo ukham istʼasïna, ukhamatwa chuymapas chʼiyjata ukat chʼiyar chʼiyar imtʼatäkaspas ukham amuyasïna.
  
  -Alice -sasa.
  
  "Jankʼak sarapjjam. Jichhajj sarjjapjjam" sasa.
  
  -¡Alice, ¡muyt"asim!
  
  -Sarxam, nayax sapxsmawa -sasa.
  
  Pablox jachaqt"asiñampïkaspas ukhamänwa, ukat jupax jachañapatakiw mayisïna, amuyup mayjt"ayañapataki ukat jupar munasitap yatiyañapataki ukat jupar munasiñapax juk"amp wakiskiriwa thaqhañat sipansa, ukax janiw kunas juparux apankänti jan ukasti llakinaka ukat... jiwa. Inas Pablox ukham suyt"aschïna, jan ukax inas Alician ajanupar amtañatakik ch"amachasiskchïna. Walja maranakaw jachʼa jachʼa tukutapat maldecasïna, kunjamtï Pablojj taykapar cuchillomp jiwayatäkasajj tranvía jan internadopar kuttʼasajj maldecasïna ...
  
  ...ukat kutt"aniñataki ukat sarxañataki.
  
  "Yattati? Nayax kusisitaw jikxatastxa. Ukhamatwa samkanakajarux jan mantasin laq"untkätati" sasaw Aliciax säna, ukat uka pachakamax katthapiskäna uka cámara ukan jisk"a t"aqanakap kayunakaparuw jaquntäna. "Jumampi uñtʼatajat aksarojja, jan walinakakiw nayarojj pasawayitu. Jakäwijat mistuñ munsma, Pablo" sasa.
  
  Pablox mä jukʼa pächasïna, ukat jan kutikipstasax akham sänwa: "Ukhamäpan" sasa.
  
  Alicia kullakajj walja minutonakaw iglesian punkupan qheparäna, jachaqtʼasisaw amukiw nuwasïna. Mä akatjamatwa chʼamakat mistu, kawkhantï Pablojj chhaqkäna uka cheqat mä jaqejj uñstäna. Aliciax jupapachpa ch"allxtañ yant"äna ukat ajanuparux jachaqt"asiñ uñacht"ayäna.
  
  Jupax kutt"anxiwa. Jupax amuyasxänwa, ukat kutt"anxaskakiwa, sasaw amuyt"äna, mä paso uka chimpu tuqir sarasa.
  
  Ukampis calle qhananakax jakʼachasir jaqix chʼiyar isimpi sombrerompi isthaptʼat jaqïtap uñachtʼayäna. Wali qhepatjja, Aliciajj uka urojj jupar arkäna uka chachanakat maynïtap amuyasïna.
  
  Jupax t"ijtxañatakiw kutt"äna, ukampis uka pachax masiparuw uñjäna, jupax esquina muytasinx kimsa metros ukch"a jayankxänwa. Jupajj tʼijtjjañwa munäna, ukampis pä jaqenakaw jankʼak jupar jakʼachasisin cinturapat katjjarupjjäna.
  
  -Tatamax jumaruw thaqhaski, Fraulein Tannenbaum -sasa.
  
  Aliciax inamayakiw ch"axwäna. Jupajj janiw kuns lurañ puedkänti.
  
  Uka jakʼankir mä calletwa mä autojj mistunïna, ukat awkipan mä gorilapaw punku jistʼaräna. Maynïristi jupa jak"aruw jaquntäna ukat p"iqip alt"ayasiñ yant"äna.
  
  -Jumanakax nayamp sum amuyt"asipxañamawa, jumanakax idiotanaka -sasawa Aliciax jisk"achat uñkatas säna. "Nayax usurïtwa".
  
  
  43. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Elizabeth Bay, 28 uru achuqa phaxsit 1933 maran
  
  Munat Alicia, .
  
  Nayax qawqha kutis jumanakar qillqt'awayta ukxa janiw jakt'kti. Phaxsinx patak jila cartanakaw utjañapa, ukat taqpachaw jan jaysatäxi.
  
  Janiw yatkti jupanakax jumar puripxtamti ukat jumax nayat armasiñ amtawayta. Jan ukax inas yaqha chiqar sarxsta ukat jan mä dirección de envío jaytawaysta. Akax awkiman utaparuw sarxani. Ukanjja, awisajj qellqanipjjsmawa, inamayakïtap yatkchiyätsa. Jupanakat maynix kunjamatsa awkimat pasañapa sasaw wali suytʼaskta. Kunjamäskpasa, nayajj jumanakar qellqasipkakiyäma. Uka cartanakajj nayra jakäwijampikiw uñtʼasiyäta.
  
  Nayax qalltañ munta, kunjamtix nayrax lurapxirïkta ukhama, thakhi sarxatax pampachapxita sasaw mayipxsma. Tunka mara nayrajj walja kutiw uka arumajj amtawayta, ukat janiw kunjamtï sarnaqkayäta ukham sarnaqañajäkänti uk yattwa. Nayax samkanakam t'unjatax layku. Sapa uruw mayiskta, jumanakax fotografo ukham amtäwim phuqhapxañamataki, ukat walja maranakan askinak jikxatapxañamatakiw suyt"askta.
  
  Colonianakan jakañax janiw jasakikiti. Kunjamakitix Alemania markax uka uraqinak chhaqhayatayna, Sudáfrica markax nayrir Alemania markan territorioparux mä mandato ukaniwa. Aka chiqanx janiw katuqatäpkti, jupanakax tolerapxistu ukhasa.
  
  Janiw walja ch"usat irnaqäwinakax utjkiti. Mä kutix walja semananakaw granjanakan ukat diamante minanakan irnaqtʼta. Kunapachatï mä jukʼa qollqe apstʼasta ukhajja, Clovis Nagel sat chacharuw thaqhayäta. Ukajj janiw faciläkiti. Ukan rastronakapwa Cuenca del Río Naranja sat cheqankir ayllunakan jikjjatta. Mä urojja, jichhak mistkäna uka minaruw visittʼta. Mä qhawqha minutonakakiw jupat faltasiyäta.
  
  Ukat mä pʼeqtʼäwiruw arkta, uka pʼeqew alay toqer Waterberg Meseta sat cheqar irparakitäna. Ukanjja, mä jan uñtʼat, jachʼa jachʼa tukur triburuw uñtʼawayta, jupajj Herero satänwa. Walja phaxsinakaw jupanakamp sarnaqawayta ukat jupanakax wasaran kunjams uywa katuñ ukat apthapiñ yatichapxitu. Calenturampiw usuntayäta ukat jaya tiempow wali chʼamanïyäta, ukampis jupanakaw uñjapxitäna. Uka jaqenakatjja wal yateqawayta, jan ukasti jañchinïñsa yateqawayta. Jupanakax excepcionales ukhamawa. Jiwañ ch"amakan jakasipxi, sapa uruw uma jikxatañatakix sapa kuti ch"axwapxi ukat janq"u jaqinakan jan walt"awinakaparjam jakäwinakap mayjt"ayañataki.
  
  Nayax papelax tukusxtwa; akax mä lote ukan qhipa chimpupawa, Swakopmund markar sarañ thakinx mä aljirit alasitajawa. Qharüruw uka chiqar kutt"añ munta, machaq irpirinaka thaqhasa. Nayax kayukiw sarä kunatix qullqix tukusxiwa, ukhamax thaqhañax mä juk"a pachakiw utjañapa. Aka chiqankañax juk"amp ch"amawa, jan ukax jumat yatiyawinak jan utjatapat sipansa, kuna pachas jakañax utjitu ukawa. Sapa kutiw taqe ukanak jaytañampïskayäta. Ukampisa, janiw jaytanukuñ munkti. Mä jukʼa tiempotjja, jikjjataskäwa.
  
  Nayax jumanakat lup"ta, kunatix aka qhipa tunka maranakanx paskatayna ukanakxa. Nayax k"umara ukhamarak kusisitäpxañamatakiw suyt"askta. Nayar qillqañ amtasksta ukhax Windhoek correo ukar qillqt"asim. Uka direccionajj sobren uñsti.
  
  Mä kutimpi, pampachapxita.
  
  Munsmawa,
  
  Pisu
  
  
  AMIGO EN ARTESANIA
  
  1934 marana
  
  
  Ukanx iniciado ukax yatiqiwa, janiw sapakix thakhix sarañjamäkiti
  
  Mä artesanía masipan gradopat jamasat ampar luqtañax chika ampar ch"aphin nudilloparux wali ch"amampiw ch"allxtayi ukat Mason jilatax pachpa aruntt"asisaw tukuyi. Uka ampar luqtañan jamasat sutipax IAHIN satawa, ukax Salomonan templopan Intir uñtasit pilaran sutipatwa. Ukat mayamp qillqañatakix mä k"ariw utji ukax akham churañawa: AJCHIN.
  
  
  44. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Jürgen jilatajj espejot uñkatasaw wali jachʼañchasïna.
  
  Jupajj pʼeqe pʼeqempi ukat SS sat emblemampi kʼachachtʼat solapanakaparuw mä jukʼa jaqontäna. Jupax janipuniw machaq uñnaqapan uñkatasiñat qarjaskänti. Prensa de la sociedad ukanx wali jach"añchatawa, Walter Heck jupan diseños ukat Hugo Boss jupan juk"amp suma luratanakapax khititix jupar uñjkän ukatakix wali muspharkañänwa. Jurgen chachajj callen saraskäna ukhajja, wawanakajj sum uñjasaw saytʼasipjjäna, ukat amparanakap loqtasaw arunttʼasipjjäna. Pasïr semananx mä qawqha jilïr warminakaw jark"antapxäna, ukat ch"aman, k"umara wayn tawaqunakar Alemania markar kutt"ayañ uñjañax wali askiwa sasaw sapxäna. Comunistanakampi nuwasiñatakejj nayrajj chhaqtjjpachati sasaw jisktʼapjjäna. Uk istʼasajj Jürgen jilatajj wali kusisitaw aljasiñ bolsanakap jakʼankir mantañawjar aptʼasiñapatak yanaptʼäna.
  
  Uka horasanjja, mä punku llawintataw istʼasïna.
  
  "Mantaña".
  
  "Suma uñnaqt"anïtawa" sasaw mamapax jach"a ikiñ utar mantasin säna.
  
  "Yattwa".
  
  "¿Jichha arumax nanakamp chika manq"asipxätati?"
  
  "Janiw nayajj ukham amuyktti, mama. Servicio de Seguridad ukan mä tantachäwir jawstʼapxitäna" sasa.
  
  "Janiw pächasiñakiti, jupanakax mä jach"a jach"a tukuñatak iwxt"añ munapxtam. Jumax wali jaya pachaw Untersturmführer ukhamätaxa" sasa.
  
  Jurgen jilatajj kusisitaw pʼeqep chʼoqtʼasïna ukat gorrap aptʼasïna.
  
  "Autojj punkun suytʼasktam. Nayajj cocinerorojj jumatak kuns phayapjjam sasaw sista, inas nayratpach kuttʼanjjäta" sasa.
  
  -Yuspära mama -sasawa Jurgen-ax Brunnhilde-rux nayraqatapar jamp"att"äna. Jupajj pasilloruw mistunïna, chʼiyar botas ukanakajj mármol gradanakan wali jachʼat thuqtʼaskäna. Uka sirvientax pasillo ukan mä abrigo apt"ataw suyt"askäna.
  
  Kunjamakitix Otto ukat mapas ukanakax tunka mayan maraw jakäwinakapat chhaqtawayxi, qullqi tuqitx juk"at juk"atw juk"amp sumaptawayi. Mä ejercito servirinakaw wasitat uka jachʼa utajj sapa uru apnaqañapatak uñjapjjäna, jichhajj Jurgen jilatajj familian pʼeqtʼiripäkchïnsa.
  
  -¿Manq"añataki kutt"anxätati, tata?
  
  Jurgen jilatajj uka modalidad de dirección apnaqatap istʼasajj wali chʼamampiw samaqäna. Sapa kutiw kunapachatï jupax axsarayaskäna ukat jan sum jikxatasinkäna ukhaxa, uka alwax ukham pasäna. Jisk"a detalles ukanakax hielo ukham anqäxap p"akjatayna ukat manqhan ch"axwañ thaya uñacht"ayatayna.
  
  -Baronesax yatichäwinak churapxätam -sasa.
  
  Mä jukʼa tiempotjja, cheqpach sutijampiw parltʼañ qalltapjjetani, sasaw caller mistusajj amuyäna. Amparanakapax mä juk"a khathatirakïnwa. Suertenixa, abrigop amparap patxaruw liwxatäna, ukhamat conductorax punku jist"arañapatak jan amuyañapataki.
  
  Nayra pachanx Jürgen jupax ch"axwawinakampiw amuyuparux mayjt"ayaspa; ukampis partido nazi ukax nayrïr marax chhijllawin atipt"atapatx jan munat facciones ukanakax juk"ampiw amuyasipxi . Sapa uruw Jurgen jilatarojj jukʼamp chʼamäjjäna, jupa pachpaw apnaqasïna. Thakinjja, jukʼat jukʼatwa samsuñ yantʼäna. Jupax janiw llakita ukat axsarata puriñ munkänti.
  
  Yämas mamajax siski ukhamarjamaw jachʼañchatäñax wakisispa ukhaxa.
  
  "Chiqpachansa, munat Schroeder, jumat wal pächasta" sasa.
  
  -Pächasiña, tata?
  
  -Jan chiqa chuymanïñamat pächasiña.
  
  Jurgen chachajja, amparapajj wasitat khathatitap amuyasïna, ukat uka amparap apnaqañatakejj nudillonakap wal chʼamañchtʼañapäna.
  
  Tantachasiñ utajj qʼal chʼusakïjjänwa, Reinhard Heydrich ukat jupa pachpas chʼusakïjjänwa. Oficina Principal de Seguridad de Reich ukan p"iqinchiripaxa, Partido Nazi ukan agencia de inteligencia ukan p"iqinchiripaxa, jach"a jach"a jaqiwa, nayraqatapax wali ch"ullqhi, Jürgen jupat mä pä phaxsikiw jilïrïna. Waynäkasas Alemania markan wali chʼamani jaqenakat maynïriruw tuküna. Jupan organizacionapax kuna jan walt"awinaks - chiqpach jan ukax amuyt"at - partido ukar uñt"ayañatak luratäna. Jurgen jupax mä irnaqäwitak entrevistapkän uka uruw ist"äna,
  
  Heinrich Himmler jupax Heydrich juparux kunjams agencia de inteligencia nazi ukar wakicht"ani uk jiskt"äna, ukatx Heydrich jupax sapa novela espía liyt"atapat wasitat arsusaw jaysäna. Oficina Principal de Seguridad de Reich ukax Alemania markpachanx nayratpach axsarataw uñjasiwayi, ukampirus janiw qhankiti kunas juk"amp manüki ukax - ficción barata jan ukax talento innato.
  
  -¿Kunatsa ukham sista, tata?
  
  Heydrich chachajj nayraqatapan utjkäna uka carpetaruw amparapamp uchäna, ukanjja Jürgen chachan sutipaw qellqasïna.
  
  "Jumax SA markanx nayrïr urunakanw sartasiwayta. Wali jach"awa, wali sumawa. Ukampirus muspharkañawa, jumanakan... linaje ukan maynix específicamente batallón SA ukan mä chiqawj mayiñapawa. Ukat ukxarusti, jilïr irpirinakamax sapa kutiw jan walinak lurapxatap yatiyapxi. Nayax jumat mä psicólogo ukar jiskt"asiwayta. ... ukat jupax inas mä jach"a trastorno de personalidad ukan jikxataschisma sasaw iwxt"i. Ukampirus akax jupa pachpax janiw mä juchakiti, ukampirus, "jupax uka aruruw ch"amanchawayi" ukax "chikat jachaqt"asis ukat jach"a cejampi," mä jark"awiruw tukuspa. Ukampis jichhax kunatï jukʼamp llakisiykitu ukaruw puripxta. Jumax jawillt'atätawa - mayni irnaqirinakamarjama - mä jach'a tantachäwir sarañataki, Burgerbraukeller ukan 8 uru noviembre phaxsit 1923 maran. Ukampisa, janipuniw uñstapktati" sasa.
  
  Heydrich chachajj mä jukʼa samartʼäna, qhepa arunakap thayar warktʼañapatakiw jaytäna. Jurgen jilatajj chʼuñuñ qalltäna. Chhijllawin atipt"asaxa, nazis jupanakax juk"at juk"at ukat sistematicamente taqi khitinakatix 1923 maran sartasiwip jark"apkän ukanakat vengasiñ qalltapxäna, ukhamat Hitler chachan apnaqäwipar mä mara qhiphart"ayapxäna. Jurgen jilatajj walja maranakaw khitis amparapamp uñachtʼayaspa sasin ajjsarasaw jakasïna, ukat qhepatjja ukhamänwa.
  
  Heydrich jupax saskakiwa, jichhax tonadapax axsarañjamawa.
  
  "Jefemarjamaxa, janiw kunjamtï mayipkta ukhamarjam tantachasiñ utar uñstktati. Ukampirus, ukhamaw amuyasi - ukat nayax uñt"ayaraktwa - "Stormtrooper Jürgen von Schroeder jupax 10n compañía ukan escuadrón ukankänawa, pä tunk kimsan urunak saraqkipan noviembre phaxsit aruma. Camisapax wilamp phuqhantatänwa ukat jupax walja comunistanakaw nuwantapxitu ukat wilax jupanakat mayninkiwa , uka jaqiruw cuchillomp jawq"jatayna sasaw arsuwayi. Jupajj Schwabing sat cheqankir mä comisario de policía pʼeqtʼat mä escuadrón ukar mantañapatakiw mayïna, ukhamat golpe de estado tukuyañapkama" sasa. ¿Chiqati?
  
  -Qhipa comakama, tata -sasa.
  
  "Waliki. Comisión de investigación ukax ukham amuypachäna, kunatix jupanakax quri insignia de partido ukat medalla de la Orden del Sangre ukanakamp churapxtam" sasaw Heydrich jupax Jurgen jupan pechopar uñacht"ayäna.
  
  Uka fiestan quri emblemapax Alemania markanx wali thaqhat k"achacht"äwinakat maynïrïnwa. Ukanjja, nazi sat banderojj mä muyu uñtatänwa, uka banderanjja qorit lurat laurel sat coronampiw muyuntata. Ukajj khitinakatï Hitler chachajj 1933 maran janïr atiptʼkasajj uka partidor mantapkäna ukanakaruw yaqhachäna. Uka urukamajja, nazinakajj jupanakar mayachasiñatakejj jaqenakaruw jawstʼapjjañapäna. Uka urut aksarojja, partidon sede centralapanjja, jan tukuskir filanakaw utjäna. Janiw taqinirus uka privilegio churapkänti.
  
  Orden del Sangre uka tuqitxa, ukax Reich markanx juk"amp valorani medallapunïnwa. Khitinakatix 1923 maran golpe de Estado ukan chikancht"asipkän ukanakakiw uchasipxäna, ukax wali llakitaw tunka suxtan nazis ukanakax policía ukan amparapan jiwatapat tukuyäna. Uka premiojj janiw Heydrich chachan uchatäkänti.
  
  Oficina Principal de Seguridad de Reich ukan p"iqinchiripax carpeta thiyampiw lakap ch"allxtayas saskakïna: "Chiqpachansa jiskt"asiraktwa, amigoja, jumat mä comisión de investigación utt"ayañasati janicha" sasa.
  
  "Ukax janiw wakiskaspati, tata", Jurgen jupax mä jisk"a arumpiw säna, kunatix aka urunakanx comisiones de investigación ukanakax mä juk"a pachakiw ukat ch"amampiw lurasi uk yatisa.
  
  "Janiwa? Jichha yatiyawinakax kunapachatix SA ukax SS ukan apnaqatän ukjatx mä juk'a "deber phuqhañanx thaya wila masinakam" sasaw sapxi, "jan chikanchasiñaw utji"... ¿Sarantañajati?"
  
  "¡Ukax kunattix callinakat jithiqtapxitäna, tata!"
  
  "Ukhamajj ¿yaqha jaqenakajj jumat llakisipjjaspa?"
  
  -Nayax sapxsmawa, tata, compromisojax absoluto ukhamawa.
  
  "Walikiwa, ukhamax mä thakhiw utji aka oficinax wasitat atinisiñataki".
  
  Qhiparusti qullqix jaquqaniñatakix wakicht"atäxänwa. Heydrich chachajja, mä amtampiw Jürgen jilatarojj jawsäna. Jupax jupat kuns munäna ukat ukatwa qalltatpach ukham ch"amanchawayi. Inas Jurgen chachajj uka arumajj 1923 maran kuntï luraskäna uk jan amuykchïnti, ukampis kuntï Heydrich chachajj yatkäna jan ukajj jan yatkäna ukajj janiw kunäkänti: arunakapajj leyinkänwa.
  
  "Kuns luraskä, tata" sasaw Jurgen jilatajj jichhajj mä jukʼa samarañ säna.
  
  "Walikiwa, ukhamax Jurgen. Jurgen sasaw sutichapxsma, ¿janich ukhamäki?
  
  -Chiqpachansa, tata -sasawa mayni jaqina jan cortesía kutt"ayatapata colerasiñap chhaqtayasa säna.
  
  - ¿Masonería ukxa ist"tati, Jurgen?
  
  "Ukhampuni. Tatajajj waynäkasajj mä lodge ukankirïnwa. Ukat mä qhawqha tiempot qarjatäjjänwa sasaw amuyta" sasa.
  
  Heydrich jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. Ukajj janiw jupatakejj muspharkañäkänti, ukat Jurgen chachajj nayratpach yattwa sasaw säna.
  
  "Kunapachatix apnaqañ qalltawayktan ukhatpachaw masones ukanakax ... activamente aynacht"ayasipxi".
  
  -Nayax yatxa, tata -sasawa Jurgen-ax eufemismo ist"asax jachaqt"asis säna. Mein Kampf, mä libronx sapa alemán uñt"atawa - ukatx utan uñacht"ayatawa kunatix jupanakatakix askïki uk yatipxchi ukhaxa- Hitler jupax masonería ukar manqhan uñisitap uñacht"ayi.
  
  "Walja lodges ukanakax voluntariamente t"unjasipxäna jan ukax wasitat utt"ayapxäna. Uka particular lodges ukanakax jiwasatakix janiw sinti wakiskirïkänti, kunatix taqiniw prusiano ukhamäpxäna, ariano ukankirinakampi ukat tendencias nacionalistas ukanakampi. Kunjamakitix jupanakax voluntariamente chhaqtayawayapxi ukat lista de miembros ukanakap katuyapxi, janiw kuna lurañas jupanakar luratäkiti... jichhakamax".
  
  "Nayax amuyasta yaqhip lodges ukanakax wali llakisiyapxtam, tata?"
  
  "Jiwasatakix wali qhanawa, walja lodges ukanakax activos ukhamaw qhiparapxi, lodges humanitarios satäkis ukanaka. Jilapart miembronakapax liberal, judio, kunayman ukham..." sasa.
  
  -¿Kunatsa jan ukhamaki jark"apkta, tata?
  
  "Jurgen, Jurgen" sasaw Heydrich chachajj patronato arumpi säna, "ukajj wali sumwa lurañanakaparojj jarkʼaspa. Mä grano suyt"äwinïpkani ukhakamaxa, brújula, cuadrado ukat yaqha judionakan jan wali arunakapatw jikisisipkakini ukat parlt"asipxani. Kuntï nayajj munkta ukajja, sapa mayniw sutipajj mä jiskʼa tunka pusini paqallqo tarjetan uñsti" sasa.
  
  Heydrich chachan jiskʼa tarjetanakapajj taqe partidon uñtʼatäjjänwa. Berlín markan oficinapan jak"apan mä jach"a cuarto ukanx yatiyawinakaw imatäna, khitinakarutix partidox "jan munañjamäki" ukham uñjapki ukanakataki: comunistas, homosexuales, judios, masones, ukat jilpachx khitinakatix Fuhrer jupax jichhürunakanx mä juk"a qarjataw uñjasi sasaw arsuñ munapxi arsu. Sapa kutiw maynir juchañchapxirïna, ukat mayni tunka waranqanakaruw machaq tarjeta yapxatapxirïna. Tarjetanakan uñstapkäna ukanakan destinopajj janiw yatiskänti.
  
  "Masonería ukax jark"atäspa ukhax ratas ukham uraq manqhar sarapxaspäna".
  
  "Ukhampuni!" - Heydrich chachaxa, amparapampiwa mesaru ch"allt"asïna. Jupax Jurgen ukar jak"achasisinx mä jamasat arumpiw säna: "Sit sapxita, ¿kunatsa aka rabble ukan sutinakapax munasispa uk yattati?"
  
  "Kunalaykutix masonería ukax mä conspiración internacional judía ukan títere ukhamawa. Wali uñt"atawa banqueros ukanakax Rothschilds ukham uñt"atawa ukat...
  
  Jach"a larusiñaw Jurgen chachan wali munasiñampi arst"äwip jark"äna. Kunjams barón yuqapan ajanupax ch"allxtasïna uk uñjasax seguridad estatal p"iqinchirix jark"aqasïna.
  
  "Janiw Volkischer Beobachter ukan editoriales ukanakap nayar mayamp arsuñamäkiti, Jurgen. Naya pachpaw ukanak qellqañ yanaptʼirïta" sasa.
  
  "Ukampis tata, Fuhrer ukax siwa..."
  
  Heydrich chachajj uñnaqapat yatjjatasajj akham sänwa: "Nayramar chʼoqtʼir puñalajj qawqha jayarus sarawaypacha sasaw jisktʼasiñaja.
  
  -Tata, janiw kuna jan wali lurañas wakiskiti -sasawa Jurgenax colerata ukat jan amuyt"asis säna.
  
  Heydrich chachajj mä jan wali jachaqtʼasisaw uñachtʼayäna.
  
  "Jumax ajayun phuqt"atätawa, Jurgen. Ukampis uka munañajj amuytʼasiñampiw apnaqatäñapa. Mä favor lurapxita, jan uka uwijanakat maynïrix demostracionanakan chhuxriñchjasipkiti. Sarnaqäwisat mä jukʼa yateqapjjäma" sasa. Heydrich jilatajj sartasisaw uka jachʼa mesa muytañ qalltäna. "1917 maranjja, bolcheviquenakajj Rusia markankir taqe lodgenak chhaqtayapjjäna. 1919 maranjja, Bela Kun sat chachajj Hungría markankir taqe masones sat jaqenakat jaqsuwayjjänwa. 1925 maranjja, Primo de Rivera sat empresajj España markan lodgenak lurañ jarkʼäna. Mussolinix uka marax Italia markanx ukhamarakiw luratayna. Blackshirts jupanakax chika arumaw masones ukanakarux ikiñanakapat aynacht"ayapxäna ukat callinakan jiwayañkamaw jawq"japxäna. Mä yatichäw uñachtʼäwi, ¿janich ukhamäki?
  
  Jurgen jupax musphataw p"iqip ch"allxtayäna. Jupajj janiw kuns uka toqet yatkänti.
  
  Heydrich chachajj saskakiwa: "Kunjamtï uñjapktajja, kuna chʼamani gobiernonakan nayrïr luratapajja, apnaqäwin qheparañ amtki ukajja, mä arunjja, masones ukanakat jitheqtañawa. Ukat janiw mä hipotético judionakan conspiración tuqit kamachinak arktap laykukiti: jupanakpachat amuytʼasir jaqinakax walja jan waltʼäwinak utjayapxatapatwa ukham lurapxi" sasa.
  
  "¿Kunsa chiqpachapuni nayat munta, tata?"
  
  "Masones ukanakar mantapxañam munta. Nayax jumanakarux walja suma contactonak churapxäma. Jumax aristócrata ukhamätawa, ukat tatamax mä qawqha maranak nayraw mä lodge ukankirïna, ukhamax jan sinti ch"axwasaw katuqapxätam. Amtäwimax mä lista ukan chikancht"asirinakan jikxatañawa. Baviera markankir sapa masones ukanakan sutip yatiñ munta" sasa.
  
  "¿Carta blanche ukax utjaniti, tata?"
  
  "Janitï kuns istʼkäta ukhajja, jïsa. Mä jukʼa akan suytʼam" sasa.
  
  Heydrich jupax punkuruw saräna, jist"arasaw mä qawqha yatichäwinak adjutante ukarux larusïna, jupax pasillo ukan mä bancon qunt"atäskäna. Subordinadox talonanakap ch"iqt"äna ukat mä juk"a pachatxa yaqha waynampiw kutt"anxäna, anqa isimp isthapt"ata.
  
  "Adolf, mantam, mantam. Munat Jürgen, Adolf Eichmann ukar uñt"ayapxäma. Jupax wali suyt"ir waynawa, jiwasan Dachau campamentosan irnaqiri. Jupax especializado ukhamawa, sañäni... casos extrajudiciales ukanakanxa".
  
  "Jumampi jikisiñax wali askiwa" sasaw Jurgenax amparap luqxatasin säna. "Ukhamaxa, jumax kamachirjam sarnaqañ yatir jaqiwa, ¿janich ukhamäki?"
  
  "Ukhampacha. Ukat jïsa, awisax Alemania markar chiqap dueñonakapar kutt"ayañ munstan ukhax mä juk"a kamachinak p"akintañasawa", sasaw Eichmann jupax jachaqt"asis arsuwiyi.
  
  "Adolf jupax oficinajar katuqatäñapatakiw mayi ukat nayax jupatakix uka mayjt"äwix jan ch"amäñapatakiw munta, ukampis nayraqatax mä qawqha phaxsinakaw jumanakamp irnaqañapatak munta. Taqi kuna yatiyawinaktix katuqapkäta ukanakax juparuw yatiyapxäta, ukat jupaw uka yatiyäwinak wali askinak lurañapa. Ukat uka asignacion tukuyxäta ukhaxa, Berlín markar jukʼamp jachʼa misionar khitapxirista sasaw amuyta" sasa.
  
  
  45. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Nayajj jupar uñjta. Nayax yatxa, Clovis jupax codo ukamp tabernat mistusaw amuyäna.
  
  Julio phaxsin arumänwa ukat camisapax niyaw ch"uñump ch"allt"atäxäna. Ukampis juntʼu thayajj janiw sinti llakiskänti. Reiner jilatajj jupar arknaqaskir nayrïr kuti yatkasaw wasar pampan uka atipjañ yateqäna. Jupax Cuenca del Río Naranja uksan mä suma diamante mina jaytañapänwa, Reiner chachar thakhit jaqunukuñataki. Qhip qhipa yänakax allsuñatakiw jaytawayi, kunatix juk"amp wakiskir yänakak apt"asiwayi. Mä jisk"a qullu pataruw fusil apt"ata, nayrïr kuti Pablon ajanupar uñjäna ukat amparapampiw gatillo ukar uchasïna. Mä falta ajjsarasaw mä katarir uñtat jachʼa chʼojjñanak taypin liwjjatäna.
  
  Ukat walja phajjsinakaw Pablor chhaqhayasïna, ukat wasitatwa jaltjjäna, jichha kutinjja, Johannesburgo markankir mä prostituta utatwa jaltjjäna. Uka kutinjja, Reiner jilatajj nayraqat jupar uñjäna, ukampis jaya cheqatwa uñjäna. Nayranakapajj jikiskäna ukhajja, Clovis chachajj jan amuytʼasisaw ajjsarañap uñachtʼayäna. Reiner chachan nayranakapan thaya, qala kʼajkir qhanajj mä chachan animalapan kunjamäñapänsa uk pʼeqepar yatjjatatapänwa, uk mä ratukiw yatïna. Jupax mä jamasat qhipa punkut jaltxañ atipxatayna, ukat hotelan ch"usa yapuchañ utapar kutt"añatakis pachax utjarakïnwa, kawkhantix juparux uchapxäna ukat isinak mä maletar jaquntañataki.
  
  Kimsa maraw Clovis Nagel chachajj Reiner chachan samañap pʼeqep qhepäjjat jikjjatañat qarjatäna. Jupax janiw almohada manqhan jan armanïsax ikiñjamäkänti. Jupajj arknaqatäpachati janicha uk yatiñatakejj janiw jan muytasajj sarnaqkaspati. Ukat mä qhawqha semananakat sipansa janiw kawkïr cheqansa qheparkänti, mä arumajj revólveran bozapapat uñchʼukipkäna uka chʼiyar nayranakapan acerot uñtat qhantʼatapat sartaspa sasaw ajjsaräna.
  
  Qhiparusti jupax jaytxarakïnwa. Jan qollqenïsajj janiw wiñayatak tʼijkaspänti, ukat barón chachajj churkäna uka qollqejj nayratpachaw tukusjjäna. Jupajj barón chacharuw qellqañ qalltäna, ukampis janiw mayni cartanakapas jaysatäkänti, ukatwa Clovis chachajj Hamburgo markar sarir mä barcor makatäna. Alemania markar kuttʼasajj Múnich markar saraskäna ukhajja, mä jukʼa tiempow samarañ jikjjatasïna. Nayrïr kimsa urunakax Reiner-ar chhaqhayatapat amuyasxäna...mä arumax tren jak"an mä taberna ukar mantañkama ukat jaqinak taypin Pablon ajanupar uñt"añkama.
  
  Clovis chachan purakapanx mä nudo ukaw uñstawayi ukat jupax qhispiwayi.
  
  Kunjamtï jiskʼa kayunakapajj tʼijtkäna ukhamarjamaw tʼijtäna, ukhamatwa kunja jachʼa pantjasïwipas uk amuyasïna. Jupax Alemania markaruw jan kuna armas de fuego ukamp saräna, kunatix aduanas ukan sayt"ayatäñ ajjsaräna. Wali jan kun lurañatakis tiemponïkchïnjja, jichhajj jackknife ukampiw arjjatasiñapäna.
  
  Ukat calle tʼijtkasajj bolsillopat apsusïna. Jupax calle qhananakan jaquqatat conos de luz ukanakat tejer, maynit mayniruw t"ijtäna, escapañ islanakäkaspas ukhama, Reiner jupax jupar arknaqaspa ukhax Clovis jupatakix sinti facilakïkaspas ukhamaw amuyasïna. Jupajj mä chʼamaka carril cheqaruw kuttʼäna, uka carriljj trenan pistanakapamp chikaw saraskäna. Trenjj jakʼachasiskänwa, uka estacionar sarañ thakinjja, wal thuqtʼaskäna. Clovis chachajj janiw jupar uñjkänti, ukampis chimeneat chhullunkhayata ukat oraqen khathatitapsa musphartʼasïna.
  
  Uka lado callen mayni puntapatjja, mä aru istʼasïna. Nayrir Marinero ukax musphataw jikxatasïna ukat lakap ch"akhutayna. Mayampiw t"ijtäna, chuymapax niyaw lakapat jaltxäna. Wila malltʼasirïna, ukajj mayni jaqejj jupar katjaspa ukhajja, kunas pasañap yatïna uka jan wali uñachtʼäwiwa.
  
  Clovis jupax mä jiwat thakin jikxatasi. Janiw jukʼamp sarañ puedkänti, ukatwa mä pila lawat lurat cajanak qhepäjjat imantasïna, uka cajanakajj ismukir chawllanak thujsapunïnwa. Ch"uspanakax jupar muyuntatw chhuxriñchjapxäna, ajanupar ukat amparanakaparuw uraqir puripxäna. Jupanak cepilltʼañ yantʼäna, ukampis yaqha chʼajjwañasa ukat callejón mantañawjan mä chʼiwjjañas congelatäjjänwa. Jupajj samsuñapatakiw chʼamachasïna.
  
  Uka ch"amakax mä jaqin siluetaparuw tukuwayxäna. Clovis chachajj janiw ajanupar uñjkänti, ukampis janiw wakiskänti. Jupajj khitis uk sum yatïna.
  
  Ukat jan jukʼamp jan waltʼäwinak askichasajja, callejón tukuyaruw jankʼak saräna, ukat mä pila lawat lurat cajanakaruw tʼunjäna. Mä par ratanakaw kayunakap taypin tʼijtäna, wali mulljataw tʼijtjjapjjäna. Clovis jupax juykhükaspas ukhamaw jupanakar arktäna ukat chika jist"arat punkut chhaqhat uñjäna, ukat uka punkut pasasax jan munkasaw ch"amakan pasawayxäna. Jupax mä ch"amaka pasillo ukan jikxatasïna ukat mä encendedor apsüna orientación ukar puriñapataki. Mä pä segundonak qhantʼayañ jaytäna, janïr wasitat sartkasaxa, ukampis pasillo tukuyarux lanktʼasisaw jaquqanïna, ukat cementot qʼuma gradanakaruw amparanakap chʼallxtayasïna. Janiw mayamp encendedor apnaqañ atinakänti, sartasisaw sartañ qalltäna, sapa kutiw qhipäxan mä jiskʼa arunak istʼäna.
  
  Kunatï wiñayatakïkaspas ukhamänwa. Qhiparusti kayunakapax mä pampa uraqiruw purintäna, ukat encendedorap ch"allt"añ atina. Mä qʼellur uñtat qhanaw yaqha pasillonkatap uñachtʼayäna, uka pasillo tukuyarojj mä punkuw utjäna. Jupax thaqhi ukat janiw llawintatäkänti.
  
  Qhiparusti, juparux thakhit jaqunukuwaytwa. Ukax mä jaytat almacén ukar uñtasitawa. Mä pä horanak akan qhipararakï, janiw arktañap yatiñajataki, sasaw Clovis jupax amuyäna, samañapax normalaruw kutt"awayxäna.
  
  -Suma jayp"u, Clovis -sasawa qhipäxaru mä aruxa säna.
  
  Clovis chachajj kuttʼanjjänwa, interruptorapan botón ukar chʼetjjtayasa. Cuchillax mä juk"a ist"añjam clic ukampiw mistunïna, ukat Clovis jupax amparap luqtasaw punkun suyt"ir jaqir uñtat pulmón jalxatäna. Ukajj mä phajjsir llamktʼañ yantʼkaspa ukhamänwa. Uka chimpux mä chiqaruw sarxäna, ukat acerot lurat cuchillax niya chika metro ukch"a mistxäna, pirqaruw ch"allt"äna. Clovis chachajj librew apsuñ yantʼäna, ukampis janïr uka jawqʼjatajj kayupat jaqontkäna ukhajj qʼañut lurat yeso apsuñatakejj jukʼakiw tiemponïna.
  
  "Juma pachpaw sum jakasiñama. Mä jukʼa tiempow akankapjjä" sasa.
  
  Uka aruxa ch"amakat jutäna. Clovis chachajj sartañ yantʼäna, ukampis mä amparaw pampar kuttʼayäna. Mä akatjamat mä janqʼo vigajj chʼamakar pä tʼaqaruw jaljtayäna. Jupar arknaqirix linternap qhant"ayäna. Jupax pachpa ajanuparuw uñt"ayäna.
  
  "¿Aka ajanuxa jumatakix uñtʼatäpachati?"
  
  Clovis chachajj walja tiempow Paul Reiner jilatat yatjjatäna.
  
  Clovis jilatajj akham sänwa: "Janiw jupar uñtasitäktati. Arupajj chʼama ukat qaritänwa.
  
  Reiner chachajj linternapa Clovis sat chacharuw uñtäna, jupajj chʼeqa amparapampiw nayranakap jarkʼaqasïna, ukhamat uka qhanat jarkʼaqasiñataki.
  
  "¡Uka yänak yaqha chiqar apapxam!"
  
  "Kuntï munkta uk lurarakï. Jichhax kamachinakajarjamaw anatapxta" sasa.
  
  Mä qhanax Clovis chachan ajanupat Pablon chʼiqa amparaparuw saräna. Amparanakapanxa awkipan C96 Mauser sat autop katxarutayna.
  
  "Wali sumawa, Reiner. Jumaw p'iqinchirïtaxa -sasa.
  
  -Mä amtar puripxatax laykux kusisitaw jikxatastxa.
  
  Clovis chachajj amparapampiw bolsillopar uchasïna. Paul jupax mä axsarkañ thakhiw jupar jak"achasïna, ukampis ex-Marine ukax mä paquete cigarro apsusinx qhanaruw katxarutayna. Ukat mä qhawqha fósforonak aptʼasirakïna, ukanakjja encendedoran combustiblejj tukusjjchïnjja, ukanak aptʼasirakïnwa. Jupanakatxa päkiw qhiparapxi.
  
  Ukat jan filtrat cigarro naktayasajj akham sänwa: "Reiner, jakäwijajj jan aguantañjamaw tukuytajja" sasa.
  
  "Naya pachpaw tʼunjat jakäwinakat jukʼak yatta. Jumaw nayat t'unjawaytaxa -sasa.
  
  Clovis jupax larusitaynawa, mä deranged sonido.
  
  -¿Niya jiwañampixa kusisitati, Clovis? sasaw Pablojj jisktʼäna.
  
  Clovis chachan kunkapanx larusiñaw ch"amakt"äna. Pablon arupatï coleratäspäna ukhajja, janiw Clovis jilatajj ukham ajjsarkaspänti. Ukampis tonadapax casual, calma ukhamänwa. Clovis chachajja, Pablojj chʼamakan jachaqtʼasitap yatïna.
  
  "Jan chʼamäki, ukajj ukhamawa. Uk uñjañäni..." sasa.
  
  "Janiw kuns uñjkañäniti. Kunjamsa awkijar jiwayta, kunatsa jiwayta uk yatiyañam munta" sasa.
  
  -Janiw nayax jupar jiwaykti -sasa.
  
  "Janiwa, chiqpachansa janiw ukham lurktati. Ukatpï pä tunk llätunkan marax t'ijtxapxtaxa -sasa.
  
  "¡Janiw nayakïkti, juramento lurtwa!"
  
  "Ukhamajj ¿khitis ukhamajj?"
  
  Clovis chachajj mä qhawqha tiempow samartʼäna. Jupatï jaysani ukhajja, uka waynajj balamp jawqʼjaspa sasaw ajjsarasïna. Uka sutix uka tarjeta sapakïskänwa ukat jupax anatañapawa.
  
  -Nayaxa sapxsmawa, jumatix antutañ arsuwaytaxa -sasa.
  
  Uka jisktʼajj chʼamakan mä martillo cocked sat istʼasïna.
  
  "¡Janiwa, Reiner!" sasaw Clovis jilatajj jachäna. "Uñtapxam, janiw khitis awkimar jiwayatayna ukakipkakiti. Uk yatisajj ¿kuna askinaksa jumatak yanaptʼasma? Kunatï nayrajj paskäna ukawa. Kunata."
  
  Mä qawqha pachanakax amukiw utjäna.
  
  "Ukhamajj saraskakim. Nayax ist'askta -sasa.
  
  
  46. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  "Taqe kunas agosto 11, 1904 maran qalltawayi. Uka urukamajja, Swakopsmund markanwa mä qhawqha semananakajj wali suma sarnaqapjjerïta. Cervezax africano estándar ukarjam wali sumapunïnwa, pachax janiw sinti junt"ükänti ukat imill wawanakax wali yanapt"asirïpxänwa. Hamburgo markat jichhakiw kuttʼanipjjta, ukat Capitán Reiner jilatajj nayrïr tenientejaruw uttʼayitu. Botejajj walja phajjsinakaw colonianakan qota lakapan patrullar sarañapäna, inglés jaqenakar ajjsarañwa utjayapjjañapäna" sasa.
  
  "Ukampis jan walt"awix janiw inglés arunakampïkänti?"
  
  "Janiwa... Uka markankirinakax mä qawqha phaxsi nayraw kutkatasipxäna. Mä machaq generalaw comando katuqañatak purinitayna, ukat jupax mä perra ukan jach"a yuqapänwa, juk"amp sádico bastardo ukham uñjata. Jupajj Lothar von Trotha satänwa. Uka markankirinakaruw jan waltʼayañ qalltäna. Jupax Berlín markat jupanakamp mä juk"a acuerdo político ukar puriñapatak kamachinak katuqatayna, ukampis janiw mä juk"s jupar yäqkänti. Jupax akham sänwa, uka markankirinakax subhumanos, monos ukanakaw quqanakat saraqanipxi ukat fusiles ukanakamp yatiqasisaw yatiqapxi. Jupax Waterberg markan mayninakax uñstañapkamaw jupanakar arknaqäna, ukat taqiniw ukankapxta, Swakopmund ukat Windhoek markat jutirinaka, armanak amparanakajan apt"ata, jan wali suertesar maldecasa" sasa.
  
  -Jumax atipt"tawa -sasa.
  
  "Kimsa mayaruw jukʼamp jiljjattäna, ukampis janiw ejercitot nuwasiñ yatipkänti. Kimsa waranqa jilaw jiwarapxäna, ukat taqpach uywanakapsa, armanakapsa aptʼasipxta. Ukata..."
  
  Ex-Marine ukax yaqha cigarro nayrir cigarro stub ukan naktayäna. Linterna qhanampixa, ajanupax janiw taqpach uñnaqanïxänti.
  
  Ukat sarantaskakiñapatakiw Pablox akham säna: "Trotax nayrar sartañamatakiw säna" sasa.
  
  "Aka sarnaqäwix yatiyapxätamwa, ukampis janiw khitis jan ukankirinakax kunjams chiqpachapunix uk yatkiti. Jupanakarux wasar pamparuw jaquntapxta. Janiw umax utjkiti, janiw manq"añas utjkiti. Jan kuttʼanipjjamti sasaw sapjjayäta. Sapa phuch"uruw patak kilómetros ukch"a manqhan venenomp uchapxirïta ukat janiw jupanakarux yatiyapkti. Khitinakatix uma apsuñatakix imantasipkäna jan ukax kuttʼapkäna ukanakaw nayrïr yatiyäwi katuqapxäna. Jilt"irinakax... pä tunk phisqhan waranqa jila, jilpachax warminaka, wawanaka ukat chuyman jaqinakaw Omaheka markar mantapxäna. Kuntï jupanakar paskäna uk janiw amuytʼañ munkti" sasa.
  
  "Jupanakax jiwatäpxiwa, Clovis. Janiw khitis Omaheke jawir jan umamp makhatkiti. Ukat alay toqenkir mä qhawqha Herero tribunakakiw qhespipjjäna" sasa.
  
  "Permiso churapjjetäna. Tatamampi nayampejj Windhoek markat jayarstʼañ munapjjayäta. Caballonak lunthatasin sur toqer sarapjjta. Kawkïr thaktï sarapkta uk janiw amtaskti, kunattejj nayrïr urunakajj wali machantatäpjjayätwa, ukatwa sutinakaj jan amtasipjjerïkti. Amtastwa, Kolmanskop markat pasapkayäta ukat Trota markat mä telegrama ukaw tatamar ukan suyt"äna, vacacionapax tukusxiwa sasaw satayna ukat Windhoek markar kutt"añapatakiw mayïna. Tatamax telegrama ch"iyjasaw janipuniw kutt"anxäti sasaw säna. Taqe ukanakajj sintipuniw jupar jan waltʼayäna" sasa.
  
  "¿Chiqapunit jupar jan waltʼayäna?" sasaw Pablojj jisktʼäna. Clovis jupax arupamp llakisiñ ist"äna ukat uñisiripan armadurapan mä chink jikxatatap yatïna.
  
  "Ukhamänwa, panpachanitaki. Machjasipkakiyätwa ukat kayuk sarasipkakiyätwa, taqe uka ajjsarkañanakat qhespiñatakiw chʼamachasipjjayäta. Kawkirus sarapjjayäta uk janiw amuyapkayätti. Mä alwajja, Naranja jawir jakʼankir mä sapa granjaruw puripjjta. Mä familia alemán colonos ukanakaw ukan jakasipxäna, ukat maldecipxita, tatajax jan nayax uñt"kta ukat sipans juk"amp muxsa bastardo ukhamäkchi ukhaxa. Jupanakan territoriopanjja, mä jawiraw utjäna, ukat imill wawanakajj jiskʼa qalanakampi phoqantatänwa ukat umañar sarapkäna ukhajja, kayunakapajj usuchjasipjjewa sasaw quejasirïna. Tatajajj uka jiskʼa qalanak mayat mayat apsusaw uta qhepäjjar muyuntäna, "mä qalat lurat thak lurañataki" sasaw säna, jan ukasti janiw qalanakäkänti" sasa.
  
  Pablox akham sänwa: "Ukanakax diamantenakäpxänwa" sasa, walja maranakaw uka minanakan irnaqtʼasaxa, ukham pantjasïwix mä kutit sipansa jukʼamp kutix lurasïna uk yatïna. Yaqhep kasta diamantenakajj janïr khuchhurata ukat chʼiyjatäkipanwa wali qʼañu uñnaqtʼanïpjje, ukatwa jaqenakajj translúcido qalanakampi pantjasiyapjje.
  
  "Yaqhipanakax paloman laq"unakapjamaw lik"ïpxäna, wawa. Yaqhipanakax jisk"a janq"u jañchinïpxänwa, ukat mä rosa ukhamarakiw utjäna, aka jach"a ukham", sasaw qhanan ch"iyar ch"iyar ch"akhapar amparap jach"ar aptäna. "Uka urunakanxa, naranja colorampixa, mä jukʼa jasakiw jikxatasirïta, ukampis mä allsuñ chiqar sinti jakʼachasisa katjapxirïta ukhaxa, gobiernon inspectoranakax balamp jiwayapxasmawa, ukat janipuniw jiwat cuerponakax inti jalsun wañtʼapki ukanakax pistʼapkänti, ukat manqhankir crucenak taypinxa ukax "DIAMOND LUNTHA" chimpumpiw uñt'ayasi. Suma, naranja taypinx walja diamantenakaw utjäna, ukampis janiw uka granjanjam mä chiqan walja diamantenak uñjkti. Janiwa."
  
  "¿Kunsa aka jaqix uk yatisax säna?"
  
  "Kunjamtï sisktxa, jupax llampʼu chuymanïnwa. Bibliapa ukat yapu apthapiñakiw jupar llakisïna, janipuniw familiapat maynirus markar saraqanipkänti. Ukat janirakiw khitis visittʼapkänti, kunattejj jan kawkhansa jakasipjjäna. Ukajj jukʼamp sumapunïnwa, kunattejj khititï mä jiskʼa pʼeqenïki ukajja, jankʼakiw kunjam qalanakäpjjesa uk amuyaspäna. Tatamax mä pila diamante uñjäna kunapachatix propiedad uñacht"ayapxitu ukat jupax costillanakaruw codo ukamp ch"allt"itu - pachaparuw kunatix niyaw mä llamp"u chuymamp arsuñampïskäyäta, jan chiqäk ukhax warkkatapxita. Familiajj jan kun jisktʼasisaw katoqapjjetäna. Tatamax manqʼañ horasanxa wali axsarañjamaw jikxatasïna. Jupax ikiñ munta sasaw säna, qarjataw jikxatasiyäta; ukampis yapuchirimpi warmipampi cuartop churapxitäna ukhaxa, tatamax mä qhawqha mantanak manqhanwa sala de estar ukan ikiñatak chʼamachasïna" sasa.
  
  -Ukhamaxa chika arumawa sartasma -sasa.
  
  "Ukhamapuniw lurapjjta. Chimenea jakʼanjja, familian yänakapat lurat mä cajaw utjäna. Ukanakajj pamparuw jaqontapjjerïta, jan arnaqasiñapatakiw chʼamachasipjjayäta. Ukatxa uta qhipäxa muytasa qalanakxa troncoru uchatayna. Iyawsapxita, pechopax jach"akïkchïnsa, qalanakax kimsa pusi t"aqaruw phuqhantäna. Mä mantampiw chʼuqtʼapjjerïta, ukatsti pechopjja, tatajajj kunatï wakiski ukanak apanirïkäna uka jiskʼa llawuntat carroruw uchapjjerïta. Taqi kunas wali sumpun saraspäna, janitix anqan ikiskir maldecido anunakax utjkaspän ukhaxa. Sapa caballonakaj carror chintʼasin sarkasajj chuymap patjjaruw tʼijtjjayäta. ¡Uka maldecit animalajj wal jachäna! Yapuchirix kayunakap amparapar escopeta apt"ataw sayt"asïna. Inas loqhe jaqëchïna, ukampis janiw taqpach loco ukhamäkänti, ukat muspharkañ amuytʼasir qhanañchäwinakajajj janiw kuna askis puriykänti, kunattejj kuntï lurapkta uk amuytʼasirakïnwa. Awkimajj mä pistola apsuñapawa, uka pistolampiw nayar uñchʼukiskitu, ukat pʼeqeparuw chʼajjwayañapäna" sasa.
  
  -K'aristawa -sasawa Pabloxa säna. Qhana qhanaxa mä juk"a khathatitayna.
  
  "Janiwa, wawa, aka minutojj llijullijumpiw chʼalljjtayasiyäta, janitï cheq sisksma ukhajja. Mä jaqiruw jiwayatayna, wali sum jiwayatayna, ukat nayax caballonak jawq"jañaw wakisïna kunatix taykax pä phuchhapampiw p"arxtat mistunipxäna ukat arnaqasiñ qalltapxäna. Janiw tunka kilometronak sarapkayätti, ukat tatamax saytʼasim sasaw sitäna ukat carrot saraqañajatakiw mayïna. Nayax juparux loco sasaw sista ukat janiw pantjaskti sasaw sista. Taqi uka nuwasiñanaka ukat alcoholax nayra jaqin chʼiwiparuw tukuyäna. Yapuchirin jiwayatapax qhipa paja ukhamänwa. Janiw kunas wakiskirïkänti: jupax pistolanïtaynawa, ukat nayax mä machat arumaw pistolax chhaqhayawayta, ukhamax infiernoruw ukampi, sasaw sista, ukat sarxawayta".
  
  - ¿Kuns lurasma pistola utjaspa ukhaxa, Clovis?
  
  Nayra Marinerojj jan mä jukʼa pächasisaw akham säna: "Nayajj juparuw balamp jiwayayäta" sasa. Clovis chachajj kunjamsa uka jan waltʼäwejj jupatak yanaptʼaspa uk amuytʼäna.
  
  Ukajj cheqapar apaniñakiw wakisi.
  
  "Ukhamajj ¿kunas pasäna?" sasaw Pablojj jisktʼäna. Jichhajj arupajj janiw sinti confiyañjamäkänti.
  
  "Janiw kun lurañsa amuykayätti, ukatwa markar kuttʼir thaknam saraskakiyäta. Tatamax wali alwat sarxäna, kutt"anxäna ukhax chika urux pasawayxänwa, jichhakiw jan carronïxänti, jiwasan caballonakajakiw utjäna. Jupan uñtʼat cheqaruw uka pecho imtʼawayta, ukat kunanakas samarañäni ukhajj kuttʼanjjapjjäma sasaw sitäna" sasa.
  
  -Jupajj janiw jumar confiykätamti -sasa.
  
  "Chiqansa janiw ukham lurkänti. Ukat jupax chiqapuniw säna. Jiwata colonos ukan warmipampi wawanakapampix alarma phust"apxaspa sasaw axsarapxta, ukatwa thakhit sarxapxta. Norte tuqiruw sarapxta, campamentoruw sarapxta, ukax janiw sinti askïkänti, juk"ampirus tatamax ikiñanx wal parli ukat arnaqasirïna. Jupax janiw uka yapuchirirux amuyupat apsuñjamäkänti. Ukat ukhamaw sarantaskakïna, Swakopmund markar kutt"añkama ukat panpachaniw deserción ukatak thaqhapxirïta ukat tatamax barcop jan apnaqañ munatapat yatipxta. Janitï diamante sarnaqäwix utjkaspän ukhaxa, tatamax jaytxaspänwa, ukampis kunatix Piscina Naranja ukan paskatayna ukampiw lint"apxitaspa sasaw axsarapxta, ukatwa imantasipxayäta. Alemania markar sarir mä barcon imantasaw pallapallanakan policiapat mä jukʼa qhespipjjayäta. Mä toqet jan ukajj yaqha toqetjja, jan kuna usuniw kuttʼanipjjayäta" sasa.
  
  "¿Ukhamajj baronar jakʼachasipkta ukhajj ukhamäpachänti?"
  
  "Hans chachajj pecho layku Orange markar kuttʼañ amtampiw chuym chʼalljjtayasïna, nayas ukhamarakiwa. Walja urunakaw barón jachʼa utapan qheparapjjta, imantasipjjayätwa. Tatamax taqi kuns yatiyäna ukat barón ukax loco ukhamaw tukuwayxäna... Tatamjama, taqi jaqinakjama. Jupajj kawkhantï jikjjatasi uk sum yatiñ munäna, ukampis Hans jilatajj janiw uk sañ munkänti. Barón chachajj bancarrotaruw purtʼasïna ukat janiw qollqejj utjkänti, ukhamatwa uka cofre jikjjatañatak kuttʼañatakejj qollqejj wakisïna, ukatwa Hans chachajj mä qhawqha papelanak firmäna, ukhamat jumampi mamamampi jakapkta uka uta katuyañataki, ukat uka jiskʼa negociompi chika. Tatamax baronax ukanak aljañapatakiw iwxt"äna, ukhamat pecho kutt"ayañatak qullqi apthapiñataki. Janiw khitis ukham lurañjamäkänti, kunattix uka tiempotakex Alemania markanwa thaqhapxirïta" sasa.
  
  "¿Ukat ¿kunas jiwañap arumajj pasäna?"
  
  "Ukajj wali chʼamampiw chʼajjwapjjäna. Walja qullqi, pusi jaqiw arnaqasi. Tatamax purakapar mä balampiw tukuyäna" sasa.
  
  -¿Kunjamatsa pasäna?
  
  Clovis chachajj wali amuyumpiw mä paquete cigarro ukat mä caja fósforo apsüna. Qhep qhepa cigarro aptasajj naktayäna. Ukat cigarro naktayasaw uka chhullunkha linterna tuqir phustʼäna.
  
  "¿Kunatsa ukham interesata, Pablo? ¿Kunatsa mä jaqi jiwayir jaqin jakäwipat wal llakista?"
  
  -¡Jan tatajarux ukham samti!
  
  Jutapxam... mä juk"a jak"achasipxam.
  
  "Janiwa? ¿Kuntï Waterburg markan lurapkta uk kamsasmasa? ¿Kunsa yapuchiriru luräna? Jupax p"iqip khuchhuqatayna; jupax aka chiqan katuqañapatakiw jaytawayi" sasaw nayraqatapar llamkt"äna.
  
  -¡Amukt"am sasaw sapxsma!
  
  Pablojj colerat jachʼat arnaqasaw nayrar sartäna ukat kupi amparap aytäna Clovis sat chachar jawqʼjañataki. Clovis chachajj wali yatiñampiw mä nakhantat cigarro nayranakapar jaqontäna. Paul jupax qhipäxar jalxatäna, reflexivamente ajanupar jark"aqasa, ukat ukax Clovis juparux mä juk"a pacha churäna, saltañataki ukat t"ijtxañataki, qhipa tarjetap anatasa, mä jan suyt"at qhipa yant"äwi.
  
  Jupax janiw qhipäxarux chʼaxwankituti.
  
  "¡Suyt"am, jumax jan wali jaqi!"
  
  Yämas khitis juparux balamp jiwayatayna uk jan yatkaspa ukhaxa.
  
  Pablox jupar arknaqäna. Linterna vigat esquivasa, Clovis chachajj almacén qhepäjjaruw tʼijtäna, kunjamtï arknaqkäna ukajj mantankäna uka thaknam qhespiñ yantʼäna. Jupajj tintat ventana jakʼankir mä jiskʼa punku amuytʼaspäna . Jupax jank"akiw sarnaqäna ukat niyaw punkur purintäna, kunapachatï kayunakapax kunarus ch"allxtasïna.
  
  Jupax ajanupat qunt"asisaw sayt"asiñ yant"äna, kunapachatix Pablox jupar katjasin chalecopat katthapïna. Clovis jupax Paular jawq"jañ yant"äna, ukampis janiw jaltkänti ukat ventana tuqirux jan walt"ayataw liwxatäna.
  
  "Janiwa!" Paul jilatajj arnaqasïna, Clovis jilatarojj wasitatwa lungäna.
  
  Uka ex marinerojj Pabloruw amparanakap luqtäna. Amparanakapax mä juk"a pachatakiw waynan amparanakapamp llamkt"äna, janïr jaquntatäkasax ventanaruw ch"allt"asïna. Nayra vidriox jaytawayxänwa, ukat Clovis chachan janchipax p"iya taypit jaquqanïna ukat ch"amakaruw chhaqtawayxäna.
  
  Mä jisk"a arnaqasiñaw ist"asïna, ukatsti waña thuqt"awiw ist"asïna.
  
  Pablox ventanatwa quntʼasisin linternap uraqiru uñachtʼayäna. Tunka metros jupat alayaru, wila ch"akha taypinxa, Clovis jaqin janchipaw jikxatasïna.
  
  
  47. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Jurgen jupax asilo ukar mantasax nayrap ch"allxtayäna. Ukax urina ukat excremento ukanakat q"aphirïnwa, desinfectante ukan thujsapampiw jan sum ch"amakt"ayatäkänti.
  
  Jupax enfermeraruw kawkir sarañas uk jiskt"añapäna, kunatix tunka mayan mara nayraw Otto ukar uñt"ayapxäna, ukat jichhakiw nayrïr kuti Otto ukar visitt"äna. Mesa jakʼan qontʼatäskäna uka warmejja, ajanupan aburrit uñnaqampiw mä revista liytʼaskäna, kayunakapas janqʼo zapatonakampiw jan khitin jarkʼat warktʼatäskäna. Machaq Obersturmführer sat chachar nayraqatapan uñstatap uñjasajja, enfermerajj saytʼasisaw kupi amparap jankʼak jiltayäna, ukat cigarro fumaskäna ukajj lakapat jaquqanïna. Jupajj jupamp chika sarañatakiw chʼamachasïna.
  
  "¿Janit jupanakat maynix tʼijtxani sasin axsarapkta?" Jurgen jilatajj pasillonak sarasipkäna ukhajja, jisktʼäna, ukat mantañawja jakʼan jan amtampi sarnaqasipkäna uka jilïr jaqenakaruw uñachtʼayäna.
  
  "Awisax ukhamawa, jila partex bañor sarkta ukhawa. Ukampis janiw kunäkisa, kunattejj esquinankir kiosconkir jaqew jupanakar kuttʼayañ yati" sasa.
  
  Enfermerax baronan cuartopan punkuparuw jaytawayäna.
  
  "Jupax akankiwa, tata, taqi kunas wakicht"atawa ukat sumakiw jikxatasi. Ukat mä ventanas utjarakiwa. ¡Heil Hitler sat chachajj!" sasaw janïr sarkasax yapxatäna.
  
  Jurgen jilatajj jan munkasaw aruntäna, sarjjatapat wal kusisïna. Jupax sapakiw aka pachan kusist"añ munäna.
  
  Cuarto punkujj jistʼaratäjjänwa, Otto jilatajj ikiskänwa, ventana jakʼankir silla de ruedas ukan qontʼatäskäna. Mä chhullunkhaw pechopat jalnaqäna, vestidopat tʼijtäna ukat qorit lurat cadenankir mä nayra monóculo ukaw utjäna, uka cadenan vasopajj jichhajj chʼiyjatäjjänwa. Jurgen jupax amtasiwayi kunjams awkipax golpe de estado ukat qhipa urux mayj uñnaqäna - kunjams jupax walpun colerasïna uka yant"äwix jan phuqhasiñapataki, ukampirus jupax janiw kuns uka tuqit lurkänti.
  
  Jurgen jilatarojj mä jukʼa tiempow katuntapjjäna ukat jisktʼapjjäna, janïr tukuykasajj wali amuyunïkchïnsa, wilamp chʼalljjtayat marrón camisap qʼoma camisapar mayjtʼayañ yatïna, ukat janiw armas de fuego aptʼatäkänti. Jupatakisa ni yaqhanakatakis janiw kuna jan walinakas utjkänti. Hitler chachas llätunka phajjsinakakiw carcelan jistʼantasïna.
  
  Jurgen jupax utaparuw kutt"awayxi kunatix SA cuartel jist"antatänwa ukat uka tamax chhaqtayatäxänwa. Walja urunakaw cuartopan jistʼantat qheparäna, taykapan kuntï Ilse Rainer kullakarojj paskatayna uk yatiñatakejj janiw istʼkänti, ukat kunjamsa Pablon taykapat lunthatat cartajj sum apnaqaspa uk amuytʼarakïna.
  
  Jilajan mamapajja, jan amuytʼasisaw chuymapan mayamp säna.
  
  Qhepatjja, uka cartan fotocopianakapwa mayïna, ukat mä alwajj desayunañ tukuyatatjja, mä mayaruw taykapar churäna, mayasti awkiparuw churäna.
  
  "¿Kunas akaxa?" -sasawa baronax uka papelanak katuqasa jiskt"äna.
  
  -Jumax wali sum yatta, Otto -sasa.
  
  "¡Jurgen jilatajj walikïskiwa! ¡Jukʼamp respeto uñachtʼayañamawa!" -sasawa mamapaxa wali mulljata säna.
  
  -Kuntix akan liyt"kta uka qhipatxa, janiw kunatsa ukham lurañax utjkiti.
  
  -¿Kawkhans originalax utji? -sasawa Otto jilataxa mä jach"a arumpi jiskt"äna.
  
  -Kawkhansa jan kuna usunïñasa.
  
  "¡Akar apanipxam!"
  
  "Janiw nayajj ukham lurañ amtkti. Ukanakajj mä qhawqha copianakakiwa. Jiltʼirinakarojj periodiconakaru ukat policianakan sedepar apayarakta" sasa.
  
  -¿Kunsa lurapxtaxa? -sasawa Ottoxa jach"at arsüna, mesa muytasa. Jurgenar ch"allt"añatakix amparap jiltayañ yant"äna, ukampis janchipax janiw kuns lurañjamäkänti. Jurgen ukat mamapax wali mulljataw uñch"ukipxäna, kunawsatix barón ukax amparap jisk"achaskäna ukat wasitat jach"ar aptañ yant"äna, ukampis inamayakïkänti.
  
  -Janiw uñjkiristti -sasa. ¿Kunatsa jan uñjkiristxa? sasaw Otto jilatajj jisktʼäna.
  
  Jupax nayrar liwxatasïna, desayuno manq"añ mantel qhipäxar ayxatasinx jaquntatäxänwa. Cubiertos, platos ukat copas ukanakax t"unjatäxänwa, kunatix ukan utjkän ukanak ch"iqiyapxäna, ukampis Barón ukax janiw uk amuyaskänti kunatix pampan jan kuynt"asis ikiskäna. Manqʼañ uta manqhanjja, uka sirvientan arnaqatapaw istʼasïna, jupajj jichhakiw mantanïna, jichhak lurat tostadas sat bandeja aptʼata.***
  
  Cuarto punkun sayt"atäsax Jurgen jupax janiw mä k"allk"u jachaqt"asiñ chhaqtayañ atkänti kunatix uka pachanx ingenio uñacht"ayäna uk amtasïna. Uka barón chachajj accidente cerebrovascular sat usumpiw usuntäna, ukatwa jan arsuñ puedjjänti, janiw kayunakapamp sarnaqañ puedkänti sasaw doctorajj qhanañchäna.
  
  "Aka chachajj jakäwipan kuna jan walinaktï lurawayki uk amuytʼasajja, janiw muspharkayätti. Janiw suxta phaxsit jilaw qhiparkaniti sasaw amuyta" sasaw qullirix instrumentunak mä q"ara bolsar wasitat uchasïna. Ukax suertepunïnwa, kunatix Ottox janiw uka qhuru jachaqt"asiw uñjkänti, ukax yuqapan ajanupanw ch"iyar ch"iyar uñstäna, kunapachatix uka diagnostico ist"käna ukhaxa.
  
  Ukat akankxtawa, tunka mayan mara qhipatxa.
  
  Jichhax jan kuns arsusaw mantasinx mä sillu apt"asisin jan ch"amanïki uka jaqir uñkatasin qunt"asïna. Inas ventanat qhantʼkäna ukajj mä idílico inti jalsur uñtasitächïna, ukampis janiw kunas jukʼampïkänti, jan ukasti, uñkatasin utjkäna uka edificion qʼala janqʼo perqapan inti jalsun uñachtʼäwipakiw utjäna, uka qhanajj barón chachan cuartopat sapakiw uñjasirïna.
  
  Jurgen jilatajj sartañap suytʼasajj qarjataw walja kuti kunkap qʼomachasïna. Baronax nayranakap ch"irmthapïna ukat qhiparusti p"iqip jach"ar aptäna. Jurgenar uñch"ukiskäna, ukampis kuna muspharkañas jan ukax axsarañs amuyasïna ukhaxa, nayranakapas janiw uk uñacht"aykänti. Jürgen chachajj jan waltʼäwip jarkʼaqäna.
  
  "¿Otto sat chachar uñtʼtati? Walja tiempow jumanakan askit uñjatäñatak wal chʼamachasiyäta. Cheqas janiw jumatakejj mä jukʼsa wakiskirïkänti. Jumax Edwardatakiw llakista -sasa.
  
  Mä juk"a samart"äna, mä juk"a reacción, mä juk"a movimiento, kunayman suyt"asa. Taqi kunatix jikxatkäna ukax nayrjax uñch"ukiñakiw utjäna, wali amuyumpiw ukampis congelatäxänwa.
  
  "Janiw awkijäktati uk yatisajj wali samarañänwa. Mä akatjamatwa, jakäwijan jan yäqkitu uka ajjsarkañ cuckold khuchhir uñisiñatak librëjjayäta" sasa.
  
  Ukat jiskʼachasiñanakajj janiw mä jukʼsa yanaptʼkänti.
  
  "Ukatjja, accidente cerebrovascular sat usumpiw usuntayäta ukat qhepatjja nayarusa mamajarus sapakiw jaytawayta. Ukampis cheqansa, kunjamtï jakäwiman taqe kuntï lurawaykta ukhamarakiw tukuykam jan sum uñjktati. Nayax jumanakarux sinti libertad churapxsma, uka pantjasiw chiqañchañ suyt"asa, ukat mä juk"a pachaw kunjams jumat qhispiyasiñax uk amuyt"awayta. Ukat jichhax, kunjams conveniente...maynix uñstawayi, khititix jan walt"äwit qhispiyaspa".
  
  Jupax ampara manqhar apt"at periodico aptasinx jilïr jaqin ajanupar puriñkamaw katxaruyäna, liyt"añapatakix jak"achasïna. Ukañkamasti, kunatï uka yatichäwin utjkäna ukanak amuyupat arstʼäna. Jupax qhipa arumax walja kutiw liyt"atayna, kuna pachas uka jilïr jaqix uñjani uk suyt"äna.
  
  
  MISTERIO CUERPO UKA UTJAÑAPATAKI
  
  
  Múnich (Editorial) ukan uñt"ayata. Policía ukax qhipharux mä janchiruw uñt"ayawayi, ukax pasïr simananx mä callejón ukanw jikxatasïna, ukax tren jach"a estación jak"ankiwa. Akax nayrir teniente de Marines Clovis Nagel jupan janchipawa, jupax 1904 maratpachaw tribunal marcial ukan jan uñt"ayatäkänti, kunatix jupax misión ukar jaytawayi, África Suroeste uksar sarañataki. Mä sutimp uñtʼat markar kuttʼkchïnjja, autoridadanakajj cuerpopar walja tatuajenak uchat uñjasaw uñtʼapjjäna. Kunjamas jiwatapatx janiw juk"amp yatxatañax utjkiti, ukax kunjamtï ullart"irinakax amtapkanixa, mä jach"a alturat jaquqanitapatw ukham luratayna, inas mä jan walt"äwit jaquqanïchïna. Policía ukankirinakax amtayapxiw khitinakatix Nagel jupamp jikisipk ukanakax suyt"ataw jikxatasipxi, ukat khitinakatix yatiyawinak utjki ukanakarux jank"akiw jilïr irpirinakar yatiyapxañapatak mayipxi.
  
  "Pablojj kuttʼanjjewa. ¿Janit ukax wali suma yatiyäwikïki?
  
  Mä axsarañ ch"iyar ch"iyar Baronan nayranakaparuw ch"allxtäna. Mä qawqha segundonakakiw utjäna, ukampis Jurgen chachajj uka horasaruw kusisïna, kunjamtï tʼiju tʼijut amuyunakapajj uñachtʼaykäna uka jachʼa jiskʼachatäkaspas ukhama.
  
  Jupax sartasinx bañoruw sarxäna. Mä vaso aptasajj grifot chika thakinwa phoqantäna. Ukatxa mayampiwa barón jak"aru qunt"asïna.
  
  "Jichhax juma layku jutani, uk yatipxtawa. Ukat nayax janiw titulares ukan sutim uñjañ munktati, ¿janich ukhamäki, Otto?
  
  Jurgen chachajj bolsillopat mä metalat lurat mä caja apsuwayjjäna, ukajj janiw sello postal ukar sipansa jukʼamp jachʼäkänti. Jisk"a jist"arasa mä jisk"a ch"uxña pastilla apsutayna, uka pastillaxa mesa patxaru jaytatayna.
  
  "Mä machaq unidad SS ukaw utji, ukax uka muspharkañ yänak yant"aski. Uraqpachanx agentenakaw utjistu, jaqinakax kuna pachas amukiw jan llakisis chhaqhayañax wakisispa", sasaw waynax arsuwayi, jan usuchjasiñax janiw jichhakamax phuqhaskiti sasin arsuñ armasxaraki. -P"inqachat qhispiyapxita, Otto -sasa.
  
  Jupax gorrap apt"asisaw p"iqip qhipäxarux wali ch"amampiw jaquntäna, ukat punku tuqir sarawayxäna. Ukar purisajj kuttʼasaw Otto jilatarojj uka letrero thaqhaskir uñjäna. Awkipax uka pastilla amparanakap taypin katxarutayna, ajanupax ch"usawjax kunjamtï Jurgen jilatan visitt"irïkän ukhama. Ukat amparapajj lakapkamaw jukʼat jukʼat jalnaqäna, ukat niyaw jan amuyañjamäkänti.
  
  Jurgen jupax janiw utjxiti. Mä jukʼa tiempojj qheparañataki ukat uñchʼukiñatakiw yantʼata, ukampis uka amtarjam sarnaqañaw jukʼamp askejja, ukat jan waltʼäwinakat jitheqtañaw jukʼamp askejja.
  
  Qhipürux irnaqirinakax Barón von Schroeder sasaw sutichapxitani. Ukat kunapachatï jilajajj jaysäwinak thaqhir jutani ukhajja, jisktʼañaw wakisini.
  
  
  48. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Nagel jiwatapat pä semana qhepatjja, Pablojj wasitatwa anqar mistuñ ajjsaräna.
  
  Ex-Marine ukan janchipax uraqiruw jaquntatäna, p"iqipanx ist"asiwayiwa, kunawsatix Schwabing internado ukan alquilat cuarto ukan jist"antat jikxataskän ukhaxa. Mamapamp jakapkäna uka nayra edificioruw kuttʼañ yantʼäna, ukampis jichhajj mä sapa utaruw tukuwayjjäna.
  
  Janiw ukakipkakiti, jupax jan utjkän uka pachanx Múnich markanx mayjt"awayiwa. Callenakajj qʼomäjjänwa, janiw jan trabajoni tamanakajj calle esquinanakan sarnaqer jaqenakajj utj-jjänti. Iglesianakansa ukat irnaqäw utanakansa filanakajj chhaqtawayjjänwa, ukat jaqenakajj janiw sapa kuti tʼantʼa alañ munapkäna ukhajj pä maleta jiskʼa qollqenak phoqantat aptʼasipjjañapäkänti. Tabernanakanx janiw wila wartäwinakax utjkänti. Jach"a columnas de anuncios ukanakax jach"a thakinakan jikxataspa, yaqhanak yatiyapxirïna. Nayraqatx política tantachäwinakat yatiyawinakamp phuqhantatänwa , nina nakhaskir manifiestos ukat tunka tunka Wanted for Theft carteles ukanakamp phuqhantatänwa. Jichhax sociedad hortícola tantachäwinakjamaw sumankañ yänak uñacht"ayapxäna.
  
  Taqe uka tʼunjäwinak uñachtʼayañat sipansa, Pablojj uka profeciajj phoqasjjatapwa amuyäna. Kawkhantï sarkäna uka yuqall wawanakar wila esvástica brazaletenakampi manganakapar uñjäna. Uka chiqat pasañ munirinakax amparap luqtapxañapänwa ukat "¡Heil Hitler!" Mä qawqha jaqinaka, jisk"a jaqinaka, jank"akiw punkunakar imantasipxäna, jan aruntt"atäñataki, ukampis ukham askichañax janiw sapürus luraskänti, ukat mä juk"a pachax taqiniw amparap luqtapxañapäna.
  
  Kawkhantï uñchʼukipkta uka cheqanjja, jaqenakajj esvástica sat banderampi, uka jan wali chʼiyar arañampiw uñachtʼayapjjäna, barretanakampi, brazaletenakampi jan ukajj kunkapar chintʼat pañuelonakampi. Ukanakax carritonakan paradas ukat kioscos ukanakanw boletos ukat periodiconakamp chika aljasipxäna. Aka patriotismo ukan jilxatatapax junio phaxsit tukuyaruw qalltawayi, kunawsatix tunka payan SA irpirinakax chika arum jiwayataw uñjasipxi "traición a la país" ukanakata. Ukham luratapatjja, Hitler chachajj pä yatiyaw apayäna: janiw khitis jan kuna jan waltʼäwin uñjasipkiti ukat Alemania markanjja jupakiw pʼeqtʼi. Ajjsarañajj sapa ajanupanwa grabatäna, jaqenakajj qhawqha chʼamas imantañ munapkchïnjja.
  
  Alemania markax judionakatakix mä jiwayañ sipitaruw tukuwayi. Sapa phaxsiw jupanak contra kamachinakax juk"amp ch"amanchasïna, jupanakan jak"apan jan chiqapar uñjañax amukiw ch"amanchasïna. Nayraqatxa, alemanes jupanakax judio qullirinakaru, abogadonakaru ukhamarak yatichirinakaruw nuwantapxäna, jupanakax samkan irnaqäwinakat jark"aqapxäna, ukat uka pachanx uka profesionales ukanakarux janiw jakañ jikxatañ munapkänti. Machaq kamachinakax patak patak jaqichasiñanakax jichhax chhaqtayatäxänwa sañ munäna. Mä jach"a ola de suicidios ukanakax janiw Alemania markax uñjkiti, ukax markapachanw utjawayi. Ukat ukhampachas judionakax utjarakïnwa, jupanakax yaqha tuqir uñch"ukipxäna jan ukax janiw sasaw sapxäna, chiqpachans janiw taqpach jan walikiti sasaw sapxäna, mä chiqanx kunatix juk"anikiw yatipxäna kunjams uka jan walt"awix puriwayi - prensa alemana ukax juk"akiw uñt"ayawayi - ukat mä chiqanx kunatix ukax alternativa, emigración, ukax sapa uruw juk"amp ch"amäxäna. Uraqpachan crisis económica ukat mercado laboral ukan sobresaturación especialistas calificados ukanakamp utjatapatxa, sarxañax loco ukhamaw uñjasi. Uk amuyasipkchïnsa, jan amuyasipkchïnsa, judionakajj nazis ukanakan rehenjam katuntatäpjjänwa.
  
  Marka muytasajj Pablorojj mä jukʼa samarañwa jikjjatäna, Alemaniajj kawki toqer saraskäna uka toqet jan waltʼayaskäna ukhasa.
  
  "¿Mä tie-pin munasmati, tata?" - sasaw waynax jiskt"äna, p"iqit kayukamaw uñakipt"äna. Uka waynax mä jach"a q"ara ch"ankhampiw uchasïna, ukax walja patrón uñacht"ayäna, mä sanu t"ijt"at cruzat qalltasa, mä águila ukar nazi escudo apt"ata.
  
  Pablojj pʼeqep chʼoqtʼasisaw nayrar sartäna.
  
  "Uka uchasiñajj wali askïspawa, tata. Mä jach"a chimpuw jiwasan jach"a jach"a tukur Fuhrer ukar yanapt"añamataki", sasaw jupar arknaqir waynax ch"amanchawayi.
  
  Pablojj jan aynachtʼatap uñjasajja, lakap apsusaw machaq animalanak thaqer saräna.
  
  Uka chimpu uchasiñat sipansa jiwañaw jukʼamp askixa, sasaw Pablox amuyäna.
  
  Amuyupax kutt"awayxänwa, kunjamtix Nagel jiwatapatpachax calentura, nerviosa estado ukar kutt"awayxäna. Awkipan nayrïr teniente ukhamäkan uka jaqin sarnaqäwipax janiw kunjams yatxatäwix nayrar sartañapa ukak jiskt"asiñapatak jaytawaykiti, jan ukasti kunjamas aka thaqhañax ukxat jiskt"asirakïnwa. Nagel chachan arunakaparjamajja, Hans Reiner chachajj wali chʼamäki ukat kʼari jakäwinwa jakasïna, ukat qollqe laykurakiw jan walinak lurarakïna.
  
  Chiqansa, Nagel sat chachax janiw jukʼamp atiniskañäkänti. Ukampis ukhamäkchïnsa, qʼochun qʼochupajj janiw uka notampejj jan waltʼaykänti, uka notajj Pablon chuymapan istʼasipunirïnwa, kunapachatï jan uñtʼkäna uka awkit lupʼiskäna ukhajja.
  
  Alemania markax wali kusisitaw chhaqtxatayna, ukat qhanpach jan wali samka uñkatasaxa, Paulax qhiparuxa sartxaspachänti sasaw jiskt"asïna.
  
  Nayax kimsa tunk maranïxtwa pasïr semananxa, jupax chuym ch"allxtataw amuyt"äna, Isar quta thiyan sarnaqkayäta, ukanx chacha warminakax banconakan tantachasipxirïna, ukat kimsa t"aqa jilaw jakäwijan mä awki thaqhas sarnaqawayta, jupax inas jan ch"amanchatäkaspati. Munat jaqirux jaytawaytwa ukat janiw kuns jikxatkti, jan ukasti llakisiña ukat sacrificio lurañakiw kuttʼayawayta.
  
  Inas ukatwa Hans-arux uru samkanakapan idealizatayna - kunatix jupax compensar la realidad sombría ukax Ilse-n amukt"atapat amuyaskäna.
  
  Mä akatjamat mä kutimpiw Múnich markat despedida sasin amuyasïna. P"iqipanx mä amuyukiw utjäna, Alemania markat sarxañ munaña, Alemania markat qhispiñ munaña ukat África uksar kutt"añ munäna, uka chiqanx janis kusisitäkchïnxa, almapat mä chiqas jikxataspa.
  
  Ukampis nayax aka chiqaruw puriwayta... ¿Kunjamarak jichhax jaytxañax wakisispasti?
  
  Uka jan waltʼäwejj pä toqetwa utjäna. Ukat kunjamsa sarantaskaspa uksa janiw amuyaskänti. Nagel jiwatapax janiw suyt"awinakapak t"unjawaykiti, jan ukasti qhipa concreto p"iqinchawip t"unjawayi. Jupajj mamapan jukʼamp confiyañap muni, kunattejj uka tiempon inas jakaskarakchispa.
  
  Jürgen jilataruw thaqhir sarasma, kuntï mamajajj janïr jiwkasajj siskitäna uka toqetwa jupamp parltʼasirïta. Inas jupax kuns yatchi.
  
  Mä juk"a pachatxa, uka amuyt"awix janiw sasaw arsuwayi. Jupax Trituradoras ukanakamp qarjatäxänwa, ukat inas Jurgen jupax wali uñiskänti kunatix carbón q"añuchañ establonakan paskatayna ukat. Tiempojj colerasiñap apaqañatakejj kuns lurawayi sasaw pächasïna. Ukat Jurgen chachar jan kuna pruebanakampi jakʼachasispajj jilat kullakanakäpjjaspawa sasin creyañatak razonanïtwa sasin sispa ukhajja, cheqapuniw kunjamsa jikjjatasïna ukajj wali ajjsarkañäspäna. Ukatxa, Barón jan ukax Brunnhilde sat chachampi parltʼañ yantʼañsa janiw amuytʼañjamäkänti. Janiwa, aka callejón ukax mä jiwat thakïnwa.
  
  Taqi kunas tukusxiwa. Nayax sarxtwa.
  
  Uka jan waltʼäwin sarnaqatapajj Marienplatz markaruw puriyäna. Jupax Sebastian Keller juparuw qhip qhipa visitt"añ amtäna, janïr markat wiñayatak sarkasa. Thakhinx libronak aljir utax jist"aratäpachati, jan ukax dueñopax pä tunk maranakan jan walt"äwiparuw jalt"awayi, walja yaqha negocios ukanakar uñtasita.
  
  Ajjsarañanakapajj janiw cheqäkänti. Uka chiqax nayrjax ukhamarakiw uñtasïna, suma wakicht"ata, jach"a uñacht"äwinakampi, wali suma wakicht"at ajllit alemán clásica poesía ukanakaw uñacht"ayasïna. Paul chachajj janïr mantasajj janiw pächaskänti, ukat Keller chachajj jankʼakiw qhepa cuarto punkut pʼeqep chʼoqtʼäna, kunjamtï 1923 maran uka nayrïr urujj lurkäna ukhama.
  
  "Pisu! ¡Munat Dios, ¡kunja muspharkañasa!"
  
  Libro aljirix wali munasiñampiw amparap luqtäna. Tiempojj niyas pasawaykaspa ukhamänwa. Jupax wali janq"u ñik"utap tintayäna ukat machaq quri borde lentes uchasïna, ukampis ukat ukat nayranakap muyuntki uka jan uñt"at líneas ukanakat sipansa, uka pachpa aura de sabiduría ukat serenidad ukanakaw uñacht"ayaskakïna.
  
  -Suma tarde, Herr Keller -sasa.
  
  "Ukampis wali kusiskañawa, Pablo! ¿Kawkirus uka tiempon imantasipxta? Chhaqhat uñjapxta... Periódicos ukanx internado ukan nina naktäwipat liyt"awayta ukat jumax ukan jiwapxaraktawa sasaw axsarayäta. ¡Qillqasmati!"
  
  Pablox mä jukʼa phinqʼasisaw taqi uka maranak amuktʼatapat perdón mayisïna. Keller chachajj janiw kuntï lurkäna ukhamäkänti, ukatwa libronak aljañ uta jistʼantäna ukat uka waynarojj qhepa cuartoruw irpäna, ukanjja mä pä horaw té umasajj nayra tiempot parltʼasipjjäna. Paul jupax África uksan sarnaqatapatw arsüna, kunayman irnaqäwinakatw arsüna, kunayman saräwinakan experiencianakapatw arsüna.
  
  "Chiqpach aventuranakanïtawa... Carl May, khitirutix jumax walpun jach'añchkta, jupax juma lantix utjañ munaspa".
  
  "Ukham amuyta... Novelanakax mayj mayjäkchisa" sasaw Paulax k"allk"u jachaqt"asis säna, Nagel-an llaki tukuyäwipat lup"isa.
  
  "¿Masonería tuqitxa kamsasmasa, Pablo? ¿Uka tiemponjja, ¿kawkïr lodgempis parltʼasiyäta?"
  
  -Janiwa, tata -sasa.
  
  "Walikiwa, ukhamaxa, kunapachatix taqi kunas arsutäxi ukat luratäxi ukhaxa, Jilata Tantachäwisan esenciapax ordenawa. Ukhamakiwa, jichha arumax mä tantachäwiw utjani. Jumax nayamp chikaw jutañama, janiw nayax janiw katuqkäti. Kawkhantï jaytkta uka cheqanwa apthapisma" sasaw Keller chachajj amparapamp chʼalljjtayasïna.
  
  Pablojj jan munkasaw iyaw säna.
  
  
  49. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Uka arumax Templor kuttʼasax Pablox kunjamtï walja maranak nayrax masónico tantachäwinakar sarañ qalltkäna ukhaxa, artificialidad ukat aburrimiento ukham uñtʼat amuyasïna. Uka cheqajj walja jaqenakaw phoqantatäjjäna, patak jila jaqenakaw ukan tantachasipjjäna.
  
  Uka horasanjja, Keller chachajj Rising Sun Lodge sat jachʼa yateqerïskänwa, jupajj saytʼasisaw Pablorojj masones masinakapar uñtʼayäna. Jupanakat waljanejj nayratpach uñtʼapjjänwa, ukampis tunka miembronakas nayrïr kutiw arunttʼapjjäna.
  
  Jan ukasti kunapachatix Keller jupax chiqak jupar arskäna ukhax Paul jupax jilpach tantachäwinx wali amuyumpiw sarnaqäna... tukuyañampïkasax mä jilïr jilatax - maynix Furst sutiniwa - mä tema uñt"ayañatakiw sayt"asiwayi, ukax janiw agenda ukankänti.uka urux .
  
  "Venerable Gran Maestro, mä tama jilatanakampiw jichha pachan jan walt"äwinakapat aruskipt"apxta."
  
  -¿Kuns sañ munta, Furst jilata?
  
  "Nazismo ukax masonería ukar jan walt"ayir ch"iwipata".
  
  "Jilata, jumax kamachinak yatisktawa. Templon janiw politicajj utjkänti" sasa.
  
  "Ukampis Jach"a Yatichirix nayamp chikaw iyaw sani, Berlín ukat Hamburgo markanakat yatiyäwinakax llakisiyituwa. Ukan walja lodgenakajj jupanakan munañaparjamaw chhaqtayasipjjäna. Aka Baviera markanxa, janiw mä lodge prusiano ukanakax qhiparkiti" sasa.
  
  "Ukhamajj ¿aka lodge chhaqtayañ amtasktati, ¿Nayrïr jilata?"
  
  -Chiqpachansa janiwa -sasa. Ukampis nayax amuyta inas pachax purinxchispa kuntix mayninakax lurapki ukanak lurañax wiñayatak utjañapataki".
  
  "¿Ukat ¿kunas uka tupunakaxa?"
  
  "Nayrïrix Alemania anqäxankir jilat kullakanakamp chikt"atäñas t"unjañawa".
  
  Uka arsutapatxa, walja arnaqasiñanakaw utjäna. Masonería ukax nayratpachaw mä movimiento internacional ukhamawa, ukatx mä lodge ukanx juk"amp conexiones ukanakax utjkän ukhax juk"ampiw respetatäna.
  
  "Amuktʼapxam, amuktʼapxam. Jilatajj tukuyjjani ukhajja, taqeniw uka toqet kuntï amuyapki uk qhanañchapjjani" sasa.
  
  "Payïrix jiwasan sociedad sutip mayjt"ayañaw wakisispa. Berlín markankir yaqha lodgenakajj Orden de los Caballeros Teutónicos sasaw sutip mayjtʼayapjjäna" sasa.
  
  Ukaw machaq jan waltʼäwinak utjayäna. Uka ordenan sutip mayjtʼayañajj janiw walïkänti.
  
  "Ukat tukuyañatakix, nayax amuyta, lodge ukanx jaqunukuñasawa - jach"añchawimpi- khitinakatix jiwasan jakañasatak jan walt"ayapki uka jilanakaru".
  
  "¿Ukat ¿kuna kasta jilat kullakanakäpjjaspäna?"
  
  Furst chachajj janïr sarantkasajj kunkap qʼomachasïna, qhanaw jan sum jikjjataskänti.
  
  -Judio jilatanaka, chiqpachansa -sasa.
  
  Pablox asientopat jaltawayxäna. Jupax arst"añatakiw arst"añ yant"äna, ukampis templox mä pandemonio ukar tukuwayxäna, arnaqasiñanaka ukat maldición ukanaka. Uka chʼaxwäwix walja minutonakaw utjäna, taqiniw mä pachpa horasan parlañ yantʼapxäna. Keller chachajj walja kutiw pulpitopar mä mazampi jawqʼjäna, jupajj janiw jukʼampi apnaqkänti.
  
  "¡Orden, ordena! ¡Turnot parltʼasiñäni, jan ukajj tantachäwit jaqsuñajawa!"
  
  Pasiones ukanakax mä juk"a thayt"awayiwa, ukatx arst"irinakax arst"asipxäna uka amtar yanapt"añataki jan ukax jan iyawsañataki. Pablox qhawqha jaqinakas voto churapxäna uk jakthapiwayi, ukat pä cargonak taypin mä kipka jaljañ jikxatasax musphataw jikxatasïna. Jupax kuntï yanaptʼañatakejj mä amtar puriñjamäki uk amuytʼañatakiw chʼamachasïna. Jupax wali ch"amampiw yatiyañ munäna, kunjams taqpach aruskipäwix jan chiqapar uñjäna.
  
  Qhepatjja, Keller chachajj mazampiw jupar uñachtʼayäna. Pablox sartasïna.
  
  "Jilatanaka, nayrïr kutiw aka lodge ukan parlt"awayta. Inas qhep qhepa luräwipajj utjchispa. Furst jilatan ewjjtʼapajj kunjamsa parltʼasiwayi uk uñjasajj wal muspharayäta, ukat kunatï jukʼamp chuym chʼalljjtayki ukajja, janiw jumajj uka toqet amuytʼktati, jan ukasti kunjamatsa uka toqet parltʼapjjañajänwa" sasa.
  
  Ukanx mä murmuración ukaw utjäna, ukax aprobacionanïnwa.
  
  "Janiw nayajj judío jaqëkti. Nayax venanakajanx ari wilax utjitu, jan ukax mä juk"a amuyta. Chiqansa, janiw khitïtsa uk sum yatiskti. Aka jach"a institución ukarux tatajan kayunakap arktasaw puriwayta, janiw yaqha amtampix puriwaykti, jan ukasti naya pachpat juk"amp yatxatañatakiw puriwayta. Jakäwijan yaqhep jan walinakajj walja tiempow jumat jitheqtayitäna, ukampis kuttʼanjjayäta ukhajja, janiw taqe kunas mayj mayjäspa uk amuyirïkti. Uka pirqanak taypinx qhananchañatakiw ch"amachasipxta sasaw sapxi. Ukhamasti, jilat kullakanaka, ¿kunatsa aka institución ukax jaqinakar yaqhachapxi, jan ukax lurawinakapatxa, chiqaparu jan ukax jan chiqaparu?"
  
  Ukat jukʼamp kusisiñanakaw utjäna. Pablox Nayrïr asientopat sartasir uñjäna.
  
  -Jilata, jumax jaya pachaw jayarst"ataxa, janiw yatktati kunas Alemania markanx pasaski!
  
  -Jumax chiqaw sasma -sasa. Chʼamaka tiemponwa jakasktanjja. Ukampis ukham tiemponakanjja, kuntï creyktan ukaruw chʼamachasiñasa" sasa.
  
  "¡Lodge ukan jakañapatakix jan waltʼäwinwa!"
  
  "Jïsa, ukampis ¿kuna qollqsa?"
  
  "Jiwasax wakischi ukhaxa..."
  
  "Jilata Nayraqatxa, wasar pampar makhataskasax intix jukʼamp juntʼüski ukat matraz chʼusaruw tukuskir uñjasma ukhaxa, ¿jan fugas jan mistuñapatakix ukar urinasmati?"
  
  Templon tejapajj larusiñampiw khathatäna. Furst jupax uka anatäwin atipt"askäna ukat jupax colerasiñampiw chhullunkhayasiskäna.
  
  Ukat colerat akham sänwa: "Ukat jaqunukut yoqapan arunakapäkaspas ukham amuyaña" sasa.
  
  Pablox kunjamtï lurirjamäkäna ukhamarjamaw uka golpe katuqäna. Nayraqatapankir sillun qhepäjjat wali chʼamampiw katthapïna, nudillonakapajj janqʼo tukuñkama.
  
  Nayax controlañajawa jan ukax jupax atipt"aniwa.
  
  "Venerable Gran Maestro, ¿Furst jilatarux solicitud ukar cruzar chʼalltʼañapatak jaysasmati?"
  
  "Rainer jilatajj cheqapuniw säna. Chʼaxwañ kamachinakarjam sarnaqapxam" sasa.
  
  Furst chachajj wali jachaqtʼasisaw pʼeqep chʼoqtʼasïna, ukatwa Pablorojj jarkʼaqäna.
  
  "Musparkaña. Ukhamächi ukhajja, Rainer jilatat arstʼapjjañamatakiw mayipjjsma" sasa.
  
  "Kuna? ¿Kuna toqetsa? -sasawa Pabloxa jiskt"äna, jani arnaqasiñataki ch"amachasa.
  
  "¿Janïr chhaqkasajj mä qhawqha phajjsinak faltkipan lodge tantachäwinakar jan sarañ munasmati?"
  
  Pablox wali kusisitaw jikxatasïna.
  
  "Janiwa, janiw nayax uk arskti, ukampis..."
  
  "Ukhamajj janiw Beca de Artesanía ukar puripktati, ukat tantachäwinakar yanaptʼañatakis janiw wakiskiti" sasaw Furst chachajj arsüna.
  
  "Tunka mayan marat jilaw yatiqirïta. Beca de Artesanía ukax kimsa marat automáticamente churatawa".
  
  "Jïsa, ukampis sapa kuti lurañanakar visittʼäta ukhakiw ukham lurasma. Jan ukhamäkanixa, jilapart jilat kullakanakan iyawsäwip katuqapxañamawa. Ukhamat janiw derechonïktati aka debate ukan arsuñataki", Furst jupax janiw satisfacción ukar imantañjamäkänti.
  
  Pablox yanaptʼa thaqhasïnwa. Taqi ajanunakax amukiw jupar uñch"ukipxäna jaysañataki. Keller jilatasa, mä qhawqha tiempo nayras yanaptʼañ munkaspa ukhamänwa, jupajj samarañanïnwa.
  
  "Walikiwa. Ukham ajayutï utjchi ukhajja, lodge ukankirïtajat jitheqtjjayätwa" sasa.
  
  Paul jilatajj sartasisaw bancot mistuwayjjäna, Keller chachan utjkäna uka podium ukar sarasaw saräna. Delantal ukat guantes apsusaw Jachʼa Yatichirin kayunakapar jaquntäna.
  
  "Janiw uka chimpunakatxa jachʼañchasxtti".
  
  -Ukat nayaxa ukhamaraki!
  
  Ukankäna ukanakat maynïrejj Joachim Hirsch satänwa, jupaw saytʼasïna. Hirsch sat chachajj judío jaqënwa, sasaw Pablojj amtasïna. Jupasti, uka chimpunakax pulpito kayuruw jaquntäna.
  
  "Janiw pä tunk marax kawkir lodge ukar sarkta ukat jaqunukuñax wakiskiti janicha ukxat mä voto suyt"añ munkti. Nayax sarxañaw juk"amp askixa" sasaw Pablon jak"apan sayt"asïna.
  
  Uk ist"asax walja jaqinakaw sayt"asipxäna. Jila partejj judionakäpjjänwa, ukampis kunjamtï Pablojj kusisit siskänjja, mä qhawqha jan judío jaqenakaw jupar uñtasit colerasipjjäna, ukajj qhanaw amuyasïna. Mä minuto qhepatjja, kimsa tunka jila delantalnakaw uka mármol cuadros ukan tantachasïna. Uka cheqanjja, jan waltʼäwinakaw utjäna.
  
  -¡Ukhamajj walikïskiwa! Keller jupax arnaqasïna, mazapampiw ch"allt"asïna, inamaya ist"atäñ yant"asa. "Posicionajajj permitispäna ukhajja, aka delantal jaqtjjarakïyätwa. Khitinakatix uka amtar puripki ukanakarux respetapxañäni".
  
  Mä tama jan iyawsirinakaw templot mistuñ qalltapxäna. Pablox qhip qhipa sarxirinakat maynïrïnwa, ukat pʼiqip jachʼar aptʼataw sarxäna, ukax llakisiyatäkchïnsa. Mä lodge ukankir jaqëñajj janipuniw jupar gustkänti, ukampis kunjamsa ukham amuytʼasir, culturani jaqenakajj ajjsarañampi ukat jan tolerasiñampi tʼaqanuqtapjjaspa uk uñjañajj wal llakisïna.
  
  Jupax amukiw vestíbulo ukar saräna. Yaqhip jan iyawsirinakax tama tamaw tantachasipxäna, jilpachanix sombreronakap apthapisinx pä jan ukax kimsa tamaw callir mistupxäna, ukhamat jan jaqinakar uñch"ukiñataki. Pablox niya ukhamarakiw lurañampïskäna, ukat maynix qhipäxapar llamktʼatap amuyasïna.
  
  -Askiw amparam luqxatta -sasa. Hirsch sat jaqiwa, jupax delantalap Pablon qhipäxaparuw jaquntäna. "Ukham uñachtʼayapjjatamat walpun yuspärapjjsma. Jumatï kuntï lurkta uk jan lurkasmajja, janiw naya pachpajj uk lurañ ajjsarkiriskayätti" sasa.
  
  "Janiw nayar yuspärañax wakiskiti. Taqe ukanak jan cheqapar uñjasajj janiw aguantañjamäkänti" sasa.
  
  "Jumjam jukʼamp jaqenakajj utjaspa ukhajja, Reiner, Alemaniajj janiw jichhürunakan jan waltʼäwin uñjasipkaspati. Jan wali thaya ch"uqi thayakïkaspas ukhamak suyt"apxañäni."
  
  Pablox amparap luqxatasin akham sänwa: "Jaqinakax axsarapxi" sasa.
  
  -Janiw nayax muspharkti -sasa. Kimsa jan ukax pusi semananak nayraw Gestapo ukankirinakax jan tribunalan kun lurañatakix autoridad katuqapxäna" sasa.
  
  "Kamsañs munta?"
  
  "Khitirus katuntapxaspawa, "suspecto sarnaqañ" ukham jan chʼamäki ukatsa katuntapxaspawa.
  
  "¡Ukampis akax larusiñawa!" -sasawa Pabloxa muspharata säna.
  
  "Janiw ukakikiti" sasaw mayni chachax säna, jupasti niyaw sarxañampïskäna. "Mä qhawqha urunak qhipatxa, familiax mä yatiyaw katuqapxi."
  
  "Jan ukax janchi uñt"ayañatakiw jawsatäpxi" sasaw kimsïrix llakimp yapxatäna. "Akax nayratpach mä amigojaruw pasawayxi ukat listax jilxattaskiw. Krickstein, Cohen, Tannenbaum ukat juk"ampinaka..."
  
  Uka suti istʼasajja, Pablon chuymapajj wal chʼalljjtäna.
  
  "Suyt"am, ¿Tannenbaum sasmati? ¿Kuna Tannenbaum ukanakas utji?
  
  "Joseph Tannenbaum, industrial sat jilata. ¿Jupar uñt'tati?
  
  -Kunas ukhama. Nayajj... familian amigopätwa sasaw sasma" sasa.
  
  "Ukatjja, Joseph Tannenbaum jilatajj jiwatäjjewa sasaw yatiyapjjsma. Qharüru alwaw amay imañax utjani" sasa.
  
  
  50. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Manfred jilatajj akham sänwa: "Amay imañ utanakanjja, jallu puriñapatakiw obligatäñapa" sasa.
  
  Aliciax janiw jayskänti. Ukat amparapamp kattʼasisaw chʼalljjtayasïna.
  
  Jupax chiqawa, sasaw jupax amuyäna, uñch"ukiskäna. Janq"u sepultura qalanakax alwa inti jalsun qhant"äna, ukat mä suma samarañ pachaw utjäna, ukax janiw kunjam amuyunïkänti.
  
  Alicia kullakajj kunjamsa jikjjatasïna uka toqet jukʼak yatïna ukat walja kutiw ukham chuymapan juykhuptayäna, jupajj janiw uka urojj kunjamsa jikjjatasïna uk sum amuykänti. Tunka phisqhan mara nayrax Ohio markat jupanakar kutt"anxäna ukhatpachaw awkiparux chuymapar uñisxäna. Tiempompejja, uñisiñapajj walja chʼiwjjaruw tukuwayjjäna. Qalltanjja, colerat wayn tawaqojj coleratänwa, jupajj sapa kutiw contra saytʼasirïna. Uka cheqatjja, awkipar taqe kun munañapampi ukat qollqe munañapampi uñjasajj jiskʼachasiñaruw tukuwayjjäna, mä negociantejj sum jakasiñatakejj kuns lurañ munirïnwa. Qhipïristi, mä warmin jan wali uñisiñapaw utjäna, jupajj dependirïñ ajjsarasaw uñisiñapäna.
  
  Awkipan yanapirinakapax uka jan wali arumax 1923 maran katuntapkäna ukat aksarux Aliciax awkipar uñisitapax q"uma uñisiñaruw tukuwayxäna. Paul jilatampi tʼaqanuqtatapatjja, Aliciajj chuymapan jan waltʼayataw uñjasïna, ukatwa awkipampejj taqe kuntï munkäna uk aptʼasjjäna, ukatwa uka toqet amuytʼasis lupʼïna. Jupax - aka jaqirux "jupa" sañax wali askiwa; ukax juk"a usuchjasiñanak utjayawayi - usutänwa. Jupajj jupa pachpa jakañatakejj libre sarnaqañapänwa, uk janiw amuykänti. Jupajj khitimpitï jiskʼachaskäna ukampiw casarasiñ munäna.
  
  Jupax purakapan apt"at wawar jiwayañ munäna.
  
  Aliciax kisumpi clavompiw nuwasiñapäna, ukhamat jan ukham lurañapataki. Awkipax jawq"jatayna, q"añuskir prostituta sasaw säna ukat juk"amp jan waliw sasaw säna.
  
  "Janiw katoqkätati. Barón chachajj janipuniw mä ususir qʼañu warmirojj wawapatak noviajam katoqkaniti" sasa.
  
  Ukhamajj jukʼamp sumawa sasaw Aliciajj amuyäna. Jupa pachpaw jitheqtäna, janiw aborto lurañ munkänti, ukat usurïtwa sasaw muspharat uywatanakar säna.
  
  "Nayan testigonakaw utjitu. Jumatix snap lurasmaxa, nayax katuyapxäma, bastardo -sasawa juparux mä compostura ukat confianzampiw säna, janiw nayrax ukham jikxataskänti.
  
  -Alaxpacharu yuspajarañani mamamax janiw phuchhapar aka usump uñjañatak jakkänti.
  
  -Kunjamasa? ¿Awkipajj wali jila chaniruw aljasïna?"
  
  Josef chachajja, Schroeder sat jachʼa utar sarañapatakiw obligat jikjjatasïna, ukat barón sat chacharuw taqe cheqa yatichäwinak yatiyäna. Jan wali llakit uñtasit uñacht"ayasaw barón jupax yatiyäna, qhanaw ukham condicionanakanx uka acuerdox anulatäñapa.
  
  Aliciax janiw mayamps Joseamp parlxänti uka jan walt"äw uru qhipatxa, kunapachatix kutt"anxän ukhax wali colerata ukat jisk"achataw t"ijtäna, jan destinatäkän uka suegrampi jikisisa. Kuttʼanjjatapat mä hora qhepatjja, uta uñjir Doris kullakajj jankʼakiw sarjjañapa sasaw yatiyäna.
  
  "Uywirix mä maletin phuqtʼat isinak aptʼasiñamawa, ukax munaschi ukhaxa." Arupajj qhuru tonadapajja, kunjamsa uka toqet jikjjatasïna uka toqet janiw pächasiñas utjkänti.
  
  Alicia kullakajj akham sänwa: "Upirojj wal yuspärta, ukampis janiw kuns jupat munkti" sasa.
  
  Punku tuqiruw qalltäna, ukampis janïr sarkasax kuttʼanxänwa.
  
  "Chiqpachansa, Doris... Maleta jan lunthatasiñataki ch"amachasim ukat kunjamtï tatajax lavabo ukan jaytawayki uka qullqimp apt"asiwaykta ukhamarjamaw nayamp chik apsta sasaw sapxita."
  
  Uka arunakapajj uta uñjir jaqen jachʼa jachʼa tukuñaparuw mä pʼiya tukuyäna. Jupax q"illu ñik"utanïxänwa ukat ch"amakt"añ qalltäna.
  
  "Jichhaxa, ist"apxita, nayaxa sapxsmawa, nayaxa..."
  
  Uka tawaqux sarxänwa, punku ch"allt"asisaw uka frase tukuyäna.***
  
  Sapakïkchïnsa, taqi kunas jupar paskchïnsa, jachʼa lurañanakax chuymapan jiltaskäna ukhasa, Doris kullakax colerat uñnaqapax Aliciaruw jachaqtʼayäna. Nayrïr jachaqt"asiwi Pablox jupar jaytanukuñatpacha.
  
  Jan ukajj ¿nayajj nayat jaytanukuñapatak lurawayta?
  
  Jutïr tunka mayan maranakax uka jisktʼan qhanañchäwip jikxatañatakiw chʼamachasitayna.
  
  Kunapachatï Pablox cementerionkir quqanakamp muyuntat thakin uñstkäna ukhaxa, uka jisktʼax jupa pachpaw qhanañchasïna. Aliciax jak"achasisin mä chiqar sarxatap uñjäna, tatakurax jiwatanakatak mayisiñap suyt"äna.
  
  Aliciax pä tunk jaqinakat ataúd ukar muyuntat uñjasax q"al armasxäna, mä lawat lurat cajax ch"usänwa, Josean laq"unakapan urnapakiw ch"usäna. Jupax armasxänwa, uka laq"anak correo tuqi katuqatapata, Gestapo ukan mä qillqat katuqatapata, ukanx awkipax sedición ukan katuntataw jikxatasïna, ukat "qhispiñ yant"as" jiwatayna. Jupajj cruz manqhan imtʼatätap armasjjänwa, janiw mä warawarampi imtʼatäkänti, kunattejj Hitler chachar voto churapkäna uka católicos sat markanwa católico jaqejj jiwjjäna. Jupa pachpaw jan waltʼayasiñapsa ajjsarañapsa armasjjäna, kunattejj taqe ukanak taypinjja, mä cheqaw jichhajj nayranakap nayraqatan uñstäna, kunjamtï thaya thaytʼan mä farojj uñstki ukhama.
  
  Ukajj nayan juchajapunïnwa. Nayaw jumar jaqunukuyätam, Pablo. Khititix wawajarux jumat imantawayki ukat janiw juma pachpa amtañamatak jaytktamti. Ukat maldición, nayax wali munasiñampiw jikxatastxa, kunjamatix nayrïr kuti tunka phisqhan mara nayrax uñjkayäta ukhama, kunapachatix uka larusiñatak delantal de camarero ukamp isthapt"atäkayäta ukhaxa.
  
  Jupar jakʼachasiñwa munäna, ukampis ukham luraspa ukhajja, inas wiñayatak aptʼasispa sasaw amuyäna. Ukat taykäxäna ukhatpach wali jilïr jaqïkchïnsa, kayunakapax jachʼa jachʼa tukuñampiw chintʼatäskäna.
  
  Jupar jukʼat jukʼat jakʼachasiñajawa. Kawkhantï jikjjataskäna, kunsa luräna uk yatjjatañamawa. Jupax wali kuns jikxatasi...
  
  Jiwatat imañax tukusxiwa. Jupampi Manfred jilatampejj invitadonakan chuymachtʼäwip katoqapjjäna. Pablox qhip qhipa filankänwa ukat wali amuyumpiw jupanakar jakʼachasïna.
  
  "Aski alwakipana. Jutapxatamat yuspajarapxsmawa" sasaw Manfred-ax jan uñt"asis amparap luqxatasin säna.
  
  Pablojj akham sasaw säna: "Nayajj jumamp chikaw llakisiyäta" sasa.
  
  -¿Tatajar uñt"tati?
  
  "Mä juk'a. Nayan sutijajj Paul Reiner satawa" sasa.
  
  Manfred chachajj Pablon amparap phichhantkaspa ukham antutäna.
  
  -¿Kunsa akan luraskta? ¿Ukham jakäwipar kuttʼañax wakisispati sasin amuyta? Tunka mayan mara amukt"atatxa?"
  
  Paul jilatajj kusisitaw akham säna: "Tunka tunka cartanak qellqtʼawayta, janiw maynis jaysatäkänti" sasa.
  
  -Janiw kuntï lurapkta uk mayjtʼaykiti.
  
  -Walikiwa, Manfred -sasawa Aliciaxa amparapa amparaparu luqxatasa säna. -Jumax utar sarxtawa -sasa.
  
  -¿Jumaxa chiqati? sasaw Pablor uñkatasin jisktʼäna.
  
  "Jïsa".
  
  "Waliki. Utar kuttʼasaw uñjä, janicha..." sasa.
  
  -Walikiwa -sasawa janïra suti arskasaxa juparu arsüna. -Jichhakiw ukankä -sasa.
  
  Paular qhep qhepa jan wali uñkatasajj Manfred chachajj sombrerop uchasisaw sarjjäna. Aliciax cementerio chika thakhinjam sarawayxäna, Pablo jak"an amukiw sarnaqäna. Nayranakapamp uñkatasipkäna ukajj mä jukʼa tiempokiw utjäna, ukampis wali chʼamawa ukat wali llakitaw uñjasipjjäna, ukatwa jichhak jupar jan uñchʼukiñ amtäna.
  
  -Ukhamaxa jumaxa kutt"anxtawa -sasa.
  
  "Pasïr semanajj mä hilo arknaqasaw kuttʼanjjayäta, ukampis janiw sumäkänti. Qharürux tataman mä uñt"at masipampiw jikista, jupax jiwatapat yatiyawayitu. Walja maranakaw maynit maynikam sum apasiñ yatipxañama sasaw suytʼaskta" sasa.
  
  "Awisax jayarstʼañaw jukʼamp askixa."
  
  "Amuytwa".
  
  ¿Kunatsa ukham sañajaxa? Inas jupat parlasksta ukham amuychispa.
  
  "¿Pablo, viajenakamat kamsaraksnasa? ¿Kuntï thaqkayäta uk jikjjattati?
  
  "Janiwa".
  
  Ukat sarxasax pantjasipxtawa sañamawa. Pantjasitam sapxita ukat nayax pantjasitax iyaw sañ munta ukat jumax pantjasitax iyaw säta ukat nayax wasitat amparamar jaquntatäxarakïwa. ¡Ukham sañamawa!
  
  Pablox saskakiwa: "Chiqpachansa, jaytañ amtawayta" sasa. "Mä jiwat thakiruw puriwayta. Janiw familiax utjkituti, janiw qullqix utjkituti, janiw profesionanïkti, janirakiw mä markas utjkituti, ukaruw kutt"añax utjitu, kunatix janiw Alemania markakiti".
  
  Ukat saytʼasisaw nayrïr kuti sum uñkatañatak kuttʼäna. Ajanup jan sinti mayjtʼatap uñjasajj wal muspharäna. Uñnaqapax ch"amakt"atäxänwa, nayranakap manqhanx manqhankir muyunakax utjxänwa, ukat mä juk"a pesaje uchasïna, ukampis jupax Pablokïskänwa. Jupan género ukapa.
  
  "¿Chiqapunit mensajenak apayanipxita?"
  
  -Walja kuti. Nayax internado ukan direccionamaruw cartanak apayaniwayta, ukhamarak awkiman utaparusa" sasa.
  
  "Ukhamaxa... ¿kunsa lurasma?" sasaw jiskt"äna. Lakapas arupas khathattʼasïnwa, ukampis janiw jarkʼañ puedkänti. Inas cuerpopajj mä mensaje apayankchïna, jupajj janiw arsuñ atinakänti. Kunapachatï Pablox jayskäna ukhaxa, arupanxa chuyma chʼallxtataw uñjasïna.
  
  "Africa markar kuttʼañ amtaskayätwa, Alicia. Ukampis kuntï awkimar paskäna uk istʼasajj akham amuyayäta..." sasa.
  
  "Kuna?"
  
  "Jan pantjasimti, jan ukasti yaqha chiqanwa jumamp parltʼañ munsma, jukʼamp tiempompi... Kunanakatï walja maranak pasawayki ukanak yatiyañataki."
  
  Akax jan wali amuyuniwa, sasaw jupax ch"amanchasïna.
  
  "Alice, nayajj yattwa, kunapachatï munkta ukhajj jakäwimar kuttʼañajatakejj janiw derechonïkti. Nayax... Uka pachan sarxañax mä jach"a pantjasiwiwa - mä jach"a pantjasiwiwa - ukat nayax ukat phinq"asiraktwa. Uk amuyañatakejj mä jukʼa tiempow munasïna, ukat mä urujj qontʼasisin café umapjjañajawa" sasa.
  
  ¿Pablo, mä yuqall wawanïtam sasma ukhaxa, ¿kamachasmasa? ¿Jumanjam alaxpachan ch"uxña nayrani, awkipjam q"añu ukat qala chuyman suma wayna? ¿Kunsa jumajj lurasma, Pablo? Jakäwisaru mantayapjjsma ukat jan sum jikjjatapksna ukhajja, ¿kamachasmasa ? Kunjamtix nayax jumar munkta, kunjamtï cuerpojas almajas jumamp chikäñ munkta ukhama, janiw jupar chuym ustʼayañam jaytkirismati.
  
  -Uka tuqit lupʼiñatakix mä jukʼa pachaw munasispa.
  
  Jupax jachaqt"asïnwa, ukat Aliciax jan nayrax uñjkatayna uka jisk"a chimpunakax nayranakaparuw tantacht"asïna.
  
  Paul jilatajj direccionapamp qellqtʼat mä jiskʼa papel aptʼasisaw akham säna: "Suytʼaskäwa" sasa. -Kunapachatix nayar munkta ukhakama -sasa.
  
  Aliciax uka qillqat apsusaw amparanakapamp llamkt"äna.
  
  "Walikiwa, Pablo. Ukampis janiw kuns arsuñjamäkiti. Jichhax sarxapxam -sasa.
  
  Jan ceremonialjam irnaqäwit jaqunukutap uñjasax mä jukʼa chuym ustʼayasisaw Pablox jan yaqha arump sarxäna.
  
  Thakin chhaqtkäna ukhajja, Aliciajj jan kuttʼaniñapataki ukat kunjamsa wali khathattʼaskäna uk uñjañapatakiw mayisïna.
  
  
  51. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  -Ukhama-ukhama. Mä ratas cebo apt"atäkaspas ukhamawa", sasaw Jürgen chachajj prismáticos ukanakat wali chʼamampi katjjarusajj säna. Josef chachan sepulturapat llätunk tunk metronak sarañan mä qullun uñjatapatxa, Pabloruw Tannenbaum familiar chuymachañatak línea ukar saraskir uñjäna. Jupajj mä ratukiw jupar uñtʼäna. -¿Chiqati, Adolf?
  
  -Chiqpachapuniw sasma, tata -sasawa Eichmann-ax säna, mä juk"a phinq"asisaw aka wakichäwit sarxatapatxa. Suxta phaxsi Jurgen jupamp irnaqatapatxa, jichhak lurat barón ukax walja lodges ukanakaruw mantañ atipxatayna, titulo ukar yuspajarasawa, anqäx encanto ukat walja falsas credenciales ukanakaw Logia Espada Prusa ukan churata. Aka lodge ukan jach"a dueñopaxa, jan yäqasir nacionalista ukhamarak Heydrich ukar uñt"iri, nazis ukanakarux sapa fibra de ser ukamp yanapt"äna. Jupax jan phenq"asisaw Jurgen-arux maestría ukham churäna, ukat kunjams mä suma masones ukham pasañapa ukxat mä curso de crash ukaw churarakïna. Ukatx lodges humanitarios ukan Gran Maestros ukanakarux cartas de recomendación ukanakaw qillqt"awayi, "jichhax tormenta política ukar saykatañatakix" yanapt"asipxañapatakiw achikt"awayi.
  
  Sapa semanaw yaqha lodge ukar visitt"asax Jurgen jupax kimsa waranqa jila miembronakan sutinakapx jikxatañ atipxatayna. Heydrich jupax nayrar sartawipatx wali kusisitaw jikxatasïna, ukhamarak Eichmann jupax ukhamarakiw uñjäna, kunatix Dachau markan jan wali irnaqawipat jithiqtañ amtapax chiqpach jak"achasiñap uñjäna. Jupax janiw Heydrich jupatakix tarjetas postales imprimiñarux uñiskänti, jan ukax awisax Jurgen jupamp chikaw semana tukuyanakanx jak"a markanakar sarirïna, Augsburgo, Ingolstadt ukat Stuttgart ukanaka. Ukampis kuna obsesión ukax Jurgen markanx aka qhipa urunakan sartawayi, ukax juparux wal llakisiyäna. Uka jaqejj niyas janiw kuns amuykänti, jan ukasti aka Paul Reiner satänwa. Jupax janiw qhanañcht"känti kuna lurawinaksa Reiner jupax luratayna uka misión ukanx Heydrich jupanakarux churatayna; jupar jikxatañ munta sasakiw säna.
  
  -Chiqpachapuniwa -sasawa Jurgen chachaxa mayampi säna, juk"ampi jupa pachparu, janiwa axsaraña masiparu. -Jupaw llavexa -sasa.
  
  Jupajj prismáticonakapan lentenakapwa askichäna. Jurgen chachatakejj janiw ukanak apnaqañajj faciläkänti, jupajj mä nayrakiw utjäna, ukat awisajj apaqañapänwa. Mä juk"a mayjt"ayasïna, ukat Alicia sat warmin uñnaqapaw uñjañ yapupar purinïna. Jupajj wali suma uñnaqtʼanïnwa, qhep qhepa kuti uñjkäna ukat sipansa jukʼamp jilïr jaqënwa. Jupax kunjams ch"iyar choli ukax chuchupar jach"anchayi uk uñakipäna ukat prismáticos ukanakap askichäna, ukhamat juk"amp sum uñkatañataki.
  
  Tatajajj jan jupar jan iyawskaspäna ukhajja. Aka jisk"a q"añu warmix nayamp jaqichasiñapa ukat kuntix nayax munkta uk lurañax wali jach"a jisk"achatäspawa, sasaw Jürgen jupax fantasia ukham amuyt"äna. Jupax erección ukanïnwa ukat bolsilloparuw amparapamp luqxatañapäna, ukhamat amuyt"asis posición ukar puriñapataki, Eichmann jupax jan amuyasiñapataki.
  
  Uka tuqit amuytʼasma ukhaxa, jukʼamp askiwa. Mä judía warmimpi casarasiñajj SS sat barcon irnaqañatakejj jiwañaruw puriyaspäna. Ukat ukhamatwa mä qalampi pä jamachʼinakar jiwayasma: Pabloruw sallqjasma ukat apsusma. Uka qʼañu warmix niyaw uk yatxatani.
  
  "¿Kunjämtix amtapkta ukhamarjam saraskakiñäni, tata?" sasaw Eichmann jilatajj jisktʼäna.
  
  "Jïsa, Adolf. Jupar arktapjjam. Kawkhantï qheparaski uk yatiñ munta" sasa.
  
  -Ukat ukatsti? ¿Gestapo ukar katuyañäniti?"
  
  Alicia tatampixa, taqi kunas wali chʼamäxänwa. Mä uñt"at obersturmführer ukar telefonot jawst"ata, tunka minutos aruskipt"aña, ukatx pusi jaqinakaw jach"a jach"a tukur judiorux Prinzregentenplatz ukan apartamentopat apsusipxatayna jan kuna qhanañcht"asa. Uka amtax wali sumpun irnaqäna. Jichhajj Pablojj amay imäwiruw jutäna, kunjamtï Jürgen chachajj yatkäna ukhama.
  
  Taqi ukanak wasitat lurañax wali ch"amäspawa: kawkhans ikiski uk yatxatañamawa, patrullera khitañamawa, ukatx Palacio Wittelsbach ukan bodegas ukar sarañama, ukax Múnich markan Gestapo ukan sede centralapawa. Mä celda acolchada ukar mantañamawa - acolchado janiw jaqinakar jan jan walt"ayañataki, jan ukasti arnaqawinakap amukt"ayañataki - nayraqatapan qunt"asiñamawa ukat jiwatap uñjañamawa. Inas mä judía warmirus irpanispa ukat Pablo nayraqatan violaspa, Pablox llawintat qhispiyasiñatakix wal chʼamachaskäna ukhaw kusisispa.
  
  Ukampis carrerapat lupʼiñapänwa. Jupajj janiw jaqenakan jan sinttʼasirïtapat parlapjjañap munkänti, yamas jichhajj jukʼamp uñtʼatäjjänwa.
  
  Titulo ukat luratanakap qhipäxanxa, jach"añchäwimp wali jak"ankxänwa ukat Berlín markar Heydrich jupamp chikt"at irnaqañatak sarañax wali jak"ankxänwa.
  
  Ukat uka qhipatxa, Pablompi ajan ajan uñtʼasiñ munatapax utjarakiwa. Jisk"a q"añurux taqi llakinak luratapat kutt"ayañamawa, jan gobiernon maquinaria qhipäxan imantasisa.
  
  Juk"amp suma thakhiw utjañapa.
  
  Mä akatjamatwa kuntï lurañ munkäna uk amuyasïna, ukat lakapajj mä qhuru jachaqtʼasiñaruw tukuwayjjäna.
  
  -Perdont"apxita, tata -sasawa Eichmann-axa ch"amanchasïna, jani ist"kaspa ukhama. "¿Reiner jilatarojj katuyapjjäti sasaw jisktʼta?"
  
  "Janiwa, Adolf. Ukatakejj sapa mayniw jukʼamp parltʼasiñapa" sasa.
  
  
  52. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  -¡Nayax utaruw puriwayta!
  
  Cementeriot kutt"anxasinxa, Aliciax jisk"a apartamentoruw mantawayi ukat Julian ukan sapürunjam sallqa ataque ukatak wakicht"asiwayi. Ukampis jichha kutix janiw uñstkänti.
  
  "Kamisaki?" -sasawa, muspharata jawsäna.
  
  "¡Estudio ukankapxta, mama!"
  
  Alicia kullakajj mä jiskʼa pasillot sarasaw saräna. Kimsa ikiñ utakiw utjäna. Jupax, jisk"a, q"ala jan isinïnwa, mä armario ukhama. Manfred chachan oficinapax niya pachpa jach"apunïnwa, jan ukasti jilapan oficinapanx manuales técnicos, inglés arut jan uñt"at libronaka ukat nayrïr mara tukuyat ingeniería curso ukan mä pila de notas ukanakamp phuqhantatänwa. Manfred jilatajj universidadar mantkäna ukhatpachaw jupanakamp jakasïna, ukat awkipampejj jukʼampiw chʼajjwapjjäna. Mä jukʼa tiempotak wakichtʼatäpjjänwa sasaw sapjjäna, ukampis walja tiempow mayachtʼasipjjäna, ukatwa Aliciajj fotonak apsuñ carrerapar equilibrar ukat Julian jilatar jan yanaptʼapamp uñjañapajj janiw amuykänti. Ukatxa janiw sinti jachʼañchatäkänti kunattix wali suma licenciaturanïkchïnsa, irnaqäwin entrevistanakapax pachpa arunakampiw tukuyapxirïna: "Kunja llakiskañas judío ukhamätaxa". Familiar qollqejj Aliciajj fotonak aljasajj jikjjataskäna uka qollqekiw utjäna, ukat alquiler pagañajj jukʼamp chʼamäjjänwa.
  
  "Estudio" ukax kunjamtï mä sala de estar ukax ordinario utanakan utjañapänwa. Aliciax desarrollo ukan yänakapax taqpach lantintatawa. Ventanajj chʼiyar laphinakampi chʼoqantatäjjänwa, uka qhanajj wilakïskänwa.
  
  Alicia kullakajj punku llawintäna.
  
  "¡Mamita, mantam! ¡Jichhakiw tukuyxapxta!
  
  Mesajj desarrollar bandejanakampi phoqantatänwa. Chika tunka fila clavijanakax pirqat pirqaruw t"ijtäna, wañt"ayañatak jaytat fotonak mayacht"asis. Alicia kullakajj Julian ukat Manfred jilatanakar jampʼattʼañatakiw tʼijtäna.
  
  - ¿Jumajj walikïsktati? sasaw jilapajj jisktʼäna.
  
  Qhepat parltʼasipjjani sasaw mä señas luräna. Jupax janiw Julianarux kawkirus sarapkän ukx yatiykänti, kunapachatix mä vecinopar jaytapkäna ukhaxa. Uka waynax janipuniw jakkasax achachilapar uñtʼañapäkänti, ukat jiwatapatxa janiw uka waynan herenciapxa jarkʼkaspänti. Chiqansa, Josef chachan taqi yänakapax aka qhipa maranakanx wali ch"ama tukusxänwa, kunatix negociopax ch"amanchatäxänwa, ukax fondo cultural ukaruw apayatäna.
  
  Mä kutix familiapatakiw taqi ukanak luraskta sasin siskäna uka chachan qhipa munañanakapaxa, Aliciax awkipan abogadopar ist"asax amuyt"äna. Walikiwa, janiw nayax Julianarux achachilapan jiwatapat yatiyañ amtkti. Mä juk"a pachax juparux aka jan walt"äwit apsuñäni.
  
  "Kunasa akaxa? Uka fotonak apsutajat janiw amtaskti" sasa.
  
  -Julian nayra Kodak apnaqatäkaspas ukhamawa, kullaka.
  
  "Chiqpachansa? Qhep qhepa amtaskta ukajja, pernojj jamänwa" sasa.
  
  -Manfred tiyuxa nayataki askichitu -sasawa Julianaxa juchañchata jachaqt"asis jaysäna.
  
  "Aru!" -sasawa Manfred-ax anatt"asis thuqt"äna. -Walikiwa, ukhamapunïnwa, jan ukax Leicaman antutapxam -sasa.
  
  -Nayax jakkir ñik"utampiw ñik"ut muruyäma, Manfred -sasawa Aliciax chuym ust"ayasisax säna. Janiw khiti foto apsuris mä wawan jiskʼa chʼiyar ñikʼutanakap cámara jakʼan utjañap munkaspati, ukampis janiw jupasa ni jilapas Julian chachar jan sañjamäkänti. Niyakejjay parlañ yateqchïnjja, munañaparjam sarnaqapunirïnwa, ukampis kimsa jaqenakat sipansa jukʼamp amuytʼasir ukhamarak llampʼu chuymanïskakïnwa.
  
  Aliciax fotonakar jak"achasisinx nayrïr fotonakax lurañatakix wakicht"atäpachati janicha uk uñjäna. Mä apsusaw apthapisïna. Ukajj Manfred chachan mesa lamparap jakʼat uñtatänwa, uka jakʼanjja mä pila libronakaw utjäna. Uka fotojj wali sumapunïnwa, cono de luz ukaw titulonak chikat qhantʼäna ukat wali suma contraste uñachtʼayarakïna. Uka uñacht"äwix mä juk"a jan uñt"atäxänwa, janiw pächasiñasäkiti, Julian amparanakapamp gatillo jaquntatapatwa ukham lurasïna. Rookie pantjasiwi.
  
  Ukat jupax tunka maranikiwa. Jupax jilïr jaqïxani ukhax wali jach"a fotografo ukhamäniwa, sasaw jach"a jach"a tukusax amuyt"äna.
  
  Yuqaparuw uñkatasïna, jupax wali amuyumpiw uñch"ukiskäna, amuyunakap ist"añ wal munäna. Aliciajj janis amuykaspa ukhamaw tukusïna.
  
  -¿Kunsa jumaxa amuyta mama?
  
  -¿Kunatsa?
  
  "Fotografía tuqitxa".
  
  "Ukax mä juk"a ch"allxtayiriwa. Ukampis apertura ukat profundidad ukanak wali sum ajlliwaytaxa. Jutïr kutin jan sinti qhanampi sarnaqañ munäta ukhajja, trípode apnaqañamawa" sasa.
  
  -Jïsa mama -sasawa Juliana jinchut jinchukama jachaqt"asïna.
  
  Julian yurïwipatpachaw sarnaqäwipax wali llamp"uchasiwayi. Jupax q"illu ñik"utap ch"allxtayäna, ukax sapa kutiw larusiñapäna.
  
  "Ukhamaxa, Julian, ¿Manfred tiyumpi parkin picnic lurasax kamsasmasa?"
  
  "Jichhüru? ¿Kodak sat auto apañajatak jaytapjjetati?"
  
  Alicia kullakajj renunciasaw akham säna: "Amuyasiñatak arsusma ukhajja" sasa.
  
  "¡Chiqansa nayax lurarakïwa! ¡Park, parki!"
  
  "Ukampis nayraqat cuartomar sarañamawa ukat mayjtʼayañamawa."
  
  Julian t"ijt"awayxäna; Manfred jilatajj amukiw kullakapar uñchʼukiskäna. Uñnaqap imantkäna uka wila qhananjja, janiw kuntï amuykäna uk yatkänti. Ukañkamasti, Aliciax Pablon mä papelap bolsillupat apsusaw chikat tunka arunaks uka jaqir tukuspa ukham uñchʼukiskäna.
  
  "¿Direccionap churtamti?" -sasawa Manfred chachaxa amparapa patxata liyt"äna. "Uka tuqitxa, mä internado ukaw utji. Amp suma..."
  
  -Inas jupax sum munchispa, Manfred -sasawa arxatasina säna.
  
  "Janiw amuyasksmati, jisk"a kullaka. Jiwatapat jan ukax jukʼamp jan walir puritap yatkasasa, walja maranakaw jupat mä arus jan istʼktati. Ukat jichhax mä akatjamat uñstawayi..."
  
  -Jumax yatisktawa kunjamsa jupat jikxatastxa -sasa.
  
  -Jumax nayrax aka tuqit amuyt"añamawa -sasa.
  
  Ajanupajj tʼijtjjänwa.
  
  Ukham luratapat yuspärta, Manfred. Kunjamtï nayax jan sum arrepentisktxa ukhama.
  
  -Perdón -sasawa Manfred-ax säna, juparux chuym ch"allxtayatap uñjasa. Jupax llamp"u chuymampiw amparapamp llamkt"äna. "Janiw nayajj uk sañ munkayätti. Kuntï munkta uk lurañatakejj librëtawa. Ukampis janiw usuchjasiñ munkti" sasa.
  
  -Nayaxa yant"añajawa -sasa.
  
  Mä qawqha pachanakax panpachaniw amukt"apxäna. Uka waynan cuartopanjja, kunanakatï pampar jaqontatäkäna ukanak istʼapjjerïna.
  
  "¿Kunjamsa Juliar yatiyäta uk amuytʼirïtati?"
  
  -Janiw nayax amuyt"kti -sasa. Mä jukʼa amuytʼasta" sasa.
  
  "¿Kunjamarak, mä juk"a, Alicia? ¿Nayraqatat kayu uñachtʼayasajj "akajj awkiman kayupawa" sasin sissma? ¿Qhipürux amparat kamsaraksnasa? Uñjapxam, mä kutikiw taqi ukanak lurañama; taqi jakäwipan jupar k"arisitamat iyaw sañamawa. Janiw khitis janiw chʼamäkaniti siskiti" sasa.
  
  -Nayaxa yatxa -sasawa amuyt"asisa säna.
  
  Yaqha istʼañaw pirqa qhipäxat istʼasïna, qhip qhipa istʼañat sipansa jukʼamp jachʼatwa istʼasïna.
  
  -¡Nayaxa wakicht"atäxtwa! Julianaxa punku chiqata jawsatayna.
  
  -Jumanakax paninix nayrar sartapxañamawa -sasawa Aliciax säna. -Nayaw mä qawqha sándwiches lurä ukat chika horat fuente ukan jikisiñäni -sasa.
  
  Sarxapkäna ukhaxa, Aliciax amuyunakaparusa ukat Julian ikiñ utapan nuwasiñ chiqarus mä jukʼa ordenar puriyañ yantʼäna. Kunayman color calcetinanak apthapitap amuyasisajja, jaytanukuwayjjänwa.
  
  Jiskʼa cocinar mantasinjja, fruta, queso, mermelada sándwich ukat mä botella juyra mä canastaruw uchasïna. Jupajj mä cerveza jan ukajj pä cerveza apsuñapa uk amtañatakiw chʼamachasiskäna, ukatwa punkun timbrepa istʼäna.
  
  Jupanakajj kuns armasipjjpachänwa, sasaw jupajj amuyäna. Ukhamajj jukʼamp askiwa, taqeniw mayachtʼat sarjjsna.
  
  Jupax nayrïr punku jist"aratayna.
  
  "Chiqpachansa jumax wali armasirïtawa..."
  
  Qhipa aruxa mä chhuxriñchjasiñampiwa mistuwayxi. Khitis SS uniformen uñnaqap uñjasajj ukhamarakiw uñjaspa.
  
  Ukampis Aliciax llakisiñapatakix yaqha dimensión ukaw utjäna: uka isimp isthaptʼat jaqiruw uñtʼäna.
  
  "Ukhamaxa, ¿janit faltasta, judio qʼañu warmixa?" sasaw Jürgen jilatajj jachaqtʼasis säna.
  
  Aliciax nayranakap jist"arasïna, Jurgen chachan amparap jiltayaskir uñjasa, jupar ch"allt"añatakis wakicht"ataw jikxatasïna. Jupax janiw patat jaltʼañatakis ni punkut jankʼak mistuñatakis tiemponïkänti. Uka jawqʼjajj templon cheqaruw purïna, ukat oraqer jaqontäna. Jupax sartasinx Jurgenan qunquriparuw ch"allt"añ yant"äna, ukampis janiw jaya pachax katxaruñjamäkänti. Jupax p"iqip ñik"utapat qhipäxar jaquntasaw qhuruchasïna: "Jiwayañax wali faciläspawa" sasa.
  
  "¡Ukhamajj luram, mä wawa!" Alicia kullakajj jachtʼasisaw qhespiyasiñ yantʼäna ukat ñikʼutapat mä chʼaphiw amparapar jaytäna. Jurgen jilatajj lakaparu ukat purakapar chʼankhampiw jawqʼjäna, ukat Aliciajj jachaqtʼasisaw oraqer jaqontäna.
  
  "Taqi kunas suma pachankiwa, munat kullaka" sasaw faldap jist"arasax säna.
  
  
  53. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Punku liqtʼir istʼasajja, Pablojj mä amparapanjja chikat manqʼat manzana, maynïr amparapansti mä periodico aptʼatäskäna. Utanipax apankäna uka manqʼanakxa janiw llamktʼkänti, kunattix Aliciampi jikiskäna ukhaxa, purakaparuw chuym ustʼayäna. Jupajj nervionakapar samarañapatakejj fruta masticañatakiw chʼamachasïna.
  
  Uka aru istʼasajja, Pablojj saytʼasisaw periodiconak maysar jaqontäna ukat almohada manqhat pistola apsusïna. Qhepäjjat kattʼasisaw punku jistʼaräna. Ukajj mayampiw utapankir jaqëjjäna.
  
  "Herr Reiner, aka chiqanx pä jaqiw uñjañ munapxi" sasaw llakit ajanupan säna.
  
  Jupax mä chiqaruw sarxäna. Manfred Tannenbaum chachajj pasillo chika taypin saytʼatäskäna, ajjsarat waynan amparapamp katjjarusajj mä chʼusa pelot pelotar kattʼasisaw mä línea de vida ukham katjjarutäna. Pablox wawar uñkatasïnwa ukat chuymapax walpun chʼallxtäna. Ch"amaka q"illu ñik"uta, expresivo rasgos, chinupan mä ch"uqi ch"uqi ukat ch"uxña nayranakapa... Kunjamtï Pablor uñch"ukkäna ukhama, axsarata, ukampis janiw uñch"ukiñat jithiqtkänti...
  
  "Aka ...?" sasaw arsüna, jan munat chiqañchäwinak thaqhasa, kunatix chuymapax taqi kuns yatiyäna.
  
  Mayni jaqix p"iqip ch"allxtayäna, ukat kimsïr kutiw Pablon jakäwipanx taqi kunatix yatkaspa sasin amuykän ukax mä ratukiw phallawayxäna.
  
  "Ay Diosay, ¿kunsa nayajj lurta?"
  
  Ukat jankʼakiw manqhar irpäna.
  
  Manfred, Pablompi sapakïñ munasaxa, Julianarux akham sänwa: "Sartam, ajanum, amparanakam jariqasipxam - saraskakim" sasa.
  
  -¿Kunas pasäna? sasaw Pablojj jisktʼäna. -¿Kawkinkis Aliciax jikxatasi?
  
  "Picnic ukar sarapjjayätwa. Julian jilatampiw mamapar suytʼir sarapjjta, ukampis mamapajj janiw uñstkänti, ukatwa utar kuttʼjjapjjta. Esquina muytapkta ukhajja, mä vecinojajj SS uniformeni mä jaqew Alicia kullakarojj irpäna sasaw sapjjetäna. Janiw kuttʼañ atinasipkayätti, inas suyapjjetänti ukat aka cheqajj nanakatakejj wali askiwa sasaw amuyayäta" sasa.
  
  Julian nayraqatan samarañ yant"asaxa, Paulax armarioruw jak"achasïna ukat maleta manqhat mä jisk"a botella quri kunka apsüna. Muñecapar tʼijtʼasaw sello pʼakjasajj Manfred chachar churäna, jupajj mä jukʼa tiempo umtʼasisaw chhuxriñchjasiñ qalltäna.
  
  "Janiw ukhamakiti, jan ukax sinti jaya pachaw q"ucht"äta...."
  
  "Maldita, akax chuyma ch"allxtayi. ¿Kunas akaxa?"
  
  "Ukax Krugsle satawa. Ukax Windhoek markan alemán colonos ukanakan destilada. Uka botellajj mä amigojan regalopänwa. Mä jachʼa urutakiw qhespiyaskayäta" sasa.
  
  -Yuspära -sasawa Manfred-ax kutt"ayäna. "Ukham yatxatañaw wakisïna, ukampis..." sasa.
  
  Julianax bañot kutt"anxäna ukat mä sillun qunt"asïna.
  
  -¿Jumaxa tataxatati? sasaw waynax Pablor jiskt"äna.
  
  Paul ukat Manfred jilatajj wal sustjasipjjäna.
  
  -¿Kunatsa ukham sista, Julian?
  
  Tiyupar jan jaysasaw uka waynax Pablon amparapat katthapïna, ukhamatwa ajan ajan uñjasipxañapatakix qunqurtʼasiñapatak waytʼäna. Awkipan uñnaqapxa amparapampiw tʼijtäna, mä uñkatasiñakis janis wakiskaspa ukhamwa yatxatäna. Pablox nayranakap jist"arasïna, jachaqt"asiñ jark"aqañ yant"asa.
  
  Julian jilatajj qhepat akham sänwa: "Nayajj jumar uñtasitätwa" sasa.
  
  "Jïsa, wawa. Yattati. Ukajj wali uñtasitawa" sasa.
  
  Uka waynax bandeja uñachtʼayasaw akham säna: "¿Manqʼañas utjaspati?"
  
  -Chiqpachansa -sasawa Pabloxa säna, jamp"att"asiñ munañaru saykatasa. Jupax janiw sinti jak"achasiñ atinakänti kunatix yatïnawa uka waynax wali mulljataw jikxatasirakpachäna.
  
  "Herr Reiner jilatampiw sapak anqan parltʼañaja. Jumax akan qhiparañamawa ukat manq"añamawa" sasaw Manfred-ax säna.
  
  Uka waynax amparanakap pechoparuw luqxatäna. -Jan kawkirus sarapxamti -sasa. Nazis ukanakax mamajaruw irpapxitu ukat nayax yatiñ munta kuna tuqitsa parlasktaxa" sasa.
  
  -Julian -sasa.
  
  Pablox Manfred chachan amparapampiw amparapamp luqxatäna ukat jisktʼasisaw uñkatarakïna. Manfred jilatajj amparap chʼoqtʼasïna.
  
  -Wali suma ukhama -sasa.
  
  Pablox uka waynaruw uñtasinx ch"amampiw jachaqt"asiñ yant"äna. Qunt"asis ukat pachpa ajanupan mä jisk"a versión uñch"ukiñax mä llaki amtawiwa, qhipa arumax Múnich markan jikxatasïna, 1923 maran. Alicia kullakarojj kunatsa jan nuwasiñatak sarjjañama sasin siskäna uk jan amuyañsa yantʼkasajj kuna jan wali, jupatakik kuns munir amtawaykäna uka toqetwa. Jichhajj taqe tʼaqanakajj cheqaparuw jaqontäna, ukat Pablojj kunja jachʼa pantjasïwipas uk amuyasjjänwa.
  
  Taqi jakäwijanx jan awkiniw jakawayta. Juparu ukhamaraki jiwayirinakaru jani utjatapata juchañchaña. Waranqa kutiw juramento lurta, wawanïrist ukhajja, janipuniw, janipuniw nayamp jan jilsuñapatak jaytkäti.
  
  Ukat amparap luqtasaw akham säna: "Julian, nayan sutijajj Paul Reiner satawa" sasa.
  
  Uka waynaxa ampar luqxatañaruxa jaysataynawa.
  
  "Yattwa. Manfred tiojj sitänwa" sasa.
  
  -Ukat jupax sapxaraktamwa, ¿janit yatkti mä yuqall wawanïtaxa?
  
  Julianaxa amuki p"iqi ch"allxtayäna.
  
  "Alice ukat nayax tatapax jiwataw sasaw sapxirïta" sasaw Manfred jupax uñch"ukiñat jithiqtasax säna.
  
  Ukajj Pablotakejj sinti jachʼänwa. Taqi uka arumanakax wali llakitaw jikxatasïna, kunapachatix ikirïna, awkiparux mä heroe ukham amuyt"asa, jichhax Julian ukar proyectatawa. Fantasias ukanakax k"arinak tuqit luratawa. Uka waynax janïr ikintkasax kuna kasta samkanaksa uka pachanakanx samkaspachäna sasaw jisktʼasïna . Jupax janiw juk"amp apt"asirjamäxänti. Jupax t"ijt"asaw yuqaparux sillut apxaruyäna ukat wali ch"amampiw qhumantäna. Manfred chachajj Julianar arjjatañatakiw saytʼasïna, ukampis Julian jilatarojj amparanakap chʼoqtʼata ukat jachaqtʼasis awkipar qhomanttʼata uñjasajj saytʼasïnwa.
  
  -¿Kawkirus sarawaytaxa?
  
  "Julian, pampachapxita. P'ampachawi".
  
  
  54. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Kunapachatï chuymapax mä jukʼa samarawayxäna ukhaxa, Julianax awkipat jisktʼañ qalltäna ukhaxa, Aliciax jiwataw sasaw yatiyañ amtäna sasaw Manfred chachax jupanakar säna. Chiqansa, jaya tiempox janiw khitis Pablot kuns istʼkänti.
  
  "Uka amtajj walikïskiti janicha uk janiw yatkti. Uka tiemponjja, wayn tawaqokïskäyätwa, ukampis mamamajj uka toqet walja tiempow lupʼïna" sasa.
  
  Julianax qhanañchäwip ist"asaw qunt"asïna, uñnaqapax wali jach"änwa. Manfred chachajj tukuyjjäna ukhajja, Pabloruw uñtäna, jupajj walja tiempo jan ukankatapat qhanañchañatakiw chʼamachasïna, uka sarnaqäwijj kunjamtï creyiñajj chʼamäkchïnjja. Ukampis Julian chachajj llakitäkchïnsa, kunatï paskäna uk amuyaskchïnjja, awisajj jisktʼasiñapatakikiw awkipar arunak arsüna.
  
  Jupax wali yatiñan jaqiwa, nervios de acero ukaniwa. Akapachapax jichhakiw mayjt"ayata, ukat janiw jachkiti, kayunakap takxatkiti, janirakiw taykapar jawskiti, kunjamtï walja wawanakax lurapki ukhama.
  
  "Ukhamajj ¿taqe uka maranakajj awkimar chuym ustʼayir jaqer jikjjatañatak chʼamachasiwayta?" sasaw waynax jiskt"äna.
  
  Pablojj pʼeqep chʼoqtʼasïna. "Jïsa, ukampis pantjasïwiwa. Alicia kullakarojj wal munasitaj laykojj janipuniw jaytañajäkänti" sasa.
  
  "Amuytwa. Familiajarus chuym ustʼayir jaqerojj taqe cheqanwa thaqhirïta" sasaw Julianajj jiskʼa arumpi jaysäna, ukajj jupamp chikäki uka chachatakix muspharkañjamäkaspas ukhamänwa.
  
  Ukaw jupanakarux Alicia markar kutt"ayäna. Manfred chachajj kullakapan chhaqhatapat kuntï jukʼak yatkäna uk Pabloruw yatiyäna.
  
  "Akax juk"amp juk"ampiw lurasiski" sasaw sobrinopar nayra k"uchupat uñkatasax säna. Jupax janiw kuntix Joseph Tannenbaum-arux paskatayna ukx qhananchañ munkänti; uka waynax wali t"aqhisiyatäxänwa. -Janiw khitis uka jark"aqañatakix kuns lurkiti.
  
  "¿Khitis ukar kuttʼsna?"
  
  "Khiti?" -sasawa Manfred-ax jan suyt"ata amparanakap jach"ar aptasax jiskt"äna. "Janiw kuna informe jaytapkänti, janirakiw mä orden de búsqueda, ni lista de cargos ukanakas jaytapkänti. Janiwa! Mä ch"usa chiqakiw utji. Ukat Gestapo ukan sede ukan uñacht"ayasiñäni ukhax... walikiwa, jumax amuyasmawa. Mä ejército de abogadonakampi periodistanakampi chiktʼatäñaw wakisispäna , ukat ukasa janiw wakiskiti sasaw ajjsarayäta. Markpachax uka jaqinakan amparapankiwa, ukat juk"amp jan walix janiw khitis amuyaskänti wali jayp"ukama".
  
  Walja tiempow parltʼasipkakïna. Anqanxa, Múnich markan callinakaparuw chʼamaktʼäna, mä gris manta ukham warktʼatäna, ukat callenakan qhananakapax chʼamaktʼañ qalltäna. Walja chuyma ch"allxtawinakat qarjataw Julian jupax aleatoriamente uka qara pelot ch"allt"äna. Tukuyañatakix mä chiqaruw uchasïna ukat ikiñ chʼukuñ patxaruw ikirïna. Uka pelotajj tiyupan kayunakaparuw liwjjatäna, jupajj apthapisin Pabloruw uñachtʼayäna.
  
  "Wila masi?"
  
  "Janiwa".
  
  "Aka pelotampiw walja maranak nayrajj pʼeqe patjjar jawqʼjawayta" sasa.
  
  Paul jilatajj escalerat saraqatapat amtasisa ukat kunanakatï Alicia kullakarojj munasiñatak yanaptʼkäna ukanak amtasisajj jachaqtʼasïnwa.
  
  -Julian ukaxa aka pelota laykuw utji.
  
  "Ukhamaw kullakajajj säna. Kunapachatï tatajampi uñkatasiñataki ukat Aliciampi wasitat jikisiñatakix jilïrëxäyät ukhaxa, jupax mä pelot mayitayna. Nayax almacén ukan apsuñaw wakisïna ukat Julian jilataruw phisqha mara phuqhañapatak churapxta. Ukaw qhep qhepa kuti awkijar uñjta sasaw amuyta" sasaw chuym ustʼayasis amtasïna. -Pablo, nayaxa... -sasa.
  
  Juparojj punku llawintasaw jarkʼäna. Pablojj wali mulljataw amuktʼañapatak amparapamp uñachtʼayäna ukat pistola apsuñatakiw saytʼasïna, ukat armarioruw uchasïna. Ukajj wasitatwa uta apnaqerïna.
  
  -Herr Reiner, jumax telefonot jawst"atawa.
  
  Paul jilatampi Manfred jilatampejj yatiñ munasaw uñkatasipjjäna. Pablojj ukan qheparatap janiw khitis yatkänti, jan ukasti Aliciakiw yatkänti.
  
  "¿Khitinakäpxisa sapxiti?"
  
  Warmixa amparap luqxatäna.
  
  "Fraulein Tannenbaum sat warmit mä jukʼa sapjjäna. Janiw yaqhanak jisktʼasirïkti" sasa.
  
  "Frau Frink, yuspajarapxsmawa. Mä minuto churapxita, chaleco apsuñajawa" sasaw Pablox punku jist"arat jaytawayi.
  
  Manfred chachajj amparapat kattʼasisaw akham säna: "Akajj mä kʼarikïspawa" sasa.
  
  "Yattwa".
  
  Pablox uka pistola amparapar uchatayna.
  
  Manfred jilatajj ajjsarasaw akham säna: "Janiw kunjamsa apnaqañ yatkti" sasa.
  
  "Jumanakax akax nayatakix imañamawa. Janitï kuttʼankä ukhajja, maletin uñkatasim. Cremallera manqhanxa mä k"ari manqhaw utji kawkhantix mä juk"a qullqi jikxatasma. Janiw walïkiti, jan ukasti taqe kunaw utjitu. Julianaru irpapxam ukat markat mistupxam" sasa.
  
