Рыбаченко Олег Павлович : другие произведения.

Stalin sat chachan Jankʼak JisktʼaÑataki

Самиздат: [Регистрация] [Найти] [Рейтинги] [Обсуждения] [Новинки] [Обзоры] [Помощь|Техвопросы]
Ссылки:


 Ваша оценка:
  • Аннотация:
    Gulliver jupax mä pachan jikxatasi, kawkhantix Stalin jupax nayrïr kutiw Hitler Alemania markamp ch"axwañ qalltawayi. Ukat ukatw URSS markax niyaw agresor ukhamäxi, ukatx Tercer Reich ukax jan walt"ayataw uñjasi. Ukat Hitler chachajj antisemita sat leyinak chhaqtayäna. Ukat jichhax EE.UU., Gran Bretaña ukat aliados ukanakax Tercer Reich ukar yanapt"apxi, Stalin traicionero ukan agresión ukar kutt"ayañataki.

  STALIN sat chachan JANKʼAK JISKTʼAÑATAKI
  ANOTACIÓN ukax mä juk"a pachanakanwa.
  Gulliver jupax mä pachan jikxatasi, kawkhantix Stalin jupax nayrïr kutiw Hitler Alemania markamp ch"axwañ qalltawayi. Ukat ukatw URSS markax niyaw agresor ukhamäxi, ukatx Tercer Reich ukax jan walt"ayataw uñjasi. Ukat Hitler chachajj antisemita sat leyinak chhaqtayäna. Ukat jichhax EE.UU., Gran Bretaña ukat aliados ukanakax Tercer Reich ukar yanapt"apxi, Stalin traicionero ukan agresión ukar kutt"ayañataki.
  . JANK"A 1. 1.1
  . Ukat Gulliver jupax mä espejo mágico ukan yanapt"apampiw mä paralelo pachar jaquntatäna. Vizcondesa tawaqux akanx taqi ch"amampiw luratayna. Chiqansa, mä asnosa molino qalaruw muytaspa. Ukat ukhamat wiñay waynax nuwasipxpan, jupampi amigonakapampix uñjapxarakiniwa.
  Mä kutimpiw akax Segunda Guerra Mundial ukan mä historia alternativa ukhamawa.
  12 uru chinuqa phaxsit 1941 maranx Stalin jupax nayrïr kutiw Tercer Reich ukat satélites ukanakarux ch"axwantäna, ukat jark"aqasiñ ch"axwäw qalltawayi. Uka amtax janiw p"iqinchiritakix faciläkänti. Tercer Reich ukan autoridadapax pallapalla tuqitx wali jach"änwa. Ukampis URSS, janiw juk"ampi. Ukampis Stalin chachajj Hitler chachar jarkʼaqañwa amtäna, kunattejj Ejército Rojojj janiw jarkʼaqasiñatak chʼajjwañatak wakichtʼatäkänti.
  Ukat soviético soldadonakajj uka frontera pasapjjäna. Jupax ukhamarakiw jikxatasïna, jan axsarasaw mä amtar puritayna. Ukat mä batallón de Komsomol ukankirinakax q"ala kayuniw uka ataque ukar t"ijtapxi. Imill wawanakax qharüruw juk"amp qhana ch"axwañatak wakicht"atäpxi. Suma, comunismo ukatakix escala mundial ukax internacional ukampi.
  Imill wawanakax atacapxi ukat q"uchupxi;
  Jiwasax jach"añchastanwa Komsomol imillanaka,
  Uka jach"a markan yuritayna...
  Jiwasax wiñayatakiw pistola apt"asis t"ijtxañ yatipxtanxa,
  ¡Ukat waynajajj wali thayawa!
  
  Thaya taypin qʼala kayukiw tʼijuñ wal munastanjja,
  Mä q"ala talón snowdrift ukampix wali kusiskañawa...
  Imill wawanakax wali sumaw panqarapxi, rosas ukham panqarapxi, .
  ¡Krauts ukanakar chiqak sepulturanakapar irpaña!
  
  Janiwa imill wawanakaxa juk"ampi suma uñnaqt"ani, suma uñnaqt"ani,
  Ukat janiw juk"amp suma Komsomol ukankir jaqir jikxatktati...
  Taqi planetan sumankañasa, kusisiñas utjani,
  ¡Ukat janiw pä tunk jila uñtapkti!
  
  Jiwasax imill wawanakax tigrenakampiw nuwasipxta,
  Mä tigrex mä sonrisampiw amuyt"añäni...
  Jiwasan thakhisarjamax saxrakïtanwa,
  ¡Ukat destinojj mä jan waliruw purini!
  
  Jiwasan ch"uxña Mama Marka Rusia markatakix,
  Jan axsarasaw almasa, chuymasa...
  Ukat taqi markanakan markaparux juk"amp suma uñnaqt"ani,
  ¡Jichhax sayt"asiñäni ukat wasitat atipt"añäni!
  
  Awki markaxa wayna ukhamaraki suma uñnaqt"aniwa tukuni, .
  Stalin compañero ukax mä ideal ukhamawa...
  Ukat alaxpachanxa kusisiñ qullunakaw utjani,
  ¡Chiqansa, ¡iyawsäwisax metalat sipansa jukʼamp chʼamaniwa!
  
  Jesusamp wali suma amigonakäpjjtwa,
  Jiwasatakix mä jach"a Dios ukhamarak idolo...
  Ukat janiw jiwasatakix axsarañjam jach"a phunchhañax utjkaspati,
  ¡Kunalaykutix akapachax imill wawanakar uñch"ukiski!
  
  Jiwasan markasax wali ch"amanchatawa,
  Uka jach"a color de pasto ukat prado...
  Atipjäwix jutaniwa, nayax iyawstwa lush mayo, 2019.
  ¡Awisax mä qhuru destino ukhamäkchisa!
  
  Tayka markatakix wali muspharkañanak lurañäni,
  Ukatx comunismo ukax universo ukanx utjani...
  Atipjañäni, chiqapuniw ukar iyawstxa,
  ¡Uka colerat fascismojj tʼunjatäjjewa!
  
  Nazis ukanakax wali ch"aman bandidonakawa,
  Jupanakan tankinakapax mä infierno monolito ukar uñtasitawa...
  Ukampis uñisirinakax wali jawq'jataw uñjasipxani,
  ¡Pachax mä ch"ullqhi espada ukat escudo ukhamawa!
  
  Janiwa Tayka markatakixa juk"ampi suma jikxatkätati, .
  Kunatsa ukatakix ch"axwañaxa, uñisirimpi sawkasiñasa...
  Uraqpachanxa wali kusisiñaw utjani,
  ¡Ukat wawax mä heroeruw tukuni!
  
  Janiwa Tayka Markaxa utjkiti, iyawsapxañani Awki markaxa juk"ampi jach"awa, .
  Jupax jiwasan Awkisawa ukat jiwasan pachpa Taykasawa...
  Chʼaxwäwinakax wali jachʼat arnaqatäkchisa, uta patanakas thaytʼayatäkchisa,
  ¡Tatitun khuyapayasiñapaw wartatäxi!
  
  Rusia markax universo ukan Taykapawa, .
  Jupatakix ch"axwañamawa ukat janiw axsarañamäkiti...
  Chʼamapas nuwasiñanakansa janiw mayjtʼkiti,
  ¡Rus chachan antorchapajj alajjpachapunïtap uñachtʼayañäni!
  
  Jiwasan juk"amp k"ajkir Awki markasataki,
  Jiwasax alma, chuyma, himnos...
  Rusia markax comunismo ukan jakañapawa,
  Taqi kunat sipansa, taqiniw uk yattanxa - ¡Kimsïr Roma!
  
  Mä soldadojj ukham qʼochunïniwa,
  Ukat Komsomol ukankirinakax q"ala kayukiw t"ijtapxi...
  Taqi kunatix alaxpachan utjki ukanakax juk"amp sumaruw tukuni,
  Pistolanakax qhant"atäxänwa, mä salvo - fuegos artificiales!
  
  Ukat ukatw jiwasax Komsomol ukankirinakax mayacht"asis,
  Jach"at arsuñäni - ¡hurray!
  Ukat uraqi alañ yatiñax wakisispa ukhaxa,
  ¡Janïr alwajj utjkchejja, sartañäni!
  Imill wawanakaxa wali kusisita q"uchupxäna. Qʼala kayunakap jukʼamp chʼamañchtʼañatakejj botas apsusaw nuwasipjje. Ukat chiqpachansa wali askiwa. Ukat imill wawanakan q"ala talonanakapax hélice ukan ch"aphinakapjamaw qhant"i.
  Natasha kullakajj qʼala kayunakapampix nuwasiraki ukat granadanak jaquntaraki,
  chhuxriñchjasiña:
  Taqi kunatix nayan utjki ukanak uñacht'ayapxäma
  ¡Uka imill wawax wila, thaya, q"ala kayuni!
  Zoyax lart"asisaw mä jach"a jach"a tukusaw akham säna:
  - Ukat nayaxa wali qhuru tawaqurakiwa, taqiniruwa jiwarayä.
  Nayrïr urunakajja, soviético soldadonakajj Alemania markankir cargonak manqharuw nayrar sartapjjäna. Ukampis jachʼa chhaqtäwinakanwa uñjasipjjäna. Alemanes jupanakax contraataques ukanakaw lurapxäna ukat soldadonakapan wali suma suma uñnaqt"anïtap uñacht"ayapxäna. Ukhamarus, Ejército Rojo ukax infantería ukanx juk"amp jisk"akiwa sasaw amuyasi. Ukat alemanes infanterías ukanakax juk"amp sarnaqapxi.
  Suma, ukhamarakiw uñstawayi machaq tanques soviéticos: T-34 ukat KV-1, KV-2 ukax janiw ch"axwañatak wakicht"atäkiti. Jupanakax janiw documentación técnica ukanakas utjkiti. Ukat soviético soldadonakax kunjamtï jikxataskänxa, janiw taqi kuns ukham jasak pʼakintkaspati. Jilïr armapajj llawintatänwa, janiw nuwasiñatak wakichtʼatäkänti. Chiqpachansa, ukax muyuntat chiqanakaruw tukuwayi.
  Pallapallanakax soviéticos ukanakax janiw taqpach uñt"ayasipkänti. Ukat ukatsti...
  Japón markax Pacto Anti-Comintern ukan kamachinakaparjam phuqhañax wakisi sasaw amtawayi, ukatx jan ch"axwäw yatiyasa, Vladivostok markarux mä jach"a ch"axwäwiw utjawayi.
  Ukat invasión ukax qalltawayi. Japón markan generalanakapax Khalkhin Gol jupat venganza lurañ wal munapxäna. Ukatjja, Gran Bretaña markajj jankʼakiw Alemania markar tregua lurañapatak mayïna. Churchill chachajja, Hitlerismojj janiw sinti askïkiti, ukampis comunismo ukat estalinismo sat religionajj jukʼamp jachʼa jan walinakawa sasaw arsüna. Ukat ukax, kunayman tuqitx janiw maynit maynikam jiwayasiñax wakiskiti ukhamat bolcheviques ukanakax Europa uksa apnaqapxañapataki.
  Ukatwa Alemania ukat Gran Bretaña markanakax mäkiw uka chʼaxwäw saytʼayapxäna. Ukat ukatwa Alemania markankir walja soldadonakajj antutatäpjjäna. Francia markat jutir divisionanakax nuwasiñaruw sarapxäna, ukat francés legiones ukanakas ukhamaraki.
  Chʼaxwäwinakax wali wila wartäwiruw tukuwayi. Vistula sat quta makhatasinxa, Alemania markankir soldadonakax contraataque lurapxäna ukat regimientos soviéticos ukanakaruw kuttʼayapxäna. Ejército Rojo ukat Rumania ukanakatakix janiw taqi kunas sumäkänti. Qalltanjja, uka toqet pʼakintapkchiyätsa. Taqi satélites alemán ukanakax URSS ukar ch"axwañarux mantapxäna, Bulgaria markamp chika, chiqpach sarnaqäwinx janiw kuna jan walt"awis utjkänti. Suma, kunatix juk"amp jan walt"awix Turquía, España ukat Portugal ukanakax URSS ukar ch"axwañar mantapxäna.
  Soviético soldadonakax Helsinki markaruw nuwantapxarakïna, ukampis finlandeses ukanakax wali ch"amampiw ch"axwapxäna. Suecia markax URSS markamp ch"axwañ yatiyarakïna. Ukat soldadonakaparux yaqha chiqar sarxarakïnwa.
  Ukatwa Ejército Rojo ukax walja frentenak yapxatawayi.
  Ukat uka nuwasiñax wali coleratapuniw sarantaskakïna. Wawa precursoranakas Komsomol markankirinakas wal chʼaxwañ munapxäna ukat wali kusisitaw qʼuchupxäna;
  Jiwasax Pachamamar yurir wawanakapxtanwa, .
  Dashing Komsomol ukan nayrïr irpirinakapax...
  Chiqansa, jiwasax caballeros-águilas ukhamätanwa,
  ¡Ukat imill wawanakan arunakapax wali ch"amampiw ist"asi!
  
  Jiwasax fascistas ukanakar atipt"añatakiw yuripxta,
  Wayna ajanunakax kusisiñampiw qhant"apxi...
  Uka examenanakax calificacionanakamp pasañ pachaw purini,
  ¡Ukhamat taqpach capitalax jiwasat jach"añchasiñapataki!
  
  Qullan Mama Markasan jach'a kankañapataki,
  Wawanakax fascismo ukarux ch"amampiw atipt"apxi...
  Vladimir, jumax quri genio ukar uñtasitawa,
  ¡Reliquianakax mausoleo ukan samart"apxpan!
  
  Jiwasax Mama Markasarux walpun munastanxa,
  Jan tukuskir jach"a Rusia...
  Pacha Pachaxa janiwa mä rublo qullqimpixa lunthatatäkaniti, .
  ¡Yapunakax taqpach wilamp umamp warantatäkchïnsa!
  Jiwasan Mama Markan sutiparu, jach"a,
  Taqinipuniw jan axsaras ch"axwañäni...
  Uraqpachax jukʼamp jankʼakiw muyuntañapa,
  ¡Ukat mochilajan granadanak imantasakiw imantapxta!
  
  Machaq, wali colerat atiptʼäwinakar jachʼañchasa,
  Querubines ukanakax qurimpiw lliphipipxpan...
  Awki Markax janiw juk'amp jan walt'äwinakax utjxaniti,
  Chiqansa, ¡rusanakax nuwasïwinakanx janiw atipjatäkiti!
  
  Jisa, thaya fascismo ukax wali ch"amaniwa,
  Estadounidenses jupanakax mayjt"awinak katuqapxäna...
  Ukampis wali jach"a comunismo ukaw utji,
  Ukat yatipxam, ¡janiw akanx mayj mayjäkiti!
  
  Nayan imperiojajj jiltayañäni,
  Taqi kunat sipansa, Pachamamax janiw uka aru yatkiti - nayax axsarañjamawa...
  Nayax Stalinar iyawsäwix chuymajan utjaskakiwa,
  ¡Ukat Diosajj janipuniw pʼakintkaniti!
  
  Nayax jach"a rusa uraqpacharux walpun munasta,
  Kawkhantix Jesusax wali wakiskir apnaqirix...
  Ukat Lenin jupax yatichiri ukhamarak idolo ukhamarakiwa...
  Jupax mä genio ukhamarak mä yuqall wawawa, ¡muspharkañawa!
  
  Jiwasax Awki Markaruw juk"amp ch"amanchañäni
  Ukat jaqinakarux mä machaq cuento yatiyañäni...
  Jumax fascista jaqirux juk"amp sum ajanuparux ch"ankhachasma, .
  ¡Ukhamajj uka jakʼu ukat hollín ukaw ukat jaqoqtaspa!
  
  Kuns phuqhasma, jumax yatisktawa
  Kunawsatix mä escritorio ukan dibujatäki ukhax...
  Atipjirix jutaniwa, nayax yatxa Mayo niyaw,
  Chiqansa, ¡marzo phaxsin tukuyañax juk"amp askiwa!
  
  Jiwasax imill wawanakax munasiñanx wali sumäpxaraktanwa,
  Uka yuqall wawanakax janis jiwasat sipan jisk"achatäpkchixa...
  Rusia markax janiw qullqimp aljasiñapäkiti,
  ¡Mä kʼajkir paraisonwa jiwas pachpatak mä cheq jikjjatañäni!
  
  Pachamamatakix juk"amp suma impulso, .
  ¡Wila banderax pechomar katxaruñamawa, ¡atipt"añ bandera!
  Soviético soldadonakax mä p"akjañ utar sarapxani,
  ¡Achachilanakasax jach'añchatäpxpan!
  
  Machaq generación apanipxtanxa,
  Suma uñnaqt"ani, comunismo ukan samin ch"iyar ch"iyar...
  Yatipxam, markamarux nina naktäwit qhispiyapxäta,
  ¡Fascismo ukan jan wali reptil ukar takxatañäni!
  
  Rusia warminakan ukhamarak wawanakan sutipxaru,
  Caballeros ukanakax nazismo ukarux ch"axwapxani...
  Ukat jiwayat maldecido Fuhrer,
  ¡Janiw mä llakit payasot sipansa jukʼamp yatiñanïkiti!
  
  Jach"a samkax jakaskakiniwa
  Intix alaxpachan juk"amp qhant"i...
  Janiwa, Supayajj janiw aka Oraqer jutkaniti,
  ¡Kunalaykutix janiw juk"amp thayt"ayañjamäkiti!
  
  Ukhamasti jan axsarasaw Awki Markat ch"axwapxi,
  Ukat jilïr jaqimpi wawampix kusisitaw jikxatasipxani...
  Ukat wiñay jachʼañchäwinxa, chiqa chuyman comunismo, .
  ¡Alajjpachankir Edén markaruw saytʼayañäni!
  Ukhamaw uka jach"a ch"axwäwinakax utjawayi. Imill wawanakaxa nuwasipxäna. Ukat Gulliver chachajj soviético markan territorioparuw tukuyäna. Jupax niya tunka payan marani waynakïskänwa, shorts ukamp isthapt"ata, ukat q"ala kayunakap ch"allt"asaw sarnaqäna.
  Esclavöñatjja, suelanakapajj nayratpach qʼañuruw tukuwayjjäna, ukat thakinakan sarnaqasajj wali kusisitaw jikjjatasïna. Ukat juk"amp jach"a thakhipanxa. Ukat yaqhip pachax ayllunx janq"u ñik"utan wawax manq"ayatäniwa. Ukhamajj taqpachan wali jachʼawa.
  Ukat frentenakanx nuwasiñanakax utjarakiwa. Aka chiqanx Natasha ukat jupan equipopax nayrjamaw irnaqapxi.
  Komsomol imillanakax bikini ukampiw nuwasiñar sarapxi, ukatx ametralladoras ukat fusiles ukanakatw ch"axwapxi. Jupanakax wali perky ukat agresivo ukhamawa.
  Ejército Rojo ukatakix janiw kunas wali sumäkiti. Jach"a chhaqtäwinakax juk"ampirus tankinakanwa, ukat Prusia Oriental uksanx wali ch"aman ch"aman ch"amanchawinakaw utji. Suma, ukhamarakiw uñstawayi, polacos ukanakax janiw Ejército Rojo ukampix kusisipkiti. Hitler jupax jank"akiw mä milicia ukham utt"ayawayi, ukax polaco etnia ukankir soldadonakatwa.
  Alemanes ukanakas jichhakamax judionakar arknaqañ jaytañatakix wakicht"ataw jikxatasipxi. Taqi khitinakatix lurañ yatipki ukanakax ejercitoruw jawillt"ata. Oficialmente, Fuhrer ukax antisemita kamachinak llamp"uchawayi. Uk uñjasax Estados Unidos ukat Gran Bretaña markanakax Alemania markan cuentanakap jist"antapxäna. Ukat aljasiñanak wasitat uttʼayañ qalltapxäna.
  Amuyt"añataki, Churchill jupax alemanes ukanakar Matilda tanques ukanakamp churañ munatap uñacht"ayäna, uka tanques ukanakax alemán autonakat sipansa jan ukax kimsa tunk pusini autos soviéticos ukanakat sipanx juk"amp suma blindado ukhamawa.
  Rommel chachan cuerpopajj África markat kuttʼanjjäna. Akax janiw sinti jach"äkiti, pä t"aqa t"aqakiwa, jan ukasti ajllisiri ukat ch"amaniwa. Ukat Rumania markanx contraataque ukax wali jach"awa.
  Komsomol ukankirinakax Alena jupan irpataw alemán ukat búlgaro soldadonakan ch"axwawinakap katuqapxäna, ukatx mä q"uchu wali munasiñampiw q"ucht"añ qalltapxäna;
  Mä predecible pachanx wali ch"amawa,
  Jaqinakatakix wali jan waliwa...
  Komsomol markankir jaqix mä ch"aman remo apt"atawa,
  Krauts ukanakatakix jan ch"amäñapatakix, nayax churapxsmawa ukat qhanaw!
  
  Mä suma imill wawax ch"axwäwin nuwasi, .
  Mä Komsomol ukankir jaqix q"ala kayukiw thaya pachanx galope...
  Ukax pä puñtuw jan wali Hitler ukatakix utjani,
  ¡AWOL ukar sarañas janiw Fuhrer ukar yanapt"kaniti!
  
  Ukhama suma jaqinakax - wali ch"amampiw ch"axwapxi, .
  Mä nuwasirïñatakix yuriñaw wakisi...
  Rusa caballerox mä falcón ukham alayaruw jaltxatayna,
  ¡Bendito ajanunakax caballeronakar yanapt"apxpan!
  
  Precursor wayn tawaqunakax mä jachʼa jaqir uñtataw chʼamanïpxi,
  Jupanakan ch"amapax juk"amp jach"awa, taqpach universo ukanakat sipan juk"amp jach"awa...
  Nayax yattwa uñjapxäta - mä colerat alineación, .
  ¡Taqi kuna jan axsaras, tukuykam jan tukuskir, imt"añataki!
  
  Stalin de nuestra Pachamamajax mä jach"a irpiriwa,
  Jach"a yatiña, comunismo ukan banderapa...
  Ukat jupax Rusia markan uñisirinakaparux khathatiyarakiniwa,
  ¡Fascismo axsarkañ qinayanak chhaqtayaña!
  
  Ukhamajj jachʼa jachʼa tukur jaqenaka, reyir creyipjjam,
  Jïsa, jupax sinti qhuru jaqïkaspas ukhamächi ukhaxa...
  Nayax Pacha Pachamarux mä q"uchu churta, .
  ¡Ukat imill wawanakax q"ala kayumpiw ch"uqi taypin loconakäpxi!
  
  Ukampis chʼamasajj wali jachʼawa,
  Imperio Wila, Rusia markan ch"aman ajayupa...
  Yatiñan jaqinakax apnaqapxani, nayax yattwa patak patak maranaka,
  ¡Uka jan tukuskir chʼamampi jan kuna fronteranakani!
  
  Ukat jan kunas q"al ch"allxtayapxamti, rusanaka,
  Herculeo ch"amapaxa janiwa mä láser ukampiwa tuputäkaspati...
  Jakäwisax janiw chʼamanïkiti, mä seda hilo ukham, .
  !
  
  Jiwasax markasarux chiqa chuymanïtanwa, chuymasax ninar uñtatawa,
  Jiwasax ch"axwañ munapxtanwa, kusisitaw ukat wali colerasiñampiw...
  Jiwasax niyaw mä estaca maldecido Hitler ukar apxaruñäni,
  ¡Ukat jan wali chuymanïñasa, jan wali chuymanïñasa chhaqtjjaniwa!
  
  Ukatxa, Fuhrer ukar iyawsapxam, Berlín markax jaquqaniwa.
  Uñisirix capitulaskiw ukat niyaw kayunakap doblani...
  Ukat jiwasan Mama Marka patxanx ch'iwipanx querubines ukanakaw utji,
  ¡Ukat uka ñanqha dragonarux mä mazampiw ajanupar jawq"jañama!
  
  Suma markajj wali sumaw panqarani,
  Ukat jach"a lila pétalos...
  Jiwasan caballeronakasan jach'añchäwipas jach'añchäwipas utjani,
  ¡Jichhax jikxatapkta ukat sipansa jukʼampwa jikxatañäni!
  Komsomol imillanakax jan ch"amampiw ch"axwapxi ukat jach"a aeróbatica ukat clase uñacht"ayapxi.
  Ukanakax chiqpachansa warminakawa. Ukampis taqpachanx ch"axwäwinakax wali ch"amaw sarantaski. Alemania markan tankinakapax janiw sinti sumakiti. Ukampis "Matilda" ukax juk"amp askiwa. Ukhampachas pistolapax janiw sinti ch"amanïkiti - calibre 47 mm, janiw T-3 ukan alemán armapat sipan juk"ampikiti, ukampis jark"aqasiñax wali jach"awa - 80 mm. Ukat aka mayniru yantʼam ukat yantʼam.
  Ukat nayrïr Matildas ukanakax Alemania markan puertonakaparuw purinipxi ukatx inti jalsu tuqiruw tren tuqi apayasipxi. Chiqans Matilda ukat T-34 ukanakan ch"axwawiw utji, ukax wali jach"a ukat wali wila masinakaruw tukuwayi. Ukat uñacht"äwinak uñacht"ayañ ch"axwäwinakaw utji. Tanques soviéticos, juk"ampis KVs ukanakax janiw alemán autonakan armanakaparux mantapkaspati. Ukampis 88 mm antiaéreo armanaka ukat yaqhip katuntat armanak apsusipxi.
  Ukampis ruedanakan pista ukan BT-nakax velas ukham phichhantapxi. Ukat alemán ametralladoranakapajj nina nakhantayañsa yatirakiwa.
  Mä juk"a arumpixa, blitzkrieg ukax janiw phuqhaskänti ukatx ofensiva soviética ukax chhaqtawayxänwa. Ukat walja rusa autonakax mä uñacht"äwimp phichhantatawa, uka arux antorchanakawa. Ukax Ejército Rojo ukatakix wali jan walipunïnwa.
  Ukampis chʼaxwirinakax wali kusisitaw qʼuchupxi. Ukatwa precursor waynanakat maynïrejj arco iris qʼochunak chʼamañchtʼäna;
  ¿Kuna yaqha markansa jachʼa jachʼa tukur infantería ukanipjje?
  América markanxa, chiqpachansa, uka jaqix vaquero ukhamawa.
  Ukampis mä pelotón ukhat mä pelotkamaw nuwasiñäni,
  ¡Sapa waynax groovy ukhamäpan!
  
  Janiw khitis ewjjtʼañan chʼamap atipkaspati,
  Ukhampachas Wehrmacht ukax jan pächasisaw wali suma...
  Ukampis bayonetampiw mä gorila tʼunjsna,
  ¡Awki markan uñisirinakax jiwapxaniwa!
  
  Munatätanwa ukat cheqansa maldecatätanwa, .
  Rusia markanx sapa nuwasirix mä pesebre ukan juti...
  Jiwasax atipt"añäniwa, nayax chiqpachapuniw uk yatta
  ¡Juma jan wali jaqejj Gehenar jaqontatätawa!
  
  Jiwasax precursoranakax walpun lursna,
  Jiwasatakix, yatipxtawa, automático maquinax janiw mä jan walt"äwikiti...
  Jaqinakatakix mä uñacht"äwjam irnaqapxañäni,
  ¡Sapa yuqall wawanakax jach'añchatäpxpan!
  
  Ch"axwaña, allsuña, yatiñamawa akaxa janiwa mä jan walt"awikiti,
  Fascista ukarux mä palampiw wal ch"allt"añama...
  Yatipxam jach"a mayjt"äwinakaw nayrar sartaski,
  Ukat kuna yatichäwis A+ ukamp pasañäni!
  
  Rusia markanxa, sapa jilïri ukhamaraki yuqallanakaxa,
  Wali ch"amampiw nuwasiñ yati...
  Awisax sinti qhuru chuymanïtanwa
  ¡Nazis ukanakar laqʼuntañ munañanjja!
  
  Mä precursoratakejja, jan chʼamanïñajj janiw chʼamäkiti, .
  Niya cuna ukanx waynax ch"amanchatawa...
  Jumax yatisktawa, jiwasamp ch"axwañax wali ch"amawa,
  ¡Ukat arsutanakax legión ukhamawa!
  
  Janiw jaytkäti, iyawsapxam waynanaka
  Juyphi pachanx q"ala kayukiw ch"uqi taypin t"ijtxa...
  Supayanakax janiw precursorarux atipt"apkaniti,
  ¡Nayaw taqpach fascistanakarux colerat q"umachañ munta!
  
  Janiw khitis precursoranakarojj jiskʼachkistaniti,
  Jiwasax ch"aman ch"axwirinakjamaw yuripxtanxa...
  Jaqinakatakix mä uñacht"äwjam irnaqapxañäni,
  ¡Ukham chispi Sagitario!
  
  Uka vaquerox chiqpachansa ukhamarakiw rusa waynaxa, .
  Londres ukat Texas uka markanakax jiwasan yurir jaqinakawa...
  Jiwasax taqi kuns t"unjtanwa rusanakax nina nakhantapxani ukhaxa,
  ¡Uñisirirux nayrapar chiqak ch"allt"añäni!
  
  Uka waynax katuntatäxarakïnwa,
  Ninampiw estante patxarux asxatapxäna...
  Ukampis jupax verdugonakan ajanunakaparukiw larusitayna,
  ¡Jichhax niyaw Berlín markar katuntapxä sasaw säna!
  
  Hierrojj juntʼüki, qʼala talonkama,
  Jupanakax precursoraruw ch"amanchapxäna, jupax amukiw jikxatasïna...
  Uka waynax soviético ukham uñt"atätap yati,
  ¡Awkipajj cheqpach escudowa!
  
  Jupanakax amparanakap p"akjapxäna, uñisirinakax uma jalsuruw turkapxäna,
  Uk jaysañatakix larusiñakiw ist"asispa...
  Krauts sat jaqinakax uka waynarux qawqhas jawqʼjapxi,
  ¡Ukampis verdugonakajj sum sarnaqapjjänwa!
  
  Uka animalanakax niyaw warkkatañatak irpapxi,
  Uka waynax taqpach usuchjataw sarnaqäna...
  Tukuyañatakix akham sasaw sista: Rodar iyawstwa,
  Ukat ukat jiwasan Stalinasax Berlín markaruw jutani!
  
  Kunapachatï samarawayxäna ukhaxa, almax Rod ukar jankʼakiw saräna,
  Jupax wali suma chuymampiw katuqawayitu...
  Jupax akham sänwa, jumanakax taqpach qhispiyasiñ katuqapxäta,
  ¡Ukat almajajj wasitatwa jaqer tukuwayjjäna!
  
  Nayax uka rabioso fascistanakaruw ch"axwañ qalltawayta,
  Familia jach"añchañatakix Krauts jupanakax taqiniruw jiwayapxäna...
  Qullan causa, comunismo ukan causa, .
  ¡Ukajj precursoraruw chʼamañchtʼani!
  