  Pablox patronaparuw arktas escalerat saraqanïna. Warmixa yatiñ munañampiwa phallasïna. Uka jan amuyt"kay arrendatariox pä semanaw cuartopan qunt"atäskäna, jichhax mä ch"axwäwiw utjayäna, jan uñt"at visitanaka ukat juk"amp jan uñt"at telefonot jawsatanakaw katuqasïna.
  
  Ukat pasillo chika taypinkir mä teléfono uñachtʼayasajj akham sänwa: "Akankiwa, Herr Reiner" sasa. "Inas uka qhepatjja, taqenis cocinan manqʼañ munapjjchisma. Utanjja" sasa.
  
  "Yuspära, Frau Frink" sasaw Paulax katuqirip apthapisin säna. -Paul Reiner jupax ist"askiwa -sasa.
  
  -Suma jayp"u, jisk"a jilata -sasa.
  
  Khitis uk ist"asaxa, Pablox chhuxriñchjasïna. Mä aruw chuyma manqhapanx Jurgen jilatax Alicia chhaqhatapat kuns lurpachäna sasaw säna, ukampis jupax axsarañap chhaqtayäna. Jichhax relojax tunka phisqhan maraw qhipäxar kutt"awayxäna, fiesta arumkama, kunawsatix Jurgen amigonakapamp muyuntat sayt"atäskäna, sapaki ukat jan arxatiri. Jupax arnaqasiñ munäna, ukampis uka arunak chʼallxtayañapänwa.
  
  -¿Kawkinkis jupax jikxatasi, Jurgen? -sasawa amparapa mä puñchuru ch"allt"asisa säna.
  
  "Nayaw jupar violawayta, Pablo. Nayajj jupar chuym ustʼayayäta. Nayax wali ch"amampiw jawq"jawayta, walja kutiw jawq"jawayta. Jichhajj kawkhantï janipuniw mayampsa escapkaspati" sasa.
  
  Pablojj coleratäkchïnsa, wali llakitäkchïnsa, mä jiskʼa suytʼäwiruw katjäna: Aliciajj jakaskakïnwa.
  
  "¿Jichhakamati jisk"a jilata?"
  
  -Nayaxa jiwayapxäma, jumaxa mä warmi wawa -sasa.
  
  "Inasa. Chiqpachansa, jumatakis nayatakis akakiw mistuñasa, ¿janich ukhamäki? Jiwasan destinos ukanakax walja maranakaw pachpa hilo ukar warkt"ata, ukampis aka hilox wali jisk"akiwa - ukat tukuyarux maynix jaquntañapawa".
  
  "Kunsa munta?"
  
  -Nayax jikisiñ munta -sasa.
  
  Ukajj mä sipitapunïnwa. Ukajj mä sipitakïñapänwa.
  
  -Nayraqataxa, Alicia kullakaruw jaytañ munta -sasa.
  
  "Perdón, Pablo. Janiw nayajj uk arsupksmati. Nayax jikisiñ munta, jumampi nayampiki, mä ch"amakt"at chiqan kawkhantix akax mä kutikiw askichsna, jan khitis ch"axwañapataki" sasa.
  
  -¿Kunatsa jan gorilanakam khithañama ukat ukampi tukuyañama?
  
  "Janiw amuyañamäkiti, janiw amuyunakajarux chʼakkatkänti. Ukampis ukajj wali faciläspawa" sasa.
  
  "¿Ukat sarxä ukhaxa, ¿kunas pasani?"
  
  "Janiw kunasa, kunattix jiwayapxäma. Ukat mä jukʼatsa juma sapaki jakasxäta ukhaxa, Aliciax jiwxaniwa. Jiwatajja, Aliciajj jiwarakiniwa. Kunas pasani, jiwañapawa" sasa.
  
  -Ukhamaxa infiernon ismusismawa, jumaxa mä warmi wawa.
  
  "Jichhax, jichhax, janiw ukhamakiti. Uk istʼam: "Munat wawaja: Aka cartajj janiw kuna suma qalltañas utjkiti. Chiqansa, akax walja yant"äwinakat maynïrikiwa..." sasa.
  
  "¿Kunas akaxa, Jurgen?"
  
  "Carta, phisqa laphinaka rastreo papel. Mamamax mä cocinan sirvientatakix wali suma amparamp qillqt"atänwa, ¿uk yattati? Estilo terrible, ukampis contenido ukax wali yatichatawa. Jutam nayar thaqhiri, nayasti churäma" sasa.
  
  Pablox jan ch"amanïsax teléfonon ch"iyar ajanuparuw nayraqatap ch"allt"äna. Jupajj janiw kuns lurañapäkänti, jan ukasti aynachtʼañapänwa.
  
  "Jisk"a jilata... ¿Janiw teléfono apt"asktati, ¿janich ukhamäki?"
  
  "Janiwa, Jurgen. Nayajj akankaskaktwa" sasa.
  
  -Walikiwa ukhamaxa?
  
  -Jumax atipt"tawa -sasa.
  
  Jurgen jupax mä triunfante chuckle ukham arsüna.
  
  "Invitado uta anqan mä ch"iyar Mercedes auto sayt"ayat uñjäta. Nayajj jumar jawsañatak khitankta uka conductorar yatiyam. Jupax llavenak churañataki ukat kawkhanktxa uk yatiyañatakiw yatichäwinak utji. Sapakiw jutapxam, jan armani -sasa.
  
  "WALIKI. Ukat Jurgen..." sasa.
  
  "Jïsa, jisk"a jilata?"
  
  -Inas jumanakax jikxatapxchisma, nayax janiw ukhamakiti jiwayañaxa -sasa.
  
  Línea ukax p"akjataw uñjasi. Pablox jankʼakiw punkur purinïna, utani warmiparux niyaw kayupat jaquqanïna. Mä limusinaw anqan suytʼaskäna, uka cheqanjja janiw kunas utjkänti. Jakʼachaskäna ukhajja, mä auto apnaqerejj livery isimpiw autot saraqanïna.
  
  "Nayajj Paul Reiner satänwa. Jürgen von Schroeder jilataw nayar jawstʼitu" sasa.
  
  Uka jaqixa punku jist"aratayna.
  
  "Sarxam, tata. Llaves ukax ignición ukankiwa."
  
  -¿Kawkirus sarañajaxa?
  
  "Herr Baron jilatajj janiw cheqpach direccionap churkituti, tata. Jupax kawkhantix jumar yuspajarasinx nayra ch"ukuñ qalltañax wakiski ukaruw sarañama sasaw säna. Jumaw amuyapjjäta sasaw säna" sasa.
  
  
  MASTER MASON sat chachan yateqapa
  
  1934 marana
  
  
  Kawkhantix heroe ukax atipt"i kunjamatix jupax jiwatap katuqki ukhama
  
  Mä yatxatat albañil ukan jamasat ampar luqtatapax kimsa gradonakat sipansa jukʼamp chʼamawa. "León garra" sasin uñt'atawa, ampar luk'anampi jisk'a amparanakapampix mä katxaruñatakiw apnaqasi, mayni kimsax Mason jilatan muñeca manqhaparuw ch'allt'ata. Nayra pachatpachax akax cuerpox mä posición específica ukan luratawa, phisqa puntos de amistad ukham uñt"atawa - kayut kayukama, qunqur qunqurkama, pechot pechokama, ampar maynin qhipäxapar, ukat ajanunakap llamkt"asa. Uka lurawixa pä tunka payani patak maranakanxa jaytatäxänwa. Aka ampar luqtañan jamasat sutipax MAHABONE satawa, ukatx mä aski qillqañ thakhix kimsa sílabas ukar jaljañawa: MA-HA-BOUN.
  
  
  55. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Autojj saytʼaskäna ukhajja, ruedanakajj mä jukʼa qʼañuchasïna. Pablox parabrisas tuqiw callejón tuqit yatxatäna. Mä juk"a jallu purintañ qalltäna. Chʼamakanjja, janiw uñjañjamäkänti, janitï mä sapa calle lamparampi qhantʼat qʼellur uñtat conojj utjkaspäna ukhajja.
  
  Mä qhawqha minutonakatjja, Pablojj autot saraqawayjjänwa. Tunka pusini maraw pasawayxi, Isar jawir thiyankir uka carril ukar kayup uchatapatxa. Uka thujsapax nayrjax wali jan walipunïnwa, q"uma turba, ismukir challwa ukat q"uma thujsa. Aka arumax, jupan pachpa kayunakapaw pavimento ukan ist"asiskäna ukakiw ist"asïna.
  
  Jupax establo punkuruw purïna. Janis kunas mayjtʼkaspa ukhamänwa. Uka quqa ch"uxña ch"uxña ch"uxña ch"ankhanakax inas mä juk"a jach"a ukhamächïna, kuna urutix Pablox sapa alwa punkut mantankäna uka urunakat sipansa. Bisagranakax wali pachpa jach"a arnaqasiñampiw jist"arasipxäna, ukat punkux chika thakinx wali ch"amakt"ataw jikxatasïna ukat taqpach jist"arañatakix mä ch"amanchawiw munasïna.
  
  Pablox mantarakïnwa. Mä qʼala bombillaw techot warktʼatäskäna. Establos, piso de tierra ukat carrito de collier...
  
  ... ukat uka patxaruw Jurgen jupax pistola amparapar apt"ata.
  
  "Hola jisk"a jilata. Punku jistʼantasin amparanakam aytʼasim" sasa.
  
  Jurgen chachajj uniformepan chʼiyar pantalonanakapampi ukat botas ukanakampikiw uchasïna. Jupax cinturat juk"ampi q"ala jan isinïnwa, jan ukax nayra ch"ukuñakiw utjäna.
  
  Pablox amparanakap wali amuyumpiw istʼasax akham säna: "Janiw armas utjkiti sapxtwa" sasa.
  
  "Camistam apthapim" sasaw Jurgen chachajj pistolapamp uñachtʼayäna, kunattejj Paul chachajj kamachiparjamaw sarnaqäna. "K'achaki. Ukax taqpach - wali sumawa. Jichhaxa kutt"apxañani. Waliki. Kamachirjam anatt"atäkasmas ukhamawa, Pablo. Ukhamajj nayajj jupanakar anattʼarakïwa" sasa.
  
  Pistolat revista apsusinjja, caballonakan puestonakap jaljayiri lawat lurat tʼaqaruw uchäna. Ukampis uka cuartonjja mä balajj utjpachänwa, ukat bozajj Pabloruw uñachtʼayaskakïna.
  
  "¿Aka chiqax kunjamtï jumanakax amtkta ukhama? Chiqpachansa ukham suytʼaskta. Collier amigoman negociopax phisqa mara nayraw bancarrotatäna, ukatwa uka establonakar amparanakaj qullqit apsuñ atipxta. Mä urux kuttʼanipxäta sasaw suyayäta" sasa.
  
  -¿Kawkinkis Alicia, Jurgen?
  
  Jilapax janïr jayskasax lakap ch"allxtayäna.
  
  "Ah, judio prostituta warmi. ¿Dachau jilatat ist"tati?"
  
  Pablox juk"at juk"at p"iqip ch"allxtayäna. Jaqinakax janiw Dachau campamentot wal parlapkänti, ukampis taqi arsutanakapax jan walipunïnwa.
  
  "Ukanjja, wali sumaw jikjjatasini sasaw sista. Jichha tardejj Eichmann amigojajj ukar irpkäna ukhajja, kusisitäkaspas ukhamänwa" sasa.
  
  -Jumax jik"a khuchhi, Jurgen -sasa.
  
  -¿Kunsa nayajj siristjja? Janiw warmimar arxatañ yatktati, jilata -sasa.
  
  Patajj chʼalljjtayatäkaspas ukhamaw liwjjatäna. Jichhajj kunatï cheqäki uk amuyjjänwa.
  
  "Jumaw jupar jiwayta, ¿janich ukhamäki? Jumaw mamajar jiwaytaxa" sasa.
  
  -Maldita, uka amuyt"añatakix walja pachaw munasïna -sasawa Jurgen-ax jach"at arsüna.
  
  "Janïr jiwkasajj jupampïyätwa. Jupax... janiw jumakiti sasaw sitäna" sasa.
  
  "¿Kunsa jumajj suyayäta? Jupajj qhep qhepa samañkamaw jumar jarkʼaqañatakejj kʼarisïna. Ukampis janiw k"arinak akan utjkiti, Pablo" sasaw Jürgen jilatajj Ilse Reiner sat chachar carta apkatasajj säna. "Akanx taqpach sarnaqäwiw utji, qalltat tukuykama."
  
  "¿Nayar churirïtati?" -sasawa Pabloxa llakita papelanakaru uñkatasa jiskt"äna.
  
  "Janiwa. Nayax nayratpach sapxsmawa, janiw kunas jumatakix atipt"añax utjkiti. Naya pachpaw jiwayañ munsma, jisk"a jila. Ukampis kunjamatsa alaxpachat llijullijunakax ch"allt"itu ukhaxa... Walikiwa, akankxiwa."
  
  Jurgen chachajj qontʼasisaw uka cartajj pirqat mistur mä clavoruw chʼankhampiw chʼankhachäna.
  
  -Chaleco ukat camisa apsusim, Pablo -sasa.
  
  Pablox istʼasïnwa, uka isinak pamparuw jaquntäna. Qʼala jan isin cuerpopajj janiw mä jiskʼa wayn tawaqot sipansa jukʼamp jiläkänti. Chʼiyar ñikʼutap manqhanjja, chʼamani musculonakaw jiljjattäna, uka ñikʼutajj jiskʼa cicatrices ukanakampiw chʼoqantasïna.
  
  "Kusisita?"
  
  "Ukhama, ukhama... Maynix vitaminanak umaskirjamawa", sasaw Jürgen jupax saraki. "Janiw jumar ch"axwañakix jan walt"äwit qhispiyasiñax wakiskiti sasaw jiskt"asta".
  
  "Ukhamajj lurañamawa, Jurgen. Jumajj nayratpach ajjsarirïtawa" sasa.
  
  "Jan ukham jawsañsa amuyt"amti, jisk"a jila."
  
  "¿Suxta contra mayniru? ¿Q"ala amparanakar cuchillonak uchaña? ¿Kunsa sutichasma Jachʼa Jila?"
  
  Jurgen chachajj colerasiñampiw pistola oraqer jaqontäna ukat carron conductoran asientopat mä caza cuchillo aptäna.
  
  Ukat mayni puntap uñachtʼayasajj akham sänwa: "Jumankiwa, Pablo" sasa. -Akax tukuyañäni -sasa.
  
  Pablojj carrito jakʼaruw saräna. Tunka pusini mara nayrajja, jupaw ukan saytʼasïna, mä pandilla thuqhurinakat arxatasa.
  
  Akax nayan botejapunïnwa. Tatajan botepax piratanakaw atacapxäna. Jichhax rol ukanakax mayjt"awayiwa, janiw yatiskti khitis suma jaqi ukat khitis jan wali jaqi.
  
  Jupax carro qhipäxaruw sarawayxäna. Ukanjja, jilapan aptʼatäskäna uka cuchillomp uñtasit yaqha wila amparani cuchillo jikjjatäna. Kupi amparapampiw katxarutayna, cuchilla alayaru uñacht"ayasa, kunjamtï Guerrerox yatichkäna ukhama. Jurgen chachan emblemapajj alayaruw uñtatäna, ukatwa amparanakap kuyntʼayañajj chʼamakïna.
  
  Inas jichhajj jukʼamp chʼamanïchirista, ukampis jupajj nayat sipansa jukʼamp chʼamaniwa: qarjañaw wakisini, janiw oraqer jaqontañapatak jaytañajäkiti ni carron ladonakaparus chintʼañajataki. Juykhu ch"iqa ladopampiw apnaqañama.
  
  -¿Khitis jichhaxa wallpaxa jilata? -sasawa Jurgen jilataxa jawsäna.
  
  Pablox libre amparapampiw carro ladopar samartʼayäna, ukatsti saytʼasïna. Jichhax nayrïr kutiw nayraqatar uñkatasipxäna, kunatix Jurgen jupax mä nayrapan juykhüxänwa.
  
  "Janiw ukham lurañax wakiskiti, Jurgen. Jiwasax..." sasa.
  
  Jilapajj janiw istʼkänti. Cuchillo jiltayasajj Jurgen chachajj Paularuw ajanupar chʼiyjañ yantʼäna, Pablojj chʼeqa toqer escapkäna ukhajja, milímetros ukchʼa chhaqtäna. Niyaw carrot jaquqanïna ukat mä ladopat katjasaw liwxatasiñap pʼakjañapäna. Jupax kayumpiw ch"allt"äna, jilaparuw tobillopar ch"allt"äna. Jurgen jilatajj qheparuw jaltjjäna, ukat Pablojj cheqapar sarnaqañapatakiw tiempo churäna.
  
  Jichhax uka pä jaqinakax uñkatasipxänwa, pä kayunak jayankxapxänwa. Paul chachajj chʼeqa kayuparuw pesatap mayjtʼayäna, Jurgen chachajj niyaw yaqha toqer chʼalltʼañampïskäna sasaw amuyäna. Uk jarkʼaqañ yantʼasajja, Jürgen chachajj chʼeqa toqetwa nuwantäna, kunjamtï Pablojj suykäna ukhama. Jurgen chachan amparapajj nayrar tʼijtjjäna ukhajja , Pablojj qontʼasisaw alajjpachar chʼiyjäna, janiw sinti chʼamampiw chʼiyjäna, jan ukasti cuchillo puntapampiw khuchhuqäna. Jurgen jilatajj arnaqasïna, ukampis kunjamtï Pablojj suykäna ukhamarjam qhepar kuttʼañat sipansa, Pablorojj pä kutiw ladopar jawqʼjäna.
  
  Panpachaniw mä juk"a pachax qhipäxar kutt"apxäna.
  
  "Nayrïr wilax nayankiwa. Khitin wilapas qhip qhipa wartasini uk uñjañäni", sasaw Jurgen jupax arsuwiyi.
  
  Pablox janiw jayskänti. Uka ch"axwawinakax samañap apaqäna ukat janiw jilapan amuyañap munkänti. Mä qhawqha segundonakaw waliptañatakejj munasïna, ukampis janiw ukanak katoqañ munkänti. Jurgen jupax juparuw jank"ak jak"achasïna, cuchillox hombropkamaw katxarutayna, ukax mä jiwayir versión de la larusiñatak nazi aruntt"awiwa. Qhep qhepa horasanjja, chʼeqa toqer kuttʼasaw Pablon pechopar mä jukʼa cheqak jawqʼjäna. Niyakejjay jan kawkirus qhepar kuttʼañatakejj utjkchïnjja, Pablojj carrot jaltjjañapänwa, ukampis janiw yaqha cuchillot esquivañjamäkänti, uka cutejj chʼeqa chuchupat esternokamaw uñachtʼayäna.
  
  Kayunakapax uraqiruw llamkt"äna, ukat llakinak jan yäqañatakiw ch"amanchasïna ukat Carrito manqhar liwxatasïna, ukhamat Jurgen chachan jan atacañapataki, jupax nayratpach jupar qhipäxan jaltawayxäna. Jupax mayni tuqit uñstawayi ukat jank"akiw carrito ukar kutt"añ yant"äna, ukampis Jurgen jupax nayratpach sarnaqawip amuyasxäna ukat jupa pachpaw ukar kutt"awayxäna. Jichhajj Pabloruw tʼijtjjäna, tronconakar taktʼkäna ukhajj cuchillomp jawqʼjañatak wakichtʼatäjjänwa, ukatwa Pablojj qhepar kuttʼañapäna.
  
  Jurgen chachajj uka jan waltʼäwit sum apnaqäna, ukat auto apnaqerin asientopampiw Pablor chhuxriñchjäna, nayraqatapanwa cuchillompi jawqʼjäna. Uka ataquet jithiqtañ yantʼasaxa, Pablox lanktʼasïnwa. Jupax liwxatasïna, ukat jan carronakan ejenakapax thakinkatapkaspäna ukhaxa, ukat jilapax thiya lawanak manqhan patat jaltxañapänwa. Paul jupax Jurgen juparux ajanupar ch"allt"asaw uka askinak apnaqäna, lakaparuw chiqak uraqir jaquntäna.
  
  Pablox kutt"asaw Jurgen chachan amparapat mistuñ yant"äna. Jurgen chachajj wali colerata, lakapat wila espumampiw tobillopat katjjaruñ atipjäna, ukampis jilapajj jaqontäna ukat amparap chʼalljjtäna ukhajja, amparapampiw katthapïna.
  
  Paul jilatajj wali samsusaw kayunakapar sartañ atipjäna, niya Jürgen jilatamp chikaw saytʼasïna. Jurgen chachajj qontʼasisaw mä cubo lawat lurat chʼaphinak apthapisin Pablor jaqontäna. Uka cubox pechoparuw chiqak ch"allt"äna.
  
  Jurgen jilatajj atipjañatak jachʼat arnaqasaw Pablorojj chhuxriñchjäna. Pablox wali muspharataw uka cubox ch"allt"ata, ukat uraqiruw jaquntatäna ukat panpachaniw pampar jaquntatäpxäna. Jurgen chachajj cuchillo puntapampiw Pablon kunkap khuchhuqañ yantʼäna, ukampis Pablojj amparapampiw arjjatasïna. Ukampisa, janiw jaya tiempo jakañapäkänti, uk jupajj sum yatïna. Jilapax pusi tunk kilo jilaw jupat sipan juk"amp llakt"äna, ukat sipansa, jupax patat juk"ampi. Mä jukʼa tiempotjja, Pablon amparanakapajj hebillaruw uchasïna ukat acerojj jugular venap khuchhurarakïnwa.
  
  -Jichhax tukuyxtawa, jisk"a jila -sasawa Jurgenax arnaqasïna, Pablon ajanupar wilamp ch"allt"asa.
  
  -Maldita, nayax ukhamätwa -sasa.
  
  Taqi ch"amap apthapisinxa, Paulax Jurgen-arux qunquripampiw ladoparux wali ch"amampiw ch"allt"äna, ukat Jurgen-arux t"unjarakïnwa. Ukat jankʼakiw Pablor kuttʼjjäna. Chʼiqa amparapajj Pablon kunkapat katthapïna ukat kupi amparapajj Pablon amparapat qhespiyasiñ yantʼäna, kunattejj cuchillo kunkapat jayarstʼayañwa munäna.
  
  Wali qhepäjjatjja, Pablojj pachpa cuchillop katjkäna uka amparap jan uñjatapwa amuyasïna. Uñkataskäna ukhajja, Pablon cuchillo puntapaw purakapar manqʼantaskir uñjäna. Mayampi uñkatasïna, ajanupanxa axsaraña qillqt"ata.
  
  "Janiw jiwayapkistati. Jiwayapxitaxa, Aliciax jiwxaniwa" sasa.
  
  "Ukaw kawkhantix jumax pantjasisktaxa, Jach"a Jilata. Jiwäta ukhajja, Aliciajj jakaskaniwa" sasa.
  
  Uk istʼasajja, Jürgen chachajj chʼeqa amparap qhespiyañatakiw wal chʼamachasïna. Jupax atipjasaw cuchillop jiltayäna, Pablon kunkapar ch"allt"añataki, ukampis uka kuynt"awix juk"at juk"at sarnaqkaspas ukhamaw amuyasïna, ukat Jurgenan amparapax alayaru jaquntatäxän ukhax janiw ch"amas utjxänti.
  
  Pablon cuchillopajj purakaparuw chʼoqantatäjjäna.
  
  
  56. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Jurgen jilatajj tʼunjatäjjänwa. Pablojj qʼal qarjatäsajj jupan jakʼapanwa qhepäjjat liwjjattʼat ikiskäna. Uka pä waynanakan wali chʼamampi samsuñapajj chʼamaktʼjjänwa, ukatsti jukʼampiw samartʼjjäna. Mä minuto qhepatjja, Pablojj wali sumwa jikjjatasïna; Jurgen jilatajj jiwatäjjänwa.
  
  Wali chʼamäkipanwa Pablojj kayunakapar sartañ atipjäna. Walja costillanakapajj pʼakjatäjjänwa, taqpach cuerpopanjja superficial cuchillonakanïnwa, pechopas jukʼamp jan walirakïnwa. Jupajj jankʼakiw yanaptʼa jikjjatañapäna.
  
  Jupax Jurgen jaqin janchiparuw makhatatayna, isipar puriñapataki. Camisapan manganakap chʼiyjäna ukat nayra amparanakapan usuchjatanakar vendañatakejj improvisat vendajenak lurarakïna. Ukat jankʼakiw wilamp chʼalljjtayasipjjäna, ukampis ukajj jupat jukʼamp llakisïnwa. Suertenixa, chalecopax ch"amakapunïnwa, ukhamat jan walt"awinak imantañ yanapt"añataki.
  
  Pablox callejón ukar mistuwayxäna. Punku jist"arasaxa, janiwa uka chimpuxa ch"iqa tuqina ch"amakanakaru liwxatatapxa amuyaskänti. Pablox chiqak pasawayxäna, jupar uñjir jaqin utjatap janiw ist"känti, wali jak"atwa amparap luqxataspa ukhax llamkt"aspäna.
  
  Jupax autoruw puritayna. Rueda qhepäjjat purisajj pechopan wali llaktʼataw jikjjatasïna, mä jachʼa amparas chʼoqtʼkaspa ukhama.
  
  Nayax pulmón ukax jan punturatäñapatakiw suyt"askta.
  
  Jupax motor qalltäna, llakinak armañ yant"asa. Jupajj janiw jayarstʼañapäkänti. Thakinjja, mä barato hotel uñjäna, ukajj kawkhantï jilapajj jawskäna uka cheqatwa jutäna. Ukajj establonakat mä jukʼa sojjta patak yardanak jayankänwa.
  
  Contador qhepäjjankir escribajj Pablojj mantankäna ukhajj ñikʼutanëjjäna.
  
  Nayax janiw sinti suma uñnaqt"añjamäkti, maynitix ukham p"iyan ajjsarkitu ukhaxa.
  
  "¿Telefono utjtamti?"
  
  -Uka pirqaxa, tata -sasa.
  
  Telefonojj nayra tiemponïnwa, ukampis walikïskänwa. Anfitrionax suxta anillo tukuyatat jaysäna, ukat q"al sartatäkaspas ukhamaw amuyasïna, jayp"u pachas utjkchïnxa. Jila partejja, jaypʼukamaw ikirïna, radiopan musicanak istʼasa ukat televisionan programanak istʼirïna.
  
  "Jïsa?"
  
  "Frau Frink, akax Herr Reiner satawa. Herr Tannenbaum jilatampiw parltʼañ munta" sasa.
  
  "¡Herr Reiner kullakajj walikïskiwa! Nayax jumat wal llakisiyäta: uka pachax kuns callin luraskta sasaw jiskt"asirïta. Ukat uka jaqinakampix wali cuartomankapxi..." sasa.
  
  "Nayax walikïsktwa, Frau Frink. Nayax..." sasa.
  
  "Jisa, ukhamawa. Herr Tannenbaum sat jilataw ukham luräna. Jank'akipuni".
  
  Suytʼañax wiñayatakis utjkaspa ukhamänwa. Pablox contador tuqir kutt"asax secretariox Volkischer Beobachter sat barcon patat wali sum yatxataskatap amuyasïna.
  
  Kuntï nayatak wakiski ukhama: mä nazi simpatizante.
  
  Pablox alayaruw uñtäna ukat chʼiqa amparapat wilax wali chʼalltʼaskäna, amparanakapat chʼallxtaskäna ukat qala madera pampan mä jan uñtʼat patrón uñstayatätap amuyasïna. Ukat jan chʼalltʼasiñapatakiw amparap aytäna ukat botapan suelapampiw uka mancha apsuñ yantʼäna.
  
  Jupaxa muytäna. Uka irpirix janiw nayranakap jupat apaqkänti. Jupatï kuna sustjaski uk amuyaspäna ukhajja, Pablojj hotelat mistkäna ukhajj Gestapo sat jaqenakaruw yatiyaspäna. Ukat uka qhipatxa taqi kunas tukusxaspänwa. Pablox janiw usuchjatanakap qhanañchtʼirjamäkänti, janirakiw Barón sat jaqin auto apnaqatapsa qhanañchkänti. Pablox jan jankʼak apaqkaspäna ukhaxa, mä qhawqha urunakatx uka jiwat jaqiw jikxatasispäna, kunattix yaqhip sarnaqir jaqinakax uka qʼañut uñjapxaspänwa.
  
  Uka telefono apthapta, Manfred. Telefono apthaptam, Dios layku.
  
  Qhepatjja, Alicia jilatan arup istʼäna, jupajj wali alarmatänwa.
  
  -Pablo, ¿jumasti?
  
  "Ukax nayawa".
  
  "¿Kawkirus infiernojj sarawayta? NAYA-"
  
  "Manfred, sum istʼam. Kullakamar mayamp uñjañ munsta ukhajja, istʼañamawa. Nayax jumanakan yanapt'ap munta ".
  
  "Kawkhanktasa?" -sasawa Manfred jilataxa wali jach"a arumpi jiskt"äna.
  
  Pablox almacén ukan direccionap churäna.
  
  "Akar irpañatakix mä taxi apsuñamawa. Ukampis jan chiqak jutapxamti. Nayraqatax farmacia ukar sarañaw gasa, vendaje, alcohol ukat hilos ukanakax usuchjatanakar ch"ukuñatak alaña. Ukat antiinflamatorio qullanakax wali wakiskiriwa. Ukat maletax taqi yänakajampi apanipxam. Frau Frink tuqit jan llakisimti: Nayax nayratpach..."
  
  Aka chiqanx mä juk"a samart"añaw wakisïna. Jupajj qarjata ukat wila aptʼasitapat pʼeqew chʼalljjtäna. Jan liwxatañatakix telefonoruw taktʼasiñapäna.
  
  "Pisu?"
  
  "Pä phajjsi nayraw pagawayta" sasa.
  
  -Walikiwa, Pablo -sasa.
  
  -Jank"aki, Manfred -sasa.
  
  Ukat teléfono jistʼantasajj punku toqeruw saräna. Recepcionistat pasaskäna ukhajja, nazi sat chachan arunttʼäwipat mä jankʼa, jerky versión luräna. Uka recepcionistax wali kusisitaw "Heil Hitler!" Paul ukar jakʼachasisinjja, nayrïr punku jistʼaräna ukat anqan mä luxus Mercedes auto saytʼatäskir uñjasajj wal muspharäna.
  
  "Suma auto".
  
  "Janiw jan walïkiti".
  
  -¿Jaya pachaxa?
  
  -Mä pä phaxsi. Ukax segunda mano satawa -sasa.
  
  Dios laykux policiaruw jan jawsapxamti... Janiw kuns uñjapktati, jan ukasti mä respetasir irnaqiriruw telefonot jawsañatak sayt"äna.
  
  Autor mantasax uka irnaqirix pʼiqip qhipäxapan pächasir uñkatatap amuyasïna. Jupax qunt"asisinx jan walit arnaqasiñatakix kisunakap ch"allxtayañapänwa.
  
  Taqi kunas walikïskiwa, sasaw amuyäna, taqi sentidonakap motor qalltañatakix jan amuytʼasisaw chuym chʼallxtayäna. Periódico ukar kutt"añamawa. Suma arumax kutt"am. Janiw policiampi chʼaxwañ munktati.
  
  Administradorax Mercedes autoruw uñch"ukiskäna, esquina muyuntañapkama, ukampis Paulax janiw sum yatiskänti, janchit jach"añchaskäna jan ukax amuyun placapar chimpuntatapa.
  
  Establor purisajj Pablojj nayratpach manillar patjjar jaqontañapatakiw jaytäna, chʼamapajj tukusjjänwa.
  
  Juparojj ventana toqetwa sartayasïna. Manfred chachan ajanupax llakitaw jupar uñkatasïna. Jupan jakʼapanjja, yaqha jiskʼa ajanuw utjäna.
  
  Juliana.
  
  Nayan wawaja.
  
  Amuyupanxa, qhipa minutonakax ch"iqiyata escenanakaw utjäna. Manfred jilatajj autot establoruw aytäna. Nayax usuchjatanakap jariqtwa ukat sawuraktwa. Nina phichhantaña usu. Julianaxa mä botella uma churatayna. Jupajj wiñayatakis umtʼäna, janiw umat pharjañjamäkänti. Ukat ukatsti mayamp amukt"aña.
  
  Qhipharux nayranakap jist"arasïna, Manfred ukat Julian jupanakax carrito ukan qunt"atäsipkäna, jupar uñch"ukisipkäna.
  
  "¿Kunsa akan luraski?" sasaw Pablojj jachʼat jisktʼäna.
  
  "¿Kunsa jupampi lurañajäna? ¡Janiw internado ukan sapak jaytirjamäkti!"
  
  "Kuntix jichhür arumax lurañax wakiski ukax janiw wawanakan irnaqawipakiti".
  
  Julianax carrot saraqasinx t"ijt"asaw qhumantt"äna.
  
  -Llakisipxayätwa -sasa.
  
  Pablojj ñikʼutap chʼoqtʼasisaw akham säna: "Qhespiyiri jutapjjatamat yuspärapjjsmawa" sasa.
  
  Uka waynax akham sänwa: "Mamajax ukhamarakiw nayamp luraraki" sasa.
  
  "Juparu apthapiri sarañäni, Julian. Nayax arsuwayta".
  
  Jupax sartasinx qhipa pationkir jisk"a letrinaruw suma q"umachasir saräna. Ukajj mä cubot sipansa jukʼampïnwa, jichhajj telarañanakampi chʼoqantatäjjänwa, grifo manqhankir mä nayra espejompiw chʼiyjatäjjäna.
  
  Pablojj kunjamsa lupʼitäna uk sum yatjjatäna. Nayra amparanakapasa ukat taqpach torsopas vendatänwa. Ch"iqa ladopanxa uka janq"u tela patxa wilawa utjäna.
  
  "Chʼakhanakamajj wali ajjsarkañawa. Antiséptico uchatax kunjams arnaqasiyäta uk janiw amuyktati" sasaw Manfred chachax punkur puriñkamax säna.
  
  "Janiw kunas amtaskti".
  
  -¿Khitis aka jiwata jaqixa?
  
  -Akaxa Aliciaru secuestrar jaqiwa -sasa.
  
  -¡Julian, ¡cuchillo kutt"ayaña! -sasawa Manfred chachaxa jach"at arsüna, jupax sapa mä qawqha segundonakatwa amparaparu uñkatasïna.
  
  -Nayax llakistwa jupax janchi uñjañapataki -sasa.
  
  "Jupax jan axsartʼir waynawa. Jupaw trabajkayäta ukhajj amparamat katthapïna, ukat janiw sumakïkänti sasaw sista. Nayajj ingenierotwa, janiw doctoräkti" sasa.
  
  Pablox p"iqip ch"allxtayäna, q"umachañ yant"asa. "Jumax mistuñamawa ukat mä juk"a sulfanilamida alañamawa. ¿Kuna horasas jichhajj purini?
  
  "Paqallqu alwa pacha".
  
  "Mä jukʼa samartʼañäni. Jichha arumax kullakamar irpir sarañäni" sasa.
  
  -¿Kawkinkis jupax jikxatasi?
  
  "Campamento Dachau" ukat juk'ampinaka.
  
  Manfred jilatajj nayranakap jachʼa jistʼarasaw manqʼantäna.
  
  "¿Kunjamas Dachau uk yatta, Pablo?"
  
  "Akax uka campamentonakat maynïriwa, uka campamentox nazis ukanakax política tuqit uñisirinakapar utachañatakiw lurapxäna. Jila partejja, mä carcelan jistʼaratawa" sasa.
  
  Manfred chachajj pʼeqep chʼoqtʼasisaw akham säna: "Jichhakiw uka qota lakar kuttʼjjtajja, ukajj uñachtʼayistuwa" sasa. "Oficialmente, uka chiqanakax wali suma campamentos de verano ukhamawa kutkatasir jan ukax jan apnaqir wawanakatakiwa. Ukampis wali jak"ankapki uka juk"a suma periodistanakax iyaw sañ munapxani ukhax Dachau ukham chiqanakax mä jakañ infierno ukhamawa". Manfred chachajja, markan límites ukanakat mä qhawqha kilometronak sarañan kuna ajjsarkañanakas pasäna uk qhanañchtʼaskakïnwa. Mä qawqha phaxsi nayraw mä qawqha revistanak jikxatäna, ukanx Dachau markax mä correccional de bajo nivel ukhamaw sasaw qhanañchasi, ukanx katuntat jaqinakax wali sum manq"ayasipxi, almidonat janq"u uniformenakampi isthapt"ata, ukat cámaras ukanakar jachaqt"asipxi. Uka fotonakax prensa internacional ukatakiw wakicht"ata. Chiqpachansa, mayj mayjänwa. Dachau markax mä jank"ak justicia carcela ukhamaw khitinakatix nazis ukar uñisipkän ukanakataki - mä parodia chiqpach jakawipan juicionakatxa, ukax juk"akiw mä horat jilaw utjäna. Ukajj mä chʼama trabajonïnwa, ukanjja uñjirinakajj eléctrico vallenakan perímetro sat cheqanwa sarnaqapjjäna, arumanakajja, alajjpachat sapa kuti proyectores ukanakampiw mistupjjäna.
  
  "Ukan jist"antat katuntat jaqinakat janiw kuna yatiyawinaksa jikxatañjamäkiti. Ukat janiw khitis qhispikiti, ukatwa jan pächasisma" sasaw Manfred chachajj säna.
  
  -Alicexa janiwa t"ijtxañapakiti -sasa.
  
  Pablojj mä jachʼa amtaw uñachtʼayäna. Tunka payan frases ukanakakiw utjäna, ukampis Manfred jilatarojj qhanañchäwi tukuyarojj nayrat sipansa jukʼamp llakisiñapatakiw wakisi.
  
  "Mä millón kunaymaninak jan walt"ayañax utjiwa".
  
  "Ukampis irnaqarakispawa".
  
  -Ukat phaxsix jichha arumax sartani ukhax ch"uxñakïspawa -sasa.
  
  "Istʼam, ¿kullakamar qhespiyañ yanaptʼistati janicha?"
  
  Manfred jilatajj Julianaruw uñkatäna, jupajj carritoruw kuttʼanjjäna ukat pelotap ladonakapar chʼoqtʼaskäna.
  
  Ukat akham sasaw jachʼat säna: "Ukham amuyta" sasa.
  
  "Ukatxa, mä jukʼa samartʼir sarañamawa. Kunapachatï sartxäta ukhaxa, Paul Reiner sat jaqir jiwayañ yanaptʼapxitäta" sasa.
  
  Manfred ukat Julian sat jilatarojj oraqer chʼoqtʼatäsipkäna, samartʼañ yantʼasipkäna uk uñjasajja, Pablojj kunja qaritäskatap amuyasïna. Ukampis janïr mä jukʼa ikintkasajj mä jukʼamp lurañaw wakisïna.
  
  Uka establon mayni puntapanjja, mamapan cartapajj clavoruw wali chʼoqantatäskäna.
  
  Mayampiw Pablojj Jurgen chachan cuerpop patjjar kayuk sarañapäna, ukampis jichha kutinjja, jukʼamp chʼamänwa. Walja minutonakaw jilapar uñch"ukiskäna: nayrapax chhaqhata, ñik"utapax juk"amp ch"uxñaruw tukuwayxi kunatix wilax alaya chiqanakan tantachasiwayxi, cuerpopan simetría, purakapar ch"ankhampiw ch"ankhachatayna cuchillomp jan walt"ayata. Uka jaqejj janis tʼaqhesiñak utjkchïnjja, janiw sinti llakisiñatakejj yanaptʼirjamäkänti.
  
  Mayjäñapänwa, sasaw amuyäna, qhepatjja cuerpop patjjar chʼamañchtʼkaspa ukham thaya pirqa taypit jan ajjsarasaw sarjjäna.
  
  Wali amuyumpiw uka carta clavot apsuwayxäna.
  
  Jupajj qaritäjjänwa, ukampis ukhamäkchïnsa, carta jistʼarasajj kunjamsa jikjjatasïna ukajj niyaw chʼamaktʼayäna.
  
  
  57. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Munat wawaja:
  
  Aka qillqatan qalltapax janiw chiqapäkiti. Chiqans akax aka qhipa pusi jan ukax phisqa phaxsinakan walja yant"äwinakat maynïriwa. Mä juk"a pachatxa - mä intervalo ukax sapa kutiw juk"amp jisk"akiwa - mä lapiz apthapiñajawa ukat taqpach wasitat qillqañ yant"añajawa. Nayax sapa kutiw suyt"askta jan internado ukankapxätati kunapachatix nayrïr versión ukar phichhantkä ukat laq"anak ventanapat jaqunukupkä ukhaxa. Ukatx lurawiruw saraskta, aka patético sustituto ukax kuntix lurañax wakiski ukataki, ukax chiqpach yatiyañawa.
  
  Awkimaxa. Jiskʼäkayäta ukhajja, sapa kutiw jupat jisktʼasirïta. Nayajj jan qhan jaysäwinakampiw jumat jitheqtirïta jan ukajj ajjsarañaj laykojj lakaj jistʼantaskakiristwa. Uka tiemponjja, Schroeder familian yanaptʼapatwa jakäwijajj utjäna, ukat nayajj wali chʼamanïyätwa, janiw yaqha thaqer thaqkti. Nayax ukhamakiw
  
  ...Ukampis janiwa, jan yäqapxita. Jakäwijax "sapaki" phuqt'atawa ukat nayratpachaw arrepentisiñat qarjawayta.
  
  Ukatxa, nayratpachaw awkimat jan jisktʼapxitätati. Mä arunxa, ukax juk"amp llakisiyituwa, jisk"äkasin jupar jan jaytjasis munañamat sipansa, kunatix nayax yattwa kunjams jupar wali munasiñax utji. Nayajj yattwa kunjamsa jumatakejj arumanakajj ikiñajj chʼama, ukat kuntï taqe kunat sipansa jukʼamp munkta ukajj kunatï paskäna uk yatiñawa, uk yattwa.
  
  Ukatwa amuktʼañajaxa. Amuyujax janiw ukham sum irnaqkiti, ukat awisax pachax jan ukax kawkhantï jikxataskta ukx janiw amuyaskti, ukat uka jan walt"äwinak utjki uka pachanakanx janiw kawkhans aka qillqatax utjki ukx jaytkti sasaw suyt"askta. Jilt"ir pachax, kunapachatix sartaskta ukhax taqi kunatix jikxataskta ukax axsarañawa - axsarañaw kuna urutix chiqpach uñt"käta ukhax jank"akiw Hans jiwatapat juchaninakampi uñkatasiñama.
  
  Jïsa, Pablo, awkimax janiw mä barcon chhaqhatapat jiwkänti, kunjamtï sapksma ukhama, ukax mä jukʼa tiempow janïr barón utapat jaqunukupkayäta uk amuytʼawaytaxa. Ukhamäkchïnsa, jupatakejj mä jiwañajj walikïspänwa.
  
  Hans Reiner jupax Hamburgo markan 1876 maran yuritayna, ukampirus familiapax wali waynäkasinx Múnich markaruw sarxapxäna. Jupax panpacha markanakar munasiñampiw tukuyäna, ukampis qutakiw chiqpach munañapäna.
  
  Jupajj jachʼa jachʼa tukur jaqënwa. Jupajj capitanäñwa munäna, ukatwa atipjäna. Jupax nayratpach capitanäxänwa, kunapachatix aka patak mara tukuyan mä thuqt"äwin jikisipkta ukhaxa. Janiw kuna urus chiqpachapun amtaskti, 1902 mara tukuyäkaspas ukhamwa amuyta, ukampis janiw chiqaw sañjamäkiti. Jupax thuqt"añajatakiw mayitu ukat nayax iyaw sista. Ukajj mä waltz satänwa. Musicajj tukusjjäna ukhajja, jan suytʼasaw jupar munasjjayäta.
  
  Jupax qutan sarnaqañ taypinw nayamp sarnaqäna ukat tukuyañatakix Múnich markaruw wiñayatak utap tukuyäna, nayar kusisiyañatakiki, profesionaljam jupatakix qawqha jan walt"äwis utjkchïnsa. Awk taykajan utaparu jaqichasiñatak amparaja mayiñataki mantani uka uruxa, jakäwijanxa wali kusiskañ uruwa. Tatajajj jachʼa, suma chuyman jaqënwa, ukampis uka urojj wali jachʼa chuymanïnwa, jachaqtʼasirakïnwa. Janipuniw jupamp jikisiñatak ch"am jikxatkta ukax llakiskañawa; jumax juparux chiqpachapuniw munasma.
  
  Tatajax mä compromiso fiesta lurapxä sasaw säna, mä jach"a fiesta tradicional estilo ukan. Mä semana tukuya tunka tunka invitadonakampi ukat mä suma manq"äwimpi.
  
  Jisk"a utajax janiw ukatakix askïkänti, ukatwa tatajax kullakajan permiso mayitayna, Herrsching an der Ammersee markan barón ukan pampan utapan uka tantachäw lurañataki. Uka urunakanx tiyuman qullqit anatt"añax wali ch"amanchatäxänwa ukatx walja propiedades ukanakaw Baviera markpachan ch"iqiyatäna. Brunnhilda kullakajj iyaw sänwa, yaqha razonanakat sipansa, mamajampi sum apasiñatakiw jukʼampïna.
  
  Jiskʼäkayäta ukhajja, kullakajampi nayampejj janipuniw ukham jakʼachasipkayätti. Jupax nayat sipansa yuqall wawanakaru, thuqt"awinakaru ukat modanakaruw juk"amp munasïna. Nayajj awk taykajampi utan qheparañwa jukʼamp munta. Brunnhilde kullakajj nayrïr kuti uñtʼasiñapatak sarkäna ukhajja, muñecanakampiw anattʼaskayäta.
  
  Jupax janiw jan wali jaqïkiti, Pablo. Janipuniw ukham jaqëkänti: jupatakik kuns muniri ukat jan wali jaqënwa. Kunawsatix barón ukamp jaqichasïna, mä pä mara janïr awkimar uñt"kasaxa, jupax akapachan juk"amp kusisit warminïnwa. ¿Kunas jupar mayjtʼayäna? Janiw yatkti. Inas aburritätapat jan ukax tioman jan chiqa chuymanïtapat inas ukhamächispa. Jupajj warmir munasiri sasaw säna, ukajj janiw nayrajj amuykänti, qollqepampi ukat titulopampi juykhuptayasa. Ukampis qhepatjja, janiw amuyaskänti. Jupat mä yoqall wawaw utjäna, janipuniw suykayätti. Edward jilatajj suma chuymanïnwa, sapakïskänwa, sirvientanakampi enfermeranakampi uñjataw jilsuwayi . Mamapax janipuniw juparux sinti yäqkänti kunatix uka waynax janiw amtap phuqhaskänti, baronar mä jisk"a correa ukamp jark"aqañataki ukat prostitutas ukanakat jayarst"ayañataki.
  
  Semana tukuyan fiestar kuttʼañäni. Viernes uru chika urux invitadonakax puriñ qalltapxäna. Kullakajampix inti jalsun sarnaqasax wali kusisitaw jikxatasiyäta ukat tataman puriniñap suyt"asax jupanakkamaw uñt"ayasipxta. Qhiparusti pallapallanakan chalecopa, janq"u guantes ukat capitan gorrapampiw uñstäna, amparanakapan mä espada de desfile apt"ata. Jupax sábado aruma compromiso lurañatakix kunjamtï isthapiskäna ukhamarakiw isthapita, ukat nayar muspharayañatakiw uk lurawayta sasaw säna. Ukaw larusiyitäna.
  
  Ukampis Brunnhilde sat chachar uñtʼayayäta ukhajja, mä muspharkañaw pasäna. Tatamax amparapat katthapisinx mä juk"a pachaw katxarutayna, kunatix wakiski ukat sipansa. Ukat llijullijumpis chʼalltʼatäkaspa ukhamänwa. Uka pachanx nayax amuyasta - kuna loqhe jaqïtsa - akax mä p"inqachawikiwa, ukampis Brunnhildex janipuniw jakäwipanx mä juk"s uka chuyma ch"allxtawinak uñacht"ayawaykiti.
  
  Awkimax jichhakiw África markan misionerot kutt"anxi. Jupax mä exótico perfume apanitu, ukax colonia ukankir nativos ukanakan apnaqatawa, ukax sándalo ukat melaza ukanakat luratawa, nayax amuyta. Ukax wali ch"aman ukat wali uñt"at q"aphini, ukampirus uka pachparakiw llamp"u ukat suma q"aphini. Nayax mä loqhe jaqjamaw t"axllirt"asta. Ukajj nayatakejj wali gustänwa, ukat compromiso fiestar sarañatakiw uka isimp isthaptʼasiñajatak arsuwayta.
  
  Uka arumaxa, taqiniw ikipkayäta ukhaxa, Brunnhilde tataman ikiñ utapar mantawayxäna. Uka cuartojj qʼal chʼamaktʼänwa, Brunnhilde kullakajj vestido manqhan qʼala jan isinïnwa, awkimajj churkitäna uka perfumempikiw isthapisïna. Jan kuns istʼasajj ikiñar mantasaw jupamp munasiñamp sarnaqäna. Nayatakix wali ch"amaw aka arunak qillqañaxa, Pablo, jichhax pä tunk maraw pasawayxi.
  
  Awkimax jaqichasïwi arumax anticipo churañ munta sasaw iyawsäna, ukat janiw saytʼkänti. Ukhamäkchïnsa, qhepürojj nayranakap uñkatasajj ukham sitäna.
  
  Jupax nayaruw juramento luräna, ukat wasitat juramento luräna, janiw kuns amuyaskti, janïr tukuykasax Brunnhildex nayrïr kutiw arsüna. Jupajj wal munasitap säna, ukat nayamp chika tʼijtjjañapatakiw mayïna. Tatamax cuartot jaqunukuwayitu, qhipür alwax mä chiqar irpxaruwa, kunatï paskäna uk yatiyarakitu.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Munsta ukhajja, casarasïwi cancelapjjaraksnawa" sasa.
  
  "Janiwa" sasaw nayajj sista. "Munassmawa ukat jumatix jaqichasïma, jumatix juramento lurasmaxa, chiqpachansa janiw kullakajätap amuyapkayätti" sasa.
  
  Awkimax wasitatwa juramento luräna, nayax jupar iyawsaraktwa. Taqi uka maranak qhipatxa, janiw kuns amuykti, ukampis jichhax chuymajan sinti chuym ustʼayasiñaw utji.
  
  Uka compromisojj lurasïna, ukhamarakiw kimsa phajjsi qhepat Múnich markan casarasiñajj lurasïna. Uka pachakamax tiaman wila encaje isimp isthapt"at manqhan punkit purakap uñjañax janiw ch"amäxänti, ukat taqiniw kusisipxäna, nayat sipansa, kunatix nayax wali sum yatxa khitin wawapsa.
  
  Qhiparusti, Barón ukax yatxarakïnwa. Janiw nayat jutkiti. Janipuniw kullakajarux saytʼasirïkti, janirakiw kuntï lurkäna ukat jiskʼachasirïkti, kunattix axsarirïtwa. Ukat kuntï yatkayäta uk janiw khitirus yatiyirïkti. Ukampis mä jukʼa tiempotjja, mistjjañapänwa: Brunnhilde chachajj mä novelapat chʼajjwasipkäna ukhajj Barón chachan ajanuparuw jaqontäna. Janiw sum yatkti, ukampis cheqapuniw ukham luräna, ukat ukajj qhepat paskäna uka razonanakat maynïrïnwa.
  
  Mä qhawqha tiempotjja, nayajj usurïtwa, ukat awkimajj África markar qhep qhepa misionerjam saraskäna ukhaw nasiyäta. Nayar qillqt"kitu uka cartanakax juk"amp llakitaw uñjasiwayi, ukat kunatsa - janiw sum yatiskti kunats - jupax juk"amp juk"ampiw irnaqawipat jach"añchasi.
  
  Mä urux q"al qillqañ jaytxatayna. Jutïr cartajj Armada Imperial ukanwa katoqayäta, ukanjja chachajajj jaytjawayjjewa, ukat jupat istʼasajj autoridadanakar yatiyañajawa sasaw yatiyäna.
  
  Nayajj wal jachta. Kunas wasar sarjjañapatak chʼamañchtʼäna uk jichhakamajj janiw yatkti, janirakiw yatiñ munkti. Hans Reiner jilatat jiwatapat aksarojj walja yatichäwinakwa yateqawayta, kunanakatï jupat dibujawaykta uka retratojj janiw sum yateqkiti. Ukatwa janipuniw awkimat jumamp parlkti, kunattix janiw mä uñachtʼäwikiti ni jachʼañchasiñasäkiti.
  
  1904 mara tukuyarojja, tatamajj jan yatkasaw Múnich markar kuttʼjjäna. Nayrïr tenientepampiw jamasat kuttʼanjjäna, jupajj Nagel satänwa, jupajj taqe cheqanwa jupamp chik saräna. Utar kuttʼañat sipansa, barón sat jachʼa utaparuw imantasir saräna. Uka chiqatxa, mä jiskʼa qillqat apayanitu, ukat uka qillqatax chiqpachapuniw akham säna:
  
  "Munat Ilse: Mä jach"a pantjasiw lurawayta ukat chiqañchañatakiw ch"amachasiskta. Cuñadomaruw yanaptʼa mayirakta ukat yaqha suma amigomaruw mayirakta. Inas jupanakax qhispiyapxitaspa. Awisax jach"a tesorox kawkhantix jach"a t"unjawix utjki ukjanw imantasi, jan ukax mä juk"a pachax ukhamarakiw nayax amuyirïta. Munasiñampi, Hans -sasa.
  
  Janipuniw kuntï awkimax uka arunakampi sañ munkäna uk amuyirïkti. Uka qellqatajj walja kutiw liytʼirïta, katoqasajj walja horanak qhepatjja phichhantayäta, inas jan wali amparanakar purtʼasiñapatak ajjsarayäta.
  
  Awkiman jiwatapatjja, nayajj yattwa, Schroeder sat jachʼa utanwa qheparäna, ukat mä arumajj wali chʼamampiw nuwasïna, uka qhepatjja jiwjjänwa. Janchipax Isar puentet ch"amakan ch"amakt"ataw jaquntatäna.
  
  Janiw yatkti khitis awkimar jiwayatayna. Tiamax kuntï akan sisksma ukxa niya arutwa yatiyäna, kunapachatï ukax paskäna ukhaxa janiw ukankänti. Jupajj jachaqtʼasisaw uka toqet yatiyäna, ukat jupar munasitapsa yattwa.
  
  Brunnhilde chachan yuritayna Jürgen sat waynax tataman chiqpach copiapänwa. Mamapax nayratpach munasiñampi ukat jan wali yupaychäwipampix janiw muspharkañakkänti. Uka jan wali arumanjja, janiw jakäwipaki thakit jaqsutäkänti.
  
  Jan arjjatiri ukat ajjsarasaw Otto jilatajj jupanakamp sarjjañajataki ukat jupanakamp jakañajatak siskäna uk katoqayäta. Jupatakejj kuntï Hans chachar lurapkäna ukanak pampachañänwa, ukat Brunnhilde chachar khitirus Hans chachajj jukʼamp munpacha uk amtayasajj mutuyañatakïnwa. Brunnhilde kullakatakejja, ukajj jupa pachpaw nayar mutuyañatak tukuwayi, jupar gustki uka chachar lunthatatajatjja, uka chachajj janipuniw jupankkänti.
  
  Ukat nayatakejj ukajj jakañatak mä thakïnwa. Awkimax janiw kuns jaytawaykituti, jan ukasti manunakapakiw jaytawayi, kunapachatix gobiernox mä qawqha maranak qhipat jiwatat yatiyañ munäna, janis cuerpopax jikxataskchïnxa. Ukhamajj jumamp nayampejj uka jachʼa utanwa jakasipjjayäta, ukanjja janiw kunas utjkänti, uñisiñakiw utjäna.
  
  Mä jukʼampikiw utji. Nayatakix Jurgen jupax janipuniw kunas jilamakïkänti, kunatix Brunnhilde warmin purakapan usurïkchïnsa, nayax wawajaruw uñjta. Janipuniw jupar munasitap uñachtʼayañjamäkänti, ukampis jupax awkiman chikanchatawa, juparux taqi chuymaw munastxa. Sapa uru jupar uñjasajj mä qhawqha tiempos uñjasajj Hans jilatajar wasitat nayamp chik uñjkayäta ukhamänwa.
  
  Nayan axsarañajampi ukat nayan munañajatakis jakäwimaruw yanaptʼawaytam, Pablo. Janipuniw awkiman jiwatapajj jumar jan waltʼayañap munkayätti. Nayax jumar k"arisiñ yant"awayta ukat chiqa yatichäwinak imantañ yant"awayta, ukhamat chuymankipstasin jan mä larusiñatak venganza thaqhir sarañataki. Jan ukham lurapxamti, achikt'asipxsmawa.
  
  Aka qillqatax amparanakamar tukusxani ukhaxa, nayax pächastwa, nayax jumarux walpun munassma, ukat luratanakajampix jumar arxatañatakiw ch"amachasiyäta. P'ampachawi.
  
  Mamamax khititix jumar munastam
  
  Ilse Reiner kullakajj ukhamänwa
  
  
  58. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Kunapachatï mamapan arunakap liytʼañ tukuyjjäna ukhajja, walja tiempow Pablojj jachäna.
  
  Jupax Ilse kullakatakix jachaqt"asïna, jupax taqi jakäwipanw munasiñat t"aqhisitayna, munasiñat pantjasïnwa. Jurgen jilataruw jachäna, jupax juk"amp jan walin yuritayna. Jupa pachpatakiw jachäna, mä yuqall wawatakiw jachäna, jupax mä awkipat jachäna, jupax janiw merecikänti.
  
  Ikit sartaskäna ukhajja, mä muspharkañ sumankañaw jupar purïna, janiw nayrajj jikjjataskänti uk amtaskänti. Mä qhawqha horanakatjja, niyaw loqtañ munapjjäna, ukampis amtap phoqäna.
  
  Manfred jilatajj qhepäjjat llampʼu chuymampiw sartayäna. Julian jupax mä qawqha metros ukch"a jayankaskänwa, mä salchicha sandwich manq"askäna.
  
  -Jichhaxa paqallqu jayp"u pachawa -sasa.
  
  "¿Kunatsa ukham jaya tiempo ikiñ jaytawayta?"
  
  "Jumajj samartʼañaw wakisïna. Ukañkamasti, alasir sarawayta. Taqi kuntix jumax siskta uk apanta. Toallanaka, cuchara de acero, espátula, taqi kuna."
  
  -Ukhamaxa qalltañäni -sasa.
  
  Manfred jupax Paul juparux sulfanilamida sat qullampiw usuchjatanakap jan usuntañapatak mayïna, ukat paniniw Julian juparux autopar khitapxäna.
  
  "¿Qalltarjamati?" sasaw waynax jiskt"äna.
  
  -¡Jan uka tuqit lupʼiñamäkiti! sasaw Manfred jilatajj jachʼat arsüna.
  
  Ukat Pablompixa uka jiwat jaqin pantalonapsa, botasapsa apsusaw Pablon isimp isthapiyapxäna. Pablon papelanakap chaleco bolsillupar uchapxäna. Ukatxa mä manqha pʼiyaw pampar allsusin imtʼapxäna.
  
  "Ukax mä juk"a pachatakix jupanakarux mayjt"ayañapatakiw suyt"askta. Mä qawqha semananakax janiw jikxatapkaniti sasaw amuyta ukat uka pachakamax janiw waljax utjkaniti", sasaw Paulax arsuwiyi.
  
  Jürgen chachan uniformepajj puestonakan mä clavoruw warktʼasïna. Paul jilatajj jilapar uñtasit jachʼänwa, Jurgen jilatajj jukʼamp jachʼa jaqëkchïnsa. Paul chachajj amparanakaparu ukat pechopar uchat jachʼa vendanakar yuspajarasawa, ukatwa uka uniformejj wali sum uchasïna. Botas ukanakax wali tʼiju tʼijunakanïnwa, ukampis mayninakax wali sumäpxänwa.
  
  "Aka uniformejj mä guante ukham uñtʼatawa. Ukaw janipuniw tukuskaniti akaxa."
  
  Manfred jupax Jurgen chachan ID uñacht"ayäna. Ukajj mä jiskʼa billetera de cuero ukanïnwa, Partido Nazi ukan tarjetapampi ukat SS ID ukamp chika. Jurgen ukat Paul jupanakamp uñtasitäpjjatapajj walja maranakaw jukʼamp jiljjattawayi. Panpachaniw ch"aman laphinakanïpxäna, ch"uxña nayranipxänwa, ajanupas niya kipkakïpxänwa. Jürgen chachan ñikʼutapajj jukʼamp chʼamaktʼänwa, ukampis Manfred chachajj alaskäna uka ñikʼutap lubricantempiw uk askichapjjaspäna. Paul jilatajj Jurgen jilatarojj jasakiw pasaspäna, jan ukasti mä jiskʼa detallakiw Manfred chachajj tarjetan uñachtʼayäna. "Racterísticas distintivas" uksanxa, "Kupi nayra chhaqhata" uka arunakaxa qhana qillqt'atawa.
  
  "Mä patxax janiw wakiskiti, Pablo. Jupanakatix apthaptam mayipxätamxa..." sasa.
  
  "Nayajj yattwa, Manfred. Ukatwa jumanakan yanaptʼamajj munta" sasa.
  
  Manfred jilatajj wali musphataw jupar uñkatäna.
  
  "Janiw jumax amuyt"ktati..." sasa.
  
  "Nayaw lurañaja".
  
  "¡Ukampis akax locokiwa!"
  
  "Kunjamtï mayni amtanakax utjki ukhama. Ukat ukax jupan jukʼamp jan chʼamanïtapawa" sasa.
  
  Qhiparusti Manfred jilatax iyaw sänwa. Pablox carron conductoran asientopan quntʼatäskäna, toallanakampiw pechopar chʼuqtʼäna, mä barbería ukankaspas ukhama.
  
  "Waliki?"
  
  Manfred jilatajj ajjsarirjamaw säna: "Suytʼam" sasa. -Ukax mä kutimpiw wasitat lurañäni, ukhamat jan pantjasiwinakax utjañapataki.
  
  "Mä cuchara chʼiqa nayra chʼiqa patjjar uchasaw nayrajj saphipat chʼiyjarakï. Nayax aka apsuñkamax antisépticos ukanakaw nayar uchañama, ukatx gasa ukamp uchañaw wakisi. ¿Taqi kunas walikïskiti?"
  
  Manfred jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. Jupajj wal ajjsaräna, janiw parlañ puedkänti.
  
  "Waliki?" sasaw mayamp jiskt"äna.
  
  "Waliki".
  
  Tunka segundonakatxa janiw kunas utjkänti, jan ukasti arnaqasiñakiw utjäna.
  
  11:00 p.m. horasarojja, Pablojj niya mä paquete aspirinanak umañ qalltäna, ukat pä aspirinampiw qheparjjäna. Uka usuchjatajj janiw wilajj mistjjänti, ukat Manfred chachajj sapa tunka phesqani minutonakaw desinfectarïna, sapa kutiw machaq gasa uchasïna.
  
  Julian, jupax mä qawqha horanak nayraw kutt"anxäna, arnaqasiñanakat axsarayasa, awkiparux p"iqip amparapar katxaruta ukat pulmones patat warariskir jikxatäna, ukat tiyupax histérico ukhamaw mistuñapatak arnaqasïna. Jupax kutt"anxänwa ukat Mercedes auton jist"antasïna ukat ukat jachaqt"asïnwa.
  
  Kunapachatï kunas samarañäjjäna ukhajja, Manfred jilatajj sobrinopar irpañatakiw saräna, ukat kuntï amtapkäna uk qhanañchtʼarakïnwa. Pablor uñjasajja, Julian jilatajj akham sänwa: "¿Taqe ukanak taykajatakik luraskta?" Arupanx respeto uñacht"ayañaw utjäna.
  
  "Ukat jumatakix Julian. Kunattix mayakïpxañas munta" sasa.
  
  Uka waynax janiw jayskänti, ukampis Pablon amparapat wali chʼamampiw katthapïna ukat Pablox sarxañ horasäxiw sasin amtäna ukhaxa, janiw jaytkänti. Julian jilatampiw auton qhipa asientopar makatäna, ukat Manfred chachax tunka suxtani kilómetros ukch"a thakhinak sarawayxäna, ukax campamentot jupanakar jaljtayäna, ajanupanx mä tensión uñacht"ayasïna. Kawkhantï sarapkäna uka cheqar puriñatakejj niya mä horaw munasïna, kunattejj Manfred jilatajj jukʼakiw auto apnaqañ yatïna ukat autojj sapa kutiw liwjjatasïna.
  
  Paul jilatajj llakit akham sänwa: "Ukar purisajj janiw kuna jan waltʼäwinsa autojj saytʼañapäkiti, Manfred" sasa.
  
  -Nayaxa taqi ch"amampiwa ch"amachasï -sasa.
  
  Dachau markar jakʼachasipkäna ukhajja, Múnich markat mä muspharkañ mayjtʼäwi uñjäna. Chʼamakansa, aka markan pisin jakasiñajj qhanänwa. Pavimento ukax jan walinïnwa ukat q"añuchatarakiwa, thakhi chimpunakax pockmarked ukhamawa, edificionakan fachadanakapax nayra ukhamarak q"añuchatawa.
  
  Pablojj akham sänwa: "Kunja llakisiñas utji" sasa.
  
  "Alice kullakarojj kawkhantï irpapjjaspäna ukanakatjja, cheqapuniw aka cheqajj jukʼamp jan walijja" sasa.
  
  -¿Kunatsa ukham sista?
  
  "Tatajajj pólvora lurañ fabricanïnwa, nayrajj aka markanwa utjäna."
  
  Paul chachajj niyaw Manfred jilatarojj pachpa mamajajj uka municionanak lurañ fabrican irnaqtʼi ukat jupar jaqunukutaw sasaw yatiyañampïskäna, ukampis wali qarjataw jikjjatasïna, janiw parlañ qalltkänti.
  
  "Chiqpachansa, tatajax uka uraqi nazis ukanakar aljatayna, ukax wali muspharkañawa. Uka patxaruw mä campamento lurapxäna" sasa.
  
  Qhepatjja, mä qʼellur uñtat letrero uñjapjjäna, uka letrerojj chʼiyar letranakanïnwa, uka letrerojja, uka campamentojj 2,2 kilometronak sarañankiwa sasaw qhanañchasïna.
  
  "Jan saytʼam, Manfred. Kʼachat kʼachat muytasin mä jukʼa qhepürut kuttʼam" sasa.
  
  Manfred jupax kunjamtix sapkän ukhamarjamaw luräna ukat mä jisk"a utaruw kutt"apxäna, ukax mä ch"usat granero ukar uñtasitänwa, ukampirus mä qawqha pachas jaytjataw uñjasi.
  
  "Julian, wali sum ist"am" sasaw Pablox waynarux amparapat katxarusin nayranakap uñch"ukiñapatak wayt"äna. "Tiomampi nayampejj mä campo de concentración ukar sarapjjta, ukhamat mamamar qhespiyañ yantʼañataki. Ukampis janiw nanakamp chika jutapkasmati. Nayax muntwa, jank"akiw maletajampi autot saraqasin aka edificio qhipäxan suyt"añama. Kunjamtï lurañjamäki ukhamarjam imantasipxam, jan khitimpis parltʼasimti, ukat nayaru jan ukax tiyuman jawsatap istʼañkamaw jan mistuñamäkiti, ¿janich ukhamäki?
  
  Julianax p"iqip ch"allxtayäna, lakapas khathatirakïnwa.
  
  Pablox qhumanttʼasisaw akham säna: "Jan axsartʼir wayna" sasa.
  
  -¿Jan kutt"ankäta ukhaxa, ¿kamachasmasa?
  
  "Jan amuyt"asimti, Julian. Jiwasax lurañäniwa".
  
  Julianarux imantaskäna uka chiqar uchasaxa, Paul ukat Manfred jilatampiw autot kuttʼxapxäna.
  
  -¿Kunatsa jan kutt"ankañäniti kunsa lurañapa uk jan siskta? sasaw Manfred jilatajj jisktʼäna.
  
  "Kunalaykutix jupax wali yatiñan wawawa. Jupax maleta manqhar uñakipani; qullqi aptasin qhiparxani. Kunjamäskpasa, janiw khitirus apayankti. ¿Kunjamsa mä usuchjatajj uñstaspa? sasaw jiskt"äna, liyiñ lampara qhant"ayasa ukat nayrapat venda apsusa.
  
  "Jupax punkitänwa, ukampis janiw sinti punkitäkiti. Tapapax janiw sinti wilakiti. ¿Ukax chuym usuyatäpachati?
  
  -Infierno ukham -sasa.
  
  Pablojj retrovisoratwa jupa pachpa uñkatasïna. Kawkhantï nayrajj nayra chʼakhanakajj utjkäna uka cheqanjja, jichhajj mä chʼiyar ñikʼutaw utjäna. Mä jiskʼa wila chʼaphiw nayra kʼuchupat mä wila chʼaphir uñtat mistunïna.
  
  -Nayra uñtatäñapawa, maldición -sasa.
  
  -Inas jan uka patxa apsuñamatak mayipkchiti -sasa.
  
  "Pay suma".
  
  Bolsillopat uka parche apsusaw uchasïna, gasa tʼaqanak ventanatwa zanjaruw jaqontäna. Kunapachatï wasitat espejot uñkataskäna ukhajja, mä khathatiw chʼakhanakapat tʼijtäna.
  
  Jur kuttʼir jaqejj Jurgen satänwa.
  
  Jupajj chʼeqa amparapan utjkäna uka nazis sat brazalete uñkatasaw uñchʼukïna.
  
  Mä kutejja, uka chimpu aptʼasiñat sipansa jiwañaw jukʼamp askixa sasaw amuyayäta, sasaw Pablox amuyäna. Jichhüru Pisu Reiner sat jilata jiwata . Jichhax Jurgen von Schroeder sat sutinïtwa.
  
   Pasajeronakan asientopat mistusaw qhepäjjat mistuwayäna, jilapajj kunjamäkänti, jiskʼachasir thayapa, jachʼa jachʼa tukur sarnaqatapat amtañatakiw chʼamachasïna. Kunjams arup proyectäna ukax mä extensión de sí mismo ukhamawa, taqiniruw jisk"achasiñ yant"äna.
  
  Nayajj uk lurasmati, sasaw Pablojj säna. Jiwasax uñjañäni...
  
  "Juparux turkañamawa, Manfred. Janiw jukʼamp tiempo ina chʼusar aptʼañasäkiti" sasa.
  
  
  59. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Arbeit Macht Frei sat chachan sutipa
  
  Uka arunakjja, hierrot lurat letranakampiw campamenton punkunakap patjjar qellqatäna. Ukampis uka arunakajj janiw kunas jukʼampïkänti, jan ukasti yaqha toqet chʼajjwañanakakiw utjäna. Ukankir jaqenakatjja janiw maynis trabajisajj libre jakasiñap jikjjatkaspänti.
  
  Mercedes sat autojj mantañawjan saytʼaskäna ukhajja, chʼiyar uniformeni mä ikir guardiaw centinelan cabinapat mistunïna, ukat mä jukʼa tiempow linternap auto manqhan qhantʼayäna, ukat pasapjjañapatakiw amparapamp uñachtʼayäna. Punkunakax jankʼakiw jistʼarasïna.
  
  Manfred jilatajj akham sasaw jiskʼat arsüna: "Ukajj facilakïnwa.
  
  "¿Mä carcelar mantañax chʼamakïkaspas ukham uñtʼtati? Chʼamajj jila partejj mistuñawa" sasaw Pablojj säna.
  
  Punkujj taqpach jistʼaratäjjänwa, ukampis autojj janiw kuyntkänti.
  
  "¿Kunas jumatakix jan walïki? Janiw ukakipkätati -sasa.
  
  Manfred jilatajj volantet amparanakap chʼoqtʼasisaw akham säna: "Janiw kawkirus sarañaj yatkti, Paul" sasa.
  
  "Jan askinaka".
  
  Pablojj ventana jistʼarasaw guardiar jutañapatak amparapamp uñachtʼayäna. Jupax autoruw t"ijtäna.
  
  -Jïsa, tata?
  
  "Corporal, p"iqijax usuchjatawa. Nayan idiota conductorajaruw qhanañcht"apxsma kunjams khititix akan irnaqki ukar puriñax wakisispa. Múnich markat pedidonak apanta" sasa.
  
  -Jichha pachax jaqinakakiw brig ukanx jikxatasipxi, tata.
  
  -Walikiwa ukhamaxa, jutam, corporal, jupar yatiyañamawa.
  
  Uka guardiajj Manfred jilataruw ewjjtʼäna, jupajj janiw jan walit uñjatäkaspas ukham uñachtʼayañapäkänti. "¿Janiw mä jukʼa jiljjattapktati?" sasaw Manfred jilatajj jisktʼäna.
  
  "Jilajar irnaqirinakampi parltʼir uñjasma ukhaxa... ukax mä suma urupanx jupaw utjaspa".
  
  Manfred jilatajj mä cerconkir cheqaruw auto apnaqäna, ukanjja mä muspharkañ ukat wali qʼañu thujsaw autot mantanïna, ventananakajj jistʼantatäkchïnsa. Maysa toqetjja, jan jaktʼkay cuartelnakan chʼamaka contornonakapwa uñjapjjerïna. Uka sapa kuynt"awix mä tama katuntat jaqinakatw jutäna, jupanakax mä qhant"at calle lampara jak"an t"ijtapxäna. Jupanakajj rayani mononakampi isthaptʼatäpjjänwa, pechopanjja mä sapa qʼellur bordatänwa. Sapa mayni chachan kupi kayupax qhipäxankir jaqin tobilloparuw chintʼatäna. Maynix liwxatasïna ukhaxa, pusi jan ukax phisqa jaqis jupamp chikaw jaquqanipxäna.
  
  "¡Kutt"apxam, jumanakax anunaka! ! guardiaxa jach"at arsüna, mä thuru ch"allt"asa, uka thujrumpiwa liwxatat katuntata jaqinakaru jawq"jatayna. Ukham lurapkäna ukanakajja, jankʼakiw kayunakap saytʼasipjjäna, ajanunakapajj laqʼampi chʼalljjtayatänwa ukat ajjsarasaw saytʼasipjjäna.
  
  -Ay Diosay, janiw Aliciax aka infiernonkatapat iyaw sañjamäkiti -sasawa Pablox jisk"at arsüna. "Janiw pantjasiñasäkiti, jan ukhamäkanixa, jupan jakʼaparuw invitadonakjam tukuyañäni. Mä arunxa, jan jiwayañkamaw balamp jiwayapxistani" sasa.
  
  Autojj mä jiskʼa janqʼo edificio nayraqatanwa saytʼäna, uka edificion qhantʼat punkupajj pä soldadonakaw uñjapjjäna. Pablojj punku perillaruw amparap luqtäna, ukat Manfred jilatajj jarkʼäna.
  
  "Kuns lurtä?" -sasawa jiskht"äna. "¡Jumatak punku jistʼarañajawa!"
  
  Pablox tiempoparuw katjasïna. Pʼeqe usupasa ukat jan amuytʼasirïtapasa, qhepa minutonakanjja jukʼampiw jiljjattäna, ukat amuyunakapar sum amuytʼañatakis wal chʼamachasïna. Kuntï lurañampïkäna uk uñjasajj wali ajjsarañaw jikjjatasïna. Mä juk"a pachax Manfred-arux kutt"anim ukat jank"akiw aka chiqat mistuñapatak sañapatak yant"ata.
  
  Alicia kullakarojj janiw ukham lurañjamäkiti. Jan ukax Julianataki, jan ukax jupataki. Nayax mantañajawa... kunas pasani.
  
  Auton punkupajj jistʼaratäjjänwa. Pablox mä kayup cemento patxar uchasaw pʼiqip apsuwayxäna, ukat uka pä soldadonakax mä ratukiw uñchʼukipxäna ukat amparanakap aytapxäna. Pablox Mercedes autot saraqasinx kutt"ayasaw aruntäna.
  
  Punkut mistkasajj akham sänwa: "Jan kuna llakiniw" sasa.
  
  Guardia ukanjja, oficinar uñtat mä jiskʼa cuartojj kimsa jan ukajj pusi suma mesanakanïnwa, sapa mayniw lapis apnaqañ jakʼan mä jiskʼa bandera nazi ukan utjäna, ukat perqanakanjja Fuhrer sat chachan fotopakiw kʼachachtʼatäna. Punku jakʼanjja, mä jachʼa mesaw saytʼatäskäna, uka mesajj mä contador ukar uñtasitänwa, uka qhepanjja, mä qʼañu ajanu funcionariow qontʼatäskäna. Pablor mantanir uñjasax chiqak saytʼasïna.
  
  ¡Heil Hitler jilatajj walikïskiwa!
  
  -¡Heil Hitler jilatajj akham sänwa: "¡¡¡Heil Hitler!" - sasaw Pablox jaysäna, uka cuarto sum uñakipt"asa. Qhepäjjanjja, mä ventanaw utjäna, uka ventanajj mä kasta común cuartoruw uñtasïna. Vidrio taypitjja, niya tunka soldadonakaruw mä qinaya taypin cartanak anatir uñjäna.
  
  "Suma jayp"u, Herr Obersturmführer" sasaw uka irpirix säna. "¿Kunsa nayajj aka horasan jumatak luririsma?"
  
  "Nayaw jankʼak negocio lurañatak akanktxa. Carcelan jist"antat warmirux Múnich markar irpañajawa, ... jiskt"añataki".
  
  "Chiqansa, tata. Ukat uka sutixa?
  
  Alys Tannenbaum kullakajj akham siwa:
  
  "Ah, qharüru apanipki uka. Jiwasax janiw walja warminakax akan utjkiti - janiw phisqa tunk jila warminakax utjkiti, yatipxtawa. Sinti jan waliw jupax apsutäxi. Jupax juk"a jaqinakat mayniwa, jupanakax... wali sumawa", sasaw munañani jachaqt"asis säna.
  
  "¿Mä judiotak sañ munasmati?"
  
  Contador qhipäxankir jaqix Pablon arupan amenazap uñjasax manqʼantäna.
  
  -Chiqpachansa, tata, janiw mä judiotakix jan walïkiti.
  
  "Ukhampuni. Ukhamajj ¿kunsa suyaskta? ¡Jupar irpanipxam!"
  
  "Jank"akiw tata. ¿Orden de transferencia uñakipt"añax wakisispati, tata?"
  
  Pablojj amparanakap qhepäjjat chʼoqantatänwa, ukatwa amparanakap wali chʼamampi chʼoqtʼasïna. Jupaw uka jisktʼar qhanañchañatak wakichtʼäna. Jiskʼa arstʼäwipatï yanaptʼaspäna ukhajja, Aliciaruw jaqonukupjjaspäna, autot jaltjjaspäna ukat thayar uñtataw uka cheqat sarjjapjjaspäna. Jan ukhamäkaspa ukhajja, telefonot jawstʼasipjjaspänwa, inas mä kutit sipansa jukʼamp jawstʼapjjchïna. Chika horat janïr tukuykipanx jupax Manfred jupampiw uka campamento ukan jach"añchat invitadonakäpxani.
  
  "Jichhax wali sum ist"am, Herr..."
  
  Faber, tata. Gustav jilatajj ukhamänwa Faber sat chachajja .
  
  Ist"apxam, Herr Faber. Pä hora nayraw Frankfurt markankir aka kusiskañ tawaqump ikiñan jikxatasiyäta, juparux walja urunak arknaqawayta. ¡Urunaka! Mä akatjamatwa telefonojj istʼasïna, ¿khitïnsa uk yattati?"
  
  -Janiwa, tata -sasa.
  
  Pablox barra patxaruw quntʼasïna ukat wali amuyumpiw arup jiskʼachasïna.
  
  "Reinhard Heydrich satänwa, jupa pachpaw wali jachʼa jaqe. Jupax akham situwa: "Jurgen, suma jaqi, uka judía tawaquruw apanipxita, juparux qharüruw Dachau markar khitapxta, kunatix janiw jupat apsusipkti". Ukat nayax juparux akham sista: "¿Janit yaqhax saraspa?" sasa. Ukat akham situwa: "Janiwa, kunattix thakin irnaqtʼañam munta" sasa. Aka especial métodompix axsarayañamawa" sasa. Ukatwa autojar mantawayta ukat akanktwa. Kunas mä amigotakix mä favor lurañataki. Ukampis ukax janiw jan wali chuymanïkti sañ munkiti. Ukhamajj mä kutikiw uka judio qʼañu warmir akat apsusim, ukhamat janïr ikintkipan jiskʼa amigajar jakʼachasiñajataki" sasa.
  
  "Tata, pampachapxita, ukampis..."
  
  "Herr Faber, ¿khitïtsa uk yattati?"
  
   -Janiwa , tata . _
  
  "Nayajj Barón von Schroeder satänwa" sasa.
  
   Uka arunak ist"asax jisk"a jaqin ajanupax mayjt"awayxänwa.
  
  "¿Kunatsa nayrajj ukham jan siskta, tata? Nayax Adolf Eichmann sat chachan suma amigopätwa. Jupax jumat walpun yatiyäna, - arup jisk"achasïna, "ukat nayax yattwa jumanakax paninix Herr Heydrich jupatakix mä asignación especial ukankapxtawa. Kunjamakitix jan llakisimti, nayax ukampiw askichä -sasa.
  
  Jupax sartasïna, sala de comunes ukar mantasinx mä pallapallaruw jawsäna, jupax qhanaw tarjeta anatt"añap jark"atapatx chuym ust"ayasïna. Mä qhawqha tiempotjja, uka jaqejj Pablon jan uñjkañ mä punkutwa chhaqtjjäna.
  
  Ukañkamasti Faber jilatajj kuttʼanjjänwa. Jupax contador manqhat mä morado formulario apsusaw phuqhantañ qalltäna.
  
  "¿DNI ukax apsusisti? Nayajj CC numerom qellqañajawa" sasa.
  
  Pablox mä qʼara billetera aptʼasïna.
  
  "Taqi kunas akankiwa. Jankʼak lurapjjam" sasa.
  
  Faber chachajj tarjeta de identificación apsusaw mä qhawqha tiempojj uka fotor uñchʼukiskäna. Pablox wali sum uñjäna. Jupax mä ch"amaka pächasiñaw uka oficialan ajanuparux uñch"ukiskäna, ukat wasitat foto uñkatas uñch"ukiskäna. Jupajj kuns lurañapänwa. Juparux mayjt"ayañamawa, mä jiwayañ ch"axwawimpiw taqi pächasiñanak chhaqtayañama.
  
  "¿Kunas paspacha, ¿janit jupar jikxatkasmati? ¿Jupar uñkatañajajj wakisispati?"
  
  Kunapachatï escribanojj jan amuytʼasis uñchʼukkäna ukhajja, Pablojj mä jukʼa tiempow uka patjja apthapïna ukat jan wali jachaqtʼasisaw jachaqtʼasïna.
  
  "N-janiwa, tata. Jichhakiw uka fiesta amtaskta" sasa.
  
  Uka qara billetera Pabloruw kuttʼayäna.
  
  -Tata, nayax suyt"twa jumatakix janiw kuna jan walt"awis utjkaniti aka tuqit arsutaxa, ukampis... nayraman wilax utjiwa.
  
  "Ay, yuspajarapxsmawa, Herr Faber. Uka doctorajj walja maranak lurat tejidos ukanakaruw wañtʼi. Jupax mä vidrio nayra uchañjamawa sasaw saraki. Ukañkamasti, herramientanakapan khuyaptʼayatätwa. Ukhamtsa..."
  
  "Taqi kunas wakicht"atawa, tata. Uñjapxam, jichhax akaruw apanipxani" sasa.
  
  Pablo qhipäxanxa mä punkuw jistʼarasïna ukat kayunak istʼäna. Pablox janiw Alicia uñkatañatakix kutt"känti, ajanupax mä jisk"a chuymanïñsa aljantaspa, jan ukax juk"amp jan walix jupar uñt"aspa sasaw axsaräna. Jupan jakʼapan saytʼatäskäna ukhakiw jankʼak mä lado uñkatañ ajjsaräna.
  
  Alicia kullakajj mä qʼañu gris isimp isthaptʼataw pʼeqep chʼoqtʼasïna, pamparuw uñchʼukisïna. Jupajj qʼala kayunirakïnwa ukat amparanakaparus esposampiw chintʼatäna.
  
  Janiw kunjamäkitix uk lupʼiñamäkiti sasaw Pablox amuyäna. Mä thak amuyt"añäni, ukhamat jakkir aka chiqat mistuñapataki.
  
  "Walikiwa, ukakixa..."
  
  -Jïsa, tata. Aka chiqansa ukat akham qillqtʼasim, achiktʼasipxsmawa" sasa.
  
  Uka kʼari barón chachajj pluma aptasaw garabato jan liytʼañjam tukuyañ munäna. Ukat Alicia warmin amparapat katthapisinxa, jupamp chikaw irpxatäna.
  
  "¿Mä qhip qhipa lurañaki, tata?"
  
  Pablojj mayamp kuttʼjjäna.
  
  "¿Kunas akaxa?" -sasawa wali colerata arnaqasïna.
  
  "Herr Eichmann juparuw jawsañaja, ukhamat uka katuntat jaqir sarañapatak autorizañataki, kunatix jupaw firmatayna".
  
  Wali sustjataw Pablox kun sañs muni uk jikxatañatakix wal chʼamachasïna.
  
  "¿Adolf amigosar ukham jan yäqañ tuqit sartayañax wakisispati sasin amuyta?"
  
  "Janiw mä minutos paskaniti, tata" sasaw uka funcionariojj säna. Jupajj niyaw telefonot parltʼasjjäna.
  
  
  60. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Jiwasax tukuyxtanwa, sasaw Pablox amuyäna.
  
  Mä gota ch"uñuw nayraqatapan uñstäna, cejanakapat t"ijtäna, ukat k"umara nayrapan ch"akhaparuw liwxatäna. Pablox wali amuyumpiw nayranakap ch"irmthapïna, ukampis juk"amp gotanakax niyaw uñstawayxäna. Seguridadan cuartopanjja, wali juntʼünwa, jukʼampejj kawkhantï Pablojj saytʼatäskäna uka cheqanjja, mantañawjan qhantʼir bombilla manqhanwa wali juntʼüna. Jurgen chachan gorrapax jupatakix wali ch"amapunïnwa, janiw yanapt"känti.
  
  Jupanakajj janiw nayajj ajjsarasirïtaj uñjapjjañapäkiti.
  
  "¿Herr Eichmann sat jilatajj?"
  
  Faber chachan qhuru arupajj cuarto taypinwa istʼasïna. Jupajj telefonot parlkasajj jukʼamp jachʼat parlir jaqenakat maynïrïnwa, ukhamat arupajj cablenak taypin jan chʼamäñapataki.
  
  "Aka pachanx jumanakar llakisiñajatakix pampachapxita. Nayax Barón von Schroeder juparuw akan uñt"ayawayta; jupax mä katuntat jaqir apthapiñatakiw jutäna, jupax..."
  
  Parltʼasiñan samartʼañajj Pablon jiñchunakapatakejj mä samarañänwa, ukampis nervionakaparojj tʼaqhesiyarakïnwa, ukat mayni ladopar istʼañatakejj kuns churirïna. "Waliki. Jïsa chiqpachansa. Jisa, nayajj amuyasta" sasa.
  
  Uka horasanjja, uka funcionariojj Pabloruw uñtäna, ajanupajj wali jachʼänwa. Pablox uñkatasiñap katxarutayna, kunawsatix mä machaq ch"uñu ch"uñux nayrïr thakhinjam saraskäna ukhaxa.
  
  -Jïsa, tata. Ukax qhanawa. Nayax lurarakïwa".
  
  Jupax juk"at juk"at telefono jist"antawayi.
  
  -¿Herr Barón ukaxa?
  
  -¿Kunas pasaski?
  
  "¿Akan mä juk"a suyt"asmati?", sasaw jank"ak kutt"anxä."
  
  "¡Wali sumawa, ukampis jankʼak lurañamawa!"
  
  Faber jilatajj sala común ukar sarañ punkut kuttʼanjjäna. Vidrio toqetwa Pablojj mä soldador jakʼachasir uñjäna, jupanakasti irnaqir masinakaparuw jakʼachasïna.
  
  Jupanakax ch"akhupxituwa. Jurgen jaqin janchiparuw jikxatapxatayna jichhax katuntapxitu. Mä sapa razonax janiw jichhakamax atacapkiti, kunatix jupanakax jakkir irpañ munapxistu. Ukhamajj janiw ukhamäkaniti.
  
  Pablojj wali sustjataw uñjasïna. Ukampis pʼeqepan usutätapajj jukʼampiw llaktʼasïna, ukajj adrenalina sat jawiranakaw venanakapat mistunïna. Taqi kunat sipansa, amparapamp Aliciax janchipar llamktʼatapwa amuyasïna. Jupax mantatpachax janiw uñch"ukkiti. Cuarton jaya tukuyapanjja, khititï jupar irptkäna uka soldadojj suytʼaskäna, jan pacienciampiw pampar thuqtʼaskäna.
  
  Jiwasatak jutapjjani ukhajja, qhep qhepa lurañajj jampʼattʼañawa.
  
  Uka funcionariojj kuttʼanjjänwa, jichhajj yaqha pä pallapallanakamp chikaw sarjjäna. Pablox jupanakar uñkatañatakiw kuttʼäna, ukat Aliciax ukham lurañapatakiw waytʼäna.
  
  -¿Herr Barón ukaxa?
  
  "Jïsa?"
  
  "Herr Eichmann jupampiw aruskipt"awayta ukat jupax mä muspharkañ yatiyäwinak churitu. Yaqha soldadonakampiw uk yatiyañajäna. Uka jaqinakax jumamp parltʼañ munapxi" sasa.
  
  Sala común ukanx pä jaqiw nayrar sartapxäna.
  
  -Amuyasipxam, jumamp amparamp luqxatañajataki, tata, taqpach empresan sutipxaru.
  
  -Permiso churata, Caporal -sasawa mä muspharata Pabloxa saña atipjäna.
  
  Ukat pallapallajj Pablon pechopan utjkäna uka jiskʼa medalla uñachtʼayasajj akham sänwa: "Chiqpach nayra nuwasirimp jikisiñajj walpun kusista, tata" sasa. Mä águila t"ijt"aski, ch"iwinakap ch"uqt"asis, laurel corona apt"ata. Wila masinakan ordenapa.
  
  Pablox janiw kunsa uka medallax sañ munkänti, ukatwa pʼiqip chʼallxtayasïna ukat soldadonakaru ukat oficialanakaruw amparat luqxatäna.
  
  "¿Ukhamäpachati nayram chhaqkta, tata?" Faber jilatajj jachaqtʼasisaw jupar jisktʼäna.
  
  Pablon pʼeqepanjja, mä ewjjtʼañ campanaw istʼasïna. Ukajj mä sipitakïspawa. Ukampis kunsa uka soldadojj jikjjataskäna ukat kunjamsa jaysañapa uk janiw amuykänti.
  
  ¿Kunsa Jurgen chachajj jaqenakar sispachäna? ¿Waynäkasin mä loqhe nuwasiñan mä accidente sasin sispachänti, jan ukajj usuchjatätapajj jan ukhamäkaspa ukham uñtʼayasispa?
  
  Soldadonakampi mä funcionariompiw jupar uñjapjjäna, arunakap istʼasa.
  
  "Taqi jakäwijax Fuhrer ukar katuyasiwaytwa, señores. Ukat cuerpojas ukhamaraki" sasa.
  
  "Ukhamajj 23 uru golpe de estado ukan usuchjatätati?" Faber jupax juparux ch"allxtayäna.
  
  Jupax Jurgen nayrax mä nayra chhaqhayatap yatïna, ukat janiw ukham qhan k"arinak arsuñ atinakïkaspati. Ukhamajj janiw sasaw jaysapjjäna. Ukampis ¿kunsa qhanañchtʼaspachäna?
  
  "Janiw axsarayaskti, señoranaka. Ukajj mä caza accidentepunïnwa" sasa.
  
  Soldadonakajj mä jukʼa aynachtʼatäpkaspas ukhamänwa, ukampis uka oficialajj wali jachaqtʼasïnwa.
  
  Ukhamajj inas jan sipitakïkchïnti, sasaw Pablojj samarañamp amuyäna.
  
  "Ukhamaxa, ¿suma jaqinakampix tukuyxtanti, Herr Faber?"
  
  "Janiw chiqpachansa, tata. Herr Eichmann jupax aka churapxäma sasaw sitäna" sasaw mä jisk"a caja apt"asitayna. -Aka yatiyawixa nayaxa parlaskäyätwa -sasa.
  
  Pablox uka caja oficialan amparapat apsusaw jistʼaräna. Uka manqhanjja, maquinat qellqat mä laphimpi ukat kunatï marrón papelampi llawuntatänwa. Munat masija, wali suma irnaqatamat jallallt"apxsma . Nayajj kuntï churapksma uka lurañat sipansa jukʼamp sumwa tukuyjjtajja sasaw amuyasta. Wali jank"akiw, kuna yatiyäwinaktix apthapipkta ukarjam lurañ qalltañäni. Ukhamarakiw Führer ukan yuspajarawip jumanakar yatiyañax wali jach"anchatawa. Jumat jiskt"itu, ukat kunapachatix Orden del Sangre ukat fiestan quri emblema pechoman uchatäxäta sasin sista ukhaxa, kuna jach"añchäwis jumarux churapxsma sasaw jiskt"itu. Mä qawqha minutos aruskipt"apxta ukatx Führer jupax aka wali suma chiste uñstayatayna. Jupajj jan amuyañjam amuytʼasir jaqewa, ukatwa jupa pachpa joyeropat mayïna. Berlín markar jank"ak jutapxam. Nayax jumanakatakix jach"a amtanakaw utjitu. Jumax wali munasiñampiw Reinhard Heydrich
  
  Kuntï jichhak liytʼkäna ukat jan kuns amuyasaw Pablojj uka yä jistʼaräna. Ukajj pä pʼeqeni águila sat jamachʼin qorit lurat emblemapänwa, uka emblemajj teutónica sat cruzan rombo satänwa. Proporciones ukax janiw walïkänti ukat materiales ukax mä parodia deliberada ukat ofensiva ukhamawa, ukampis ukhamakipans Pablox jank"akiw uka chimpu uñt"äna.
  
  Ukajj kimsa tunk payan grado masones chachan emblemapänwa.
  
  Jurgen, ¿kunsa lurawayta?
  
  Faber chachajj jupar uñachtʼayasajj akham sänwa: "Caballeronaka, barón von Schroeder sat chacharuw chʼalljjtayapjjta, jupajj Herr Eichmann chachan arunakaparjamajja, Reich markatak wali wakiskir luraw tukuyäna, ukatwa Führer chachajj jupa pachpatak mä jan uñtʼat premio churañ mayïna" sasa.
  
  Mä jan amuytʼasir Pablojj uka katuntat jaqemp chikaw anqar mistunkäna ukhajja, soldadonakajj tʼaxllirtʼasipxäna. Faber jupax jupanakamp chikaw saräna, jupatakix punku jist"ararakïna. Pablon amparaparuw kuns uchäna.
  
  -Llavenakax esposanakaniwa, tata.
  
  -Yuspära, Faber -sasa.
  
  -Nayatakix mä jach"a jach"a tukuñapunïnwa, tata.
  
  Autojj mistuñar jakʼachaskäna ukhajja, Manfred jilatajj mä jukʼa kuttʼjjäna, ajanupas chʼuñumpiw qʼañuchasïna.
  
  "¿Kunatsa ukham jaya tiempo apstʼasiskta?"
  
  "Qhepatjja, Manfred. Janiw janïr aka chiqat mistkasaxa" sasaw Pablox jiskʼat arsüna.
  
  Amparapajj Alicia kullakaruw thaqäna, ukat amukiw kuttʼayäna. Punku pasañkamaw ukham qhiparapxäna.
  
  Qhepatjja, ñikʼutap aptʼasisaw akham säna: "Alice, samarañamawa. Jiwasakiwa -sasa.
  
  Qhiparusti jupax uñch"ukisïnwa. Jupajj chʼakhanakampi chʼalljjtayatänwa.
  
  "Amparat katthapkta ukhajj jumaw uk yatjjayäta. Oh, Pablo, nayax wali axsarayätwa" sasaw p"iqip pechopar samart"ayas säna.
  
  - ¿Jumajj walikïsktati? sasaw Manfred jilatajj jisktʼäna.
  
  -Jïsa -sasawa jan ch"amampi jaysäna.
  
  "¿Uka jan wali jaqix kuns lurtamti?" sasaw jilapax jiskt"äna. Jurgen jilatajj Alicia kullakarojj jan sinttʼasisaw violatapat jachʼañchasïna sasin Pablojj janiw siskänti.
  
  Janïr jayskasajj mä qhawqha tiempo pächasïna, ukat jaysäna ukhajja, Pablojj janiw uñchʼukkänti.
  
  "Janiwa".
  
  Janiw khitis yatkaniti, Alicia, sasaw Pablox amuyäna. Ukat janipuniw kuntï yatkta uk yatiyapkämati.
  
  "Ukhamarakiw wali askixa. Ukhamäpansa, Pablox mä qʼañu yuqapar jiwayatap yatisax wali kusisitaw jikxatasïta. Uka jaqejj uka cheqat irpsuñatakejj qawqha jayarus saräna uk janiw amuyktati" sasa.
  
  Aliciax Pabloruw uñkatäna, ukat mä akatjamatwa uka amtax kamsañs muni ukat qhawqha sacrificionaksa sacrificiot luqtäna uk amuyasïna. Amparanakap jach"ar aptäna, wali esposatänwa, ukat uka patxa apsuwayxäna.
  
  "Pisu!" -sasawa jachañap jark"aqasa jach"at arsüna. Jupax juparux qhumantt"äna.
  
  -Amukt"am... jan kuns samti -sasa.
  
  Aliciax amukiw jikxatasïna. Ukat ukat sirenanakax jachapxäna.
  
  
  61. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  -¿Kuna diablos akan pasaski? sasaw Manfred jilatajj jisktʼäna.
  
  Jupax phisqa tunk kayuniw sarañapäna, janïr campamentot mistuñ chiqar puriñkama, ukat mä sirenaw wararïna. Pablojj auton qhepa ventanapat uñtasaw walja soldadonakar uñjäna, jupanakajj jichhak sarjjapkäna uka guardia utat jaltjjapjjänwa. Kunjamatsa, kʼarisirikïtap amuyapjjäna, ukat jankʼakiw jachʼa metalat lurat mistuñ punku jistʼantapxäna.
  
  "¡Jupar kayump taktʼam! ¡Janïr jistʼantkipan ukar mantam!" Paul jilatajj Manfred jilataruw arnaqasïna, jupajj mä ratukiw kisunakap wali chʼamäspa ukat gas pedal ñikʼut chʼalljjtayasisajj volantet jukʼamp chʼamañchtʼäna. Autojj mä balar uñtataw nayrar jaltawayjjäna, ukat guardiajj mä ladoruw jaltawayjjäna, kunjamtï autojj metalat lurat punkur mä jachʼa warariñamp chʼalljjtäna ukhama. Manfred chachan nayraqatapajj volantet jaltjjänwa, ukampis auto apnaqañwa atipjäna.
  
  Punkunkir guardiajj pistola apsusinwa fusilamp jiwayäna. Qhepäjjankir ventanajj mä millón tʼaqaruw tʼunjatäna.
  
  "Kuns lurasma, ¡janiw Múnich tuqir sarañamäkiti, Manfred! ¡Jachʼa thakit jitheqtapjjam!" Pablox arnaqasïna, Aliciaruw tʼijtir vidriot jarkʼaqäna. -Maythapiñ thakin uñjapkta uka desvío ukar sarapxam -sasa.
  
  "¿Jumajj loqtatätati?" sasaw Manfred jilatajj säna. Asientopan qontʼasisaw kawkirus saraskäna uk jukʼakiw uñjäna. "¡Janiw kawkirus aka thakix purini ukx amuyapkti! Ukat kunjamas..."
  
  "Janiw katjapkistaspati" sasaw Pablojj jupar jarkʼaqäna.
  
  Manfred chachajj pʼeqep chʼoqtʼasisaw mä jachʼa desvío luräna, ukat laqʼa thaknam sarasaw chʼamakar tukuwayjjäna. Pablox jilapan Luger sat autop fundapat apsuwayxäna. Establot irpkäna ukhajj mä jakäwis pasawaykaspa ukhamänwa. Jupax revista uñakipäna: llätunk muyuntatanakakiw ukan utjäna. Jupanakar arktatäpjjaspäna ukhajja, janiw jayarstʼayapkaspänti.
  
  Ukapachaw mä par faros qhipäxan chʼamakan chʼiyjasïna, ukat mä pistolan chʼallxtatapa ukat ametralladoran thuqtʼasitap istʼapxäna. Jupanakar pä autow arktapjjäna, janis maynis Mercedes autot sipansa jukʼamp jankʼak sarapkchïnjja, auto apnaqerinakapajj uka cheq yatipjjänwa. Pablox yatïnwa, janiw jaya tiempox jupanakarux katjatäkaniti. Ukat qhip qhipa istʼapkani uka arunak istʼapkani ukax istʼañjamakïniwa
  
  -¡Maldita! ¡Manfred, ¡jupanakarux chuymasat apsuñasawa!"
  
  "¿Kunjamatsa uk lurañasa? Janiw kawkirus sarañäni uk yatkti" sasa.
  
  Pablojj jankʼakiw amuytʼasiñapäna. Aliciaruw uñtäna, jupax asienton wali axsarataw jikxatasïna.
  
  -Alice, ist"apxita -sasa.
  
  Jupax axsarañat uñkatasïna, ukat Pablox nayranakapan axsarañ uñjäna, ukampis amtäwipsa uñjarakïnwa. Jupax jachaqt"asiñ yant"äna, ukat Pablox taqi kunanaktï paskäna ukanakat munasiñampi ukat llakisiñampiw jikxatasïna.
  
  "¿Ukanakat maynïr apnaqañ yattati?" -sasawa Luger sat jaqiru jiltayasa jiskt"äna.
  
  Alicia kullakajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. "Uka apsuñamawa ukat gatillo apsuñamawa kunapachatï sapkäma ukhaxa. Uka fusiblejj apsutawa. Amuyasitawa".
  
  "Ukhamajj ¿kunas jichhajj?" Manfred jilatajj wal arnaqasïna.
  
  "Jichhax gas ukaruw takt"apxtaxa ukat jupanakat jithiqtañatakiw ch"amachasipxta. Mä thakhi, mä thakhi, mä caballo thakhi, kunaymaninak uñjasax arktañamawa. Nayax mä amuyunïtwa ".
  
  Manfred chachajj pʼeqep chʼoqtʼasisaw pedal sat autojj qhuruchasïna, ukat chʼusa thaknam tʼijtkäna ukhajja, pʼiyanakaruw manqʼantäna. Disparojj wasitatwa qalltäna, ukat jukʼamp balanakajj troncopar chʼalljjtäna ukhajja, retrovisorajj tʼunjatäjjänwa. Qhepatjja, nayrar sartasaw kuntï thaqapkäna uk jikjjatapjjäna.
  
  "¡Uñtapxam! Thakhix qullu pataruw saraski, ukatx ch"iqa tuqinx mä bifurcación ukaw utji. Kunapachatï luzanak jistʼantapxam ukat aka thaknam bucear siskta ukhaxa" sasa.
  
  Manfred jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasisaw conductoran asientopan cheqapar saytʼasïna, Pablojj qhepa asientopar kuttʼkäna ukhajja, maysaruw sarjjäna.
  
  "Ukhamajj ¡Alicia! ¡Pä kutiw chʼiyar jaquntañama!"
  
  Aliciax qunt"asisaw thayax ñik"utap ajanupar jaquntäna, ukat jupatakix ch"amaw uñjañaxa. Jupajj pä amparapampiw pistola kattʼasïna ukat jupanakar arknaqir ninanakaruw uñachtʼayäna. Pä kutiw gatillo jaquntäna ukat mä muspharkañ chʼamampi ukat satisfacción ukamp jikxatäna: kutkatasiña. Pistolanakamp wal muspharasajj arknaqerinakajj thak thiyaruw kuttʼapjjäna, mä jukʼa tiempojj mayjtʼayatäjjänwa.
  
  "¡Jutam, Manfred!"
  
  Faronak jistʼantasajj volanteruw chʼalljjtayäna, ukhamatwa autojj chʼamaka manqha manqharuw irpäna. Ukat neutral ukar mayjtʼayasajj machaq thaknam sarawayjjäna, uka thakijj qoqanakar mantañatak mä thakjamakïnwa.
  
  Kimsanpachaw samañap katxarusipxäna ukat asientonakapan quntʼasipxäna, kunattix arknaqirinakax wali chʼamampiw pasapxäna, janiw yatipkänti jaltxapxatapa.
  
  "¡Jupanakat jithiqtapxtwa sasaw amuyta!" -sasawa Manfred-ax amparanakap luqxatasin säna, ukax volante-r wali ch"amampiw ch"allt"at thakin katxaruñat usuchjasïna. Nasapat wilax chʼallxtaskäna, janis pʼakjat uñnaqtʼanïkchïnxa.
  
  -Walikiwa, jach"a thakiru kutt"añäni janïra kunasa paskatayna uk amuykasaxa -sasa.
  
  Arkirinakapat sum tʼaqanuqtapxatap qhan amuyasxäna ukhaxa, Manfred chachax kawkhantï Julianax suytʼkäna uka graneroruw saräna. Kawkirutï sarañ munkäna ukar jakʼachasisinjja, thaknam sarasaw uka jakʼan auto saytʼayasïna. Pablojj Alicia kullakat esposanakap apsusaw uka tiempon aptʼasïna.
  
  "Jichhax mayacht"asis apthapisin sarañäni. Jupax mä muspharkañawa -sasa.
  
  "¿Khitirus apanipxam?" sasaw jiskt"äna.
  
  "Alice sat wawajawa. Jupax mä ch"usawja qhipäxan imantasi" sasa.
  
  -Julianxa? ¿Julianarux akan apantati? ¿Jumanakax panpachanix loconakäpxtati? -sasawa arnaqasïna.
  
  Pablojj akham sasaw jan waltʼayäna: "Janiw kuna lurañas utjkitänti" sasa. "Qhipa horanakax wali axsarkañawa".
  
  Jupax janiw ist"känti kunatix niyaw autot saraqasinx ch"usawja tuqir t"ijtxäna.
  
  -¡Julian! Julian, munat kullaka, mamajawa! Kawkhanktasa?"
  
  Paul jilatampi Manfred jilatampejj jankʼakiw jupar arknaqapjjäna, jupajj liwjjataspa ukat usuchjasispa sasaw ajjsarapjjäna. Uka ch"usawjan esquinapanwa Aliciampi jikisxapxäna. Jupax jiwataw thakinakapan sayt"äna, wali mulljataw, nayranakapas jach"aptayatänwa.
  
  -¿Kunas pasaski, Alicia? sasaw Pablojj säna.
  
  Chʼamakat mä aruw akham säna: "Amigo, kunas pasaski, kunatï aka jiskʼa jaqetak askïki uk yatisajj cheqapuniw jumanakajj sarnaqapjjañama" sasa.
  
  Pablox colerat jachañap chhaqtayäna, kunawsatix uka jaqix mä qawqha thakhinak faros ukar sarawaykäna, jak"achasisinx uñt"apxañapataki ukat kuntix luraskäna uk uñjapxañapataki.
  
  Ukajj Sebastian Keller satänwa. Ukat uka pistolax Julian p"iqiparuw uñtäna.
  
  
  62. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  "Tayka!" -sasawa Juliana, q"ala axsarata arsüna. Nayra libro aljirix ch"iqa amparapampiw waynan kunkapar muyuntäna; mayni amparapaxa pistola tuqiru uñtatawa. Pablox inamayakiw jilapan pistolap thaqäna. Uka fundajj chʼusakïjjänwa; Aliciax auton jaytawayäna. "Perdón, jupax muspharkañaw irpawayitu. Ukatxa maleta uñjasaxa mä pistola apsüna..." sasa.
  
  -Julian munata -sasawa Aliciaxa samaraña säna. "Jichhax jan uka tuqit llakisimti.
  
  NAYA-"
  
  -¡Taqini amukt"apxam! Keller jilatajj arnaqasïna. -Akax nayamp Pablompix sapakiw utji -sasa.
  
  Pablojj akham sänwa: "Jumanakajj kuntï siskäna uk istʼapjjtawa" sasa.
  
  Jupax Alicia ukat Manfred jupanakaruw Keller chachan nina lineapat apsuñ yant"äna, ukampis libro aljirix jark"äna, Julian kunkapat wali ch"amampiw katxarutayna.
  
  "Kawkhantï jikxataskta ukan qhiparañamawa, Pablo. Fraulein Tannenbaum sat chachan qhipäxapan saytʼasisma ukhaxa, uka waynatakix jukʼamp askïspawa" sasa.
  
  "Jumax mä rata ukhamätawa, Keller. Mä ajjsarir ratakiw jan jarkʼaqasir mä wawar qhepäjjat imantasispäna" sasa.
  
  Libro aljirix qhipäxar kutt"añ qalltäna, wasitat ch"amakanakar imantasïna, arup ist"añkama.
  
  "Nayax pampachapxita, Pablo. Confiam, nayax llakistwa. Ukampis janiw Clovis ukat jilamarjam tukuyañ munkti" sasa.
  
  -Ukampis kunjamasa... -sasa.
  
  "¿Kunjamatsa nayajj yatta? Kimsa uru nayraw libronak aljir utajar mantawaykta ukhatpach arkta. Ukat qhipa pä tunk pusini pachanakax wali yatxatatawa. Ukampis jichhajj qaritäjjtwa ukat mä jukʼa ikiñ munaraktwa, ukhamajj kuntï maytʼaskta uk churita, ukhamatwa wawamarojj qhespiyä" sasa.
  
  "¿Khitis aka loco jaqixa, Pablo?" sasaw Manfred jilatajj jisktʼäna.
  
  -Tatajar jiwayir jaqi -sasa.
  
  Keller chachan arupanx qhan muspharkañaw utjäna.
  
  "Walikiwa, jichhax... ukhamax janiw kunjamtï uñjkta ukhama ingenuo ukhamäktati."
  
  Pablox nayrar sartawayiwa, Alicia ukat Manfred ukanakan chika taypin jikxatasisa.
  
  "Kunapachatix mamajan qillqat liyt"kayäta ukhax Nagel cuñadopampi ukat kimsïr jaqimp chikaw jikxatasiyäta, "amigo" sasaw säna. Ukhaw qalltatpach mayjtʼayasktam uk amuyayäta" sasa.
  
  "Uka arumaxa, awkimax jawsanituwa mä qawqha ch"amani jaqinakampi jupan sutipxar mayisiñajataki. Jupax colonia ukan jiwayatapa ukat deserción ukax chhaqtañap munäna. Ukajj chʼamapunïnwa, inas tiomampejj nayampejj apsusipjjayäta. Ukatxa, sapa patakat tunka qalanak churapxitu. ¡Sapa patakatxa tunka!"
  
  -Ukhamatwa jupar jiwayapxtaxa -sasa.
  
  "Ukajj mä accidentepunïnwa. Mä chʼaxwäwiw utjäna. Jupax pistola apsuwayitu, nayax juparux jank"akiw jalxatta... ¿Kunas wakisi?"
  
  "Jan ukax wali wakiskiriwa, ¿janich ukhamäki, Keller?"
  
  "Papelnakapan tesoro mapa jikjjatañwa suyapjjayäta, ukampis janiw mä mapajj utjkänti. Mamamar uka sobre apayanitap yatipxayätwa, ukat mä urux qhispiyaniw sasaw amuyapxta... Ukampis maranakaw pasawayxäna ukat janipuniw uñstkänti" sasa.
  
  -Kunalaykutix janipuniw kuna tarjetas juparux apayankänti, Keller.
  
  Ukat Pablox amuyasxänwa. Qhipa rompecabezas ukax chiqaparuw jaquntatäna.
  
  "¿Uk jikxattati, Pablo? Jan k'arisiñamäkiti; Mä libror uñtataw liytʼasma" sasa.
  
  Pablox janïr jayskasax uñkatasïnwa. Uka jan waltʼäwejj janiw jukʼamp jan walipunïkaspati. Julian jupax Keller jupamp chikaw jikxatasïna ukat kimsanix jan armanipxänwa. Kunapachatï auton faros ukanakax jupanakar uñachtʼayatäni ukhaxa, chʼamakan imantatäki uka jaqitakix wali askïniwa. Ukat Pablox atacañ amtaskchïnsa, ukat Keller chachax uka waynan pʼiqipat pistola apsuspa ukhaxa, Pablon cuerpoparuw mä perfecto disparo churaspa.
  
  Nayajj jupar mayjtʼayañajawa. Ukampis ¿kunjamatsa?
  
  Keller chachar cheq yatiyañakiw amuyupar purïna.
  
  "Tatajax janiw nayatakix mä sobre churktamti, ¿janich ukhamäki?"
  
  Keller jilatajj jiskʼachasaw larusitayna.
  
  "Pablo, tatamax uñjkta uka jachʼa jan wali jaqinakat maynïrïnwa. Jupax Don Juan ukhamarak axsarkañänwa, ukampirus jupatakix wali kusiskañarakïnwa. Wali sum mayachtʼasipjjerïta, ukampis Hans chachajj jupa pachpakiw llakisïna. Nayax sobre tuqit sarnaqäw lurawayta, jumanakar ch"amanchañatakik, taqi uka maranakat mä juk"a yänak ch"allxtayasmati janicha uk uñjañataki. Kunapachatï Mauser, Pablo, uka pistola aptʼaskta ukhajja, awkimar jiwayir pistola aptʼasiwayta. Akax, jan amuyasksta ukhax pachpa pistola ukawa, nayax Julian p"iqiparuw uñacht"ayarakta".
  
  "Ukat taqi aka pachanxa..."
  
  "Jïsa, taqe uka tiemponjja, premio katoqañatakejj suytʼaskayätwa. Nayax phisqa tunk llätunkan maranïtwa, Pablo. Tunka suma maranakaw nayrar sartaskitu, suertenïrist ukhaxa. Ukat diamantenakamp phoqantat pechojj jubilacionajaruw chʼamañchtʼani sasaw sista. Ukhamajj kawkhantï uka mapajj utjki uk yatiyapjjeta, kunattejj yattwa yatta" sasa.
  
  -Ukaxa maletajankiwa -sasa.
  
  "Janiwa, janiw ukhamäkiti. Ukajj patat aynacharuw escaneayäta" sasa.
  
  -Nayaxa sapxsmawa, ukaxa kawkhantixa utjki ukawa -sasa.
  
  Mä qawqha segundonakax amukiw utjäna.
  
  "Wali sumawa" sasaw Keller chachajj qhepat säna. "Akax jiwasanakan lurañawa. Fraulein Tannenbaum jupax mä qawqha thakhinak nayar jak"achasini ukat yatichäwinakaj phuqhañapawa. Jupax maleta qhanaruw apsuni, ukat jumax qunt"asisaw kawkhans mapax utji uk uñacht"ayasma. ¿Qhanapuniti?
  
  Pablojj pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "Mayampiw arsta, ¿ukax qhanati?" Keller jilatajj arup jachʼaptayasaw chʼamachasïna.
  
  -Alicia -sasawa Pabloxa säna.
  
  -Jïsa, ukaxa qhanawa -sasawa wali ch"amampi arsüna, mä juk"a nayraru sartasa.
  
  Kunjam parlatapat llakisisajja, Pablojj amparapampiw katthapïna.
  
  -Alice, jan llamp"u chuymanïmti -sasa.
  
  "Janiw jupax ukham lurkaniti, Pablo. Janiw llakisiñamäkiti", sasaw Keller jilatajj säna.
  
  Aliciax amparap qhispiyäna. Kunjams sarnaqäna, pasividad ukham uñt"atapax - kunjams ch"amakanakar jan mä juk"s emoción uñacht"ayas mantawayi - ukax Pablon chuymaparux usuchjawayi. Mä akatjamatwa taqe kunas inamayakïkaspas ukham amuyasïna. Mä qawqha minutonakatjja pusi jachʼa tʼajjlliñanak istʼasiñapataki, pusi cuerponakajj pino agujanakan mä camar uchatäñapänwa, paqallq jiwat thaya nayranakaw qoqanakan chʼamaka siluetanakapat lupʼipjjañapäna.
  
  Alicia kullakajj Julian chachan jan waltʼäwipat wal ajjsaräna, janiw kuns lurkänti. Keller chachan jisk"a waña yatichäwinakap cartakama arktäna ukat jank"akiw qhant"at chiqan uñstäna, qhipäxar kutt"asa, mä jist"arat maleta isimp phuqhantat qhipäxar ayxatasa.
  
  Pablox qunqurt"asisaw yänakap apthapiñ qalltäna.
  
  Keller jilatajj akham sänwa: "Kuntï lurkta uk wali amuyumpiw uñjañama" sasa.
  
  Pablox janiw jayskänti. Kuntï thaqkäna uk jikjjatäna, awkipan arunakapajj uka llaveruw irpäna.
  
  Awisax jach"a tesorox jach"a t"unjäwimp pachpa chiqan imantatäxiwa.
  
  Awkipax pistola imaskäna uka caoba caja.
  
  Kʼachat kʼachat amparanakap jan mistusaw Pablojj jistʼaräna. Jupax wila fieltro sat jiskʼa forroruw amparanakap liwxatäna ukat wali chʼamampiw liwxatäna. Uka telajj mä chʼiyjataw chʼiyjasïna, ukat mä jiskʼa cuadrado papelaw uñstäna. Ukanjja, kunayman dibujonaka ukat figuranakaw indio tintampi amparamp qellqat utjäna.
  
  "Walikiwa, ¿Keller? Taqpach maranakajj uka tarjetajj nayraman utjatap yatisajj ¿kunjamakis jikjjatasta?" -sasawa mä papel apt"ata säna.
  
  Ukat yaqha samartʼañaw utjäna. Nayra libro aljirin ajanupan aynachtʼayat uñjasajj Pablojj wal kusisïna.
  
  Keller chachajj jachʼatwa akham säna: "Wali sumawa" sasa. -Jichhax uka papel Aliciaruw churañama ukat wali juk"at jak"achasiñamataki -sasa.
  
  Pablox samarañampiw uka mapa pantalon bolsillupar uchatayna.
  
  "Janiwa".
  
  -¿Janit kuntï siskta uk istʼapkta?
  
  "Nayax "Janiwa" sasaw sista.
  
  -¡Pablo, kuntï sisktam uk luram! sasaw Aliciajj säna.
  
  -Aka jaqix tatajaruw jiwayatayna -sasa.
  
  -Ukat jupax jiwasan wawasaruw jiwayani!
  
  Manfred jilatajj akham sasaw ewjjtʼäna: "Kunjamtï jupajj siski ukhamarjamaw lurañama, Pablo" sasa.
  
  -Wali sumawa -sasawa Pabloxa bolsilluparu kutt"ayasaxa uka qillqata apsutayna. -Aka tuqinxa... -sasa.
  
  Mä jank"a kuynt"asaw ch"allt"asïna, lakaparuw uchasïna ukat masticañ qalltäna.
  
  "¡Janiwa!"
  
  Keller chachan colerat arnaqatapax quqa taypinw ist"asïna. Nayra libro aljirix ch"amakat mistuwayxäna, Julianarux qhipäxaparuw ayxatäna, pistolax wali p"iqiparuw uñacht"ayäna. Ukampis Pablor jakʼachaskäna ukhajja, Pablon pechoparuw uñachtʼayäna.
  
  -¡Maldita mä warmin wawapa!
  
  Mä juk"a jak"achasipxam, sasaw Pablox amuyt"äna, saltañatakix wakicht"asisa.
  
  "¡Janiw derechonïkayätati!"
  
  Keller chachajj saytʼasïnwa, Pablojj janiw jakʼachaskänti.
  
  ¡Juk"amp jak"achasiña!
  
  Jupax gatillo apsuñ qalltäna. Pablojj kayunakapan musculonakapwa tensión luräna.
  
  "¡Uka diamantenakajj nayankänwa!"
  
  Qhipa aruxa mä ch"allxtayiri, jan uñnaqani jach"a jach"a tukuñaruw tukuwayxäna. Uka balajj pistolatwa tʼijtäna, ukampis Keller chachan amparapajj jukʼampiw jalnaqäna. Julianarux antutataynawa ukat muspharkañawa muytatayna, qhipäxapan kunarus amparap luqtañ munkaspa ukhama. Kunapachatï kuttʼankäna ukhajja, qhanajj qhepäjjapan mä muspharkañ wila amparani chʼuxña chʼuxñaruw uñjäna.
  
  Jürgen von Schroeder chachan amparapat pä tunk pusini horanak nayraw jaquqaniwayi uka uywa katuñ cuchillo.
  
  Julianax cuchillox cinturón ukan taqpach pachaw katxarutayna, kuna pachatix pistolax p"iqipar jan uñt"ayasxän uka pacha suyt"äna. Jupajj taqe chʼamampiw cuchillarojj mantayäna, ukampis mä muspharkañ ánguloruw uchäna, ukhamajj janiw kuns Keller chachar mä superficial herida churañat sipansa jukʼamp lurkänti. Keller chachajj wali llakitaw wararitäna, ukat uka waynan pʼeqeparuw uñchʼukisïna.
  
  Paul jupax aka pachax saltañatakiw ajlliwayi, ukat amparapax Keller juparux jisk"a qhipäxan ch"allt"awayi. Libro aljirix uraqiruw liwxatasïna ukat liwxatañ yantʼäna, ukampis Pablox niyaw jupa patxaruw quntʼasïna, qunqurinakapamp amparanakap chintʼasïna ukat walja kutiw ajanupar chʼankhampiw jawqʼjäna.
  
  Jupax pä tunka jila kutiw libro aljirirux nuwantäna, janiw amparanakapan usuchjasiñap amuyaskänti, qhipürux q"al punkitänwa, ukat nudillonakapan abrasiones ukanakas janiw amuyaskänti. Concienciapajj janiw utj-jjänti ukat Pablotakejj kuna llakinakatï utjkäna ukakiw wali wakiskirïna. Jupajj jukʼamp jan walinak lurañkamajj janiw saytʼkänti.
  
  "Pisu. Ukax wakisiwa -sasawa Manfred-ax amparapamp amparapamp luqxatasin säna. "Jupax jiwatawa".
  
  Pablojj kuttʼanjjänwa. Julianax mamapan amparapankänwa, p"iqipax pechoparuw imt"ata. Jupajj kuntï jichhak lurawaykäna uk wawapajj jan uñjañapatakiw Diosar mayisïna. Jurgen chachan chalecop apsusaw Keller chachan wilapampi ch"allt"ata, ukat Julian jilatar jamp"att"añatakiw jak"achasïna.
  
  - ¿Jumajj walikïsktati?
  
  "Kuntï cuchillo tuqit siskta uk jan istʼatajat pampachapxita" sasaw waynax jachañ qalltäna.
  
  "Jumajj wali chʼamanïyätawa, Julian. Ukat jumaw jakañanakax qhispiyapxtaxa" sasa.
  
  "Chiqpachansa?"
  
  "Chiqpachansa. Jichhax sarañasawa", sasaw auto tuqir sarawayxäna. -Inas maynix uka ch"axwañ ist"chispa -sasa.
  
  Aliciampi Julianampejj qhepäjjaruw qontʼasipjjäna, Pablojj pasajeronakan asientoparuw qontʼasïna. Manfred jilatajj motor qalltäna ukat thakiruw kuttʼjjapjjäna.
  
  Jupanakajj retrovisor uñkatasinjja, ajjsarasaw uñchʼukisipkakïna, ukampis janiw khitis jupanakar uñchʼukkänti. Janiw pächasiñasäkiti, mayniw Dachau markat jaltirinakar arknaqäna. Ukampis Múnich markat yaqha chiqar sarañax chiqap estrategia ukhamaw jikxatasïna. Ukampisa, mä jiskʼa atipjäwipunïnwa. Janipuniw nayra jakäwipar kuttʼañjamäkaniti.
  
  -Mä kunaw yatiñ munta, Paul -sasawa Manfred-ax jisk"at arsüna, chika hora qhipat amukt"añ p"akintasa.
  
  "Kunasa akaxa?"
  
  "¿Chiqapunit aka jiskʼa papelax diamantenakamp phuqantat pechoruw puriyäna?"
  
  "Ukhamänwa sasaw nayajj amuyta. África sudoeste toqenkir mä cheqan imtʼatäpjjewa" sasa.
  
  Manfred jilatajj aynachtʼataw akham säna: "Amuyastwa" sasa.
  
  "¿Jupar uñjañ munasmati?"
  
  "Alemania markat sarxañasawa. Tesoro thaqhir sarañax janiw ukham jan wali amtäwinïkaspati. Sinti jan walipuniw manqʼantawaytaxa" sasa.
  
  Pablox bolsillupat mä mapa apsusaw akham säna: "Chiqapuniwa, jilajan medallapat parlir qillqat manqʼantawayta. Ukampirus, kunayman jan walt"awinak uñjasax janiw yatiskti jupax jan walt"ayaspawa".
  
  
  Epílogo ukax mä juk"a pachanakanwa
  
  
  
  ESTRESO DE GIBRALTAR UKSAN UTJKI UKA JAQINAKA
  
  12 uru achuqa phaxsit 1940 marana
  
  Kunapachatï oladanakajj improvisado barcor purkäna ukhajja, Pablojj llakisiñwa qalltäna. Uka makhatañajj janiw chʼamäñapäkänti, mä qhawqha kilometronak sarañakiw samarañ qotanakan utjäna, arumanakajj jan chʼamanïpjjänwa.
  
  Ukatxa, jukʼamp chʼamäxänwa.
  
  Janiw kunas aka qhipa maranakanx faciläkaspas ukhamäkiti, chiqpachansa. Alemania markat Austria markan fronterap pasasax jan sinti jan waltʼayasaw jaltxapxäna, ukat 1935 mara qalltanwa Sudáfrica markar puripxäna.
  
  Uka tiemponjja, machaq qalltäwinakaw utjäna. Aliciax jachaqt"asiwipax kutt"anxänwa ukat jupax wasitatw ch"aman, qala chuyman warmir tukuwayxäna, nayratpach ukhama. Julian wali axsarkañ ch"amaka axsaratapaxa juk"ampi ch"amakt"añ qalltäna. Ukat Manfred jilatajj cuñadopampiw wali sum amigöjjäna, yamas Pablojj ajedrez anattʼañan atipjañapatakiw jaytäna.
  
  Hans Reiner chachan tesoronakap thaqhañajj nayrïr uñtañat sipansa jukʼamp chʼamäjjänwa. Paul jilatajj mä qhawqha phajjsinakaw diamantenak apsuñ utan trabajir kuttʼjjäna, jichhajj Manfred jilataw jupamp chik sarjjäna, jupajj ingenierot uñtʼatätap laykojj Paul jilatan jefeparuw tukjjäna. Aliciax janiw tiempo ina ch"usar apt"känti, sapa evento social ukanx Mandato ukarjam fotógrafo no oficial ukhamaw tukuwayi.
  
  Jupanakax mayacht"asisaw qullqi apthapiñ atipxatayna, ukhamat mä jisk"a granja alañataki, ukax cuenca del río Naranja uksankiwa, uka pachpa granja ukanx Hans ukat Nagel jupanakax kimsa tunk payan maraw diamantenak lunthatapxatayna. Uka yänakax kimsa tunka maranakanx walja kutiw amparanakap mayjt"ayawayi, ukatx waljaniw maldecita sasaw sapxi. Walja jaqenakaw Pablorojj akham sapjjäna: "Aka cheq alasisma ukhajja, qollqep jaqontaskäwa" sasa.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Janiw nayajj kʼari creyirïkti" sasa. "Ukat mä amuyt"awiw utjitu, suertex nayatakix mayjt"aspawa".
  
  Uka tuqitxa wali amuyumpiw sarnaqapxäna. Diamantenak thaqhañ qalltkasajj walja phajjsinakaw faltapjjäna. Ukat mä arumaw 1936 maran verano phajjsinjja, pusinijj mä phajjsi phoqantat mä thaknam sarjjapjjäna. Jupanakax muyuntat pampanak sum uñt"apxäna, domingo urut domingo urukamaw canastas de picnic ukanakamp sarnaqapxirïna, sarnaqir sarañjamaw sarnaqapxirïna.
  
  Hans chachan mapapajj wali muspharkañänwa, kunjamtï mä jaqejj suykaspa ukhama, jupajj chikat jakäwipanwa navegacionan tablanakapar qontʼasis sarnaqäna. Jupax mä barranca ukat mä jawir uma dibujatayna, ukat mä flecha p"iqir uñtat qala dibujatayna kawkhantix jikisipkän uka chiqana. Kimsa tunka kayunaka alay tuqiruxa qala allsuñ qalltapxäna. Uraqix llamp"u chuymanïnwa ukat janiw jaya pachax pecho jikxatañatakix munaskänti. Manfred jilatajj jan iyawsasaw sillpʼäna, jistʼarapjjäna ukat antorchanakapan qhanapampiw qʼañu qalanak uñjäna. Julian jupanakamp anatt"añ qalltäna, ukat Aliciax Paul jupamp chikaw mä jakkir foxtrot thuqt"äna, ukat janiw kuna musicas utjkänti, jan ukasti grillos ukanakan chillqt"atapaw utjäna.
  
  Kimsa phaxsitxa, marka iglesianwa jaqichasïwip amtapxatayna. Ukat suxta phaxsitxa, Pablox oficina de evaluación gemológica ukar purisaw uraqipan mä jawir uma taypin mä pä qalanak jikxatta sasaw säna. Jupax mä qawqha jisk"a jisk"anakat apthapisinx wali ch"amampiw uñch"ukiskäna, kunjams evaluador ukax qhanar katxarutayna, mä fieltro ukar ch"allt"atayna, ukat bigotep llamp"uchatayna, taqi uka jan wakiskir elementos de la brujería ukanak yatxatirinakax wali wakiskir uñstañatakix apnaqapxi.
  
  "Jupanakax wali suma calidadanipxiwa. Nayatï jumakïristjja, mä tamiz alasisma ukat aka cheqan uma apsuñ qalltasma, wayna. Kuntï apanipkista uk alasirakïwa" sasa.
  
  Pä maraw jawir umat diamantenak "apsuña" sarantapxäna. 1939 maran primavera phajjsinjja, Europa toqen jan walinakajj utjaskatapwa Aliciajj yatïna.
  
  "Sudafricanonakax británicos ukanakan ladopankapxiwa. Mä jukʼa tiempotjja, janiw colonianakan katoqatäkañäniti" sasa.
  
  Pablojj sarjjañ horasäjjatap yatïna. Jupanakax sapürut sipans juk"amp qalanak aljapxäna - ukhamax tasador ukax mina administrador ukar jawsañaw wakisïna qullqi apayaniñataki - ukatx mä arumax jan khitirus despedidasaw sarxapxäna, mä qawqha yänakampi phisqa caballonakampikiw apt"asipxäna.
  
  Uka qollqempi kunsa lurapjjañapäna uka toqetwa mä wakiskir amtar puripjjäna. Jupanakax alay tuqiruw Waterberg Meseta uksar sarapxäna. Ukanwa Herero sat jaqit qhispiri jaqinakax jakapxäna, awkipax chhaqtayañ yantʼkäna uka jaqinaka ukat Pablox África markan nayrïr kuti qhiparkäna ukhaxa, jupanakampiw jaya tiempo jakasïna. Pablox ayllun kutt"anxäna ukhax qullir jaqix suma katuqt"at q"uchumpiw aruntäna.
  
  "Paul Mahalebax kutt"anxiwa, Pablo janq"u uywa katuri" sasaw p"iqin varap ch"allxtayäna.
  
  Ukat jankʼakiw Pablox jefempi parltʼir saräna ukat mä jachʼa bolsa churäna, ukanxa diamantenak aljasin qullqi jikxatapkäna ukat kimsa pusi tʼaqaw utjäna.
  
  "Akax Guerrero ukatakiw. Markamar jachʼañchäwi kuttʼayañamawa" sasa.
  
  "Jumaw aka lurawimp jach"añchäwip kutt"ayaraktaxa, Paul Mahaleba" sasaw chaman jupax yatiyäna. -Ukampis juman churäwimax jiwasan markasan munatäniwa -sasa.
  
  Pablox altʼat chuymampiw uka arunakax wali yatiñanïtap istʼasax pʼiqip chʼallxtayäna.
  
  Walja suma phaxsinakaw ayllun sarnaqapxäna, kunayman tuqit yanapt"asipxäna, nayrax kunjamäkäntix ukhamar kutt"ayañataki. Alicia kullakajj Windhoek markat awisajj pasir mä aljirit jan wali yatiyäwinak istʼkäna uka urukama.
  
  "Europa markanx ch"axwäwiw utjawayi".
  
  Pablojj wawapar uñkatasaw akham säna: "Akanjja walpun lurapjjta" sasa. "Jichhax Julian tuqit lup"iñ pachaw purini. Jupax tunka phisqhan maraniwa ukat normal jakäwiw munasi, kawkhans jutïr pachax utjañapa".
  
  Ukatwa Atlántico lamar qotnam jaya tiempo peregrinación qalltapjjäna. Nayraqatax Mauritania markaruw barcot sarapxäna, ukatx Marruecos francés uksaruw sarapxäna, ukatw jaltxapxañapatak wayt"atapxäna kunapachatix fronteras ukanakax khitirus jan visa ukan jist"antatän ukhaxa. Mä jan documentoni judía warmitakix mä ch"ama formalidad ukhamänwa, jan ukax mä chachatakix oficialmente jiwata ukat janiw yaqha identificación ukankänti, jan ukasti mä nayra tarjeta chhaqhat SS ukankir oficialankiwa.
  
  Walja jaltirinakamp parltʼasajja, Paul chachajj Tánger markan anqäxankir mä cheqat Portugal markar pasañ yantʼañ amtäna.
  
  "Janiw chʼamäkaniti. Condicionanakax wali sumawa ukat janiw sinti jayankkiti".
  
  Lamar qutax jupanakpachar atinisiñ munir jaqinakan jan amuytʼasir arunakapar jan waltʼayañ wal muni, ukat uka arumaxa mä jachʼa thayaw purintäna. Ukampejj walja tiempow chʼajjwapjjäna, Pablojj familiaparus mä balsaruw chintʼäna, ukhamat oladanakajj Tánger markankir mä sallqjirinakat amparapamp kayump alasipkäna uka jan wali jiskʼa botet jan apaqañapataki.
  
  Patrulla españolanakajj jan tiempopar puripkaspäna ukhajja, pusiniw umamp chhaqtjjapjjaspäna, janiw pächasiñasäkiti.
  
  Ukax wali muspharkañawa, uka katxaruñanx Pablox juk"amp axsarañaw jikxatasïna, kunawsatix wali muspharkañ yant"äwin barcor makhatañ yant"käna ukat sipansa, kunawsatix jan tukuskir segundonakas patrullanakan lakapar warkt"askäna ukhaxa. Mä kuti barcor mantjjasajja, taqeniw Cádiz markar apapjjani sasaw ajjsarapjjäna, uka cheqatjja jankʼakiw Alemania markar kuttʼapjjaspa. Pablox maldecasïna, kunatix janiw mä qawqha arunaks español aru yatiqañ yant"känti.
  
  Amtapax Tarifa inti jalsu tuqin playa uksar puriñänwa, ukanx amuyataxaw khitis jupanakar suyt"aspa - estafador ukan contactopa, jupax jupanakaruw bote aljatayna. Aka jaqix Portugal markaruw camionat apañapäna. Ukampis janipuniw uñachtʼayaskänti janicha uk yatiñatakejj chʼamanïpkänti.
  
  Pablox walja horanakaw uka hold ukan irnaqäna, ukat mä askichäw amuytʼañataki. Amparanakapax jamasat camisa bolsilloparuw llamkt"äna, kawkhantix tunka payan diamantenak imantaskäna, Hans Reiner chachan qhipa tesoropa. Alicia, Manfred ukat Julian jupanakax isipanx ukham q"ipinïpxänwa. Inas jupanakax mä qawqha...
  
  Pablox wali musphataw uñjasïna, kunapachatix español capitanax chika arumx jupanakarux katuntañ utat apsuwayxäna, mä remo bote churäna ukat portugués quta thiyaruw khitäna.
  
  Cubiertankir linterna qhanampiw Pablojj uka jaqen ajanupar uñjäna, jupajj jupamp chikäpachänwa. Awkipax jiwxäna ukhax pachpa maranirakïnwa, ukat pachpa profesionarakïnwa. Pablox akham jiskt"asïna, awkipax jan jiwayirïkaspän ukhaxa, jupa pachpatï waynäkasax khitis jiwayatayna uk yatiñatakix juk"amp suma pachanak jan apt"aspän ukhaxa, kunjamas kunas pasaspa sasaw jiskt"asïna.
  
  Isinakap uñakiptʼasajj kunatï uka tiempot amtañatak utjkäna ukakiw apsusïna: Hans chachan jan wali luratapan achupa, jilapan aljantatätap uñachtʼayi.
  
  Inas Jurgen chachatakejj kunanakas mayjäspäna, awkipajj wali jachʼa jaqëspäna ukhajja, sasaw amuyäna.
  
  Pablox kunjamatsa aka español jaqirux amuyt"ayaspa sasaw jiskt"asïna. Uka emblema amparapar uchasajj pä jan chʼamäki uka arunak mayamp arsüna.
  
  -Traición -sasawa, jisk"a amparapampiwa pechopar llamkt"äna. -Qhispiyasiña -sasawa español jaqina pechopa llamkt"äna.
  
  Inas mä urux capitanax khitimpis jikischispa, jupaw uka pä arunakax kamsañs muni uk qhanañchtʼaspa.
  
  Jupax mä jisk"a boteruw jaltawayxäna ukat pusiniw remar qalltapxäna. Mä qhawqha minutonakatjja, qota lakan umajj wal chʼalljjtayasitap istʼapjjäna, ukat barcojj jawir thiyankir grava patjjan mä jukʼa chʼalljjtäna.
  
  Jupanakajj Portugal markanwa jikjjatasipjjäna.
  
  Janïr botet saraqasinxa, uñchʼukiskäna, jan kuna jan waltʼäwis utjaspa uk yatiñataki, ukampis janiw kuns uñjkänti.
  
  Ukajj muspharkañawa, sasaw Pablojj amuyäna. Niyakejjay nayraj apsuwaysta ukhajja, taqe kunwa jukʼamp qhan uñjta.
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  Gómez Jurado Juan jupaw ukham luratayna
  
  
  
  
  Diosamp contrato luraña, aka Moisesan expedición
  
  
  Anthony Fowler tatan seriepan payïr libropa, 2009 maran
  
  
  Matthew Thomas, Fowler tatat sipan juk"amp jach"a heroe ukar katuyatawa
  
  
  
  
  Kunjamasa mä uñisiri uñstayaña
  
  
  
  Mä ch"uqi lona ukamp qalltaña
  
  Uñacht"awinaka uñacht"ayaña
  
  chacha warmi ukhamaraki wawanaka
  
  
  Juman pachpa jan amuyt"asir phuch"uruw ch"allt"asiñama
  
  ch"amakan jaytjata
  
  ancho cepillo ukat
  
  jan uñt"at jaqinakarux mä jan wali ch"amampiw ch"allt"añama
  
  ch"amakat jutata
  
  
  Uñisirinakan ajanupar arktañamawa - qullqi munaña
  
  Uñisiña, jan amuyt"asiña ukat janiw sutip uñt"ayañ atinakiti
  
  juma pachpa
  
  
  Sapa ajanupan wali munat jaqi kankañapa imantaña
  
  
  Taqi p"iqinchawinaka chhaqtayaña mä walja munasiñanaka, suyt"awinaka, .
  
  axsarañanakax mä caleidoscopio ukan uñstayatawa
  
  sapa jan tukuskir chuyma
  
  
  Jachaqt"asiwixa muytayañawa, ukhamata mä alayaru uñstayañataki
  
  brutalidad ukax arco
  
  
  Uka aychaxa ch"akhanakatxa jaljañawa ukhama
  
  abstracto esqueleto ukax jiwañat qhipararaki
  
  
  Sapa lurawinak jach"anchayañaw jaqix tukuñapkama
  
  mä uywa, parásito, laq"uruw tukuwayxi
  
  
  Uka qhipäxaruxa maligno ukanakampi phuqt"ayaña
  
  nayra jan wali samkanakat uñt"at chimpunaka - saxranaka, .
  
  saxranaka, jan wali mirmidonanaka
  
  
  Kunapachatï uñisiriman iconopax tukuyatäxi ukhaxa
  
  jan juchani jiwayasmawa,
  
  jan p"inqasis jiwayaña
  
  
  Kuntï tʼunjkäta ukajj tukusjjaniwa
  
  Diosan uñisiripäkaspas ukhama, mä jarkʼäwi
  
  historian jamasat dialéctica ukar puriñkama
  
  
  uñisirinakan sutipxaru
  
  Sam Keen sat jilataw ukham luräna
  
  
  Tunka Kamachinaka
  
  
  
  Naya Tatitu Diosamajja.
  
  Naya nayrajj janiw yaqha diosanakajj utjañapäkiti
  
  Janiw juma pachpax kuna idolos luramti
  
  Janiw Tatitu Diosaman sutip ina ch'usar apt'asiñamäkiti
  
  Sábado urut amtasipxam, ukhamat qullanäñapataki
  
  Awkimar taykamarus jachʼañcham
  
  Janiw jiwayañamäkiti
  
  Janiw wachuq jucha lurañamäkiti
  
  Janiw lunthatasiñamäkiti
  
  Jaqi masimarux janiw k'arinak arsuñamäkiti
  
  Janiw jaqi masiman utap munañamäkiti
  
  
  
  Prólogo satawa
  
  
  
  NAYAX SPIEGELGRUNDA WAWANAKAX UTJKI UKA UTJAÑAPATAKIWA
  
  VINA
  
  
  Febrero phaxsin 1943 maranwa
  
  
  Uka edificior jakʼachaskäna ukhajja, uka edificio patjjarojj esvástica sat mä jachʼa banderaw jalnaqäna, ukat uka warmejj janiw khathattʼasiñ atipkänti. Compañeropajj uk jan sum amuytʼasaw juntʼuchañatak jakʼachasïna. Uka jiskʼa abrigopajj tarde thaya thaytʼatapat janiw jarkʼaqkänti, uka thayajj jakʼachasisin thaya thaytʼaniw sasaw yatiyäna.
  
  "Odile, uchasim" sasaw uka jaqix säna, abrigop jist"arasax amparanakapamp khathatirakïnwa.
  
  Jupajj amparapat mistusaw uka bolsajj pechopar jukʼamp chʼamampi katjjaruyäna. Suxta kilómetros ukchʼa thaya taypin sarnaqatapajja, thayampiw qarjata ukat jan chʼamanïkänti. Kimsa mara nayrajja, Daimler sat autopan mä conductoramp chikaw mä viajer sarapjjaspäna, ukat jupajj pʼeqepampiw sarnaqaspäna. Ukampis jichhajj autopajj comisario de brigada ukankjjänwa, ukat lipʼichit lurat abrigopajj teatro cajan mä cheqan uñachtʼayatäpachänwa, ukat mä nazi warmiw nayranakapajj pintat uñjasïna. Odile kullakajj janïr jayskasajj kimsa kutiw campanajj wal chʼalljjtayasïna.
  
  "Janiw thaya laykukiti, Joseya. Toque de queda janïr purinkipanx janiw walja tiemponïktanti. Jiwasatï tiempopar jan kuttʼkañäni ukhajja..." sasa.
  
  Janïr chachapajj jayskäna ukhaw enfermerajj mä akatjamat punku jistʼaräna. Uñtʼirinakar uñkatasajja, jachaqtʼasitapajj chhaqtawayjjänwa. Nazi gobiernon walja maranak apnaqatapajja, jankʼakiw mä judío uñtʼañ yatichäna.
  
  'Kunsa munta?' sasaw jiskt"äna.
  
  Warmix jachaqt"asiñapatakiw ch"amachasïna, lakapax wali t"aqhisiñatak ch"iyjatäkchïnsa.
  
  "Graus sat doctorar uñjañ munapjjta" sasa.
  
  "¿Mä cita utjtamti?" sasa.
  
  "Doctorajj uñjapjjäma sasaw säna".
  
  'Chacha?'
  
  "Joseph ukat Odile Cohen, Ulane tata".
  
  Enfermerax mä juk"a qhipäxar kutt"awayxäna kunatix qhipa sutipax suyt"awinakap chiqanchawayi.
  
  "Jumajj kʼarisisktawa. Jumax janiw mä cita utjktamti. Jaytaña. Kawkïr pʼirutï jutkta uka pʼiyaruw kuttʼjjäta. Jumax yatisktawa, janiw aka chiqar jutkasmati" sasa.
  
  'Amp suma. Wawajajj manqhankiwa. Amp suma!'
  
  Punkujj jistʼantatäjjäna ukhajja, arunakapajj ina chʼusar tukusjjänwa.
  
  Joseyampi esposapampejj jan kun lurasaw uka jachʼa uta uñchʼukipjjäna. Ukat kuttʼasipkäna ukhajja, Odile chachajj mä akatjamat jan chʼamanïkaspas ukham amuyasïna ukat lanktʼasirakïnwa, ukampis Joseyajj janïr jaqoqtkasajj katjañwa atipjäna.
  
  "Jutam, yaqha thak thaqhañäni, ukhamat mantañataki" sasa.
  
  Hospitalan mä ladopar sarapjjäna. Esquina muytasipkäna ukhajja, Joseyajj warmiparuw qhepar jaqontäna. Punkux jichhakiw jist"arasiwayi. Mä jachʼa abrigompi isthaptʼat mä jaqejj taqe chʼamapampiw basurampi phoqantat carronak edificio qhepäjjar jaqontäna. Perqa jakʼankjjasajja, Joseyampi Odilempejj jistʼarat punkuruw jaltjjapjjäna.
  
  Uka manqhar mantasajj mä sala de servicios ukanwa jikjjatasipjjäna, uka salajj mä laberinto escaleranakaru ukat yaqha pasillonakaruw puri. Pasillot sarapkäna ukhajja, jaya cheqankir amuktʼat arnaqasiñanak istʼapjjerïna, uka arnaqasiñanakajj yaqha pachat jutkaspa ukhamänwa. Warmixa, wawapan arup istʼasaxa taqi chuymaw lupʼïna, ukampis inamayakïkänti. Walja pasillonak pasapjjäna, jan khitimpis jikisisa. Joseyajj warmipamp chika sarnaqañatakejj jankʼakiw sarnaqañapäna, jupajj qʼoma instinto laykuw jankʼak nayrar sartäna, sapa punkun mä segundokiw saytʼasïna.
  
  Mä qhawqha tiempotjja, L ukham chʼamaka cuartoruw uñchʼukiskir jikjjatasipjjäna. Wawanakampi phuqhantatänwa, waljanipuniw ikiñanakapar chint"ata ukat q"uma anunakjamaw chhuxriñchjasipxirïna. Uka qʼañu cuartojj chʼamaktʼatäjjänwa, ukat warmijj chʼuñuñ qalltäna, cuerpopajj juntʼuchaskäna ukhajja, amparanakapan chhuxriñchjasïna. Ukampis janiw istʼkänti, kunattejj nayranakapajj ikiñat ikiñar tʼijtʼasaw mä wayna ajanupat yaqha ajanupar tʼijtjjäna, wawaparuw wal thaqäna.
  
  "Akax yatiyawiwa, Dr. Grouse" sasa.
  
  Joseyampi esposapampejj uñjapjjañapäkäna uka doctoran sutip istʼasajj uñkatasipjjänwa, jupajj yoqapan jakäwip amparapankänwa. Uka barrio jaya k"uchuruw kutt"apxäna, ukat mä jisk"a tama jaqinakaw mä ikiñ muytasin tantachasipxäna. Mä suma uñnaqtʼan wayna doctorajj niya llätunka maranïkaspas ukham mä tawaqon ikiñ jakʼapan qontʼatäskäna. Jupan jakʼapanjja, mä chuymankipstat enfermeraw mä bandeja quirúrgico instrumentonak aptʼatäskäna, ukat mä aburrido chika marani doctorajj notanak apsuskäna.
  
  -Doctor Graus... -sasawa Odile kullakaxa pächasisa säna, ukatxa uka qutuchata jak"achasiñatakixa ch"amapwa apthapitayna.
  
  Uka waynax enfermeraruw jiskʼachas amparapamp luqxatäna, janiw kuntï luraskäna ukat nayranakap apaqkänti.
  
  "Janiw jichhax ukhamäkiti, achikt"asipxsmawa".
  
  Enfermerampi mayni qullirimpixa musphataw Odile uñkatapxäna, ukampisa janiwa kunsa sapkänti.
  
  Kunatï paskäna uk uñjasajja, Odile kullakajj jan arnaqasiñatakejj kisunakap chʼoqtʼasiñapawa. Uka tawaqux jiwañjamaw janq"u ñik"utanïxäna ukat mä estado semiconsciente ukankaspas ukhamaw amuyasïna. Graus kullakajj metalat lurat mä lavabo patjjar amparap katjjarusaw mä bisturímpi jiskʼa incisiones luräna. Uka tawaqun amparapanxa janiw mä chiqas cuchillompi llamkt"atax utjkänti, ukat wilax juk"at juk"atw cuenca ukar saraqanïna, ukax niyaw phuqhantatäxäna. Qhiparusti, imill wawan p"iqipax mä laduruw liwxatäna. Graus jupax pä jisk"a amparampiw imill wawan kunkapar uchatayna.
  
  "Walikiwa, jupax janiw pulsonïkiti. ¿Tiempo, Dr. Strobel?" sasa.
  
  "Suxta kimsa tunka paqallquni".
  
  Niya llätunka tunka kimsani minutonaka. ¡Excepcional ukhamawa! Uka sujeto ukax consciente ukhamaw qhiparäna, nivel de conciencia ukax mä juk"akiwa ukatx janiw kuna señales de dolor uñacht"aykänti. Tintura de opio ukat Datura ukanakamp chikt"atax janiw pächasiñakiti, jichhakamax yant"atanakax wali askiwa. Jallallt"apxsmawa, Strobel. Autopsia lurañatakix muestra wakichtʼañamawa" sasa.
  
  "Yuspära, Herr Doctora. Jank'akipuni.'
  
  Ukapachaw uka wayna doctorax José ukat Odile sat chachanakar kuttʼxäna. Nayranakapanjja, chuym ustʼayasiña ukat jiskʼachasiñaw utjäna.
  
  "¿Ukat ¿khitis jumax ukhamäsma?" sasa.
  
  Odilex nayrar sartasaw ikiñ jak"an sayt"asïna, jiwat tawaqur jan uñch"ukiñapataki.
  
  "Nayan sutijajj Odile Cohen, Graus sat doctorawa. Nayajj Elan Cohen chachan taykapätwa" sasa.
  
  Doctorax thayampiw Odile uñkatasïna, ukat enfermeraruw uñtäna.
  
  "Uka judionakarux aka chiqat apsuñamawa, Ulein Ulrike tata".
  
  Enfermerax Odile-rux codopat katjatayna ukat mä jan wali ch"amampiw warmimp qullirimp taypin sayt"asïna. Joseyajj jankʼakiw warmipar yanaptʼäna, ukat uka jachʼa enfermerampiw nuwasïna. Mä juk"a pachatakix mä bizarro kimsa jaqiw utt"asipxäna, kunayman tuqinakaruw sarapxäna, ukampis janiw maynis askinak jikxatapkänti. Ulrike tatan ajanupax ch"amanchatapat wilaruw tukuwayxäna.
  
  "Doctor, pantjasitapat yatxa" sasaw Odile kullakax säna, enfermerax jach"a amparanakap qhipäxat p"iqip apsuñ yant"äna. "Wawajajj janiw pʼeqe usunïkiti" sasa.
  
  Odile kullakajj enfermeran amparapat qhespiyasiñwa atipjäna, ukat doctoraruw uñtäna.
  
  "Chiqpachansa, uta chhaqhayasipkta ukhatpach janiw wal parlkiti, ukampis janiw loqtkiti. Jupax pantjasitapatw akankxi. Jupar antutäta ukhajja... Nayajj kunatï utjkistu ukak churapjjäma" sasa.
  
  Uka paquetexa ikiñaruw uchasïna, jiwat tawaqun janchipar jan llamktʼañapataki, ukat periodiconakan envolturapsa wali amuyumpiw apsuwayxäna. Uka cuartojj chʼamaktʼkchïnjja, qorit lurat yäjj muyuntat perqanakaruw qhantʼäna.
  
  "Chachajan familiapanjja, walja maranakaw utji, Graus sat doctora. Ukham jaytañat sipansa jiwañaw jukʼamp askixa. Ukampis wawaja, doctora, wawaja..." sasa.
  
  Odile kullakajj jachtʼasisaw qonqortʼasïna. Uka wayna doctorajj janiw amuyaskänti, kunattejj nayranakapajj ikiñan utjkäna uka yäruw lipʼkatatäna. Ukampis lakap jaya tiempo jistʼarañwa atipjäna, ukhamatwa uka chacha warmin kuna suytʼäwitï sarjjapjjäna uk tʼunjäna.
  
  "Wawamax jiwatäxiwa. Jaytaña.'
  
  
  Anqat jutir thaya thayajj ajanupar llamktʼkäna ukhajja, Odile kullakajj mä jukʼa chʼamanïjjänwa. Hospitalat jankʼak mistupkäna ukhajja, chachapar katjjarusaw nayrat sipansa jukʼamp ajjsaräna. Amuyunakapax marka anqäxar kutt"añakiw utjäna, ukanx yaqha yuqall wawaw jupanakar suyt"askäna.
  
  "Jankʼak luram, José. Jank'aki.'
  
  Sapa kuti jaquqanir chhijchhi manqhanxa jankʼakiw sarapxäna.
  
  
  Hospitalan oficinapanjja, Grouse sat doctorajj jan amuytʼasisaw telefonot aptʼasïna ukat escritoriopan utjkäna uka muspharkañ qorit lurat yäruw amparamp luqxatäna. Mä qhawqha minutonakatjja, SS sat autonakan sirenanakap istʼasajj janiw ventanatsa uñchʼukkänti. Yanapt"iripax judionakan t"ijtäwipat mä juk"a sänwa, ukampis Graus jupax janiw uk ist"känti.
  
  Jupajj Cohen waynan operacionap amtañatakejj wal chʼamachasiskäna.
  
  Jilïr jaqinaka
  
  Cleronakajj ukham lurapjjäna
  
  ANTHONY FOWLER tatax CIA ukat Santa Alianza ukanakamp irnaqir agentewa.
  
  ALBERT TATA, nayrajj hacker satänwa. CIA ukat Vaticano ukan enlace de inteligencia ukan sistemas ukanakat yatxatiri.
  
  CESÁREO jilatajja, dominicano markankirïnwa. Vaticano markan Antigüedades ukan uñjiri.
  
  
  Cuerpo de Seguridad Vaticano ukankirinaka
  
  CAMILO SIRIN, Inspector General ukan irnaqiri. Ukhamaraki Santa Alianza, Vaticano markan jamasat yatxatañ utanakan p"iqinchiripawa.
  
  
  civiles ukanaka
  
  ANDREA OTERO, El Globo periodico ukan yatiyiripawa.
  
  RAYMOND Kane, walja millones de industrial industrial.
  
  JACOB RUSSELL, Kine sat chachan ejecutivo yanapiripawa.
  
  ORVILL WATSON, consultor terrorismo ukat Netcatch ukan dueñopawa.
  
  HEINRICH GRAUS sat doctorajja, nazi sat jaqenakan jiwayañapänwa.
  
  
  Moises Expedición ukan irnaqirinaka
  
  CECIL FORRESTER, Bibliat parlir arqueólogo.
  
  DAVID PAPPAS, GORDON DARWIN, KIRA LARSEN, STOWE EARLING ukat EZRA LEVIN, Cecil Forrester yanapirinaka
  
  MOGENS DEKKER, uka expedición ukan servicio de seguridad ukan p"iqinchiripawa.
  
  ALOIS GOTLIB, ALRICK GOTLIB, TEVI WAAKA, PACO TORRES, LUIS MALONY ukat MARLA JACKSON jupanakax Dekker ukan pallapallanakapawa.
  
  DOCTOR HAREL, doctorajj uraq allsuñanakanwa irnaqäna.
  
  TOMMY EICHBERG, p"iqinchiri.
  
  ROBERT FRICK, BRIAN HANLEY, administración / técnico ukan irnaqirinaka
  
  NURI ZAYIT, RANI PETERKE, jupanakax manq"a phayirinakawa
  
  
  terroristas ukanaka
  
  NAZIM ukat HARUF, Washington markan celda ukankirinaka.
  
  O, D ukat W, jupanakax siria ukat Jordania uksankir células ukankirinakawa.
  
  HUKAN, kimsa celulanakan p"iqinchiripawa.
  
  
  1. 1. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  BALTHASAR HANDWURZ UKSAN UTJKI UKA JAQINAKAN JAQINAKAPA
  
  STEINFELDSTR ßE, 6 ukat juk"ampinaka
  
  KRIEGLACH, AUSTRIA markankir jaqe
  
  
  Jueves 15 uru diciembre phaxsit 2005 marana 11:42 pacharuw purini.
  
  
  Sacerdotejj janïr punku liqtʼkasajj wali amuyumpiw kayunakap katoqtʼañ esterar pichthapïna. Pusi phajjsinakaw uka chachar arknaqäna, qhepatjja pä semana nayraw imantaskäna uk jikjjatäna. Jichhajj Handwurtz chachan cheqpach khitïnsa uk sum yatïna. Jupampi ajan ajan jikisiñ horasajj purinjjewa.
  
  Walja minutonakaw pacienciampi suytʼäna. Chika uruxänwa, Graus jilatax kunjamtï yatiqapkäna ukhamarakiw tardex sofá ukan ikiskäna. Uka horasajj niyas janiw khitis uka jiskʼa thakin utjkänti. Steinfeldstrasse markankir vecinonakapax irnaqäwinkapxänwa, janiw yatipkänti 6 jakhüwinx mä jisk"a utan ventananakapan ch"uxña cortinanakampi, uka genocidio monstruox TV nayraqatan sumankañan ikiskäna.
  
  Qhiparusti, llawintat mä llave ist"asisaw sacerdoterux punkux niyaw jist"arañampïskäna sasaw yatiyäna. Mä chuyman jaqin p"iqipax mä anuncio de seguro de salud ukan venerable aire ukamp punku qhipäxat mistunïna.
  
  'Jïsa?'
  
  "Suma alwa, Herr Doktor".
  
  Uka jilïrixa p"iqit kayukamaw jupar arxaykäna uka jaqirux uñch"ukisïna. Qhipïristi jach"a, jisk"a, calvo, niya phisqa tunka marani, mä sacerdoten collarapax ch"iyar abrigopan uñacht"ayatawa. Jupax umbral ukan sayt"atäskäna, mä guardia militar ukham ch"ullqhi pose ukanïnwa, ch"uxña nayranakapaxa uka jilïr jaqiruw uñch"ukiskäna.
  
  "Tata, pantjasisktawa sasaw amuyta. Nayrajj plomerot irnaqtʼirïtwa, jichhajj jubilasjjtwa. Nayax parroquiankir qullqiruw churawaytxa, ukhamax jumatix pampachapxita ukhaxa..." sasa.
  
  "¿Alemania markankir wali uñtʼat neurocirujano Heinrich Graus sat doctorajj ina chʼusat uñtʼatätati?" sasa.
  
  Uka jilïri jaqixa mä segunda samaña katxarutayna. Ukat yaqhax janiw kuns jupar churañatak lurkänti. Ukampis uka jiskʼa detallejj sacerdotetakejj walikïskänwa: uka pruebajj walikïskiwa.
  
  "Nayan sutijajj Handwurtz satawa, tata" sasa.
  
  "Janiw chiqäkiti ukat panpachaniw uk yatipxta. Jichhasti, jumatï mantayañ munsta ukhajja, kuntï apankta uk uñachtʼayäma" sasa. Sacerdotejj chʼeqa amparap aytäna, ukanjja mä chʼiyar maletín aptʼatänwa.
  
  Uk uñjasax punkux jist"arasïna ukat uka jilïr jaqix jank"akiw cocina tuqir liwxatäna, nayra piso tablanakax sapa mayniw unxtasipxäna. Sacerdotejj jupar arktäna, ukampis jakʼapankir jaqenakarojj janiw sum amuykänti. Kimsa kutiw ventananakat uñchʼukïna, ukat sapa mueblenakajj kawkhansa utji uk nayratpach yatïna. Jupajj nayra nazi chachan qhepäjjapar uñchʼukiñwa jukʼamp munäna. Doctorajj mä jukʼa chʼamäkchïnsa, sacerdotejj granerot carbón saconak jankʼak apsuskir uñjäna, ukhamatwa tunka maranak sullka jaqejj envidiasiñapäna. Heinrich Graus sat chachajj wali jan wali jaqënwa.
  
  Jiskʼa cocinajj chʼamakänwa ukat qʼañu qʼaphinïrakïnwa. Ukanx gas estufa, mä estante ukax waña ch"uñu, mä muyu mesa ukat pä jan uñtasit sillunakaw utjäna. Graus chachajj sacerdoteruw qontʼasiñapatak amparapamp uñachtʼayäna. Ukatxa uka jilïri jaqixa armario taypinwa thaqhatayna, pä vaso apsutayna, umampi phuqantatayna ukatxa janïra jupa pachpa qunt"asisaxa mesa patxaru uchatayna. Lentes ukanakax jan llamkt"ataw qhiparäna, kunawsatix uka pä jaqinakax ukan qunt"atäsipkäna, jan kuns lurasa, mä minuto jilaw uñch"ukipxäna.
  
  Uka jilïri jaqixa wila franela isimpi, algodón camisampi, ch"ukuta pantalonampi isthapt"ata. Jupax pä tunk mara nayraw calvo tukuwayxäna, ukat kuna jisk"a ñik"utas jaytawayäna ukax q"al janq"urakïnwa. Jach"a muruq"u lentes ukanakax janïr comunismo ukan t"unjatäkipanx jan modaruw tukuwayxäna. Lakapan samarañ uñnaqapax suma chuymanïñwa churäna.
  
  Ukanakat janiw maynis sacerdotar sallqjkänti.
  
  Diciembre phaxsin inti jalsun mä jukʼa qhantʼir laqʼanakaw mä qhanan jalnaqäna. Jupanakat maynïrejj sacerdoten mangaparuw purintäna. Jupax uka jilïr jaqit nayranakap jan apsusaw jaquntäna.
  
  Uka gesto ukan fluido confianzapax janiw nazi ukan jan amuyaskänti, ukampis jupax wasitat jan sinti llakisiñatakix tiemponïxänwa.
  
  "¿Janit mä jukʼa uma umañ munkta, tata?" sasa.
  
  "Janiw umat pharjatäkti, Graus doctora" sasa.
  
  "Ukhamajj uka sutimpi jawsañajatakiw chʼamachasiñama. Nayan sutijajj Handwurtz satawa. Balthasar Handwurz sat chachajj ukhamänwa" sasa.
  
  Sacerdotejj janiw uk istʼkänti.
  
  "Jumajj wali amuytʼasirïtawa, uk iyaw sañajawa. Argentina markar sarañatakix pasaporte katuqapxtaxa, janiw khitis mä qawqha phaxsit Viena markar kutt"añ suykänti. Natural ukhamawa, uka chiqanwa qhip qhipa thaqxayäta. Spiegelgrund Hospitalat pusi tunk phisqhan kilómetros ukch"akiwa. Wiesenthal nazi chachax walja maranakaw Argentina markan thaqhasktam, janiw yatiskanti oficinapat mä juk"a thakhinjam sarañama. Irónicamente, ¿janit jumax amuykta?" sasa.
  
  "Nayajj larusiñatakjamaw amuyasta. Jumax americano jaqïtawa, ¿janich ukhamäki? Alemán aru sum parltajja, ukampis acentomajj aljanttamwa" sasa.
  
  Sacerdotejj maletínap mesa patjjar uchasaw mä usuchjat carpeta apsüna. Nayrïr documento uñacht"ayki ukax Graus waynan fotopawa, jupax Spiegelgrund markan mä hospitalan ch"axwäw pachan apsutänwa. Payïristi pachpa foton mayjtʼäwipawa, ukampis doctoran luratanakapajj software ukamp chuymankipstatänwa.
  
  "¿Janit tecnologíajj wali jachʼäki, Herr Doctor?" sasa.
  
  "Ukajj janiw kuns uñachtʼaykiti. Khitis uk luraspänwa. Nayajj television uñchʼukiraktwa" sasaw säna, ukampis arupajj yaqharuw aljantäna.
  
  "Chiqpachapuniw sasma. Janiw kuns uñachtʼaykiti, ukampis uñachtʼayiriwa" sasa.
  
  Sacerdotejj qʼellur uñtat mä laphi apsüna, uka laphiruw maynijj mä chʼiyar janqʼo fotompiw mä papelampi chʼuqtʼäna, uka foto patjjarojj sepia sat qellqatänwa: FORNITA TESTIGO, Vaticano markan sellop jakʼanwa.
  
  ""Balthasar Handwurz sat chachajj ukham luräna. Q"illu ñik"uta, ch"uxña nayrani, ch"amani uñnaqani. Uñtʼañataki chimpunaka: chʼeqa amparapanjja 256441 numerompiw tattoo lurapjjäna, uka numerojj Mauthausen markan campo de concentración ukan qheparasajj nazis sat jaqenakan lurapjjänwa" sasa. Mä chiqax janipuniw kayuk uchatäkiti, Graus. Juman jakhüwimax k"ariwa. Tatuaje lurapkta uka jaqejj uka cheqanwa ukham amuytʼäna, ukampis akajj jukʼamp jiskʼakiwa. Jichhakamax wali askiwa" sasa.
  
  Uka jilïr jaqixa franela isi taypitwa amparapa llamkt"äna. Jupajj colerata ukat ajjsarañat qʼañuchatäjjänwa.
  
  "¿Khitis jumajja, jumajj jan wali jaqejja?" sasa.
  
  "Nayan sutijajj Anthony Fowler satawa. Nayajj jumamp mä amtar puriñ munta" sasa.
  
  "Utajat mistum. Aka pachana.'
  
  "Janiw qhan parlkti sasaw amuyasta. Jumax suxta maraw Am Spiegelgrund Hospital de Niños ukan Subjefe ukhamäta. Uka cheqajj wali sumapunïnwa. Niya taqpach usutanakajj judionakäpjjänwa ukat pʼeqe usunïpjjänwa. "Janiw jakañax wakiskiti", ¿janit ukham sutichapkta?" sasa.
  
  "¡Janiw kuntï parlaskta uk amuykti!" sasa.
  
  "Janiw khitis kuntï ukan lurapkta uk yatkänti. Yant"awinaka. Wawanaka jakkasa jiwayaña. Paqallqu pataka tunka pusini, Dr. Graus. Jumasti paqallq patak tunka pusini jaqinakarux amparamampiw jiwayta" sasa.
  
  "Nayax sapxsmawa...
  
  "¡Jumanakajj pʼeqenakap jarrunakaruw imapjjtajja!" sasa.
  
  Fowler chachajj wali chʼamampiw mesa patjjar amparapamp jawqʼjäna, ukatwa panpacha vasonakajj tʼijtjjäna, ukat mä jukʼa tiempotakejj azulejo pampar umaw chʼalljjtäna. Fowler jupax walja kutiw jach"a samsuwayxäna, samarañ yant"asa.
  
  Doctorax janiw ch"uxña nayranakapar uñch"ukkänti, uka nayranakapax niya chikat khuchhuqañampïkaspas ukhamaw uñjasïna.
  
  "¿Jumanakajj judionakampïtati?" sasa.
  
  "Janiwa, Graus. Jumax yatisktawa janiw ukhamäkiti. Nayax jupanakat maynïrix Tel Aviv markan mä lazo ukan warkt"asisma. Nayax ... 1946 maran qhispipxañamatak yanaptʼapkäna uka jaqinakampiw chiktʼatätxa" sasa.
  
  Doctorax mä khathatiw chhaqtayäna.
  
  "Qullan alianza" sasaw jiskʼat arsüna.
  
  Fowler jupax janiw jayskänti.
  
  "Ukat ¿kunsa Alianzax nayat munpacha taqi uka maranakatxa?" sasa.
  
  "Kunas jumanakan amparaman utji".
  
  Nazi sat chachajja, kawkhantï jakkäna uka cheqanakaruw uñachtʼayäna.
  
  "Kunjamtï uñjktanjja, janiw cheqpachapun qamir jaqëkti. Janiw qollqejj utjkituti" sasa.
  
  "Qullqi munaschi ukhaxa, Stuttgart markankir Fiscal General ukarux jankʼakiw aljapxirista. Jupanakax wali 130.000 euros ukjaw katuntañatakix churapxi. Mä vela munta" sasa.
  
  Nazi sat chachajj janis amuykaspa ukhamaw jupar uñchʼukiskäna.
  
  "¿Kuna velasa?" sasa.
  
  "Jichhajj jumaw larusiñatak sarnaqasktajja, Grouse doctora. Nayax suxta tunk payan mara nayraw Coen familiat lunthatat vela tuqit parlaskta. Mä jach"a vela jan mechani, quri filigranampi ch"uqt"ata. Akax nayax muntwa ukat jichhax munaraktwa" sasa.
  
  "Wila wartat kʼarinakamajj yaqha cheqaruw uchapjjam. Janiw kuna velas utjkituti" sasa.
  
  Fowler chachajj wali jachʼat arsüna, sillunakaparuw qhepar qontʼasïna, ukat mesa patjjankir lentes tʼunjatanakaruw uñachtʼayäna.
  
  "¿Kunas jukʼamp chʼamanïtati?" sasa.
  
  "Qhipäxamanxa" sasaw Grousex armario tuqir p"iqip ch"allxtayäna.
  
  Sacerdotejj kutikipstasajj uka botellaruw amparap luqtäna, uka botellajj chikat phoqantatänwa. Vasonak aptasajj sapa kʼajkir qʼellur uñtat umaruw pä amparapamp warjjatäna. Panpachaniw jan tostadas lurasa umapxäna.
  
  Fowler chachajj wasitatwa uka botella katthapïna ukat yaqha vaso warjjatäna. Jupajj mä jukʼa umtʼäna, ukatsti akham sänwa: "Weizenkorn. Trigo schnapps. Walja tiempow ukham jan usuntkti" sasa.
  
  "Janiw faltawayktati, uk sum yatta" sasa.
  
  'Waliki. Ukampis baratokiwa, ¿janich ukhamäki?" sasa.
  
  Grouse sat chachajj amparap chʼoqtʼasïna.
  
  "Jumjam jaqe, Graus. Wali sumawa. Inamayakiwa. Janiw nayax iyaw sañjamäkiti jumax aka umañamxa. Mä qʼañu pʼiyaruw jukʼat jukʼat venenochasïta, uka pʼiyajj urinat qʼañuchatawa. Ukat ¿kunsa yatiñ munasmati? Amuytwa...'
  
  "Janiw kuns amuyapktati".
  
  "Wali sumawa. Reich sat chachan luratanakapajj wali amtasktawa. Oficiales ukanakataki kamachinaka. Kimsïr t"aqa. "Uñisirinakan katuntatäspa ukhajja, taqe kunsa janiw sañamawa ukat mä jiskʼa jaysäwinakampikiw jaysañama, ukanakajj janiw jan waltʼaykätamti". Ukhama, Graus, ukar yatintañamawa. Kunkakamaw jan waltʼayatätajja" sasa.
  
  Uka jilïr jaqix chhuxriñchjasïna ukat qhipa schnapps ukanakax warantasïna. Fowler jupax uñisiripan janchipan arunakap uñjäna, kunawsatix uka monstruon amtäwipax juk"at juk"at t"unjatäxäna. Jupax mä artistjamaw mä qawqha cepillonak llamkt"asax qhipäxar kutt"awayxäna, janïr kawkïr coloranakas jutïrin apnaqani uk amtkasa.
  
  Uka sacerdotejj cheqa yatichäwinak apnaqañ yantʼañwa amtäna.
  
  "Amparanakaj uñtam, doctor" sasaw Fowler chachajj mesa patjjar uchasïna, chʼukutänwa, jachʼa jiskʼa amparanakanïnwa, janiw kuna muspharkañas utjkänti, jan ukasti mä jiskʼa detallekiw utjäna.Sapa ñikʼutan patapanjja, jakʼapanwa nudillonakapanxa, mä jisk"a janq"u chiqaw utjäna, ukax sapa amparat chiqak sarantaskänwa.
  
  "Akanakax jan wali cicatrices ukanakawa. ¿Qhawqha maranïyätasa ukanak katoqasajj? Tunka? Tunka mayani?'
  
  Tunka paya. Nayax piano ukx ensayayätwa: Chopin Preludes, op. 28. Tatajax piano ukar saratayna, ukat jan kuna yatiyasa, Steinway ukan tapap taqpach ch"amampiw jist"antatayna. Ukajj mä milagropunïnwa, janiw amparanakaj aptʼasiwaykti, ukampis janipuniw mayampsa anattʼirïkti" sasa.
  
  Sacerdotejj vasopat apthapïna ukat janïr sarkasajj kunatï ukan utjkäna ukaruw chʼalljjtayasispa ukhamänwa. Jupax janipuniw yaqha jaqin nayranakap uñkatasax kuntix paskatayna uk uñt"añ puedkänti.
  
  "Nillätunk maranïkayäta ukhatpachaw tatajajj ... nayarojj obligatäna. Uka urojja, mayamp luraspa ukhajj mayniruw yatiyä sasaw sista. Jupajj janiw ajjsaraykitänti. Jupax amparanakaj t"unjawayitu. Ukat jachäna, pampachañajatakiw mayitu ukat qullqix alasiski uka suma qullirinakaruw jawsäna. Janiwa, Graus. Janiw uka toqet lupʼiñamäkiti" sasa.
  
  Grouse chachajj mesa manqhar amparap luqtäna, cubiertos cajón ukar llamktʼasa. Ukat jankʼakiw kuttʼanïna.
  
  "Ukatwa jumar amuyasta, doctora. Tatajajj mä monstruopunïnwa, juchapajj janiw perdonañ puedkänti. Ukampis jupajj jumat sipansa jukʼamp jan ajjsarirïnwa. Mä jachʼa turno chika taypin kʼachat kʼachat sarnaqañat sipansa, gas ukaruw taktʼäna ukat mamajaruw irpäna" sasa.
  
  "Wali chuym ch"allxtayiri sarnaqäwiwa, tata" sasaw Graus jilatax jisk"achasiñ arumpi säna.
  
  "Ukham sasma ukhajja. Juchanakamar jan saykatañatakiw imantasipxtaxa, ukampis qhanstayaraktawa. Ukat kuntï tatajan jan jikxatkäna uk churapxäma: payïr kuti churapxäma" sasa.
  
  "Nayajj istʼaskta".
  
  "Mä vela churita. Ukxarusti, aka expediente katuqarakïtawa, ukanxa taqi documentonakawa utji, ukaxa jiwaña ordenjamawa. Jakäwimkamaw akan imantasipxasma" sasa.
  
  "¿Ukat taqi kunas?" sasa. -sasawa uka jilïri jaqixa jan iyawsayasa jiskt"äna.
  
  "Kunjamsa nayajj llakista".
  
  Jilïr jaqix p"iqip ch"allxtasaw ch"amampi jachaqt"asis sayt"asïna. Mä jiskʼa gabinete jistʼarasaw mä jachʼa vidriot lurat jarru arrozamp phoqantat apsüna.
  
  "Janipuniw granonak manqʼkti. Nayax alergia usunïtwa" sasa.
  
  Jupax arroz mesaruw warantatayna. Ukanjja, almidón sat jiskʼa qinaya ukat waña thuqtʼañaw utjäna. Mä bolsa chikata arroz ukan imt"ata.
  
  Fowler chachajj nayrar jaltʼasaw amparap luqtäna, ukampis Grouse chachan chʼakhanakapajj muñecapat katthapïna. Sacerdotejj jupar uñkatarakïnwa.
  
  "Arumax utjituwa, ¿janich ukhamäki?" sasa. sasaw jilïr jaqix llakit jiskt"äna.
  
  "¿Ukajj jumatakejj walikïskiti?" sasa.
  
  "Jïsa, kunjamtï nayajj yatkta ukhama" sasa.
  
  "Ukhamajj jumajj utjaraktawa" sasa.
  
  Doctorax Fowleran muñecapat jaytawayi, pachpa amparanakapaw khathati. Sacerdotejj llampʼu chuymampiw arroz chʼoqtʼasïna ukat mä bolsa chʼiyar tela apsusïna. Ukajj guitampiw chintʼatäna. Wali amuyumpiw nudonak jistʼaräna ukat tela jistʼararakïna. Austria markan qallta juyphi pachan mä juk"a rayunakapax q"añut lurat cocinarux quri qhanampiw phuqhantäna, ukax janiw muyuntat yänakampis uñt"ayaskänti ukat mesa patxan thiya vela ukan q"añut gris cera ukamp phuqhantäna. Mä kutix vela ukan taqpach patapax mä jisk"a quri laphimpiw ch"uqt"ata, ukax mä ch"amäki uka patrón ukanïnwa. Jichhajj uka wali valorani metalajj niyaw chhaqtawayjje, cera patjjanjja, filigrana sat metalanakakiw qheparjje.
  
  Grouse kullakajj llakitaw jachaqtʼasïna.
  
  "Jichhax empeño ukan apt"asiwayi, tata" sasa.
  
  Fowler jupax janiw jayskänti. Pantalon bolsillopat mä encendedor apsusaw liwxatäna. Ukatxa, vela chiqaru mesa patxaru uchasaxa nina nakhantayäna. Janis mecha utjkchïnjja, nina nakhantatapajj cera chʼamaktʼayañwa qalltäna, ukat mesa patjjar chʼiyar chʼiyar chʼalljjtayasisajj mä usuchjat qʼapkir qollaw mistunïna. Graus chachajj uka toqet kʼallkʼu ironíampiw uñchʼukïna, walja maranak qhepat jupa pachpas arsuñajj kusiskañäkaspas ukhama.
  
  "Nayatakix wali kusiskañawa. Mä empeño ukankir mä judío jaqix walja maranakaw judionakan quri alasiskäna, ukhamatwa Reich sat jachʼa jachʼa tukur jaqirux yanaptʼäna. Ukat kunanaktï jichhajj uñjkta ukajja, thaqhañajj inamayakïtapwa uñachtʼayi" sasa.
  
  "Uñnaqanakax sallqjañjamawa, Graus. Aka vela ukan quripax janiw nayax thaqhaskta uka tesoro ukhamäkiti. Ukajj jan amuytʼasir jaqenakatakejj kusistʼañatakikiw" sasa.
  
  Mä yatiyäwjamajja, mä akatjamat nina nakhantayäna. Mä charco cera ukaw alaya tela patxarux tantachasiwayi. Kunatï vela qheparkäna uka patatjja, metalat lurat yänakan chʼojjña puntapajj niyaw uñjasïna.
  
  "Walikiwa, akankxiwa" sasaw tatakurax säna. "Jichhajj sarjjarakiristwa".
  
  Fowler jupax sayt"asisinx wasitatw uka tela vela ukar chint"äna, jan phichhantasiñataki.
  
  Nazis sat jaqenakajj wal muspharat uñchʼukipjjäna. Jupax janiw juk"amp jachaqt"asxänti.
  
  'Suyaña! Kunasa akaxa? ¿Kunas uka manqhan utji?" sasa.
  
  "Janiw kunas jumat utjkiti" sasa.
  
  Uka jilïri jaqixa sartasitaynawa, cubiertos cajón jist"aratayna ukatxa mä cocina cuchillo apsutayna. khathatt"asisaw mesa muytasin sacerdote tuqir saräna. Fowler jilatajj jan kuns lurasaw jupar uñjäna. Nazi sat chachan nayranakapajj mä jaqen loco ninamp nakhantayäna, jupajj arum paqaraw uka yät lupʼïna.
  
  "Yatiñajawa".
  
  "Janiwa, Graus. Mä trato lurapjjta. Vela ukax archivo ukatakiw. Ukakiw jumatakixa" sasa.
  
  Uka jilïri jaqixa cuchillo ayxatäna, ukampisa visitan uñnaqapampixa mayampiwa jisk"acharakïna. Fowler chachajj pʼeqep chʼoqtʼasisaw uka carpeta mesa patjjar jaqontäna. Kʼachat kʼachat mä amparat mä tela tela ukat maletín aptʼata, sacerdotejj cocina punku toqeruw kuttʼäna. Uka jilïri jaqixa uka carpeta apt"asïna.
  
  "Janiw yaqha copianakajj utjkiti, ¿janich ukhamäki?" sasa.
  
  "Mä sapakiw. Jupajj pä judionakampiw anqan suytʼaski" sasa.
  
  Grouse chachan nayranakapajj niyaw socketanakapat mistunïna. Jupax wasitatwa cuchillo apthapïna ukat sacerdote tuqiruw sarxäna.
  
  "¡Jumajj kʼaristawa! ¡Mä chʼam churapjjeta sasaw sista!" sasa.
  
  Fowler jupax qhipa jan amuyt"asisaw uñch"ukisïna.
  
  "Diosajj pampachataniwa" sasa. ¿Jumajj ukham suertenïñti amuyasta?" sasa.
  
  Ukatxa, jan yaqha aru arsusaxa, pasilloruw chhaqtxatayna.
  
  Sacerdotejj uka wali valorani paquete pechopar kattʼasisaw uka edificiot mistuwayjjäna. Gris abrigoni pä chachanakaw punkut mä qhawqha metronak sarañan guardia saytʼatäsipkäna. Fowler jilatajj paskasajj akham sasaw jupanakar ewjjtʼäna: "cuchillo aptʼatawa" sasa.
  
  Jach"a jaqix qunqurinakap ch"iyjäna, ukat mä juk"a jachaqt"asiwiw lakaparux anatäna.
  
  "Ukajj jukʼamp sumawa" sasaw säna.
  
  
  2. 2. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  EL GLOBO UKSAN UTJAWIPA ARTÍCULO
  
  Diciembre 17, 2005, 12 jana
  
  
  AUSTRIA HEROD sat chachajja, JIWATAWA JIWAÑATAKI
  
  Viena (Prensa Asociada) ukax mä jach"a uñacht"äwiwa.
  
  Pä tunk jila maraw justicia ukar jan yäqasa, Dr. Heinrich Graus, "Spiegelgrund ukan carnicero", qhipharux policía austriaco ukan jikxatata. Nazi ch"axwañ jan wali jaqirux jiwataw jikxatasi, chuyma usump usuntataw jikxatasi, mä jisk"a utaruw Krieglach markan jikxatasi, Viena markat 55 kilómetros ukch"a jayankakiwa, sasaw jilïr irpirinakax sapxi.
  
  Graus jilatajj 1915 maranwa nasïna, ukat 1931 maranwa Partido Nazi sat partidonkir jaqëjjäna. Payïr Jachʼa Chʼajjwäwejj qalltäna ukhajja, Am Spiegelgrund sat wawanakan hospitalan payïr pʼeqtʼiripäjjänwa. Graus chachajj uka cargop apnaqasaw judio wawanakarojj jan jaqenakjam experimentonak luräna, jupanakajj sarnaqañan jan waltʼäwinakapa jan ukajj amuyun jan waltʼäwinakapa satäkis ukanakawa. Doctorax walja kutiw arsuwayi aka sarnaqawix herencia ukhamawa ukatx yant"awinakapax chiqapawa kunatix sujetos ukanakax "janiw jakañax wakiskiti".
  
  Graus jupax k"umara wawanakarux usuchjat usunakat vacunatayna, vivisecciones ukanakaw luratayna, ukat usuchjatanakaparux kunayman misturanak anestesia ukamp inyectatayna, ukax usuchjatanakar kunjams jaysapxi uk yatiñatakiw luratayna. Ch"axwäw pachanx Spiegelgrund markan pirqanakap taypinx niya waranqa jiwayawinakaw utjawayi sasaw amuyasi.
  
  Chʼaxwäwi tukuyatatxa, nazi sat jaqinakax janiw kuna chʼamäkänti, jan ukasti 300 wawanakan pʼiqinakapaw formaldehído sat qullampi imatäxäna. Alemania markan jilïrinakapajj wal chʼamachasipkchïnjja, janiw khitis jupar thaqtʼirjamäkänti. Simon Wiesenthal sat wali uñtʼat nazi chachajja, 1.100 jila jan wali jaqenakaruw juchañchäna, jupajj jiwañapkamaw Graus chachar jikjjatañ amtaskäna, juparojj "asignación pendiente" sasaw säna, jan jaytjasaw Sudamérica markpachan uka doctorar thaqhaskäna. Wiesenthal jupax kimsa phaxsi nayraw Viena markan jiwxatayna, jupax janiw yatiskanti, jupax amtapax mä plomero jubilat ukhamawa, jupax pachpa oficina jak"ankiwa.
  
  Fuentes no oficiales ukanakax embajada israelí Viena markanx Graus jupax jan wali luratanakapat jan jaysasaw jiwatapat llakisipxi, ukampis ukhamakipans akatjamat jiwatapat amtapxi, kunatix jilïr maranïtapax extradición ukat juicio ukarux ch"amt"ayaspawa, kunjamatix dictador chileno Augusto Pinochet jupax lurawayki ukhama.
  
  "Janiw kuns kamachksnati, Luririn amparap jiwatapan uñjasa", sasaw uka yatiyirix arsuwayi.
  
  
  3. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  KAINE sat chachajja
  
  "Jupax uta manqhankiwa, tata" sasa.
  
  Sillunkkäna uka jaqejj mä jukʼa qheparuw kuttʼjjäna. Amparapajj khathattʼasïnwa, ukampis janiw khititï jupar jan uñtʼki ukat yanapiripjamajj uka sarnaqäwejj uñjkaspänti.
  
  "¿Kunjamakis jupax? ¿Sum uñakiptʼtati?" sasa.
  
  "Kuntï nayan utjkitu uk yatisktawa, tata" sasa.
  
  Mä jach"a samañaw utjäna.
  
  "Jïsa, Jacob. Perdón mayisiñajawa" sasa.
  
  Ukham sasinx uka jaqix sayt"asïna ukat mando a distancia ukaruw amparap luqtäna, ukax muyuntat chiqanakaruw askichäna. Mä boton wali chʼamampiw chʼalljjtäna, nudillonakapajj janqʼoruw tukuwayjjäna. Jupajj walja mando a distancianak pʼakjatayna, ukat yanapiripajj qhepatjja, acrílico reforzado ukamp lurat mä especial mayïna, ukajj uka jilïr jaqen amparap uñtasitänwa.
  
  Uka jilïr jaqejj akham sänwa: "Aka sarnaqatajajj qaritäpachänwa" sasa.
  
  Yanapt"iripax janiw jayskänti; jefepax vapor jaytañapawa sasaw amuyasïna. Jupajj altʼat chuyman jaqënwa, ukampis jakäwipan kuna cargonïnsa uk sum yatïna, uka sarnaqäwinakajj mayakïkaspas ukham sasispa ukhajja.
  
  "Uka urux akan quntʼasiñax chuym ustʼayitu, ¿yatitati? Sapa uruw sapüru yänakampi jukʼamp jukʼamp kusisiñax utjitu. Nayax mä jan kunatak askïki uka chuyman idiotaruw tukuwayta. Sapa arumaw ikiñar sarkta ukhax "qharüruw" sasaw sista. Qharürojj uka uruw utjani. Ukat qhipür alwax sartasta ukat amtäwijax chhaqtawayxiwa, kunjamtï kisunakax utjki ukhama" sasa.
  
  "Tata, qalltañax juk"amp askiwa" sasaw yanapiripax säna, jupax uka tema tuqit jan jakt"kay mayjt"äwinak ist"äna.
  
  "¿Ukajj wali wakiskirïpachati?" sasa.
  
  "Jumaw uk mayiwaytaxa, tata. Kuna suelto puntanakas controlañatakis mä thakjamawa" sasa.
  
  "Uka informe liytʼañakiw wakisispa" sasa.
  
  "Janiw ukakïkiti. Jiwasax pusi phaxsinx niyaw puripxta. Aka expedición ukan chikanchasiñ munsta ukhax jan uñt"at jaqinakamp parlt"añ yatintañamawa. Houcher sat doctorajj uka toqet wali qhanwa parläna" sasa.
  
  Uka jilïr jaqix mando a distanciapan walja botonanakap ch"allt"äna. Uka cuarton persiananakapajj jiskʼachatäjjänwa ukat wasitat qontʼaskäna ukhajja, qhananakajj jistʼantatäjjänwa.
  
  "¿Janit yaqha thakix utjkaspati?" sasa.
  
  Yanapt"iripax p"iqip ch"allxtayäna.
  
  "Ukhamajj wali sumawa" sasa.
  
  Yanapt"irix punku tuqiruw sarxäna, ukakipkarakiw qhanax qhiparäna.
  
  "Jacob" sasaw sapjje.
  
  "Jïsa, tata?" sasa.
  
  "Janïr sarkasax... ¿Mä minuto amparam katxaruñax jumatakix jan walïkiti? Nayax axsarayätwa" sasa.
  
  Yanaptʼirix kunjamtï mayipkäna ukhamarjamaw luräna. Cainan amparapajj wali khathattʼasïnwa.
  
  
  4. 4. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  KAYN INDUSTRIES UKSAN UTJAWIPA
  
  NUEVA YORK markanwa
  
  
  Miércoles 5 uru lapaka phaxsit 2006 marana 11:10 alwa pacharuwa.
  
  
  Orville Watson chachajj chhuxriñchjat ñikʼutap chʼalltʼasisaw chhuxriñchjasïna, uka carpeta qalat lurat jachʼa carpetaruw thuqtʼäna. Aka qhipa pä horanakax Torre Kayn ukan 38n pisopan recepcionan qhipa asiento acolchado ukan qunt"atawa. Mä horan 3.000 dolaranakaw utji, ukat khitis Juicio Urukamajj wali kusisitaw suytʼaspa. Ukampis janiw Orville jilatajj ukhamäkänti. California markankir waynax aburritäxänwa. Chiqansa, aburrimientompi nuwasiñaw carrerapar yanaptʼäna.
  
  Colegiojj juparuw aburritäna. Familiapan jan munataparjamaxa, payïr maraniw yatiqañ jaytxäna. Jupax CNET ukan mä suma irnaqäw jikxatäna, machaq tecnologías ukan nayrïr empresanakapat maynïriwa, ukampis mayamp aburrimiento ukamp atipjataw uñjasiwayi. Orville chachajj sapa kutiw machaq jan waltʼäwinak thaqäna, ukat cheqpach munañapajj jisktʼanakar qhanañchañänwa. Waranqa mara qalltanx empresario ajayupax CNET ukan irnaqawip jaytxañapatakiw ch"amanchawayi, ukat jupan empresap qalltañataki.
  
  Mamapax sapa uruw periodiconakan jutir dot-com ukan t"unjatapat liyt"äna, jupax janiw sasaw arsuwayi. Llakinakapajj janiw Orville jilatarojj jarkʼkänti. Jupax 300 libranakan janchipa, q"illu ñik"utap mä cola de caballo ukan ukat mä maleta isimp phuqhantat mä jan wali camioneta ukar apthapisinx marka taypiruw saratayna, ukat Manhattan markan mä apartamento sótano ukanw tukuyäna. Ukhamatwa, Netcatch ukax yuritayna. Ukan lemapax "jumax jiskt"asiñamawa, jaysapxtwa" sasaw säna. Taqi uka proyectox janiw kunas juk"ampirus mä loco samkakïkaspati, mä waynatakix jan manq"añ tuqit jan walt"ayata, sinti llakisiña, ukat Internet uksa tuqit wali amuyt"ata. Ukampis uka qhepatjja, 9/11 ukaw pasäna, ukat Orville chachajj jankʼakiw kimsa toqet amuyasïna, ukanakjja Washington markankir burócratas sat jaqenakajj wali jaya tiempow amuyapjjäna.
  
  Nayraqatxa, jupanakan yatiyawinak apnaqañ thakhinakapax kimsa tunk maraw nayra pachanx utji. Payïrix, llätunk mara administración Clinton ukan uñt"ayat correctividad política ukax juk"amp ch"amaw yatiyawinak jikxatañataki kunatix "fuentes confiables" ukanakarukiw atinisiñax utjaspa, ukax terroristas ukanakamp apasiñatakix inamayakiwa. Ukat kimsïrix, árabenakax machaq rusanakaw espionaje tuqitxa.
  
  Orville mamapax Yasmina satawa, jupax Beirut markan yuritayna ukat walja maranakaw jakasïna, janïr Sausalito, California markankir mä suma uñnaqt"an ingeniero ukamp jaqichasiñataki, juparux Líbano markan mä proyecto ukan irnaqkasax uñt"awayiwa. Mä qhawqha tiempotjja, uka chacha warmejj Estados Unidos markaruw sarjjapjjäna, ukanjja suma uñnaqtʼan Yasmina sat warmejj sapa yoqaparuw árabe ukat inglés aru yatichäna.
  
  Internet tuqin kunayman identidades ukham uñt"ayasax uka waynax Internet ukax extremistas ukanakatakix mä refugio ukhamaw sasaw jikxatawayi. Jañchinxa, janiw tunka radicales ukanakax qawqha jayarst"atäpxaspas ukax wakiskirïkänti; internet tuqin jayankxatapax milisegundos ukan tuputawa. Inas jupanakan identidad ukax jamasat ukhamarak amuyunakapax loco ukhamächispa, ukampis internet tuqiw jupanakjam amuyt"ir jaqinakar jikxatapxaspäna. Mä qawqha semananakanx Orville jupax kuntix occidental inteligencia ukanx janiw khitis medios convencionales ukanakamp phuqhañjamäkänti: jupax mä red radical de terrorismo islámico ukar mantawayi.
  
  Mä alwajja, 2002 mara qalltanjja, Orville jilatajj camionetapan maleteropan pusi caja carpetanakampiw Washington markar sur toqer autot saräna. CIA ukan sede ukar purisax terrorismo islámico ukan juchanchat jaqiruw jawst"añ mayi, jupax wali wakiskir yatiyawinak uñt"ayañatakiw utjitu sasaw arsuwayi. Amparapanjja, tunka jananakan jikjjatatanakapat mä jiskʼa qellqatänwa. Jupamp jikiskäna uka altʼat chuyman funcionariojj pä hora suytʼayäna, janïr informe liytʼañatakis llakisiñapataki. Liytʼañ tukuyasajja, uka funcionariojj wal sustjasïna, ukatwa supervisorapar jawsäna. Mä qhawqha minutonakatjja, pusi jaqenakaw uñstapjjäna, Orville jilatarojj pamparuw jaqontäna, isi apsusaw jisktʼasipkäna uka cuartoruw aytäna. Orville jilatajj uka jiskʼachañ procedimiento tukuykamaw chuymapan jachaqtʼasïna; jupax clavo p"iqipar ch"allt"atap yatïna.
  
  Kunawsatix CIA ukan jach"a ch"axwawinakapax Orville-n ch"amanïtap amuyapxäna ukhax mä irnaqäw churapxäna. Orville jupax jupanakarux sänwa, kunatix pusi cajas ukan utjkän (ukax qhipharux pä tunk kimsaniruw Estados Unidos ukat Europa uksan katuntatäpxäna) mä muestra gratuita ukhamakiw sasaw säna. Jupanakax juk"amp munapxchi ukhax machaq empresapampiw mä contrato firmapxañapäna, Netcatch.
  
  "Jiwasan chaninakax wali askiw sasaw yapxatañaja", sasaw arsuwiyi. "Jichhaxa, ¿janit ropa interior kuttʼayasmati?" sasa.
  
  Pusi mara chikatanitxa, Orville chachax yaqha tunka payan libranak uchasïna. Bancon cuentapajj mä jukʼa pesajeruw jiljjattäna. Jichhax Netcatch ukax tunka paqallqun sapürunjam irnaqirinakaruw irnaqayi, jupanakax suma yatiyawinak wakicht"apxi ukat occidental uraqpachan jach"a gobiernonakatakix yatiyawinak thaqhapxi, jilpachax seguridad tuqitwa. Orville Watson sat chachajja, jichhajj millonario jaqëjjewa, jupajj wasitatwa aburriñ qalltäna.
  
  Aka machaq jan walt"awix puriniñapkama.
  
  Netcatch ukax jupanakan lurañ thakhinakapanïnwa. Taqi kuna mayiwinakas jupan luräwinakapatakix mä jiskt"äwjam luratäñapänwa. Ukat aka qhipa jiskt"awimp chikt"atax "presupuesto ukax janiw tukuskiti". Ukajj mä empresa privada ukan luratätapa ukat janiw gobiernon luratapajj Orville chachan yatiñ munañap sartayarakïna.
  
  
  ¿Khitis Anthony Fowler jilatan awkipaxa?
  
  
  Orville chachajj suytʼañ utankir sofá de felpa sat cheqat sartasïna, musculonakapan jan sinti chʼamanïñapatakiw chʼamachasïna. Amparanakap mayachasïna ukat pʼeqep qhepäjjat kunjamtï lurirjamäkäna ukhakamaw luqtäna. Mä empresa privada ukan yatiyaw mayiwipax, juk"ampis Kayn Industries ukham uñt"atawa, ukax phisqa Fortune 500 ukan nayrïr chiqankänwa, ukax janiw uñt"atäkänti. Yämas ukham muspharkañ ukat chiqapa mayiwix mä ordinario sacerdote Boston markankiritaki.
  
  ...Boston markankir mä ordinario sacerdote ukham uñt"atatxa, Orville jupax chiqañcht"asiwayi.
  
  Orville chachajj pata amparanakap chʼoqtʼaskäna ukhajja, chʼiyar ñikʼutan suma uñnaqtʼan ejecutivo jilatajj wali jila alani trajempi isthaptʼataw suytʼañ utar mantanïna. Jupajj niya kimsa tunka maranïkänwa ukat jan llantani lentesanitapatwa Orville jilatarojj wal amuytʼaskäna. Janchipan naranja colorapampejja, bronceadora cama apnaqañajj janiw yaqhakïkänti, ukajj qhanaw amuyasïna. Jupax británico qhuru acentompiw arsüna.
  
  "Watson jilatajj ukhamänwa. Nayax Jacob Russell, Raymond Kane jupan ejecutivo yanapiripätwa. Telefonotwa parltʼapjjayäta" sasa.
  
  Orville chachajj wasitat jan sinti llakisiñatakiw chʼamachasïna, ukampis janiw sinti atipkänti, ukat amparap luqtäna.
  
  "Russell tata, jumamp jikisisajj wal kusista. Nayax llakistwa, nayax..." sasa.
  
  'Jan llakisimti. Nayar arktapjjeta, tantachäwimar irpapjjäma" sasa.
  
  Alfombrampi uchat suytʼañ uta makhatasisajj jaya cheqankir caoba punkunakaruw puripjjäna.
  
  'Tantachäwi? Kuntï jikjjatkta uk jumar qhanañchtʼañajapunïnwa sasaw amuyayäta" sasa.
  
  "Walikiwa, janiw chiqpachansa, tata Watson. Jichhürunakanjja, Raymond Kane jilatajj kuntï siskta uk istʼani" sasa.
  
  Orville chachajj janiw jayskänti.
  
  -¿Kuna jan walt"awis utji, tata Watson? ¿Janit walikïskta?" sasa.
  
  'Jïsa. Janiwa. Nayax sañ muntwa janiw kuna jan walt"äwis utjkiti, tata Russell. Jumax ukhamakiw muspharayitu. Kine tatax..." sasa.
  
  Russell jilatajj punkun caoba marcopar mä jiskʼa amparampiw jawqʼjäna ukat panelajj mä ladoruw liwjjatäna, ukhamat mä sanu cuadrado chʼamaka vidrio uñachtʼayañataki. Jilïr irpirix ch"iqa amparapampiw vidriot luqxatäna ukat mä naranja qhanaw qhant"äna, ukatx mä jisk"a campanaw ist"asïna, ukatx punkux jist"arasïna.
  
  "Kuntï medios de comunicación ukanakax Caín tatat sapki uk uñjasax muspharatam amuyasta. Kunjamtï jumanakajj yatipkta, patronajajj sapaki sarnaqañap wali askit uñjir jaqewa..." sasa.
  
  Jupax mä ermitaño fucking ukhamawa, ukax ukhamawa, Orvillex amuyt"äna.
  
  '...ukampis janiw llakisiñamäkiti. Jila partejja, janiw jan uñtʼat jaqenakampejj uñtʼasiñ munkiti, ukampis yaqhep lurañanak phoqasma ukhajja..." sasa.
  
  Mä jiskʼa pasillot sarapjjäna, uka pasillo tukuyarojj metalat lurat ascensoran lliphipikir punkunakapaw uñstäna.
  
  "¿Kunsa "jilapart" sasin sista, Russell jilata?" sasa.
  
  Jilïri irpirixa kunkapa q"umachasïna.
  
  "Pusïr jaqikïpxätawa, janiw aka firman jilïr irpirinakapar jaktʼkätati, jupanakax phisqa maraw Caín tatamp jikisipxi, jupataki irnaqtʼawayta" sasa.
  
  Orville jilatajj mä jachʼa sillpʼiw arsüna.
  
  'Ukax mä kunawa".
  
  Jupanakax ascensorar puripxäna. Janiw mä boton patat aynacharusa utjkänti, jan ukasti pirqa patjjan mä jiskʼa numeronak uchañ almohadillakiw utjäna.
  
  "¿Watson jilata, yaqha tuqiru uñtañatakit wali suma chuymanïsmati?" sasa. Russell jilatajj akham sänwa.
  
  California markankir waynax kunjamtï sapkäna ukhamarjamaw luräna. Mä qawqha pitinakaw ist"asïna, kunawsatix ejecutivox código ukar jawskäna ukhaxa.
  
  "Jichhajj kuttʼasmawa. Pay suma.'
  
  Orville jilatajj wasitat jupar uñkatañatakiw kuttʼäna. Ascensor punkunakax jist"arasïna ukat pä jaqiw mantapxäna. Mayampiw jan botonanakajj utjkänti, tarjeta magnética lectorakiw utjäna. Russell jilatajj plástico tarjetap apsusaw jankʼak uka ranuraruw uchäna. Punkunakax jist"antatäxänwa ukat ascensor ukax juk"at juk"atw jilxattawayi.
  
  "Chiqpachans jefemax seguridadaparux wali askin uñji" sasaw Orvillex säna.
  
  "Cain tatax mä qawqha jiwayañ amenazanak katuqawayi. Chiqansa, mä qhawqha maranak nayraw mä jukʼa jachʼa jiwayañ yantʼäna, ukat jupax suerteniw jan kuna jan waltʼäwin qhispiwayi. Mä juk"a pachax jan niebla ukar axsarapxamti. Ukajj janipuniw kuna jan waltʼäwis utjkiti" sasa.
  
  Orville chachajj kuna infiernotsa Russell jilatajj parlaskäna sasaw jisktʼasïna, kunattejj techot mä jiskʼa chʼamakaw jaquqaniñ qalltäna. Orville chachajj uñchʼukisaw walja aparatonak uñjäna, uka aparatonakajj mä machaq qinaya spray jaqontasipkäna.
  
  "¿Kunas pasaski?" sasa.
  
  "Ukax mä llamp"u antibiótico compuesto ukawa, ukax taqpach jan kuna usuniwa. ¿Uka thujsajj jumar gusttamti?" sasa.
  
  Heck, jupax janïr uñjkasax visitantes ukanakarux spray ukampiw ch"allt"i, ukhamat jan gérmenes ukanakap jupar pasañapataki. Amuyunakaj mayjtʼayawaytwa. Aka waynax janiw ermitaño ukhamäkiti, jupax freak paranoico ukhamawa.
  
  "Mmmm, jïsa, ukax wali askiwa. Minty, ¿janich ukhamäki?" sasa.
  
  "Esencia de menta salvaje ukat juk"ampinaka. Wali chʼamañchtʼkiriwa" sasa.
  
  Orvillex jan jaysañapatakix lakap ch"akhutayna, ukat uka lantix paqallq chimpun billete ukaruw chuym churatayna, uka qullqix Kine-rux uka quri jaulat mistuñ pachan churañapänwa. Uka amuyt"awix mä juk"a jaktayäna.
  
  Ascensor punkunakax mä jach"a chiqaruw jist"arasïna, ukax natural qhanampi phuqhantatänwa. Kimsa tunk llätunkan pison chikatjja, vidriot lurat mä jachʼa terrazaw utjäna, ukanjja Hudson jawir wali sumaw uñjasirïna. Uka cheqatjja, Hoboken sat islaw utjäna, ukat jukʼamp aynach toqerjja, Ellis sat islaw utjäna.
  
  'Musparkaya'.
  
  "Kine tatax saphinakapat amtañax wali askiwa. Nayar arktapjjeta" sasa. Uka sapuru decoración ukax jach"a uñtawimpix mayjänwa. Pata ukat mueblenakas qʼal janqʼo ukhamänwa. Manhattan ukar uñtat mayni chikat pisox terraza vidriera ukanx mä pirqampiw jaljatäna, ukax janq"u ukhamarakiwa, walja punkunakanïnwa. Russell jilatajj jupanakat mayni nayraqatanwa saytʼasïna.
  
  "Wali sumawa, tata Watson, tata Kine jilatajj jichhajj katoqapjjätamwa. Ukampis janïr mantkasaxa, mä qhawqha jan chʼamäki uka kamachinak jumatakiw uñtʼayañ munsma. Nayraqatxa, janiw jupar chiqak uñchʼukiñamäkiti. Paya, janiw jupar jisktʼañamäkiti. Ukat kimsïri, janiw llamktʼañsa ni jakʼachasiñas chʼamachasiñamäkiti. Kunawsatix mantapkäta ukhax mä jisk"a mesa uñjapxäta, ukax mä copia de informe ukat mä mando a distancia Power Point uñacht"ayañatakiw utji, ukax oficinaman jichhür alwax churapxitu. Mesa jakʼan qheparañamawa, mä uñachtʼäwi churañamawa, ukat tukuyjjäta ukhakiw sarjjañama. Nayajj jumar suytʼasaw akankä. ¿Qhanapuniti?" sasa.
  
  Orville jilatajj ajjsarasaw pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "Taqi chʼamampiw chʼamachasiskä" sasa.
  
  Russell jilatajj punku jistʼarasaw akham säna: "Wali walikïskiwa, mantam" sasa.
  
  California markankir jaqix janïr cuartopar mantkasax pächasïnwa.
  
  "Ay, mä jukʼampi. Netcatch ukax mä rutinario investigación ukanx FBI ukan lurapkta ukhax mä suma jikxatawayi. Kuna razonas utjiw Kine Industries ukax terroristas islámicos ukanakatakix mä uñch"ukiñar tukuspa sasin amuyañataki. Taqi kunas aka yatiyäwinkiwa" sasaw Orvillex DVD yanapiripar churäna. Russell jilatajj llakit uñkatasaw ukanak katoqäna. "Jiwasan laykux mä cortesía ukham uñjapxañäni" sasa.
  
  "Chiqpachansa, walpun yuspärta, tata Watson. Ukat suma suytʼäwiw utjani" sasa.
  
  
  5. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  HOTEL LE MERIDIEN sat cheqanwa jikjjatasi
  
  AMMAN, Jordania markanwa jikxatasïna
  
  
  Miércoles 5 uru lapaka phaxsit 2006 marana 18:11 p.m.
  
  
  Uraqpachanx Tahir Ibn Faris, Ministerio de Industria ukan jisk"a irnaqiripax oficinapat mä juk"a qhipharuw sarxatayna, sapürut sipansa. Kunatsa ukham luräna ukajj janiw irnaqäwipar katuyaskänti, cheqansa ukajj yateqaskañänwa, jan ukasti jan uñjatäñ munatapatwa ukham lurasïna. Kawkhantï sarañ munkäna uka cheqar puriñatakejj janiw pä minutos paskänti, uka cheqajj janiw sapüru autobus parada ukhamäkänti, jan ukasti Meridien sat luxus hotelawa, ukajj Jordania markan phisqa warawaranakan wali suma hotelapawa, jichhajj pä señoraw ukan jakasipjje, jupanakajj mä uñtʼat jaqenak toqew uka tantachäw mayipjjäna industrial sata uñt"atawa. Ukampirus llakisiñawa, aka particular intermediario ukax canales ukanakampiw uñt"ayasi, ukax janiw respetables ni q"umas ukhamäkänti. Ukatwa Tahir chachajj café invitacionajj pächasiñatak utjaspa sasaw amuyäna. Ukat pä tunk kimsan maraw Ministerio ukan chiqapar irnaqatapat jach"añchaskchïnxa, juk"a jach"a jach"a tukuñaw munasïna ukat juk"amp qullqiw munasïna; kunatsa jilïr phuchapax niyaw jaqichasiñampïxäna, ukat ukax wali jila qullqiruw puriñapäna.
  
  Mä suite ejecutiva ukar sarasaxa, Tahir jupax espejo ukan reflexionap uñch"ukiskäna, juk"amp qullqi munañan aire ukaniñap munäna. Jupajj niya phisqa kayuni suxta kayuni, purakapasa, chʼiyar barbapasa ukat jukʼamp calvo ukham tukusajj jukʼampiw suma chuyman machjayir uñnaqäna, jan wali funcionario público ukar uñtasita. Jupajj uñnaqapat mä jukʼa honradöñap chhaqtayañ munäna.
  
  Kunatï pä tunk jila maranak honradöñajj jan churkäna ukajja, kuntï lurkäna ukarjam sum amuytʼañapänwa. Punku llawintäna ukhaxa, qunqurinakapax jupanakpachaw thuqtʼapxäna. Mä juk"a pachax janïr cuarto ukar mantkasax samarañ atipxatayna, ukanx mä suma isthapt"at estadounidense jaqiw katuqatayna, jupax phisqa tunk maraniw uñnaqani. Yaqha chachajja, jukʼamp sullkakïskänwa, jupajj jachʼa salaruw qontʼatäskäna, ukat celularapampiw parltʼaskäna. Tahir uñjasax aruskipäw tukuyxäna ukat aruntt"añatakiw sayt"asïna.
  
  -Ahlan wa sahlan -sasawa jan pantjasir árabe arut aruntt"äna.
  
  Tahir jupax wali musphataw jikxatasïna. Kunawsatix kunayman kutix sobornonak jan munkänti, Ammán markan industrial ukhamarak comercial ukan apnaqañatak uraqinak wasitat clasificañataki - chiqpach quri mina jan sinti escrupulos masinakapataki- jupax janiw deber ukarjam lurkänti, jan ukasti occidental jaqinakan jan wali jach"a jach"a tukutapatw ukham luratayna, jupanakax, jupamp jikisisajj mä qhawqha minutonakatjja, walja dolaranakaw mesa patjjar jaqontäna.
  
  Uka pä estadounidenses ukanakamp aruskipt"añax janiw juk"amp mayjäkaspati. Tahir chachan muspharat nayranakap nayraqatan jilïrix mä jisk"a mesaruw qunt"asïna, uka mesaruw pusi dellas, café beduinos ukat mä jisk"a carbón nina wakicht"äna. Mä chʼaman amparapampiw hierrot lurat sartenan fresco café granos tostasïna ukat thaytʼayarakïna. Ukatxa, mä mahbash sat mä jiskʼa mortero sat manqʼanwa nayra jawasanakamp asxatat jawasanak qʼañuchäna. Taqi uka lurawix mä sarantañ aruskipäwimp chikt"atawa, jan ukax kunapachatix mazo ukax rítmicamente mahbash ukar ch"allt"ata, kunatix aka sonido ukax árabes ukanakan mä kasta musica ukham uñjatawa, uka artística ukax invitado ukan wali askiwa.
  
  Americano jaqix cardamomo jathanakampi ukat mä juk"a azafrán ukamp yapxatäna, ukat wali amuyumpiw uka misturarux patak patak maranakan saräwiparjam luratayna. Kunjamtix yatiqapki ukhamarjamax invitado - Tahir - ukax copa katxaruwayi, ukax janiw kuna amparas utjkänti, ukampirus americano ukax chika thakhin phuqhantäna, kunatix anfitrionan privilegiopaw nayrïr kutix cuarto ukan juk"amp wakiskir jaqir luqtañaxa. Tahir jupax café umatayna, wali mä juk"a pächasisaw uka resultadonakatxa. Janiw mä vasot sipans jukʼamp umañ munkäti sasaw amuyäna, niyakejjay jaypʼüjjchïnjja, ukampis uka umañ malltʼasajj wal kusisïna, ukatwa pusi copasamp umtʼäna. Jupajj suxta plato umañ tukuyaspäna, janitï mä pachpa umañajj jan suma uñjatäkaspas ukham uñjatäkaspäna ukhajja.
  
  "Tata Fallon, janipuniw amuyirïkti Starbucks markan yurir jaqix beduino gahwa ritual ukham sum phuqhaspa" sasaw Tahir jupax saraki. Uka pachakamax jupax wali sumaw jikxatasïna ukat jupanakan yatipxañap munäna ukhamat kuntix infierno uka estadounidenses ukanakax munapki uk amuyt"añapataki.
  
  Uñacht"ayirinakat sullkapax patak kutiw quri cigarro caja churäna.
  
  "Tahir, amigo, apellidonakajat jan jawstʼapxitati. Nayax Peter ukat akax Frank" sasaw yaqha Dunhill ukar qhant"ayas säna.
  
  "Yuspära, Pedro" sasa.
  
  'Waliki. Jichhajj samaratäjjapjjtwa, Tahir, ¿janit negocionakat parltʼassna ukhajj jan walin uñjasktanjja?" sasa.
  
  Uka chuymankipstat funcionariox wasitatwa kusisita muspharäna. Pä horaw pasawayxi. Árabe jaqix janiw chika hora jan ukax juk"amp pachax jan walt"äwinakat aruskipt"añ munkiti, ukampis aka estadounidense jaqix permisopsa mayirakïnwa. Uka pachanx Tahir jupax kuna edificio ukar thaqhapkän uk wasitat lurañatakix wakicht"ataw jikxatasïna, Abdullah reyin palaciopsa.
  
  "Chiqpachansa, amigoja" sasa.
  
  "Janiwa, akax munasiwa: Kayn Mining Company ukan licenciapax mä maratakiw fosfato apsuñataki, jichhürut qalltasina".
  
  "Janiw faciläkaniti, amigo. Niya taqpach Jiwat Qutan quta thiyapax industria local ukan apnaqatäxiwa. Kunjamtï jumanakajj yatipktajja, fosfatos ukat turismo ukanakakiw niya pachpa markan utjkistu" sasa.
  
  "Janiw kuna jan walt"äwis utjkiti, Tahir. Jiwat lamar qotat janiw munapkti, mä jiskʼa cheqakiw uka coordenadas ukanakamp chika taypin utji, ukajj niya tunka millas cuadradas ukchʼawa" sasa.
  
  Jupax Tahir-arux mä papel churäna.
  
  ¿"29ў 34" 44" N, 36 ў 21" 24" E? Janiw jumanakax wali amuyump sarnaqapkasmati, amigonaka. Ukajj Al-Mudawwara markat inti jalsu toqenkiwa" sasa.
  
  "Jïsa, Arabia Saudita markamp fronterat janiw jayankkiti. Tahir sat chacharuw uñtʼapjjta" sasa.
  
  Jordania jaqix jan amuyt"asisaw jupanakar uñch"ukisïna.
  
  "Janiw fosfatos ukanakax utjkiti. Akax mä wasar pampawa. Ukanjja, mineralanakajj inamayakiwa" sasa.
  
  "Walikiwa, Tahir, ingenieronakasar wal atinisipxta ukat jupanakax amuyapxiw aka chiqanx mä jach"a fosfato apsusipxaspa. Chiqansa, suma chuymanïtax uñachtʼayañatakiw mä jiskʼa comisión churapxätam" sasa.
  
  Tahir chachan nayranakapajj jachʼaptänwa, kunattejj machaq amigopajj maletín jistʼaräna.
  
  "Ukampis ukhamäñapawa..." sasa.
  
  "Miyoshi jisk"a jaqichasïwipatakix wakisiwa, ¿janich ukhamäki?" sasa.
  
  Ukat mä jisk"a playa utax pä auton garaje ukanïnwa, sasaw Tahir jupax amuyäna. Uka malditos estadounidenses jupanakax juk"amp yatiñanipxiwa ukat uka chiqan petroleo jikxatapxaspa sasaw amuyapxpachäna. Janis jan jaktʼkay kutis ukan thaqhapkayäta ukhama. Kunjamakitix janiw nayax jupanakan samkanakap t"unjañ munkti.
  
  "Amigonaka, panpachaniw wali valorani ukat yatiñani jaqinakäpxtaxa, janiw pächasiñasäkiti. Nayax yatxatwa, negociomax Jordán markan Hashemita Reinopanx wali askiwa" sasa.
  
  Peter ukat Frank jilatanakajj azucarjam jachaqtʼasipkchïnjja, Tahir chachajj kuntï taqe ukanakajj sañ munkäna uka toqet mayjtʼaskakïnwa. ¿Kuns uka estadounidenses jaqinakax wasar pampan thaqhapxäna?
  
  Uka jisktʼampis chʼamachasiskchïnjja, mä qhawqha urunak qhepatjja, uka tantachäwijj jakäwip aptʼasispawa sasin amuytʼañarus jakʼachaskänti.
  
  
  6. 6. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  KAYN INDUSTRIES UKSAN UTJAWIPA
  
  NUEVA YORK markanwa
  
  
  Miércoles 5 uru lapaka phaxsit 2006 marana 11:29 pacharuw purini.
  
  
  Orville chachajj mä chʼamaktʼat cuartoruw jikjjatasïna. Uka qhanax tunka metronak jayankir contren ukan mä jiskʼa lamparakiw utjäna, ukanwa informepax saytʼatäskäna, mando a distancia ukamp chika, kunjamtï supervisorax siskäna ukhama. Jupax jak"achasisinx mando a distancia apt"asiwayi. Uk uñchʼukiskäna ukhajja, kunjamsa arstʼäwip qalltaspa uk lupʼiskäna ukhajja, mä akatjamatwa mä qhana qhantʼäna. Kawkhantï saytʼatäskäna ukatjja, suxta metronak janïr purinkipanjja, pä tunka metro anchorojj mä jachʼa pantallaw utjäna. Ukanx nayrïr pankapan uñacht"ayatapax mä wila Netcatch logotipo ukamp uñacht"ayatawa.
  
  "Walpun yuspärta, tata Kine, ukat suma alwa. Nayatakix mä jach"a jach"a tukuñawa sasaw qalltä..." sasa.
  
  Mä juk"a chhuxriñchjasiñaw utjäna ukatx pantalla ukan uñacht"äwipax mayjt"ayatänwa, uñacht"äwipan sutip uñacht"ayañataki ukat pä jiskt"äwit nayrïr jiskt"äwi:
  
  
  ¿KHITIS Anthony Fowler tataxa?
  
  
  Qhana arunxa, Kine tatax jisk"a arunakampi ukat controlampiw wali askit uñjäna, ukat payïr mando a distancia ukampiw jank"ak lurañatak utjäna.
  
  Sumakiwa, jilïr jaqi. Uka yatiyäwejj sum amuyayäta. Negocio lurañar puriñäni.
  
  Orville chachajj mando a distanciaruw chʼetjjtayäna, ukhamat jutïr panka jistʼarañataki. Ukanjja, mä sacerdotejj jiskʼa, chʼukut ajanunïtap uñachtʼayäna. Jupax calvo ukhamäxänwa, ukat kunatï jaytkäna ukax wali jiskʼa khuchhuratäxänwa. Orville chachajj nayraqatapan chʼamaka jaqenakampiw parlañ qalltäna.
  
  "John Anthony Fowler, Anthony Fowler sat chachan awkipa, Tony Brent sat chachan awkipa. 16 uru diciembre phaxsit 1951 maran Boston (Massachusetts) markan yuritayna. Ch"uxña nayrani, niya 175 libra. Mä agente independiente CIA ukat mä misterio completo. Aka misterio askichañatakix pä phaxsiw tunka suma yatxatirinakajax yatxatapxatayna, jupanakax aka lurawinx sapakiw irnaqapxäna, ukhamarak mä jach"a qullqiw yaqhip suma uñt"at phunchhawinakan palmeranakap grasa lurañataki. Ukaw aka informe wakichtʼañatakejj kimsa millón qollqenak munaskäna uk jila partejj qhanañchi, Kane jilata" sasa.
  
  Pantallax wasitat mayjt"awayi, aka kutix familian fotopaw uñacht"ayasi: mä suma isthapt"at chacha warmiw kunatix mä jila chanini utar uñtasit jardinankapxi. Jupanak jakʼanjja, niya tunka mayan marani mä suma chʼiyar ñikʼutan waynaw utji. Awkin amparapajj waynan amparaparus chʼoqtʼkaspa ukhamänwa, kimsanipuniw wali chʼamampi jachaqtʼasipjjäna.
  
  "Marcus Abernathy Fowler chachan sapa wawapawa, jupax empresario magnate ukat Infinity Pharmaceuticals ukan dueñopawa. Jichhürunakanx mä empresa biotecnológica ukhamawa, walja millones de dólares ukjaw qullqix apthapita. Awk taykapax 1984 maran mä auto accidente ukan jiwapxatayna, Anthony Fowler jupax empresarux mayni yänakapampix aljataynawa, ukatx taqi kuns caridad ukar churatayna. Jupax awk taykapan jach"a utap Beacon Hill markan imatayna, wawani chacha warmiruw alquilatayna. Ukampis pata piso jaytasaw mä apartamentor tukuyäna, ukanjja mä qhawqha mueblenakampi ukat filosofía toqet walja libronakampiw utjäna. Boston markankkasajj awisajj ukanwa saytʼasi" sasa.
  
  Jutïr fotonx pachpa warmin sullka versión ukaw uñacht"ayasïna, aka kutix mä campus universitario ukanw uñacht"ayasïna, mä vestido de baile ukamp isthapt"ata.
  
  Daphne Brent jupax wali yatxatat química ukhamawa, jupax Infinity Pharmaceuticals ukan irnaqäna, dueñopax jupar munañapkama ukat jaqichasipxañapkama. Usutäjjäna ukhajja, Marcus chachajj mä arumakiw utankir warmir tukuyäna. Ukakiw Fowler familiat yattanxa, jan ukasti Anthony waynax awkipjamaw Boston College ukar sarañat sipansa Stanford ukar saräna" sasa.
  
  Jutïr diapositiva: Anthony waynax janiw mä wayn tawaqut sipan juk"amp jilïr uñnaqt"anïkiti, wali jach"a uñnaqaniwa, mä cartel manqhan sayt"atawa, ukanx "1971" sasaw qillqt"ata.
  
  Pä tunk maraniw jach"a yatiqañ utanx Psicología tuqin licenciatura ukampix jach"a yatiqañ utan yatiqañ tukuyäna. Uka clasenkir sullka. Aka fotox mä phaxs janïr yatiqañ tukuykasaw apsutäna. Semestre qhipa urux bolsas ukanakap apthapisinx universidadan reclutamiento ukar saratayna. Jupajj Vietnam markaruw sarañ munäna" sasa.
  
  Pantallanxa mä chʼuxña, qʼillu forman uñachtʼäwipaw uñstäna, ukax amparampi phuqantatänwa.
  
  "Akax AFQT jupan fotopawa, ukax examen de calificación militar ukawa. Fowler jupax patak patakat llätunk tunk llatunkan apt"asiwayi. Sargentojj wal muspharäna, ukat jankʼakiw Texas markankir Base Aérea Lackland sat cheqar khitäna, ukanjja entrenamiento básico katoqäna, ukatsti mä regimiento de paracaidistas avanzados ukan mä unidad de operaciones especiales ukan yatiyäwip katoqäna, ukajj uñisirinakan líneanakap qheparuw jaquqanir pilotonakar jaktayäna. Lackland markankkasajj guerrilleronak lurañ yateqäna, ukat helicóptero apnaqeriruw tuküna. Mä mara chikatani nuwasisax teniente ukhamaw utapar kuttʼxäna. Medallanakapatxa, Chuyma Morado ukat Cruz de la Fuerza Aérea ukanakaw utji. Uka informenjja, kuna luratanakas uka medallanak apaniwayi uka toqet sum qhanañchtʼäta" sasa.
  
  Walja chachanakaw uniformeni aeropuerto ukan ch"axwapxi. Chika taypinxa Fowler sat jilataw saytʼatäskäna, jupax sacerdote ukham isthapitaw jikxatasïna.
  
  "Vietnam markat qhepatjja, Fowler chachajj católica religionan mä seminarioruw mantäna, ukat 1977 maranwa ordenatäjjäna. Jupax Alemania markan Base Aérea Spangdal ukan capellán militar ukhamaw utt"ayatäna, ukanx CIA ukan irnaqäwiparuw katuqapxäna. Arut yatiñapampixa, kunatsa jupar munapxi uk uñjañax jasakiwa: Fowler jupax tunka mayan arunak sum yati, ukat tunka phisqhan arunakx sum apasiñ yati. Ukampis janiw Compañía ukakipkakiti, jupar irnaqtʼayäna" sasa.
  
  Fowler chachan yaqha fotopa, Roma markan yaqha pä wayn sacerdotenakampi.
  
  "Paqallq tunk mara tukuyarojja, Fowler chachajj uka empresan agente de personal ukhamaw tuküna. Jupax capellán militar ukhamaw jikxatasi, ukatx walja bases de Fuerzas Armadas ukanakaruw uraqpachan sarawayi. Jichhakam churapkta uka yatiyäwinakajj inas kunayman agencianakat jutchispa, ukampis kuntï jutïrin yatiyañ munkta ukajj wali jamasatkiwa, ukat jikjjatañajj wali chʼamawa" sasa.
  
  Pantallax jist"antatawa. Proyector qhananjja, Orville chachajj niyaw mä facil silla uñtʼaspäna, ukanjja mayniw qontʼatäskäna. Jupajj uka chimpu jan cheqak uñchʼukiñapatakiw chʼamachasïna.
  
  Fowler jupax Santa Alianza ukan agentepawa, ukax Vaticano markan secreto servicio ukankiwa. Mä jisk"a tamawa, jilapartx janiw jaqinakan uñt"atäkiti, ukampis ch"amanchatawa. Mä lurawipax nayrir Israel markan Golda Meir irpirin jakäwip qhispiyañawa, kunawsatix terroristas islámicos ukanakax Roma markar visitt"kasax avión ukar phallañ jak"achasipxatayna. Medallanakax Mossad ukar churatawa, ukampis Santa Alianza ukax janiw kuns lurkänti. Jupanakax "servicio secreto" uka arunak chiqpachapuniw amuyapxi. Papa ukat mä qawqha cardenales ukanakakiw oficialmentex irnaqawipat yatiyapxi. Comunidad internacional de inteligencia ukanx Alianza ukax yäqatawa ukat axsaratarakiwa. Ukampirus llakisiñawa, Fowler jupan sarnaqäwipatx aka institución ukampix juk"akiw yapxatañax utjitu. CIA ukamp irnaqatapatxa, ética profesional ukat Empresa ukamp contrato luratax yaqhanak yatiyañ jark"itu, Kine tata".
  
  Orville jilatajj kunkapat qʼomachasïna. Cuarto tukuyankir jaqejj janis jaysañap suykchïnjja, mä jukʼa samartʼäna.
  
  Janiw mä arusa.
  
  "Payïr jiskt"äwimatxa, tata Kine..." sasa.
  
  Orville jupax mä juk"a pachaw amuyt"äna, Netcatch ukax janiw uka particular yatiyäw jikxatañax wakiskiti sasin yatiyañapawa. Ukax mä sellado sobre ukan oficinapar jutäna, ukax mä jan uñt"at jaqit jutäna. Ukat yaqha intereses ukanakaw utjäna, ukax qhanaw Kayn Industries ukan katuqañap munäna. Ukampis uka qhepatjja, mentol sat chʼaphin jiskʼachat chʼalltʼatapat amtasïnwa ukat parlaskakïnwa.
  
  Mä tawaqux ch"uxña nayrani ukat cobre ñik"utaniw pantalla ukan uñstäna.
  
  "Akax mä wayna periodistawa, sutipax..." sasa.
  
  
  7. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  EL GLOBO EDICIONES ukax mä juk"a pachanakanwa
  
  MADRID, ESPAÑA markanwa jikjjatasi
  
  
  Jueves 6 uru lapaka phaxsit 2006 marana.8:29 p.m.
  
  
  "¡Andrea kullakajja! ¡Andrea Otero sat kullakaruw uñtʼayäta! ¿Kawkinsa jumajj jikjjatasta?" sasa.
  
  Jefe de redacción ukan arnaqasitanakap istʼasajj redacción ukan amuktʼañaw utjäna sañajj janiw taqpach cheqäkaspati, kunattejj sapa uru periodicojj janïr qellqatäkipanjja, janipuniw mä hora janïr uñtʼayaskäna ukhajj amuktʼkiti. Ukampis janiw kuna arunakas utjkänti, ukatwa teléfononaka, radionaka, televisionanaka, fax maquinanaka ukat imprentanakan qhepat istʼasitapajj jan wali amuktʼatäkaspas ukham amuyasïna. Jilïr Irpirix sapa amparapan mä maleta apt"ata ukat mä periodico amparap manqhan uchatänwa. Jupax maletanakap yatiyäw utar mantañawjan jaytawayäna ukat Oficina Internacional uksaruw chiqak saräna, ukakipkarakiw ch"usat mesaru. Jupax coleratapuniw amparapamp ch"allt"asïna.
  
  "Jichhajj mistuwayjjsmawa. Ukan bucear uñjapjjsma" sasa.
  
  K"achat k"achat cobre ch"uxña ñik"uta ukat mä ch"uxña nayrani tawaqun ajanupaw mesa manqhat mistunïna. Jan kuns kamachañ yantʼäna, ukampis ajanupax chʼamaktʼayatäxänwa.
  
  "Hi jefe. Ukhamatwa pluma jaqtawayta" sasa.
  
  Uka veterano yatiyirix amparap luqxatäna ukat pelucap askichäna. Jefe de editoran calvo ukax mä tabú ukhamänwa, ukhamax chiqpachans janiw Andrea Otero ukarux yanapt"kaspati, jupax jichhakiw uka maniobra uñjata.
  
  "Janiw kusisitäkti, Otero. Janiw kunas satisfacta ukhamäkiti. ¿Kunas infiernojj pasaski uk yatiyasmati?" sasa.
  
  "¿Kunsa sañ munta, jilïri?" sasa.
  
  "¿Tunka pusini millón euros bancon utjtamti, Otero?" sasa.
  
  "Janiw qhep qhepa kuti uñchʼukkti" sasa.
  
  Chiqansa, qhip qhipa uñakipt"asax phisqa tarjeta de crédito ukanx mä jach"a sobregiro ukaw utjäna, Hermes bolsas ukat Manolo Blahnik zapatos ukanakamp walpun munasitapat yuspajarasawa. Jupax departamento de contabilidad ukar Navidad ukan bonopat mä anticipo mayiñ amtäna. Jutïr kimsa maranakataki.
  
  "Jumajj jukʼamp askiwa, mä qamir tiajj niyaw zuecos apsuñampïski, kunattejj ukakiw nayarojj qollqe churäta, Otero" sasa.
  
  "Jan colerasimti, jilïri. Kunatï Holanda markan paskäna ukajj janiw mayamps paskaniti" sasa.
  
  "Janiw servicio de habitaciones ukanakat parlkti, Otero. François Dupré tuqitwa parlaskta" sasaw editorax qharürun qillqatap mesa patxar jaquntäna.
  
  Maldición, ukax puntowa, sasaw Andreax amuyäna.
  
  "¡Mä uruxa! Qhipa phisqa phaxsinakanx mä jan wali uruw samarawayta ukat taqiniw jan walt"ayasipxtaxa" sasa.
  
  Mä ratukiw taqpach yatiyäw utax qhipa yatiyirir puriñkamax jist"arañ jaytxapxäna ukat escritorionakapar kutt"apxäna, mä akatjamat wasitat irnaqawipar chuym churapxäna.
  
  "Jutam, jilïr irpiri. Mä qʼañujj mä qʼañuwa" sasa.
  
  "¿Uka qʼañuchañati? ¿Ukham sasma?" sasa.
  
  'Ukhampuni! Clientenakaman cuentapat walja qollqe cuenta personal ukar apañajj cheqapuniw ina chʼusar aptʼasi" sasa.
  
  "Ukat sección internacional ukan nayrïr pankapan mä jach"a accionista mä jach"a anunciante ukan lurat mä simple pantjasiw trompeta ukamp phust"añax taqpach pantjasiwiwa, Otero".
  
  Andrea kullakajj jan juchanïkaspas ukhamwa manqʼantäna.
  
  "¿Jachʼa accionista?" sasa.
  
  "Interbanco, Otero, ukat juk"ampinaka. Khitis, jan yatkasmaxa, tunka payan millones de euros ukjaw pasïr marax aka periodico ukar apthapiwayi ukatx jutir marax yaqha tunka pusini euros ukjaw apthapiñapäna. Ukax amuyt"awinakanwa. Pasado tiemponjja" sasa.
  
  "Jach"a... chiqa yatichäwix janiw kuna qullqis utjkiti".
  
  "Jïsa, ukhamawa: tunka pusini millones de euros. Ukat uka tuqit juchaninakan pʼiqinakapas utjarakiwa. Jumampi Morenompix aka chiqat mistupxam. Sarata.'
  
  Mayni juchanixa kayunakap ayxatasinwa mantanïna. Fernando Moreno jupax mä arumax editor ukhamawa, jupax mä jan kuna jan walt"ayir empresa petrolera ukan ganancias ukanakat yatiyaw cancelawayi, ukatx Andrea ukan sensación ukamp lantintawayi. Mä jukʼa tiempojj jan ajjsarirïtap laykuw jichhajj arrepentisiwayjjäna. Andreax chika marani irnaqir masiparuw uñtäna, ukat warmipatsa kimsa wawanakapatsa lupʼïna. Jupax wasitatwa manq"antasïna.
  
  "Jilïri... Morenox janiw kuna lurañas utjkänti. Nayaw janïr imprensar sarkasajj uka yatichäw uñtʼayawayta" sasa.
  
  Moreno chachan ajanupax mä segunda kutiw qhant"äna, ukatx nayrax arrepentisitap uñacht"äwiparuw kutt"awayxäna.
  
  "Jan loqhjam anattʼamti, Otero" sasaw jilïr editorajj säna. "Ukajj janiw lurañjamäkiti. Janiw azul sarañatak permiso utjktamti" sasa.
  
  Hermes, uka periodiconkir sistema informático ukax sistema de colores ukan irnaqäna. Periódico ukan pankanakapax wilampiw uñacht"ayatäna, kunapachatix yatiyirix irnaqkäna ukhaxa, ch"uxñampiw uñacht"ayatäna, kunapachatix jefe de editor ukar iyawsañatak sarapkäna ukhaxa, ukatx ch"uxñampiw uñacht"ayasïna, kunapachatix arumanthix editorax imprentaruw imprimiñatak katuyaskäna.
  
  "Moreno chachan contraseñapampiw sistema azul ukar mantawayta, p"iqinchiri" sasaw Andreax k"arisïna. "Janiw kuna lurañas utjkänti" sasa.
  
  "Ay jïsa? Ukat ¿kawkitsa uka contraseña apsuwayta? ¿Uk qhanañchtʼasmati?" sasa.
  
  "Escritoriopan pata cajónpanwa imaraki. Ukajj facilakïnwa" sasa.
  
  "¿Chiqati, Moreno?" sasaw jisktʼäna.
  
  "Walikiwa...jïsa, p"iqinchir" sasaw arumax editorax säna, ukhamat jan samarañ uñacht"ayañataki. 'P'ampachawi'.
  
  El Globo ukan jilïr irpiripax wali jan satisfactarakïnwa. Andrearuw jankʼak kuttʼäna, ukatwa pelucapajj calvo pʼeqepat mä jukʼa liwjjatäna.
  
  "Maldita, Otero, ukat juk"ampinaka. Nayajj jumat pantjaskayätwa. Nayajj jumajj mä idiotakïkaspas ukhamwa amuyayäta. Jichhax amuyasta jumax mä idiota ukhamarak jan walt"ayir jaqïtawa. Naya pachpaw jan mayampsa jumar uñtasit jan wali warmir contratañapatak chʼamachasï" sasa.
  
  "Ukampis, p"iqinchiri..." Andrean arupax jan ch"amanïkaspas ukhamaw ist"asïna.
  
  "Samañam qhispiyam, Otero. Jumax irnaqäwit jaqunukutätawa" sasa.
  
  " Nayajj janiw amuykti...
  
  "Wali irnaqäwit jaqunukutätawa, janiw jukʼamp uñjjjsmati. Janiw istʼañjamäkiti" sasa.
  
  Uka jefejj Andrean escritoriopat jayaruw sarjjäna.
  
  Cuarto muytasajj Andreajj janiw kuns uñjkänti, jan ukasti yatiyiri masinakapan pʼeqenakap qhepäjjat uñjäna. Morenox jak"achasisinx jupan jak"apan sayt"asïna.
  
  "Yuspära Andrea" sasa.
  
  "Taqi kunas walikïskiwa. Panpachani irnaqäwit jaqunukuñajj locokïspawa" sasa.
  
  Morenox p"iqip ch"allxtayäna. "sistemaruw hackeayäta sasaw jupar yatiyañamajj wakisïna, ukatwa llakista. Jichhajj wal coleratäjjewa, cheqapuniw ukan jakañajj chʼam tukuyätam. Mä cruzadapar sarasajja kunas pasaspa uk yattawa..." sasa.
  
  "Nayra qalltawaykaspas ukhamawa" sasaw Andreax yatiyäw utar uñacht"ayasax säna, "akatjamat lepra usunïxtwa, walikiwa, janiw nayrax khitin munatäkaspas ukhamäkiti" sasa.
  
  "Janiw jan wali jaqïktati, Andrea. Chiqansa, jumax mä suma jan axsart"ir yatiyiritwa. Ukampis sapakïtawa ukat janipuniw kuna jan walinakansa uñjasisma uka toqet llakisiñamäkiti. Ukhamäkchisa, suma suerte" sasa.
  
  Andrea kullakajj janiw jachkäti, chʼamani ukat independiente warmiwa sasaw chuymapan juramento luräna. Guardianakajj yänakap cajaru apthapipkäna ukhajja, kisunakap chʼalljjtayasïna, ukat wali chʼamampiw arsutap phoqañ atipjäna.
  
  
  8. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  APARTAMENTO UKAX ANDREA OTERO satänwa
  
  MADRID, ESPAÑA markanwa jikjjatasi
  
  
  Jueves 6 uru lapaka phaxsit 2006 marana 11:15 p.m.
  
  
  Kuntï Andrea kullakajj Eva kullakajj jan wiñayatak jan utj-jjäna ukhajj jukʼamp uñiskäna ukajja, utar purisajj punku jakʼankir jiskʼa mesa patjjar uchasïna ukhajja, jupan llavenakapan istʼasitapawa. Ukanakajj pasillot chʼusaw istʼasïna, Andrea kullakajj jakäwipat mä jukʼa qhanañchtʼkaspas ukhamwa amuyasïna.
  
  Kunapachatï Eva kullakajj ukankäna ukhajja, kunaymaninak mayjäjjänwa. Jupajj mä jiskʼa imill wawar uñtataw punkur tʼijtʼirïna, Andrearuw jampʼattʼirïna, ukat kuntï lurawayki jan ukajj khitinakampis uñtʼaskäna uka toqetwa parlañ qalltäna. Andrea kullakajj uka thaya thaytʼanjja, sofá ukar jan puriñapatakiw wal llakisïna, ukat sumankañasa ukat jan sinti llakisiñatakiw mayisïna.
  
  Oracionanakapajj jaysatäjjänwa. Eva kullakajj mä alwaw sarjjäna, kimsa phajjsi nayraw kunjamtï uñstkäna ukhama: mä akatjamatwa sarjjäna. Janiw jachañas utjkänti, janiw jachañas utjkänti, janiw arrepentisiñas utjkänti. Andrea kullakajj niyas janiw kuns siskänti, mä jukʼa samarañsa jikjjatasïna. Qhepatjja, arrepentisiñatakiw walja tiemponïspäna, kunapachatï llavenak istʼasajj mä jukʼa eco istʼasajj apartamentopan amuktʼañap pʼakintäna.
  
  Jupax kunayman tuqitw ch"usanak askichañatak yant"äna: utat mistuñkamax radiox qhant"ataw jaytawayi, mantasinx llavenakap vaqueros ukan bolsilloparuw kutt"ayäna, jupa pachpaw aruskipt"äna. Janiw kuna kʼarinaksa uka amuktʼañ imtʼañjamäkänti, kunattejj chuymapat jutäna.
  
  Jichhax uka apartamentor mantasax kayupax qhipa yant"äwip mä chiqar jaquntäna, jan sapakïñapataki: mä naranja tabby pusi. Uywanak aljir tienda ukanx pusix muxsa ukat munasirjamaw uñjasïna. Andrea kullakajj niya pusi tunka llatunkan horanakaw uñisiñ qalltäna. Ukajj jupatakejj walikïskänwa. Uka uñisiñarux jumaw askichasma. Ukax activo ukhamänwa: maynir jan ukax kunarus uñisiñakiw utjäna. Kuntï jan atipkayäta ukajj aynachtʼäwipunïnwa. Ukampejj atipjayasiñakiw wakisïna.
  
  "Hi LB. Jupanakax mamajaruw irnaqawipat jaqunukupxäna. ¿Kunsa jumajj uka toqet amuyta?" sasa.
  
  Andreax LB sutimp uñt'ayäna, ukax "Little Bastard" sutimp jisk'akiwa, kunawsatix uka monstruox baño ukar mantasinx mä jila chanini tubo de champú ukar thaqhañ ukat ch'iyjañ atipxatayna. LB jupax janiw patronapan irnaqawipat jaqunukutap yatiyasax muspharkänti.
  
  "Janiw jumajj kuns lurktati, ¿janich ukhamäki? Ukhamäkchïnsa" sasaw Andreajj säna, ukat refrigeradorat mä lata wiski apsusaw ukan utjki ukanak mä plato cucharampi L.B. "Kunapachatix jan kuna manq"añas utjktam ukhaxa, esquinankir Wong tatan chino manq"añ utaparuw aljapxäma. Ukat almendrampi wallpa mayir sarä" sasa.
  
  Mä chino restauranten menú ukankatap amuyt"asax janiw LB-n manq"añ munañap jark"känti. Pusixa janiwa kunsa ni khitirus respetkänti. Jupax pachpa pachan jakasïna, jisk"a chuymani, jan yäqasir, jan chiqañchiri ukat jach"a jach"a tukuri. Andrea kullakajj jupar uñisïnwa.
  
  Niyakejjay jupajj nayat wal amtayitu sasaw jupajj amuyäna.
  
  Kuntï uñjkäna ukat colerasisaw uñchʼukïna. Libronak uchañ estantenakajj laqʼampi chʼoqantatäjjänwa. Pata manqhanxa manq"a puchunakaxa utjarakïnwa, lavabo ukaxa q"añuchata plato qullu manqhana imt"ata, ukatxa kimsa mara nayra qalltawaykatayna uka jan tukuyata novela qillqataxa baño pamparu ch"iqiyatawa.
  
  Jan askinaka. Nayax tarjeta de crédito ukampiw q"umachiri warmir pagañ munta...
  
  Apartamentonx kawkhantix ordenax apnaqkän ukakipkarakiw mä jach"a - Diosar yuspajarañaw - armario ikiñ utapan utjäna. Andrea kullakajj wali amuyumpiw isimp isthaptʼasirïna. Jiltʼir apartamentojj guerran chʼajjwañ cheqapar uñtasitänwa. Uka jan waltʼäwipajj Eva kullakampi tʼaqanuqtañatakejj mä jachʼa razonaw sasaw amuyäna. Pä maraw mayachtʼatäpjjäna. Ingeniero waynax q"umachañ maquinanïnwa, Andrea kullakax munasiñampiw Aspiradora Romántica sutimp uñt"ayäna, kunatix jupax Barry White jupamp chikaw uka apartamento q"umachañ munäna.
  
  Uka horasanjja, apartamentopan kuna jan waltʼäwis utjäna uk yatjjataskäna ukhajja, Andrea kullakajj mä qhanañchäwiw utjäna. Jupax khuchhi uywañ uta q"umachani, eBay ukan isinak aljani, mä suma pagat irnaqäw jikxatani, manunakap pagañapawa, ukat Eva jupamp chikaw askichasini. Jichhax mä amtanïxänwa, mä misión. Taqi kunas jan pantjasirïspawa.
  
  Cuerpopanjja, chʼamajj walpun jiljjattaski sasaw amuyasïna. Ukax chiqpachapuniw pusi minutos pä tunk paqallqun segundos ukjam sarantawayxi, ukax chiqpachapuniw qawqha pachas juparux mä basura bolsa jist"arañatakix munasïna, mä cuarto de puchunak mesa patxaruw jaquntäna mä qawqha q"añuskir platonakamp chika, ukax janiw qhispiyañjamäkänti, aleatoriamente sarnaqäna mä chiqat yaqha chiqaru, ukatsti mä libro tʼunjaña, uka librox nayrïr arumax liytʼataynawa, ukhamatwa manqhankir fotox pampar jaquntatäna.
  
  Jupanakax mayacht"asisaw jikxatasipxi. Qhipïrix jupanakax apsusipxänwa.
  
  Ukajj inamayakiwa.
  
  Sofá patxaruw liwxatäna, ukat basura bolsax mä qhawqha yänak sala de estar ukan alfombrapar warxatäna ukhaxa, jachtʼasïna. L.B. ukatsti mä pizza manq"a apt"asitayna. Uka queso ch"uxñaruw tukuñ qalltäna.
  
  "Qhanapuniwa, ¿janich ukhamäki, LB? Janiw khitïktxa ukat jaltxañjamäkiti, janirakiw trapompi ukat escobampis jaltxañjamäkiti" sasa.
  
  Uka pusix janiw mä juk"s yäqkänti, jan ukasti t"ijt"asaw apartamento ukar mantañkamaw t"ijtäna ukat punku marco ukarux ch"allt"añ qalltäna. Andreax automáticamente sayt"asïna, maynix niyaw campana phust"añampïskäna uk amuyasïna.
  
  ¿Kuna kasta loco jaqis ukham horasan jutaspa?
  
  Punku jistʼarasaw visitapar janïr jawskasajj muspharayäna.
  
  "Hi suma uñnaqt"ani".
  
  "Noticianakajj jankʼakiw sarapjje sasaw amuyta" sasa.
  
  "Jan wali yatiyäwinakaw utji. Jachañ qalltasma ukhaxa, aka chiqat sarxäwa" sasa.
  
  Andrea kullakajj maysaruw sarjjäna, uñisiñajj ajanupan wali uñnaqtʼanïskänwa, ukampis jamasat samarañwa jikjjatasïna. Jupajj amuyañapänwa. Enrique Pascual jupax wali suma amigopänwa ukat walja maranakaw jachañatak amparapäna. Jupax Madrid markan jach"a radionakapat maynïrin irnaqäna, ukat sapa kutiw Andreax lankt"asïna, Enriquex punkuparuw mä botella wiski ukat jachaqt"asis uñstäna. Jichha kutix jupax wali munatäkaspas ukham amuypachäna, kunatix wiskix tunka payan maraniwa, ukat jachaqt"asitapan ch"iqa tuqinx mä ramón panqaranakaw utjäna.
  
  "Ukham lurañaw wakisïna, ¿janich ukhamäki? Superreporter ukax papelan jach"a yatiyirinakapat mayniruw chhuxriñchjañapa" sasaw Enriquex pasillot sala de estar ukar sarkasax LB ukar jan tinkxatasin säna. "¿Aka basurerojj qʼoma jarrojj utjpachati?" sasa.
  
  "Jiwapjjpan ukat botella churipjjeta. ¡Khitis llakisi! Janiw kunas wiñayatakïkiti" sasa.
  
  "Jichhax chhaqtxapxista" sasaw Enriquex säna, ukat mä ratukiw panqaran jan walt"äwiparux jan yäqkänti, "¿Eva tuqit parlasktanti jan ukax irnaqäwit jaqunukuñcha?" sasa.
  
  "Janiw yatkti" sasaw Andreax jiskʼat arsüna, sapa amparapan mä vaso aptʼataw cocinat mistunïna.
  
  "Nayamp ikirïsta ukhajja, inas taqe kunas jukʼamp qhanäspa".
  
  Andrea kullakajj jan larusiñatakiw chʼamachasïna. Enrique Pascual jupax jach"a jach"a jaqiwa, suma uñnaqt"ani ukat kawkir warmitakis nayrïr tunka urunak uñt"ayasiñax wali askiwa, ukatx jutir kimsa phaxsinakax mä jan wali samkaruw tukuwayi.
  
  "Chachanakar munassta ukhajja, 20 jilïr jaqenak taypinkasmawa. Ukhampuni.'
  
  Jichhax Enriquex larusiñapatakiw turnopax purinxäna. Jupax pä ch"iyar ch"ankhampiw q"uma wiski warxatäna. Jupax juk"akiw mä juk"a umañatak tiemponïxäna, Andrea kullakax vasopat uma apsusaw botella apsuñatak amparap luqtäna.
  
  "Andrea, samarañamawa. Mä chijir puriñax janiw askïkiti. Wasitampi.'
  
  "Ukajj wali askïspawa sasaw amuyta. Mä jukʼsa, khititï nayar uñjkitu ukaw utjaspäna" sasa.
  
  "Chʼamachasitajat jan askit uñjapjjatamat yuspärapjjsmawa. Ukat jan ukham dramatizañamäkiti" sasa.
  
  "¿Pä phajjsit mä munat familiarasa ukat trabajo aptʼasisajj ¿janit wali muspharkañäki sasin amuyta? Jakäwijajj qʼañuwa" sasa.
  
  "Janiw jumamp chʼaxwañ munkti. Kunatï jupat qheparki ukamp muyuntatäsma" sasaw Enriquejj säna, ukat cuarton jan waltʼäwinakap uñjasajj uñisiñampiw uñachtʼayäna.
  
  "Inas jumajj qʼomachirijäsma. Aka jan wali deporte programat sipansa jukʼamp askïspawa, ukat jumax irnaqkasmas ukham uñachtʼayasma" sasa.
  
  Enrique chachan uñnaqapajj janiw mayjtʼkänti. Jupajj kunas jutïrin pasañap yatïna, Andreajj ukhamaraki. Pʼeqep almohadaruw imtʼasïna ukat taqe chʼamampiw arnaqasïna. Mä qhawqha segundonakatjja, arnaqasitapajj jachañaruw tukuwayjjäna.
  
  "Pä botella apthapiñajapunïnwa" sasa.
  
  Uka horasanwa celularajj istʼasïna.
  
  "Jumankiwa sasaw amuyta" sasaw Enriquex säna.
  
  "Khitirus chhuxriñchjasiñapa sañamawa" sasaw Andreax säna, wali almohadaruw ajanupar imtʼasïna.
  
  Enriquex mä elegante gestompiw teléfono jist"aräna.
  
  "Mä jawira jachaqtʼasiña. Kamisaki...? Mä jukʼa suytʼam..." sasa.
  
  Jupajj Andrearuw teléfono churäna.
  
  "Nayax amuyta, jumax aka tuqitx juk"amp askiwa, janiw yaqha arunak parlkti" sasa.
  
  Andrea kullakajj telefono apthapïna, amparapamp qhepäjjat jachaqtʼasisaw jachaqtʼasïna, ukat normaljam parlañatakiw chʼamachasïna.
  
  "¿Kuna horasas purini uk yattati, idiota?" sasa. Andreax kisunakap ch"uqt"ataw säna.
  
  'P'ampachawi. Andrea Otero, ¿janich ukhamäki? " sasaw aymara aru arsüna.
  
  -¿Khitis ukaxa?, sasaw uka pachpa arumpi jaysäna.
  
  "Nayan sutijajj Jacob Russell, Miss Otero satänwa. Nueva York markat Raymond Kane sat jefejan sutipjjaruw jawstʼaskta" sasa.
  
  "¿Raymond Kane sat chachajj? ¿Industrias de Kine sat empresat jutiri?" sasa.
  
  "Jïsa, cheqäskapuniwa. Ukat ¿jumax pachpa Andrea Otero ukhamätawa, jupax uka ch"axwañ entrevista Bush irpiriruw pasïr marax churäna?" sasa.
  
  Chiqansa, uka entrevistanxa. Aka entrevistax España markanx wali jach"a ch"amanchawayiwa ukhamarak Europa uksanx ukhamarakiwa. Jupax nayrïr español yatiyiriw Oficina Oval ukar mantawayi. Yaqhip juk"amp chiqa jiskt"awinakapax -mä qawqha jiskt"awinakax janiw nayratpach amtapkänti ukat jupax amuyt"asisaw mantañ atipxatayna- texano jaqirux mä juk"a axsarañat sipans juk"amp axsarayäna. Aka entrevista exclusiva ukax El Globo ukan irnaqañ qalltawayi. Ukhampachasa janiw jaya tiempotakïkiti. Ukat Atlántico sat lamar qotan mayni cheqankir yaqhep celulanakarus chʼalljjtaykaspa ukhamänwa.
  
  "Ukhamarakiw tata" sasaw Andreajj säna. "Ukhamajj sapjjeta, ¿kunatsa Raymond Kine chachajj mä jachʼa yatiyirir munaspa?" sasa. sasaw saskakïna, llamp"u chuymampiw muxsañchäna, telefonot parlir jaqix janiw kuna estadon jikxataskän uk uñjatapatx kusisita.
  
  Russell jilatajj kunkapat qʼomachasïna. "¿Papelman uka tuqit jan khitirus yatiyañamatakix jaktʼasmati, Otero kullaka?" sasa.
  
  "Chiqpachansa" sasaw Andreax säna, ukat uka ironía uñjasax wal muspharäna.
  
  "Kine tatax jakäwiman jach"a exclusivo churañ munapxtam".
  
  'NAYA? ¿Kunatsa nayajj?" sasa. -sasawa Andreax Enriquerux mä qillqat mayisïna.
  
  Amigapax bolsillopat mä bloc de notas ukat pluma apsusaw jisktʼasir uñkatasin churäna. Andrea kullakajj janiw jupar istʼkänti.
  
  Russell jilatajj akham sänwa: "Estilomajj jupar gusti sañani" sasa.
  
  "Russell jilata, aka jakäwijanjja, jan uñtʼat khititï ukham jan qhanpach uñtʼat ukat inas jan creyiñjamäki uka ofrecimientompi jawsanitu, uk creyiñajj chʼamakiwa" sasa.
  
  "Walikiwa, nayajj amuytʼayapjjsmawa" sasa.
  
  Russell jilatajj mä cuarto horaw arsüna, uka tiemponjja, muspharat Andrea kullakajj jan jaytjasaw qellqäna. Enriquex amparapat liytʼañ yantʼäna, ukampis Andrean arañjam qillqatätapaw inamayakïkänti.
  
  "...ukatwa jumarux jakthapipxsma, allsuñ chiqankapxañamataki, Otero kullaka".
  
  "¿Cain jilatampi mä entrevista exclusiva utjani?" sasa.
  
  "Mä kamachirjamaxa, Kine tatax janiw entrevistanak churkiti. Janiwa.'
  
  "Inas tata Kinex kamachinak tuqit llakisiri yatiyirir jikxatañapa".
  
  Ukanx mä jan wali amukt"añaw utjäna. Andreax amparanakap ch"uqt"asïna, ch"amakan disparopax ch"allt"asiñapatakiw mayisïna.
  
  "Nayrïr kutijj utjapunispawa sasaw amuyta. ¿Jiwasax mä amtar puripxtati?" sasa.
  
  Andrea kullakajj mä qhawqha segundonakaw uka toqet lupʼïna. Kuntï Russell kullakajj arskäna ukajj cheqäspa ukhajja, akapachankir kawkïr empresas de medios de comunicación ukanakampiw mä contrato luraspäna. Ukat uka mä yuqall wawarux El Globo ukan editoraparuw uka cheque ukan mä copiap apayanirïna.
  
  Russell jilatajj janis cheq parlkchejja, janiw kunas aptʼasktanti.
  
  Jupajj janiw uka toqet lupʼjjänti.
  
  "Jibouti markar jutir avión ukan nayatak mä boleto reservasma. Nayrïr grado" sasa.
  
  Andrea kullakajj telefono aptʼasïna.
  
  "Janiw mä arus "nayrïr clase" sipans amuyawaykti, sasaw Enriquex säna. "¿Kawkirus sarañama uk yatiyasmati?" sasa. Andrean chuymapan mayjtʼatäkaspas ukham uñjasajj wal muspharäna.
  
  ""Bahamas markar" sarist ukhaxa, janiw iyawsapkasmati, ¿janich ukhamäki?
  
  "Wali sumawa" sasaw Enriquex chikat phiñasita, chikat envidiasir säna, "panqaranak apanipxsma, wiski, pampat ch"iyjapxsma, ukat ukham uñjapxista..." sasa.
  
  Jan istʼirïkaspas ukhamwa Andreajj ikiñ utapar mantäna, ukhamat yänakap apthapiñataki.
  
  
  9. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  cripta ukax reliquianakampiw uñt"ayasi
  
  VATICAN markanwa
  
  
  Viernes 7 uru lapaka phaxsit 2006 marana 20:29 p.m.
  
  Punku llawintasajj Cesareo jilataruw liwjjatäna. Janiw khitis cripta ukar saraqkänti, janiw juk"a jaqinakatakik mantañax utjkänti, jan ukasti q"uma ukat jan k"umara ukhamaw jikxatasïna, ukampirus pusi deshumidificadores ukanakax sapa kutiw jach"a cuarto ukan sapa k"uchupanx chhuxriñchjasipxirïna. Compañía ukankatapatxa wali kusisitaw jikxatasïna, ukat nayra fraile dominicanox blindat punku jist"arasax jachaqt"asïnwa, kayunakap puntapampiw sayt"atäna, visitapar jamp"att"añataki.
  
  "¡Anthony!" sasaw jisktʼäna.
  
  Uka tatakuraxa jachaqt"asisaw jisk"a jaqiru qhumantäna.
  
  "Nayajj uta jakʼankäyätwa..." sasa.
  
  -Diosaruw juramento lurta, Anthony, ¿kunjamarak aka chiqar puriñ atipxtasti? Aka chiqax mä qawqha pachaw cámaras ukat alarmas de robos ukanakamp uñjata" sasa.
  
  "Tiempo apstʼasisin thak yatkasma ukhajja, mä mantañat sipansa jukʼamp mantañaw utji. Jumaw yatichitäta, ¿amtastati?" sasa.
  
  Chuyman dominicanox mä amparapampiw cabrito ñik"utap masajäna ukat mayni amparapampiw jach"a purakaparux ch"allxtayäna, chuymatpach larusisaw. Roma markan callenakap manqhanjja, kimsa patak jila kilometronakwa túneles ukat catacumbas sat túnelanakajj utjäna, yaqhepajj pä patak jila metronak markat alayaruw utjäna. Ukajj cheqpach museopunïnwa, mä laberintojj kʼañaskänwa, jan uñtʼat pasajenakaw utjäna, uka pasajenakajj niya taqe cheqanakaruw uka markan mayachthapipjjäna, Vaticano markas ukhamaraki. Pä tunk mara nayrajja, Fowler jilatampi CesáReo jilatampejj uka jan wali ukat wali chʼamäki uka túnelanak uñakipañatakiw tiempop apstʼasipjjäna.
  
  "Sirin jupax jan kuna jan walt"äwin sistema de seguridad ukat wasitat amuyt"añapawa. Jumjam mä chuyman allqamarix aka chiqar jamasat mantaspa ukhaxa... Ukampis ¿kunatsa jan nayrïr punku apnaqañax wakisispa, Anthony? Nayax ist"twa, jumax janiw Santa Oficinanx persona non grata ukhamäxtati. Ukat kunatsa ukham lurapxi uk yatiñ munaraktwa" sasa.
  
  -Chiqpachansa, jichhax nayax yaqhip jaqinakan gustopatakix sinti grata ukhamätwa.
  
  "Sirin kullakajj kuttʼaniñam muni, ¿janich ukhamäki? Mä kutix uka jisk"a Maquiavelox kisunakap jumar mantawayxi ukhaxa, janiw jasak jaytanukkaniti" sasa.
  
  "Ukat nayra reliquianaka uñjirinakax qala chuymanïpxarakispawa. Yämas kunanaktï jan yatipxañapäki ukanakat parlkasaxa" sasa.
  
  "Anthony, Anthony, ukat juk"ampinaka. Aka cripta ukax jiwasan jisk"a markasanx wali suma imantatawa, ukampis pirqanakapax aruskipäwinakampiw ist"asi" sasa. Cesareo jilatajj amparapampiw uñachtʼayäna.
  
  Fowler jupax uñch"ukisïnwa. Uka criptan techopajj qalat lurat arconakampi saytʼayatänwa, ukajj millón millón velanakan chhullunkhapat chʼiyaränwa, uka velanakajj niya pä waranqa maranakaw uka cuarto qhantʼayäna. Ukampis jichha tiemponjja, velanakajj jichha tiempon utjki uka sistema eléctrico ukamp lantintatäjjewa. Uka rectangular chiqax niya pä patak phisqa tunk metros cuadrados ukhanïnwa, ukat mä chiqax mä picachampiw jakañ qalar ch"uqt"ata. Perqanakanxa, techot pampakama, punkunakaw utjäna, uka punkunakax kunayman santunakan janchipampiw nichonak imantapxäna.
  
  "Jumax aka jan wali thaya samsuñatakix walja pachaw apst"asiwaytaxa, ukat chiqpachans ukax janiw clientenakamar yanapt"kiti", sasaw Fowler jupax saraki. "¿Kunatsa aka alayax wali chʼamanïskta?" sasa.
  
  Ukax mä juk"a uñt"atawa, aka qhipa tunka paqallqu patak maranakanx sapa católica iglesiax, qawqha jisk"a iglesias utjkchïnsa, mä santan reliquiapaw altaran imantatäna. Ukat aka sitio ukanx uraqpachanx ukham reliquianakax juk"amp jach"a apthapitaw utjäna. Yaqhep nichonakajj niya chʼusakïskänwa, jiskʼa chʼakhanakakiw utjäna, yaqhep cheqanakansti taqpach esqueletojj janiw kuna jan waltʼäwinïkänti. Sapa kutiw akapachan kawkhantï mä iglesia luraskäna ukhajja, mä wayna sacerdotejj Cecilio jilatat acerot lurat maleta aptʼasisaw machaq iglesiar sarirïna, ukhamat uka reliquia altar uchañataki.
  
  Nayra sarnaqäw yatxatirix lentes apsusinx janq"u cassock ukan puntapampiw pichthapïna.
  
  'Jark'aqawi. Sarawi. qala chuymanïña" sasaw Ces áreo chachajj Fowler chachan jisktʼapar qhanañchäna. "Qullan Tayka Iglesiasar qhanañchir arunaka".
  
  'Kusawa. Uka cheqajj qʼomachañat sipansa, cinismo sat qʼañunakjamaw qʼaphini" sasa.
  
  CesáReo jilatajj amigopajj purinkäna ukhajj wali chʼamani Macbook Pro sat chʼamani Macbook Pro sat aparatopan pantallaparuw chʼalljjtäna.
  
  "Akanwa cheqpach yatichäwinakajajja, Anthony. Pusi tunka maranakaw ch"akhanak ch"akhanak catalogar. ¿Jumax nayra ch"akha ch"uqt"asirïtati, amigo? Ukax mä ch"akhax falso ukhamäpachati janicha uk yatiñatakix wali askiwa, ukampis lakarux mä k"allk"u sawuñ jaytawayi. Pusi tunka maranak qhepatjja, janiw kunapachatï qalltawaykta ukat sipansa jukʼamp cheqa yatichäwir jakʼachaskti" sasa. Jupax wali jach"at arsüna.
  
  "Walikiwa, inas uka disco duro ukar mantasin yanapt"asma, nayra chacha" sasaw Fowler jupax Cesáreo ukar mä foto uñacht"ayasax säna.
  
  "Kunas amparampix utjapuniwa, sapa kutiw..." sasa.
  
  Dominicanox chika frase ukan sayt"äna. Mä juk"a pachax miópicamente uka foto uñch"ukiskäna, ukat kawkhantï irnaqkäna uka mesaruw jak"achasïna. Mä pila librotjja, hebreo clásico arut mä nayra volúmen apsüna, uka volúmenes lapisamp llawuntatänwa. Uka libro uñakiptʼasaw kunayman chimpunak libror uñtasit uñakiptʼäna. Musphart"asisaw uñch"ukisïna.
  
  "¿Kawkitsa uk apsuwayta, Anthony?" sasa.
  
  "Nayra velat apstʼata. Jupajj jubilat nazi sat mä jaqempiw utjäna" sasa.
  
  "Camilo Sirin jupar kutt"ayañatakiw khitantam, ¿janich ukhamäki? Jumaw taqi kun yatiyapxañama. Janiw mä detalles jaytañamäkiti. ¡Uñtʼañajawa!" sasa.
  
  "Camilorux mä favor manütwa sañäni, ukat Santa Alianzatakix mä qhipa misión lurañatakiw iyaw sasma. Jupajj mä austriaco guerran jan wali jaqeruw 1943 maran mä judío familiat mä vela lunthatasïna. Uka velajj qori capanakampi chʼoqantatäjjänwa, ukat uka jaqejj guerratpachaw uka velajj utjäna. Mä qawqha phaxsi nayraw juparux katjawayta ukat vela apsuwaytwa. Cera chʼamaktʼayasajja, foton uñjkta uka cobre laphiruw jikjjatta" sasa.
  
  -¿Janit jumax juk"amp suma mä jach"a resolución ukanïkta? Anqankir qellqatanakjja, jukʼakiw amuyasta" sasa.
  
  "Ukajj wali chʼamampiw doblatäna. Qʼal jistʼarasma ukhajja, inas jan waltʼayarakchirista" sasa.
  
  "Jan ukham luratamajj walikïskiwa. Kuntï tʼunjasma ukajj wali valoraniwa. ¿Kawkins jichhajj jikjjatasi?" sasa.
  
  "Chirin sat chacharuw uka tuqit yatiyta ukat janiw chiqpachansa uka tuqitxa sinti wakiskirïkti. Curia markankir mayniw uk munäna sasaw amuyayäta. Ukat Boston markaruw kuttʼawayta, manu kuttʼayatajat amuyasaw - '.
  
  "Janiw chiqpachapunix ukhamäkiti, Anthony" sasaw mä samarañ aru, jan kuns lurañ munir arump chika arsüna ukat amparanakampi, camaleón ukham jan yäqañjam pirqa qhipäxan imantasïna.
  
  "Jan liqtʼasis mä cuartor mantañax jan wali sarnaqañawa, Sirin" sasaw Ceciliox säna.
  
  "Ukhamaraki jan wali sarnaqawiwa kunapachatix jawsatäpkta ukhax jan jaysañaxa", sasaw Santa Alianza p"iqinchirix Fowler ukar uñch"ukis säna.
  
  "Tukuyasjjapjjtwa sasaw amuyayäta. Mä misión lurañ amtapxta - mä misión ukakiw" sasa.
  
  "Ukat nayrïr t"aqa tukuyxaraktawa: vela kutt"ayawayta. Jichhajj kunatï ukan utjki ukajj sum apnaqatäñapatakiw chʼamachasiñama" sasa.
  
  Fowler chachajj chuym ustʼayasisajj janiw jayskänti.
  
  "Inas Anthony jilatajj wali wakiskirïtap amuyaspa ukhajj uka lurañap jukʼamp askit uñjchispa" sasaw Sirin chachajj saskakïna, "Niyakejjay jichhajj kuntï lurapkta uk yatjjsta, Cecilio jilata, ¿kuntï aka foton uñachtʼayaski uk Anthony jilatarojj suma chuymamp yatiyasma? "janiw kunapachas uñjkti?" sasa.
  
  Dominicanox kunkapar q"umachasïna.
  
  "Janïr uk lurañ tukuykasaxa, chiqati janicha uk yatiñajawa, Sirin" sasa.
  
  "Akajj cheqäskapuniwa".
  
  Uka monjex nayranakapaw qhant"äna. Jupax Fowler jilataruw uñtäna.
  
  "Akax amigoja, mä tesoro mapawa. Jan ukax chiqapar sañatakix chikat mä. Mä arunxa, amuyujax chiqaparu servispa ukhaxa, kunatix walja maranakaw pasawayxi, payïr chikat amparanakajat katxarutajatxa. Uka cheqajj Qumrán Cobre Rollon jan utjkäna uka cheqawa" sasa.
  
  Sacerdoten uñnaqapajj wali chʼamaktʼjjänwa.
  
  "¿Nayar yatiyañ muntati...
  
  "Jïsa amigoja. Sarnaqäwin juk"amp ch"aman yäx uka chimpunakax kun sañs muni ukar yuspajarañaw jikxatasi. Ukat taqe jan waltʼäwinakaw utjaraki" sasa.
  
  "Suma Diosawa. Ukat uka pachpa horasanwa uñachtʼayasiñapa" sasa.
  
  Sirin jilatajj akham sänwa: "Qhepat amuyatamat wal kusista, Anthony" sasa. "Ukampi chikachasiñatakejja, suma amigosajj aka cuarton imaski uka reliquianakajj janiw kunas jukʼampïkiti" sasa.
  
  "¿Khitis uka thakhinjam utt"ayawaytamxa, Camilo? ¿Kunatsa jichhajj Grouse sat doctorar jikjjatañatak chʼamachasiskta, taqe uka tiempo qhepatjja?" sasa. sasaw Cesareo jilatajj jisktʼäna.
  
  "Uka yatiyäwejj Iglesian yanaptʼirinakapat maynïritwa jutäna, jupajj Kane sat mä jilatatwa jutäna. Yaqha iyawsäwit jutir suma chuyman jaqi ukat jach"a philantropo. Jupajj Graus chachar jikjjatañajatakiw wakisïna, ukat jupa pachpaw uka vela kuttʼayañjamäspa ukhajja, arqueología toqet mä expedición lurañatak qollqe churañ munäna" sasa.
  
  'Kawkhana?'
  
  "Janiw kawkhansa kawkhans jikjjatasi uk sum qhanañchkänti. Ukampis uka cheqajj yattanwa. Al-Mudawwara, Jordania markankirïnwa" sasa.
  
  "Jach"a, ukhamax janiw kuna llakisiñas utjkiti" sasaw Fowler jupax arsüna. -¿Khitis uka tuqit muxsañchaspa ukhaxa kunas pasaspa uk yattati? Aka expedición ukanx janiw khitis mä pala apthapiñatakikix jaya pachax jakkaniti" sasa.
  
  "Pantjasitamat suytʼañäni. Mä uñjiriruw mä expedición ukar khitañäni: juma" sasa.
  
  Fowler jupax p"iqip ch"allxtayäna. 'Janiwa'.
  
  "Jumax amuyastawa kuna jan walt"awinakas utjaspa, kuna ramificacionanakas utji".
  
  "Nayan jaysäwijajj wali janiw ukhamäkiti".
  
  "Janiw jan iyaw sañjamäkiti".
  
  "Jan jark"añ yant"apxita" sasaw tatakurax punku tuqir sarawayxäna.
  
  "Anthony, wawaja" sasaw sapjje. Uka arunakax jupamp chikt"ataw mistuñ tuqir saraskäna. "Janiw jarkʼañ yantʼkäti siskti. Jumaw sarañ amtañama. Suertenixa, walja maranakaw kunjamsa jumamp apasiñ yatiqawayta. Libre jakasiñamat sipansa, kunatï jumatak jukʼamp valoranïki ukakiw amtasiñajäna, ukatwa uka jan waltʼäwinak askichañatakejj sum jikjjatawayta" sasa.
  
  Fowler jupax sayt"asïna, qhipäxapax jupanakar uñkataskakiwa.
  
  "¿Kunsa lurawayta, Camilo?" sasa.
  
  Sirin jupax mä qawqha thakhinak jupar jak"achasïna. Parlañat sipansa mä kunatï jupar jan gustkchïnjja, arup jachʼar aptañawa.
  
  "Caín tatamp parltʼasajja, expediciónpatak wali suma yatiyiriruw ewjjtʼayäta. Chiqansa, yatiyirirjamaxa, jupax jukʼamp mediocre ukhamawa. Ukat janiw sinti munasiri, jan ukax edgy, jan ukax sinti honrado ukhamäkiti. Chiqansa, mä kutix imantap qhispiyatamakiw juparux wali sum uñjayi. Kunjams sañ munta - jupax jakäwip manütamxa? Ukhamajj jichhajj janiw jakʼankir sopa cocinar imantañatak jankʼak sarkätati, kunattejj kuna jan walinakansa uñjasispa uk yatta" sasa.
  
  Fowler chachajj wali janiw qhepar uñtaskänti. Sirin sapa arupampixa, amparapaxa juk"ampi ch"amanchasïna, mä puñchuru ch"allxtañkama, clavonakaxa amparaparu allsutäxäna. Ukampis uka llakix janiw wakiskänti. Jupajj mä nichoruw amparapamp thuqtʼäna. Cripta ukax uka impacto ukanx khathatitaynawa. Nayra samartʼañ utan lawat lurat punkupax pʼakjataw uñjasïna, ukat qʼañuchat bóveda ukan chʼakhapax pamparuw liwxatäna.
  
  Patella ukaxa Santa Esencia satawa. Pobre jaqe, jakäwipanx liwxatasiwayi" sasaw CesáReo jilatax uka reliquia apthapiñatak qunt"asisin säna.
  
  Fowler, jichhakamax irnaqañ jaytxataynawa, qhiparuxa jupanakamp uñkatasiñatakiw kutt"awayxatayna.
  
  
  10. 10. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  RAYMOND KEN UKAT ARSUWI: BIOGRAFÍA JANIW AUTORIZADA
  
  ROBERT DRISCOLL sat jilatajj ukhamänwa
  
  
  Walja ullart"irinakax kunjamarak mä jan yatxatat judiox wawatpach caridad ukamp jakasir jaqix ukham jach"a qullqi imperio uñstayañ atipxpacha sasaw jiskt"asipxaspa. Nayra pankanakatxa qhanaw diciembre phaxsit 1943 marat nayrax Raymond Kine chachax jan utjkänti. Yurïw qillqatapanx janiw qillqt"atäkiti , janirakiw mä documento ukanx americano markachirit uñt"ayatäkiti.
  
  Jakäwipanx kuna pachatix juk"amp uñt"atäki ukax qalltawayiwa, kunapachatix MIT ukar mantawaykana ukatx mä jach"a lista de patentes ukaw apthapita. Estados Unidos markax 1960 maranakanx wali jach"a jach"a tukuñankkäna ukhax Kine jupax circuito integrado ukaruw uñstayäna. Phisqa maraw jupax empresapan apnaqatäna; tunka - chikata Silicon Valley uksana.
  
  Aka pachax Time revistanx wali qillqt"atawa, ukampirus jan walt"awinakax awki ukhamarak chachan jakäwip t"unjawayi...
  
  Inas kunatix promedio estadounidense jaqirux juk"amp llakisiyi ukax jan uñjkayapawa, aka jan qhananchawix khitirus wali ch"aman jaqirux mä llakisiñ misterioruw tukuyi. Mä juk"a pachatxa, maynix aura de misterio ukar chhaqtayañapawa, ukax Raymond Kane ukan uñnaqaparuw muyuntata...
  
  
  tunka mayani
  
  
  
  UKHAMARAKI "BEHEMOTH" UKHAMARAKI.
  
  WILA QUQA
  
  
  Martes 11 uru lapaka phaxsit 2006 maran 16:29 jayp"u pacharuw purini.
  
  
  ... maynix Raymond Ken ukan uñnaqapar muyuntat halo de misterio ukar chhaqtayañapawa...
  
  Andreax jachaqt"asisaw Raymond Kane chachan biografía ukarux mä chiqar jaytawayi. Mä ch"amaka, parcial mierda ukhamänwa, ukat jupax ukampiw q"al aburritäna, kunawsatix Djibouti markar sarañ thakin Sahara wasar pampan jaltxatayna.
  
  Avionanjja, Andreajj kuntï jukʼamp jan lurirïkäna uk lurañatakiw tiemponïna: jupa pachpaw sum uñakiptʼasïna. Ukat kuntï uñjkäna ukajj janiw gustkituti sasaw amtäna.
  
  Phisqa jilanakat sullkapjamax - taqpach chachanakaw jupat sipanx - Andreax mä chiqan jilsuwayi, kawkhantix jupax taqpach jan kuna jan walt"äwin jikxatasïna. Ukat ukax taqpach banal ukhamänwa. Awkipax sargento de policía ukhamarak taykapax utankirïnwa. Jupanakax mä barrio trabajador ukan jakasipxäna ukat niya sapa jayp"uw pasta manq"apxirïna, domingo urunakax wallpa manq"apxirïna. Madrid markax mä suma markawa, ukampis Andreatakix familiapan mediocridad uñacht"ayañatakik yanapt"awayi. Tunka pusini maranixa, tunka llatunkan maranïkani uka minutotxa, punkut mistuñajawa, janirakiw kuttʼanxaniti sasaw juramento luräna.
  
  Chiqansa, tatamampi chacha warmi ikthapiñ tuqit chʼaxwañax jankʼakiw sarxäta, ¿janich ukhamäki?
  
  Utat sarxatapat - jumax jaqunukutaw uñjasta - nayrïr chiqpach irnaqawipar puriñkamax wali jaya thakhiw sarawayxi, jan ukax periodismo ukan yatiqañ utan qullqip pagañatakix apañapänwa. El Globo ukan irnaqañ qalltäna uka urux lotería ukan atipt"kaspas ukhamaw amuyasïna, ukampis uka euforia ukax janiw jaya pachatakïkänti. Uka yatichäwin mä tʼaqapat yaqha tʼaqaruw sarjjäna, sapa kutiw thayar jaqontatäkaspas ukham amuyasïna, janiw sum uñjkänti ukat jakäwipsa janiw sum apnaqjjänti. Janïr sarkasax Departamento Internacional uksanw tukuyäna ...
  
  Jupanakax alisnukupxtamxa.
  
  Ukat jichhax mä aventura imposible ukhamawa.
  
  Nayan qhipa ch"amajaxa. Kunjams periodistas ukanakamp mercado laboral ukanx kunas utji uk amuyt"asax jutir irnaqawijax mä jach"a qhathun caja ukan irnaqañapawa. Nayatakix mä kunaw utji, ukax janiw irnaqkiti. Janiw kuns sum lurirjamäkti. Eva kullakasa, jupajj akapachan jukʼamp pacienciani jaqënwa, janiw nayamp qheparañjamäkänti. Uka uruxa... ¿Kunsa jawsanitu? "Recklessly out of control", 'emocionalmente frío'... Nayax amuyta 'inmaduro' ukax juk'amp sumaw jupax arsüna. Ukat jan arupsa jachʼañchasajj ukham sañ munpachäna. Yanqhachasiwi! Sapa kutiw pachpakïski. Jichha kutix jan tornillo lurañax juk"amp askiwa.
  
  Andrea kullakajj mental engranajenak mayjtʼayasaw iPod sat aparatopan volumen jiltayarakïna. Alanis Morissette kullakajj wali munasiñampiw arsüna, jupajj chuymap samarañapatakiw yanaptʼäna. Jupajj asientoparuw qhepar qontʼasïna, kawkhantï sarañ munkäna uka cheqankjjañap munäna.
  
  
  Wali askiwa, nayrïr clasen ventajanakapanïnwa. Ukanakat sipansa, taqe jaqenakat sipansa avionat saraqañaw jukʼamp wakiskirïna. Mä wayna, suma isthapt"at ch"iyar jañchin auto apnaqirix pista thiyan mä jawq"jat jeep jak"an suyt"askäna.
  
  Ukhama-ukham. Janiw costumbres utjkiti, ¿janich ukhamäki? Russell jilatajj taqe kunwa wakichtʼawayi, sasaw Andreajj avionat escalerat saraqasajj amuyäna.
  
  "¿Akax taqpachaxa?" sasa. Choferojj inglés aru parläna, Andrean bolsapa ukat mochilapa uñachtʼayasa.
  
  -Jiwasax fucking wasar pamparuw sarasktanxa, ¿janich ukhamäki? Auto apnaqasajj saraskakim" sasa.
  
  Kunjamtï auto apnaqerejj uñchʼukkäna uk jupajj amuyasïnwa. Jupax nayrax estereotipo ukhamänwa: wayna, rubio, ukat ukatw llamp"u chuyman jaqi. Andreax janiw sum yatiskänti, isimp qullqimp jan llakisisa sarnaqatapax uka estereotipo ukar juk"amp imt"asiñatakiti, jan ukax banalidad ukar concesión ukhamakïpachati. Inas panpachan mayachtʼatächi. Ukampis aka viajetakix nayra jakäwip jaytxatapat uñacht"ayañatakix equipaje ukax juk"akiw utji.
  
  Jeep ukax phisqa kilómetros ukch"a barcor puriñkamax Andreax Canon 5D ukampiw fotonak apsuwayxäna. (Janiw chiqpachans Canon 5D jupan utjkänti, jan ukasti uka papelankänwa, ukax kutt"ayañ armasxänwa. Jupanakax merecen, khuchhinaka.) Jupax aka uraqin sinti pisinkatapatx walpun muspharäna. Waña, ch"uxña, qalanakampi ch"uqt"ata. Inas pä horat kayukiw capital markpachat makhatasma. Janiw industria, yapu luraña, infraestructura ukanakas utjkaspänti . Jeep sat autopan ruedanakapat laqʼajj pasapkäna ukhajj uñchʼukipkäna uka jaqenakan ajanunakapwa chʼoqtʼäna. Jan suyt"äwin ajanunaka.
  
  "Uraqpachax jan walinw jikxatasi, Bill Gates ukat Raymond Kane ukham jaqinakax mä phaxsin juk"amp jikxatapxi, aka markan producto nacional bruto ukat sipans mä marat sipansa".
  
  Ukat uka auto apnaqerejj amparap luqtäna. Jupanakax nayratpach puertonkapxänwa, capitalan juk"amp jichha pacha ukat suma uñjat chiqawja, chiqans ukakipkarakiw qullqix utji. Djibouti markax Cuerno de África uksan wali suma uñt"atätapat askinak jikxatawayi.
  
  Jeep sat autojj wali chʼamampiw frenasïna. Andrea kullakajj wasitat sum amuytʼasjjäna ukhajja, kuntï uñjkäna ukajj chhuxriñchjasïna. Behemoth sat barcojj janiw kunjamtï suykäna ukham jan wali jaqëkänti. Jupax wali suma, jichha pacha barconïnwa, jach"a cascopax wila pintatänwa ukat superestructurapax deslumbrante janq"u pintatänwa, Kayn Industries ukan colorapa. Choferojj yanaptʼañap jan suykasajja, yänakap aptasajj gangplank sat cheqaruw tʼijtäna, jankʼakiw aventurap qalltañ wal munäna.
  
  Chika hora qhepatjja, barcojj ancla pesasajj sarawayjjänwa. Mä hora qhepatjja, Andrea kullakajj cabinapanwa jistʼantasïna, sapakiw chhuxriñchjasiñ amtäna.
  
  
  Pä urux fluidos ukakiw apnaqañ yati, manqhankir jinchupax tregua sasaw jawsatayna ukat qhiparusti jan axsart"as anqar mistuñatakix mä juk"a suma samana katuqañataki ukat barcor uñt"añataki. Ukampis nayraqatax Raymond Kayn: The Unauhorized Biography sat libroruw taqi chʼamapampi qutar jaquntañ amtäna.
  
  "Janiw ukham lurañamäkiti" sasa.
  
  Andrea kullakajj barandillat jitheqtäna. Jach"a cubiertan jupar jak"achasisinx pusi tunk marani ch"iyar ñik"utan suma uñnaqt"an warmiw utjäna. Jupax Andrea ukham isthapt"atawa, vaqueros ukat camiseta ukampiw isthapita, ukampis ukanakx janq"u chalecompiw isthapita.
  
  'Yattwa. Pachamaman q"añuchañax jan waliwa. Ukampis uka qʼañu librompi kimsa uru jistʼantatäñ yantʼam, ukhamatwa amuyasïta" sasa.
  
  "Equipot uma apsuñat sipansa yaqha lurañatak punku jistʼarasma ukhajja, janiw sinti llakiskaspati. Nayax amuyasta, jumanakarux servicios ukanakax churapxitu..." sasa.
  
  Andrea jilatajj uka libro uñkatasaw uñchʼukïna, uka librojj niyaw sarnaqir barcon qhepäjjat wali jayaruw jalnaqäna. Jupajj phenqʼasitaw jikjjatasïna. Jupax janiw gustkänti kunapachatix jaqinakax usut uñjapxäna ukat jupax uñisïnwa jan walt"ayat jikxatasiña.
  
  "Walikïskäyätwa" sasaw Andreajj säna.
  
  "Amuyatwa, ukampis mä dramamin apsusma ukhajja, jukʼamp sum jikjjatasïta sasaw sista" sasa.
  
  "Jiwañ munasmati ukhakiw doctora..." sasa.
  
  "Harel sat chachajja. ¿Dimenhidrinatos sat qullanakarux alergianïtati, señorita Otero?" sasa.
  
  "Yaqhanak taypinjja. Andrea sasaw sutichapxita" sasa.
  
  Harel sat doctorajj jachaqtʼasïnwa, ukat walja arruganakaw uñnaqap llampʼuchäna. Jupajj suma nayranakanïnwa, almendrar uñtata ukat colorani, ñikʼutapas chʼiyara, kʼuchurakïnwa. Jupajj Andrea kullakat sipansa pä centimetro jukʼamp jachʼänwa.
  
  "Ukat Harel doctor sasaw sutichapxitasma" sasaw amparap luqxatasin säna.
  
  Andreax amparap jan luqtasax amparapampiw uñch"ukisïna.
  
  "Janiw esnobs ukanakarux gustkituti".
  
  'Nayax pachparaki. Janiw sutix yatiyapksmati, kunatix janiw sutix utjkituti. Amigonakajajj Doc sasaw sapjjetäna" sasa.
  
  Yatiyirix qhiparuxa amparap luqxatäna. Doctoran ampar luqtatapax wali junt"u ukat wali sumapunïnwa.
  
  "Akax fiestanakan hielo p"akjañapawa, doc."
  
  "Janiw amuytʼañjamäkiti. Jila partejja, jaqenakajj jupanakamp jikiskta ukhajj nayraqatwa amuyapjje. Mä jukʼa sarnaqañäni ukat jukʼamp yatiyäma" sasa.
  
  Jupanakax barcon proa tuqiruw sarapxäna. Mä junt"u thayaw jupanak tuqir thayt"anïna, ukat barcon bandera estadounidense ukax liwxatasïna.
  
  Harel jilatajj akham saskakiwa: "Suxta uru chʼajjwäwi tukuyatat mä qhawqha tiempotjja Tel Aviv markanwa nasta, chʼajjwäwinjja, familiajat pusiniw jiwarapjjta, rabinojj ukajj jan wali arunakäkaspas ukhamwa amuyäna, ukhamajj awk taykajajj janiw sutip yatiyapkituti Jiwañ Angelar sallqjañataki, jupanakakiw sutij uñtʼapjjäna" sasa.
  
  "¿Ukat ukax walikïskiwa?" sasa.
  
  "Judionakatakix uka sutix wali wakiskiriwa. Mä jaqiruw qhanañchi ukat uka jaqirux ch"amanïrakiwa. Tatajan qʼochupkäna ukhajja, Bat Mitzvah sat horasanwa tatajajj jiñchujar jiskʼat arsüna. Janipuniw uka tuqitxa yaqha jaqirux yatiykiristti" sasa.
  
  -¿Jan ukax Jiwañ Angelax jikxatätamti? Janiw kuna jan walt"awis utjkiti, Doc, ukampis ukax janiw sinti askïkiti. Grim Reaper sat chachajj janiw teléfono libron thaqktamti" sasa.
  
  Harel jilatajj chuymatpach larusitayna.
  
  "Ukham amuyunïñampiw sapa kuti jikista. Nayax sapxañajawa, ukax nayatakix wali ch"amañcht"atawa. Ukampis sutijax jamasat qhiparani" sasa.
  
  Andrea kullakajj jachaqtʼasïnwa. Warmin casual estilopax juparux gustänwa, ukat nayranakaparuw uñch"ukirakïna, inas mä juk"a pachax wakischispa jan ukax wakiskirïtapat sipansa. Harel chachajj maysaruw uñtäna, cheqaparjam sarnaqatapat mä jukʼa muspharatänwa.
  
  "¿Kunsa Behemoth sat barcon jan sutinïki uka doctorajj luraski?" sasa.
  
  "Nayajj lantintatätwa, qhepa horasanjja. Uka expedición lurañatakejj mä doctoraw munapjjäna. Ukhamajj taqeniw nayan amparajankapjjta" sasa.
  
  Suma amparanaka, sasaw Andreax amuyäna.
  
  Jupanakax arco ukar puripxäna. Lamar qotajj jupanakan manqhaparuw jaltjjäna, ukat uka urujj wali jachʼa ukat wali kʼajkir qhantʼäna. Andrea kullakajj uñchʼukisïnwa.
  
  "Kunapachatix manqhajax licuadora ukankaspas ukham jan amuyaskta ukhaxa, wali suma barcow sasaw iyaw sañaja" sasa.
  
  Ch'amapax lomopankiwa, ch'amapax purakapan ombligopankiwa. Ch'akhanakapax cobre ch'ullqhi ch'akhanakjamawa; kayunakapax hierrot lurat barranakar uñtatawa -sasawa qullirix kusisitaw arsüna.
  
  "Tripulacionanak taypinjja, ¿poetanakajj utjiti?" sasa. Andreax larusitaynawa.
  
  "Janiwa, munat jilata. Ukajj Job librot apstʼatawa. Ukanjja, Behemot sat jachʼa animalatwa parli, jupajj Leviatán chachan jilapawa" sasa.
  
  "Janiw mä barcon jan wali sutipäkiti".
  
  "Mä pachax fragata naval danesa clase Hvidbjørnen ukanïnwa". Doctorax mä metalat lurat placa uñacht"ayäna, ukax niya tunka metro cuadrado ukhamawa, ukax cubiertaruw soldadomp uchatänwa. "Nayrajj mä sapa pistolakiw utjäna. Kine Industries ukax pusi maraw mä subasta ukanx tunka millones de dólares ukjat aka barcox alasiwayi. Suma amtampi" sasa.
  
  "Janiw llätunka chikatat jila pagkiriskayätti" sasa.
  
  "Munsta ukhax larusiñamawa, Andrea, ukampis aka suma uñnaqt"an cubiertapax pä patak suxta tunk metronakaw largo; jupax heliporte ukaniwa ukatx llätunk waranqa millas ukch"a tunka phisqhan nudos ukch"a thakhinak saraspawa. Jupajj Cádiz markat Nueva York markaruw jan gasolina uchasajj kuttʼaspäna" sasa.
  
  Uka horasanjja, barcojj mä jachʼa oladaruw atipjäna, ukat barcojj mä jukʼa tiltʼasjjänwa. Andrea jilatajj liwxatasïna ukat niyaw barandilla patxaru jaquqanïna, uka barandillax proa patxan mä kayu chikatanikiw alturanïna. Doctorax camisetapat katthapïna.
  
  "¡Amuyasipxam! Ukham jankʼak jaquqasisma ukhajja, hélices ukanakamp tʼunjataw uñjasisma jan ukajj janïr qhespiyañatak chʼamanïkasaw umamp chhaqtjjasma" sasa.
  
  Andrea kullakajj niyaw Harel chachar yuspärañampïskäna, ukampis uka qhepatjja, jaya cheqanwa kuns amuyäna.
  
  Ukat akham sasaw jisktʼäna: "¿Kunas ukajja?" sasa.
  
  Harel kullakajj nayranakap jiskʼaptayasïna, nayranakap jan qhantʼañapatakejj amparap aytäna. Qalltanjja janiw kuns uñjkänti, ukampis phesqa segundo qhepatjja, uñnaqanak uñtʼäna.
  
  "Qhepatjja taqeniw akankjjapjjta. Ukajj jefewa" sasa.
  
  'Khiti?'
  
  "¿Janit yatiyapktam? Caín jilatajj jupa pachpaw taqe operacionanak uñjani" sasa.
  
  Andreax lakap jist"arataw kutt"äna. "¿Jan walinak lurasktati?" sasa.
  
  Harel chachajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. -Akax nayrïr kutiw jupamp jikisï -sasawa sasaw jaysäna.
  
  "Jupar entrevistañ arsuwayapxitu, ukampis aka larusiñatak charade tukuyaruw ukham lurasispa sasaw amuyayäta" sasa.
  
  "¿Janit uka expedicionajj sum phoqasini sasin creykta?" sasa.
  
  "Chiqpach amtapat pächasta sañäni. Russell jilatajj contratkäna ukhajja, waranq waranqa maranak nayraw chhaqtjjäna, uka reliquia wali wakiskir reliquia thaqhapkta sasaw säna. Jupajj janiw uka toqet jukʼamp qhanañchkänti" sasa.
  
  "Taqeniw chʼamakanktanjja. Uñjapxam, jakʼachasisinkiwa" sasa.
  
  Jichhajj Andrea kullakajj puertor puriñkamajj niya pä kilometronakwa mä kasta avionar uñtasit uñjäna. Ukajj jankʼakiw jakʼachasïna.
  
  "¡Chiqäskapuniwa, doc, ¡mä avionawa!" sasa.
  
  Yatiyirix avionan wararitapata ukhamarak marineronakan kusisiñapat arup jach"ar aptañapawa, kunawsatix barco muytasin mä chika muyu luratayna.
  
  "Janiwa, janiw avionäkiti - uñtapxam" sasa.
  
  Jupar arktañatakiw kuttʼapjjäna. Uka avionajja, jan ukajj kunjamtï Andrea chachajj avión sasin amuykäna ukhama, mä jiskʼa avionänwa, coloranakampi pintatänwa ukat Kayn Industries sat empresan logotipopampiw pintatäna, ukampis pä hélices ukanakajj normalat sipansa kimsa kutiw jukʼamp jachʼäna. Andreax musphataw uñch"ukiskäna, kunjams hélices ukanakax ch"iwipar muyuntañ qalltapxäna ukat avionax Behemoth sat barcot jan jaltxañ qalltäna. Mä akatjamatwa thayar warktʼasïna. Hélices ukanakax llätunk tunk grados ukch"a turno lurapxäna ukat mä helicóptero ukar uñtasitaw jichhax avión ukarux wali ch"amampiw katjapxäna, kunatix olas concéntricas ukanakax quta taypinw alayax jalnaqapxäna.
  
  "Akax BA-609 tiltrotor satawa. Yatiqañ utanxa wali sumawa. Akax nayrïr viajepawa. Kine tatan amuyunakapat maynïrïnwa sasaw sapxi" sasa.
  
  "Taqi kuntï aka jaqix lurki ukax muspharkañjamawa. Jupampi jikisiñ munta" sasa.
  
  "¡Janiwa, Andrea, suyt"am!" sasa.
  
  Doctorax Andrea kullakaruw jarkʼaqañ munäna, ukampis jupax mä tama marineronakaruw jaltxatayna, jupanakax estribor barandilla patxaruw quntʼasipxäna.
  
  Andrea jilatajj jachʼa cubiertaruw makatäna ukat barcon superestructurap manqhankir mä escaleraruw saraqanïna, uka escalerajj popa cubiertaparuw mayachasïna, uka escalerajj jichhajj uka cheqanwa liwjjatäna. Pasillo tukuyanjja, suxta kayuni pä kayuniw qʼañu marinerojj thak jarkʼantäna.
  
  "Ukham lurañakiw wakisispa, señorita" sasa.
  
  'P'ampachawi?'
  
  "Kine tatax cabinapankxi ukhakiw avión uñakiptʼasma" sasa.
  
  "Ukajj qhanawa. ¿Kine jilatar uñtañ munsta ukhajja, ¿kamachasmasa?" sasa.
  
  "Nayan kamachinakajajj janiw khitirus qhepäjjat sarañapatak jaytañakiti. P'ampachawi.'
  
  Andrea kullakajj jan mä arsa arsusaw maysar kuttʼjjäna. Juparojj janiw jan iyaw sapjjañap munkänti, ukatwa jichhajj guardianakar engañjañatakejj pä chʼamañchtʼäwinïjjäna.
  
  Kupi toqenkir mä escotillat liwjjatasajj barcon jachʼa cuartoparuw mantäna. Cainar janïr irpkasajj jankʼakiw sarañapäna. Jupajj alaya cubiertaruw sarañ yantʼaspa, ukampis ukanjja yaqha guardiajj utjaspawa. Walja punkunakan amparanakap yantʼäna, jan llawintat punku jikxatañkama. Ukajj mä sofá ukat ping-pong sat chʼusa mesampi mä salón ukar uñtasitänwa. Tukuyañatakejj mä jachʼa jistʼarat punkuw utjäna, uka punkujj popa toqeruw uñtäna.
  
  Ukat voilà.
  
  Andrea kullakajj mä jiskʼa kayupajj mesa esquinaruw uchäna, maynïristi sofá patjjaruw ucharakïna. Amparanakapwa porthole taypit chʼalljjtäna, ukatsti pʼeqepsa, cuerpopsa mayni ladoruw liwjjatäna. Tunka metronak janïr purinkipanxa, mä marinero chaleco naranja ukat jinchu jark"aqirinakampiw BA-609 avión apnaqirirux señal uñacht"ayaskäna, kunawsatix avión ukan ruedanakapax cubierta ukar chhuxriñchjaskäna. Andrean ñikʼutapajj hélice sat chʼaphinakapat thayampiw jalnaqäna. Jupax instintivo ukhamaw patat jalnaqäna, jan jakt"kay kutis juramento lurkchïnxa, kunapachas mä helicóptero manqhar mantaspa ukhax janiw peliculankir jaqinakat yateqaskäti, jupanakax cuchillas ukanakax niya phisqa metros ukch"a patat p"iqip patat jalt"apxi.
  
  Chiqansa, uka jan waltʼäwir uñtʼayañax mä kunaw utjäna, ukat ukankañax yaqharakïnwa ...
  
  BA-609 ukan punkupax jist"arañ qalltäna.
  
  Andrea kullakajj qhepäjjat kuyntʼataw jikjjatasïna. Jupajj niyaw kuttʼañampïskäna, ukatwa oraqer jaqontapjjäna ukat cubiertaruw chintʼapjjäna. Maynejj qhepäjjat qontʼatäskäna ukhajja, metalan juntʼütapwa ajanupan jikjjatasïna. Taqi chʼamapampiw chhuxriñchjasïna, ukampis janiw qhispiyasiñ puedkänti. Samsuñajj chʼamäkchïnsa, avion uñkatasaw mä bronceado suma uñnaqtʼan waynar uñjäna, jupajj lentes de sol ukat blazer uchatänwa, jupajj avionat saraqaskäna. Qhepäjjapanjja, mä chacha torojj niya 220 libranakanïnwa, jan ukajj Andrea kullakatakejj cubiertat ukham amuyasïna. Kunapachatï uka animalajj jupar uñkatkäna ukhajja, janiw chʼiyar nayranakapansa kuna uñnaqtʼanïtapsa amuyaskänti. Mä jan wali cicatriz ch"iqa cejapat ajanupar puriñkamaw t"ijtäna. Qhepatjja, mä jiskʼa jiskʼa jaqew arktäna, jupajj taqpach janqʼo isimpiw isthapita. Pʼeqepajj jukʼampiw chʼamañchtʼasïna, ukat uka qhepa pasajerojj janiw sum amuykänti, kunattejj uka qhepa pasajerojj janiw sum uñjkänti, kunattejj cubiertan kʼachat kʼachat kʼachat kʼachat kʼachat kʼachat kʼachat chʼiwinakan chʼiwinakapwa uñjäna.
  
  "Nayar antutapxita, ¿janich ukhamäki? Uka fucking loco paranoico ukax niyaw cuartopankxi, ukhamax infierno thakhijat mistuñamawa" sasa.
  
  "Kine tatax janiw locokiti ni paranoico ukhamäkiti. Agorafobia sat usump tʼaqhisiñapatakiw axsarayäta" sasaw katuntirix español arut jaysäna.
  
  Jupan arupajj janiw barconkir jaqen arupäkänti. Andrea kullakajj uka yatxattʼat, serio tono, wali tupuña ukat jayarstʼat arunakap sum amtasïna, ukajj Ed Harris sat chacharuw amtayäna. Qhepäjjapan jan waltʼayasiñajj jukʼampiw jiljjattäna, ukatwa kayut saytʼasïna.
  
  'Juma?'
  
  Jupan nayraqatapanx Anthony Fowler tatax sayt"atäskänwa.
  
  
  12. 12. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  ANAQHA NETCATCH UKAX UTJAÑAPAWA
  
  225 SOMERSET AVENUE, 1999 marana.
  
  WASHINGTON, DC markanwa ukham lurasïna
  
  
  Martes 11 uru lapaka phaxsit 2006 marana 11:29 pacharuw purini.
  
  
  Uka pä jaqit jach"a jaqisti sullkarakïnwa, ukhamax jupaw sapa kutix café ukat manq"añanak apanirïna, ukhamat respeto uñacht"ayañataki. Nazim satänwa, tunka llätunkani maranirakïnwa. Jupax tunka phisqhan phaxsiw Haruf jupan tamapanx jikxatasïna ukatx kusisitaw jikxatasïna kunatix qhipharux jakäwipax mä amtaw jikxatasïna, mä thakhi.
  
  Nazim chachajj Haruf sat chacharuw idolonakar yupaychäna. Jupanakajj Clive Cove (Nueva Jersey) markankir mä mezquitanwa tantachasipjjäna. Uka cheqajj "occidentalizado" ukanakamp phoqantatänwa, kunjamtï Haruf chachajj jupanakar siskäna ukhama. Nazim jupax mezquita jak"an baloncesto anatt"añx walpun munäna, ukanx machaq amigoparuw uñt"äna, jupax pä tunk maraw jupat jilïrïna. Nazim jupax wali jach"añchataw jikxatasïna, kunatix maynix wali jilïr jaqiwa, ukat universidadan yatiqañ tukuyirirakïnwa, jupamp aruskipt"atapata.
  
  Jichhajj auton punkup jistʼarasaw pasajeronakan asientopar tʼijtjjäna, ukajj janiw faciläkiti, kunapachatï suxta kayuni pä kayunïktan ukhajja.
  
  "Mä hamburguesa bar ukak jikxatta. Ensaladanaka ukat hamburguesanak mayiyäta" sasa. Jupax Haruf jilataruw uka bolsa churäna, jupax jachaqt"asïnwa.
  
  "Nazim jilataruw yuspärta. Ukampis nayajj kuns yatiyañ munsma, janiw colerasiñam munkti" sasa.
  
  'Kuna?'
  
  Haruf jupax hamburguesas cajas ukanakat apsusaw ventanapat jaquntäna.
  
  "Aka hamburguesas ukanakax hamburguesas ukanakarux lecitina ukx uchapxi ukat mä chance ukaw utji inas khuchhi aychax utjchispa. Janiw halal ukhamäkiti", sasaw islámico ukan khuchhi aycha jark"atapat arsu. 'P'ampachawi. Ukampis ensaladanakajj wali sumawa" sasa.
  
  Nazim chachajj aynachtʼänwa, ukampis uka pachparakiw jukʼamp confiyasjjäna. Haruf jupax jupan yatichiripänwa. Kunawsatix Nazim jupax pantjaskäna ukhax Haruf jupax respetompiw chiqañchäna ukat jachaqt"asisaw chiqañchäna, ukax chiqpachapuniw kunjams Nazim awk taykapax juparux uñjapxäna aka qhipa phaxsinakanxa, sapa kutiw juparux arnaqasipxäna kunawsatix Haruf ukar uñt"käna ukat yaqha mezquita ukar sarañ qalltäna , ukax juk"amp jisk"akiwa ukat juk"ampi "dedicado".
  