  Samkax phuqhasiwayi, Berlín markan sarnaqaskta,
  Jiwasanaka patxanxa quri ch"iyar mä querubón ukaw utji...
  Taqi uraqpacharuw qhana, kusisiñ apanipxta,
  Rusia markankirinakax - yatipxam janiw atipt'kañäniti!
  Wawanakax wali suma q"uchupxaraki, ukampis janiw jichhakamax nuwasiñar sarapkiti. Ukat divisiones suecas ukanakax finlandeses ukanakamp chikaw contraataque ukar puripxi. Ukat Helsinki markar p"akjapkäna uka soldadonakax soviéticos ukanakax flancos ukanakarux wali ch"amampiw ataque katuqapxäna, ukat uñisirinakan posición ukanakapsa janiw pasapxäna. Ukat ukhamat jupanakax huelga poder ukar sarapxi ukat Ejército Rojo ukan yatiyawinakap chhaqtayapxi. Ukampis Stalin jupax kutt"añ jark"äna ukatx sueco-finlandés soldadonakax Vyborg uksaruw mantapxäna.
  Suomi markanx movilización general ukaw utji, jaqinakax kusisitaw Stalin ukat pack jupamp nuwasiñatakix wakicht"asipxi.
  Suecia markanx Carlos Tunka Payani ukat jach"a campañanakapat amtasipxarakïnwa. Juk"amp chiqaparux, jupax chhaqt"awayiwa, jichhax venganza pachaw purini. Ukat wali sumawa kunapachatix mä taqpach ejercito sueconakax machaq exploits ukanakatak movilizapxi ukhaxa.
  Ukatjja, URSS marka pachpaw Tercer Reich ukat niya taqpach Europa markar nuwantäna. Ukat alemanonakampi chikaw Suiza markat voluntario batallonanakas purinipjjäna. Ukat Salazar ukat Franco jupanakax oficialmentex URSS ukamp ch"axwañaruw mantapxäna ukat movilización general ukar uñt"ayapxäna. Ukat akax jupanakan chiqawjapanx mä thaya lurawiw sañjamawa - ukax Ejército Rojo ukatakix jach"a jan walt"awinak uñstayi.
  Ukat jukʼamp soldadonakaw chʼaxwäwir mantasipki. Yämas Rumania markat jutirinakawa, kawkhantï soviético sat tankinakajj qʼal chʼiyjatäjjäna.
  Ukhamarakiw jan walt"awix juk"amp jan walt"ayat uñjasi, katuntat jaqinakar mayjt"ayatapata - taqiniw Alemania, Gran Bretaña, Italia uksat jutapxatayna. Ukatwa Gran Bretaña patjjar jaquqanir walja avión apnaqerinakajj Luftwaffe sat barcor kuttʼjjapjjäna. Ukampis juk"amp italianonakaw kutt"anipxäna - chikat millón jila pallapallanaka. Ukat Mussolinix URSS markaruw taqi ch"amap jaquntäna.
  Ukat Italia markanxa, janiw colonias ukanakax jakt"atäkiti, phisqa tunk millones jaqinakaw utji, ukax wali jach"awa.
  Ukatwa URSS markan cargopajj wali chʼamäjjäna. Soviético soldadonakajj Europa toqenkasipkchïnjja. Ukampis jupanakax flanqueo ukat muyuntañ jan walt"ayataw jikxatasipxäna.
  Ukat yaqhip chiqanakanx ch"axwawix Rusia markan uraqiparuw sarxatayna. Vyborg markar jan walt"ayañax qalltawayxiwa, ukax finlandeses ukat suecos ukanakan jan walt"ayataw uñjasiwayi.
  
  RUSIANA MAFIA DUCHA - UTJAWIPA
  ANOTACIÓN ukax mä juk"a pachanakanwa
  Mafia rusa ukax niya taqpach uraqpachanw tentáculos ukanakap ch"iqiyawayi. Interpol ukat FSB ukat CIA ukax bandidonakampiw ch"axwapxi, ukhamarak kunayman kasta agentenakampi, uñt"at Mosad ukampiw ch"axwapxi, ukat ch"axwawix jakawiwa jiwañawa, kunayman askinak jikxatañataki.
  Prólogo satawa
  
  
  Juyphi pachax janipuniw Misha ukat amigonakapar axsaraykänti. Chiqansa, kawkhantï turistanakax hotelan vestíbulonakapat jan mistuñsa atinasipkäna uka chiqanakan qʼala kayukiw sarnaqapxirïna, ukatwa wal kusisipxäna. Misha-takix turistas uñch"ukiñax wali kusiskañänwa, janiw luxus ukat suma pachan jan ch"amanïpxatapatakix kusisiykänti, jan ukasti qullqi churapxatapatwa. Jupanakax wali sum pagapxäna.
  
  Waljaniw, uka pachan junt"u pachanx qullqinakap ch"amanchapxäna, ukhamat jupax fotonak apsuñatakix wali suma chiqanakar uñacht"ayañataki jan ukax inamaya yatiyawinak sarnaqäwinakat yatiyañataki, kunatix nayrax Bielorrusia markaruw jan walt"ayäna. Ukajj kunapachatï jupar jukʼamp pagapkäna ukhawa ukat amigonakapas inti jalant qhepat mä chʼusa trenan tantachasipkäna ukhakiw uka yänak jaljañatakejj wali kusisitaw jikjjatasipjjäna.
  
  Minsk markax jach"änwa, jupanakan uraq manqhan jan wali lurawinakap utjañapataki, internacional ukhamarak jisk"a escala. Tunka llätunkan marani Misha sat tawaqux janiw jupa pachpat jan wali uñachtʼäwinïkänti, ukampis universidad tukuyañatakix kuntï lurañapäkäna uk luräna. Llamp"u, q"illu uñnaqapax Europa oriental uksankir amuyunakapanx wali sumapunïnwa, ukax anqäx markat jutir jaqinakarux mä juk"a uñch"ukiñaruw puriyatayna. Nayranakapa manqhankir chʼamaka muyunakajj jaypʼu arumanakata ukat jan manqʼañat parläna, ukampis chʼiyar chʼiyar nayranakapajj wali suma uñnaqtʼanïnwa.
  
  Jichhürojj wali suma urupunïnwa. Jupax Kozlova Hotel ukan qurpachasiñapänwa, mä establecimiento janiw sinti luxus ukhamäkänti, ukax atipt"asiñ amuyt"asax suma qurpachasiñ utanakatakiw pasawayi. Tarde intix jan qinayanakan jallupachan alaxpachanx ch"amakt"äna, ukampis parque taqpach thakhinak taypinkir quqanakan jiwañampïskir ramanakaparuw qhant"ayäna. Temperaturax llamp"u ukat wali sumapunïnwa, Mishatakix mä suma uruw mä juk"a qullqi yapxatañataki. Uka suma jak"anakar yuspajarasinx hotel ukankir estadounidenses ukanakarux yaqha pä chiqanakar fotografía uñacht"ayañatak sarapxañapatakiw amuyt"ayañapäna.
  
  "Texas markat machaq wawanaka" sasaw Mishax amigonakapar säna, chikat fumat Fest cigarro chuchuyasaw tren ukan nina jak"an tantachasipxäna.
  
  "Qawqha?" - sasaw Victor masipax jiskt"äna.
  
  -Pusi. Ukajj jan chʼamäñapawa. Kimsa warminaka ukat mä lik"i vaquero" sasaw Mishax larusitayna, larusiñapax nayra ch"akhanakapat rítmico chhullunkhanak jaquntäna. "Ukat kunatï jukʼamp askïki ukajja, warminakat maynïrejj suma uñnaqtʼan wawapawa".
  
  "¿Manqʼañjamati?" - Mikel, ch"iyar ñik"utan sarnaqir jaqi, taqi jupanakat sipan mä kayuk juk"amp jach"a, jupax yatxatañ munir jiskt"äna. Jupax mä muspharkañ uñnaqt"an waynawa, nayra pizza color ukham ñik"utani.
  
  "Jisk"a imill wawa. Misha kullakajj akham sasaw ewjjtʼäna: "janitï kuntï munki uk yatiykätam ukhajj jan khitis uñjkaspa" sasa.
  
  Mä tama wayn tawaqunakax sallqa anunakjamaw jupanakan apnaqapkäna uka chʼamaktʼat edificion thayapan wararipxäna. Pä mara ukat walja kutiw hospitalar visittʼapxäna, ukhamatwa colegiopan yaqha tama payasonakat territorio chiqapar atipjapxäna. Kunjamtï jupanakax estafa amtapkän ukhax p"akjat ventananakaw t"aqhisiñ himnos ukanakamp sillp"ipxäna ukat wali ch"aman thayanakax nayra jaytjata estación ukan gris pirqanakaparuw ch"axwapxäna. Tʼunjaskäna uka plataforma jakʼanjja, amuktʼat rielnakaw utjäna, oxidado ukat jiltatänwa.
  
  Misha kullakajj akham sänwa: "Mikel, Vic jilatajj sillpʼiski ukhajj jan pʼeqeni estacionan pʼeqtʼiripan papelap lurasma" sasa. "Janïr pista lateral ukar puriñkamax autox saytʼasiñapatakiw uñjä, ukhamatwa saraqasax plataformar makhatañasa" sasa. Jach"a masipar uñjasax nayranakapas qhant"äna. "Ukat jan qhipa kutix ukham tornillo lurañamawa. Barandilla patjjar pistʼir uñjasajj mä qʼoma loqhe jaqëkaspas ukhamwa uñachtʼayapjjetäna" sasa.
  
  "¡Jumajj nayraw jutta! ¡Tunka minutonakakiw jupanakar apaniñapäna, idiota!" Mikel jilatajj wali chʼamampiw arjjatäna.
  
  "¡Janiw kunas wakiskiti, idiota!" Misha kullakajj cigarro ñikʼutap maysar jaqontäna ukat mä jukʼa nayrar sartasaw arnaqasïna. "¡Kunas utjchi ukhajj wakichtʼatäñamawa!"
  
  Mikel jilatajj akham sänwa: "Ey, janiw mä jachʼa cute churisktati, ukhamat uka qʼañunak jumat apaqañataki" sasa.
  
  Victorax jaltasaw uka pä testosterona mononakarux jaljatayna. "Ist'aña! ¡Janiw ukatakix tiempox utjkistuti! Jichhax ch"axwañar puripxäta ukhax janiw aka ch"axwawix sarantañ atkaniti, amuyapxtati? Sapa atinisiñ tamaw munasispa, jiwasax jawst"añasawa. Ukampis jumanakatï panpachani jichhak nuwasiñ munapjjsta ukhajja, ¡nayajj mistuwayjjtwa! "
  
  Mayni paninixa janiwa nuwasiñxa jaytxapxänti, ukatsti isi chiqachapxäna. Mikel jilatajj llakitaw uñnaqäna. Jupax amukiw jisk"at arsüna, "jichha arumax janiw pantalonas utjkituti. Akax qhipa parinajawa. Mamajax fucking jiwayapxitaniw aka q"añuchatax" sasa.
  
  "Diosar layku, jan jilxattañamawa" sasaw Victorax chhuxriñchjasïna, ukat anattʼasisaw wali axsarkañ amigoparux jawqʼjäna. "Jichhax mä juk"a pachatxa, patonak t"ijt"asin lunthatasiñ yatipxäta."
  
  Mikel chachajj amparap qhepäjjat cigarro naktayasaw akham säna: "Ukhamajj manqʼsnawa" sasa.
  
  Misha kullakajj akham sänwa: "Janiw kayunakam uñjapjjañapäkiti" sasa. "Ventana marco qhipäxan qhiparañamawa ukat plataforma tuqir sarañamawa. Cuerpomar uñjapki ukhakama" sasa.
  
  Mikel jilatajj ukajj wali suma amtäwiwa sasaw iyaw säna. Jupax p"iqip ch"allxtayäna, p"akjat vidrio ventanat uñkatasa, kawkhantix intix ch"ullqhi ch"iwinak wilaruw tukuyäna . Jiwat quqanakan chʼakhanakapas carmesí ukat naranja coloranakampiw qhantʼäna, ukat Mikel chachax uka parque nina nakhantat amuytʼäna. Taqi sapakïskchïnsa ukat jaytjata suma uñnaqtʼanïkchïnsa, uka parquejj sumankañänwa.
  
  Jallu pachanx laphinakapax ch"uxña ch"uxña ukhamarak panqaranakapax jan uñt"at qhana - akax Mikel-an Molodechno markan wali munat chiqanakapat maynïriwa, kawkhantix jupax yuritayna ukat jilsuwaykatayna. Ukampis wali llakkañawa, thaya pachanx quqanakax laphinakaps warxatkaspas ukhamaw uñjasi, jan samin sepultura qalanakaruw tukupxäna, garranakapax maynit maynikamaw ch"allt"asipxirïna. Chiqt"asisaw ch"allxtapxäna, cuervonakan uñjäwip thaqhasa, junt"uchasipxañapatakiw achikt"asipxäna. Taqi uka asumciones ukanakax jach"a, jisk"a waynan p"iqiparuw t"ijtäna, kunawsatix amigonakapax uka broma tuqit aruskipt"apkäna ukhaxa, ukampis jupax ukhampachas chuym ch"allxtayäna. Samkaskchïnsa, jichhürun sawkasiñax mayjäñap yatïna. Kunatsa, janiw amuytʼirjamäkänti.
  
  
  1. 1. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Misha kullakajj uka bromawa
  
  
  Kimsa warawaran Kozlova Hotel ukax niya jist"antatänwa, jan ukax Minsk markat soltero fiesta ukat mä qawqha mä juk"a pachatak invitadonakax San Petersburgo markar sarapxäna. Uka pachax negocios ukanakatakix wali axsarkañ pachaw utjäna, verano ukax tukusxänwa, ukatx jilpach turistas ukanakax chika maraninaka, jan munasir qullqinak apthapirinakäpxänwa, jupanakax nayra pachanak uñjiriw jutapxatayna. 18:00 pachat mä juk"a pacharuw Mishax pä pisos hotel ukan Volkswagen Kombi ukan uñstäna ukatx líneas ukanakax wali ensayatänwa.
  
  Jupax relojap uñch"ukiskäna, uka ch"iwinakan uñstki uka chiqanwa. Hotelan cementompi ladrillompi lurat fachadapax pʼiqip patxaruw liwxatasïna, ukat amukiw jan wali luratanakapat jiskʼachasïna. Kozlova markax uka markan nayrïr utanakapat maynïrïnwa, ukax patak mara qalltan lurat arquitectura ukan uñacht"ayatawa. Niyakejjay Misha kullakajj jiskʼächïnjja, mamapajj nayra cheqat jayarstʼam sasaw säna, ukampis machat arnaqasitanakap janipuniw istʼkänti. Chiqansa, jiwañampïskta sasin siskäna ukhaxa, janiw istʼkänti, ukax jupatakix mä jiskʼa arrepentisiñawa. Uka pachatpachaw uka wayn tawaqux sallqjatayna, kunatix jupax qhipa yant"awiw sasaw amuyatayna, jan wali jakawipat pampachañataki - universidadan física básica ukat geometría ukan mä jisk"a yatichäwi.
  
  Jupax uka tuqitx uñisïnwa, ukampis Rusia, Ucrania ukat Bielorrusia markanakanx mä respetatäki uka irnaqäwir puriñ thakhiw utjäna. Ukakiw Mishax jiwata taykapat iwxt"äna, jiwata awkipax Instituto de Física y Tecnología Dolgoprudny ukan físico ukhamawa sasaw yatiyäna. Jupan arsutaparjamax Misha wilapankänwa, ukampis qalltanx awk taykan caprichopjam uñjasax mä chiqaruw cepillt"äna. Kunjams mä juk"a pacha detención juvenil ukan qhiparañax mä wayn tawaqun irnaqañapatak mayjt"ayaspa ukax muspharkañawa. Ukampis Misha kullakajj janiw qollqenïkänti, janirakiw trabajonïkänti, ukatwa callenakan yatiñanaka ukat kʼarinak lurañapäna. Niyakejjay Europa oriental toqenkir jila parte jaqenakajj jan walinak uñjañatakejj condicionatäpjjchïnjja, jupajj jiskʼa yaqha markankirinakaruw amtanakap mayjtʼayañapäna, ukat estadounidenses jaqenakaw jupar munapjjäna.
  
  Naturalmente energético sarnaqawipa ukat generalmente liberal actitudes ukanakax jupanakarux wali jist"arawayi, Kimsïr Mundo ch"axwawinakan sarnaqäwinakaparu, Misha jupanakarux yatiyatayna. Estados Unidos markankir clientenakapaxa, kunjamtï jupax sutichapkäna ukhama, jupanakax wali suma iwxt"anak churapxäna ukat wali kusisitaw "extras" ukanakar atinisipxäna, ukax turismo guiado ukanakan uñacht"ayatänwa. Permisonak mayipkäna ukat guianak registro mayipkäna uka autoridadanakat jitheqtkaspäna ukhajja, walikïskänwa. Akax uka jayp"unakat maynïriw utjañapäna, kawkhantix Misha ukat estafadores masinakapax mä juk"a qullqinak jikxatapxañapäna. Mishax nayratpach mä lik"i vaquero ukarux chhuxriñchjawayi, mä yaqhip tata Henry Brown III Fort Worth markankir jaqi.
  
  "Ay, saxrat parlkasax" Mishax jachaqt"asisaw jisk"a tamax Kozlov"s ukan nayrïr punkunakapat mistuwayxäna. Camionetapan jichhak pulido ventananakapatjja, turistanakaruw uñchʼukïna. Pä chuymankipstat señoranakaw wali chʼamampi parltʼasipkäna, jupanakat maynïrejj Brown satänwa. Henry Brown jupax vaqueros ukat jaya mangani camisa ukampiw isthapita, mä chikatx mä chaleco jan mangani ukampiw imantatäna, ukax Misha ukarux Michael J. Fox Back to the Future ukan amtayi - pusi tamaw wali jach"a. Kunjamtï suyapkäna ukhama, qamir estadounidense jaqix tunka litro sombrerot sipansa, mä gorra de béisbol ukaw ajlliwayi.
  
  "¡Suma jayp"u, wawa!" - Tata Brown jupax nayra minivan ukar jak"achasisinx wali jach"at arnaqasïna. "Janiw qhiptʼañasäkiti sasaw suytʼaskta".
  
  "Janiwa, tata" sasaw Mishax jachaqt"asïna, autopat mistusaw señoranakar deslizante punku jist"arañatak jaltxatayna, Henry Brown chachax escopeta asiento ch"allxtayäna. "Jutïr tamax llätunk horasaruw purini." Chiqansa, Misha kullakax kʼarisïnwa. Akax mä wakiskir k"ariwa, servicios ukanakax walja jaqinakan mayitapa sasin k"arinak askinchañataki, ukhamat juk"amp jach"a qullqi katuqañax kunapachatix uka crap ukanakax canal ukan uñacht"ayat ukhax juk"ampiw jilxattawayi.
  
  "Ukhamajj jankʼak lurañaw jukʼamp askejja" sasaw uka suma uñnaqtʼan tawaqojj nayranakap chʼoqtʼasïna, Brown chachan phuchapäkaspas ukhamänwa. Misha kullakajj jan wali qʼañu qʼañu waynar munasitap jan uñachtʼayañatakiw chʼamachasïna, ukampis niyas jan saytʼañjamäkaspas ukhamwa jikjjatäna. Jichha arumax heroe ukham anattʼañ amtax juparux gustänwa, kunattix kuntï jupax ukat masinakapax amtapkäna ukat wal axsarayaspäna. Parque ukat Segunda Guerra Mundial amtañ qalanak tuqir autot sarapkäna ukhaxa, Mishax encantopampiw apnaqañ qalltäna.
  
  "Janiw uka emisora uñjkätati, ukax wali llakiskañawa. Ukhamarakiw mä qamir sarnaqäwix utji", Mishax Park Lane uksar kutt"kasax uñacht"ayawayiwa. "Ukampis wali uñtʼatätapajj walja visitanakaruw qheptʼayi sasaw amuyta. Nayax sañ muntwa, llätunk horasankir bandajax mä aruma turkakipäwirux janiw sasaw sapxitu" sasa.
  
  "¿Kuna sutinïñasa?" - tawaqu Miss Brown jupax jank"akiw jiskt"äna.
  
  "Enganchó" sasaw Misha kullakajj amuyäna.
  
  Jupax amparap luqxatäna: "Walikiwa, aka chiqax wali uñt"atawa", sasaw mä juk"a samart"äna, "jan wali jaqinakan sarnaqatapata".
  
  -¿Kunsa apnaqañampixa? Miss Brown kullakax chhuxriñchjasïna, jachaqt"asir awkipar kusisiyasa.
  
  "Maldita, Carly, jupax jumamp chikaw ch"axwaski, munat kullaka" sasaw Henryx jach"at arsüna, janiw nayranakap fotonak apsusipkäna uka pä warmit apsuskänti. Henryt jukʼamp jayarstʼasajj jan jaytjasaw yapkäna ukajj chhaqtawayjjäna, ukat jayankjjatapajj jiñchunakaparuw samarañapatak yanaptʼäna.
  
  Misha kullakajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Akajj janiw chʼusa lineakïkiti, tata. Uka markankirinakax walja maranakaw uñjatapat yatiyapxi, ukampis jiwasax jilpachax jamasatw yatiyapxta. Uñjapxam, jan llakisimti, nayax amuyasta jilpach jaqinakax janiw arumanakax estacionar mistuñatakix ch"amanïpkiti. Ajjsarañajj naturalawa" sasa.
  
  "Tata" sasaw Brown kullakax mä jisk"a arumpi achikt"äna, awkipan mangap jaquntasaw.
  
  "Jutam, janiw chiqpachansa aka alañ munktati" sasaw Henryx jachaqt"asïna.
  
  "Tata, Polonia markat sarjjapkta ukhatpach taqe kunatï uñjkta ukajj infiernoruw aburriwayitu. ¿Janit nayatakik ukham lurksna?" - sasaw jupax ch"amanchasïna. "Amp suma?"
  
  Henry sat experienciani negociantejja, uka waynarojj mä lliphipi, aycha manqʼir uñkatasaw uñchʼukïna. "Qawqha?"
  
  "Jichhax jan phinq"asimti, tata Brown" sasaw Mishax jaysäna, awkipan jak"apan sayt"at tawaqump nayranakapamp jan jikisiñataki. "Jilïr jaqinakatakix uka turismonakax mä juk"a ch"ullqhiwa, kunatix jan walt"awinakaw utji".
  
  "¡Ay Diosay, tata, jumamp chik irpapxañamawa!" -sasawa wali kusisitaw jachäna. Miss Brown kullakajj Misha kullakaruw uñtäna. "Nayax ukhamakiw, ukhama, jan walt"ayir yänakax gustitu. Tatajar jiskt"asim. Nayax ukham emprendedor jaqïtwa..." sasa.
  
  "Apuestasmawa" sasaw Misha kullakajj chuymapan arupajj munañapamp iyaw säna, kunattejj nayranakapajj bufandapampi ukat jistʼarat collaran sawutap taypinkir mármol sat suma ñikʼutat yatjjatäna.
  
  "Carly, janiw kunas tren ukan utjki uka estacionajj utjkiti. Taqi kunas uñacht"äwin chikanchatawa, ¿janich ukhamäki, Misha?" Henry jilatajj kusisitaw arnaqasïna. Jupax wasitat Misha tuqir jaquntäna. "Qawqha?"
  
  "...línea y sinker!", Mishax wali muspharkañ amuyupanx arnaqasïna.
  
  Carly kullakajj mamaparu ukat tiapar camionetaruw kuttʼañapatak jawsañatak jankʼak saräna, kunattejj intejj horizonteruw jampʼattʼäna despedida. Llamp"u thayax jank"akiw thaya samañaruw tukuwayxäna, kunatix ch"amakax parque patxaruw purintäna. P"iqip ch"allxtasa, phuchhapan achikt"asitapat jan ch"amanïtapat Henryx cinturón de seguridad purakapar chint"añatakiw ch"amachasïna, kunawsatix Mishax Volkswagen Combi ukar qalltäna.
  
  -¿Ukaxa walja pachawa munasini? - sasaw tiajax jiskt"äna. Misha kullakajj jupar uñisïnwa. Suma uñnaqtʼan uñnaqapasa, khititï kuna qʼañut thuqtʼki ukaruw amtayäna.
  
  "¿Nayraqatax hotelman jaytañ munasmati, señora?" Misha kullakajj amuyuparjamaw sarnaqäna.
  
  "Janiwa, janiwa, ¿estación ukar sarasin turismo tukuyañakix utjaspati?" Henry jilatajj wali chʼamani amtapjja, wali amuyumpiw istʼasiñapatak mayisïna sasaw säna.
  
  Misha kullakajj aka kutin amigonakapajj wakichtʼatäpjjaniwa sasaw suyäna. Aka kutix janiw kuna jan walt"awinakas utjkaspati, juk"ampirus janiw mä urinar fantasma ukax pistas ukan katjatakänti. Jupax kunjamtï amtkäna ukhamarjamaw uka axsarkañ ch"usa estación ukar jikxatasax samarañ jikxatäna - sapaki, ch"amaka ukat llakisiña. Thayax otoño phaxsinx jach"a thakhinakaruw ch"iqiyatayna, Minsk arumax jan wali quqanakan ch"akhanakap k"uchuyatayna.
  
  "Ukhamat sarnaqäwix akham siwa, Dudko tren ukan 6n plataformapan arumanakax sayt"asisma ukhax nayra locomotora ukan silbato ist"äta, uka locomotorax ch"axwäwin juchanchat katuntat jaqinakarux Stalag 342 uksaruw apayatayna", Misha jupax fabricado detalles ukanak clientenakapar yatiyatayna. "Ukat ukjatx uñjaraktawa estación p"iqinchirirux p"iqip thaqhaski, kunawsatix NKVD ukan irnaqirinakax jiskt"asiñ pachanx p"iqip ch"uqt"apxatayna".
  
  "¿Kunas Stalag 342 ukax?" sasaw Carly Brown kullakajj jisktʼäna. Uka pachakamax awkipax mä juk"a kusisit uñnaqt"anïnwa kunatix detalles ukanakax wali chiqäkaspas ukhamaw ist"asi, janiw mä estafa ukhamäkänti ukat jupax mä solemne tonompiw jaysäna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Ukajj soviético soldadonakan carcelan utjkäna uka campamentopunïnwa, hun" sasa.
  
  Jupanakax jak"atw sarnaqapxäna, jan munkasaw Plataforma 6 ukx chiqancht"apxäna, uka ch"amakt"at edificionx mä qawqha metros ukch"a jayankasinx mä Volkswagen camionetan vigas ukanakat qhanakiw utjäna.
  
  "Khitis NK...kunas mayampxa?" sasaw Carly kullakajj jisktʼäna.
  
  "Policia secreta soviética" sasaw Mishax jach"añchasïna, sarnaqäwip juk"amp iyawsayañataki.
  
  Warminakar khathatitap uñjasax wal kusisïna, nayranakapax platillonakar uñtatänwa, kunattix estación patronan fantasma ukham uñnaqap uñjañ suyapxäna.
  
  "Jutam, Victor" sasaw Misha kullakajj amigonakapar uka cheqat mistuñapatak mayisïna. Ukat jankʼakiw trenan sapak silbatojj kawkitsa riel toqen istʼasïna, uka silbatojj alay toqenkir thayampiw apatäna.
  
  "¡Ay, munat Dios!" - Tata Brown warmixa chhuxriñchjasïna, ukampisa chachapax pächasïna.
  
  Henry jilatajj akham sasaw amtayäna: "Janiw cheqäkiti, Polly. "Jupampix mä tama jaqinakaw irnaqapxpachäna."
  
  Misha kullakajj janiw Henry jilatarojj istʼkänti. Jupajj kunas pasañapäna uk sum yatïna. Yaqha, jukʼamp jachʼa warariñaw jupanakar jakʼachasïna. Mishax jachaqt"asiñ yant"asax juk"ampiw muspharäna, kunapachatix riles ukan ch"amakat mä juk"a ciclopeo qhanax uñstäna.
  
  "Uñtaña! ¡Qullan crap! ¡Akankiwa jupajj!" Carly kullakajj wali sustjataw jiskhtʼäna, riles empotradonak taypit mayni ladoruw uñachtʼayäna, ukanjja Michael chachan jiskʼa uñnaqapaw uñstäna. Qunqurinakapax ch"uqt"asipxäna, ukampis mayni axsarat warminakax juk"akiw histérica ukan yanapt"apxäna. Misha kullakajj janiw jachaqtʼaskänti, ukatwa uka kʼarinak sarantaskakïna. Henry jilataruw uñchʼukïna, jupajj jachʼa jachʼa tukur Michael chachan jan pʼeqeni estacionan irnaqerjamajj khathattʼasis sarnaqatap uñchʼukiskäna.
  
  -¿Aka uñjtati? Henryn warmipax llakt"asïna, ukampis vaquerox janiw kuns arskänti. Mä akatjamat nayranakapajj mä locomotorajj jakʼachasiskäna uka qhanaruw jaqontäna, uka locomotorajj leviatán sat dragón ukham chhullunkhayasisajj estacionaruw tʼijtjjäna. Uka lik"i vaquero chachan ajanupax wilaruw tukuwayxäna, kunawsatix mä nayra vapor motorax arumat mistunïna, ukat jupanak tuqir ch"allxtasaw q"ixu q"ixunakamp liwxatäna.
  
  Misha kullakajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna. Taqi kunas mä juk"a wali suma luratäxänwa. Janiw cheqpach trenajj utjañapäkänti, ukampis ukajj uñjasiskänawa, jupanakar jankʼakiw saraskäna. Qhawqhas pʼiqip chʼallxtayäna, uka suma uñnaqtʼan waynax janiw kunanakatï paskäna uk amuykänti.
  
  Mikel, Victorax silbato lurañapatak juchanïkaspas ukham amuyasax, pistas ukanakar chiqancht"asisaw lankt"asïna ukat turistanakarux wali axsarañwa churäna. Kayunakapax hierrot lurat barras ukat suelto qalanak taypin sarnaqapkaspas ukhamaw amuyasïna. Abrigopan tapa manqhanxa, imantat ajanupax warminakan axsarkañap uñjasax kusisitaw larusitayna.
  
  "¡Mikel!" Misha kullakajj arnaqasïna. "Janiwa! Janiwa! ¡Kutt'anipxam!"
  
  Ukampis Mikel jilatajj pistanak patjjaruw sarawayjjäna, kawkhantï jachtʼasiñ istʼkäna uka cheqar sarasaw saräna. Uñnaqapajj pʼeqep chʼoqtʼir telampiw chʼamaktʼayäna, ukhamat jan pʼeqeni jaqer uñtasitäñapataki. Victorax ch"usat boleto utanakat mistusaw uka tama tuqir t"ijtäna. Yaqha silueta uñjasax taqpach familiax Volkswagen ukar qhispiyañatakiw arnaqasipxäna. Chiqansa, Victorax pä amigonakaparux kunatï paskäna ukat janiw juchanïkti sasaw ewjjtʼañ munäna. Jupax pistanakaruw jaltawayxäna, jan suyt"ir Mikel-ar yaqha tuqir jaquntañataki, ukampis uka anómalo uñacht"äwix kunjams jank"ak uñacht"ayasïna ukx janiw sum amuyt"känti.
  
  Mishax wali mulljataw uñjäna, kunjamsa locomotorax amigonakapar tʼunjäna, ukat mä ratukiw jiwayapxäna ukat janiw kunas jaytkänti, jan ukasti chʼakhanaka ukat aychax mä usunjam escarlata qʼañuchataw jaytäna. Jachʼa chʼiyar nayranakapajj cheqaparuw congelatäjjäna, ukhamarakiw jan chʼamani ñikʼutapasa. Ukat wali musphataw trenajj jiskʼa thayaruw chhaqtjjäna. Americana warminakan arnaqatanakapakiw jiwayir maquinan ch"amakt"ir silbatopampi atipt"asipxäna, kunawsatix Misha-n amuyunakapax amuyunakapat mistxäna.
  