  Machaq mezquitanx imam ukax janiw Quran Quran árabe arut ullarkiti, jan ukasti uka arut yatiyaraki. Nazim chachajj Nueva Jersey markan naskchïnjja, profetan aruparuw sum liytʼäna ukat qellqarakïna. Familiapajj Egipto markatänwa. Imam chachan hipnótico yatiyäwipar yuspajarasawa, Nazim jupax qhana uñjañ qalltäna. Jupax irpkäna uka jakäwimpiw p"akintasïna. Jupax suma notanak katuqaskäna ukat uka pachpa maraw ingeniería tuqit yatxatañ qalltaspäna, ukampis uka lantix Haruf jupax mä firma de contabilidad ukan irnaqäw jikxatäna, ukax mä iyawsirin apnaqatawa.
  
  Awk taykapajj janiw uka amtapampejj iyaw sapkänti. Ukat kunatsa mayisiñatak bañor llawintasiskäna uksa janiw amuyapkänti. Ukampis uka mayjtʼäwinakajj wali llakiskchïnjja, jukʼat jukʼatwa katoqapjjäna. Janïr Hanampi jan walt"äwix utjkän uka pachana.
  
  Nazim chachan arunakapajj jukʼamp jan waliruw tukuwayjjäna. Mä jaypʼojja, Hana kullakapaw amigonakapampi umañ tukuyasajj pä alwa horasarojj mantanïna, jupajj jupat pä mara jilïrïnwa. Nazim kullakajj jupar suytʼaskäna ukat kunjamsa isthapita ukat mä jukʼa machatätap laykus tuqinuqäna. Insultonakax nayraqatar qhipäxar sarapxäna. Qhepatjja, awkipajj ukar yanaptʼäna, ukat Nazim chachajj amparapampiw jupar uñachtʼayäna.
  
  "Jumajj jan chʼamanïtawa. Jumax janiw warminakamar apnaqañ yatktati. Jumax phuchamaruw irnaqañapatak jaytawayta. Jumax auto apnaqañapatakiw jaytawayta ukat janiw velo uchañapatak insistktati. Chachanïñapkamajj utapankiwa" sasa.
  
  Hanax protesta lurañ qalltäna ukat Nazim jupax juparux ch"allt"äna. Akax qhipa paja ukhamänwa.
  
  "Inas jan chʼamanïristjja, ukampis nayajj aka utan dueñopätwa. ¡Mistxapxam! Janiw nayajj jumar uñtʼksmati. Sarama!'
  
  Nazim chachajj kunjamtï isimp isthaptʼaskäna uka pachpa isimpiw Haruf markar saräna. Uka arumax mä jukʼa jachäna, ukampis jachaqtʼasitapax janiw jaya tiempox utjkänti. Jichhajj machaq familianïjjänwa. Haruf jupax awkipa ukhamarak jilïr jilapawa. Nazim jupax juparux walpun jach"añchäna, kunatix kimsa tunk llätunkan marani Haruf jupax chiqpach jihadista ukhamarak Afganistán ukat Pakistán markanakan entrenamientos ukan jikxatasïna. Jupajj mä qhawqha waynanakarukiw yatiñap yatiyäna, jupanakajj Nazim chachjamarakiw jan jaktʼkay jiskʼachasiñanak aguantapjjerïna. Yatiqañ utanxa, callinsa, jaqinakax janiw juparux atinisipkänti, kunapachatix olivo ñik"utap ukat gancho nayrap uñjasax árabe jaqïtap yatipxäna. Haruf jupax juparux axsarapxatapatwa sasaw säna, kunatix cristianonakax yatipxänwa islámico iyawsirinakax juk"amp ch"amani ukat juk"amp waljani. Nazim chachajj uk gustänwa. Tiempojj purinjjewa, kunapachatï jupajj respetompi uñjatäñap mayïna.
  
  
  Haruf jupax conductoran ladopan ventanap jach"ar aptäna.
  
  "Suxta minutos ukat ukat sarxapxta".
  
  Nazim chachajj llakitaw uñkatasïna. Amigapajj kunas jan walïtap amuyasïna.
  
  "¿Kunas paspacha, Nazim?" sasa.
  
  'Janiwa'.
  
  "Janipuniw kuns sañ munkiti. Jutam, jumaw yatiyasma" sasa.
  
  "Janiw kunas utjkiti".
  
  "¿Ajjsarañati? ¿Ajjsarirïtati?" sasa.
  
  'Janiwa. ¡Nayajj Allahan soldadopätwa!" sasa.
  
  "Allah pallapallanakax Nazim ukar axsarañapatakiw jaysapxi".
  
  "Walikiwa, janiw ukhamäkti" sasa.
  
  "¿Ukajj mä pistolampi jawqʼjatäpachati?" sasa.
  
  'Janiwa!'
  
  "Jutam, pusi tunka horanakaw primojan jiwayañ utapan ensayayäta. Waranqa jila wakanakaruw chʼaxwantayäta" sasa.
  
  Haruf jupax Nazim jupan ch"axwañ yatichirinakapat maynïrirakïnwa, ukat mä ejerciciox jakkir wakanak ch"axwañänwa. Yaqha tuqinakanxa, wakanakax jiwatäxapxänwa, ukampis Nazim chachax armas de fuego ukar yatintatäñap munäna, ukat kunsa balanakax aychar luraski uk uñjañ munäna.
  
  "Janiwa, ensayañanakajj wali sumapunïnwa. Nayax janiw jaqinakar ch"axwañ axsarkti. Janiw chiqpachapuni jaqinakäpkiti sañ muntwa" sasa.
  
  Haruf jupax janiw jayskänti. Jupajj volanteruw taktʼasïna, nayraqatar cheqak uñtasajj suytʼarakïnwa. Nazim chachan arsuñapatakix mä qhawqha minutonak jan wali amuktʼayañaw wali askixa, uk jupax yatïna. Uka waynax sapa kutiw taqi kunatix jupar llakisiykäna ukanak chhuxriñchjañ tukuyirïna.
  
  "Ukhamakiwa...walikiwa, awk taykajat jan despedida luratax laykux llakistwa" sasaw qhiparuxa säna.
  
  "Ukajj qhanawa. ¿Kunatï paskäna ukat juma pachpat juchañchaskasmati?" sasa.
  
  'Mä juk'a. ¿Jan pantjaskti?" sasa.
  
  Haruf chachajj jachaqtʼasisaw Nazim chachan amparapamp amparapamp luqtäna.
  
  'Janiwa. Jumax wali amuytʼasir ukat munasir waynätawa. Allah jupax uka suma luräwinakampiw churapxtam, sutipax jach"añchatäpan" sasa.
  
  Nazim chachajj mayampiw akham säna: "Sutipajj jachʼañchatäpan" sasa.
  
  "Kunapachatï munaski ukhajj jupanakar atipjañatakejj chʼam churaraktamjja. Jichhax Allahan espadap apsuñamawa ukat munañap lurañamawa. Nazim sat chachar kusisim" sasa.
  
  Waynax jachaqt"asiñ yant"äna, ukampis ukax juk"ampiw mä ñik"ut murur uñtat uñacht"ayasïna. Haruf jupax Nazim chachan amparaparuw juk"amp ch"amanchawayi. Arupax wali munasiñampiw ist"asïna.
  
  "Samartʼam, Nazim. Jichhürunakanx Allah ukax janiw wila masinakas mayikiti. Uka tuqitxa yaqhanakaruw jisktʼi. Ukampis kunas paskchïnjja, familiamar mä mensaje video grabayäta, ¿janich ukhamäki?" sasa.
  
  Nazim jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "Ukhamajj janiw kuna llakisiñas utjkaspati. Inas awk taykamax occidental markanakar mä juk"a sarxapxchi, ukampis chuyma manqhapanx jupanakax suma musulmananakawa. Jupanakax mä mártir jaqin premiop yatipxi. Ukat kunapachatix Jutïr Jakäwir puripkäta ukhax Allah jupanakatakix mayisiñamatakiw jaysapxätam. Kunjamsa jikjjatasipjje uk amuytʼañäni" sasa.
  
  Nazim chachajja, awk taykapasa kullakapasa jupa nayraqatan qonqortʼasisaw qhespiyapjjatapat yuspärapjjäna, pantjasitapat perdonañapatakiw achiktʼasipjjäna sasaw Nazim chachajj amuyäna. Fantasiapan qhana nieblapanx akax jutir jakäwipanx juk"amp suma askipunïnwa. Qhepatjja, jachaqtʼasiñwa atipjäna.
  
  "Ukhamawa, Nazim. Bassamat al-farah ukax ajanumankiwa, mä mártir ukan jachaqt"asitapa. Ukajj arsutanakasan mä partepawa. Premiojat mä chikatjja" sasa.
  
  Nazim chachajj chaleco manqhar amparap luqtäna ukat pistolan chhuxriñchjasïna.
  
  Jupampi Haruf jilatampejj sumakiw autot saraqapjjäna.
  
  
  13. 13. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  UKHAMARAKI "BEHEMOTH" UKHAMARAKI.
  
  AQABA, WILA QUTA TUQITA THAKHI
  
  
  Martes 11 uru lapaka phaxsit 2006 maran 17:11 pacharuw purini
  
  
  'Juma!' Andreax mayamp sänwa, muspharkañat sipansa jukʼamp colerata.
  
  Qhep qhepa kuti uñjasipkäna ukhajja, Andrea kullakajj kimsa tunk metronak oraqet jan amuyasisaw liwjjataskäna, mä jan amuykañ uñisiriw arknaqaskäna. Ukatx Fowler tatax jakäwip qhispiyawayi, ukampis jupax jark"arakiwa, carrerapat jach"a sarnaqäw katuqañapataki, ukax jilpach yatiyirinakax samkakiwa. Woodward ukat Bernstein jupanakax Water-gate ukamp lurapxäna, ukat Lowell Bergman jupax tabaco industria ukamp lurarakïna. Andrea Oterox ukhamarakiw luraspäna, ukampis aka tatakurax thakhinjam sarawayxäna. Mä juk"a pachax juparuw katuqawayi - nayax maldecitätwa kunjams yatxa, Andreax amuyt"awayiwa - entrevista exclusiva Bush irpirimp kunatix jichhax aka barcor mantayatayna, jan ukax ukhamaw amuyatayna. Ukampis janiw ukakïkänti, jichhajj jichha tiempot jukʼamp llakisjjänwa. Andrea kullakajj janiw uka oportunidad jaytañapäkänti.
  
  "Nayajj jumar uñjasajj wal kusista, Otero kullaka. Uka cicatrizax janiw amtañjamakiti" sasaw uñjta" sasa.
  
  Andreax instinto ukhamaw nayraqatapar llamkt"äna, kawkhantix Fowler jupax tunka suxtan phaxs nayrax pusi ch"ukuñanak churatayna. Taqi kunatix utjki ukax mä jisk"a, ch"iyar ch"iyar chimpuwa.
  
  "Jumajj suma paris amparanïtawa, ukampis janiw ukatakix akankktati. ¿Jumajj nayar uñchʼukisktati? ¿Mayamp irnaqäwijar tʼunjañ munasmati?" sasa.
  
  "Vaticano markat mä uñjirjamaw aka expedición ukan chikanchaskta, janiw kunas jukʼampïkiti" sasa.
  
  Wayna yatiyirixa suyt"ata uñkatatayna. Niyakejjay wali juntʼütapatjja, sacerdotejj mä camisampiw isthapita, mangas jiskʼa ukat collarampi, mä clérigo ukham isthapita, ukat suma chʼoqantat pantalonanakampiw isthapita, taqe ukanakajj yatitat chʼiyar isimpiw isthapita. Andrea kullakajj nayrïr kutiw broncet amparanakap uñchʼukïna. Nayra amparanakapajj wali jachʼänwa, venanakapas mä bolígrafo ukham thithitänwa.
  
  Ukajj janiw Biblian mä armapäkiti.
  
  "Ukat ¿kunatsa Vaticano markan arqueología toqet mä expedicionar mä uñjiri munaspa?" sasa.
  
  Sacerdotejj niyaw jaysañampïskäna ukhajja, mä kusisit aruw jupanakar jarkʼäna.
  
  'Kusawa! ¿Jumanakax paninix uñtʼayasipxtati?" sasa.
  
  Harel sat doctorax barcon popaparuw uñstäna, wali suma jachaqtʼasitapampiw qhantʼäna. Andrea kullakajj janiw uka cortesía kuttʼaykänti.
  
  "Kunas ukham utji. Fowler tatax niyaw qhanañchtʼañampïskäna, kunatsa Brett Favre sat anattʼir mä qhawqha minutonak nayrax nayar anattʼitu" sasa.
  
  "Miss Otero, Brett Favre jupax cuarterback ukhamawa, jupax janiw sinti suma tackler ukhamäkiti", sasaw Fowler jupax qhanañcht"i.
  
  "¿Kunas pasäna, tata?" sasa. sasaw Harel jilatajj jisktʼäna.
  
  "Otero kullakajj Kine jilatajj avionat saraqaskäna ukhakiw akan kuttʼanïna. Jupar jarkʼaqañajajj wakisitap amuyasta. Nayajj mä jukʼa qhoru jaqëyätwa. P'ampachawi.'
  
  Harel jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. 'Amuytwa. Andreax janiw sesión de seguridad ukar sarkänti, uk yatiñamawa. Jan llakisimti, tata" sasa.
  
  "¿Kunsa jan llakisim sañ munta?" sasa.
  
  "Andrea, samart"am" sasaw doctorax säna: "Llakiskañawa, aka qhipa pusi tunka llatunkan horanakaw usuntata, janiw kuna pachas yatiyapkti, phuqt"ayapxäma, Raymond Kane sat waynax agorafobia sat usumpiw t"aqhisi" sasa.
  
  "Ukhamaw Tackler tatax jichhak sitäna" sasa.
  
  "Fowler tatax sacerdotet sipansa, psicólogo ukhamarakiwa. Mä juk"a jark"apxita, kunas faltaskitu, tata. Andrea, ¿kunsa agorafobia tuqit yatta?" sasa.
  
  "Ukax jist"arat chiqanakar axsarañawa".
  
  "Ukhamaw jila parte jaqenakajj amuyapjje. Chiqansa, uka tʼaqhisiñamp tʼaqhisit jaqinakax jukʼamp chʼamäki uka sintoma uñachtʼayapxi" sasa.
  
  Fowler chachajj kunkapat qʼomachasïna.
  
  "Taqi kunat sipansa, agorafobicos ukanakax jan apnaqañ ajjsarapxi" sasaw sacerdotex säna. "Sapakïñsa, kawkhantï jan mistuñjamäki uka cheqanakanïñsa, machaq jaqenakamp jikisiñsa ajjsarapjjewa. Ukatwa walja tiempo utan qhiparapxi" sasa.
  
  "¿Kunas pasaspa kunapachatï jan controlañjamäki ukhajja?" sasa. -sasawa Andreax jiskt"äna.
  
  "Ukajj kuna jan walinakansa uñjasisma ukarjamaw lurasi. Kine tatan juchapax juk"amp ch"amawa. Jan waltʼäwin uñjasispa ukhajja, inas sustjasispa, kunatï cheqäki ukanakamp jan sum apasiñatakïkaspati, chuyma chʼalljjtayasisa, khathatiñasa ukat chuymapas chʼalljjtañsa qalltaspawa" sasa.
  
  "Mä arunxa, janiw corredor de valores ukhamäkaspati", sasaw Andreax arsuwiyi.
  
  "Jan ukax neurocirujano" sasaw Harel chachax chiqaw satayna. "Ukampis tʼaqhesitanakajj normaljam jakañwa jakasipjjaspa. Kim Basinger jan ukax Woody Allen ukham uñt"at agorafóbicos ukanakaw utji, jupanakax walja maranakaw uka usump ch"axwapxi ukat atipt"asaw mistuwayapxi. Kine tatax pachpaw jan kunat mä imperio uñstayäna. Ukampis aka qhepa phesqa maranakanjja, jukʼampiw usupajj jukʼamp jan waltʼayawayjje" sasa.
  
  "¿Kuna diablos ukham usut jaqerojj conchapat mistuñapatak jan walir puriyäna sasaw jisktʼasta?" sasa.
  
  Harel jilatajj akham sänwa: "Jumajj uka cheqaruw chʼalljjtayäta, Andrea.
  
  Andrea kullakajj doctorajj muspharkañ uñkataskäna uk amuyasïna.
  
  Taqinipuniw mä qawqha pachanakax amukt"apxäna, ukatx Fowler jupax wasitatw aruskipt"añ qalltäna.
  
  "Nayraqat sinti chʼamachasitajat pampachapjjañamatakiw suytʼaskta" sasa.
  
  Andrea kullakajj kunkapar chʼoqtʼasisaw akham säna: "Inas ukhamächi, ukampis niyaw pʼeqejajj phustʼasta" sasa.
  
  Fowler chachajj Harel jilataruw uñtäna, jupajj pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "Tiempompejj amuyasmawa, Otero kullaka... ¿Jaqinakar avionat saraqapkir uñjtati?" sasa. sasaw Harel jilatajj jisktʼäna.
  
  Andrea kullakajj akham sänwa: "Aceituna ñikʼutan mä waynaw utjäna, ukat phisqa tunka marani mä chachaw chʼiyar isimp isthaptʼata, jachʼa cicatriz ukanïnwa, ukat qhepatjja, janqʼo ñikʼutan mä jiskʼa jaqew utjäna, jupajj tata . " sasa.
  
  "Uka waynax Jacob Russell satawa, Kane tatan yanapiripawa", Fowler jupax akham sänwa: "Cacatrizatäki uka jaqix Mogens Dekker satawa, jupax Kine Industries ukan seguridad p"iqinchiripawa, Confiam, Kine ukar mä juk"a jak"achasiñamatakix sapürunjam estilo ukarjamax Dekker mä jukʼa axsarañaw utjaspa, ukat janiw ukham pasañap munktati" sasa.
  
  Mä señal de alerta ukaw proapat popakamajj istʼasïna.
  
  Harel jilatajj akham sänwa: "Walikiwa, uñtʼayasiñ horasäjjewa, qhepatjja jachʼa misteriojj qhanstaniwa, nayar arktapjjam" sasa.
  
  "¿Kawkirus sarañäni?" sasa. Andreax jiskt"äna, kunawsatix pandilla tuqi jach"a cubierta ukar kutt"apkäna ukhax yatiyirix mä qawqha minutos nayraw liwxatatayna.
  
  "Taqi expedición equipox nayrïr kutiw tantachasipxani. Sapa mayniw kuna lurañanaksa lurañäni uk qhanañchtʼapjjani, ukat jukʼamp wakiskirïki ukajja... kunanaktï Jordania markan cheqpachapun thaqktan uk qhanañchtʼapjjani" sasa.
  
  "Chiqpachansa, doc, ¿kuna especialidadamas utji?" sasa. -sasawa Andreax jiskt"äna, jupanakax sala de conferencias ukar mantapxäna.
  
  "Qullañ nuwasipxam" sasaw Harel chachax jan amuytʼasis säna.
  
  
  14. 14. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  COHEN FAMILIAN RESORTOS UKAX UTJKI UKA JAQINAKARU
  
  VINA
  
  
  Febrero phaxsin 1943 maranwa
  
  
  Jora Mayer kullakajj llakitaw jikjjatasïna. Kunkapan qhipäxapanxa ácido sat usuw utjäna, ukatwa usutjam amuyasïna. Tunka pusini maranitpachaw jan ukham jikxataskänti ukat 1906 maran Odessa, Ucrania markan pogroms ukanakat qhispiwayi, kunawsatix achachilapax amparapat katxarutayna. Jupax suerteniw ukham wayn tawaqutpach Cohen familian mä irnaqäw jikxatäna, jupanakax Viena markan mä fabricanïpxänwa. Joseyajj wawanakat jilïrïnwa. Kunapachatï Shadchan sat chachajj jaqichasiñ tuqit parlir mä suma judía warmi jikxatäna ukhaxa, Jora kullakax jupamp chikaw wawanakapar uñjir saräna. Nayrïr wawapax Elan satänwa, jupax nayrïr maranakax mä suma uñjat ukat privilegiat chiqanwa sarnaqäna. Sullkax Yudel satänwa, jupax yaqha sarnaqäwinïnwa.
  
  Jichhajj wawajj improvisado camaparuw qontʼat ikiskäna, uka camajj pä doblat mantanakampiw pampan utjäna. Qharürkamax jilapampiw mä ikiñan qunt"asipxäna. Ukan ikiskäna ukhajja, Yudel jilatajj jiskʼa ukat llakitäkaspas ukhamänwa, awk taykapa jan utjkaspäna ukhajja, uka chʼamaktʼat cheqajj wali jachʼäkaspas ukhamänwa.
  
  Uka pisinkir Yudel. Uka tunka payan cuadrado kayunakax niya yurïwipatpachaw taqpach uraqpachäna. Yurïwi uruxa, taqpacha familia, Jora ukhamaraki, hospitalankapxatayna. Janiw khitis Rinstraße sat jachʼa utan utjkäna uka suma apartamentor kuttʼkänti. 9 uru noviembre phaxsit 1938 maranwa, uka urux qhipatxa, akapachankirinakax Kristallnacht, Vidrio P"akjat arumax uñt"apxañapänwa. Yudel chachan achachilanakapaw nayraqat jiwapxatayna. Rienstraße markan taqpach edificiopax phichhantatänwa, ukat uta jak"ankir sinagoga ukamp chika, kunawsatix bomberos ukanakax umasipkäna ukat larusipxäna. Coen familiax mä qawqha isinak ukat mä misterioso paquete ukak apt"asipxäna, ukax Yudel tatax uka ceremonia ukanw apnaqatayna, kunapachatix wawax yurkän ukhaxa. Jora kullakax janiw kunas uk yatkänti kunatix ceremonia ukanx Cohen tatax taqiniruw cuartot mistupxañapatak mayïna, Odile jupamp chika, jupax juk"akiw kayut sayt"asïna.
  
  Niya jan qollqenïtap laykojja, Josef chachajj janiw uka markat sarjjañ puedkänti, ukampis walja jaqenakjamarakiw jan waltʼäwinakajj qhepat jukʼamp jiskʼachasini sasaw amuyäna, ukatwa católica religionankir yaqhep amigonakapar imantasïna. Ukatxa janiw Jor sat chachat armaskänti, uka tuqitxa señorita Mayer kullakax qhipa jakäwipanx janipuniw armaskänti. Austria marka katuntat markan jan wali jan waltʼäwinakar saykatañatakejja, jukʼani amigonakakiw aguantapjjaspäna; ukampis mäkiw qhispiwayi. Rath sat chuymankipstat juezajja, jakäwip wali aptʼasisaw Cohanim sat jaqenakar yanaptʼañ amtäna. Uta manqhanxa, mä cuartoruw mä imantañ uta luratayna. Jupajj amparapampiw ladrillot lurat tʼaqa tʼaqa uchäna, ukat basepanjja mä jiskʼa jistʼaraw jaytäna, uka cheqatwa familiajj mantapjjäna ukat mistupjjäna. Ukat Rath juezajj mä jiskʼa libronak imantañatakiw mantañawja nayraqatan uchäna.
  
  Coen familiax diciembre phaxsin mä arumaw 1938 maran jakañ sepulturapar mantapxäna, uka ch"axwäwix mä qawqha semananakakiw utjani sasaw amuyapxäna. Taqinitak mä pachan ikiñatakix janiw mä chiqax utjkänti, ukat mä keroseno lamparampi ukat mä cubompikiw sum jikxatasipxäna. Mä alwa horasaruw manqʼañanakas suma thayas purinïna, juezan sirvientapajj utapar sarjjatapat pä hora qhepatwa purinïna. Niya chika alwa pacharuxa, nayra juezaxa juk"ata juk"ata libronaka uchañ estante uka p"iyata jayarst"ayañ qalltäna. Uka pʼiyajj jilïr jaqëtap laykojja, niya chika horaw saraspäna, sapa kutiw samartʼapjjerïna, janïr uka pʼiyajj kohanim sat animalanakar mantañapatak jachʼäkipanwa.
  
  Coen familiamp chikaw juezax uka jakäwin katuntat uñjasirakïna. Uka sirvienta warmin chachapax Partido Nazi uksankirïnwa, uk yatïna, ukatwa uka imantañ uta luraskäna ukhaxa, Salzburgo markaruw vacacionar mä qhawqha urunak khitäna. Kuttʼanjjasajja, gas tubonak mayjtʼayañaw wakisi sasaw säna. Jupax janiw yaqha sirvienta jikxatañ atinakänti kunatix ukax jaqinakarux suyt"ayaspawa ukat qawqha manq"anak alasïna ukxat amuyasiñapänwa. Racionamiento ukampixa, juk"ampi ch"amawa phisqa jaqinakaru manq"ayañaxa. Jorax jupat khuyapt"ayasïna, kunatix jilapart wali aski yänakap aljatayna ch"iyar qhathu aycha ukat ch"uqi alañataki, ukanakx ático ukan imantatayna. Arumanakax Jora ukat Cohen familiax imantasipkäna ukat q"ala kayuni, jan uñt"at jisk"achasir fantasmas ukham mistunipxäna, ukat uka jilïr jaqix ático ukan manq"añanak apanïna.
  
  Cohen familiajj janiw mä qhawqha horat jila imantasipkäna uka cheqan qheparañ atinapkänti. Zhora kullakax wawanakar jariqasipxañapataki ukat mä juk"a sarnaqapxañapatakiw uñjäna, Joseph ukat Odile jupanakax amukiw juezampix aruskipapxäna. Urunx janiw mä juk"s ch"axwañjamäkänti ukat jilpachax samkan jan ukax estado semiconsciente ukanw pachap apst"asipxäna, ukax Zhora jupatakix t"aqhisiyañjamawa, Treblinka, Dachau ukat Auschwitz uksan campos de concentración ukanakat ist"añ qalltañkama. Sapa uru jakawisan jisk"a jisk"a yänakapax juk"amp ch"amäxiwa. Kunatï wakiski ukanakajja, Yudel wawar umañasa jan ukajj jukʼamp chʼukuñasa, ukham jiskʼa cheqanjja, wali chʼamäjjänwa. Jora kullakajj Odile Cohen chachan parltʼasiñ yatitapatjja, sapa kutiw muspharäna. Jupajj mä complejo sistema de señales uñstayäna, ukhamatwa chachapampejj jaya tiempo ukat awisajj kʼallkʼu parltʼapjjäna, janiw mä arusa parlkänti.
  
  Kimsa marat jilaw amukiw pasawayxäna. Yudel chachajj janiw pusi jan ukajj phesqa arunak jukʼamp yateqkänti. Suertenixa, jupax samarañ chuymanïnwa ukat niyas janipuniw jachkänti. Jupax mamapat sipans Jora-n katxaruñ munaspa ukhamänwa, ukampis ukax janiw Odile-rux llakisiykänti. Odile chachajj Elan sat chacharukis llakiskaspa ukhamänwa, jupajj carcelar jistʼantatäsajj jukʼamp tʼaqhesïnwa. Jupax phisqa marani jan wali, jan walt"ayat waynänwa, kunapachatix noviembre phaxsin 1938 maran pogroms ukanakax utjkän ukhaxa, ukat waranq jila urunak t"ijtxasax kunas chhaqhatänwa, niyas loco ukhamawa, nayranakapanxa. Kunapachatï imantañ utar kuttʼañ horasäkäna ukhajja, jupaw qhep qhepa mantanirïna. Jila partejja, janiw munkänti jan ukajj mantañawjaru katthapisiñatak qheparäna. Kunapachatï ukham luraskäna ukhajja, Yudel jilatajj jutasin amparapat katjjarusaw Elan jilatarojj yaqha sacrificio lurañapatak chʼamañchtʼäna, ukat chʼamakan jaya horanak kuttʼañapataki.
  
  Ukampis sojjta aruma nayrajja, Elan jilatajj janiw jukʼamp aptʼasirjamäjjänti. Taqi mayninaka p"iyaru kutt"anipxañap suyt"äna, ukatxa liwxatasa utata mistuwayxäna. Juezajj artritis sat usump usuntat amparanakapajj janïr chhaqkasajj jukʼakiw uka waynan camisapar llamktʼäna. Joseyax jupar arktañ yant"äna, ukampis anqar mistuñkamax janiw Elan ukan chimpupax utjkänti.
  
  Uka yatiyäwix kimsa urunak qhipatx Kronen Zeitung ukanw uñstawayi. Mä judío waynax p"iqin jan walt"äwinïnwa, amuyataxaw jan familianïkaspas ukhama, Spiegelgrund markankir Centro de Niños ukar uchapxäna. Juezajj wal sustjasïna. Kunawsatix qhanañcht"kän ukhax uka arunakax kunkaparuw ch"allxtasïna, ukax inas wawaparux paschispa, Odilex histérico ukar purintäna ukat janiw razonan arup ist"añ munkänti. Jorax Odile-r punkut mistuñ uñjasax jan ch"amanïkaspas ukhamaw jikxatasïna, pachpa paquete apt"ataw imantasipkäna, uka pachpa paquete ukax walja maranak nayraw hospitalar apapkäna, kunapachatix Yudel-ax yurkän ukhaxa. Odile chachan chachapax jupamp chik saratayna, jupax unxtasiwinak utjkchïnsa, ukampis sarxasinx Jorarux mä sobre churäna.
  
  "Yudel-ataki" sasaw säna. -Janiw bar mitzvah ukakama jist"arañapäkiti.
  
  Uka pachat aksarux pä axsarkañ arumaw pasawayxi. Jora kullakajj uka yatiyäwinak istʼañ wal munäna, ukampis juezajj sapürut sipansa jukʼamp amuktʼänwa. Mä uru nayrajja, uka utajj muspharkañ arunak phoqantatänwa. Ukatxa, kimsa maratxa nayrïri kutiwa libronaka uchañ utaxa chika uruxa sarnaqañ qalltäna, ukatxa juez ukana ajanupaxa mantaña utana uñstäna.
  
  "Jankʼak mistum. ¡Janiw mä segundos aptʼasiñas utjkiti!" sasa.
  
  Jorajj nayranakap chʼoqtʼasïna. Uka imantasiñ uta anqan qhantʼirïtapjja, inti jalsun qhantʼirïtap uñtʼañajj chʼamakïnwa. Yudel chachajj janipuniw inti uñjkänti. Ajjsarasaw kuttʼanïna.
  
  "Jora, nayajj llakistwa. Qharürojj Josef ukat Odil jilatanakajj katuntatäpjjatap yatiyätwa. Janiw kuns siskti, kunattix janiw jukʼamp chuym ustʼayañ munkti. Ukampis janiw akan qhiparañjamäkiti. Jupanakaruw jisktʼapxani, ukat cohanim sat jaqinakax qawqha chʼamampis kuttʼayasipxani, nazis ukanakax qhiparux kawkhans Yudel sat jaqix jikxatasi uk yatipxani" sasa.
  
  "Frau Cohen jupax janiw kuns arskaniti. Jupajj chʼamaniwa" sasa.
  
  Juezajj pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "Elan kullakajj kawkhantï wawajj jikjjataski uk yatiyañat sipansa, jan ukajj jukʼamp jan walinak yatiyañat sipansa, jakäwip qhespiyañatakiw arsuwayapjjani. Sapa kutiw jaqenakar parltʼayapjjaspa" sasa.
  
  Jora kullakajj jachañwa qalltäna.
  
  "Janiw tiempojj utjkiti, Jora. Kunapachatï Josef ukat Odil jilatanakajj jan kuttʼanipkäna ukhajja, búlgaro markankir embajadaruw mä amigojar visittʼir sarawayta. Nayax pä visas de salida ukantwa, Bilyana Bogomil, mä mentor, ukat Mikhail Zhivkov, mä diplomático búlgaro ukan yuqapa. Uka sarnaqäwix akhamawa, Navidad urux awk taykapamp sarnaqasax mä waynampiw escuelar kuttʼapxta" sasa. Jupax rectangular boletonak uñacht"ayäna. "Akanakax Stara Zagora markar trenat sarañatak billetes ukanakawa. Ukampis janiw ukar sarkätati" sasa.
  
  "Janiw amuykti" sasaw Jorajj säna.
  
  "Oficial destino ukax Stara Zagora ukawa, ukampis Chernavoda uksanw saraqapxäta. Tren ukax mä juk"a pachatakiw ukan sayt"i. Jumax mistuñamawa ukhamat waynax kayunakap ch"allxtañapataki. Jumax trenat mistuwayxätawa, ajanuman jachaqtʼasisaw sarxäta. Janiw kuna equipajes ni kunas amparanakaman utjkaniti. Ukhama jank"aki, chhaqtxañamawa. Constanta markax kimsa tunk paqallqun kilometronak inti jalsu tuqinkiwa. Jan ukajj kayukiw sarañama jan ukajj mä carrot ukar irpañatakejj khitirus jikjjatañamawa" sasa.
  
  "Constanza" sasaw Jorah kullakajj mayamp säna, jan amuytʼasisaw taqe kun amtañatak chʼamachasïna.
  
  "Nayrajj Rumania markanwa utjäna. Jichhax Bulgaria markaruw puri. ¿Khitis qharürojj kunas pasani uk yatpacha? Wali askiw akax mä puerto ukhamawa ukatx nazis ukanakax janiw sinti jak"at uñch"ukipkiti. Uka chiqatx Estambul markaruw mä barcot sarasma. Ukat Estambul markat kawkirus sarasma" sasa.
  
  "Ukampis janiw mä boletotak qollqenïpkti".
  
  "Akax mä qawqha viaje notas ukanakawa. Ukat uka sobrenjja, panpachaniw jan kuna jan waltʼäwin uñjasipjjañamatak mä auto reservañatak qollqejj utji" sasa.
  
  Jora kullakaxa uñkatasïna. Uka utanxa niyas janirakiw mueblenakax utjxänti. Mä akatjamatwa kuntï uka muspharkañ arunak mä uru nayrajj utjkäna uk amuyasïna. Uka jilïr jaqix niya taqi kunatix utjkän ukanak apt"asiwayi, jupanakar qhispipxañapataki.
  
  "¿Kunjamatsa yuspärapjjsma, Rath jueza?" sasa.
  
  "Janiw wakiskiti. Viaje ukax wali jan walt"awinakaniwa ukatx janiw yatiskti visas de salida ukax jark"aqapxätam. Dios, pampachita, ukampis janiw mä jiwañar khitkämati sasaw suytʼaskta" sasa.
  
  
  Pä hora qhepatjja, Jorajj Yudel jilatarojj uka edificion escaleranakaparuw aytäna. Jupajj niyaw anqar mistuñampïskäna, ukhaw acera toqen mä camionajj saytʼatäskäna uk istʼäna. Nazis sat apnaqäwin jakasipkäna ukanakajja, kun sañs muni uk sum yatipjjäna. Taqi kunas jan wali jaylliwjamaw ist"asi, frenonakan arnaqasitapampiw qalltawayi, ukatx maynix ordenanak arnaqasïnwa ukatx mä estacato botas botas ukanakax ch"uqi patxanx juk"amp qhanaw uñjasiwayi, kunawsatix botas ukanakax qala madera pampanakar ch"allt"atax juk"amp qhanstawayxi. Uka horasanjja, sonidonakajj saytʼañapatakiw mayisipkayäta; jan ukasti, mä jan wali crescendo ukaw utjäna, ukat punku chʼalltʼasiñampiw tukuyäna. Mä jukʼa samartʼasajja, jachʼa jachʼa tukuñanakaw istʼasïna, uka corojj ametralladoranakampiw istʼasïna. Ukat kunapachatï musicax tukusxäna ukhaxa, qhananakax wasitatwa qhantʼäna, jaqinakax mesanakaparuw kuttʼxapxäna, ukat taykanakax jachaqtʼasisaw jan kunas uka barrion paskaspa ukhamaw tukupxäna.
  
  Jora kullakajj uka toqet sum yatïna, ukat nayrïr notanak istʼasajj escaleran manqhar imantasïna. Irnaqir masinakapax Rath chachan punkup pʼakjapkäna ukhaxa, linterna aptʼat mä soldadow jachʼa mantañawjan wali axsarañat saraqanïna. Linternan vigapax ch"amakaruw khuchhuqäna, Joran suma usuchjat gris botapax mä juk"a chhaqt"äna. Yudel jupax uywa axsarañampiw katjäna, ukat Zhorax lakap ch"akhuñapänwa, ukhamat jan usuchjasiñapataki. Soldadojj jupanakar wal jakʼachasïna, ukatwa cuero chalecopa, thaya metalapa ukat pistola aceitepsa muspharapjjäna.
  
  Mä jach"a ch"axwañaw escalerat ist"asïna. Pallapallax thaqhañap jaytawayi ukat masinakaparux jank"akiw patat makhatawayi, jupanakax arnaqasipxänwa. Zhora kullakajj Yudel jilataruw amparat kattʼasïna ukat jukʼat jukʼatwa caller mistunïna.
  
  
  15. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  BEHEMO UKA MANQ"AÑATAKI
  
  AQABA, WILA QUTA TUQITA THAKHI
  
  
  Martes 11 uru lapaka phaxsit 2006 marana 18:03 pacharuw purini.
  
  
  Uka cuartojj mä jachʼa rectangular mesampiw apnaqatäna, uka carpetanakajj pä tunka suma wakichtʼat carpetanakampi phoqantatänwa, nayraqatapanjja mä chachaw qontʼatäskäna. Harel, Fowler ukat Andrea jupanakax qhip qhipa mantapxäna ukat qhipharux qunt"asipxañapänwa. Andrea kullakax mä afroamericana tawaqump chikaw jikxatasïna, jupax uniforme paramilitar ukham isthapt"ataw jikxatasïna, ukat mä jilïr chachampiw jikxatasïna, calvo, thixni bigoteni. Uka tawaqux janiw ist"känti ukat ch"iqa tuqinkir masinakapampix parlt"askakïnwa, jupanakax jupar uñtasit juk"amp jan ukax juk"amp isthapt"atäpxänwa, Andrea kullakax ch"iqa tuqinkir chachax thiya, qala amparanakapamp amparap luqtäna.
  
  "Tommy Eichberg, auto apnaqeri. Jumax Miss Otero ukhamäñamawa" sasa.
  
  "¡Yaqha jaqejj nayar uñtʼkitu! Uñt'asiñaniwa.'
  
  Eichberg jilatajj jachaqtʼasïnwa. Jupax muyu, suma ajanunïtaynawa.
  
  "Jumajj wali sum jikjjatasjjañamatakiw suytʼaskta".
  
  Andreax niyaw jaysañampïskäna, ukampis mä jachʼa jan wali arumpiw jarkʼäna, kunattix mayniw kunkapar qʼumachäna. Mä jilïr jaqix paqallq tunk maranïxänwa, jichhakiw uka cuartoruw mantanïna. Nayranakapaxa niyaw arrugas ukan imantatäna, uka impresionax lentes ukan jiskʼa lentes ukanakampiw jukʼamp chʼamañchtʼäna. P"iqipax ñik"ut khuchhurata ukat jach"a ch"uxña barba ukanïnwa, ukax lakaparux mä laq"a qinayjam jalnaqkaspas ukhamaw jikxatasïna. Jupax mä jisk"a mangani kamisa, khaki pantalon ukat thiya ch"iyar botas ukanakamp isthapt"atawa. Jupax parlañ qalltäna, arupax qhuru ukat jan wali, mä cuchillo kisunakar ch"allt"irjama, janïr mesa p"iqir purinkipanx kawkhantix pantalla electrónica portátil ukaw utt"ayatäna. Jupa jakʼanjja, Cainan yanapiripaw qontʼatäskäna.
  
  "Kullakanaka, sutijax Cecil Forrester satawa ukat Universidad de Massachusetts ukan arqueología bíblica tuqit yatichiritwa. Janiw Sorbona markankirïkiti, ukampis mä utakïkaspas ukhamawa" sasa.
  
  Profesoran yanapirinakapanjja, suma chuymampiw larusipjjäna, jupanakajj waranqa kutiw uka sawkasiñ istʼapjjäna.
  
  "Aka barcor mantañat aksarojj kunatsa ukham sarapjjta uk yatiñatakejj janiw pächasiñasäkiti. Nayax suyt"twa jumanakax janiw nayraqat yant"atäpktati, kunatix jumanakax, jan ukax juk"ampirus jiwasan, Kayn Enterprises ukamp contratonakax firmatäki ukhatpach herederonakasan jiwatasat kusisiñapkamax taqpach jamasatw munapxi. Ukampirus llakisiñawa, contraton kamachinakaparjamax mä jamasat uñt"ayañaw wakisiraki, ukax jutir hora chikataniruw lurañ amtasta. Janitï mä amuytʼasir jisktʼanïkäta ukhajj janiw jarkʼkitätati. Kunjamakitix Russell tatax detalles ukanakam churitu, nayax sapa detalle uñt"twa , IQ ukhat condón markaman munat markakama. Dekker tatan equipopatjja, janiw lakam jistʼarañsa llakisipjjamti" sasa.
  
  Andreax mä chikat profesor tuqir uñtatänwa, ukat uniformeni chachanakan axsarañjam jiskʼat arunak istʼäna.
  
  "Uka yuqall wawax taqit sipansa jukʼamp yatiñanïkaspas ukhamwa amuyasi. Inas mayat mayat kisunakap manqʼantayañ munta" sasa.
  
  'Ch'ujtata'.
  
  Uka aruxa llampʼu chuymanïnwa, ukampis wali colerasiñaw utjäna, ukatwa Andreax liwxatäna. P"iqip muytayäna, ukat uka arupax Mogens Dekker jupankiwa, uka arupax cicatriz ukanïnwa, jupax sillup mamparoruw ch"allt"asïna. Pallapallanakax jank"akiw amukt"apxäna.
  
  'Waliki. Ukhamajj jichhajj taqeniw mä cheqankjjapjjta" sasaw Cecil Forrester chachajj saskakïna, "jumanakar uñtʼayañajj jukʼamp askiwa. Pä tunk kimsaniruw tantacht"asipxta kunatix taqi pachan jach"a jikxatawipax utjani, ukat sapa mayniw jumanakax lurawinakam phuqhapxäta. Jumax niyaw Russell tatarux ch"iqa tuqin uñt"taxa. Jupaw jumar ajlltam" sasa.
  
  Cainan yanapiripajj pʼeqep chʼoqtʼasisaw aruntäna.
  
  Kupi tuqinx Anthony Fowler tataw utji, jupax Vaticano markan uñjiripjamaw uka expedición ukanx irnaqani. Jupan jak"apanx Nuri Zayit ukat Rani Peterke, manq"a phayiri ukat yanapiriw utji. Ukat Robert Frick ukat Brian Hanley, administración. " sasa.
  
  Uka pä phayirinakax jilïr jaqinakäpxänwa. Zayit jupax jisk"a jaqiwa, niya suxta tunk maraniwa, lakapax aynacht"ataw jikxatasïna, yanapiripax ch"ullqhi ukhamarak mä qawqha mara sullkarakïnwa. Andrea kullakajj janiw maranïtap sum yatkänti. Maysa tuqitxa, panpachaniw administradores ukanakax wayn tawaqunakäpxäna ukat niyas Peterke ukham ch"amakt"atäpxänwa.
  
  "Uka walja pagat irnaqerinakat sipansa, jan kun lurasa ukat jachʼañchir yanapirinakajajj utjarakituwa. Taqinipuniw jila chanini colegionakat titulonïpxi ukat nayat sipan juk"amp yatipxatap amuyapxi: David Pappas, Gordon Darwin, Kira Larsen, Stowe Erling ukat Ezra Levin.
  
  Arqueólogo wayn tawaqunakax sillunakapan jan waliw mayjtʼasipxäna ukat profesionaljam uñnaqtʼanïñatakiw chʼamachasipxäna. Andrea kullakajj jupanakat sinttʼasïna. Kimsa tunk maranïpxpachänwa, ukampis Forrester jupax mä jisk"a correampiw katjatayna, ukax chiqpachanx juk"amp wayn tawaqunakaruw uñt"ayatayna ukat jan seguro ukham uñt"ayatayna - yatiyiri jak"an qunt"atäpkän uka uniformeni jaqinakat sipansa.
  
  "Mesa mayni puntapanxa Dekker tatampi bulldog-nakapampiw utjistu: Gottlieb gemelos, Alois ukat Alrik; Tevy Waaka, Paco Torres, Marla Jackson ukat Louis Maloney jupanakax ukham lurapxäna. Jupanakax seguridad tuqit uñjapxani, mä componente de alta gama jiwasan expedición ukar yapxatañataki. Uka arunakan ironíapajj aynachtʼayiriwa, ¿janich ukhamäki?" sasa.
  
  Pallapallanakajj janiw kuns lurapkänti, ukampis Dekker chachajj sillup cheqañchasaw mesa patjjar jaqontäna.
  
  "Mä islámico markan zona fronterizaparuw sarapxta. Jiwasan ... misión ukan kunjamäkitix uk uñjasax, uka markankirinakax nuwasiñaruw puripxaspa. Uka tuqit parlkasaxa, Forrester yatichirix kunjamsa jarkʼaqatätan uk wali askit uñjani sasaw sista" sasa. Jupax sudafricano ch"aman acentompiw arsüna.
  
  Forrester chachajj jaysañatakejj lakap jistʼaräna, ukampis Dekker chachan ajanupan kunas utjäna ukajj jichhajj janiw qʼañu arunak parlañ horasäkänti sasaw amuytʼaypachäna.
  
  "Ch"iqa tuqinx Andrea Otero, jiwasan yatiyiri oficial ukaw utji. Kuna yatiyawinaksa jan ukax entrevistas mayispa ukat kunapachas jupamp yanapt"asipxañamatakiw mayipxsma, ukhamat akapachar sarnaqäwisat yatiyañapataki" sasa.
  
  Andrea kullakajj mesa jakʼankirinakarojj jachaqtʼasïnwa, ukat yaqhep jaqenakajj ukhamarakiw istʼapjjäna.
  
  "Bgoteni chachajj Tommy Eichberg satänwa, jupajj jiwasan nayrïr auto apnaqerijawa. Ukat qhiparusti, chʼiqa tuqinxa, Doc Harel, jiwasan oficial charlatan".
  
  "Janiw llakisiñamäkiti, janitix taqinin sutip amtasksta ukhaxa" sasaw doctorax amparap luqxatasin säna, "janiw kusistʼañanakat jan uñtʼatäki uka chiqan mä jukʼa tiempo mayachtʼat sarnaqañäni, ukhamasti wali sum uñtʼasiñäni.Jan armasimti insignia de identificación apaniña, uka insignia tripulacionajj cuartonakaman jaytapkäna..." sasa.
  
  "Nayatakix janiw kunas wakiskiti, irnaqäwim phuqañkamax taqinin sutip uñtʼañamawa" sasaw uka jilïr yatichirix arsüna. "Jichhajj taqenis pantallar uñtapjjäta ukhajja, mä sarnaqäw yatiyapjjäma" sasa.
  
  Pantallajj nayra markan computadorat lurat uñachtʼäwinakampiw qhantʼäna. Uka valle patjjarojj wila perqampi tejampi tejampi lurat mä asentamientow utjäna, uka cheqajj kimsa kutiw anqäx perqampi muyuntata. Callenakanjja, sapa uru lurañanakapar sarapkäna uka jaqenakaw phoqantatäpjjäna. Andreax wali musphataw uñjasiwayi, kunjams uñacht"awinakax wali askiwa, Hollywood ukan mä producción ukar uñtasitawa, ukampis documental ukan arupax mä profesorankiwa. Aka waynax wali jach"a ego ukaniwa, janiw ist"kaspati kunjams arupax jan wali ist"asi, sasaw amuyäna. Ukax p"iqi usuruw puriyitu. Uka arunak arsuñax akham sasaw qalltawayi:
  
  Jerusalén markarux walikpun jutapxtaxa. Jichhajj abril phajjsit 70 maranwa purini. Pusïr maraw uka markax kutkatasir Zelotes ukanakan katuntatäxi, jupanakax nayrïr jaqinakarux jaqunukupxiwa. Romanonakajja, oficialjam Israel markan apnaqerinakapajja, janiw aguantañjamäjjänti, ukatwa Roma markajj Titorojj wali mutuyañapatak ewjjtʼäna.
  
  Warminakax barconakapar umamp phuqhantat uñjasipxi ukat wawanakax phuch"unak jak"an anqäx pirqanakar anatt"apxirïna, uka suman uñacht"äwix kunapachatix jaya pancartas ukanakax águila ukanakamp patat uñstkän ukhax jark"ataw uñjasiwayi. Trompetanakax ist"asïna, ukat wawanakax mä akatjamat axsarasaw pirqa qhipäxar t"ijtxapxäna.
  
  Mä qhawqha horanakatjja, romanonakan pusi legionanakapampiw uka markajj muyuntäna. Akax pusi kutiw markar ataque lurasiwayi. Markachirinakax nayrïr kimsa jaqinakarux jaqunukupxäna. Jichha kutinjja, Titojj mä chʼikhi kʼarimpiw sarnaqäna. Ukanjja, Pascua fiesta amtañatak Jerusalén markar mantapki uka peregrinonakajj nayrïr lineanak makhatapjjañapatakiw yanaptʼi. Fiesta tukuyatatxa, muyux jist"antatawa ukatx Titox janiw peregrinos ukanakarux sarxañapatak jayskiti. Jichhajj uka markanjja pä kuti jila jaqenakaw jakasipjje, ukat manqʼañanakas umas jankʼakiw tukusjje. Romano legionanakajj markan alay toqet ataque qalltapjjäna ukat kimsïr perqaruw tʼunjapjjarakïna. Jichhax mayo phaxsin chika phaxsipawa, ukat markan t"unjäwipax mä juk"a pachakiw.
  
  Pantallanxa, mä jawqʼjayiri carnero ukaw anqäx pirqa tʼunjaskäna sasaw uñachtʼayasïna. Jachaqtʼasisaw markan jachʼa qollunkir templon sacerdotenakajj kuntï paskäna uk uñjapjjäna.
  
  Qhepatjja, septiembre phajjsinwa uka markajj tʼijtjjäna, ukat Titojj Vespasian awkipar arskäna uka arunak phoqäna. Markan jakirinakat jila partejj jiwayatäpjjewa jan ukajj chʼeqtʼatäpjjewa. Utanakapajj lunthatatäjjewa, templopas tʼunjatäjjewa.
  
  Mä tama romano soldadonakajj jiwat cuerponakamp muyuntatänwa, ukat nina nakhaskir templot mä jachʼa menorah apsupjjäna, ukat generalapajj caballopat jachaqtʼasisaw uñchʼukiskäna.
  
  Salomonan payïr templopajj phichhantatänwa, jichhakamas ukhamakiw utjaski. Templon walja tesoronakapaw lunthatasïna. Waljani, ukampis janiw taqpachanikiti. Mayo phaxsin kimsïr pirqax t"unjatäxän uka qhipatxa, Yirm əy áhu sat tatakurax mä amtaw luratayna, uka tesoro ukat mä juk"a qhispiyañataki. Jupax pä tunk jan axsart"ir jaqinakaruw ajllitayna, nayrïr tunka payan jaqinakarux paquetes ukanakaw lakiratäna, kawkirus uka yänak apapxañapäna ukat kuns lurapxañapän uka tuqit chiqaparu iwxt"ata. Uka parcelanakanjja, templon jukʼamp "tradicional" tesoronakapaw utjäna: walja qori qollqe.
  
  Mä chuyman sacerdotex janq"u barbani, ch"iyar cassock isimp isthapt"ata, pä waynampiw parlt"asiskäna, yaqhipanakax turno suyt"asipkäna, mä jach"a qala p"iyan antorchanakampi qhant"ata.
  
  Yirmey áhu jupax qhipa llätunk jaqinakarux mä misión wali askiw katuyatayna, ukax tunka kutiw mayninakat sipanx juk"amp jan walt"ayi.
  
  Mä antorcha aptʼataw sacerdotejj llätunka jaqenakar irpäna, jupanakajj camillaruw mä jachʼa yä aptʼasipjjäna, ukat mä red de túneles taypinwa irpäna.
  
  Templo manqhan jamasat pasajenak apnaqasa, Yirməy ákhu sat chachajj perqanakat apsusaw romano ejercitot jayarstʼayäna. Uka cheqajj 10 Legión Fretensis sat qhepäjjat utjkäna uka cheqanjja, awisajj romanonakan guardianakapajj patrullapkchïnjja, sacerdoten jaqenakajj jupanakat jaltjjapjjänwa, qhepürojj Richo sat markaruw puripjjäna, ukajj jichha tiempon Jericó markawa, ukat qhepürojj jachʼa qʼipinakampiw puripjjäna. Ukat ukanx uka rastrox wiñayatakiw chhaqtawayxi.
  
  Profesorax mä botón ch"allt"äna ukat pantallax ch"usaruw tukuwayxäna. Jupajj tantachasirinakaruw uñtäna, jupanakajj jan pacienciampiw suyasipkäna.
  
  "Kuntï uka jaqenakajj lurapkäna ukajj janiw creyiñjamäkänti. Niya llätunka horanakanwa mä jachʼa qʼipi aptʼasisajj tunka pusini kilometronak sarapjjäna. Ukat ukax jupanakan saräwip qalltañakiw utjäna" sasa.
  
  "¿Kunsa aptʼasipjjäna, profesor?" sasa. -sasawa Andreax jiskt"äna.
  
  Harel jilatajj akham sänwa: "Ukajj taqe kunat sipansa wali valoraniwa sasaw amuyta" sasa.
  
  "Taqi kunas suma pachankiwa, munat jilatanaka. Yirm əy áhu markar kutt"awayxäna ukat qhipa pä urux mä juk"amp jan uñt"at rollo ukan mä wali suma qillqat qillqt"äna. Mä mapa detallada ukhamänwa, kunjamsa templon qhispiyat kunayman tesoronak apsuñax ukxat yatichäwinakampi... ukampis janiw sapakix uka irnaqäw apnaqirjamäkänti. Ukajj niya tunka metronak largorojj cobret lurat rollo patjjan grabat mä mapa de palabras ukhamänwa" sasa.
  
  "¿Kunatsa cobre?" sasaw jisktʼäna. mayniw qhipäxat jiskt"äna.
  
  "Cobrejj janiw papiro jan ukajj pergaminot sipansa wali chʼamanïkiti. Ukhamaraki qillqañaxa wali ch"amawa. Mä sesión ukan qellqat tukuyañatakejj phesqa jaqenakaw wakisïna, awisajj turnasisaw tukuyapjjerïna. Kunawsatix tukuyxän ukjax Yirm əy áhu ukax uka qillqatarux pä chiqaruw jaljatayna, nayrïr khithatarux uka qillqat jark"aqañ tuqit yatichäwinak churatayna, jupanakax Jericó jak"an jakasir Issei markankirinakaruw churatayna. Mayni chiqax pachpa yuqaparuw churäna, koanim ukanakat maynïri, jupar uñtasit sacerdote. Jiwasax uka sarnaqäwitx nayraqat yattanwa kunatix Yirm əthá hu ukax taqpach cobre qillqatampiw qillqt"awayi. Uka qhepatjja, 1882 marakamajj taqe kunanakas chhaqtawayjjänwa" sasa.
  
  Uka jilïr jaqix mä juk"a samart"äna, uma umt"añataki. Mä jukʼa tiempotakejja, janiw mä arrugat, jachʼa jachʼa tukur títere ukham uñtʼatäjjänti, jan ukasti jukʼamp jaqëkaspas ukhamänwa.
  
  "Kullakanaka, jichhax aka sarnaqäwit jukʼamp yatipxtawa, akapachankir jila parte yatxattʼatanakat sipansa. Kunjamsa uka qellqatajj qellqasïna uk janiw khitis sum amuykiti. Ukampis 1952 maran Palestina markan mä pʼiyan mä cheqapajj uñstkäna ukhajj wali uñtʼatäjjänwa. Ukajj Qumrán markan jikjjataskäna uka niya 85.000 qellqatanakat maynïrïnwa" sasa.
  
  "¿Akax Qumran markan wali uñtʼat cobre rollopati?" sasa. - sasaw Harel doctorax jiskt"äna.
  
  Arqueólogo chachajj wasitatwa pantalla qhantʼayäna, jichhajj uka uñtʼat rollon uñnaqapaw uñachtʼayasïna: chʼojjña chʼojjña metalat lurat mä kurva placa, ukajj jukʼamp liytʼañjam qellqatanakampiw llawuntatäna.
  
  "Ukham satawa. Yatxatirinakax jank"akiw uka jikxatawix jan uñt"at uñstawipatx muspharapxäna, qillqañ yänak muspharkañ ajllitapata ukhamarak pachpa qillqatanakamp - janiw maynis sum descifrañjamäkänti. Qalltatpachaw qhan amuyasïna, ukax tesoros ukanakan listapankiwa, ukanx suxta tunk pusini yänakaw utjäna. Uka qellqatanakajj kunas jikjjatasispa ukat kawkhansa jikjjatasispa uk amuytʼayäna. Amuytʼañataki, "Achor torret inti jalsu toqenkir pusi tunka kayunak sarañanjja, kimsa kayunak allsum. Ukanjja sojjta qori lingonak jikjjatäta" sasa. Ukampis uñacht"awinakax janiw qhankiti, ukat qhawqha qhanañcht"atanakax jan chiqäkaspas ukhamaw amuyasïna - kunatix pä patak tonelada quri qullqinakjamaw - ukat "serio" yatxatirinakax mä kasta mito, k"ari jan ukax chiste ukhamäspawa sasaw amuyapxäna".
  
  Tommy Eichberg jilatajj akham sänwa: "Mä chiqañchäwitak sinti chʼamachasiñas utjkaspa ukhamawa" sasa.
  
  'Ukhampuni! Wali sumawa, tata Eichberg, wali sumawa, juk"ampirus mä auto apnaqiritakix" sasaw Forrester jupax säna, jupax jan mä jisk"a jach"añchäwimp jan ukax mä jisk"a jach"añchäwimp jan lurañjamäkaspas ukhamaw amuyasïna. "70 maranakanjja, janiw ferretería ukanakajj utjkänti. Sapa patakat llätunk tunka llätunkani qʼoma cobrempi lurat mä jachʼa platojj wali jila alanïpachänwa. Ukham wali valorani patjjarojj janiw khitis mä obra de arte qellqkaspati. Ukanjja, mä suytʼäwiw utjäna. Qumrán rollo ukarjamaxa, suxta tunka pusini numeron numeropax "ukham qillqatänwa, yatichäwinakampi ukat qhanañchatäki uka yänak jikxatañatakix mä códigompiw utjäna".
  
  Pallapallanakat maynïrejj amparap aytäna.
  
  "Ukhamajj aka jilïr jaqe, aka Ermiyatsko..." sasa.
  
  "Yirm əyahu" sasaw sapxi.
  
  "Janiw kunas wakiskiti. Uka jilïr jaqejj aka yänak päruw khuchhuqäna, ukat sapa tʼaqaruw maynir jikjjatañatakejj llavejj utjäna?" sasa.
  
  "Ukat panpachaniw uka tesoro jikxatañatakix mayachtʼasipxañapäna. Janitï payïr rollojj utjkchïnjja, janiw kunas askichañatakejj mä suytʼäwijj utjkänti. Ukampis llätunk phajjsi nayrajja, kunas pasäna..." sasa.
  
  "Ist"irinakamax jisk"achat versión ukarux juk"amp munapxaspänwa, doctora" sasaw Fowler tatax jachaqt"asis säna.
  
  Nayra arqueólogox mä qawqha segundonakax Fowler ukarux uñch"ukiskäna. Andreax profesorax sarantañapatakix ch"amäkaspas ukhamaw amuyasïna, ukat kunas diablos uka pä jaqinak taypinx pasäna sasaw jiskt"asïna.
  
  "Jïsa, cheqapuniwa. Ukhamajj uka rollon payïr chikatapajj Vaticano markan chʼamachasitapatwa qhepat uñstäna sañajj wakisiwa. Ukajj mä qollan yäkaspas ukhamaw awkit yoqapar pasayasïna. Familian lurañapajj horasapar puriñkamaw jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñapa. Kuntï lurapkäna ukajj mä velaruw imantasïna, ukampis qhepatjja, kunas uka manqhan utjkäna uk janiw amuyapkänti" sasa.
  
  "Ukajj janiw nayatak muspharkañäkiti. Ukanjja - ¿qhawqhasa? - paqallq tunka, llätunk tunka maranaka? Mä milagrowa jupanakax taqi uka pachan vela jark"aqañ saräwip sarantayapxi", sasaw Andrea nayraqatan qunt"atäskir maynix säna, ukax recepcionista Brian Hanley ukawa, sasaw amuyäna.
  
  Nuri Zayit cocinerojj akham sänwa: "Judionakajj paciencianïpjjtwa, kimsa waranqa maranakaw Mesiasar suytʼapjjta" sasa.
  
  "Ukat yaqha kimsa waranqa suyt"añamawa" sasaw Dekkeran mä pallapallapax säna, jach"a larusiñanaka ukat ampar t"axlliñaw uka jan wali chist"äwimp chikt"ata.Ukampis janiw khitis yaqhax laruskänti. uka expedición ukankirinakax judionakäpxänwa" sasaw uka jan walt"äwix amuyasïna uta manqhana luraña.
  
  "Ukham sarantañäni" sasaw Forrester chachajj pallapallanakan jiskʼachapkäna ukanak jan yäqasa säna, "jïsa, mä milagrowa, uk uñjam" sasa.
  
  Yanapt"irinakat maynïrix mä lawat lurat caja apanïna, ukax niya kimsa metro ukch"a largowa. Uka manqhanjja, mä jarkʼaqasiñ vidrio manqhanjja, mä cobre platow utjäna, uka platojj judionakan chimpunakapampix llawuntatänwa. Taqinipuniw, pallapallanakas uka yär uñch"ukipxäna ukat jisk"a arunakampiw uka tuqit arsuñ qalltapxäna.
  
  "Niya machaq uñnaqaniwa" sasa.
  
  "Jïsa, Qumrán markankir Cobre Rollojj nayratpachäpachänwa. Janiw lliphipikiti ukat jiskʼa tiranakaruw khuchhurata" sasa.
  
  "Qumrán rollojj wali nayrakïkaspas ukhamawa, kunattejj thayaruw purtʼasïna, ukat yatjjattʼatanakajj janiw yaqha toqet jistʼarañ jikjjatapkänti, ukhamatwa kunatï ukan utjki uk liytʼañatakejj jan jikjjatapkänti" sasa. Payïr rollojj cerampiw oxidatäñat jarkʼaqasïna. Ukatpï uka qillqatax qillqatäki uka urux qhanpach qhanstayi. Jiwasan pachpa tesoro mapasa" sasa.
  
  "Ukhamajj ¿descifrar atipjjtati?" sasa.
  
  "Mä kutix payïr rollo katuqapxirïta, kuntï nayrïr rollox siskäna ukax wawanakan anattʼäwipawa sasaw amuytʼapxta. Kunatï jan faciläkäna ukajja, uka jikjjatapkäna uk jan yatiyañänwa. Chiqpach lurawix kunjamas uk jan jiskt"apxitati, kunatix janiw juk"amp yatiyañatakix autorizatäkti, ukat juk"ampirus janiw amuyapkasmati" sasa.
  
  "Ukhamajj ¿mä qori pila thaqer sarapjjtati? ¿Janit ukham pretencioso expedición lurañatakix sinti banal ukhamäki? Jan ukax khititix qullqix jinchupat mistuski ukatakix tata Kine ukhama? " sasaw Andreajj jisktʼäna.
  
  "Otero kullaka, janiw mä quri pila thaqktanti. Chiqansa, nayratpach kunsa jikxatawayapxta" sasa.
  
  Nayra arqueólogox mä yanapiriparuw señas uñacht"ayäna, jupax mä ch"iyar fieltrompiw mesa patxar ch"allt"äna ukat mä juk"a ch"amampiw mä lliphipir yä ucharakïna. Ukajj Andrean uñjkäna uka qorit sipansa jukʼamp jachʼänwa: niya mä chachan nayra amparapjam jachʼänwa, ukampis mä jukʼa uñnaqtʼanïnwa, inas waranq maranak nayra fundición ukan jaqontatächïna. Uka patatjja jiskʼa cráteres, tʼunanaka ukat tʼunanak phoqantatäkchïnsa, wali sumapunïnwa. Uka cuartonkir taqe nayranakaw uka yär remachatäpjjäna, ukat jachʼañchañ silbatonakaw istʼasïna.
  
  "Payïr rollon pʼeqeñchäwinakapampiw Qumrán markankir Cobre Rollon qhanañchaski uka imantat cheqanakat maynïr jikjjatapjjta. Jichha marax marzo phaxsinwa, Cisjordania uksan mä chiqanwa. Aka ukham sojjta qorit lurat barranakaw utjäna" sasa.
  
  "¿Qhawqha qullqis munasispa?" sasa.
  
  "Niya kimsa patak waranqa qullqiw..." sasa.
  
  Uka sillp"iñax jach"a jach"a tukuñanakaruw tukuwayxäna.
  
  "... ukampis atinisipxam, kuntï thaqktan ukan valorapampi chikachasiñax janiw kunas utjkiti: jaqin sarnaqäwipan jukʼamp chʼamani yä" sasa.
  
  Forrester jupax mä señas luratayna, ukat mä yanapirix barra apt"asiwayi, ukampis ch"iyar fieltro jaytawayi. Arqueólogo chachajj uka carpetat mä papel gráfico apsusaw kawkhantï qorit lurat barrajj utjkäna ukaruw uchäna. Taqinipuniw nayrar jaquntasipxäna, kunas ukax uk uñjañ amtapxäna. Taqinipuniw jank"akiw uka patxar dibujat yär uñt"apxäna.
  
  "Kullakanaka, jumanakax pä tunk kimsani jaqinakaw Pacto Arca kutt"ayañatak ajllitäpxtaxa" sasa.
  
  
  16. 16. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  UKHAMARAKI "BEHEMOTH" UKHAMARAKI.
  
  WILA QUQA
  
  
  Martes 11 uru lapaka phaxsit 2007 maran 19:17 pacharuw purini.
  
  
  Mä jach"a muspharkañaw uka cuarto taypin jalnaqäna. Taqinipuniw wali kusisitaw parltʼañ qalltapxäna, ukat arqueólogo jaqirux jisktʼanakampiw bombardeapxäna.
  
  "¿Kawkinkis Arcajj utji?" sasa.
  
  "¿Kunas manqhan utji...?" sasa.
  
  "¿Kunjamatsa yanaptʼsna...?" sasa.
  
  Andrea kullakajj yanapirinakan kunjamsa uñjapjjäna uk uñjasajj wal muspharäna, ukhamarak jupan yanapirinakapansa wal muspharäna. Aka arunakax "Arca del Pacto" ukax mä mágico sonido ukanïnwa, ukax arqueológico ukan wakiskirïtap ch'amanchawayi, pä waranqa marat jila marani mä yä jikxatañataki.
  
  Cainampi entrevistasajj janiw jukʼamp sumäkaspati. Russell jilatajj cheqapuniw säna. Jiwasatix Arca jikxatañänixa, ukax patak maranakan sensación ukhamäniwa. Diosan utjatap uñachtʼayaña...
  
  Samsuñapajj jankʼakiw utjäna. Mä akatjamat Forrester jilatarojj patak patak jisktʼanakwa luräna, ukampis jisktʼañajj janiw kuna askïkänti, uk mäkiw yatïna. Uka jilïri jaqixa aka chiqaru puriyatayna, jichhaxa uka chiqaru jaytaña saraskäna, juk"ampi mayt"asisa.
  
  Mä jach"a thakhiw jiwasanakar yanapt"asiñasataki.
  
  Andrean teoría ukar chiqanchañjamaw Forrester jupax uka tamarux mä pusi canario manq"antat uñch"ukiskäna. Jupanakajj amuktʼapjjañapatakiw amparapamp uñachtʼayäna.
  
  "Jichhürutakix walikïskiwa. Janiw pʼeqenakamajj kuntï lurañjamäki ukat sipansa jukʼamp churañ munkti. Jichhax pachax purinkani ukhax yatiyapxäma. Jichhax nayax uka juchanak katuyañ munta..." sasa.
  
  "Ukat qhiparusti, Profesor" sasaw Andreax jupar arsüna. Jumax pä tunk kimsanikïpxtwa sasaw sista, ukampis nayax pä tunk payan jaqikiw jakthapista. ¿Khitis chhaqpacha?" sasa.
  
  Forrester jilatajj kuttʼasaw Russell jilatarojj jisktʼäna, jupajj sarantaskakiniwa sasaw pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "Uka expedición ukan pä tunk kimsani jakhüwix Raymond Kane tatawa" sasa.
  
  Taqi aruskipäwinakax tukusxiwa.
  
  "¿Kunsa ukajj sañ muni?" sasa. sasaw contratat soldadonakat maynïrejj jisktʼäna.
  
  "Ukax jefex mä expedición ukar saraski sañ muni. Kunjamtï taqini yatipktaxa, mä qhawqha horanak nayraw barcor mantawayi, ukat nanakamp chikaw sarani. ¿Janit ukham muspharkañ uñjkta, tata Torres?" sasa.
  
  "Jesucristo, taqiniw uka jilïr jaqix loco sasaw sapxi" sasaw Torres jupax jaysäna, "khitinakatix amuyt"asir ukampis loco ukhamäpki ukanakar arxatañax ch"amawa..." sasa.
  
  Torres jupax Sudamérica uksankirïnwa. Jupax jisk"a, jisk"a, ch"iyar ñik"utanïnwa, inglés arusa hispano acento thithitampiw arsüna.
  
  "Torres" sasaw qhipäxan mä arux säna.
  
  Soldadojj sillunakaparuw qhepar qontʼasïna, ukampis janiw kuttʼkänti. Dekker jupax qhanaw jaqipax jan juk"amp yaqha jaqinakan negociopar nayrap ch"allt"añapataki.
  
  Ukañkamax Forrester jupax qunt"asiwayiwa ukatx Jacob Russell jupax arst"awayiwa. Andrea kullakajj janqʼo chalecopan jan mä arrugapas utjatap amuyasïna.
  
  "Taqiniruw suma tarde. Cecil Forrester yatichiriruw chuym ch"allxtayir arst"äwipat yuspajarañ munta. Ukat naya pachpataki ukhamarak Kayn Industries sutipxaru, taqiniruw yuspajarañ munta, akankapxatamata. Janiw kunas yapxatañax utjkituti, jan ukasti pä wali wakiskir puntonakakiw utjitu. Nayraqatxa, jichhat uksarux anqäx markamp taqi aruskipt"añax wali jark"atawa. Ukax celularanaka, correo electrónico ukat lakat arunakampiw uñt"ayasi. Jiwasan misión tukuyañkamax akax jumanakan universomankiwa. Tiempompejja, kunatsa uka medidajj wali wakiskirejja, ukham wali chʼamäki uka misión lurañatakejj wakisi ukat jiwas pachpas jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñasatakis amuyapjjäta" sasa.
  
  Mä qawqha jisk"at quejasiñanakaw utjäna, ukampis chikat chuymanïpxänwa. Russell jilatajj kuntï jupanakar siskäna uk taqeniw yatipjjäna, kunattejj sapa mayniw firmapkäna uka jachʼa contraton qhanañchasïna.
  
  "Payïr puntojj jukʼamp jan waliwa. Mä consultor de seguridad ukax mä yatiyaw churawayitu, janiw jichhakamax chiqanchatäkiti, mä grupo terrorista islámico ukaw jiwasan misión ukar yatipxi ukat mä ataque lurañ amtapxi".
  
  'Kuna...?'
  
  "...mä k"arinakäñapawa..." sasa.
  
  '... asxarkaya...'
  
  Cainan yanapiripax taqiniruw samarañapatak amparanakap luqtäna. Qhanapuniw jupax mä avalancha jiskt"äwinakatak wakicht"atäna.
  
  "Jan ajjsaramti. Nayax jumanakax wali amuyump sarnaqapxañakiw munta ukat jan kuna ina ch"usat jan walt"awinak apt"asipxañamataki, juk"ampirus khitirus aka tama anqäxanx qhipa saräwisat yatiyapxañamawa. Kunjamsa uka fugajj pasaspäna uk janiw yatkti, ukampis confiyapjjeta, uka toqet yatjjatañäni ukat kunatï wakiski ukanak lurañäni" sasa.
  
  "¿Jordan markan gobiernopat jutaspachänti?" sasa. -sasawa Andreax jiskt"äna. "Jiwasjam mä grupojj cheqapuniw jaqenakar chuym chʼalljjtayani".
  
  "Jordan markan gobiernoparux uñjasax mä expedición comercial ukhamawa, mä mina de fosfato ukar wakicht"añatak yatxatäwinak lurapxta, Al Mudawwara suyun Jordania uksanxa, Arabia Saudita markamp frontera jak"ankiwa. Janiw khitis costumbrenak pasapkätati, ukhamajj tapamat jan llakisipjjamti" sasa.
  
  "Janiw tapajat llakiskti, terroristas ukanakat llakistwa", sasaw Kira Larsen, Forrester yatichirin yanapirinakapat maynïrix arsuwayi.
  
  -Janiw jupanakat llakisiñax wakiskiti, jumar arxatañataki akankkasax -sasawa mä pallapallax coqueteatayna.
  
  "Uka yatiyäwix janiw chiqaw sañjamäkiti, mä yatiyäwikiwa. Ukat arunakax janiw usuchjañjamäkiti" sasaw Russell jilatax wali jachaqtʼasis säna.
  
  Ukampis chiqañchäwix inas ukhamächispa, sasaw Andreax amuyäna.
  
  
  Uka tantachäwejj mä qhawqha minutonakatwa tukuyjjäna. Russell, Dekker, Forrester ukat mä qawqha jaqinakaw jupanakan cuartonakapar sarapxäna. Sala de conferencias punkunjja, pä carritonakaw sándwiches ukat umañanak aptʼat utjäna, ukanakjja tripulantenakat maynïrejj uka cheqan jaytañatakejj nayratpach amuytʼasirïnwa. Qhana arunxa, expedición ukankirinakax niyaw tripulacionat jayarst"atäpxäna.
  
  Khitinakatï uka cuarton qheparapkäna ukanakajja, wali kusisitaw machaq yatiyäwinakat parltʼasipkäna, manqʼanakaruw chʼalljjtayasipjjäna. Andrea kullakax Harel ukat Tommy Eichberg sat doctorampiw walja tiempo parltʼasïna, ukat waka aycha asxatat sándwich ukat mä qhawqha cervezanak manqʼkäna ukhaxa.
  
  "Andrea, manqʼañ munañam wasitat utjatamat wal kusista" sasa.
  
  "Yuspära, doc. Ukampis sapa manqʼañ tukuyatatjja, pulmonajajj nicotina sat qolla wal munasi, ukajj wali llakkañawa" sasa.
  
  Tommy Eichberg chachajj akham sänwa: "Cubiertanwa cigarro fumañama, Behemoth sat barconjja janiw cigarro fumañajj wakiskiti. Kunjamtï jumanakajj yatipktajja..." sasa.
  
  "Kine tatan kamachipawa" sasaw kimsanix larusipxäna.
  
  "Jïsa, jïsa, yattwa. Jan llakisimti. Phisqa minutonakatwa kuttʼanjjä. Aka carritan cervezat sipansa jukʼamp chʼamanïpachati janicha uk uñjañ munta" sasa.
  
  
  17. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  BEHEMO UKA MANQ"AÑATAKI
  
  WILA QUQA
  
  
  Martes 11 uru lapaka phaxsit 2006 maran 21:41 pacharuw purini.
  
  
  Cubiertanjja niyaw chʼamaktʼjjäna. Andrea jilatajj pasajet mistusaw barcon nayräjjapar jukʼat jukʼat saräna. Jupajj jan suéter uchasitapatjja, kayumpiw taktʼasispäna. Uka thayajj mä jukʼa jukʼampiw jiljjattäna, ukat thaya thayajj ñikʼutap taypinwa thaytʼanïna ukat khathatirakïnwa.
  
  Jupax vaqueros ukan mä bolsillopat Camel cigarro arrugat paquete apsutayna ukat yaqha bolsillopat mä wila encendedor apsutayna. Janiw kuna askis utjkänti, jan ukasti wasitat apnaqañjamakïnwa, panqaranakampiw sellatäna, ukat inas mä jachʼa aljirinakanjja paqallq euros jila qollqejj munaskänti, ukampis Eva kullakajj nayrïr regalopänwa.
  
  Thaya utjatapatxa, janïr cigarro naktaykasax tunka kutiw yantʼäna. Ukampis mä kutix uka warmix askinak jikxatäna ukhaxa, Diosan luratawa. Behemoth sat barcor mantkäna ukhatpachaw lamar qota usutätapat cigarro fumañax jan chʼamäkänti, janiw yantʼañax jan chʼamäkänti.
  
  Uma taypin mä arco khuchhurat ist"asisaw kusisita, yatiyir waynax amuyupan thaqhäna, kunatix jiwat qutan Rollonakapat ukat Qumrán markan Cobre Rollo ukanakat amtaskäna ukanak thaqhäna. Jupanakajj jukʼanikïpjjänwa. Wali askiwa, Forrester yatichirin yanapirinakapax mä curso de crash ukamp churañ arsuwayapxi, ukhamat jupax juk"amp qhanpach uka jikxatawix kunja wakiskiris uk qhanañchañataki.
  
  Andrea kullakajj janiw suertep creykänti. Uka expedicionajj jupajj amuykäna ukat sipansa jukʼamp sumapunïnwa. Janis Arca jikjjatapkchïnjja, Andreajj janipuniw jikjjatapkaniti sasaw amuyäna, ukampis cobret lurat payïr rollo ukat uka tesoro jikjjatatapat yatiyatapajja, uka qellqat oraqpachan kawkïr periodiconakarus aljañatakejj wakisispawa.
  
  Ukat jukʼamp yatiñajj mä agente jikjjatañawa, jupajj taqe ukanak aljañapawa. Nayax jiskt"asiristwa, mä exclusivo ukham aljañax wali askïspawa mä jach"a empresar National Geographic jan ukax New York Times ukanakar uñtasita, jan ukax jisk"a aljirinakaruw walja aljañanak luraña. Ukham qollqejj tarjeta de crédito ukan taqe manupat qhespiyistaspawa sasaw Andreajj amuyäna.
  
  Cigarrop qhep qhepa kuti apsusaw barandillaruw saräna, ukhamat lamar qotar jaqontañataki. Jupax wali amuyumpiw sarnaqäna, uka urux jisk"a barandillampiw kunatï paskäna uk amtasïna. Cigarro ñikʼutap jaqunukuñatak amparap aytäna ukhajja, Harel sat doctoran ajanupar mä jukʼa uñjäna, ukhamatwa pachamamar qʼañuchañax jan walïtap amtayäna.
  
  Wow Andrea kullaka. Suytʼañaw utji, jumar uñtasit jaqetakis ukhamarakiwa. Jan khitis uñchʼukki ukhajj cheqaparjam luraskirïkaspas ukham amuytʼañäni, cigarro pirqar jistʼantasajj cigarro qʼañu vaqueropan qhepa bolsillopar uchasaw amuyäna.
  
  Uka horasanjja, khitis tobillonakapat katjjarutap amuyasïna ukat akapachajj pʼeqeruw tukuwayjjäna. Amparanakapax thayaruw liwxatasïna, kuns katjañ yantʼäna, ukampis inamayakïkänti.
  
  Jaquqanïsax mä ch"amaka jaqir barandillat uñch"ukiskir uñjkaspa ukham amuyasïna.
  
  Mä segundo qhepatjja, cuerpopajj umaruw jaqontäna.
  
  
  18. 18. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  WILA QUQA
  
  Martes 11 uru lapaka phaxsit 2006 maran 21:43 pacharuw purini.
  
  
  Andrea kullakajj nayraqatjja, thaya umaw amparanakap chʼalljjtayäna. Ukat amparanakap chʼalljjtayasïna, ukat wasitatwa uma patjjar mistuñ yantʼäna. Pä segundonakaw kawkïr thakirus purini uk jan yatkänti, uk amuyañatakejj pä segundow munasïna. Pulmonapan utjkäna uka thayajj tukusjjänwa. Uka burbujanakajj kawkirus saraski uk yatiñatakejj jukʼat jukʼatwa samaqtʼasïna, ukampis chʼamakanjja inamayakïkänti. Jupajj janiw chʼamanïjjänti, pulmonanakapas thayajj wal munasjjäna. Uma samsusajj jiwañap yatïna. Jupax kisunakap ch"allxtayasïna, lakap jan jist"arañapatakiw juramento luräna ukat amuyt"añ yant"äna.
  
  Jan askinaka. Janiw ukhamäkaspati, jan ukasti janiw ukhamäkaspati. Janiw ukham tukuykaspati.
  
  Jupax wasitat amparanakap kuynt"ayäna, uma tuqir nadaskäna sasaw amuyasïna, ukat kuna ch"aman yänakas jupar jaquntatäkaspas ukham amuyasïna.
  
  Mä akatjamatwa ajanupajj wasitat thayar jaltjjäna, ukat jachaqtʼasïnwa. Mayniw amparapat katthapiskäna. Andrea kullakajj arstʼañ yantʼäna.
  
  "¡Ukajj janiw chʼamäkiti! ¡Kʼachat kʼachat samsuñamawa!" sasa. Fowler tatax barcon hélices ukanakan wararitapat jinchuparuw arnaqasïna. Andrea jilatajj umajj wali chʼamampiw barcon qhepäjjapar jakʼachasïna, uk uñjasajj wal muspharäna. "¡Istʼapjjeta! Janiraki kutikipstamti, jan ukhamäkanixa panpachaniw jiwxañäni. Jurasina. Zapatonak apsuñamawa. Kayunakax juk"at juk"at kuynt"añamawa. Tunka phisqhani segundonakatxa jiwat umaruw puriñäni, ukax barcon qhipäxapatwa. Ukatxa nayasti antutapxäma. ¡Taqi chʼamamampiw nadañama!" sasa.
  
  Andrea kullakajj kayunakapampiw zapatonakap apsusïna, taqe uka tiemponjja, uka chʼiyar espumajj chʼamaktʼir espumaruw uñchʼukiskäna, uka espumajj jiwañkamaw chuchuñapäna. Jupanakasti pusi tunka metronakakiw hélice ukanakat jayankxapxäna. Jupax Fowler chachan amparanakapat mistuñ munañampiw ch"axwäna, ukat yaqha tuqir sarañataki. Jinchunakapax ist"asïna, ukat tunka phisqhan segundonakax wiñayatakïkaspas ukhamaw amuyasïna.
  
  'Jichha!' Fowler jilatajj arnaqasïna.
  
  Andreax chuyma ch"allxtawix sayt"ataw jikxatasïna. Jupajj hélices ukanakan yaqha toqeparuw nadäna, infierno ukham wararitapat jayaruw nadäna. Niya pä minutonakaw pasjjäna, ukat uka sacerdotejj wali sum uñchʼukiskäna ukhajja, amparapat katthapïna.
  
  "Ukham lurapjjta".
  
  Yatiyirix waynax barcoruw uñch"ukisïna. Jichhax wali jayankxänwa, ukat mä ladopakiw uñjäna, uka ladopax uma tuqir uñtat walja semáforos ukanakampiw qhantʼäna. Jupanakax jupanakarux thaqhañ qalltapxäna.
  
  "Maldita" sasaw Andreax uma taypin jan chhaqhañapatak ch"amachasisax säna, Fowler jupax janïr taqpach umamp chhaqtkasaw katjäna.
  
  'Jurasina. Nayrajj kunjamtï yanaptʼkayäta ukhamarakiw yanaptʼapjjsma" sasa.
  
  "Maldita" sasaw Andreax mayamp säna, ukat sacerdotex qhipäxat mä posición estándar de rescate ukan yanaptʼkäna ukhaxa, chʼuxña umaw thuqtʼäna.
  
  Mä akatjamatwa mä jachʼa qhanajj juykhuptayäna. Behemoth markat wali ch"aman thakhinak thaqhirinakaw jupanakar jikxatapxäna. Fragatajj jupanakar jakʼachasïna, ukatsti uka jakʼanwa kawkhantï jikjjataskäna uk katjjasïna, ukat marineronakajj kawkirus sarañapäna uk arnaqapjjäna ukat barandillat uñachtʼayapjjäna. Jupanakat paniniw mä par cinturón salvavidas jupanakar jaquntapxäna. Andrea kullakajj qaritäjjänwa ukat chʼakhakamaw thaytʼasïna, jichhajj adrenalinasa ukat ajjsarañas jukʼampiw jiljjattäna. Marineronakajj mä sogampiw jupanakar jaqontapjjäna, ukat Fowler chachajj axilasparuw chintʼäna, ukatsti mä nudompiw chintʼäna.
  
  "¿Kunjamarak infiernojj lamar qotar jaqontañ atipjjayätasti?" sasa. -sasawa sacerdotexa pataru ayxatasin jiskt"äna.
  
  "Janiw nayajj jaltkti, tata. Nayarojj thaqhapjjerïtwa" sasa.
  
  
  19. 19. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  ANDREA UKAT FOWLER UKATXA
  
  'Pay suma. Janiw uk lurañjamäkaspas ukham amuyirïkti" sasa.
  
  Mä mantampi chintʼata ukat barcor kuttʼasajj Andreajj wali khathattʼasïnwa. Fowler jupax jupan jak"apan qunt"atäskäna, llakit uñnaqampiw uñch"ukiskäna. Marineronakajj cubiertat mistupjjäna, uka expedición ukankirinakampi jan parltʼañ jarkʼatätap amuyasajja.
  
  "Kunja suertenïtansa uk janiw amuyapktati. Hélices ukanakax wali k"achat k"achat muyuntapxirïna. Anderson jilatan turnopa, janitï pantjasiskä ukhajja" sasa.
  
  "¿Kuna toqetsa parlaskta?" sasa.
  
  "Cabinajat mistuwaytwa mä juk'a suma samana ukat jayp'u buceo luraskta uk ist'awayta, ukatwa jak'ankir barcon teléfonop apthapta, "man overboard' puertor sarañatakiw arnaqawayta" ukat jumar arknaqawayta. Uka barcojj Anderson chachan turnopa satäkis ukaruw mä muyuñapäna, ukampis puertoruw sarañapäna, janiw estribor uksar sarañapäkänti" sasa.
  
  'Kunata...?'
  
  "Kunattejj kawkhantï uka jaqejj jaqoqtkäna uka cheqan turkañapajj luratäni ukhajja, hélicenakajj aycha picanteruw khuchhurapjjani. Ukhamaw niyas pasawayitu" sasa.
  
  "Kunjamatsa challwa manqʼar tukuyañajj janiw nayan amtajäkänti" sasa.
  
  "¿Kuntï nayrajj siskta uk sumti yatta?" sasa.
  
  "Kunjamtï mamajan sutip yatkta ukhama" sasa.
  
  "¿Khitis thaqtʼtam uk uñjtati?" sasa.
  
  "Mä chʼamaka chʼiwikiw uñjta" sasa.
  
  "Ukhamajj kuntï siskta ukajj cheqächi ukhajja, puertor sarañat sipansa estribor uksar barcor kuttʼayañajj janiw mä accidentekïkänti..." sasa.
  
  "Inas jan wali istʼapjjtam, tata" sasa.
  
  Fowler jilatajj mä minuto amuktʼasïnwa, janïr jayskasa.
  
  "Otero kullaka, jan khitirus suyt"awinakamat yatiyamti. Jiskt"ata ukhaxa, liwxatatwa sañamawa. Uka barcon maynitï jiwayañ munktam ukajj cheqächi ukhajja, jichhaw uk qhanañchtʼäta..." sasa.
  
  "... uka jan wali jaqirux iwxt"aspänwa".
  
  "Ukhamawa" sasaw Fowler jilatajj säna.
  
  "Jan llakisimti, tata. Aka Armani zapatonakax pä patak euros ukjaw aljasitu", sasaw Andreax lakapax wali khathati. "Wila lamar qota manqharuw khitkäna uka mä qʼañu yuqapar katjañ munta" sasa.
  
  
  20. 20. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  APARTAMENTO DE TAHIR IBN FARIS ukax mä jach"a utaw
  
  AMMAN, Jordania markanwa jikxatasïna
  
  
  Miércoles 12 uru lapaka phaxsit 2006 marana 1:32 pacharuw purini.
  
  
  Tahir chachax ch"amakan utapar mantäna, axsarañat khathatt"ata. Mä jan uñt"at aruw salat jawsäna.
  
  "Tahir, mantam".
  
  Uka funcionariojj pasillo pasañatakejj taqe chʼamanïñapänwa, ukat jiskʼa salaruw mantarakïna. Jupax qhana interruptor thaqhäna, ukampis janiw irnaqkänti. Ukatxa, mä amparaw amparapamp katxarusin tʼijtʼayäna, ukat qunqurkamaw liwxatasïna. Uka aruxa mä ch"iwitwa kawkhansa nayraqatapanxa jutäna.
  
  "Jumajj jucha lurawaytawa, Tahir".
  
  'Janiwa. Janiwa munasiñampi tata. Nayax nayratpachaw ukarjam sarnaqawayta, chiqaparjama. Occidental jaqinakax walja kutiw yant"apxitu ukat janipuniw jaytjkti. Ukakiw nayajj pantjasiyäta, tata" sasa.
  
  "Ukhamajj honradötwa sasmati?" sasa.
  
  "Jïsa, tata. Allah sutimpiw juramento lurta" sasa.
  
  -Ukat ukhampachasa, jumanakax Kafiruns, jan iyawsirinakaruw jiwasan uraqinakasan mä chiqap apnaqañapatak jaysapxtaxa.
  
  Amparap t"ijt"ayirix juk"ampiw ch"amanchawayi, ukat Tahir jupax mä amukt"at arnaqasiñ arsüna.
  
  "Janiw arnaqasiñamäkiti, Tahir. Familiamar munassta ukhajja, jan jachamti" sasa.
  
  Tahir jupax mayni amparap lakapar apantäna ukat chalecopan mangaparux wali ch"amampiw ch"akhutayna. Uka presión ukax juk"ampiw jilxattawayi.
  
  Ukanx mä axsarkañ waña ch"akhaw utjäna.
  
  Tahir jupax amukiw jacht"asïna. Kupi amparapajj mä calcetin phuqtʼatjam cuerpopat warktʼasïna.
  
  "Bravo, Tahir ukat juk"ampinaka. Jallalltʼapjjsmawa" sasa.
  
  "Askiw, tata. Nayajj jumanakan ewjjtʼanakamar phoqjjayätwa. Jutïr semananakajj janiw khitis uka allsuñ utar jakʼachaskaniti" sasa.
  
  "¿Uka toqet cheqätati?" sasa.
  
  "Jïsa, tata. Ukhamäkchisa, janipuniw khitis ukar sarkiti" sasa.
  
  "¿Ukat wasar pampankir policianakajj?" sasa.
  
  "Jichha jakʼankir thakijj aka cheqat niya pusi kilometronak sarañankiwa. Policianakax maran pä jan ukax kimsa kutikiw uka chiqar sarapxi. Kunawsatix estadounidenses ukanakax campamento uñstayapxani ukhax jumanakanïpxaniwa, juramento lurta" sasa.
  
  "Walikiwa, Tahir. Jumax mä suma irnaqäw lurawaytaxa" sasa.
  
  Uka pachanx mayniw luz wasitat qhant"ayäna ukat sala de estar ukan qhananakax qhant"äna. Tahir jupax pampat uñtäna, ukat kuntix uñjkäna ukax wilaparuw thayt"ayäna.
  
  Miescha phuchapampi Zaina warmipampix sofá ukan chint"ataw ukat mordazampiw jist"antatäpxäna. Ukampis janiw ukajj Tahir jilatarojj wal muspharaykänti. Familiapajj ukhamarakiw jikjjatasipjjäna, kunattejj phisqa horanak nayraw uka capani chachanakan mayitanakap phoqañatak sarjjäna.
  
  Kunatï jupar ajjsarkañamp phoqantkäna ukajja, chachanakajj janiw capuchanak uchatäjjapjjänti.
  
  Tahir jilatajj akham sänwa: "Askiw, tata" sasa.
  
  Uka funcionariojj taqe kunas walikïskaniwa sasaw kuttʼanjjäna. Uka soborno americano amigonakapan jan qhanstayasiñapataki, ukat capani jaqinakax juparus familiaparus sapak jaytapxani. Jichhax uka suyt"äwix mä junt"u sartenan uma jalsur uñtataw chhaqtawayxi.
  
  Tahir chachax warmipampi phuchhapamp chika qunt"atäskir jaqin uñkatasiñapat jithiqtawayi, nayranakapax jachaqt"asisaw wila.
  
  "Amuktʼasmawa, tata" sasaw mayamp säna.
  
  Uka jaqejj kuns amparapankänwa. Pistola. Uka tukuyanjja, mä chʼusa plástico Coca botellaw utjäna. Tahir jupax kunjamas ukx sum yatïna: mä primitivo ukampis wali askinjam silenciador ukhamawa.
  
  Burócratax janiw khathatitap apnaqañ puedkänti.
  
  "Janiw kuna llakisiñas utjkiti, Tahir", sasaw uka jaqix jinchupar jiskht"añatakis qunqurt"asis säna, "¿janit Allah-ax chiqa chuyman jaqinakatakix paraison mä chiqa wakicht"awayki?" sasa.
  
  Mä qhana yatiyawiw utjäna, mä ch"axwañjama. Yaqha pä disparonakajj walja minutonakanwa arktäna. Machaq botella uchañataki ukat cinta adhesiva ukamp katxaruñatakix mä juk"a pachaw munasispa.
  
  
  21. 21. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  BEHEMO UKA MANQ"AÑATAKI
  
  GOLFO DE AQABA, WILA MARA
  
  
  Miércoles 12 uru lapaka phaxsit 2006 marana 21:47 p.m.
  
  
  Andrea kullakajj barcon usutäki uka cheqanwa sartasïna, mä jachʼa cuartojj mä pä ikiñani, walja vidriot lurat armarionakampi ukat mä escritoriompiw utjäna. Harel sat mä llakit doctorajj Andrearuw ukan arumtʼañapatak waytʼäna. Inas jan wal ikiskchïnti, kunattix Andreax nayranakap jistʼaräna ukhaxa, niyaw mesa jakʼan quntʼatäskäna, mä libro liytʼasa ukat café umtʼaskäna. Andrea kullakajj wali jachʼat bostezarakïnwa.
  
  "Suma alwa, Andrea. Suma markajat walpun munasta" sasa.
  
  Andreax ikiñat sartasïna, nayranakap ch"allxtasa. Mä kunatï jupajj qhan uñjkäna ukajja, mesa patjjankir café lurañakiw utjäna. Doctorax jupar uñch"ukiskäna, kusisita kunatix cafeína ukax yatiyirirux magia lurañ qalltäna.
  
  "¿Juman suma markama?" sasa. Andreax parlañ yatïna ukhaw säna. "¿Israel markanktanti?" sasa.
  
  "Técnicamente Jordania uma taypinkapxtwa. Cubiertaruw sarañäni ukat uñachtʼayapxäma" sasa.
  
  Enfermería utat mistupkäna ukhajja, Andrea kullakajj alwajj intiruw uñtäna. Uka urux wali junt"üñap arsuwayi. Jupax wali samsusaw pijamampiw ch"allxtasïna. Doctorajj barcon barandillaparuw taktʼasïna.
  
  Ukat akham sasaw jiskʼachäna: "Amuyasim jan mayamp qotar jaqontañataki" sasa.
  
  Andrea kullakajj kunja suertenïtap amuyasajj wal khathatïna. Qhipa arumax qhispiyatätapat taqi kusisiñanakampi ukat k"arisiñamp ukat qutaruw jaquntatätwa sañamp p"inqachata, chiqpachans janiw axsarañax utjkänti. Ukampis jichhax jachʼa urunxa, hélices ukanakan thuqtʼasitapa ukat thaya chʼamaka umat amtasiñax mä sartasir samkjamaw amuyupan qhantʼäna. Jupajj barcot kunjamsa taqe kunas wali suma uñnaqtʼanïspa uka toqetwa lupʼiñatak chʼamachasïna.
  
  Behemoth ukax juk"at juk"at yaqhip muellenakaruw saraskäna, ukax mä remolcador ukampiw Aqaba puertot jaquntatäna. Harel chachajj barcon proapa uñachtʼayäna.
  
  "Akax Aqaba, Jordania markankiwa. Ukat akax Eilat, Israel markankiwa. Kunjamsa uka pä markanakax espejot uñtat uñkatasipxi uk uñjañäni.
  
  "Ukajj walikïskiwa, ukampis janiw ukakïkiti..." sasa.
  
  Harel jilatajj mä jukʼa qʼillu ñikʼutanïsajj maysaruw uñtäna.
  
  Ukat akham saskakïnwa: "Janiw uma taypit wali askit uñjkasmati, ukampis avionat jutapjjañäni ukhajja, kunjamsa uka bahíajj qota lakarojj uñachtʼayi uk uñjasmawa" sasa. Aqaba markax inti jalsu tuqinkiwa, Eilat markax inti jalant tuqinkiwa.
  
  "Jichhax uka tuqit parltaxa, ¿kunatsa avionat jan jutapkta?" sasa.
  
  "Kunalaykutix janiw oficialmentex mä sitio arqueológico ukhamäkiti. Kine tatax Arca kutt"ayañ muni ukat Estados Unidos markar kutt"ayañ muni. Jordaniajj janipuniw kuna jan waltʼäwinsa uka toqet iyaw sañ munkänti. Jiwasan tapajax fosfatos ukanakaw thaqhatäski, ukatwa quta tuqit puripxta, yaqha empresanakjama. Patak patak tonelada fosfato ukax sapa uruw Aqaba markat uraqpachan chiqanakar apayata. Jiwasax mä modesto equipo de scouts ukhamätanwa. Ukat barcon katxaruñaparuw autonak aptʼasipxta" sasa.
  
  Andrea kullakajj amuytʼasisaw pʼeqep chʼoqtʼasïna. Jupajj qota lakankir suman jakasiñatakejj wal kusisïna. Jupax Eilat tuqir uñtäna. Kusistʼañ botenakajj marka jakʼankir uma patjjaruw jalnaqäna, janqʼo palomanakar uñtataw chʼojjña uta muytapjjäna.
  
  "Janipuniw Israel markar sarkti".
  
  "Mä juk"a pachax sarañamawa" sasaw Harel chachax llakit jachaqt"asis säna, "mä suma uraqiwa, kunjamtï wasar pampan wilapata ukat laq"at apsut frutanakampi panqaranakampi jardinar uñtata" sasa.
  
  Yatiyirix uka qullirirux sum uñjäna. Uka qhananjja, kʼullu ñikʼutapasa ukat chʼiyar ñikʼutapas jukʼamp sumapunïnwa, kuna jiskʼa pantjasitanakapas markapar uñjasajj llampʼuchatäkaspa ukhama.
  
  "Kuntï sañ munkta uk amuyasta sasaw amuyta, doc." sasa.
  
  Andrea kullakajj pijama bolsillopat mä arrugat paquete Camellonak apsusaw cigarro naktayäna.
  
  "Janiw jupanakamp chika bolsilloman ikiñar sarañamäkiti" sasa.
  
  "Ukat janiw cigarro fumañajäkiti, umañasäkiti ni terroristanakan amenazat expedición ukanakarus qillqantañajäkiti" sasa.
  
  "Qhanapuniw jumanakajj amuyapkta ukat sipansa jukʼamp pachpakïpjjta" sasa.
  
  Andrea kullakajj Harel jilataruw uñchʼukïna, kuntï sañ munkäna uk amuytʼañataki. Doctorajj amparap luqtäna ukat uka paquetet mä cigarro apsüna.
  
  "Waw, Doc. Ukajj kunjamsa kusisiyitu uk janiw amuyktati" sasa.
  
  'Kunata?'
  
  "Sigarro pitapki uka doctoranakar uñjañax nayatakix wali askiwa. Ukajj jachʼa jachʼa tukur armaduranakapan mä pʼiyampi sasiwa" sasa.
  
  Harel kullakajj larusitaynawa.
  
  'Justistawa. Ukatwa jumar aka maldito jan waltʼäwin uñjasajj llakisiyitu" sasa.
  
  "¿Kuna situacionansa?" sasaw jisktʼäna. -sasawa Andreax mä ceja jach"at arsüna.
  
  "Qharüru jakäwimar yantʼatapat parlaskta" sasa.
  
  Yatiyirix cigarropax chikat lakapar puriñkamaw sayt"äna.
  
  "¿Khitis jumar yatiyätamxa?" sasa.
  
  "Fowler" sasaw sapjje.
  
  "¿Yaqhajj yatpachati?" sasa.
  
  "Janiwa, ukampis jupajj yatiyatapat wal kusista" sasa.
  
  Andrea kullakajj cigarropa barandillaruw tʼunjasajj akham säna: "Jiwayañajawa, taqeniw uñchʼukipkitäna ukhajj kunja phenqʼachasiyäta uk janiw amuyktati..." sasa.
  
  "Jan khitirus yatiyamti sasaw sista uk yattwa. Ukampis confiyapjjeta, nayan juchajajj mä jukʼa mayjawa" sasa.
  
  "Uka idiota uñtam. ¡Janiw equilibriopsa utjkaspati!" sasa.
  
  "Walikiwa, ukax janiw taqpach chiqäkiti. Amtaña?'
  
  Andrea kullakax nayrïr uru amtatapatx phinq"asitaynawa, kunawsatix Harel jupax camisap apthapiñapän janïr BA-160 uñstkipana.
  
  "Jan llakisimti" sasaw Harel chachajj saskakïna. "Fowler chachajj mä razonatwa sitäna" sasa.
  
  "Jupakiw yati. Nayax janiw juparux atiniskti, doc. Nayrajj maynit maynikamaw tʼijtjjapjjta..." sasa.
  
  -Ukat ukatsti jupax jakäwimarux qhispiyarakïnwa -sasa.
  
  "Jumarus uka toqet yatiyatäpjjatam uñjta. Niyakejjay uka toqet parltʼasktanjja, ¿kunjamarak uma taypit apsuñ atipjjaspasti?" sasa.
  
  "Fowler tatax Fuerza Aérea de Estados Unidos ukan oficialänwa. Mä unidad de fuerzas especiales de élite ukan chikanchatawa, ukax pararescate ukan especializado ukhamawa" sasa.
  
  "Jupanakat istʼtwa: jaquqanir pilotonakaruw thaqhir sarapxi, ¿janich ukhamäki?" sasa.
  
  Harel jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "Jupajj jumar gusttamwa amuyta, Andrea. Inas maynit amtaychisma" sasa.
  
  Andrea kullakajj Harel jilatarojj wali amuytʼasisaw uñchʼukïna. Mä juk"a conexión ukaw utjäna, jupax janiw katjkänti, ukat kunas ukax uk yatxatañ amtäna. Andrea kullakajj nayrat sipansa, mä chhaqat reliquia toqet yatiyatapa jan ukajj walja millón millón jaqenakat maynïrimp entrevistatapajj uka ecuación taypinkiwa sasaw amuyäna. Uka patjjarojja, mä barcot qotar jaqontatäjjänwa.
  
  Nayax maldecitätwa, aka tuqit amuyt"añax wakisispa ukhaxa, sasaw yatiyirix amuyäna. Janiw kunas pasaski ukx amuykti, ukampis llavex Fowler ukat Harel ukanakaw utjañapa... ukat qawqhas yatiyañ munapxi.
  
  -Jupat wal yatkasma ukhamawa -sasa.
  
  "Walikiwa, Fowler tatax viajañ wal muni" sasa.
  
  "Mä jukʼamp qhanañchtʼañäni, doc. Akapachajj mä jachʼa cheqawa" sasa.
  
  "Janiw kawkhantï sarnaqki ukajja. ¿Tatajar uñtʼatap yattati?" sasa.
  
  "Jupax wali muspharkañ jaqïnwa" sasaw Fowler tatax säna.
  
  Panpachaniw warminakax kutikipstasin sacerdoterux mä qawqha kayunak qhipäxan sayt"atäskir uñjapxäna.
  
  "¿Jaya tiempot akankjjta?" sasa. -sasawa Andreax jiskt"äna. Jan amuytʼasir jisktʼa, ukajj maynir kuntï jan yatiñ munkta uk yatiyatamakwa uñachtʼayi. Fowler tatax uka tuqitx janiw yäqkänti. Jupax ajanupanx wali jach"a uñnaqt"aniw uñacht"ayasïna.
  
  "Jankʼak lurañaw utjistu" sasaw jupajj säna.
  
  
  22. 22. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  OFICINAS DE NETCATCH UKAXA WAKICHATAWA
  
  SOMERSET AVENUE, WASHINGTON, DC markanwa ukham lurapjjäna
  
  
  Miércoles 12 uru lapaka phaxsit 2006 marana 1:59 pacharuw purini.
  
  
  Mä agente de CIA ukax mä musphart"at Orville Watson ukarux oficinapan phichhantat recepción ukan irpxaruwayi. Thayanx wali qʼañunakaw utjäna, ukampis jukʼamp jan walix hollín, laqʼa ukat phichhantat cuerponakan thujsapawa. Perqat pirqakama alfombranakax mä pulgadas qʼañut umampiw chʼukutäna.
  
  "Amuyasim, tata Watson. Cortocircuitos jan utjañapatakiw fuente de alimentación jistʼantapjjta. Linternanakampiw mä thak thaqhañasa" sasa.
  
  Linternanakapan chʼamani vigas apnaqasaw Orville ukat agentejj mesanak filanak taypin sarnaqapjjäna. Uka waynaxa janiwa nayranakaparu iyaw saskänti. Sapa kutiw mä qhanax tʼunjat mesaru, hollín ajanupar jan ukax qʼañut qʼañut qʼañuchata canastaruw chʼalltʼäna, ukat jachañ munäna . Uka jaqinakax jupan irnaqirinakapäpxänwa. Ukaw jakäwipan utjäna. Ukañkamax agente - Orville jupax pachpaw avión ukar saraqasinx celularapan jawsatayna sasaw amuyäna, ukampis janiw yatiskanti - sapa axsarkañ detalles ataque ukat qhanañcht"awayi. Orville chachajj amukiw kisunakap chʼoqtʼasïna.
  
  "Armat jaqinakax jachʼa mantañawjatwa mantanipxäna, ukat administradoraruw balamp jiwayapxäna, telefonot alambrenak khuchhuqapxäna, ukat taqiniruw pallapallanak jiwayapxäna. Ukampis taqpach irnaqirinakamax escritoriopankapxataynawa, ukax wali llakkañawa. Tunka paqallqunipxänwa, ¿janich ukhamäki?" sasa.
  
  Orville jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. Wali sustjata uñkatatapajja, Olga kullakajj ámbar collaraparuw purïna. Jupax contabilidad tuqin irnaqäna. Jupax pä semana nayraw cumpleaño urutakix uka collar churäna. Antorchan qhanapajj jan aka oraqen qhantʼirïnwa. Chʼamakanjja, janiw phichhantat amparanakapsa uñtʼkänti, jichhajj garranakar uñtataw kurvatäna.
  
  "Thaya wilampiw maynit maynikam jiwayapxäna. Janiw kunas markaman mistuñapatak utjkänti. Uka mistuñatakix nayrïr punkut mistuñakiw utjäna, ukat oficinax... kunas? Patak phisqa tunka metros cuadrados? Janiw kawkhans imantasiñas utjkänti" sasa.
  
  Ukhampuni. Orville chachajj jistʼarat cheqanakaruw wal munasïna. Taqi oficinax mä qhana chiqaw vidrio, acero ukat wenge ukanakat luratänwa, ukax africano ch"amaka lawat luratawa. Janiw punkunakas ni cubicles ukanakas utjkänti, qhanakiw utjäna.
  
  "Uka lurapkäna uka qhepatjja, jaya cheqankir armarioruw mä bomba uchapjjarakïna, ukat mantañawjaruw yaqha bomba uchapjjarakïna. Uta manqhan lurat explosivos ukanaka; janiw kunas wali chʼamanïkänti, jan ukasti taqe kun ninamp nakhantayañatakiw wakisi" sasa.
  
  Terminales de computadoras ukanaka. Millón millón dolaranakan equiponakapa ukat millón millón wali valorani yatiyäwinakajj walja maranakaw apthapita, ukanakajj taqeniw chhaqtjjapjje. Pasïr phaxsinx jupax almacenamiento de respaldo ukaruw disco Blu-ray ukar mayjt"ayäna. Niya pä patak disconak apnaqapxäna, 10 terabytes jila yatiyawinak apnaqapxäna, ukanakx mä armario nina naktayañatakiw imapxäna... jichhax jist"aratawa ukat ch"usakiwa. ¿Kunjamarak infiernojj kawkirus uñchʼukiñ yatipjjäna?
  
  "Celularampiw bombanak phichhantapxi. Jiwasax amuyt"tanwa taqpach operación ukax janiw kimsa minutos ukjat juk"ampi, pusi minutos ukjat juk"ampi. Maynejj policianakar jawskäna ukhajja, nayratpachaw jan utj-jjapjjäna" sasa.
  
  Oficinax mä piso ukanwa, marka taypit jaya chiqankiwa, jisk"a empresanakampi ukat Starbucks ukanakamp muyuntata. Ukax operación ukatakix wali askiwa - janiw kuna ch"axwawinakas utjkänti, janiw kuna suyt"awinakas utjkänti, janiw testigonakas utjkänti.
  
  "Aka chiqar puripkäna uka nayrïr agentenakaw uka chiqar muyuntapxäna ukat bomberos ukar jawsapxäna. Ukat jan waltʼäwinak uñjir equipojj puriniñapkamajj uka uñaqerinakaruw jayarstʼayapjjäna. Taqiniruw gas phallatapat yatiyapxta ukat mä jaqiw jiwata. Jichhürunakan kunas akan pasäna uk janiw khitis yatiñap munktanti" sasa.
  
  Ukajj waranq kunayman gruponakat maynïrïspawa. Al-Qaeda, Brigada de Mártires de Al-Aqsa, IBDA-C... jupanakat maynix Netcatch chiqpach amtapat yatxatasax t"unjañatakix nayrankañapawa. Kunatix Netcatch ukax jupanakan jan ch"amanïtap uñacht"ayi: jupanakan yatiyawinakap. Ukampis Orville jupax uka ataque ukax juk"amp manqhankir, juk"amp misterioso saphinakaniwa sasaw suyt"äna: qhipa proyecto Kayn Industries ukataki. Ukat mä suti. Mä wali, wali axsarkañ suti.
  
  Hakan.
  
  "Jumax wali suerteniw viajiwaytaxa, tata Watson. Ukhamäpansa, janiw llakisiñamäkiti. CIA ukan taqpach jark"aqataw uñjasipxäta" sasa.
  
  Uk ist"asajja, Orville jilatajj oficinapar mantatapatjja, nayrïr kutiw arsüna.
  
  "Juman fucking defensamax morgue ukar nayrïr clasen boleto ukar uñtasitawa. Janiw nayar arktañsa lup'iñamäkiti. Mä pä phajjsiw chhaqtjjä" sasa.
  
  "Janiw ukham lurañapatak jaytkiristti, tata" sasaw agentejj qhepar kuttʼasajj amparapamp fundapar uchasajj säna, maynïr amparapampejj linternajj Orville chachan pechoparuw uñtäna, Orville chachajj uka color camisajj uchasïna ukajj phichhantat oficinampiw mayjäna, . kunjamtï mä payasojj vikingonakan amay imañ utapankkäna ukhama.
  
  "¿Kuna toqetsa parlaskta?" sasa.
  
  "Tata, Langley markankir jaqinakax jumamp parltʼañ munapxi" sasa.
  
  "Yatiñajapunïnwa. Jupanakax walja qullqinak pagañ munapxitu; wakicht"ataw aka chiqan jiwapki uka chacha warminakan amuyupar jisk"achañataki, ukax mä juk"a fucking accidente ukhamaw pasawayi, janiw markasan uñisirinakapan amparapar jiwayañakiti. Kuntï jan lurañ munapki ukajja, canal de comunicación jistʼantañawa, ¿janich ukhamäki, agente?" sasa. Orville jilatajj akham sasaw säna. "Jakañax jan walir puriyañ sañ munchi ukhasa" sasa.
  
  "Janiw nayajj uka toqet kuns yatkti, tata. Nayax Langley markar jan kuna usun puriyañatakiw kamachinak katuqta. Mä jukʼa yanaptʼapjjam" sasa.
  
  Orville chachajj pʼeqep altʼasisaw wali chʼamampi samsuwayjjäna.
  
  'Kusawa. Nayasti jumamp chikaw sarä. ¿Kunsa nayajj luraraksna?" sasa.
  
  Agentejj uñjkañ aliviompiw jachaqtʼasïna ukat linternap Orville jilatat jayarstʼayäna.
  
  "Uk istʼasajj kunja kusisitas jikjjatasta uk janiw amuyktati, tata. Janiw nayajj esposat irpañ munkirismati. Ukhamtsa -'
  
  Uka agentejj kunatï paskäna ukajj wali qhepatwa amuyasïna. Orville chachajj taqe pesajepampiw jupar taktʼasïna. California markankir waynax janiw agente ukhamäkänti, janiw amparamp amparamp nuwasiñ yatiqkänti. Jupax janiw kimsa ch"iyar cinturón ukanïkänti ukat janiw phisqa kunayman thakhinak q"ala amparanakapamp jaqir jiwayañ yatkänti. Orville jupax jakäwipanx juk"amp qhuru lurawix PlayStation ukan pachap apt"asitapawa.
  
  Ukampis mä 240 libra q"uma desesperación ukat colerasiñax juk"akiw lurasispa, kunawsatix mä t"unjata mesaruw ch"allt"apxtam ukhaxa. Uka agentejj mesa patjjaruw tʼunjasïna, ukat pä cheqaruw pʼakjatäna. Jupax kutt"awayxänwa, pistolapar puriñ yant"asa, ukampis Orvillex juk"amp jank"akiw sarxäna. Orville jilatajj jupar qontʼasisaw linternapampejj ajanupar jawqʼjäna. Agenten amparanakapax liwxatasïna ukat jupax congelasïna.
  
  Mä akatjamat ajjsarasaw Orville chachajj amparanakap ajanupar aytäna. Ukax sinti jayaruw sarawayxi. Mä pä horat jilaw mä avión privado ukan mistuwayi, destinopan p"iqinchiripawa. Jichhax mä agente CIA ukarux atacawayiwa, inas jiwayarakchispa.
  
  Kunkapan utjkäna uka agenten mä jankʼak pulso uñakipasajja, janiw uk lurkti sasaw säna. Alaxpachar jisk"a favoranakat yuspajarañani.
  
  Sumakiwa, jichhax amuyt"añäni. Jumax aka chiqat mistuñamawa. Mä jan kuna jan waltʼäwin uñjasir cheqa jikjjatañamawa. Ukat taqi kunat sipansa, samarañaw utjañapa. Jan katjapjjamti.
  
  Jach"a janchipampi, cola de caballo ukat hawaiano camisapampixa, Orvillex janiw jayarst"kaspati. Jupax ventanaruw saräna ukat mä amtar puriñ qalltäna. Walja bomberonakaw uma umapxäna ukat punku jak"anx kisunakap naranja rebanadas ukar ch"allt"apxäna. Kuntï jupajj munkäna ukhama. Jupax samarañampiw punkut mistuwayxäna ukat jak"ankir valleruw sarawayxäna, ukanx bomberos ukanakax chalecos ukat casconakap jaytawayapxäna, ukax aka junt"u pachanx wali jach"änwa. Uka chachanakax sawkasiñampiw chʼamachasipxäna ukat isipar qhipäxat saytʼasisaw saytʼasipxäna. Bomberos ukanakax jan uñjapxañapatakiw mayisïna, Orvillex mä abrigo ukat mä casco apthapisinx thakhiparjam sarnaqäna, ukat oficinaruw kutt"awayxäna.
  
  "¡Hola amigo!" sasa.
  
  Orville jilatajj wali llakitaw kuttʼäna.
  
  "¿Nayamp parltʼasktati?" sasa.
  
  "Chiqpachansa jumampiw parltʼassma" sasaw bomberonakat maynïrejj säna, "¿kawkirus abrigojampi sarañ munta sasin amuyta?" sasa.
  
  Juparux jaysañamawa dude. Kunsa amuytʼañäni. Kunas iyawsayañjamawa.
  
  "Servidor uñakipañasawa ukat agentejj jarkʼaqasiñasawa sasaw säna" sasa.
  
  "¿Janit mamamax janïr maytʼkasax kunanaks mayisiñ yatichktamxa?" sasa.
  
  "Chiqpachansa, nayax llakistwa. ¿Abrigom maytʼapxitasmati?" sasa.
  
  Bomberojj samarasaw jachaqtʼasïna.
  
  "Chiqansa, dude. Juman tamamäpachati janicha uk uñjañäni" sasaw abrigop jistʼaräna. Orville jilatajj amparanakap manganakaparuw chʼalljjtäna. Bomberojj botonampi cascompiw uchasïna. Orville chachajj mä jukʼa tiempow nayrap chʼalljjtayasïna, chʼuñumpi hollínampi mistur qʼaphinïtap uñjasa.
  
  "Perfecto fit ukhamawa. ¿Chiqati, waynanaka?" sasa.
  
  "Janiw sandalias utjkasapänjja, cheqpach bomberoruw uñtasitäspäna" sasaw uka equiponkir yaqha jaqejj Orville chachan kayunakap uñachtʼayasajj säna, taqeniw larusipjjäna.
  
  'Pay suma. Pay suma. Ukampis mä vaso juyra alasipxäma, ukhamat jan wali sarnaqatax askichañataki. ¿Kunsa jumajj sasma?" sasa.
  
  Jupanakax mä ampar luk"anampiw uñacht"ayapxäna ukat Orville jilatax sarxäna ukhax p"iqip ch"allxtayapxäna. Niya phisqa patak metronak jayarstʼat barrera uñstayapkäna ukat sipansa, Orville chachajj mä qhawqha tunka uñchʼukirinakaru ukat walja cámaras de TV ukanakaruw uñjäna, mä qhawqhanikiw uka uñachtʼäw filmañatak chʼamachasipkäna. Ukham jaya cheqatjja, ninajj janiw kunäkaspas ukhamäpachänti, jan ukasti gas sat chʼamaktʼat phallatakïpachänwa, ukatwa niyaw sarjjapjjani sasaw amuyäna. Jupax pächasïnwa, uka jan walt"äwix jayp"u yatiyäwinakan mä minuto jilaw sarañapa ; chikat columna qharürun Washington Post ukan uñt"ayasiñapataki. Jichhax juk"amp jan walt"äwiw utjäna: ukat mistuña.
  
  Taqi kunas walikïskaniwa, yaqha agente CIA ukar t"ijt"añkama. Ukhamajj jachaqtʼasiñakiw wakisi. Sixsi.
  
  "Hola, Bill" sasaw säna, ukat uka muyuntatäki uka cheqan uñjir policiarojj taqe jakäwipan uñtʼkaspa ukhamwa pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "Uka waynanakatak mä jukʼa juyra apsuñ munta" sasa.
  
  "Nayajj Mac satätwa".
  
  "OK, pampachapxita. Nayajj yaqha jaqempiw pantjasiyäta" sasa.
  
  "Jumajj phisqa tunka pusini maranïtawa, ¿janich ukhamäki?
  
  "Janiwa, Llatunk. Nayax Stuart-twa" sasaw Orville-x pechopan Velcro sutimp uñt"at insignia uñacht"ayasax policiax zapatonakap jan uñjañapatak mayisïna.
  
  "Nayrar sartam" sasaw uka jaqix säna, ukat Orville jilatax pasañapatakix jan cruzar barrera mä jukʼa qhipäxar jaquntäna. "¿Manqʼa apanita, ¿walikïskiti, amigo?" sasa.
  
  'Jan kuna walt'awi!' Orville jilatajj akham sasaw jaysäna. Oficinapan fumañ tʼunjäwinakap jaytasaw jaqenak taypin chhaqtjjäna.
  
  
  23. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  BEHEMO UKA MANQ"AÑATAKI
  
  AQABA, JORDAN MARKAN PUERTO UKANAKA
  
  
  Miércoles 12 uru lapaka phaxsit 2006 marana 10:21 alwa pachata.
  
  
  Andrea kullakajj akham sänwa: "Janiw uk lurkäti, loqtañawa" sasa.
  
  Fowler chachajj pʼeqep chʼoqtʼasisaw Harel sat chachar yanaptʼañapatak uñchʼukïna. Akax kimsïr kutiw mä yatiyirir iyawsayañ yant"äna.
  
  "Ist"apxita, munat" sasaw doctorax Andrean jak"apar qunt"asis säna, jupax pirqaruw pampan qunt"atäskäna, kayunakapax ch"iqa amparapampiw janchipar ch"allt"asïna ukat kupi amparapampiw axsarañat cigarro pitasïna, "kunjamtï Fowler tatax siskänxa jumax qhipa arumax, accidente ukax mä prueba ukhamawa, khitis uka expedición ukar mantawayi, kunatsa juk"amp atacapxtam ukax nayatakix janiw utjkiti..." sasa.
  
  -Akax inas jumat jark"aqchisma, ukampis nayatakix wali wakiskiriwa -sasawa Andreax jiskht"äna.
  
  '... ukampis kunatix jichhax jiwasatakix wali wakiskirïki ukax Russell-an yatiyawinakap amparanakasar puriñawa. Jupax janiw jiwasamp chika yatiyañ munkiti, ukax chiqawa. Ukat ukatwa uka archivonak uñakiptʼañamajj wakisi" sasa.
  
  "¿Kunatsa Russell jilatat jan ukanak lunthataskä?" sasa.
  
  "Pä razonanakatwa. Nayraqatxa, kunattix Russell ukat Kine jupanakax pachpa cabinanwa ikipxi, uka cabinax sapa kutiw uñjata. Ukat payïristi, kunattix mantañjamäkchisa, jupanakan utanakapax wali jachʼawa, ukat Russell jilatax taqi chiqanwa papelanak utjchispa. Cainan imperiop apnaqaskakiñatakix walja lurañanakwa apanïna" sasa.
  
  "Walikiwa, ukampis aka monstruo... nayar uñch"ukiskir uñjta. Janiw jupar jakʼachasiñ munkti" sasa.
  
  "Dekker jilatajj Schopenhauer chachan taqe luratanakap amuyupat arstʼaspawa. Inas ukax kuns parlt"añamatak churaraksta" sasaw Fowler jupax mä juk"a k"uchirt"añ yant"äwipanx säna.
  
  "Tata, janiw yanaptʼktati" sasaw Harel jilatajj toqet säna.
  
  "¿Kunatsa parlaskäna, doc?" sasa. -sasawa Andreax jiskt"äna.
  
  "Dekker jupax Schopenhauer jupat arst"i, kunapachatix thaya tuqir purinxi ukhaxa. Jupajj uka toqet wali uñtʼatawa" sasa.
  
  "Desayunotak alambre de púas manqʼatapat wali uñtʼatäkaspas ukhamwa amuyayäta. ¿Cabinapan muyuntat uñchʼukiskir katjatäspa ukhajja, ¿kunsa luraspäna uk amuytʼasmati? Nayajj akat sarjjäwa" sasa.
  
  "Andrea" sasaw Harel chachajj amparapat katthapisin säna, "qalltatpachaw Fowler tatampi nayampejj aka expedición ukankatamat llakisipjjayäta, ukhamatwa jankʼak jaytjjañamatak mä pretexto apsuñapatak amuytʼayañ suyapjjayäta muelle ukar puriñkama.Llakiskañawa, jichhax kuna amtampis uka expedición lurapxäna uk yatiyapxitu, janiw khitis sarxañapatak jaysatäkaniti" sasa.
  
  ¡Maldita ukax walikïskiwa! Jakäwijan exclusivo ukamp jist"antata. Mä jakäwi, suyt"askta, ukax janiw sinti jisk"akïkaniti.
  
  "Jumax akanktawa, munassta jan munasksta, señorita Otero" sasaw Fowler-ax säna, "janiw qulliris ni nayax Dekker-an ch"usawjapar jak"achasksnati, "janiw walja yänakax ukan utjkaniti, wali suma uñnaqt"anipxtwa seguro ukakipkarakiw archivonakax cuartel ukanx misión briefing ukan utji. Ch'iyara uñt'ayatäñapawa, tapapanx quri logotipo ukaw utjañapa. Dekker jupax mä equipo de seguridad DX5 ukan irnaqt'i."
  
  Andreax mä juk"a amuyt"äna. Kunjamtix Mogens Dekker ukar axsarkixa, kunatix barconx mä jiwayir jaqiw utjäna ukax janiw sarkaniti, jupax yaqha tuqir uñch"ukiñakiw ukat sarnaqäwip qillqt"askakispa, askinjam suyt"asa. Jupax pragmático ukhamäñapänwa, ukat Harel ukat Fowler tatamp chikt"atäñax janiw jan walïkänti.
  
  Kunjamakitix nayan amtajarjamax ukat jupanakax janiw celulajampi Arcampi chika taypinkapkiti.
  
  'Waliki. Ukampis Cro-Magnon sat chachajj janiw jiskʼa tʼaqanakar khuchhuqañapäkiti, jan ukhamäkani ukhajja, mä fantasma ukham kuttʼanjjäma ukat panpachaniruw jan waltʼayapjjäma, maldición".
  
  
  Andreax chika pasillo 7. Amtäwix wali ch"amawa: Harel jupax Dekker juparux puente jak"an jikxatäna ukat pallapallanakapatak vacunas ukanakat jiskt"äwinakampiw jan ch"am tukuskänti. Fowler jupax nayrïr ukat payïr cubiertas ukanakan escaleranakapan uñjañapawa - Dekkeran cabinapax payïr nivelankänwa. Janiw creyiñjamäkänti, punkupajj janiw llawintatäkänti.
  
  Jupa pachpa jan axsart"ir jaqi, Andreax amuyt"äna.
  
  Uka jiskʼa qʼala jan isin cabinajj niyas jupan cabinapampi kikipänwa. Jisk"a litera, wali ch"amampi ch"uqt"ata, estilo ejército ukan.
  
  Kunjamtï tatajajj siskäna ukhama. Fucking militarista ukax mä juk"a pachanakanwa.
  
  Metal armario, jisk"a baño ukat escritorio. Ukax mä pila ch"iyar carpetanakaniwa.
  
  Bingo ukax mä juk"a pachanakanwa. Ukajj facilakïnwa.
  
  Jupanakarux amparap luqtäna, kunapachatï mä seda arux niyaw chuymap thuqtʼayäna.
  
  "Ukham-ukham. ¿Kunatsa nayajj uka jachʼañchäw manüta?" sasa.
  
  
  24. 24. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  BEHEMO UKA MANQ"AÑATAKI
  
  AMARRERAS DE PUERTO DE AQABA, JORDAN UKSAN UTJKI UKA UTJAWIPA
  
  
  Miércoles 12 uru lapaka phaxsit 2006 marana 11:32 alwa pacharu.
  
  
  Andrea kullakajj jan arnaqasiñatakiw taqe chʼamachasïna. Jan ukasti, jachaqtʼasisaw kuttʼäna.
  
  "Aski urukipanaya tata Dekker. Jan ukajj ¿coronel Dekker sat chachajj ukhamäpachati? Nayajj jumaruw thaqjjsma" sasa.
  
  Uka contratat amparajj wali jachʼänwa ukat Andrea kullakarojj wali jakʼankjjänwa, ukatwa kunkapar jan parlañatakejj pʼeqep qhepar liwjjatañapäna.
  
  "Dekker tatax walikïskiwa, ¿kunas munasmati... Andrea?" sasa.
  
  Mä pretexto apsuñamawa, ukat mä excusa lurañamawa, sasaw Andreax amuyäna, jachaqtʼasisaw jachaqtʼasïna.
  
  -Qharüru tarde uñacht"ayatax perdón mayiñatakiw jutta, kunapachatix jumax tata Kine-r avionat saraqasin irpkayäta ukhaxa.
  
  Dekker chachajj arnaqasiñakiw utjäna. Aka bruto jaqix jisk"a cabina punkup jist"antaskäna ukat wali jak"ankxänwa, Andreax ajanupan wila ch"iyar ch"akhanakap uñjañ munatapat sipansa, ch"uxña ñik"utapa, ch"uxña nayranakapa ukat pä uru ch"uxña ch"aphinak uñjañ munatapat sipansa juk"amp qhan uñjäna. Coloniapan thujsapax janiw aguantañjamäkänti.
  
  Janiw iyaw sañjamäkiti, jupax Armani apnaqi. Litronaka.
  
  'Ukhamajj kuns sañamawa".
  
  "Jumax kuns saskta, Andrea. Jan ukajj ¿janit perdón mayisiñatak jutkta?" sasa.
  
  Andrea kullakax mä akatjamat National Geographic ukan mä tapapat lup"ïna, ukanx mä cobra ukaw mä conejillo de indias ukar uñch"ukiski, ukax uñjatayna.
  
  'P'ampachawi'.
  
  'Jan kuna walt'awi. Suertenixa, Fowler amigomax uka uru qhispiyawayi. Ukampis amuyasiñamawa. Niya taqe llakinakas yaqha jaqenakamp sum apasiñat juti" sasa.
  
  Decker jupax nayrar sartawayiwa. Andrea kullakajj qheparuw kuttʼjjäna.
  
  "Wali manqhawa. ¿Schopenhauer jilatajj?" sasa.
  
  "Ah, jumax clásicos uñt"tawa. ¿Jan ukax barcon yatichäwinak katuqasktati?" sasa.
  
  "Naya pachpaw nayratpach yatichasirïta" sasa.
  
  "Walikiwa, mä jachʼa yatichiriw akham säna: "Mä chachan ajanupajj lakapat sipansa jukʼamp suma arunakwa parli" sasa. Ukat ajanumax juchañchatäkaspas ukhamawa" sasa.
  
  Andrea kullakajj mä ladoruw uka archivonakar uñtäna, ukampis jankʼakiw arrepentisïna. Jupajj wali jayäkchïnsa, janiw pächasiñapäkänti.
  
  "Jach"a yatichirix akham sarakïnwa: "Sapa jaqix uñjañ yapupan límites ukanakap akapachan límites ukanakat sipan juk"ampiruw apt"i". " sasa.
  
  Dekker jupax kisunakap uñacht"ayäna ukat kusisitaw jachaqt"asïna.
  
  "Wali chiqawa. Nayax amuyta, juk"amp askiwa sarañama ukat wakicht"asiñama - niya mä horat qutar sarxañäni".
  
  "Jïsa, cheqapuniwa. Disculpapjjeta" sasaw Andreajj jupat jakʼachasiñ yantʼäna.
  
  Dekker jupax qalltanx janiw liwxatkänti, ukampis qhiparux janchipan ladrillo pirqap ch"allxtayäna, ukhamat yatiyirix mesampi jupamp chika taypinkir chiqat liwxatasïna.
  
  Andrea kullakax kunatix qhipat paskatayna ukx amtapuniniwa, jupax mä k"ariwa, mä suma k"ari, sudafricano jaqin nayra manqhat kuna yatiyawinaktix munaskäna uk katuqañataki. Chiqpachanx juk"amp prosaico ukhamänwa.
  
  Jupax lankt"asïna.
  
  Uka tawaqun ch"iqa kayupax Dekkeran ch"iqa kayuparuw katjatayna, ukax janiw mä pulgadas liwxatkänti. Andreax janiw equilibrionïkänti ukat nayrar jaquntatäxänwa, amparanakap mesa patxaruw chʼamañchäna, ukhamat ajanupar jan chʼalltʼasiñapataki. Uka carpetanakan utjkäna ukanakajj pamparuw jaquqanïna.
  
  Andrea kullakajj wali mulljataw oraqer uñtäna, ukat Dekker sat chacharuw uñchʼukïna, jupajj jupar uñchʼukiskäna, nayrapat chhullunkhayaw mistunïna.
  
  "Uywa" sasaw sapjje.
  
  
  '...ukatwa excusanakaj arsüna ukat tʼijtjjayäta. Kunjamsa nayar uñchʼukiskitäna uk uñjapjjañamawa. Janipuniw uk armaskäti" sasa.
  
  Fowler tatax p"iqip ch"allxtasaw säna: "Janiw jark"irjamäkti, pampachapxita, "puentet mä escotilla de servicio tuqiw saraqanïpachäna" sasa.
  
  Kimsax enfermería ukankapxänwa, Andrea kullakax ikiñan qunt"atäskäna, Fowler ukat Harel jupanakax llakitaw uñch"ukipxäna.
  
  "Janiw mantanitapsa istʼkayätti. Ukham jachʼa jaqejj amukiw sarnaqaspa, ukajj janiw creyiñjamäkiti. Ukat taqi uka chʼamachasitanakax inamayakiwa. Kunjamakitix, Schopenhauer ukan citapat yuspajarapxsmawa, tata. Mä jukʼa tiempotakejj janiw kuns arskänti" sasa.
  
  'Walikpuni. Jupax mä juk"a aburrido filósofo ukhamawa. Mä aski aforismo amtañajj chʼamakïnwa" sasa.
  
  "Andrea, ¿kunanaksa carpetanakajj pampar jaqontäna ukhajj uñjkta uk amtastati?" sasa. Harel jilatajj akham sasaw arsüna.
  
  Andrea kullakajj nayranakap jistʼarasïna, chuym chʼalljjtayasïna.
  
  "Wasar pampan fotonakapaw utjäna, kunatï utar uñtasitäkäna uka amtanakaw utjäna... janiw yatkti. Taqi kunas jan walt"ayatänwa ukat taqi chiqans qillqatanakaw utjäna. Uka carpeta sapakiw mayjäna, qʼellur uñtatänwa, wila logotipompiw utjäna" sasa.
  
  "¿Kunjamsa uka logotipojj uñstäna?" sasa.
  
  "¿Ukajj kuna mayjtʼäwis utjaspa?" sasa.
  
  "Qhawqha chʼajjwäwinakas jiskʼa jiskʼa tʼaqanakat atipjapjje ukjja, muspharasmawa" sasa.
  
  Andrea kullakajj mayampiw chuym chʼalljjtayasïna. Jupajj wali sum amtasïna, ukampis mä qhawqha segundonakakiw chʼeqet laphinakar uñchʼukisïna ukat wali mulljataw jikjjatasïna. Nasapan puenteparuw amparanakapamp ch"allt"asïna, nayranakap jisk"achasïna ukat muspharkañ jisk"a arunak arsüna. Jan amtaskti sasin amuykäna ukhakiw mä uñachtʼäwi pʼeqepar mistunïna.
  
  "Ukajj wila jamachʼiwa. Lechuza, nayra qhipäxata. Chʼiwipajj jistʼaratäjjänwa" sasa.
  
  Fowler jilatajj jachaqtʼasïnwa.
  
  "Janiw uñtʼatäkiti. Inas yanaptʼchispa" sasa.
  
  Sacerdotejj maletín jistʼarasaw celularap apsüna. Jupajj thiya antenap apsusaw qhantʼayasjjäna, ukat uka pä warminakajj muspharat uñchʼukisipkäna.
  
  Andrea kullakajj akham sänwa: "Anqäjj taqe jaqenakamp jikisiñajj jarkʼatäkaspas ukhamwa amuyayäta" sasa.
  
  Harel jilatajj akham sänwa: "Ukhamawa, katjatäspa ukhajja, cheqpach jan walinwa uñjasini" sasa.
  
  Fowler jupax pantalla uñch"ukiskäna, yatiyäw suyt"asa. Ukax Globalstar satélite ukan teléfonopänwa; janiw convencional señalanak apnaqkänti, jan ukasti mä red de satélites de comunicación ukarux chiqak uñt"ayasïna, uka satélites ukanakax niya 99 por ciento Oraqen uñt"atawa.
  
  "Ukatpï jichhürunakan kuns uñakipt"añax wali wakiskirixa, señorita Otero" sasaw tatakurax memoriapat mä numeror jawsäna, ukat kawkhantï allsuñ chiqar puriñäni ukhaxa, kuna teléfono apnaqañas wali jan walipunïniwa" sasa.
  
  " Ukampis kunas...
  
  Fowler chachajj Andrea jilatarojj mä amparapampiw parltʼäna. Uka jan waltʼäwejj iyaw satäjjänwa.
  
  -Albert, nayax mä favor munastwa -sasa.
  
  
  25. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  MÄ CHIQAN FAIRFAX COUNTY, VA
  
  Miércoles 12 uru lapaka phaxsit 2006 marana 5:16 alwa pachata.
  
  
  Wayna tatakuraxa chikata sartata ikiñata jaltxatayna. Khitis uk jankʼakiw yatïna. Aka celularax jan walt"äwinakan jawsatapakiw jawsatayna. Jupax mayni apnaqirinakat sipan mayj tononïtaynawa ukat mä jaqikiw mä numeronïtayna. Mä jaqi, jupatakix Albert tatax jan pächasisaw jakäwip apt"asispäna.
  
  Chiqansa, Albert tatax janiw Albert tatakïkänti. Tunka payan mara nayrax tunka pusini maranïkän ukhax FrodoPoison sutimp uñt"atawa, ukat jupax América uksanx ciberdelincuente ukham uñt"atawa.
  
  Al waynax sapakïskänwa. Mamajampi tatajampejj panpachaniw irnaqapjjäna ukat carreranakapan wali chʼam tukupjjänwa, janiw jan chʼamani, qʼañu ñikʼutan yoqaparojj wal uñjapkänti, jupajj wali chʼamanïkchïnsa, mä barcojj thaytʼanispa ukhajj ventananakap jistʼantapjjañapänwa. Ukampis Albert jupax janiw kuna borrador munaskänti ciberespacio ukan jach"ar aptañataki.
  
  "Janiw yatiñap qhanañchañjamäkiti" sasaw FBI ukan agentepax säna, jupax katuntat uñjasisinx uka juchañchäw uñjäna punkunakakiw uñji" sasa.
  
  Qalltañatakix Albert jilatax kusistʼañatakikiw uka punkunakat mä qhawqha jistʼarawayi. Jupanak taypinx seguro bóvedas virtuales de Chase Manhattan Bank, Mitsubishi Tokyo Financial Group ukat BNP, banco nacional de París ukanakaw utjäna. Kimsa semanas ukax mä juk"a carrera criminal ukan irnaqatapanx 893 millones de dólares ukjaw software bancario ukar hackeando lunthatawayi, ukax mä banco intermediario Albert M. Bank ukan jan chhaqhat qullqi mayt"asiwiruw mayjt"ayawayi, Islas Caimán uksan. Uka bancojj mä sapa clientenïnwa. Chiqansa, mä bancon sutipamp sutinchañax janiw jukʼamp suma luräwikïkänti, ukampis Albert jilatax jukʼakiw qʼaxu waynäskäna. Jupax pantjasitap amuyasïna, kunapachatix pä equipos de SWAT ukanakax manq"añ pachanx awk taykapan utapar mantapxäna, sala de estar ukan alfombrap t"unjapxäna ukat pusi chuymapar takt"apxäna.
  
  Albert jilatajj janipuniw kunatï carcelan mä celdapan paskäna uk yatkaspänti, ukat jukʼamp lunthatasma ukhajja, jukʼamp sum uñjapjjätam sasaw säna. Ukampis FBI ukan jisktʼañ utapan esposat uchatäskäna ukhajja, televisión uñchʼukisaw carcelanakan sistema americano toqet mä jukʼa yatiñanakajj pʼeqepan chʼalljjtayaskakïna. Albert jupax mä jan qhan amuyt"awiw utjäna, carcelax mä chiqaw kawkhantix ismuñax utjki, kawkhantix somonizado ukhama. Ukat payïr toqet kamsañsa muni uk janis sum yatkchïnjja, chuym ustʼayaspawa sasaw amuyäna.
  
  FBI ukankirinakax uka vulnerable p"akjata wawaruw uñch"ukipxäna ukat jan waliw ch"uñupxäna. Aka waynax walja jaqinakarux walpun mulljatayna. Jupar thaqhañax wali ch"amapunïnwa, ukat jan wawatpach pantjasitapax utjkaspän ukhax megabancos ukanakaruw lunthataskaspäna. Chiqansa, banqueros corporativos ukanakax janiw uka tuqit tribunalar sarañ munapkänti ukat markachirinakax kuntï paskäna uk yatipxañapataki. Ukham jan walt"awinakax nayratpachaw qullqichir jaqinakarux axsarayawayxi.
  
  Mä agentejj akham sänwa: "¿Tunka pusini marani bomba nuclearampi kunsa lurapjjta?"
  
  Maynïristi akham sänwa: "Jan phallañapataki yaticham" sasa.
  
  Ukat ukatwa uka juchax CIA ukar katuyapxäna, jupanakax jupan jan jark"at talento ukanakamp apnaqapxäna. Uka waynampi parlt"añatakix agenteruw sartayapxäna, jupax 1994 maranx Empresanx jan walit uñjatäxänwa, jupax Fuerza Aérea ukan jilïr capellán ukhamawa, psicología tuqit yatxatatawa.
  
  Kunawsatix mä ikiñan Fowler jaqix wali alwat jiskt"asiñ utar mantasin Albert-arux mä amtaw utjitu sasin säna: carcelan qhiparañ jan ukax semanan suxta horanak gobiernotak irnaqañaxa, uka waynax wali kusisitaw jikxatasïna, ukatw t"unjasïna ukat jachäna.
  
  Aka genio waynan wawa uñjiripäñax Fowler-arux mä castigo ukham obligatänwa, ukampis jupatakix mä regalo ukhamänwa. Tiempompejja, jupanakkamajj jan pʼakjañjam amigöñwa qalltäna, ukajj maynit maynikamaw jachʼañchasipjjäna, ukat Albert chachan sarnaqäwipatjja, católica religionaruw mantapjjäna, qhepatjja seminarioruw mantapjjarakïna. Albertojj sacerdotet uttʼayatäjjäna uka qhepatjja, awisajj CIA sat organizacionampiw yanaptʼasiskakïna, ukampis Fowler chachjamarakiw Santa Alianza sat cheqan sutipjjar yanaptʼäna, ukajj Vaticano markan yateqañ utapawa. Qalltatpachaw Albert jupax chika arum Fowler jupat jawsatanakar katuqañ yatitäna, ukax mä chiqanx 1994 maran nayrïr kuti uñt"asipkän uka arumax payllawïnwa.
  
  
  "Hola Anthony" sasaw sapjje.
  
  -Albert, nayax mä favor munastwa -sasa.
  
  "¿Kunapachas sapürunjam horasapar jawstʼta?" sasa.
  
  "Ukhamajj amuyasipjjam, janiw yatipktati kuna horasa..." sasa.
  
  "Jan phiñasitamti, Anthony", sasaw wayna tatakurax refrigeradorar jak"achasisin säna, "qarjataw uñjasta, ukhamax jank"akiw parlt"añama, ¿Jordanankat jichhakama?" sasa.
  
  "¿Servicio de seguridad ukankirinakat yattati, jupanakan logotipopax wila búho sat chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar uñtatawa?" sasa.
  
  Albert jilatajj mä vaso thaya leche wartasaw ikiñ utapar kuttʼjjäna.
  
  "¿Jumajj sawkasisktati? Akax Netcatch ukan chimpupawa. Aka waynanakaw Empresatakix machaq gurunakäpxäna. Jupanakax mä jach"a chimpunak CIA ukan contratos de inteligencia ukanakat Departamento de Terrorismo Islámico ukan atipt"apxi. Ukat Estados Unidos markankir walja empresa privadanakaruw ewjjtʼapjjarakïna" sasa.
  
  "¿Kunatsa nayra tiempon jupanakat parlaskta, Albert?" sasa.
  
  "Empresajj mä qhawqha horanak nayraw mä boletín interno apsuwayi. Qhipürux mä terrorista tamax Netcatch ukan Washington DC ukan oficinanakap phallawayi, ukatx taqpach irnaqirinakaruw jiwayapxi. Medios de comunicación ukanakax janiw kuns uka tuqit yatipkiti. Taqi ukanakax gas phallawjamaw pasawayxi. Empresax walja flak ukanak katuqaskäna taqi antiterrorista lurawinakat contrato ukamp unidades privadas ukar lurapxatapata. Ukham irnaqasax jan waliruw puriyani" sasa.
  
  "¿Kuna qhispiñas utji?" sasa.
  
  "Mä sapakiw, maynix Orville Watson sutini, CEO ukat dueño. Uka ataque tukuyatatxa, Watson jupax agentenakarux janiw CIA ukan jark"aqasiñapax wakiskiti sasaw arsuwayi, ukatx jaltxataynawa. Langley ukan jefenakapax chiqpachapuniw uka jerk ukarux phiñasipxi, jupax juparux jaytawayi. Watsonar jikxatañasa ukat jarkʼaqasiñas nayrankañapawa" sasa.
  
  Fowler jupax mä juk"a pachax amukiw jikxatasïna. Albert jilatajj amigopan jaya tiempo samartʼañar yatintänwa ukat suytʼarakïnwa.
  
  Fowler chachajj akham saskakïnwa: "Uñtapjjam, Albert, mä jan waltʼäwinwa jikjjatasipjjta ukat Watson chachajj kuns yati. Juparux janïr CIA ukan jikxatkasax jikxatañamawa. Jakäwipajj jan waliruw puri. Ukat kunatï jukʼamp jan walïki ukajj jiwasankiwa" sasa.
  
  
  26. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  EXcavaciones UKHAMARAKI THAKHI
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Miércoles 12 uru lapaka phaxsit 2006 maran 16:15 jayp"u pacharuw purini.
  
  
  Uka cinta de tierra sólida sañax mä jach"a jach"a tukuñawa, kawkhantix convoy de expedición ukax mä thakhi sarnaqäna. Wasar pampankir qalanakat maynïr uñakiptʼasajja, llätunka autonakajj laqʼamp lurat anomalías ukanakat sipansa janiw kunas jukʼampïkaspas ukhamäpachänti. Aqaba markat uraq allsuñ chiqar sarañax mä juk"a patak millas ukch"akiwa, ukampis autocaravana ukax phisqa horanak sarawayxi kunatix terreno desigual ukhamawa, laq"ampi laq"ampix sapa mayni autos ukanakan qhipäxapanw ch"allt"asiwayi, ukatw cero visibilidad ukax conductoranakatakix utjawayi, jupanakax... jupanakar arktapxäna.
  
  Columna p"iqinx pä Hummer H3 universal ukaw utjäna, sapa maynix pusi pasajeros ukanïnwa. Janq"u pintat, punkunakan mä wila Kayn Industries ukan amparapamp uñt"ayata, uka k"añaskunakax mä serie limitada ukankapxänwa, ukax aka uraqin yaqhip qhuru chiqanakan irnaqañatakiw lurasiwayi.
  
  "Ukax mä infierno camionawa" sasaw Tommy Eichberg jupax säna, payïr H3 ukax mä aburrido Andrearuw irpäna, "janiw camionat sañ munkti suyt'ayat utjiri.'
  
  "Apartamentojat sipans jukʼamp valoraniwa" sasaw yatiyirix säna, laqʼa utjatapatxa janiw kuna paisaje fotonaksa apsuñjamäkänti, ukatwa Stow Erling ukat David Pappas sat chachan quntʼatäsipkäna ukanakan mä qhawqha qhana fotonak apsuñ puedïna qhipäxanxa.
  
  "Niya kimsa patak waranqa euros ukhawa. Aka autojj combustiblejj utjkchejja, taqe kunwa apnaqaspa" sasa.
  
  David jilatajj akham sänwa: "Ukatwa combustible aptʼasir camionanak apanipjjerïta, ¿janich ukhamäki?"
  
  Jupax olivo ñik"utani, mä juk"a ch"uqt"at nayrani ukat jisk"a nayrani waynänwa. Kunapachatï muspharata nayranakap jachʼa jistʼaräna -ukajj walja kutiw luräna- niyaw ñikʼutanakapajj ñikʼutapar llamktʼäna. Andreax juparux gustänwa, janiw Stowe ukar uñtasitäkänti, jupax jach"a jaqïkchïnsa ukat suma uñnaqt"anïkchïnsa, suma chuymanïkchïnsa, mä manual autoayuda ukan apsutäkaspas ukhamaw sarnaqäna.
  
  Stowe jilatajj akham sänwa: "Chiqansa, David" sasa. "Janiw jisktʼanak jisktʼañamäkiti, uka jisktʼanakan qhanañchäwip yatjjtawa. Asertividad, ¿amtastati? Ukaw llavejja" sasa.
  
  David jilatajj mä jukʼa chuym ustʼayasisaw akham säna: "Kunapachatï profesor jan jakʼankjje ukhajja, wali atinisitawa, Stowe, "jichh alwajj calificacionanakam chiqañchkäna ukhajja, janiw ukham chʼamañchtʼatäkasmati" sasa.
  
  Stowe jilatajj "¿iyaw sasmati?" sasaw ñikʼutap jachʼar aptäna. Andrea tuqiru, jupax janiw ist"känti ukat celdapan tarjeta de memoria mayjt"ayañatakiw ch"am tukusïna. Sapa 4GB tarjetax 600 jach"a resolución fotonak apsuñatakix mä chiqaw utjäna. Sapa tarjeta phuqantatäxäna ukhaxa, Andrea kullakax uka fotonak mä disco duro portátil especial ukar apayäna, uka disco duro ukanx 12.000 fotonakaw utjäna, ukat paqallq pulgadas pantalla LCD ukanïnwa. Jupax laptop ukampiw apaniñapäna, ukampis Forrester jupan equipopakiw jupanakar expedición ukar irpañapatak jaysatäna.
  
  "¿Qhawqha combustibles utjistu, Tommy?" sasa. -sasawa Andreax jiskt"äna, auto apnaqiriru uñtasa.
  
  Eichberg jilatajj wali amuyumpiw bigotep amparamp luqxatäna. Andreax kunjams k"achat k"achat arsüna, ukat kunjams sapa payïr aruchjax mä jach"a "Sh-l-l-l-l-l-l-l" ukamp qalltäna, ukax kusisitaw jikxatasïna.
  
  "Qhepäjjatjja, pä camionanakaw yänak aptʼasipjje. KAMAZ rusa, pallapallanaka. Toughie sat chachajja. Rusonakax Afganistán markanx jupanakar yant"apxi. Suma... uka qhipatxa, tanques ukanakaw utjistu. Uka umampixa, 10.500 litrona. Gasolinampi utjki ukajj mä jukʼa jiskʼakiwa, 9.000 litronak mä jukʼa jilaw imaraki" sasa.
  
  "Ukajj walja combustiblewa" sasa.
  
  "Walikiwa, mä qawqha semananakaw akankañäni ukat luz munapxta" sasa.
  
  "Sapa kutiw barcor kuttʼjjsna. Jumax yatisktawa... juk"amp yänak apayaniñataki" sasa.
  
  "Walikiwa, janiw ukham paskaniti. Orden ukax akhamawa: mä kutix campamento ukar puriñkamax anqäx pachamp aruskipt"añax jark"atawa. Anqa pachampi jan jikisiña, periodo".
  
  "¿Mä jan waltʼäwix utjaspa ukhaxa, ¿kamachasmasa?" sasa. Andreax wali axsarataw säna.
  
  "Jiwasax wali munasiñampiw sarnaqapxta. Kuntï apanipkta ukat walja phajjsinakaw qhespipjjaspäna, ukampis amtäwinakanjja taqe kunaw uñjasïna. Nayax yattwa kunatix conductor oficial ukhamarak mecánico ukhamax taqi autonakan cargap uñjañax nayaruw uñjirïta. Harel doctorax chiqpach hospitalan ukan utji. Ukat, walikiwa, mä tobillo esguince ukat sipans jukʼampi utjchi ukhajja, pusi tunk phesqani kilometronakwa jakʼankir markat Al Mudawwara markat sarapjjta" sasa.
  
  "Ukajj mä samarañawa. ¿Qhawqha jaqinakas ukan jakapxi? Tunka paya?'
  
  "¿Periodismo sat clasen ukham amuyunïñ yatichapjjtamti?" sasa. Stowe jilatajj qhepa asientonwa mantanïna.
  
  "Jïsa, Sarcasmo 101 satawa".
  
  "Apuestas ukax jumatakix wali suma temawa".
  
  Ch"ikhi asnu. Nayax suyt"twa, jumax mä accidente cerebrovascular ukan jikxatasmawa. Ukatxa, Jordania wasaran chika taypin usuntañax kunjamsa amuyasta uk uñjañäni, sasaw Andreax amuyäna, jupax janipuniw yatiqañ utan kuna tuqitsa jachʼa notanak jikxatkänti. Jiskʼachatäsajj mä qhawqha tiempojj wali respetompiw amuktʼäna.
  
  
  Tommy jilatajj kusisitaw akham säna: "Jordan del Sur markarojj walikpun jutapjjta, amigonakaja, Simun chachan utapa. Población: cero" sasaw säna.
  
  "¿Kunas simun, Tommy?" sasa. sasaw Andreax säna.
  
  "Jachʼa laqʼa thaya. Uk iyawsañatakix uñjañamawa. Ukax chiqawa, niyaw ukankxapxta" sasa.
  
  H3 ukax juk"ampiw jilxattawayi ukatx camionanakax thakhi thiyanx filaruw sayt"añ qalltapxäna.
  
  "Nayax amuyta, ukax mä turkakipäwiwa" sasaw Tommyx tablón de instrumentos ukan GPS uñacht"ayasax säna. Niya pä kilómetros ukchʼa sarañakiw utjistu, ukampis uka jaya sarañatakejj mä jukʼa tiempow munasini. Uka dunanakanjja, camionanakajj chʼamakïpjjaniwa" sasa.
  
  Laqʼajj chʼalljjtañ qalltäna ukhajja, Andreajj rosa chʼallat lurat mä jachʼa duna uñjäna. Uka qhepatjja, Talon Canyon sat cheqaw utjäna, uka cheqajj Forrester chachan arunakaparjamajja, pä waranqa jila maranakaw Pacto Arcajj imantatäjjäna. Jisk"a thayanakax duna qullu patat arknaqapxäna, Andrea jupamp chikt"atäñapatakiw jawsapxäna.
  
  -¿Jumax amuyta, nayax qhipa thakhinjam sarnaqañjamati? Nayax mä qawqha fotonak expedición ukar puriñkamaw apsuñ munta. Uñnaqaparjamaxa, camionanakat nayraw uka chiqar puriñ munta" sasa.
  
  Tommy jilatajj llakitaw jupar uñkatäna. "Walikiwa, janiw nayatakix wali askïkaspati. Aka qullu pataru makhatañaxa janiwa jasakïkaniti. Uka kamiyun manqhapax wali thayawa. Uka cheqanjja 104 gradonakaw utji" sasa.
  
  "Amuyasiñajawa. Kunjamäskpasa, nayratpach uñkatasipkakiñäniwa. Janiw kunas nayatak paskaniti" sasa.
  
  -Janiw nayax amuyta jumax ukhamarakiw lurañama, Otero kullaka -sasawa David Pappas jupax säna.
  
  "Jutam, Eichberg. Jupar sarjjañapatakiw jaytawayäna. Jupax jach"a imill wawawa" sasaw Stowe-x säna, Andrea-r yanapt"añat sipansa, Pappas-ar saykatañ kusist"añatakiwa.
  
  -Nayax Russell tataruw jiskt"asiñaja -sasa.
  
  "Ukhamajj kuns lurañamawa" sasa.
  
  Jan amuytʼasisaw Tommy jilatajj radio katjäna.
  
  
  Pä tunka minutonakatjja, Andrea kullakajj uka amtapat arrepentisïna. Janïr duna patat makhatañ qalltkasaxa, nayraqatax niya llätunk tunk metronak thakhit saraqañapänwa, ukatx juk"at juk"at yaqha 2.500 metros ukch"a makhatañapänwa, qhipa phisqa tunkax 25 grados ukch"a qullu pataruw makhatañapäna. Duna patax sallqjañjam jak"achasiñatakjamarakïnwa; laq"ax sallqjañjamaw ch"allt"ata.
  
  Andrea kullakajj mä mochila aptʼasisaw saräna, ukanjja mä jachʼa botella umaw utjäna. Janïr duna patat purinkipanxa, sapa qhipa gota umañ qalltäna. Sombrero uchatäkchïnsa pʼeqe usutänwa, nayrapas kunkapas usutänwa. Jupax mä jisk"a mangani camisa, shorts ukat botas ukanakakiw uchasïna, ukat janïr Hummer ukan mistkasax mä jach"a SPF protector solar ukamp isthapt"atäkchïnsa, amparanakapan ñik"utapax phichhantañ qalltäna.
  
  Chika horat juk"ampirus nayax phichhantat katuqañatakix wakicht"ataw jikxatastxa. Camionanakarux jan kunas pasañapatak suyt"apxañäni, jan ukax kayuk kutt"añaw wakisini, sasaw amuyäna.
  
  Janis ukhamäkaspa ukhamänwa. Tommy jilatajj sapa camionat duna pataruw irpäna, uka lurañatakejja, autojj jan tʼijtjjañapatakiw experiencianïñapäna. Nayraqatax pä reabastecimiento camionanakaruw uñjäna, ukat qullu pataruw sayt"ayäna, ukax qullu pataruw juk"amp jach"a chiqat alayaru jaytawayäna. Ukatx pä uma apthapirinakampiw apasxäna, ukatx mayni equipopax H3s ukan ch"amakapat uñch"ukipxäna.
  
  Ukañkamasti, Andrea kullakajj teleobjetivo sat lentempiw operacionanak taqpach uñchʼukïna. Sapa kutiw Tommyx autot saraqasinx duna patat yatiyirirux amparapamp luqxatäna, Andreax amparapampiw kutt"ayarakïna. Ukatx Tommyx H3s ukanak qhipa makhatañ chiqaruw irpxaruwayäna kunatix jupax juk"amp jach"a autonak apsuñatakiw apnaqañ munäna, uka autonakax jach"a ruedanakanïkchisa, janiw tracción ukax utjkänti ukham jach"a, laq"a makhatañataki.
  
  Andrea kullakax nayrïr camionat mä qawqha fotonak apsutayna, kunawsatix patat makhatkäna ukhaxa. Jichhax Dekker ukan mä pallapallapax taqi terreno ukan apnaqat auto apnaqaskäna, ukax cable tuqiw KAMAZ ukar uñt"ayatäna. Uka camionajj duna patjjar apañatakejj wal chʼamachasiñapäna uk uñjäna, ukampis uka camionajj pasawayjjäna ukhajja, Andreajj janiw uka lurañ munasjjänti. Ukhamasti, Claw Canyon sat chiqaruw uñtäna.
  
  Qalltanjja, uka jachʼa qalat lurat qollujj janiw wasar pampankir yaqha cheqanakat sipansa mayjäkänti. Andrea jilatajj niya 150 metronak jayankkäna uka pä perqa uñjäna, ukajj jayaruw jalnaqäna ukat jaljtarakïna. Ukar sarañ thakinjja, Eichberg jilatajj kawkirutï sarapkäna uka foto aéreo uñachtʼayäna. Uka barrancajj mä jachʼa halcón kimsa garrapar uñtasitänwa.
  
  Panpacha pirqanakax 100 jan ukax 130 metronak alturanïpxänwa. Andrea kullakajj teleobjetivo sat lentepajj qala pirqa patjjaruw uñtäna, ukat kawkhantï fotonak apsuñatakejj jukʼamp suma uñjañwa thaqäna.
  
  Ukhaw jupar uñjäna.
  
  Mä segunda kutikiw ukajj utjäna. Mä chachax khaki isimp isthapt"ataw jupar uñch"ukiski.
  
  Musphartʼataw lentet uñkatasïna, ukampis uka chʼamaktʼayañajj wali jayankänwa. Ukat wasitatwa cámara ukar barranca thiyapar uñtäna.
  
  Janiwa.
  
  Posturap mayjtʼayasajj mayampiw perqa uñakipäna, ukampis inamayakïkänti. Khititï jupar uñjkäna ukajj jankʼakiw imantasïna, ukajj janiw mä suma señaläkänti. Jupajj kunsa lurañapa uk amtañatakiw chʼamachasïna.
  
  Ukax wali yatiñaniwa, suyt"añawa ukat Fowler ukat Harel jupanakamp aruskipt"añawa...
  
  Jupajj jakʼachasisinjja, nayrïr camionan chʼiwiparuw saytʼasïna, mä qhawqha tiempotjja, mä segunda camionampiw mayachasjjäna. Mä hora qhipatxa, taqpach expedición ukax duna pataruw puripxäna ukat Talon Canyon ukar mantañatakix wakicht"atäpxänwa.
  
  
  27. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  Archivo MP3 ukax Policía del Desierto Jordania ukan Andrea Otero ukan grabadora digital ukan apsutawa, Expedición Moisés ukan jan walt"äwip qhipatxa
  
  Titulo, taqpachax jach"a qillqanakampiw qillqt"ata. Arcajj wasitat saytʼayatäjjewa. Janiwa, suyt"am, chhaqtayañamawa. Titulo... Ch"usa uraqin tesoro. Janiwa, janiw walïkiti. Nayax titulon Arca ukar uñtañajawa - ukax papelanak aljañ yanapt"ani. Sumakiwa, qillqat qillqañ tukuyañkamaw p"iqinchäwix utjañapa. Nayrïr aruchja: Sutipat arsuñax taqi jaqinakan juk"amp uñt"at mitonakat maynïriruw uñt"ayasi, ukax occidental civilización ukan sarnaqäwip qalltawayi, ukat jichhürunakanx uraqpachan arqueólogos ukanakax uka yäx juk"amp munatawa. Moisesan expedicionapamp chikaw Jordania markan sur uksan wasar pampan jamasat saratapanx Talon Canyon uksar sarapxta, uka chiqanx niya pä waranqa maranak nayraw mä tama iyawsirinakax Salomonan payïr templop t"unjatäkipanx Arca imantapxäna... .
  
  Taqi kunas wali wañakiwa. Nayax nayraqat aka qillqañ munta. Forrester jupan entrevistapat qalltañäni... Maldición, aka jilïr jaqix husky arupatx gansos ukanakaw jikxatasi. Usutätapat ukham sapxiwa. Qhanacht"awi: Internet uksanx neumoconiosis ukan ortografía ukar uñakipt"añäni.
  
  
  JISKT"ÄWI: Forrester yatichiri, Pacto Arcax nayratpachaw jaqin amuyunakaparux katjatayna. ¿Kunatsa uka interesajj utji sasin sasma?
  
  
  JISKT"AWI: Uñjapxam, jumatix phuqt"ayañ munsta ukhaxa, janiw muyuntañamäkiti, kuntix nayax nayratpach yatkta uk yatiyañamawa. Kuntï munkta uk yatiyam ukat nayajj parltʼä.
  
  
  Q: ¿Jumax walja entrevistanak churtati?
  
  
  A : Tunka jaqinakawa. Ukhama, janiw kuna original tuqit jiskt"apxiristamti, kunatix janiw nayrax ist"kti jan ukax jaysawaykti. Uka allsuñan Internetar mantañax utjaspa ukhaxa, mä qhawqha uñakiptʼañamataki ukat jaysäwinakap copiañama sasaw iwxtʼapxsma.
  
  
  Jiskt"awi: ¿Kuna jan walt"awis utji? ¿Jumajj mayamp mayamp parltʼasiñat llakistati?
  
  
  A: Nayax pacha ina ch"usar apt"añat llakistwa. Nayax paqallq tunk paqallqun maranïtwa. Uka maranakatjja pusi tunka kimsani maranakaw Arca thaqañatakejj sarnaqawayta. Jichhax jan ukax janipuniw.
  
  
  Q: Walikiwa, nayax yatxatwa, janiw nayrax ukham jaysktati.
  
  
  A: ¿Kunas ukaxa? ¿Mä concurso de originalidad ukax?
  
  
  Jiskt"awi: Yatichiri, achikt"asipxsmawa. Jumax wali yatiñani ukat wali munañani jaqiwa. ¿Kunatsa jan jaqinakar puriñ yant"ktati ukat mä qawqha pasión jupanakar yatiyañataki?
  
  
  A: (mä juk"a samart"aña) ¿Mä maestro de ceremonias munasmati? Nayajj taqe chʼamampiw chʼamachasiskä.
  
  
  Jiskt"awi: Yuspajarapxsmawa. Uka arcajj ...?
  
  
  A : Sarnaqäwinx juk"amp ch"aman yäwa. Ukajj janiw mä jukʼakïkiti, jukʼampejj occidental toqenkir jaqenakan civilización qalltatapwa amuytʼañäni.
  
  
  Q: ¿Janit sarnaqäw yatxatirinakax nayra Grecia markan civilización qalltawayi sasin sapkaspa?
  
  
  A: Jan wali arunaka. Jaqinakax waranq waranqa maranakaw ch"amaka p"iyanakan hollín manchanak yupaychapxi. Uka manchanakax diosanak sapxirïna. Tiempox pasawayxänwa ukat ch"akhanakax jach"atapa, uñnaqapa ukat saminakapas mayjt"awayiwa, ukampis ch"iyar ch"akhanakjamaw sarantaskakïna. Pusi waranqa maranak nayrakiw Abrahanar uñtʼayasiñapkamaxa, mä sapa diosax utjatapxa janiw yatipkayätti. ¿Kunsa Abrahamat yatta, tawaqu?
  
  
  Q: Jupax israelitanakan awkipawa.
  
  
  A: Chiqpachansa. Ukat árabe jaqinakax. Pä manzana ukaxa pachpa quqata jaquqaniwayi, chiqapa jak"aru. Ukat jank"akiw pä jisk"a manzanax maynit maynikam uñisiñ yatiqapxäna.
  
  
  Jisktʼa: ¿Ukajj Arcampejj kuns lurpacha?
  
  
  A: Diosax Abrahanar uñachtʼayaskäna ukat phisqa patak mara qhipatxa, Taqi Chʼamani Diosax jaqinakan Jupar qhipäxar kuttʼasipkakiñapatakix qarjataw uñjasïna. Kunapachatï Moisesajj Egipto markat judionakar irpkäna ukhajja, Diosajj wasitatwa markapar uñachtʼayäna. Aka chiqatxa pataka pusi tunka phisqhani kilómetros ukch"akiwa. Ukat ukanwa contrato firmapxäna. Mä tuqitxa, jaqinakax tunka jan chʼamäki ukanak uñjañ amtapxi.
  
  
  Jisktʼa: Tunka Mandamientonaka.
  
  
  A: Maysa tuqitxa, Diosax jaqir wiñay jakañ churañatakiw iyaw satayna. Akax sarnaqäwinx juk"amp wakiskir pachawa - kunawsatix jakäwix amuyup jikxatkän uka pachawa. Kimsa waranqa phisqa pataka maranakatxa, sapa jaqiwa aka contratoxa kawkharusa amuyunakapanxa apapxi. Yaqhipanakax derecho natural sasaw sapxi, yaqhipanakax utjatapa jan ukax kun sañs muni ukxat ch"axwapxi, ukat qhanañchäwip arxatañatakix jiwayapxani ukat jiwapxani. Ukampis kuna pachatix Moisesax Ley Tablanak Diosan amparapat katuqkäna: ukapachaw jiwasan civilización ukax qalltawayi.
  
  Q: Ukat ukat Moisesax uka tablanak Pacto Arcaruw uchatayna.
  
  
  A: Yaqha yänakampi chikt"ata. Arcajj Diosamp contrato luraski uka cajawa.
  
  
  Q: Yaqhepajj Arcajj jan uñjkañ chʼamaniwa sasaw sapjje.
  
  
  A: Jan wali arunaka. Qhipürux irnaqañ qalltañäni ukhax taqiniruw qhanañcht"ä.
  
  
  Q: Ukhamajj ¿janit Arcan supernatural naturalezapar creyktati?
  
  
  A : Chuyma manqhatpacha. Janïr naskayäta ukhasa mamajajj Bibliatwa liytʼitäna. Jakäwijax Diosan Aruparuw katuyasiwaytxa, ukampis janiw ukax sañ munkiti, janiw kuna kʼari yatichäwinakas jan ukax kʼari yatichäwinakas jan chiqaw sañjamäkiti.
  
  
  Q: Supersticiones ukanakat arsusaxa, walja maranakaw yatxatäwinakamax círculos académicos ukanx ch"axwapxi, jupanakax nayra qillqatanakax tesoros ukanakar thaqhañatak apnaqañ tuqitx wali k"umipxiwa. Pä tuqit jisk"achasiñanakax warantasïna.
  
  
  A: Académicos... janiw pä amparampi linternampi asnup jikxatapkänti. ¿Schliemann chachajj Troya markan tesoronakap jikjjataspachänti, jan Homero chachan Iliada sat qellqatapampi? ¿Carter chachajj Tutankhamón chachan sepulturap jan Ute sat papirojj jan sinti uñtʼatäki uka jikjjataspachänti? Panpachaniw tiempopanx wal k"umipxäna, jichhax kunjamtï nayax lurkta uka pachpa lurawinakampi. Janiw khitis jupanakan k"umirinakap amtaskiti, ukampis Carter ukat Schliemann jupanakax jan jiwiripxiwa. Wiñay jakañ amtasta.
  
  [violento chhuxriñchjasiña].
  
  
  Jisktʼa: ¿Kuna usunïtasa?
  
  
  A : Janiw walja maranak q"uma túneles ukan laq"a samsuñatak jan qullqi churasax sarnaqkasmati. Nayax neumoconiosis crónica usunïtwa. Janipuniw oxígeno sat tanquet sinti jayarstʼkti. Ukhamarus sarantaskakiwa.
  
  
  Jisktʼa: ¿Kawkinsa saytʼapjjta? Oh jïsa. ¿Pacto Arcajj nayratpach utjkäna uka toqet amuyirïtati, jan ukajj Cobre Rollo jaqokipañ qalltawaykta uka tiempotpach creyipkta?
  
  A: Nayax cristiano ukhamaw jilsuwayta ukampis mä juk"a waynäkasinx judaísmo ukar kutt"awaytwa. 1960 marakamajja, hebreo arusa inglés arusa liytʼañwa yatjjayäta. Kunawsatix Qumrán Cobre Rollo ukan yatxatañ qalltawayta ukhax janiw Arcax chiqpachätap jikxatkti - nayax ukax nayratpach yatxa. Biblianjja pä patak jilaw uka toqet parli, ukatwa qellqatanakan jukʼamp qhanañchasi. Payïr Rollo amparanakajar katxarusax kuntï amuyawaykta ukax akawa, qhiparuxa nayaw Arca wasitat jikxatañajaxa.
  
  
  Jiskt"awi: Amuyatawa. ¿Kunjamsa chiqpachapuni payïr rollox Qumrán cobre rollo descifrar yanaptʼtamxa?
  
  
  A: Walikiwa, he, het, mem, kaf, wav, zayin, ukat yod ukham consonantes ukanakamp wal ch"axwañaw utjäna...
  
  
  Jiskt"awi: Laiconakan arunakaparjamaxa, Yatichiri.
  
  
  A: Yaqhip aruchjanakax janiw sinti qhanäkänti, ukatwa qillqat yatxatañax ch"amakïnxa. Ukat jukʼamp muspharkañajja, griego arut mä qawqha letranakaw taqpach rollo patjjar uchatäna. Mä kutix qillqat amuyañatakix llave jikxatapxta ukhax uka letranakax t"aqa p"iqinchanakjamaw amuyasipxta, ukax ordenar mayjt"ayi ukat ukatw contexto ukar mayjt"ayi. Uka tiempojj carrera profesionalajan jukʼamp kusiskañänwa.
  
  
  Q: Jakäwimat pusi tunk kimsan maranakax Cobre Rollo jaqukipañatak apst"asiñax wali ch"amäpachänwa, ukatx Payïr Rollo uñstatapat kimsa phaxsitx taqpach jan walt"äw askichañax wali ch"amäpachänwa.
  
  
  A: Chiqpachansa janiw ukhamäkiti. Jiwat Lamar Qutan Rollonakasa, Cobre Rollosa, jan amuytʼasisaw jikxatasïna, kunapachatï mä awatirix Palestina markan mä pʼiyaruw mä qala jaquntäna ukat kunas pʼakjaski uk istʼäna. Ukatwa uka qellqatanakat nayrïr qellqatajj jikjjatasïna. Akax janiw arqueología ukakiti: akax suertewa. Ukampis jan taqi uka tunka maranakax wali ch"ullqhi yatxatañax utjkaspän ukhax janipuniw tata Kine ukar jutkaspänti ...
  
  
  Jiskt"awi: ¿Tata Caín? ¿Kunatsa parlaskta? !
  
  
  A: Janiw juk"amp uka tuqitx arsuñjamäkiti. Nayax nayratpach sinti arsuwayta.
  
  
  28. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Miércoles 12 uru lapaka phaxsit 2006 maran 19:33 pacharuw purini.
  
  
  Jutïr horanakajj wali chʼam tukusaw jutañasa ukat sarañas utjäna. Forrester yatichirix uka barranca lakaruw campamento lurañ amtäna. Uka chiqax thayat jark"aqatäspawa, pä qala pirqanakampi, uka pirqanakax nayraqatax jisk"aptawayxänwa, ukatx jach"aptayapxaspänwa, ukatx qhiparusti mä kutimpiw 800 metros ukch"a jayaruw mayacht"asipxaspäna, ukat Forrester jupax índice dedo sasin sutichäna. Inti jalsu tuqinkir ukat inti jalsu tuqinkir barranca ukan pä ramanakapax garra ukan chika taypin ukat anillo dedos ukanakaruw uñstayäna.
  
  Grupo ukax carpa especial ukan jakasipxani, ukax mä empresa israelí ukan luratawa, wasaran junt"u pachapar saykatañataki ukat mä urux mä suma chikatw utt"ayañatak apst"asiwayi. Camionanak apsuñax Robert Frick ukat Tommy Eichberg jupanakan luratawa, jupanakax KamAZ camionanakanx cabrestantes hidráulicos ukanakamp apnaqapxäna, jach"a metal cajas de equipos numeronidos ukanak expedición ukar apsuñataki.
  
  "Pusaq waranqa phisqa patak libra manq"añanaka, pä pataka phisqa tunka libra qullañ yänaka, pusi waranqa libra arqueológico yänaka ukhamaraki eléctrico yänaka, pä waranqa libra riles de acero, taladro ukat mini-excavadora. ¿Kunsa jumajj uka toqet amuyta?" sasa.
  
  Andrea kullakajj wal muspharäna, ukat Tommy jilatajj churkäna uka listan kunanakatï utjkäna ukanak uñakiptʼasajj mä qellqataw pʼeqepan qellqäna. Carpanak lurañan jan experiencianïtap laykojja, descargañan yanaptʼañatakejj voluntariot irnaqtʼäna, ukat Eichberg chachajj sapa cajajj kawkirus sarañapa uk uñjañapatakiw uttʼayäna. Janiw yanaptʼañ munatapat uk lurkänti, jan ukasti kunattejj jukʼamp jankʼak lurañ tukuyatapatjja, Fowler ukat Harel jupanakamp sapakiw jankʼak parltʼasispa sasaw amuyäna. Doctorajj enfermería ukan carpa uttʼayañ yanaptʼañatakejj wal chʼamachasiskäna.
  
  "Ukax kimsa tunk pusini numerowa, Tommy" sasaw Freak chachax payïr camionan qhipäxat arnaqasïna, cabrestanten cadenapax pä metal ganchonakaruw caja ukan mayni ladopar chint"ata ukat mä jach"a ch"axwañ ist"asïna, kunawsatix carga ukar jaquntäna ukhaxa laq"a uraqi.
  
  "Amuyasipxam, akax mä tonelada pesa" sasa.
  
  Periodista waynax wali llakitaw uka lista uñch"ukitayna, kunas faltawayxi sasaw axsaratayna.
  
  "Aka listajj janiw cheqäkiti, Tommy. Ukanjja, kimsa tunka kimsani cajanakakiw utji" sasa.
  
  'Jan llakisimti. Aka particular cajax wali askipuniwa... ukat akanx uka tuqit uñjir jaqinakax jutapxi", sasaw Eichberg jupax cadenanakap jist"arañkamax arsuwayi.
  
  Andreax listapat uñch"ukiskäna ukat Marla Jackson ukat Tewi Waak jupanakar uñjäna, jupanakax Dekker chachan pä pallapallanakapawa. Panpachaniw caja jakʼar qontʼasipjjäna ukat cerraduranakap jistʼarapjjäna. Tapajj mä jukʼa chhuxriñchjasiñampiw mistunïna, mä vacío ukan sellatäkaspas ukhama. Andrea kullakajj kunatï ukan utjkäna uk amuytʼasisaw uñchʼukïna. Uka pä mercenarios ukanakax janiw kuns amuyapkänti.
  
  Uñchʼukiñajas suyapkaspa ukhama.
  
  Uka maletin utjkäna ukajj janiw jukʼamp akapachankirïkaspati: arroz, café ukat granonakan paquetenakapa, pä tunka filaruw wakichtʼata. Andrea kullakajj janiw amuykänti; juk"ampirus Marla Jacksonax sapa amparapamp mä paquete katxarusin mä akatjamat Andrean pechopar jaquntäna, amparanakapan musculonakapax ch"iyar ñik"ut manqhan liwxatasïna.
  
  "Ukhamawa, Blanca Nieves" sasa.
  
  Andrea kullakajj paquetenak katjañatakejj tableta jaqontañapänwa. Waakax mä chuckle ch"allxtayäna, Jacksonax musphart"at yatiyirir jan yäqasa, ch"iqa chiqaruw amparap luqtäna ukat wali ch"amampiw jaquntäna. Paquetes ukan capapax mayjt"awayiwa, ukax mä carga juk"amp jan prosaico ukham uñacht"ayawayi.
  
  Fusiles, ametralladoranaka ukat jiskʼa armanakajj bandejanakan capat capat capat caparuw uchasipjjäna. Jackson ukat Waaka jupanakax bandejanak apsusipkäna -taqpachax suxta- ukat yaqha cajanak patxaruw suma uchapkäna, Dekker chachan qhipharkir pallapallanakapax, ukhamarak pachpa sudafricano jaqis jak"achasisinx armasiñ qalltapxäna.
  
  "Suma, señores", Dekker jupax sänwa: "Kunjamtï mä yatiñan jaqix mä kutix siskänxa, jach"a jaqinakax águila ukar uñtasitawa... sapak alturanakaruw qullunakap lurapxi. Nayrïr relojax Jackson ukat Gottlieb ukanakankiwa.Akan ukat ukjan tapanak jikxatapxam ukat... khayana.' Jupax kimsa chiqaw barranca pirqanak patat uñacht"ayäna, payïr chiqax janiw sinti jayankkänti kawkhantix Andreax mä qawqha horanak nayrax uka jan amuyt"kay jaqir uñjatap amuyaskäna ukat "sapa tunka minutonakat yatiyañatakik radion amukt"ayañama, ukax jumatakix walikïskiwa ukhamaraki, Torres." Maloney jilatampi recetanak mayjtʼayasma, kunjamtï Laos markan lurapkta ukhama, nayamp apasiñaw wakisini. Marzo." sasa.
  
  Gottlieb ukat Marla Jackson gemelos jupanakax kimsa chiqaruw sarapxäna, centinela ukar makhatañ thakhinak thaqhasa, ukat Dekker ukan pallapallanakapax uka chiqan qhiparañkamax uka expedición ukarux sapa kutiw uñjapxañapäna. Mä kutix kawkhantï jikxatasipkäna uk uttʼayasaxa, sapa tunka kayuniw soga ukat aluminio escaleranak qalarux chintʼapxirïna, ukhamat jan chʼamäñapataki, ukhamat jan chʼamäñapataki.
  
  
  Ukampis Andrea kullakajj jichha tiempon tecnología toqet wali amuytʼasirïtap uñjasajj wal muspharäna. Wali samkanakapansa, janiw jutïr semanan cuerpopajj alma jakʼankjjani sasin amuykänti. Ukampis camionat qhip qhipa yänak jaquntatäki ukanakatxa, pä wakichtʼat duchanaka ukat plástico ukat fibra de vidrio ukanakat lurat pä aseos portátiles ukanakaw utjäna, ukatwa wal muspharäna.
  
  -¿Kunas ukaxa, suma uñnaqt"ani? ¿Janit laqʼa taypin jan qʼañuchasiñamatak kusiskta?" sasa. Robert Frick jilatajj akham sänwa.
  
  Chʼakhanakani waynajj codonaka ukat qonqorinakapakiw utjäna, ukat ajjsarasaw sarnaqäna. Andrea kullakajj jan wali arunakap istʼasajj wali jachʼat larusisaw bañonak askichañ yanaptʼañ qalltäna.
  
  "Ukhamawa, Robert. Ukat kunjamtï uñjkta ukhamarjamaxa, jupan bañonakapas utjani..." sasa.
  
  "Jumanakax pusinikïpxtwa ukat pä tunkanikïpxtwa uk amuyt"asax mä juk"a jan chiqapawa. Ukhamajj juma pachpaw anqankir uta allsuñama" sasaw Frick chachajj säna.
  
  Andreax q"illu ñik"utaruw tukuwayxäna. Wali qaritäkchïnsa, pala apthapiñ amtasapas amparanakapajj chʼakhanak chʼalljjtayäna. Frick jilatajj jukʼampiw chʼamachasïna.
  
  "Kunas uka toqet wali larusiñatakejj janiw amuykti" sasa.
  
  "Jumax Bonnie tiajan asnupat sipan jukʼamp janqʼütawa. Ukaw jukʼamp larusiñajja" sasa.
  
  Tommy jilatajj akham sänwa: "Jan jupat llakisimti, munat kullaka, ukat uka jiskʼa excavadora apnaqañäni, tunka minutonakaw munasispa" sasa.
  
  "Jumax sapa kutiw kusistʼañanak tʼunjtaxa, Tommy. Mä jukʼamp chʼuñuñapatakiw jaytañama" sasa. Frick chachajj pʼeqep chʼoqtʼasisaw yaqha jaqemp jan waltʼayañatak jikjjatañatak sarjjäna.
  
  
  29. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  HAKAN
  
  Jupax tunka pusini maraniw yatxatañ qalltäna.
  
  Cheqas qalltanjja wal armasiñapäna.
  
  Qalltañatakix taqi kunatix yatiqañ utan yatiqkäna, amigonakapat, utan yatiqkäna. Janiw kunas chiqäkänti. Taqi kunas mä k"ariwa, uñisirinakan uñstayatawa, islam ukar t"aqhisiyirinaka. Jupanakax mä amtanïpxänwa, sasaw imamax juparux säna, jinchuparuw jiskht"äna. "Warminakar libre sarnaqañ churasaw qalltasipxi. Jupanakax chachanakjam pachpa nivelaruw uñstayapxi jiwasanakar jan ch"amanchañataki. Jupanakajj jukʼamp chʼamanïtanwa, jukʼamp chʼamanïtanjja, yatipjjewa. Jupanakajj yatipjjewa, Diosar serviñajj jukʼamp jachʼañchatätanwa. Ukatx p"iqinak jariqapxistu, qullan imamnakan amuyunakaparux katuntapxi. Jupanakajj munañanakasa ukat qʼañu luräwinakan qʼañu uñnaqanakampiw taripäwisar chʼamaktʼayañ munapxi. Jupanakax homosexualidad ukar ch"amanchapxi. Jupanakax k"arisipxi, k"arisipxi, k"arisipxi. Ukat fechanakatsa kʼarinak parlapjjaraki. Jupanakax pä tunk payan mayo phaxsinwa sasaw sapxi. Ukampis kuna urus uk yattawa" sasa.
  
  -Tunka suxtani uru Shawwal, yatichiri.
  
  "Jupanakax integración tuqitw arsupxi, kunjams mayninakamp sum apasipxaspa uka tuqita. Ukampis jumax yatisktawa kuntï Diosax munki ukxa" sasa.
  
  "Janiwa, janiw yatkti, yatichiri" sasaw sustjat waynax säna, ¿kunjamarak Diosan amuyupankaspasti?
  
  "Diosax Cruzadas ukanakat vengasiñ muni; cruzadas ukax waranq mara nayraw ukat jichhürunakanx utjawayi. Diosax 1924 maran t"unjapkän uka califato ukar wasitat utt"ayañ muni. Uka urutpachaw comunidad musulmana ukax secciones de territorio ukar jaljatäna, ukax uñisirinakasan apnaqatawa. Periódico uñxatañakiw wakisi, kunjams musulman jilanakajax mä estado de opresión, humillación ukat genocidio ukan jakasipxi uk uñjañataki. Ukat juk"amp jach"a jisk"achawix Dar al-Islam: Israel markan chuymapar jaquntat estaca ukawa".
  
  "Judionakaruw uñistxa, yatichiri" sasa.
  
  'Janiwa. Kuntï luraskta ukak amuyta. Arunakaj sum istʼapjjam. Aka uñisiñax jichhax jikxataskta sasin amuyta, mä qawqha maranakanx janiw kunas juk"ampïkaspas ukhamäkaniti, mä jisk"a chispakïkaspas ukhamaw taqpach quqan ninamp chikachasiñataki. Chiqpach iyawsirinakakiw ukham mayjtʼayasiñ yatipxi. Ukat jumax jupanakat maynïriruw tuküta. Jumax wali suma jaqïtawa. Nayax nayranakamar uñch"ukiñakiw wakisi, jumanakax akapach mayjt"ayañatakix ch"amanïpxtawa. Musulmán ayllunakar mayacht"añataki. Sharia ukax Ammán, El Cairo, Beirut uksaruw puri. Ukat ukat Berlín markar sarañataki. Madrid markar sarañataki. Washington markaru" sasa.
  
  "¿Kunjamsa lurañäni, yatichiri? ¿Kunjamarak islámico kamachinak uraqpachar jilxataysnasti?" sasa.
  
  "Janiw jaysäwitak wakichtʼatäktati".
  
  "Jïsa, nayawa, yatichiri".
  
  "¿Taqi chuymamampi, taqi almamampi, taqi amuyumampi yateqañ munasmati?" sasa.
  
  "Diosan aruparjam sarnaqañat sipansa, janiw kunas jukʼamp munkiti" sasa.
  
  "Janiwa, janiw jichhakamakiti. Ukampis mä qhawqha tiempotjja..." sasa.
  
  
  kimsa tunka
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Miércoles 12 uru lapaka phaxsit 2006 maran 20:27 pacharuw purini.
  
  
  Qhipharux carpanakax utt"ayatäxänwa, aseos ukat duchas ukanakaw utt"ayasïna, tuberías ukanakax uma tank ukarux uchatäxänwa, ukatx expedición ukan civiles ukanakax jisk"a plaza ukanw samart"apxäna, ukax muyuntat carpanakan luratawa. Andrea kullakax Gatorade botella amparapar apt"ataw uraqin qunt"atäskäna, ukat Fowler tatapar jikxatañ yant"añ jaytxäna. Jupas ni Harel doctorasa janis ukankapkaspa ukhamänwa, ukatwa tela ukat aluminio lurat estructuranakat lupʼiñatak chʼamachasïna, uka estructuranakajj janiw kuns uñjkänti. Sapa carpajj mä jachʼa cubo ukhamänwa, punkuni ukat plástico ventananakanïnwa. Mä lawat lurat plataformaw utjäna, uka plataformajj niya mä kayu chikataniw tunka payan bloques de hormigón patjjan jiljjattäna, ukhamat ukan jakirinakarojj laqʼan nina nakhantat juntʼutapat jarkʼaqañataki. Uka tejajj mä jachʼa telampiw lurasïna, uka telajj mä ladopatwa oraqer chintʼatäna, ukhamat intin qhananakapajj jukʼamp sum refracción utjañapataki. Sapa carpajj cable eléctrico ukanïnwa, ukajj combustible camionat jakʼankir mä generador central ukar puriyäna.
  
  Suxta carpanakatxa, kimsa carpanakax mä jukʼa mayjäpxänwa. Ukanakat maynïrejj enfermería satänwa, ukajj jukʼamp qhoru diseñonïnwa ukampis hermética satäkis ukampiw sellatäna. Maynïristi cocinampi manqʼañ carpampiw mayachtʼasipjjäna. Ukanjja, aire acondicionado ukaw utjäna, ukhamat expedición ukankirinakajj urun wali juntʼu horasanakan ukan samartʼapjjañapataki. Qhep qhepa carpajj Cainankänwa, mayninakat mä jukʼa jayankänwa. Janiw uñjkañ ventananakanïkänti ukat muyuntatäxänwa, ukax amukiw yatiyäna, millonario jaqix janiw mayjt"ayasiñ munkänti. Kine jupax H3 uka autopan qhiparäna, ukax Dekker jupax apnaqaskäna, carpa uñstayañ tukuyañkama, ukatx janipuniw uñstkänti.
  
  Nayax pächasta, janïr expedición tukuykipan uñstañapataki. Carpapan baño incorporado ukaniti sasaw jiskt"asta, Andreax amuyt"äna, jan amuyt"asisaw botellapat mä juk"a umt"äna. Akax khititix jaysäwip yatchi ukax juti.
  
  "Aski urukipanaya Russell jilata".
  
  'Kamisaraki?' -sasawa yanapirixa suma chuymampi jachaqt"asïna.
  
  "Wali sumaw yuspärta. Ist"apxam, aka entrevistat Caín tatampi..." sasa.
  
  Russell jilatajj akham sänwa: "Janiw ukhamäkaspati sasaw amuyasta" sasa.
  
  "Janiw yaqha markanakar sarañatakik akan apanipjjamti sasaw suytʼaskta. Uk yatiñam munta..." sasa.
  
  "Jichhax walikpun jutapxtaxa, señoras y señores", sasaw Forrester yatichirix jan wali arupax yatiyirin quejasiñap jark"äna, kunjamtï yatiyapkta ukat sipansa, taqi carpanak horasapar sayt"ayañ atipxtaxa. Jallalla. Aka tuqinx mä ampar apt"asipxam" sasa.
  
  Tonopax jan chiqa chuymanïnwa, kunjamtï uka qhipat mä jukʼa ampar tʼaxllirtʼaskäna ukhama. Yatichirix ist"irinakaparux mä juk"a jan walt"ayataw uñjasiyäna, janitix jisk"achatäkchïnxa, ukampis uka expedición ukankirinakax kawkhantix intix qalanak qhipäxan jalantañ qalltäna ukhax jupa jak"an chiqanakapan qhiparañ atipxatayna.
  
  "Janïr manq"añaru ukat carpanak jaljañar sarkasaxa, nayax sarnaqäw tukuyañ munta", - sasaw arqueólogox sarantaskakïna. "¿Jerusalén markat mä qawqha ajllit jaqenakaw tesoro apsupjjäna sasin sapksma uk amtastati? Ukhama, aka jan axsartʼir jaqinakax..." sasa.
  
  "Mä jisktʼajj pʼeqejan tʼijtʼaskakiwa" sasaw Andreajj uka jilïr jaqen chʼajjwañ uñkatatapar jan istʼasajj akham säna. "Yirm Əy áhu ukax Payïr Rollo qillqiriwa sasaw sapxtaxa. Romanonakajj janïr Salomonan templop tʼunjapkipanwa uk qellqäna. ¿Jan pantjaskti?" sasa.
  
  "Janiwa, janiw pantjasktati" sasa.
  
  "¿Yaqha notanak jaytawaypachati?" sasa.
  
  "Janiwa, janiw ukham lurkänti" sasa.
  
  "¿Jerusalén markat Arca apsupkäna uka jaqenakajj ¿kunsa jaytapjjpachänti?" sasa.
  
  'Janiwa'.
  
  "Ukhamajj ¿kunjamatsa kunas pasäna uk yatta? Uka jaqinakax qurimpi ch"uqt"at wali jach"a yä apt"asipxäna, kunas, niya pä patak millas? Taqi kunatix lurawaykta ukax mä cámara ukat mä botella umampi uka duna ukar makhatañakiw ukat ukax..." sasa.
  
  Uka jilïr jaqix sapa aru Andrea kullakax juk"ampiw q"illuxäna, calvo p"iqipampi barbapampi chikachasiñapax ajanupax mä bola de algodón ukan cereza ukham uñt"ayasiñapkama.
  
  -¿Kunjamatsa egipcionakax pirámidenak lurañ atipxatayna? ¿Kunjamsa Isla de Pascua markankirinakajj tunka waranqa toneladanak pesañ estatuanakap saytʼayapjjäna? ¿Kunjamsa nabateonakajj uka pachpa qarqanakat Petra markar lurapjjpachäna?" sasa.
  
  Andrea kullakarojj sapa arutwa thuqtʼäna, parlapkäna ukhajj juparuw chʼoqtʼasïna, ajanupajj jupan jakʼapar puriñkama. Yatiyirix jan q"añut samsuñapatakix maysaruw kutt"awayxäna.
  
  "Iyawsäwimpi. Patak llätunk tunk phisqhan kilómetros ukch"a inti jalsu tuqin ukat jan walt"ayat chiqanakan sarañatakix iyawsäwiw wakisi. Uk lurañjamätap creyiñatakejj iyawsäwinïñaw wakisi" sasa.
  
  "Ukhamajj payïr rollot sipansa, janiw kuna pruebanakas utjktamti" sasaw Andreajj jan jarkʼañ puedkänti.
  
  "Janiwa, janiw nayajj ukham lurkti. Ukampis mä teoría ukaw utjitu, ukat chiqaw sañax suyt"añäni, señorita Otero, jan ukax ch"usat utar kutt"añäni" sasa.
  
  Yatiyirix niyaw jaysañampïskäna, ukat codopampiw costillanakapan mä jukʼa chʼallxtayasïna. Jupax kutikipstasinx Fowler tataruw mä iwxt"awimp uñch"ukiskir uñjäna.
  
  "¿Kawkirus sarawayta, tata?" sasa. -sasawa jiskht"äna. "Taqi cheqanwa uñchʼukiyäta. Parltʼasiñasawa" sasa.
  
  Fowler jupax amukt"añapatakiw amparapamp uñacht"ayäna.
  
  "Jerusalén markat arca aptʼat sarjjapkäna uka llätunka jaqenakajja, qhepürojj alwajj Jericó markaruw puripjjäna". Forrester jupax qhipäxar kutt"awayxänwa, jichhax tunka pusini jaqinakaruw arst"askäna, jupanakax juk"amp munasiñampiw ist"apxäna. "Jichhax conjetura ukar mantasktanwa, ukampis ukhamakiw mä chachan conjeturapa, jupax tunka maranakaw uka pachpa jiskt"äwit lup"i. Jericó markanjja, yänaka ukat uma apthapipjjerïna. Betania jakʼankir Jordán jawir makhatasisajj Nebo sat qollu jakʼanwa Reyin thakipar puripjjäna. Jachʼa thakijj nayra tiempon jan pʼakjatäki uka thakiwa, uka thakejj Abrahanaruw Caldea markat Canaán markar apaskäna. Uka llätunk judionakajj uka thaknam sur toqer sarapjjäna, Petra markar puriñkama, ukanjja jachʼa thaknam sarjjapjjäna, ukat mä cuento cheqaruw sarapjjäna, uka cheqajj Jerusalén markankirinakatakejj akapachan tukusiñapäkaspas ukhamäspawa. Aka cheqanjja" sasa.
  
  -Yatichiri, ¿kuna amuyt"tati kawkhansa uka barranca ukanxa uñch"ukiñasa? Kunattix aka chiqax wali jachʼawa" sasaw Harel sat doctorax säna.
  
  "Ukaruw taqinix mantapxta, qharürut qalltasinxa. David, Gordon... jupanakar equipo uñacht"ayapxam" sasa.
  
  Pä yanapiriw uñstapxäna, sapa mayniw mä muspharkañ yänakampi isthapt"ata. Jupanakajj pechoparuw mä sling uchapjjäna, ukaruw metalat lurat mä aparatojj mä jiskʼa mochilar uñtat chintʼatäpjjäna. Uka arnés sat correajj pusi correanakanïnwa, ukat mä cuadrado metalat lurat mä estructura warktʼatäna, ukajj cuerporojj caderanakan nivelaparuw enmarcäna. Uka edificion nayrïr esquinanakapanjja, pä lamparar uñtat yänakaw utjäna, ukajj mä auton faropar uñtasitänwa, uka yänakajj oraqeruw uñtatäna.
  
  "Akax suma jaqinaka, jutir urunakatakix verano isimp isthapt"asiñamawa. Uka aparatox magnetómetro de precesión de protón satawa.
  
  Ukanx jach"añchañ silbatonakaw utjäna.
  
  David Pappas jilatajj akham sänwa: "Arnaqasir suti, ¿janich ukhamäki?" sasa.
  
  "David, amuktʼam. Jiwasax mä teoría ukan irnaqasktanwa, Yirm &# 601; ukatsti &# 225; huh, Arcax kawkhans aka barranca ukan imantatäna. Magnetómetro ukax kawkhans jikxatasi uk chiqpachapuniw yatiyistani" sasa.
  
  "¿Kunjamsa ukajj lurasi?" sasa. -sasawa Andreax jiskt"äna.
  
  "Uka instrumentojj mä señal apayani, ukaw Oraqen campo magnético satäkis uk qellqtʼasi. Mä kutix uka tuqit sintonizatäxi ukhaxa, kuna anomalías ukanakas campo magnético ukan utji, sañäni, metal ukan utjatapa. Janiw kunjams irnaqaski ukx sum amuyañax wakiskiti kunatix hardware ukax inalámbrico ukampiw computadorajarux chiqak apayani. Kuns jikjjatäta ukhajja, janïr jikjjatkasajj yatjjäwa" sasa.
  
  Andrea kullakajj akham sänwa: "¿Apsuñajj chʼamati?" sasa.
  
  "Janiw sarnaqañ yatisktati. Sapa mayniruxa mä serie de sectores ukanakawa cañón ukanxa niya phisqa tunka metros ukch"a jayankxata. Taqi kunatix lurañamäki ukax cinturón de seguridad ukan "Qalltaña" botón ukar ch'iqt'añawa ukat sapa phisqa segundos ukjat mä thakhi lurañawa. Ukhama" sasa.
  
  Gordon jilatajj mä jukʼa nayrar sartasaw saytʼasïna. Phisqa segundonakatjja, uka instrumentojj mä jiskʼa silbato istʼasïna. Gordon jilatajj yaqha thaknam aptʼasïna ukat silbatojj saytʼjjänwa. Phisqa segundonakatjja, wasitatwa silbatojj phustʼasïna.
  
  "Ukax tunka horanakaw urux mä hora chikatani turno ukan lurapxäta, tunka phisqhan minutonakaw samart"apxäta" sasaw Forrester jupax saraki.
  
  Taqinipuniw quejasiñ qalltapxäna.
  
  "¿Yaqha lurañanakanïpki uka jaqenakat kamsaraksnasa?" sasa.
  
  "Jan barrancan irnaqkäta ukhajj jupanakar uñjam, tata Freak" sasa.
  
  "¿Aka inti jalsun tunka horanak urun sarnaqañ suyasmati?" sasa.
  
  "Walja uma umañamatakiw iwxt"apxsma - sapa horax mä litros umañamataki. 111 grados temperaturanïki ukhajja, cuerpojj jankʼakiw umajj chʼamaktʼi" sasa.
  
  "¿Uru tukuyarojj tunka horanak jan trabajkañäni ukhajja, ¿kamachasmasa?" sasa. -sasawa yaqha aruxa chhuxriñchjasïna.
  
  "Ukatxa, arumaw ukanak tukuyapxäta, tata Hanley" sasa.
  
  "Janiw democraciax wali jach"äkiti" sasaw Andreax arsüna.
  
  Qhanpachanx janiw amukt"känti, kunatix Forrester jupax ist"ataynawa.
  
  "¿Jumatakix amtäwijax jan chiqapar uñjatäpachati, señorita Otero?" sasa. -sasawa arqueólogo jaqixa jan wali arumpi jiskt"äna.
  
  -Jichhax uka tuqit arsuwayxtaxa, jïsa -sasawa Andreax jan axsaras jaysäna. Jupax ladoruw qunt"asïna, Fowler-an yaqha codo-p axsarasa, ukampis janiw purinkänti.
  
  "Jordan markan gobiernopajj mä phajjsiw mä falso licencia churapjjetäna, ukhamat fosfato apsuñataki. ¿Ukat kʼachat kʼachat sarnaqerïta sasin amuytʼañäni? Inas kimsïr semananx barranca ukan yatiyawinak apthapiñ tukuyxchiñäni, ukatx pusi semananx janiw Arca allsuñatakix tiempox utjkchiti. ¿Ukajj cheqäkaspas ukhamäpachati?" sasa.
  
  Andrea kullakajj phenqʼasisaw pʼeqep chʼoqtʼasïna. Chiqpachansa aka chacharux uñisïnwa, janiw pächasiñax utjkiti.
  
  "¿Yaqhax Miss Otero-n sindicatopar mantañ munaspa?" sasa. Forrester chachajj saskakiwa, ukankir jaqenakan ajanunakapwa sum uñchʼukïna. 'Janiwa? Waliki. Jichhat uksarojja, janiw doctoranaka, sacerdotenaka, rig apnaqirinaka, ni manqʼa phayirinakäpktati. Jumanakax nayan pack uywanakajäpxtawa. Kusist'aña.'
  
  
  31. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Jueves 13 uru lapaka phaxsit 2006 marana.12:27 jayp"u pachakama.
  
  
  Paso, suyt"aña, silbato, paso.
  
  Andrea Otero kullakajj janipuniw jakäwipan kimsa jan walinak lurapkäna ukanakat mä listar qellqkänti. Nayraqatxa, kunattix Andreax listanak uñisïna; payïrix kunatix wali yatiñanïkchïnsa, juk"a capacidad de introspección ukanïnwa, kimsïristi, kunatix kunapachatix jan walt"awinakax jupar uñkataskäna ukhax jan mayjt"ir reacción ukax jank"akiw jaltxatayna ukat yaqhanakar kuns luratayna. Jupatï mä arumajj phisqa minutonak jan wali experiencianakapat lupʼispäna ukhajja, cheqapuniw habas ukan jan waltʼäwipajj nayrankjjaspäna.
  
  Escuelan qhep qhepa urupänwa, ukat qʼajjo wayn tawaqökasajj wali chʼamampi ukat amtampiw sarnaqäna. Jupax mä amuyukiw p"iqipanx claset mistuwayxi: familiapax jakapkän uka complejo de apartamentos ukan machaq piscina jist"arañar sarañataki. Ukatwa manqʼañ tukuyäna, taqe jaqenakat sipansa jariqasiñ traje uchasiñ wal munäna. Qhip qhipa manq"añap wali masticaskäna ukhaxa, mesat sartasïna. Ukapachaw mamapax bomba jaquntäna.
  
  "¿Khitin turnopajj platonak jariqañapa?" sasa.
  
  Andreax janiw pächaskänti kunatix Miguel Angel jilïr jilapan turnopax purinxänwa. Ukampis mayni kimsa jilanakapajj janiw ukham jachʼa urun pʼeqtʼiripar suytʼañatakejj wakichtʼatäpkänti, ukatwa mä arumpi sapjjäna: "¡Andreankiwa!" sasa.
  
  "Maldita ukham uñtasi. ¿Jumajj jan amuytʼasirïtati? Qharürojj mä uruw turnojajj purinïna" sasa.
  
  -Munat kullaka, jan jabonampi lakam jariqayañajataki -sasa.
  
  "Jutam mama. Jupajj ukham lurañapawa" sasaw mä jilapajj säna.
  
  "Ukampis mama, jichhax janiw turnoxäkiti" sasaw Andrea kullakax kayup pampar ch"allt"asis jach"at arsüna.
  
  "Walikiwa, kunjamatsa ukanak luräta ukat juchanakamat arrepentisiñatakiw Diosar luqtäta" sasa. Wali chʼama tiemponwa sarnaqaskta" sasaw mamapajj säna.
  
  Miguel Angelax mä jachaqt"asiw chhaqtayäna, ukat jilanakapax atipt"asisaw maynit maynikam ch"allxtapxäna.
  
  Mä hora qhepatjja, Andrea kullakajj janipuniw kunjamsa jarkʼaqasiñ yatkänti, ukatwa uka jan cheqapar uñjasajj phesqa suma qhanañchäwinak amuytʼäna. Ukampis uka horasanjja, mä amtarukiw lupʼïna.
  
  "¡Mamaaaaaaa!" sasaw säna.
  
  "¡Mamita, ¡janiw kunasa! Platonak jariqapjjam ukat jilanakamar estanquer sarapjjam" sasa.
  
  Mä akatjamatwa Andreajj taqe kunsa amuyjjäna: mamapajj janiw turnopäkänti uk yatïna.
  
  Jumatï phisqa wawanakat jan sullkakïkasma ukat nayra católica familian jilsuwaykta uka imill wawakïkasma ukhajja, janïr juchañchkasajj juchañchatäkasma ukhajja, kuntï jutïrin lurkäna uk amuyañajj chʼamakïspawa; nayra yatiqañ utan pallapallanakan phuchapa, jupax qhan uñacht"ayäna yuqanakapaw nayraqat jutapxi. Andrea jilatarojj warmïtap laykukiw kayump taktʼapjjäna, thuqtʼapjjäna, jan walinak lurapjjäna ukat mä ladoruw jawqʼjapjjäna, jupajj yuqall wawar uñtasit walja suma luräwinakanïkchïnsa ukat cheqas pachpa amuyunïkchïnsa.
  
  Uka uruxa, jupax phuqt"ataw jikxatasiwaytxa sasaw säna.
  
  Andreax mesaruw kutt"awayxäna ukat jichhak manq"añ tukuyapkän uka habas ukat tomate guiso manq"añ manq"añat tapa apsuwayxäna. Chikat phuqt"ata ukat wali junt"u. Jan pä kuti amuyt"asaxa, qhipharuxa Miguel Angelan p"iqiparu warxatäna ukatxa uka manq"aña manq"añatakixa mä sombrero ukhamjama sayt"ayatayna.
  
  -Jumax platonak jariqsta, jumax bastardo -sasa.
  
  Uka jan walinakajj wali llakkañänwa. Andrea kullakajj janiw platonak lurañak wakiskänti, jan ukasti awkipajj jukʼamp suma castigo amuytʼäna. Jupajj janiw verano tukuykam umañ jarkʼkänti. Ukajj wali faciläspawa. Jupax cocinan mesapan qunt"asiñapatakiw mayïna, uka mesax estanque ukarux wali sumaw uñjäna, ukat paqallq libra waña habas ukanakaw uka patxarux uchasïna.
  
  "Jupanakar jaktʼam. Qhawqhanis utji uk yatiyäta ukhajja, estanqueruw saraqasma" sasa.
  
  Andreax jawasanak mesa patxaruw ch"allt"äna ukat mayat mayat jakthapiñ qalltäna, manq"añ manqhar uchasa. 1283 maran purinkäna ukhajja, bañor sarañatakiw sartasïna.
  
  Kuttʼankäna ukhajja, uka manqʼajj chʼusakïjjänwa. Maynix uka jawasanak wasitat mesa patxaruw uchatayna.
  
  Papa, janïr jachir ist"kasax ñik"utamax ch"uxñaruw tukuni, sasaw amuyäna.
  
  Chiqansa jupax jachäna. Jutïr phisqa urunakax kunatsa mesat mistuwayxäna, sapa kuti kutt"anxasax wasitatw jawasanak jakthapiñ qalltañapa, pusi tunk kimsan mayj mayj pachanaka.
  
  
  Qhipa arumax Andrea kullakax habas ukan jan walt"äwipax jakäwipanx juk"amp jan waliw sasaw amuyaspa, Roma markan mä mara nayrax jan sintt"asis jawq"jatapat sipans juk"amp jan waliw uñjasispa. Ukampirus jichhax magnetómetro ukan experienciapax lista ukan nayrïr chiqanw jilxattawayi.
  
  Uka urux jankʼakiw phisqa horasarux qalltäna, kimsa pusi tʼaqa horanak janïr inti jalsunkipanxa, walja kutiw pitinak istʼasïna. Andreax enfermería ukan Harel ukat Kira Larsen doctorampiw ikiñapäna, Forrester chachan qullan kamachinakaparjamax pä chacha warmix jaljtapxänwa. Dekker chachan guardianakapajj yaqha carpankapjjänwa, yanapirinakajj yaqha carpankapjjänwa, ukat Forrester chachan pusi yanapirinakapampi ukat Fowler tatampejj mayninakankapjjänwa. Profesorax mä jisk"a carpan sapakiw ikiñ munäna, uka carpax llätunk tunk dolaranakanïnwa, ukat taqi expedicionanakaparuw jupamp chika saräna. Ukampis janiw sinti ikiskänti. Phisqa alwa pacharux ukankxänwa, carpanak taypinxa, bocinap phust"askäna, ukat mä pä jiwayañ amenazanak katuqañkamaw mä qawqha jaqinakat katuqapxäna, jupanakax niyaw qarjatäpxäna.
  
  Andreax ch"amakan maldecasax sartasïna, toalla ukat artículos de aseo bolsap thaqhasa, jupax colchón de aire ukat ikiñ bolsa jak"an jaytawayäna, ukax ikiñapjamaw irnaqäna. Jupajj punku toqeruw saraskäna, ukhaw Harel chachajj jawsäna. Wali jaypʼükchïnsa, niyaw isthaptʼatäjjäna.
  
  "Janiw ducha lurañ amtktati, ¿janich ukhamäki?" sasa.
  
  'Ukhampuni'.
  
  "Inas ch"amamp uk yatiqapxchisma, ukampis amtayapxsmawa, duchas ukanakax sapa mayniw codificatäpxi ukatx sapa mayniw urux kimsa tunk segundos ukjat juk"ampi uma apnaqañax jaysatäna. Jichhax jumatix qullqim apt"asïta ukhax jichhür arumax jumar thuqhuñakiw achikt"asipxäta. " sasa.
  
  Andrea kullakajj colchón patjjaruw qhepar jaqontäna, atipjataw jikjjatasïna.
  
  -Uru t"unjatajat yuspajarapxsmawa -sasa.
  
  "Chiqäskapuniwa, ukampis nayaw arumax qhispiyta" sasa.
  
  "Wali axsarkañ uñnaqt"anïtwa" sasaw Andreax ñik"utap wasitat mä cola de caballo ukar jaquntäna, ukax universidadatpach janiw lurkänti.
  
  "Ajjsarkañat sipansa jukʼamp jan waliwa".
  
  "Maldita, doc, "janiw nayat sipansa jan walikiti" jan ukax "janiwa, wali suma uñnaqt"anïtawa" sañamawa, yatisktawa, warminakan solidaridada" sasa.
  
  "Walikiwa, janipuniw mä ordinario warmikïkti" sasaw Harel chachajj Andrean nayranakaparu cheqak uñkatasajj säna.
  
  ¿Kuns ukham sañ munta, Doc, Andrea kullakajj shorts uchasisa ukat botas cordón ukamp chintʼasisaw jisktʼasïna. ¿Jumajj khitirutï nayajj irpkäma ukajja? Ukat juk"amp askixa... ¿nayrïr thakhi lurañax wakisispati?
  
  
  Paso, suyt"aña, silbato, paso.
  
  Stowe Erling kullakajj Andrea kullakaruw asientopar irpäna ukat arnés uchañapatakiw yanaptʼarakïna. Ukhamajj akankjjewa, phisqa tunk metro cuadrado uraqi taypinkiwa, sapa esquinapanjja llätunka pulgadanakan chʼiyar chʼakhanakaparuw guitampi chintʼata.
  
  T'aqisiwi.
  
  Nayraqatax pesaje ukaw utjäna. Kimsa tunka phisqani libranakax qalltanx janiw sinti jach"äkaspas ukhamäkänti, juk"ampirus arnés ukar warkt"atäskäna ukhaxa. Ukampis payïr horatakejja, Andrean amparanakapaw jiwayaskäna.
  
  Ukatxa junt"u umaw utjarakïna. Chika urutakejja, janiw oraqejj laqʼäjjänti, mä parrillapunïnwa. Ukat turno qalltatapat chika hora qhepatjja, umajj tukusjjänwa. Sapa turno taypin samart"añ pachanakax mä cuarto horaw utjäna, ukampis uka minutonakatx llätunk minutos ukjax sectores ukar mistuñamp kutt"añampiw apst"asiwayi ukatx thaya uma botellanak apsusaw apst"asiwayi, ukatx pä minutos ukjax protector solar ukar wasitat uchasisaw apst"asiwayi. Niya kimsa minutonakaw qheparjjäna, ukajj Forrester chachajj sapa kutiw kunkapar qʼomachaskäna ukat relojap uñchʼukiskäna.
  
  Uka patxaruxa, sapa kutiw pachpa rutinax utjäna. Aka llamp"u chuyman paso, suyt"aña, silbato, paso.
  
  Infierno, nayax Guantánamo markanx juk"amp askiwa. Intix jupanakar jawqʼjkchisa, mä jukʼa tiempox janiw uka llampʼu chuyman pesaje aptʼasipxañapäkiti.
  
  'Aski alwakipana. Ukajj wali juntʼütawa, ¿janich ukhamäki? " sasaw mä aru säna.
  
  "Infiernor sarañamawa, tata" sasa.
  
  "Uma umañamawa" sasaw Fowler chachajj mä botella churasajj säna.
  
  Jupajj pantalonampiw isthapita, ukat sapürunjam chʼiyar jiskʼa mangani camisapampiw sacerdoten collarampi isthaptʼatäna. Jupax cuadrantepat qhipäxar kutt"awayxäna ukat uraqiruw qunt"asïna, jupar uñch"ukiñax wali kusisitaw jikxatasïna.
  
  "¿Khitinakarutï soborno churkta uk qhanañchtʼasmati, ukhamat jan uka yä uchasiñamataki?" sasa. -sasawa Andreax jiskt"äna, uka botellaxa qullqi munañampiwa ch"usäna.
  
  "Forrester profesorax yupaychäwin lurañanakajarux wal respeto uñachtʼayi. Jupax Diosan jaqiparakiwa, jupan amuyuparjama" sasa.
  
  "Juk"ampirus mä egoísta maniac ukar uñtasitawa".
  
  "Ukhamaraki. Kunas jumamp kamachi?'
  
  -Walikiwa, mä juk"a esclavitud ukar ch"amanchañax janiw pantjasitanakajat maynïrikiti.
  
  "Religionat parlaskta".
  
  "¿Chika botella umampi almajar qhispiyañ munasmati?" sasa.
  
  "¿Ukajj wakisispati?" sasa.
  
  -Nayax mä contrato phuqhat mä juk"a munaraktwa.
  
  Fowler kullakajj jachaqtʼasisaw yaqha botella churäna.
  
  "Jichha jiskʼa umañanak umäta ukhajja, jukʼamp sumwa umañam chhaqtayätam" sasa.
  
  'Pay suma'.
  
  "¿Janit jisktʼajar jayskäta?" sasa.
  
  "Religionax nayatakix wali manqhankiwa. Bicicletar sarañwa jukʼamp munta" sasa.
  
  Sacerdotejj larusisaw botellapat mä jukʼa umtʼasïna. Jupajj qaritäkaspas ukhamänwa.
  
  "C"mon, Otero kullaka; jan colerasimti, jichhax mä asnu lurañax janiw wakiskiti. Taqe uka cuadradonakajj janiw magiampi jutkaspas ukham amuyktati, ¿janich ukhamäki?" sasa.
  
  Cuadrantenakax pä patak kayuniw carpanakat qalltapxäna. Jilt"ir expedición ukax barranca uksanx jaljtatäpxänwa, sapa mayniw sapa mayni thakhiparjam sarnaqapxäna, suyt"apxäna, sillp"ipxäna, kayump sarnaqapxäna. Andrea kullakajj sección tukuyaruw purisajj mä paso chʼeqa toqer sarawayjjäna, 180 gradonakaruw kuttʼäna, ukat wasitatwa sacerdoteru qhepäjjat sarawayjjäna.
  
  "Ukhamajj jumanakar panin jikjjatañ yantʼasajj ukankäyätwa... Ukhamajj jumasa Doc jilatampejj arum paqaraw ukham lurapjjta" sasa.
  
  "Ukanjja yaqha jaqenakas utjarakïnwa, ukhamajj janiw llakisiñamäkiti" sasa.
  
  "¿Kunsa uka arunakampi sañ munta, tata?" sasa.
  
  Fowler chachajj janiw kuns siskänti. Jaya pachax ritmo de paso, suyt"aña, sillp"iña, jalt"añakiw utjäna.
  
  "¿Kunjamatsa yatta?" sasa. -sasawa Andreax llakit jiskt"äna.
  
  "Ukat suytʼayätwa. Jichhajj yattwa" sasa.
  
  'Jan askinaka'.
  
  "Privacidad ukar mantañax pampachapxita, señorita Otero" sasa.
  
  "Maldita" sasaw Andreax säna ukat amparapampiw ch"akhutayna, "cigarro layku jiwayañ munta" sasa.
  
  "¿Kunas jarkʼtamjja?" sasa.
  
  "Forrester yatichirix instrumentunakaruw jan walt"ayi sasaw sitäna" sasa.
  
  "¿Kunsa yatta, Otero kullaka? Khititï taqi kunat sipansa jukʼampïkaspas ukham sarnaqki ukatakixa, jumax wali ingenuo ukhamätawa. Tabaco chhuxriñchjasiñax janiw aka Uraqin campo magnético ukarux jan walt"aykiti. Mä jukʼa tiempojj janiw nayan qellqatanakajarjamäkiti" sasa.
  
  "Nayra jaqi".
  
  Andrea kullakajj bolsillonakaparuw allsutayna, ukatsti cigarro naktayäna.
  
  "¿Doc-ar yatiyir sarätati, tata?" sasa.
  
  "Harel jilatajj wali yatiñaniwa, nayat sipansa jukʼamp yatiñaniwa. Ukat jupax judío jaqiwa. Jupajj janiw nayra sacerdoten ewjjtʼapar munaskiti" sasa.
  
  "¿Nayajj wakisispati?" sasa.
  
  "Walikiwa, jumax católico ukhamätawa, ¿janich ukhamäki?" sasa.
  
  "Tunka pusini mara nayraw equiponakamar atinisiyäta, tata" sasa.
  
  "¿Kawkïris jupanakatjja? ¿Pallapallanakan jan ukajj cleranakacha?" sasa.
  
  "Panpachani.Awk taykajajj cheqapuniw chhuxriñchjapxitäna" sasa.
  
  "Taqi awk taykanakaw ukham lurapxi. ¿Janit ukham jakañ qalltaski?" sasa.
  
  Andreax p"iqip muytayasax nayra k"uchupat uñjañ atipjatayna.
  
  -Ukhamajj kunaymaninak utjistu -sasa.
  
  "Janiw amuytʼañjamäkiti. ¿Kunatsa qhipa arumax thaqhapxirïta, Andrea?" sasa.
  
  Yatiyirix janïr jayskasax uñch"ukisïnwa. Jukʼamp jakʼankir jaqejj David Pappas satänwa, jupajj patak metronak sarañan cinturón de seguridadampiw chintʼatäna. Uka barranca mantañat mä thaya thaytʼanitayna, ukat Andrean kayunakapan suma chʼalla chʼallanakwa luratayna.
  
  "Qharürojja, barranca mantañawjankapkayäta ukhajja, uka jachʼa dunaruw makatayäta. Altu patatjja, teleobjetivo lentempiw filmañ qalltawayta ukat mä chacharuw uñjta" sasa.
  
  'Kawkhana?' Fowler jupax mä fusil uñt"ayawayi.
  
  "Qhepamankir qarqa patjjanjja. Mä segundokiw jupar uñjta. Jupax ch"iyar ch"iyar isimpiw isthapita. Janiw khitirus yatiykti, kunattix janiw yatkti Behemoth sat barcon jiwayañ munkäna uka jaqimpis kunas lurasispa" sasa.
  
  Fowler jupax nayranakap jisk"achasïna ukat mä amparapampiw calvo p"iqip patxar t"ijtäna, wali ch"amampiw samsuwayxäna. Ajanupajj llakitaw uñnaqäna.
  
  "Otero kullaka, aka expedición ukax wali axsarañawa ukat suma sarantäwipatakix jamasatw lurasi. Kunatsa akankapjjta uka toqet khitis cheq yatchi ukhajja...." sasa.
  
  "¿Jupanakajj jaqunukupjjistani?" sasa.
  
  "Taqiniruw jiwayapxirista" sasa.
  
  'UKXATA'.
  
  Andreax uñch"ukisïnwa, uka chiqax kunjams saparst"atäna ukat khitis Dekkeran jisk"a línea de centinelas ukar p"akintaspa ukhax kunjams katuntatäpxaspa uk sum amuyäna.
  
  Fowler jilatajj akham sänwa: "Albert jilatampiw jankʼak parltʼañaja" sasa.
  
  "¿Janiw akan satélite sat teléfono apnaqkasmati sasin sista sasaw amuyayäta? ¿Dekker chachajj mä escáner de frecuencianïpachänti?" sasa.
  
  Sacerdotejj jupar uñkatasakiw uñchʼukïna.
  
  "Ay mierda. Janiw mayampsa" sasaw Andreax säna.
  
  "Jichha arumax lurañäni".
  
  
  32. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  2700 PIES INTIENTE UKAX DIG
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Viernes 14 uru lapaka phaxsit 2006 marana 1:18 alwa pacharuw purini.
  
  
  Jach"a jaqin sutipax Oh satänwa, ukat jachäna. Jupajj yaqha jaqenakaruw jaytañapäna. Jupajj janiw kunjamsa jikjjatasi uk uñachtʼayapjjañap munkänti, janirakiw uka toqet parlañas munkänti. Ukat kunatsa jachäna uk yatiyañajj wali chʼamäspawa.
  
  Chiqansa, uka tawaqun laykupaw ukham lurasïna. Jupajj pachpa phuchaparuw sinti amtayäna. Jupajj jupar jiwayañajj uñisïnwa. Tahir jiwayañax janiw ch"amäkiti, chiqans mä samarañänwa. Jupax iyaw sañapawa, jupamp anatt"añs munarakïnwa - infierno uñacht"ayañataki, ukampis akan aka uraqin.
  
  Uka tawaqux yaqha sarnaqäwinwa. Jupax tunka suxtani maranikïskänwa.
  
  Ukampis D ukat W jupanakax jupamp chikaw iyaw sapxäna: misión ukax wali wakiskiriwa. Janiw uka p"iyan tantachatäpki uka mayni jilatanakan jakäwipakix jan walt"ayat uñjasiwaykiti, jan ukasti Dar al-Islam markpachaw jan walt"ayat uñjasiwayi. Mamampi phuchapampixa sinti yatipxäna. Janiw kuna excepciones ukanakas utjkaspati.
  
  "Senseless shitty war" sasaw sarakïna.
  
  "Ukhamajj jichhajj juma pachpaw parltʼaskta?" sasa.
  
  W jupaw naya tuqir jalnaqäna. Juparojj janiw riesgonak apsuñajj gustkänti ukat sapa kutiw jiskʼat parlirïna, pʼiyan manqhansa.
  
  "Nayajj mayisiyäta".
  
  "Uka pʼiyaruw kuttʼañasawa. Jupanakajj uñjapjjaspawa" sasa.
  
  "Inti jalant pirqanxa mä guardia sapakiw utji, ukat jupax janiw aka chiqat mä línea de visión ukankiti. Jan llakisimti.'
  
  "¿Cargo mayjtʼayaspa ukhajja, ¿kamachasmasa? Jupanakajj aruman uñjañ lentes ukaniwa" sasa.
  
  "Jan llakisimti sasaw sista. Jach"a ch"iyara irnaqawi. Jupax sapa kutiw cigarro fuma, ukat cigarrot qhant"atax janiw kuns uñjañax ch"amäkiti" sasaw Oh jupax amukt"añ munasax arsuñapäna, ukat chuym ch"allxtataw säna.
  
  "Uka pʼiyaru kuttʼañäni. Ajedrez anattʼañäni" sasa.
  
  Ukajj janiw mä ratukis jupar sallqjkänti. Jupajj llakit jikjjatasitap yatipjjayätwa. Afganistán, Pakistán, Yemen markanaka. Jupanakax walja lurawinakampiw mayacht"asis sarnaqapxi. Jupajj suma amigopunïnwa. Chʼamachasitapajj jan amuytʼasirïkchïnsa, chʼamañchtʼañatakiw chʼamachasïna.
  
  O laq"a patxaruw janchip taqpach ch"allxtasïna. Jupanakajj qala chʼusawjan kayunkir chʼusa cheqankapjjänwa. Uka pʼiyajj kawkhantï utjkäna ukajj niya patak metro cuadrado ukhakiw utjäna. Oh ukax kimsa phaxs nayraw ukham jikxatäna, kunapachatix operación lurañ amtaskäna ukhaxa. Taqinitak janiw mä chiqax utjkaspati, ukampis uka pʼiyax patak kutis jachʼäkchïnsa, O sat chachax anqankañaw jukʼamp askixa. Jupax uka ch"axwañ p"iyan katuntataw jikxatasïna, jilanakapan chhuxriñchjatapampi, pedonakapamp atacatätapa.
  
  "Akan mä jukʼamp qheparaskä sasaw amuyta. Nayax thayarux walpun munasta" sasa.
  
  "¿Hukan señalap suyasktati?" sasa.
  
  "Ukham pasañapatakejj mä qhawqha tiempow pasani. Infiel jaqinakax janiw kuns jikxatapkiti" sasa.
  
  "Jan jankʼak sarapjjañap suytʼaskta. Qhipäxar quntʼasisa, latanakat manqʼasa ukat lata manqhan pistʼañas qaritätwa" sasa.
  
  Oh janiw jayskänti. Nayranakap jistʼarasaw thayajj janchipar samsuñapatak chuym churäna. Suytʼañax jupatakix wali askiwa.
  
  -¿Kunatsa akan qunt"asipxta jan kuns lurapkta? Jiwasax wali armatätanwa. Nayax ukaruw sarañäni, taqiniruw jiwayañäni" sasaw W jupax ch"amanchasïna.
  
  "Hukan chachan kamachiparjamaw sarnaqañäni" sasa.
  
  "Hookan jupax walja riesgos ukanakaruw puri".
  
  'Yattwa. Ukampis jupax wali yatiñaniwa. Jupaw mä sarnaqäw yatiyäna. ¿Kunjamsa mä bushman jaqix Kalahari markan uma jikxati, utapat jayarst"atax uk yattati? Mä mono jikxati ukat urunakpachaw uñch"ukiski. Jupax janiw monox uñjañapatak jaytkaspati jan ukax anatt"añax tukusxiwa. Bushman paciencianïspa ukhax qhipharux monox kawkhans uma jikxataspa uk uñacht"ayani. Qala chʼiyjata, mä jiskʼa estanque...uka cheqanakajj mä bosque jaqejj janipuniw jikjjatkaspati" sasa.
  
  "Ukat ¿kunsa uk lurpacha?" sasa.
  
  "Uma umasax mono manq"arakiwa".
  
  
  33. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Viernes 14 uru lapaka phaxsit 2006 marana 01:18 pachakama
  
  
  Stowe Erling chachajj wali axsarataw bolígrafopar chʼalltʼasïna ukat Forrester sat yatichiriruw taqe chʼamapampi maldecïna. Janiw jupan juchapäkiti kunatix mä sectoran datos ukanakax janiw kawkhantix sarañapäkän ukaruw sarapkänti . Jupax contratat mineronakapan quejas ukanakap askichañanx walpun ch"am tukutayna, cinturón de seguridad uchañ yanapt"asa ukat apsuñ yanapt"atayna, equiponakapan pilanakap mayjt"ayatayna, ukat jan khitis pachpa sector pä kuti chiqancht"añapataki.
  
  Chiqansa, jichhax janiw khitis arnés uchañ yanaptʼañatakejj jakʼankkänti. Ukat janiw chika arumax operacionax faciläkaspas ukhamäkänti, mä linterna de gas de campamento ukak qhantʼasa. Forrester chachajj janiw khitirus llakiskänti, jan ukasti jupa pachpatwa llakisïna, mä arunjja. Kunawsatix datos ukan anomalía ukar jikxatkän ukhax manq"añ tukuyatatx Stowe ukarux Quadrant 22K ukar wasitat uñakipañapatakiw mayïna.
  
  Inamayakiw Stowe chachajj Forrester jilatarojj qhepürojj uk lurañapatak jaytañapatak achiktʼasïna -niya achiktʼasïna. Taqi sectoranakat yatiyawinakax jan lint"atäkaspa ukhax programax janiw irnaqkaspati.
  
  Ukax Pappas satawa. ¿Janit jupax uraqpachan arqueólogo topográfico ukham uñjatäki? Yatxatat software lurañ yatiri, ¿janich ukhamäki? Shit ukax kunatix utjki ukawa. Janipuniw Grecia markat sarjjañapäkänti. Yanqhachasiwi! Nayax jilïr jaqin asnupar jamp"att"asis katjasta, ukhamat p"iqinak wakicht"añajataki, magnetómetro ukan códigonakapataki, ukat jupax Pappas ukar churañ tukuyi. Pä mara, pä mara phuqhata, Forresteran iwxt"awinakapat yatxataña, wawatpach pantjasiwinakap chiqañchaña, qulla alaña, basura lata infectada, wila ch"akhanak phuqhantat apsuña. Pä mara ukat jupax ukham uñjitu.
  
  Suertenixa, Stowe jupax uka ch"amäki uka serie de movimientos ukanak tukuyxataynawa, ukat magnetómetro ukax jichhax amparanakapankxänwa ukat irnaqasxänwa. Jupax linterna apthapisinx chika thakhinjam qullu pataruw sayt"ayäna. Sector 22K ukax mä chiqaw laq"a qullu pataruw ch"allt"awayi, ukax barranca ukan índice dedo ukan nudillo jak"ankiwa.
  
  Aka chiqan uraqix mayjänwa, janiw barranca manqhankir esponjoso rosa uraqjamäkiti, jan ukax phichhantat qalax mayni chiqanakaruw ch"allt"äna. Chʼallajj jukʼamp chʼamakänwa, ukat pachpa laderajj niya sapa patakat 14 ukhanïnwa. Sarkasaxa, laqʼax mayjtʼäna, uka uywax botas manqhan sarnaqkaspa ukhama. Stowe chachajj uka laderaruw makataskäna ukhajja, instrumentojj jan kikpäñapatakejj magnetómetro sat correanakaruw wali sum katjjaruñapäna.
  
  Linterna oraqer uchañatakejj qontʼaskäna ukhajja, kupi amparapajj marcot mistur hierro chʼaphiruw cepilltʼasïna. Ukajj wila wartatäna.
  
  "¡Ah-maldición!" sasaw jisktʼäna.
  
  Mä pieza chuchuyasa, uka kʼachat kʼachat chuym ustʼayir ritmompiw uka cheqan instrumentompejj sarnaqañ qalltäna.
  
  Jupax janiw americano ukhamäkiti. Janiw mä judiosa, maldición ukhama. Jupax mä lousy fucking griego inmigrante ukhamawa. Mä griego ortodoxo janïr mä profesorar irnaqañ qalltkasa. Kimsa phajjsi nanakamp chik jakaskäna ukhakiw judaísmo religionar kuttʼjjäna. Jank"ak mayjt"ayañax wali askiwa. Nayax wali qaritätwa. ¿Kunatsa ukham luraskta? Arca jikjjatañasatakiw suytʼaskta. Ukatxa departamentos de historia ukanakax nayatakix ch"axwapxani, ukat nayax mä cargo permanente jikxatasma. Chuyman jaqix janiw jaya pachatakïkaniti - inas jaya pachax taqi jach"añchäwinak jupa pachpatak apsuñapatak ukhamächispa. Ukampis kimsa jan ukax pusi maratx jupan equipopat parlt"asipxani. Nayat parltʼañäni. Jutïr mä qhawqha horanakanjja, ismut pulmonanakapajj ukhamakiw jistʼarasispa. Nayax jiskt"asiristwa, ¿khitirus Kine ukax uka pachax expedición p"iqinchir uchaspa? Janiw Pappas ukhamäkaspati. Sapa kuti profesorax uñchʼukki ukhas pantalonapan chhuxriñchjasispa ukhaxa, Kine sat waynar uñjasax kunsa lurani uk amuytʼañäni. Janiwa, jupanakax juk"amp ch"aman jaqiruw munapxi, khititix carisma ukani. Nayax jiskt"asiristwa kunas chiqpachan Kine ukax. Wali usutawa sapxiwa. Ukampis ¿kunatsa aka chiqar purinpachäna?
  
  Stowe chachajj pistanakapanwa saytʼasïna, chika thakinwa qollu patat sarapjjäna ukat barranca perqaruw uñtäna. Jupajj kayunak istʼirïkaspas ukhamwa amuyäna, ukampis janiw ukhamäkänti. Jupajj uka campamentoruw kuttʼäna. Taqi kunas walikïskänwa.
  
  Ukhampuni. Naya sapakiw jan ikiñankkti. Suma, jan ukax guardianakax, ukampis jupanakax phust"ataw jikxatasipxi ukat inas chhuxriñchjasipxchispa. ¿Khitinakatsa jarkʼaqasiñäni? Ukax juk"amp askïspawa- .
  
  Waynaxa mayampi sayt"äna. Kunsa ist"äna, jichha kutinxa jani amuyt"atapa yatïna. Pʼeqep mä ladoruw liwjjatäna, jukʼamp sum istʼañ yantʼasa, ukampis chuym ustʼayir silbatojj wasitatwa purinïna. Stowe chachajj uka aparaton interruptor thaqhasajj jankʼakiw mä kuti chʼalljjtäna. Ukhamatw silbato jist"antaspa jan instrumento jist"antasa (ukax Forresteran computadorapan alarma uñstayaspa) ukax tunka payan jaqinakaw amparanakap kayunak churapxäna qharüru yatiñataki.
  
  Mä qawqha pallapallanakaw turno mayjt"ayasipxañapa. Jutam, jumax wali chuymanïxtawa, janiw ch"amakar axsarañamäkiti.
  
  Uka herramienta jistʼantasajj qollut saraqasaw qalltäna. Jichhajj uka toqet lupʼisajj wasitat ikiñar sarjjaspa ukhajj jukʼamp sumäspawa. Forrester chachajj colerasiñ munäna ukhajja, ukajj jupan negociopänwa. Jupax nayraqat alwaw qalltäna, desayuno ukx janiw jaytkänti.
  
  Ukax taqpachawa. Nayax jilïr jaqit nayraw sartä kunapachatix juk"amp qhanax utjkani ukhaxa.
  
  Jupax jachaqt"asïnwa, jisk"a yänakat llakisitapatxa jupa pachpaw tuqinuqäna. Jichhajj qhepat ikiñar sarjjaspänwa, ukakiw jupar wakisïna. Jupatï jankʼak saraspäna ukhajja, kimsa horaw ikispäna.
  
  Mä akatjamatwa kunas arnés ukar jaquntäna. Stowe jilatajj qheparuw jaqontäna, ukhamatwa amparanakap thayar liwjjatäna, ukhamat equilibrio jan utjañapataki. Ukampis liwxataskä sasin amuyaskäna ukhakiw khitis katjkaspa ukham amuyasïna.
  
  Uka waynax janiw cuchillon ch"akhapax ch"iqa ch"akhap ch"uqt"atap amuyaskänti. Arnésat katjkäna uka amparajj jukʼamp chʼamampiw jaqontäna. Stowe jupax mä akatjamat wawat amtasïna, kunapachatix awkipampix Chebacco qutar ch"iyar crappie challwa katur sarapxäna. Awkipax challwa amparapamp katxarusaw mä jank"ak ch"akhanak apsuwayxäna. Uka kuynt"awix mä q"uma, chhuxriñchjasiñ ist"asïna, kunjamatix Stowe-x qhip qhipa ist"kän ukhama.
  
  Amparaxa waynaruxa antutxataynawa, jupax mä trapo muñeca ukham uraqiruw jaquqanïna.
  
  Stowe jilatajj jiwkasajj mä pʼakjataw arnaqasïna, mä jukʼa waña arnaqasïna, ukat amukiw utjäna.
  
  
  34. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Viernes 14 uru lapaka phaxsit 2006 marana 14:33 ukat juk"ampinaka
  
  
  Uka amtan nayrïr chiqapax horasapar sartañänwa. Jichhakamax ukhama suma. Uka pachatpachaw taqi kunas mä jan walt"äwir tukuwayxäna.
  
  Andrea kullakajj despertadorampi pʼeqepamp chikaw relojap uchäna, alarmajj 2:30 alwa horasaruw uchatäna. Jupax Fowler jupampiw Cuadrante 14B ukan uñt"asiñapäna, kawkhantix jupax irnaqäna, ukatx tatakuraruw uka jaqir acantilado ukan uñjatapat yatiyäna. Yatiyirix yatkataynawa, tatakurax Dekkeran escáner de frecuencias ukar neutralizañatakix jupan yanapt"apaw munasïna. Fowler jupax janiw kunjams lurañ amtkän ukx yatiykänti.
  
  Tiempopar uñstañapatakix Fowler jupax reloj de pulsera ukaw churäna, kunatix jupan relojapax janiw despertador ukankänti. Mä ch"iyar ch"iyar MTM Special Ops ukax velcro correa ukampiw utjäna, ukax niyas Andrea ukar uñtasit nayranïnwa. Reloj qhepäjjapanjja, akham qellqatänwa: Mayninakajj jakapjjañapataki.
  
  "Mayninakax jakapxañapataki." ¿Kuna kasta jaqis ukham reloj uchasi?, chiqpachansa janiw sacerdotekiti, sacerdotenakax pä tunk euros ukjat reloj uchasipxi, wali askinx mä barato Lotus ukaw uchasipxi, ukax mä correa de cuero artificial ukaniwa, janiw kunas ukham uñt"atäkiti, Andrea janïr kunjamsa ikiñar purispa uk amuyta.Kunapachatix alarmax ist"askäna ukhaxa, wali amuyumpiw jankʼak jistʼantäna ukat reloj aptʼasirakïna.Fowler chachax kunjamsa chhaqhayaspa ukhaxa, kunas jupar pasaspa uk qhanwa qhanañchäna.Ukhamarus, mä jiskʼa LED qhanaw qhantʼäna ajanupax jan ch"amäkaspas ukhamaw barranca taypin sarnaqañaxa, jan cuadrante ukan mä sogapar tinkusa ukat p"iqim mä qalar t"unjasa.
  
  Isipa thaqkäna ukhajja, Andrea kullakajj despertador toqet khitis sartayatäpachati janicha uk yatiñatakiw istʼäna. Kira Larsen kullakax chhuxriñchjatapax yatiyirirux samarañapatakiw yanapt"äna, ukampis botas uchasiñatakix anqar mistuñkamaw suyt"añ amtäna. Punkuruw jalnaqäna, ukat sapürunjam jan amuytʼasirïtap uñachtʼayäna ukat relojapsa jaqontäna.
  
  Yatiyir tawaqux nervios ukanakap controlañatakiw ch"amachasïna ukat enfermería ukan uñstatapat amtasïna. Jaya tukuyanjja, pä camillanaka, mä mesa ukat mä armario qullañ instrumentunakaw utjäna. Kimsa cuarto masinakax colchones ukat ikiñ bolsas ukanakampiw mantañ utan ikipxäna. Andrea chika taypinxa, Larsen ch"iqa tuqiru, Harel ch"iqa tuqiru.
  
  Kiran chhuxriñchjasiñapampix rodamientos ukanakap apsuñatakix pamparuw thaqhañ qalltäna. Jupa pachpaw colchón patat jikjjatasïna. Mä jukʼa jayaruw Larsen chachan jaqunukut calcetinakapat maynïr llamktʼäna. Jupax ñik"utap ch"allxtayasïna ukat pantalonapan qhipäxaparuw amparap pichthapïna. Jupax pachpa colchón ukampiw sarantaskakïna. Mä juk"a juk"ampi. Ukax mä colchón Harel ukhamäñapawa.
  
  Ukajj chʼusakïjjänwa.
  
  Andreax muspharataw bolsillupat mä encendedor apsusinx liwxatäna, Larsenat nina lawrarux cuerpopampiw jarkʼaqäna. Harel chachajj janiw kawkhansa enfermería ukan jikjjataskänti. Fowler kullakajj kuntï lurañ amtapkäna uk Harel jilatarojj jan yatiyamti sasaw säna.
  
  Yatiyirix janiw juk"amp lup"iñatakix tiemponïkänti, ukatwa colchón taypin ikiskir jikxatkäna uka reloj aptasin carpat mistuwayxäna. Uka campamentojj sepulturar uñtataw amuktʼäna. Andrea kullakajj enfermeríajj noreste toqenkir barranca pirqa jakʼankjjatap laykojj wal kusisïna, ukhamajj bañor sarañatakisa ni kuttʼkasas janiw khitimpis jikiskänti.
  
  Nayax Harel-ax chiqapuniw ukan jikxatasi. Kunatsa jan kuntï lurapkta uk yatiyksnati, kunapachatï tatakuran satélite sat teléfonopat yatkasajja, janiw amuyañjamäkiti. Aka paninix mä muspharkañ luräwiruw puripxi.
  
  Mä jukʼa qhepatjja, profesoran pititap istʼasïna. Andrea kullakajj congelasïna, ajjsarañajj mä animalar uñtataw tʼaqhesiyäna. Qalltanjja, Forrester jilatajj kuntï luraskäna uk jikjjatawaykaspas ukhamwa amuyäna, ukhamatwa uka arujj jaya cheqat jutatap amuyasïna. Bocinan istʼasitapajj janiw chʼamaktʼkänti, ukampis barranca taypin mä jukʼa istʼasïna.
  
  Pä phallawiw utjäna, ukat taqi kunas sayt"xäna.
  
  Ukatxa mayampiwa qalltäna ukatxa janiwa sayt"xänti.
  
  Ukajj llakisiñ señalawa. Nayajj uka toqetwa jakäwij apuestasirïta.
  
  Andrea kullakajj janiw khitirus kuttʼañap yatkänti. Kunjamakitix Harel jupax janiw kawkhans uñjatäkänti ukat Fowler jupax 14B ukan suyt"askäna, jupax Tommy Eichberg juparuw wali suma apuesta uñacht"ayäna. Mantenimiento carpajj jichhajj jupar jukʼamp jakʼankjjänwa, ukat relojan qhanapan yanaptʼapampiw Andreajj carpan cremallerap jikjjatäna ukat jankʼakiw manqhar mantäna.
  
  "Tommy, Tommy, ¿ukanktati?" sasa.
  
  Chika tunka p"iqinakax ikiñ bolsas ukanakat p"iqip apsusipxäna.
  
  "Diosa laykux pä alwaw" sasaw Brian Hanley sat chachax nayranakap chʼallxtayasisax säna.
  
  "Sartasim, Tommy. Profesorax jan waltʼäwinwa jikxatasi sasaw amuyta" sasa.
  
  Tommyx niyaw ikiñ bolsapat mistuwayxäna.
  
  "¿Kunas pasaski?" sasa.
  
  "Akax profesoran wajjrapawa. Janiw saytʼkänti" sasa.
  
  "Janiw kuns istʼkti".
  
  "Nayamp chika jutam. Jupajj barrancankkaspas ukhamwa amuyta" sasa.
  
  "Mä minuto" sasaw sapjje.
  
  "¿Kunsa suyaskta, Hanukkah?" sasa.
  
  "Janiwa, jumanakan kuttʼaniñam suytʼaskta. Nayajj qʼala jan isinïtwa" sasa.
  
  Andrea kullakajj perdón mayisisaw carpat mistunïna. Anqanxa, bocinax wali thuqtʼaskäna, ukampis sapa qhipa istʼasitapax jukʼamp chʼamapunïnwa. Aire comprimido ukax tukusxänwa.
  
  Tommy jilatajj jupamp chikaw sararakïna, ukat carpankir mayni chachanakas arknaqapjjäna.
  
  "Robert, profesoran carpap uñakiptʼir sarañamawa" sasaw Tommyx säna, ukat uka janchini rig apnaqiriruw uñachtʼayäna, "Ukat jumax Brian, pallapallanakar yatiyir sarañamawa" sasa.
  
  Aka qhipa kamachix janiw wakiskänti. Dekker, Maloney, Torres ukat Jackson jupanakax niyaw jak"achasipkäna, janiw taqpach isthapt"atäpkänti jan ukasti ametralladoranak wakicht"atäpxänwa.
  
  "¿Kunas pasaski?" sasa. Decker jilatajj akham sänwa. Jachʼa amparapanjja, mä walkie-talkie sat aparatow utjäna. "Wawanakajajj mayniw barranca tukuyan infierno luraski sasaw sapjje" sasa.
  
  Tommyx akham sänwa: "Otero kullakax profesorax jan walt"äwin jikxatasitap amuyi, ¿kawkinkis uñjirinakamax jikxatasipxi?" sasa.
  
  "Aka sectorax mä juykhu ángulo ukankiwa. Vaakax juk"amp suma cargo thaqhaski" sasa.
  
  'Aski arumaki. ¿Kunas pasaski? Kine tatax ikiñ yant"aski", sasaw Jacob Russell-ax uka tamamp jak"achasisax säna. Jupajj canela color seda pijamampiw isthapita, ñikʼutapas mä jukʼa chʼiyjatäjjänwa. "Ukham amuyta..." sasa.
  
  Dekker jilatajj mä señas lurasaw jupar arsüna. Radiox ch"allxtasïna, ukat Vaakax pachpa arupaw parlantet jutäna.
  
  "Coronel, Forrester ukat mä jiwat jaqiruw uraqin uñjta. Tukuyata.'
  
  "¿Kunsa Nido Numero Uno yatichirix luraski?" sasa.
  
  "Janchi patxaruw quntʼasïna. Tukuyata.'
  
  "Aceptado, Nido numero uno. Juman cargoman qhiparapxam ukat jiwasanakarux llawuntapxañani. Nido pä ukat kimsa, máxima wakicht"ata. Uka chʼiwijj pedo luraspa ukhajja, uka toqetwa yatiñ munta" sasa.
  
  Dekker jupax uka enlace ukx p"akintawayi ukatx juk"amp kamachinak apsusiskakïnwa. Uka mä qawqha pachanakax Vaaka ukamp aruskipt"atapatx taqpach campamento ukaw qalltawayi. Tommy Eichberg jilatajj halógeno sat chʼamani foconakat maynïr qhantʼayäna, uka focojj barranca pirqanakaruw jachʼa chʼiwinak uñachtʼayäna.
  
  Ukañkamasti, Andreax Dekker jakʼankir jaqinakan muyupat mä jukʼa jayaruw saytʼatäskäna. Hombrop patjjarojja, Fowler jilatarojj enfermería qhepäjjat sarnaqer uñjäna, wali suma isthaptʼataw sarnaqäna. Jupax uñch"ukisïnwa ukat ukat jak"achasisinx yatiyirin qhipäxaparuw sayt"asïna.
  
  "Jan kuns samti. Qhepat parltʼañäni" sasa.
  
  "¿Kawkinkis Harel chachajj jikjjatasi?" sasa.
  
  Fowler chachajj Andrea kullakaruw uñkatäna ukat cejanakap arcoyäna.
  
  Jupax janiw kuns amuykiti.
  
  Mä akatjamatwa Andrea kullakajj pächasjjäna ukat Dekker chacharuw uñtäna, ukampis Fowler jilatajj amparapat kattʼasisaw katthapïna. Russell jilatampi mä qhawqha arunak parltʼasajja, sudafricano jachʼa jaqejj amtap luräna. Jupax Maloney juparux campamento ukan p"iqinchiriparuw jaytawayi, ukatx Torres ukat Jackson jupanakamp chikaw Sector 22K uksar sarawayi.
  
  "¡Ay tata! Jupajj mä cuerpow utji sasaw säna" sasa. -sasawa Andreax qhispiyasiñ yant"äna.
  
  'Suyaña'.
  
  "Jupajj ukhamäspawa" sasa.
  
  'Suyaña'.
  
  Ukañkamasti Russell jilatajj amparanakap aytasaw uka grupor arsüna.
  
  "Askiw mirä amp suma. Taqeniw wali kusisita jikjjatastanjja, ukampis mä cheqat yaqha cheqaru tʼijtʼañajj janiw khitirus yanaptʼkaniti. Uñakipt"apxam ukat khitis chhaqchi uk yatiyapxita. ¿Eichberg jilatajj ukham luraski? Ukat ¿Brian jilatarusti?" sasa.
  
  "Jupax mä generador ukamp apasiñawa. Jupajj combustiblejj jukʼakiw utji" sasa.
  
  "¿Tata Pappas?" sasa.
  
  "Taqinipuniw akan utji, jan ukax Stowe Erling, tata" sasaw Pappas jupax axsarañat säna, arupax tensión ukamp ch"allxtasïna, "jupax niyaw wasitat sector 22K uksa chiqancht"añampïskäna.
  
  "¿Harel doctora?" sasaw jisktʼäna.
  
  Kira Larsen kullakajj akham sänwa: "Harel doctorajj janiw akankkiti" sasa.
  
  "¿Janit jupajj ukhamäki? ¿Khitis kawkhans jikxataspa uk amuytʼaspa? " sasaw Russell jilatajj muspharat säna.
  
  "¿Kawkinkis khitis utjaspa?" sasa. -sasawa Andrean qhipäxapan mä aru säna. Yatiyirix kutt"awayxänwa, ajanupanx mä samarañ uñnaqaw utjäna. Qhepäjjapanjja, Harel sat chachajj saytʼatäskänwa, nayranakapajj wila chʼalljjtatänwa, botas ukat jachʼa wila kamisampi isthaptʼata. "Perdón mayipxañamawa, ukampis ikiñ pastilla umawaytwa ukat jichhakamas mä jukʼa jan amuytʼasirïtwa. Kunas kamachi?'
  
  Russell jilatajj uka toqet doctorar yatiykäna ukhajja, Andrea kullakajj mayj mayjwa amuyäna. Harel jilatajj walikïskatap laykojj kusiskchïnjja, janiw kawkhansa doctorajj taqe uka tiempon jikjjataspäna, ni kunatsa kʼarisispa uk amuykänti.
  
  Ukat janiw naya sapakïkti, sasaw Andreax mayni carpa masipar uñjasax amuyäna. Kira Larsen kullakajj Harel jilataruw uñchʼukiskäna. Jupax suyt"iwa Dr. Mä qhawqha minutonak nayrajj janiw ikiñankkänti sasaw amuyasïna. Uñnaqanakax vigas láser ukhamäspa ukhax Doc jupax qhipäxan mä jisk"a pizza ukham jach"a p"iyaw utjaspa.
  
  
  35. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  KAINE sat chachajja
  
  Uka jilïr jaqejj mä sillun saytʼasisaw carpan pirqanakapar saytʼayat mä nudo jistʼaräna. Ukat watʼäna, jistʼararakïna, ukat mayampwa chintʼäna.
  
  "Tata, mayampiw uk luraskta" sasa.
  
  "Maynix jiwxiwa, Jacob. Jiwata.'
  
  "Tata, nudojj walikïskiwa. Mä juk"a saraqapxam. Ukjja katoqañamawa" sasa. Russell jilatajj mä jiskʼa papel copampiw mä qhawqha pastillanak aptʼasïna.
  
  "Janiw nayajj jupanakar irpkäti. Nayajj wali amuyumpiw sarnaqañaja. Nayajj jutïrinwa jikjjatasirïta. ¿Jumatakix aka nudox jumatakix walikiti?" sasa.
  
  "Jïsa, tata Kine" sasa.
  
  "Ukax doble llätunk satawa. Akax wali suma nudo ukhamawa. Tatajaw kunjamsa uk lurañajj uk uñachtʼayitäna" sasa.
  
  "Ukajj mä perfecto nudowa, tata. Mirä amp suma, sillamat saraqam" sasa.
  
  "Ukham chʼamachasiñakiw munta..." sasa.
  
  -Tata, jumax wasitat obsesivo-compulsivo sarnaqawiruw jaquntawaytaxa.
  
  "Jan uka aru nayatakejj apnaqamti" sasa.
  
  Uka jilïr jaqix mä akatjamat kutt"awayxäna, ukhamatwa jan equilibrionïxänti. Jacobux Kaine-r katjañatakiw sarxäna, ukampis janiw jank"ak sarkänti ukat uka jilïr jaqix jaquqanïxänwa.
  
  - ¿Jumajj walikïsktati? ¡Harel sat doctoraruw jawstʼä!" sasa.
  
  Uka jilïr jaqix pampan jachaskäna, ukampis mä jiskʼa jachaqtʼasitapakiw liwxatasin jachaqtʼasïna.
  
  "Maynix jiwxiwa, Jacob. Maynix jiwatäxiwa" sasa.
  
  
  36. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Viernes 14 uru lapaka phaxsit 2006 marana 3:13 alwa pacharu.
  
  
  "Jiwayaña".
  
  "¿Chiqapuniti, doctora?" sasa.
  
  Stowe Erling chachan janchipax gas lamparanakan muyupan chika taypinkänwa. Mä chʼiyar qhanaw qhantʼäna, ukat uka jakʼankir qalanakan chʼiwinakapajj mä akatjamat jan walinakamp phoqantatjam arumaruw tukusjjäna. Andrea kullakajj laqʼankir janchir uñkatasajj mä khathatiw chhaqtayäna.
  
  Kunawsatix Dekker ukat jupamp chik saririnakax mä qawqha minutos nayrax uka chiqar puripkän ukhax uka nayra yatichiriruw jiwat jaqin amparap katxarusin jikxatäna, ukat jichhax inamayankir bocinap sapüruw muytaskäna. Dekker chachajj profesorar maysaruw jaqontäna ukat Harel sat doctoraruw jawsäna. Doctorajj Andrea jilataruw jupamp chik jutañapatak mayïna.
  
  "Janiw uk lurañax juk"amp askïkiti" sasaw Andreax säna, Dekker jupax radio tuqiw Stowe Erling jiwat jikxatapxta sasin säna ukhax p"iqi ch"allxtataw jikxatasïna ukat jan amuyt"asisaw jikxatasïna, janiw kuns kamacht"irjamäkänti, kunjams wasar pampax jupar manq"antañ munäna uk amtasïnwa.
  
  'Amp suma. Nayax wali llakitaw jikxatastxa, Andrea. Yanaptʼapxita" sasa.
  
  Doctorax chiqpachapunis axsaratäkaspas ukhamänwa, ukatwa jan yaqha arump Andreax jakʼapar sarxäna. Yatiyirix kunjams Harel-arux kawkhans infierno-n jikxatasi uk jiskt"aspa uk amuyt"añ yant"äna, kunapachatix aka jan walt"äwix qalltawayki ukhaxa, ukampis janiw uk lurañjamäkänti, jupax ukhamarakiw kawkhantix jan utjañapäkän uka chiqankatap uñacht"ayasa. Kunawsatix Cuadrante 22K ukar puripkän ukhax Dekker jupax janchir qhant"ayañ atipxatayna, ukhamat Harel jupax kunats jiwatax uk yatiñataki.
  
  "Ukham yatiyapxita, coronel. Janitï jiwayañakïkchïnjja, wali amtampi jiwayasiñaw utjäna. Jupajj columna vertebral sat chʼakhapan chʼakhanakap chʼakhampiw chʼakhachatäna, ukajj mä qhanañchäwirjamajj jiwayañjamawa" sasa.
  
  "Ukat lurañax wali chʼamawa" sasaw Dekkerax säna.
  
  "¿Kunsa jumajj amtaskta?" sasa. Russell jilatajj uka taypinkänwa, Dekker sat chachan jakʼapan saytʼatäskäna.
  
  Mä juk"a jayaruw Kira Larsen kullakax profesor jak"an qunt"atäskäna, chuymacht"añ yant"asa. Uka mantajj amparanakaparuw jaqontäna.
  
  "Jupax mä suma uchata usuchjatänwa sañ muni. Mä wali ch"ullqi cuchillo. Stowe kullakajj janiw walja wilanïkänti" sasaw Harel jilatajj cuerpop uñakipañataki guantes de látex ukanak apsusïna.
  
  Dekker chachajj akham sarakïnwa: "Profesional, Russell jilata" sasa.
  
  "¿Khitis jupar jikjjatäna?" sasa.
  
  "Forrester yatichirin computadorapax mä alarma ukaniwa, ukax mä magnetómetro ukan jan yatiyañapatakix phust"iwa", sasaw Dekker jupax uka jilïr jaqir p"iqip ch"allxtayäna. "Jupax Stowe jilatampi chikachasiñatakiw akan jutäna. Uraqin uñjasaxa, ikiskaspas ukham amuyasïna, ukat kunatï paskäna uk amuyañkamaw jinchupar phustʼañ qalltäna. Ukat ewjjtʼañatakejj bocinap phustʼaskakïnwa" sasa.
  
  "Janiw amuyt"añs munkti kunjams Kane tatax Stowe jiwayatätap yatisax jikxataspa, kawkhans infiernox markamax utjäna, Dekker? ¿Kunjamatsa ukajj pasaspa?" sasa.
  
  "Jupanakajj kunjamtï nayajj maytʼkta ukhamarjamaw barranca uksat jukʼamp uñchʼukipjjpachäna. Kimsakiw utji, jan phaxsi arumax wali jach"a chiqaruw atipt"apxi. Jupanakajj taqe kunwa lurapjjäna" sasa.
  
  "Janiw ukhamakiti" sasaw Russell jilatajj cuerpor uñachtʼayäna.
  
  "Russell, nayajj sista. Suxta chachanakampikiw aka chiqar jutañax loco ukhamawa. Jankʼakiw kimsa chachanak pusi horanak uñjapxta. Ukampis mä zona hostil ukham ch"amanchañatakix chiqpachans pä tunk ukhakiw munasispa. Ukhamajj jan juchañchapjjetati" sasa.
  
  "Ukajj janiw jisktʼañjamäkiti. Jumax yatisktawa kunas pasani Jordania markan gobiernopax -'.
  
  "¡Inas paninix jan chʼaxwapxchisma!" sasa. Profesorax sayt"asïna, uka mantax amparanakapat warkt"atawa. Arupax colerat khathatt"asïna. "Yanaptʼirinakajat maynïrejj jiwatäjjewa. Nayax akan apayaniwaytwa. ¿Mä jukʼa, maynit maynikam juchañchasiñ jaytapjjasmati?" sasa.
  
  Russell jilatajj amukiw sarnaqäna. Andrea kullakajj wal muspharayi, Dekker chachajj ukhamarakiw luräna, Harel doctorar kuttʼasaw ajanupar qhespiyäna.
  
  "¿Yaqha yaqhanak yatiyapxitasmati?" sasa.
  
  "Ukan jiwayatäkaspas ukhamwa amuyta ukat uka qhepatjja, jupamp chik jaquqanir qalanakat amuytʼasaw qollu patat liwjjatasïna" sasa.
  
  "¿Amuytʼasmati?" sasaw jisktʼäna. -sasawa Russell jilataxa mä ceja jach"ar aptäna.
  
  "Perdón, ukampis janiw patólogo forense ukhamäkti, jan ukasti mä ordinario doctorätwa, jupax nuwasiñ tuqit yatxattʼatawa. Chiqpachansa, janiw mä crimen ukar uñakipañatakix wakichtʼatäkti. Kunjamäskpasa, janiw kayunakan chʼakhanakapsa ni yaqha pʼeqeñchäwinakas akan utjkistu uka laqʼampi qalampi mistuñan jikjjatkätati" sasa.
  
  -¿Erling-ax kuna uñisirinakanïpachati janicha uk yattati, yatichiri?- sasaw Dekker-ax jiskt"äna.
  
  "Jupajj janiw David Pappas chachampi sum apaskänti. Jupanakan chʼajjwañanakapatwa nayajj juchanïyäta" sasa.
  
  "¿Jupanakar nuwasir uñjtati?" sasa.
  
  "Walja kutiw, ukampis janipuniw nuwasiñar purinkänti" sasa. Forrester jupax mä juk"a samart"äna, ukatx Dekkeran ajanuparux amparapampiw ch"allxtayäna. "Mä jukʼa suytʼam. Janiw yanapirijat maynix ukham luratayna sasin sisktati, ¿janich ukhamäki?" sasa.
  
  Ukañkamasti, Andrea kullakax Stowe Erling chachan janchiparux wali muspharata ukat jan iyawsäwimpiw uñch"ukiskäna. Jupax lamparanakan muyuparuw sarañ munäna ukat caballo colap jaquntañ munäna, ukhamat jan jiwatap uñacht"ayañataki, ukax profesoran llamp"u chuyman chist"äwipakïtap uñacht"ayañataki. Uka jan chʼamani jilïr jaqer Dekker jachʼa jaqen ajanupar amparapamp chʼalljjtayasir uñjasakiw uka jan waltʼäwejj kunja jachʼänsa uk amuyasïna. Uka horasanjja, pä uru imantaskäna uka imantatjja, mä represa de presión ukham chʼiyjatäjjänwa.
  
  "Tata Dekker" sasaw sapjjäna.
  
  Sudáfrica markankir jaqix juparuw uñtäna, qhanaw uñnaqapax jan suma uñnaqt"anïkänti.
  
  "Miss Otero, Schopenhauer jupax nayrïr kutiw ajanumpi jikisiñax wiñayatak ch"amanchapxitu sasaw säna. Jichhax ajanumax phuqt"atäxiwa - ¿ukhamti?" sasa.
  
  Russell jilatajj akham sarakïnwa: "Kunatsa akankta uk janiw yatkti, janiw khitis jutañamatak mayipktamti" sasa. "Aka sarnaqäwix janiw yatiyañatakikiti. Campamentor kuttʼapjjam" sasa.
  
  Yatiyirix mä juk"a qhipäxar kutt"awayxäna, ukampis mercenario ukat wayna irpirin uñkatasiñap katxarutayna. Fowler chachan ewjjtʼapar jan istʼasajja, Andrea kullakajj qʼoma jutañwa amtäna.
  
  "Janiw sarjjäti. Inas aka jaqin jiwatapax nayan juchajächispa" sasa.
  
  Dekker chachajj jupar jakʼachasïna, ukatwa Andrea kullakajj janchipan waña juntʼutap amuyasïna.
  
  "Jukʼamp jachʼat parltʼañamawa".
  
  "Canyonar puripkta ukhajja, uka qarqa patjjan khitirus uñjta sasaw amuyayäta" sasa.
  
  'Kuna? Ukat ¿janit kun sañsa amtaskta?" sasa.
  
  "Uka tiemponjja, janiw uka toqet wali askit uñjkayätti. P'ampachawi.'
  
  "Muspharkañawa, jumax pampachatätawa. Ukatxa taqi kunas walikïskiwa. Yanqhachasiwi!'
  
  Russell jilatajj wali musphataw pʼeqep chʼoqtʼasïna. Dekker jupax ajanupan cicatriz ukarux ch"allxtayäna, kuntix jichhak ist"kän uk lurañ yant"äna. Harel ukat profesorax Andrearuw jan iyawsasaw uñkatapxäna. Kira Larson jupakiw ukham luratayna, jupax Forrester juparux mä chiqaruw jaquntäna, Andrearuw jank"ak puritayna ukat jawq"jatayna.
  
  "¡Jan wali!" sasa.
  
  Andrea kullakajj wali muspharatänwa, janiw kun lurañsa yatkänti. Ukatxa, Kirax ajanupan t"aqhisiñap uñjasax amuyasxänwa ukat amparanakap alt"äna.
  
  P'ampachawi. P'ampachawi.
  
  "Perra" sasaw arqueólogo chachajj Andrea kullakarojj mayamp säna, ukat ajanuparusa pechoparuw chʼalljjtayasïna, "taqeniruw uñchʼukisipkta uk yatiyasma, ¿janit kuntï thaqktan uk yatkta?, ¿taqeni?" sasa.
  
  Harel ukat Dekker jupanakax Larsen jilataruw amparanakapat katthapisipxäna ukat qhipäxar jaquntapxäna.
  
  "Jupax amigojänwa" sasaw mä jukʼa qhipäxar kuttʼasax arsüna.
  
  Uka horasanjja, David Pappas jilataw uka cheqar purinïna. Jupax t"ijtäna ukat ch"uñuw jupat warantasïna. Mä kutis jaquqanïtapajj qhanaw amuyasïna, kunattejj ajanupansa lentespas laqʼampiw utjäna.
  
  "¡Profesor! ¡Forrester yatichirixa!" sasa.
  
  "¿Kunas paspacha, David?" sasa.
  
  'Tatunaka. Stowe data" sasaw Pappas jupax qunqurt"asis qunqurinakapar qunt"asis samañap katjañatakix säna.
  
  Profesorax jan yäqasaw mä gesto luräna.
  
  "Jichhax janiw pachaxäkiti, David. Irnaqir masimax jiwatäxiwa" sasa.
  
  "Ukampis Profesor, ist"añamawa. P"iqinchanaka. Nayaw ukanak askichta" sasa.
  
  "Wali sumawa, David. Qharürojj parltʼañäni" sasa.
  
  Ukat David Pappas chachajj kuntï uka aruman jan waltʼäwinak utjkaspäna ukhajja, janipuniw kuns lurkaspänti uk luräna. Forrester chachan mantapat katthapisinxa, uka jilïr jaqirux uñkatañapatakiw ch"allxtayäna.
  
  "Janiw amuyapktati. Jiwasax mä pico ukaniwa. 7911!" sasa.
  
  Forrester yatichirix qalltanx janiw kuns lurkänti, ukampis ukatx wali llamp"u chuymampiw ukat amuyuparjamaw arsüna, wali jisk"a arumpiw Davidax janiw ist"känti.
  
  "¿Qhawqha jachʼas?" sasa.
  
  "Jachʼapuniwa, tata" sasa.
  
  Profesorax qunqurtʼasisaw quntʼasïna. Janiw parlañ puedkänti, ukatwa amuki achiktʼasisin nayraqatar qhipäxar quntʼasïna.
  
  "¿Kunas 7911, David?" sasaw Andreajj jisktʼäna.
  
  Peso atómico ukax 79. Tabla periódica ukan 11 uñacht"ayaña" sasaw waynax p"akjat arumpi säna. Yatiyäwip yatiyasajj chʼusakïkaspas ukhamänwa. Nayranakapajj uka jiwat cuerporuw lipʼkatatäna.
  
  "Ukat aka ...?" sasa.
  
  "Qori, Otero kullaka. Stowe Erling chachajj Pacto Arca jikjjatäna" sasa.
  
  
  37. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  Pacto Arca tuqit mä qawqha chiqawjanakax Cecil Forrester yatichirin "Moleskine" cuadernopat qillqt'atawa.
  
  Bibliajj akham siwa: "Sítim lawat mä arca lurapjjani, largorojj pä metro chikatani, anchorojj mä metro chikatani, alturani mä metro chikatani" sasa. Ukatsti q'uma qurimpiw ch'uqt'añama, manqhatsa anqansa ch'uqt'asiñamawa, ukat mä quri coronampiw muyuntañama. Ukxarusti pusi quri anillonak liwxatasin pusi esquinanakapar uchapxäta; mä ladopanjja pä anillonakaw utjani, mayni ladopansti pä anillonakaw utjani. Ukatsti lawat lurat lawanak lurapxäta, ukat qurimpiw chʼuqtʼapxäta. Ukat Arcan ladonakapankir anillonakaruw uka postenak uchapjjäta, ukhamat Arcajj jupanakamp chik apatäñapataki" sasa.
  
  Nayax mä codo regular ukan medidas ukanakap apsuñ munta. Nayax yattwa, nayax k"umitaw uñjasini kunatix juk"a cientificonakaw uk lurapxi; jupanakax egipcio metro ukat "qullan" metro ukar atinisipxi, ukax juk"amp suma uñnaqt"aniwa. Ukampis nayax chiqaw sista.
  
  Ukjja Arcat cheqpach yattanwa:
  
  • Utachañ mara: 1453 nayrïr pacha marana. Sinaí qullu kayunkänwa.
  
  • largo ukaxa 44 pulgadas ukhamawa
  
  • ancho ukaxa 25 pulgadas ukhamawa
  
  • alturapaxa 25 pulgadas ukhamawa
  
  • 84 galón ukha ch"amampi
  
  • 600 libra ukjawa
  
  Jaqinakax utjiwa, jupanakax Arcan pesajepax juk"ampïnwa, niya 1100 libras ukhawa sasaw sapxaspa. Ukatjja, mä idiotaw utjaraki, jupajj Arcajj mä tonelada jila pesani sasaw ajjsaräna. Akax loqtañawa. Ukat jupanakpachaw yatxattʼatäpxi sasaw sapxi. Jupanakajj pachpa Arcan pesajep jiljjatayañ munapjje. Pobre idiotanaka. Qurixa, wali llakkañäkchisa, sinti llampʼu chuymanïtapxa janiw amuyapkiti. Anillonakajj janiw ukham pesaje aptʼañjamäkaspänti, ukat lawat lurat postenakajj janiw pusi chachanakat sipansa jukʼamp jachʼäkaspänti, ukhamatwa suma aptʼasipjjerïna.
  
  Qurixa wali llamp"u metalawa. Nayra marax mä cuarto taqpach uñjta, ukax mä suma jach"a qullqit lurat jisk"a quri laphinakampiw ch"uqt"ata, ukax Edad de Bronce ukan lurat thakhinakampi. Judionakajj wali yatiñani artesanonakäpjjänwa, wasaranjja janiw walja qorinïpkänti, uñisirinakapar jan waltʼayañatakejj janiw sinti llaktʼasiñampi qʼepisipjjañapäkänti. Janiwa, mä jiskʼa qorimpiw uka qorimpi jiskʼa laphinak lurapjjerïna, ukhamat lawanak chʼoqtʼañataki. Shittim lawa jan ukax acacia sat lawax wali chʼamaniwa, ukax patak patak maranakaw jan kuna jan waltʼäwin uñjasispa, jukʼampisa mä jiskʼa metalampi chʼuqtʼatächi ukhaxa, janiw herrumbrekiti ukat tiempon jan waltʼäwinakapatxa janiw kuns lurirjamäkiti. Ukajj wiñayatak lurat mä utapunïnwa. ¿Kunjamarak yaqha ukhamäspasti, kunattix jan pachani Diosaw yatichäwinak churäna?
  
  
  38. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Viernes 14 uru lapaka phaxsit 2006 marana.14:21 jayp"u pacharu.
  
  
  "Ukhamaw datos ukax manipulado ukhamawa".
  
  "Yaqha jaqiw uka yatiyäwinak katuqawayi, tata" sasa.
  
  "Ukatwa jiwayapjjäna" sasa.
  
  "Kunas, kawkhansa ukat kunapachas amuyasta. Kunjamsa ukat khitis uk yatiyäta ukhajja, akapachan jukʼamp kusisit warmikïristwa" sasa.
  
  "Nayajj uka toqet irnaqtʼaskta".
  
  -¿Jumaxa amuyasta ukaxa anqäxa jaqiwa? Inas uka barranca patat uñjkta uka jaqejj?" sasa.
  
  "Janiw nayax ukham llampʼu chuymanïkasmati, tawaqu" sasa.
  
  "Jichhakamaw juchañchatäskta".
  
  "Walikiwa, jumax jaytxañamawa. Nayaw jan khitirus yatiyañamatak mayipxsma. Ukampis atinisipxam, aka expedición ukan maynix jiwayir jaqiwa. Ukatwa Albert jilatampi parltʼañajj nayrat sipansa jukʼamp wakiskirejja" sasa.
  
  'Waliki. Ukampis nayax amuyta jumax juk"amp yatxattawa, jumax nayar yatiykta ukat sipansa - juk"ampi. Qhipürux uka pachatakix jan uñt"at lurawiw barranca ukan uñjasi. Doctorajj janiw ikiñankkänti" sasa.
  
  "Nayax sapxsmawa... nayax uka tuqit irnaqaskta" sasa.
  
  "Maldita, tata. Juma saparukiw uñtʼta, walja arunak parlirïta, ukampis janiw parlañ munktati" sasa.
  
  Fowler tatampi Andrea Oterompix barranca inti jalant tuqinkir pirqa ch"iwiruw qunt"asipxäna. Niyakejjay qhepa arumajj jan khitis wal ikiwaykchïnjja, Stow Erling chachar jiwayatapat wali mulljataw uñjasïna, ukatwa uka urujj jukʼat jukʼat ukat wali chʼamampi qalltäna. Ukampis jukʼat jukʼatwa Stowe chachan magnetómetro sat aparatopan qori jikjjatatapat yatiyasajja, uka jan waltʼäwejj chʼamaktʼayañ qalltäna, ukatwa uka campamentojj kunjamsa jikjjatasipjjäna uk mayjtʼayäna. Cuadrante 22K jak"anx walja lurawinakaw utjawayi, Forrester yatichiriw markasanx utjäna: qalanakan composición uñakipaña, magnetómetro ukamp juk"amp yant"awinaka, ukatx taqi kunat sipansa, uraqin ch"amap uñakipañaw allsuñataki.
  
  Uka lurañajj mä alambre eléctrico uraq taypit apnaqañänwa, ukhamat qhawqha corrientes apnaqaspa uk yatiñataki. Sañäni, uraqimpi phuqantat mä pʼiyaxa, muyuntat jan llamktʼat uraqit sipansa jukʼamp jan electricidadan resistencianiwa.
  
  Yant"äwinakax iyawsayañjamakïnwa: uka pachanx uraqix wali jan walt"ayataw jikxatasïna. Ukajj Forrester jilatarojj wal colerayäna. Andrea kullakajj jan wali amparanakap lurir uñjäna, papelanak thayar jaqontasaw irnaqerinakapar jiskʼacharakïna.
  
  Fowler jilatajj akham sänwa: "¿Kunatsa uka yatichirijj wali colerata?"
  
  Uka sacerdotejj Andreat jilatat niya mä kayu chikatani mä chʼusa qala patjjan qontʼatäskäna. Jupajj mä jiskʼa destornilladorampi ukat Brian Hanley chachan caja de herramientas ukan apsut mä qhawqha cablenakampiw anatäna, kunatï jakʼapan paskäna ukanakjja janiw sum amuykänti.
  
  "Jupanakajj yantʼanak lurapjjäna. Janiw Arca allsupkaspati" sasaw Andreax säna. Jupajj David Pappas jilatampiw mä qhawqha minutonak nayrajj parltʼasïna. "Jupanakajj mä artificial pʼiyan utjatap amuyapjje. Mä mini excavadora apnaqapxani ukhaxa, uka pʼiyax tʼunjatäspawa" sasa.
  
  "Inas ukanak askichañatakejj chʼamachasipjjchispa. Inas walja semananak paschispa" sasa.
  
  Andreax yaqha serie de disparos cámara digital ukampiw apsuwayxi ukatx monitor ukanw uñch"ukiwayi. Jupax Forrester ukan mä qawqha jach"a fotonakanïnwa, ukanx chiqpachans lakaparuw espuma ukham uñt"ayasi. Mä axsarat Kira Larsen kullakax Erling jiwatapat yatiyasax wali mulljataw p"iqip qhipäxar jaquntäna.
  
  "Forrester jilatajj wasitatwa jupanakar arnaqasïna. Kunjamsa yanapirinakapax aguantapxäna uk janiw yatkti" sasa.
  
  "Inas jichhür alwajj taqenis ukham munapjje, ¿janich ukhamäki?" sasa.
  
  Andrea kullakajj Fowler jilatarojj jan kuna jan walinak parlañ jaytañapatak sañampïskäna ukhajja, nayratpachaw jupa pachpa castigo lurañatak wali chʼamampi arjjatirïna, ukhamat jan llakisiñataki.
  
  LB ukax mä chimpuwa. Kuntï yatiykayäta ukarjam sarnaqaskäyätjja, nayratpach ventanat jaqunukuspäna. Maldición pusi. Nayax suyt"twa jupax jan vecino champú manq"añapataki. Ukat ukham luraspa ukhajja, janiw pagañajäkiti sasaw suytʼaskta.
  
  Forrester chachan arnaqatapax jaqinakarux cucarachas ukham ch"iqiyapxäna, kunapachatix qhananakax qhant"kän ukhaxa.
  
  "Inas chiqächi, tata. Ukampis janiw uka irnaqäw sarantaskakïtapax jiwat irnaqir masipar wal respetañ uñachtʼaykiti sasaw amuyta" sasa.
  
  Fowler jupax irnaqawipatw uñch"ukisïna.
  
  "Janiw jupar juchañchkti. Jupajj jankʼakiw sartañapa. Qharürojj sábado uruwa" sasa.
  
  "Ay jïsa. Sawaru . Judionakajj janiw viernes uru inti jalant qhepat luzanaksa qhantʼayapkaspati. Ukajj jan wali arunakawa" sasa.
  
  "Mä jukʼsa, kunarus creyipjjapjjewa. ¿Kunsa jumax iyawstaxa?" sasa.
  
  "Nayajj nayratpachwa yanaptʼirïta" sasa.
  
  "Jan iyawsiri sañ munta sasaw amuyta" sasa.
  
  "Práctico sañ munta sasaw amuyta. Semanan pä horanak inciensompi phoqantat cheqan sarnaqañajja, jakäwijanjja, 343 urunakapuniw munasispa. Janiw kuna juchañchañas utjkiti, ukampis janiw ukax askïkaspati sasaw amuyta. Janiw wiñayatakïkaspas ukham amuyaskiti" sasa.
  
  Uka tatakurax chuym ch"allxtayäna.
  
  "¿Kunarus iyawstati?" sasa.
  
  "Nayajj maynit maynikam apasiñanakaruw creyiyäta".
  
  "¿Kunas pasäna?" sasa.
  
  "Nayajj tornillonak lurayäta. Jupajj nayat sipansa jukʼamp creyipjjänwa sañani" sasa.
  
  Fowler jupax amukiw qhiparäna. Andrean arupax mä juk"a ch"amampiw ist"asïna. Uka sacerdotejj qʼepinak apsuñ munatap amuyasïna.
  
  "Uka patxaruxa, tata... janiw iyawsäwi sapaki aka expedición lurañatakix ch"amanchaskiti sasaw amuyta. Arcajj walja qollqeruw tukuni" sasa.
  
  "Aka oraqenjja niya 125.000 tonelada qorinakaw utji. ¿Kine tatax tunka kimsani jan ukax tunka pusini Arca manqhar irpañ sarañapa sasin amuyta?" sasa.
  
  "Forrester ukat jan tiemponi abejanakapatwa parlaskta" sasaw Andrea kullakajj säna, jupajj chʼajjwañ wal munäna, ukampis chʼajjwañanakapajj jankʼak jan cheqätap uñjasajj uñisïnwa.
  
  'Waliki. ¿Mä wakiskir razonajj wakisispati? Taqi kunsa janiw sapxiwa. Irnaqäwipajj nayrar sartañatakiw yanaptʼi" sasa.
  
  "¿Kunatsa parlaskta?" sasa.
  
  "Doctor K ukan llakisiñ etapas" 252; Blair-Ross sat jilataw ukham luräna.
  
  "Ay jïsa. Jan iyawsaña, colerasiña, llakisiña ukat taqi ukanakxa" sasa.
  
  'Ukhampuni. Taqeniw nayrïr etapankapjje" sasa.
  
  "Kunjamtï profesorax arnaqaski uk amuytʼasaxa, payïr arnaqaskirïkaspas ukhamwa amuyasma" sasa.
  
  "Jichha arumax wali sum jikxatasipxani. Forrester yatichirix gespede, eulogio uk churani. Jupar jan jupat sipansa yaqha jaqet suma arunak arsuñ istʼañax wali askïspawa sasaw amuyta" sasa.
  
  "¿Kunas janchimpi pasani, tata?" sasa.
  
  "Janchirux mä bolsa de cuerpo herméticamente sellado ukar uchapxani ukat jichhax imtʼapxani" sasa.
  
  Andrea kullakajj Fowler jilatarojj jan iyawsasaw uñchʼukïna.
  
  "¡Jichhax sawkasisktati!" sasa.
  
  "Judionakan leyipawa. Khititï jiwki ukajja, pä tunka pusini horanakanwa imtʼatäñapa" sasa.
  
  "Jumax yatisktawa kuntï nayax sañ munkta ukxa. ¿Janit familiapar kuttʼayapjjani?" sasa.
  
  "Janiw khitis ni kunas uka campamentot mistkaspati, Otero kullaka. Amtaña?'
  
  Andrea kullakajj cámara mochilapar uchasaw cigarro naktayäna.
  
  "Uka jaqinakax loqtatäpxiwa. Aka loqhe exclusivojj janiw taqeniru tʼunjañ tukuyañap suyaskta" sasa.
  
  "Sapa kutiw exclusivo tuqit parlt"añama, señorita Otero. Kuntï jumajj wal chʼamachaskta uk janiw amuyañjamäkiti" sasa.
  
  "Uñtʼayasiña ukat qamirïña. Kunas jumamp kamachi?'
  
  Fowler jupax sayt"asisaw amparanakap luqtäna. Jupax qhipäxar qunt"asïna ukat ch"iqa ch"akhapax wali ch"amampiw ch"iyjasïna.
  
  "Nayajj kamachinak istʼañakiw munta. Arcatï cheqächi ukhajja, Vaticanojj yatiñ muni, ukhamat Diosan mandamientonakapan utjki uka yäkaspas ukham amuyapjjañapataki" sasa.
  
  Wali sapuru jaysäwi, wali original. Ukat ukax janiw chiqäkiti, Tata. Jumajj wali jan wali kʼarisiri jaqëtawa. Ukampis creyipksma ukham uñachtʼayañäni.
  
  "Inas ukhamächi" sasaw Andreajj mä jukʼa tiempot säna. "Ukampis ukhamächi ukhajja, ¿kunatsa jefenakamajj sarnaqäwinakat yatjjatirir jan khitkaspäna?" sasa.
  
  Fowler chachajj kunanaktï luraskäna uk uñachtʼayäna.
  
  "Kunattejj sarnaqäwinakat yatjjatirijj janiw uk lurañjamäkänti" sasa.
  
  'Kunasa akaxa?' -sasawa Andreax yatiñ munir säna. Ukajj mä sanu interruptor eléctrico ukar uñtasitänwa, ukat mä qhawqha alambrenakaw mistunïna.
  
  "Albert jilatampi jikisiñatak qharürojj kuntï amtapkta uk armasiñasawa. Erling jiwayañ tukuyasax juk"amp amuyt"asipxani. Ukhamajj uka lantix akaw lurañäni..." sasa.
  
  
  39. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Viernes 14 uru lapaka phaxsit 2006 maran 15:42 jayp"u pacharuw purini.
  
  
  Tata, kunatsa ukham luraskta uk mayamp sapxita.
  
  Kunattix chiqa yatichäwinak yatiñ munapxtaxa. Kunatix akan luraski uka tuqit chiqapa. Kunatsa España markan jumamp jikisiñatakix llakisipxäna, kunawsatix Kine jupax waranq yatiyirinakar jikxataspäna, jumat sipan juk"amp yatxatatanaka ukat uñt"atanaka, uka chiqan Nueva York markan.
  
  Uka aruskipäwix Andrean jinchuparuw ist"asiskakïna. Uka jisktʼajj pʼeqepan jiskʼa arupajj walja tiempo jisktʼkäna uka pachparakïnwa. Ukax Orquesta Filarmónica Pride ukan umamp chhaqhayata, Mr. Wise Debt, barítono ukat Miss Glory at Any Cost, soprano ukanakamp chikt"ata. Ukampis Fowler chachan arunakapajj uka jan chʼamani aruruw uñtʼayäna.
  
  Andrea kullakajj pʼeqep chʼalljjtayasïna, kuntï luraskäna uka toqetwa lupʼiñatak chʼamachasïna. Amtäwix kuna pachatix pallapallanakax jan irnaqäwipanx samart"añ, siesta jan ukax tarjetas anatt"añ yant"apkän uka pachat askinak apsuñatakïnwa.
  
  Fowler chachajj akham sänwa: "Ukanwa anattʼañar mantasma, señalajarjamajja, carpa manqhar liwjjatasmawa" sasa.
  
  "¿Madera pampampi laq"ampi taypinxa? ¿Jumajj loqtatätati?" sasa.
  
  "Ukanjja walja cheqanakaw utji. Niya mä kayu chikataniw panel eléctrico ukar puriñkamax jalnaqañama. Generador ukat carpa ukanakar mayachthapir cablex naranja colorawa. Jank"akiw apsuñama; ukax cable tukuyaruw conectar ukat mayni puntaparux panel eléctrico ukar kutt"ayañamawa. Ukatxa sapa tunka phisqhani segundos ukjawa aka botón ukxa kimsa minutos ukjamaru ch"iqt"añama. Uka qhepatjja, jankʼakiw uka cheqat mistuñama" sasa.
  
  "¿Kunsa churani?" sasa.
  
  "Tecnología toqetjja janiw kunas sinti chʼamäkiti. Ukhamatwa mä juk"a corriente eléctrica ukax jilxattaspa jan taqpach khuchhuqasa. Escáner de frecuencia ukax pä kutikiw jistʼantasini: mä kutix cablex enchufatäni ukhaxa, payïr kutix desconectatäni ukhaxa".
  
  "¿Ukat qhipa pachax?" sasa.
  
  "Modo de inicio ukankaniwa, kunjamtï mä computadorax sistema operativo ukar arktaski ukhama. Carpa manqhar jan uñchʼukipkani ukhajja, janiw kuna jan waltʼäwis utjkaniti" sasa.
  
  Jan ukasti kunatix utjkän ukakiw: junt"u pacha.
  
  Fowler chachajj señal churkäna ukhajja, carpa manqhan jalnaqtʼañajj janiw chʼamäkänti. Andreax qunqurt"asisaw zapatopan cordonap chint"asirjama, uñch"ukisïna, ukatsti lawat lurat plataforma manqhar liwxatasïna. Ukajj juntʼu aceiten mä tinajaru chʼalltʼasiñjamarakïnwa. Uka urux thayax wali ch"amapunïnwa, ukat carpa jak"ankir generadorax mä nina nakhantayañ junt"u thaya uñstayäna, ukax Andreax kawkhantï jalnaqkäna uka chiqaruw jalnaqäna.
  
  Jichhax panel eléctrico manqhan jikxatasïna ukat ajanupas amparapas ninamp nakhantatäxänwa. Fowler chachan interruptorap apsusaw ch"iqa amparapamp wakicht"at katxarutayna, ch"iqa amparapampiw naranja alambrerux wali ch"amampiw jaquntäna. Fowler chachan dispositivoparuw conectäna, ukat mayni puntap panelaruw conectäna ukat suytʼäna.
  
  Uka jan kunatak askïki uka kʼari relojanaka. Tunka payan segundonakakiw pasawayxi sasaw sapxi, ukampis pä minutos ukar uñtasitaw jukʼamp amuyasi. ¡Dios, janiw aka junt"u pacharux aguantañjamäkiti!
  
  Tunka kimsani, tunka pusini, tunka phisqhani.
  
  Jupax break uka boton ch"allt"äna.
  
  Jupan patankir pallapallanakan arupajj mayjtʼjjänwa.
  
  Kuns amuyasipkaspa ukhamawa. Nayax suyt"twa jupanakax jan sinti jach"añchapxañapataki.
  
  Jupajj jukʼamp sumwa parltʼasipkäna uk istʼäna. Ukajj juntʼu pachat mayjtʼayañataki ukat jan desmayañapatakiw qalltäna. Uka alwajj janiw uma umañ munkänti, jichhajj uka qollqe pagasjjänwa. Kunkapas lakapas wañtʼatäjjänwa, pʼeqepas mä jukʼa chʼamaktʼarakïnwa. Ukampis kimsa tunka segundonakatjja, kuntï istʼkäna ukajj Andrearuw wal sustjäna. Ukhamatwa kimsa minutonakatxa wali ukankäna, sapa tunka phisqhan segundonakatwa uka boton chʼalltʼasïna, niyaw desmayañampïskäna ukham amuyasisaw chʼaxwäna.
  
  
  40. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  MÄ CHIQAN FAIRFAX COUNTY, VA
  
  
  Viernes 14 uru lapaka phaxsit 2006 marana 8:42 pacharuw purini.
  
  
  "¿Ukajj utjtamti?" sasa.
  
  "Nayajj kunas utjitu sasaw amuyta. Ukajj janiw faciläkänti. Aka waynax wali sumaw pistanakap ch"uqt"añ yati" sasa.
  
  "Mä amuytʼañat sipansa jukʼampwa munta, Albert. Jaqinakax akan jiwañ qalltapxäna" sasa.
  
  "Jaqinakax jiwapxapuniwa, ¿janich ukhamäki?" sasa.
  
  "Jichha kutix mayj mayjawa. Ukajj nayaruw ajjsarayitu" sasa.
  
  'Juma? Nayajj janiw uka toqet creykti. Jumax janiw coreanonakarux axsarayaskänti. Ukat uka tiemponjja..." sasa.
  
  "Albert..." sasaw jisktʼäna.
  
  'P'ampachawi. Walja favoranak mayiyäta. CIA ukan yatxatirinakax mä qawqha yatiyawinak Netcatch computadoranakat apsusipxi. Orville Watson chachajj Hakan sat terrorista chachan thakipankiwa" sasa.
  
  "Jeringa" sasaw sapjje.
  
  "Ukham sasma ukhajja. Nayajj janiw kuna árabe arusa yatkti. Uka waynajj Cain chachan qhepapkaspas ukhamawa" sasa.
  
  "¿Yaqha kunasa? Markankiri? ¿Etnia markankirïtapa?" sasa.
  
  'Janiwa. Mä jan qhan yatiyawinakakiw, mä qawqha correo electróniconak jark"aqapxi. Janiw kuna archivonakas nina naktäwit qhispkänti. Discos duros ukanakax wali ch"amawa" sasa.
  
  "Watson jilataruw jikjjatañama. Jupaw taqe kunan llavepajja. Ukajj jankʼakiw lurasi" sasa.
  
  "Nayajj ukanktwa" sasa.
  
  
  41. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  SOLDADANAKAN CARPAPA, PHISQA MINUTOS NAYRA
  
  Marla Jackson kullakax janiw periodiconak liyiñ yatkänti, ukatwa carcelar jist"antat uñjasiwayi. Chiqansa, Marlax yaqha tuqitwa uñjäna. Jupax wali suma taykätapat carcelar sarxaspa sasaw amuyäna.
  
  Marlan jakäwipat chiqa yatichäwix uka pä sinti jan walinak taypinkänwa. Jupax jan walinïnwa ukampis mä jukʼa normal wawanïtaynawa, kunjamtï Lorton (Virginia) markankir mä chachatakix normaläki ukhama, jupax pachpa markachirinakapaw América markan axilas sasin sapxirïna. Marlax mä jisk"a ch"iyar jañchin familian yuritayna. Jupax muñecas ukat salto soga ukanakamp anatirïna, yatiqañ utar saräna ukat tunka phisqhan mara chikataniw usurïna.
  
  Marla kullakajj chiqpachansa jan usurïñapatakiw chʼamachasïna. Ukampis janiw kunjamatsa Curtis chachajj condón ukar mä pʼiya uchatap yatkaspänti. Jupajj janiw kuna amtanïkänti. Jupax yaqhip wayn tawaqunakan mä loco lurawipat ist"atayna, jupanakax janïr colegio tukuykasax imill wawanakar usurïsaw suma uñnaqt"anïñ yant"apxäna. Ukampis yaqha imill wawanakarux ukham pasäna. Curtis jilatajj jupar wal munasïna.
  
  Curtis jupax janiw utjxiti.
  
  Marlax colegio tukuyasax jan sinti ajllit wayn tawaqu taykanakan club ukar mantawayi. Jisk"a Mei kullakax mamapan jakäwipanx chika taypinkiwa, aski jan ukax jan wali. Marlax pacha fotografía yatxatañatakix qullqi apthapiñ amtapax qhipäxankiwa. Marla kullakajj uka markankir mä fabricanwa irnaqtʼäna, uka fabricajj taykjam lurañat sipansa, papelanak liytʼañatakejj jukʼa tiempokiw utjäna. Ukaw jupar arrepentisiñatak mä amtar puriñapatak yanaptʼäna.
  
  Mä tardenjja, jefepajj jukʼamp horanak irnaqtʼañ munatap yatiyäna. Wayna taykax nayratpach warminakar fabricat qarjataw mistuñ uñjäna, p"iqip alayaru, uniformenakap jach"a qhathu bolsas apt"ata; warminakax yuqall wawanakapax sapakiw qhiparapxäna ukat reforma escuelaruw tukuyapxäna jan ukax pandilla ukan nuwasiñaruw balamp jiwayapxäna.
  
  Ukham jan utjañapatakix Marlax Reserva del Ejército ukar qillqantasïna. Ukhamatwa, fabricax janiw irnaqañ horas jilxatayañjamäkänti, kunattix base militaran kamachinakaparjamax janiw ukhamäkaspati. Ukhamatwa May wawampi jukʼamp tiempo sarnaqañapäna.
  
  Marlax Compañía de Policía Militar ukaruw jutir urux yatiyatäna: Irak ukaruw mantañ amtawayi. Uka yatiyäwejj Lorton Chronicle sat qellqatan 6 jananwa uñstäna. 2003 maran septiembre phajjsinjja, Marla kullakajj May jilataruw amparapamp despedida luräna, ukat base ukan mä camionaruw makatäna. Imill wawax jach"a mamapar qhumantt"asisaw pulmones patat jachäna, taqi llakinakampi, kunjamtï suxta marani wawax lurañjamäki ukhama. Pusi semana qhepatjja, panpachaniw jiwapjjäna, ukat Jackson kullakajj janiw Marla ukham suma taykäkänti, jupajj ikiñan qhep qhepa cigarro naktayasaw suertep yantʼäna.
  
  Kunapachatï uka yatiyäwinak yatiyapkäna ukhajja, Marla kullakajj janiw utapar kuttʼañ puedkänti, ukatwa muspharat kullakapar achiktʼasïna, ukhamatwa sartañataki ukat amay imañatakis taqe kun wakichtʼasiñapa. Ukatx Irak markanx juk"amp irnaqañapatakiw mayi, ukatx taqi chuymaw jutir lurawiparux katuyasiwayi, parlamentario ukhamaw mä carcelan Abu Ghraib sutimp uñt"ata.
  
  Mä mara qhepatjja, walja fotonakaw televisión markan mä programapan uñstäna, uka fotonakajj janiw sumäkänti. Marla manqhan kunas qhipharux ch"iyjatätap uñacht"ayapxäna. Lorton (Virginia) markankir mä suma chuyman taykax Irak markan katuntat jaqinakar tʼaqhisiyañ munirïxänwa.
  
  Chiqansa, janiw Marla sapakïkänti. Jupan amuyuparjamax phuchhapan taykapan chhaqhatapax kunjamakitix "Saddam q"añuskir anunakan juchapawa". Marla kullakarojj pʼinqachataw irnaqäwit jaqsutäna ukat pusi maraw carcelan jistʼantatäna. Jupajj sojjta phajjsiw serviwayi. Carcelat mistusajj DX5 sat empresa de seguridad sat empresaruw jankʼak saräna, ukat mä trabajo mayirakïna. Jupax Irak markar kutt"añ munäna.
  
  Mä irnaqäw churapxäna, ukampis janiw jankʼak Irak markar kuttʼkänti. Ukhamasti, Mogens Dekker sat chachan amparaparuw purtʼasïna. Litiraljama.
  
  Tunka llatunkan phaxsiw pasawayxi ukat Marlax wal yatiqawayi. Jupajj jukʼamp sumwa disparañ yatïna, filosofía toqet jukʼamp yatïna, ukat janqʼo jañchin jaqemp munasiñat experiencianirakïnwa. Coronel Dekker juparux niya mä ratukiw mä warmix turkatatayna, jach"a ch"aman kayunakani ukat angeljam ajanuniwa. Marla kullakajj mä jukʼa chuymachtʼkirïnwa, ukat mayni chuymachtʼäwinakajj pólvora thujsatwa jutäna. Nayrïr kutiw jiwayatayna, ukat juparux wal munäna.
  
  Walja.
  
  Jupax tripulacionaparux gustarakitaynawa...yaqhip pachax. Dekker jupax jupanakarux wali sum ajllitayna: mä qawqha jiwayir jaqinakaw jan conciencianïpkänti, jupanakax gobiernon contratonakapat jan juchañchataw jiwayañ munapxäna. Chʼaxwäwinkapkäna ukhakamaxa, wila masinakäpxänwa. Ukampis mä junt"u, lip"ichit lurat urux ukhama, kunapachatix Dekkeran mä juk"a ikiñar kamachip jan yäqapkäna ukat uka lantix tarjetanakampi anatt"apxäna ukhax kunaymaninak mayjt"awayi. Mä coctel fiestan mä gorila ukham colerasipjjäna ukat jan waliruw puripjjäna. Jupanakat sipansa jukʼamp jan walijj Torres satänwa.
  
  "Jumaw nayrat katthapisir irpta, Jackson. Ukat janiw jamp"att"apkistati" sasaw jisk"a colombianox säna. Marla kullakajj jukʼamp jan waliw jikjjatasïna, jiskʼa oxidado navajapampi anattʼasa. Jupjamarakiw anqan jan kuna jan waltʼäwin uñjasirïna, ukampis mantequillampis jaqen kunkapar khuchhuqañ yatirakïnwa. Colombia markankir jaqix qunt"atäsipkän uka plástico mesa thiyat jisk"a janq"u tiranak khuchhuqatayna. Uka lakapanxa mä jachaqt"asiñaw utjäna.
  
  "Du schei β t" mich an, Torres ukat juk"ampinaka. Jacksonax mä phuqhat utaniwa ukat jumax q"añunakamp phuqt"ataw jikxatastaxa", sasaw Alrik Gottlieb jupax saraki, jupax sapa kutiw inglés arut pretextos ukanakamp ch"axwawayxi. Gemelos ukanakat juk"amp jach"a jaqinakax Torres ukarux mä venganza ukamp uñisipxi, kunawsatix pä markanakapan Copa Mundial ukan atipt"asiwip uñjapkän ukjatpacha.Jupanakax maynit maynikam parlt"asipxäna jan wali amigo, puñchunak apnaqapxäna.Suxta kayuni pä kayuni alturanïkchïnsa, Alric jupax arumanakax jan waliw ikisïna.Jakaskaspa ukhaxa, Torres chachax panpacha gemelonakar atipt"añapatakix janiw sum yatiskänti.
  
  "Tarjetanakapajj mä jukʼa wali sumawa" sasakiw siskta" sasaw Torres jilatajj jukʼamp jachaqtʼasïna.
  
  Marla kullakajj sallqjaskäna ukampis thayampi sarnaqañwa munäna, jupajj akham sänwa: "Ukhamajj ¿mä trato lurapjjätati jan ukajj kunas?"
  
  Aka rachax janiw juk"amp jaya pachax utjkaspati. Nayax jupar atipt"añapatak jaytañ qalltañajawa, jan ukax mä arumax aka cuchilla kunkajaruw tukuyä, sasaw amuyäna.
  
  Juk"at juk"at Torres jupax jaljañ qalltäna, taqi kasta ajanunak lurasax jupanakar mayjt"ayañataki.
  
  Chiqansa, aka bastardox wali munatawa. Jupatï jan ukham psico ukhamäkaspäna ukat janirak muspharkañ thujsanïkaspäna ukhajja, jachʼa thakinwa turkaspäna.
  
  Uka horasanjja, kawkhantï anatapkäna uka cheqat suxta metronak sarañan mesa patjjan utjkäna uka escáner de frecuenciajj pitiñ qalltäna.
  
  "¿Kunas uka diablos?" sasa. sasaw Marlajj säna.
  
  -Akax mä verdammt escáner ukhamawa, Jackson.
  
  "Torres, jutam aka uñakipt"añataki" sasa.
  
  "Shit, nayajj uk lurarakïwa. Phisqa qollqempiw apuestasma" sasa.
  
  Marlax sayt"asisaw pantalla escáner ukar uñtäna, mä jisk"a VCR ukar uñtasit mä aparato, janiw khitis apnaqkänti, jan ukasti pantalla LCD ukanïnwa ukat patak kutiw qullqix munasïna.
  
  "Taqi kunas suma wakichtʼatäkaspas ukhamawa; wasitat qalltaski -sasawa Marlaxa mesaru kutt"asaxa säna, -phisqa uñjasaxa phisqa jiltayañani -sasa.
  
  "Sarxxäwa" sasaw Alric jilatax sillunakapar quntʼasisin säna.
  
  "Jan wali arunaka. Jupax janiw mä chachapas utjkiti" sasaw Marlax säna.
  
  "¿Jumajj uka uñachtʼäw apnaqañ munasmati, señora Dekker?" sasa. Torres jupax siwa.
  
  Marla kullakajj janiw arunakapat llakiskänti, jan ukasti kunjamsa parläna uka toqetwa llakisïna. Jupar atiptʼañapatak jaytatap mä akatjamat armasjjäna.
  
  "Janiw ukhamäkiti, Torres. Nayax mä color markan jakasta, jila".
  
  "¿Kuna coloras utji? ¿Mierda marrón ukhamätati?" sasa.
  
  "Kuna coloras ukampis qʼellu. Larusiñawa... calzoncillon colorapajj banderaman colorapamp kikiparakiwa" sasa.
  
  Marla kullakajj uk siskäna ukhakiw arrepentisïna. Torres jupax Medellín markankir q"añuskir, jan walt"ayat rata ukhamäspawa, ukampis mä colombiano jaqitakix markapax ukat banderapax Jesusjam qullanänwa. Uñisiripax lakap wali ch"amampiw ch"allxtayäna, niya chhaqtawayxänwa, ukat ajanupas mä juk"a rosaruw tukuwayxäna. Marla kullakajj mä pachpa tiemponwa ajjsarata ukat chuym chʼalljjtayas jikjjatasïna; Torres jilatarojj jiskʼachañasa ukat colerasiñapat kusistʼañas wal gustäna.
  
  Jichhax jupat atipjatax pä patak qullqinak apt"asiñajawa ukat yaqha pä patak qullqinak apt"asiñajawa. Aka khuchhix wali coleratawa, ukat juk"ampirus nayaruw jawq"jani, Dekker jupar jiwayañap yatkchisa.
  
  Alric jilatajj jupanakar uñkatasaw mä jukʼa llakisiñat sipansa jukʼamp llakisïna. Marla kullakajj kunjamsa jupapachpa uñjasïna uk sum yatïna, ukampis uka horasanjja, mä minanak paskaspa ukhamwa amuyasïna.
  
  "Jutam, Torres, Jacksonar sartayañamawa. Jupajj bluff luraski" sasa.
  
  "Jupar jaytapjjam" sasa. Jichhürunakanxa janiw machaq clientenakar ñikʼut mururañ amtkiti, ¿janich ukhamäki?" sasa.
  
  "¿Kunatsa parlaskta, Jackson?" sasa.
  
  "¿Janiw qharüru arumax janqʼu jañchin pro ukhamäktati siskituti?" sasa.
  
  Torres jupax wali jach"a uñnaqt"anïnwa.
  
  "Janiw nayajj ukhamäkti" sasa.
  
  "Taqi chiqanwa firmamax utjäna: mä jiskʼa, wali chʼullqhi instrumento qhipäxan jiskʼa uchatänwa" sasa.
  
  "Nayajj sasmawa, janiw nayajj ukhamäkti" sasa.
  
  "Ukat barcon mä cola de caballo sat janqʼo jaqempi chʼajjwaskir uñjta sasaw sista" sasa.
  
  "Apanukupxam, walja jaqinakampiw chʼaxwapxta. Janiw khitis amuykituti" sasa.
  
  "Ukhamajj ¿khitis ukajja? Simun? Jan ukajj ¿inas mä sacerdotejj wakischispa?" sasa.
  
  "Chiqansa, mä nayra cuervo ukhamäspawa" sasa.
  
  Alric jilatajj akham sasaw arsüna: "Janiw wali wakiskirïktati, Torres, ukat uka sacerdotejj jukʼamp juntʼu uywañakiw" sasa.
  
  "¿Janit jupajj sisktamjja? Aka jachʼa jiwayir jaqejj tatakuraruw jiwayañkamajj ajjsaräna" sasa.
  
  "Janiw kunarus ajjsarkti. Nayax jupax jan walt"ayiriwa sasaw sapxsma" sasaw Torres jupax ñik"utap ch"allxtayäna.
  
  "Nayax amuyta, jumax CIA ukankatapat sarnaqäw manq"antawayta. Cristo laykux chuymankipstat jaqiwa" sasa.
  
  "Cimsa jan ukax pusi marakiw jilïr noviomat jilïrixa. Ukat kunjamtï nayajj yatkta ukhamarjamajja, jefejj qʼala amparapampiw mä asno kunkap pʼakjaspa" sasa.
  
  "Malditapuniwa, jan wali jaqi" sasaw Marlax säna, jupax chachapat jach"añchasiñ wal munäna.
  
  "Jupax jumat sipansa jukʼamp jan waliwa, Jackson. Mä jukʼa tiempo asnumat pʼeqe apsusma ukhajja, uka informe liytʼasma. Aka waynax pararescue ukankirïnwa. Janiw khitis jukʼamp sumäkaspati. Mä qawqha phaxsi janïr jefex uka taman mascota ukham ajlliñkamax Tikrit markan mä operación lurapxta. Unidadanjja, mä qhawqha fuerzas especiales ukanakaw utjäna. Janiw kuntix aka waynar uñjkta uk iyawsapkätati... jupanakax locos ukhamawa. Taqi uka dudes ukanakan jiwañaw utji" sasa.
  