  
  2. 2. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Balmoral markankir sirvienta
  
  
  "Jichhax ist"am wayna, ¡janiw aka punkut mantañamatak jaytkämati, janïr bolsillonakam ch"usañapataki! Nayax uka falso bastardos chiqpach Walys ukham sarnaqapki ukat K-squad sasin uñt"ayasisin aka chiqan sarnaqapki ukanakax phuqhasiwayi. ¡Jiwat janchix patxarukiw! Sheamus sat chachajj akham sasaw ewjjtʼäna. Wila ajanupax khathatt"asïnwa, kunawsatix sarxañ yant"ir jaqir kamachi churkäna ukhaxa. "K-squad ukax janiw chhaqhirinakatakïkiti. Jïsa?"
  
  Seamus qhipäxan sayt"atäsipkäna uka ch"amani, colerat chachanakan tamapax iyaw sapxatapat arnaqasipxäna.
  
  Jïsa!
  
  Seamus chachajj mä nayrap jiskʼachasaw akham säna: "¡Jichhajj! Jichhajj, ¡janit!"
  
  Uka suma morenax amparanakap ch"uqt"asisaw jan pacienciampiw jach"at arsüna, "Jeez, Sam, uka yänakax nayratpach uñacht"ayañamawa".
  
  Sam jilatajj kuttʼasaw wali mulljata uñkatäna. "¿Juman nayraqatapansa ukat akan ukankir señoranakan nayraqatapansa? Janiw nayax ukham amuyktti, Nina."
  
  "Uñjawayta" sasaw jachaqtʼasïna, ukhampachasa yaqha toqeruw uñtäna.
  
  Sam Cleave, élite periodista ukhamarak uñt"at local uñt"atawa, jupax mä q"illu yatiqañ utar tukuwayxi. Janis qhuru uñnaqt"anïkchïnsa ukat jan axsart"ir chuymanïkchïnsa, Balmoral K-squad ukar uñtasitax janiw kunas juk"ampikiti, mä prepubescente altar waynax complejo ukanïnwa.
  
  Seamus jilatajj akham sasaw jachʼat arsüna: "Bbolsillonakam chʼusachapjjam" sasa. Jisk"a ajanupax mä tejido gorra ukamp coronatänwa, ukax challwa katur sarkasax qutan uchasirïna, ukat samañapax tabaco ukat queso ukham thujsa, ukax cerveza líquida ukamp phuqt"ata.
  
  Sam jupax bala ch"akhutayna, jan ukhamäkaspa ukhax janipuniw Balmoral Arms ukar katuqatäkaspati. Jupax kilt-ap apthapïna, q"ala jan isin yänakap uñacht"ayasa, uka cuello grueso ukankirinakaruw uñacht"ayäna, jupanakax pub ukarux utaparuw jawsapxäna. Mä juk"a pachatakix juchañchataw congelapxäna
  
  Sam jilatajj akham sasaw jachʼat arsüna: "Thayawa, waynanaka" sasa.
  
  "¡Arrugas - ¡ukax ukhamawa!" Seamus jupax larusisaw arnaqasïna, patronanakan coroparux mä ist"añjam kusisiñampiw irpxaruwayäna. Jupanakax establecimiento ukan punkup jist"arapxäna, Nina ukat mayni señoranakaruw nayraqat mantapxañapatak jaysapxäna, janïr suma uñnaqt"an Sam-ar qhipäxar ch"allt"asaw mistuyapxäna. Ninax phinqʼasitap uñjasax chuym chʼallxtayasïna ukat nayranakap chʼallxtayasïna: "Kusisiñ uru, Sam" sasa.
  
  "Ta" sasaw jachʼat arsüna ukat kusisitaw chʼeqa nayrapar jampʼattʼatap katoqäna. Qhipïrix janïr nayrir munasirinakäkasax jupanak taypin mä ritual ukhamänwa. Jupax jayarst"atapatx mä juk"a pachaw nayranakap jist"arasïna, amtawinakapamp kusisita.
  
  "¡Diosar layku, uka jaqir umtʼam!" - pub aljirinakatxa mayniw arnaqasïna, Sam ukar uñacht"ayasa.
  
  "Nayax K-squad ukax kilt uchasiña sañ muni?" Ninax amuyt"äna, q"uma escoceses ukat kunayman tartananakapat uñt"ayasa.
  
  Sam jilatajj nayrïr Guinness sat manqʼa mä jukʼa umtʼasïna. "Chiqansa, "K" ukax manija sañ muni. Jan jiskt'asimti -sasa.
  
  "Janiw ukax wakiskiti" sasaw jaysäna, mä cerveza botella kunkap marrón lakapar uchasa.
  
  Sam jilatajj akham sarakïnwa: "Seamus chachajj nayra escuelanwa, kunjamtï yatipktajja. "Jupax tradicionalista ukhamawa. Janiw kilt manqhanx ropa interior ukax utjañapäkiti" sasa.
  
  Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Chiqansa" sasa. "Ukhamaxa, ¿qhawqha thayasa?"
  
  Sam sat chachajj larusisaw jiskʼachasirïtapat jan istʼkänti. Jupax jamasatw Nina kullakax cumpleañopan jupamp chikäskäna ukat wal kusisïna. Sam sat chachajj janipuniw uk iyaw sañ munkänti, ukampis Nueva Zelanda markar qhep qhepa kuti sarapkäna ukhajj wali ajjsarkañ usuchjatanakat qhespitapatwa wal kusisïna. Janitï Perdue chachajj nayratpach uñjkaspäna ukhajja, jiwaspänwa, ukat Sam chachajj janiw yatkänti, munat mayni warmin jiwatapat atipjaspati janicha. Jupajj wali munatänwa, platónico amigopäkchïnsa. Ukhampachasa, jupamp coqueteañapatak jaytaskakïnwa, ukatwa jutïrin kuntï nayrajj utjkäna ukhamajj wasitat nasjjañapatak suytʼäwip jaktayäna.
  
  "¿Purdue markat kuns ist"tati?" -sasawa mä akatjamat jiskt"äna, mä obligatorio jiskt"äwit maysar apanukuñ yant"kaspa ukhama.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Jupajj hospitalankaskakiwa" sasa.
  
  Sam jilatajj ñikʼutap chʼoqtʼasisaw akham säna: "Lamar doctorajj qʼoma factura churkitu sasaw amuyayäta" sasa.
  
  -Jïsa jupax ukhamänwa. Jupax qullañ tuqit waliptañatakix tiempo apst"asiwayi, jichhax jutir etaparuw saraski", sasaw saraki.
  
  -¿Jutïr etapa? sasaw Sam jilatajj jisktʼäna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Mä kasta operación correctiva lurañatakiw wakichtʼasipki" sasa. "Janiw uka jaqirux juchañchkasmati. Nayax sañ muntwa, kunatix jupar paskatayna ukax mä qawqha jan wali chimpunak jaytawayi. Ukat niyakejjay qollqenïchejja..." sasa.
  
  -Nayaxa iyawstwa -sasa. Nayajj ukhamarakiw luraskä" sasaw Sam chachajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. "Nayax sapxsmawa, aka jaqix acerot luratawa."
  
  -¿Kunatsa ukham sista? Jupax jachaqt"asïna.
  
  Sam jilatajj amparap luqtasïna ukat samaqtʼasïnwa, purapat amigopan jan saytʼasiñapatakiw lupʼïna. -Janiwa yatkti -sasa. Nayax amuyta, usuchjatanakax qullasipxiwa, ukat cirugía plástica ukax wasitatwa utjxi, ukampis, Dios, kuna p"iqin t"aqhisiñas uka urux utjäna, Nina."
  
  Ukat ukham llakisisaw akham säna: "Munat kullakaja, wali chiqäskapuniwa" sasa. "Janipuniw ukax iyaw sañ munkaspati, ukampis nayax amuyta Perdue-n amuyupax jan amuyt"kay jan wali samkanakaw uñjasispa, kunatix juparux Perdida Ciudad ukan paskatayna. Jesusajj -sasa.
  
  "Ch"ama jiwam, uka jan wali jaqi" sasaw Sam chachax Perdue ukar jach"añchasax p"iqip ch"allxtayäna. Jupax botellap jach"ar aptasinx Nina kullakaruw nayranakap uñch"ukitayna. "Perdu... intix janipuniw phichhantpanti, ukat katarinakax colerasiñap yatippan."
  
  -¡Amén! Nina kullakajj akham sasaw istʼasïna, botellapajj Sam sat chachan botellapampiw chʼalljjtäna. "¡Purdue markataki!"
  
  Jilpachax Balmoral Arms ukan ch"axwañ jaqinakax janiw Sam ukat Nina jupanakan tostadas ukanakap ist"apkänti, ukampis mä qawqhanikiw ist"apxäna - ukat ajllit arunakax kun sañs muni uk yatipxarakïnwa. Uka jach"a phunchhawir paninix jan yatkasaw mä amukt"at jaqix pub ukan jaya chiqat jupanakar uñch"ukiskäna. Jupanakar uñchʼukiskäna uka jachʼa jachʼa tukur jaqejj café umaskäna, janiw alcohol umaskänti. Imantat nayranakapaxa jamasat pä jaqiruw uñch"ukipxi, ukax walja semananakaw jikxatañatakix munasïna. Jichha arumax taqi kunas mayjt"aniw sasaw amuyäna, larusiñamp umañamp uñjasa.
  
  Jupajj walja tiempo suytʼañakïnwa, ukhamatwa libacionap jan sum amuytʼapjjañapataki. Jupatakix phisqa minutos sapakiw Sam Cleave jupamp sarañax wakisïna. Kunapachas ukham oportunidadax utjani sasin janïr jisktʼkasaxa, Sam sat waynax sillunakapat chʼamaw sartasïna.
  
  Wali muspharkañawa, uka uñt"at yatxatiri periodistax contador ukan patap katjatayna, kilt ukar jaquntatayna, nalgas ukanakax visitantes ukan mä celularan lente ukan katjatäñap axsarasa. Jupajj wal muspharayi, nayrajj ukham luraskäna, mä qhawqha maranak nayrajj Highland Festival sat fiestanjja, mä plástico uñachtʼayañ mesaruw pachpa set uchat foto apsupjjäna. Mä jan walt"ayat sarnaqawi ukat kilt ukan jan walt"ayat columpio ukax jank"akiw Cuerpo Auxiliar de Mujeres ukan 2012 maran Edimburgo markan Sexiest Scot ukham uñt"ayawayi.
  
  Jupax wali amuyumpiw ch"amakt"at punkunakarux bar ch"iqa tuqin "Wallpanaka" ukat "Gallos" ukham qillqt"at tuqiruw jaltxatayna, pächasisaw uka punku tuqir saratayna kunawsatix Ninax juparux wali kusisitaw uñch"ukiskäna, wakicht"ataw jank"ak yanapt"añataki, jupax pä género ukar mayjt"ayaspa ukhaxa mä juk"a machat semántica.Uka ch"axwañ jaqinak taypinxa, jach"a pantalla plana pirqaru uchat futbol ukan jach"a volumen ukax cultura ukat tradición ukanakan banda sonorap uñacht"ayi, ukatx Ninax taqi ukanak katuqawayi, Nueva Zelanda markan pasïr phaxsin qhiparatapatxa, jupax Antiguo Pueblo ukat tartán ukanakat nostálgico ukham jikxatasïna.
  
  Sam jupax chiqap bañoruw chhaqtxäna, Ninax sapa malta ukat jak"apankir kusisit chacha warminakaruw chuym churañapatak jaytawayäna. Taqi jan axsaras arnaqasipkchïnsa ukat thaqhapkchïnsa, jichhür arumax Balmoral markar visittʼir mä sumankir jaqinakaw utjäna. Cerveza warantañamp ukhamarak lankt"asir umañamp jan walt"awinakanx, dardo ukar uñisirinakan ukat thuqt"ir señoranakan sarnaqatapanx Ninax jank"akiw mä anomalía ukar uñjäna - mä figura sapak qunt"atäski, niyas jan kuynt"asis ukat amukiw sapaki. Kunjamsa uka jaqejj jan cheqaparjam uñnaqäna ukajj wali muspharkañänwa, ukampis Nina kullakajj inas jan fiesta lurañatak utjkchïnti sasaw amtäna. Janiw taqinix fiesta lurañatakix umapkänti. Jupajj uk sum yatïna. Sapa kutiw jakʼapankir jaqir chhaqhayasisa jan ukax nayra tiempot mä jukʼa arrepentisitapat llakisïna, ukat machjasirïna. Aka jan uñt"at jaqix yaqha amtampis akankkaspas ukhamaw amuyasïna, umañataki.
  
  Jupajj kuns suytʼkaspa ukhamänwa. Ukax sexy historiadoratakix jupar uñch"ukiñapatakix walikïskänwa. Jupax bar qhipäxan espejot uñch"ukiskäna, kunawsatix wiski umt"askäna. Niya jan walipunïnwa, kunjamtï jan sarnaqkäna ukhama, jan ukasti awisajj umañatakejj amparapampiw jiljjattäna. Mä akatjamatwa sillupat sartasïna, ukat Ninax wali chʼamampiw sartasïna. Jupax muspharkañ jank"ak sarnaqatap uñjäna, ukatx janiw alcohol umañap jikxatkänti, jan ukasti irlandés café helado uk umañ yatïna.
  
  Ukat akham sasaw chuymapan akham säna: "Ay, mä amuytʼasir fantasma uñjta" sasaw jupar arktäna. Ukat qʼara bolsapat mä paquete Marlboros apsüna ukat cartón cajat mä cigarro apsusïna. Uka jaqejj juparuw uñtäna, ukampis Nina kullakajj cigarro naktayasaw chʼamakan qheparaskakïna. Yatkasajj chhullunkhayasaw jupar uñchʼukispäna. Jupax amukiw yuspäräna, uka establecimientox cigarro pitañ kamachir jan phuqhatapata, kunatix David Perdue, rebelde multimillonario jupan uraqipankänwa, jupax jupamp sarnaqaskäna.
  
  Qhipïrix kunatsa aka jaqix jichhür jayp"ux Armas Balmoral ukar visitt"añ amtawayi, ukx janiw yatkänti. Janiw umañ munkänti ukat amuyataxa janiw cigarro pitañ munkänti, uka jan uñt"at jaqix janiw kuna razonas aka pub ajlliñatakïkänti, sasaw Ninax amuyäna. Ukaw pächasïna, ukampis nayrajj sinti jarkʼaqasirïtap yatïna, paranoico ukhamätapsa yatïna, ukatwa jichhajj sapak jaytawayäna ukat kuna lurañatï utjkäna ukaruw kuttʼjjäna.
  
  "¡Mä jukʼampi, Rowan!" ukat mä barman uñkatasaw nayranakap chʼoqtʼäna, jupajj jankʼakiw istʼäna.
  
  "¿Kawkinkis uka haggis ukax jumamp chika akankäna?" - sasaw sawkasïna.
  
  Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Panantanjja, Diosajj yatiw kunsa luraskta" sasa.
  
  Jupax yaqha chuchu ámbar warxatasinx larusitaynawa. Nina kullakajj ukham chʼajjwañ cheqan amukiw arstʼañatakejj nayrar jaltjjäna. Jupax Rowan p"iqip lakapar jaquntäna ukat amparapampiw jinchupar ch"allt"äna, ukhamat arunakap ist"añapataki. "¿Uka esquinaru quntʼatäskir jaqir uñjtati?" - sasaw jiskt"äna, chika machata hielo café ukampiwa ch"usa mesa tuqiru p"iqi ch"allxtayasïna. "Nayax sañ muntwa, ¿khitïpachas uk yattati?"
  
  Rowan jilatajj khititsa parlaskäna uk sum yatïna. Ukham istʼasir jaqenakajj Balmoral sat cheqanjja, jankʼakiw uñjasïna, ukampis khitinakas uka patronanakajj uk janiw amuykänti. Jupax p"iqip ch"allxtasinx pachpa amuyumpiw aruskipt"askakïna. "Wirjina?" - sasaw jach"at arsüna.
  
  Ninax uka epíteto uñjasax nayranakap ch"uqt"asïna. "Arumpachaw virgen umañanak mayiyäta. Janiw alcohol umañas utjkänti. Jupax kimsa horaw akankxäna, kunapachatix jumamp Samamp uñacht"ayapkta ukhaxa, ukampis mä café helado ukat sandwich ukak mayitayna. Janipuniw kunat parlirïkti, ¿yatitati?"
  
  "Ay, walikiwa" sasaw Rowan chachan yatiyäwip katoqäna ukat jachaqtʼasisaw irnaqäwipat jaqunukuñatak vasop jiltayäna. "Ta."
  
  Mä juk"a pachaw Sam jupax baño ukan jikxatasïna ukat jichhakamax mä juk"a jan walt"äwiw jikxatasïna. Ukatjja, uka jan uñtʼat jaqejj Sam chachan cuartoparuw arktäna, jupas jachʼa cuartot wali chhaqkänwa. Kunas jupar jan gustkäna ukaw utjäna. Jupax janiw kuns kamachkänti, ukampis uka jaqinakat maynïrïnwa, jupax mä kuti llakisiyasax janiw kuns jaytañjamäkänti.
  
  "¿Kawkirus saraskta, Gould sat doctora? Jumax yatisktawa kuntix ukan jikxatkta ukax janiw askïkaspati, ¿janich ukhamäki?" Seamus sat chachajj wal arnaqasïna. Grupopax jan yäqasaw larusipxäna ukat arnaqasipxäna, ukax sarnaqäw yatxatirirux jachaqt"ayasiñakiw utjäna. "¡Janiw nayajj ukham doctorätam yatkayätti!" Kusisiñat arnaqasipxatap taypinxa, Ninax chachanakan cuartopan punkup llawintäna ukat pʼiqip punkuruw chʼallxtayasïna, ukhamat kuna jaysäwis jukʼamp sum istʼañapataki.
  
  -¿Sam? - sasaw jach"at arsüna. "¿Sam, ¿ukanx walikïsktati?"
  
  Manqhanxa, chachanakan arunakapxa wali chʼamampiw parltʼasipxirïna, ukampis janiw maynis Sam chachan arunakapäpachati janicha uk amuyañjamäkänti. -¿Sam? jupax uka markankirinakarux thuqt"asaw t"aqhisiyaskakïna. Uka chʼajjwañajj punkun mayni ladopan mä jachʼa thuqtʼäwiruw tukuwayjjäna, ukampis janiw mantañ atinakänti.
  
  Ukat akham sasaw jachaqtʼasïna: "Maldita" sasa. "¡Khitis ukhamäspawa, Nina, ukhamax jan mantamti ukat juma pachpax mä loqhjam tukuyamti!" Suytʼkasajj jachʼa talon botas ukanakajj jan pacienciampiw pampar chʼalljjtäna, ukampis janiw khitis Gallo punkut mistkänti. Ukat jankʼakiw baño manqhan yaqha jachʼa aru istʼasïna, ukajj wali jachʼatwa istʼasïna. Ukajj wali jachʼänwa, ukatwa sallqa jaqenakas amuyapjjäna, mä jukʼa amuktʼayasaw parltʼasipjjäna.
  
  Chinax t"unjatäxänwa ukat kuna jach"a ukat jach"a yänakas punku manqharuw ch"allt"äna, Ninan jisk"a p"iqi ch"akhaparux wali ch"amampiw ch"allt"äna.
  
  "¡Suma Dios! ¿Kunas ukan pasaski? sasaw colerat arnaqasïna, ukampis Sam-atakix axsararakïnwa. Janiw mä segundos paskänti, janïr punku jistʼarasajj Nina kullakaruw cheqak tʼijtjjäna. Uka chʼamajj kayunakapat jaqontäna, ukampis Sam chachajj tiempoparuw katjäna.
  
  "¡Sarxañäni, ¡Nina! Jank'aki! ¡Aka chiqat mistuñäni! Ukhamajj ¡Nina! Jichha!" Jupax q"ixu q"ixuruw puri, muñeca jak"atw pub jaqinakan pub ukar ayxatäna. Janïr khitis jiskt"kasax cumpleaño waynax amigopampiw Escocia markan thaya arumax chhaqtxapxäna.
  
  
  3. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Barro ukat usuchjasiña
  
  
  Kunapachatï Perdue chachajj nayranakap jistʼarañatak chʼamachasïna ukhajja, jan jakkir thakin jiwat jaqjamaw amuyasïna.
  
  "Walikiwa, suma alwa, tata Perdue" sasaw ist"äna, ukampis janiw uka suma warmin arup jikxatkänti. "¿Kunjamsa jikxatastaxa, tata?"
  
  "Mä jukʼa chuym chʼallxtataw jikxatastxa, yuspärapxsmawa. ¿Mä jukʼa uma umtʼasmati?" - jupax sañ munäna, ukampis kuntix Perdue-x pachpa lakapat ist"asax chuym ch"allxtaykäna ukax mä mayiwiwa, ukax juk"amp askiwa prostitución ukan punkunakap qhipäxan jaytaña. Enfermerax jan larusiñatakix wal ch"amachasïna, ukampis jupax ukhamarakiw muspharasïna mä jach"a jach"a tukusaw mä ratukiw profesional sarnaqawip jan walt"ayäna ukat jupax qunt"asisaw lakap pä amparapamp ch"uqt"asïna.
  
  "¡Ay Diosay, tata Perdue, perdón mayissma!" -sasawa amparanakapampi ajanuparux ch"uqt"asïna, ukampis usutapax qhanaw sarnaqatapat juk"amp phinq"asir uñnaqäna. Chʼiyar chʼiyar nayranakapajj wali mulljataw jupar uñkatäna. "Janiwa, achikt"asipxsmawa" sasaw amuyuparjam arunakapax chiqaparu ist"asïna, "perdont"apxita. Mä transmisión encriptado ukhamänwa sasaw sapxsma" sasa. Qhiparusti, Perdue-x jachaqt"asiñ jan axsaras arsüna, ukax juk"ampirus mä ñik"ut murur uñtatäkchïnsa.
  
  "Yattwa, tata Perdue" sasaw suma chuyman ch"uxña nayrani rubio warmix iyaw säna, ukat uma umañatakix mä juk"a qunt"asiñapatakiw yanapt"äna. "¿Akat sipansa jukʼamp jan walinak istʼta ukat jukʼamp jan amuytʼasir istʼawayta, uk yatiyañamawa sañax yanaptʼaspati?"
  
  Perdue chachajj qʼoma thaya umampiw kunkapar qʼomachasïna ukat akham sänwa: "¿Uka yatiñajj janiw chuymachtʼkitaspati sasin creyismati? Mayninakax jupanakpachas jan amuytʼasir tukupkchïnsa, kuntï siskayäta uk arsuskaktwa" sasa. Jupax larusisaw phallïna. "Ukajj wali qʼañu luräwipunïnwa, ¿janich ukhamäki?"
  
  Madison enfermerax sutip qillqt"ataw sutip qillqt"ata, ukat taqi chuymaw jach"at arsüna. Chiqpach kusisiñat larusiñaw utjäna, janiw kuntï jupar sum jikxatasiñapatak falsificäna ukhamäkänti. "Jïsa, Perdue tata, ukax wali suma amtampiw lurasïna".
  
  Purdue markan oficina privada ukan punkupax jist"arasïna ukat Patel doctorax uñch"ukisïnwa.
  
  "Suma sarnaqkasmas ukhamawa, tata Perdue" sasaw jachaqt"asïna, mä ceja jiltayasa. -¿Kunapachas sartawaytaxa?
  
  "Chiqpachans mä juk"a pachaw sartawayta, wali ch"amanchataw jikxatasiyäta", Perdue jupax Enfermera Madison ukarux wasitat jachaqt"asïna, jupanakan privado chistep wasitat arsuñataki. Mä chhuxriñchjasiñap chhaqtayañatakix lakap chʼallxtayasïna ukat tabla doctorar katuyäna.
  
  "Desayunompiw kuttʼanjjä, tata" sasaw janïr cuartot mistkasajj panpachani señoranakar yatiyäna.
  
  Perdue chachajj nayrap jachʼar aptasajj akham sasaw jiskʼat arsüna: "Dr. Uka droganakajj mä jukʼa tiempow chuym ustʼayitu sasaw amuyta" sasa.
  
  Patel sat doctorajj akham sänwa: "Perdue jilata, chʼamañchtʼañajajj wakisispawa sasaw ajjsarayäta" sasa. " Mä urut jilaw sedacionampi qullatäxtaxa , ukat janïr jutïr qullañar sarkasax cuerpomarux mä jukʼa hidratación ukat nutrición ukanakaw munasiraki".
  
  "¿Kunatsa walja tiempo machjayirïta?" - Perduexa jank"akiw jiskt"äna.
  
  "Chiqpachansa" sasaw doctorax samaña manqhan säna, wali llakit uñnaqtʼanïsa, janiw kuns amuyapkti. Vital signonakamax wali kusiskañänwa, wali sumarakïnwa, ukampis ikiskakïkaspas ukhamänwa, sañjamawa. Jila partejja, uka kasta operacionajj janiw sinti jan waltʼayirïkiti, 98% ukhaniw suma operacionanak lurapjje, ukat jila parte usutanakajj niya kimsa horanak qhepatwa sartapjje" sasa.
  
  "¿Ukampis yaqha urux, churañasa jan ukax apsuñasa, samarañ estadojat mistuñatakix munasïna?" Perdue chachajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna, kunattejj uka chʼama colchón patjjar sum qontʼasiñ yantʼäna, uka colchón ukajj jan walimpiw chhuxriñchjasïna. "¿Kunatsa ukham pasañapäna?"
  
  Patel sat doctorax amparap luqxatäna. "Uñjapxam, taqiniw mayj mayjäpxi. Kunas ukhamäspawa. Ukajj janiw kunäkaspänti. Inas amuyumajj qaritächi ukat mä jukʼa tiempo apstʼasiñ amtjjsta" sasa. Bangladesh markankir doctorax akham sasaw jachʼat arsüna: "Diosax yatiwa, kuna jan waltʼäwintï paskäna uka yatiyäwimarjamaxa, cuerpomax jichhürunakatakix wakisiwa sasaw amtawayta, ukat ¡mä maldito suma razonampiw!"
  
  Perdue jupax mä juk"a pachaw cirujano plástico ukan arsutapat amuyt"äna. Nayrïr kutiw jan walt"äwin uñjasitapat ukat qhipatx Hampshire markan mä hospital privado ukan hospitalar mantatapatxa, uka jan amuyt"asir ukat qamir yatxatirix Nueva Zelanda markan t"aqhisiñanakapat mä juk"a lup"ïna. Chiqansa, kunjamsa ukan experienciapax wali axsarkañänwa, ukax janiw jichhakamax amuyupar chhaqtkänti. Qhanapuniwa, Perdue chachan amuyunakapax qhipharux jan yatiñan jan walt"äwiparuw saykataskäna. Qhepatjja naya pachpat sinttʼasiristwa.
  
  Uka tuqit mayjtʼayasaxa, Patel sat doctoraruw uñtäna. "¿Manqʼañajati? ¿Umampi phuqtʼat sopa jan ukax kunayman manqʼañakix utjaspati?"
  
  Madison kullakajj qollqet lurat carro ruedanakampi cuartoruw mantasajj akham säna: "Perdue jilata, amuyunaka liytʼirïtawa" sasa. Uka patxanx mä taza de té, mä jach"a vaso uma ukat mä plato berro sopa ukanakaw qunt"asipxäna, ukax aka estéril ukanx wali suma thujsapunïnwa. Ukat akham sarakïnwa: "Sopa tuqitxa, janiw uma tuqit parlkiti.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Ukajj wali sumapunïnwa, ukampis cheqaparjamajj janiw ukhamäkaspati" sasa.
  
  "Nayax axsaratwa akax qullirin kamachinakapawa, tata Perdue. ¿Jumanakas mä qhawqha cucharanakak manqʼapjjta?" -sasawa amuyt"ayäna. "Jichhakiw kuns utjktam ukhajj yuspärapjjsma" sasa.
  
  "Chiqpachansa" sasaw Patel sat doctorax jachaqtʼasïna. "Ukham yant"añamawa, tata Perdu. Kunjamtï nayajj yatkti, jumajj wali askit uñjasma, janiw chʼusa purakampi qollatäskakiñäniti. Uka qullax cuerpomaruw jan waltʼayaspa" sasa.
  
  "Walikiwa" sasaw Perdue chachajj jan munkasajj iyaw säna. Nayraqatapan utjkäna uka cremoso chʼojjña platojj alajjpachar uñtataw thujsäna, ukampis cuerpopajj umakiw munäna. Chiqansa, kunatsa manqʼañax wakisi uk sum amuyäna, ukatwa cuchara aptasin chʼamachasirakïna. Hospitalan ikiñapan thaya manta manqhan ikiskäna ukhajja, awisajj kayunakapar thiya acolchado uchatäkaspas ukhamwa amuyasïna. Uka venda manqhanjja, cigarrot apsut cereza chʼakhanak chʼakhanak chʼakhanak chʼaphir uñtataw chʼakhutäna, ukampis jupajj janiw kuns lurkänti. Taqi kunat sipansa, jupax aka clínica ukan jach"a accionistanakapat maynïriwa - Salisbury Private Health Care - ukat Perdue jupax janiw mä jan ch"aman jaqir uñtasiñ munkänti, jupanakan irnaqañapatak irnaqir irnaqirinaka nayraqatanxa.
  
  Nayranakap jist"arasisaw uka cuchara lakapar apxaruyäna ukat mä juk"a pachaw utar jawsañapäkän uka hospital privado ukan manq"añ yatiñap manq"äna. Ukampis manqʼan suma sawutapajj janiw kuna muspharkañ nayratpach amuyaskäna ukat mayjtʼaykänti. Gasa ukat cinta ukanakamp acolchado manqhanjja, kunjamsa alaya cuerpopajj uñstäna uk janiw kuns lupʼirjamäkänti.
  
  Purdue ukan qhipa señales vitales ukanakat cirugía ukan uñakipañap firmañ tukuyasax, Patel doctorax Enfermera Madison ukan recetanakap qhipa semanatak qillqt"awayi. Perdue chachan cuartopan persiananakap jistʼaräna, ukat qhepatjja, patio jardinat kimsïr pisonkatap amuyasïna.
  
  "¿Janit nayax nayrïr pisonktxa?" -sasawa juk"ampi axsarata jiskt"äna.
  
  Ukat jan amuytʼasir uñnaqtʼasaw akham qʼochüna: "Janiwa" sasa. "Kunata? ¿Ukajj wali wakiskirïpachati?
  
  Ukat mä jukʼa muspharat uñnaqtʼasaw akham säna: "Janiw ukhamäkaspati" sasa.
  
  Tonopajj mä jukʼa llakitänwa. "¿Alturanakar axsarañax utjtamti, tata Perdue?"
  
  "Janiwa, janiw fobias ukanakax utjkituti, ukhama, munat kullaka" sasaw qhanañcht"awayi. "Chiqpachansa, janiw kuna tuqittï parlki ukxa sum siskti. Inas persiananak apaqapkta ukhajj jardinar jan uñjatajat muspharta" sasa.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Akajj jumatakejj wali wakiskirïtap yatipjjsna ukhajja, nayrïr pisoruw uchapjjsma, tata" sasaw sista. "¿Doctorar jisktʼañajati, yaqha chiqar sarxapxiristti?"
  
  "Janiwa, janiwa, achikt"asipxsmawa" sasaw Perdue-x llamp"u chuymamp arsusïna. "Janiw nayax uka paisaje ukarux sinti ch"amt"ayañ munkti. Kunas jutïrin pasani ukakiw yatiñ munta. Ukhamajj ¿kunapachas kayunakajan vendanakap mayjtʼayapjjäta?"
  