  "Parásitonakajj jan wali yatiyäwinakawa. Martillonakjam qala" sasaw Alrik-ax säna.
  
  "Infiernor sarapxam, jumanakax pä católico wawanakax chhuxriñchjat wawanakawa" sasaw Marlax säna, "¿kunsa uka ch"iyar maletín apt"atäkaspas ukham amuyta?" "¿Kuns lurani, Bibliapampiw jawq"japxätam? Inas doctorar mä... bisturí ukax bolas ukanakar khuchhuqañataki".
  
  "Janiw muellet llakiskti" sasaw Torres jilatajj jan yäqasir amparapamp säna. "Jupax mä Mossad lesbiana ukhamakiwa. Nayajj jupar uñjiristwa. Ukampis Fowler jilatajj..." sasa.
  
  "Chuyma cuervot armasim. Uy, akax taqpach mä excusa ukhamächi ukhax janq"u profesorar uñjatamat jan iyawsañataki..." sasa.
  
  "Jackson, nayax sapxsmawa, janiw nayax ukhamäkti. Ukampis confiyapjjeta, janiw khitis akan kunjamtï sapki ukhamäkiti" sasa.
  
  "Ukatx Diosar yuspajarañaw, protocolo Upsilon ukax aka misión ukatakix utjistu", Jacksonax perfectamente janq"u kisunakap uñacht"ayasaw säna, ukax mamaparux llätunk tunk doble turnonak manq"añ utar irnaqäna.
  
  "Noviomax "sarsaparilla" sasin sisxani ukhaxa, pʼiqinakax liwxatatäxaniwa, nayrïr jaqiruw thaqhaskta ukax tatakurawa" sasa.
  
  "Janiw uka código arskti, bastardo. Ukhamajj sarantasipkakim" sasa.
  
  "Janiw khitis apuestas jiltaykaniti" sasaw Alric jupax Torres ukar uñacht"ayasax säna, Colombia markankir jaqix chips ukanakap katxarutayna, "escáner de frecuencia ukax janiw irnaqkiti, jupax qalltañatakiw ch"amachasiskaki" sasa.
  
  'Jan askinaka. Kunas luz ukax jan walt"ayatawa. Ukham jaytapjjam" sasa.
  
  "Halt die klappe Affe ukat juk"ampinaka. Jiwasax janiw aka yänak jist"antksnati jan ukax Dekker jupax asnunakasar ch"allt"ani. Nayax panel eléctrico ukar uñakipt"añ munta. Jumanakajj panpachaniw anattʼasipkakisma" sasa.
  
  Torres jupax niyaw anatt"askakispa ukham uñt"ayasïna, ukampirus ukatx Jacksonar thaya uñkatasaw sayt"asïna.
  
  "Suyt"am, janq"u jaqi. Nayajj kayunakaj chʼoqtʼañ munta" sasa.
  
  Marlax Torres chachan chachapat sawkasiñanx sinti jayaruw sarawayxi sasaw amuyasïna, ukat colombianox listapanx wali jach"aruw uñt"ayäna. Jupajj mä jukʼa llakisïna. Torres chachajj taqeniruw uñisïna, ukhamajj ¿kunatsa mä suma razona jan churkista?
  
  "Nayas sarjjaraktwa" sasaw jupajj säna.
  
  Kimsanpachaw t"ant"a junt"u umaru mistuwayapxäna. Alrik chachajj plataforma jakʼaruw qontʼasïna.
  
  "Akanjja, taqe kunas wali sumaw uñstaski. Nayax generador uñakipañ munta" sasa.
  
  P"iqip ch"allxtasaw Marlax carpar kutt"awayxäna, mä juk"a ikiñ munäna. Ukampis janïr manqhar mantkasaxa, mä colombiano sat jaqiruw plataforma tukuyan qunqurtʼasis laqʼa allsuskir uñjäna. Uka yänak apthapisinxa, lakapan mä muspharkañ jachaqt"asisaw uñch"ukisïna.
  
  Marlax janiw panqaranakampi k"achacht"at wila encendedor ukax kun sañs muni ukx amuyaskänti.
  
  
  42. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Viernes 14 uru lapaka phaxsit 2006 maran 20:31 pacharuw purini.
  
  
  Andrean urupax niya jiwañampïxänwa.
  
  Ukatxa, jukʼakiw plataforma manqhat mistuñ puedïna, ukat pallapallanakar mesat sartasipkäna uk istʼäna. Ukat janiw mä minuto nayrajj paskänti. Mä qawqha segundos juk"amp junt"u thaya generadorat mistuni ukat jupax wiñayatakiw desmayaspäna. Jupax punkut carpa uñkatasin mistuwayxäna, sartasinx wali k"achat enfermería uksaruw saräna, jan jaquntañatakix taqi ch"amampiw ch"amanchasïna. Kunatix chiqpachan munaskäna ukax ducha ukawa, ukampis ukax janiw wakiskirïkänti kunatix janiw uka tuqir sarañ munkänti ukat Fowler ukar t"ijt"añ munkänti. Pä botella umampi cámarapampiw apthapisin enfermería carpat wasitat mistuwayäna, índice dedo jakʼankir qalanak patjjan mä llampʼu cheqa thaqhasa.
  
  Jupax barranco pampat mä juk"a qullu pataruw imantasir jikxatäna ukat ukan qunt"asïna, arqueólogos ukanakan luratanakap uñjasa. Jichhajj kuna etaparus llakinakapajj puripjjäna uk janiw yatkänti. Mä jukʼa tiempojja, Fowler ukat Harel sat doctoranakajj uka cheqat pasapjjäna, inas jupar thaqapjjchïna. Andrea kullakajj pʼeqep qalanak qhepäjjat imantasaw kuntï istʼkäna uk mä jukʼa chʼiyjañ yantʼäna.
  
  Nayrïr amtäwix janiw Fowler-ar atinisiñjamäkänti - ukax mä kunaw jupax nayratpach yatïna- ukat janiw Doc-arux atinisiñjamäkänti - ukax juk"amp jan waliw jikxatasïna. Harel tuqit amuyunakapax janiw mä jach"a jañchin munasiñat sipans juk"amp jayankkänti.
  
  Taqi kunatix lurañajax wakiski ukax jupar uñch"ukiñakiw ukat nayax turn on.
  
  Ukampis Mossad ukan espía ukhamätap amuyañax Andrea kullakat sipansa jukʼampïnwa.
  
  Payïr amuyupax akhamawa: janiw kuna lurañas utjkaspati, jan ukasti tatakuraru ukat qulliriruw atinisiñapa, uka tuqit jakkir mistxañ munchi ukhaxa. Aka protocolo Upsilon tuqit arsutanakax khitis chiqpachan operación ukan irnaqäna uka amuyunakaparux q"al jan walt"ayäna.
  
  Mä tuqitxa, Forrester ukat yanapirinakapax utjarakiwa, taqiniw llamp"u chuymanïpxi, janiw mä cuchillo apsusin jupanakan maynir jiwayañataki. Jan ukajj inas jan ukhamäkchiti. Ukatx asistentenakax utjarakiwa, jan yuspärasir irnaqawinakaparuw chint"ata - janiw khitis jupanakarux sinti yäqkiti. Kine ukat Russell, uka locura qhipäxan p"iqinakapa. Mä tama contratat pallapallanaka ukat mä jamasat código aru jaqinakar jiwayañ qalltañataki. Ukampis ¿khitirus jiwayañataki, jan ukax khitirus jiwayañataki? Kunatix qhana, aski jan ukax jan wali, jiwasan destino ukax sellado ukhamaw kunapachatix aka expedición ukar mantapxta. Ukat ukax juk"amp jan waliruw puriñax qhanpach amuyasi.
  
  Andreax mä juk"a pachax ikiñar puriwaypachänwa, kunatix sartaskäna ukhax intix jalantxänwa ukatx mä jach"a gris qhanaw barranco ukan laq"ampi ch"amakampix sapürunjam jach"a mayjt"äwip lanti. Andrea kullakajj inti jalant jan jikjjatasitapat arrepentisïna. Sapa uruw uka pachanx barranca uksat juk"amp jist"arat chiqar sarañapatak ch"amachasirïna. Intejj laqʼaruw chhaqtjjäna, ukat horizonte toqejj oladanakar uñtat capas de calor uñachtʼayäna. Qhip qhipa qhanapax mä jach"a naranja phallañjamarakïnwa, ukax chhaqhatapat walja minutonakaw alaxpachan qhiparäna.
  
  Aka chiqanx "dedo de índice" ukanx barranca ukanx sapa crepúsculo ukanx mä jach'a q'ala ch'alla qalaw utjäna. Mä jach"a jach"a tukusaw pantalon bolsillopar amparap luqxatäna ukat mä paquete cigarro apsuwayxäna. Uka encendedorapajj janiw kawkhansa jikjjataskänti. Musphart"ataw yaqha bolsillonak thaqhañ qalltäna, español arut mä aruw chuymapar kunkapar jalt"ayäna.
  
  "¿Aka thaqhasktati, jiskʼa imill wawaja?" sasa.
  
  Andrea kullakajj uñkatasïna. Jupat phisqa kayuni, Torres jilatax qullu pataruw ikiskäna, amparap luqxatasin wila encendedor churarakïna. Jupax amuyt"awayiwa, colombiano ukax mä juk"a pachaw ukankatayna - jupar arknaqasa- ukat ukax ch"iqa ch"iqaruw chillqt"awinak apayanitayna. Ajjsarañap jan uñachtʼayañatak chʼamachasisajja, saytʼasisaw encendedorap amparap luqtäna.
  
  "¿Janit mamamax mä señorampi parltʼañ yatichktamxa, Torres?" sasa. Andreax sänwa, nervionakap apnaqasa, cigarro naktayañataki ukat mercenario tuqir chhuxriñchjasiñataki.
  
  "Chiqansa, ukampis janiw mä señorar akan uñjkti" sasa.
  
  Torres chachajj Andrea kullakajj wali suma chuymanïtapwa uñchʼukïna. Jupajj mä pantalonampiw uchasïna, uka pantalonajj qonqoripat patjjaruw jistʼarasïna, ukhamat pantalonapar tukuyañataki. Wali juntʼütapatjja, jukʼampiw ukanak liwjjatäna, ukat bronceadopan janqʼo ñikʼutapajj jupatakejj munañjam ukat invittʼkaspa ukhamänwa. Kunapachatï Andrea kullakajj colombianojj kawkirus uñchʼukïna uk amuyäna ukhajja, jukʼampiw ajjsaräna. Jupax barranca tukuyaruw kutt"äna. Mä jachʼa arnaqasiñaw taqenin chuymapar purtʼañatakejj wakisispa. Uka equipojj mä qhawqha horanak nayraw mä qhawqha yantʼañ pʼiyanak allsuñ qalltapjjäna, niya pachpa horasaruw pallapallanakan carpa manqhan jiskʼa viaje lurapjjäna.
  
  Ukampis kutikipstasinxa, janiw khitirus uñjkänti. Mini-excavadora ukax sapakiw ukan sayt"atäna, lado tuqiru.
  
  "Taqinipuniw amay imañ utar sarapxi, wawa. Taqeniw sapakïtanjja" sasa.
  
  "¿Janit jumax puestomankañamaxa, Torres?" sasa. Andreax mä qarqa qulluruw uñacht"ayäna, jan kuns kamacht"ir uñstañ yant"asa.
  
  "Janiw naya sapakïkti, kawkhantï jan utjañapäkäna uka cheqanjja, ¿janich ukhamäki? Ukajj askichañasawa, janiw jisktʼasiñasäkiti" sasa.
  
  Soldadojj kawkhantï Andreajj saytʼatäskäna ukaruw jaltawayjjäna. Jupanakajj mä qalat lurat plataformanwa jikjjatasipjjäna, ukajj janiw ping-pong sat mesat sipansa jukʼamp jachʼäkänti, ukajj niya tunka phesqani metronakaw barranca patat jiljjattäna. Plataforma thiyakamax mä irregular pila de piedras ukaw utjäna, uka qalanakax nayrax Andrean imantasiñapänwa, ukampis jichhax janiw jaltxañapatak jark"awaykiti.
  
  "Torres, kuntï parlaskta uk janiw amuykti" sasaw Andreajj tiempo alañatak chʼamachasisajj säna.
  
  Colombia markankir jaqix mä thakhi nayrar sartawayi. Jichhajj Andrea kullakarojj wali jakʼankjjänwa, ukatwa chʼuñut lurat perlanakajj nayraqatapar chʼoqantatätap uñjäna.
  
  "Chiqansa jumax yatisktawa. Ukat jichhax kunatï jumatakix askïki uk yatisax nayatakix kuns lurapxäta. Ukham suma tawaqux lesbiana ukhamäñapawa, ukax mä p"inqawa. Ukampis janipuniw suma phustʼasirïktati sasaw amuyta" sasa.
  
  Andreax qalanak tuqir mä juk"a qhipäxar sarxäna, ukampis colombianox jupamp chikaw kawkhantix plataformar makhatawaykatayna uka taypinx sarawayxäna.
  
  "Janiw ajjsarkasmati, Torres. Yaqha guardianakajj jichhakiw uñjapjjetaspa" sasa.
  
  "Vaka sapakiw uñjistaspa... ukat janiw kuns lurkaniti. Jupajj mä jukʼa envidiasiniwa, janiw jukʼamp lurjjaniti. Walja esteroides ukanakaw utji. Ukampis jan llakisimti, nayajj wali sum irnaqtʼi. Uñjätawa" sasa.
  
  Andrea kullakajj janiw qhespiñjamäkänti, uk amuyasïnwa, ukatwa jan aynachtʼatapat amtasïna. Cigarrojj oraqer jaqontäna, ukat pä kayupaw qala patjjar chʼamampi ayruntäna, ukat mä jukʼa nayrar jaqtʼasïna. Jupajj janiw jupatakejj facilak lurañ munkänti.
  
  "Ukhamajj jutam, mä qʼañu warmin wawa. Munasma ukhajja, jutam aptʼasiñamawa" sasa.
  
  Torres chachan nayranakaparuw mä akatjamat qhant"äna, uka jan walt"äwit kusisiñampi ukat mamapar jisk"achasiñat colerasiñampiw mistu. Jupax nayrar sartasaw Andrean amparapat katthapïna, ukat wali qhuru ch"amampiw jupar jak"achasïna, ukax mä jisk"a jaqitakix janis lurañjamäkaspa ukhamänwa.
  
  "Uk mayitamat wal gustitu, perra" sasa.
  
  Andrea kullakajj taqpach cuerpop tʼijtʼayasaw lakapar codopamp wal jawqʼjäna. Wilax qalanakaruw warxatäna, ukat Torres jupax colerasiñat mä chhuxriñchjasiñ arsüna. Andrean camisetap wali colerat jaquntasaw mangap chʼiyjäna, ukhamatwa chʼiyar sujetador uñachtʼayasïna. Uk uñjasajja, uka soldadojj jukʼampiw chuym chʼalljjtayasïna. Andrean pä amparapat katthapïna, chuchup ch"akhuñ amtäna, ukampis qhipa pachanx yatiyirix qhipäxar kutt"awayxänwa ukatx Torres-an kisunakapax janiw kunarus jist"antatäkänti.
  
  "Jutam, jumatakix wali askiwa. Kuntï munkta uk yatisktawa" sasa.
  
  Andreax kayunakap taypin jan ukax purakapar qunqurt"ayañ yant"äna, ukampis kunjams sarnaqañapa uk suyt"asax Torres jupax maysaruw kutt"awayxäna ukat kayunakap ch"akkatarakïna.
  
  Janiw uraqiru apanipxamti, sasaw Andreax jupa pachpa säna. Jupajj pä mara nayraw mä sarnaqäwit amtasïna, jupajj mä tama violata jaqenakatwa parläna. Jupax yaqha walja tawaqunakampiw mä seminario anti violación ukar saratayna, ukax mä yatichiriw yatichatayna, jupax wayn tawaqutpach niyaw violata. Warmix mä nayrap chhaqhayasïna, ukampis janiw virginidadap aptʼaskänti. Violadorajj taqe kunwa aptʼasïna. Jupatix uraqiru jaquntapxätamxa, amparapanktawa.
  
  Torres-an yaqha ch"aman katxarutapax sujetador-ap correa-p ch"iyjatayna. Torres jupax ukax wakisiwa sasaw amtawayi ukat Andrean muñecanakaparuw juk"amp ch"amanchawayi. Jupajj jukʼakiw amparanakap kuyntʼirjamäjjäna. Jupajj wali chʼamampiw chʼeqa amparap tʼijtʼayäna, ukhamatwa chʼeqa amparapajj libre jaytäna. Andreax jichhax qhipäxaparuw kutt"awayxäna, ukampis janiw kuynt"irjamäkänti kunatix colombianox amparap ch"allxtayaskäna. Jupajj qontʼasisaw kayunakap chʼoqtʼayañatak tobillonakap chʼalljjtayäna.
  
  Violadorax pä chiqanw juk"amp jan ch"amanïxi, yatichirin arunakapax amuyupanx ist"asirakïnwa. Arunakax wali ch"amapunïnwa, warmix jupa pachpat wali atinisitaynawa, wali apnaqatarakïnwa, Andreax machaq ch"amampiw jikxatasïna. Kunapachatï isinak apsuski ukat kunapachatï isinak apsuski ukhaxa. Jumatix suertenïsta ukat jupax nayraqat irnaqawip ch"iyar jaquntaspa ukhax aka tuqit askinak apsuñamawa.
  
  Torres chachajj mä amparapampiw cinturón apsusïna, ukat pantalon camuflajepajj tobillonakaparuw jaquqanïna. Andreax ereccionap uñjäna, ch"ama ukat axsarañjama.
  
  Jupax jumar qunqurt"asiñapkamaw suyt"añama.
  
  Mercenariojj Andrea kullakaruw qontʼasïna, pantalonapan cremallerapa thaqhasa. Qʼañu barbapajj pʼeqep qhepäjjaruw chʼiyjäna, ukat uka señalaw jupar wakisïna. Mä akatjamatwa chʼeqa amparap aytäna, taqe pesatapwa chʼeqa ladopar mayjtʼayäna. Torres chachajj muspharasaw Andrean chʼeqa amparap jaytäna, ukat chʼeqa amparapampiw jaquqanïna. Colombia markankir jaqix pantalonap patxaruw t"ijtäna ukat nayrar jaquntataw jikxatasïna, uraqiruw wali ch"amampiw ch"allt"asïna. Jupajj sartañ yantʼäna, ukampis Andrea kullakajj nayraqat kayunakapat saytʼasïna. Kimsa kutiw purakaparux jankʼak jawqʼjäna, ukhamat pallapallax tobillopat jan katthapisin jaquntañapataki. Disparos ukanakax uraqir purintäna, ukatx kunapachatix Torres jupax arxatasiñatakix pelotar liwxatañ yant"äna, ukatx mä juk"amp sensitivo chiqaw ataque ukar jist"arat jaytawayi.
  
  Diosaruw yuspärta. Janipuniw ukham lurañax qarjaskti", phisqa jilanakat sullka ukat sapa warmix amukiw iyaw säna, Torres-an testículonakap janïr phust"kasax kayup qhipäxar ch"allt"asïna. Uka arnaqasitapajj barranca pirqanakatwa istʼasïna.
  
  Andrea kullakajj akham sänwa: "Jiwasanak taypin qheparañapawa, jichhajj mä kikpakïjjtanwa" sasa.
  
  "Jumaruw purisma, juma. Nayax jumarux sinti jan waliw usuchjapxäma, jumax nayan gallojaruw ch"allxtayasma -sasawa Torres-ax niyaw jachäna.
  
  "Kunapachatix amuyt"apxtaxa..." sasaw Andreax qalltäna, jupax terraza thiyaruw purisax niyaw saraqañampïskäna, ukampis jank"akiw muytasin mä qawqha kayunak t"ijtäna, kayup wasitat Torres chachan kayunakap taypir uñch"ukiskäna, jupatakix inamayakïkänti amparanakapamp ch"uqt"asiñ yant"añataki.ch"amani, ukat Torres jupax ch"amakt"ataw qhiparäna, ajanupax wilaruw tukuwayxäna, ukat pä jach"a jachaqt"asiwiw ajanunakapat jalsuwayxäna.
  
  "Jichhax chiqpachansa wali sum sarnaqapxta ukat mä kipkakïpxtwa" sasa.
  
  
  43. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Viernes 14 uru lapaka phaxsit 2006 maran 21:43 pacharuw purini.
  
  
  Andrea kullakajj jankʼakiw campamentor kuttʼjjäna, janiw tʼijuñar kuttʼkänti. Janiw qhipäx uñtaskänti, janirakiw ch"iyjata isipat llakiskänti, carpanakan filapar puriñkama . Kunatï paskäna ukatjja, mä muspharkañ pʼinqaw jikjjatasïna, ukat mayniw escáner de frecuencia ukar mayjtʼayatapat yatispa sasaw ajjsaräna. Camisetapax muyuntat warkt"atäkchïnsa, normal uñnaqanïñ yant"äna ukat enfermería uksaruw saräna. Suertenixa, janiw khitimpis tʼijtkänti. Carpar mantañampïskäna ukhajja, Kira Larsen sat warmiruw tʼijtjjäna, jupajj yänakap aptʼaskäna.
  
  "¿Kunas pasaski, Kira?" sasa.
  
  Arqueologojj thayampiw uñkatäna.
  
  "Janiw decencia ukax utjkänti Hespede ukan Stowe ukar uñacht"ayañataki. Nayax amuyta janiw kunäkisa. Janiw juparux uñt"ktati. Jupax jumatakix mä jan khitis ukhamakïnwa, ¿janich ukhamäki?, ukatwa jan uñt"ktati juma layku jiwatapat llakisipjjam" sasa.
  
  Andreax niyaw yaqha yänakax jayarst"ayitu sasaw jaysañampïskäna, ukampis Kirax amuyaniw sasaw pächasxäna, ukatwa janiw kuns siskänti.
  
  Kira kullakajj jupar jakʼachasisin akham saskakïnwa: "Janiw yatkti kuntï luraskta ukjja, uka arumajj janiw doctorajj ikiñankkänti, uk sum yatta, inas jupajj taqenir engañjchispa, ukampis janiw nayarojj sallqjkchïnti, naya 'm yaqha equiponkirinakamp ikiñar sarä, jumanakar yuspajarapxsmawa, mä ch'usat ikiñaw utji'.
  
  Andreax jupar saratap uñjasax kusisitaw jikxatasïna - janiw juk"amp ch"axwañanakax utjkänti, ukat chuyma manqhapanx Kira-n sapa arunakaparuw iyaw satayna. Juchañchasiñajj católica religionat yateqañatakejj wali wakiskirïnwa, ukat jan juchañchasin juchanakapajj sapa kuti ukat llakisiñatakïnwa.
  
  Carpar mantasajj Harel sat doctoraruw uñjäna, jupajj maysaruw kuttʼjjäna. Larsen jilatampi chʼajjwasitapajj qhanaw amuyasïna.
  
  "Jumajj walikïskatamat wal kusista, jumat llakisipjjayätwa" sasa.
  
  "Kuttʼasim, Doc. Nayax yattwa jumax jachätamxa" sasa.
  
  Harel jupax juparuw uñtäna, wila ch"uxña nayranakap ch"allxtasa.
  
  "Chiqpachansa akax llampʼu chuymanïñawa. Lacrimal glándulas ukanakat mä jukʼa mistuña, ukampis taqeniw uka toqet phenqʼastanjja" sasa.
  
  "Kʼarisiñajj jukʼamp phenqʼawa".
  
  Ukat doctorax Andrean chʼiyjata isipar uñjäna, Larsen chachax coleratapatxa, jan uñjkaspa ukhamänwa jan ukax janiw kuns arsuñsa llakiskänti.
  
  "¿Kunas jumamp pasawaytam?" sasa.
  
  "Escalerat jaqontatätwa. Janiw uka tuqit mayjtʼayañamäkiti. Nayajj khitïtas uk yattwa" sasa.
  
  Harel chachajj sapa arunak sum ajllïna.
  
  "¿Kunsa jumajj yatta?" sasa.
  
  "Mossad ukan nuwasiñ qullañax wali askit uñjata, jan ukax ukhamarakiw amuyasi, uk yattwa. Ukat jankʼak lantintañax janiw kunjamtï siskta ukhamakïkänti" sasa.
  
  Doctorajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna, ukat Andrea kullakaruw jakʼachasïna, jupajj mochilapat kuna qʼoma uchasiñatak thaqhaskäna.
  
  "Andrea, ukham yatxatañaw wakisïna, ukatwa llakista. Nayax mä jisk"a yatxatirikïtwa, janiw agente de campo ukhamäkti. Gobiernojax sapa expedición arqueológica ukanx nayranakas jinchunakas utjañap muni, Arca del Pacto ukar thaqhañataki. Akax paqallq marat kimsïr expedicionaruw sarawayta" sasa.
  
  -¿Chiqapunit jumax qullirïtaxa? Jan ukajj ¿ukajj kʼarikïpachati?" sasa. Andreax yaqha camiseta uchasisaw säna.
  
  "Nayajj doctorätwa".
  
  -Ukat ¿kunjamarak jumamp Fowlerampix wali sum apasipxtasti? Kunattix CIA ukan agentepawa sasaw yatxatarakta, jan yatkasma ukhaxa" sasa.
  
  Fowler jilatajj akham sänwa: "Jupajj nayratpach yatïna, ukat nayaruw qhanañchtʼañama" sasa.
  
  Punku jakʼan saytʼatäskäna, ñikʼutap chʼoqtʼasisaw Andrea kullakarojj urutpach thaqkäna ukat samarañ jikjjatasïna.
  
  "Bullshit" sasaw Andreax sacerdoterux amparapamp uñacht"ayäna, jupax musphataw qhipäxar kutt"äna, "uka plataforma manqhan junt"u pachat niyaw jiwawayta, ukat uka patxaruxa, Dekkeran mä anunakapax violañ munapxitu, nayax violañ muntwa janiw panpachanimp parltʼañ munkti, jichhakamas ukhamaraki" sasa.
  
  Fowler chachajj Andrean amparapampiw llamktʼäna, ukat muñecanakapan chʼakhanakap uñjasa.
  
  -¿Sumakïtati?" sasa.
  
  "Nayrat sipansa jukʼamp sumawa" sasaw amparap maysar jaqontäna, qhep qhepa munatapajj mä chachampi jikisiñawa.
  
  "Otero señora, ¿plataforma manqhankäyäta ukhajj soldadonakan parltʼasir istʼtati?" sasa.
  
  "¿Kunsa ukan luraskäna?" sasa. - sasaw Harel-ax wali mulljatäna.
  
  "Nayaw jupar khitanta. Jupaw escáner de frecuencia jistʼantañ yanaptʼitäna, ukhamat Washington markankir contactojar jawsañataki" sasa.
  
  "Tata, yatiyatäñ munta" sasaw Harel jilatajj säna.
  
  Fowler jupax niya mä jisk"a aruruw arup jisk"achasïna.
  
  "Yatiyawinak munapxta, ukat janiw aka burbuja ukan jist"antañ munktanti. Jan ukajj ¿Sapa arumaw Tel Aviv markar mensajenak apayaniñatak jamasat mistutamat jan yatkti sasin amuyta?" sasa.
  
  -Llamt"am -sasawa Harel-ax ñik"ut mururt"asis säna.
  
  ¿Ukhamäpachänti, Doc?, Andrea kullakajj akham sasaw amuyäna, lakap chʼakhusa ukat kun lurañas wakisispa uk amuytʼasa. Inas pantjasiyäta ukat taqi kunat sipansa jumar atinisiñajapunïnwa. Ukham suyt"askta, kunatix janiw yaqha amtawix utjkiti.
  
  "Walikiwa, tata. Kuntï istʼkta uk panpachaniruw yatiyapjjäma..." sasa.
  
  
  44. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  FOWLER UKAT HAREL UKANAKA
  
  "Aka chiqat apsuñasawa" sasaw tatakurax jiskht"äna.
  
  Uka barranca ch"iwinakaw jupanakar muyuntäna, ukat manq"añ carpatwa ist"asïna, kawkhantix expedición ukankirinakax manq"añ qalltapxäna.
  
  "Janiw uñjkti kunjamsa, tata. Hummer sat barconakat maynïr lunthatasiñwa amtayäta, ukampis uka duna pasañaw wakisïna. Ukat janiw sinti jayar puriñjamäkiti sasaw amuyta. ¿Kunas chiqpachapuni aka chiqan pasaski uk tamankir taqinir yatiyañäni ukhaxa, ¿kamachasmasa?" sasa.
  
  "Uk lurañjamäkaspas ukham amuyt"añäni ukat jupanakax iyawsapxitu... ¿kuna askis ukax utjaspa?" sasa.
  
  Chʼamakanjja, Harel chachajj colerasiñata ukat jan chʼamanïtapat jachʼat arnaqasiñap chhaqtayäna.
  
  "Qharürojj uka topo toqet kuntï siskta uka pachpa jaysäwikiw nayajj amuyta: suytʼam ukat uñjam" sasa.
  
  Fowler chachajj akham sänwa: "Mä thakiw utji, ukampis jan walipunïniwa ukat jumanakan yanaptʼamaw munasini" sasa.
  
  "Nayaruw jaktʼasma, tata. Ukampis nayraqatxa, kunas Protocolo de Upsilon ukax uk qhanañchtʼapxita" sasa.
  
  "Akax mä procedimiento ukhamawa, servicio de seguridad ukax taqi gruponkirinakaruw jiwayapxi, jupanakax arxatapxañapawa, radion mä código aru uñstaspa ukhaxa. Taqiniruw jiwayapxi, jan ukasti contratapki uka jaqirusa ukat khitirus sapak jaytatäñapa sapki ukanakarukiw jiwayapxi" sasa.
  
  "Kunjamsa ukham yänakajj utjaspa uk janiw amuykti" sasa.
  
  "Oficialmente, janiw ukhamäkiti. Ukampis mä qhawqha soldadonakajj mercenarionakjam isthaptʼataw fuerzas especiales ukan irnaqtʼapjjäna, sañäni, Asia markankir markanakatwa uka amuyunakajj apanipjjäna" sasa.
  
  Harel chachajj mä jukʼa tiempow congelasïna.
  
  "¿Khitis ukankpacha uk yatiñatakejj kunas utji?" sasa.
  
  "Janiwa" sasaw sacerdotejj jan chʼamanïsajj säna: "Ukat jukʼamp jan walijj akawa, khititï pallapallanakan guardiapar contratki ukajja, khititï pʼeqtʼañapäki ukat sipansa mayjäpuniwa" sasa.
  
  "Ukat Kain..." sasaw Harel jilatajj nayranakap jistʼarasïna.
  
  "Chiqpachansa, Doctora. Kainajj janiw jiwañas munirïkiti. Ukajj yaqha jaqewa" sasa.
  
  
  45. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Sábado 15 uru lapaka phaxsit 2006 maran 2:34 alwa pacharu.
  
  
  Qalltanjja, enfermería carpajj taqe kunat amukiw utjäna. Niyakejjay Kira Larsen kullakajj mayni yanapirinakamp ikiskchïnjja, uka pä qhipharkir warminakan samañapakiw istʼasïna.
  
  Mä juk"a pachatxa, mä juk"a ch"ukuña ist"asïna. Ukajj Hawnv ëiler cremallera ukhamänwa, ukajj akapachan jukʼamp hermético ukat confiykañ cremallerawa. Janiw laqʼas manqhar mantañjamäkänti, ukampis pä tunk pulgadanak jan cremallera apsutäjjäna ukhajja, janiw kunas mä mantanir jaqen mantañapatak jarkʼkaspati.
  
  Uka qhepatjja, mä qhawqha jiskʼa istʼañanakaw utjäna: lawa patjjar calcetin uchat kayunaka; mä jisk"a plástico caja jist"araña ch"iqt"aña; ukatx juk"amp ch"ama ukampis juk"amp axsarañjam ist"asi: pä tunk pusini nervioso queratina kayunakax mä jisk"a caja manqhan t"ijt"apxi.
  
  Ukatxa mä jark"at amukt"awiw utjäna, kunatix kuynt"awinakax niyaw jaqin jinchuparux jan ist"añjamäkänti: ikiñ bolsan chika jist"arat tukusiñapax sartasi, pä tunk pusini jisk"a kayunakaw tela manqhan uraqir puri, tela tukuyax nayrïr chiqaparuw kutt"awayxi , uka pä tunka pusini jisk"a kayunakan dueñonakaparu ch"uqt"asa.
  
  Ukat paqallq segundonakatjja, wasitatwa samsuñajj amuktʼañatakejj apnaqäna. Calcetint kayunakax carpat mistuwayxäna ukax nayrat sipans juk"amp amukiw jikxatasïna, ukat sarnaqir jaqix janiw cremallerampiw mistuwayxänti. Andrea kullakajj ikiñ bolsa manqhan kuyntʼkäna ukajj mä jukʼa tiempokiw utjäna, niyas janiw kuns istʼaskänti. Ukampis ikiñ bolsapar visittʼirinakarojj colerasiñapa ukat jan amuytʼasitap uñachtʼayañatakejj wakisïnwa, kunattejj uka sarnaqer jaqejj janïr carpar mantkasajj wal chʼalljjtayäna.
  
  Nayrïr chhuxriñchjasiñax juparux ch"allxtayäna, ukat Andreax jachatapampiw amukt"añ p"akintasïna.
  
  
  46. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  Al-Qaeda ukan yatichäw qillqatapax Scotland Yard ukan mä imantañ utar jikxatatawa, 131 jananaka ukat juk"ampinaka. WM ukat SA jupanakan jaqukipata 1.
  
  
  Pallapallanakan yatxatäwipax jihad ukat tiranía ukar saykatañataki
  
  
  Allah, khuyapayasir ukhamarak khuyapayasir [...]
  
  14 t"aqa: Fusiles ukat Pistolas ukanakamp secuestro ukat jiwayaña
  
  Revólver ajlliñax juk"amp askiwa, kunatix pistola automática ukar sipanx juk"a cartuchonakanïkchisa, janiw ch"amakt"kiti, ukat ch"usat conchas ukanakax cilindro ukan qhipararaki, ukat yatxatirinakatakix juk"amp ch"amawa.
  
  [...]
  
  
  Cuerpon wali wakiskir chiqanakapa
  
  Ch"axwirix janchipan wakiskir chiqanakap uñt"añapawa jan ukax [kawkhans] mä jach"a usuchjasiñax utjañapa, ukhamat jiwayatäñapäki uka jaqin uka chiqanakar uñtañataki. Jupanaka:
  
  1. Uka muyuxa pä nayra, nayra ukatsti lakaxa zona de muerte ukawa ukatxa tirador ukaxa janiwa amtkiti jisk"a, ch"iqa jan ukaxa kupi tuqiru jan ukaxa risqiru bala jani jiwayaña .
  
  2. Kunka chiqa kawkhantixa arterias ukatxa venas ukanakaxa tantachasipxi
  
  3. Chuyma
  
  4. Wila ch"akhanaka
  
  5. Jiphilla
  
  6. Riñonanaka
  
  7. Columna vertebral sata uñt"atanaka
  
  Principios ukatxa kamachinakaxa fusilamiento tuqita
  
  Amtañatakix jach"a pantjasiwinakax cuerpon tensión jan ukax nervios ukanakat juti, ukax ampar ch"allxtayaspawa. Ukax gatillox sinti presión ukamp jan ukax gatillo jaquntañat sipans jaquntañampiw utjaspa. Ukhamatwa pistolan bozalpajj kawkhantï uñchʼukipki ukat jitheqtayi.
  
  Ukatakejja, jilat kullakanakajj apuntañatakisa, disparañatakisa aka kamachinakarjamaw phoqapjjañapa:
  
  1. Pistola jan sarnaqañapatakix gatillo jaquntañkamax controlañamawa
  
  2. Jani sinti ch"amampi jani ukaxa jani ch"amampiwa gatillo jaquntaña
  
  3. Janiw disparo ukan ist"asitapax jan walt"ayasiñamäkiti ukat janiw kunjams ist"asini ukx lup"iñamäkiti kunatix amparanakam khathatiyarakiniwa.
  
  4. Cuerpomax normal ukhamäñapawa, janiw tensión ukhamäñapäkiti, ukat amparanakamax samarañapawa; ukampis janiw sinti jachʼäkiti
  
  5. Kunapachatixa ch"iyara nayraxa ch"iqa nayraxa chika taypiru uñtatawa
  
  6. Ch"iqa nayra jist"antaña, ch"iqa amparampi ch"axwaña, ukatxa viceversa
  
  7. Janiw sinti jaya tiempo apuntañamakiti jan ukax nervionakamax aynachtʼayaspawa.
  
  8. Gatillo jaquntañax janiw sinti khuyapt"ayasiñamäkiti. Jumax Diosaman uñisiriparuw jiwaytaxa
  
  
  47. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  WASHINGTON SUBURB UKAXA WAKICHATAWA
  
  Viernes 14 uru lapaka phaxsit 2006 marana 20:34 p.m.
  
  
  Nazim jupax Coca-Cola sat qullampiw mä jukʼa umtʼäna, ukampis jankʼakiw mä chiqar jaytäna. Ukanjja, walja azúcar ukaw utjäna, kunjamtï restaurantenakan taqe umañanak luraski ukhama, ukanjja walja kutiw copajj wasitat phoqantasispa. Kebab uta "Mayur", kawkhantix manq'añanak alasïna, uka chiqanakat maynïrïnwa.
  
  "Yatitawa, yaqha urux mä documental uñch"ukiskäyäta, uka waynax mä phaxs McDonald"s hamburguesas ukanakak manq"äna" sasa.
  
  "Ukajj wali llakkañawa".
  
  Haruf chachan nayranakapajj chikat jistʼantatäjjänwa. Mä jukʼa tiempojj ikiñar yantʼäna, ukampis janiw atipkänti. Tunka minutonak nayrajja, jaytanukusaw auton asientop wasitat saytʼayäna. Aka Ford ukax sinti jan walipunïnwa.
  
  "Jigadopax pâté ukar tukuwayxiw sapxiwa".
  
  "Estados Unidos markanwa ukham lurasispäna. Uraqpachan juk"amp lik"i jaqinakan markapa. Uraqpachan utjki uka yänakatxa sapa patakatxa 87 ukhaniw manqʼantasi, uk yatipxtawa" sasa.
  
  Nazim chachajj janiw kuns siskänti. Jupax americano yuritayna, ukampis yaqha kasta americano ukhamawa. Janipuniw markapar uñisiñ yateqkänti, lakapajj yaqha ukhamakïkchïnsa. Jupatakejja, Haruf chachan Estados Unidos markar uñisitapajj sinti taqe kuns lurañjamäkaspas ukhamänwa. Jupax Oficina Oval ukan La Meca uñkatasin qunqurt"asis p"iqinchirir uñjañax juk"amp askiwa, Casa Blanca ukar ninamp t"unjata uñjañat sipansa. Mä urux Haruf-arux ukham sänwa, Haruf-ax mä CD uñacht"ayäna, uka CD-x mä jisk"a imill wawan jamuqanak uñacht"ayäna. Ukanakajj crimen utjkäna uka fotonakänwa.
  
  "Israelí soldadonakajj Nablus markanwa violapjjäna ukat jiwayapjjäna. Ukham luratapatjja, janiw uñisiñajj akapachan utjkiti" sasa.
  
  Uka uñachtʼäwinakat amtasisajj Nazim chachan wilapajj tʼijtʼarakïnwa, ukampis ukham amuyunakajj pʼeqepat apsuñwa chʼamachasïna. Haruf chachat sipansa, uñisiñajj janiw chʼamanïkänti. Jupan amtanakapajj jupatakik kuns munirïnwa ukat mayjtʼayarakïnwa; jupanakatakix kuns jikxatañatakiw amtapxäna. Jupan premiopa.
  
  Mä qawqha urunak nayrax Netcatch ukan oficinapar mantapkän ukhax Nazim jupax niyas jan amuyt"asisaw jikxatasïna. Mä juk"a pachax jan waliw jikxatasïna, kunatix pä minutos Kafirun 2 t"unjañatak apst"asipkän ukax niyaw amuyunakapat chhaqtawayxäna. Kunatï paskäna uk amtañatakiw chʼamachasïna, ukampis yaqha jaqen amtasiñapäkaspas ukhamänwa, kullakapar gustki uka suma peliculanakan loco samkanakaparjama, ukanjja nayrïr jaqejj anqatpachaw uñjasi. Janiw khitis samkanakanïkiti, ukanjja anqäjjatpach jupanakpachaw uñjasi.
  
  "Haruf" sasaw sapjje.
  
  "Nayamp parltʼasim".
  
  "¿Kunas pasïr martes urun pasäna uk amtastati?" sasa.
  
  "¿Operacionat parltʼasktati?" sasa.
  
  'Waliki'.
  
  Haruf juparux uñkatasaw amparanakap t"axllirt"äna ukat llakitaw jachaqt"asïna.
  
  "Taqi detalle".
  
  Nazim chachajj kuntï sañ munkäna ukat phenqʼasisaw maysar uñtäna.
  
  "Naya... janiw sinti amtaskti, ¿yatitati?" sasa.
  
  "Allah ukar yuspajarañamawa, sutipax bendicitäpan. Nayrïr kuti maynir jiwayasajja, mä semanajj janiw ikiñjamäkänti" sasa.
  
  'Juma?'
  
  Nazim chachajj nayranakap jachʼat jistʼaräna.
  
  Haruf jupax anatt"asisaw waynan ñik"utap ch"allxtayäna.
  
  "Ukhamawa, Nazim. Jichhax jumax jihadista ukhamarak jiwasax kikipakïtanwa. Nayajj ukhamarakiw jan waltʼäwinakan pasawayta, uk jan sinti muspharayamti. Awisax Diosan espadapjam sarnaqañax chʼamakiwa. Ukampis jan walinak armañ yatiñampiw bendicionanak katuqawaytaxa. Kuntï lurawaykta ukat jachʼañchasiñakiw jumatakejj utjaski" sasa.
  
  Uka waynax qhipa urunakat sipanx juk"amp sumaw jikxatasïna. Mä juk"a pachax amukt"asïnwa, yuspajarañ mayisïna. Jupajj qhepäjjat chʼuñuw chʼalljjtayasitap amuyasïna , ukampis janiw auton motorap aire acondicionado jistʼantañatak qalltañ atinakänti. Suytʼañax jan tukuskirïkaspas ukhamwa qalltäna.
  
  -¿Jupax ukankatapat yattati? Nayax jiskt"asiñ qalltawayta" sasaw Nazim jupax manor ukar muyuntat pirqa uñacht"ayäna. "¿Janit yaqha chiqar thaqhañasäkaspas ukham amuyta?" sasa.
  
  2 jan iyawsirinaka, Quran ukarjama.
  
  Haruf jupax mä juk"a amuyt"äna ukat p"iqip ch"allxtayäna.
  
  "Janiw kawkhansa uñchʼukiskä uk mä jukʼsa amuykiriskayätti. ¿Qhawqha tiempos jupar arktanjja? Phaxsi? Mä kutikiw aka chiqar jutäna, ukat paquetes ukanakamp phuqt"atarakïnwa. Jupajj jan kuns aptʼasisaw sarjjäna. Aka utax ch"usakiwa. Kunjamtï yatktanjja, mä amigopankpachänwa, jupajj mä suma luräwi luraskäna. Ukampis ukakiw enlacejj utjistu, ukat jikjjatapjjatamat yuspärapjjañajawa" sasa.
  
  Ukajj cheqänwa. Mä urux Nazim jupax Watson jupar sapakiw arktañapa, uka waynax muspharkañ sarnaqañ qalltawayi, jach"a thakin carriles mayjt"ayasa ukat mä thakhin utaparuw kutt"awayxi, uka thakhix kunjamtix jupax apnaqañ yatkän ukat sipanx taqpach mayjawa. Nazim jupax radion volumen ukar jach"anchayi ukat Grand Theft Auto ukan mä personaje ukham uñt"ayasi, mä videojuego ukan wali uñt"atawa, ukanx protagonista ukax mä jan wali jaqiwa, jupax misiones ukanakaw phuqhañapa, secuestro, jiwayaña, droga aljasiña ukat prostitutas ukanakar apthapiña. Uka anattʼañan mä cheqajj utjäna, ukanjja mä autoruw arktañama, uka autojj jayaruw sarañ yantʼäna. Ukax jupatakix wali munat chiqanakat maynïrïnwa ukat kuntix yatiqkän ukax Watson ukar arktañ yanapt"äna.
  
  "¿Jiwasat yatispati sasin amuyta?" sasa.
  
  "Janiw Hukan tuqit kuns yatkiti sasaw amuyta, ukampis p"iqinchirisax jiwañap munañapatakix wali askiwa, botella pasayapxita, pisxañajawa" sasaw amuyta.
  
  Nazim chachajj pä litro botella churäna. Haruf chachajj pantalonap cremallera apsusaw manqhar pistʼasïna. Jupanakajj mä qhawqha chʼusa botellanakanïpjjänwa, ukhamatwa auton amuytʼasisin pistʼapjjerïna. Uka jan waltʼäwinak aguantañax ukat qhipat botellanak jaquntañax jukʼamp askiwa, janiw khitis callin pistʼir uñjañat sipansa jan ukax uka markankir bares ukanakat maynïr mantañ uñjañat sipansa.
  
  'Yattati? Taqi ukanakamp infiernoruw puri, - sasaw Haruf-ax ñik"ut mururt"asis säna. "Aka botella callejón jaquntañani, ukat California markar thaqhir sarañäni, mamapan utapan. Taqi ukanak uñjasax infiernoruw puriñkama" sasa.
  
  "Suyt"am, Haruf" sasa.
  
  Nazim chachajj uka estancian punkunakaparuw uñachtʼayäna. Uka campanajj mä motocicletar sarir mä mensajerow istʼasïna. Mä segunda qhepatjja, mayniw uñstäna.
  
  "¡Jupajj ukankaskiwa! Uñjapxtawa, Nazim, nayax sapxsmawa. ¡Jallalla!" sasa.
  
  Haruf jilatajj wali kusisitaw jikjjatasïna. Jupajj Nazim chacharuw qhepäjjat jawqʼjäna. Uka waynax uka pachparakiw kusisita ukat axsarañjam jikxatasïna, mä juntʼu oladampi thaya oladampis chuyma manqhapan chʼaxwapkaspa ukhama.
  
  "Jach"a, wawa. Qhepatjja, kuntï qalltawayktan uk tukuyañäni" sasa.
  
  
  48. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Sábado 15 uru lapaka phaxsit 2006 maran 2:34 alwa pacharu.
  
  
  Harel chachajj Andrean arnaqasitapat wal ajjsarasaw sartasïna. Wayna yatiyirix ikiñ bolsaparuw qunt"asïna, kayupat katxarusaw arnaqasïna.
  
  "¡Dios, akajj chuym ustʼayistu!" sasa.
  
  Harel jilatajj Andrea kullakajj ikiskäna ukhajj convulsiones sat usunïtapwa amuyäna. Jupax jaltawayxänwa, enfermería ukan luz qhant"ayasa ukat Andrean kayupat katthapïna masaj lurañataki.
  
  Ukapachaw alacrán sat animalanakar uñjäna.
  
  Kimsa, kimsakïpxänwa, jupanakax ikiñ bolsapat jaltxapxäna ukat wali t"ijt"asaw t"ijtapxäna, chuymanakapas jach"ar aptatäpxänwa, chhuxriñchjasiñatakix wakicht"atäpxänwa. Jupanakax usut q"illupxänwa. Harel sat doctorajj wali mulljataw examenan mä mesa patjjar jaltawayjjäna. Jupajj qʼala kayukiw sarnaqäna, ukatwa jan chʼamäkänti.
  
  "Doc, yanaptʼita. ¡Ay Dios, kayujax ninamp nakhantatawa... Doc! ¡Ay Diosay!" sasa.
  
  Andrean jachatapajja, doctorarojj ajjsarañap cheqapar sarañapatakiw yanaptʼäna ukat amuytʼañapatakiw yanaptʼäna. Wayna amigaparux janiw jan kuns kamachtʼir ukat tʼaqhisiñ jaytkaspänti.
  
  Nayax amuyt"apxäma. ¿Kuna diablos uka jan wali jaqinakat amtastxa? Jupanakax q"illu escorpiones ukanakawa. Mä imill wawax pä tunk minutos ukch"akiwa janïr kuna jan walt"awis utjkipana. Jupanakat maynitï jupar chhuxriñchjaspäna ukhaxa, mä arunxa. Mä jila...
  
  Mä ajjsarkañ amuytʼaw doctoran amuyupar purtʼasïna. Andrea kullakatï escorpion venenopar alergianïchïnjja, tukuyjjänwa.
  
  "Andrea, wali amuyumpiw istʼita" sasa.
  
  Andrea kullakajj nayranakap jistʼarasaw uñchʼukïna. Camapar ikiskäna, kayupat katthapisisa ukat nayraqatapar chʼusat uñchʼukiskäna ukhajja, qhanaw uka tawaqojj tʼaqhesiskäna. Harel kullakajj alacrán sat animalanakar jan ajjsarañatakejj jaqenakat sipansa jukʼamp chʼamachasïnwa. Ukajj natural ajjsarañapunïnwa, kunjamtï jupajj wasar pampankir Beer-seba markan naskäna uka israelita warmisa, tawaqökasajj yateqapjjaspänwa. Jupax kayup pampar uchañ yant"äna, ukampis janiw puedkänti.
  
  "Andrea kullakajj ukhamänwa. Andrea, ¿kuna alergianak churkista uka listanjja, ¿cardiotoxinas satäkis ukanakajj utjpachati?" sasa.
  
  Andrea kullakajj wasitatwa llakit wararïna.
  
  "¿Kunjamatsa yatta? Mä lista apt"ata kunatix janiw tunka sutit jila mä kutiki amtaskti. ¡Fuuuuuuuk ukax wali askiwa! Doc, ukat saraqañamawa, Dios layku, jan ukax Jehová Dios layku, jan ukax kunaymaninak layku. Uka llakijj jukʼamp chʼamaniwa..." sasa.
  
  Harel kullakajj wasitatwa ajjsarañar saykatañatak chʼamachasïna, kayup pamparuw uchasïna, ukat pä saltasaw colchón patjjar uchasïna.
  
  Nayax suyt"twa jupanakax jan akankapxañapataki. Diosax jan ikiñ bolsajan utjañapatak jaytañapataki...
  
  Ukat ikiñ bolsap pamparuw jaquntäna, sapa amparapamp mä bota aptasax Andrearuw kuttʼäna.
  
  "Botas uchasisin nayrïr yanaptʼanakar sarañajawa. Mä minutot walikïxätawa" sasaw botas apsusisax säna. "Uka venenox wali axsarkañawa, ukampis niya chika horaw jaqir jiwayañatakix munasispa. Suyaña.'
  
  Andreax janiw jayskänti. Harel chachajj nayranakap jachʼar aptäna. Andreax amparapampiw kunkapar luqxatäna, ukat ajanupax ch"uxñaruw tukuñ qalltäna.
  
  ¡Ay Qullan Diosa! Jupax alergias ukaniwa. Jupax choque anafiláctico ukar puri.
  
  Maynïr zapato uchasiñ armasisajja, Harel chachajj Andrea jakʼaruw qontʼasïna, qʼala kayunakapajj pamparuw llamktʼäna. Janipuniw sapa cuadrado centímetro aychap ukham amuyirïkänti. Kawkhantï escorpionanakax Andrea sat waynar chhuxriñchjapkäna uka chiqaw thaqhäna ukat yatiyirin chʼiqa vacapan pä chʼakhanak jikxatäna, pä jiskʼa pʼiya, sapa pʼiyax mä pelot de tenis ukham jachʼa inflamado chiqamp muyuntatänwa.
  
  Jan askinaka. Chiqpachansa juparuw katuqapxäna.
  
  Carpan solapapax jist"arasïna ukat Fowler tatax mantawayxänwa. Jupajj qʼala kayunirakïnwa.
  
  "¿Kunas pasaski?" sasa.
  
  Harel chachajj Andrea kullakaruw qontʼasïna, lakat lakat jaktayañ yantʼäna.
  
  "Tata, jankʼaki. Jupax wali mulljataw jikxatasi. Adrenalina sat qullampiw munta" sasa.
  
  "¿Kawkinsa utji?" sasa.
  
  "Tukuyan armariopanwa, patat payïr estanteruw uñsti. Walja ch"uxña viales ukanakaw utji. Mä jeringa apanipxita" sasa.
  
  Jupax qunqurt"asisaw Andrean lakaparux juk"amp thaya samsuyäna, ukampis kunkapan punkitapatxa janiw thayax pulmonapar purkänti. Harel kullakatï uka chʼamaktʼäwit jan jankʼak waliptkaspäna ukhajja, amigopajj jiwatäspawa.
  
  Ukat ukham axsarir jaqïtamata ukat mesa patxaru makhatatamat juchamax utjani.
  
  "¿Kunas pasäna?" sasa. - sasaw tatakurax t"ijtäna armarioru. "¿Jupajj wali mulljatati?" sasa.
  
  "Mistxapxam" sasaw Doc chachax chikat tunka ikiñ p"iqinakax enfermería ukar uñch"ukis arnaqasïna, Harel chachax janiw mä escorpión t"ijt"añap munkänti, ukat yaqha uywanak jikxatañap munkänti, "jupax mä escorpión ukan ch"akhutaw uñjasïna, tata, kimsaniw akan utji jichhax.Amuyasipxam" sasa.
  
  Fowler tatax mä juk"a chuym ch"allxtayäna ukat wali amuyumpiw adrenalina ukat jeringa apt"ata qullirir sarawayxäna. Harel chachajj jankʼakiw Andrean qhantʼat thixniparux phisqa CCS sat qullampi inyectäna.
  
  Fowler chachajj phisqa litro uma lata amparapat katthapïna.
  
  "Jumaw Andrea warmir uñjäta" sasaw doctorar säna. "Nayaw jupanakar jikjjatä".
  
  Jichhajj Harel kullakajj uka wayna yatiyiriruw taqe chuyma uñtʼäna, ukampis jichhakamajj kunjamäskis uk uñjañakiw wakisïna. Ukajj adrenalina satäspawa, ukajj mä milagro lurañapawa. Uka hormonax Andrea warmin wilapar mantasinxa, celulanakapan nervio tukuyanakapax nina nakhantañ qalltäna. Cuerpopankir células grasas ukanakax lípidos ukanakaruw tʼunjañ qalltapxäna, ukat jukʼamp chʼamaw mistuñapäna, chuymapax jukʼampiw jilxattaspäna, wilapan jukʼamp glucosa sat qullax utjaspäna, pʼiqipax dopamina sat qullanak lurañ qalltaspäna, ukat jukʼamp wakiskirïki ukax bronquios ukanakax dilataspa ukat... kunkapan punkipax chhaqtawayxänwa.
  
  Andrea kullakajj wali jachʼat jachtʼasisaw nayrïr kuti samaqäna, jupa pachpaw samaqäna. Harel doctoratakix uka ist"awix niyas wali sumapunïnwa, kunjamatix Fowler tatan galón jarrupan kimsa waña flequillonakax qhipäxan ist"käna ukhama, kunawsatix qullax irnaqaskakïna. Fowler tatax jupan jak"apan pampan qunt"atäskäna ukhax Doc jupax janiw pächaskänti, kimsa escorpionanakax jichhax kimsa chiqaw pampan jikxatasipxäna.
  
  "Ukat antidotojj ¿kunatsa? ¿Kunas uka venenompi saykatañataki? " sasaw tatakurajj jisktʼäna.
  
  "Jïsa, ukampis janiw jichhakamax inyectañ munkti. Ukax patak patak escorpionan chhuxriñchjat caballonakan wilapat luratawa, ukhamat qhiparux jan usuntañapataki. Uka vacunajj sapa kutiw uka toxinajj mä jukʼa utji, ukat janiw yaqha chʼamaktʼayatäñ munkti" sasa.
  
  Fowler jupax español waynaruw uñch"ukiskäna. Ajanupajj jukʼat jukʼatwa wasitat normaljam uñstañ qalltäna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Taqi luratanakamat yuspärta, doctora, janiw uk armaskäti" sasaw säna.
  
  Harel jilatajj akham sänwa: "Janiw kuna jan waltʼäwis utjkiti" sasaw Harel chachajj säna, uka tiempotakejj kuna jan walinakansa uñjasipjjäna uk sum amuyjjäna, ukat khathatiñwa qalltäna.
  
  "¿Kuna jan walinakas utjani?" sasa.
  
  'Janiwa. Jichhajj cuerpopajj venenompiw nuwasispa" sasa. Jupax ch"uxña frasco apt"asïna. "Qʼoma adrenalinawa, cuerpopar mä arma churañjamawa. Cuerpopan taqe órganonakapajj pä kutiw chʼamanïñapäna ukat jan asfixiañapatakiw jarkʼaqaspäna. Mä pä horatjja, walikïskaniwa, ukampis qʼañu jaqëkaspas ukham amuyasispa" sasa.
  
  Fowler chachan ajanupax mä juk"a samarañänwa. Jupax punku uñacht"ayäna.
  
  "¿Jumajj nayamp chika amuytʼaskta?" sasa.
  
  "Janiw nayajj idiotakïkti, tata. Patak patak kutiw markajan wasar pampar sarawayta. Qhip qhipa lurawix arumanakax taqi punkunakax jist"antatäñapatakiw uñjañaxa. Chiqansa, nayax pä kutiw uñakipt"askta. Aka carpajj Suiza markankir bancon cuentapat sipansa jukʼamp segurowa" sasa.
  
  "Kimsa escorpionanaka. Taqi kunas mä pachpa pachanwa. Chika arumax..." sasa.
  
  "Jïsa, tata. Akax payïr kutiw maynix Andrea warmir jiwayañ yant"i" sasa.
  
  
  49. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  ORVILL WATSON sat chachan SEGURIDAD UTAPA
  
  WASHINGTON, D.C. MARKAN anqax markanwa jikxatasïna.
  
  
  Viernes 14 uru lapaka phaxsit 2006 marana 11:36 p.m.
  
  
  Orville Watson jupax terroristas ukanakar thaqhañ qalltawayki ukat jichhakamax walja jark"aqasiñanak lurawayi: teléfonos, direcciones ukat códigos postales ukanakax kunayman sutimp uñt"ayasiñapatakiw ch"amanchawayi, ukatx mä jan sutimp uñt"at asociación extranjera tuqiw mä uta alasiwayi, ukax mä genio ukakiw amuyt"aspa. jupar uñtasita. Mä jan walt"äwin imantañ uta, jan walt"äwinakax utjaspa ukhaxa.
  
  Chiqansa, juma sapakiw yatkta uka jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñax jan waltʼäwinakaniwa. Qalltañatakix jupar yänak churañ munsta ukhaxa, juma pachpaw uk lurañama. Orville jilataw ukanak uñjäna. Kimsa semanat mä kutiw lata manqʼanak utar apanitayna, congeladorar uchañatak aychanaka ukat mä pila DVD sat películanakan qhepa peliculanakapat apanirïna. Ukatx taqi kunatix nayra pachat utjkän ukanak chhaqtayawayxi, establecimiento ukar llawintasin sarxawayi.
  
  Ukax paranoico sarnaqawiwa... janiw uka tuqit jiskt"asiñanakax utjkänti. Orville chachajj pantjasïwipakiw luräna, janiw Nazim chachar arknaqañapatak jaytkänti, qhep qhepa kuti ukankäna ukhajja, Hershey sat barras ukanakat mä bolsa armasjjänwa. Mä jan amuyt"kay vicio ukhamänwa, janiw 330 calorías sapa bar ukan utjatapatakïkänti, jan ukasti Amazonas ukan mä orden de rush ukax terroristas ukanakarux mä utan uñch"ukipxatamat yatiyaspawa.
  
  Ukampis Orville jilatajj janiw kuns lurañjamäkänti. Jupajj jan manqʼasa, umasa, Internetar mantañsa, sexy fotonak apthapisasa, libronakapasa, ni musicanakapas jan sum sarnaqaspänwa. Ukampis kunapachatix miércoles alwax utar mantasinx bombero jaqin chalecop basura ukar jaquntäna, kawkhantï chocolate imaskäna uka armario uñakiptʼäna, ukat chʼusakïtap uñjäna ukhaxa, chuymapax chʼallxtasïna. Jupax janiw kimsa jan ukax pusi phaxsi jan chocolate ukampix jakkaspati, awk taykapax divorciasipkäna ukhatpachaw q"al viciado ukhamäxäna.
  
  Nayax vicioruw purisma ukat jukʼamp jan waliruw purisma, sasaw amuyäna, samarañ yantʼasa. Heroína, crack, republicano ukanakan voto churatapa.
  
  Orville chachajj janipuniw jakäwipanx heroína sat qullampi qullatäñ yantʼkänti, ukampis uka drogan amuytʼasir loquïtapas janiw kunäkisa, kunapachatï chocolate apsuskäna ukhaxa, hoja sat qullan chʼallxtañ istʼasax jan kuns kamachañjamäkänti.
  
  Orville chachajj taqpach freudiano ukhamäspäna ukhajja, inas akham amuychïna, kunattejj Watson familiajj janïr divorciasiñ qalltkasajj qhep qhepa lurapkäna ukajja, Navidad 1993 maran tiyupan utapan Harrisburg (Pensilvania) markan pasapjjañapänwa. Mä suma regalo ukhama, awk taykapax Orville-rux Hershey fabricaruw irpapxäna, ukax Harrisburg markat tunka pusini kilómetros ukch"akiwa. Orville chachan qunqurinakapax nayrïr kutiw uka edificior mantasax ch"allxtasïna ukat chocolate ukan q"aphip samaqäna. Ukat Hershey sat walja barras ukanakas sutip qellqtʼataw churapjjäna.
  
  Ukampis jichhajj Orville chachajj yaqha toqetwa jukʼamp llakisjjäna: vidrio pʼakjañ istʼasa, jan ukajj jiñchunakapajj uka toqet mä kʼarinak tuktʼayapkchïnjja.
  
  Jupax wali amuyumpiw mä jisk"a pila chocolate envolturanak maysar jaquntäna ukat ikiñat sartasïna. Kimsa horaw chocolate jan llamktʼañsa jarkʼäna, ukajj jupatakikiw wali askïna, ukampis jichhajj qhepat vicioparuw atipjäna, ukatwa taqe kun lurañ amtäna. Ukat mayampxa, freudianjam amuyt"aspa ukhaxa, tunka paqallqun chocolates manq"atap jikxataspawa, sapa empresapankir jaqinakatakiw maya, jupanakax lunes uruw uka ataque ukan jiwapxatayna.
  
  Ukampis Orville chachajj janiw Sigmund Freud ukat vertigo sat usunïtap creykänti. Vidrio p"akjata caja ukanx Smith & Wesson ukarux iyawsataynawa. Ukatwa ikiñ jakʼan mä pistola especial .38 sat pistola uchasïna.
  
  Ukajj janiw ukhamäkaspati. Alarma ukax ch"amanchatawa.
  
  Pistola ukat arumanthi mesapan jakʼapan ikiskäna uka yä aptʼasïna. Ukajj mä llaver uñtasitänwa, ukampis pä botonani mä sanu mando a distancia ukhamänwa. Nayrïrix comisaría ukanx amukiw alarma uñstayäna. Payïristi sirenampiw taqpach estancian qhantʼäna.
  
  "Wali jach"awa Nixon-arux sartayaspawa ukat tap thuqt"ayaspawa" sasaw alarma uñstayir jaqix säna.
  
  "Nixon jupax California markan imt"atawa".
  
  "Jichhajj kunja chʼamanïtapsa yatjjtawa".
  
  Orville chachajj panpacha botonakwa chʼetjjtäna, janiw jan walir puriñ munkänti. Sirenanak jan ist"asax cretin ukan crap ukar jaqunukuñ munäna khititix sistema ukar uskt"atayna ukat juramento luratayna janiw jist"antatäkaspati.
  
  Mierda, mierda, mierda, Orville jupax jupa pachpaw maldecasïna, pistolapat katxarusa. ¿Kunsa jichhax lurañajaxa? Amtäwipax aka chiqar puriñänwa ukat jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñänwa. ¿Kunas móvil ukax...?
  
  Ukajj Vanity Fair sat nayra copia patjjan arumankir mesa patjjanwa utjäna.
  
  Samsupax ch"amakt"awayxänwa ukat ch"uñuñ qalltäna. Kunawsatix vidrio p"akjañ ist"kän ukhax -inas cocinan p"akjatächïna- ikiñan qunt"atäskäna, ch"amakanxa, laptop ukan The Sims uka anatt"askäna ukat envolturar wali ch"uqt"at chocolate ukx chuchuyaskäna. Mä qhawqha minutonak nayrajj aire acondicionadojj jistʼantatätapsa janiw amuyaskänti.
  
  Inas uka sistema de alarma confiykañjam sapki uka pachpa horasan chʼamap chhaqtayapjjchïna. Tunka pusini waranqa qullqi. ¡Mä warmin wawapa!
  
  Jichhax axsarañapa ukat Washington markan lip"ichit lurat verano ukax ch"uñumpiw ch"allxtayäna, pistola katxarutapax lliphipiw jikxatasïna, ukat sapa thakhix jan walt"ayatjamarakïnwa. Orville jilatajj jankʼakiw uka cheqat mistuñapäna, ukajj janiw pächaskänti.
  
  Vestidor chiqat makhatasinxa, altus utankir pasilloruw uñchʼukisïna. Janiw khitis ukan utjkiti. Nayrïr pisorojj janiw kunas utjkänti, jan ukasti escaleranakatwa saraqapjjerïna, ukampis Orville jilatajj mä amtanïtaynawa. Pasillo tukuyanjja, escaleran mayni ladopanjja, mä jiskʼa ventanaw utjäna, ukat anqanjja, mä jukʼa jan chʼamani cereza quqaw jilaskäna, uka quqax janiw panqarkänti. Janiw kunas wakiskiti. Ramanakapax wali thithita ukat ventana jak"ankxänwa, ukhamat Orville ukham jan yatxatat jaqix ukham saraqañ yant"añapataki.
  
  Pusi kayumpiw saraqasajj pistolajj cortocircuitopan wali chʼama elásticopar uchasïna, ukatsti jachʼa cuerpoparuw tunka kayunak alfombrat ventanaruw jalnaqäna. Yaqha ch"axwawix alaya pampanx chiqpachapuniw maynix utar mantawayi sasaw qhanancht"awayi.
  
  Ventana jistʼarasaw kisunakap chʼalljjtayasïna, kunjamtï waranq waranqa jaqenakajj sapa uru jan chʼajjwañ yantʼapki ukhama. Wali askiwa, jakäwinakapax janiw ukat dependirïkiti; ukampis chiqpachansa jakäwipax dependerapawa. Jupajj niyaw escalerat kayunakan kayunakap istʼasïna.
  
  Taqi amuyunak jaytasaxa, Orville jilatax saytʼasïna, ventana jistʼarasaw quntʼasïna. Ramanakajj niya phisqa metronak jayankapjjänwa, ukat Orville chachajj jukʼamp thithi amparanakapat maynir cepilltʼañatakejj amparanakapas chʼoqtʼasiñapawa.
  
  Janiw irnaqkaniti.
  
  Jan pä kuti lupʼisajja, mä kayup ventanaruw uchasïna, ukat maysaruw jaltjjäna ukat mä salto lurarakïna, uka saltjja suma chuyman uñjiris janiw suma uñnaqtʼanïkaspas ukham sañjamäkänti. Amparanakapax ramaruw katjañ atipxatayna, ukampis jank"akiw pistolax shorts ukarux liwxatäna, ukatx mä juk"a thayampiw kuntix "Baby Timmy" sasin sutinchawaykän ukampi chikt"atax ramax kayupat jaltxatayna ukat jardinaruw jaquntatäna.
  
  Yanqhachasiwi! ¿Kunas yaqhax jan waltʼayaspa?
  
  Uka horasanjja, uka ramajj pʼakjatäjjänwa.
  
  Orville chachan taqpach pesajepajj qhepäjjapankänwa, wal chʼajjwasïna. Shorts ukan sapa patakat kimsa tunk jila telajj janiw liwjjatkänti, qhepatjja, qhepäjjapan wila chʼakhanakap uñjasajj amuyasïna. Ukampis uka particular pachanx janiw jupanakar amuyaskänti, kunatix jupax pachpa yänak utat jayarst"ayañakiw llakisitayna, ukatwa yänakapan punkupar saratayna, niya suxta tunk phisqhan metronak qullut saraqasa. Jupajj janiw punkunakan llavenakapajj utjkänti, ukampis wakiskaspa ukhajj pʼakjañapänwa. Chika thaknam saraqasinxa, manqhatpach ajjsarañaw jupar atacatayna, ukat mä jukʼa phuqañwa jikxatäna.
  
  Mä semanan pä jan lurañjam qhispiña. Uka tuqitxa, Batman.
  
  Jupajj janiw creykänti, ukampis punkujj jistʼaratäjjänwa. Ch"amakan amparanakap luqxatasinxa, Orvillex mistuñ tuqiruw saräna.
  
  Mä akatjamat mä ch"amaka jaqiw uka uraqir muyuntat pirqa ch"iwipat uñstäna ukat ajanuparux ch"allt"asïna. Orville chachajj uka jawqʼjatajj taqe chʼamanïtap amuyasïna ukat nayrapajj pʼakjaskäna ukhajj wali jachʼa chʼajjwañ istʼäna. Orville jilatajj jachtʼasisaw ajanupat katthapisisajj oraqer jaqontäna.
  
  Mä jaqix utat thakhinjam t"ijt"asaw p"iqip qhipäxar mä pistola uchatayna. Uka yaqha chiqar sarxañax janiw wakiskänti kunatix Orville jupax nayratpach desmayatäxänwa. Nazim jupax janchipan jak"apan sayt"atäskäna, axsarañat mä pala katxarutayna, ukampiw Orville juparux clásico batidor ukan posturapanx lanzador nayraqatan ch"allt"äna. Ukajj wali suma saräwipunïnwa. Nazim jupax colegionkkasax béisbol anatt"irïkän ukhax wali suma golpeador ukhamänwa, ukat mä juk"a jan amuyt"kay tuqitxa, entrenadorapax ch"amakan ukham muspharkañ disparo lurañ uñjasax jach"añchasispawa sasaw amuyäna.
  
  "¿Janit nayajj sisksma?" sasa. -sasawa Haruf chachaxa samaña ch"ama tukusïna. "Pʼakjata vidriojj sapa kutiw irnaqtʼi. Jupanakax axsarat jisk"a conejonakjamaw t"ijtapxi, kawkhantix khitktan ukaru. Jutam, uchasim ukat utar aptʼasiñ yanaptʼita" sasa.
  
  
  50. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Sábado 15 uru lapaka phaxsit 2006 maran 6:34 alwa pacharu.
  
  
  Andreax cartón masticaskirjamaw sartasïna. Jupax examen mesa patxan ikiskäna, ukanx Fowler tatampi Harel doctorampi, panpachaniw pijamampi isthapt"ata, sillunakan ikipxäna.
  
  Bañor sarañatakix niyaw sartañampïskäna, ukat punkun cremallerapax jistʼarasïna ukat Jacob Russell sat chachax uñstäna. Kine yanapirix cinturónpat mä walkie-talkie warkt"ataw jikxatasïna, ukat ajanupax amuyt"asirïnwa. Sacerdotempi doctorampi ikisipjjatap uñjasajja, kayut kayumpiw mesa jakʼar jakʼachasïna ukat Andrearuw jiskʼat arsüna.
  
  'Kamisaki?'
  
  "¿Escuelat mistuñ urut qhep qhepa alwat amtastati?" sasa.
  
  Russell jilatajj jachaqtʼasisaw pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "Walikiwa, pachpakïskiwa, ukampis machjayir umax freno líquido ukamp lantintatäkaspas ukhamawa" sasaw Andreax p"iqip katxarusin säna.
  
  "Jumanakat wal llakisipjjayäta. Kunas Erling-arux pasäna, ukat jichhax aka... Walja jan wali suertenïpxtwa" sasa.
  
  Uka horasanjja, Andrean guardián angelanakapajj uka pachpa horasanwa sartasipjjäna.
  
  "¿Jan suertenïtati? Ukajj jan wali arunakawa" sasaw Harel jilatajj sillun chʼoqtʼasis säna. "Kunatï akan paskäna ukajj jiwayañ yantʼänwa" sasa.
  
  "¿Kuna toqetsa parlaskta?" sasa.
  
  "Nayajj yatiñ munaraktwa" sasaw Andreajj wal muspharasajj säna.
  
  -Russell tata -sasawa Fowler jupax sayt"asisin yanapiripar jak"achasisin säna, -Otero kullakax Behemoth markar jaqunukuñapatakiw formalmente mayirakta -sasa.
  
  "Fowler tata, Otero señoran sum jakasiñapat llakisitamat walpun yuspärta, normalmente nayajj nayrïr kutiw jumamp iyaw sañjama. Ukampis ukax operación ukan seguridad tuqit kamachinak p"akintañ sañ muni, ukax mä jach"a amtawiwa..." sasa.
  
  " Uñjapxam, Andreax arsüna.
  
  "Janiw kʼumaräñapajj jankʼak jan waltʼaykiti, ¿janich ukhamäki, Harel doctora?" sasa.
  
  "Walikiwa... técnicamente janiw ukhamäkiti" sasaw Harel chachajj säna, jupajj jan jaytjasaw säna.
  
  "Mä pä uru ukat jupax machaqjamaw wali suma jaqïxani".
  
  "Ist"apxita..." sasaw Andreax ch"amachasïna.
  
  "Uñjapxtawa, tata, Otero kullakax janïr lurañap tukuykasax yaqha chiqar jaqunukuñax janiw askïkaspati" sasa.
  
  "¿Mayni jiwayañ munchi ukhasa?" sasa. Fowler jilatajj wali llakitaw säna.
  
  "Uka toqetjja janiw kuna pruebas utjkiti. Mä llaki coincidencia ukhamaw escorpionanakax ikiñ bolsapar mantapxäna, ukampis...
  
  'SUYT'AYAÑA!' Andreax jach"at arsüna.
  
  Musphart"ataw kimsanix jupar uñtasipxäna.
  
  -¿Janiw nayax akankkti ukham nayat parlañ jaytxasmati ukat mä fucking moment ist"apxitasmati? Jan ukajj ¿janit aka expedicionat janïr jaqunukuñkamajj amuyunakaj arsuñajajj wakiskiti?" sasa.
  
  'Ukhampuni. Andrea, saraskakim" sasaw Harel jilatajj säna.
  
  "Nayraqatajja, kunjamsa escorpionanakax ikiñ bolsajar mantapxäna uk yatiñ munta" sasa.
  
  Russell jilatajj akham sänwa: "Mä jan wali accidentewa" sasa.
  
  "Janiw mä accidente ukhamäkaspati" sasaw Fowler tatax säna. "Enfermería ukax mä carpa hermética ukhamawa".
  
  "Janiw amuyktati" sasaw Cainan yanapiripax aynachtʼata pʼiqip chʼallxtayasïna. "Stowe Erling sat chachar kunatï paskäna ukat taqeniw ajjsarayasipjje. Taqi chiqanw aruskipäwinakax t"ijt"aski. Yaqhip jaqinakax pallapallanakat maynïriwa sapxiwa, yaqhipanakax Pappas sapxiwa, kunapachatix Erling jupax Arka jikxatatap yatïna. Jichhax Miss Otero ukar jaqunukuñax wakisispa ukhax walja yaqha jaqinakaw sarxañ munapxarakini. Sapa kutiw uñjapxitu, Hanley, Larsen ukat mä qawqha jaqinakax barcor kutt"ayañ munapxta sasaw sapxi. Jupanakar jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñapatakix akan qhiparapxañapawa sasaw sista, kunattix janiw Behemoth sat chiqar jan kuna jan waltʼäwin puripxani sasin sisksnati. Uka chʼaxwäwix janiw sinti wakiskirïkaspati, jumar yaqha chiqar sarxasaxa, Otero kullaka" sasa.
  
  Andrea kullakajj mä qhawqha tiempow amuktʼäna.
  
  "Russell tata, ¿munañ munkta ukhajj janiw libre sarnaqkti, uk amuyañajati?" sasa.
  
  -Walikiwa, nayax jefejan mä ofrecimiento churañamatakiw jutta -sasa.
  
  "Nayax taqiniw attención".
  
  "Janiw sum amuyktati sasaw amuyta. Caín tata pachpaw jumar casarasiñatak parltʼapjjätam" sasa. Russell jilatajj cinturonat radio apsusaw jawsañ boton chʼetjjtayäna. "Akankiwa tata" sasaw Andrearux churäna.
  
  "Aski urukipanaya, suma alwa, señorita Otero" sasa.
  
  Uka jilïr jaqin arupax wali sumapunïnwa, jupax mä juk"a acento bávaro ukanïnwa.
  
  Kunjamtï California markankir uka gobernadorajj luraskäna ukhama. Khititï actoräkäna ukajja.
  
  "Otero kullaka, ¿akanktati?" sasa.
  
  Andrea kullakajj uka jilïr jaqen arup istʼasajj wal muspharäna, ukatwa waña kunkapar kuttʼayañatakejj mä jukʼa tiempojj munasïna.
  
  "Jïsa, nayajj akanktwa, tata Kine" sasa.
  
  "Otero kullaka, chika uru jakʼanjja, qhepat nayamp umañatak invittʼañ munsma. Jiwasax aruskipt"apxaraktwa ukat nayax jiskt"awinakamar jaysiristwa jumatix munsta ukhaxa" sasa.
  
  "Jïsa, cheqas, tata Caín. Nayajj wal munta" sasa.
  
  "¿Carpajar jutañatakejj walikïskiti?" sasa.
  
  "Jïsa, tata. Aka chiqat pusi tunka metronak sarañankiwa" sasa.
  
  "Walikiwa, ukhamajj jikisiñäniwa" sasa.
  
  Andrea kullakajj Russell jilataruw radio kuttʼayäna, jupajj suma chuymampiw despedida sasin sarjjäna. Fowler ukat Harel jupanakax janiw mä arus arsupkänti; jupanakax Andrea kullakaruw jan walit uñch"ukis uñch"ukipxäna.
  
  Andrea kullakajj akham sänwa: "Jan ukham uñchʼukipjjamti" sasaw säna, ukat examenan mesapar qontʼasisin nayranakap jistʼarañapatakiw jaytäna, "janiw aka chʼamajj amparanakaj taypit mistuñapatak jaytirjamäkti" sasa.
  
  "Janiw jumax mä muspharkañ coincidencia ukham amuyktati, jupax mä entrevista uñacht"ayawaytam uka pachanx kunapachatix sarxasmati sasin jiskt"apxta" sasaw Harel jupax irónicamente säna.
  
  "Walikiwa, janiw jan iyaw sañjamäkiti" sasaw Andrea kullakajj säna. "Jaqinakax derechonïpxiwa aka jaqit jukʼamp yatiñataki" sasa.
  
  Sacerdotejj jan yäqasaw amparap luqtäna.
  
  "Millonarios ukat yatiyirinaka. Taqeniw pachpakïpjje, cheqa yatichäwinïpjjatap amuyapjje" sasa.
  
  "¿Iglesiarjama, Fowler tata?" sasa.
  
  
  51. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  ORVILL WATSON sat chachan SEGURIDAD UTAPA
  
  WASHINGTON, D.C. MARKAN anqax markanwa jikxatasïna.
  
  
  Sábado 15 uru lapaka phaxsit 2006 maran 12:41 ukat juk"ampinaka
  
  
  Uka ch"axwawinakax Orville-rux sartayataynawa.
  
  Janiw sinti llakt"atäkänti, jan ukax sinti waljanïpxänwa, jan ukasti jakasirinakan uraqipar kutt"ayañatakiw ukat nayrïr kisupat mayniruw chhuxriñchjapxäna, uka kisupax pala ukan ch"allt"atapatw jan walt"ayatäna. Orville waynax thuqt"askäna ukhaxa, mä p"akjat nayran usupax p"iqiparuw ch"allxtäna, mä tama sallqa caballonakjama. Almendra nayran jaqin ch"akhanakapax ritmo ukhamänwa.
  
  'Uñtaña. Jupax sartawayxiwa" sasaw jilïr jaqix masiparux säna, jupax jach"a jach"a ukat jisk"a jaqïnwa. Jilïr jaqejj Orville jilatarojj mä qhawqha kutiw jukʼamp jawqʼjäna, ukhamatwa jachäna. "Janiw jumax wali sum jikxatasktati, ¿janich ukhamäki, kunde 3?" sasa.
  
  Orville chachajj cocinan mesapan ikiskir jikjjatasïna, janiw kunas utjkänti, jan ukasti reloj de pulserapakiw uchasïna. Janipunis utan manqʼa phaytʼkchïnjja, cheqansa janiw kawkhansa manqʼa phaytʼirïkänti- mä cocinanïnwa, ukajj taqpach yänakampi phoqantatänwa. Orville jupax perfección munatapat ñanqhachäna, kunawsatix taqi platonak lavabo jak"an filat uñch"ukiskäna, aka conjunto de cuchillos filos de cocina, sacacorchos, pinchos de barbacoa ukanak alañ munäna...
  
  'Ist'aña...'
  
  'Amukiña!'
  
  Uka waynax pistolampiw jupar uñch"ukiskäna. Jilïrixa, kimsa tunka maranïpachänwa, ukata mä pincho apthapisinxa Orville sat waynaruw uñachtʼayäna. Uka chʼullqhi puntujj techon halógeno sat qhanan qhantʼasajj mä jukʼa tiempotakiw qhantʼäna.
  
  "¿Kunas ukajj uk yattati?" sasa.
  
  "Akax barbacoa satawa. Wal-Mart ukanx mä conjunto ukanx 5,99 dólares ukjaw aljasi. Uñjapxam..." sasaw Orvillex qunt"asiñ yant"äna. Yaqha jaqix Orville-n thiya pechonakap taypiruw amparap uchatayna ukat wasitat ikiñar jaquntañapatakiw wayt"äna.
  
  "Amuktʼam sasaw sista".
  
  Pincho jiltayasajj wali chʼamampiw uka puntojj Orville chachan chʼeqa amparaparu cheqak chʼalljjtäna. Uka jaqen uñnaqapajj janiw mayjtʼkänti, kunattejj uka filo metalajj lawat lurat mesaruw amparapamp clavatäna.
  
  Qalltanjja, Orville jilatajj wali musphataw jikjjatasïna, janiw kuntï paskäna uk amuyaskänti. Ukat mä akatjamat usuchjasiñax amparapamp mä descarga eléctrica ukham chʼallxtayasïna. Jupax chhuxriñchjasïna.
  
  "¿Khitis pinchonak uñstayäna uk yattati?" sasa. -sasawa jisk"a jaqixa jiskt"äna, Orville chachan ajanupat katthapisinxa, jupa pachpa uñkatañapataki. "Akanakax jiwasan jaqinakasäpxänwa. Chiqansa, España markanxa kebabs morisco satawa. Cuchillompi mesa jakʼan manqʼañax jan wali sarnaqañjam uñjatäkäna ukhaw ukanak uñstayapxäna" sasa.
  
  Ukhamawa, mamanaka. Nayax kuns sañajawa.
  
  Orville chachajj janiw ajjsarirïkänti, ukampis janiw loqhe jaqëkänti. Qhawqsa llakinaksa aptʼasispa uk sum yatïna, ukat kunapachas jawqʼjatäspa uksa yatirakïnwa. Jupax kimsa ch"axwañ samsuw lakapat apsüna. Janiw nayrapat samsuñ atinakänti ukat jukʼamp usuchjañsa atinarakïnwa.
  
  "Walikiwa, ukax walikïskiwa. Kuntï yatiñ munkta uk yatiyäma. Nayax q"ucht"ä, nayax blurt out, mä esquema aproximado, planes dibujarakï. Janiw nuwasiñajj wakiskiti" sasa.
  
  Qhipa aruxa niyaw mä arnaqasiñar tukuwayxäna, kunapachatix uka jaqirux yaqha pincho apthapir uñjäna.
  
  "Chiqpachansa jumaw ukham lurasma. Ukampis janiw mä comité de tortura ukhamäktanti. Jiwasax comité ejecutivo ukan irnaqtanwa. Ukax akawa, wali k"achat k"achat lurañ munapxta. Nazim, pʼeqeparuw mä pistola uchasïna" sasa.
  
  Nazim sat sutinixa, jan kuns kamachtʼir uñnaqampiw mä sillun quntʼasïna ukat mä pistolan bozalpampiw Orville chachan pʼiqipar uchasïna. Orville chachajj thaya metalat jikjjataskäna ukhajja, congelasïna.
  
  "Parlañ amtanïkasax... Hakan tuqit kuntï yatkta uk yatiyapxita" sasa.
  
  Orville jilatajj nayranakap jistʼarasïna. Jupajj ajjsarayasïnwa. Ukhamajj akajj uka yänakawa.
  
  'Janiwa. Jichhakiw mä kuns akawjan ukat ukjan istʼta" sasa.
  
  Uka jiskʼa jaqejj kimsa kutiw jawqʼjasajj akham säna: "Jan wali arunakawa" sasaw jiskʼa jaqejj säna, "¿khitis arktañama sasin sistamjja, ¿khitis Jordán markan kuntï paskäna uk yatpacha?" sasa.
  
  "Jordan markat janiw kuns yatkti".
  
  "Jumajj kʼarisktawa".
  
  "Akajj cheqäskapuniwa. ¡Allah sutimpi!" sasa.
  
  Uka arunakax agresoranakaparux kuns sartaykaspa ukhamänwa. Nazim chachajj pistolan bozalpajj Orville chachan pʼeqep jakʼaruw chʼalljjtayäna. Maynïristi qʼala janchiparuw payïr pincho ucharakïna.
  
  "Jumaw usuntayapxitu kunde. Uñjapxam kunjams talento ukampix religionam aynacht"ayawayta ukat musulmán jilanakamar aljantawayta. Taqi kunas mä qawqha habas ukatakiw".
  
  Pincho puntap Orville chachan pechopar tʼijtʼayäna, chʼeqa pechoparuw mä jukʼa samartʼäna. Jupax llamp"u chuymampiw aycha dobladillop apxaruyäna, ukat mä akatjamat jaquntäna, ukat lik"ix purakapan ch"allxtayäna. Uka metalax aycharuw mä rasguño jaytawayi, wila gotanakax Orvillen q"ala janchipan nervioso ch"uñump ch"allt"ata.
  
  "Jan ukax janiw mä qawqha habas ukhamäkänti" sasaw uka jaqix saskakïna, ukat uka ch"ullqhi acerox mä juk"a manqhar jañchiruw ch"allt"asïna, "walja utanakaw utji, mä suma auto, irnaqirinaka... Ukat uka reloj uñakipt"apxam, Allah sutix jach'añchatäpan".
  
  Ukham jaytasax utjaspawa, sasaw Orvillex amuyäna, ukampis janiw mä arsa arskänti kunatix janiw yaqha acero vara ch"uqt"añap munkänti. Infierno, janiw yatkti kunjams aka tuqit mistuñaxa.
  
  Jupax kuns lup"iñ yant"äna, kunanaktï siskän uk amuyt"añ yant"äna, ukhamat uka pä jaqir sapak jaytañapataki. Ukampis nayrapan ukat amparapan wali llaktʼatapajj janiw ukham arunakajj utjkiti sasaw arnaqasïna.
  
  Nazim chachajj libre amparapampiw Orville chachan muñecapat reloj apsusin yaqha chachar churäna.
  
  "Aski... Juego uñjiri Lecoultre. Suma yänakaki, ¿janich ukhamäki? ¿Qhawqha qullqis gobiernox mä rata ukhamätapat qullqi churaski? Nayax yatxatwa, ukax waljapuniwa. Pä tunk waranqa dolaranakan reloj alañatakix wakisiwa" sasa.
  
  Uka jaqix relojarux cocinan pamparuw jaquntäna ukat jakäwipax ukat dependirjamas kayunakap ch"allt"añ qalltäna, ukampis dial ukar rasguñakiw atipjäna, ukat teatron gestopax janiw taqpach askïkänti.
  
  Orville chachajj akham sänwa: "Jan wali jaqenakarukiw arknaqta, janiw jumanakajj Diosan yatiyäwipat monopolionïpktati" sasa.
  
  "Jan mayamp sutip arsuñ atinakïtati" sasaw jiskʼa jaqejj Orville chachan ajanupar thuqtʼasïna.
  
  Orville chachan pata lakapax khathatiñ qalltäna, ukampis janiw axsarirïkänti. Mä akatjamat jiwañampïskatap amuyasïna, ukatwa taqe kuns jachʼañchasa parläna. -Omak zanya fih erd 4 -sasawa uka jaqina ajanupar chiqak uñkatasa jan tartamudez yant"asa säna. Uka jaqin nayranakaparuw colerasiñax qhant"äna. Uka pä chachanakajj Orville jilatarojj pʼakjapjjaspa ukat jakäwipat achiktʼasir uñjapjjaspa sasaw amuyapjjäna, ukajj qhanaw amuyasïna. Jupanakajj janiw jan ajjsarirïñap suyapkänti.
  
  "Mä imill wawar uñtataw jachäta" sasaw jilïr jaqejj säna.
  
  Amparapax sartasïna ukat wali ch"amampiw jaquqanïna, ukat payïr pincho Orville chachan ch"iqa amparaparuw jaquntäna. Orville chachajj janiw kuns kamachkänti, ukat mä qhawqha tiempo nayraw jan ajjsarirïtap kʼarinak arsüna . Wilax jist"arat lakaparuw ch"allxtäna ukat jupax ch"allxtañ qalltäna, espasmos ukanakan chhuxriñchjasïna, ukax usuchjataw janchiparux ch"allxtayäna kunatix amparanakapax madera mesaruw chint"at pinchos ukanakat jithiqtapxäna.
  
  K"achat k"achat chhuxriñchjasiñax juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at ch"allxtayäna, ukat uka jaqin arunakapax phuqhasxänwa, kunatix pä jach"a jachaqt"asiwiw Orville-n ajanupat mesa patxar liwxatäna. Uka jaqejj Orville sat chachar tʼaqhesiyatapat qhespiyañatakejj wakiskaspa ukhamänwa. Jupax machaq manq"a phayt"añ yänak yapuchawayi: mä jach"a cuchillo.
  
  -Ukaxa tukusxiwa, kunde-'.
  
  Mä disparojj istʼasïna, ukajj pirqar warktʼat metalat lurat sartenanakatwa istʼasïna, ukat uka jaqejj pamparuw jaqontäna. Masipax janiw kawkitsa uka disparox juti uk uñjañatakis muytaskänti. Cocinankir mostrador patjjaruw jaltawayjjäna, cinturón hebillapampiw jila alani trim toqejj chʼoqtʼasïna, ukat amparanakaparuw purinïna. Payïr disparojj punku marcon mä partep pʼeqepat mä kayu chikataniw pʼeqtʼäna, kunattejj Nazim chachajj chhaqtjjänwa.
  
  Orville, ajanupax p"akjataw, amparanakapas ch"axwata ukat wilax mä muspharkañ parodia crucifijo ukar uñtasitaw, juk"akiw kutt"anïna khitis chiqpach jiwañat qhispiyawayi uk uñjañataki. Jupax kimsa tunk marani jisk"a, q"illu ñik"utan jaqiwa, vaqueros ukat kunatï mä sacerdoten allqamari collar ukar uñtasit isimp isthapt"atawa.
  
  "Suma pose, Orville" sasaw tatakurax payïr terroristar arknaqasax jupat jak"achasïna, jupax punku marco qhipäxan imantasïna ukat mä akatjamat mistuwayxäna, pistola pä amparapamp katxarusa, nayraqatapanx mä ch"usakiw utjäna mä jist"arat ventanampi cuarto.
  
  Sacerdotejj cocinaruw kuttʼjjäna. Orville chachajj amparanakap jan mesaru chʼoqantatäkaspäna ukhajja, musphataw nayranakap chʼalljjtayasispäna.
  
  "Janiw khitïtas uk yatkti, ukampis yuspärapxsmawa. Uñjapxam kuns lurasma nayar antutañataki, achikt"asipxsmawa. " sasa.
  
  Nasapax jan walt"ayatänwa, "hielo janq"u, nina nakhantayañ" ukhamaw ist"asïna.
  
  "Kisunakam chʼalljjtayasim. Chuyma ch"allxtayi" sasaw tatakurax ch"iqa amparapamp pinchot katxarusax säna. Chikpach dibujañ yantʼkchïnjja, Orville jilatajj wali llakitaw arnaqasïna. "Yatitawa, janiw facilakïkiti" sasa.
  
  Orville jilatajj amparap jiljjattasaw jupar jarkʼäna. Jupan usuchjatapajj qhanaw uñjasïna. Orville chachajj wasitat kisunakap chʼoqtʼasisaw chʼeqa toqer liwjjatäna ukat jupa pachpaw payïr pincho apsuwayjjäna. Jichha kutix janiw arnaqkänti.
  
  "¿Jumajj sarasmati?" sasa. -sasawa sacerdotexa kayunakapa sayt"ayañataki yanapt"äna.
  
  "¿Polo Papa?" sasa.
  
  "Janiw jukʼampi. Nayan autojajj uka jakʼankjjewa. ¿Invitadomax kawkirus saratayna uk amuytʼasmati?" sasa.
  
  "¿Kunjamarak infiernojj yatiñajasti?" sasa. Orville chachajj sänwa, ventana jakʼankir cocinan toallanakapat mä rollo aptasajj amparanakap thiya capanakampiw chintʼasïna, uka papelanakajj jachʼa algodón dulcenakar uñtasitänwa, uka papelanakajj wilampiw jukʼat jukʼat rosar tukuwayjjäna.
  
  "Uk jaytam ukat ventanat jayarstʼam. Nayajj auton vendampiw chintʼapjjsma. Terroristanakat yatxattʼatäkasmas ukhamwa amuyayäta" sasa.
  
  -Ukat nayax CIA ukankirïtawa sasaw amuyta? Nayajj suertenïtwa sasaw amuyayäta" sasa.
  
  "Walikiwa, jukʼampi jan ukajj jukʼampi. Nayan sutijax Albert satawa ukat ISL 5 ukankirïtwa" sasa.
  
  'Waythapi? ¿Khitinakampisa? ¿Vaticano markanjja?" sasa.
  
  Albertajj janiw jayskänti. Santa Alianza ukan agentenakapax janipuniw uka tamamp chikt"atäpxatap uñt"apkiti.
  
  "Ukat armasim" sasaw Orville chachajj llakipar saykatasin säna, "Uñtapjjam, janiw khitis akan yanaptʼkistaspati. " sasa.
  
  "Janiw sinti suma amtäwikiti. Policianakax uñacht"ayasipxani ukhax hospitalaruw irpapxätam ukat jiskt"añ munapxtam. CIA ukax chika horatx mä qutu panqaranakampiw cuartoman purini" sasa.
  
  "Ukhamajj ¿kunjamsa aka yänak apnaqañ yatta?" sasa. -sasawa Orvillexa pistola uñacht"ayasa säna.
  
  "Janiw cheqpachäkiti. Armanak uñisiñajawa. Jumax suertenïtawa, nayax uka waynarux cuchillomp jawq"jawayta ukat janiw jumarux ch"ankhachawayktati" sasa.
  
  "Walikiwa, jupanakar munasiñ qalltañamawa" sasaw Orville chachajj algodón dulce amparanakap jachʼar aptasajj pistola uñachtʼayäna, "¿kuna kasta agentemätasa?" sasa.
  
  Albert jilatajj wali llakitaw akham säna: "Entrenamiento básico ukak lurawayta, computadoranakajj nayan yänakajawa" sasa.
  
  "Walikiwa, ¡ukax wali sumawa! Nayax p"iqi ch"allxtañ qalltawaytwa" sasaw Orvillex desmayañampïskäna. Albert chachan amparapakiw jan pampar jaqontañapatak jarkʼkäna.
  
  "¿Autoru puriñjamäkaspas ukhamti amuyta, Orville?" sasa.
  
  Orville jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna, ukampis janiw sinti yatkänti.
  
  "¿Qhawqhanis utji?" sasa. -sasawa Albertaxa jiskt"äna.
  
  "Khitirutix axsarayaskta ukakiw qhiparäna. Ukampis huertan suytʼapxitani" sasa.
  
  Albert jilatajj mä jukʼa tiempow ventanat uñtäna, ukampis chʼamakanjja janiw kuns uñjkänti.
  
  "Ukhamajj sarañäni. Uka laderat saraqasa, pirqa jakʼankir... kawkhansa utjaspa" sasa.
  
  
  52. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  ORVILL WATSON sat chachan SEGURIDAD UTAPA
  
  WASHINGTON, D.C. MARKAN anqax markanwa jikxatasïna.
  
  
  Sábado 15 uru lapaka phaxsit 2006 maran 13:03 pachakama.
  
  
  Nazim chachajj wal ajjsaräna.
  
  Jupajj walja kutiw kunjamsa martirio uñjasïna uk amuytʼäna. Abstracto jan wali samkanakaw kawkhantix jupax mä jach"a nina bola ukan jiwani, kunatix jach"a ukaw uraqpachan televisión ukan uñacht"ayasini. Haruf jiwatapax mä jan amuyt"kay aynacht"äwiw uñacht"ayasïna, Nazim jupax jan amuyt"asis ukat axsarañampiw jaytawayi.
  
  Jupajj jardinar tʼijtjjäna, kuna horasas policianakajj uñstapjjaspa sasaw ajjsaräna. Mä juk"a pachatakix jach"a punkumpiw sallqjasïna, uka punkux wali chika jist"aratänwa. Grillonaka ukat cigarranakan ist"asitapax arumax arsutanakampi ukat jakawimpiw phuqhantäna, ukat mä juk"a pachatakix Nazim jupax pächasïna.
  
  Janiwa. Nayax jakäwix Allah jach"añchañataki ukhamarak munat masinakajar qhispiyañatakiw katuyasta. Jichhax t"ijtxä, llamp"u chuymanïxä ukhax ¿kunas familiajarux pasani?
  
  Ukhamasti, Nazim chachajj janiw punkut mistkänti. Jupax ch"amakan qhiparäna, mä fila jan wali uñjat snapdragons ukanakan qhipäxapan, jupanakax wali mä qawqha q"illu ch"uxña ch"uxñanakanïpxänwa. Cuerpopan jan sinti llakisiñapatakiw pistola amparat amparar mayjtʼayäna.
  
  Nayajj suma uñnaqtʼanïtwa. Nayax cocinan contador patxaruw jaltawaytxa. Nayar arknaqir balajj mä kilómetro ukchʼa jayaruw faltjjäna. Jupanakat maynejj sacerdotewa, maynïristi usuchjatawa. Nayax jupanakatak mä matchat sipansa jukʼampïtwa. Taqi kunatix lurañajax wakiski ukax punku tuqir puriñ thakhi arktañawa. Policía autonak ist"asax pirqa patxaruw makhatä. Ukajj wali jila alaniwa, ukampis nayajj uk luraraktwa. Kupi tuqinxa mä chiqaw utji, ukax mä juk"a jisk"a uñtatawa. Sinti jan waliw Haruf jupax janiw akankkiti. Jupajj punku jistʼarañ toqet wali yatiñanïnwa. Uka estancia punkux tunka phisqhan segundonakakiw sarawayxäna. Nayax jiskt"asiristwa, ¿jupax nayratpach Allah ukamp chikt"atäpachati? Jupat walpun faltaskä. Jupax qhiparañajawa ukat Watson ukar tukuyañajatakiw muni. Haruf jupax jan ukham suyt"kaspän ukhax jiwatäspänwa, ukampis janiw kunas juparux juk"amp coleraykänti, khititix pachpa jilanakapar aljantkäna ukat sipansa. Janiw yatiskti kunjams jihad ukar yanapt"aspa jichhür arumax jan kunda nayraqat apsusis jiwañaxa. Janiwa. Janiw ukham amuytʼirjamäkti. Kunatï wali wakiskirïki ukaruw chuym churañaja. Nayax yurkta uka imperiox t"unjatäñapawa. Ukat wilajampiw uk lurañapatak yanaptʼä. Jichhürunakan jan ukhamäñap munkchiyätsa.
  
  Uka thakitxa ch"axwañaw ist"asïna. Nazim jilatajj jukʼamp sum istʼäna. Jupanakajj jukʼamp jakʼachasipkäna. Jupajj jankʼakiw kuns lurañapäna. Jupaxa- .
  
  'Waliki. Arma jaqontañamawa. Ukhamarus saraskakim" sasa.
  
  Nazim chachajj janiw amuyaskänti. Jupax janiw qhip qhipa mayisïw arskänti. Jupax mä pistola amparapar apt"ataw kutt"anïna.
  
  
  Albert chachajj uta qhepäjjat mistusaw punkur jan kuna usun puriñatakejj perqa jakʼankjjäna, jupajj chʼamakanwa Nazim Nike sat chachan zapatillanakapan fluorescente sat rayanak jikjjatäna. Janiw pachpäkänti, kunapachatix instintivamente Haruf-arux Orville-n jakäwip qhispiyañatak ch"axwankäna ukat q"uma casualidad-mp jawq"jäna ukhama. Jichha kutix mä qawqha kayunak sarañanx uka waynarux musphataw katjäna. Albert jilatajj pä kayuw oraqer ayruntäna, Nazim chachan pechop chika taypiruw uñtäna ukat gatillo chikat jaqontäna, ukat pistola jaqontañapatakiw chʼamañchtʼäna. Nazim jilatajj kuttʼankäna ukhajja, Albertojj gatillo taqe cheqaruw jaqontäna, ukat uka waynan pechopwa chʼiyjäna.
  
  
  Nazim chachajj uka disparojj mä jukʼakiw yatïna. Jupajj janiw kuna llakis jikjjataskänti, tʼunjatätap yatiskchïnsa. Amparanakap kayunakap kustʼayañ yantʼäna, ukampis inamayakïkänti ukat janiw parlañ puedkänti. Jupax tiruristarux jupar qunt"ataw uñjäna, kunkapan pulso uñakipasa, ukatx p"iqip ch"allxtayäna. Watson jupax mä juk"a pachat uñstawayi. Nazim jupax Watsonan wilap mä gota jaquqanir uñjäna, kunawsatix jupax qunt"askäna ukhaxa. Uka gotajj pechopan heridapat mistur wilapamp mistutapajj janipuniw yatkänti. Uñnaqapax sapa segundow ch"amakt"äna, ukampis ukhamakipans Watsonan arup mayiskir ist"asïna.
  
  "Allah jach"añchatäpan, jupaw jakañ churistu ukat chiqaparu ukat chiqapar jach"añchañatakiw ch"amañchistu. Allah jach"añchatäpan khititix Qullan Qur"an yatichistu, ukax siwa, maynix jiwayañatakix ampar luqtaspa ukhas janiw jupar ampar luqtañasäkiti. Jupar pampacham, Tatitu, Juchanakapax sallqjata jan juchani jaqinakan juchanakapawa. Infiernon tʼaqhisiñanakapat jarkʼaqasim ukat jumar jakʼachasim, Trono Tatitu" sasa.
  
  Uka qhepatjja, Nazim chachajj jukʼamp sumwa jikjjatasïna. Mä pesaje jupat apsutäkaspas ukhamänwa. Jupax taqi kuns Allah ukan askipatakiw churäna. Jupax wali sumankañar chhaqtxañapatakiw jaytäna, ukat jaya chiqan policianakan sirenanakap istʼasax grillonakan istʼasitapatwa pantjasitayna. Jupanakat maynïrejj jinchup jakʼaruw qʼochtʼaskäna, ukajj qhep qhepa istʼäna.
  
  
  Mä qawqha minutonakatjja, pä uniformeni policianakaw Washington Redskins sat camisetampi isthaptʼat mä waynar qontʼasipjjäna. Nayranakapajj jistʼaratäjjänwa, alajjpach uñchʼukiskäna.
  
  "Central, akax División pä tunk kimsani. Jiwasax tunka phisqa tunk pusiniw utjistu. Mä ambulancia apayanipxam -'.
  
  "Uk armtʼasiñamawa. Jupajj janiw phoqaskänti" sasa.
  
  "Central, jichha pachatakix aka ambulancia cancelañamawa. Nayraru sartasaw uka jan walinak lurapkäna uka cheqarojj sogampi cordonañäni" sasa.
  
  Mä oficialax waynan ajanupar uñtäna, usuchjatanakapat jiwatapax mä p"inqaw sasaw amuyäna. Jupax waynäxänwa, ukhamat wawajäñapataki. Ukampis mä jaqejj janiw uka toqet ikiñ aptʼaskaspänti. Jupax Washington markan callinakapanx walja jiwat wawanakar uñjatayna, Oficina Oval ukar alfombra ukamp uchañataki. Ukat ukhampachasa, janiw maynis aka ajanunïkänti.
  
  Mä juk"a pachax masipar jawsañ amtäna ukat kunats infierno aka waynax ukham suman jachaqt"asis jiskt"äna. Chiqansa janiw ukham lurkänti.
  
  Jupajj jan amuytʼasir jaqjam uñnaqañ ajjsaräna.
  
  
  53. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  MÄ CHIQAN FAIRFAX COUNTY, VA
  
  Sábado 15 uru lapaka phaxsit 2006 maran 14:06 pachakama.
  
  
  Orville Watson ukat Albert jupanakan jan kuna jan walt"äwin utapax niya pä tunk phisqhan kilómetros ukch"a jayankxänwa. Orville chachajj Albert chachan Toyota autopan qhepa asientopanwa jayarstʼäna, chikat ikiskäna ukat chikat amuytʼasirakïnwa, ukampis amparanakapajj sum vendatänwa, ukajj tatakurajj autopan nayrïr yanaptʼanak aptʼatäkäna ukaruw yuspajaräna.
  
  Mä hora qhipatxa, albornoz de terry ukamp isthapt"ata, Albertatakix ukakipkarakiw jupatakix askïna, Orville jupax walja Tylenol tabletas ukanakaw manq"antäna, ukat tatakurax apanit naranja juyrampiw jariqäna.
  
  "Walja wila aptʼasiwaytajja. Ukhamatwa jan waltʼäwinak jan mayjtʼayañatak yanaptʼätam" sasa.
  
  Orville chachajj hospitalan ikiñan cuerpop sum saytʼayañakiw munäna, ukampis jukʼa chʼamanïtap uñjasajja, Albert jilatampi qheparañajj walikïspawa sasaw amtäna.
  
  "¿Hershey sat mä bar ukanïtati?" sasa.
  
  "Janiwa, perdón. Nayax janiw chocolate manq"irjamäkti - ukax acné ukx churitu. Ukampis mä qhawqha tiempotjja, Seven Eleven sat cheqaruw saytʼayäta, ukhamat manqʼañatakisa, mä qhawqha jachʼa camisetanak alañataki, ukat munsta ukhajja, inas mä jukʼa miskʼi alañataki" sasa.
  
  "Uk armtʼasiñamawa. Jichha arumax kunatï paskäna uka qhipatxa, Hershey sat tawaquruw jakäwijan uñisiñax utjani sasaw amuyta" sasa.
  
  Albert jilatajj amparap chʼoqtʼasïna. "Jumatwa juti".
  
  Orville chachajj Albert chachan salapan chʼamaktʼayat walja computadoranakaruw uñachtʼayäna. Tunka monitores ukanakax mä mesa patxan sayt"atäpxänwa, niya tunka payan metronak largo, mä masa de cables ukanakamp chikt"ata, ukax mä atletan thixnipar uñtat thithita, ukax pirqa jak"an pamparuw t"ijtäna. "Equiponakamax wali sumawa, tata Comunicaciones Internacionales" sasaw Orvillex jan walt'awinak askichañatakix säna.Tacerdote uñkatasax panpachaniw mä bote ukankapxatap amuyasïna. Amparanakapax mä juk'a khathatitaw jikxatasïna ukat mä juk'a chhaqhatjamarakïnwa.Sistema HarperEdwards con placas madre TINCom ... Ukhamajj nayaruw arknaqawayta, ¿janich ukhamäki?" sasa.
  
  "Nassau markankir offshore empresama, kawkhantï jan kuna jan waltʼäwin uñjasir uta alasirïkta uka. Pusi tunk llatunkan horanakaw kawkhantix nayrïr transacción ukax imatäki uka servidor ukar thaqhañatakix munasïna. Pä waranqa pataka pusi tunka kimsani gradanaka. Walik lurtaxa.'
  
  "Jumarakiw" sasaw Orville jilatajj wal muspharayi.
  
  Uka pä jaqinakax uñkatasipxäna ukat p"iqip ch"allxtapxäna, hacker masinakapar uñt"asa. Albert jilatakejja, uka mä jukʼa tiempo samarañajj katjaskäna uka chʼamaktʼäwiw mä akatjamat mä tama jan wali jaqenakjam cuerpopar mantawayjjäna. Albert jilatajj janiw bañor purkänti. Jupajj nayrïr arumajj mesa patjjar jaytkäna uka palomita manqʼaruw chhuxriñchjasïna.
  
  "Janipuniw nayrajj khitirus jiwayirïkti. Aka waynax... janiw maynirus amuyaskti, kunatix nayax actuañaw wakisïna, jan amuyt"asisaw jaqunukuwaytxa. Ukampis wawax... jupax mä wawakïnwa. Ukat nayranakajaruw uñtäna" sasa.
  
  Orville chachajj janiw kuns siskänti, kunattejj janiw kuns siskänti.
  
  Tunka minutonakaw ukham saytʼasipjjäna.
  
  "Jichhajj jupar amuyjjtwa" sasaw uka wayna sacerdotejj qhepat säna.
  
  'Khiti?'
  
  'Masija. Maynitï jiwayañapäkäna ukat uka layku tʼaqheskäna" sasa.
  
  "¿Fowler jilatat parlasktati?" sasa.
  
  Albert jilatajj pächasisaw jupar uñkatäna.
  
  "¿Kunjamatsa aka suti uñtʼasma?" sasa.
  
  "Kunalaykutix aka taqpach jan walt"awix qalltawayiw kunapachatix Kine Industries ukax servicios ukanakat contratawayitu. Jupanakax Anthony Fowler tatat yatiñ munapxäna. Ukat jumax sacerdotätapsa janiw amuyañjamäkiti" sasa.
  
  Ukhamatwa Albert jilatarojj jukʼamp ajjsaräna. Jupax Orville jilataruw uka isipat katjäna.
  
  "¿Kunsa jupanakar yatiyta?" sasa. sasaw jach"at arsüna. "¡Yatiñajawa!" sasa.
  
  "Taqi kunaw jupanakar yatiyta" sasaw Orvillex ch"amanchasis säna, "yatichäwipax, CIA ukamp chikt"ata, Santa Alianza ukamp chikt"ata...".
  
  "¡Ay Diosay! ¿Chiqpach misionerjam luräwip yatipxiti?" sasa.
  
  'Janiw yatkti. Jupanakajj pä jisktʼa jisktʼapjjetäna. Nayrïrejj akhamänwa: ¿khitis jupajja? Payïri: ¿khitis jupatakejj wali wakiskirïspa?" sasa.
  
  "¿Kunsa jikjjatawayta? Ukat ¿Kunjamatsa?" sasa.
  
  "Janiw kuns jikjjatkti. Janitï mä sobre jan uñt"at mä foto ukat yatiyirin sutipa: Andrea Otero ukan uñt"ayat katuqkaspän ukhax jaytxakiristwa. Uka sobren utjkäna uka notajja, Fowler kullakajj jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñapatakiw taqe kun lurani sasaw säna" sasa.
  
  Albert jilatajj Orville chachan isipat jaytasaw cuarto taypin sarnaqañ qalltäna, taqe kunsa mä jukʼa chʼiyjañ yantʼäna.
  
  "Kunanakas amuyt"añ qalltawayxi... Kunawsatix Kine jupax Vaticano markar sarasin Arca jikxatañatakix llavex utjitu, inas mä nayra nazi ch"axwañ jan wali jaqin amparapankchispa sasin jupanakar siskän ukhax Sirin jupax wali suma jaqip katuqañ arsuwayi jupampacha. Ukatxa, Kine sat chachax Vaticano markat mä uñjiriruw uka expedición ukar irpañapäna. Otero suti churasaxa, Chirin jupax Kine jupax Fowler jupar uka expedición ukan chikancht"asiñapatak jaysañapatakiw uñjäna kunatix Chirin jupax ukjatx Otero tuqiw juparux apnaqañapatak ch"amanchaspa, ukat Fowler jupax jupar arxatañatak misión ukax iyaw sañapawa. Manipulador hijo de una perra" sasaw Albertax säna, chikat uñisiña, chikat jachaqt"asiñ jachaqt"asiwi katxarusa.
  
  Orville jilatajj lakap jistʼarataw jupar uñkatäna.
  
  "Janiw mä arus kuntï siskta uk amuykti" sasa.
  
  "Suertenïtawa: ukham lurasma ukhajja, jiwayañajawa. Ukhama sawkasiña. Uñjapxam, Orville, janiw nayax jakäwim qhispiyañatak t"ijtkti kunatix nayax agente CIA ukan irnaqirïtwa. Nayajj janiw ukhamäkti. Nayax cadena ukan mä simple eslabón ukhamakiw mä amigojar mä favor luraskta. Ukat aka amigojajj wali jan walinwa jikjjatasi, mä jukʼajj Cainar jupat yatiyatamat layku. Jordán markan Fowler sat chachajja, Pacto Arca kuttʼayañatakiw mä sallqa expedición luraskäna. Ukat muspharkañawa, uka expedición ukax wali askïspawa" sasa.
  
  "Hakan" sasaw Orville chachajj jan istʼkañ arumpi säna, "jan amuytʼasisaw Jordan ukat Huqan ukanakat kuns yateqawayta, uka yatiyäwinak Kain jilataruw yatiyta" sasa.
  
  "Empresankir waynanakaw disco duronakamat apsupjjäna, ukampis janiw yaqhajj utjkänti" sasa.
  
  "Terroristanakajj apnaqapkäna uka servidor de correo ukanakat maynïrinjja, Kaine chachan parlatap jikjjatawayta. ¿Qhawqhas terrorismo islámico tuqit yatta?" sasa.
  
  "Kuntï New York Times ukan liytʼkta ukhama" .
  
  "Ukhamajj janiw qallta etaparus puripkti. Akax mä curso de crash ukawa. Medios de comunicación ukanakax Osama bin Laden, aka películan jan wali jaqit jach"a uñt"ayatapax janiw kuna amuyunikisa. Al-Qaeda ukax mä super jan wali organizacionjamax janiw utjkiti. Aka chiqanx janiw p"iqix khuchhuqañatakix utjkiti. Jihad ukax janiw p"iqinïkiti. Jihad ukax Diosan kamachipawa. Kunayman nivelanakan waranq waranqa celulanakaw utji. Jupanakax apnaqapxi ukat ch"amanchasipxi, janiw kunas maynit maynikam luraskiti" sasa.
  
  "Janiw akampi nuwasiñajj utjkaspati" sasa.
  
  'Ukhampuni. Mä usu qullañ yantʼañamp sasiwa. Irak, Líbano jan ukax Irán markar mantañjam mä milagro qullax janiw utjkiti. Wila janqʼo glóbulos ukanakak lursna, ukhamat microbionak mayat mayat jiwayañataki" sasa.
  
  "Akajj jumanakan lurañamawa".
  
  "Jan walt"awix janiw células terroristas islámicas ukar mantañax utjkaspati. Jupanakajj janiw soborno churatäpkaspati. Kunatï jupanakar irpki ukajj religionawa, jan ukajj uka toqet mayjtʼat amuyunakapawa. Uk amuyasmawa sasaw amuyta" sasa.
  
  Albert chachan uñnaqapajj phenqʼasirïnwa.
  
  Orville jilatajj akham saskakïnwa: "Yaqha arunak apnaqapjje" sasa. "Aka markatakix wali ch"amaw mä aru. Inas tunka tunka kunayman alias ukanipchi, yaqha calendario apnaqapxi... Occidental jaqinakax sapa yatiyawitakix tunka tunka cheques ukat códigos mentales ukanakaw munapxi. Akax kawkhantix nayax anatañar jutta. Mä clic ukampiw uka fanaticonakat maynïrimpi ukat yaqha kimsa waranqa kilómetros ukchʼa jayankxata" sasa.
  
  "Internet" ukax mä juk"a pachanakanwa.
  
  " Computadora pantallanx juk"amp sumaw uñtasi" sasaw Orvillex ch"allxtat nayrap amparamp luqxatäna, jichhax Betadine ukan naranja ukhamänwa, Orville hospitalar puriñkama, mä phaxsitx wasitat nayrap p"akjañaw wakisini chiqañchañataki.
  
  Albert jilatajj mä jukʼa amuytʼäna.
  
  "Ukhamajj aka Haqan, Cainar arknaqañapänwa" sasa.
  
  "Janiw sinti amtaskti, jan ukasti uka waynax wali jachʼa chuymanïkaspas ukhamänwa. Chiqansa, kuntï Kainar churkta ukax crudo yatiyäwinakänwa. Janiw kuns sum amuytʼañatakejj chʼamanïkti" sasa.
  
  'Ukata...'
  
  "Yatitawa, ukax mä muestra gratis ukhamänwa. Jumax jupanakarux mä juk"a churta ukat qunt"asis suyt"asma. Tiempompejja, jukʼamp mayipjjaniwa. Jan ukham uñchʼukipjjamti. Jaqinakax qullqi jikxatapxañapawa" sasa.
  
  "Uka yatiyäw kutt"ayañasawa" sasaw Albertux sillunakapar amparanakap t"ijt"ayasax säna, "Nayraqatax kunatix jumar atacapkitu ukanakax kuntix yatipkta ukat llakisipxänwa. Ukat payïrix kunatix Hukan ukax expedición ukankchi ukhax... " sasa.
  
  "Taqi archivonakajax chhaqtawayxiwa jan ukax phichhantawayxiwa".
  
  "Janiw taqpachanikiti. Ukanjja, mä copiaw utji" sasa.
  
  Orville chachajj Albert chachajj kun sañs munkäna uk janiw jankʼak amuyaskänti.
  
  'Janiwa. Janiw uka toqet sawkasiñamäkiti. Aka cheqajj janiw atipkayäkiti" sasa.
  
  "Janiw kunas jan lurañjamäkiti, jan ukasti mäkiw - yaqha minuto jan manq"at jakañajawa" sasaw Albertax auton llavenakap apt"asisin säna. "Samartʼañatakiw chʼamachasiñama. Chika horat kuttʼanjjäwa" sasa.
  
  Tacerdotejj niyaw punkut mistuñampïskäna, ukhaw Orville jilatajj jupar jawsäna. Torre Kain sat fortaleza ukar mantañ amtasax Orville jilataruw jan waltʼayäna. Nervionakapar saykatañatakejj mä thakiw utjäna.
  
  "¿Albert...?" sasaw jisktʼäna.
  
  'Jïsa?'
  
  "Chucolate tuqitxa amuyunakax mayjtʼayawaytwa".
  
  
  54. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  HAKAN
  
  Uka imamxa chiqapawa.
  
  Jupax jihad ukax almaparuw ukat chuymaparuw mantani sasaw säna. Jupax kuntix jupax jan ch"aman musulmanes sasin sutinchawayki uka tuqitw iwxt"awayi kunatix chiqpach iyawsirinakarux radicales sasaw sapxi.
  
  Janiw axsarañjamäkiti kunjams yaqha musulmananakax kuntix lurapktan ukanak uñjapxani. Diosajj janiw uka luräwitak wakichtʼkänti. Jupajj janiw chuymanakaparusa, almanakaparus jiwasan manqhankir ninampi qʼomachkänti. Islam ukax sumankañ religionawa sasaw amuyapxañapa. Ukaw yanaptʼistu. Ukax uñisirinakasan arxatäwinakap jan ch"amanïñapatakiw yanapt"i; ukax p"iyanakaruw uñstayi, uka tuqinakatw mantaraksna. Ukajj sawutanakanwa phallaski" sasa.
  
  Jupajj ukham amuyasïna. Chuymapanjja, mayninakan lakapan arnaqasiñanak istʼasïna.
  
  Jupax nayrïr kutiw ukham jikxatasïna, kunapachatix jihad ukan irpiripäñapatak mayipkäna ukhaxa. Juparojj mä suma talentonïtap laykuw invittʼapjjäna. Jilanakapan respetatäñajj janiw faciläkänti. Jupax janipuniw Afganistán jan ukax Líbano uksan yapunakapar sarkiti. Jupax janiw ortodoxo thakhinjam sarkänti, ukampirus Arupax mä uva quqar uñtataw chuymapan manqhan katxarutayna.
  
  Ukax marka anqäxanwa, mä almacén ukanw pasäna. Walja jilatanakajj mayniruw jarkʼapjjäna, jupajj anqankir jaqenakan yantʼanakaparuw Diosan mandamientonakapar jan waltʼayañapatak jaytäna.
  
  Imam juparux sänwa, jupax ch"amanchañapawa, jupax askïtap uñacht"ayañapawa. Taqi nayranakaw jupar uñchʼukipxañapäna.
  
  Almacén ukar sarañ thakinjja, mä aguja hipodérmica alasïna ukat auton punkuparuw mä jukʼa puntap chʼalljjtayäna. Jupajj mä traidoramp parltʼir sarañapänwa, jupajj kunanakatï chhaqtayañatak utjkäna ukanak aprovechañ munäna. Jupan luratapajj pantjasitapat amuytʼayañapänwa. Qʼal qʼala qʼala jan isinïsa, amparanakapasa kayunakapasa chinuntatänwa, ukatwa uka jaqix istʼani sasaw amuyasïna.
  
  Parlañat sipansa, almacén ukar mantasaw traicionir jaqir chiqak saräna ukat mä jeringa curvada uka jaqin nayraparuw chʼalltʼäna. Uka arnaqasiñanak jan istʼasajja, jeringa apsusaw nayrap usuchjasïna. Jan suytʼasaw mayni nayrapar chʼuqtʼasin apsuwayjjäna.
  
  Janïr phesqa minutonak paskäna ukhajja, uka traicionerojj jiwayapjjañapatakiw jupanakar achiktʼasïna. Hakan jupax jachaqt"asïna. Uka yatiyäwix qhanänwa. Jupan luräwipajj Dios contra saytʼirinakar chuym ustʼayaña ukat jiwañ munañapänwa.
  
  Hakan. Jeringa ukax mä juk"a pachanakanwa.
  
  Uka uruw sutip jikxatäna.
  
  
  55. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Sábado 15 uru lapaka phaxsit 2006 maran 12:34 jayp"u pacharuw purini.
  
  
  "Janq"u ruso, achikt"asipxsmawa".
  
  
  "Jumax muspharkañawa, Otero kullaka. Manhattan uksan umañaw sasaw amuyta, ukax juk"amp moda ukat postmoderno ukhamawa", sasaw Raymond Kane jupax jachaqt"asis säna. "Naya pachpaw mistuñaja. Jacob, yuspärta" sasa.
  
  Russell jilatajj akham sänwa: "¿Chiqapunit tata?"
  
  "Jacob, samartʼam. Nayax janiw Miss Otero ukarux laq"jañ munkti. Mä arunxa, jupa pachpatï jan munkaspa ukhaxa" sasa.
  
  Andreax escuelankir tawaqur uñtataw qʼillu ñikʼutanïtap amuyasïna. Millonario chachajj mä umañ wakichtʼaskäna ukhajja, kawkhantï jakkäna uka cheqanakaruw yatjjatäna. Kimsa minuto nayrajja, Jacob Russell jilatajj enfermería ukan irpañatak jutäna ukhajja, amparanakapajj walpun khathattʼasïna. Mä qhawqha horanak jisktʼanakap chiqañchasa, pulipañataki ukat wasitat qillqtʼasaxa, cuadernopat phisqa jananak chʼiyjäna, ukat mä bolaruw liwxatäna ukat bolsilluparuw liwxatäna. Aka chachajj janiw normaläkänti, ukat janiw normaljam jisktʼañampïkänti.
  
  Kunapachatï Cain chachan carpar mantäna ukhajja, kuntï amtkäna ukat pächasjjänwa. Uka carpajj pä cuartoruw jaljatäna. Maynïrejj mä kasta vestíbulo ukhamänwa, ukanjja Jacob Russell jilatajj irnaqtʼirïpachänwa. Ukanjja, mä escritorio, mä laptop ukat kunjamtï Andrea kullakajj amuykänjja, mä radio corta onda ukanïnwa.
  
  Ukhamatw barcomp chikt"atäskakiñama... Nayax janiw jiwasanakjamax desconectatäkasmati sasaw amuyayäta.
  
  Ch"iqa tuqinx mä jisk"a cortinaw vestíbulo ukarux Kine ukan cuartopat jaljatayna, ukax wayna yanapirimp jilïr jaqimp simbiosis ukan uñacht"ayatawa.
  
  Nayax jiskt"asiristwa, ¿qhawqhakamas uka paninix sarnaqapxi? Russell amigosarux mä kunaw utji, janiw nayatakix atiniskti, metrosexual ukham uñt"atapampi ukat jupa pachpat wali askit uñjatapampi. Mä entrevistan ukham kuns uñacht"ayañax wakisispati sasaw jiskt"asta.
  
  Cortina taypit pasaskäna ukhajja, sándalo sat lawat mä jukʼa qʼapkir qollanak katjäna. Mä sanu cama -ukampis chiqpachansa, aire colchones ukanakat sipansa jukʼamp sumawa- cuarton mä ladopankäna. Mä jisk"a versión aseo/ducha ukax mayni expedición ukan apnaqatawa, mä jisk"a escritorio jan papeles ukan - ukat jan uñjkañ computadora - mä jisk"a barra ukat pä sillunakax decoración ukar tukuyawayi. Taqi kunas janq"ukiwa. Andrea sat jachʼa libronakajj khitis sinti jakʼachasini ukhajja, tʼunjatäspawa sasaw ajjsarayäna. Jupajj titulonak liytʼañ yantʼaskäna ukhajja, Cainajj uñstäna ukat arunttʼañatakejj jupar jakʼachasïna.
  
  Jakʼat uñjasajj Andrea kullakajj Behemoth sat barcon qhepa cubiertan uñjkäna ukat sipansa jukʼamp jachʼäkaspas ukhamänwa. Phisqa kayuni paqallqu aycha ch"uxña, janq"u ñik"uta, janq"u isi, q"ala kayuni. Ukampirus taqpach efectox muspharkañ wayn tawaqunïnwa, nayranakap sum uñakipt"añkama, pä ch"uxña p"iyanakaw bolsas ukat arrugas ukanakamp muyuntata, ukax maraparuw kutt"ayaraki.
  
  Janiw amparap luqtkänti, Andrea kullakaruw thayar warkt"at jaytawayi, jupax jachaqt"asisaw uñch"ukiskäna, ukax juk"amp perdón mayisiñatakïnwa. Jacob Russell jilatajj janiw kuna jan walinsa Kaine kullakarojj llamktʼañ yantʼañapäkiti, ukampis jan yantʼkani ukhajja, janiw jupa pachpat cheqapar sarnaqkaspati sasaw ewjjtʼäna. Ukhamäkchïnsa, mä jukʼa ventaja churäna. Qhanpachanx millonario jaqix mä juk"a jan walt"ayataw jikxatasïna, kunapachatix Andrearux mä coctel churatayna. Yatiyirix profesionaparjam sarnaqasax janiw umañ jaytañ munkänti, kuna pachas urux utjkchïnxa.
  
  "Kuntï umki ukampejj jaqet wal yatisma" sasaw Cainajj jichhajj vaso churäna, amparanakap patat jakʼachasïna, Andreajj jan llamktʼasaw aptʼasiñapatak mä lugar jaytäna.
  
  'Chiqpachansa? Ukat ¿kunsa mä janqʼo rusa jaqejj nayat sispacha?" sasa. -sasawa Andreax qunt"asisin nayrïr kuti umt"asïna.
  
  "Uñjapxañäni... Muxsa mezcla, walja vodka, café licor, crema. Ukanjja, umañ munatam, machjayir umañanak apnaqañ yatta, kunanaktï gustktam uk jikjjatañatakejj mä qhawqha tiempo apstʼasiwayta, jakʼankir jaqenakat sum amuytʼasirïta ukat kunanaktï munkta uk sum amuytʼasirïta sasaw sitäna" sasa.
  
  "Wali sumawa" sasaw Andreax mä juk"a ironía ukamp säna, kunapachatix jan seguro jikxataskän ukhax wali suma arxatäwipawa, "yatipxtati kunas?, fresco crema en no bar portátil, janirakiw mä multimillonario agorafóbico ukankañapakiti, jupax juk"akiw aljirinakax utji, juk"ampirus jordano chika taypinkiwa wasar pampanxa, ukat khititix uñjkta ukhamarjamax escocés uma umaski" sasa.
  
  -Walikiwa, jichhax nayaw muspharta -sasawa Kine-x yatiyirir qhipäxar sayt"asisin mä umañ warantasïna.
  
  "Ukax chiqaparuw jak"achasi, kunjamatix bancon saldonakasan mayjt"awipax ukhamarakiwa, Kane tata".
  
  Millonario jaqix juparuw uñtäna, ñik"utap ch"uqt"asa, ukampis janiw kuns arskänti.
  
  Andrea kullakajj akham saskakiwa: "Jukʼamp yantʼaw sasaw siristjja ukat kuntï suykayäta uka jaysäwi churapjjsma, jichhajj kunatsa aka entrevista churapjjesta uk yatiyapjjeta" sasa.
  
  Kine kullakajj yaqha silla aptʼasïna, ukampis Andrean uñkatasiñapat jitheqtänwa.
  
  "Ukajj acuerdo lurapkta uka taypinkänwa" sasa.
  
  "Jan wali jisktʼa jisktʼatajat amuyta. ¿Kunatsa nayajj?" sasa.
  
  "Ah, g"vir, qamir jaqin maldicionapa. Taqinipuniw imantat amtanakap yatiñ munapxi. Taqinipuniw mä amtanïkaspas ukham amuyapxi, juk"ampirus judío ukhamäki ukhaxa".
  
  "Janiw jisktʼajar jaysktati".
  
  -Tawaq, nayax axsaratwa kuna jaysäwis munasma uk amtañamawa - aka jiskt"äwir jan ukax taqpach mayninakar jaysäwipa.
  
  Andreax alaya lakap ch"akhutayna, jupa pachpat colerata. Uka nayra q"añu jaqix uñnaqapat sipan juk"amp yatiñanïnwa.
  
  Jupajj jan plumanakapsa chʼalljjtayasaw chʼamañchtʼitäna. Walikiwa, jilïr jaqi, nayax jumanakan uñacht"äwimar arktä. Nayax chuymax taqpach jist"arañ munta, sarnaqäwim manq"antañ munta, ukat kunapachatix juk"amp jan suyt"käta ukhax kuntix yatiñ munkta ukx chiqpachapuniw jikxatä, pinzampis lakam ch"iyjañax wakisispa ukhas.
  
  "¿Kunatsa qullanak umasax umaskta?" sasa. Andreax amuyuparjamaw arupax säna.
  
  Kine kullakajj akham sänwa: "Agorafobia sat usunïtaj laykojj qollanak umasktwa sasaw amuyasta" sasaw Kine kullakajj säna: "Jïsa, llakisiñatakiw qollanak umtʼaskta ukat janiw umañajäkiti, janiw umañajäkiti, kunjamatsa uk luraraktwa. yo , achachilajajj jupar chic uñjañ uñisïnwa. Machjatawa. Yiddish aru jan amuyañjamäki ukhajj arsüta, señorita Otero" sasa.
  
  "Ukatjja, janiw kuns yatkti, ukatwa sapa kuti parltʼañaja" sasa.
  
  "Kunjamtï munkta ukhama. Jach"a tatajax umañ yatïna ukat janiw umañ munkänti, ukat achachilajax akham sasaw sapxirïna: "Samarañamawa, tate" sasa. Jupax sapüruw akham säna: "Fuck off, nayax llätunk tunk maranïtwa ukat munasax umañ munta" sasa. Jupax llätunk tunk llatunkan maraniw jiwxäna, kunattix mä mulaw purakapar chʼalltʼäna" sasa.
  
  Andreax larusitaynawa. Cainan arupax mayjt"awayiwa, kunawsatix nayra achachilapat arskäna ukhaxa, anécdotaparux mä yurïw sarnaqäw yatiyirirjam jaktayäna ukat yaqha arunak apnaqarakïna.
  
  "Familiamat wal yatta. ¿Irpir chuymaninakamar jakʼachasirïtati?" sasa.
  
  "Janiwa, awk taykajajj Segunda Guerra Mundial ukanwa jiwjjäna. Sarnaqäwinaksa yatiyapjjetäna ukhasa, kunjamsa nayrïr maranakan sarnaqapjjerïta ukat janiw wal amtaskti. Niya taqi kunatix familiajat yatkta ukax kunayman anqäx tuqinakat apthapitawa. Qhepatjja, qhepat ukham lurañ puedjjayäta ukhajja, Europa toqenwa saphinakaj thaqhasajj peinado lurawayta sañani" sasa.
  
  "Uka saphinakat yatiyapxita. ¿Entrevistasar grabañajajj jumatak jan walïkiti?" sasa. Andrea kullakajj grabadora digital de voz bolsillopat apsusaw jisktʼäna. Ukajj kimsa tunk phesqani horanakaw wali suma arunak grabasispa.
  
  'Sarantaña. Aka sarnaqäwix Viena markan mä jan wali juyphi pachan qalltawayi, mä judío chacha warmix mä hospital nazi ukar sarapxäna..." sasa.
  
  
  56. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  ELLIS ISLAND, Nueva York markanwa jikjjatasi
  
  Diciembre phaxsin 1943 maranwa
  
  
  Yudel jupax ch"amakanx amukiw jachäna. Uka barcojj muelleruw sarawayjjäna, ukat marineronakajj turco carguerojj sapa centímetro phoqantapkäna uka escapirinakaruw amparapamp uñachtʼayapjjäna, ukhamat mistuñataki. Taqinipuniw suma samana thaqhasax jankʼak nayrar sartapxäna. Ukampis Yudel chachajj janiw mayjtʼkänti. Jupax Jora Mayer kullakaruw thaya amparanakap katthapïna, janiw jiwatap iyaw sañ munkänti.
  
  Ukajj janiw nayrïr kuti jiwañampi jikiskänti. Jupax Rath juezan utapan jamasat chiqat sarxatapatpachaw ukham walja uñjäna. Uka jiskʼa pʼiyat qhespiñajj wali chʼamänwa, uka pʼiyajj asfixiapunïnwa, ukampis janiw kuna jan waltʼäwis utjkänti. Nayrïr kuti inti jalsun qhantʼatapajja, monstruonakaw ukan jakasipjje sasaw yatichäna. Nayrïr kuti markan experienciapajja, kuna jiskʼa esquinajj mä tapawa, ukat janïr jankʼak yaqha esquinaruw tʼijtkasajj calle uñakipaspa sasaw yatichäna. Nayrïr kuti trenanak uñjatapax walpun mulljäna, ukat uka monstruonakax pasillonakaruw khitirus katjañatak thaqhas sarapxäna. Suertenixa, q"illu tarjeta uñacht"ayasma ukhaxa, janiw llakisiykituti. Nayrïr kuti jistʼarat pampan experienciapajja, chʼiyar chʼiyar uñisiñaruw puriyäna, ukat wali thayajj sarnaqkäna ukhajj kayunakapajj congelarakïnwa. Nayrïr kutix quta uñt"atapax axsarkañ ukat jan lurañjamäki uka jach"a uraqinakaruw uñt"äna, carcelan pirqapax manqhat uñjasïna.
  
  Estambul markar irpkäna uka barconjja, Yudel chachajj mä chʼamaka esquinaruw qontʼasisin jukʼamp sum jikjjatasïna. Turco puertor puriñkamax mä uru chikatanikiw sarapxäna, ukampis paqallq phaxsiw uka puertot sarxapxäna.
  
  Jorah Mayer kullakax visa de salida uka katuqañatakix jan qarjataw ch"axwäna. Uka pachanx Turquía markax neutral markapunïnwa ukatx walja jaltirinakax muelles ukanakaruw ch"amanchapxäna, consulados jan ukax organizaciones humanitarias ukanakan nayraqatapanx jach"a filanak lurapxäna, kunjamakitix Media Luna Roja. Sapa machaq urumpiw Gran Bretaña markax Palestina markar jan jukʼamp judionakar mantañapatak yanaptʼäna. Estados Unidos markax janiw juk"amp judionakar mantañapatak jayskänti. Akapachankirinakax campos de concentración ukan jiwayatanakapat llakisiñ yatiyäwinak ist"asax janiw ist"apkänti. Londres markankir The Times sat wali uñtʼat periodicojj nazi sat jaqenakar jiwayañarojj "ajjsarkañ sarnaqäwinakakiwa" sasaw säna.
  
  Taqe jan waltʼäwinakan uñjaskchïnsa, Jora kullakajj taqe kunwa chʼamachasïna. Jupax callinwa achikt"asirïna ukat arumanakax jisk"a Yudel ukarux abrigopampiw ch"uqt"äna. Rath sat doctorajj churkäna uka qollqe jan apnaqañatakiw chʼamachasïna. Jupanakajj kawkhantï ikipkäna ukanwa ikipjjäna. Awisax mä q"añut uñt"at hotel jan ukax Media Luna Roja ukan walja jaqinakamp phuqhantat vestíbulo ukhamänwa, ukanx arumanakax jaltirinakax sapa pulgada gris azulejos ukamp ch"uqt"apxirïna, ukat urinañatak sartañax mä luxus ukhamänwa.
  
  Jora kullakajj suytʼäwi ukat mayisiñakïnwa. Jupax janiw kuna contactos ukanakas utjkänti ukat yiddish ukat alemán ukak arsuñ yatïna, nayrïr arupax janiw apnaqañ munkänti kunatix jan wali amtawinak amtayäna. Kʼumaräñapajj janiw sumäkänti. Nayrïr kuti wila chhuxriñchjasïna alwax janiw jukʼamp suytʼañjamäkiti sasaw amtäna. Jupax jan axsart"as apthapisinx taqpach qullqip qhipharkir mä marinero jamaicano ukar churañ amtäna, jupax mä barcon cargador ukan irnaqäna, ukax bandera estadounidense ukan irnaqäna. Uka barcojj mä qhawqha urunak qhepatwa sarjjäna. Mä tripulantex contrabandompiw uka hold ukar apañ atipxatayna. Ukanjja, patak patak jaqenakampiw chikañchasipjjäna, jupanakajj Estados Unidos markan judío wila masinakapan utjatapat wali askipunïnwa, jupanakajj visa mayitanakaparuw yanaptʼapjjäna.
  
  Jora kullakax Estados Unidos markar janïr purinkipanx kimsa tunk suxtan horanak tuberculosis usump jiwatayna. Yudel chachajj janiw mä minutos jaytanukkänti, jupa pachpas usutäkchïnsa. Jupax jinchupan wali usuchjataw uñjasiwayi ukat walja urunak ist"añapatakix jark"ataw uñjasiwayi. Pʼeqepajj mä barriljam mermeladampi phoqantatänwa, kuna jachʼa arunaktï arskäna ukajj tapa patjjar caballonak tʼijtʼirjamaw istʼasïna. Ukatwa barcon sarnaqer jaqerojj jan istʼkänti, jupajj sarjjañapatakiw arnaqaskäna. Uka waynar ajjsarañat qarjataw barco apnaqerejj kayump taktʼañ qalltäna.
  
  Kutt"asim, jumax jan wali jaqi. Aduananakanwa suyasipktam" sasa.
  
  Yudel jilatajj wasitatwa Jora kullakarojj jarkʼaqañ yantʼäna. Marinerojj jiskʼa ajanuni, chhuxriñchjasir jaqewa, kunkapat katthapisin wali chʼamampiw ukat chʼiyjäna.
  
  Mayniw jutasin jupar irpxani. ¡Juma, mistum!" sasa.
  
  Uka waynax qhispiyasxänwa. Joran abrigop thaqhasajj awkipan cartap jikjjatañwa atipjäna, uka cartatwa Jorajj walja kuti yatiyäna. Ukat apsusaw camisapar imantasïna, janïr marinerojj wasitat katjkasajj ajjsarkañ uru qhanaruw jaqontäna.
  
  Yudel jupax pandilla ukanw edificio ukar saraqanïna, ukanx aduanas ukanakax ch"uxña uniformeninakaw jach"a mesanakan suyt"apxäna, yaqha markat jutirinakan filanakap katuqañataki. Yudel chachajj calenturat khathattʼasisaw filaruw suytʼäna. Uka qʼañut botas ukanakan kayunakapajj nakhantäna, tʼijtjjañsa ukat qhanat imantasiñsa wal munäna.
  
  Qhiparusti, jupan turnopaw purinxäna. Mä aduana irnaqirix jisk"a nayrani ukat jisk"a lakani quri lentes patxat uñch"ukiskäna.
  
  - ¿Suti ukat visa?
  
  Yudel jupax pamparuw uñch"ukiskäna. Jupajj janiw amuyaskänti.
  
  Janiw nayajj mä uru phoqatpach utj-jjeti. Sutima ukat visa. ¿Amuyun jan chʼamanïtati?" sasa.
  
  Yaqha sullka aduanerojj wali suma bigoteniwa, jupajj irnaqer masiparuw chuymachtʼañ yantʼäna.
  
  Ukham lurañax wali ch"amawa, Creighton. Jupa sapakiw viajiski ukat janiw amuykiti" sasa.
  
  Uka judío ratanakajj jumat sipansa jukʼamp amuyapjje. ¡Maldita ukax walikïskiwa! Jichhürunakanx akax qhipa barcojawa ukat qhipa ratajawa. Murphyx mä thaya cerveza suyt"askitu. Ukax kusisiyañamawa, jupar uñjañamawa, Gunther.
  
  Mä jach"a bigote ukan mä oficialax mesa muytasinx Yudel nayraqatan qunt"asisaw qunt"asïna. Yudel jilatampiw nayraqat francés arut parltʼañ qalltäna, ukat alemán arutwa parltʼañ qalltäna, ukat polaco arutwa parltʼañ qalltäna. Uka waynaxa pamparu uñch"ukiskakïnwa.
  
  Jupax janiw visanïkiti, ukat jupax imbecil ukhamawa. Jutïr maldecido barconwa Europa markar kuttʼayañäni" sasaw lentes uchat oficialajj uka toqet säna. "Kuns sañamawa, idiot" sasa. Jupax mesa patxaruw qunt"asïna ukat Yudel jilatarux jinchuparuw ch"ankhampiw jawq"jäna.
  
  Mä segunda tiempojja, Yudel chachajj janiw kuns jikjjataskänti. Ukampis uka qhepatjja, mä akatjamatwa pʼeqepar usuchjasïna, cuchillomp jawqʼjapkaspas ukhama, ukat uka usump usuntat jinchupatjja, juntʼu pus sat umaw mistunïna.
  
  Jupax yiddish arunx "khuyapayasiña" uka aru arnaqasïna.
  
  -¡Rahmonas ukata!
  
  Uka bigote uchat oficialajj colerataw irnaqer masipar uñtäna.
  
  -¡Walikiwa, Creighton!
  
  "Jan uñt"at wawa, janiw aru amuykiti, janiw visas utjkiti. Yaqha markar jaqunukuña" sasa.
  
  Bigote apt"at jaqix jank"akiw waynan bolsillonakap thaqhäna. Janiw kuna visas utjkänti. Cheqas bolsillonakapanjja janiw kunas utjkänti, jan ukasti mä qhawqha tʼantʼa tʼantʼanaka ukat hebreo arut qellqat mä sobrempikiw utjäna. Jupax qullqi uñakipäna, ukampis mä cartakiw utjäna, ukax Yudelan bolsilluparuw kutt"ayäna.
  
  "Jupajj jumaruw katjtamjja, ¡maldición! ¿Janit sutip ist'apkta? Inas visap aptʼasiwaychïna. Janiw jupar jaqunukuñ munktati, Creighton. Ukham lurapxäta ukhaxa, yaqha tunka phisqhani minutonakaw akankapxä.
  
  Lentes uchat oficialajj wali samsusaw jaytjjäna.
  
  Apellidop jach"at arsuñapataki sañamawa, ukhamat ist"añajataki, ukat mä cerveza umañatakiw sarañäni. Jan atipkaspa ukhajja, jankʼakiw yaqha markar jaqunukutäni" sasa.
  
  -Yanapt"apxita, wawa -sasawa bigote jaqixa jiskht"äna. "Confiam, janiw Europa markar kuttʼañ munktati ni orfanato ukar tukuyañ munktati. Uka waynarux anqanx jaqinakaw suyt"apxtam sasaw amuyt"ayañama" sasa. Jupax wasitat yant"äna, yiddish aru uñt"at uka sapa aru apnaqasa. "¿Mishpohe?" sasaw jisktʼäna. familia sañ muni.
  
  Laka khathati, juk"akiw ist"asi, Yudel jupax payïr arup arsüna. "Cohen" sasaw jupajj säna.
  
  Uka barbel chachajj wali llakitaw lentes uchat jaqer uñkatäna.
  
  "Jumajj jupar istʼapjjtawa. Jupajj Raymond satawa. Jupajj Raymond Kane satänwa" sasa.
  
  
  57. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  KAINE sat chachajja
  
  Carpa manqhankir plástico baño nayraqatan qonqortʼasisaw chhuxriñchjasiñ munañamp nuwasïna, yanapiripajj inamayakiw uma umañapatak chʼamachasïna. Uka jilïr jaqix qhiparuxa, chuyma ch"allxtawiparux jark"aqañ atipxatayna. Jupax chhuxriñchjasiñaruw uñisïna, ukax samarañjama ukampis qarjañjamaw taqi kunatix manqhat manq"antkän ukanak jaqunukuñapa. Ukajj almapan cheqpach uñachtʼäwipänwa.
  
  "Jacob, qhawqsa nayarojj qollqe aptʼasiyäta uk janiw amuyktati. Jumax janiw kuntix arst"añ quqan utjki ukx amuyktati 6... Jupampi parlt"asax nayax wali jan arxatiriw uñjasta. Janiw jukʼamp aptʼañjamäjjänti. Jupajj yaqha sesión munaraki" sasa.
  
  "Mä jukʼa aguantañamawa sasaw ajjsarayäta, tata" sasa.
  
  Uka jilïri jaqixa uta mayni chiqaru uñtäna. Yanapt"iripax kawkirus uñch"ukiski uk amuyasax jan waliw uñch"ukisïna, ukat jilïr jaqix maysaruw uñtäna ukat jach"at arsüna.
  
  "Jaqinakax jan walt"awinakampi phuqt"atawa, Jacob. Kunatï jukʼamp uñisktan ukanakat kusisiñ tukuytanjja. Mä jan uñtʼat jaqer jakäwijat yatiyañajj amparajat mä pesa apsuwayitu. Mä jukʼa tiempojja, akapachampi chiktʼatäkaspas ukhamwa amuyasiyäta. Nayajj jupar engañjañwa amtayäta, inas kʼarinak cheqa yatichäwinakamp mistuyapjjchïna. Antisas taqe kunwa jupar yatiyta" sasa.
  
  "Janiw cheqpach entrevistakïkiti uk yatisaw uk lurawayta. Jupajj janiw uka qellqat uñtʼayañjamäkaniti" sasa.
  
  'Inasa. Jan ukajj inas parlañaki wakischispa. ¿Jumajj kuns suytʼaspa sasin amuyta?" sasa.
  
  "Janiw nayajj ukham amuyktti, tata. Kunjamäskpasa, niyaw tukuyañar puripjjta" sasa.
  
  "Jupajj wali yatiñaniwa, Jacob. Jupar sum uñjapjjam. Inas uka taqe kunat sipansa mä jiskʼa anatirit sipansa jukʼampïchispa" sasa.
  
  
  58. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  ANDREA UKAT DOCK UKAT UTJAÑAPATAKI
  
  Uka jan wali samkapatxa, thaya ch"uñuñakiw amtasïna, axsarañampiw atipjayasïna, ukat ch"amakanx jachaqt"asïna, kawkhans jikxatasïna uk amtañataki. Uka samkajj sapa kutiw samkasïna, ukampis Andrea kullakajj janipuniw kunsa yatkänti. Taqi kunas sartaskäna uka pachax chhaqtayatäxänwa, ukat axsarañampi ukat sapakïñampikiw qhiparäna.
  
  Ukampis jichhajj Doc chachajj jankʼakiw jupan jakʼapankäna, colchón jakʼaruw jalnaqäna, jupan jakʼapan qontʼatäskäna ukat amparapampiw amparapamp uchasïna. Maynix juk"amp sarañ axsaräna, maynix - janiw sarañ munkänti. Andrea kullakajj jachtʼasïna. Doc jilatajj juparuw qhumanttʼäna.
  
  P"iqinakapax llamkt"äna, ukat lakapas llamkt"äna.
  
  Kunjamtï mä autojj walja horanak qullu patat chʼamachaskäna ukat qhepatjja, pataruw purirakïna, ukhamarakiw jutïr horasajj amtañapäna, mä arunjja, equilibrionïñapänwa.
  
  Andrean lakapax jank"akiw Doc-an lakap thaqhäna ukat jupax jamp"att"äwip kutt"ayäna. Doc chachajj Andrean camisetap apsusaw lakap chuchupan qʼoma, chʼojjña ñikʼutap patjjar tʼijtäna. Andreax colchón patxaruw qhipäxar quntʼasïna. Jupajj janiw ajjsarjjänti.
  
  Autojj wali chʼamampiw saraqaskäna, janiw kuna frenonïkänti.
  
  
  59. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Domingo 16 uru lapaka phaxsit 2006 marana 1:28 pacharuw purini.
  
  
  Walja pachaw maynit maynikam jak"achasipxatayna, aruskipt"asa; sapa mä qawqha arunakampi jamp"att"asis, janis iyaw sañjamäkaspa ukhama, maynit maynikam jikxatasipxatapa ukat maynix wali ukankatapsa.
  
  "Waw, Doc. Chiqpachansa usutanakamar uñjañ yatta" sasaw Andreax Doc chachan kunkapar amparamp luqxatasin ñikʼutapan rizonakapamp anattʼäna.
  
  -Ukax k"ari juramentojan chiqapawa -sasa.
  
  "Juramento Hipócrático satawa sasaw amuyayäta".
  
  "Yaqha juramento lurawayta".
  
  -Qhawqha sawkasisksta, janiw jumat wali phiñasitax armasxätati -sasa.
  
  "Andrea, naya pachpat jan cheq yatiyatajat llakistwa. Kʼarisiñajj trabajojan mä partepäkaspas ukhamwa amuyta" sasa.
  
  "¿Kunanakas irnaqäwiman utji?" sasa.
  
  "Gobiernojajj kunas akan pasaski uk yatiñ muni. Ukat jan jukʼamp jisktʼapxitati, kunattix janiw yatiykämati" sasa.
  
  "Arst"asiñamatakix kunayman tuqinakatw utji" sasaw Andreax säna, ukat Doc chachan janchipan yaqha chiqar amparamp luqxatasinxa.
  
  Doc jilatajj akham sasaw jiskʼat säna: "Jisktʼapkitu ukar saykatañatakejj chʼamachasiristwa" sasa.
  
  Janiw mayni warmis walja minutonakax arskänti, Doc-ax mä jach"a jach"a jach"a tukuñkama, niyas jan ist"asisaw jach"at arsüna. Ukat Andrea jilataruw jakʼachasisin jinchupar jiskʼat arsüna.
  
  "Chedva" sasaw sapjje.
  
  "¿Kunsa ukajj sañ muni?" sasa. Andrea kullakajj kuttʼayasaw jiskʼat arsüna.
  
  "Akajj nayan sutijawa".
  
  Andreax musphataw jachaqt"asïna. Doc chachajj jupat kusisitaw jikjjatasïna ukat wali sum qhomantäna.
  
  "¿Juman jamasat sutimax?" sasa.
  
  "Janipuniw jachʼat arsuñamäkiti. Jichhajj juma sapakiw yatta" sasa.
  
  "¿Ukat awk taykamasa?" sasa.
  
  "Janiw jakapkiti" sasa.
  
  'P'ampachawi'.
  
  "Nayajj imill wawatpach mamajajj jiwjjänwa ukat tatajajj Néguev sat cheqan carcelan jiwjjäna" sasa.
  
  "¿Kunatsa ukankäna?" sasa.
  
  "¿Chiqapunit yatiñ munta? Ukajj mä qʼañu, aynachtʼayir sarnaqäwiwa" sasa.
  
  "Jakäwijajj mä jukʼa llakisiñanakampi phoqantatänwa, doc. Maynir mayjtʼayañatak istʼañajj wali askïspawa" sasa.
  
  Mä juk"a pachakiw amukt"apxäna.
  
  "Tatajax katsa, Mossad ukan agente especial ukhamawa. Mä kutix kimsa tunkakiw utji, ukatx Instituto ukanx juk'akiw aka rango ukar puri. Nayax paqallq maraw ukanktxa, ukatx mä... bat leweiha, clase inferior. Kimsa tunka suxtani maranïtwa, ukhamax "janiw jach'a jach'a tukuñ jikxatkti. Ukampis tatajax pä tunk llätunkan maranïkasax katsaïnwa. Walja irnaqawinak luratayna." Israel markat anqäxanwa ukat qhip qhipa operacionanakat maynïriruw 1983 maran luratayna, mä qhawqha phaxsinakaw Beirut markan jakasïna" sasa.
  
  "¿Janiw jupamp chik sarktati?" sasa.
  
  "Europa jan ukajj Estados Unidos markar sarkäna ukhakiw jupamp chika viajiyäta. Ukat Beirut markax janiw mä tawaqutakix askïkänti. Chiqpachansa, janiw khitirus walïkänti. Ukanwa Fowler tatampi jikisïna. Fowler jupax Bekaa Valle uksaruw yaqhip misioneronakar qhispiyañatak saraskäna. Tatajajj wal respetäna. Uka jaqinakar qhispiyañax jakäwijanx juk"amp jan axsart"ir lurawiw sasaw säna, ukat janiw mä arus uka tuqitx prensa tuqinx utjkänti. Misioneronakajj antutatäjjtwa sasaw sapjjäna" sasa.
  
  "Nayax amuyta aka kasta irnaqawix janiw publicidad ukarux katuqkiti".
  
  "Janiwa, janiw ukhamäkiti. Misión ukanx tatajax mä jan suyt"at jikxatawayi: yatiyawinakax mä tama terroristas islámicos ukanakax mä camión explosivos ukanakamp phuqhantat mä instalación estadounidense ukar atacañampïsipkäna sasaw qhanañchi. Tatajajj pʼeqtʼiriparuw uk yatiyäna, jupajj akham sänwa:
  
  "¿Kunsa tatamajj luräna?" sasa.
  
  "Jupanakar yatiyañatakix embajada estadounidense ukar mä jan uñt"at qillqat apayanitayna; ukampis jan mä atiniskañ yatiyäwinïsax uka qillqatax janiw yäqatäkänti. Qhepürojja, mä camionajj explosivonakampi phoqantatänwa, ukat mä base de Marines ukan punkunakaparuw jaquqanïna, ukat 241 Marines ukanakaw jiwarapjjatayna" sasa.
  
  "Diosaja" sasaw sapjje.
  
  "Tatajajj Israel markaruw kuttʼjjäna, ukampis uka sarnaqäwijj janiw ukhamak tukuykänti. CIA ukax Mossad ukan qhanañchäwip mayitayna, ukatx mayniw tatajan sutip arsüna. Mä qhawqha phajjsinakatjja, Alemania markar visittʼasajj utapar kuttʼaskäna ukhajja, aeropuertoruw saytʼayapjjäna. Policía ukankirinakax bolsas ukanakap thaqhapxäna, ukatx pä patak gramos de plutonio ukat pruebas ukanakaw jikxatasïna, jupax gobierno iraní ukar aljañ yant"äna. Ukham material ukampix Irán markax mä bomba nuclear mediana tama luraspawa. Tatajajj carcelar sarjjänwa, jukʼakiw juchañchatäna jan ukajj janirakiw juchañchatäkänti" sasa.
  
  "¿Maynix jupa contra pruebanak yapuchpachänti?" sasa.
  
  "CIA ukankirinakajj vengasipjjänwa. Tatajampiw uraqpachan agentenakar mä yatiyaw apayapxirïna: jumatix wasitat ukham yatxatasma ukhaxa, yatiyapxita jan ukax chhuxriñchjasipxätamwa" sasa.
  
  "Ay doc, ukajj tʼunjpachätamwa. Awkimax jupar iyawsatam yatïna" sasa.
  
  Yaqha amukt"añaw utjäna, jichha kutix mä jach"a amukt"añaw utjäna.
  
  "Ukham sañajj phenqʼastwa, ukampis... mä qhawqha maranakaw tatajan jan juchanïtap jan creykayätti. Nayax qarjataw sasaw amuyayäta, mä juk"a qullqi jikxatañ muni sasaw amuyayäta. Jupajj qʼal sapakiw jikjjatasïna. Taqinipuniw jupat armasipxäna, nayat armasipxäna" sasa.
  
  "¿Janïr jiwkasajj jupamp askichasipjjtati?" sasa.
  
  'Janiwa'.
  
  Mä akatjamatwa Andrea kullakajj doctorar qhumantäna, jupajj jachañ qalltäna.
  
  "Jiwatapat pä phajjsi qhepatjja, Sodi Bayother chachan wali imantat yatiyäwipajj janiw imantatäkänti, ukanjja tatajajj janiw juchanïkiti sasaw säna, ukat ukajj cheqpach yatiyäwinakampiw yanaptʼäna, ukat plutoniojj Estados Unidos markankiwa sasaw qhanañchasïna" sasa.
  
  "Suyt"am... ¿Mossad ukax qalltatpach taqi ukanak yatïna sañti munta?" sasa.
  
  "Jupanakajj aljapjjewa, Andrea. Duplicidad ukanakap imantañatakix tatajan p"iqip CIA ukar katuyapxäna. CIA ukax satisfacción ukat jakäwix sarantaskakiwa - jan ukax 241 pallapallanaka ukat tatajax carcelan celda de máxima seguridad ukankapxatayna".
  
  "Bastardos..." sasaw sapxi.
  
  "Tatajajj Gilot markanwa imtʼatäski, ukajj Tel Aviv markat alay toqenkiwa, uka cheqanjja árabe jaqenakamp nuwasiñan jiwapkäna ukanakatakiw imtʼatäski. Jupax paqallq tunk mayan Mossad ukan oficialapawa, ukanx taqpach jach"añchataw imt"ata, ukatx ch"axwañ heroe ukham jach"añchatarakiwa. Ukanakat janiw maynis kuna jan walinaktï nayar puriyapkitu uk chhaqtaykiti" sasa.
  
  "Janiw nayax uk jikxatkti, doc. Chiqpachansa janiw yatkti. ¿Kunatsa jupanakatak irnaqaskta?" sasa.
  
  -Ukhamarakiw awkijax tunka mara carcelan jist'antat uñjasi, Israel markax nayrankxiwa -sasa.
  
  "Yaqha loco, Fowler ukham".
  
  -Jichhakamax janiw kunjams panpachanix uñt"asipxta uk yatiyapkituti -sasa.
  
  Andrean arupajj chʼamaktʼjjänwa. Uka amtañax janiw taqpach kusiskañakkänti.
  
  "2005 maran abril phajjsinjja, Papan jiwatapat yatiyañatakiw Roma markar sarawayta. Inas mä cinta ukar puriwayta, ukanx mä serial killer jupax mä qawqha cardenales ukanakaruw jiwayawayta sasaw säna, jupanakax cónclave ukan chikancht"asipxañapänwa, Juan Pablo II jupan sucesorap ajllisa. Vaticano markax uka sarnaqäw imt"añ yant"äna, ukat nayax uka edificion tejaparuw tukuyta, jakäwijat ch"axwasa. Fowler jupax pavimento ukan jan ch"allt"asiñapatakiw ch"amanchawayitu sasin sañäni. Ukampis uka qhepatjja, nayan exclusivojampiw qhespiwayi" sasa.
  
  'Amuytwa. Jan walipunïpachänwa" sasa.
  
  Andrea kullakajj janiw uka jisktʼar qhanañchañatak chʼamsa jikjjatkänti. Anqanxa, mä jachʼa phallawiw utjäna, ukat uka carpan pirqanakapwa chʼallxtayäna.
  
  "¿Kunas ukajj utjäna?" sasa.
  
  "Mä juk"a pachax... Janiwa, janiw ukhamäkaspati..." sasaw Doc-ax chika frase-n sayt"äna.
  
  Mä jach"a jach"a tukuñaw utjäna.
  
  Ukat jukʼampi.
  
  Ukat ukatsti jukʼampinaka.
  
  
  60. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Domingo 16 uru lapaka phaxsit 2006 marana 1:41 pacharuw purini.
  
  
  Anqanxa, jan waltʼäwinakaw utjäna.
  
  "Kubonak apanipxam".
  
  "Ukar irpapjjam" sasa.
  
  Jacob Russell ukat Mogens Dekker jupanakax mä uma camionat jawir laq"a jawir taypinx ch"axwañ kamachinak arnaqasipxäna. Tanque qhepäjjankir jachʼa pʼiyajj wali valorani umaw mistunïna, ukat uka muytapankir oraqejj mä thiya, wila chʼiyar chʼaphiruw tukuyäna.
  
  Walja arqueólogos, Brian Hanley ukat Fowler tatax mä chiqat yaqha chiqar isimp isthapt"ataw t"ijtapxäna, cubos ukanakamp filaruw uñt"ayasiñ yant"apxäna, ukhamat walja uma apthapiñataki. Jukʼat jukʼatwa uka expedición ukankir mayni ikiñankir jaqenakajj jupanakamp chiktʼasipjjäna.
  
  Maynix - Andreax janiw khitis ukx yatiskanti, kunatix uka jaqix p"iqit kayukamaw laq"ampi ch"allt"ata - Cainan carpa jak"an laq"a pirqa lurañ yant"askäna, jupar tuqir saraskäna uka laq"a jawir jark"aqañataki. Uka pala chʼallaruw walja kuti chʼalltʼäna, ukampis mä qhawqha tiempotjja, laqʼa palampiw chʼalljjtayañapäna, ukatwa saytʼjjäna. Wali askiwa, millonario jaqin carpapax mä juk"a jach"apunïnwa, ukat Kine-x janiw imantat chiqat mistuñapäkänti.
  
  Ukañkamasti, Andrea ukat Doc jupanakax jank"akiw isimp isthapt"asipxäna ukat yaqha qhipür jutirinakan filaparuw mantapxäna. Ch"usat cubonak kutt"ayasa ukat phuqhat cubonak nayrar khitapxäna ukhax yatiyirix amuyasïnwa, kuntix jupax Doc jupamp janïr phallaskipanx lurapkäna ukat jupanakakiw janïr mistkasax taqi isinak uchasiñatak llakisipxatayna.
  
  "Mä antorcha de soldadura apanipxita" sasaw Brian Hanley sat chachax tanker jakʼankir cadena nayräxat arnaqasïna, uka cadenax uka kamachiruw yatiyäna, ukat mä litania ukham arunakap mayamp mayamp arsüna.
  
  "Janiw ukham utjkiti" sasaw cadenajj kuttʼayäna.
  
  Robert Frick jilatajj linean mayni puntapankänwa, mä antorchampi ukat mä jachʼa chapampiw uka pʼiyarojj soldadopjjatap sum yatïna, ukampis janiw uka pʼiya apsuñ amtaskänti ukat janiw uñchʼukiñatak tiemponïkänti. Jupajj qhespiyapjjañapäkäna uka uma imañatakejj mä thak jikjjatañapänwa, ukampis janiw kuna jachʼas jikjjatkänti.
  
  Mä akatjamat Frick chachan amuyuparux amuyäna, uka yänak apañatak apnaqapkäna uka metalat lurat jachʼa phukhunakax umax utjaspawa. Ukat uma jawir jakʼar apapjjaspäna ukhajja, inas jukʼamp apthapipjjaspäna. Gottlieb gemelos, Marla Jackson ukat Tommy Eichberg jupanakax mä caja apthapisinx fuga uksaruw apañ yant"apxäna, ukampis qhipa kayunakax janiw lurañjamäkänti kunatix kayunakapax liwisis uraqinx janiw tracción ukax utjkänti. Ukhamäkchïnsa, janïr umax pistʼañ qalltkasax pä phukhuruw phuqantañ atipxatayna.
  
  "Jichhajj chʼusakïjjewa. Uka pʼiya jistʼantañatak chʼamachasiñäni" sasa.
  
  Umax p"iyan nivelapar jak"achaskäna ukhax walja kayuni lona impermeable ukamp mä corcho improvisación lurañ yatipxäna. Kimsa jaqinakaw lona patxarux ch"allt"asipxäna, ukampis uka p"iyax wali jach"änwa ukat irregularïnwa, ukatwa fugas ukar juk"amp juk"ampiw luräna.
  
  Chika hora qhipatxa, ukax jan walt"ayataw uñjasiwayi.
  
  "Nayax amuyta, tanquen qhiparkäna uka 8700 litronakatxa niya 475 litronak qhispiyapxta" sasaw Robert Frick chachax aynachtʼäna, amparanakapas qarjataw khathattʼasïna.
  
  Jila parte expedición ukankirinakajj carpa nayraqatanwa tantachasipjjäna. Frick, Russell, Dekker ukat Harel jupanakax tanker jak"ankapxänwa.
  
  Russell jilatajj akham sänwa: "Janiw yaqha jaqenakatakejj duchanakajj utjkaniti sasaw ajjsarayäta, sapa jaqejj tunka payan pintanakat mä jukʼamp qollqe churañäni ukhajja, tunka urutakiw umajj utjani, ¿ukajj wakisispati, doctora?" sasa.
  
  "Sapa uruw jukʼamp juntʼüski. Chika urux 110 grados ukharuw thayax purini. Ukax khititix inti jalsun irnaqki ukatakix jiwayasiñamp sasiwa. Janiw ukakïkiti, mä jukʼa qʼomachasiñamarakiwa" sasa.
  
  "Ukat jan armasimti manq"a phayt"añasawa" sasaw Frick-ax qhan llakisitayna, jupax sopa ukx walpun munäna, ukat jutir urunakatakix salchichanakak manq"añ amuyt"aspa.
  
  Russell jilatajj akham sänwa: "Apnaqañasawa" sasa.
  
  "Russell jilata, uka trabajo tukuyañatakejj tunka urut jilaw munasispa ukhajja, ¿kamachasmasa? Jiwasax juk"amp umaw Aqaba markat apaniñasa. Ukajj uka misionerjam sum sarnaqañapatakiw jan waltʼayaspa sasaw pächasta" sasa.
  
  -Dr. Harel, nayax yatiyañ munsma, ukampis barcon radiopat yatxatawaytwa, Israel markax Líbano markamp pusi urunak ch"axwaski.
  
  'Chiqpachansa? Janiw nayajj amuykayätti" sasaw Harel chachajj kʼarisïna.
  
  "Uka suyunx sapa radical tamanakaw ch"axwawirux yanapt"apxi. ¿Uka markankir mä aljirix jan amuytʼasis jan wali jaqir wasar pampan tʼijtir walja estadounidenses jaqinakar uma aljawaytwa sasin saspa ukhaxa, ¿kunas pasaspa uk amuytʼasmati? Pʼakintatakïñasa ukat Erling chachar jiwayir jaqenakamp apasiñasa, jan waltʼäwinakasat sipansa jukʼamp jiskʼäspawa" sasa.
  
  "Amuyastwa" sasaw Harel kullakajj Andrea kullakarojj uka cheqat apsuñ yatiñapajj jan utj-jjatap amuyasïna, "ukampis taqenis juntʼu usump usuntapki ukhajj janiw quejasiñamäkiti" sasa.
  
  "¡Maldita!", Russell jilatajj sänwa, ukat camionan mä llantapar chʼalltʼasajj chuym ustʼayasitap uñachtʼayäna.Harel chachajj Cain chachan yanapiriparojj jukʼakiw uñtʼäna.Kamp 7, kunjamtï Andrea kullakajj siskänjja, sapa kutiw samarata ukat jan chʼalljjtayasiri.Akajj nayrïr kutiw juramento luraskir istʼäna.
  
  Doc jilatajj akham sänwa: "Jichhakiw yatiyapjjsma" sasa.
  
  "¿Kunjamsa jumax jikxatastaxa, Dekker? ¿Kunas akan pasäna uk amuytʼtati?" sasa. Kine sat chachan yanapiripajj Sudáfrica markankir comandanteruw uñtäna.
  
  Dekker, jupax yaqhip uma jalsunakap qhispiyañatak llakisiñ yant"äwipatx janiw arskänti, uma camionan qhipäxapan qunqurt"asisaw metalan jach"a p"iyap uñakipt"askäna.
  
  "¿Tata Dekker?" sasaw jisktʼäna. Russell jilatajj jan pacienciampiw walja kuti säna.
  
  Sudáfrica markankir jaqix sayt"asiwayiwa.
  
  "Uñjapxam: camionan chika taypin mä muyu p"iya. Ukham lurañajj janiw chʼamäkiti. Uka sapa jan waltʼäwisatï utjaspa ukhajja, kunampis imtʼassnawa" sasa. Jupax mä irregular línea uñacht"ayäna, ukax p"iyaruw chiqancht"äna. "Ukampis aka líneajj kunaymaninak chʼamtʼayi" sasa.
  
  "¿Kunsa jumajj amtaskta?" sasa. sasaw Harel jilatajj jisktʼäna.
  
  "Khititï ukham lurkäna ukajja, tanque patjjarojj mä jiskʼa línea de explosivonak uchäna, ukat uka umajj manqhankir umamp chʼalljjtayasïna, ukat metalajj manqhar chhullunkhayañat sipansa anqar chʼoqtʼasiñapatakiw yanaptʼäna. Mä antorcha de soldaduranïpkchiyätsa, janiw uka pʼiya jistʼantañ puedipkayätti. Akax mä artistan luratawa" sasa.
  
  'Musparkaya! Leonardo da Vinci sat chachampiw sarnaqasktanjja" sasaw Russell jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasis säna.
  
  
  61. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  Archivo MP3 ukax Policía del Desierto Jordania ukan Andrea Otero ukan grabadora digital ukan apsutawa, Expedición Moisés ukan jan walt"äwip qhipatxa
  
  JISKT"ÄWI: Forrester yatichiri, kunas nayatakix wali askiwa, ukat ukax fenómenos sobrenaturales ukanakaw sasaw sapxi, ukax Arca del Pacto ukamp chikt"atawa.
  
  
  JISKT"AWI: Jiwasax aka tuqir kutt"awayxtanwa.
  
  
  Jisktʼa: Yatichiri, Biblianxa walja jan amuytʼkaya sarnaqäwinakatwa parli, sañäni aka qhana-
  
  
  A: Akax janiw "yaqha pachakiti". Akax Sequina, Diosan ukankatapawa. Respetompiw parlañama. Ukat jïsa, judionakajj awisajj querubines taypin mä kʼajkir qhantʼirïkaspas ukham amuyapjjäna, ukajj Diosajj ukankatapat qhan uñachtʼayäna.
  
  
  Jisktʼa: Jan ukajj Arca llamktʼasajj jiwat jaqoqtkäna uka israelita. ¿Chiqapunit Diosan chʼamapax uka reliquian utjatap iyawsta?
  
  
  A: Otero kullaka, jumax amuyañamawa, 3500 mara nayraw jaqinakax akapach tuqit yaqha amuyunïpxäna ukat uka tuqitx mayj mayj amuyunïpxänwa. Aristóteles, khititix waranqa jila maranak jak"ankchistu, Alaxpacharux walja esferas concéntricas ukham uñjaspa ukhaxa, kunjamsa judionakax Arca tuqit amuyapxäna uk amuyt"añäni.
  
  
  Q: Nayax axsaratwa jumax nayarux mayjt"ayapxitu, yatichiri.
  
  
  A: Ukax mä método científico ukakiw. Mä arunxa, mä amuytʼasir qhanañchäwi -jan ukax jukʼamp askixa, mä qhanañchäwi jan utjatapa. Judionakajj janiw kunjamsa qorit lurat mä cajajj sapa mayni qhanapampi qhantʼaspa uk qhanañchañjamäkänti, ukatwa nayra tiempon jan amuyañjamäki uka phenomenon mä sutimpi ukat religionat qhanañchañampikiw utjäna.
  
  
  Jiskt"awi: Ukat ¿kunas qhanañchäwixa, yatichiri?
  
  
  A: ¿Bagdad markan pilapat ist"apxtati? Janiwa, cheqas janiw ukhamäkiti. Janiw kunatï televisionan istʼkaspa ukhamäkiti.
  
  
  Q: Yatichiri...
  
  
  A: Batería de Bagdad ukax mä serie de artefactos ukanakaw markan museo ukan 1938 maran jikxatasïna. Ukanjja, laqʼat lurat vasonakaw utjäna, ukanjja cobret lurat cilindronakaw asfaltompi katjjarutäna, sapa maynin hierrot lurat mä varajj utjäna. Mä arunjja, taqe kunas nayra tiempon utjkäna uka herramienta electroquímica ukhamänwa, ukampis electrólisis toqew kunayman yänak cobrempi chʼoqantapjjerïna.
  
  
  Q: Janiw ukhamakiti. 1938 maranxa, uka tecnología ukax niya llätunk tunk maranïxänwa.
  
  
  A: Miss Otero, jumatix sarantaskakïta ukhax janiw ukham idiota ukar uñtasitäkasmati. Batería de Bagdad ukan yatxatirinakax nayra Sumer markan uñstatap jikxatapxatayna, ukatx 2500 nayrïr pacha maranakanw uñstawayi sasaw sapxi. Ukax waranq maraw Arca del Pacto ukat pusi tunk kimsan patak maranakax Faraday, uka jaqix luz uñstayatayna sasaw sapxi.
  
  
  Jisktʼa: ¿Ukat Arcajj uka kipkarakïnwa?
  
  
  A: Arcax mä capacitor eléctrico ukhamänwa. Diseño ukax wali ch"ikhiïnwa, ukax electricidad estática ukan tantachasiñapatakiw yanapt"äna: pä quri placas ukanakax mä capa aislante de madera ukamp jaljatawa, ukampis pä quri querubines ukanakamp chikt"atawa, ukax terminales positivos ukat negativos ukham irnaqapxäna.
  
  
  Jisktʼa: Ukampis condensador ukhamäspa ukhajja, ¿kunjamsa luz imäna?
  
  
  A: Jaskhiwix juk"amp prosaico ukhamawa. Tabernáculo ukat Templon utjkäna uka yänakajj qara, lino ukat cabra ñikʼutat luratänwa, uka phesqa materialanakat kimsa materialanakaw jukʼamp electricidad estática uñstayaspa. Suma condicionanakanjja, Arcajj niya pä waranqa voltios ukharuw mistuspa. Jupar llamktʼapkaspänjja, "jukʼani ajllitäpjjänwa", ukajj walikïskiwa. Mä qawqha ajllitanakax wali thithi guantes ukanipxatayna sasaw apuestasma.
  
  Jisktʼa: ¿Ukhamajj Arcajj janiw Diosat jutkiti sasaw sasma?
  
  
  A: Otero kullaka, janiw kunas amtäwijat juk"amp jayarst"kaspati. Nayan amuyujax akawa, Diosax Moisesarux kamachinak mä suma chiqan imañapatakiw mayïna, ukhamat jutir patak maranakanx jach"añchatäñapataki, ukat judionakan iyawsäwipanx mä jach"a chiqar tukuñapataki. Ukat jaqinakax Arca tuqit leyenda jan chhaqhañapatakix artificial thakhinak uñstayapxi sasaw sapxi.
  
  
  Jisktʼa: ¿Yaqha jan waltʼäwinakat kamsaraksnasa, sañäni, Jericó markan perqanakapajj tʼunjatäjjäna, laqʼa ukat nina thayanakajj markanakar tʼunjäna?
  
  
  A: Uñstayata sarnaqäwinaka ukat mitos ukanaka.
  
  
  Jisktʼa: ¿Ukhamajj Arcajj jan walinak apanispa sasin amuytʼañajj janiw istʼktati?
  
  
  A: Chiqpachansa.
  
  
  62. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Martes 18 uru lapaka phaxsit 2006 marana 13:02 pachakama.
  
  
  Tunka llatunkan minutos janïr jiwkasax Kira Larsen kullakax wawanakar toallitanakat lup"ïna. Ukajj mä kasta reflejo mental ukhamänwa. Pä mara nayraw jisk"a Bente wawar yuritayna, ukat mä juk"a pachatxa, jisk"a toallanakax wali askiwa, uka toallanakax sapa kutiw q"umachasi ukat mä suma q"aphir jaytawayi.
  
  Yaqha askixa, chachapax jupanakar uñisitapawa.
  
  Janiw Kirax jan wali jaqïkänti. Ukampis jupatakix jaqichasiñax jukʼamp askinak jikxatäna, chachapan arxatäwipan jiskʼa chʼiwinak uñjasa ukat kunas pasani uk yatiñatakix mä qhawqha kʼuchirtʼäwinakampiw uchasïna. Jichhax Alex jupax mä qawqha toallanakampiw kusisiñapäna kunatix Bent juparux expedición tukuyañkamaw uñjañapäna. Kirax atipt"asisaw kutt"anxäna, chiqpach puntos ukanakamp "Jupanakax-bufete-de-law-an-mä-socio-uñtayapxitu" tatamp satisfacción ukamp.
  
  ¿Jan wali taykätti, kunattix wawajat jupamp chika lurañanak yatiyañ munta? ¿Ukhamäpachati? ¡Infierno janiw ukhamäkiti!
  
  Pä uru nayrajja, kunapachatï mä qarjata Kira kullakajj Jacob Russell jilatarojj jukʼamp irnaqtʼapjjañapäna ukat janiw jukʼamp duchas utjjjaniti sasin istʼkäna ukhajja, kunarus saykatjjaspawa sasaw amuyäna. Arqueólogo ukham uñtʼatäñapatakix janiw kunas jarkʼkaniti. Ukampis llakkañawa, chiqäki ukat kuntï maynix amuyki ukax janiw sapa kutix mayakïkiti.
  
  Jupax estoico ukhamaw aguantawayi, uma camionar atacatätapat thaqhatäsax jisk"achataw uñjasiwayi. Ukan saytʼatäskäna, pʼeqet kayukamaw laqʼampi chʼoqantatäskäna, ukat pallapallanakajj papelanakapsa ukat ropa interiorapsa thaqhapkäna uk uñjarakïnwa. Walja expedición ukankirinakaw unxtasipxäna, ukampis taqiniw mä samarañ samsupxäna, kunapachatix thaqhañax tukuyxän ukatx janiw kunas jikxataskänti. Aka qhipa urunakanx kunayman jan walt"awinakaw utjawayi, ukatw uka tamax moral ukax mayjt"awayi.
  
  "Janiw jiwasanakat maynikïkiti" sasaw David Pappas chachajj säna, qhananakajj jistʼantatäjjänwa ukat ajjsarañaw sapa chʼiwiru chʼamaktʼäna, "ukajj chuymachtʼistaspawa" sasa.
  
  "Khitis ukajja, inas kuntï akan lurapkta uk jan yatkchiti. Inas beduinonakächispa, jupanakan territoriopar mantapjjataj laykuw colerasipjjetu. Taqi uka ametralladoranakampix janiw yaqhanak lurapkaniti. " sasa.
  
  "Janiw ametralladoranakajj Stowe jilatarojj wal yanaptʼapkaspa ukhamäkiti" sasa.
  
  Kira kullakajj akham sänwa: "Harel sat doctorajj jiwatapat kuns yati sasaw jichhakamas sista" sasa.
  
  Jupax taqiniruw säna, uñt"ayaskchïnsa, doctorax janiw ikiñankkänti, kunapachatix Kira uka arumax sartaskäna ukhaxa, ukampis janiw khitis juparux sinti yäqkänti.
  
  "Taqi jumanakax samarapxam. Erling ukat juma pachpatakix kunatix askïki ukax kunjams aka túnel allsuñäni uk amtañamawa. Nayax muntwa jumanakax uka tuqit amuyt"apxañamataki, kunapachatix ikipkta ukhas -sasawa Forrester-ax säna, jupax Dekker-an ch"amanchataparjamax carpa personal-ap jaytawayi, campamento-n chiqap tuqiru ukat mayninakampi chikt"ata.
  
  Kira kullakajj wal ajjsarasïna, ukampis profesoran coleratapatwa amuytʼayasïna.
  
  Janiw khitis aka chiqat jaqunukuñ munkiti. Mä misión phuqhañaw utjistu ukat kuna qullqis utjchi ukanak phuqhañäni. Uka qhepatjja, kunanakas jukʼamp sumäjjaniwa sasaw amuyäna, janiw amuyaskänti, ikiñ bolsap cremallerampiw uchasïna, ukhamat larusiñatak jarkʼaqasiñataki.
  
  
  Pusi tunka llätunkani horanak qhepatjja, mä equipo de arqueólogos ukanakaw kawki thaknamsa sarapjjañapäna uk mapap uñachtʼayapjjäna, ukat uka cheqar puriñatakejj mä ángulo uñtataw allsupjjäna. Kirax janiw yaqha sutimp "objeto" sañ munkänti, jupanakax kuntix suyapkän ukax yatipxañapkama ukat janiw...janiw yaqha ukhamakiti.
  
  Martes alwatakejja, desayunojj nayratpach amtañjamaw tukuwayjjäna. Taqi uka expedición ukankirinakax mä plataforma de acero lurañ yanapt"apxäna, ukax mini-excavadora ukarux qullu thiyan mä punto de ataque ukar jikxatañapatakiw yanapt"äna. Jan ukhamäkaspa ukhajja, oraqejj jan kikpaki ukat jachʼa ángulo inclinatätapajja, uka jiskʼa ukampis wali chʼamani maquinajj irnaqañ qalltäna ukhajj tʼijtjjañapatakiw jan waltʼayaspa. David Pappas jupax uka chiqarux luratayna, ukhamat mä túnel allsuñ qalltapxañapataki, niya pä tunk metros ukch"a alturan barranca pampat. Tunel luraña phisqa tunka metro manqharu, ukatxa diagonalmente uka yäru uñtasita.
  
  Ukaw amtapäna. Kira jiwatapax jan amtat jan walt"äwinakat maynïriw utjaspa.
  
  
  Tunka llatunkan minutos janïr jan walt"äwix utjkän ukhax Kira Larsen kullakax ñik"utapax wali lip"ichit luratänwa, ukat mä q"añut caucho traje ukamp isthapt"atäkaspas ukhamaw amuyasïna. Mayninakax uma racionap mä chikat apnaqapxäna, ukhamat kunjamtï lurañjamäki ukhamarjam jikxatasiñataki. Janiwa Kira. Jupax jan iyawsañjam umat pharjataw jikxatasïna - sapa kutiw wal ch"uñurïna, juk"ampirus usurïñ tukuyatatx - ukat yaqha jaqinakan botellanakapat jisk"a ch"uñunaks apsusïna kunapachatix jan uñch"ukipkän ukhaxa.
  
  Mä juk"a pachax nayranakap jist"arasïna ukat amuyunakapanx Bente-n cuartop amuyt"äna: cajones ukanx mä caja de toallas de niños ukaw utjäna, ukax uka pachax janchipanx divino ukhamäspawa. Jupax cuerpoparuw ukanak ch"allt"añ fantasia luräna, ñik"utapar, codonakapan manqhan ukat sujetadoran muyuntat q"añunakap ukat laq"anak apsuñataki. Ukat uka qhipatxa wawaparuw qhumantäna, ikiñan anattʼäna, kunjamtï sapa alwax lurki ukhama, ukat mamapax imtʼat tesoro jikxatatayna sasaw qhanañchäna.
  
  Taqi kunat sipansa wali suma tesoro.
  
  Kirax mä qawqha tablas de madera ukanak apt"ataw saratayna, uka tablas ukanakax Gordon Darwin ukat Ezra Levin jupanakax túnel ukan pirqanakap ch"amanchañatakiw apnaqapxäna, ukhamat jan t"unjañataki. Ukasti tunka metro ancho, llätunka metro alturanirakïnwa. Profesoramp David Pappas jilatampejj walja horanakaw jachʼa jachʼa tukuñ toqet chʼajjwapjjäna.
  
  "¡Pä kutiw jukʼamp tiempo apstʼasiñäni! Jumax amuyta akax arqueología satawa, Pappas? ¡Ukax wila wartäwinak qhispiyañ misión ukhamawa ukat mä juk"a pachakiw utjistu, jan amuyasksta ukhaxa!" sasa.
  
  "Jan wali jachʼa lurkañäni ukhajja, janiw jankʼak oraqejj túnel taypit apsuñjamäkaniti, excavadorajj pirqanakaruw chʼalltʼani ukat taqe kunas jiwasaruw tʼijtjjani" sasa. Ukax janiw acantilado ukan qala ch"akhapar ch"allt"asksnati sañ muni, ukhamax taqi uka ch"amanchawinakan tukuyañatakix yaqha pä uru chhaqhayañaw utjani" sasa.
  
  "Infiernoru, Pappas, ukat Harvard markankir maestría ukar puriñkama" sasa.
  
  Tukuyañatakix Davidax atipt"awayiwa ukat túnel ukax tunka metros llätunk metros ukhanïnwa.
  
  
  Kirax jan amuyt"asisaw uka escarabajo ñik"utapat cepillt"äna, kunawsatix túnel uksan jaya chiqar saraskäna, kawkhantix Robert Frick jupax nayraqatapan laq"a pirqamp nuwasïna. Ukañkamasti, Tommy Eichberg chachajj mä cinta transportadoraruw cargaskäna, uka cinta transportadorajj túnel ukan pisopatwa tʼijtäna ukat plataformat mä kayu chikataniruw tukuyäna, ukhamatwa barranca piso patjjar mä laqʼa qinayajj jan saytʼas jiljjattayäna. Qullu thiyat allsutäkäna uka uraqi qullux jichhax niya túnel jist"arañjam jach"äxänwa.
  
  "Hola, Kira" sasaw Eichberg chachajj arunttʼäna. Arupax qarjataw ist"asïna. "¿Hanley kullakarojj uñjtati? Jupaw naya lantix utjañapäna" sasa.
  
  "Jupax alayaruw mä qhawqha luz eléctrica uchañ yantʼaski. Mä qhawqha tiempotjja, janiw kuns akan uñjkañäniti" sasa.
  
  Niya pä tunka phisqhani kayuni qullu thiyaruw chhaqtxapxäna, ukat pä jayp"u pacharux urux janiw túnel qhipäxarux puripkänti, ukatw irnaqañax niyas jan ch"amäxänti. Eichberg jilatajj jachʼatwa juramento luräna.
  
  -¿Yaqha horasa ukhama uraqi rastrillañajaxa wakisispati? Bullshit -sasawa pala uraqiru jaquntäna.
  
  "Jan sarañamawa, Tommy. Jumatï sarjjäta ukhajja, Frick jilatajj janiw sarantaskaniti" sasa.
  
  "Walikiwa, jumaw apnaqasma, Kira. Mä piss apsuñajawa" sasa.
  
  Jan yaqha arumpixa, sarawayxäna.
  
  Kiraxa uraqi uñkatasïna. Uraqir rastrillonak transportadorar uchañax wali axsarkañänwa. Sapa kutiw qunt"asirïta, taqi kuns jank"akiw lurañama ukat excavadora ukan palancap uñjañama, ukhamat jan ch"allt"añapataki. Ukampis mä hora samarañ aptʼasipjjani ukhajj kunsa profesorajj saspa uk janiw amuytʼañ munkänti. Jupax juparux juchañchaspänwa, kunjamtï yatiqapkäna ukhama. Kira kullakajj Forester jilatajj jupar uñisitapwa jamasat amuyasïna.
  
  Inas Stow Erling sat películan chikanchtʼasitajat chuym ustʼaychïna. Inas jupax Stowe chachan zapatopan jikxatasiñ munchispa. Q"añuskir chuyman jaqi. Jichhax jupan lantix utjaspa ukhax sasaw amuyäna, pala apthapiñatakikiw qunqurt"asïna.
  
  "¡Uka cheqan qhepat uñtam!" sasa.
  
  Frick chachajj excavadoraruw mä jukʼa muytayäna, ukat cabinajj niyaw Kira pʼeqepar chʼalljjtäna.
  
  'Amuyasitawa!'
  
  "Nayaw iwxt"sma, suma uñnaqt"ani. P'ampachawi.'
  
  Kirax autoruw ajanu luratayna kunatix janiw Frick-ar colerasiñax utjkänti. Ancho ch"akhani operador ukax mä jik"ir jaqimpiw uñt"ayasïna, sapa kutiw maldecirïna ukat irnaqäw pachanx gases ukanakaw mistunirakïna. Jupajj taqe kunat parlir jaqënwa, cheqpach jaqënwa. Kirax ukaruw taqi kunat sipansa wali askit uñjäna, jukʼampirus Forrester chachan yanapirinakapäpkäna uka jakäwin jan sinti uñtʼat uñachtʼäwinakampi chikachasïna ukhaxa.
  
  Butt Kissing Club, kunjamtï Stowe jupax jupanakar sutinchkäna ukhama. Jupax janiw jupanakamp kuns lurañ munkänti.
  
  Uka basuranak cinta transportadoraruw palamp jaquntañ qalltäna. Mä juk"a pachatxa, yaqha t"aqa cinturón ukar yapxatapxañapänwa kunatix túnel ukax qullu manqharuw mantawayxäna.
  
  "¡Ey Gordon, Esdras! Ch"amanchañ jaytxañani ukat yaqha t"aqa transportador ukatakix apanipxam, munasipxsmawa. " sasa.
  
  Gordon Darwin ukat Ezra Levin jupanakax mecánicamente kamachinak ist"apxäna. Jupanakajj taqe jaqjamarakiw aguantañatakejj niyaw puripkaspa ukham amuyasipjjäna.
  
  Inamaya mä ch"uqi ch"uqi, kunjamtï achachilajax siskän ukhama. Ukampis wali jakʼankjjtanwa; i museo de jerusalen ukan katuqt"atäñanx aperitivos ukanakaw yant"asispa. Mä puff juk"ampi ukat nayax taqi periodistas ukanakaruw jan walt"ayaskä. Mä umañamp juk'amp umañamp tata "nayax-qhipürux-secretario-jampiw-trabaja" ukax mä kutikiw nayar jach'ar aptañapa. Diosaruw juramento lurta.
  
  Darwin ukat Levin jilatanakajj uka transportadoratak yaqha sección aptʼasipjjäna. Uka yänakax tunka payan salchichas planas ukanakaw utjäna, niya mä kayu chikatani largo, cable eléctrico ukamp chikt"ata. Ukanakajj mä chʼamani plástico cintampi llawuntat rodillonakat sipansa jukʼampïpjjänwa, ukampis sapa horajj walja materialanak kuyntʼayapjjäna.
  
  Kirax wasitat pala apthapïna, ukhamat uka pä jaqinakax transportadoran jach"a t"aqap mä juk"amp katxarupxañapataki. Uka palajj mä jachʼa metalat lurat mä jachʼa arunak arsüna.
  
  Mä segunda kutijja, jichhak jistʼarat sepulturan uñnaqapaw Kira chachan amuyupan qhantʼäna.
  
  Uka qhepatjja, oraqejj liwjjatjjänwa. Kirax janiw equilibriop apt"askänti ukat Darwin ukat Levin jupanakax lankt"asipxäna, Kira p"iqipar jaquntatäki uka t"aqax janiw controlatäxänti. Uka tawaquxa arnaqasïna, ukampisa janiwa axsarañat jachañakïkänti. Ukajj muspharata ukat ajjsarañ jachʼa jachʼa tukuñatakïnwa.
  
  Uraqix mayampiw sartawayxi. Uka pä jaqix Kira ladopat chhaqtxapxäna, kunjamatix pä wawax mä qullut trineo sarapki ukhama. Inas arnaqasipxchïna, ukampis jupax janiw istʼkänti, kunjamtï pirqanakat pʼakjasisax mä chʼamaktʼir thuqtʼäwimpi oraqer jaquntatäki uka jachʼa uraqinak jan istʼkchïnxa. Ukat techot jaquqanisin templop wila qʼañuruw tukuyäna uka filo qalarus janiw amuyaskänti; ukat janiw metalan arnaqasitap ist"känti, kunawsatix mini-excavadorax plataformat thuqt"askäna ukat kimsa tunk metronak alayaruw qalanakar jaquntatäna.
  
  Kirax janiw kuns yatkänti kunatix phisqa sentidonakapax ampar luk"ananakaparuw uñt"ayasïna, jan ukax juk"amp chiqaparux pusi pulgada chikatani cable ukampiw uñt"ayasïna, ukax módulo transportador ukar katxaruñatakiw apnaqäna, ukax niyas paralelo ukhamaw jaquntatäna manqha ch"amaka.
  
  Jupajj yanaptʼa jikjjatañatakejj kayunakap taktʼañwa yantʼäna, ukampis inamayakïkänti. Amparanakapax manqha manqha thiyankxänwa, ukat llaktʼasitapatxa uraqix liwxatañ qalltäna. Amparanakapan ch"uñupax Kirax janiw katxaruñjamäkänti, ukat pusi pulgada chikatani cablex kimsa chikataniruw tukuwayxäna. Yaqha tobogán, yaqha jaquntaña, ukat jichhax juk"akiw pä pulgadas cablex qhiparäna.
  
  Jaqinakan amuyupan uka muspharkañ k"arinak taypinxa, Kirax Darwin ukat Lewin jupanakarux mä juk"a suyt"ayañapatakiw ñanqhachäna, kunatix wakiski ukat sipansa. Mä tʼaqa túnel perqapar chʼoqtʼat jaytapjjaspäna ukhajja, uka cablejj janiw transportadoran acero rodillonakap manqhar jaqontatäkaspänti.
  
  Qhiparusti cablex chhaqtawayxänwa, ukat Kirax ch"amakaruw jaquntatäna.
  
  
  63. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Martes 18 uru lapaka phaxsit 2006 marana.14:07 pachakama.
  
  
  "Walja jaqinakaw jiwapxi".
  
  'Khiti?'
  
  "Larsen, Darwin, Levine ukat Frick jupanakax ukham lurapxäna".
  
  "Infierno janiw, janiw Levine ukhamäkiti. Jupanakajj jakkirpachaw apsupjjäna" sasa.
  
  "Doctorax uka pataruw puri" sasa.
  
  "¿Chiqapuniti?" sasaw jisktʼäna.
  
  "Nayaw jumar yatiyaskta" sasa.
  
  "¿Kunas pasäna? ¿Yaqha bombaxa?" sasa.
  
  "Ukajj mä tʼunjäwipunïnwa. Janiw kunas jan amuytʼkayäkiti" sasa.
  
  "Ukajj sabotaje ukhamänwa, sasaw juramento lurta. Sabotaje luraña" sasa.
  
  
  Mä muyu usuchjat ajanunakaw plataforma muytasin tantachasipxäna. Mä llakit jiskht"awiw ist"asïna, kunawsatix Pappas jupax túnel ukar mantañ punkut mistunïna, ukatx Forrester yatichiriw arktarakïna. Jupanakan qhipäxapanx Gottlieb jilatanakaw sayt"atäsipkäna, jupanakax saraqañ yatiñap laykux Dekker jupaw khitinakati qhispipkaspän ukanakar qhispiyañatak utt"ayapxäna.
  
  Alemán gemelos ukanakax nayrïr janchiparux camilla ukanw apapxäna, ukax mä mantampiw ch"uqt"ata.
  
  "Akax Darwin satawa; Nayax botas ukanakap uñt"twa".
  
  Uka yatichirix uka tamaruw jak"achasïna.
  
  "Uraqin mä cavidad natural utjatapatwa mä tʼunjäwix utjäna, ukat janiw amuyapkti. Kunjamtï jankʼak túnel allsusipkayäta ukajj janiw jaysapkituti..." sasaw saytʼasïna, janiw sarantañ puedkänti.
  
  Nayax amuyta akax juk"amp jak"achasiñapawa jupax pantjasitap iyaw sañataki, Andreax amuyt"äna, kunapachatix tama taypin sayt"atäskäna. Jupajj amparapan mä cámara aptʼatänwa, fotonak apsuñatakiw wakichtʼatäjjäna, ukampis kunatï paskäna uk yatisajj lenten tapap wasitat uchasïna.
  
  Gemelonakax wali amuyumpiw janchiparux uraqir uchapxäna, ukatx camilla manqhat apsusaw túnel ukar kutt"apxäna.
  
  Mä hora qhepatjja, kimsa arqueologonakan cuerpopa ukat operadoran cuerpopajj plataforman qollapanwa ikiskäna. Levin jilatajj qhep qhepa kutiw sarjjäna. Pä tunk minutos juk"ampiruw túnel ukan mistuñapatak munasïna. Qalltanjja, jupa sapakis qhespiskchïnjja, janiw kunas Harel sat doctorajj jupatak lurañjamäkänti.
  
  "Manqha manqhanx sinti jan walt"ayataw uñjasiwayi" sasaw Andrearux mistxasax jiskht"äna, doctoran ajanupas amparapas laq"ampi ch"allt"ata, "nayax juk"amp askiwa..." sasa.
  
  "Jan yaqha arsumti" sasaw Andreax lunthat amparap chʼallxtayasïna, ukat gorrapampi pʼiqip chʼuqtʼasiñapatakiw antutäna, kunjamtï mayni gruponkirinakax lurapkäna ukhama , inas jan yatiña layku.
  
  Uka amuktʼañax janiw kunäkisa. Mä junt"u thayaw qalanakat thayt"anïna. Mä akatjamatwa uka amuktʼañax pʼakintasïna, uka arux wali llakitaw istʼasïna. Andreax p"iqip muytayasïna ukat janiw nayranakap iyaw sañjamäkänti.
  
  Uka aruxa Russell jilatankänwa. Jupax Raymond Ken sat chachan qhipäxaparuw saraskäna, ukat plataformat janiw patak metronak jiläkänti.
  
  Millonario jaqix q"ala kayukiw jupanakar jak"achasïna, amparanakap qunt"asisaw amparanakap pechopar ch"uqt"äna. Yanapt"iripax arktäna, ajanupax mä perno ukham ch"uxña ch"ankhat uñtatänwa. Mayninakan istʼapjjatap amuyasajj samarañaw jikjjatasïna. Kine sat chachar ukan uñjasajj, carpa anqan uñjasajj Russell jilatarojj wal ajjsaräna, ukajj qhanaw amuyasïna.
  
  K"achat k"achata, taqiniw jak"achasir pä chimpunak uñch"ukiñatak kutt"apxäna. Andrea ukat Dekker jupanakat sipansa, Forrester jupakiw Raymond Ken chachar uñjäna. Ukat ukax mä kutikiw pasäna, Kine Tower ukan mä jach"a jan walt"äwin tantachäwipanx Forrester jupax jan pä kuti amuyt"asisaw machaq jefepan muspharkañ mayiwinakap iyaw satayna. Chiqansa, iyaw sasax wali jachʼänwa.
  
  Kunjamatix qullqix utjki ukhama. Ukanwa uraqin ikiskäna, mantanakampi chʼuqtʼata.
  
  Kine jupax tunka payan kayunak jayaruw sayt"äna, mä khathati, jan amtañ chuyman jaqi, yarmulke janq"u isimp isthapt"ata, mayni isimp isthapt"ata. Uñnaqapanxa, jiskʼa jaqïtapa ukat jiskʼa jaqïtapatwa jukʼamp jan chʼamanïñapatak yanaptʼäna, ukampis ukhamäkchïnsa, Andreax qunqurtʼasiñ munañampiw nuwasiskäna. Jupajj jakʼapankir jaqenakan amuyunakapajj mayjtʼkaspas ukhamwa amuyasïna, mä jan uñjkañ campo magnético ukamp jan waltʼayasipkaspa ukhama. Brian Hanley sat chachajja, jupat kimsa kayunit jukʼampikiw pesajep mayjtʼayañ qalltäna. David Pappas chachajj pʼeqep altʼasïna, ukat Fowler chachan nayranakapas muspharkañ qhantʼkaspas ukhamänwa. Sacerdotejj uka grupot jayaruw saytʼasïna, mayninakat mä jukʼa jayaruw saytʼasïna.
  
  "Munat amigonakaja, janiw uñtʼayasiñatak chʼamanïkti. Nayan sutijax Raymond Kine -sasawa uka jilïr jaqix säna, qhana arupax jan ch"amani uñnaqaparuw k"arisïna.
  
  Ukankapkäna ukanakat yaqhepajj pʼeqep chʼoqtʼasipjjäna, ukampis uka jilïr jaqejj janiw amuyaskänti ukat parlaskakïnwa.
  
  "Ukham jan walin uñjasisajj nayrïr kutiw jikisiñajajj wakisïna, ukatwa Diosar mayisiñajatak mayipjjsma" sasa. Nayranakap jisk"achasax p"iqip alt"asisaw akham säna: "El malei rahamim shochen bamromim hamtzi menuuha nehonah al kanfey hashechina bema alot kedoshim utechorim kezohar harakiya meirim umazhirim lenishmat. 8 Amén".
  
  Taqinipuniw "Amén" sasaw wasitat sapxäna.
  
  Muspharkañawa, Andreax wali sumaw jikxatasïna, janis kuntï istʼkäna uk amuykchïnxa, ukat ukax janiw wawatpach iyawsäwipankkänti. Mä qawqha pachanakax mä ch"usa, sapak amukt"awiw uka tama taypin warkt"asiwayi, Harel doctorax arsüna.
  
  "¿Utar kuttʼañäniti, tata?" sasa. Jupax amparanakap luqxatäna, amukiw achikt"asïna.
  
  -Jichhax halak & # 225; 9 ukar yäqañasawa ukat jilanakasar imt"añasawa -sasaw Cainax jaysäna. Tonopax samara ukat amuyt"asirïnwa, Doc chachan wali qarjatapat sipansa. " Uka qhepatjja, mä qhawqha horanak samartʼañäni, ukatsti irnaqasipkakiñäniwa. Uka heroes ukanakan sacrificio luratapajj janiw inamayäñapatak jaytksnati" sasa.
  
  Ukham sasinjja, Kine jilatajj carpaparuw kuttʼjjäna, Russell jilatajj arknaqarakïnwa.
  
  Andreax uñch"ukiskäna ukat janiw kuns uñjkänti, jan ukasti mayninakan ajanupanx mä amtar puriñakiw uñjäna.
  
  "Janiw iyaw sañjamäkiti aka jaqinakax aka q"añunakar alasipxi" sasaw Harel-arux jiskht"äna, "janiw jak"achaskänti, jupax mä qawqha yardanak jayaruw sayt"atäskäna, mä plaga jan ukax... niyaw jupar kuns lurañ munapjjäna." sasa.
  
  "Janiw jiwasajj jupar ajjsarirïktanti" sasa.
  
  "¿Kunatsa parlaskta?" sasa.
  
  Harel chachajj janiw jayskänti.
  
  Ukampis kawkirus uñchʼukiskäna ukajj janiw Andreat qhespkänti, janirakiw doctorampi Fowleramp chika complicidad uñnaqapas mayjtʼayatäkänti. Sacerdotejj pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  Janitï jiwasajj ukhamäkchïnjja, ¿khitis ukajja?
  
  
  64. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  Documento ukax Harouf Waadi jupan cuenta de correo electrónico ukan apsutawa, ukax mä caja de correo ukhamaw apnaqasi, terroristas ukanakamp aruskipt"añataki, jupanakax mä célula siria ukankapxi
  
  Jilatanaka, ajllit pachax purinxiwa. Hakan jupax qharürutak wakicht"asipxam sasaw mayipxsma. Mä local fuente ukaw wakiskir yänak churapxätam. Viaje ukax Siria markat Ammán markaruw autot purini, ukanx Ahmed jupax juk"amp yatichäwinak churani. K. Ukax mä juk"a pachanakanwa.
  
  
  Salaam Alaikum ukat juk'ampinaka. Nayax Al-Tabrizi ukan arunakap janïr jaytkasax amtayañakiw munta, ukax nayratpachaw nayatakix mä ch"amanchawjama. Nayax suyt"twa jumanakax jupanakat pachpa chuymacht"äwi jikxatapxañamataki, kunawsatix misión qalltapkäta ukhaxa. W. ukat juk"ampinaka
  
  "Diosan khithanitapajj akham sänwa: Mä martiriojj Dios nayraqatan sojjta privilegionakaniwa. Jupajj wilamat nayrïr gota wartasinjja, juchanakam pampachjjewa; Jupaw paraisor qhespiyapjjtamjja, sepulturan tʼaqhesiñat qhespiyapjjarakïtamwa; Jupax infiernon axsarkañanakat qhispiyasiñ churapxtam ukat p"iqimar mä jach"a corona uchapxtam, sapa rubí ukax taqpach akapachat sipansa ukat taqi kunatix ukan utjki ukanakat sipans juk"amp valoraniwa; Jupax paqallq tunk payan horanakkamaw jaqichasipxätam, ch"iyar nayraninakampi; Jupaw paqallq tunka payan familiaranakamat layku achiktʼasiñamarux katuqani" sasa.
  
  Yuspajarapxsmawa W. Jichhüruw warmijax bendicitu ukat lakapan jachaqt"asisaw despedida. Jupajj akham sitänwa: "Jumar uñtʼkta uka urutpachwa martiriotak luratätam yatta" sasa. Jichhürojj jakäwijan wali kusiskañ uruwa" sasa. Diosax jumar bendicipxpan jupar uñtasit jaqir nayar herencia churatamata. D. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Bendicionanaka jumataki D.O
  
  ¿Janit almamax phuqhantat uñjasi? Jiwasatix khitirus uk yatiysnaxa, pusi tuqir arnaqañani. D. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Nayax aka tuqitx yatiyañ munaraktwa, ukampis janiw euforia ukarux jikxatkti. Nayajj muspharkañ sumankañ jikjjatasta. Akax qhipa yatiyawijawa kunatix mä qawqha pachat pä jilanakajampiw Ammán markan tantachäwisar sarxapxta. W. ukat juk"ampinaka
  
  
  Nayax W-n sensación de calma ukampiw chikachasta, euforia ukax amuyañjamawa, ukampis jan walt"ayiriwa. Mä sentido moral tuqinxa, kunatix jach"a jach"a tukuñan phuchapawa. Mä sentido táctico tuqinxa, kunatix pantjasiwinakaruw puriyistaspa. Amuyunakam q"umachañamawa, D. Kunapachatix wasar pampan jikxatasïta ukhax walja horanakaw Hakan ukan señalap suyt"añama, ukax wali q"añuchata inti taypin. Euforiamax jankʼakiw jan suytʼäwir tukuspa. Kunas sumankañamp phuqtʼätam uk thaqham. O
  
  
  ¿Kunsa jumajj ewjjtʼasma? D. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Jiwasat nayra jutapkäna uka martirionakat amuytʼañäni. Jiwasan ch"axwawix, ummah ukan ch"axwawipaxa, jisk"a thakhinakampi luratawa. Madrid markan jan iyawsirinakar jiwayapkäna uka jilatanakajj mä jiskʼa paso lurapjjäna. Uka gemela torrenak tʼunjapkäna uka jilatanakajj tunka ukham gradanakaruw puripjjäna. Jiwasan misión ukax waranq thakhinakampi luratawa. Jupan amtapax invasores ukanakar wiñayatak qunqurt"ayañawa. ¿Amuyasmati? Jakäwimax, wilamax mä tukusiñaruw puriyani, janiw yaqha jilatax ukham tukuyañ munkaspati. Mä nayra reyit amuytʼañäni, jupajj suma jaqënwa, mä jachʼa harén sat cheqanwa jathanakapar waljaptayäna, uñisirinakapar atipjäna, Diosan sutipjjaruw reinop jiljjattayäna. Jupajj lurañap phoqer jaqerjam kusisitampiw muyuntat uñchʼukispa. Ukhamaw jikxatasiñama. Uka amuyumpi imantasipxam ukat Jordán markar irpapxäta uka nuwasirinakaruw pasapxäta. P. ukat juk"ampinaka
  
  
  Walja horanakaw kuntï siskta uka toqet lupʼiskta, Oh, ukat yuspäraraktwa. Ajayujax mayjawa, amuyujax Diosar juk"amp jak"achatawa. Ukax wali llakisiyituwa, akax qhipa yatiyawinakasax maynit maynikamaw utjani, ukat atipt"añjamakchisa, jutïr tantachäwisax yaqha jakawiruw purini. Nayax jumanakat walpun yatiqawayta, ukat yaqhanakaruw uka yatiñanak yatiyawayta.
  
  Wiñaykamaw jilata. Salaam Alaikum ukat juk"ampinaka.
  
  
  65. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Miércoles 19 uru lapaka phaxsit 2006 marana 11:34 ukat juk"ampinaka
  
  
  Techot mä arnés ukamp warkt"ata, pä tunk phisqhan metro uraqit alxata, kawkhantix pusi jaqix mä uru nayrax jiwapkän uka chiqanwa, Andreax janiw kuns kamachkänti, jakäwipanx juk"amp jakkirjamaw jikxatasïna. Jiwañax niyaw puriniñapäna, ukat mä muspharkañ tuqitxa, tunka maranakan ikiñat sartayatayna, ukxa janiw arskänti.
  
  Mä akatjamatwa khitinakarutï jukʼamp uñiskta uka jisktʼanakaxa, awkimax homofóbico fanatico ukhamawa jan ukax mamamax akapachan jukʼamp jan wali jaqiwa sasin jisktʼasiñanakax "¿aka sogax pesajejar katxaruspati?" sasaw jisktʼasipxi.
  
  Andrea, jupax janipuniw esquiar saraqañ yatiqkänti, jupax juk"at juk"at p"iyan manqhar jaquntatäñ mayitayna, mä chiqanx axsarañat ukhamarak mä chiqanx kunayman ángulos ukanakamp yant"añ munatapata.
  
  Jutapxam waynanaka. K"achata k"achata. Mä suma contrato lurawayta" sasaw arnaqasïna, pʼeqep qhepar jaqontasaw Brian Hanley ukat Tommy Eichberg sat jilatanakar uñkatarakïna, jupanakajj ascensorampwa jaqonukupjjäna.
  
  Sogajj janiw sarnaqjjänti.
  
  Uka manqhanjja, mä excavadoran qʼañunakapaw utjäna, kunjamtï mä colerat wawajj mä anattʼañ tʼunjki ukhama. Amparat mä chiqax mä ángulo jan uñtʼat mistunïna, ukat parabrisas pʼakjatax wali waña wilaw utjarakïna. Andrea kullakajj uka cheqatjja, cámara apsüna.
  
  Wila uñisiña, uñisiña.
  
  Jan ética profesional ukankatapas mä límites ukanïnwa. Pʼiyan manqhaparuw chuym churäna, ukampis niyaw obturador chʼalljjtayañampïskäna ukhajja, soga patjjaruw muyuntañ qalltäna.
  
  "¿Ukajj saytʼayasmati? Janiw sum amuytʼañjamäkiti" sasa.
  
  "Miss, janiw plumanakat luratäktati, ¿yatitati?" sasa. Brian Hanley jilatajj juparuw jiskʼachäna.
  
  Tommy jilatajj akham sarakïnwa: "Nayajj amuyta, jumar jaqunukuskakiñäni ukhajj jukʼamp askiwa" sasa.
  
  "¿Kunas paspacha? Nayax llätunk chikatani qalakiw pesa - ¿janit uk aguantasma? Jumax juk"amp ch"amanïkasmas ukhamawa" sasaw Andreax säna, sapa kutiw chachanakar apnaqañ yatïna.
  
  "Llatunk qalat sipansa jukʼamp pesatawa" sasaw Hanley kullakajj amuktʼäna.
  
  "Uk istʼtwa" sasaw Andreajj chuym ustʼayatäkaspas ukham säna.
  
  Uka experienciajj walpun chuym chʼalljjtayasïna, janiw Hanley jilatampi colerasiñapäkänti. Electricistax uka p"iyan qhant"ayasax wali jach"a lurawinak luratayna, ukat janiw cámarapan flash apnaqañas wakiskänti. Lentejj jukʼamp jachʼa jistʼaratätap laykojja, qhep qhepa etapa de excavacionan wali suma fotonak apsuñapatakiw yanaptʼäna.
  
  Janiw nayajj uk creykti. Taqi pachan jach"a jikxatawipatx mä thakhiw jayankxtanxa, ukat sapa nayrïr pankan uñstki uka fotox nayankxaniwa!
  
  Yatiyirix nayrïr kutiw uka p"iyan manqhap sum uñakipäna. David Pappas jupax jakthapiwayiwa, mä túnel diagonal lurañaw wakisi, kawkhantix Arcax utjkaspas ukhama, ukampis uka thakhix - juk"amp akatjamat - mä ch"usawja natural uraqiruw tinkutäna, ukax barranca pirqamp muyuntatänwa.
  
  
  "Kimsa tunk millón maranak nayrax barranca pirqanakat amuyt"añäni" sasaw Pappas jupax mä uru nayrax qhanañcht"äna, cuadernopan mä jisk"a bosquejo lurasa.Uka pachanx uka chiqanx umaw utjäna, ukatw uka barranca cover that seals off the type of caves we stumbled upon. Llakiskañawa, pantjasitajax walja jaqinakaruw apt"asiwayi, túnel ukan uraqix ch"ullqhiti janicha uk uñakipt"asax..." sasa.
  
  "David, kunjamsa jikjjatasta uk amuyasta sañ munaraktwa, ukampis janiw amuykti. Nayajj yanaptʼajakiw jumar churasma, ukat infiernoruw taqe kunat sipansa" sasa.
  
  "Yuspära, Otero kullaka. Nayatakix wali askipuniwa. Yämas kunattejj uka expedición ukankir yaqhep jaqenakajj Stowe jilatan jiwatapat juchañchasipkakiwa, taqe tiempo chʼajjwasipjjataj layku" sasa.
  
  "Andrea sasaw sutichapxita, ¿walikïskiti?" sasa.
  
  'Ukhampuni'. Arqueologojj phinqʼasisaw lentes askichäna.
  
  Andrea kullakajj Davidajj taqe ukanakat llakisitapat niyaw phallaskäna uk amuyasïna. Jampʼattʼañwa amtäna, ukampis kunas jupat utjäna, ukaw jukʼamp jan walin uñjasiyäna. Uñkatkayäta uka fotojj mä akatjamat qhantʼkaspa ukhamänwa, ukat mä yaqha fotow uñstäna.
  
  "David, sapxita, ¿Arka imtʼapkäna uka jaqinakax uka pʼiyanakat yatipxaspati?" sasa.
  
  'Janiw yatkti. Inas uka barranca ukanx mä mantañaw utjchispa, ukax janiw jichhakamax jikxatapkti, kunatix qalanakampi jan ukax laq"ampi ch"uqt"atawa, kunatix nayrïr kutix Arca ukar uchapki ukhax apnaqapxirïna. Inas jichhakamax jikxatassna, aka maldito expedición ukax jan ukham loco thakhin irpataspa, kunjamtix sarktan ukhamarjam lurañanak lurasa. Antisas kuntï mä arqueologos lurkaspa uk lurapjjta. Inas tesoro thaqhiri, jïsa, ukampis chiqpachansa janiw ukham yatichapkituti" sasa.
  
  
  Andrea kullakarojj fotonak apsuñ yatichapjjäna, jupajj cheqpachapuniw luräna. Wali muyuñ sogampi ch"axwasa, ch"iqa amparapampiw p"iqip patxar luqxatäna ukat mä ch"iyar qalat katthapïna, ch"iqa amparapampiw cámara ukx p"iyan qhipäxapar uñtäna: mä jach"a ukampis jisk"a chiqaw jaya tukuyanx juk"amp jisk"a jist"aratawa . Brian Hanley jupax mä generador ukat ch"aman linternas ukanakaw uchatayna, jichhax Forrester ukat David Pappas yatichirinakan jach"a ch"iwinakap qalat lurat qhuru pirqaruw jaquntawayi. Sapa kuti maynix sarnaqäna ukhaxa, jiskʼa laqʼa granosanakax qalat jaquqanisaw thaya taypin jalnaqäna. Uka pʼiyajj waña ukat qʼañu thujsapunïnwa, kunjamtï mä laqʼat lurat cenicerojj hornon sinti jaya jaytatäkäna ukhama. Profesorax respirador uchatäkchïnsa, chhuxriñchjaskakïnwa.
  
  Andreax mä qawqha juk"amp disparonak apsuwayxäna janïr Hanley ukat Tommy jupanakax suyt"añ qarjapkasa.
  
  "Qala jaytanukupxam. Nanakajj manqharuw irpapjjäma" sasa.
  
  Andrea kullakajj kunjamtï sapkäna ukhamarjamaw luräna, ukat mä minuto qhepatjja, suma oraqenkjjänwa. Jupax arnés jist"aratayna ukat sogax wasitatw jilxattawayxäna. Jichhax Brian Hanley jupan turnopaw purini.
  
  Andrea kullakajj David Pappas sat chacharuw jakʼachasïna, jupajj profesorar qontʼasiñapatakiw yanaptʼañ munäna. Uka jilïri jaqixa ch"allxtasïna ukatxa nayraqatapasa ch"uñumpi ch"uñuyatäxänwa.
  
  "Profesor, umajat mä jukʼa umtʼam" sasaw Davidajj matrap churäna.
  
  'Ipi! Jumax umañamawa. Jumaw p"iyan sarañamaxa -sasawa yatichirixa säna. Uka arunakaxa yaqha chhuxriñchjasiñaruwa puriyatayna. Jupaxa mascara ch"iyjasa mä jach"a wila bola uraqiru thuqhuntatayna. Uka usumpi arupax jan walt"ayatäkchïnsa , uka yatichirix wali jach"a jisk"achawiw jaquntaspa.
  
  David jilatajj uka frasco cinturonar kuttʼayasaw Andrea sat chachar jakʼachasïna.
  
  "Yanaptʼiri jutapjjatamat yuspärapjjsmawa. Uka accidente qhipatxa, profesorampi nayampikiw qhiparapxta ... Ukat kunjamäskis ukhamarjamax janiw kuna askis utjkiti, " sasaw arup jiskʼachasax saskakïna.
  
  "Pusijan chhuxriñchjatapax juk"amp sumaw uñtasi" sasa.
  
  "Jupax... walikiwa, yatisktawa. Jan jarkʼatäki ukanak qheptʼayañatakejja, Suiza markar nayrïr avionat qollatäñatak sarañakiw wakisïna" sasa.
  
  "Ukham sañ munta" sasa.
  
  "Uka pʼiyan manqhankir laqʼampi..." sasa.
  
  "Inas jan samsuñjamäkchiti, ukampis istʼañajax walikïskiwa" sasaw profesorax säna, sapa arupax mä chhuxriñchjasiñampiw tukuyäna. "Janiw nayat parlañamäkiti, ukat irnaqäwir sarañamawa. Arca ukat apsuñkamax janiw jiwkäti, inamaya idiot" sasa.
  
  Davidajj wali colerat uñnaqtʼanïnwa. Mä jukʼa tiempotakejja, Andreajj jaysañapawa sasaw amuyäna, ukampis uka arunakajj lakapansa congelaskaspa ukhamänwa.
  
  Jumax mä phuqhat asnunktawa, ¿janich ukhamäki? Jumax juparux chuymakamaw uñista, ukampis janiw juparux saykatañjamäkiti... Jupax janiw nueces ukanakam khuchhuqkataynati, jan ukasti desayunotakiw tostañatak lurapxtam, Andreax amuyt"äna, yanapiripat mä juk"a khuyapt"ayasa.
  
  "Walikiwa, David, kunsa lurañaja uk yatiyapxita" sasa.
  
  "Arkapxita" sasaw sapxitu.
  
  Niya tunka kayuni p"iyaru mantasaxa, pirqa pataxa mä juk"a mayjt"awayi. Janitï waranq waranq wattʼanakajj uka cheqar qhantʼkaspäna ukhajja, Andreajj inas jan amuykaspänti. Qʼala chʼama qalat sipansa, mä cheqaw utjäna, uka cheqajj maynit maynikam muyuntat qalanakatsa luratäkaspas ukhamänwa.
  
  Kunas utjkchïnjja, jaqen luratänwa.
  
  "Diosajja, David" sasaw sapjje.
  
  "Kuntï jan amuykitu ukajja, kunjamsa jan kuna mortero apnaqasajj ukham chʼamani pirqa lurañ atipjapjjäna ukat mayni ladopan jan irnaqañjamäkänti" sasa.
  
  "Inas celulat mayni ladopan mä mistuñajj utjchispa. Jumajj ukhamäñapatakiw lurasïna sasaw sista" sasa.
  
  "Inas cheq sisksta, ukampis janiw ukham amuyktti. Nayax machaq magnetómetro uñakipañanak apsuwaytxa. Aka qala qhipäxanx mä jan sayt"ir chiqaw utji, ukax qallta uñakipäwinakatw amtapxta. Chiqansa, Cobre Rollox aka Rollompi chikapuniw jikxatasïna" sasa.
  
  'Kikipaña?'
  
  "Ukat pächastwa".
  
  Davidajj qonqortʼasisaw ampar lukʼanapampi pirqar llampʼu chuymamp llamktʼäna. Kunapachatï qalanak taypin mä jukʼa chʼiyjañ jikjjatäna ukhajja, taqe chʼamapampiw jaqontañ yantʼäna.
  
  "Janiw kunas utjkiti" sasaw saskakïna. "Pʼiyan aka pʼiyajj amuyuparjamaw sellatäjjäna; ukat kunatsa qalanakax nayrïr kuti ukar uchatäpkäna ukat sipansa jukʼamp chʼamampiw phuqantatäxäna. Inas pä waranqa maranakanx pirqax alayaruw puriwaychi. Niya ukhamarakiw..." sasa.
  
  "¿Kunjamas?" sasaw jisktʼäna.
  
  "Diosa pachpas mantañ punku sellkaspa ukhamawa" sasa. Jan larusimti" sasa.
  
  Janiw nayax laruskti, sasaw Andreax amuyäna. Ukanakat janiw maynis larusiñatakïkiti.
  
  "¿Janit qalanak mayat apsusksna?" sasa.
  
  "Qhawqha thiyas perqa ukat kunas qhipäxan utji uk jan yatisa" sasa.
  
  "Ukat ¿kunjamatsa uk lurasma?" sasa.
  
  "Manqha uñtaña".
  
  Pusi horanak qhepatjja, Brian Hanley ukat Tommy Eichberg sat chachan yanaptʼapampiw David Pappas chachajj pirqaru mä jiskʼa pʼiya perforañ atipjäna. Mä jach"a perforadora ukan motorap chhaqtayañaw wakisïna - ukax janiw jichhakamax apnaqapkänti, kunatix uraqimpi, laq"ampikiw allsuñapäna- ukat túnel ukar mä juk"at jaqukipapxañapänwa. Hanley jupax mä p"iyan lakapan mä jisk"a excavadora ukan ch"usa yänakapat mä muspharkañ uñtasit contrapción ukar tantacht"äna.
  
  "¡Akax reciclañawa!" sasa. Hanley jilatajj luratanakapat kusisitaw säna.
  
  Ukham luratapatjja, jan wali jaqëñat sipansa, janiw sinti wakiskirïkänti. Pusipachaw jupar katxaruñatakix wakisïna, taqi ch"amampiw thaqhapxäna. Ukat jukʼamp jan waltʼayañatakejja, jiskʼa taladronakampikiw pirqajj jan sinti chʼalljjtayasispäna. "Paqallq kayuni" sasaw Hanley jilatajj motoran thuqtʼasitapat arnaqasïna.
  
  David jilatajj mä jiskʼa visor ukar chintʼat mä cámara de fibra óptica ukaw uka pʼiya taypit liwjjatäna, ukampis cámara ukar chintʼat cablejj wali jiskʼakïnwa ukat wali chʼamarakïnwa, ukat mayni ladopankir oraqejj jarkʼäwinakampi phoqantatänwa.
  
  'Jan askinaka! Janiw ukham uñjkäti" sasa.
  
  Kunas jupar chʼalltʼatap amuyasajja, Andrea kullakajj amparapampiw kunkapar qhepäjjar uchäna. Maynix jisk"a qalanak jupar jaquntäna. Jupax kutt"anxänwa.
  
  Forrester kullakajj jupar chuym churañatakiw chʼamachasïna, janiw motoran chʼajjwäwipat istʼaskänti. Pappas jupax jak"achasisinx uka jilïr jaqiruw jinchup qunt"asïna.
  
  "Ukhamawa" sasaw Davidax arnaqasïna, uka pachparakiw kusisita ukat wali kusisita. "Ukham lurañäni, profesor. Brian, ¿uka pʼiya mä jukʼa jachʼaptayañjamati sasin amuyta? ¿Niya kimsa pusi tʼaqa pulgada ukat mä cuarto satäkis uk sañani?" sasa.
  
  "Jan uka toqet sawkasiñamäkiti" sasaw Hanley chachajj pʼeqep qhepäjjat chʼoqtʼasïna. -Janiw mä jisk"a taladros utjkistuti.
  
  Thixni guantes uchasisaw qhip qhipa fumañ taladronak apsuwayxäna, uka ejercicionakax janiw uñnaqanïxänti. Andrea kullakajj kunjamsa Manhattan markan horizontepan fotop mä suma marcor warktʼañ yantʼäna uk amtasïnwa, ukajj apartamentopan mä carga aptʼasir perqaruw warktʼañ munäna. Taladropajj niya pretzel sat thujrunakjam wali askïnwa.
  
  Brian jilatajj kawkhantï amigopajj jiwkäna uka esquina uñkatasaw llakit säna: "Frick jilatajj kun lurañsa yatispawa, nayat sipansa jukʼamp experiencianiwa aka kasta toqetjja" sasa.
  
  Pappas jupax mä pä minutos ukjax janiw kuns arskänti. Mayninakax niyaw amuyunakap ist"apxaspäna.
  
  "¿Medio tamaño taladronak apnaqañ jaytäma ukhajja, ¿kamachasmasa?" sasa. qhiparusti sasaw säna.
  
  "Ukhamajj janiw kuna jan waltʼäwis utjkaspati. Pä horanwa uk luraspäna. Ukampis vibración ukax juk"amp jach"awa. Uka chiqax qhanaw inestable ukhamawa... mä jach"a riesgowa. ¿Uk yattati?" sasa.
  
  Davidajj larusisaw larusitayna, janiw larusiñatakïkänti.
  
  -¿Pusaq waranqa tonelada qalanakax t"unjata jutaspa, akapachan sarnaqäwipan jach"a yär laq"ar tukuyaspa, uk amuyastati sasaw jiskt"apxista? ¿Walja maranaka irnaqañasa ukat millones de dólares qullqichasiwinaksa t"unjañapa? ¿Kunas phisqa jaqir sacrificiot loqtañax inamayakïspa?" sasa.
  
  Jan askinaka! Jichhürunakanjja, jupajj qʼal mayjawa. Jupax ukhamarakiw...taqi ukanak uñjasax kunjamtï yatichirix infectata ukhama, Andreax amuyt"äna.
  
  David jilatajj akham sarakïnwa: "Jïsa, yattwa, Brian" sasa. "Ukat nayajj uka jan waliruw purirakï" sasa.
  
  
  66. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Miércoles 19 uru lapaka phaxsit 2006 marana 19:01 p.m.
  
  
  Andreax yaqha foto apsuwayxi, Pappas jupax qala pirqa nayraqatan qunqurt"ataw jikxatasïna. Ajanupajj chʼamakankänwa, ukampis kuna aparatompitï uka pʼiya taypit uñchʼukiskäna ukajj qhanaw uñjasïna.
  
  Juk"amp askiwa, David... Janiw jumax wali suma uñnaqt"anïkasmas ukhamäkiti, Andreax qhuru chuymampiw chuymapan arsüna. Mä qhawqha horanakatjja, uka amuytʼatapat arrepentisiñapänwa, ukampis uka horasanjja, janiw kunas cheqäki uka jakʼankjjänti. Aka autojj wali muspharkañänwa.
  
  "Stowe jilatajj mä ataque sasaw sapjjerïna. Robot terreno exploradora chuym ustʼayiriwa, ukampis Freddy sasaw sutichapxta" sasa.
  
  "¿Kuna wakiskir razonas utji?" sasa.
  
  "Stowe jilatampi chhuxriñchjasiñatakik ukhama. Jupajj jachʼa jachʼa tukur jaqïnwa" sasaw Davidajj säna. Andrea kullakajj kunjamsa uka arqueologojj wali ajjsarirïna, uka colerasiñaw uñachtʼayäna, uk uñjasajj wal muspharäna.
  
  Freddie sat chachajj mä sistema de cámaras móviles satäkis ukanwa mando a distancia apnaqäna, ukajj kawkhantï jaqenakan mantañapajj jan waltʼayaspa uka cheqanakanwa apnaqasispäna. Stowe Erling jupan luratawa, jupax llakt"asiñjamawa, janiw robot ukan nayrïr uñstawip uñjañatakis ukankaniti. Qalanakjam jan waltʼäwinakar atipjañatakejja, Freddie jilatarojj tankinakan apnaqapki uka chʼaphinakampiw uchapjjerïna. Ukat uka robotax tunka minutonakaw uma manqhankarakïna. Erling jupax Boston markan irnaqir mä tama arqueólogos ukanakat mä amuyt"äw copiatayna ukat walja ingenieros MIT ukanakan yanapt"apampiw wasitat uñstayatayna, jupanakax nayrïr prototipo ukamp uka misión ukar saratapat demandapxäna, ukampirus ukax Erling juparux janiw llakisiykänti.
  
  Davidajj akham sänwa: "Uka pʼiya taypitwa uchañäni, ukhamatwa gruta manqhat amuytʼañäni, ukhamatwa pirqa tʼunjañajj jan kuna jan waltʼäwinïpachati janicha uk amuytʼañäni" sasa.
  
  "¿Kunjamatsa mä robotax ukan uñjaspa?" sasa.
  
  "Freddy jilatajj aruman uñjañ lentes uchatawa. Mecanismo central ukax mä haz infrarrojo ukaw mistu, ukax lente ukakiw uñt"aspa. Uñacht"awinakax janiw sinti sumakiti, ukampis wali sumawa. Ukax mäkiw amuyañasa, janiw ch"amakt"kiti ni liwxatkiti. Ukhamäspa ukhajja, tukuyjjapjjtwa" sasa.
  
  
  Nayrïr mä qhawqha lurañanakax wali facilakïnwa. Jiskʼa etapajj jiskʼakïkchïnsa, Freddy jilatarojj pʼiyaruw jamasat mantañapatak mä lugar churäna. Perqampi uraqimpi chika jan chiqaparu makhatañaxa mä juk"a ch"amawa kunatixa jani chiqapa ukhamaraki suelto qalanakampi phuqt"ata. Suertenixa, robotan pistanakapax sapakiw apnaqasispa, ukhamatwa jiskʼa jarkʼäwinakar muyuntaspa ukat sarnaqaspa.
  
  "Suxta tunk grados ch"iqa tuqiru" sasaw Davidax pantalla tuqir lup"isin säna, ukanx ch"iyar janq"u qalanak pampat sipans juk"amp juk"ak uñjäna, Tommy Eichberg jupax Davidan mayitaparjamaw instrumentunak apnaqäna, kunatix jupax chuchuyäkchïnsa mä ch"aman amparaniwa fingers.Sapa pista ukax mä jisk"a ruedampiw controlata, ukax mä mando a distancia ukanïnwa, ukax Freddie ukarux pä thiya cables ukanakampiw chikt"ata, ukax ch"amañchirïnwa, ukat kuna jan walt"äwis utjaspa ukhax maquinarux amparampiw jilxattaspa.
  
  "Niyapuniw ukankjjapjjta. ¡Ay janiwa!" sasa.
  
  Pantallajj saltänwa, kunattejj robotajj niyaw tʼijtjjäna.
  
  'Jan askinaka! Tommy, amuyasim" sasaw Davidax jachʼat arsüna.
  
  "Samarañamawa, wayna. Uka ruedanakajj monja clítoris ukanakat sipansa jukʼamp sensitivowa. Uka arunak pampachapxita, señorita" sasaw Tommyx Andrea tuqir uñtasinx säna. "Lakajajj Bronx markat chiqaw juti".
  
  "Janiw uka toqet llakisiñamäkiti. Jinchujajj Harlem markankirïnwa" sasaw Andreajj uka chiqañchäwimp iyaw säna.
  
  David jilatajj akham sänwa: "Ukajj mä jukʼa jukʼampiw jan waltʼayasiñama" sasa.
  
  "¡Chʼamachasiñatakiw chʼamachasiskta!" sasa.
  
  Eichberg jilatajj wali amuyumpiw volantejj muytayäna, ukat uka robotajj jan kikpäki uka cheqaruw pasañ qalltäna.
  
  "¿Freddy jilatajj qhawqha jayarstʼat saräna uk amuytʼasmati?" sasa. -sasawa Andreax jiskt"äna.
  
  "Perqat niya llätunk metronak saraña" sasaw Davidax jaysäna, ukat p"iqipat ch"uñu pichthapisaw temperaturax mä minutot juk"at juk"at jilxattawayxäna, generador ukat wali qhanaw qhant"äna.
  
  "Ukat jupax - ¡Suyt"am!" sasa.
  
  'Kuna?'
  
  Andrea kullakajj akham sänwa: "Nayajj kuns uñjta" sasa.
  
  "¿Chiqapuniti? Uka toqet mayjtʼayañajj janiw faciläkiti" sasa.
  
  "Tommy, ch"iqa tuqir sarañamawa" sasa.
  
  Eichberg jupax Pappas juparuw uñtäna, jupax p"iqip ch"allxtayäna. Pantalla uñstki uka uñacht"awix juk"at juk"at sarnaqañ qalltäna, ch"amaka muyu contorno uñacht"ayasa.
  
  "Mä jukʼa kuttʼam" sasa.
  
  Pä kimsa chiqaw jisk"a protuberancianakan uñstäna, maynix mayni jak"ankiwa.
  
  Mä serie cuadrados ukanakax mayacht"atawa.
  
  "Mä jukʼa qhepüru. Jumax wali jakʼankxtawa" sasa.
  
  Tukuyañatakix geometría ukax mä uñt"at yänakaruw tukuyata.
  
  "Ay Diosajja. Ukajj mä pʼeqe pʼeqewa" sasa.
  
  Andreax wali kusisitaw Pappas uñkatasïna.
  
  "Akham jaysäwimaxa: ukhamatwa uka cuarto manqhat sellañ atipjapxäna, David" sasa.
  
  Uka arqueologojj janiw istʼkänti. Jupax pantallaruw uñch"ukiskäna, arnaqasïna, amparanakapampix mä loco adivino ukham katthapisinx mä bola de cristal uñch"ukiskäna ukhama. Mä gota ch"uñuw grasa nayrapat liwxatäna ukat p"iqi ch"akharuw jaquqanïna kawkhantix jiwat jaqin ajanupax utjañapäkän uka chiqana.
  
  Kunjamtï mä jachaqtʼaskäna ukhama, sasaw Andreajj amuyäna.
  
  "¡Jankʼak luram, Tommy! Uka muytasinx mä juk"a nayrar sartam -sasawa Pappas-ax säna. Arupax juk"amp ch"amakt"ataw ist"asïna. "¡Ch"iqa tuqiru, Tommy!".
  
  "Janiw faciläkiti, wawa. Samarañampiw uk lurañäni. Nayax amuyta, kunas utji..." sasa.
  
  Davidajj controlanakat katthapisisajj akham sänwa: "Uk lurañajawa" sasa.
  
  'Kuns lurtä?' sasaw Eichberg jilatajj colerat säna. 'Jan askinaka! Antapjjam" sasa.
  
  Pappas ukat Eichberg jupanakax mä qawqha segundonakax ch"am tukupxäna, ukat uka thakhinx volante ukarux t"unjapxäna. Davidan ajanupax wali wilapunïnwa ukat Eichberg-ax wali samsurakïnwa.
  
  'Amuyasitawa!' Andrea kullakajj pantalla uñkatasaw arnaqasïna. Uka uñacht"awix wali ch"amampiw sarnaqäna.
  
  Mä akatjamatwa jan sarnaqjjänti. Eichberg jupax controles ukanak jaytawayi ukat David jupax qhipäxar jaquntataw uñjasiwayi, templo uksanw khuchhuqasïna kunawsatix monitor ukan esquinapar ch"allt"askäna ukhaxa. Ukampis uka horasanjja, pʼeqepan khuchhuratapat sipansa, kuntï jichhak uñjkäna ukat sipansa jukʼamp llakisjjänwa.
  
  Eichberg jilatajj akham sänwa: "Ukham sañ munsma, wawa, oraqejj janiw kikpäkiti" sasa.
  
  'Jan askinaka. ¿Kunatsa jan antutkta?" sasa. Davidajj wal arnaqasïna. "Autojj tʼijtjjänwa".
  
  -Jan ukax amukt"añamawa -sasawa Eichberg jupax kutt"ayawayi. "Jumajj jankʼakiw kunanaks luraskta" sasa.
  
  Andreax panpachaniruw amukt"apxañapatak arnaqasïna.
  
  "¡Jan chʼaxwapjjamti! Janiw qʼal pantjaskänti. Mä jukʼa uñakiptʼañäni" sasa. Jupajj pantallaruw uñachtʼayäna.
  
  Wali colerata, uka pä jaqixa monitor ukar jak"achasipxäna. Brian Hanley sat chachajja, mä qhawqha herramientanak apsuñatakiw anqar mistuwayjjäna, ukat mä jukʼa chʼajjwañ tiemponjja, sogat saraqasaw jukʼamp jakʼachasirakïna.
  
  "Askichasnawa sasaw amuyta" sasaw kunatï paskäna uk yatjjatasajj säna, "taqenitï mä pachpa tiempon cable jaqontañäni ukhajja, inas uka robotajj thakipar kuttʼaysna 'll do , juparux aynacht'ayañäni ukat jupax ch'amakt'ani".
  
  "Janiw irnaqkaniti" sasaw Pappas chachajj säna, "cable apsuñäniwa" sasa.
  
  "Chʼamachasiñäni ukhajja, janiw kunas aptʼasktanti, ¿janich ukhamäki?" sasa.
  
  Jupanakax filaruw sayt"asipxäna, sapa mayniw pä amparapamp cable katxarupxäna, p"iya jak"ankxasa. Hanley jilatajj cablejj wali chʼamampiw jaqontäna.
  
  "Nayan amuytʼatajarjamajja, kunjamtï lurañjamäki ukhamarjamaw jaqontañama. ¡Mayni pä Kimsa!" sasa.
  
  Pusipachaw mä pachpa pachan cable jaquntapxäna. Mä akatjamatwa jupanakatakix amparanakapan sinti suytʼatäkaspas ukham amuyasïna.
  
  'Jan askinaka. Ukajj jistʼantapjjtwa" sasa.
  
  Hanley chachajj tukuyañkamaw uka soga jaqontäna.
  
  "Chiqpachapuniw sasma. Jan askinaka! Nayax Pappas, pampachapxita..." sasa.
  
  Arqueólogo waynax chuym ch"allxtataw kutt"awayxäna, khitirus jan ukax kunarus nayraqatapan jawq"jañatakis wakicht"ataw jikxatasïna. Llave apsusaw monitorar chʼalltʼañampïskäna, inas pä minuto nayrajj khuchhuratapat kuttʼaychïna.
  
  Ukampis Andrea kullakajj jakʼachasïna, ukatwa amuyasjjäna.
  
  Janiwa.
  
  Janiw nayajj uk creykti.
  
  Kunattix janipuniw chiqpachapunix ukar iyawsirïkti, ¿janich ukhamäki? Janipuniw jumax utjasma sasin amuyirïkti.
  
  Robot ukan transmisión ukax pantalla ukan qhiparäna. Kunapachatï cable apsupkäna ukhajja, Freddie jilatajj janïr cablejj jistʼantkipanwa cheqaptäna. Yaqha chiqanxa, janiw kuna p"iqi ch"akhas thakhi jark"antkänti, pantallan uñstki uka uñacht"awix mä chimpuw uñacht"ayasïna, kunatix Andreax qalltanx janiw amuyañjamäkänti. Ukat uka viga infrarroja sat mä metalat qhantʼirïtap amuyasïna. Yatiyirix mä jach"a caja ukham uñt"atäki uka dentado puntap uñjkaspas ukham amuyasïna. Uka patatjja, mä figura uñjtwa sasaw amuyäna, ukampis janiw sum yatiskänti.
  
  Uka jaqix Pappas satawa, jupax uñch"ukiskäna, hipnotizarakïnwa.
  
  "Ukankiwa, profesor. Nayax uk jikxatawayta. Jumatakiw jikjjatawayta..." sasa.
  
  Andrea kullakajj profesorar uñtasajj jan amuytʼasisaw foto apsuwayjjäna. Jupax nayrïr reacción ukar puriñ yant"askäna, kunaymaninak utjkchïnxa, muspharkañawa, kusisiñawa, jaya pacha thaqhatapa, Diosar katuyatapa ukat chuymapan saparst"atapa. Jupax kimsa disparonak janïr chiqpachan uka jilïr jaqir uñkatasax apsuwayxäna.
  
  Nayranakapajj janiw kuna uñnaqtʼanïkänti, lakapat mä wila chʼaphikiw mistunïna, barbapatjja tʼijtjjänwa.
  
  Brian jilatajj tʼijtʼasaw jupar jakʼachasïna.
  
  'Jan askinaka! Juparux aka chiqat apsuñasawa. Jupajj janiw samaqkiti" sasa.
  
  
  67. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  INTI UTJKI UKA JAQINAKA
  
  NUEVA YORK markanwa
  
  
  Diciembre phaxsin 1943 maranwa
  
  
  Yudel jilatajj wali manqʼat awtjatäjjänwa, ukatwa cuerpopan mayninakapajj jukʼamp jikjjatasïna. Manhattan markan callinakapan sarnaqatapa, qhipa callejón ukat callejón ukanakan imantasir thaqhatapa, janipuniw mä chiqan jaya tiempo qhiparkänti, uk yatïna. Sapa kutiw mä aru, mä qhana jan ukax mä arux axsarayirïna, ukat jupax mä ch"iyjat isi mayjt"ayasaw t"ijtxirïna, ukakiw jupatakix utjäna. Estambul markan qhiparañat sipansa, familiapamp jakasir imantasiñ uta ukat mä barcon imantañ utapakiw uñt"äna. Uka waynatakix Nueva York markan jan walt"äwinaka, ch"axwañanaka ukat qhana qhananakax mä axsarkañ junt"u uraqinïnwa, uka junt"u uraqix jan walt"äwinakamp phuqhantatänwa. Jupax fuentes públicas ukanakat umañ yatïna. Mä kutix mä machat limosna mayiriw uka waynarux kayupat katthapïna, uka chiqat pasaskäna ukhaxa. Qhepatjja, mä policiaw esquinat jawsäna. Uka uñnaqapax Yudel-arux linterna apt"at monstruoruw amtayäna, jupax Rath juez-an utapan escalera manqhan imantasipkäna ukhax jupanakar thaqhaskäna. Jupax imantasiñatakiw t"ijtäna.
  
  Nueva York markan kimsïr urux intix jalantkäna, ukat qarjataw uka waynax Broome callen mä qʼañut lurat callejón ukan mä qʼañut lurat qʼañunakar jaquntatäna. Jupa patxanxa, jakañ utanakax manq"añanaka, sartenanaka, ch"axwañanaka, chacha warmi ikthapiñanaka, jakañampiw phuqhantäna. Yudel chachajj mä qhawqha tiempotakejj janiw kuns amuyjjpachänti. Ukar purisax kunas ajanuparux jalnaqt"askäna. Janïr nayranakap jistʼarkasajj kunjamänsa uk yatïna. Ratax janiw juparux yäqkänti. Tʼunjat basuraruw saräna, ukanwa waña tʼantʼa thujstʼäna. Jach"a t"ant"a, wali jach"a apxaruñataki, ukata ch"uqixa munasiñampiwa manq"antäna.
  
  Yudel chachajj basureroruw jalnaqäna ukat lata katjäna, amparanakapajj manqʼat awtjataw khathattʼasïna. Jupax rataruw jaquntäna ukat faltarakïna. Ratax mä juk"a uñch"ukiskäna, ukat t"ant"a masticañar kutt"xäna. Uka waynax mä p"akjat paraguas amparat katthapisinx ukampiw ratarux ajjsarayäna, ukat qhiparux manq"at awtjatapat juk"amp facil thakhi thaqhasaw t"ijtäna.
  
  Uka waynaxa mä t"ant"a ch"uqi apthapitayna. Munasiñampiw lakap jist"aräna, ukampis jist"antasinx t"ant"a chhuxriñchjasïna. Mä qʼañuskir trapo apsusaw pʼeqep chʼoqtʼasïna, tʼantʼa churatapatjja Tatitur jachʼañchäna.
  
  "Baruch Atah Adonai, Eloheinu Melech ha-olam, ukat motzi lehem min ha-aretz". 10. 10. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  Mä juk"a pachatxa, callejón ukan mä punkuw jist"arasïna. Uka nayra rabinox Yudel chachan jan uñjkataw uka waynarux mä ratampi nuwasir uñjäna. Kunapachatï manqʼat awtjata mä wawan lakapat tʼantʼan bendicionap istʼäna ukhajja, mä jachaqtʼasisaw ajanupat chʼalljjtäna. Janipuniw ukham uñjirïkänti. Uka iyawsäwinxa janiw aynachtʼañas ni pächasiñas utjkänti.
  
  Rabinox jaya pachaw uka wawar uñch"ukiskakïna. Sinagogapax wali pisinïnwa ukat jist"aratäñapatakix janiw qullqi jikxatkänti. Ukatwa jupas jan amuyaskänti kuntï amtkäna ukjja.
  
  T"ant"a manq"añ tukuyasaxa, mä ratukiw Yudel jupax isthapit q"añunak taypin ikiwayxäna. Rabinojj wali amuyumpiw sartayasa sinagogar apaskäna uk amuyañkamajj janiw sartkänti.
  
  Nayra estufax juk"amp mä qawqha arumaw thayarux jark"aqani. Ukhamajj uñjañäni, sasaw uka rabinojj amuyäna.
  
  Uka waynan qʼañut lurat isinak apsusin sapa mantapampiw chʼuqtʼaskäna ukhajja, rabinojj mä azul chʼojjña tarjeta jikjjatäna, uka tarjetajj oficialanakajj Yudel sat islaruw churapjjäna. Tarjetanjja, uka waynajj Raymond Kane satänwa, jupajj Manhattan markanwa familiapajj utjäna. Ukat mä sobre jikjjatarakïna, ukanjja hebreo arut qellqatänwa:
  
  Yudel Cohen yuqajatakixa
  
  Janiw bar mitzvah ukax noviembre phaxsin 1951 maran liyt"atäkaniti
  
  
  Rabí chachajj uka sobre jistʼaräna, ukhamatwa uka waynajj khitïnsa uk yatispa sasaw suytʼäna. Kuntï liytʼkäna ukajj wal muspharayäna ukat jan amuytʼasirakïnwa, ukampis Taqe Chʼamani Diosaw uka waynarojj punkupar irpäna sasaw confiyäna.
  
  Anqanxa, chhijchhix walpun jallu purintañ qalltäna.
  
  
  68. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  Joseph Cohen chachan Yudel yuqapar qillqt"ata
  
  Vena, 1.1.
  
  Martes 9 uru lapaka phaxsit 1943 marana
  
  Munat Yudel, .
  
  Nayax aka jank"ak chimpunak qillqt"ta, jumanakar munasiñax mä qawqha ch"usanak phuqhantañapataki, kunatix corresponsal ukan jank"akïtapa ukat jan experiencianipa. Janipuniw nayax walja emocionanak uñacht"ayirïkti, mamamax uk sum yati. Yurïwimatpachaw kawkhantix jist"antatäpkta uka chiqan forzado jak"achasiñax chuymajar ch"allxtayi. Janipuniw inti jalsun anattʼir uñjapksmati, janirakiw uñjkäti, ukajj llakisiyituwa. Wiñay Diosax mä yant"äw hornoruw uñstayistu, ukax jiwasatakix wali ch"amaw aguantañataki. Kuntï jan lurañjamäki uk lurañajj jumaruw waktʼtamjja.
  
  Mä qawqha minutonakatjja jilamar thaqhir sarañäni ukat janiw kuttʼankäti. Mamamax janiw amuytʼasiñ istʼkiti, janirakiw sapaki uka chiqar sarañapatak jaytkiristti. Nayax chiqpach jiwañaruw saraskta uk amuyasta. Aka qillqat liyt"añkamax tunka kimsaqallqu maranïxätawa. Kunjam loqtasiñas awk taykamarux uñisirinakan amparapar chiqak mantañapatak yanaptʼäna sasaw jisktʼasisma. Aka qillqatan amtapat mä chiqax naya pachpaw aka jiskt"äwin jaysäwip amuyañaja. Jilkasax yatipxätawa, yaqhip lurañanakax utjistuwa, ukat yatkasas uka jan waltʼäwinakax jiwasanak contraw utjaspa.
  
  Tiempox tukusxiwa, ukampis mä wali wakiskir yatiyäwiw utjitu. Patak patak maranakaw familiasankirinakax qullan yänak uñjapxi. Aka vela ukax yurïwiman utjkäna ukawa. Mä llaki coincidencia, jichhax aka sapakiw jiwasan utjkistu ukax kuna valorani, ukatwa mamamax jilamar qhispiyañatakix risqijar wayt"itu. Jakäwisjamaw jan amuytʼasir sacrificio lurañax utjani. Ukampis janiw nayajj llakiskti. Janitï qhepür qheparapkasmajja, janiw nayajj uk lurkiriskayätti. Nayax jumaruw iyawstxa. Kunatsa aka velajj wali wakiskirïpacha uk qhanañchtʼañ munsma, ukampis cheqapuniw yatkti. Nayax yattwa, jupar jan kuna jan walt"äwin uñjasiñapatakix nayan misión ukaxänwa, mä misión ukax awkit yuqall wawaruw walja maranakaw pasawayi, ukat mä misión ukanx pantjasiwaytwa, kunatix walja tuqinakanw jakäwijanx pantjasiwayta.
  
  Mä vela jikxatañamawa, Yudel. Jiwasax aka qulliriruw apayañäni, jupax jilamaruw Wawanakan qullañ utan Am Spiegelgrund ukan uñji. Jilaman libertad alañatakix mä jukʼsa yanaptʼaspa ukhaxa, mayachtʼasisaw thaqhapxasma. Jan ukhamäkchi ukhajja, Taqe Chʼamani Diosaruw mayisma, jumanakar jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñapataki ukat aka liytʼañkamax chʼaxwäwix qhipharux tukusxaniwa.
  
  Yaqhax utjarakiwa. Uka jachʼa herenciatjja, jumataki ukat Elan chachatakejj wali jukʼakiw qheparäna. Familiajankkäna uka fabricanakajj nazinakan amparapankiwa. Austria markan banconakan cuentanakajajj aptʼasipjjetäna. Kristallnacht sat tiemponjja, apartamentonakajajj phichhantatänwa. Ukampis, wali askiwa, kuns jaytapxsma. Suiza markankir mä banconwa familian emergencianakapatak mä fondot imapjjerïta. Jukʼat jukʼatwa yaptʼapjjerïta, sapa pä jan ukajj kimsa phajjsitwa viajipjjerïta, kunatï aptʼasipkta ukajj mä qhawqha patak francos suizos ukhakïkchïnsa. Mamamampi nayampejj jiskʼa viajenakajajj wal kusisipjjerïta ukat semana tukuyaruw ukan qheparapjjerïta. Janiw mä fortunakiti, niya phisqa tunka waranqa markawa, ukampis yatiqañ utarux yanapt"aniwa ukat mä irnaqäw qalltañataki, kawkhantix jikxataskta. Uka qullqix Credit Suisse ukan mä cuenta numeroni ukar uñt"ayatawa, ukax 336923348927R uka jakhuniwa, nayan sutijanxa. Banco irpirixa mä contraseña mayini. Akax "Perpignan" satawa.
  
  Ukax taqpachawa. Sapa uruw mayisïwinakam arsupxam ukat janiw Torá qhanarux jan iyawsapxamti. Utamaru, markamaru jach"añchapxapuniwa.
  
  Wiñay Diosax jach"añchatäpan khititix jiwasan sapa Diosasa, Uraqpachan Presenciapa, Chiqpach Juezapa. Jupax nayaruw kamachitu, nayax jumaruw mayiraksma. ¡Jupax jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñapataki!
  
  Awkimaxa, .
  
  Joseph Cohen sat jilataw ukham luräna
  
  
  69. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  HAKAN
  
  Walja tiempow jarkʼaqasïna, ukat qhepat jikjjatapjjäna ukhajja, ajjsarañakiw jikjjatasïna. Ukat axsarañax samarañaruw tukuwayxäna, samarañax qhipharux aka axsarkañ mascarat apsuñ atipxatayna.
  
  Ukajj qhepüru, alwaw pasañapäna. Taqinipuniw manq"añ carpan desayunapxani. Janiw khitis kuns suytʼkaspati.
  
  Tunka minutonakaw manqʼañ carpan plataforma manqhar jalnaqäna ukat saytʼayarakïna. Ukajj mä sanu aparatopunïnwa, ukampis wali chʼamaniwa, wali suma disfrazatänwa. Jupanakajj jan suytʼasaw uka patjjankapjjaspäna. Mä minuto qhepatjja, Allah sat chacharuw qhanañchapjjañapäna.
  
  Jupax janiw yatiskanti, uka phallañ tukuyatat señal lurañapati janicha ukxa. Jilatanakajj jachʼa jachʼa tukur jiskʼa soldadonakar tʼunjañatakiw jutapjjani. Khitinakatix qhispipkäna ukanakax chiqpachansa.
  
  Jupajj mä qhawqha horanak suytʼañwa amtäna. Jupajj lurañanakap tukuyapjjañapatakiw tiempo churañapäna. Janiw kuna amtawinakas utjkiti, janiw kuna mistuñas utjkiti.
  
  Bosquimanes ukanakat amtasipxam, sasaw amuyäna. Uka monox uma jikxatawayi, ukampis janiw kutt"ayawaykiti...
  
  
  70. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  KAIN TORRE UKAX UTJKI UKANAKA
  
  NUEVA YORK markanwa
  
  
  Miércoles 19 uru lapaka phaxsit 2006 marana 23:22 ukat 23:22.
  
  
  "Jumarakiw compañero" sasaw säna, ukat qʼañu ñikʼutanïki uka plomerojj akham sänwa: "Janiw nayajj kuns lurkti, trabajkasas jan trabajkasas pagatätwa" sasa.
  
  "Amén ukaruw puriñama" sasaw uka likʼi plomerojj caballo colapamp iyaw säna. Naranja uniformejj jupar wali chʼamampiw qontʼasïna, ukat qhepäjjat niyas phallañampïkaspas ukhamänwa.
  
  "Inas ukhamax juk"amp askïchispa" sasaw guardiax jupanakamp iyaw säna, "jumanakax qharüruw jutapxäta ukat ukax ukhamawa, jan fucking jakäwijax ch"amt"ayapxamti, pä chachajax usutäpxiwa ukat janiw khitirus jumanakar panin uñjapxañamatak utt"ayañjamäkiti . : jan wawa uñjirinix janiw anqan irnaqirinakax llätunk jayp"u pachat qhiparux utjkiti" sasa.
  
  "Janiw kunjams yuspärapkta uk amuyapktati" sasaw rubio warmix säna, "kuna suertenïsax jutïr turnox aka jan walt"äw askichañapawa, janiw p"akjat tubonak askichañ munkti".
  
  'Kuna? Suytʼam, suytʼam" sasaw uka guardiajj säna. "¿Kunatsa parlaskta, tubo p"akjata?" sasa.
  
  "Ukhamakiwa. Jupanakajj pantjasipjjänwa. Saatchi ukat Saatchi markanx ukhamarakiw pasäna. ¿Khitis uka juicio uñjäna, Benny?" sasa.
  
  "Louis Pigtails satänwa sasaw amuyta" sasaw likʼi jaqejj säna.
  
  "Jachʼa wayna Louis. Diosajj jupar bendicipan" sasa.
  
  "Amén ukax aka tuqitwa. Ukhama, qhipat jikisiñäni, sargento. Aski arumakipana.'
  
  "¿Janit Spinato markar sarañasäki, amigo?" sasa.
  
  "¿Osonakax quqa taypinx qʼañuchapxiti?" sasa.
  
  Uka pä plomeronakajj yänakap apthapisin punkut mistusaw sarjjapjjäna.
  
  "Suytʼam" sasaw guardiajj säna, ukat minutot jukʼampiw llakisïna, "¿kunas Louie Pigtails sat chachar pasäna?" sasa.
  
  "Yatitawa, jupax mä emergencia ukhamänwa. Mä arumajja, alarma jan ukajj kunatsa janiw uka edificior mantañjamäkänti. Ukatwa drenaje tuberías ukanakax presión ukar puripxäna ukat p"akjañ qalltapxäna, ukat yatisktawa, taqi chiqanw qʼañunakax taqi chiqan chhuxriñchjasipxirïna" sasa.
  
  "Jïsa... Vietnam markar uñtasita" sasa.
  
  "Dude, janipuniw Vietnam markar kayuk uchktati, ¿janich ukhamäki? Tatajajj ukankänwa" sasa.
  
  -Tatamax paqallq tunka maranakaw qalamp k"upjatäna -sasa.
  
  "Kunatix utjki ukax akawa, Louie coletas ukan jichhax Calvo Louie ukhamawa. Uka escenajj kunja qʼañünsa uk amuytʼañäni. Uka patatjja janiw kunas sinti valoranïñap suyaskti, kunattejj qharürojj taqe kunas qʼañu qʼañuruw tukuni" sasa.
  
  Guardiajj vestíbulo ukankir monitor central ukar kuttʼasaw uñchʼukïna. 328E cuarto ukan emergencia ukan qhanapax q"illu ch"uxñaruw qhant"äna, ukax uma jan ukax gas tuberías ukan jan walt"äwip uñacht"ayi. Uka edificiojj wali yatiñanïnwa, kunapachatï zapatonakaman cordonanakapajj jan chʼiyjatäjjän uk yatiyarakïnwa.
  
  Jupax directorio uñakipäna, 328E ukan kawkhans jikxatasi uk uñakipañataki. Kawkhantï utjkäna uk amuyasajja, chʼiyar chʼiyar tukuwayjjänwa.
  
  "Maldita, akax kimsa tunk llatunkan pisonkir junta directivawa" sasa.
  
  "Jan wali trato, ¿janich ukhamäki?" sasa. sasaw lik"i plomerox säna. "Qʼara mueblenakampi ukat Van Gongs ukanakamp phoqantatätap yatta" sasa.
  
  "¿Wang Gong sat chachajj? ¡Kuna infiernosa! Jumax janiw kuna culturanïktati. Akax Van Gogh satawa. Tata. Yattati.'
  
  "Khitïpachas uk yattwa. Italia markankir artista" sasa.
  
  "Van Gogh jupax alemán jaqïnwa, ukat jumax mä moron ukhamätawa. Jaljasipxañäni ukat janïr jist"antapkipanx Spinato ukar sarañäni. Nayax akanx manq"at awtjataw jikxatastxa" sasa.
  
  Guardia, jupax arte ukar munasiritaynawa, janiw Van Gogh chiqpachan holandés sasaw sañax llakiskänti, kunatix uka pachax amtasïna chiqpachans Zann jupan pinturapax tantachäwin utapan warkt"atawa.
  
  "Chachanaka, mä juk"a suyt"apxam" sasaw recepción qhipäxat mistusaw plomeronakar t"ijtäna, "aka tuqit parlt"añäni..." sasa.
  
  
  Orville jilatajj sala de juntas presidencial sillaruw jalnaqäna, uka sillajj dueñopajj niyas janipuniw apnaqkänti. Inas ukan mä siesta luraschispa, taqi uka caoba paneles ukanakamp muyuntata sasaw amuyäna. Ukat uka edificion guardia de seguridad nayraqatan uñachtʼayasajj adrenalina sat chʼajjwäwit waliptjjäna ukhajja, qarjata ukat amparanakapan usuchjasiñajj wasitatwa jariqäna.
  
  "Maldita, janipuniw sarxaniti sasaw amuyayäta".
  
  "Orville sat waynar iyawsayasajj wali sumwa lurawayta. Jallalla" sasaw Albertax caja de herramientas ukan pata nivelap apsuwayxäna, ukat ukat cuaderno apsuwayxäna.
  
  "Akar mantañax wali facilakiwa" sasaw Orvillex säna, ukat vendat amparanakap chʼuqtʼat jachʼa guantes apsusaw säna, "nayatakix código ukar mantañax wali askiwa" sasa.
  
  "Qalltañäni. Nayax amuyta, niya chika horaw utjistu, janïr khitirus khitañ amtapkipana, ukhamat jiwasanakar uñakipañataki. Aka pachanxa, janitix manqhar mantañ atipkañänixa, niya phisqa minutos juk"ampiruw puriñäni, janïr purinkipanxa. Orville, thak uñachtʼayita" sasa.
  
  Nayrïr panelajj janiw chʼamäkänti. Uka sistemajj Raymond Kane ukat Jacob Russell sat chachan amparanakap uñtʼayañatakik wakichtʼatänwa. Ukampis mä jan walt"äwiw utjäna, ukax taqi sistemas ukanakatakix común ukhamawa, jupanakax mä código electrónico ukar atinisipxi, ukax walja yatiyawinak apnaqi. Ukat taqpach palmera imprentax, chiqans, mä taqpach yatiyawiwa. Uka yatxattʼat jaqin amuyunakaparjamaxa, uka códigox sisteman memoriapan uñtʼañax facilakïnwa.
  
  "Bim-bam, akax nayrïriwa" sasaw Albertax laptop jist"antasax säna, kunawsatix mä naranja qhanax ch"iyar pantallan qhant"äna ukat jach"a punkux chhullunkhayat jist"arasïna.
  
  "Albert... Jupanakax kuna jan walt"äwis utjatap amuyasipxani" sasaw Orville-x säna, ukat plato jak"ankir chiqaruw uñacht"ayäna, kawkhantix tatakurax destornillador apnaqasaw tapa jist"aratayna, ukhamat sisteman circuitonakapar puriñapataki, jichhax lawax ch"iyjatäxänwa ukat... ch"iyjata.
  
  "Ukajj jaktʼaskta" sasa.
  
  "Jumax sawkasisktati".
  
  "¿Confiasta, ¿janich ukhamäki?" sasa. sasaw tatakurax bolsillupar amparap luqxatäna.
  
  Celularajj istʼasïnwa.
  
  "¿Jichhax telefonot jawstʼañax walikïspati sasin amuyta?" sasa. sasaw Orville jilatajj jisktʼäna.
  
  "Iyawstwa" sasaw tatakurax säna: "Aruntt"asmawa, Anthony, manqhankxtanwa, pä tunk minutonakat jawst"apxita" sasa. Jupax telefono apt"asïna.
  
  Orville jupax punku jist"aratayna ukat jupanakax mä jisk"a, alfombrat pasillo ukar mantapxäna, ukax Kine ukan ascensor privado ukar puriñkamaw puri.
  
  "Nayax jiskt"asiristwa, kuna kasta traumas maynix walja pirqanakan qhipäxan jist"antatäñapatakix sarañapa", sasaw Albert jupax saraki.
  
  
  71. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  Archivo MP3 ukax Policía del Desierto Jordania ukan Andrea Otero ukan grabadora digital ukan apsutawa, Expedición Moisés ukan jan walt"äwip qhipatxa
  
  JISKT"ÄWI: Kane jilata, tiempoma ukat paciencia churatamat yuspärañ munsma. Ukax wali ch"amäkaspas ukhamaw tuku. Kunjamsa jakäwiman wali llakit yatiyäwinak yatiyawayta, sañäni, nazis ukanakat tʼijtʼasa ukat Estados Unidos markar purisasa, walpun yuspärta. Aka jan walt"awinakax chiqpach jaqi manqharuw persona pública ukar yapxati.
  
  
  JISKT"AWI: Munat tawaqu, janiw kuntix yatiñ munkta uk jiskt"kasax quqa muytasin jawq"jaskta ukhamäkiti.
  
  
  Q: Jach"a, taqiniw kunjams irnaqañax uk iwxt"apxitu ukhamawa.
  
  
  A: Nayax llakistwa. Ukhamarus sarantaskakiwa.
  
  
  Jiskt"awi: Kane tata, nayax amuyasta, usumax, agorafobia, wawatpach llakisiñ jan walt"awinakapatw utjawayi.
  
  
  A: Akax qullirinakax iyawsapxi.
  
  
  Jisktʼa: Kunapachatï uka entrevistajj radion yatiyaski ukhajj mä jukʼa mayjtʼayañasa wakischispa, kunapachatï tiempojj paskäna ukarjamaw sarantaskakiñäni. Jumax Rabí Menachem Ben Shlomo jupamp chikaw jilïr jaqïñkamax jakawayta.
  
  
  A: Ukax chiqawa. Uka rabinojj nayatakejj mä awkjamapunïnwa. Manqʼat awtjatäñapäkchïnsa, manqʼa churitu. Jupaw jakäwijar mä amta churäna, ukhamat naya pachpan chʼam jikjjatañataki, ukhamat ajjsarañanakaj atipjañataki. Pusi marat jilaw anqar mistuñataki ukat yaqha jaqinakamp chikt"atäñatakix munasïna.
  
  
  Jisktʼa: Chiqpachansa wali askipunïnwa. Mä wawax janiw yaqha jaqir nayranakap uñch"ukiñs puedkänti jan ataque de pánico ukampi, jupax uraqpachan jach"a ingenieronakat maynïriruw tukuwayi...
  
  
  A: Rabí Ben Shlomo jupan munasiñapata ukhamarak iyawsäwipatwa ukham lurasiwayi. Taqi khuyapayasir jaqiruw yuspajarta, jupax ukham jach"a jaqin amparapar katuyawayitu.
  
  
  Q: Ukatx multimillonario ukhamarak qhipharux filántropo ukhamaw tukuwayta.
  
  
  A: Nayax qhipa tuqit jan aruskipt"añax juk"amp askiwa. Nayax janiw sinti suma chuymanïkti, caridad tuqit irnaqatajat parltʼasa. Janipunis ukax wakiskiti sasaw sapa kuti amuyasta.
  
  
  Q: Qhipa jiskt"awiru kutt"añäni. ¿Kunapachas normaljam sarnaqasma uk amuyasma?
  
  
  A: Janipuniw ukhamäkiti. Nayax taqi jakäwijanx aka usump ch"axwawaytwa, munat kullaka. Suma urunakax jan wali urunakaw utji.
  
  
  Jiskt"awi: Jumax negociom hierro puñtumpiw apnaqtaxa, ukat Fortune ukan 500 empresanakapat 50 nayrïr empresanakat maynïriwa. Nayax amuyta, jan wali urunakat sipanx juk"amp suma urunakaw utjäna sañjamawa. Ukat jaqichasxaraktawa, mä yuqall wawaw utjarakitayna.
  
  
  A : Ukax chiqawa, ukampis nayax jakäwijat jan parlañax juk"amp askiwa.
  
  
  Jiskt"awi: Warmimax sarxasinx Israel markar jakiriw sarxäna. Jupax artistawa.
  
  
  A: Jupax mä qawqha wali suma pintatanakaw pintawayi, nayax sapxsmawa.
  
  Jisktʼa: ¿Isaacat kamsaraksnasa?
  
  
  A: Jupax... wali jach"änwa. Kunas wali askixa.
  
  
  Jiskt"awi: Kane tata, nayax amuyta kunjams jumatakix wawamat parlañax ch"ama, ukampis akax wali wakiskiriwa, ukat sarantañ munta. Yämas ajanuman uñnaqap uñjasa. Jupar wal munasitamajj qhanawa.
  
  
  A: ¿Kunjamsa jiwatayna uk yattati?
  
  
  Jisktʼa: Torres Gemelas sat cheqan jan waltʼayat uñjasipkäna ukanakat maynïrïnwa, uk yattwa. Ukat... tunka pusini, niya tunka phisqhan horanak entrevistas ukanakat luratapatxa, jiwatapax usuman kutt"aniñap ch"amanchawayi sasaw amuyasta.
  
  
  A: Nayax Jacoburuw jichhax mantañapatak mayiñ munta. Nayax jumanakan sarxapxañamatakiw munta.
  
  
  Jiskt"awi: Kane tata, nayax amuyta chuyma manqhajanx chiqpachapuniw aka tuqit parlt"añ munta; ukax wakisiwa. Nayax janiw psicología barata ukamp bombardeañ munkti. Ukampis kuntï jumajj sum amuykta uk lurañamawa.
  
  
  A: Grabadora jist"antañamawa, tawaqu. Nayax amuyt"añ munta.
  
  
  Jiskt"awi: Kane tata, entrevista sarantañapatakix yuspajarapxsmawa. Kunapachatï wakichtʼatäxäta ukhaxa...
  
  
  A: Isaacax nayatakix taqi kunapunïnwa. Jupax jach"a jach"a, jisk"a ukat wali suma uñnaqt"anïnwa. Uka fotop uñakiptʼañäni.
  
  
  Q: Jupax wali suma llakt"asiriwa.
  
  
  A: Nayax amuyta jumax munasmati. Cheqas jupajj jumar uñtasitänwa. Permiso mayiñat sipansa, perdón mayiñaw jukʼamp askixa. Jupajj mä reactor nuclear ukan chʼamapasa ukat chʼamapas utjarakïnwa. Ukat taqi kuntï jikxatkäna ukax jupa pachpaw luräna.
  
  
  Q: Taqi respetompixa, mä jaqit ukham arsuñax ch"amawa, jupax ukham fortuna herencia katuqañatakiw yuritayna.
  
  
  A: ¿Kuns tatax sañapa? Taqi Chʼamani Diosax "wiñayatakiw wawapäxa" sasaw David profetar säna. Ukham munasiñ uñacht"ayañ tukuyatatxa, arunakaja... Ukampis nayax uñjtwa jumanakax nayar colerayañ munapxtaxa.
  
  
  B: Perdonapxita.
  
  
  A: Isaacax walja pantjasiwinakanïnwa, ukampis jasak thakhinjam sarañax janiw ukanakat maynïrïkänti. Jupajj janipuniw nayan munañanakaj contra sarañat llakiskänti. Jupajj Oxford sat jachʼa yateqañ utanwa yateqer saräna, uka jachʼa yateqañ utar janiw nayajj yanaptʼkayätti.
  
  
  Jisktʼa: Ukat ukanwa Russell jilatampi jikisïna, ¿ukajj cheqäpachati?
  
  
  A: Jupanakax macroeconomía ukxat mayacht"asisaw yatxatapxäna, ukat Jacob jupax yatxatañ tukuyxäna uka qhipatxa, Isaac jupax nayaruw iwxt"itu. Tiempompejja, Jacob chachajj kupi amparajaruw tukjjäna.
  
  
  Jisktʼa: Isaacar uñjañ munkta uka cargo.
  
  
  A: Ukat ukax janipuniw katuqkaspati. Kunapachatï wali jiskʼäkäna ukhajja... [restrained sob].
  
  
  Jiskt"awi: Jichhax entrevistax sarantaskakiwa.
  
  A: Yuspajarapxsmawa. Aka amtasax chuyma ch"allxtataw jikxatasitax pampachapxita. Jupax mä wawakïskänwa, janiw tunka mayan marat jilïrïkänti. Mä uruxa mä allqamarimpi utaru purinitayna, uka anuxa callin jikxatatayna. Nayajj wal colerasiyäta. Nayax janiw uywanakarux munaskti. ¿Anunakar munasmati, munat kullaka?
  
  
  Q: Jach"a lurawi.
  
  
  A: Walikiwa, ukhamax jumax uñjañamawa. Ukajj mä jan wali mongrel satänwa, qʼañuänwa, kimsa kayunirakïnwa. Walja maranakas callenakan sarnaqkaspa ukhamänwa. Ukham uywampixa, veterinario ukar apañakiw wali amuytʼasirïspa, ukat tʼaqhisiñanakapas tukjañawa. Isaacaruw ukham sista. Jupajj uñkatasaw akham sitäna: "Jumarus callen apthapipjjarakïtawa, tata" sasa. ¿Rabíx tʼaqhisiñanakam tukjañapänti sasin amuyta?" sasa.
  
  Jisktʼa: ¡Ay!
  
  
  A : Nayax mä manqhan ch"axwawiw jikxatasiyäta, ukax axsarañamp jach"a jach"a tukuñamp utjatapata. ¡Aka wawax nayan wawajapunïnwa! Nayax juparux permiso churta, jupax uka allqamarix uka tuqit juchañchaspa ukhaxa, uywañapataki. Ukat ukham lurarakïna. Uka luratax yaqha pusi maraw jakasïna.
  
  
  Q: Nayax amuyta, kuntix nayraqat arsuwaykta ukx amuyaraktwa.
  
  
  A: Waynäkasas wawajax yatïnwa, janiw nayan ch"amakajan jakañ munkänti. Jupan... qhipa urux Cantor Fitzgerald ukan mä entrevista de trabajo ukar saratayna. Jupajj Torre Norte sat cheqan 104 pisopankänwa.
  
  
  Jisktʼa: ¿Mä jukʼa tiempo qheparañ munasmati?
  
  
  A: Nichtgedeiget ukat juk"ampinaka. Nayajj walikïsktwa, munat jilata. Isaacajj uka martes alwaw jawsanitu. Kuntï CNN sat cheqan paskäna uk uñchʼukiyäta. Semana tukuyajj janiw jupamp parltʼasirïkti, ukhamajj inas ukankaspa sasin janiw amuyirïkti.
  
  
  Jiskt"awi: Mä juk"a uma umañamawa, achikt"asipxsmawa.
  
  
  A: Nayax teléfono apthapta. Jupajj akham sänwa: "Tata, Centro Mundial de Comercio ukanktwa" sasa. Ukanx mä phallawiw utjäna. Nayajj wal ajjsarayäta" sasa. Nayax sarta. Nayajj wal muspharta. Nayax jupar arnaqasirïtwa sasaw amuyta. Janiw kuntï siskta uk amtaskti. Jupajj akham sitänwa: "Tunka minutonakaw jumar jakʼachasiñatak chʼamachasiwayta" sasa. Red ukax sinti cargañapawa. Tata nayajj jumar munassmawa". Nayajj samarañapatakiw sista, autoridadanakaruw jawstʼä sasaw sista. Juparux uka chiqat apsuñäni. "Janiw escalerat saraqañjamäkiti, tata. Jiwasan manqhankir pampax t"unjataw uñjasi, ukat ninax uka edificio taypinw jilxattaski. Wali junt"upuniwa. Nayax muntwa..." Ukat ukhamapunïnwa. Jupaxa pä tunka pusini maranitaynawa. [Jachʼa samartʼaña.] Telefonoruw uñchʼukiskta, amparanakajampiw amparamp luqxata. Nayajj janiw amuykayätti. Uka conexión ukax chhaqtayatäxänwa. Nayax amuyta, uka pachanx p"iqijanx mä cortocircuito ukaw utjäna. Uka urux q"al chhaqtayatäxänwa.
  
  
  Jisktʼa: ¿Yaqha yateqawaytati?
  
  
  A: Nayax ukhamäspawa. Qhepürojja, qhespipkäna uka jaqenakat yatiyañatakiw papelanak jistʼarayäta. Ukat fotop uñjta. Jupax ukankänawa, thayanxa, qhispiyatänwa. Jupax salt"asïna.
  
  
  Jisktʼa: Ay Diosaja. Nayax llakistwa, tata Kane.
  
  A: Nayax janiw ukhamäkti. Nina nakhantata ukat juntʼu thayajj jan aguantañjamäpachänwa. Jupax ch"am jikxatäna ventananak p"akjañataki ukat destinop ajlliñataki. Inas uka urojj jiwañapächïna, ukampis kunjamsa jiwañapäna uk janiw khitis siskänti. Jupajj mä jaqjamaw destinop katoqäna. Jupax ch"amaniw jiwxäna, t"ijt"asaw jiwxäna, tunka segundos aire ukan jikxataskän uka apnaqiri. Taqe uka maranakan jupatak amtkayäta ukajj tukusjjänwa.
  
  
  B: Diosajja, akajj wali ajjsarkañawa.
  
  
  A: Taqi ukanakax jupatakix utjaspawa. Taqi ukanakxa.
  
  
  72. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  KAIN TORRE UKAX UTJKI UKANAKA
  
  NUEVA YORK markanwa
  
  
  Miércoles 19 uru lapaka phaxsit 2006 marana 11:39 p.m.
  
  
  "¿Janiw kuns amtasktati?" sasa.
  
  "Nayaw sapxsma. Jupaw muytayañ yanaptʼitäna, ukatsti mä qhawqha numeronakampiw chʼankhampiw jawqʼjäna" sasa.
  
  "Janiw ukhamäkaspati. Wali sapa patakatxa niya suxta tunka mayachatanakaxa tukuyañawa. Jumax kuns churañamawa. Kawnirisa.'
  
  Jupanakax ascensor punkunakan jak"apankapxänwa. Chiqansa, aka aruskiptʼañ tamax nayrïr tantachäwit sipansa jukʼamp chʼamäxänwa. Panel de impresión de palma ukar uñtasitax mä simple ATM ukar uñtasit teclado numérico ukhamawa ukatx niyas janiw mä jisk"a secuencia numérica ukax kuna jach"a memoria ukanakat apsuñax ch"amäkänti. Ascensor punkunak jistʼarañatakejja, Albertojj mä jachʼa thiya cablempiw mantañ panelar chintʼäna, ukat mä sanu ukampis jan sinttʼasisaw uka código chʼiyjañ amtäna. Jach"a amuyunxa, ukax computadoraruw taqi mayacht"asiwinak yant"añapatak wayt"añapäna, taqi ceronakat llätunk ukhakama, ukax wali jaya pachaw munasispa.
  
  "Aka ascensor ukar mantañatakix kimsa minutos ukjaw utjistu. Yaqha suxta minutos ukjaw computadorax pä tunk dígitos ukan secuenciap uñakipañapatak munasini uka desciframiento programajj wali chʼamawa" sasa.
  
  Laptop ukan ventiladorax mä infierno ukham ch"axwañ qalltäna, patak abejanakax zapatos caja ukan katuntat ukhama.
  
  Orville jilatajj amtañatakiw chʼamachasïna. Jupax pirqa uñkatasisaw reloj uñkatasïna. Kimsa segundonakat sipansa janiw jukʼamp paskänti.
  
  Albert jilatajj akham sänwa: "Tunka dígitonakakiw utjani" sasa.
  
  "¿Chiqapuniti?" sasaw jisktʼäna. sasaw Orville jilatajj kuttʼanïna.
  
  'Ukhampuni. Janiw yaqha lurañas utjkaspati sasaw amuyta" sasa.
  
  "¿Qhawqha tiempos pasani?" sasaw jisktʼäna.
  
  "Pusaq minutonakawa" sasaw Albertojj axsarañat ñikʼutap chʼallxtayasïna, "akax janiw qhip qhipa combinación yantʼañapakiti sasaw suytʼapxañäni, kunattix jupanakan jutapxatap istʼaraktwa" sasa.
  
  Pasillot mayni puntanjja, mayniw punkur thuqtʼaskäna.
  
  
  73. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Jueves 20 uru lapaka phaxsit saraqataru 6:39 alwa pacharuw purini.
  
  
  Nayrïr kutiw Talon Canyon ukar llätunk urunak nayrax puripxäna, alwax jilpach expedición ukankirinakaruw ikiñar katjatayna. Jupanakat phisqani, suxta kayuni laqʼa ukat qalanak manqhanxa, janipuniw mayampsa sartapkaspati.
  
  Yaqhipanakax alwax thaya thayt"aniw camuflaje mantanakap manqhan khathatipxäna. Jupanakax kawkhantix horizonte ukax utjañapäkän ukjaruw uñch"ukipxäna ukat intix jalsuñap suyapxäna, thaya thayax infiernoruw tukuyapxäna, pusi tunk phisqhan maranakanx Jordania markan jallupachan juk"amp junt"u urutaki. Awisax llakisiñat pʼiqip chʼallxtayasipxäna, ukat ukax jupanakarux axsarayarakïnwa. Sapa pallapallatakix arumanthi uñjañax juk"amp ch"amawa; ukat amparanakapar wila aptʼat jaqitakix aka pachaw khitinakarutï jiwayki ukanakan fantasmanakapax jinchupar jiskʼat jutapxaspa.
  
  Uraq manqhan samart"ir phisqha jaqinakampi, qarqa uñjir kimsa jaqinakamp chika taypinxa, tunka phisqhani jaqinakaw ikiñ bolsanakapamp liwxatapxäna; inas Forrester yatichirix janïr alwax ikiñat sartañapatak apnaqkäna uka bocinan thuqtʼäwip jan amuyapchïna. Intix 5:33 alwa horasaruw mistüna, ukat amukiw katuqapxäna.
  
  Niya 6:15 a.m. pacharuw Orville Watson ukat Albert tatax Kine Tower ukan vestíbulo ukar mantapxäna, uka pachanx nayrïr expedición ukankir jaqix Nuri Zayit cocinero ukham amuyt"äna. Jupax Rani yanapiriparuw ch"allt"äna ukat anqar mistuwayxäna. Manq"añ carpar purisax uma lantix leche condensada ukampiw café instantáneo lurañ qalltäna. Janiw walja leche jan ukax juyra ukanakax qhiparkänti kunatix jaqinakax umax jan umax utjkän uk phuqhañatakiw umapxäna ukatx janiw fruta ukax utjkänti, ukhamax cocinerox tortillas ukat huevos revueltos ukanak lurañakiw wakisïna. Nayra amukt"irixa taqi ch"amapa ukhamaraki mä qawqha perejil puchuta manq"aru warantatayna, kunjamatixa sapüru lurirïkäna ukhama, manq"a phayaña yatiñanakapampi aruskipt"asa.
  
  Enfermería ukan carpanjja, Harel kullakajj Andrean jampʼattʼasitapat qhespiyasïna, ukat Forester sat yatichiriruw uñjir saräna. Uka chuymankipstat jaqix mä tanque de oxígeno ukamp chikt"atäxänwa, ukampis usupax juk"amp jan walt"ayataw uñjasiwayi. Uka arumat sipansa jukʼamp tiempow jakani sasaw doctorajj pächasjjäna. Uka amuyt"äw chhaqtayañatakix p"iqip ch"allxtasaw Andrearux jamp"att"asis sartayañatak kutt"awayxäna. Maynit maynikam jampʼattʼasisa ukat jiskʼa parltʼasipkchïnjja, panpachaniw munasipjjatap amuyañ qalltapjjäna. Qhiparusti isthapt"asisaw manq"añ utaruw desayunañatak sarapxäna.
  
  Fowler, jupax jichhax Pappas jupamp mä carparukiw jakasi, jupax juk"amp suma amuyt"awiparjamaw urup qalltawayi ukat pantjasiwayi. Pallapallanakan carpapan taqenis ikipkaspa ukham amuyasajja, liwjjatasaw Albertarojj satélite sat teléfonot jawsäna. Wayna sacerdotejj jaysäna ukat jan pacienciampiw pä tunk minutonakat kuttʼaniñatak mayïna. Fowler jilatajj telefonot jistʼantasïna, jawsatapajj mä jukʼa tiempokïtap laykojj samarañänwa, ukampis jankʼakiw wasitat suertep yantʼañapa sasaw llakisïna.
  
  David Pappas tuqitxa, mä juk"a pachaw chikat suxta pachar sartawayi ukatx Forrester yatichiriruw visitt"ir saratayna, jupax juk"amp askïspawa sasaw suyt"äna, ukampirus qhipa arumax samkapat juchañchatätapat qhispiyasiñ suyt"arakïna, uka samkapanx jupakiw arqueólogox jakkirïna .. kunapachatï Arcajj qhepat uru qhan uñjkäna ukhajja.
  
  Pallapallan carpapanx Marla Jackson, colchón ukanx comandante ukat munatapan qhipäxap ch"uqt"äna - janipuniw mä misión ukankapkän ukhax mayacht"asis ikipkänti, jan ukasti pachat pacharuw jamasat "inteligencia" ukan mayacht"asis sarapxäna. Jupajj kunsa sudafricanojj amuyäna sasaw jisktʼasïna.
  
  Dekker jupax khitinakatix alwax jiwatanakan samañap apanipki ukanakat maynïrïnwa, ukax kunkapan qhipäxankir ñik"utanakaparux sayt"ayäna. Pä jan wali samkanak taypin mä jukʼa tiempojj sartaskäna ukhajja, pantalla de escáner de frecuencia ukan mä señal uñjatap amuyasïna, ukampis janiw jikjjatañjamäkänti. Mä akatjamat jaltasaw kamachinak churañ qalltäna.
  
  Raymond Kane chachan carpanjja, Russell jilatajj jefepan isinakapwa uñachtʼayäna, ukat wila pastillap mä jukʼsa umañapatakiw chʼamañchtʼäna. Cainajj jan munkasaw iyaw säna ukat Russell jilatajj jan uñchʼukkäna ukhajj thuqtʼarakïnwa. Jupajj muspharkañ samarañwa jikjjatasïna. Qhiparusti suxta tunk llatunkan maranakan taqpach amtapax phuqhasiniwa.
  
  Mä jukʼamp jiskʼa carpanjja, Tommy Eichberg jilatajj wali amuyumpiw amparapamp nayrapar uchasïna, manqhap chʼoqtʼasisaw bañor Brian Hanley sat chachar thaqer saräna. Mä taladro lurañatakejj mä parte askichañatakejj yanaptʼapwa munasïna. Llatunk metronak perqaruw makatapjjañapäna, ukampis alajjpachat perforapjjaspa ukhajja, mä jukʼa presión vertical ukar jiskʼachapjjaspänwa, ukatsti amparapampiw qalanak apsupjjaspäna. Jankʼak irnaqapjjaspäna ukhajja, sojjta horanakanwa tukuyapjjaspäna. Chiqansa, Hanley jilatax janiw kawkhans uñjatäkänti, ukax janiw yanaptʼkänti.
  
  Hukan tuqitxa, relojap uñkatarakïna. Qhipa semananxa, kawkhantï taqpach uka chiqar sum uñjañax wali askïki uk amuytʼäna. Jichhajj soldadonakan mayjtʼapjjañap suytʼaskäna. Suytʼañax jupatakix wali askiwa. Jupax taqi jakäwipan suyt"awayi.
  
  
  74. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  KAIN TORRE UKAX UTJKI UKANAKA
  
  NUEVA YORK markanwa
  
  
  Miércoles 19 uru lapaka phaxsit 2006 maran 11:41 alwa pacharuw purini.
  
  
  7456898123 uka jakhuru
  
  Computadorax chiqpachapuniw pä minuto ukat pusi tunk kimsan segundonakan uka código jikxatäna. Ukajj wali askiwa, kunattejj Albert jilatajj qhawqha tiempos guardianakajj uñstapjjañapäna uk jan sum amuytʼkänti. Pasillo tukuyankir punkujj niya pachpa horasanwa jistʼarasïna, ukat ascensor punkujj jistʼarasïna.
  
  "¡Katxarupxam!" sasa.
  
  Pä guardiampi mä policiampiw pasillot mantapjjäna, nayranakap chʼoqtʼasisaw pistolanakapajj wakichtʼatäjjäna. Taqi uka kusisiñanakampixa janiw sinti kusisipkänti. Albert ukat Orville jilatanakajj ascensorar jankʼakiw sarapjjäna. Alfombra taypin kayunak tʼijtʼir istʼapjjäna ukat ascensor saytʼayañ yantʼañatakejj mä ampar luqtat uñjapjjarakïna. Mä qawqha pulgadanak chhaqhata.
  
  Punkujj jistʼantatäjjänwa. Anqanxa, guardianakan amuktʼat arunakap istʼapxäna.
  
  "¿Kunjamatsa aka yänak jistʼarasma?" sasa. sasaw policiax jiskt"äna.
  
  "Janiw jayarstʼapkaniti. Aka ascensor apnaqañatakixa, mä llave especial ukaw wakisi. Janiw khitis jan ukampi paskaspati" sasa.
  
  "Sistema de emergencias ukar chʼamañchtʼam" sasa.
  
  "Jïsa, tata. Jank'akipuni. Ukajj mä barril sat chawllar chʼajjwañamp sasiwa" sasa.
  
  Orville chachajj Albertoruw uñtäna, ukat chuymapan wal thuqtʼaskäna.
  
  "¡Maldita, ¡jiwasaruw purinipxani!" sasa.
  
  Uka tatakuraxa jachaqt"asïna.
  
  "¿Kunas jumamp pasaski? Kuns amuyt"apxam, - sasaw Orvillex sist"äna.
  
  "Nayraqatw ukham lurawayta, jichhür alwajj Kayn Tower sat sistema informático ukar mantapkta ukhajja, janiw ascensor punkunakap jistʼarir sistemapan llave electrónica ukar puriñjamäkänti" sasa.
  
  "Maldado imposible" sasaw Orville chachajj iyaw säna, jupajj janiw kunampis jawqʼjatäñ munkänti, ukampis aka cheqanjja, taqe firewalls sat cheqan taykaparuw tʼijtäna.
  
  "Jach"a espía ukhamäsmawa ukat chiqpachans mä qawqha k"arinak yatta... ukampis mä jach"a hacker ukax munaski ukax chhaqhawa: caja anqäxan amuyt"aña" sasaw Albertax saraki. Ukat salapan samartʼkaspa ukhamaw pʼeqep qhepäjjar amparanakap chʼoqtʼasïna. "Kunapachatix punkunakax jist"antatäki ukhax ventananakampiw apnaqapxta. Jan ukax aka tuqinxa, mayjt"ayañawa secuencia ukaxa uñt"ayiwa kawkhantixa ascensor ukaxa utjki, ukhamaraki orden de pisos. Mä sanu movimiento ukax janiw jark"atäkiti. Jichhax Kayn-an computadorapax ascensorax kimsa tunk llätunkan pisonkañapawa sasaw amuyi" sasa.
  
  "Ukhamajj ¿kunas?" sasaw Orville jilatajj sacerdoten jachʼa jachʼa tukutapat mä jukʼa chuym ustʼayasïna, ukampis yatiñ munarakïnwa.
  
  -Walikiwa, amigo, aka kasta situación ukanxa, taqi sistemas de emergencia aka markanxa ascensores ukanakaxa qhipa utjki uka pisoruwa saraqapxi ukatxa punkunaka jist"arapxi.
  
  Uka pachpa horasanwa mä jukʼa khathattʼasïna, ukat ascensorax jilxattañ qalltäna. Anqanxa wali mulljata guardianakan arnaqasitanakap istʼapxäna.
  
  "Alayax aynacharu ukat aynacharux pataruw puri" sasaw Orvillex säna, menta desinfectante sat qʼixu qʼixu taypin amparanakap tʼaxllirtʼasa, "jumax mä genio ukhamätawa" sasa.
  
  
  75. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Jueves 20 uru lapaka phaxsit 2006 marana 6:43 alwa pacharuw purini.
  
  
  Fowler chachajj janiw Andrean jakäwip wasitat jan waltʼayañatak wakichtʼatäkänti. Jan kuna jarkʼaqasiñampi satélite sat teléfono apnaqañajj loco ukhamänwa.
  
  Experiencianïki uka jaqejj pä kuti pachpa pantjasitapajj janiw askïkänti. Akax kimsïr kutiw utjani.
  
  Nayrïr arumax nayrïr arumaw utjäna. Tacerdotejj oración libropat uñkatasïna, kunattejj allsuñ equipojj Forrester yatichirin chikat jiwat cuerpop aptʼataw pʼiyan mistupjjäna. Andrea kullakajj tʼijtʼasaw jupar jakʼachasisin kunatï paskäna uk yatiyäna. Yatiyirix quri cajax p"iyan imantatätap yatipxtwa sasaw säna, ukat Fowler jupax janiw juk"amp pächasxänti. Aprovechando el excitación general de la noticia, jupax Albert juparuw jawsatayna, jupax qhanancht"iwa, qhipa kutiw Nueva York markan chika aruma chika aruma terrorista ukat Haqan ukanakat yatiyawinak jikxatañatak yant"añ munta, mä pä horanak Jordania markan alwa pachat. Uka jawsañax chiqpachapuniw tunka kimsaqallqu segundos ukjax sarantawayxi.
  
  Payïrix uka alwaw pasäna, Fowler jilatax jankʼakiw jawsäna. Aka jawsañax suxta segundos ukjaw sarantawayxi. Jupax pächasïnwa, escáner ukax kawkitsa uka señalax juti uk yatiñatakix tiemponïtapxa.
  
  Kimsïr jawsäwix suxta minuto chikataniruw puriñapäna.
  
  Albert, Dios layku, jan aynacht"ayañamäkiti.
  
  
  76. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  KAIN TORRE UKAX UTJKI UKANAKA
  
  NUEVA YORK markanwa
  
  
  Miércoles 19 uru lapaka phaxsit 2006 marana 11:45 p.m.
  
  
  "¿Kunjamatsa uka chiqar puripxani sasin amuyta?" sasa. sasaw Orville jilatajj jisktʼäna.
  
  "Nayax amuyta, jupanakax mä equipo SWAT ukar apanipxani ukat teja ukanx rappel ukamp saraqapxani, inas vidrio ventananakar ukat taqi uka mierdanakar ch"axwapxchispa".
  
  "SWAT equipo mä qawqha jan armat lunthatanakataki? Janit mä tank apnaqasa mä qhawqha chʼuqi katuñjam amuyktati" sasa.
  
  "Yaqha tuqit uñakipt"añäni, Orville: pä jan uñt"at jaqinakaw mä paranoico multimillonario ukan oficinapar mantapxäna. Jumax kusisitaw jikxatasiñama jupanakax janiw mä bomba jiwasanakar jaquntañ munapkiti. Jichhajj nayajj jukʼamp chʼamachasiñajataki. Russell jilatajj aka pisoru sapaki mantañatakejja, wali seguro mä computadoranïñapawa" sasa.
  
  "¡Akar puriñatakejj taqe kunatï pasawayktan ukanak qhepatjja, janiw computadorapar mantañjamäkiti sasin jan siskituti!" sasa.
  
  "Janiw nayajj ukham siskti. Ukat jukʼamp tunka segundonakas munasini sasaw sista" sasa.
  
  Albert jilatajj nayraqatapat chʼuñu pichthapïna, ukatsti amparanakap teclado patjjar liwjjatañapatakiw jaytäna. Uraqpachan wali suma hacker ukanakas janiw mä computadora ukar mantañ atkaniti, ukax mä servidor ukar jan conectatäkchi ukhaxa. Ukaw qalltatpach jupanakan jan waltʼäwipäna. Russell jilatan computadorap Kayn chachan red ukan jikjjatañatakejj taqe kunwa yantʼapjjäna. Ukax janiw luraskänti kunatix sistemas ukanakat uñjasax aka piso ukan computadoranakax janiw Kayn Tower ukankapkänti. Albert jilatajj janiw Russell sapaki jan ukasti Kine chachajj Internetar ukat maynit maynikam tarjeta 3G toqemp chiktʼat computadoranak apnaqapjjatap yatïna, uka computadoranakajj uka tiempon Nueva York markan patak waranq waranqäpkäna ukanakat päwa. Jan uka wakiskir yatiyäwinak utjkaspäna ukhajja, Albertojj walja maranakaw Internetan pä jan uñjkañ computadoranak thaqhaspäna.
  
  Jupanakax phisqa patak jila qullqiw sapa urux banda ancha apnaqañatak pagapxañapa, janiw jawsatanakat arsuñax wakiskiti, sasaw Albert jupax amuyäna. Nayax amuyta, kunapachatix millones de valores ukanakax utjki ukhax janiw kunas utjkiti. Yämas kunapachatï jiwasanakjam jaqinakarux ukham sapuru kʼarimp jan waltʼayasma ukhaxa.
  
  "Nayax amuyasta, atipt"awaytwa" sasaw tatakurax pantallax ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"uxñaruw mayjt"awayi, ukax sistema qalltañap uñacht"ayi, "¿kuna nayrar sartawis aka disco jikxatañataki?" sasa.
  
  Orville chachajj Russell chachan suma suma ukat suma oficinapan cajonanakapa ukat sapa archivadoranak uñakipäna, carpetanak apsusaw alfombrar jaqontäna. Jichhajj wali llaktʼataw perqat fotonak chʼiyjäna, caja fuerte thaqäna, ukat qollqet lurat letra jistʼarañampiw sillunakan manqhanakap chʼiyjäna.
  
  "Akanx janiw kunas thaqhañax utjkaspati" sasaw Orville-x Russell-an mä sillup kayupamp ch"allxtayäna, ukhamat Albert-an jak"apan qunt"asiñapataki, amparanakapan vendanakapax wasitat wilamp ch"allt"atäxänwa, ukat muruq"u ajanupax ch"uxñaruw tukurakïna.
  
  "Paranoico yuqall wawa. Jupanakajj maynit maynikamakiw parltʼasipjjerïna. Janiw anqäx correo electrónico ukanakax utjkiti. Russell jilatajj negociop apnaqañatakejj yaqha computadora apnaqañapawa" sasa.
  
  "Jordán markaruw irppachäna" sasa.
  
  "Yanaptʼam munaraktwa. ¿Kunsa thaqtanjja?" sasa.
  
  Mä minuto qhepatjja, sapa contraseña amuytʼasajj Orville chachajj jaytjjänwa.
  
  "Inamayakiwa. Ukanxa janiwa kunasa utjkiti. Ukat utjaspäna ukhajja, niyaw chhaqtayawayjjäna" sasa.
  
  "Ukajj amuytʼayituwa. Suyt"am -sasawa Albertax säna, bolsillupat mä chicle masticat sipan juk"amp jach"a flash apsusaw computadoran CPU ukar enchufayäna, ukhamat disco duro ukamp chikt"atäñapataki. "Aka miski ukan mä jiskʼa programajj disco duro ukan chhaqtayat particionanakat yatiyawinak apsuñ yanaptʼätam. Uka cheqat qalltsnawa" sasa.
  
  'Phawulusu. Netcatch ukar thaqhapxam" sasa.
  
  'Waliki!'
  
  Mä juk"a ch"axwañampiwa, tunka pusini archivonaka lista ukaxa programa ukan thaqhaña ventanapanwa uñstawayi. Albert jilatajj mä kutikiw taqe ukanak jistʼaräna.
  
  "Akanakax HTML qillqatanakawa. Sitio web ukanakajj imatäjjewa" sasa.
  
  "¿Kunsa uñtʼta?" sasa.
  
  "Jïsa, naya pachpaw jupanakar qhespiyawayta. Akax nayatakix servidor aruskipäwinakawa. Terroristas ukanakax janipuniw correo electrónico ukar jawst"apkiti kunapachatix mä ataque amtapki ukhaxa. Kawkïr idiotas yatiw correo electrónico ukax pä tunk jan ukax kimsa tunk servidoranak tuqiw saraspa janïr kawkir chiqar puriñkama, ukhamax janipuniw khitis yatiyawim uñch"ukiski ukx yatktati. Kuntix lurapki ukax taqiniruw celulanx pachpa contraseña de cuenta gratuita uk churapxi ukatx kunatix jupanakax mä borrador de correo electrónico ukham apayapxañapatakiw qillqt"apxi. Ukax juma pachpa qillqt"asiñjamawa, jan ukax mä taqpach celda de terroristas ukanakaw maynit maynikam aruskipt"apxi. Uka correo electrónico ukax janipuniw apayatäkänti. Ukax janiw kawkirus puriykaniti kunatix sapa mayni terroristas ukanakax pachpa cuenta apnaqapxi ukat...
  
  Orville chachajj pantalla nayraqatan jan chʼamanïsaw saytʼasïna, wali chʼamaktʼataw mä jukʼa tiempojj samsuñ armasjjäna. Jan amuytʼañjamäki ukajja, mä akatjamatwa nayranakap nayraqatan uñstäna.
  
  "Akajj janiw walïkiti" sasaw säna.
  
  "¿Kunas paspacha, Orville?" sasa.
  
  "Nayax... sapa semanaw waranq waranq cuentanak hackear. Kunawsatix mä servidor web ukan archivonakax copiapktan ukhax qillqatanakakiw imatäski. Janitï ukham lurksna ukhajja, uka fotonakajj jankʼakiw disco duronakasar phoqantaspäna. Ukajj jan walipuniwa, ukampis liytʼasmawa" sasa.
  
  Orville jupax mä vendado dedo ukampiw pantalla de computadora ukar uñacht"ayäna, kawkhantix Maktoob.com ukan correo electrónico ukan terroristas ukanakamp aruskipt"apkäna, colores botones ukat uñacht"äwinakaw uñacht"ayäna, ukax janiw utjkaspati, ukax mä archivo hackeado ukat qhispiyata ukhamäspa ukhaxa.
  
  "Maynix Maktoob.com ukarux aka computadora ukan mä navegador ukan mantawayi, Albert. Tukuyañ tukuyatat chhaqtayapkchïnjja, uka uñachtʼäwinakajj memoria caché ukanwa qheparäna. Ukat Maktub markar puriñatakisa..." sasa.
  
  Albert jilatajj janïr Orville jilatajj tukuykasajj amuyasjjänwa.
  
  "Khititï akankäna ukajj contraseña yatpachänwa" sasa.
  
  Orville jilatajj iyaw sänwa.
  
  "Akajj Russell, Albert satänwa. Russell jilatajj hakan jaqewa" sasa.
  
  Uka horasanjja, disparonakaw istʼasïna, ukat mä jachʼa ventana pʼakjasaw istʼasïna.
  
  
  77. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Jueves 20 uru lapaka phaxsit 2006 marana 6:49 alwa pacharuw purini.
  
  
  Fowler chachajj relojap sum uñkatäna. Mä amtar puriñ horasajj llätunka segundonak faltkipanwa jan suytʼat kunas pasäna.
  
  Albert jilataw jawsäna.
  
  Uka tatakuraxa telefono tuqi jawsañatakixa barranca mantaña chiqaru saratayna. Mä juykhu chiqaw utjäna, uka pallapallax janiw uñjkänti, uka qullux sur tuqinkir qullu patat uñch"ukiskäna. Telefono jistʼarkäna ukhajja, telefonojj istʼasïnwa. Fowler chachajj jankʼakiw kunas jan walïtap yatïna.
  
  "Albert, ¿kunas pasäna?" sasa.
  
  Línea mayni puntanjja, walja arnaqasir arunak istʼäna. Fowler chachajj kunas pasäna uk amuytʼañatakiw chʼamachasïna.
  
  "¡Color aptʼasim!" sasa.
  
  "¡Oficial, jawsañajawa!" sasa. Albert chachan arupax jayaruw ist"asïna, janis jinchupar teléfono apt"atäkaspa ukhama, "chiqpachansa akax wali wakiskiriwa, seguridad nacional tuqitwa" sasa.
  
  "Uka fucking teléfono jaquntañamawa sasaw sista".
  
  "Jukʼat jukʼat amparaj luqxatasin parltʼasiñ munta" sasa. Kunatï pächasiñatak luraskir uñjäta ukhajja, balamp jiwayapjjeta" sasa.
  
  "Akajj qhep qhepa ewjjtʼajawa. ¡Ukajj jaqontapjjam!" sasa.
  
  "Anthony" sasaw Albert chachan arupajj mä khuskhaki ukat qhana arunak istʼasïna, qhepatjja auricular uchasïna, "¿istʼistati?" sasa.
  
  "Jïsa, Albert" sasaw sapjje.
  
  "Russell jupax hakan jaqiwa. Ukax chiqanchatawa. Amuyasitawa-'
  
  Uka conexión ukax chhaqtayatäxänwa. Fowler jupax mä ola de choque ukaw cuerpopar jariqäna. Jupax campamento tuqir t"ijtxañatakiw kutt"äna, ukat taqi kunas ch"amakt"xäna.
  
  
  78. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  MANQ"AÑA CARPA MANAKANXA, PHISQA TUNKA KIMSA PAYÄNAKA NAYRA
  
  Andrea ukat Harel jupanakax manq"añ carpa mantañawjan sayt"asipxäna, kunapachatix David Pappas jupar t"ijtir uñjapxäna. Pappas jupax wila camisetampiw isthapita ukat desorientado ukhamaw uñt"asi.
  
  "¡Doctor, doctora!" sasa.
  
  Harel jilatajj akham sänwa: "¿Kunas pasaski, David?" sasaw Harel chachajj säna, uma jan waltʼäwin uñjasitapatjja, "suma café"jj nayratpachäjjänwa.
  
  "Akajj mä profesorawa. Jupajj jan walinwa jikjjatasi" sasa.
  