  Madison enfermerax ch"uxña ch"uxña isimpiw usutaparux khuyapt"ayasis uñch"ukiskäna. Jupax llamp"u chuymampiw säna: "Jan uka tuqit llakisimti, tata Perdue. Uñjapxam, jumax mä qawqha jan wali jan walt"awinakaw jan wali... - jupax respetompiw mä juk"a samart"äna, jank"akiw ch"axwañ llamp"uchañ yant"äna -... experiencia ukax jumatakix utjawayiwa. Ukampis jan llakisimti, Perdue jilata, Patel doctoran experienciapax jan uñtasitaw jikxatasi. Jumax yatisktawa, aka chiqañchañ operacionat kunjam amuytʼasïtaxa, tata, jumax wal muspharakïta sasaw sista" sasa.
  
  Jupax Perdue-rux taqi chuyma jachaqt"asïna, ukax samarañ amtap phuqhawayi.
  
  "Yuspära" sasaw pʼiqip chʼallxtayäna, mä jukʼa jachaqtʼasisaw lakapar llamktʼäna. "¿Ukat mä jukʼa tiempotjja, ¿kuna lurañanaksa sum amuytʼapjjerista?"
  
  Uka jisk"a enfermera enmarcada suma arumpiw ch"usat uma jarra ukat vaso apthapisin punku tuqir sarawayxäna, mä juk"a pachakiw kutt"anxäna. Ukat mistuñataki punku jistʼarasajja, jupar kuttʼasaw sopa uñachtʼayäna. "Ukampis aka manq"añan suma ch"uqt"asiñ tukuyatat qhipatwa, Mister."
  
  Perdue chachajj uka qhepat larusiñajj jan kuna llakimpiw pasañapatak chʼamachasïna, chʼamachasitapajj inamayakïkchïnsa. Mä jiskʼa chʼukuñaw wali suma chʼukut ñikʼutaparux chʼukutäna, ukanwa chhaqhat tejidos ukanakax mayjtʼayasïna. Perdue sat chachajj uka sopa manqʼañatakejj chʼamachasïna, uka tiempotakejj thaytʼjjänwa ukat mä pastel platoruw tukuwayjjäna, uka manqʼajj chʼollqhëjjänwa, janiw kunjamtï millonario jaqenakajj manqʼañ yatipki ukhama. Maysatxa, Perdue jupax sinti yuspärt"asiwayiwa, kunatix jupax Lost City ukan monstruoso denizens ukanakan jawq"japat qhispiwayi, ukat janiw thaya caldo ukanx quejasiñapäkänti.
  
  "Lurata?" Jupajj istʼänwa.
  
  Madison enfermerax mantanïna, usutapan usuchjatanakap qʼumachañatak herramientanakampi ukat uka qhipatxa chʼukuñanak imtʼañatakis mä machaq vendampiw mantanïna. Perdue chachajj janiw kuns aka qhanañchäwit lurañ yatkänti. Jupax janiw mä juk"s axsarañs ni axsarañs jikxatkänti, ukampis Chhaqhat Marka laberinto ukankir uywax kuns jupar lurani uk amuyt"asax jan walt"ayataw jikxatasïna. Chiqansa, Perdue jupax janiw kuna chimpunaks uñacht"ayañ atinakänti, khititix ataque de pánico ukar jak"achaskäna.
  
  Ukat jan uñkatasaw akham säna: "Akajj mä jukʼa chuym ustʼayaspawa, ukampis jan sinti llakisiñatakiw chʼamachasï" sasa. Perdue chachajj yuspäränwa, kunattejj jichhajj ajanupan uñnaqapajj janiw suma uñnaqtʼanïkaspas ukham amuyäna. Ukat akham saskakiwa: "Mä jukʼa chhuxriñchjasiñaw utjani" sasaw saskakïna, ukat uka suma instrumentop esterilizasaw vendajan bordanakapar sustjäna, ukampis jumatï sinti llakisiykiristam ukhajj mä pomada tópica churasma" sasa.
  
  "Janiwa, yuspajarapxsmawa" sasaw mä jukʼa jachʼat arsüna. "Ukatakix saraskakim ukat nayax jan walt"awinak atipjä".
  
  Mä jukʼa uñchʼukisaw jachaqtʼasïna, jan ajjsarirïtapsa askit uñjkaspa ukhama. Ukajj janiw chʼamäkänti, ukampis llakit amtañanakajj kuna jan walinakansa uñjasispa ukat kuna llakinaksa apanispa uk jamasat amuyäna. David Perdue sat chachar ataque luratapat janis kunas jupar yatiyatäkchïnjja, Madison enfermerajj nayrajj ukham jan waltʼäwinakampiw uñjasïna, ukajj wali llakkañawa. Jupajj kunjamäñasa uk sum yatïna, kawkhantï jan khitis uñjkaspa ukhama. Uka jan waltʼäwit amtasiñajj janipuniw jan waltʼayat jaqenakarojj jaytkänti, uk jupajj sum yatïna. Inas ukatwa uka qamir yatxatirit sinti khuyaptʼayasirïchïna.
  
  Samsupax kunkaparuw katjatayna ukat nayranakap jist"aratayna kunawsatix nayrïr thiya yeso capa apsuwaykäna ukhaxa. Ukax mä usuchjat aru ist"asïna, ukat Perdue-rux chuym ch"allxtayäna, ukampis janiw nayranakap jist"arasin yatxatañ munañap phuqañatakix wakicht"atäkänti. Jupax sayt"asïna. -Akaxa walikïskiwa? ¿Jumajj jukʼamp kʼachat auto apnaqañ munasmati?"
  
  Jupajj akham sasaw chuym chʼalljjtayasïna: "Janiwa, janiw, jankʼakiw sartañama. Jankʼakiw uk lurañama, ukampis uka taypin samsuñajataki tiempo churapxita" sasa.
  
  Madison kullakajj jan mä arsa arsusajj mä akatjamat mä yankampi venda chʼiyjäna. Perdue chachajj wali tʼaqhesisaw arnaqasïna, mä ratuk samañapan tʼijtʼatapatwa chʼamaktʼäna.
  
  "¡Ji-zuss Charist sat jaqejj!" sasaw arnaqasïna, nayranakapas wali mulljataw jistʼarasïna. Pechopax jank"akiw jilxattawayi, kunawsatix amuyunakapax t"aqhisiñ infierno ukar mä localizado área de piel ukan luraskäna.
  
  Ukat taqe chuymaw perdón mayïna: "Perdón tata Perdue" sasa. "Jumax nayrar sartañakiw ukat akax tukuyañakiw sasaw sista".
  
  "Nayax yattwa w-w-kuntï siskta" sasaw jiskʼat arsüna, mä jukʼa samsuñ yatiñapataki. Jisktʼasin tʼaqhesiyata jan ukajj clavonak apsutäkaspas ukham janipuniw suykänti. -Jumax chiqaw sasma -sasa. Chiqpachansa ukham sista. Ay diosa, niyaw jiwayawayitu" sasa.
  
  Ukampis kuntï Perdue chachajj janipuniw suykäna ukajja, usuchjatanakap uñkatasajj kuntï uñjkaspän ukawa.
  
  
  4. 4. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Uka phenomenon de relatividad jiwata
  
  
  Sam jilatajj jankʼakiw autopan punkup jistʼarañ yantʼäna, Nina kullakajj jupan jakʼapanwa wali chʼamampi chhuxriñchjasïna. Uka tiempotakejja, nayra compañeropar kuna toqet jisktʼañajj inamayakïtap amuyasïna, jupajj jachʼa amtanakaruw chuym churaskäna, ukatwa mä samsuñ amtäna ukat lakapat katjjaruñ amtäna. Uka pachatakix arumax wali thayapunïnwa, ukat kayunakapax thayan ch"akhut thayap jikxatasax kilt manqhan liwxatasïna, ukat amparanakapas ch"amakt"arakïnwa. Establecimiento anqankir pub ladopatjja, arunakaw istʼasïna, ukajj mä zorro sat chachan kayunakap tʼijtʼañatak wakichtʼat chacha warminakan arnaqasitapar uñtasitänwa.
  
  -¡Alaxpacha layku! Sam chachajj chʼamakanwa sistʼasïna, kunattejj llaven puntapajj cerraduraruw chʼalljjtayaskakïna, janiw mä thak jikjjatkänti. Ninax ch"amaka chimpunakaruw qhipäx uñtäna. Janiw uka edificiot jayarstʼapkänti, ukampis jupajj mä chʼajjwañwa luraspäna.
  
  Ukat jankʼakiw samsusin akham säna: "Sam, ¿yanaptʼirismati?"
  
  -Jupajj jutaniwa? ¿Jupajj niyaw jutaski?" - sasaw wali ch"amampi jiskt"äna.
  
  Sam chachan jaltxatapat wali muspharataw akham säna: "¿Khitis? Khitinakarus amuyasiñaja uk yatiñajawa, ukampis janiw khitis jichhakamax uñchʼukipkituti sasaw sapxsma" sasa.
  
  "T-uka... uka fu-" sasaw arsüna, "uka fuck chachax nayaruw atacatayna."
  
  Jach"a ch"amaka nayranakapaxa uka chiqaru uñakipäna, ukampisa Nina kullakaxa uñjkäna ukhama, pub anqan nuwasiñampi Sam-an ch"usa barcopampixa janiwa kuna ch"axwañas utjkänti. Nina kullakajj janïr Sam sat chachajj khitï sañ munkäna uk janïr amuykasajj punkujj chʼiyjataw jistʼarasïna, ukat amparapampiw amparapamp katjjarutap amuyasïna. Ukat kunjamtï lurirjamäkäna ukhamarjamaw autot jaqontäna ukat arknaqarakïna.
  
  "¡Ay Diosay, Sam! ¡Juman cambio de marchas manual ukax kayunakajatakix infierno ukhamawa! "- jupax quejasïna, pasajero asiento ukar mantañatakix ch"am tukusa. Normalmente Sam jupax mä juk"a ch"axwañampiw doble entendre jupax säna uka tuqitxa, ukampis janiw jichhax humor ukatakix tiemponïkänti. Ninax thixninakap ch"allxtayasïna, kuna tuqitsa taqi ch"axwawinakax utji sasaw wali jiskt"asiskäna, kunapachatix Sam-ax auto qalltäna. Punku jist"antañ rutinap phuqhañax pachaparuw purintäna kunatix janiw nayrax ventanar mä jach"a thuqt"awix Ninax wali axsarat arnaqasïna.
  
  -¡Diosaja! - jupax mä platillo nayrani jaqir uñjasax arnaqasïna, jupax mä akatjamat jan kawkits uñstäna.
  
  -¡Mä laq"u wawa! Sam jilatajj colerasisaw palanca nayraqat kuyntʼayäna ukat autojj jankʼakiw sartayäna.
  
  Ninan punkup anqankir jaqix wali colerat arnaqasïna, ventanaruw jankʼak jawqʼjäna. Sam jilatajj jankʼak sarañatak wakichtʼaskäna ukhajja, Nina kullakatakejj tiempojj jukʼampiw jukʼaptäna. Uka jaqirux wali sum uñkatäna, ajanupax jan waltʼäwinakat mayjtʼayatäxänwa, ukat jankʼakiw uñtʼäna.
  
  Ukat muspharataw akham säna: "Virgen" sasa.
  
  Autojj saytʼatäkäna uka cheqat mistunkäna ukhajja, uka jaqejj wila freno qhananakapatwa kuns jupanakar arnaqasïna, ukampis Nina kullakajj wali muspharatänwa, janiw kuntï siskäna uk istʼkänti. Sam jilatajj kuntï cheq qhanañchtʼkaspa uk laka jistʼarataw suyäna, ukampis amuyunakapajj taqe kunaw chʼamaktʼäna. Qhipa pachax pä wila qhanampiw Glenrothes jach"a thakhinx t"ijtapxäna, ukatx sur uksaruw North Queensferry uksar sarapxäna.
  
  -¿Kunsa jumaxa sasma? - Sam jupax Nina kullakaruw jiskt"äna, kunapachatix qhipharux jach"a thakhinjam autot mistuwayapxäna.
  
  "Niyapuni?" sasaw jisktʼäna, taqe ukanak uñjasajj walpun llakisïna, ukatwa kuntï parlkäna ukat jila partejj armasjjäna. "Ay, ¿punkunkir jaqejj? ¿Aka kili t"ijtxatati?"
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Jïsa" sasa. "¿Kuna sutimpis jupar ukan jawstʼapjjta?"
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Ay, Santa Virgen" sasa. "Juparux pub ukan uñjta kunapachatix moor ukankapkäyät ukhax amuyasta janiw alcohol umañapäkiti. Ukhamajj taqe umañanakapa..." sasa.
  
  Sam jilatajj akham sasaw ewjjtʼäna: "Virgenes" sasa. "Amuytwa. Amuytwa." Ajanupajj wila chʼiyaränwa ukat nayranakapas wali sallqakïskänwa, ukampis jachʼa viganakapampix kʼullu thaknam uñchʼukiskäna. "Chiqpachansa mä auto alañajawa, uka autox central bloqueo ukaniwa".
  
  "Janiw kunas utjkiti" sasaw iyaw säna, ñikʼutap mä tejido gorra manqhar uchasaw säna. "Jichhakamax ukax jumatakix qhanaw uñjasispa sasaw amuyirïta, jukʼampisa kawkhantï jumanakax irnaqapkta uka negocionxa. Asnomar walja kuti arknaqañapataki ukat tʼaqhisiyañapatakix jukʼamp suma transporte sarañaw wakisispa" sasa.
  
  Ukat akham sasaw jiskʼat arsüna: "Autojajj nayaruw gustitu" sasa.
  
  Ukat akham sasaw yatiyäna: "Ukajj mä pantjasïwjamawa, Sam, ukat jumajj qamirïtawa, ukhamatwa kuntï munkta ukarjam kuns alasma" sasa. "Mä tankjama".
  
  "¿Jupajj kuns yatiytamti?" sasaw Sam jilatajj jupar jisktʼäna.
  
  "Janiwa, ukampis jumar arktasaw bañor mantaskir uñjta. Ukampis janiw kuns uka toqet amuyirïkti. Kunata? ¿Ukanjja kuns sistamti jan ukajj nuwastamti?" Ninax jiskt"äna, mä juk"a pachaw ch"iyar ñik"utanakap jinchup qhipäxan cepillt"asïna, ukhamat ñik"utap ajanupat apsuñataki. "Ay Diosay, jumax mä jiwat familiararus jan ukax kunarus uñjkasmas ukham uñnaqtʼanïtawa."
  
  Sam jilatajj jupar uñkatarakïnwa. -¿Kunatsa ukham sista?
  
  "Ukax mä uñacht"äwikiwa", sasaw Ninax arxatasïna. "Janitï jupajj jiwat familiaramakïkchïnjja."
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Jan llampʼu chuymanïñamäkiti" sasa.
  
  Ninax qhant"awayiwa, masipax janiw chiqpachapun thakhi kamachinakaparjam sarnaqkänti, kunatix jupax mä millón de litros q"uma wiski venanakapanx utjatayna ukat mä dosis de choque ukax suma medida ukatakiw utjäna. Jupax llamp"u chuymampiw amparapamp ñik"utapat amparapamp t"ijtäna, ukhamat jan axsarañapataki. "¿Janit jumatakix nayatakix auto apnaqañax juk"amp askïspa?"
  
  "Janiw autoj uñtʼktati. Ukanx... tricks ukanakaw utji", sasaw Sam jupax protesta.
  
  Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Janiw jumat sipansa jukʼampïkiti, ukat nayajj wali sumwa irpapjjsma" sasa. -Jichhaxa lurañäni -sasa. Policianakax jark"apxätam ukhax wali ch"ullqhi q"añuruw puripxäta, ukat janiw jichha jayp"ut yaqha q"añu sawuñax wakiskiti, ¿ist"tati?"
  
  Uka warmin amuytʼayatapajj walikïskänwa. Mä amukiw katuyasisax thakhit jithiqtawayi ukat Ninampiw yaqha chiqanakar mayjt"ayawayxi. Kunatï paskäna ukamp wali khathattʼataw Sam chachajj chʼamaka thaknam arknaqañatak señalanak thaqhäna, ukampis janiw kuna jan waltʼäwis utjkänti, uk yatisajj samarañaw jikjjatasïna. Sam jilatajj machjatäkchïnsa, utar kuttʼañ thakinjja janiw sinti ikiskänti.
  
  Nina kullakarojj akham sänwa: "Yatitawa, chuymajajj wali thuqtʼaskakiwa" sasa.
  
  "Jïsa, nayajj ukhamarakiwa. ¿Khitïpachänsa uk janiw amuyktati?" - sasaw jiskt"äna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Mä kutejj uñtʼkayäta uka jaqer uñtasitänwa, ukampis khitïnsa uk janiw sum siskti" sasa. Arunakapax kunjamtï chuyma chʼallxtaykäna ukhamarakiw mayjtʼayäna. Jupax amparanakapamp ñik"utap taypin t"ijtäna ukat llamp"u chuymampiw amparapamp ajanupar t"ijtäna janïr Nina ukar kutt"kasa. "Jiwayañajaniw sasaw amuyayäta. Jupax janiw lunge ni kuns lurkänti, jan ukasti kuns jiskʼat arsüna ukat thaqhitu, ukatwa colerasirïta. Uka bastardox janiw mä simple "hi" jan ukax kunayman arsuñatak llakiskänti, ukatwa nayax mä ch'amanchawiw nuwasiñatak apsta jan ukax inas jupax nayarux uka mierda ukar jaquntañ munchitu sasaw amuyasta, ¿yatitati? "
  
  Ukat nayraqatapansa qhipäxasa thaki sum uñjasax akham sasaw iyaw säna: "Wali askipuniwa" sasa. "¿Kunsa jupajj ukhamak arsüna? Ukhamatwa khitïnsa jan ukajj kuna amtampis ukankäna uk yatjjatchisma" sasa.
  
  Sam chachajj mä jan sum amuytʼasisaw mä jan waltʼäwit amtasïna, ukampis janiw kuna cheqas amuyupar purkänti.
  
  Jupajj akham sänwa: "Janiw nayajj amuykti" sasa. "Mayamp saskakiwa, jichhax kuna amuytʼasirïñsa mä qhana maranak jayanktwa. Inas wiskix amuyujarux jariqchitu jan ukax kunaymaninak, kunatix kuntix amtaskta ukax chiqpach jakawipanx mä Dali pinturar uñtasitawa. Ukhamakiwa, taqi kunasa", sasaw chhuxriñchjasïna ukat amparanakapamp ch"allt"asis mä gesto lurarakïna, "janiw sinti coloranakamp ch"allt"ata ukat ch"allt"ata".
  
  Ukat jan jachaqtʼasiñatakiw chʼamachasisajj akham säna: "Jilïr cumpleañonakamar uñtasitaw istʼasi" sasa. "Jan llakisimti, munasiña. Mä jukʼa tiempotjja, taqe ukanak ikintjjasmawa. Qharürux aka q"añunakat juk"amp amtapxäta. Ukatjja, Rowan jilatajj abusadoramat mä jukʼamp yatiyaspawa, kunattejj jaypʼukamaw jupar serviwayi" sasa.
  
  Sam chachan machat p"iqipax jupar uñkatañatakiw kutt"äna ukat jan iyawsasaw ladopar liwxatäna. "¿Nayan abusirixa? Diosa, munasiñampiw uñjäna, kunattejj janiw amtaskti nayar jawqʼjatapa. Ukhamaraki...khitis Rowan ukax?"
  
  Ninax nayranakap ch"allxtayäna. "Ay Diosaja, Sam, jumax periodista ukhamätawa. Inas jumax yatkasma ukham amuyasta, uka arux walja patak maranakaw khitirus tʼaqhisiyaski jan ukax chuym ustʼayir sañ muni. Janiw violador jan ukax violador ukham ch"ama sutikiti. Ukat Rowan jilatajj Balmoral sat cheqanwa barman irnaqtʼi" sasa.
  
  "Ay" sasaw Sam chachajj nayranakap chʼoqtʼasisin qʼochüna. "Jïsa, ukhamax, jïsa, uka babbling idiotax infiernoruw chuym ust"ayitu. Nayax sapxsmawa, jaya pachaw jan ukham t"aqhisiyat jikxatasirïkti" sasa.
  
  "Walikiwa, walikiwa, sarcasmo ukx maysaruw apanukuñama. Janiw llampʼu chuymanïñamäkiti ukat sartasim. Niya utamaruw puripxta", sasaw Turnhouse Golf Course uksan autop sarkasax yatichäna.
  
  "¿Arumax qhiparasktati?" sasaw jiskt"äna.
  
  "Jïsa, ukampis chiqapuniw ikiñar sarxäta, cumpleaño wayna" sasaw qhuru arumpi säna.
  
  "Nayax yattwa jiwasax ukhamätanwa. Ukat jumatix nanakamp chik jutäta ukhax kunatix República de Tartán markan jakaski uk uñacht"ayapxäma", sasaw yatiyäna, thakhinjam pasañ q"illu qhananak qhant"asax jachaqt"asisaw yatiyäna.
  
  Ninax jacht"asisaw nayranakap ch"allxtayäna. "Nayra amigonakapan fantasmanakap uñjañ tuqit parltʼapxam" sasaw Sam sat chachax jakaskäna uka calleru kuttʼapxäna. Jupajj janiw kuns siskänti. Sam chachan ch"amaka amuyunakapax piloto automático ukankänawa, kunawsatix auton esquinanakapat amukt"as liwxataskäna, jaya amuyunakax chachan cuartopan jan uñt"at jaqin ch"amakt"at ajanuparux amuyupat jaqunukuskakïnwa.
  
  Sam chachajj janiw sinti qʼepikänti, kunapachatï Nina kullakajj ikiñ utapan pʼeqep chʼoqtʼat almohada patjjar uchasïna. Ukax mä suma mayjt"awiwa, jaya pachan unxtasiwinakapatxa, ukampis jayp"ux q"añu lurawimp chikt"ata, uka q"añut irlandés umañamp chikt"ata, amigopan sarnaqawiparux jan walt"ayaspawa, uk jupax yatïna. Jupajj qaritäjjänwa, cuerpopajj qawqha qaritäkchïnsa , amuyupajj samarañampiw nuwasïna. Ukjja, jistʼantat nayranakap qhepat kunjamsa sarnaqäna uk uñjäna.
  
  Ukat akham sasaw jiskʼat arsüna: "Suma ikiñama, wayna" sasa. Sam sat chachan ajanupar jampʼattʼasajja, manta apsusaw lipʼichit lurat mantapan puntap amparapamp uchasïna. Mä juk"a qhananakax chikat dibujat cortinanakaruw qhant"ayäna, kunawsatix Ninax Sam-an ikiñ jak"ankir lamparap jist"antkäna ukhaxa.
  
  Juparux satisfecho kusisiñampiw jaytawayäna, ukat sala de estar ukar saräna, ukanx munat pusiniw mantel ukan qunt"atäskäna.
  
  "Hola, Bruich" sasaw jiskʼat arsüna, qʼal chʼusäkaspas ukham amuyasïna. "¿Jichha arumax juntʼuchañ munasmati?" Pusix janiw kuns lurkänti, jan ukasti nayranakap ch"iyjataw uñch"ukiskäna, amtanakap yatxatañataki, janïr sumankañamp ikiñar puriñkama, kunawsatix qhixu qhixunakax Edimburgo markar liwxataskäna ukhaxa. Ukat akham sarakïnwa: "Janiwa" sasa. "Nayar jan yäqañam yatisax inas yatichiriman mayitaparux iyaw saskäyäta. Jumanakax maldito chachanakax taqiniw pachpakïpxtaxa" sasa.
  
  Ninax sofá patxaruw quntʼasisin televisor jistʼarasïna, janiw kusistʼañatakiki jan ukasti compañía laykukiw qhantʼäna. Uka arumajj kunanakatï paskäna ukanakat mä qhawqha jiskʼa tʼaqanakaw amuyupan qhantʼäna, ukampis wali qaritäjjänwa, janiw uka toqet jukʼamp uñakiptʼkänti. Jupax yatkataynawa, uka virgenax janïr Sam-ax autop sarkasax autop ventanapar ch"ankhampiw ch"ankhachatayna, uka arunak ist"asax janiw sum jikxataskänti. Ukajj kʼachat kʼachat kʼachat kʼachat kʼachat wasitat anattʼasirïkaspas ukhamänwa; mä axsarkañ, axsarkañ ist"awi, janiw armañjamäkänti.
  
  Kunas pantallan jupar chuym chʼalljjtayäna. Ukajj Escocia markan alay toqenkir Oban sat markan utjkäna uka parquenakat maynïrïnwa. Anqanx jallux walpun purintäna, Sam Cleave-n yurïwip jariqañataki, ukat machaq urux qhant"añ yatiyañataki.
  
  Pä jayp"u pacharu.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Ay, wasitatwa yatiyäwinakankjjtanjja" sasa ukat jallun istʼasitapat sipansa jukʼamp jachʼaruw arsüna. "Janiw sinti kusiskañakchixa." Yatiyäw yatiyawinx janiw kuna jach"a yatiyäwis utjkänti, jan ukasti jichhak chhijllatax Oban markan alcaldepax mä jach"a tantachäwiruw saraskäna, ukax wali jach"a amtäwiniwa, ukat wali atinisitawa. "Confianza, maldición" sasaw Ninax jachaqt"asïna, mä Marlboro qhant"ayasa. "¿Mä protocolo secreto de cobertura de emergencia ukatakix mä suma sutikïkiti, hey, jumanakax bastardos?" Nina kullakax kunjams mä sanu alcaldex wali wakiskirjam uñjasispa uk amuyañ yant"äna, ukhamat ukham jach"a tantachäwir jawillt"atäñapataki. Muspharkataynawa, ukampis Ninan laq"a nayranakapax janiw TVn ch"uxña qhanaparux aguantañjamäxänti, ukat jallun ist"asitapata ukhamarak Canal 8 yatiyirin jan chiqapar uñjat, ch"amakt"ir arunak ist"asax ikiñar puritayna.
  
  
  5. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Yaqha enfermera
  
  
  Perdue chachan ventanapat alwa qhananjja, usuchjatanakapajj janiw sinti grotesco ukhamäkänti, nayrïr tardejj Madison enfermerajj qʼomachaskäna ukat sipansa. Qalltanjja, chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼakhanak uñjasajj wal muspharäna, ukampis Salisbury sat Clínican doctoranakan irnaqatapajj wali sumapunïnwa sasin janiw arsuskänti. Chhaqhat Marka manqhankir janchipan jan walinak luratapat amuytʼasajja, cheqañchañatak operacionajj wali sumaw sarawayjjäna.
  
  Ukat enfermerarojj venda apsusaw akham säna: "Amuyatajat sipansa jukʼamp sumaw uñtasi" sasa. "Maysa toqetjja, inas jichhak waliptawayjjsta?"
  
  Enfermera, mä tawaqu, ikiñ jak"an sarnaqatapax mä juk"a jan jaqirjam sarnaqatapa, pächasisaw jupar uñjasax jachaqt"asïna. Perdue kullakax amuyasïnwa, janiw Enfermera Madison kullakax ukham amuyt"asirïkänti, ukampis mä juk"a pachax wali suma jaqiwa. Jupa jakʼanjja, jukʼamp jan walin uñjatäkaspas ukhamänwa, ukampis kunatsa ukham lurapjjäna uk janiw amuykänti. Khitïpachasa, uka extrovertido multimillonariox jiskt"asisakiw jiskt"äna.
  
  "¿Alergia usunïtati?" - sasaw sawkasïna.
  
  "¿Janiwa, tata Perdue?" - sasaw wali amuyumpi jaysäna. -¿Kunatakis?
  
  Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Nayataki.
  
  Mä jukʼa tiempotakejja, nayra "ciervo cazado" uñnaqaw ajanupan uñstäna, ukampis jachaqtʼasitapajj mä qhawqha tiempotjja, jan amuytʼasisaw apaqäna. Ukat jankʼakiw jupar uñjasajj jachaqtʼasïna. "Hmm, janiwa, janiwa nayaxa ukhamäkti. Jupanakajj yantʼapjjetäna, cheqapuniw jumanakat jarkʼaqatätajja" sasa.
  
  -¡Ha! - sasaw jach"at arsüna, uka uñt"at phichhantañarux jan yäqañ yant"äna, ukax ñik"utan ch"ukuñanakan tensión ukata. "Janiw wal parlañ munkasmati, ukatwa uka tuqitxa qullañ tuqit mä razonax utjañapa sasaw amuyasta" sasa.
  
  Enfermerax janïr jayskasax wali ch"amampiw samsuwayxäna. "Akax sapa maynin askipawa, Perdue tata. Mä juk"a ch"amachasipxam, nayan rígido profesionalismo ukax chuymajar jan katuqañataki. Ukax nayan thakijakiwa. Taqe usutanakajj nayatakejj wali munatäpjjewa, ukampis naya pachpajj jupanakar jan munasiñatakiw chʼamachasta" sasa.
  
  -¿Jan wali experienciaxa? sasaw jiskt"äna.
  
  Ukat akham sasaw jaysäna: "Hospicio" sasa. "Usutanakar jakʼachasiñ tukuyatat tukusiñap uñjañajj nayatakejj sinti jachʼänwa" sasa.
  
  "Maldita, janiw jiwañaj sañ munktati" sasaw nayranakap jachʼat arsüna.
  
  Ukat jankʼakiw akham säna: "Janiwa, cheqas janiw ukham sañ munkti" sasa. "Jan waliw mistuwayi, uk sum yatta. Yaqhipanakax janiw sinti social jaqinakäpktanti. Jaqenakar yanaptʼañatakiw enfermerat tukjjayäta, janiw mä familiar mantañatakikiti, ukajj janiw nayatak sinti jiskʼachatäkchiti" sasa.
  
  Perdue ukax ukax jikxatasiwayi. "Amuytwa. Jaqinakax amuyapxiw kunatix nayax qamirïtwa ukat mä celebridad científica ukhamarak ukham yänakax, organizaciones ukar mantañax nayatakix wali askiwa ukat wali wakiskir jaqinakamp uñt"asiñax nayatakix wali askiwa". Jupax p"iqip ch"allxtayäna. "Taqi uka pachanx inventonakajampi irnaqañakiw munta ukat historia ukan amukt"at yatiyirinakar jikxatañakiw munta, ukax jiwasan pachanakasan yaqhip sapa kuti uñstki uka phenomenanak qhanstayañ yanapt"i, ¿yatitati? Uka anqankxasax, uka akapach yänakan jach"a atipt"äwinak jikxatasax chiqpachans wali wakiskiriwa, jaqinakax automáticamente jach"añchäwitak lurasktan sasaw amuyapxi".
  
  Jupax p"iqip ch"allxtayäna, qhipa venda apsusaw p"iqip ch"allxtayäna, ukax Perdue-rux jachaqt"ayäna. "Wali chiqäskapuniwa, tata."
  
  "Askiw, David sapxita" sasaw thaya umax ch"iqa cuad musculopan ch"ukut khuchhuratap llamkt"äna, ukat jach"at arsüna. Amparapajj instintoparjamaw amparapamp katthapïna, ukampis aire taypin sarnaqañap saytʼayäna. "Dios, akax wali axsarkañawa. Jiwat aycha patxaru thaya uma, ¿yatitati?"
  
  Jupajj sinttʼasisaw akham säna: "Yattwa, kunapachatï manguito rotador ukar operayapkäna uk amtastwa" sasa. "Jan llakisimti, niyaw tukuyxtan" sasa.
  
  Mä jank"ak punku liqt"atax Patel doctoran visitt"atapat yatiyäna. Jupax qarjataw uñnaqäna, ukampis wali jach"a chuymanïnwa. "Suma alwa, kusisit jaqinaka. ¿Kunjamsa jichhürunakanjja taqenis jakasktanjja?"
  