  David jilatajj Forrester jilatampiw qheparañatak voluntariot saräna, Andrea ukat Doc jilatanakajj desayunar sarapkäna ukhakama. Arca ukar puriñkamax perqa t"unjañ qhiphart"ayäna, Forrester-an kunjamäkäntix ukakiw utjäna, Russell-ax nayrïr arumax irnaqaskakiñ munchïnsa. Davidax janiw uka ch"usawjar jist"arañ munkänti, profesorax waliptañapataki ukat jupanakamp chikt"atäñapataki. Andrea, jupax Pappas tuqit amuyunakapax juk"amp jan waliruw puriwayi, ukat Forrester jupax qhipharux thakhit mistuñap suyt"askäna sasaw suyt"äna.
  
  'Waliki'. Doc jilatajj wali jachʼatwa arsüna. "Jumax nayrar sartañamawa, Andrea. Panpachani desayunañ jaytañajj janiw kunäkisa" sasa. Ukat enfermeraruw tʼijtjjäna.
  
  Yatiyirix jank"akiw manq"añ carpa manqhar uñtäna. Zayit ukat Peterke jupanakax juparux amparapampiw kutt"ayapxäna. Andrea kullakarojj amuktʼat manqʼa phayirir ukat yanapiriparus wal gustäna, ukampis uka horasanjja, pä pallapallanakaw mesanakan qontʼatäsipkäna, jupanakajj Alois Gottlieb ukat Louis Maloney satänwa, jupanakajj bandejanakapat manqʼasipkäna. Andreax pänikiw utjatapat muspharäna, kunatix pallapallanakax mayacht"asisaw desayunapxirïna, mä uñch"ukiñakiw chika horax sur uksankir qullu patat qhiparapxirïna. Chiqansa, desayuno manqʼañakiw mä chiqan pallapallanakar tantachtʼasis uñjäna.
  
  Niyakejjay Andreajj jupanakan empresapat jan llakischïnjja, Harel jilatar yanaptʼaspati janicha uk uñjiriw kuttʼaniñajatak amtäna.
  
  Qullañ tuqit yatiñanakajax wali jukʼakïkchisa, hospitalan mä vestido qhipäxar uchasispachätwa.
  
  Ukat Doc jilatajj kuttʼasaw arnaqasïna: "¿Mä favor lurapjjeta, mä jachʼa café apapjjeta, ¿walikïskiti?" sasa.
  
  Andreax mä kayukiw cantina carpa ukar ch"allt"asïna, kuna thakhis wali askïspa uk amuyt"añ yant"äna, ch"uñut pallapallanakat jithiqtañataki, jupanakax manq"añanakapat monos ukham qunqurt"asipxäna, kunapachatix Nuri Zayit ukar niyaw ch"allt"asipxäna. Phayañ yatirix doctoraruw enfermería ukar tʼijtʼir uñjpachäna, kunattix Andrearuw mä bandeja churäna, ukanxa pä taza café instantáneo ukat mä plato tostadas ukanakaw utjäna.
  
  "Lechempi chʼamaktʼayat café instantáneo, ¿ukhamti, Nuri?" sasa.
  
  Uka amukt"irix jachaqt"asisaw amparap luqxatäna, janiw jupan juchapäkiti sasaw säna.
  
  'Yattwa. Inas jichhür arumax umax qalat mistuñ uñjchiñäni ukat taqi uka bibliankir yänaka. Kunjamäskpasa, yuspärapjjsmawa" sasa.
  
  K"achat k"achat, café jan warantañapataki kunatix jupax yatiskänwa janiw akapachan juk"amp coordinado jaqikiti, janis jach"at arsuskchixa, enfermería ukar sarawayxäna. Nuri kullakajj manqʼañ uta mantañat amparapampiw amparapamp luqtäna, wali jachaqtʼasïnwa.
  
  Ukat uka qhipatxa ukax pasawayxänwa.
  
  Andrea kullakajj mä jachʼa amparas oraqet aptasajj janïr qhepäjjat jaqontkasajj sojjta kayu chikataniw thayar jaqontäna sasaw amuyasïna. Chʼeqa amparapanjja wali llaktʼataw jikjjatasïna ukat pechopansa ukat qhepäjjapansa wali phichhantatänwa. Tiempoparuw kuttʼäna, ukat waranq waranqa jiskʼa nina nakhaskir telanaka alajjpachat jaquqanir uñjäna. Chʼiyar chhullunkhayajj pä segundo nayrajj manqʼañ carpajj utjkäna ukat qheparkäna ukhakiw qheparäna. Altu patatjja, uka chhullunkhajj yaqha, jukʼamp chʼiyar chhullunkhanakampis mistukaspas ukhamänwa. Andrea kullakajj janiw kawkitsa juti uk amuytʼirjamäkänti. Pechopar llampʼu chuymampiw llamktʼäna ukat camisapajj juntʼu ukat lipʼichit lurat liquidompiw chʼoqantatätap amuyasïna.
  
  Doc jupax t"ijt"asaw jutäna.
  
  - ¿Jumajj walikïsktati? ¡Ay Dios, ¿walikïsktati, munat jilata?" sasa.
  
  Andreax Harel-an arnaqasitap yatïna, arupax Andrean jinchupan sillp"iñat wali jayaruw ist"asïna. Doctorajj kunkapar ukat amparanakap uñakipaskäna ukhamwa amuyasïna.
  
  "Nayan pechojajj".
  
  "Jumajj walikïsktati. Ukajj café ukhamakiwa" sasa.
  
  Andrea kullakajj wali amuyumpiw saytʼasïna, ukat café taqe cheqaruw warantatap uñjäna. Kupi amparapajj wali bandeja katthapiskänwa, chʼeqa amparapajj qalaruw chʼalljjtäna. Ukat jukʼamp usuchjatäñap ajjsarasaw amparanakap liwjjatäna. Suertenixa, janiw kunas pʼakjatäkänti, ukampis taqpach chʼiqa ladopax jan chʼamanïkaspas ukhamänwa.
  
  Uka expedición ukankir walja jaqenakajj laqʼa cubonakampi nina jiwayañ yantʼapkäna ukhajja, Harel chachajj Andrean usuchjatanakap uñjañaruw chuym churäna. Yatiyirix ch"iqa ladopanx cuchillos ukat rasguños ukanakaw utjäna. Chuymapasa, qhipäxankir ñikʼutapas mä jukʼa phichhantatänwa, jinchupasa sapa kutiw istʼasïna.
  
  "Kimsa pusi horatjja, uka chhullunkhayajj tukusjjaniwa" sasaw Harel kullakajj estetoscopio pantalon bolsillopar kuttʼayasajj säna.
  
  "Perdón..." sasaw Andreax säna, niyas jan amuyasisaw arnaqasïna. Jupax jachäna.
  
  "Janiw kunas perdón mayisiñatak utjkiti".
  
  "Jupax... Nuri... café apanitu. Uka apthapiñatak manqhar mantaskä ukhajja, jichhajj jiwatäjjänwa. Nayamp chika cigarro fumañapatak mistuñapatakiw mayista. Ukat nayajj jakäwip qhespiyarakiristwa" sasa.
  
  Harel chachajj uka jakʼankir cheqanakaruw uñachtʼayäna. Cantina carpa ukat combustible camión ukanakax panpachaniw phallapxäna - pä sapaqat phallawix pachpa pachanw utjawayi. Pusi jaqinakaw jan kunarus jiskʼachatäpxäna, jan ukasti laqʼaruw tukupxäna.
  
  "Khititï kuns jikjjatañapajj mä perra yoqapakiw uk luräna".
  
  "Jan uka tuqit llakisimti señora, jiwasax utjistuwa" sasaw Torres jupax säna.
  
  Jupampi Jacksonampixa mä esposat jaqiruw kayunakapat ayxatapxäna. Carpa jak"ankir plazan chika taypiruw uchapxäna, ukat mayni expedición ukankirinakax wali mulljataw uñch"ukipxäna, janiw kuntï uñjapkäna uk iyawsapkänti.
  
  
  79. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Jueves 20 uru lapaka phaxsit 2006 marana 6:49 alwa pacharuw purini.
  
  
  Fowler jilatajj mä amparapampiw nayraqatapar aytäna. Jupajj wila wartaskäna. Kamiyun phallatapax uraqiruw khitäna ukat p"iqip kuns ch"allt"äna. Jupax sartañ yant"äna ukat campamento ukar kutt"añ yant"äna, waliw satélite teléfono amparapar katxarutayna. Chʼamaktʼat uñjäwipampi ukat chhullunkhayat thiya qinayapampi chika taypinxa, pä soldadonakaruw pistolanak uñachtʼayasa jakʼachasir uñjäna.
  
  "¡Jumaw ukhamäyäta, ¡mä qʼañu wawa!" sasa.
  
  "Uñjapxam, wali telefonot amparapamp katxaruski" sasa.
  
  "Ukhamaw phallawinak sartayañax wakisïna, ¿janich ukhamäki, bastardo?" sasa.
  
  Fusilan chhuxriñchjatapax p"iqiparuw ch"allt"äna. Uraqir jaquntatäxänwa, ukampis janiw chʼakhanakapsa ni yaqha chʼakhanaksa cuerpopar jawqʼjkänti. Uka nayrajj walja tiempow jan amuytʼasjjänti.
  
  
  "Akax larusiñawa" sasaw Russell jilatax jach"at arsüna, Fowler tatan jak"apan tantacht"asir tamamp chikt"ata: Dekker, Torres, Jackson ukat Alric Gottlieb jupanakax pallapallanakan ladopankapxataynawa, Eichberg, Hanley ukat Pappas jupanakax civiles ukanakat qhiparapxäna.
  
  Harel chachan yanapt"apampiw Andrea kullakax sartañ yant"äna, ukat hollín ukamp ch"iyara axsarkañ ajanunakar jak"achasiñ yant"äna.
  
  "Ukax janiw larusiñakiti, tata" sasaw Dekkerax Fowler sat chachan satélite sat teléfonop jaquntäna, "combustible camion jakʼan jikxatapkta ukhaxa, ukax utjataynawa, escáner ukar yuspajarasinxa, jichhür alwax mä jiskʼa telefonot jawsatap yatipxtwa, ukatwa nayratpach jupat suytʼapxta .Desayunar sarañat sipansa, kawkhantï saytʼasisaw jupar uñchʼukipjjerïta.Sumajj wali askiwa" sasa.
  
  "Ukhamakiwa..." sasaw Andreax qalltäna, ukampis Harel chachax amparapampiw jawq"jäna.
  
  'Aliqakiña. Janiw yanaptʼkaniti" sasaw jiskʼat arsüna.
  
  Ukhampuni. Kuntix nayax sañ munkayäta ukax akax jamasat teléfono ukax CIA ukar jawst"añatakiw apnaqi? Janiw inocenciam arxatañatakix askïkiti, idiota.
  
  "Akajj mä teléfonowa. Chiqans kunatix aka expedición ukanx janiw jaysatäkiti, ukampis janiw uka jaqirux bombardeonak wakicht"atapat juchanchañax wakiskiti", sasaw Russell jupax arsuwiyi.
  
  "Inas jan telefonot parlkchiti, tata. Ukampis kuntï maletínpan jikxatapkta uk uñjañäni. " sasa.
  
  Jackson jilatajj uka tʼunjat maletín nayraqataruw jaqontäna. Ukajj chʼusaruw tukuwayjjäna ukat manqha tapapas chʼiyjatäjjänwa. Base ukar lipʼkatatjja, mä jamasat compartimientow utjäna, uka compartimientojj mazapán ukar uñtasit jiskʼa barranakanïnwa.
  
  "Akax C4, tata Russell" sasaw Dekkerax saskakïna.
  
  Uka yatiyäwinakajj taqeniw samañap katjjaruyäna. Ukat Alric jilatajj pistolap apsuwayjjäna.
  
  "Uka khuchhi jilajaruw jiwayatayna. Mä bala fucking p"iqi ch"akhapar uchañ munta" sasaw jach"at arsüna, wali colerata.
  
  "Wali ist"awayta" sasaw mä llamp"u ukampis jan axsart"ir arux säna.
  
  Muyuxa jist"arasïna, ukatxa Raymond Kine jupax sacerdoten jan amuyt"asir janchiparuw jak"achasïna. Jupax juparuw qunt"asïna, maynix ch"iyar isimp isthapt"atawa, maynix janq"u isimpiw isthapita.
  
  "Kunas aka jaqerojj kuntï lurkäna uk lurañapatak yanaptʼäna uk sum amuyasta. Ukampis aka misión ukax wali jaya pachaw qhiphart"ata, ukatx janiw qhiphart"ayatäkaspati. Pappas, achiktʼasismawa, irnaqäwimar kuttʼam ukat perqa tʼunjañamawa" sasa.
  
  -Tata Caín, janiwa akaxa lurañjamäkiti jani yatisaxa kunasa akan utji -sasawa Pappas jupax jaysäna.
  
  Brian Hanley ukat Tommy Eichberg jupanakax amparanakap ch"uqt"asisaw Pappas jupan jak"apar sayt"añatak sarapxäna. Kinejj janiw pä kutis jupanakar uñchʼukkänti.
  
  "¿Tata Dekker?" sasaw jisktʼäna.
  
  'Tata?' sasaw jach"a sudafricano jaqix jiskt"äna.
  
  "Amuyasipxam, munañanïtam uñachtʼayapxam. Jan amuyañjam lurañanak lurañ horasajj pasawayjjewa" sasa.
  
  "Jackson" sasaw Dekker chachajj señal uñachtʼayäna.
  
  Pallapallax M4 ukap jiltayatayna ukat kimsa kutkatasirinakaruw uñch"ukitayna.
  
  "Jumajj sawkasirïpachätawa" sasaw Eichberg chachajj quejasïna, jachʼa wila nayrapajj Jacksonan pistolan bozalpat mä pä centimetronak jayankänwa.
  
  "Akax janiw sawkasiñakiti, munat kullaka. Sarnaqañ qalltañamawa jan ukax machaq asnumarux chʼaxwayäma" sasa. Jacksonax mä jan wali metalico clic ukampiw armap cocked.
  
  Mayninakar jan istʼasajja, Cainajj Harel ukat Andrea jilatanakaruw jakʼachasïna.
  
  "Jumanakat sipansa, tawaqunaka, servicionakamat jaktʼañax wali kusiskañänwa. Dekker tatax Behemoth ukar kutt"añax garantizatawa" sasa.
  
  "¿Kuna toqetsa parlaskta?" sasa. -sasawa Andreax jachäna, jupax ist"añan jan walt"äwinïkchïnsa, kuntï Cainax siskäna ukanakat mä qhawqhanak apthapisïna. "¡Maldita mä perra wawa! Mä qawqha horanakatjja Arca apsuñ amtapjjani. Qharürukamaw qhiparañaja. Jumajj nayat manütawa" sasa.
  
  "¿Chawlla katurix laq"urux manükaspas ukhamti saskta? Jupanakar irpapjjam. Oh, ukat kuntï isimp isthaptʼatäpki ukampikiw sarjjapjjañapa. Yatiyiriruw fotonakapamp disco pasañapatak mayiñama" sasa.
  
  Dekker jupax Alric jilataruw mä chiqar irpxaruwayäna ukat amukiw jupamp parläna.
  
  "Jumaw jupanakar aptʼasta" sasa.
  
  "Jan wali arunaka. Nayax akan qhiparañ munta ukat tatakuramp apasiñ munta. Jilajaruw jiwayatayna" sasaw alemán jaqix nayranakap wilamp ch"allt"asis säna.
  
  "Kuttʼankäta ukhajj jakaskakiniwa. Jichhajj kunjamtï sapktam ukarjam lurapjjam. Torres jilatajj jumatak suma ukat juntʼu chuymanïñapatakiw chʼamachasini" sasa.
  
  "Maldita, coronel. Aka chiqat Aqaba ukat kutt"añax kimsa horanak sarañawa, Humvee ukan wali jach"a thakhinjam sarkasas. Torres jilatajj tatakurar purispa ukhajja, kuttʼanjjä ukhakamajj janiw kunas jupat qheparkaniti" sasa.
  
  "Nayar confiyañamawa, Gottlieb. Mä horat kuttʼanjjäta" sasa.
  
  "¿Kuns sañ munta, tata?" sasa.
  
  Dekker chachajj wali sum uñkatäna, subordinadopan kʼachat kʼachat sarnaqatapat chuym ustʼayasïna. Jupajj kunanaksa ortografia lurañ uñisïna.
  
  Sarsaparilla, Gottlieb ukat juk"ampinaka. Ukat jankʼakiw uk lurasma" sasa.
  
  
  80. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Jueves 20 uru lapaka phaxsit 2006 marana 7:14 alwa pachata.
  
  
  H3 sat auton qhepa asienton qontʼatäsajj Andrea kullakajj chikat nayranakap jistʼarasïna, ukhamat ventananakat jankʼak mantanir laqʼa jarkʼaqañataki. Combustible camionan phallatapajj auton ventananakapatwa phustʼäna ukat parabrisas tʼunjäna, ukat Alric chachajj cinta conductorampi ukat mä qhawqha camisanakampis yaqhep pʼiyanakar askichkchïnjja, wali jankʼakiw irnaqäna, ukatwa yaqhep cheqanakan laqʼajj mantaskakïna. Harel chachajj quejasïna, ukampis soldadojj janiw jayskänti. Jupax pä amparapampiw volante katxarutayna, nudillonakapas janq"u ukat lakapas tensa. Kimsa minutonakanwa uka barranca lakankir jachʼa duna pasawayjjäna, jichhajj jakäwipas ukat dependirjamaw aceleradorar taktʼaskäna.
  
  -Janiw akapachan juk"amp suma sarañax utjkaniti, ukampis mä juk"a pachax utar puriñkamaw puripxta -sasawa Doc-ax Andrean caderapar amparap luqxatäna, Andreax amparap wali ch"amampiw ch"allxtayäna.
  
  "¿Kunatsa ukham luräna, doc? ¿Kunatsa maletínpan explosivonak utjayäna? Juparux ayruntapxatapat yatiyapxita" sasaw yatiyirix niyaw achikt"asis säna.
  
  Doctorajj Alric chachajj jan istʼañapatakiw jakʼachasïna, motoran thuqtʼatapata ukat thayajj ventananakan mä jukʼa tiempotak tapanak chʼalljjtayatapat kunas istʼaspa sasaw pächasïna.
  
  "Janiw yatkti Andrea, ukampis uka phallañ yänakajj jupankänwa" sasa.
  
  "¿Kunjamatsa yatta?" sasa. -sasawa Andreax jiskt"äna, nayranakapaxa akatjamat wali jach"a.
  
  "Kunattejj jupaw sitäna. Soldadonakan carpa manqhan parltʼasir istʼasajja, uma phaytʼañ amtampiw yanaptʼa mayir jutäna" sasa.
  
  "Doc, ¿kunatsa parlaskta? ¿Uka toqet yattati?" sasa.
  
  "Juma laykuw akan jutäna" sasa. Jupax nayratpach mä kutix jakäwim qhispiyawayi, ukat jupar uñtasit jaqinakax código de honor ukarjamaxa, kuna pachatix yanapt"a munkta ukhax yanapt"añamawa sasaw amuyi. Kunjamakitix, kunatsa jan sum amuyktxa, jefepaw nayrïr kutix aka tuqir mantawaytamxa. Jupajj Fowler jilatajj uka expedición ukankatapat sum amuytʼañ munäna" sasa.
  
  "Ukhamajj ¿ukat Cainajj uka laqʼotwa parläna?" sasa.
  
  'Jïsa. Kaine ukat markapatakix jumax Fowler jupar apnaqañatakix mä thakhikïnwa. Taqe kunas qalltatpach kʼarinakänwa" sasa.
  
  "Ukat ¿kunas jichhajj jupamp pasani?" sasa.
  
  "Jupat armasim" sasa. Juparux jiskt"apxani, ukat... chhaqtxani. Ukat janïr kuns siskasaxa, janiw uka chiqar kuttʼañsa lupʼiñamäkiti" sasa.
  
  Uka jan walt"äwix chiqpachapuniw yatiyirirux muspharayäna.
  
  "¿Kunatsa, doc?" sasaw jisktʼäna. Andrea kullakajj wali uñisiñampiw jupat jitheqtäna. -¿Kunatsa jan yatiyapkista, taqi kunanaktï pasawayktan uka qhipatxa? Jumajj janipuniw mayampsa kʼarisjjätati sasaw juramento lurtajja. Jumax juramento lurawaytaxa kunapachatix munasiña lurapkta ukhaxa. Kunjamatsa ukham llampʼu chuymanïristjja uk janiw yatkti..." sasa.
  
  "Walpun parltʼasta" sasa. Harel chachan ajanupat mä jachaqtʼasisaw chʼalljjtäna, ukampis saskakïna ukhajja, arupajj acero ukhamänwa. "Jupan misionejj nayat sipansa mayjawa. Nayatakix ukax yaqha jan amuyt"asir expedición ukhamakïnwa, ukax awisax lurasi. Ukampis Fowler chachajj cheqpach ukhamäspawa uk yatïna. Ukat ukhamäspa ukhajja, uka toqet kun lurañas wakisitap yatïna" sasa.
  
  "Ukat ¿kunas ukajj utjäna? ¿Taqinirus phustʼapxistani?" sasa.
  
  "Jichh alwajj khitis uka phallawaykäna uk janiw yatkti, ukampis confiyapjjeta, janiw Anthony Fowler chachajj uka phallawaykänti" sasa.
  
  "Ukampis janiw kuns sisktati" sasa.
  
  "Janiw kuns sañjamäkiti jan jaytjasisa" sasaw Harel chachajj maysar uñtasa säna, "yatiyätwa uka cheqat apsusipjjani... nayajj... jumamp chikäñwa munta.Uka allsuñat jayarstʼañat jayarstʼaña jakäwijajj sasaw amuyta" sasa.
  
  "¿Forrester chachat kamsaraksnasa?, jupajj usutätamwa ukat ukanwa jaytawayta" sasa.
  
  "Jichha alwaw jiwjjäna, Andrea. Chiqansa, janïr phallaskipanxa. Walja maranakaw usuntawayi, uk yatisktawa" sasa.
  
  Andrea kullakajj pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  Nayax estadounidense ukhamärist ukhaxa, Premio Pulitzer sat premio katuqiristwa, ukampis ¿kuna qullqis munasispa?
  
  "Janiw nayajj uk creykti. Walja jiwaña, walja nuwasiñanaka, taqi ukanakxa mä larusiñatak museon lurat yänakap layku" sasa.
  
  "¿Fowler chachajj ¿janit uk qhanañchktam? Ukat jukʼampinakaw utji..." Harel chachajj Martillojj jukʼamp jukʼampiw sarawayjjäna.
  
  "Akajj janiw walïkiti" sasaw ventanan chʼiwinakapat uñchʼukïna. "Janiw kunas akan utjkiti".
  
  Uka autojj mä akatjamat saytʼasïna.
  
  "Ey Alric, ¿kunsa luraskta?" sasa. sasaw Andreax säna. ¿Kunatsa saytʼasktanjja?" sasa.
  
  Jach"a alemán jaqix janiw kuns arskänti. Wali kʼachat kʼachat llavenak encendidot apsusaw freno de mano uchasïna, ukat Hummer sat autot mistusaw punku chʼalljjtayasïna.
  
  'Jan askinaka. Jupanakajj janiw ajjsarapkaspänti" sasaw Harel jilatajj säna.
  
  Andrea kullakajj doctoran nayranakapan ajjsarañwa uñjäna. Jupax Alric chachan kayunakap laq"a patxan ist"asïna. Jupax Harel jupan jak"aparuw saräna.
  
  "¿Kunas pasaski, doc?" sasa.
  
  Punkujj jistʼarasïna.
  
  "Mistxapxam" sasaw Alrik chachax thayampi säna, ajanupax janiw kuns kamachkänti.
  
  "Janiw ukham lurañjamäkiti" sasaw Harel chachajj jan mä pulgadas kuyntʼayas säna, "comandantemajj janiw Mossad sat soldadomp uñisirinak lurañ munkiti, jiwasajj wali jan wali uñisirinakäpjjtwa" sasa.
  
  Mä ordenax mä ordenawa. Mistxapxam" sasa.
  
  "Janiw jupax ukhamäkiti. Mä jukʼsa, jaytapjjam, achiktʼasismawa" sasa.
  
  Alemán jaqix amparapampiw cinturónpar luqxatäna ukat fundapat mä pistola automática apsüna.
  
  "Qhepa kuti. Autot saraqam" sasa.
  
  Harel chachajj Andrearuw uñkatäna, destinoparuw renunciarakïna. Ukat autot mistuñatakix lado ventana patat pasajeron manijapat pä amparapampiw katthapïna. Ukampis mä akatjamat amparapan musculonakap tʼaxllirtʼasïna ukat wali chʼamampiw kayunakap katxarusax kayunakap jaquqanïna, Alric jilataruw jachʼa botasampi pechopar chʼalltʼäna. Alemán jaqix mä pistolampiw jaquqanïna, uka pistolax uraqiruw jaquntatäna. Harel chachajj nayraqatwa uka soldador pʼeqep chʼoqtʼäna, ukat oraqer jaqontäna. Ukat jankʼakiw doctorax jaltawayxäna ukat alemán jaqirux ajanuparux chʼalltʼäna, ukat cejap khuchhuqäna ukat nayrapas usuchjarakïnwa. Doc chachax kayup ajanupar apxaruyäna, irnaqäw tukuyañatakis wakicht"atäxänwa, ukampis pallapallax amuyt"asisaw jach"a amparapamp kayupat katthapisinx ch"iqa tuqirux wali ch"amampiw muyuntäna. Doc-ax jaquqanïna ukhax ch"akha p"akjataw wali jach"at ist"asïna.
  
  Uka mercenariox sayt"asisinx kutt"awayxänwa. Andreax jupar jak"achaskäna, ch"axwañataki wakicht"atäskäna, ukampis pallapallax qhipäxat jawq"jasaw jupat qhispiyäna, ukat mä jan wali wila ch"aphiw ajanuparux jaytawayäna. Andrea kullakajj qheparuw jaqontäna. Chʼallaru jaqontkäna ukhajja, manqhanjja kuna chʼamanïkaspas ukhamwa amuyasïna.
  
  Jichhajj Alrik chachajj Harel sat chacharuw qontʼasïna. Jupax mä jach"a ch"iyar ñik"ut ch"iyar ñik"ut katthapisinx jaquntäna, mä trapo muñeca ukhamäkaspas ukhamaw jach"ar aptäna, ajanupax jupan jak"apar puriñkama. Harel chachajj wali mulljataw jikjjatasïna, ukampis uka soldadon nayranakap uñkatasaw thuqtʼäna.
  
  "Fuck you, mä pieza de mierda".
  
  Alemán jaqix jaysañatakix thuqhuntatayna, ukatx ch"iqa amparap ayxatäna, uka cuchillox nuwasiñ cuchillo apt"ataw jikxatasïna. Harel chachan purakaparuw chʼalltʼäna, ukat jan walin uñjasir warmin nayranakap qhipäxar liwxataskäna ukat lakapax jistʼarasïna, kunattix samañatakix chʼamachasiskäna uk uñjasax wal kusisïna. Alric chachajj uka cuchillojj usuchjat cheqaruw tʼijtäna, ukatsti mä jukʼa apsüna. Wilax walpun mistunïna, pallapallan uniformepa ukat botas ukanakap chʼalltʼäna. Jupax ajanupan uñisiñampiw qullirirux irnaqawipat jaqunuqäna.
  
  "¡Janiwa!" sasa.
  
  Jichhajj uka mercenariojj Andrea sat chacharuw uñtäna, jupajj pistola patjjaruw purinïna ukat jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñapatakiw katjañ yantʼäna. Taqi ch"amapampiw arnaqasïna ukat gatillo apsuwayxäna.
  
  Pistola automática ukax amparanakaparuw jaltawayxäna, ukat amparanakap ch"amakt"ayarakïnwa. Janipuniw nayrajj pistolamp jawqʼjkänti, ukajj uñachtʼayarakïnwa. Uka balax alemán jaqit pasawayxänwa ukat Hummer sat barcon punkuparuw jaquqanïna. Alric jilatajj alemán arut kuns arnaqasïna ukat jankʼakiw jupar jawqʼjäna. Niya jan uñchʼukisaw Andreajj kimsa disparonak jukʼamp jaqontäna.
  
  Mä balajj janiw utjkänti.
  
  Maynïristi Humvee sat auton llantaparuw chʼalltʼäna.
  
  Kimsïristi alemán jaqin jist"arat lakaparuw ch"allt"äna. 200 libranakan janchipax wali ch"amanïtapatxa, Andrea-rux jak"achasiskakïnwa, ukampirus amparanakapax janiw pistola apsuñ amtapkchïnti ukat ch"akhanakap ch"allt"añ amtapkchïnxa. Jupax ajanupar qunt"asïna, parlañ yant"asa, lakapat wilax mistunïna. Andrea kullakajj wali sustjataw uñjäna, uka disparojj alemán jaqen walja kisunakapwa chʼiyjäna. Jupax mä chiqar sarasinx suyt"äna, pistolapax juparuw uñch"ukiskakïna -jan ukax q"uma ina ch"usat usuchjañ atipkaspän ukax inamayakïspänwa, kunatix amparapax sinti khathatirakïnwa ukat amparanakapan janiw ch"amas utjkänti. Pistolajj chʼalljjtayaskäna ukatwa amparapajj usuchjasïna.
  
  Alemán jaqejj niya mä minutow jiwañatakejj munasïna. Uka balajj kunkapat sarasaw médula espinal sat cheqar tʼunjäna ukat jan chʼamanïkaspas ukhamänwa. Jupax pachpa wilapampiw ch"amakt"äna kunatix kunkapar umamp phuqhantatänwa.
  
  Alric jilatajj janiw mä ajjsarañjamäkiti, uk sum yatïna ukhajja, Andrea jilatajj Harel sat chacharuw tʼijtäna, jupajj laqʼa patjjan wila wartaskäna. Jupax qunt"asisaw Doc-an p"iqip qhumantäna, janiw usuchjat uñkataskänti kunatix Harel-ax jan kun lurasaw amparanakapamp manqhapat katxaruñ yant"äna.
  
  "Suytʼam, doc. Kunsa lurañaja uk yatiyapxita. Nayajj aka cheqat apsuwayjjäma, nayar kʼarisitamat asnumar chʼakhampi chʼalltʼañatakis ukhamäkchejja" sasa.
  
  "Jan llakisimti" sasaw Harel jilatajj jan chʼamani arumpi säna. "Nayajj uka toqet tukusjjtwa. Iyawsapxita. Nayajj doctorätwa" sasa.
  
  Andrea kullakajj jachtʼasisaw Harel jilatarojj nayraqatap chʼoqtʼasïna. Harel chachajj usuchjat cheqat amparap apsusaw mä yatiyirir katjäna.
  
  "Jan ukham samti. Mirä amp suma, jan ukham lurapjjamti" sasa.
  
  "Nayajj walja kʼarinak yatiyapjjsma. Nayatakix kuns lurañam munta" sasa.
  
  "Suti uñt"ayañamawa".
  
  "Mä minutotjja, Martillo sat barcor mantasin inti jalanta toqer aka cabra thakin autot sarañam munta. Aqaba markat niya llätunk tunk phisqhan kilometronakwa sarapjjta, ukampis mä pä horat thakiruw puriñama" sasa. Jupajj mä jukʼa samartʼasaw kisunakap chʼalljjtayasïna, ukhamatwa uka usump jan waltʼayasïna. "Autojj GPS sat aparatompiw direccionanak thaqhir mä aparatojj utji. Maynir uñjasax Martillot mistuñamawa ukat yanapt"a mayiñamawa. Kuntix nayax lurañ munkta ukax aka chiqat mistuñawa. ¿Jumajj nayar juramento lurasmati?" sasa.
  
  "Juramento lurta".
  
  Harel chachajj wali llakitaw ñikʼutap chʼoqtʼasïna. Andrean amparapamp katxarutapax sapa segundo pasatat jukʼamp llampʼu chuymanïxänwa.
  
  "Uñjapxam, janiw chiqpach sutix yatiyañajäkänti. Nayatakix yaqha lurañanakwa munta. Jachʼat arsuñam munta. Janipuniw khitis ukham lurkiti" sasa.
  
  "Chedva" sasaw sapjje.
  
  "Jukʼamp jachʼat arnaqasim".
  
  "¡CHEDVA!" sasaw jisktʼäna. Andrea kullakajj arnaqasïna, llakinakapasa ukat llakinakapas wasar pampan amuktʼañwa pʼakjäna.
  
  Mä cuarto hora qhepatjja, Chadva Harel chachan jakäwipajj wiñayatakiw chhaqtayatäjjäna.
  
  
  Qʼala amparanakamampi laqʼa taypin mä sepultura allsuñax Andrean luratapat sipansa jukʼamp chʼamapunïnwa. Janiw chʼamachasitap laykukiti, jan ukasti kuntï ukajj sañ munkäna ukatwa. Kunattix inamayakïkaspas ukhamänwa, ukat mä chiqanxa, kunanakatï paskäna ukanakatwa Chedvax jiwxäna. Jupax mä ch"ullqhi sepultura allsusaw mä antena Martillo ukat mä muyu qalanakampi chimpuntatayna.
  
  Ukat tukuyxasax Andrea kullakax Martillo ukan uma thaqhäna, ukampis janiw sinti atipt"känti. Umajj uka soldadon cinturónpat warktʼat frascopankänwa. Kimsa pusi t"aqa phuqhantatänwa. Ukat gorrapsa aptʼasirakïnwa, ukampis uchasiñatakejj bolsillopan jikjjatkäna uka alfiletempiw askichañapäna. Ukat pʼakjata ventananakar uchat camisanakat maynïr apsusaw Hummer sat barcon troncopat mä tubo de acero aptäna. Limpiadoranak chʼiyjasaw tubo ukar uchasïna, camisapampiw mä paraguas improvisado ukham lurarakïna.
  
  Ukat Hammer chachajj jaytkäna uka pistaruw kuttʼjjäna. Ukampirus llakisiñawa, kunapachatix Harel jupax Aqaba markar kutt"añ juramento lurañapatak mayïna, jupax janiw yatiskanti kuna balas perdida ukax nayrïr llantapat saratayna kunatix qhipäxapax autoruw saratayna. Andrea kullakajj arsutap phoqañ munkchïnjja, janiw phoqañ munkänti, janiw jupa pachpajj llanta mayjtʼaykaspänti. Qhawqha thaqkchïnsa, janiw mä jack jikjjatkänti. Ukham qarqa thakinjja, autojj janiw patak metronak saraspänti, jan nayrïr ruedan irnaqtʼasa.
  
  Andrea kullakajj inti jalanta toqeruw uñtäna, ukanjja jachʼa thakin mä jukʼa lineapajj dunanak taypin kʼullur saraskir uñjäna.
  
  Niya llätunka tunka phisqhani millas Aqaba markaru chika uru inti jalsu tuqiru, niya suxta tunka jach"a thakiru puriñkama. Mä qawqha urunak 100 grados junt"u pachan sarnaqañaw khitirus jikxatañ suyt"asa, ukat suxta horanakax janiw umax utjkituti. Ukat ukax niyas jan uñjkañ thakhi jikxatañ yant"asax janiw chhaqtkti sasin amuyañawa, jan ukax uka perra yuqanakax janiw jichhakamax Arca apt"asipkiti ukat aka chiqat mistuñ thakinx nayamp jikisipxitu.
  
  Inti jalsu tuqiruw uñtäna, ukanx Hammer chachan pistanakapax wali fresco ukhamaw jikxatasïna.
  
  Uka toqet llätunka kilometronak sarañatakejja, autonaka, uma ukat patak maranakan cucharapaw utjäna, sasaw sarnaqañ qalltasajj amuyäna. Janiw mä tama jaqinakat arsuñax wakiskiti, jupanakax jiwañaj munapxitu. ¿Kuna askinakas utji? Disco kuttʼayañatakisa ukat tatakurar yanaptʼañatakis wali chʼamaw utjitu. Kunjamsa lurasini uk janiw amuykti, ukampis yantʼä.
  
  
  81. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  cripta ukax reliquianakampiw uñt"ayasi
  
  VATICAN markanwa
  
  
  tunka kimsani urunaka nayraqata
  
  
  "¿Aka amparatak mä jukʼa hielo munasmati?" sasa. sasaw Sirin jiskt"äna. Fowler chachajj bolsillopat mä pañuelo apsusaw nudillonakapar chintʼäna, uka pañuelanakajj walja kuti khuchhuratanakatwa wilamp mistunïna. Cecilio jilatat jithiqtasaxa, jupax wali ch"amampiw uka nicho t"unjatayna, ukat Fowler jupax Santa Alianza p"iqinchiriruw jak"achasïna.
  
  "¿Kunsa nayat munta, Camilo?" sasa.
  
  "Uka kuttʼayañam munta, Anthony. Chiqpachansa utjchi ukhaxa, Arca lurañatakix chiqax akankiwa, Vaticano markat patak phisqa tunk metronak alayaruw mä ch"amanchata cuartoruw puri. Jichhajj janiw uka pachajj jan wali amparanakan oraqpachar puriñapatak tiempokiti. Janiw ukakïkiti, akapachankirinakarojj jupan utjatap yatipxañapawa" sasa.
  
  Fowler chachajj Sirin chachan jachʼa jachʼa tukutapat kisunakap chʼoqtʼasïna, ukat khitinakatï jupat sipansa jukʼampïpkäna ukanakasa, inas pachpa Papas ukhamaraki, jupanakajj Arcan destinop amtapjjaspawa sasaw amuyapjjäna. Kuntix Sirin jupar lurañapatak maykäna ukax mä sanu misión ukat sipans juk"ampiwa; ukax mä sepultura qalar uñtataw taqpach jakäwiparux ch"allxtayäna. Uka jan walinakajj janiw jaktʼañjamäkänti.
  
  "Ukajj imapjjämawa" sasaw Sirin chachajj wal chʼamachasïna. "Kunjamsa suytʼañ yattanjja".
  
  Fowler jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  Jupajj Jordán markaruw sarañapäna.
  
  Ukampis jupa pachpaw kuns lurañ yatirakïna.
  
  
  82. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Jueves 20 uru lapaka phaxsit 2006 marana 9:23 alwa pacharu.
  
  
  "Sartam, padre" sasaw satayna.
  
  Fowler jupax juk"at juk"at waliptaskäna, janiw kawkhans jikxatasi ukx sum yatkänti. Taqi janchipax usutätapakiw yatïna. Amparanakapajj janiw kuyntʼirjamäkänti, kunattejj pʼeqeparuw esposat uchatäpjjäna. Esposanakax kunjamatsa barranca pirqaruw chint"ata.
  
  Nayranakap jist"arasax ukax chiqaw sasaw qhanancht"awayi, ukhamarak khitis jupar sartayañ yant"ki ukax chiqaw sasaw qhanancht"awayi. Torres jupax nayraqatapan sayt"asïna.
  
  Jach"a jachaqt"asiña.
  
  Soldadojj español arun akham sänwa: "Amuyatam yatta, nayajj pachpa arujatwa parlañ munta, ukhamatwa jukʼamp suma yatiyäwinakarojj jukʼamp sum uñjta" sasa.
  
  "Janiw kunas jumat qʼomachaskiti" sasaw tatakurajj kastilla aru säna.
  
  "Pantjatätawa, padre. Jan ukasti, Colombia markanx mä kunaw wali uñt"atäxitu, kunjams naturaleza ukamp yanapt"asirïta. Jiskʼa amigonakajaw nayatakejj lurañanakaj lurapjje" sasa.
  
  "Ukhamatwa escorpionanakax Miss Otero-n ikiñ bolsapar uchapxtaxa" sasaw Fowler-ax säna, Torres-an jan amuyasisaw esposanakap apsuñ yant"äna, ukax inamayakiwa, ukax barranca pirqaruw mä clavo de acero ukamp ch"uqt"ata, ukax qalaruw jaquntatäna.
  
  "Chʼamachasitamat walpun yuspärta, padre. Ukampis qawqha chʼamampiw jaquntasma, uka esposanakax janiw liwxatkaniti" sasaw Torres jupax saraki. "Ukampis jumax chiqaw sasma. Nayax jisk"a español perramar katuqañ munta. Janiw walïkänti. Ukhamajj jichhajj Alrik amigojaruw suytʼañaja. Nayax amuyta, jupax jaytawayapxituwa. Jupax pä prostituta amiganakamampiw kusistʼaspa. Nayax suyt"twa jupax panpachaniruw janïr p"iqip phust"kasax chhuxriñchjañapa. Wilax uniformemat mistuñax wali chʼamawa" sasa.
  
  Fowler chachajj puñonak jawqʼjäna, colerasiñat juykhüna ukat janiw kuns apnaqañ puedkänti.
  
  "Akar jutam, Torres. ¡Jumajj akar jutam!" sasa.
  
  "¡Ey ¡Ey! ¿Kunas pasäna?" sasa. Torres-ax Fowler-an ajanupan colerasiñapat kusisitaw säna. "Jumar phiñasita uñjasajj wal gustitu. Jiskʼa amigonakajajj wal munasipjjani" sasa.
  
  Tacerdotejj Torres chachajj kawkirutï uñachtʼaykäna uka toqeruw uñtäna. Fowler chachan kayunakapat janiw jayankkänti, laq"a taypinx mä montículo ukaw utjäna, uka montículo ukanx walja wila chimpunakax saraskäna.
  
  "Solenopsis catusianis sat usux wali ch"amawa. Janiw chiqpachans latin aru yatkti, ukampis uka laq"unakax infierno ukham sintipuniw sasaw yatta, padre. Nayax wali suerteniyätwa, jupanakan mä qullup wali jak"an jikxatatajatxa. Jupanakar irnaqapki uk uñjañax walpun gustitu ukat jaya pachaw jan uñjkti lurawinakap lurapxatapa..." sasa.
  
  Torres jupax qunt"asisaw qala apthapisïna. Jupax sayt"asïna, mä qawqha pachanakax qalampiw anatäna, ukatx mä qawqha kayunak qhipäxar kutt"awayxäna.
  
  "Ukampis jichhürunakanx jukʼamp chʼamachasipkaspa ukhamawa, padre. Jiskʼa amigonakajajj ukham kisunakanïpjjewa, janiw creyipkasmati. Ukampis janiw ukakïkiti. Kunapachatï chhuxriñchjasiñap jumar chʼuqtʼapki ukat venenompi inyectapxi ukhaxa, wali askiwa. Aka, uñacht"ayapxäma" sasa.
  
  Amparap qhipäxar jaquntasaw qunquripxa mä béisbol lanzador ukham jachʼar aptäna, ukatsti mä qala jaquntäna. Jupax montículo ukarux ch"allt"äna, ukat p"iqip t"unjäna.
  
  Uka wila colerasiñajj laqʼan jaktkaspa ukhamänwa. Patak patak laq"unakaw uka qullut t"ijtxapxäna. Torres jupax mä juk"a qhipäxar kutt"awayxäna ukat yaqha qala jaquntäna, aka kutix mä arco ukham jaquntäna, ukhamat Fowler ukat qullu taypin chika thakin uraqir purintäna. Wila masax mä juk"a pachatakiw congelasïna ukat uka qalaruw t"ijtäna, ukat colerasiñapan chhaqtawayxäna.
  
  Torres jupax juk"amp juk"at qhipäxar kutt"awayxäna ukat yaqha qala jaquntäna, uka qalax Fowler jupat niya mä kayu chikataniw uraqir purintäna. Uka laqʼonakajj wasitatwa qala patjjar sarapjjäna, misajj sacerdotet jan llätunka centimetronak sarañapkama. Fowler sat chachajj laqʼonakan qʼañuchatap istʼäna. Ukajj wali ajjsarkañänwa, ajjsarkañänwa, kunjamtï maynijj botella tapanakampi phoqantat papel bolsa chʼalljjtayki ukhama.
  
  Jupanakax irpañatakix sarnaqañ apnaqapxi. Jichhax yaqha qalaw nayar jak"achasini, nayar sarxañataki. Ukham lurasaxa, nayax tukuyxtwa, sasaw Fowler jupax amuyäna.
  
  Ukat ukax chiqpachapuniw pasäna. Pusïr qalax Fowler chachan kayunakaparuw jaquqanïna, ukat jank"akiw ch"uqinakax juparux nuwantapxäna. Jukʼat jukʼatwa Fowler sat chachan botanakapajj mä lamar qotan chʼojjñanakampi chʼoqantatäjjäna, uka laqʼonakajj sapa segundow jukʼamp jachʼaptjjäna, kunattejj jukʼamp chʼiwinakaw uka qullut mistunïna. Torres jupax juk"amp qalanak ch"uqiruw jaquntäna, ukax juk"amp jan waliruw tukuwayxäna, ch"uqi ch"uqi ch"uqi thujsapax juk"amp ch"ama tukuñap jilxattayaspa ukhama.
  
  "Ukajj iyaw sañamawa, padre. Jumax tornillot uñt"atätawa" sasaw Torres jupax säna.
  
  Pallapallax yaqha qala jaquntäna, aka kutix janiw uraqiru jaquntäna, jan ukasti Fowler p"iqiparuw jaquntäna. Pä pulgadanak faltasïna ukat mä wila oladaruw jaquqanïna, uka oladajj mä colerat thaya thaytʼirjamaw sarnaqäna.
  
  Torres chachajj wasitatwa jakʼachasïna ukat mä jiskʼa qala ajllïna, uka qalajj jupatakejj jukʼamp facilak jaqontañänwa. Jupajj wali amuyumpiw apuntasïna ukat dispararakïna. Uka qalaxa sacerdoten nayraqataparu ch"allt"äna. Fowler chachajj llakimpi ukat yaqha cheqar sarjjañ munañampiw chʼamachasïna.
  
  "Jichhax jan ukax qhipürux jaytxätawa, padre. Nayajj alwajj ukham pasañwa amtasta" sasa.
  
  Jupax wasitat qunt"asïna, municionanak thaqhasa, ukampis walkie-talkie-pax jakañapatak ch"allxtataw sayt"añapatak wayt"ata.
  
  "Torres, Dekker jupax ist"askiwa. ¿Kawkinsa jumax jikxatastaxa?" sasa.
  
  "Nayaw tatakurar uñjaskta" sasa.
  
  "Alric-ar jaytañamawa, niyaw kuttʼanxani. Jupar arsuwayta, ukat kunjamtï Schopenhauer chachajj siskänjja, mä jachʼa jaqejj arsutanakaparojj Diosan leyinakaparjamaw uñji" sasa.
  
  "Amuyastwa, tata" sasa.
  
  "Nest One ukar yatiyaña".
  
  "Tata, taqi respetompi, jichhax janiw turnoxäkiti" sasa.
  
  "Taqi respetompi, kimsa tunka segundonakatxa Nest One ukar jan uñstkäta ukhaxa, jumaruw jikxatäma ukat jakkir ñikʼutampiw chʼiyjäma. ¿Istʼtati?" sasa.
  
  "Amuyastwa, coronel" sasa.
  
  "Uk istʼasajj wal kusista. Tukuyata.'
  
  Torres chachajj radio cinturonar kuttʼayasaw jukʼat jukʼat kuttʼanjjäna. "Juparux ist"tawa, padre. Uka phallawi tukuyatatxa, phisqanikiw qhiparapxta, ukhamax mä pä horaruw anatt"añax qhiphart"ayañasa. Kunapachatï kuttʼankä ukhajja, jumajj jukʼamp jan walinwa uñjasïta. Janiw khitis ukham jaya tiempo qontʼaskaspati" sasa.
  
  Fowler jupax Torres jupax mantañawja jak"an barranca ukan mä curva ukar muyuntat uñjäna. Jupan samarañapajj janiw jaya tiempotakïkänti.
  
  Botanakapan walja chʼiwinakaw jukʼat jukʼat kayup makatañ qalltäna.
  
  
  83. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  INSTITUTO METEOROLÓGICA AL QAHIR ukax mä jach"a uñacht"äwiwa
  
  EL CAIRO, EGIPTO markanwa jikjjatasi
  
  
  Jueves 20 uru lapaka phaxsit 2006 marana 9:56 alwa pacharuw purini.
  
  
  Janïr tunka alwa horasäjjänti, ukat meteorólogo junior chachan camisapajj niyaw umamp phoqantatäjjäna. Jupax alwax telefonot parltʼasiwayi, yaqha jaqin lurañanakap luraski. Ukajj jallupachan wali jachʼa tiempopänwa, ukat taqeniw khitis sarjjapjjäna ukat Sharm el-Sheikh sat qota lakankapjjäna, experienciani buceadoranakjam uñtʼayasisa.
  
  Ukampis ukajj janiw qheptʼayañjamäkänti, uka lurañanakat maynïrïnwa. Jakʼachaskäna uka animalajj sinti jan walipunïnwa.
  
  Kunatix waranq kutiw ullart"awinakap chiqanchawayi, ukatw uka funcionariox teléfono apthapïna ukat yaqha chiqaruw jawsatayna, uka chiqarux pronóstico ukamp jan walt"ayasiñapänwa.
  
  "Puerto de Akaba".
  
  "Salaam alaikum, akax Jawar Ibn Daoud Instituto Meteorológico Al Qahira ukan irnaqiriwa".
  
  "Alaikum salaam Jawar, akax Najjar". Uka pä jaqix janis uñt"apkchixa, tunka payan kutiw telefonot aruskipt"apxi, "¿Mä qawqha minutonakat jawst"apxitasmati?" Chiqpachans jichhür alwax wali ch"am tukustwa".
  
  "Istʼapjjeta, akajj wali wakiskiriwa. Jichha alwax mä jach"a aire masa uñjapxta. Wali juntʼüki ukat thakimar saraski" sasa.
  
  "Simun? ¿Aka thaknam sarasktati? Infierno, warmijaruw jawstʼañaja ukat tʼaxsuñ utat tʼaxsuñanak apaniñama sasaw sañaja" sasa.
  
  "Jan sawkasiñ jaytañaw jukʼamp askejja. Akax nayatakix wali jach"a uñacht"awinakat maynïriwa. Ukax patat juk"ampiruw puri. Wali jan walipuniwa" sasa.
  
  El Cairo markankir meteorólogo chachajj niyaw puerto apnaqerirojj línea mayni puntapan wali chʼamampi manqʼantaskir istʼäna. Taqi Jordania markankirinakjamarakiw simun sat laqʼar respetañsa axsarañsa yatiqäna, uka laqʼa thayax mä tornado ukham muyuntat muyuntat sarnaqäna, sapa horax 100 millas ukharuw puri, ukat 120 grados Fahrenheit ukharuw thaytʼäna. Khititï mä simun anqan taqpach chʼamampi uñjkasajj mä ratukiw chuymapan paradapat jiwaspa, wali juntʼütapatwa, ukat cuerpopajj taqe kunatï qʼomachatäjjänwa, ukat mä chʼusa, wañtʼat marcow qheparäna, kawkhantï mä jaqejj mä qhawqha minutonakak nayrajj jikjjataskäna uka cheqanjja . Wali askiwa, jichha pacha pachan yatiyawinakapax civiles ukanakarux walja pachaw churawayi, ukhamat jark"aqasiñataki.
  
  'Amuytwa. ¿Jumaxa mä vector uñt"tati? " sasaw puerto apnaqerejj jisktʼäna, jichhajj qhan llakitaw jikjjatasïna.
  
  "Mä qhawqha horanak nayraw Sinaí wasar pampat sarjjäna. Nayax amuyta, Aqaba markaruw pasani, ukampis ukankir uma jalsunakaruw manq"antani ukat chika taypin wasar pampamx phallani. Taqiniruw jawstʼañama, ukhamat mä mensaje yatiyapxañapataki" sasa.
  
  "Kunjamsa redjj irnaqtʼi uk yattwa, Javar. Pay suma.'
  
  "Jichha arumax janïr khitis sarxañapatakiw chʼamachasiñama, ¿janich ukhamäki? Jan ukhamäkchi ukhajja, alwaw momianak apthapipjjäta" sasa.
  
  
  84. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Jueves 20 uru lapaka phaxsit 2006 marana 11:07 pacharuw purini.
  
  
  David Pappas jupax qhipa kutiw taladro p"iqip p"iyaruw jaquntäna. Jichhakiw pirqax mä ch"usawja perforañ tukuyapxäna, niya suxta metro ancho ukat kimsa pulgada chikatani alturani, ukat Eternidad ukar yuspajarasinx pirqax mayni chiqankir celda ukan techopax janiw t"unjatäkänti, ukampirus mä juk"a khathatiw utjawayi vibraciones ukanakampi. Jichhajj jan jaljtasaw uka qalanak amparapamp apsusipjjaspäna. Ukanak apthapisin mä chiqar uchañax yaqha amtäwirakïnwa, kunattix mä qawqhanikiw utjäna.
  
  "Akax yaqha pä horaw munasini, tata Kine" sasa.
  
  Millonario jaqix chika hora nayraw uka p"iyaruw saraqanïna. Jupax esquinaruw sayt"asïna, pä amparapampiw qhipäxarux sayt"asïna, kunjamtï sapa kutix lurirïkäna ukhama, uñch"ukiskäna ukat samarañjamarakïnwa. Raymond Cain chachajj uka pʼiyaruw sarañ ajjsaräna, ukampis amuytʼasirïñampiw ajjsaräna. Jupax arum paqaraw amuyun ukatakix wakicht"asis sarnaqäna, ukat janiw sapürunjam axsarañax pechopar ch"allxtañjam amuyaskänti. Pulsopax jank"akiw purintäna, ukampis janiw sapürut sipans juk"ampi suxta tunk llatunkan marani mä chachatakix nayrïr kuti cinturón de seguridad ukar chint"ata ukat mä p"iyaruw jaquntatäna.
  
  Kunatsa wali sum jikjjatasta uk janiw amuykti. ¿Arka jakʼankjjatajat ukham jikjjatasta? Jan ukajj ¿jiskʼa puraka, uka juntʼu phuchʼujj chuymachtʼitu ukat chuymachtʼitu?
  
  Russell jilatajj jupar jakʼachasisinjja, carpapat kuns apaniñaw wakisi sasaw jiskʼat säna. Kaine kullakajj pʼeqep chʼoqtʼasïna, jupa pachpaw amuyunakapat mayjtʼayasïna, ukampis Jacob sat viciot qhespiyasitapat jachʼañchasïna. Jupax mä yuqall wawar uñtataw munasïna ukat sacrificio luratapat yuspärarakïnwa, ukampis mä ratukiw Jacobux jan cuartot mayni chiqankkäna, yanaptʼañatakis jan ukax ewjjtʼañatakis wakichtʼatäkänti, uk janiw amtaskänti. Kunjamsa uka waynax jupamp pacienciampi uñjäna.
  
  Janitï Jacobojj utjkaspäna ukhajja, janiw kunas ukanak paskaspänti.
  
  
  85. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  Behemoth ukat Jacob Russell sat barcon tripulacionankirinakajj kunjamsa parltʼasipjjäna uka transcripción
  
  20 uru lapaka phaxsit 2006 marana
  
  
  MOISES 1: Behemot, Moises 1 ukax akankxiwa. ¿Ist'apxitasmati?
  
  
  BEHEMOTH: Behemoth sat jaqi. Suma alwax tata Russell.
  
  
  MOISES 1: Suma arunakampi Tomás. Kamisaraki?
  
  
  HIPPO: Jumax yatisktawa, tata. Walja junt"u chuymanïñawa, ukampis nayax amuyta khitinakatix Copenhague markan yuripktan ukanakax janipuniw ukanak jikxatksnati. ¿Kunjamsa yanaptʼirista?
  
  
  MOSES 1: Thomas, tata Kine ukax chika horanx BA-609 ukaruw munasi. Mä jank"ak apthapiñ wakicht"añasawa. Pilotorojj jukʼamp combustible aptʼasiñapatak sañamawa.
  
  
  BEHEMOTH: Tata, nayax axsaratwa ukax janiw luraskaniti. Jichhakiw Autoridad Portuaria de Aqaba uksat mä yatiyaw katuqapxta, ukanx mä jach"a laq"a thayax puerto ukat kawkhantix jikxataskta uka chiqanw saraski sasaw yatiyapxitu. Jupanakax taqi avión ukan sarnaqawip 18:00 pachakamaw sayt"ayapxäna.
  
  
  MOISES 1: Tomás, nayatakix mä juk"a qhanañcht"añam munta. ¿Aqaba puerton jan ukax Kine Industries ukan emblemapax barcoman utjiti?
  
  
  HIPPO: Industrias Kine, tata.
  
  
  MOISES 1: Nayajj ukham amuyayäta. Yaqha tuqitxa. ¿Kunapachatix BA-609 ukax munaski uka jaqin sutip yatiyapkta ukhax ist"apxistati?
  
  
  BEHEMOTH: Hmm, jïsa tata. Tata Cain, tata.
  
  
  MOISES 1: Wali sumawa, Tomás. Ukatxa, suma chuymampiw kuntï nayax churktam ukanak phuqapxañama, jan ukax jumasa ukat aka barconkir taqpach irnaqirinakas mä phaxsiw jan irnaqäwinïpxäta. ¿Qhanatati?
  
  
  BEHEMOTH: Wali qhanawa, tata. Uka avionajj jankʼakiw jumar jakʼachasini.
  
  
  MOISES 1: Sapa kutiw kusisiña, Tomás. Tukuyata.
  
  
  86. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  X UKAN
  
  Jupax qalltawayiw Allah sutip jach"añchasa, Yatiñan, Qullan, Khuyapayasir, khititix uñisirinakapar atipt"añapatak jaytawayi. Ukxa pampar qunqurt"asisaw luratayna, janq"u isimpi isthapt"ata, ukax taqpach janchiparuw ch"uqt"äna. Jupan nayraqatapanjja, mä phukhu umaw utjäna.
  
  Uka umax metal manqhankir ñikʼutar puriñapatakixa, graduación urun qillqtʼat anillo apsutayna. Ukajj jilat kullakanakan mä regalopänwa. Ukat pä amparap muñecanakapkama jariqäna, ukat amparanakap taypinkir chiqanakaruw chuym churarakïna.
  
  Kupi amparapsa copampiw uchasïna, uka amparapjja janipuniw kuna jan waltʼäwinsa privado partenakapar llamktʼkänti, ukat mä jukʼa uma apthapïna, ukatsti kimsa kutiw lakap chʼamampi jariqasïna.
  
  Ukat wasitatwa amparapar umamp phuqantayäna, ukat nayrapar apantäna, ukat nayra chʼakhanakap qʼomachañatakejj chʼamampiw samaqäna. Kimsa kutiw uka ritual wasitat luräna. Chʼiqa amparapampiw qhipharkir uma, laqʼa, laqʼa qʼomachäna.
  
  Chʼiqa amparapampiw wasitat amparanakap chʼalljjtayasïna ukat nayra puntapsa cepilltʼasïna.
  
  Kupi amparap jach"ar aptasax ajanupar apantäna, ukatsti lavabo ukar ch"allt"asiñapatakiw uraqir jaquntäna, ukat kimsa kutiw ajanuparux ch"iqa jinchut ch"iqa tuqir jariqäna.
  
  Ukatxa kimsa kuti nayraqatat kunkakama.
  
  Relojap apsusaw panpacha nayra amparanakap wali chʼamampi jariqäna, nayraqatajj chʼeqa amparapa ukat chʼeqa amparapa, muñecapat codokama.
  
  Palmeranakap qʼumachasaw pʼeqep nayraqatapat kunka qhepäjjat chʼalljjtayasïna.
  
  Qʼuma índice amparanakap jinchuparuw chʼuqtʼäna, jinchup qheparuw chʼalljjtäna, ukatsti ampar lukʼanapampiw lóbulonak jariqäna.
  
  Qhepatjja, panpacha kayunakap tobillokamaw jariqäna, chʼeqa kayupat qalltasin kayunakap taypin jariqasïna.
  
  "Ash hadu an la ilaha illa Allah wahdahu la shara lahu wa anna Muhammadan "abduhu wa rasuluh" sasaw taqi chuyma arsüna, iyawsäwipanx mä jach"a kamachiruw ch"amanchawayi, janiw kuna Diosas utjkiti jan ukasti Allah ukawa, jupax janiw mä kipkakïkiti, ukat Mahoma jupankiwa uywata ukat Yatiyiri.
  
  
  Ukax ablución ritual ukaruw tukuyäna, ukax jakäwip qalltañapänwa, mä declarado guerrero jihadista ukhama. Jichhax jupax jiwayañatakis jiwañatakis wakicht"atäxänwa, Allah jach"añchañataki.
  
  Jupax pistola katthapïna, mä juk"a jachaqt"asiñ jaytasa. Jupajj avionan motoranakap istʼarakïnwa. Ukax señalañ pachaw purini.
  
  Russell jilatajj wali jachʼa señampiw carpat mistüna.
  
  
  87. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Jueves 20 uru lapaka phaxsit 2006 marana.13:24.
  
  
  BA-609 sat avionajj Howell Duke satänwa. Pä tunk kimsan maraw t"ijtäna, 18.000 horanakaw kunayman kasta avionanakampi taqi pachan t"ijtäna. Jupax Alaska markan mä chhijchhi thayampi ukat Madagascar markan eléctrico thayampiw qhispiwayi. Ukampis janipuniw cheqpach ajjsarañ jikjjatkänti, uka thayajj pelotanakam chʼiyjañapatakiw yanaptʼi ukat kunkamas wañtʼaraki.
  
  Jichhakama.
  
  Jan qinayanakan alajjpachanwa wali sum uñjasïna, motoranakapat sapa qhep qhepa chʼamap apsusaw tʼijtäna. Uka avionajj janiw jupat sipansa jukʼamp jankʼak sarkänti ni wali suma tʼijtkänti, ukampis cheqapuniw uka avionajj jukʼamp kusiskañänjja. Ukax 315 mph ukharuw purispa ukatx mä qinayjam jach"a chiqawjaruw liwxataspa. Taqi kunas wali sumpun saraskäna.
  
  Nayranakap jiskʼachasaw alturapa, combustible medidor ukat kawkirus puriñapäna uk yatjjatasïna. Mayampi uñch"ukiskäna ukhaxa, chhuxriñchjasïna. Kunas horizonte ukan uñstäna, nayrajj janiw utjkänti.
  
  Qalltanjja, patak metro alturani ukat mä pä kilometro anchoni laqʼa perqar uñtasitänwa. Wasar pampan walja chimpunak uñjasaxa, Duke chachax qalltanxa, kuntï uñjkäna ukax walikïskiwa sasaw amuyäna. Jukʼat jukʼatwa kunanakas sarjjatap amuyasïna, ukat jankʼakiw pasäna.
  
  Nayax nayraqatapan mä barranca uñjta. Jan askinaka. Diosaruw yuspärta, tunka minutonak nayrajj janiw ukham paskänti. Akax simun jupanakax nayar iwxt"apxitu ukax ukhamäpachänwa.
  
  Kimsa minutos ukch"akiwa avionar uraqir puriñapäna, ukat pirqax pä tunk phisqhan kilómetros ukch"a jayankxänwa. Jupajj jankʼakiw mä calcular luräna. Simun ukax yaqha pä tunk minutos ukjaw barranca ukar puriñapäna. Jupax helicóptero conversión mod ukar ch"allt"äna ukat motoranakax jank"akiw juk"amp juk"ampi juk"ampi jilxattaski sasaw amuyasïna.
  
  Ukhamarusa, ukax wali askiwa. Nayax aka jamach"i yapuchañatakiw pachax utjani ukat jisk"a chiqaruw ch"allt"asiñani. Kuntï uka tuqit sapki ukat chikatpachas chiqächi ukhaxa...
  
  Kimsa minuto chikatanitxa, BA-609 chasis ukax campamento ukat excavación ukan chiqap uraqiruw purintäna. Dukex motor jist"antawayiwa ukat nayrïr kutiw jakäwipanx janiw qhipa seguridad uñakipañanx llakiskänti, jan ukasti pantalonapax ninamp nakhantkaspas ukhamaw avionat saraqawayxäna. Jupajj uñchʼukïna, ukampis janiw khitirus uñjkänti.
  
  Taqiniruw yatiyañaja. Aka barranca manqhanxa, janiwa aka yäxa uñjapkaniti kimsa tunka segundos ukjakama.
  
  Carpanakar tʼijtjjäna, ukampis carpa manqhankasiñajj jukʼamp segurokïpachati janicha uk janis sum yatkchïnjja. Mä akatjamat mä janq"u isimp isthapt"at jaqiw jupar jak"achasïna. Mä qhawqha tiempotjja, khitïnsa uk yatjjänwa.
  
  "Hola tata Russell. Nayax uñjtwa jumax uka markankir jaqir tukuwaytaxa" sasaw Dukex axsarayas säna. "Janiw uñjapksmati..." sasa.
  
  Russell jilatajj nayat pä tunka metronak jayankänwa. Uka horasanjja, pilotojj Russell jilatajj pistola aptʼatätap amuyasïna, ukat pistanakapan jiwataw saytʼasïna.
  
  "Russell tata, ¿kunas pasaski?" sasa.
  
  Jilïri irpirixa janiwa kunsa arskänti. Jupajj piloton pechoparukiw uñchʼukïna ukat kimsa jankʼak disparonak aptʼasïna. Jupax liwxatat janchi patxaruw sayt"asïna ukat kimsa kutiw piloton p"iqiparux juk"amp pallapallanak jaquntäna.
  
  Uka jakʼankir mä pʼiyanjja, Oh chachajj pistolanak istʼasaw uka grupor yatiyäna.
  
  "Jilatanaka, akax señalawa. Saraña.'
  
  
  88. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Jueves 20 uru lapaka phaxsit 2006 marana.13:39.
  
  
  "¿Machjatätati, Nest Three?" sasa.
  
  "Coronel, Russell jilatajj piloton pʼeqepat mäkiw phustʼäna ukat allsuñ utar tʼijtjjäna sasaw wasitat sista. ¿Kuna ordenanakas utji?" sasa.
  
  'Jan askinaka. ¿Khitis Russell jilatan fotopajj utji?" sasa.
  
  "Tata, akax Nido pä satawa. Jupajj plataformaruw makataski. Jupax mä muspharkañ isimp isthapt"atawa. ?
  
  "Negativo, jack pä. Janïr jukʼamp yatiñkamajj janiw kuns lurañamäkiti. Nido Mayni, ¿ist"apxitasmati?" sasa.
  
  '...' sasaw säna.
  
  "Nest One, ¿ist"apxitasmati?" sasa.
  
  "Nest numero uno. Torres, uka fucking radio apthapim" sasa.
  
  '...' sasaw säna.
  
  "Pä nido, ¿mä nido ukan fotonïtati?" sasa.
  
  "Nayajj chiqañchtwa, tata. Mä fotow utjitu, ukampis Torres jilatajj janiw ukankiti, tata" sasa.
  
  'Jan askinaka! Jumanakax panini, uraq allsuñ mantañawjaruw uñch"ukipxañama. Thakinjja" sasa.
  
  
  89. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  CANIÓN UKAN MANTAÑANAKAXA, TUKA MINUTOS NAYRÏR
  
  Nayrïr chhuxriñchjawix pä tunk minutos nayraw wakapan utjäna.
  
  Fowler jupax mä jach"a llakiw jikxatasïna, ukampis yuspajarañaw janiw jaya pachax utjkänti, mä ch"amakt"at usuchjawiruw jaytawayi, ukax nayrïr llijullijut sipans mä ch"ama ch"axwañjamaw jikxatasïna.
  
  Sacerdotejj kuna arnaqasiñanaksa kisunakap chʼoqtʼasisaw chhaqtayañ amtäna, ukampis jichhakiw jan ukham lurañatakejj waytʼasïna. Jupax jutïr chhuxriñchjasiñampiw yant"asirïna.
  
  Uka laq"unakax janiw qunqurinakapat sipan juk"amp jach"äpkänti, ukat Fowler jupax janiw khitïpachas uk yatipkänti. Jan manqʼañjamäki jan ukajj jan walir uñtasitäñapatakiw taqe chʼamachasïna, ukat panpachaniw mä kuns lurañjamäkänti: yaqha cheqaruw sarjjäna.
  
  Jutïr disparojj jukʼampiw chuym usuyäna, inas kunas jutïrin utjkani uk yatchïna: uka cheqan punkiña, taqe ukanak jan jarkʼatätapa, jan kun lurañjamäkaspas ukham amuyasïna.
  
  Suxta kuti ch"akhuñ tukuyatatxa, janiw jakt"añx apt"asxänti. Inas tunka payan kuti chhuxriñchjatächïna, inas pä tunka kuti chʼakhachatächïna. Janiw waljax utjxänti, ukampis janiw juk"amp apt"asirjamäxänti. ¿Taqi yänakap aptʼasiwaypachänti, mä arunxa, kisunakap chʼuqtʼasïna, lakap chʼakhuwayxäna, nayranakap jachʼampiw qhantʼäna, ukhamat mä camionan mantañapataki? Mä jukʼa tiempojja, jan chʼamanïsajj esposat muñecanakapsa tʼijtʼayañsa ajjsararakïnwa.
  
  Kunapachas jutïr chʼaxwäwix utjani uk jan yatiñax jukʼamp jan walipunïnwa. Jichhakamax jupax suertenitaynawa, kunatix jilpach ch"uqi ch"uqi ch"iqa tuqirux chikat tunka kayunak sarawayxatayna, mä pä patak ukhakiw jupar alayax uraqir ch"uqt"apxatayna. Ukampis mä jukʼa kuyntʼasajj nuwantapjjañap yatïna.
  
  Jupajj jan llakisiñat sipansa yaqha toqeruw chuym churañapäna, jan ukajj jukʼamp sum amuytʼasisaw botanakapamp laqʼonakar tʼunjañ yantʼañ qalltäna. Inas mä qhawqhanirus jiwayañsa atipchïna, ukampis jupanakat sipansa jukʼampïpjjatap qhanaw amuyasïna ukat qhepatjja atipjarakïnwa.
  
  Mä machaq ch"axwawix qhipa paja ukhamänwa. Llakix kayunakapat t"ijtäna ukat genitales ukanx phallawayxäna. Jupajj niyaw amuyunakap chhaqtayañampïskäna.
  
  Irónicamente, Torres jupaw qhispiyawayi.
  
  "Padre, juchanakamajj jumaruw atactam. Mayat maya, kunjamtï alma manqʼantapki ukhama" sasa.
  
  Fowler jupax uñch"ukisïnwa. Colombia markankir jaqix niya kimsa tunka metronak jayaruw sayt"asïna, wali kusisitaw uñch"ukiskäna.
  
  "Yatitawa, uka patat qaritätwa, ukatwa juma pachpa Infiernoman uñjir kuttʼanjjayäta. Uñjapxam, janiw ukham llakisipkañäniti" sasaw chʼiqa amparapamp radio jistʼantasax säna. Kupi amparapanjja, tenis sat pelotjam jachʼa qala katjjarutänwa. "Ukhamajj ¿kawkirus saytʼapjjta?" sasa.
  
  Uka sacerdotejj Torres chachan ukankatapat wal yuspäräna. Ukaw khitirus uñisiñap chuym churäna. Ukajj mä qhawqha minutonak jukʼamp amuktʼañapatakiw yanaptʼaspäna, mä qhawqha minutonak jukʼamp jakañapatakiw yanaptʼaspäna.
  
  "Ay jïsa" sasaw Torres jilatajj saskakïna. "Nayrïr sarjjañamati jan ukajj nayajj jumatak lurasmati uk yatiñatakiw chʼamachasipjjayäta" sasa.
  
  Jupax mä qala jaquntasaw Fowler chacharux amparapamp jawq"jatayna. Kawkhantï jila parte laqʼonakajj tantachasipkäna uka cheqanwa qalajj jaquqanïna, mayampiw mä jiwayir tamajj thuqtʼäna, kunatï utapar jan waltʼaykäna ukanak atacañatak wakichtʼatäpjjänwa.
  
  Fowler jilatajj nayranakap jistʼarasïna ukat usuchjasiñap controlañatakiw chʼamachasïna. Uka qalax kawkhantix psicópata jiwayirix tunka suxtan phaxs nayrax ch"axwankän uka chiqanw jawq"jatayna. Arumanakax taqpach uka chiqan wali usuntataw jikxatasïna, jichhax taqi uka jan walt"äw wasitat jakaskaspas ukhamaw amuyasïna. Jupax kayunakapan usuchjasiñap ch"amakt"ayañatakix amparapan usuchjasiñaparuw chuym churañ yant"äna, mä k"arimpiw yatichirix yatichäna, kuntix mä millón maranak nayrax ukham yatichawaykäna: p"iqix mä kutix mä jach"a usuchjasiñakiw askichaspa.
  
  
  Kunawsatix Fowler jupax nayranakap wasitat jist"aratayna ukat Torres qhipäxan kunas paskäna uk uñjäna, jupax juk"amp ch"amanchañapänwa, chuymapan utjki ukanak apnaqañataki. Mä ratukis aljantasispa ukhajja, tukuyatäspawa. Andrea Otero p"iqipax mä duna qhipäxat uñstäna, ukax mä juk"a juk"a jayaruw jikxatasïna, kawkhantix Torres jupax katuntkän uka barranca ukar puriñkama. Yatiyirix wali jak"ankxänwa, ukat janiw pächasiñakiti, mä qawqha pachat jupanakar uñjani, janitix uñjkaspän ukhaxa.
  
  Fowler jupax yatïnawa, Torres jupax janiw yaqha qala thaqhañatak kutt"kaniti sasaw chiqpachapuni yatxatañapa. Jupax kuntix pallapallax juk"amp jan suykäna uk colombiano ukar churañ amtäna.
  
  "Askiw, Torres. Mirä amp suma, nayajj jumaruw achiktʼassma" sasa.
  
  Colombia markankir jaqin uñnaqapax q"al mayjt"awayi. Taqi jiwayir jaqinakjamaxa, juk"a yänakakiw juparux juk"amp ch"amanchawayi, kunjamtï jupax amuyaskäna uka control ukax jan walt"ayat jaqinakarux kunapachatix achikt"asipxäna ukhaxa.
  
  "¿Kunsa mayisista, padre?" sasa.
  
  Sacerdotejj chʼamachasiñapänwa, ukhamatwa taqe chuyma chʼamachasiñapäna ukat suma arunak jikjjatañapäna. Taqi kunas Torres jan kutt"aniñat dependeränwa. Andreax jupanakar uñjäna, ukat Fowler jupax jak"ankxatap yatïna, jupax janiw uñjkänti kunatix Torres chachan janchipax thakhi jark"antataynawa.
  
  "Jakañaj qhespiyapjjañamatakiw achiktʼasipjjsma. Nayan llakisiñ jakäwija. Jumax pallapalla, chiqpach jaqi. Jumampi chikachasiñatakejja, janiw kunäkti" sasa.
  
  Mercenariox jach"at jachaqt"asïna, q"illu kisunakap uñacht"ayasa. "Walikiwa, padre. Ukat jichhax..." sasa.
  
  Torres chachajj janipuniw sentenciap tukuyañatakejj mä chʼam jikjjatkänti. Jupajj janiw uka jan waltʼäwsa amuyaskänti.
  
  
  Andrea kullakajj jakʼachaskäna ukhajj uka cheqa uñjañwa mä oportunidad jikjjatäna, jupajj pistolap jan apnaqañwa amtäna. Alric jupamp kuna jan wali ch"axwañs jikxatasïna uk amtasisax juk"amp suyt"äwipax akawa, uka chhaqhat balax janiw Fowler-an p"iqipar ch"allt"kaniti kunjamtix Hammer-an llantapar nayraqat ch"allt"kän ukhama. Jan ukasti, paraguas improvisadopat limpiadoranak apsuwayjjäna. Uka acero tubojj mä bate de béisbol ukham katjjarusaw jukʼat jukʼat nayrar sartäna.
  
  Uka tubojj janiw sinti jachʼäkänti, ukatwa kawkïr líneatï ataque lurani uk sum ajlliñapäna. Jupat mä qhawqha kayunak qhepatjja, pʼeqepar uñchʼukiñ amtäna. Palmeranakapajj chʼuñuntatäkaspas ukhamwa amuyasïna ukat jan tornillonak lurañapatakiw mayisïna. Torres jupax kutt"ani ukhax jiwataw.
  
  Jupajj janiw ukham lurkänti. Andreax kayunakap uraqiruw wali ch"amampiw ayruntäna, armap muytasinx Torres-arux taqi ch"amampiw p"iqip ladopar ch"allt"äna, templo jak"an.
  
  "¡Apthapim, tayka!" sasa.
  
  Colombia markankir jaqix mä qalar uñtat ch"allaruw t"unjatäna. Wila ch"uqi masinakax uka ch"allxtatap amuyapxpachäna kunatix jank"akiw muytasinx liwxatat janchipar sarawayxäna. Kunatï paskäna uk jan yatisaw saytʼasiñ qalltäna. Templopar jawqʼjatäsajj chikat amuytʼasirïskänwa, ukat nayrïr chʼaphinakajj cuerpopar puripkäna ukhajja, mayampwa liwjjatäna. Nayrïr ch"akhunak jikxatasax Torres jupax nayranakaparuw amparanakap jach"ar aptäna, wali axsarataw jikxatasïna. Qunqurtʼasiñ yantʼäna, ukampis ukax jukʼampiw laqʼunakarux colerayäna, ukat jukʼampiw juparux nuwantapxäna. Feromonanakapampix maynit maynikamas mä yatiyäw yatiyapkaspa ukhamänwa.
  
  Jan wali amtani.
  
  Jiwayaña.
  
  "¡T"ijtxam, Andrea!" sasa. Fowler jupax jach"at arsüna. "Jupanakat jayarstʼam" sasa.
  
  Wayna yatiyirix mä qawqha thakhinak qhipäxar kutt"awayxi, ukampis wali juk"anikiw ch"uqi ch"uqi ch"uqi ch"uqimp arktañatak kutt"awayxi. Jupanakax juk"ampiw colombiano jaqit llakisipxäna, jupax p"iqit kayukamaw jupanakamp ch"amakt"ayatäna, t"aqhisiñat wararitäna, sapa células cuerpopanx wali ch"ullqhi jawq"janakampi ukat aguja ukham chhuxriñchjataw jikxatasïna. Torres jupax wasitat sartañ atipjatayna ukat mä qawqha thakhinak sarañ atipjatayna, ch"uqinakax jan uñt"at ñik"utjamaw juparux ch"uqt"apxäna.
  
  Jupax yaqha thakhinjam sarawayxäna, ukatsti liwxatasïna ukat janiw mayamps sartxänti.
  
  
  Ukat Andrea kullakajj kawkhantï limpiadoranakapamp camisap jaqontkäna uka cheqar kuttʼjjäna. Jupax limpiadoranak mä trapompiw llawuntäna. Ukatxa, mä jach"a desvío lurasax laq"unakar muyuntasinx Fowler ukar jak"achasisinx camisaparuw ninamp nakhantayäna, ukat encendedor ukampiw ninamp nakhantayäna. Uka kamisax nakhantaskäna ukhaxa, ukampiw sacerdotar muyuntat uraqir mä muyu dibujäna. Walja laq"unakaw Torres ukar jan walt"ayañarux jan mayachatäpkänti, jupanakax junt"u pachan jaltxapxäna.
  
  Mä tubo de acero apnaqasaw Fowler chachan esposanakapsa ukat qalat jarkʼaqer espiganakapas qhepar jaqontäna.
  
  "Yuspära" sasaw sacerdotejj kayunakapajj khathattʼasïna.
  
  
  Kunawsatix niya patak kayunak ch"uqitxa jayarst"apxäna ukat Fowler jupax jan kuna jan walt"äwin uñjasipxatap amuyasïna, jupanakax uraqiruw t"unjapxäna, qarjata. Sacerdotejj kayunakap uñakipañatakiw pantalonap rolltʼasïna. Jisk"a wila ch"akha ch"akhanaka, punki, ukat sapüru ukampis ch"amakt"at usuchjasiñat sipansa, pä tunk jan uñt"at chhuxriñchjasiñanakax janiw sinti jan walt"ayapkänti.
  
  "Jichhajj jakäwim qhespiysta ukhajja, ¿nayar manütamajj pagatäjjeti sasaw amuyasta?" sasa. sasaw Andreax sarcasmo ukham säna.
  
  "¿Doc ukax aka tuqit yatiytamti?" sasa.
  
  "Aka tuqit jisktʼañ munapxsma ukat yaqha tuqinakatwa jisktʼañ munapxsma" sasa.
  
  "¿Kawkinkis jupajj jikjjatasi?" sasa. sasaw sacerdotejj jisktʼäna, ukampis jupajj niyaw uka jisktʼar yatjjäna.
  
  Tawaqux p"iqip ch"allxtasaw jachañ qalltäna. Fowler jilatajj wali munasiñampiw qhomantäna.
  
  "Walpun llakista, Otero kullaka" sasa.
  
  "Juparux walpun munasta" sasaw sacerdoten pechopar ajanupar imtʼasajj säna, Andrea kullakajj jachtʼasisaw Fowler chachajj mä akatjamat qalar tukuwayjjäna ukat samañap katjasïna, uk amuyasïna.
  
  "¿Kunas pasäna?" sasa. sasaw jiskt"äna.
  
  Jiskt"awipar jaysañatakix Fowler jupax horizonte ukar uñacht"ayäna, ukanx Andrea jupax mä jiwayir laq"a pirqaw jupanakar jak"achasir uñjäna, ukax arumjamaw jan qhispiñjam jupanakar jak"achasiskäna.
  
  
  90. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Jueves 20 uru lapaka phaxsit 2006 maran 1:48 jayp"u pacharuw purini.
  
  
  Jumanakax panini, nayranakamx allsuñ chiqar mantañ utar uñjapxam. Nayan thakijanjja.
  
  Uka arunakaw Dekker chachan qhipharkir equipopar jiwañar puriyäna, jan chiqapar uñjkchïnsa. Kunapachatï uka ataquejj utjkäna ukhajja, uka pä pallapallanakan nayranakapajj kawkirus uñchʼukipjjäna, jan ukasti kawkitsa jan waltʼäwejj jutäna.
  
  Tewi Waaka, jach"a sudanés, jupax mä juk"a uñch"ukiwayi, uka jan walt"ayirinakax marrón isimp isthapt"ataw kunapachatix jupanakax nayratpach campamento ukankapkän ukhaxa. Paqallquniw utjäna, Kalashnikovs ukanakamp armatäpxänwa. Jupax radio tuqiw Jacksonar yatiyäna ukat paninix pallapallanak jiwayapxäna. Mä ataque luririnakax mä granizo balas ukan jaquqanïna. Mayninakax carpa qhipäxan imantasipxäna.
  
  Vaakax musphataw jikxatasïna, jupanakax janiw nina kutt"ayapkiti. Chiqansa, ukax qhip qhipa amuytʼäwipawa, kunattix mä qhawqha segundonakatxa, pä terroristanakaw uka qullu patat makhatapxäna, jupanakax qhipäxat juparuw muyuntapxäna. Pä Kalashnikovs ukan phallatapa, ukat Tevi Vaaka jupax nayra achachilanakapamp chikt"asiwayi.
  
  
  Nest 2 ukan barranca uksan mayni tuqinx Marla Jackson jupax Vaaka juparux M4 ukan alcance ukan ch"axwañ uñjäna ukat jupax pachpa destino ukan t"aqhisiñap yatïna. Marlax qalanak sum uñt"äna. Jupax walja horanakaw ukan sarnaqäna, kunawsatix jan kuna lurañas utjkän ukhax uñch"ukiskäna ukat pantalonapat llamkt"asïna kunapachatix jan khitis uñch"ukkäna ukhaxa, Dekker jupax jutasin mä misión privada de reconocimiento ukar irpañkamaw horanak jakt"äna.
  
  Walja horanak centinela irnaqkäna ukhajja, kunjamsa hipotético uñisirinakajj jupar makhatapjjaspa ukat muyuntapjjaspa ukjja, patak patak kutiw amuytʼäna. Jichhajj uka qala patat uñtasajj pä cheqpach uñisirinakaruw uñjäna, jupat mä kayu chikatanikiw jayankjjäna. Ukat jankʼakiw tunka pusini balanak jupanakar uchäna.
  
  Jiwasipkäna ukhajj janiw mä arunak lurapkänti.
  
  
  Jichhax pusi uñisirinakaw qhiparxäna, jupanakat yatïna, ukampis janiw jan imtʼasis kawkhantï jikxataskäna ukat kuns lurañjamäkänti. Ukax mäkiw amuyt"äna, Dekker jupamp chikt"ataw allsuñanx ukhamat jupanakax mä amtar mayacht"asis jutapxañapataki. Ukajj mä jan wali amtäwipunïnwa, kunattejj alturapat ventajapsa ukat escapañ thakejj jukʼamp facilakïnwa. Ukampis janiw kuns lurañ puedkänti, kunattix jichhax walkie-talkie sat aparatopan kimsa arunak istʼäna:
  
  "Marla... yanaptʼita" sasa.
  
  "Dekker, ¿kawkinkis jumax?" sasa.
  
  "Uka manqhanjja. Plataforma manqhanjja" sasa.
  
  Marla kullakajj jan kuna jan waltʼäwin uñjasisaw soga escalerat saraqasajj kawkhantï allsusipkäna uka cheqar tʼijtjjäna. Dekker jupax plataforma jak"an ikiskäna, pechopan ch"iqa ladopanx wali jan wali usuchjataw jikxatasïna ukat ch"iqa kayupax manqhar ch"uqt"atarakïnwa. Jupajj andamio patjjat jaquqanïpachänwa. Marla kullakaxa uka usuchjata uñakipäna. Sudáfrica markankir jaqix wilax jan mistuñapatakiw atipjatayna, ukampis samañapax...
  
  Ukax mä silbato ukhamawa.
  
  ... llakinaka. Jupajj pulmón punturatänwa, jan jankʼak doctorar uñjapkaspäna ukhajja, jan wali yatiyäwipunïnwa.
  
  "¿Kunas jumamp pasawaytam?" sasa.
  
  "Russell satänwa. Uka yuqall wawax... mantawaykta ukhax musphataw uñjitu" sasa.
  
  "¿Russell kullakajj?" sasa. -sasawa Marlaxa muspharata säna. Jupajj amuytʼañatakiw chʼamachasïna. "Jumajj walikïskätawa, nayaw akat apsusïma, coronel, juramento lurta" sasa.
  
  'Janiwa. Jumax sapakiw aka chiqat mistuñama. Nayax tukuytwa. Yatichirix akham sasaw jukʼamp sum säna: "Jilïr jaqinakatakix jakäwix sapa kuti chʼaxwañawa, qhiparuxa atipjatäniwa" sasa. " sasa.
  
  "¿Schopenhauer sat chachar mä kutikiw jaytasmati, Dekker?" sasa.
  
  Sudáfrica markankir jaqix munatapan arsutapatx llakitaw jachaqt"asïna ukat p"iqipampiw mä juk"a señas lurarakïna.
  
  "Jumaruw arkta, soldado. Kuntï sisksma uk jan armasimti" sasa.
  
  Marla kullakajj kuttʼasaw pusi terroristanak jupar jakʼachasir uñjäna. Jupanakax ventilador ukamp mistuyapxäna ukat qalanak imt"añatakis apnaqapxäna, ukampirus jupatakix mä jach"a lona ukaw sistema hidráulico ukat rodamientos de plataforma de acero ukanakar jark"aqañapäna.
  
  "Coronel, panpachaniw tukuyxapxta sasaw amuyta" sasa.
  
  M4 ukax amparapamp warkt"asisaw Dekker juparux andamio manqhar ayxatañ yant"äna, ukampis mä qawqha pulgadanakakiw kuynt"ayäna. Sudáfrica markankir jaqin pesajepax jupar uñtasit ch"aman warmitakix wali jach"änwa.
  
  "Marla, istʼita" sasa.
  
  "¿Kunsa jumajj munta?" sasa. Marlax andamio ukan acerot lurat soportes ukanakan jak"apar qunt"asisaw amuyt"añ yant"äna. Janïr chiqapar disparo lurañ qalltkasax fusilamp jiwayañapati janicha uk janis sum yatkchïnxa, jupat sipansa jukʼamp jankʼakiw fusilapxani sasaw amuyäna.
  
  'Qarjasiña. Janiw jiwayapxañam munkti" sasaw Dekkerax arupax juk"amp jan ch"amanïxäna.
  
  Marlax niyaw comandantepar wasitat tuqinuqañampïskäna, ukat mä jank"ak barranca ukar mantañ tuqir uñtasax akham sasaw yatiyäna, inas katuyasiñax uka jan amuyt"kaya jan walt"äwit mistuñatakikix wakischispa.
  
  "¡Apnaqjjtwa!" sasa. -sasawa arnaqasïna. "¿Ist"apktati, asnunaka? Nayax jaytanukuraktwa. Yankee, jupax utaparuw sarxani" sasa.
  
  Fusilap mä qhawqha kayunak nayraqatapar jaquntäna, ukat automático pistolap liwxatäna. Ukatsti saytʼasisaw amparanakap aytäna.
  
  Nayax jumanakaruw jakthapipxsma mamanaka. Akax jumanakan ch"amamawa warmi katuntat jaqir sum jiskt"añataki. Janiw nayarux ch"axwañamäkiti, tayka.
  
  Terroristas ukanakax juk"at juk"at jak"achasipxäna, fusiles ukanakax p"iqiparuw uñtatäna, sapa bozal de la Kalashnikov ukax plomo ukar thuqhuñataki ukat wali aski jakäwip tukjañatakiw wakicht"ata.
  
  "Nayaw jaytxta" sasaw Marlax jupanakar nayrar sartapxatap uñjasax mayamp säna, jupanakax mä chika muyu ukham lurapxäna, qunqurinakapax qunqurt"ataw, ajanunakapax ch"iyar bufandanakampi ch"uqt"ata, niya pä tunk metronak jayarst"ata, ukhamat jan jasak uñch"ukiñataki.
  
  Maldición, nayax jaytxtwa, jumanakax perra wawanaka. Paqallq tunk payan virgenanakamampi kusist"apxam.
  
  "Jan jaytjawaytwa" sasaw qhep qhepa kuti jawsäna, thayajj jiljjattaski uka chʼajjwäwiruw umamp chhaqtayañ suytʼäna, uka thayajj mä phallaruw tukuwayjjäna, kunattejj laqʼa pirqaw carpanak patjjar chʼalljjtäna, avionaruw manqʼantäna ukat terroristanakar tʼijtjjarakïna.
  
  Jupanakat päniw wali mulljata kuttʼapjjäna. Mayninakax janipuniw yatipkänti kunas jupanakar ch"allxtayäna.
  
  Taqinipuniw mä ratuk jiwarapxäna.
  
  Marla kullakajj Dekker sat chacharuw jankʼak jakʼachasïna ukat mä carpa improvisado ukham lonap jupanak patjjar jaqontäna.
  
  Jumax saraqañamawa. Kunampis imtʼasiñamawa. Janiw junt"u thayampi nuwasiñamäkiti jan ukax pasas ukham wañt"xätawa.
  
  Uka arunakax Torres chachan arunakapawa, jupax sapa kutiw jach"añchasirïna, kunatix masinakaparux simun mito tuqit yatiyäna, kunapachatix póquer anatapkän ukhaxa. Inas ukajj walikïchispa. Marlax Dekkerar katjatayna ukat jupax ukhamarakiw lurañ yant"äna, ukampirus katxarutapax jan ch"amanïkchïnsa.
  
  "Ukan katxaruñamawa, coronel. Chika horatjja, aka cheqat jayaruw puriñäni" sasa.
  
  
  91. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Jueves 20 uru lapaka phaxsit 2006 marana.13:52.
  
  
  Uka pʼiyajj janiw kunas jukʼampïkänti, jan ukasti barranca manqhan mä chʼiyar chʼiyar chʼakhanakänwa, ukampis pä jaqenakaw tantachtʼasipjjerïna, uka pʼiyajj wali jachʼänwa. Janïr simoon sat barcojj barrancaruw jaltkäna ukhajj jukʼakiw chhullunkhayasipjjäna. Mä jiskʼa qalat lurat mä jiskʼa chʼaphiw nayrïr juntʼu thayat jarkʼaqäna. Chʼalla thaya thaytʼan istʼasiñapatakiw arnaqapjjañapäna.
  
  "Samartʼam, Otero kullaka. Jiwasax pä tunk minutos ukjamaw akankañäni. Aka thayajj jiwayirjamawa, ukampis suerteniw janiw sinti jaya tiempotakïkiti" sasa.
  
  "Nayrajj laqʼa thayaruw purtʼasirïta, ¿janich ukhamäki, tata?" sasa.
  
  "Walja kuti. Ukampis janipuniw mä Simun uñjkti. Jichhakiw Rand McNally chachan atlaspan uka toqet liytʼawayta" sasa.
  
  Andreax mä juk"a pachax amukiw jikxatasïna, samañap katjañ yant"asa. Suertenixa, uka barranca taypin thaytʼir laqʼax jukʼakiw imantasipkäna uka chiqarux mantawayxäna, thayax wali jachʼaruw tukuwayxäna ukat Andreatakix samsuñax chʼamäxänwa.
  
  "Tata, nayamp parltʼasim. Niya desmayatäkaspas ukhamwa amuyasta" sasa.
  
  Fowler jupax posición ukar mayjt"ayañ yant"äna, ukhamat usuchjat kayunakap ch"allt"asiñapataki. Uka ch"akhanakax jank"akiw desinfectantes ukat antibióticos ukanakax munasïna, ukampirus janiw ukax nayrankkänti. Andrea kullakarojj uka cheqat apsuñajj walikïskänwa.
  
  "Thayax sayt"ani ukhax H3s ukar t"ijtxañäni ukat mä desvío ukaw utt"ayañäni ukhamat aka chiqat mistuñataki ukat Aqaba uksar sarañataki janïr khitis ch"axwañ qalltañapataki. Jumax auto apnaqañ yatta, ¿janich ukhamäki?" sasa.
  
  "Uka maldito Hummer ukan enchufep jikjjatasma ukhajja, jichhakamajj Aqaba markankäyätwa" sasaw Andreajj kʼarisïna, "maynis aptʼasiwayi" sasa.
  
  "Ukham auton llanta de repuesto manqhankiwa" sasa.
  
  Kawkhantï, cheqas janiw uñchʼukkti.
  
  "Janiw uka toqet mayjtʼayañamäkiti. Jumax sapa mayni aru apnaqawaytaxa. ¿Janit nayamp chika jutkta?" sasa.
  
  "Misión tukuyañajawa, Andrea" sasa.
  
  "Naya laykuw aka chiqar jutta, ¿janich ukhamäki? Ukhamajj jichhajj nayamp chikaw sarjjasma" sasa.
  
  Sacerdotejj mä qhawqha segundonak janïr jayskasajj apstʼasïna. Tukuyañatakix wayna yatiyirix chiqpach yatiñapawa sasaw amtäna.
  
  "Janiwa, Andrea. Kunas kunäpansa Arca apsuñatakiw aka chiqar khitapxitäna, ukampis uka kamachix janipuniw phuqañ amtkti. Mä razón ukaw utji, maletínjanx explosivos ukanakaw utjäna. Ukat uka razonax uka pʼiyan manqhankiwa. Janipuniw chiqpachapunix utjatap iyawskti, ukat jumatix jan ukankapkasma ukhax janipuniw uka misión katuqkiriskayätti. Jefejajj panpachaniw apnaqapjjetäna" sasa.
  
  "¿Kunatsa tata?" sasaw jisktʼäna.
  
  "Wali chʼamäspawa, ukampis mä jukʼa qhanañchtʼañatakiw chʼamachasiskä. Pacto Arcajj Jerusalén markar kuttʼayatäspa ukhajja, kunas pasaspa ukwa Vaticanojj amuytʼäna. Jaqenakajj mä señaläkaspas ukhamwa amuyapjjerïna. Mä arunjja, Salomonan Templopajj kawkhantï utjkäna ukar kuttʼayatäñap uñachtʼayañataki" sasa.
  
  "Kawkhans Cúpula de la Roca ukat Mezquita Al-Aqsa ukanakax utji".
  
  'Ukhampuni. Uka suyunx religiosos ukanakan jan walt"awinakapax patak kutiw jilxatani. Ukax palestinos ukanakarux colerayaspawa. Mezquita Al-Aqsa ukax qhipharux t"unjatäñapänwa, ukhamat nayrïr templox wasitat sayt"ayatäñapataki. Janiw mä amuytʼäwikïkiti, Andrea. Akax fundamental amuyt"awiwa. Mä tamax maynir tʼunjañatakix chʼamanïchi ukat mä pretexto utjatap amuyapxi ukhaxa, tukuyaruw ukham lurapxi" sasa.
  
  Andrea kullakajj carrera profesional qalltañan irnaqtʼkäna uka sarnaqäwinakat maynïr amtasïna, ukajj paqallq mara nayraw lurasïna. Septiembre phaxsin 2000 maranwa ukat jupax sección internacional uka periodico ukan irnaqaskäna. Ariel Sharon jupax niyaw sarnaqañampïskäna, patak patak policía de disturbios ukanakamp muyuntata, Templo qullun - sector judío ukat árabe ukanakan fronterapan, Jerusalén markan chuymapan, historian juk"amp qullan ukat ch"axwañ territorionakat maynïri, ukat Templo de la Qala ukan chiqapa, kimsïrix uka chiqan islámico uraqpachan wali wakiskirïtapa.
  
  Aka sapuru sarnaqawix Segunda Intifada uksaruw puriyatayna, ukax wali sarantaskakiwa. Waranqa waranqa jiwatanakaru ukhamaraki usuchjatanakaru; mä tuqitxa bomba suicidio ukat mayni tuqitx pallapallanakan ataques ukanakar puriñkama. Mä jan tukuskir uñisiña espiral ukar puriñkama, ukax juk"a ch"amaw sumankthapiñ arsuwayi. Arca del Pacto ukan jikxatasitapax Salomón Templo ukar wasitat sayt"ayañ sañ munaspa ukhax kawkhantix jichhax Mezquita Al-Aqsa ukax sayt"atäki, uraqpachan sapa islámico markanakax Israel marka contraw sartasipxaspa, mä ch"axwäw uñstayaspa, jan amuyt"kay consecuencianakampi. Kunjamakitix Irán markax potencial nuclear ukar amuyañampïskchixa, janiw kunas paskaspa ukax mä límite utjkaniti.
  
  "¿Ukajj mä pretextokïpachati?" sasa. Andreax sänwa, arupax chuym ch"allxtataw jikxatasïna. "¿Munasir Diosan qullan kamachinakapa?" sasa.
  
  "Janiwa, Andrea. Ukaw Suma Uraqin dueñopaxa" sasa.
  
  Yatiyirix jan waliw mayjt"äna.
  
  "Jichhajj Forrester chachajj kuntï siskäna uk amtastwa... jaqenakan Diosamp contrato luratapa. Ukat kuntï Kira Larsen kullakajj Arcajj qalltan kun sañsa muni ukat chʼamanïkäna uka toqet siskäna. Ukampis kuntï nayajj jan amuykta ukajja, kunsa Cain chachajj taqe ukanak luräna" sasa.
  
  "Kine tatax qhanaw jan samarañ amuyunïtapa, ukampis uka pachparakiw yupaychäwiparux walpun muni. Nayan amuyt"atajax awkipax mä carta jaytawayi, familiapan misión phuqhañapatakiw mayi. Ukaw nayajj yatta" sasa.
  
  Andrea kullakajj Cain chachar entrevistatapat jukʼamp sum yatïna, jupajj janiw arskänti.
  
  Fowler jupax qhipharux yatxatañ munchi ukhax aka chiqat mistuñkamax qillqañ amtkta uka libro alañapawa, sasaw amuyäna.
  
  Fowler chachajj akham saskakïnwa: "Yoqapajj naskäna ukhatpachaw Cainajj qhan qhanañchäna, Arca jikjjatañatakejj taqe yänakapwa uchani, ukhamat yoqapajj..." sasa.
  
  "Isaac" sasaw sapjje.
  
  "...ukhamat Isaacax familiapan amtap phuqhañapataki".
  
  "¿Templor arca kuttʼayañataki?" sasa.
  
  "Janiw chiqpachansa, Andrea. Torá qillqatan mä jukʼa qhanañchäwiparjamaxa, khititix Arca apsuñ yatkani ukat Templo wasitat saytʼayañ yatkani - qhipïrix Cain chachan kunjamäkäntix uk uñjasax mä jukʼa jasakiw Arxatatäni: Mesiasäniwa" sasa.
  
  "¡Ay Diosay!" sasa.
  
  Andrean ajanupax q"al mayjt"awayi, kunawsatix qhip qhipa rompecabezas ukax chiqaparu jaquqanïna. Ukanjja taqe kunwa qhanañchäna. alucinaciones ukanaka. Obsesivo sarnaqawi. Jiltasax wali axsarkañ trauma ukaw aka jisk"a chiqan cooped up. Religión ukax mä chiqaw sañ muni.
  
  Fowler chachajj akham sänwa: "Ukhamawa, ukatjja, pachpa Isaac yoqapan jiwatapatjja, Diosajj mä sacrificio luratäkaspas ukhamwa uñjäna, ukhamat jupa pachpa uka destino phoqañataki" sasa.
  
  "Ukampis tata... Cainax khitïtas uk yatispa ukhaxa, ¿kunatsa infiernox mä expedición ukar jaytawaytamxa?" sasa.
  
  "Yatitawa, ukax irónico ukhamawa. Cainax janiw uka misión tukuykaspänti jan Roma markan bendicionapampi, Arcax chiqpachapuniw sasin aprobacionan sellopampi. Ukhamatwa uka expedición ukar irpapxitäna. Ukampis yaqha jaqew uka expedición ukar mantarakïna. Maynix wali ch"amani, Isaacax awkipan Arca tuqit walpun munasitapat yatiyatapatxa, Cainar irnaqañ amtäna. Nayax amuyt"askta, ukampis qalltanx inas irnaqawipar sarawaychïna, imantat yatiyäwinak jikxatañataki. Qhepatjja, Kain chachajj jukʼamp amuytʼasirïkäna ukhajja, jupa pachpaw amtanakap luräna" sasa.
  
  "¡Russell!" sasaw jisktʼäna. Andrea kullakajj jachaqtʼasïnwa.
  
  "Ukhamajj walikïskiwa. Uka jaqix qutar jaquntawaytam ukat Stowe Erling jupar jiwayatayna, mä torpe yant"awimp jikxatatap imt"añataki. Inas qhepat jupa pachpa Arca allsuñ amtchïna. Ukat jupax jan ukax Kaine - jan ukax panpachaniw - Protocolo de Upsilon ukan irnaqapxi".
  
  -Ukat jupax escorpiones ukanakaruw ikiñ bolsajar uchatayna, bastardo.
  
  "Janiwa, Torres satänwa. Jumax wali ajllit fan club ukaniwa" sasa.
  
  "Jumampi nayampi uñtʼasipxta ukhakiw tata. Ukampis kunatsa Russell jilatajj Arca munaski uk janiw amuyaskti" sasa.
  
  "Inas tʼunjañataki. Ukhamächi ukhajja, pächaskchiyätsa, janiw jarkʼkäti. Nayax amuyta jupax aka chiqat apsuñ munaspa yaqhip loco esquema de chantaje de gobierno israelí ukan apnaqañataki. Jichhakamax janiw uka chiqax amuyt"kti, ukampis mäkiw qhan amuyasi: janiw kunas amtäwix phuqhañat jark"kituti" sasa.
  
  Andrea kullakajj tatakuran ajanupar sum uñkatañ yantʼäna. Kuntï uñjkäna ukajj congelatäjjänwa.
  
  "¿Chiqapunit Arca phichhantasma, tata? ¿Ukham qullan yäxa?" sasa.
  
  "Janiw Diosar creyktati sasaw amuyayäta" sasaw Fowler chachajj irónico jachaqtʼasis säna.
  
  Andrea kullakajj llakitaw akham säna: "Aka qhepa urunakanjja, jakäwijanjja walja muspharkañ turkañanakaw utjawayi" sasa.
  
  "Diosan leyipajj akawjan ukat ukjan grabatawa" sasaw sacerdotejj pʼeqepar llamktʼasa ukat pechopar llamktʼasajj säna. "Arcajj lawat metalat lurat mä cajakïskiwa, uka cajajj umamp aynachtʼayatäspa ukhajja, millón millón jaqenakaw jiwarapjjani ukat patak maranakaw guerranakajj utjani" sasa. Kuntix Afganistán ukat Irak uksan uñjawayktan ukax mä ch"iyar ch"iwikiwa kunatix jutïrinx lurasispa. Ukatwa uka pʼiyan jan mistkiti" sasa.
  
  Andreax janiw jayskänti. Mä akatjamatwa amuktʼäna. Uka barrancankir qalanak taypin thayajj wararitapajj qhepatwa saytʼjjäna.
  
  Simun ukax tukusxiwa.
  
  
  92. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Jueves 20 uru lapaka phaxsit 2006 marana.14:16 jayp"u pacharu.
  
  
  Jupanakajj wali amuyumpiw imantatäpkäna uka cheqat mistupjjäna ukat barrancaruw mantapjjarakïna. Jupanak nayraqatan utjkäna uka cheqajj tʼunjatäkaspas ukhamänwa. Carpanakajj plataformanakapat chʼiyjatäjjänwa, ukat kunatï manqhan utjkäna ukajj jichhajj uka jakʼankir cheqanakaruw chʼiyjatäjjäna. Hummers sat barcon parabrisas ukanakajj jiskʼa qalanakampi tʼunjatäjjänwa, uka qalanakajj barranca qalanakat mistuwayjjänwa. Fowler ukat Andrea jupanakax autonak tuqir sarasipkäna, ukat mä akatjamat Hummer sat auton motorap jakkir istʼapxäna.
  
  H3 ukax jan yatiyataw jupanakarux taqpach velocidadamp saraskäna.
  
  Fowler jilatajj Andrea jilataruw thakit jaqontäna ukat maysaruw jaltawayjjäna. Mä chikat segundojj Marla Jackson kullakaruw auto apnaqaskir uñjäna, coleratatwa kisunakapajj chʼalljjtayasïna. Hummer sat barcon qhepat jachʼa llantapajj Andrean ajanupat mä qhawqha centimetronak pasawayjjänwa, ukat laqʼampiw chʼalljjtäna.
  
  Janïr paninix sartapkipanx H3 ukax mä curva ukaw barranca ukan muyuntäna ukat chhaqtawayxänwa.
  
  "Nayax amuyta, jiwasakiw akanktanxa" sasaw tatakurax Andrearux sayt"añapatak yanapt"äna, "Jackson ukat Dekker jupanakawa, saxra pachpas jupanakar arknaqkaspas ukhamaw sarxapxäna, janiw walja masinakapax arknaqapkiti sasaw amuyta ch'iqa.'
  
  "Tata, janiw ukanakxa chhaqtawaykaspas ukham amuyktti. Aka chiqat mistuñ amtamax jan walt"ayataw uñjasi", sasaw yatiyirix kimsa qhipharkir EVs ukanakar uñacht"ayäna.
  
  Tunka payan llantanakapax taqpachaw khuchhurata.
  
  Mä pä minutonakaw carpanakan tʼunjatäki uka cheqanakar uma thaqhasajj sarnaqapjjäna. Kimsa chika phuqt"at cantinanaka ukat mä muspharkañ jikxatapxäna: Andrean mochilapax disco duro ukampiw niya laq"ar imt"ata.
  
  "Kunanakas mayjt"awayiwa" sasaw Fowler chachajj pächasir uñkatasajj säna, jupajj janis sum yatkaspa ukhamänwa, ukat qarqa patjjankir jaqejj kuna horasas tukuykaspa ukhamwa arknaqäna.
  
  Andrea kullakajj ajjsarasaw jupar arktäna.
  
  -Janiw aka chiqat apsuñjamäkiti, ukhamax nayan jak"ajan qhiparañamawa, kuns amuyt"añkama.
  
  BA-609 ukax ch"iqa tuqirux mä jamach"irjamaw liwxatatäna, p"akjata ch"iwipampi. Fowler jupax cabina ukar mantasinx kimsa tunk segundos ukjatx wasitat uñstawayi, walja cables ukanakamp katxaruta.
  
  "Russell chachajj janiw avionat Arca apañatakejj apnaqkaspati" sasaw cablenak jaqontäna ukat wasitat alayarojj jaltawayjjäna, kayunakapajj laqʼaruw llamktʼäna.
  
  Jupax wali usuchjataw jikxatasi. Akax loco ukhamawa, sasaw Andreax amuyäna.
  
  "¿Kawkhansa jupajj jikjjataspa uk amuytʼtati?" sasa.
  
  Fowler chachajj niyaw jaysañampïskäna, ukampis uka lantix saytʼasisaw avionan qhipäxapar sarawayxäna. Ruedanaka jakʼanjja, mä chʼiyar chʼiyar yäw utjäna. Uka sacerdotejj apthapïna.
  
  Ukajj jupan maletínapänwa.
  
  Pata tapax khuchhuratjamaw uñtasïna, ukhamat kawkhantix plástico explosivo Fowler jupax uma tank phallañatak apnaqkäna ukax utjki uk uñjañamataki. Pä chiqanwa maletín llamktʼäna, ukat jamasat compartimientox jistʼarasïna.
  
  "Janchi tʼunjapjjatapajj wali llakkañawa. Aka maletín ukax jaya pachaw nayamp chikäski" sasaw tatakurax pusi qhipharkir bolsas explosivos ukat yaqha yänak apthapisinx säna, reloj dial ukar uñtasita, pä metalat lurat cierrenakampi.
  
  Fowler jupax uka jak"ankir mä isimpiw explosivonak chint"äna, ukax mä laq"a thaya pachanx carpanakatw thayt"ayasïna.
  
  "Aka mochilamar uchañamawa, ¿walikiti?" sasa.
  
  "Janiw ukhamäkiti" sasaw Andreax mä jukʼa qhipäxar säna. "Ukanakax infiernoruw axsarayitu" sasa.
  
  "Jan detonadorampi chiktʼatäkaspa ukhajja, janiw kuna jan waltʼäwis utjkiti" sasa.
  
  Andrea kullakajj jan munkasaw arsüna.
  
  Plataformar sarañkamax Marla Jackson ukat Dekker ukanakar muyuntat terroristanakan janchinakap uñjapxäna, janïr simoon ukax purinkipanxa. Andreax nayrïr kutix jiwatap amuyañkamaw sustjasïna. Jiwatanakar puripkäna ukhajja, Andreajj janiw kuns kamachkänti. Uka jiwat cuerponakajj jan uñtʼat cheqanakanwa uchatäpjjäna. Jupanakat maynix sartañ yant"kaspas ukhamaw amuyasïna - mä amparapax jach"ar aptatäxänwa ukat nayranakapas jist"aratänwa, Infiernor uñch"ukiskaspas ukhama, Andreax jan iyawsäwimp amuyt"äna.
  
  Jan ukasti janiw nayranïkänti.
  
  Jiwatanakan nayra chʼakhanakapajj taqpachaw chʼusa, jistʼarat lakanakapajj janiw kunas chʼiyar chʼiyar chʼakhanakäkänti, ñikʼutapas cartón ukham chʼiyaränwa. Andrea kullakajj mochilapat cámara apsusaw momianakat mä qhawqha fotonak apsuwayjjäna.
  
  Janiw nayajj uk creykti. Uka jakäwix jupanakat jan kuna yatiyas chʼiyjatäkaspas ukhamawa. Jan ukax kunjamtï wali luraski ukhama. ¡Dios, ¡wali ajjsarkañawa!
  
  Andreax kutt"anxänwa ukat mochilapax mä chachan p"iqiparuw cepillt"asïna. Nayranakapan nayraqatapanxa, uka chachan janchipax mä akatjamat t"unjasïna, ukat mä ch"iyar laq"a, isi ukat ch"akhanakakiw qhiparäna.
  
  Usutäkaspas ukhamwa Andreajj tatakurar uñtäna. Jiwatanakat parlkasajj janiw ukham arrepentisitap uñjkänti. Fowler jupax amuyataynawa, mä janchix juk"amp utilitario amtaruw puri, ukatx mä q"uma Kalashnikov uka manqhat apsuwayxatayna. Uka arma uñakipasajj wali sum irnaqtʼaskatapwa uñjäna. Jupax terroristan isipat walja clips de repuesto apsusaw bolsillonakapar uchatayna.
  
  Fusilapan bozapampiw pʼiyan mantañawjar purir plataforma uñachtʼayäna.
  
  "Uka patat sarxañamawa".
  
  "¿Kunjamatsa yatta?" sasa.
  
  "Kunapachatï mistuñ amtkäna ukhajja, qhanaw amigonakapar jawsäna" sasaw Fowler chachajj pʼeqep pʼeqep chʼoqtʼasïna, cuerponakar uñtasa. "Uka jaqenakajja, nayrïr kuti puripkta ukhajj amuyapjjtawa. Janiw yatiskti yaqhanakas utjiti jan ukax qawqhanis utjaspa, ukampis Russell-ax kawkhans jak"achaskakiwa, ukax wali qhanawa kunatix plataformat jayarst"ir laq"anx janiw kayu ch"akhanakax utjkiti. Simun taqi kuns nayratpach uñjäna. Jupanakatï mistunipjjaspäna ukhajja, kayunakan chʼakhanakap uñjapjjaspänwa. Jupajj ukankarakiwa, kunjamtï Arcajj ukankki ukhama" sasa.
  
  "¿Kunsa lurañäni?" sasa.
  
  Fowler jupax mä qawqha segundonak amuyt"äna, p"iqip alt"asisa.
  
  "Chʼikhi jaqïristjja, pʼiyan mantañapwa phallatayäta ukat manqʼat jiwañaruw jaytayäta. Ukampis yaqhanakax utjaspawa sasaw axsarasta. Eichberg, Kine, David Pappas jupanakax ukham lurapxi..." sasa.
  
  "Ukhamajj ¿ukar sarjjtati?" sasa.
  
  Fowler jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. "Explosivonak churapxita, achiktʼasipxsmawa" sasa.
  
  "Jumampi sarañamawa" sasaw Andreax uka paquete churäna.
  
  "Otero kullaka, jumax akan qhiparasmawa ukat mistuñkamaw suyt"asma. Jupanakatï uka lantix mistunipki uk uñjapxäta ukhaxa, janiw kuns sapxañamäkiti. Ukhama imantasiñamawa. Mä qhawqha fotonak apsuñamawa, ukat aka chiqat mistuñamawa ukat akapachar yatiyañamawa" sasa.
  
  
  93. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  P"UY MANAKANXA, TUNK PUSIYNI MINUTOS NAYRÄNWA
  
  Dekker jilatat jitheqtañajj jupajj amuykäna ukat sipansa jukʼamp facilakïnwa. Sudáfrica markankir jaqix piloto ukar ch"axwatapatx wal muspharäna ukat jupamp parlt"añ wal munäna, ukat túnel ukar mantasax janiw mä juk"s jark"aqkänti. Kuntï jikjjatkäna ukajj mä bala ukhamänwa, ukatwa plataformat liwjjatasïna.
  
  Uka jilïr jaqin qhipäxapan Protocolo de Upsilon ukar firmañax mä jach"a amtäwiwa, Russell jupax akham amuyt"äna, jupa pachpaw jach"añchasïna.
  
  Niya tunka millón dolaranakwa qollqejj munasïna. Dekker jupax qalltanx suyt"awayiwa, Russell jupax nayraqat paqallq chimpunak qullqi churañ iyaw satayna, ukatx protocolo apnaqañapatak wayt"ataspa ukhax yaqha paqallqu chimpunak pagañ iyaw satayna.
  
  Kaine kullakajj yanapiripajj wali kusisitaw jachaqtʼasïna. Kine Industries ukan contadores ukanakax jutir semananx qullqix fondo de pensiones ukan chhaqhatap uñjapxani, ukatx jiskt"äwinakaw utjani. Uka tiempotakejja, jayaruw puriñapäna ukat Arcajj Egipto markan jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñapänwa. Ukan chhaqtjjañajj wali faciläspawa. Ukat ukjatx maldecit Israel markax, jupax uñiskän ukax, islam utar jisk"achawipat qullqi churañapänwa.
  
  Russell jilatajj uka túnel taqe cheqanwa sarnaqäna ukat uka pʼiyaruw uñchʼukirakïna. Kine jupax ukankänawa, Eichberg ukat Pappas jupanakax celular mantañ jark"ir qhipa qalanak apsusipkäna ukx wali munasiñampiw uñch"ukipxäna , taladro eléctrico apnaqañamp amparanakapamp apnaqañamp mayjt"ayasa. Jupanakax janiw uka ch"axwäw ist"apkänti kunapachatix Dekker-ar ch"axwankäna ukhaxa. Kunapachatï Arcar puriñ thakijj qhanäjjatap yatïna ukat janiw jupanakar munasjjänti uk yatïna ukhajja, khitatäpjjaspänwa.
  
  Kain tuqitxa...
  
  Russell jilatajj uka jilïr jaqerojj kunjamsa uñisiñajj utjäna uk janiw kuna arunakas qhanañchkaspati. Ukajj almapan manqhapanwa tʼijtäna, Cainajj kuna jiskʼachatäñanaktï aguantañapatak waytʼkäna ukanakampiw chʼamañchtʼäna. Aka qhipa suxta maranakax uka jilïr jaqi jak"ankañax wali llakiskañawa, t"aqhisiyañawa.
  
  Bañon imantasisa mayisiñataki, alcohol uk thuqt"asa, jupax umañjam uñt"ayasiñapatakiw wayt"ata, ukhamat jaqinakax jan jupat suyt"apxañapataki. Mä chuyman jaqin usut ukhamarak axsarir amuyunakapar kuna pachas urus arumanthis uñjaña. Suma uñjata ukat munasiñampi uñjata.
  
  Taqe ukanakajj kʼarinakänwa.
  
  Juman suma armamax taqiyya, nuwasir jaqin sallqjatapawa. Mä jihadistax iyawsäwipatx k"arisispawa, jupax uñt"ayasispawa, imantaspawa ukat chiqa yatichäwinak mayjt"ayaspawa. Jupax mä infiel jaqirux jan juchachasaw ukham luraspa, sasaw imam ukax tunka phisqhan mara nayrax säna. Ukat jan chʼamäkaniti sasin creyipjjamti. Chuymaman tʼaqhisiñap laykux sapa arumaw jachäta, ukhamatwa jan khitïtamsa yatkasmati.
  
  Jichhajj wasitat jupa pachpaw jikjjatasïna.
  
  
  Russell jilatajj wayn tawaqo ukat suma yatichat cuerpopan taqe chʼamanïsajj kunjamtï mä qhawqha horanak nayrajj makhatkäna ukhamarakiw jan arnés yanaptʼampi sogat saraqanïna. Janq"u isipax saraqaskäna ukhax liwxatasïna, ukat Kain chachax yanapiriparux wali musphataw uñch"ukiskäna.
  
  "¿Kuna askis uka disfrazax, Jacob?" sasa.
  
  Russell jilatajj janiw jayskänti. Jupax ch"usawja tuqiruw p"iqinchäna. Uka jistʼarapki uka cheqajj niya phisqa metro alturani, suxta metro chikatani anchorakïnwa.
  
  "Ukankiwa, Russell jilata. Taqinipuniw uñjapxta" sasaw Eichberg jupax säna, wali llakitaw qalltanx janiw kunjams Russell-ax isimp isthapt"atätap amuyaskänti. "Ey, ¿kunas uka engranajexa?" sasa. sasaw qhiparuxa jiskt"äna.
  
  "Samarañamawa ukat Pappasar jawsañamawa".
  
  "Russell tata, mä juk"a juk"ampi..." sasa.
  
  Yanaptʼirix isi manqhat mä pistola apsusaw akham säna: "Jan mayampsa arsuñajataki" sasa.
  
  "¡David!" sasa. Eichberg jupax mä wawar uñtataw chhuxriñchjasïna.
  
  -¡Jacob!", sasaw Kine-x jach"at arsüna.
  
  "Amuktʼasim, chuymankipstat jaqe" sasa.
  
  Uka jisk"achawimp Kaine kullakax ajanupat wilax mistuwayxänwa. Janipuniw khitis jupamp ukham parlkänti, janirakiw kupi amparapäkäna uka jaqempejj parlkänti. Jupax janiw jaysañatakix pachax utjkänti kunatix David Pappas jupax p"iyat mistuwayxänwa, nayranakapax qhanar yatintasinx nayranakap ch"irmthapïna.
  
  "¿Kunas...?" sasa.
  
  Russell jilatan amparapan pistola uñjasajj jankʼakiw taqe kunsa amuyjjäna. Kimsanakatxa jupaw nayrïr amuytʼäna, ukampis janiw khititï jukʼamp chuym ustʼayatäkänti ukat jukʼamp muspharkañäkänti. Uka lurañajj Cainankänwa.
  
  'Juma!' Pappas jupax jach"at arsüna. "Jichhajj amuyasjjtwa. Jumax magnetómetro uka programaruw mantawayta. Jumaw uka datos ukar mayjt"ayawaytaxa. Jumaw Stowe jilatarojj jiwaytajja" sasa.
  
  "Mä jiskʼa pantjasitajajj niyaw walja qollqe aptʼasiyäta. Chiqpachansa, uka expedición ukarux jukʼamp sum apnaqañ munta sasaw amuyayäta" sasaw Russell jilatax amparap luqxatasin iyaw säna. "Ukat jichhax mä jisk"a jiskt"äwi. ¿Arca apsuñatakix wakichtʼatätati?" sasa.
  
  "Fuck off, Russell" sasaw säna.
  
  Russell jilatajj jan amuytʼasisaw Pappas chachan kayupar uñchʼukiskäna ukat pallapallanak aptʼasïna. Pappas ch"iqa qunquripax wila ch"axwañaruw tukuwayxäna ukat jupax uraqiruw jaquntatäna. Arnaqasitapajj túnel pirqanakatwa istʼasïna.
  
  "Jutïr balajj pʼeqeman utjani. Jichhax Pappas sasaw jaysapxita" sasa.
  
  "Jïsa, qillqañatakix wakichtʼatäxiwa, tata. Thakhix qhanawa" sasaw Eichberg jupax amparanakap thayar ayxatasin säna.
  
  Russell jilatajj akham sänwa: "Ukakwa yatiñ munta" sasa.
  
  Pä disparonakajj jankʼakiw maynit maynikam jaquqanïna. Amparapampiw jaquqanïna ukat juk"amp pä ch"axwawinakaw arktäna. Eichberg jupax Pappas juparuw jaquqanïna, panpachaniw p"iqipar ch"allt"ata, wilapax jichhax qala uraqin ch"axwawayxi.
  
  "Jumaw jupanakar jiwaytaxa, Jacob. Jumaw panpachaniru jiwayawayta" sasa.
  
  Kine jupax mä esquinaruw qunt"asïna, ajanupax axsarañamp jan amuyt"añamp mä mascara ukhamänwa.
  
  "Walikiwa, walikiwa, jilïr jaqi. Ukham loco chuyman jaqitakix qhan arsuñax wali askiwa", Russell jupax siwa. Jupajj pʼiyaruw uñchʼukïna, pistolapajj Cain chacharuw wali uñchʼukiskäna. Kunapachatï kuttʼankäna ukhajja, ajanupanjja kusisitätap uñachtʼayäna. "Ukhamajj qhepat jikjjatapjjta, Ray? Mä jakäwin irnaqawipa. Contratomajj chhaqtayatäjjani ukajj wali llakkañawa" sasa.
  
  Yanapt"irix k"achat k"achat tupuñampiw jefepar jak"achasïna. Kine jupax juk"ampiw esquinapar qunt"asïna, q"al ch"amakt"ata. Ajanupajj chʼuñumpiw chʼuñuntatäjjäna.
  
  "¿Kunatsa, Jacob?" sasaw jisktʼäna. -sasawa uka jilïri jaqixa jachäna. "Nayajj pachpa wawajjamaw jumar munassma".
  
  "¿Munasiñ sasmati?" sasa. Russell jilatajj Kine sat chachar jakʼachasisajj arnaqasïna ukat pistolapampiw walja kuti chʼankhachäna, nayraqatajj ajanuparuw chʼankhachäna, ukatsti amparanakaparu ukat pʼeqeparuw chʼankhachäna. "Nayajj juman esclavomakïyätwa, jilïr jaqe. Sapa kutiw chika aruman mä imill wawar uñtat jachirïtaxa, kunatsa ukham luraskta uk amtasisax jumaruw tʼijtxayäta. Kunapachatï qhepat atipjäma ukat jumajj khuyaptʼayatäyäta uka horasatwa lupʼiñajäna" sasa.
  
  Cainax uraqiruw liwxatäna. Ajanupajj punkitänwa, niyaw jan uñtʼaskänti uka jawqʼjatanakapatjja. Lakapat wilax mistunïna ukat ajanunakapas chʼiyjatäna.
  
  Russell jilatajj akham saskakïnwa: "Uñtapjjam, jilïr jaqe" sasaw Kine sat chacharojj camisapan collarat katthapisïna, ukhamat ajan ajan uñjapjjañapataki.
  
  "Juma pachpaw pantjasitamarux saykatañama. Mä qawqha minutonakatjja, jaqenakajajj aka pʼiyaruw saraqani ukat wali valorani arcam apsusipjjani. Akapacharux kuntï wakiski uk churañäni. Taqi kunas kunjamtï nayratpach utjañapäkäna ukhamakïniwa" sasa.
  
  "Perdón, tata Russell. Nayajj jumar aynachtʼayañajawa" sasa.
  
  Yanapt"irix wali ch"amampiw kutt"äna. Túnel ukan mayni puntapanxa, Fowler jupax jichhakiw rapel ukamp jalxatäna ukatx mä Kalashnikov juparuw uñch"ukiskäna.
  
  
  94. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  JISK"A UTJAWIPA
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Jueves 20 uru lapaka phaxsit 2006 marana.14:27 jayp"u pachakama.
  
  
  "Fowler tatax" sasaw sapxi.
  
  "Hakan" sasaw sapjje.
  
  Russell jilatajj Cain chachan jan chʼamani cuerpopwa jupamp sacerdotempi chika uchäna, jupajj Russell jilatan pʼeqeparuw fusilap uñchʼukiskäna.
  
  -Markajat jithiqtañjamawa -sasa.
  
  "Janiw nayajj ukhamäkti, Russell jilata. Diosaw uk sum uñjäna. Jupajj laqʼaruw tukuyäna" sasa.
  
  Russell jilatajj wali mulljataw uñchʼukïna, sacerdotejj bluff lurpachati janicha uk yatiñatakiw chʼamachasïna. Yanaptʼirinakapan yanaptʼapaw amtap phoqañatakejj wakisïna. Kunatsa janïr uñstapkäna uk janiw amuyañjamäkänti, ukat tiempotakiw anattʼañ yantʼäna.
  
  "Ukhamajj jumaw atipjawaytajja, tata" sasaw sapüru irónico tonadapar kuttʼasajj säna, "kunjam suma tiruñas jumajj uk yattwa ¿Mesiasasa?" sasa.
  
  "Kine tatax mä usut chuyman jaqikiwa, jupax Diosan munañap luraskiw sasaw amuyi. Nayan uñjatajatxa, jumanakax panpachaniw mayj mayjäpxtaxa, jumanakax maranïpxtawa. Armanakam jaquntapxam" sasa.
  
  Russell jilatajj uka jiskʼachasiñat wal colerasïna, ukampis janiw uka jan waltʼäwit kuns lurañ puedkänti. Cainar jawqʼjasajj jupan pachpa pistolapampiw cañón katjjaruwayjjäna, ukat uka jilïr jaqen cuerpopajj janiw sum jarkʼaqkänti. Russell jilatajj mä jan wali luräwimpi pʼeqepan mä pʼiya utjañap yatïna.
  
  Kupi amparap jistʼarasaw pistolap antutäna, ukatsti chʼiqa amparap jistʼarasaw Kine sat chachar antutäna.
  
  Uka jilïr jaqix k"achat k"achat t"unjasïna, ch"akhanakapax janis maynit maynikam chikt"atäkaspa ukhamaw qunqurt"asïna.
  
  "Wali sumawa, Russell jilata" sasaw Fowler chachajj säna: "Jichhajj jan kuna jan waltʼäwinïksta ukhajja, tunka paso qheptʼam..." sasa.
  
  Mecánicamente, Russell jilatajj kunjamtï sapkäna ukhamarjamaw luräna, uñisiñajj nayranakaparuw nakhantäna.
  
  Russell chachajj sapa mayni qhepar kuttʼkäna ukatakejja, Fowler chachajj mä jukʼa nayrar sartäna, nayrïr pasojj pirqar qhepäjjat aptʼatäñapkama ukat sacerdotejj Cain sat chachan jakʼapan saytʼatäñapkama.
  
  'Walikiwa. Jichhax amparanakam p"iqimar uchasim ukat aka jan kuna usun mistuñamawa" sasa.
  
  Fowler chachajj Cain chachan jakʼaparuw qontʼasïna, pulsop amuyasa. Uka jilïri jaqixa khathatirakïnwa, mä kayupasa ch"allxtatäkaspasa ukhamawa. Sacerdotejj ñikʼutap chʼoqtʼasïna. Kine-n usupax juparux llakisiyataynawa - jupax taqi chimpunakax accidente cerebrovascular ukanïnwa, ukat ch"amapax sapa pachamp ch"amakt"kaspas ukhamaw uñjasi.
  
  Ukañkamasti Russell jilatajj uñchʼukiskäna, kunatï sacerdoter contra mä armampi apnaqatäspa uk jikjjatañatakiw chʼamachasiskäna. Mä akatjamatwa uraqin manqhan kunas jikxatasïna. Jupax alayaruw uñtäna ukat mä qawqha cables ukanakan sayt"atätap amuyasïna, ukax mä kayu chikataniw ch"iqa tuqir tukuyäna ukat mä generador ukamp chikt"atarakïnwa, ukax p"iyaruw ch"amañchäna.
  
  Jupax jachaqt"asïna.
  
  Fowler chachajj Kane chachan amparapampiw katthapïna, wakischi ukhajj Russell jilatat jitheqtañatakejj wakichtʼatäjjänwa. Nayra kʼuchupatjja, Russell jilataruw saltʼir uñjäna. Jan mä jukʼsa pächasisaw pallapallanak jaqontäna.
  
  Ukatxa qhananakax jist"antatäxänwa.
  
  Kunatix mä advertencia disparo ukhamäñapäkän ukax generador ukar t"unjañ tukuyäna. Uka equipojj sapa mä qhawqha segundonakatwa chispanak apsuñ qalltäna, ukat mä esporádico azul qhanampiw túnel ukar qhantʼäna, uka qhanajj jukʼampiw chʼamaktʼäna, kunjamtï mä cámarajj jukʼat jukʼat chʼamap aptʼaskäna ukhama.
  
  Fowler chachajj jankʼakiw qontʼasïna, uka cheqajj patak patak kutiw jan phajjsini arumanakajj uñisirinakan territoriopar paracaidistat saraskäna. Kunapachatï uñisirimax kawkhans jikxatasi uk jan yatkayäta ukhaxa, quntʼasisin suytʼañaw wali askixa.
  
  Azul chispa.
  
  Fowler jupax ch"iqa tuqinkir pirqa thiyan mä ch"amaka t"ijtir uñjatap amuyasïna ukat pallapallaruw jaquntäna. Ukax faltawayiwa. Suertepar maldecasax mä qawqha kayunak zigzag ukan sarnaqäna, ukhamat maynix jan uñt"añapatakix kawkhantix jikxataskän ukxa, ch"axwañ tukuyatatxa.
  
  Azul chispa.
  
  Yaqha ch"iwi, aka kutix ch"iqa tuqiru, ukampirus juk"amp jach"a ukat chiqa pirqaru ch"allt"ata. Jupajj yaqha toqeruw pallapallanak aptʼasïna. Jupax wasitatw faltasïna ukat juk"amp movimientos ukaw utjäna.
  
  Azul chispa.
  
  Jupax pirqaruw chint"atäna. Jupajj janiw kawkhansa Russell jilatarojj uñjkänti. Ukajj inas jupar sañ munaspa
  
  Russell jilatajj mä arnaqasiñampiw Fowler chachar chʼalljjtayäna, walja kutiw ajanuparusa kunkapar jawqʼjäna. Sacerdotejj maynin kisunakapajj mä animalan kisunakapjamaw amparapar chʼalljjtatap amuyasïna. Janiw yaqha lurañ puedkänti, ukatwa mä fusil de asalto Kalashnikov sat fusilamp jawqʼjäna. Mä segundakamajja, yaqha jaqen amparanakapwa jikjjatasïna. Jupanakax nuwasipxänwa ukat riflex ch"amakan chhaqtxatayna.
  
  Azul chispa.
  
  Fowler jilatajj oraqenwa ikiskäna, Russell jilatajj jupar chʼamaktʼayañatakiw chʼamachasïna. Uka sacerdotejj qhepat uñisiripar uñjasajj amparap chʼoqtʼasisaw Russell jilatarojj inti jalsun plexopar jawqʼjäna. Russell jilatajj jachtʼasisaw ladopar liwjjatäna.
  
  Qhipa, mä juk"a ch"uxña ch"iyar lliphipi.
  
  Fowler chachajja, Russell jilatarojj celdaruw chhaqtjjäna. Mä akatjamat mä chʼamaktʼir lliphipiw Russell jilatajj pistolap jikjjatatap yatiyäna.
  
  Ch"iqa tuqiruxa mä aruwa ist"asïna.
  
  'Awki'.
  
  Fowler jupax jiwañampïskir Kine sat jaqiruw jalxatäna. Jupax janiw Russell-arux mä jasak diana churañ munkänti, suertep yant"añ amtaspa ukat ch"amakan aleatoriamente amtaña. Qhipharux tatakurax uka jilïr jaqin janchip nayraqatapan jikxatäna ukat lakap jinchupar uchasïna.
  
  "Tata Caín, katthapisim" sasaw jiskʼat arsüna. "Aka chiqat irpsusmawa".
  
  "Janiwa, tata, janiw atipkasmati" sasaw Cainax jaysäna, ukat arupax jan chʼamanïkchïnsa, mä jiskʼa wawar uñtasit wali chʼamampiw arsüna, "Akham jukʼamp sumäspawa, awk taykajaruw uñjir sarä, naya wawajampi jilajampi..Taqi kunas pachpakiw tukusini sañax walikïskiwa" sasa.
  
  "Ukhamajj Diosar katuyasim" sasaw sacerdotejj säna.
  
  "Ukatwa.
  
  Fowler jupax janiw kuns arskänti, jan ukasti jiwañampïskir jaqin amparapatw jikxatasïna, amparap taypin katxarusa. Janïr mä minuto qhepatjja, hebreo arut mä jiskʼa oracion taypinjja, mä jiwañaw istʼasïna, ukat Raymond Cain chachajj congelatäjjänwa.
  
  Uka tiempotakejja, sacerdotejj kuntï lurañapäkäna uk yatjjänwa.
  
  Chʼamakanjja, camisapan botonanakaparuw amparanakapamp uchasïna ukat botonanakap jistʼararakïna, ukatsti mä bolsa explosivonak apsurakïna. Jupax detonador ukarux fumbled, C4 barras ukar uchatayna, ukat botones ukar ch"allt"atayna. Amuyupanxa, qawqha pitinakas utji uk jakt"äna.
  
  Instalación tukuyatatxa, pä minutonakaw utjitu, sasaw amuyäna.
  
  Ukampis janiw uka bombajj kawkhantï Arcajj samartʼkäna uka cheq anqan jaytirjamäkänti. Inas uka pʼiya mä kutimpi sellañatakejj jan chʼamanïkchiti. Jupajj janiw sum yatkänti, kunjamsa uka aynachtʼäwix utjäna, ukat Arcax mä qala qhipäxankchïnxa, inas jan chʼiyjatäsax qhispispäna. Jupatï uka loqtañ jan mayamp jan utjañapatak jarkʼkaspäna ukhajja, Arca jakʼaruw mä bomba uchañapäna. Jupax janiw granada ukham jaquntañjamäkänti kunatix detonador ukax mistuspawa. Ukat qhispiñatakix walja tiemponïñapänwa.
  
  Russell jilataru atipt"añakiw utjäna, C4 ukar posición ukar puriyañakiw utjäna ukat taqi ch"amapampiw t"ijtäna.
  
  Jupajj jan sinti chʼajjwañ suytʼasajj wal jalnaqäna, ukampis janiw ukhamäkänti. Uraqix jisk"a qalanakampi ch"uqt"atawa, uka qalanakax sarnaqataparjamaw sarnaqapxirïna.
  
  "Jutam ist"twa, sacerdote" sasa.
  
  Mä wila llijulliju ist"asïna ukatxa mä disparo ist"asïna. Uka balajj Fowler jilatarojj wali jayaruw faltäna, ukampis sacerdotejj wali amuyumpiw qheparäna ukat jankʼakiw chʼeqa toqer liwjjatäna. Payïr balajj kawkhantï mä qhawqha segundonak nayrajj jikjjataskäna ukaruw purïna.
  
  Jupax pistolapan utjki uka flash ukampiw rodamientonak apsuñatakix apnaqi. Ukampis janiw sinti lurañjamäkiti jan ukax munición ukax tukusxaniwa, Fowler jupax amuyt"äna, amuyunakapanx Pappas ukat Eichberg jupanakan janchipan uñjat usuchjatanakap jakt"asa.
  
  Jupax Dekker juparux mä kutiw ch"axwawaypachäna, Pappas juparux kimsa kutiw ch"axwawaypachäna, Eichberg juparux pä kutiw ch"axwawaypachäna, ukat pä kutiw ch"axwawaychitu. Ukax llätunk balanakawa. Pistolanxa tunka pusini balanakawa utji, tunka phisqhani balas ukanakawa cámara ukanxa utji. Ukax sañ muniw jupax suxta, inas paqallq balas utjchispa. Jupax jank"akiw recargañapa. Ukham lurasaxa, revistan clic istʼä. Ukata...
  
  Jupax wali jakthapiskänwa kunatix juk"amp pä disparonakaw p"iyan mantañap qhant"ayäna. Jichha kutix Fowler jupax nayrïr uñstawipatx pachaparuw kutt"awayxi. Uka disparojj niya pusi pulgadanak jupat faltäna.
  
  Pusi jan ukax phisqaw qhiparxi.
  
  "Nayaw jumar puriñ munta, Cruzado. Nayajj jumar katoqañ munsma, kunattejj Allah jilatajj nayampïskiwa" sasa. Russell jilatan arupajj pʼiyan fantasma ukham istʼasïna. "Jichhax wali chʼamanïkasax aka chiqat mistuñamawa".
  
  Fowler chachajj mä qala katthapisaw uka pʼiyaruw jaqontäna. Russell jilatajj cebo aptasajj kawkhantï chʼajjwkäna uka cheqaruw pallapallanak aptʼasïna.
  
  Kimsa jan ukax pusi.
  
  "Wali ch"ikhi, Cruzado. Ukampis janiw kuna askis utjkaniti" sasa.
  
  Jupax janiw arsuñ tukuykänti, ukat wasitatw pallapallanak jaquntäna. Jichha kutix janiw pä disparos utjkänti, jan ukasti kimsa disparos ukanakaw utjäna. Fowler chachajj chʼeqa toqeruw liwjjatäna, ukatsti chʼeqa toqeruw liwjjatäna, qonqorinakapajj wali chʼullqhi qalanakaruw chʼalltʼasïna.
  
  Mä bala jan ukax ch"usat revista.
  
  Janïr payïr lanzañ tukuykasaxa, sacerdotex mä jukʼa tiempotakiw pʼiqip jachʼar aptäna. Inas chika segundokïchïna, ukampis kuntï mä jukʼa qhanan uñjkäna ukajj wiñayatakiw amuyupan qheparañapäna.
  
  Russell jilatajj qorit lurat mä jachʼa caja qhepäjjat saytʼatäskäna. Uka patatjja, pä qʼañut lurat uñachtʼäwinakaw wali kʼajkir qhantʼäna. Pistolat mä lliphipitampixa, qurix jan kikpaki, chʼukut uñnaqtʼanïnwa.
  
  Fowler jupax wali ch"amampiw samsuwayxäna.
  
  Jupajj niyaw cuarto manqhankjjäna, ukampis janiw maniobra lurañatakejj mä cheqajj utjkänti. Russell jilatatï mayamp pallapachäna ukhajja, kawkhantï jikjjataskäna uk yatiñatakejj mä disparokïkchïnsa, niyas chʼajjwayaspa.
  
  Fowler chachajj kuntï Russell jilatajj jan suykäna uk lurañwa amtäna.
  
  Mä jankʼak sarnaqasaw jaltawayjjäna ukat pʼiyaruw tʼijtäna. Russell jilatajj fusilañ yantʼäna, ukampis gatillojj wali chʼamampiw chʼalljjtäna. Fowler chachajj saltʼasïnwa, ukat janïr mayni chachajj kuns lurkäna ukhajja, sacerdotejj arca patjjaruw cuerpop taqpach pesajempi jaqontäna, uka arcajj Russell jilataruw jaqontäna, tapajj jistʼarasïna ukat kunatï utjkäna ukanakajj mistuwayjjänwa. Russell jilatajj qheparuw jaltawayjjäna ukat mä jukʼatwa jan tʼunjatäkänti.
  
  Kunatï uka qhepat utjkäna ukajj mä juykhu chʼajjwäwipunïnwa. Fowler chachajj Russell jilatarojj walja kutiw amparanakaparu ukat pechopar jawqʼjäna, ukampis Russell jilatajj kunjamatsa pistolapar mä revista phoqat uchañwa atipjäna. Fowler jupax pistola wasitat cargañ ist"äna. Kupi amparapampiw chʼamakan llamktʼäna, chʼeqa amparapampiw Russell jilatan amparapat katthapïna.
  
  Mä ch"uqi qala jikxatäna.
  
  Taqe chʼamapampiw Russell jilatarojj pʼeqepar jawqʼjäna, ukat uka waynajj jan amuytʼasisaw oraqer jaqontäna.
  
  Uka chʼamampiw uka qalajj chʼiyjäna.
  
  Fowler chachajj wasitat equilibrio jikjjatañatakiw chʼamachasïna. Taqi janchipax usutänwa ukat pʼiqipas wilax misturakïnwa. Relojapat qhantʼir qhanampiw chʼamakan orientañ yantʼäna. Jupajj mä jiskʼa ukampis wali jachʼa qhanampiw liwjjatatäki uka Arcar uñtäna, ukhamatwa mä llampʼu qhantʼäna, uka qhanajj cuartoruw phoqantäna.
  
  Uk jachʼañchañatakejj jukʼa tiempokiw utjäna. Uka pachanx Fowler jupax mä aru ist"äna, ukax janiw ch"axwäwin uñjkataynati ...
  
  Ukax mä señal de sonido ukhamawa.
  
  ... ukat amuyasïnwa, rollo luraskäna ukhajja, disparonakat esquivasa ...
  
  Ukax mä señal de sonido ukhamawa.
  
  ..janiw sañ munkiti...
  
  Ukax mä señal de sonido ukhamawa.
  
  ...jupax detonador ukarux activataynawa...
  
  ... ukax qhipa tunka segundos ukjakiw ist"asi, janïr phallañapataki ...
  
  Ukax mä juk"a pachanakanwa.
  
  Fowler chachajj amuytʼañat sipansa, instintompiw irpata, ukat celulat sipansa, Arcan mä jukʼa qhanapat sipansa, chʼamakaruw jaltawayjjäna.
  
  Plataforma kayunjja, Andrea Otero sat mä nervioso warmiw clavonakap chʼakhutayna. Ukat mä akatjamat uraqix khathatitayna. Andamiox liwxatasïna ukat jachäna kunatix acero ukax phallañan jan walt"äwip ch"amthapitayna, ukampis janiw t"unjkänti. Túnel jist"arat mä qinayax chhullunkhayampi laq"ampiw mistunïna, Andrearux mä jisk"a laq"ampiw ch"allt"äna. Ukat andamiot mä qhawqha kayunak tʼijtjjasaw suytʼäna. Chika horaw nayranakapajj fumañ caverna lakapar remachatäskäna, suytʼañajj inamayakïtap yatkchïnsa.
  
  Janiw khitis mistkänti.
  
  
  95. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  
  AQABA MARKA THAKHI
  
  AL-MUDAWWARA WASARU, JORDAN markanwa
  
  
  Jueves 20 uru lapaka phaxsit 2006 marana 21:34 pachakama
  
  
  Andreax H3 ukarux mä llanta phust"atampiw purintäna kawkhantix jaytawaykäna, jakäwipanx nayrat sipans juk"amp qarjataw jikxatasïna. Jupax kawkhantï Fowler chachax siskän uka chiqanwa uka jack jikxatäna, ukat amuyunakapanx jiwat sacerdotetakix mä mayisïw arsüna.
  
  Chiqpachansa Alaxpachankxaniwa, ukham chiqax utjchi ukhaxa. Jumatï utjktam ukhajja, Diosa. Jumatï uka patanksta ukhajja, ¿kunatsa mä qhawqha angelanakar yanaptʼañapatak jan khitkasma?
  
  Janiw khitis uñstkänti, ukatwa Andrea kullakajj uka lurañanak lurañapäna. Ukat tukuyxasaxa, Doc jilatat despedir saräna, jupax janiw tunka metronak jukʼampi jayankkänti. Uka despedidajj mä qhawqha tiempow utjäna, Andrea kullakajj walja kutiw jachäna ukat jachʼat jachäna sasaw amuyasïna. Jupax mä nervioso t"unjäwimp - chika taypinkaspas ukhamaw jikxatasïna, kunatix qhipa pachanakanx luraskäna uka qhipatxa.
  
  
  Phaxsix sartañ qalltawayxänwa, qullqi ch"uxña qhanampiw dunas ukanakar qhant"ayäna, kunatix Andreax qhipharux ch"am apthapisinx Chadwa ukar despedida ukat H3 ukar makhatañataki. Jan chʼamanïkaspas ukham amuyasajja, punku jistʼantasaw aire acondicionado jistʼaräna. Chʼuñut ñikʼutapar llamktʼir thaya thayajj wali sumapunïnwa, ukampis mä qhawqha minutonakat sipansa janiw kusistʼañ puedkänti. Combustible tanquejj mä cuarto phoqantatäjjänwa, ukat thaknam sarañatakejj taqe kunaw munasini.
  
  Jichhür alwajj autor mantapkta ukhajj uka toqet sum amuytʼasirïta ukhajja, kuna amtampis sarapjjta uk sum amuyaspäna. Inas Chedwax wali jakaschispa.
  
  Jupax p"iqip ch"allxtayäna. Jupajj auto apnaqañaruw chuym churañapäna. Mä juk"a suertenixa, thakiruw purini, ukat janïr chika arumkamax gasolinera ukan mä marka jikxatani. Jan ukhamäkchi ukhajja, sarnaqañaw wakisini. Mä computadorajj Internetan utjki uka jankʼak jikjjatañajj wali wakiskirïnwa.
  
  Jupajj kun sañs munäna.
  
  
  96. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  EPILOGO UKA TUQITA
  
  
  Ch"amaka jaqix juk"at juk"at utaparuw kutt"awayxäna. Jupajj wali jukʼakiw umanïna, ukampis jupar uñtasit chachatakejj uka umaw wakisïna, juparojj jan walin uñjasisajj jan walinakan jakasiñapataki ukat mayninakar jan jakañatak yanaptʼañapatakiw yatichatäna.
  
  Jupax kawkhantix ajllit Yirma əi áhu ukax p"iyanakar mantapkän uka thakhi jikxatañ atipjatayna, pä waranqa jila maranak nayra. Uka chʼamakaruw janïr phallaskipan jaqontäna. Ukar chʼuqtʼir yaqhep qalanakajj thayampiw thaytʼayasïna. Intin qhantʼatapa ukat walja horanak wal chʼamachasiñapäna, ukhamat wasitat qhanar mistuñataki.
  
  Jupax urux ikirïnwa kawkhantix ch"amaka jikxatkäna. Nasapatakiw samaqäna, mä improvisado pañuelompiw samsutayna, ukax jaqunukut isinak luratawa.
  
  Jupax arumanakax sarnaqirïnwa, sapa horaw tunka minutonak samartʼirïna. Ajanupax q"al laq"ampi ch"amakt"ayatänwa, jichhax mä qawqha horanak sarañan mä thakhin contornop uñjasax juk"ampiw amuyasïna, "jiwäwipax" qhipharux inas qhipharux qhispiyasiñ churaspa, ukax taqi uka maranakaw thaqhaskäna. Jupajj janiw Diosan soldadopäñajj wakisjjaspänti.
  
  Jupan libre sarnaqatapajj uka emprendimiento luratapat pä premio katoqkäna ukanakat maynïrïspawa, janis maynirus khitirus churañ puedkchïnjja.
  
  Bolsilloparuw amparapamp luqtäna, mä qala chʼaphiru, janiw amparapat sipansa jukʼamp jachʼäkänti. Ukajj chʼamakanwa Russell chachar chʼalltʼkäna uka chʼiyar qalat qheparäna. Taqe patjjanjja, manqhankir ukampis jan pantjasir chimpunakaw utjäna, uka chimpunakajj janiw jaqen amparapamp grabatäkänti.
  
  Pä jachaw ajanupat jalnaqäna, ukat ajanupar chʼuqtʼat laqʼa taypinjja, chʼakhanak jaytawayäna. Amparanakapampix qala patxankir chimpunak arknaqäna, ukat lakapas arunakaruw tukuyäna.
  
  Loh Tirtzach ukax mä juk"a pachanakanwa.
  
  Janiw jiwayañamäkiti.
  
  Uka horasanjja, perdón mayïna.
  
  Ukat pampachatäxänwa.
  
  
  Munatarjama
  
  
  Aka jaqinakar yuspajarañ munta:
  
  Awk taykajaru, jupanakaruw aka librox luqtata, Guerra Civil ukan bombardeonakapat qhispipxatapata ukhamarak jupanakan wawapjam jan uñt"at wawat uñt"ayatapata.
  
  Antonia Kerrigan jupax aka planetanx wali suma agente literario ukhamawa, wali suma equipo ukamp: Lola Gulias, Bernat Fiol ukat Victor Hurtado.
  
  Jumataki, ullart"iri, nayrïr novela, Diosan espía, kimsa tunk llätunkan markanakan suma sartatapata. Taqi chuymaw yuspärta.
  
  Nueva York markaru, James Graham sat "jilajaruw". Rory Hightower, Alice Nakagawa ukat Michael Dillman jupanakaruw uñt"ayasi.
  
  Barcelona markanx Enrique Murillo, aka pankan editorapax jan qarjataw ukat pachpa pachanx qarjataw jikxatasi, kunatix jupax mä jan uñt"at virtud ukaniwa: jupax chiqaw sasaw sapxirïtu.
  
  Santiago de Compostela markanxa, Manuel Soutino, jupax ingeniería tuqit wali amuyt"awip Moisesan expedición tuqit qhanañchäwinakaparuw uñt"ayi.
  
  Roma markanxa, Giorgio Celano, catacumbas ukanakat yatxatatapata.
  
  Milán markanx Patricia Spinato, arunakar tamer.
  
  Jordania markanx Mufti Samir, Bahjat al-Rimawi ukat Abdul Suheyman, jupanakax wasar pamparux janiw khitis uñt"apkiti ukat jupanakax gahwa ritual yatichapxitu.
  
  Viena markanx janiw kunas Kurt Fischer jan utjkaspänti, jupax Spiegelgrund markankir chiqpach carnicero ukan yatiyawinak churitu, jupax 15 uru diciembre phaxsitx chuyma usump jiwatayna.
  
  Ukat Katuxa warmijaru ukhamarak Andrea ukat Javier wawanakajaruw viajenakaja ukat horarionakaj amuyapxatapata.
  
  Munat ullart"iri, janiw libro tukuyañ munkti jan mä favor mayisa. Aka pankanakan qalltapar kutt"añamawa ukat Samuel Keane chachan poemap wasitat uñxatt"añamawa. Sapa aru amtañkama ukham lurañamawa. Wawanakamarux ukham yatichapxam; amigonakamar apayanipxam. Amp suma.
  
  
  Diosay, Wiñay, Uraqpachan Uraqpachan t"ant"a jiltayirïtaxa, kusisiñanïtawa.
  
 Ваша оценка:

Связаться с программистом сайта.

Новые книги авторов СИ, вышедшие из печати:
О.Болдырева "Крадуш. Чужие души" М.Николаев "Вторжение на Землю"

Как попасть в этoт список
Сайт - "Художники" .. || .. Доска об'явлений "Книги"