  Enfermerajj jachaqtʼasïnwa, trabajoparuw chuym churasïna. Perdue chachajj janïr jaysañ yantʼkasajj samsuñap kuttʼaniñap suytʼañapänwa, ukampis doctorajj jan pächasisaw uka tabla yatjjataskakïna. Usutapax qhipa yatxatäwinak liyt"kasax ajanupat yatxatäna, mä ch"usat amuyt"äw liyt"asa.
  
  "¿Kunas utji, doctora?" Perdue kullakajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna. "Nayax amuyta, usuchjatanakajax juk"amp sumaw uñstaski, ¿janich ukhamäki?"
  
  Patel sat doctorajj akham sasaw jachʼat arsüna: "Jan taqe kunsa sinti jachʼañchamti, David" sasa. "Jumax walikïsktawa ukat taqi kunas wali sumaw uñtasi. Jichhakiw mä arumajj walja tiempo operayasjjayäta, ukajj niya taqe kunwa apsuwayjjetu" sasa.
  
  "¿Usutax amuytʼasiwaypachati?" Perdue chachajj sawkasïna, janiw sinti jan amuytʼasirïkänti sasaw suytʼäna.
  
  Patel doctorax juparux sawkasiñ uñkatasaw uñacht"ayäna, kusist"añanakamp phuqt"ata. "Janiwa, chiqpachansa, chachapan munatapat sipansa juk"amp jach"a chuchuña jank"ak munatapatw jiwxäna." Janïr Perdue chachajj uk lurañ tukuykasajj doctorajj wali jachʼat arsüna. "Silicona ukax tejido ukarux ch"allt"asiwayi kunatix yaqhip usutanakajax" Perdue ukarux iwxt"asaw uñch"ukisïna, "janiw qullañ arktañ thakhiparjam arktapkiti ukat juk"amp jan wali isimp isthapt"asiñ tukuyapxi".
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Sutil" sasa. "Ukampis janiw kuns lurkti irnaqäwimar jan waltʼayañataki".
  
  Patel sat doctorajj akham sänwa: "Suma jaqewa" sasa. "Ukhamajj jichhürunakanjja, incisiones ukan muyuntat walja chʼama tejidos ukanakar sustjañataki ukat nervionakan jan waltʼäwip askichañatakik láser ukamp qullañ qalltañäni".
  
  Enfermerax mä juk"a pachatakiw cuartot mistuwayxäna, ukhamat doctorax Perduamp parlt"añapataki.
  
  "IR425 apnaqapxta" sasaw Patel sat doctorax jachʼañchasïna, ukat chiqapuniw ukham lurarakïna. Perdue jupax tecnología elemental ukan inventario ukhamarak nayrïr línea de instrumentos terapéuticos ukanakaw lurawayi. Jichhax lurayirix jupan lurawipat askinak jikxatañ pachaw purinxäna, ukatx Perdue jupax nayrïr kutiw uka lurawip wali askinjam uñjasax wal kusisïna. Patel doctorax jach"a jach"a tukusaw jachaqt"asïna. "Qhipa prototipojj suyapkta ukat sipansa jukʼampïnwa, David. Inas p"iqim apnaqañama, Gran Bretaña markarux industria de dispositivos médicos ukan nayrar sartayañataki.
  
  Perdue kullakajj larusitaynawa. "Tiempo utjaspa ukhajja, munat amigoja, uka jan waltʼäwirojj wali respetompiw katoqasirïta. Ukampis wali llakkañawa, kunayman yänak apsuñjamaw utji" sasa.
  
  Patel doctorax mä akatjamat juk"amp jach"a ukat llakitaw uñnaqäna. "¿Nazis ukanakan lurat venenoso boa constrictors ukanakar uñtasita?"
  
  Jupax uka arsutapampix mä impresion lurañ munäna, ukat Perdue-n reacción ukarjam amuyt"asax, jupax atipt"awayiwa. Qhuru chuyman usutapax mä juk"a ch"amakt"awayiwa, uka jach"a katari amtasaxa, uka jach"a katarix chikat manq"antatayna janïr Sam Cleave jupar qhispiykasa. Patel doctorax mä juk"a samart"äna, Perdue-rux uka jan wali amtawinakat amtayañataki, ukhamat wali amuyañapataki, kunjams suertenix samsuñapataki.
  
  "Janiw kuns jan yäqañamäkiti, ukakiw nayajj sañaja" sasaw doctorajj llampʼu chuymamp ewjjtʼäna. "Uñjapxam, libre ajayumata ukat nasïwitpach yatxatañ munatamsa sum amuyta, David. Kunanakatï utjki ukanak sum amuytʼañatakik chʼamachasiñama. Jichhax mä qawqha pachaw jumamp ukhamarak jumanakatakis irnaqawayta, ukat sañajawa, jumanakan jan amuyt"asis aventura... jan ukax yatiñanakamax... wali askiwa. Taqi kunatix mayipkta ukax jiwañam uñjapxañamawa. Jumanakjam genionakax aka pachanx wali juk"akiw utji. Jumjam jaqinakax precursoräpxiwa, nayrar sartañ nayrar sartayirinakawa. Ukhamajj jan jiwapjjamti ".
  
  Perdue kullakajj janiw kuns kamachkänti, ukatwa uka toqet jachaqtʼasïna. "Armanakax jan walinak qullir herramientanakjamaw wali wakiskirixa, Harun. Inas qollañ toqet yaqhep jaqenakatakejj jan ukhamäkchiti, ukampis janiw uñisirinak contra jan armat sarksnati" sasa.
  
  "Walikiwa, akapachan jan pistolanakajj utjkaspäna ukhajja, janipuniw qalltan jiwañajj utjkaspänti, ukat janirakiw uñisirinakas jiwayañ munapkaspänti" sasaw Patel sat doctorajj mä jukʼa jan kuns lurirjam jaysäna.
  
  "Aka aruskipäwix mä qawqha minutonakatx jan walt"ayataw uñjasini, ukat jumanakax yatipxtawa", sasaw Perdue jupax arsuwayi. "Jan t"unjañax utjkaspän ukat mutilación ukax utjkaspän ukhax janiw irnaqäwinïkasmati, nayra gallo."
  
  "Qullirinakax kunayman lurañanakwa katuqapxi; janiw usuchjatanakar qullañatakisa ukat balanak apsuñatakisa, David. Yurïwinaka, chuyma usuchjasiñanaka, apendicitis ukat juk"ampinakaw utjani, ukax irnaqañaw yanapt"istani, jan ch"axwawinakas ukhamarak jamasat arsenales ukanakas akapachan utjkchi ukhas", sasaw qullirix jaysawayxi, ukampis Perdue jupax mä sanu jaysäwimpiw arsutaparux yanapt"awayi. "Ukat jan juchaninakarux amenazanakax utjapuniniwa, janis chʼaxwäwinakas utjkani ukat jamasat arsenales ukanakas utjkani ukhasa. Harun, jachʼa jilïr jaqïtam layku esclavot tukuñat sipansa, sumankañ horasan pallapallanakan chʼamanïñaw jukʼamp askejja" sasa.
  
  Doctorajj samaqtʼasaw amparanakap caderapar uchasïna. "Amuyatwa, jïsa. Mä jan waltʼäwiruw puriwayi" sasa.
  
  Perdue chachajj janiw kunjamatsa uka llakit notampi sarantañ munkänti, ukatwa kuntï cirujano plástico ukar jisktʼañ munkäna ukaruw mayjtʼayäna. "Harun, sapxita, ukhamax ¿kunsa aka enfermerax luraski?"
  
  -¿Kunsa jumatakixa? -sasawa Patel doctorax Perdue sat jaqin cicatrices ukanakap wali sum uñakiptʼäna.
  
  "Jupax nayamp jak"anx wali jan waliw jikxatasi, ukampis janiw nayax introvertido ukhamakïkaspas ukham iyawskti" sasaw Perdue-x yatxatañ munasax qhanañcht"äna. "Jupan mayacht"asiwinakapax juk"ampiw utji."
  
  "Yattwa" sasaw Patel doctorax jiskʼat arsüna, Perdue chachan kayup luqxatasa, uka chʼaphix uñkatas usuchjatäñapataki, uka usuchjatax qunqur patat vaca manqharuw tʼijtäna. "Ay diosa, akax juk"amp jan wali khuchhuqatawa. Jumax yatisktawa, walja horanakaw ukham yatichañatakix sarnaqawayta" sasa.
  
  "Walikiwa. Uka irnaqawix wali muspharkañawa. Ukhamajj ¿kunas "jumajj yatta" sañ muni? ¿Jupajj kuns sispachänti? -sasawa qulliriru jiskt"äna. -¿Khitis jupaxa?
  
  Patel doctorax sapa kuti jark"atax mä juk"a chuym ch"allxtataw uñnaqäna. Ukhamäkchïnsa, kuntï yatiñ munkäna uk Perdue sat chachar yatiyañ amtäna, uka yatjjatirijj jan munasiñamp aynachtʼat escuelankir waynäkaspas ukham jan sarnaqañapataki, jupajj jaytjataw uñjasitapat chuymachtʼatäñapa.
  
  "Lilith Hearst kullakajj akham siwa: Jupax jumaruw munasi, David, ukampis janiw kunjamtï jumax amuykta ukhamakiti. Akax taqpachawa. Ukampis achikt"asipxsmawa, taqi kunatix qullan utjki ukanakan sutipxaru, chikat marani warmimpix jan sarnaqapxamti, moda ukhamäkchisa", sasaw iwxt"awayi. "Chiqpachansa janiw kunjamtï amuyaski ukhamäkiti. Nayatakix wali llakiskañawa" sasa.
  
  "Janipuniw jupar arknaqä sasin siskti, jilïr jaqi" sasaw Perdue kullakax jachaqt"asïna. "Jupan sarnaqatapajj nayatakejj jan uñtʼatänwa" sasa.
  
  "Chiqpach cientifico ukhamäpachänwa, ukampis irnaqir masipampiw chikañchasïna ukat jaqichasiñ tukuyapxäna. Kuntï Madison enfermerax siskitäna ukarjamaxa, uka chacha warmix sapa kutiw sawkasis Madame Curie ukat chachapar uñtasitäpxäna" sasaw Patel sat doctorax qhanañchtʼi.
  
  "Ukhamajj ¿kunatsa akajj nayamp chikäspa?" - Perdu sasaw jiskt"äna.
  
  "Chachapax kimsa maraw jaqichasitapatx esclerosis múltiple sat usump usuntäna ukat jankʼakiw usupax jukʼamp jan waltʼayäna, ukatwa jan yatxatañ puedkänti. Jupax programa ukat yatxatäwinakap jaytañapänwa, jupamp juk"amp pacha sarnaqañataki, 2015 maran jiwañapkama", sasaw Patel doctorax arsuwiyi. "Ukat jumax nayratpachaw chachapan nayrïr ch"amanchawipäta, ciencia tuqinsa ukhamarak tecnología tuqinsa. Aka jaqix irnaqawimarux wali arkiripunïnwa ukat jumamp jikisiñ munapunirïnwa sañani" sasa.
  
  "Ukhamajj ¿kunatsa jupamp jikisiñatakejj jan jikisipkitäna? Jupamp jikisiñax wali kusiskañawa, uka jaqir mä juk"a kusisiyañatakikis" sasaw Perdue-x jachäna.
  
  Patel chachan ch"amaka nayranakapaw Purdue ukarux ch"allxtayäna, jupax akham sasaw jaysäna: "Jumampiw jikisiñ yant"apxta, ukampis uka pachax mä griego reliquia arknaqapxtaxa. Philip Hearst sat jilatajj jichha tiempon akapachar kuttʼkasajj mä jukʼa tiempokiw jiwjjäna" sasa.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Ay Diosay, aka istʼasajj walpun llakista" sasa. "Janiw muspharkañakkiti jupax nayatakix mä juk"a frígido ukhamawa".
  
  Doctorax usutapan taqi chuyma khuyapt"ayasitapa ukat mä juk"a juchañchawi uñstatapat mä jan uñt"at jaqir uñjaspäna, juparux inas uñt"chispa; khitin sarnaqawipsa juk"amp sumaptayaspäna. Ukatxa, Patel sat doctorax Perdue sat jaqit khuyaptʼayasïna, ukat chuymachtʼkir arunakampiw llakinakap askichañ amtäna. "Janiw kunas wakiskiti, David. Felipejj jumajj jan tiemponi jaqëtamwa yatïna. Ukatjja, janiw warmipajj jumamp jikisiñ munatapsa yatkänti. Janiw kunas wakiskiti, taqpach umax puente manqhankiwa. Jupajj janiw kuntï jan yatkäna ukamp aynachtʼkaspänti.
  
  Ukaw yanaptʼäna. Perdue chachajj pʼeqep chʼoqtʼasïna: "Chiqpachapuniw sasma, jilïr jaqe. Ukampisa, jukʼamp jakʼachasiñajawa. Nueva Zelanda markar sarañ tukuyatat mä jukʼa jan waltʼayasiñajawa, pʼeqensa, cuerponsa jan waltʼayasiñajawa sasaw ajjsarayäta" sasa.
  
  Patel sat doctorajj akham sänwa: "Waw, ukham sasma uk istʼasajj wal kusista. Carreraman sum sarnaqatamatsa ukat jan chʼamanïtamatsa, panpachaniw mä jukʼa tiempo apstʼasipxañapatak ewjjtʼañ ajjsarayäta. Jichhajj nayatak lurapjjtawa. David, mä jukʼa tiempo apstʼasiñamawa. Inas jan ukham amuyksta, ukampis chʼama anqäxa manqhanxa wali jaqi ajayunïtawa. Jaqenakan almanakapajj kuna jan walinaksa sum amuyapjjaspa ukhajja, chʼiyjasipjjewa, liwjjatapjjewa jan ukajj pʼakjapjjaraki. Psiquismajj kunjamtï jañchimajj samarañ munaski ukhamarakiw samartʼañapa" sasa.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Nayajj yattwa" sasa. Perdue chachan jan chʼamanïtapajj kunanaktï jupar llakisiyaskäna uk wali yatiñampiw imantañapatak yanaptʼawayi sasaw doctorapajj janiw amuyaskänti. Millonario jaqin jachaqt"asitapan qhipäxapanx mä axsarkañ fragilidad ukaw utjäna, ukax kuna pachatix ikiñar purinkäna ukhax uñstawayiwa.
  
  
  6. 6. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Apostata ukham uñt"atawa
  
  
  
  Academia de Física, Brujas, Bélgica markan tantachäwipa
  
  
  22:30 pacharuw cientificonakan tantachäwipax jist"antatäxi.
  
  "Suma arumaw Kasper" sasaw Rotterdam markankir warmi rectorax jach"at arsüna, jupax Universidad Holandesa de Lealtad ukan sutipxar visitt"apxitu. Jupax janïr taxi ukar mantkasax arst"käna uka chuym ch"allxtayiri jaqiruw amparapamp luqxatäna. Jupax jisk"a chuymampiw amparapamp kutt"ayäna, disertación -Informe Einstein- uka tuqit jan jak"achasitapat yuspärasa, uka disertación ukax mä phaxs nayraw uñt"ayasïna. Jupax janiw uñjatäkänti, jan ukasti khitinakatï yatiñapan qhantʼayapki ukanakat jutkäna ukhakiw wali kusisit uñjatäkänti. Ukat chiqpachansa jukʼanikïpxänwa.
  
  Mä qhawqha tiempojja, Casper Jacobs sat doctorajj Asociación Bélgica de Investigación Física sat organizacionan pʼeqtʼäna, ukajj Brujas markankir Orden del Sol Negro sat organizacionan jamasat sucursalapawa. Ministerio de Política de Ciencias ukan Departamento Académico ukax mä jamasat organizacionampiw wali sum irnaqäna, uka organizacionax Europa ukat Asia uksan qullqi tuqit ukhamarak qullañ tuqit wali ch"aman institucionanakaruw mantawayi. Jupanakan yatxatäwinakapamp yant"äwinakapampix walja uraqpachan jach"a institucionanakaw qullqimp yanapt"ata, ukampirus junta directiva ukan jilïr irpirinakapax taqpach libertad de acción ukat walja askinak jikxatapxatayna, ukax mercantil ukanakat sipans juk"ampiwa.
  
  Jark"aqasiñax wali wakiskiriwa, ukhamarak atinisiñaw utjäna, Ordenan jach"a anatirinakapampi ukhamarak Europa markan políticonakapamp qullqichirinakampi. Walja organizaciones gubernamentales ukat instituciones privadas ukanakaw qamirïpxäna, jupanakax k"ari jaqinakamp yanapt"asipxäna, ukampis jupanakax janiw miembro ukhamäñ munapkänti. Ukhamat, uka tamanakax chiqapar anatañ utanakanx mä monopolio mundial de desarrollo cientifico ukat anexión monetaria ukatakix uywa katuñ utanakanx chiqaparuw anatapxäna.
  
  Ukhamatwa, Orden del Sol Negro ukax jan jaytjasis uraqpachan apnaqañ thaqhaskakitayna. Khitinakatix munañanïpkäna ukanakan yanaptʼapsa ukat chiqa chuymanïñsa mayisaw chʼamampi ukat chiqapar sarnaqañsa jaytxapxäna , ukatwa chʼamanïñ utanakan cargonak katuqapxäna. Corrupción ukax wali jach"apuniw utjäna, chiqa chuyman pistola apnaqirinakas janiw jan chiqapar sarnaqir tratonak lurapxatap amuyapkänti.
  
  Maysa tuqitxa, yaqhip kʼari chʼaxwirinakax chiqpachansa chiqak chʼaxwañ munapxäna. Casper chachajj remote bloqueo aparatopan mä botón chʼetjjtayäna ukat pitiñ istʼäna. Mä jukʼa tiempotakejja, autopan jiskʼa qhananakapaw qhantʼäna, ukat libre jakasiñaruw apasjjäna. Wali yatiñan jan wali jaqinakampi ukat jan suyt"ir Prodigies del mundo de la ciencia ukanakamp amparat ch"allt"asisaxa, físico ukax utar puriñkamaw walpun ch"amanchasïna, ukat jayp"u pachan juk"amp wakiskir jan walt"äwipar irnaqañataki.
  
  "Juman uñacht"äwimax wali sumapunïnwa, kunjamtix nayrax lurapxirïk ukhama, Casper", sasaw pä autonakat ist"äna, estacionamiento ukan. Qhana ist"añ taypinx mä jach"a aru jan yäqañjam uñt"ayasiñax wali muspharkañäspawa. Casper jilatajj wali jachʼatwa arsüna. Jupax kuns lurañapawa, ukatwa mä taqpach charade de cordialidad ukamp kutt"awayxäna ukat jachaqt"asïna. Jupax Clifton Taft, Chicago markan jach"a sociedad ukan loco qamir magnate ukankatapat uñjasax walpun llakisïna.
  
  Casper jilatajj suma chuymampiw akham säna: "Yuspära, Cliff" sasa. Jupax janipuniw Taft ukamp wasitat apasiñap amuyaskänti, Casper ukan contratopax Taft ukan proyecto Unified Field ukan p"inqachawimp tukuyatapatxa. Ukhama, mä juk"a ch"axwañaw jach"a jach"a tukur empresario ukar wasitat uñjañaxa, kunatix jupax Taft ukarux quri anillo ukamp babuino sasaw qhan sutinchawayi, janïr laboratorio de química Taft ukan Washington, D.C., pä mara nayrax ch"amampiw mistuwayxi.
  
  Casper chachajj phenqʼasir jaqënwa, ukampis janiw kunjamatsa valoranïtap amuyaskänti. Jupax magnate ukham explotadores ukanakat phiñasitaw jikxatasïna, qamir yänakap apnaqasa, mä suyt"at consigna ukamp uñt"ayasiñ munapkän uka prodigios ukanakar alañataki, ukampirus genio ukar jach"añchañataki. Jacobs doctorat sipanxa, Taft ukham jaqinakax janiw kuna lurañas ciencia tuqitsa ni tecnología tuqitsa jukʼamp askïkänti, kuntï chiqpach cientificonakan lurapki ukanak apnaqañat sipansa. Casper jupax siwa, Clifton Taft jupax qullqi mono ukhamänwa, janiw jupan talentopax utjkänti.
  
  Taft jupax amparap luqxatäna ukat mä jan wali sacerdote ukham jachaqt"asïna. "Sapa maraw wali sumaptasipkta uk uñjañax wali askipuniwa. Nayax mä qawqha qhipa hipótesis ukanakam liyt"awayta, portales interdimensionales ukat ecuaciones probables ukanakat, ukax teoría ukax mä kutikiw uñacht"ayaspa".
  
  "¿Ay, ¿jumax uk lurtati?" sasaw Kasper jilatajj jisktʼäna, autopan punkup jistʼarasaw jankʼak sarnaqatap uñachtʼayäna. "Jumax yatisktawa, akax Zelda Bessler jupat apthapitawa, ukhamax mä juk"a munsta ukhax juparux chikancht"asiñapatakiw amuyt"ayañama". Casper chachan arupanjja, cheqaparjamaw qʼañu chuymanïñajj utjäna. Zelda Bessler kullakax Brujas sucursal de la Orden ukan física p"iqinchiripawa, ukat niyas Jacobs ukham yatiñan jaqïkchïnsa, juk"akiw jupa pachpa yatxatäwinak lurañar puritayna. Jupan anattʼawipax yaqha cientificonakar maysar apanukuñänwa ukat uka lurawix jupankiwa sasaw axsarayäna, jachʼa disparonak taypin jukʼamp chʼamanïtap laykuki.
  
  "Ist"twa, ukampis licenciam jan chhaqhañapatakix juk"amp ch"amampiw ch"axwasma sasaw amuyasta, amigo", Cliff jupax chuym usuchjayir acento ukamp arsüna, ukat condescendencia ukax estacionamiento ukan taqpach jak"ankirinakan ist"apxañapatakiw ch"amanchasïna. "Kunjamatsa mä maldita warmir yatxatäwinakam katuqañapataki. Nayax sañ muntwa, Diosa, ¿kawkinkis bolanakamax?"
  
  Casper jupax mayninakax uñch"ukisipkäna jan ukax maynit maynikam ch"allxtasipki uk uñjäna, kunawsatix taqiniw autonakapar, limusinanakaparu ukat taxinakapar sarapkäna. Jupax mä juk"a pachatakix p"iqip maysar apanukuñ fantasia luratayna ukat janchipampiw Taft ukan jakawip laq"untañapataki ukat jach"a kisunakap ch"allt"añapataki. Ukat suma chuymampiw akham säna: "Pelotanakajajj wali sumaw jikjjatasi, Cliff" sasa. "Yaqhip yatxatäwinakax ukarjam lurañatakix chiqpach cientificonakan yatiñapaw wakisi. Frases fantásticas ukanaka uñakipaña ukhamaraki constantes ukanaka variables ukanakampi secuenciación ukana qillqañaxa janiwa teoría ukaruxa lurawiru tukuyañatakixa wakiskiti. Ukampis Zelda Bessler sat chʼamani cientificojj uk yatitap sum yatta" sasa.
  
  Casper chachajj mä jan uñtʼat jikjjatasisaw kusisïna. Amuyatajja, schadenfreude satäjjänwa, ukat jukʼakiw mä jiskʼachasir jaqen proverbial bolanakap jichhak chʼalltʼañ atipjäna. Jupax relojap uñch"ukiskäna, musphart"at uñnaqanak uñacht"ayat idiota magnate ukar kusisita, ukat pachpa jan axsart"as tonadampiw perdón mayirakïna. "Jichhax jumatix pampachapxitasma ukhaxa, Clifton, mä uñt"asiwiw utjitu."
  
  Chiqansa, jupax kisunakapat ikiskäna. Maysa toqetjja, khitimpis ni kunampis uñtʼasiski uk janiw uñachtʼaykänti.
  
  
  * * * .
  
  
  Casper chachajj jan wali ñikʼutanïki uka jachʼa jachʼa tukur jaqer yatiyäna ukhajja, estacionamienton inti jalsu toqenkir chʼusa thakinwa autopamp sarawayjjäna. Jupax línea de limusinas de lujo ukat Bentleys ukanakax pasillot mistuñap jark"aqañak munäna, ukampis janïr Taft-at despedida lurañkamax sum arsutapatxa, chiqpachans ukax jach"a jach"a tukuñjamarakïnwa. Casper Jacobs doctorax jilïr jaqïnwa ukat machaq lurawinakampiw yatxatäna, yaqha lurawinakampi, ukampis jupax sapa kutiw irnaqawipanx sinti jisk"achasirïna ukat taqi chuymaw ch"amanchasirïna.
  
  Orden del Inti Ch"iyara ukax juparux wali jach"añchäna. Proyectos especiales ukanakan irnaqasax walja maranakaw uka organizacionankirinakax jupanakpachatak mä favor ukat tapa churañ munapxatap amuyasïna. Jupanakan Diosar yupaychapjjatapajja, pachpa Ordenan Diosar yupaychatapajj janiw kunäkänti; akax Casper Jacobs jupax nayratpachaw wali askit uñjata. Umasax filosofía tuqit yatxatañ qalltäna ukhaxa, wal lupʼïna ukat mä amtaruw purirakïna. Jaqinakax yatiqañ utanakapan taqpach amtanakapat, bienestar social ukat sistemas de atención sanitaria ukanakat walpun llakisipxaspäna ukhaxa, akapachax juk"ampiw jilxattaspa.
  
  Jupax wali kusiskañawa, mä tama ideólogos nazis ukanakax jichhürunakanx paradigma social ukanx mä modelo de decencia ukat progreso ukhamäspawa. Jacobs chachajja, akapachan jan wali yatiyäwinakapa ukat decencia toqet propagandanakajj kunjamäpjjesa uk sum qhanañchäna, uka propagandajj suma sarnaqañ esclavoruw tukuyäna ukat sapa maynin amuytʼasiñapatakiw chʼamañchäna.
  
  Jach"a thakin qhananakapax parabrisas ukan ritmo ukan ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar uñacht"ayatanakapax amuyunakaparux revolución ukan dogmas ukanakaruw ch"allxtayäna. Kasper jupax siwa, Orden ukax jasakiw régimenes ukanakar t"unjañatak ch"amanchaspa, civiles ukanakakix jan representantes ukanakar objetos de poder ukham uñjapkaspän ukhaxa, destino ukarux k"arisirinakan, charlatanes ukat monstruos capitalistas ukanakan manqha ch"allaruw jaquntapxaspäna. Monarcas, p"iqinchirinaka ukat nayrïr ministrunakax jaqinakan destinos ukanakap amparanakaparuw katxarupxäna, kunawsatix ukham lurañax mä q"añukïñapän ukhaxa, Kasper jupax iyaw sataynawa. Ukampis llakisiñawa, janiw yaqha thakix sum apnaqañatak utjkänti, jan ukasti sallqjaña ukat pachpa markapar axsarañ yapuchañakiw utjäna. Uraqpachankir jaqinakax janipuniw qhispiyatäpkaniti, ukatwa llakisitap uñachtʼayäna . Uraqpachan apnaqir sapa entidadat sipansa yaqha amtanakat lupʼiñas larusiñaruw tukuwayxäna.
  
  Canal de Gante-Bruges jist"antasax mä juk"a pachatxa, Assebroek cementerio uksat pasawayi, kawkhantix panpacha awk taykapax imt"atäpkäna. Radio tuqiw mä warmi TV uñacht"ayir jaqix niyaw 23 jayp"u pacharux yatiyäna, ukatx Casper jupax mä samarañ jikxatäna, ukax jaya pachaw jan jikxatkänti. Ukat escuelar wali jaypʼu sartasa ukat sábado urunïtap amuyasajj kunja kusiskañ jikjjataskäna ukar uñtasitänwa, ukat ukhamarakiw pasäna.
  
  Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Diosaruw yuspärta, qharürojj mä jukʼa qhepatwa ikiristjja" sasa.
  
  Jakawix wali ch"amäxänwa, kunawsatix mä machaq proyecto ukar irpata, uka equivalente académico de la cuco, Dr. Zelda Bessler. Jupax mä jach"a jamasat wakichäw irptawayi, ukax mä qawqha Orden ukankirinakakiw yatipxäna, ukat nayrïr fórmulas ukan qillqiriparux janiw uñt"aykänti, jupax pachpa Dr. Casper Jacobs ukawa.
  
  Mä genio pacifista ukhamätapatxa, jupax sapa kutiw cepillo ukamp ch"amanchawayi, jupax taqi jach"añchawinak irnaqatapat apsuwayxi, yanapt"asiñ ukhamarak equipo ukan irnaqawimp "Orden ukan askipataki", kunjamtix jupax siskän ukhama. Ukampis qhipa maranakanx irnaqir masinakaparux juk"ampiw phiñasiñ qalltawayi, jupanakan filapat jaqunukutätapata, juk"ampirus kunatix teorías tangibles ukanakax uñacht"ayawayki ukax yaqha institución ukanx walja qullqiw munasispa. Qollqejja, jupajj taqe kunat sipansa jukʼampïspawa. Ukhamasti, mä jiskʼa qollqempikiw pagañapäna, ukat Ordenan jukʼamp qollqe churapkäna ukanakajja, departamento de nómina ukanwa wali munatäpjjäna. Ukat taqiniw hipótesis ukat chʼama irnaqatapat sum jakasipxäna.
  
  Mä calle de saca ukan punku jist"antat comunidadan apartamentop nayraqatan sayt"askäna ukhajja, Casper chachajj chuyma ust"ataw jikjjatasïna. Walja pachaw yatxatäwipan sutipxarux manqhankir antipatía ukarux jan uñt"ayawaykiti, ukampis jichhürunakanx Taft ukamp wasitat uñt"asitapax wasitatw uñisiñax juk"amp ch"amanchawayi. Ukham jan wali toqetwa amuyunakapar qʼañuchäna, ukampis janiw sapa kuti chhaqtayatäñ munkänti.
  
  Jupajj granito sat losat lurat aterrizajeruw escalerat jaltawayjjäna, uka aterrizajejj privado apartamentopan nayrïr punkuparuw purirakïna. Jilïr utanjja , mä qhanaw qhantʼäna , ukampis utanirojj jan llakisiyañatakejj amukiw sarnaqerïna. Casper Jacobs chachax irnaqir masinakapamp chikachasiñatakix muspharkañ sapakiw sarnaqäna, ukat mä juk"a qullqikiw sarnaqäna. Irnaqäwip lunthatasin ganancianak jikxatirinakat sipansa, jan sinti llakisiri masinakapax wali sum jakasipxarakïna. Mä promedio ukarjamaxa, Jacobs sat doctorax sumakiw jikxatasïna, ukampis janiw kunakipansa qamirïkänti.
  
  Punkux chhuxriñchjasïna ukat canela thujsax nayranakaparuw phuqhantäna, chika thakin ch"amakan sayt"ayäna. Casper jupax jachaqt"asisaw luz qhant"ayäna, ukax utanipan mamapan jamasat entregatap chiqanchawayi.
  
  "Karen, infierno ukham jan waliruw puriyista" sasaw chʼusa cocinar säna, ukat pasas bollonakamp phoqantat bandejaruw chiqak saräna. Ukat jankʼakiw pä llampʼu tʼantʼa apthapisin lakapar jankʼak chʼalltʼasïna. Computadora jakʼaruw qontʼasïna ukat pasas sat suma tʼantʼa tʼantʼa manqʼantasaw ukar mantarakïna.
  
  Casper jupax correo electrónico ukar uñakipt"awayi ukatx Nerd Porn ukan qhipa yatiyäwinakap uñakipt"awayi, mä sitio web subterráneo de ciencias ukan uñt"ayata. Casper jupax mä akatjamat mä mierda jayp"u qhipatx juk"amp sumaw jikxatasïna, kunawsatix mä uñt"at logotipo ukar uñjäna, ecuaciones químicas ukan chimpunak apnaqasa, mä sitio web ukan sutip qillqt"añataki.
  
  Kunas juparux Recent tab ukan nayrap ch"allxtayäna. Jupajj sum liytʼatap yatiñatakejj nayrar jaqtʼasïna. "Jumax mä fucking moron" sasaw jisk"at arsüna, David Perdue chachan fotop uñakipt"asax akham sänwa:
  
  -¡Dave Perdue jupax Dread Serpent ukar jikxatawayi!
  
  "Jumax mä fucking idiota ukhamätawa" sasaw Casper chachax jachaqt"asïna. "Jupax aka ecuación ukar uñt"ayaspa ukhax taqiniw tornillo ukar puripxta".
  
  
  7. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Uka qhipa uruxa
  
  
  Sam chachajj sartasjjäna ukhajja, mä pʼeqenïñwa munäna. Resaca ukar yatintatjja, cumpleañopan umañajj kuna jan walinakansa uñjasispa uk sum yatïna , ukampis ukajj pʼeqe manqhan qʼañuchata mä infierno especialänwa. Jupajj pasilloruw lanktʼasïna, sapa mayniw nayranakapan manqhat istʼasïna.
  
  "Ay, Dios, jiwayapxita" sasaw jachʼat arsüna, nayranakap pichthapisinxa, mä isimpikiw uchasïna. Kayupan kayu manqhanxa, pampax pista de hockey ukar uñtasitaw jikxatasïna, ukat punku anqan thaya thayax mayni ladopan yaqha thaya uruw utjani sasaw yatiyäna. TVx wali qhant"ataw jikxatasïna, ukampis Ninax janiw ukankänti, ukat Bruichladdich sat pusinix aka jan wali pacharuw manq"añanak thaqhañ qalltañatak ajlliwayi.
  
  Sam chachajj nayraqatapat kattʼasisaw akham quejasïna: "Maldita pʼeqeja" sasa. Jupax cocinaruw jalnaqäna, ch"aman ch"iyar café umañataki ukat Anadin pä disparo umañataki, kunjamtï uka urunakax periodiconak yatiyir jaqïkäna ukhaxa. Semana tukuyäjjänwa, ukajj janiw Sam jilatakejj kunäkänti. Yatxatañ yatiyirit irnaqatapa, qillqirjam irnaqatapa, jan ukax Dave Perdue jupamp chika yapu lurañar sarañapa, Sam-ax janipuniw mä semana tukuya, vacaciona jan ukax samarañ urus utjkänti. Sapa urux jupatakix nayrïr urux pachpakïnwa, ukat diariopan kuna urunakas ukat kuna lurañanakas wakisispa ukarjamaw urunak jaktʼäna.
  
  Jach"a wila pusirux mä lata challwa gaseosa manq"ayasaxa, Sam jupax jan ch"amakt"ayañatakiw ch"amachasïna. Jiwat challwanakan wali axsarkañ thujsapax janiw kunjamäkäntix uk amuytʼasax tʼaqhisiñatakix wali suma qʼaphinïkänti. Jupax jank"akiw sala de estar ukan junt"u café ukamp llakip askichäna. Ninax mä qillqat jaytawayi:
  
  
  Nayax suyt"twa jumanakax laka ch"akhanaka ukat ch"aman purakanïpxañamataki. Jichha alwax uraqpachan yatiyäwinakan tren fantasma ukan mä suma uñacht"äwip uñacht"ayapxsma. Sinti sumaw jan jaytjañataki. Colegion mä arst"äwitak Oban markar kutt"añajawa. Jichha alwax gripe irlandesa ukan qhispipxañamatakiw suyt"apxta. Wali surti!
  
  - Nina
  
  
  "Ha-ha, wali k"uchikiw" sasaw jach"at arsüna, Anadinax tortanakap laka ch"allt"asaw jariqäna. Bruich jilatajj wali kusisitaw cocinan uñstäna. Jupax ch"usat sillun qunt"asisinx kusisitaw suma q"umachasiñ qalltäna. Sam chachajj pusinijj jan llakisisa kusisitapat chuym ustʼayasïna, Bruich jilatarojj janiw kuna jan waltʼäwis utjkänti, ukat janiw ukakïkänti. "Ay, fuck off" sasaw Sam chachajj säna.
  
  Jupax Ninan yatiyäw qillqatapat yatiñ munäna, ukampis janiw jan wali purakapat iwxt"atapax wali askïkaspas ukham amuyaskänti. Janiw aka resaca ukampixa. Mä jankʼak chʼaxwäwinxa, yatxatañ munatapax usuparuw atipjäna ukat uka grabacionat parlkäna uka grabacionaruw tuktʼayäna. Anqanxa thayax jukʼamp jallu puriyäna, ukatwa Sam sat chachax televisionan volumen jilxatayañapäna.
  
  Uka qillqatanx periodistax pä wayn tawaqun jan amuyt"kay jiwatapatw yatiyäna, Molodechno markan, Minsk jak"an, Bielorrusia markan. Mä warmix mä thiya abrigompiw isthapita, ukat nayra trenar uñtasit plataforman jan waltʼayat plataforman saytʼatäskäna. Jupax uñch"ukirinakarux escenas gráficas ukanakat iwxt"äna, janïr cámara ukax nayra oxidado riles ukan manchat restos ukanakar khuchhuqañapataki.
  
  "¿Kunas ukaxa?" Sam jilatajj lakap chʼoqtʼasisaw kuntï paskäna uk amuyañ yantʼäna.
  
  "Akanx wayn tawaqunakax tren pistas uksa chiqankapkaspas ukhamaw amuyasi", sasaw yatiyirix plataforman patan mä juk"a manqhan plástico ukamp ch"uqt"at wila q"añut uñacht"ayäna. "Uka sapa mayni chikancht"asir jaqin arsutaparjamaxa, khititix jilïr irpirinakan identidad ukax imantatawa, pä amigonakapaw... tren fantasma ukamp ch"allt"ata".
  
  Sam jilatajj akham sasaw jiskʼat arsüna: "Nayajj ukham amuyta" sasa, Nina kullakajj tukuyañ armaskäna uka chips bolsaruw amparap luqtäna. Jupax janiw supersticiones ukat fantasmas ukanakarux wal iyawskänti, ukampis kunatix juparux aka turno de frase ukar ch"amanchawayi ukax qhanaw thakhinakax jan apnaqañjamätapa. Qhana wila masinaka ukat llakinak jan yäqasa, kunjamtï yatiqatäkäna ukhama, Sam chachax pista ukan mä qhawqha chiqanakap chhaqhatap amuyasïna. Yaqha cámaras ukan jamuqanak uñacht"ayatax riles ukanx wali ch"ama corrosión ukaw uñacht"ayasïna, ukax janiw kuna trenas uka thakhinjam sarañjamäkaspati.
  
  Sam chachajj mä jukʼa tiempow uka disparo saytʼayäna, ukhamat qhepat jukʼamp sum uñakipañataki. Janiw ukakikiti, riles ukanx laphinakas ch"uxña quqanakas wali jach"aruw jilxattawayi, ukat doblable pirqa patxanx phichhantañ chimpunakax jikxatasïna, ukax ferrocarril jak"ankänwa. Ukajj fresco uñnaqtʼanïnwa, ukampis janiw cheqäkänti. Sam jupax janiw ciencia jan ukax físico ukhamäkänti, jupax mä tripa ukham amuyasïna, ch"iyar phichhantat chimpux kunatix wali junt"u umampiw jaytatäna, ukax pä jaqir pulpa ukar tukuyañ ch"am uñstayañataki.
  
  Sam jilatajj walja kutiw uka informe uñakiptʼäna, taqe kuntï lurañjamäki uk amuytʼasa. Ukajj amuyunakapar walpun phustʼäna, ukat alcohol diosanakajj bendicipkäna uka jan wali migrañat armasjjänwa. Chiqansa, chʼamäki uka jan walinak lurañan irnaqkasax wali pʼiqi usump usuntañ yatirakïnwa, ukatwa uka resaca sat usupax pʼiqipan kuna jan walinakatï paskäna ukat kunatsa uka kusiskañ jan waltʼäwix utjawayi uk yatiñatak wal chʼamachasïna sasaw amuyañ amtäna.
  
  "Perdue, jumax sartasktawa ukat waliptaskakismawa, amigo" sasaw Sam chachax jachaqt"asïna, chikat pirqaru carbonizador mancha jach"aptayasa, mä ch"iyar mate revestimiento ukar tukuyasa. "Kunalaykutix jumatakix kunas utjitu, amigo."
  
  Perdue chachajj ukham jisktʼañatakejj wali suma jaqëspawa, ukampis Sam chachajj juramento luräna, janiw uka jachʼa millonario jaqer llakisiñapäkiti, janïr operacionanakapat qʼal waliptañapataki ukat wasitat jaqinakamp chiktʼatäñatakix wakichtʼatäkaspas ukham amuyasiñapataki. Maysa toqetjja, Sam jilatajj Perdue jilatarojj kunjamsa jikjjatasi uk yatiñatakejj visittʼañaw wakisïna sasaw amuyäna. Jupax Wellington markan ukhamarak yaqha pä qullañ utanakan wali qullañ utanakan uñjasiwayi, pä semana qhipat Escocia markar kutt"atapatxa.
  
  Sam-ax aruntt"ir sarañ pachaw purini, Perdue-r kusisiyañatakis. Ukham chʼamachasiri jaqejja, mä akatjamat ukham jaya tiempo ikiñan ikiñapajj mä jukʼa llakisiyäpachänwa. Perdue jupax Sam jupamp jikiskäna uka amuyun ukhamarak janchipat sipan juk"amp ch"amanchatawa, ukat janiw amuyt"irjamäkänti, millonario jaqin frustración ukax sapa uruw hospitalanakan sarnaqañapa, pedidonak katuqasa ukat jist"antata.
  
  
  * * * .
  
  
  Sam chachajj Jane sat Perdue chachan yanapiripamp parltʼasïna, kawkhantï qheparkäna uka clínica privadan direccionap yatjjatañataki. Jupax jank"akiw Edinburgh Post janq"u papelarux janïr sarkasax jichhak alasitapatx thakhinak qillqt"äna, ukat yanapt"atapat yuspajararakïnwa. Sam jilatajj autopan ventanapat jutir jallut esquivarakïnwa, janïr kunjamsa Nina kullakajj utar purintäna uk jisktʼañ qalltäna.
  
  Mä jank"ak jawsañax wakisispawa, sasaw Sam jupax amuyäna, ukat Ninaruw jawsäna. Uka jawsatajj jan jaysasaw mayamp mayamp istʼasïna, ukatwa mä mensaje apayaniñ yantʼäna, telefonop jistʼarasajj jankʼakiw jawstʼani sasaw suytʼäna. Thak thiyan manq"añ utat café apsuñ umaskäna ukhax Sam jupax Post ukan nayrïr pankapanx mä jan uñt"at yänak uñjäna. Janiw mä titular ukhamäkänti, jan ukasti mä titular jisk"a letranakampiw alaya k"uchur ch"uqt"ata, ukax nayrïr panka apsuñatakix wakisiwa, jan sinti jach"a jach"a tukusa.
  
  Cumbre mundial ukax mä jan uñt"at chiqan?
  
  Uka qillqatax janiw walja tuqit qhanañchkänti, ukampis consejos escoceses ukat jupanakan representantenakapax mä akatjamat mä tantachäwir jan uñt"at chiqan sarañatak amtapxatapat jiskt"äwinakaw utjawayi. Sam-atakix janiw sinti askïkaspas ukhamäkänti, jan ukasti Oban machaq alcalde, Hon. Lance McFadden jupax representante ukham sutinchatarakiwa.
  
  "¿Mä jukʼa pesajemat sipansa jukʼampi punchu, Mac Fadden?" - Samxa samaña manqhana jisk"achasïna, qhipa thaya umaña umasa. "Jumajj wali wakiskirïpachätawa. Munasma ukhaxa" sasaw jachaqt"asïna, periodico mä chiqar jaquntasaw jachaqt"asïna.
  
  Jupax McFadden juparux uñt"awayiwa, jupax jan qarjataw campaña ukax aka qhipa phaxsinakanx lurawayi. Oban markan jilpach jaqinakax sapxiwa, McFadden jupax fascista ukhamaw mä liberal amuyun moderno gobernador ukham uñt'ayasi - mä kasta "alcalde de la gente" ukhamaw munasma. Ninax juparux mä bully sasaw sutinchawayi, ukatx Perdue jupax mä empresa conjunta Washington, D.C. uksan uñt"awayi, niya 1996 maran, kunawsatix mä experimento fracasado transformación intradimensional ukat teoría de aceleración fundamental de partículas ukanakat yanapt"asipxäna. Perdue ukat Nina jupanakax janiw uka jach"a jach"a tukur jaqirux alcaldía chhijllawin atipt"añap suyapkänti, ukampis tukuyañatakix taqiniw yatipxäna kunatix jupax candidato rival ukat sipans juk"amp qullqinïtapata.
  
  Nina kullakajj kawkitsa uka jachʼa qollqejj juti sasaw jisktʼasiski sasaw säna, kunattejj McFadden chachajj janipuniw qamir jaqëkänti. Kunatsa, jupax mä juk"a pachaw jupa pachpas Perdue-rux qullqi tuqit yanapt"añatak jak"achasïna, ukampis chiqans Perdue-x janiw sasaw arsuwayi. Jupax mä idiota jikxatpachäna, jupax janiw jupa tuqi chiqak uñjkaspati campañapar yanapt"añataki, jan ukhamäkaspa ukhax janipuniw aka suma, jan muspharkañ markar mantañax utjkaspati.
  
  Qhipa frase tukuyanx Sam jupax uka qillqatax Aidan Glaston, jilïr periodista de escritorio político ukan qillqt"atap uñacht"ayi.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Janiw ukhamäkiti, chuyman allqamari" sasa. "¿Taqi uka maranak qhipatxa taqi uka jan walinak qillqtʼasktati, amigo?" Sam jupax amtasïna, Aidan jupamp pä exposiciones ukan irnaqatapat walja maranak janïr uka destino nayrïr expedición Purdue ukampix periodismo periodismo ukarux jithiqtawayi. Jupax musphataw jikxatasïna, phisqa tunk marani periodistax janiw nayratpach jubilaskänti kunatix juk"amp askiwa, inas mä consultor político ukhamächispa mä televisión ukan uñacht"ayata jan ukax ukham uñtasita.
  
  Sam chachan teléfonoparuw mä mensaje purinïna.
  
  -¡Nina! - sasaw jach"at arsüna ukat nayra Nokia-p katthapïna, yatiyawip uñxatañataki. Nayranakapajj pantallan pʼeqeñchäwipat yatjjatäna. "Janiw Nina" sasa.
  
  Chiqans Perdue ukan yatiyawipawa, ukatx Sam juparux achikt"asiwayiwa, Lost City expedición ukan video grabacionanakap Reichtisoussis ukar apaniñapataki, Perdue ukan nayra residencia ukar. Sam jilatajj uka muspharkañ yatiyäw uñjasajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna. ¿Kunjamarak Perdue chachajj Reichtisusis markan jikisiñatak mayispasti, hospitalan walikïskaspa ukhajja? Chiqansa, ¿janit Sam sat chachax Salisbury markankir mä clínica privada ukan direccionap yatxatañatakix mä horat jukʼamp nayrax Jane kullakampi jikiskäna?
  
  Jupax Perdue sat jaqiruw jawsañ amtäna, ukhamat chiqpachapuni celularap utjatapa ukat chiqpachapuni jawsatapa yatiñataki. Perdue jilatajj niya jankʼakiw jaysäna.
  
  "Sam, ¿jumax yatiyäwij katuqtati?" sasaw parlañ qalltäna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Jïsa, ukampis hospitalankasmas ukhamwa amuyayäta" sasa.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Jïsa, ukampis jichhür tardew hospitalat mistuwayjjetu" sasa. Ukhamasti, ¿kuntï nayajj mayiwaykta uk lurasmati?"
  
  Perdue jilatampi cuartopan maynis utjkaspas ukham amuyasajja, Sam chachajj kuntï Perdue chachajj maykäna uk jankʼakiw iyaw säna. "Utar kutt"añakiw aka apthapta ukat jichha jayp"ux utaman jikisipxäma, ¿walikïskiti?"
  
  "Perfecto" sasaw Perdue chachajj jaysäna ukat jan ceremoniampiw telefono jistʼantäna. Sam jupax mä juk"a pachaw akatjamat jist"antat uñjasiñapatak apst"asiwayi, janïr auto qalltkasax utaparuw kutt"awayxi, uka expedición ukan videonak apsuñataki. Jupax amtasiwayi, Perdue jupax foto apsuñapatakiw mayitayna, juk"ampis mä jach"a dibujo jach"a pirqax Neckenhall markan mä nazi cientificonakan utap manqhankiwa, Nueva Zelanda markan mä jan wali uraqiwa.
  
  Ukajj Ajjsarkañ Katari sasin uñtʼatätap yatipjjäna, ukampis cheqapuni kun sañs muni uka toqetjja, cheqapuniw Perdue, Sam ukat Nina sat chachanakajj janiw amuyapkänti. Purdue tuqitxa, mä ch"aman ecuación ukhamawa, ukatakix janiw qhanañchäwix utjkänti... jichhakama.
  
  Ukaw hospitalan waliptañataki ukat samart"añatakis jan tiempo apst"asiñapatak jark"äna - jupax chiqpachanx uruy arumaw Dread Serpent ukan uñstawipat misterio ukamp uñch"ukitäna. Jupax Sam juparux mä detallada uñacht"äwi apsuñapatakiw munäna, ukhamat programa ukar copiañapataki ukat matemáticas ukan jan walipax kunjamas uk uñakipañataki.
  
  Sam jilatajj janiw jankʼak sarkänti. Chika uru manq"añkamax mä qawqha horanakax utjaskakïnwa, ukatwa mä juk"a chino manq"añanak apsuñ amtäna ukat utan suyt"kasax mä cerveza umañ amtäna. Ukhamatwa uka grabacionanak uñakipañatakix tiempo churaspäna, ukat ukan kuna específicos ukanakas Purdue ukar munaspa uk uñjañataki. Sam sat chachajj autop autot mantañ thakir irpkäna ukhajja, khitis punkup chʼamaktʼayaskir uñjäna. Janiw chiqpach escocés ukham sarnaqañ munkänti ukat jan uñt"at jaqimp uñkatasiñak munkänti, motor jist"antasinx kuntix pächasir waynax munkän uk suyt"äna.
  
  Uka jaqejj qalltan punku perillampiw chʼalljjtayasïna, ukampis kuttʼasaw Sam chachar cheqak uñtäna.
  
  -¡Jesucristo! Sam jilatajj autopanwa jachäna. "¡Ukax mä maldito virgenawa!"
  
  
  8. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Mä fieltro sombrero manqhan ajanu
  
  
  Sam chachan amparapajj ladoparuw jaquqanïna, ukanwa Beretta sat autop imantasïna. Uka pachpa horasanwa uka jan uñtʼat jaqejj wasitat locot arnaqasiñ qalltäna, escalerat sarasaw Sam chachan autopar tʼijtäna. Sam jilatajj auto qalltäna ukat janïr uka jaqejj jupar jakʼachasisinjja, reversoruw engranajep mayjtʼayäna. Llantanakapax asfalto ukan junt"u ch"iyar chimpunak llamkt"äna, kunawsatix qhipäxar jank"ak saraskäna, p"akjat nayran loco jaqin jan jak"achasiñapataki.
  
  Espejo retrovisor ukanx Sam jupax uka jan uñt"at jaqirux janiw pachap ina ch"usar apt"asir uñjäna, autopar saltañataki, mä ch"iyar azul Taurus ukax dueñopat sipanx juk"amp civilizado ukat qhuru uñnaqt"anïnwa.
  
  "¿Jumax fucking serio ukhamätati? ¡Alajjpacha layku! ¿Chiqapunit nayar arknaqapxita?" Sam jilatajj arnaqasïna, janiw jinchupar creykänti. Jupax chiqaw sasaw säna ukat kayup alayaruw jaquntäna. Jisk"a thakhinjam sarañax pantjasispawa, kunatix jisk"a clunker-apax janipuniw suxta cilindros Taurus ukarux juk"amp torque ukar puriñjamäkaspati, ukatwa chiqak nayra jaytjata colegio secundario ukar saratayna, ukax apartamentopat mä qawqha cuadranak sarañankiwa.
  
  Janiw mä ratus paskänti, ukat lado espejot mä chʼiyar chʼiyar auto muytʼir uñjäna. Sam chachajj kayuk saririnakat llakisïnwa. Mä jukʼa tiempow thakin jan jaqenakamp phoqantatäñapäna, ukat cargar autop nayraqatan mayniw saraqaspa sasaw llakisïna. Adrenalinax chuymaparux ch"amañcht"äna, juk"amp jan wali jikxatañax purakapan qhiparäna, ukampis kunayman tuqitw uka maniaco arknaqir jaqit qhispiñapäna. Jupax kawkhans uñt"äna, janis kuns amtaskchïnxa, ukat Sam-an carrera ukar uñjasax wali amuyañjamaw walja uñisirinakapax jichhakamax jan qhan uñt"at ajanunakat sipans juk"ampi.
  
  Qhixu qhixunakan jan mayjt"ir anatt"atapatxa, Sam jupax wali ch"aman parabrisas ukan parabrisas limpiadoras ukanakaw qhant"ayañapäna, ukhamat jaqinakar paraguas manqhan uñjañapataki ukhamarak jan amuyt"asir jaqinakar uñjañapataki, jupanakax jallun jallun thakhinjam t"ijtapxi. Walja jaqinakaw uka pä jach"a t"ijtir autonak thakhinjam saraskir uñjañjamäkänti, abrigonakapan capuchanakapampix janiw uñjapkänti, yaqhipanakax uka autonakax crucenakan sayt"asipxani sasaw amuyapxäna. Jupanakajj pantjasipjjänwa, ukat niyaw walja qollqe aptʼasipjjäna.
  
  Uka pä warminakax arnaqasipxäna, kunawsatix Sam chachan ch"iqa nayrïr qhanapax niyaw jupanakar ch"allt"äna, jupanakax calle chiqancht"asipxäna. Asfalto ukat hormigón sat chispi thakin tʼijtʼasajja, Sam chachajj faronakap qhantʼayasaw bocinap tuktʼayäna. Tauro Azul ukax janiw ukham lurkänti. Uka arknaqirix mäkiw munasïna - Sam Cleave. Stanton thakin mä jach"a turno ukanx Sam jupax freno de mano ukar ch"allt"äna ukat autox esquinaruw liwxatäna. Uka cheqan uñtʼatapatjja, uka virgenajj janiw uk yatkänti, ukajj mä kʼaripunïnwa. Llantanakax chhuxriñchjasipxäna kunawsatix Tauro ukax liwxatkän ukhaxa, acera ukhat acera ukarux sallqaw careening. Periférico uñjatapatxa, Sam jupax qhana chispanak uñjäna, kunawsatix cemento pavimento ukax aluminio cubos ukanakamp ch"axwantäna, ukampis Taurus ukax mä kutix desviación ukax controlatäxän ukhax jan mayjt"ataw qhiparäna.
  
  "Jan askinaka! Jan askinaka! Jan askinaka!" Sam jupax jach"at arsüna, thiya suéter manqhanx wali ch"uñump ch"uñuyasïna. Janiw yaqha thakhix utjkänti, uka loco jaqit qhispiyasiñataki, jupax talonanakapan arknaqäna. Disparañax janiw mä amtar puriñjamäkänti. Jupan jakthapitaparjamajja, walja kayuk sarnaqerinaka ukat yaqha autonakaw balanakajj tʼijtjjañapatak thaknam apnaqapjjäna.
  
  Qhiparusti, nayra yatiqañ uta patio ch"iqa tuqiru uñstäna. Sam jilatajj diamante mallat lurat vallet qheparkäna uk pʼakjañatakiw kuttʼäna. Ukajj facilakïspawa. Uka oxidado, ch"iyjata vallex juk"akiw esquina poste ukar chint"atäna, ukat mä jan ch"aman chiqaw jaytawayi, ukax walja sarnaqir jaqinakaw Sam nayratpach jikxatapxatayna. "¡Jïsa, ¡ukax jukʼamp uñtasitawa!" - sasaw arnaqasïna ukat chiqak aceraruw jank"ak saräna. "Akax mä kunaw jumarux llakisiyaspa, ¿hey bastardo?"
  
  Sam chachajj jan istʼas larusisaw chʼeqa toqer wali chʼamampi kuttʼäna, ukat pisinkir autopan nayrïr parachoques ukan pavimentopar chʼalltʼañatakiw wakichtʼasïna. Sam jilatajj qawqha wakichtʼatäkaspas ukham amuykchïnjja, uka jikisiñajj tunka kutiw jukʼamp jan walipunïna. Kunkapax ch"iwipan ch"allxtatapampix nayrar sartawayxänwa. Uka pachparakiw jiskʼa costillapax jan sinttʼasisaw pélvico chʼakhaparux jaquntatäna, jan ukax janïr nuwaskakipanx ukhamarakiw amuyasïna. Sam chachan nayra Ford sat autopax wali axsarataw valle oxidado puntaparux raspachäna, tigren garranakapjamaw pintar allsuwayxäna.
  
  P"iqip alayaru, nayranakapas volante patat uñch"ukisaw autox nayrax canchas de tenis ukham ch"iyjatäki uka chiqar irpäna. Jichhax uka pampanx demarcación ukat diseño ukan qhipharkir yänakakiw utji, ukat ch"uxña quqanaka ukat sallqa quqanakakiw uka taypinx ch"allt"asipxi. Tauro sat animalajj jupar jakʼachasisin arnaqasïna, kunjamtï Sam chachajj nayrar sartañatakejj uma patjjat tʼijtʼaskäna ukhama. Jachʼa tʼijtʼir, kurva autop nayraqatanjja, cementot lurat mä jiskʼa pirqakiw utjäna.
  
  -¡Ay mierda! - sasaw arnaqasïna, kisunakap ch"allxtasa.
  
  Mä jiskʼa pʼakjata pirqaw mayni ladopan mä jachʼa gotaruw puriyäna. Uka taypit sipanx nayra S3 yatiqañ utanakaw uñstawayi, ukax wila ladrillo puntado ukamp luratawa. Mä ratukiw saytʼasiñapa, ukajj cheqapuniw Sam chachan jakäwip tukjaspa. Jupajj janiw kuns lurañ puedkänti, jan ukasti wasitatwa freno de mano ukar chʼalltʼasïna, niyas mä jukʼa jayäjjchïnjja. Tauro sat autojj Sam chachan autoparuw mä kilómetro ukchʼa pista anattʼañatakïkaspas ukham liwxatäna. Wali chʼamampiw Ford sat autojj niya pä ruedan muyuntäna.
  
  Jallux Sam chachan uñjäwip jukʼamp jan waliruw puriyäna. Mä valle patxar t"ijtir acrobacia luratapax parabrisas limpiadoranakap jan ch"amanchawayi, ch"iqa parabrisas limpiadorapakiw irnaqañapatak jaytawayi - ch"iqa amparamp apnaqir auto apnaqiritakix inamayakiwa. Ukampis jan kuns kamachtʼat turnopajj autop jukʼamp jukʼampiw jukʼamp jankʼak puriyani, ukhamat aulankir edificior jan chʼalltʼasiñapataki sasaw suyäna. Ukaw jankʼak llakisiyäna, Tauro sat pasajerojj jakʼa yanapiripjam amtatap uñjasa. Fuerza centrífuga ukax mä axsarkañ estado ukhamänwa. Uka movimientojj Sam sat chacharuw chhuxriñchjaychïna, ukampis uka kuyntʼatapajj ukhamarakiw taqe ukanak jan jarkʼaqañatak yanaptʼäna.
  
  Metal sat metalan thuqtʼasitapa ukat mä akatjamat chhuxriñchjasir saytʼatapatwa Sam sat chacharux asientopat jaltawayxäna. Jupatakix suerteniw cuerpopax janiw parabrisas ukar sarkänti, jan ukasti cambio de marchas ukat pasajeros ukan jilpach asiento ukar uraqir purintäna, kunawsatix turkakipäwix sayt"awayxän uka qhipatxa.
  
  Sam jilatan jinchupanjja, jallun istʼasitapa ukat thaya thaytʼayir motoran lata chʼakhanakapakiw istʼasïna. Costillanakapasa, kunkapas infierno ukham usutänwa, ukampis walikïskänwa. Sam jilatajj wali samsusaw arsüna, kunattejj janiw ukham sinti chuym ustʼayatäkänti, uk amuyasïna. Ukampis mä akatjamatwa kunatsa nayrïr kutin uka jan waltʼäwir purtʼasïna uk amtasïna . Sam sat chachajj arknaqeripar jiwatäkaspas ukham pʼeqep altʼasisaw amparapat mä juntʼu wila wararitap amuyasïna. Uka ñikʼutajj codo manqhar mä jukʼa chʼiyjatäjjänwa, kawkhantï amparapajj asientonak taypin jistʼarat cenicero tapar chʼalljjtäna.
  
  Jupajj qʼoma cementot lurat charconak taypin jan wali kayunak chʼalljjtayat istʼasïna. Uka jan uñtʼat jaqen arnaqasitapatjja, ajjsarasïnwa, ukampis uka jaqen ajjsarkañ arnaqasitapajj ganso ukham uñtʼayäna. Suertenixa, jichhax jisk"achasiñakiw jikxatasïna kunatix dianapax janiw jupat t"ijtkänti. Sam sat chachajj akham sänwa: Ukham sañax wali axsarañänwa, ukat Sam jupax janiw jan uñt"at stalkerpar sallqjañatakix kuyntkänti.
  
  -Mä juk"a jak"achasim, bastardo -sasawa Sam amuyt"äna chuymapaxa jinchunakaparu ch"allxtasa, p"iqi patxaru q"ixu q"ixu ist"asita yatiqasa. Amparanakapajj pistolan amparaparuw chʼalljjtayasïna. Jiwañjam amuyatapajj jan uñtʼat jaqerojj jan llakisiyañapataki jan ukajj jan chuym ustʼayañapatakiw suyäna, ukampis uka jaqejj Sam chachan punkup jistʼarañakiw chʼalljjtäna. "Mä juk"ampikiw" sasaw jan walt"ayat jaqin manqhan arupax Sam-ar yatichäna, "ukhamat nayax fucking p"iqinakam phust"añajataki". Janiw khitis akan jallun ist'kaniti -sasa.
  
  Punku jakʼankir jaqejj akham sänwa: "Uñtʼayapjjam" sasa, jan amuytʼasisaw Sam chachajj jupanak taypin jayankjjatap jistʼantañ munatap arsüna. "Sh-sham" sasaw sapjje.
  
  Uka loco jaqejj jan parlañ yatipjjänwa jan ukajj pʼeqepan jan waltʼayatänwa, ukajj jan sum sarnaqatapat qhanañchtʼaspawa. Mä juk"a pachatakix, Canal 8 ukan mä yatiyäwix jichhakiw Sam p"iqipanx qhant"awayi. Jupax amtasïna, mä usutaruw ist"äna, jupax Broadmoor Asylum for the Criminally Insane ukan jaltxataynawa, ukat akax pachpa jaqikïspati sasaw jiskt"asïna. Ukampis uka mayitaparjamajja, Sam suti uñtʼatati janicha uka toqetwa mä jisktʼajj utjäna.
  
  Jayanjja, Sam jilatajj policianakan sirenanakap istʼasïna. Uka markankir mä empresariojj autoridadanakaruw jawspachäna, kunapachatï jupanakan bloquepan auto arknaqañajj utjkäna ukhajja. Jupajj samarataw jikjjatasïna. Ukaw jan pächasisaw uka arknaqir jaqen destinop amtañapäna, ukat mä kutikiw uka amenazat qhespiyatäñapäna. Qalltanjja, Sam chachajj mä kutikiw jan amuyasiñakïkaspas ukham amuyäna, kunjamtï sábado arumanakajj pubs ukanakan luraski ukhama. Ukampis uka axsarkañ jaqin jan jaytjatapax janiw Sam chachan jakäwipanx mä coincidencia ukhamakïkänti.
  
  Jupanakajj jukʼamp jachʼatwa istʼasipjjäna, ukampis mä jaqen utjatapajj janiw jiskʼachatäkänti. Sam jilatajj wal muspharayi ukat wali coleratänwa, uka jaqejj auton teja manqhar tʼijtʼasaw jan kuyntʼir periodistarojj katjäna, jan chʼamachasisaw jachʼar aptäna. Mä akatjamat Sam chachax charade-p jaquntäna, ukampis janiw pachapar pistolapar puriñjamäkänti ukat jupax ukhamarakiw jaquntäna.
  
  "¿Jan pʼeqeni jaqe, ¿kunsa taqe qollanan sutipjjar luraskta?" Sam chachajj colerat arnaqasïna, uka jaqen amparanakap apsuñ yantʼasa. Ukham mä jiskʼa cuartoruw qhepat uka loco chachan ajanupar jachʼa uru uñjäna. Fieltro sombreropan manqhanjja, mä ajanuw utjäna, ukajj saxranakaruw kuttʼayañapäna, ukajj chuym ustʼayir arunak parlatapan wali ajjsarkañjamarakïnwa, ukampis jakʼat uñjasajj taqe kunas normaläkaspas ukhamänwa. Nayraqatxa, uka jan uñt"at jaqin wali ch"amapax Sam juparux aka kutix jan sayt"añapatakiw amuyt"ayäna.
  
  Jupajj Sam sat chacharuw autopan pasajero asientopar jaqontäna. Natural ukhamawa, Sam jupax qhispiñatakix mayni tuqit punku jist"arañ yant"äna, ukampis taqpach cerradura ukat manillar ukax janiw utjkänti. Sam chachajj conductoran asientopat mistuñ yantʼañatakejj kuttʼankäna ukhajja, katjkäna uka jaqejj motor qalltañampïskänwa.
  
  "Suma katxaruñamawa" sasaw Sam chachax uka jaqin kamachiparjam qhanañchäna. Lakapax ajanupan carbonizado ñik"utapan mä ch"iyjañakïnwa. Ukhaw Sam chachajj katuntkäna ukajj janiw locokïkänti, janirakiw mä chʼiyar lagunat jalnaqkänti sasaw amuyasïna. Jupajj ñikʼutap chʼiyjatäjjänwa, ukatwa niyas jan parlañ puedkänti ukat jallu pachan abrigompi fedorampi isthaptʼasiñapatakiw waytʼäna.
  
  "Ay Diosay, jupax Darkman ukar amtayitu" sasaw Sam jupax amuyäna, ukat uka jaqirux Azul torque maquinamp wali yatiñampiw irnaqaskir uñjäna. Sam jilatajj mä novela gráfica jan ukajj ukham yaqhanak liytʼatapat walja maranakaw pasjjäna, ukampis uka jaqet sum amtasïna. Uka chiqat sarxapxäna ukhaxa, Sam jupax autop chhaqhayatapat llakisïna, nayra pachanakan mä jisk"a ch"amäkchïnsa. Ukhamarus janïr Perdue ukax celularap katuntkasax ukax Nokia BC ukan antigüedades ukhamarakiwa ukatx janiw kuns lurañjamäkiti, jan ukasti mensajes de texto apayaniñakiw ukat jank"akiw jawst"arakispa.
  
  -¡Ay laq"u! ¡Purdue markajj walikïskiwa!" - jupax jan amuyt"asisaw jach"at arsüna, uka grabacionanak apthapisin jayp"urux millonario jaqimp jikisiñapänwa sasaw amtasïna . Katjirix Edimburgo markan walja jaqinakan utjki uka chiqanakat mistuñatakix jan walt"äwinak lurañ taypin uñch"ukisakiw uñch"ukiskäna. "Ist"am, chacha, jumatix jiwayañ munsta ukhaxa, luram. Jan ukhamäkanixa, mistxapxita. Nayax mä tantachäwix wali jank"akiw utjitu ukat chiqpachans janiw kunjam munasiñas nayatak utjktam ukx yäqkti".
  
  "Janiw juma pachpax jach"añchasiñamäkiti" sasaw phichhantat jaqix jachaqt"asïna, Hollywood markan wali yatxatat acrobacianakjam auto apnaqasa. Arunakapax wali ch"amampiw arsu ukat s ukax jilpachax "sh" ukhamaw ist"asi, ukampis Sam jupax jikxatawayiw mä juk"a pachax compañíapanx jinchuparux dicción q"umar yatintañapatakiw jaytawayi.
  
  Tauro ukax jach"a thakhi chimpunak pataruw jaltawayxi, ukax thakhi thiyan q"illu pintatänwa kawkhantix mä rampa on-ramp ukat jach"a thakhin mistuwayapxäna. Jichhakamax janiw policía autonakax thakin utjkänti. Jupanakajj janïraw puripkänti, ukat uka jaqejj Sam sat chacharuw uka cheqat irpäna, ukat kawkhansa arknaqañ qalltapjjañapsa janiw yatipkänti.
  
  "¿Kawkirus sarañäni?" sasaw Sam jilatajj jisktʼäna, qalltan sustjasitapajj jukʼat jukʼatwa llakisiñar tukuwayjjäna.
  
  Uka jaqejj akham sänwa: "Parltʼañatakejj mä cheqawa" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sasaw jiskʼat arsüna: "Ay Diosay, wali uñtʼat uñnaqtʼanïtawa" sasa.
  
  "¿Kunjamatsa jumax yatisma?" - sasaw secuestrador jaqix sarcasmo ukham jiskt"äna. Qhanaw discapacidad ukax janiw actitud ukarux jan walt"aykiti, ukat ukax uka kastanakat maynïriruw tukuyi - uka kastax janiw limitaciones ukanakat llakiskiti. Mä suma aliado. Jiwayir uñisiri.
  
  
  9. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Purdue ukamp utar puriñkama
  
  
  "Akax wali jan wali amtäwiw registror uñt"ayañ munta", sasaw Patel doctorax jan munkasax jan munasir usutaparux hospitalat mistuwayxäna. "Janiw mä específica justificación ukax utjkituti aka pachan jist"antatäñamataki, David, ukampis janiw yatiskti kuna condición ukankatamat utar sarañataki".
  
  "Amuyatätwa" sasaw Perdue chachajj machaq cañapar chʼoqtʼasisin jachaqtʼasïna. "Kunapachasa, jilïr jaqi, nayax ch"amancharakïwa, jan khuchhuqatanakax juk"amp jan walt"ayañataki. Ukatjja, semanan pä kutiw utan uñjatäñatak wakichtʼasiwayta, jutïrin uñakiptʼasiñkama" sasa.
  
  -¿Jumax ukham lurtati? Chiqpachansa, mä jukʼa samarañwa jikxatta" sasaw Patel sat doctorax säna. "¿Kuna kasta qullanaksa apnaqapxta?"
  
  Perdue chachan jan wali jachaqtʼasitapajj cirujanoruw mä jukʼa llakisiyäna. "Enfermera Hurst kullakax servicios ukanakap mä qullqi privado ukamp apnaqawayta, jan horas de trabajo ukanx akan clínica ukanx irnaqawayta, ukhamax janiw irnaqawiparux kunjamatsa jark"añapäkiti. Semanan pä kuti. Mä hora uñakipañataki ukhamaraki qullañataki. ¿Kunsa jumajj sasma?
  
  Patel doctorax amukiw jikxatasïna, wali musphataw jikxatasïna. "Maldita, David, chiqpachansa janiw kuna jamasat pasañapatak jaytkasmati, ¿janich ukhamäki?"
  
  "Uñjapxam, chachapax nayan inspiración ukamp askinak jikxataspa ukhax jan ukankatajax wali axsarañjamawa, moral tuqitxa. Uka tiempon jan ukankatajat kunjamatsa pagañatak chʼamachasiñaw jukʼamp jiskʼakiwa" sasa.
  
  Cirujanox jacht"asisaw Perdue-n amparapamp amparapamp luqxatäna, llamp"u chuymamp amtayañatakiw qunt"asïna: "Akax janiw kuns qhispiykaniti, yatisktawa. Jaqix jiwatäxiwa, janiw utjxiti. Jichhajj kuna askinaksa lurañ yantʼkta ukajj janiw kuttʼaykaniti ni samkanakapsa phoqhaskaniti" sasa.
  
  "Nayax yatxa, yatxa, akax janiw sinti askïkiti, ukampis kunas, Harun, aka lurañajataki. Ukhamächi ukhajja, Hurst sat enfermerampi jikisiñajj concienciajaruw mä jukʼa llampʼuchani. Nayaruw churapxita" sasaw Perdue-x achikt"asïna. Patel doctorax janiw psicológico tuqitx ukax lurañjamawa sasin arsuñjamäkänti. Jupax iyaw sañapänwa, Purdue ukan sapa juk"a amuyun suman jakasiñapax jichhakiw jan walt"äwipat waliptañapatak yanapt"aspa. Janiw pächasiñax utjkänti, usuchjatanakapax niyas kunjamtï janïr ataque ukax utjkän ukhamarjamaw qullatäni, ukampis Perdue chachax psiquis ukarux kunayman tuqitw jan walt"ayasiñapäna.
  
  Patel sat doctorajj akham sänwa: "Jan llakisimti David" sasa. "Iyawsasa jan iyawskstasa, kuntï lurañ munkta uk sum amuyasta. Ukat nayax jumamp chikäsktwa, amigo. Kuntï jumax qhispiyiri ukat chiqañchañjam uñjkta uk lurañamawa. Ukajj jumatakejj walikïspawa" sasa.
  
  "Yuspära" sasaw Perdue-x jachaqt"asïna, chiqpachansa qulliripan iyaw satapat kusisitaw jikxatasïna. Mä juk"a pachax jan wali amukt"añaw pasawayxi, aruskipäw tukuyatat ukhamarak Enfermera Hurst vestuarios ukan puritapat.
  
  "Perdón wali jaya tiempow pasawayitu, tata Perdue" sasaw jankʼak samaqtʼasïna. "Medianakajampiw mä jukʼa jan waltʼäwin uñjasta, jumatï yatipjjstajja" sasa.
  
  Patel doctorax chhuxriñchjasïna ukat uka arsutapatx kusisiñap chhaqtayäna, ukampis Perdue, sapa kuti suma chuyman señora, jank"akiw uka tuqit mayjt"ayäna, juk"amp p"inqachatäñat qhispiyañataki. "Ukhamajj inas sarañasajj wakischispa? Niyaw khitirus suyt"askta" sasa.
  
  "¿Jumanakax mayachtʼat sarxapxtati?" Patel doctorax jank"akiw jiskt"äna, jan amuyt"asis katjatäkaspas ukhama.
  
  Enfermerajj akham sasaw qhanañchäna: "Jïsa, doctora. "Utar kuttʼañ thakinjja, Perdue jilatarojj mä autot irpañwa sista. Akax mä aski thakhiw haciendapar puriñkamax wali askïspa sasaw amuyayäta. Janipuniw ukham makhatirïkti, ukhamajj jichhajj thak amtasjjtwa" sasa.
  
  "Ah, uñjtwa" sasaw Harun Patel chachajj jaysäna, ajanupansa pächasiñaw utjäna. Jupax David Perdue-x Lilith-an qullañ tuqit yatiñapat sipans juk"amp munasiwa sasaw wali amuyäna, ukampis ay, ukax janiw jupatakïkänti.
  
  Perdue chachajj suykäna ukat sipansa qhep qhepatwa Reichtisusis markar purïna. Lilith Hearst kullakajj autopan tanquepar phoqantañatakiw nayraqat saytʼapjjañama sasaw säna, ukatwa mä jukʼa qheptʼapjjäna, ukampis wali sumwa tiempo apstʼasipjjäna. Manqhanxa, Perdue chachax uruyañ uru alwax mä wawar uñtataw jikxatasïna. Jupax janiw utar puriñ suyt"irjamäkänti, Sam jupax suyt"añap suyt"äna, kuna premiotix jupax munkän uka pachatpachaw chhaqhat infierno laberinto de la Ciudad Perdida ukan chhaqhatapatpacha.
  
  "¡Suma Dios, tata Perdue, ¡kuna chiqas akan utji!" -sasawa Lilith kullakaxa jach"at arsüna. Lakapax agape ukhamaw jikxatasïna, kunawsatix volantepar nayrar jaquntatäna, Reichtishusis markar jach"a punkunakar mantañataki. -¡Wali muspharkañawa! Diosa, janiw amuytʼirjamäkti kunjamakis luz pagañamaxa" sasa.
  
  Perdue kullakajj jan kun imtʼasajj chuymapat larusitayna. Jupan jisk"a jakäwipax mä suma mayjt"awiwa, qamir uraqininakan, magnate ukat políticonakan compañíapatxa, kunatix jupax yatintatänwa.
  
  "Ukax wali sumawa" sasaw anattʼäna.
  
  Lilith kullakajj jupar uñkatasaw nayranakap chʼoqtʼasïna. "Ukhampuni. Jumjam maynis kunas thaya satäkis uk yatkaspa ukhama. Janipuniw billeteramatakejj sinti jila alanïkaspati sasaw apuestasma" sasa. Ukat jankʼakiw kuntï siskäna uk amuyasïna ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Ay Diosay. ¡Perdue jilata, ¡perdón mayipxsma! Nayajj llakitätwa. Nayax kuntï amuykta uk arsuñ munta..."
  
  "Janiw kunas utjkiti, Lilith" sasaw larusitayna. "Amuktʼasmawa, janiw uka toqet perdón mayisiñamäkiti. Nayatakix wali chʼamañchtʼkirïtwa. Jaqenakajj uruy arumaw asnujar jampʼattʼapjjetu, ukhamajj maynin kuntï amuyki uk istʼañajj wali kusiskañawa" sasa.
  
  Jupax juk"at juk"at p"iqip ch"allxtayäna, kunawsatix cabina de seguridad uksat pasapxäna ukat mä juk"a qullu pataruw autopamp makhatapxäna, uka jach"a nayra edificio tuqiru, Perdue jupax utapa sasaw sutichäna. Autojj uka jachʼa utar jakʼachaskäna ukhajja, Perdue jilatajj niyaw uka jachʼa utat jaltaspäna, ukhamat Sam ukat jupamp chik sarir videocinta uñjañataki. Jupax enfermerax mä juk"a jank"ak auto apnaqañ munäna, ukampis janiw ukham mayiñ atinakänti.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Juman jardinamajj wali sumawa. "Taqi uka muspharkañ qalat lurat yänak uñakiptʼapxam. ¿Akax nayrax mä castillokïpachänti?"
  
  "Janiw mä castillo ukhamäkiti, munat kullaka, jan ukasti jak"ankiwa. Akax mä sitio histórico ukhamawa, ukhamax nayax yatxatwa mä kutix invasión ukarux jark"aqatayna ukat walja jaqinakarux jan walt"awinakat jark"aqatayna. Kunawsatix nayrïr kutix uka uraqir sarapkta ukhax jach"a establonaka ukat sirvirinakan utanakapan qhipharkir yänakap jikxatapxta. Uka estanciat inti jalsu tuqinx mä nayra capilla t"unjataw utjaraki", sasaw llakit qhanañcht"awayi, Edimburgo markan qamañ utapatx janiw mä juk"a jach"añchaskänti. Chiqansa, uraqpachanx walja utanakaw utjäna, ukampis Escocia markan jachʼa utapax Purdue fortuna ukan nayrïr utapäkaspas ukhamwa uñjäna.
  
  Autojj jachʼa punkunak nayraqatan saytʼaskäna ukhajja, Perdue chachajj punkup jistʼaräna.
  
  "¡Amuyasim, tata Perdue!" - sasaw jach"at arsüna. Llakitatäsajj motor jistʼantasajj jankʼakiw jupar jakʼachasïna, kunjamtï Charles sat mayordomopajj punku jistʼarkäna ukhama.
  
  "Walikiw kutt"anxtaxa, tata" sasaw qhuru Charlesax waña arumpi säna. "Pä urut suyapjjayätwa" sasa. Jupax Perdue-n bolsanakap apthapiñatakikiw gradanakat saraqanïna, kunawsatix qullqi ñik"utan millonario jaqix jank"akiw escalerar t"ijtäna. Charles jilatajj enfermerarojj akham sasaw aruntäna: "Suma tarde, señora" sasaw enfermerarojj aruntäna, jupajj janiw khitïtapsa amuykti sasaw pʼeqep chʼoqtʼasïna, ukampis Perdue jilatampi jutaspa ukhajja, wali wakiskir jaqëkaspas ukhamwa uñjäna.
  
  "Perdue tata, janiw jichhakamax kayumar ukham ch"amanchañjamäkiti" sasaw jupar qhipäxan jach"at arsüna, ukat jaya thakhinak sarañapatakiw ch"amachasi. "Tata Perdue..." sasa.
  
  "Gradanak makatañ yanaptʼita, ¿walikïskiti?" - sasaw suma chuymamp jiskt"äna, jupax arupanx wali llakisiñ notas uñt"kchïnsa. -¿Charles?
  
  -Jïsa, tata.
  
  "¿Cleave tatax purinxpachati?" - Perdue -sasawa jiskt"äna, jani pacienciampi nayraru sartasa, mä juk"a pacharu.
  
  Charles jilatajj jan amuytʼasisaw akham säna: "Janiwa, tata" sasa. Jaqinakax mä juk"a jaysapxänwa, ukampis Perdue-x jaysäwipanx wali axsarañjam uñnaqaw uñacht"ayasïna. Mä jukʼa tiempojj jan kuns lurasaw saytʼasïna, enfermeran amparapat kattʼasisaw mayordomopar munasiñampi uñchʼukisïna.
  
  "Janiwa?" - Jupax sustjasisaw chhuxriñchjasïna.
  
  Ukapachaw Lillian ukat Jane, uta uñjiri ukat yanapiripa, punkun uñstapxäna.
  
  "Janiwa, tata. Jupajj urunakpachaw jan utj-jjänti. ¿Jupar suyasmati?" sasaw Charles jilatajj jisktʼäna.
  
  "Nayax... w-suykayätti... Tatitu, Charles, ¿jan suykayäta ukhax akankpachati sasaw jiskt"asirïta?" Perdue sat chachajj jan uñtʼat jaqënwa. Jilapart samarañ irnaqir patronapan arnaqasiñap istʼasax wali muspharkañänwa, ukat warminakax Charles jilatampiw jan amuytʼasis uñkatasipxäna, jupax amukiw qhiparäna.
  
  -¿Jupax jawsatayna? sasaw Perdu jilatajj Jane kullakarojj jisktʼäna.
  
  "Suma jayp"u jumataki, tata Perdue" sasaw wali ch"amampi jaysäna. Jane kullakajj janiw Lillian ukat Charles chachanakjamäkänti, jupajj janiw jefepar jan filat mistunkäna ukhasa jan ukajj kuna jan waltʼäwis utjkäna ukhasa cheqañchañsa uñiskänti. Jupaw brújula moral ukat chʼeqa amparapamp amtasirïna, kunapachatï mä amuytʼäwi munaskäna ukhajja. Jupax amparanakap ch"uqt"asir uñjäna ukat mä chhuxriñchjasirïtap amuyasïna.
  
  Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Pampachita. "Sam sat jilatarojj jankʼakiw suytʼaskta. Taqi jumanakar uñjañax wali kusiskañawa. Chiqpachansa."
  
  "Nueva Zelanda markan kuntï jumamp paskäna uk istʼapjjtwa, tata. Nayax wali kusisitaw wali ch"akhanak ch"allt"asisma ukat waliptasktaxa", sasaw Lillian, taykan irnaqirix muxsa jachaqt"asis ukat ingenuos amuyunakampi, chhuxriñchjasïna.
  
  "Yuspära, Lily" sasaw samaqäna, punkur puriñkamajj chʼamachasitapatjja, janiw samsuñapäkänti. "Gansojajj niyaw tukusjjäna, jïsa, ukampis nayajj atipjäyätwa" sasa. Perdue chachajj wali chuym ustʼayatätap amuyapjjäna, ukampis suma chuymanïñatakiw chʼamachasïna. "Taqini, akax Enfermera Hurst Clínica de Salisbury ukankiwa. Jupaw semanan pä kuti usuchjatanakaj qollatäni" sasa.
  
  Mä juk"a pachax kusisiñanak mayjt"ayasax taqiniw amukt"apxäna ukat Perdue-r vestíbulo ukar mantañapatak mä chiqar sarxapxäna. Qhiparusti Jane kullakaruw wasitat uñkatäna. Ukat jukʼamp jan sawkasir arumpiw mayamp jisktʼäna: "¿Sam sat chachajj ¿janit jawstʼpachänti, Jane?"
  
  Ukat llampʼu chuymampiw akham säna: "Janiwa" sasa. "¿Ukham jaya tiempo uttʼayaskäta ukhat jawstʼañaj muntati?"
  
  Jupajj janiw sañ munkänti, ukampis uka warmin amuyatapajj walikïskaniwa uk yatïna. Chiqansa, Hurst enfermerax janïr sarkasax kunjamäskis uk yatiñatakiw chʼamachasispäna, ukat Lillian kullakax janïr jaypʼu tuqir jaytkasax sum manqʼayañapatakiw chʼamachasispäna. Jupax qarjataw p"iqip ch"allxtayäna. "Jupar jawstʼam ukat kuna qheptʼäwis utji uk yatjjatañamawa, Jane."
  
  "Chiqpachansa" sasaw jachaqtʼasïna ukat oficinaruw nayrïr pison escalerat makatañ qalltäna. Ukat wasitatwa jupar jawsäna. "Ukat mä jukʼa samartʼañamawa. Sam sat chachajj janis jupar jakʼachañjamäkchejja, ukankaniwa" sasa.
  
  "Jïsa, jïsa" sasaw suma chuymamp amparap luqxatäna ukat chʼamampiw escalerar makatarakïna. Lilith kullakajj usutapar uñjkasajj uka suma residenciaruw saräna. Janipuniw khititï jan reyjam uñtʼatäkäna ukan utapan ukham luxus uñjirïkänti. Jupa pachpatakejja, janipuniw ukham qamir utan jikjjatasirïkänti. Walja maranakaw Edimburgo markan jakasïna, jupax wali uñt"at yatxatiriruw uñt"äna, jupax IQ ukat juk"amp jach"a imperio ukham luratayna. Perdue jupax Edimburgo markan wali uñt"at markachiritaynawa, jupax wali uñt"atätapa ukat jan wali uñt"atätapax uraqpachanw jilxattawayi.
  
  Jilpachax qullqi tuqit, política tuqit ukhamarak ciencia tuqit uñt"at jaqinakax David Perdue-rux uñt"apxänwa. Ukampisa, jupanakat waljaniw jupan utjatap uñisiñ qalltapxäna. Jupasti uk sum yatïna. Ukampis wali yatiñanïtapjja, janiw uñisirinakapas jan uñtʼapkaspänti. Nayrir física ukat química teórica yatiqirjamaxa, Lilith jupax kunayman yatiñanak Purdue ukan walja maranakan uñacht"ayatapatx walpun muspharäna. Jichhajj inventonakapan luratätapa ukat reliquianak cazañajj kunjamsa sarnaqäna uk uñjäna.
  
  Wrichtishousis hotelan vestíbulo ukan jach"a techonakapax kimsa pisos ukar puriñkamaw puri, janïr sapa unidades ukat niveles ukan carga apt"ir pirqanakapamp manq"antatäkasa, ukhamarak pisos ukanakax ukhamaraki. Mármol ukat nayra caliza qalat lurat pampanakaw leviatán ukan utap kʼachachtʼäna, ukat uka cheqan uñnaqapat amuytʼasajja, 1600 mara nayrajj janiw kʼachachtʼatäkänti.
  
  "Jumax mä suma utanïtawa, tata Perdue" sasaw samsuwayäna.
  
  Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Yuspära" sasa. "Nayrajj profesionapat cientifico ukhamäyätawa, ¿janich ukhamäki?"
  
  Ukat mä jukʼa wali amuyumpiw akham säna: "Nayajj ukhamätwa" sasa.
  
  Ukat akham sasaw ewjjtʼäna: "Jutïr semanan kuttʼankäta ukhajja, inas laboratorionakaj mä jukʼa uñakiptʼapjjchisma" sasa.
  
  Lilith kullakajj amuyatapat sipansa janiw sinti kusisit uñnaqtʼanïkänti. "Chiqansa, laboratorionakanwa jikxatasirïta. Chiqansa, kimsa sucursalanakax empresaman apnaqatawa, Scorpio Majorus", sasaw jupar muspharayañatak jach"añchasïna. Perdue chachan nayranakapajj jan wali lurañampiw qhantʼäna. Jupax p"iqip ch"allxtayäna.
  
  "Janiwa, munat kullaka, utan laboratorios de pruebas ukanakat sañ munta" sasaw uka usuchjasiñ qullax kunjamsa jan waltʼayi ukat jichhak Sam-amp jan waltʼayatapat ikiñar puriyatapat amuyasïna.
  
  "Akana?" sasaw manqʼantäna, qhepatjja kunjamtï jupajj suykäna ukhamarjamaw lurarakïna.
  
  "Jïsa, señora. Uka chiqaru, nivel de vestíbulo ukan alayaru. Jutïr kutin uñacht"ayapxäma -sasawa jach"añchasïna. Kunjamsa uka enfermera waynax propuestap istʼasax qʼillu ñikʼutanïxäna ukxa wal gustäna. Jachaqtʼasitapajj wali sumwa jikjjatasïna, ukat mä jukʼa tiempojj inas chachapan usutätapat sacrificio lurañapäkäna uk pagaspäna sasaw amuyäna. Ukaw amtapajjäna, ukampis David Perdue chachatakejj janiw mä jukʼa qhespiyasiñak munkänti.
  
  
  10. 10. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Oban markanx estafa ukaw utji
  
  
  Nina kullakajj Sam chachan utapat Oban markar kuttʼañatakejj mä auto alquilasïna. Nayra utajar kuttʼañax wali askipunïnwa, uka utax Bahía de Oban sat chiqan wali thaya umaruw uñtatäna. Jayankkasajj utar kuttʼanisajj uta qʼomachañakiw jupar uñisïna. Utapajj janiw jiskʼäkänti, jupakiw ukan jakasïna.
  
  Jupax q"umachirinakaruw contratasirïna, jupanakax semanan mä kutiw jutapxirïna, ukat walja maranak nayrax herencia ukham alasitayna uk sum uñjañatakis yanapt"apxirïna. Qhepatjja, antigüedades ukanak qʼomachiri warminakar churañat qarjatäjjänwa, jupanakajj kawkïr antigüedades apthapirinakatsa jukʼamp qollqe munapjjäna. P"iqinchat amparanakap maysar apanukusaxa, Ninax juk"ampiw munat yänakap chhaqhayawayxi, jan yäqasir uta uñjirinakataki, Purdue markan expedicionanakapan jakäwip jan walt"ayasaw jikxatat wali aski herencianak p"akintawayi, jilpachax. Sarnaqäw yatxatirix janiw Nina Gould doctoratakix jawsatäkänti, jan ukasti mä obsesión wali específica ukhamänwa, ukat jupax uka pachan jichha pachan conveniencianakapat sipanx juk"amp jak"ankxänwa. Ukhamaw jupan jakäwipax utjäna. Nayra pachax yatiñan yänakapänwa, jan manqhankir phuch"upanx wali muspharkañ sarnaqäwinakaw utjäna ukat suma yänakax juk"amp ch"aman, ch"aman civilización ukanakan pluma ukat laq"ampiw luratäna.
  
  Sam jilatajj janiw jawstʼkänti, ukampis pʼeqejj chʼiyjatäkaspas ukhamwa uñtʼäna, ukat sapa kutiw mä machaq lurañampi jan ukajj yaqha lurañanakampi chʼamachasirïna. Mä wila masir uñtasita, kuna tuqit lupʼiñatakix aventuran qʼaphip jan ukax sum uñakiptʼañ chʼamakiw munasïna. Uñchʼukiñatak jaytkäna uka yatiyäwinakat kunsa amuyi sasaw jisktʼasïna, ukampis janiw uka revisión lurañatakejj ukham chʼamachasirïkänti.
  
  Uka urux ch"amakt"atänwa, ukhamax janiw kuna razonas utjkänti quta thiyan sarnaqañatakis jan ukax café ukar sarañatakis jucharar queso de fresa yant"añataki - refrigeradoran, janiw phayt"atakiti. Torta de queso ukham suma milagrosa, janiw Nina kullakarojj mä gris, jallu purintir urun anqar mistuñapatak yanaptʼkaspati, ukajj callen jan walin uñjasitap uñachtʼayäna. Mä bahía ventanapat Ninax khitinakatix jichhürunakan wali mistuñ amtapki ukanakan t"aqhisiñ thakhip uñjäna, ukat wasitat yuspärasïna.
  
  "Ay, ukat ¿kunsa luraskta?" - -sasawa jiskht"äna, ajanupa cortina de encaje doblado ukar ch"allt"asa ukatxa janiwa sinti amuyt"asis uñch"ukiskänti. Uta manqhanxa, césped ukan jach"a qullu patat saraqasinxa, Ninax chuymankipstat tata Hemming-aruw uñjäna, jupax wali axsarkañ pachan thakhinjam juk"at juk"at saraskir uñjäna, allqamaripar jawsasa.
  
  Hemming tatax Dunoiran thakin nayra jaqinakat maynïriwa, jupax viudo ukhamawa, wali uñt"atawa. Ukjja yatïnawa, kunattejj mä qhawqha wiski umañ tukuyatatjja, janiw kunas waynäkasin sarnaqäwinakap yatiyañat jarkʼkänti. Mä fiestansa jan ukax pub ukansa, nayra ingeniero master ukax janipuniw mä oportunidad jaytkänti, alwa pachakamaw khitis amuyt"asir jaqix amtañapa. Thaknam makhatañ qalltäna ukhaxa, Nina kullakax mä chʼiyar autow jupat mä qhawqha utanakar jayarstʼir uñjäna. Niyakejjay ventanapajj alaya calle patjjarojj wali jachʼächïnjja, jupakiw uk nayratpach amuyaspäna.
  
  "Ay, Dios" sasaw jachaqtʼasïna ukat jankʼakiw punkur tʼijtäna. Q"ala kayuni, vaqueros ukat sujetador ukampikiw Ninax gradanakat t"ijtäna, ch"iyjat thakhipar puriñkama. Tʼijtkasajj sutip arnaqasïna, ukampis jallu ukat qʼejjo qʼejjojj janiw jupar ewjjtʼapar istʼkänti.
  
  "¡Hemming tata! ¡Autot amuyasim!" Ninax chhuxriñchjasïna, kayunakapax juk"akiw thaya jikxatäna, uka q"uma charconaka ukat ch"uxña quqanak taypin sarnaqatapat. Uka thaya thayajj qʼala ñikʼutaparuw phichhantäna. Pʼeqepajj chʼeqa toqeruw kuttʼäna, ukhamat jankʼak jakʼachaskäna uka autojj walja jaqenakan phoqantat zanja taypit chʼalljjtäna. "¡Tata Hemming!"
  
  Ninax cercopan punkupar puriñkamax tata Hemming jupax chika thakhinjam saraskäna, allqamaripar jawsasa. Kunjamtï nayrajj lurapkäna ukhama, jankʼakiw qʼoma amparanakapajj liwjjatasïna ukat cerraduran pestillopampiw liwjjatasïna, janiw jankʼak alfiler apsuñjamäkänti. Kunapachatï cerrojo jistʼarañ munkäna ukhajja, sutip arnaqasiskakïnwa. Niyakejjay jan yaqha sarnaqerinakajj aka tiempon mistuñatak loconakäpkchïnjja, jupakiw suytʼäwipäna, jupakiw yatiyäna.
  
  "¡Ay diosa!", sasaw jan suyt"ata arnaqasïna, kunawsatix pin ukax qhispiyatäxän ukhaxa, chiqpachansa, juramento luratapaw qhipharux tata Hemming-an chuymap ch"allxtayäna, jupax nayranakap ch"uqt"asisaw kawkhans juramentox juti uk uñjañatakix juk"at juk"at kutt"äna, ukampis jupax contraw sayt"askäna juparux.reloj tuqiru, jak"achasisin autop jan uñjañapataki.Kunapachatix uka suma uñnaqt"an sarnaqäw yatxatirir uñjasax, juk"a isimp isthapt"ata, uka jilïr jaqix nayra pachanakapat mä muspharkañ nostalgia ukham jikxatasïna.
  
  Ukat akham sasaw arunttʼäna: "Arunttʼäta, Gould doctora. Mä jisk"a jachaqt"asiwiw ajanupan uñstäna kunapachatix sujetador ukan uñjkäna ukhaxa, machat jan ukax loco ukhamaw sasaw amuyasïna, kunas thaya pachampi ukat taqi kunampi.
  
  "¡Tata Hemming!" jupax wali arnaqasïna, jupar jak"achasisin t"ijtkasa. Jachaqt"asitapax chhaqtawayxänwa, kunatix uka loco warmin jupar amtatapat pächasiñ qalltäna. Ukampis wali chuymanïxänwa, janiw tʼijtxänti, ukatwa jawqʼjatäñap suytʼäna, ukat janiw kuna jan waltʼäwis utjkaniti sasaw suytʼäna. Ch"iqa tuqinx mä ist"añjam umaw ch"allt"asïna, ukat qhiparusti p"iqip muytayäna, ukat mä jach"a ch"iyar Mercedes jupar jak"achasisin uñjäna. Janq"u espuma ch"iwinakax thakhin pä tuqitw sartasïna, kunatix llantanakax uma taypin khuchhuqapxäna.
  
  -¡Maldita...! - jachaqt"asïna, nayranakapaxa axsarañat jach"aptayasïna, ukampisa Ninax nayra amparapampiw katthapïna. Jupax wali ch"amampiw jaquntäna, ukat pavimentoruw tinkutäna, ukampis jank"ak luratapax Mercedes auton guardabarrospat qhispiyäna. Auton jach"a uma ola ukamp ch"allt"ata, Nina ukat chuyman tata Hemming jupanakax sayt"at auto qhipäxan qunt"asipxäna, Merc ukan ch"axwawipax pasañapkama.
  
  Ninax jank"akiw jaltxatayna.
  
  "¡Aka tuqitxa katjatätawa, ¡asnu! ¡Nayaw arknaqäma ukat asnumarus chʼakkatarakïma, ¡asnu!" jupax luxus autonkir idiotaruw jisk"achasiñap katuqäna. Ch"iyar ñik"utapax ajanupar ukat kunkaparuw marco ukham uñt"ayasïna, callin qhuruchasisax pecho montículos ukanakaruw liwxatäna. Mercedes sat autojj thakin mä kʼuchuruw muyuntäna ukat jukʼat jukʼatwa qalat lurat mä puente qhepäjjat chhaqtjjäna. Ninax wali coleratänwa ukat thayarakïnwa. Jupax wali muspharata jilïr jaqiruw amparap luqtäna, thaya tuqit khathati.
  
  "Jutam, tata Hemming, janïr jiwañam katjkasax manqhar irpapxäma" sasaw Ninax ch"amampi amuyt"ayäna. Khuru amparanakapax amparaparuw jist"antasïna ukat jupax wali amuyumpiw uka jan ch"amani jaqirux kayut sayt"ayäna.
  
  Ukat akham sasaw jiskʼat arsüna: "Anunakaja, Betsy, uka amenazat ajjsarañat wali muspharata, qʼejjo qʼejjo qalltankäna ukhajj tʼijtjjänwa" sasa.
  
  "Jan llakisimti, tata Hemming, jumatakiw jupar jikxatapxä, ¿walikiti? Jallu pachat imantasiñakiw wakisi. "Ay Diosay, aka asnu arknaqaskta" sasaw jisk"a samsuñamp arsüna.
  
  "Janiw jupanakat kuns lurkasmati, doctor Gould" sasaw calle chiqar irpkasax arsüna. "Jupanakax jiwayañ munapxiristam, mä minuto lurawinakap chiqapar uñjañat sipansa, scumbags".
  
  "Khiti?" - sasaw jiskt"äna.
  
  Jupax p"iqip ch"allxtayäna kawkhantix autox chhaqtkäna uka puente tuqiru. "Jupanaka! Mä jaqunukut qhipharkir jaqiw kunatix nayrax mä suma municipio ukhama, kunapachatix Oban markax mä chiqap concilio de digno jaqinakan apnaqatäna".
  
  Jupax ñik"utap ch"uqt"asïna, jan amuyt"asir uñnaqani. "¿Kunatsa? ¿Khitis aka auton utji uk yattati sasmati?"
  
  "Ukhampuni!" - sasaw jaysäna, kunapachatix jardinan punkup jist"arkäna ukhaxa. "Uka maldito buitrenakax ayuntamiento ukankapxi. ¡McFadden jilatajj walikïskiwa! ¡Akanx mä khuchhi! Jupax aka markaruw tukuyani, ukampis wayn tawaqunakax janiw khitis p"iqinchaski ukx yäqapkiti, kunapachatix warmir tukuñamp fiesta luraskakiñapkama. Ukanakax khitinakatix chhijllasipxañapäkän ukanakawa. Jupar jaqunukuñatakiw voto churapxäna, jupanakax apsusipxañapänwa, ukampis janiw lurapkänti. Qullqix atipt"awayiwa. Nayax aka bastardo ukarux voto churawayta. Nayajj ukham lurawayta. Ukat jupax uk yatirakiwa. Jupax taqi khitinakatix jupa contra voto churapkän ukanakaruw uñt"i".
  
  Ninax amtasïna, mä qawqha pachaw McFadden-arux yatiyäwinakan uñjata, ukanx mä wali wakiskir jamasat tantachäwiruw saraskäna, kunjamäkitix canales de noticias ukanakax janiw uñt"ayañjamäkänti. Oban markanx jilpach jaqinakax Hemming tataruw munapxäna, ukampis jilpachanix política tuqit amuyunakapax wali nayra pachankiwa sasaw amuyapxäna, jupax uka yatxatat uñisirinakat maynïriwa, jupax janiw nayrar sartañ munkänti.
  
  "¿Kunjamatsa khitinakas jupa contra voto churapxi uk yatispa? Ukat ¿kunsa luraspäna? jupax jan wali jaqiruw ch"axwäna, ukampis Hemming tatax amuyasiñapatakiw jan pächasis säna. Jupajj pacienciampiw thakipan wali jachʼa thayapar irpäna, chuymapajj janiw qollu patat wali chʼamampi sarnaqañar aguantañjamäkänti, uk yatïna.
  
  "Ist"am, Nina, jupax yatiwa. Jichha pacha tecnología ukarux janiw amuykti, ukampis markachirinakar uñjañatakis dispositivos ukanakamp apnaqatapatw arsusipxi, ukatx cabinas de voto ukanx imantat cámaras ukanakaw uskt"ata", sasaw uka jilïr jaqix arsuskakïna, kunjamtix nayrax lurkän ukhama. Jichha kutikiw arsutapax janiw mä jach"a cuento ukhamäkänti ni nayra urunakat mä suma amtäwïkänti, janiw ukhamäkänti; ukax jach"a juchañchäwinakampiw jutäna.
  
  "¿Kunjamarak taqi ukanak alasispasti, tata Hemming?" sasaw jiskt"äna. "Ukajj walja qollqe aptʼasiñap yatisktawa" sasa.
  
  Jach"a nayranakapaxa, q"uma, jan suma uñjat cejas manqhat Nina tuqiruxa lado tuqiru uñkatapxäna. "Ay, jupax amigonakaniwa, Dr. Gould. Jupajj walja qollqeni amigonakaniwa, jupanakajj campañanakaparuw yanaptʼapjje ukat taqe viajenakaparusa tantachäwinakaparus pagapjjaraki".
  
  Jupax junt"u nina naktäwip nayraqatan qunt"ayäna, ukanx ninax chimenea lakap ch"allxtayäna. Sofápat mä cachemira manta apsusaw jupar muyuntäna, ukat juntʼuñapatakix amparanakap manta patxaruw chʼallxtayasïna. Jupajj jan sinttʼasisaw jupar uñchʼukïna. "¿Kunatsa tʼijtʼayañ munapjjetäna sasin amuyta? Nayax uka tantachäwinx jupanakan amtawinakapx nayrïr uñisirïtwa. Nayampi Anton Levingampi, ¿amtastati? McFadden jupan campañaparux uñch"ukipxtwa".
  
  Ninax p"iqip ch"allxtayäna. "Jïsa, chiqpachapuniw amtastxa. Uka pachax España markankäyätwa, ukampis medios sociales ukanw taqi ukanak arkta. Jumax chiqaw sasma. Taqinipuniw Leving jupax yaqha asiento ukan cámaras de la concejal ukan atipt"ani sasaw amuyapxäna, ukampis McFadden jupax jan suyt"ataw atipt"äna ukhax taqiniw llakisipxta. ?"
  
  Uka jilïr jaqixa wali qhuru jachaqt"asïna, nina uñkatasa, lakapaxa ch"amakt"ata jachaqt"asisawa.
  
  "Jupax jiwatawa".
  
  "Khiti? Jakaña?" - sasaw jan iyawsasin jiskt"äna.
  
  "Jïsa, Lewing jilatajj jiwatäjjewa. Pasïr semanax jupax", tata Hemming jupax ajanupanx sarcasmo ukham uñkatatayna, "mä accidente ukanïnwa, sapxiwa".
  
  "Kuna?" -sasawa ñik"uta ch"uqt"asïna. Ninax markapan jan walinak luraskäna ukanakat qʼal muspharäna. "Kunas kamachi?"
  
  "Amuyataxa, machata victoriana utapan escalerapat jaquqaniwayi" sasaw uka jilïr jaqix säna, ukampis ajanupax yaqha tarjeta anatäna. "Jumax yatisktawa, kimsa tunk payan maraw Living ukar uñt"awayta, ukat jupax janipuniw mä vaso jerezat sipans juk"amp umañ munkänti, mä ch"uxña phaxsinxa." ¿Kunjamatsa machat uñjasispäna? ¿Kunjamarak ukham machjasispasti, pä tunk phisqhan maraw pachpa utan sarnaqkäna uka maldito escalerar jan makatañjamäspasti, Gould doctora?" Jupax larusitaynawa, jupa pachpaw niya llakisiñ experienciapat amtasitayna. "Ukat jichhüruw turnojax horca uchatäkaspas ukhamaw amuyasi".
  
  "Uka uruw utjani" sasaw jachʼat arsüna, ukat uka yatiyäwinakat lupʼisajj isi uchasisaw chintʼasïna.
  
  Ukat akham sasaw ewjjtʼäna: "Jichhajj jumaw uka toqet chikañchasjjtajja, Gould doctora" sasa. "Jumaw jiwayañatak chʼamap tʼunjawaytajja. Jichhax mä mierda tormenta taypinktawa -sasa.
  
  "Walikiwa" sasaw Ninax acero uñkatas säna. "Akanwa nayajj wali sum jikjjataskta" sasa.
  
  
  tunka mayani
  Jiskt"awin esenciapa
  
  
  Sam secuestrador ukax inti jalsu tuqir thakhit A68 thakhinjam sarawayxäna, jan uñt"at chiqaruw sarawayxäna.
  
  "¿Kawkirus irpapxista?" - Sam jiskt"äna, arupa suma, suma chuymampi.
  
  Uka jaqejj akham sänwa: "Wag" sasa.
  
  "¿Vogri markan parquepa?" Sam jilatajj jan amuytʼasisaw jaysäna.
  
  Uka jaqejj akham sänwa: "Jïsa, Sam" sasa.
  
  Sam jupax mä juk"a pachaw Swift jupax kunjams jaysatayna ukxat lup"ïna, nivel de amenaza ukax uka chiqar uñt"ayatawa. Chiqansa, wali suma chiqapunïnwa, janiw kawkhantï jupax chʼakhanakap chʼiyjatäñapäkänti jan ukax mä quqar warktʼatäñapäkänti. Chiqansa, uka parquex sapa kutiw visittʼapxirïna, kunattix quqanakaw utjäna, ukanwa jaqinakax golf anatir jutapxirïna, senderismo ukar sarañataki jan ukax wawanakapar kusistʼayañatakiw uka markankir anattʼañ pampan jutapxirïna. Jupajj mä ratukiw sum jikjjatasjjäna. Mä kunaw wasitat jisktʼañapatak chʼamañchäna. "Ukhamarus, ¿kunas sutimax, amigo? Wali uñtʼat uñnaqtʼanïtawa, ukampis cheqpachapuni uñtʼatamat pächastwa" sasa.
  
  "Nayan sutijajj George Masters satawa, Sam. Jan wali ch"iyar janq"u jamuqanak uñt"apxista, Edinburgh Post ukankir Aidan jiwasan maynit maynikam amigosan cortesía ukamp", sasaw qhanañcht"awayi.
  
  "Aidan jilatat mä amigot parltʼasajj ¿sarcasmot parlta jan ukajj cheqpachapunit amigomäpacha?" sasaw Sam jilatajj jisktʼäna.
  
  George jilatajj jan nayranakap thakit apaqasajj akham sänwa: "Janiwa, nayra tiemponjja amigopäpjjtwa" sasa. "Vogri markaruw irpapxäma, ukhamat aruskipt"apxañajataki, ukatsti antutapxäma" sasa. Jupajj jukʼat jukʼatwa pʼeqep muytayäna, ukhamat Sam chachar uñnaqapampi bendiciñataki ukat akham sarakïnwa: "Janiw nayajj jumar arknaqañ munkti, ukampis janïr kuntï pasaski uk amuykasajj sinti yaqhachasiñampiw kuns lurasma. Picadura operacionanakan kunjamsa controlaskta ukajj janiw nayatakjamäkiti" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sasaw qhanañchtʼañ munäna: "Chachanakan cuartopan esquinaruw uchapxitäna ukhajja, machantatäyätwa, George" sasa, ukampis janiw ukajj cheqañchañatak yanaptʼkänti. "¿Kunsa nayajj amuytʼañajäna?"
  
  George Masters jilatajj wali jachʼatwa arsüna. "Aka baran nayat sipansa suma uñnaqtʼan jaqir uñjañ janiw suykayätati sasaw amuyta. Nayax juk"amp sum lurasmati...jan ukax jumax juk"amp pachaw amuyt"asis sarnaqasma" sasa.
  
  "Ey, ukax nayan fucking cumpleañojapunïnwa" sasaw Sam jupax arxatäna. "Colerasiñatakejj derechonïtwa" sasa.
  
  "Inas ukhamächi, ukampis jichhax janiw kunäkisa" sasaw Georgex kutt"ayäna. "Ukapachax tʼijtxaraktawa ukat wasitat tʼijtxaraktaxa, kuntï jumat munkta uk qhanañchañatakis mä chʼamsa churkista" sasa.
  
  "Chiqpachapuniw sasma" sasaw Sam jupax jach"at arsüna, kunawsatix Vogri suma chiqar puriñ thakhinjam kutt"apkäna ukhaxa. Victoriano utax kawkhantix parque ukax sutip apsuwayki ukax quqanak taypinw uñstawayi kunatix autox wali juk"ampiw juk"ampi.
  
  George jilatajj akham sänwa: "Jawirajj parltʼasiñsa chʼamaktʼayaspawa, jan ukajj uñchʼukipjjaspa jan ukajj istʼapjjaspa ukhajja" sasa.
  
  "Jupanaka? Sam jupax ñik"utap ch"uqt"asïna, katuntiripan paranoia ukamp muspharata, uka pachpa jaqiw mä juk"a pachanak nayrax Sam jupan pachpa paranoico reacciones ukanakat k"umiskäna. "¿Uka jak"an lurapkta uka carnaval de velocidad-fucking jan uñjki ukax sañ muntati?"
  
  "Jumax yatisktawa khitinakas jupanakax uk yatta, Sam. Jupanakax muspharkañ paciencianïpxänwa, jumaru ukhamarak suma uñnaqt"an sarnaqäw yatxatirir uñch"ukipxäna... David Perdue ukar uñch"ukipxäna...", sasaw Tyne jawir thiyanakar sarapxäna, uka jawir thiyax estancia taypinw jalluntäna.
  
  "Suyt"am, ¿Ninampi Perduempir uñt"tati?" Sam jilatajj jachaqtʼasïna. "¿Kunatsa jupanakajj nayar arkapjjtajja?"
  
  George jilatajj wali jachʼatwa arsüna. Uka tuqit chuymapar puriñ pachaw purini. Jupax jan yaqha aru arsusaw sayt"äna, nayranakapampiw jan wali uñnaqt"an cejas manqhan imantat horizonte ukar peinaskäna. Umax Sam-arux sumankañ jikxatäna, Eva-rux ch"iyar qinayanak jallu purintata. George jilatajj amtap qhanañchañap suykäna ukhajja, ñikʼutapajj ajanupanwa liwjjatäna.
  
  George jilatajj akham sänwa: "Sam, mä jukʼa tiempokiw ukham lurarakï. "Jichhax janiw kunjams taqi ukanak yatxa uk qhanañcht"irjamäkti, jan ukasti yatxatax iyawsapxita". Periodistax jan kuns arsusaw uñch"ukiskäna uk amuyasax saskakiwa. "¿Dread Serpent sat videojj utjaskakiwa, Sam? Taqinis Chhaqhat Markankkasax grabapkta uka videoxa, ¿jumanakampit utji?"
  
  Sam jilatajj jankʼakiw amuyäna. George Masters chachan amtanakapat sum yatiñkamaw jaysäwinakap jan sum qhanañchañ amtäna. "Janiwa, Gould sat doctoraruw mä qillqat jaytawayta, ukampis jupax yaqha markankiwa" sasa.
  
  "Chiqpachansa?" George jilatajj jan kuns lurasaw jaysäna. "Periódiconak ullart"añamawa, Periodista Famoso jilata. Jupax qharüruw markapan mä uñt"at jaqin jakawip qhispiyawayi, ukhamax jumanakax nayaruw k"arisipxista jan ukax jupax bilocación ukar ch"amanchatawa".
  
  "Uñtapxam, kuntï yatiyapxäta uk yatiyapxita, Dios layku. Juman q"añu amuyumanx autojat qillqt"awayta ukat uka q"añunakampix waliw atipjayasiñaja, kunapachatix parque de juegos ukan anatt"añ tukuyxäta ukhaxa", sasaw Sam jupax jiskt"äna.
  
  "¿"Ajjsarkañ Katari" sat videojj jumamp chikäskiti?" George jilatajj jupa pachpaw ajjsarayañatakejj mayamp säna. Sapa aruxa, mä martillompi Sam chachan jinchupar yunquempi chʼalltʼkaspas ukhamänwa. Jupax janiw uka aruskipäwit mistuñ thakhinïkänti, ukat janirakiw George jilatampix parquet mistuñ thakhinïkänti.
  
  "¿Uka... ¿Ajjsarkañ Katari?" Sam jilatajj jan jaytjasaw säna. Jupax janiw kuntix Perdue jupax Nueva Zelanda markan mä qullu manqhan filmañatak mayiskäna ukanakx wal yatkänti, ukat jupax ukham juk"amp munäna. Jila partejja, kunanaktï jupar gustkäna ukakiw yatiñ munäna, ukat física ukat numeronakajj janiw chʼamanïkänti.
  
  -¡Jesucristo! George jilatajj kʼachat kʼachat kʼachat parlatapatwa wal colerasïna. "Axsarkañ Katari, mä pictograma ukax mä secuencia de variables ukat símbolos ukanakamp luratawa, ¡Splinter! ¡Ecuación ukham uñt"atarakiwa! ¿Kawkhansa aka grabacionajj utji?
  
  Sam jilatajj katuyasiñatakiw amparanakap aytäna. Paraguas ukan jaqinakax pä jaqin jach"a arunakap uñjapxäna, jupanakax imantasipkäna ukanakat uñch"ukipxäna, ukat turistanakax kuna tuqits uka ch"axwäwix utji uk uñjañatakiw kutt"apxäna. "¡Walikiwa, Diosa! Samartʼam" sasaw Sam jilatajj qhuru arumpi jiskhtʼäna. "Janiw nayamp chikajj uka grabacionanakajj utjkituti, George. Janiwa akankiti jichhasa. Kunata?"
  
  "Aka fotonakax janipuniw David Perduen amparapar mantañapakiti, ¿amuyasmati?" - Georgex mä jach"a khathatimpiw iwxt"äna. "Janiwa! Janiw kuntï jupar yatiyañ munkta ukajj nayatak wakiskiti, Sam. Ukhamakiwa chhaqtayaña. Archivonak jan walt"ayaña, kunaymaninak luraña".
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Ukakiw jupar llakisi, amigo" sasa. "Ukampiw chuym chʼallxtayi sasaw siristxa" sasa.
  
  George jilatajj Sam jilatarojj akham sasaw kuttʼayäna: "Uk yattwa, amigo" sasa. "Ukax maldito jan walt"äwiwa. Jupat sipansa jukʼamp jachʼa mä títere apnaqiriw apnaqaski" sasa.
  
  "Jupanaka?" Sam jilatajj George chachan paranoico sat yatichäwipat parlkasajj jiskʼachataw jisktʼäna.
  
  Uka ch"amakt"at ñik"utan jaqix Sam Cleave waynan ch"axwawinakap phuqhasxänwa ukat nayrar sartawayxänwa, Sam-arux collarat katthapisinx wali axsarkañ ch"amampiw ch"allxtayäna. Mä juk"a pachatakix Sam jupax mä jisk"a wawar San Bernardo ukan liwxatatapjamaw jikxatasïna, Georgen janchipan ch"amapax niyas jan jaqirjam uñjatätap amtayañataki.
  
  "Jichhax ist"am, ukat wali sum ist"am, amigo" sasaw Sam-an ajanuparux sist"äna, samañapax tabaco ukat menta ukham thujsa. "¡David Perdue jupax aka ecuación katuqani ukhax Orden del Sol Negro ukax atipt"aniwa!"
  
  Sam sat chachajj inamayakiw uka phichhantat jaqen amparanakap antutañ yantʼäna, ukat jukʼampiw Eva warmirojj colerasïna. George jilatajj wasitatwa chʼalljjtayäna ukat mä akatjamat antutäna, ukatwa lanktʼasïna. Sam chachajj kayup jikjjatañ yantʼkäna ukhajja, George jilatajj jukʼampiw jakʼachasïna. "¿Kuntï lurapkta uksa amuyaraktati? Perdue jupax janiw Dread Serpent ukamp irnaqañapakiti. Jupax genio ukawa, jupanakax suyt"apxiw aka maldito matemáticas jan walt"äw askichañataki, kunawsatix nayrir quri yuqall wawapax uñstayawayki ukhatpacha. Ukampirus, sasaw quri waynax conciencianïtayna ukat lurawip t"unjatayna, ukampis janiw janïr sirvientax cuartop q"umachkasax copiapkasakiti. Janiw yatiyañax wakiskiti, jupax operadoränwa, Gestapo ukan irnaqäna" sasa.
  
  "Ukhamaxa, ¿khitis jupanakan quri wawapaxa?" sasaw Sam jilatajj jisktʼäna.
  
  George jilatajj Sam jilataruw uñchʼukïna, wali muspharatänwa. -Janiwa yatktati? ¿Einstein sutini mä waynat ist"tati, amigoja? Einstein, "Teoría de la Relatividad" waynax bomba atómica ukar sipan mä juk"a t"unjir kunaw irnaqaskäna, ukampis uka kipka uñacht"äwinakampiw irnaqäna. Uñjapxam, nayax cientificotwa, ukampis janiw genio ukhamäkti. Diosar yuspajarañaw janiw khitis aka ecuación tukuykaspati , ukatwa jiwata Dr. Kenneth Wilhelm jupax The Lost City ukan qillqt"awayi. Janiw khitis aka fucking katari p"iyan qhispiñapäkänti" sasa.
  
  Sam jilatajj Wilhelm sat doctorat amtasïnwa, jupajj Nueva Zelanda markanwa mä granjan utjäna, ukanjja Lost City sat markajj utjkäna uka cheqanwa. Jupajj nazi sat cientificopunïnwa, jila partejj janiw uñtʼapkänti, walja maranakaw Williams sutimp saräna.
  
  -Suma suma -sasa. Taqi ukanak alasitajax sañani" sasaw Sam chachax wasitat amparanakap luqxatasin achikt"asïna. "¿Kuna consecuencianakas aka ecuación ukan utji? Chiqpachans mä excusa concreta ukax Perdue ukar yatiyañatakix munasini, jupax, chiqans, jichhax jak"anw nayan jiwatax amtaskpachäna. Juman loco munañamax jupamp jikisiñatakiw apt"asiwayta. Diosa, wali coleratapuniwa" sasa.
  
  George jilatajj amparap chʼoqtʼasïna. "Janiw tʼijtjjañamäkiti" sasa.
  
  Sam jilatajj cheqätap yatïna. Sam sat chachajj uta punkupan George jilatampi uñkatas jisktʼaspäna ukhajja, walja jan walinakatwa qhespiyaspäna. Nayraqatxa, wali autonïñapänwa. Maysa toqetjja, nayratpach qhantʼir mierdanakat llakisiñajj janiw Sam chachar yanaptʼkänti.
  
  "Janiw juk"amp suma detalles ukanakat qhanäkti, Sam, ukampis nayamp Aidan Glaston ukamp chika, consenso general ukax aka ecuación ukax mä monumental cambio ukar yanapt"aniw jichha paradigma de física ukanxa", George jupax iyaw sataynawa. "Kuntix Aidan jupax phunchhawinakapat apthapiñ atipki ukat aka jakhüwix uraqpachan jan walt"awinak utjayani. Ukhamatwa uka yäx dimensiones taypin velo p"akjaspa, ukat jiwasan pachpa física ukax mayni tuqin utjki ukampiw ch"axwañapa. Nazis sat jaqenakajj ukampiw yantʼapjjäna, kunjamtï Teoría de Campo Unificado sat yatichäwin siskäna ukar uñtasita, ukajj janiw cheqpach uñachtʼayañjamäkänti" sasa.
  
  "Ukat ¿kunjamarak Black Sun ukax aka tuqit askinak jikxatani, Yatichirinaka?" - Sam jupax jiskt"asiwayiwa, periodista talento ukampiw mierda amuyañataki. "Jupanakax pachpa pachan ukhamarak pachpa chiqan jakasipxi, kunjamatix uraqpachan jakapki ukhama. Jupanakax larusiñawa, jupanakax jan walinak yant"apxaspäna, ukax taqi kunamp chikaw jupanakar t"unjañapa".
  
  "Inas ukhamächïna, ukampis ¿Payïr Jachʼa Chʼaxwäwin chiqpachapuni lurapki uka muspharkañ, tʼiju tʼiju tʼiju tʼijunak chikat amuytʼawaytati?" George jilatajj janiw ukham skänti. "Jilïr kunatix lurañ yant"apkän ukax janiw kuna askis utjkänti, ukampirus uka jark"äw atipjañatakik jach"a yant"äwinak luraskakipxäna, ukax yaqha ciencias ukan irnaqawipat yatiñanakaparux nayrar sartayaspawa sasaw amuyapxäna - uka ciencianakax kunatix jiwasax janiw lurañjamäki ukanakxa ukampis amuytʼañamawa. ¿Khitis akax janiw yaqha larusiñatak yant"äwikïkiti saspa, jupanakan locuraparu ukhamarak controlapar wiñayatak utjañapataki?"
  
  "George, kuntï siskta uk sum amuyta, ukampis cheqaparjamajj janiw jupanakas ukham loqtatäpkaspas ukham amuykti. Kunjamäskpasa, uka amtar puriñ munapjjatapajj mä qhawqha razonanïñapawa, ukampis ¿kunas ukajj utjaspa? Sam sat chachajj chʼajjwäna. Jupax George Masters sat jaqiruw iyaw sañ munäna, ukampis teorías ukanakapanx sinti p"iyanakaw utjäna. Maysa tuqitxa, uka jaqin jan chʼamanïtapat amuytʼasaxa, sarnaqäwipax mä jukʼa uñakiptʼañax walikïskänwa.
  
  "Uñtapxam, Sam, iyawsapxsta jan iyawsapxsta, mä favor lurapxam ukat aka uñakipt"apxam janïr David Perdue-r aka ecuación-ar amparapar puriñapatak jaytkasaxa" George-x achikt"asiwayiwa.
  
  Sam jilatajj iyaw sasaw pʼeqep chʼoqtʼasïna. -Jupax suma jaqiwa -sasa. Uka juchañchäwinakan kuna jachʼa jachʼa tukuñas utjaspa ukhajja, jupa pachpaw tʼunjaspäna, creyipjjam" sasa.
  
  "Jupax philantropo ukham uñt"atawa. Nayax yattwa kunjams Black Sun ukarux suxta thakhinak domingo urukamaw chhuxriñchjatayna, kunawsatix kuntix akapach amtapkän uk amuyaskäna, Sam", sasaw uka jisk"achasir cientificox jan pacienciamp qhanañcht"äna. "Ukampis kunatix jan jumanakar yatiyañjamäkaspa ukhamawa, Purdue ukax janiw yatiskiti t"unjäwin lurawipxa. Jupajj wali kusisitaw jan yatkiti, jupanakajj geniopampi ukat nasïwitpach yatiñ munañapampi apnaqasaw manqha manqharu chiqak irpapxi. Janiw iyaw sañapataki jan ukax jan iyaw sañapatakix wakiskiti. Jupax juk"amp askiwa jan amuyt"añapataki kawkhans ecuación ukax jan ukax jiwayapxani... ukat jumamp Oban markankir señorampi".
  
  Qhiparusti, Sam jupax uka iwxt"a katuqatayna. Jupax janïr uka grabacionanak Perdue ukar katuykasax pachap suyt"añ amtäna, George Masters ukar pächasiñan askip churañatakik ukhama. Uka suyt"awinak qhananchañax ch"amakïspawa, jan wakiskir yatiyäwinak aleatorio ukar puriyasa. Perdue jilatat sipansa, juk"a jaqinakakiw juparux iwxt"apxaspäna kuna jan walt"awinakas aka jakhüwinx utji, ukat khitinakatix iwxt"apkaspän ukanakas... jupax janipuniw yatkaspänti jupanakar atinisiñjamati janicha.
  
  Sam chachajj katuntirinakapar akham sänwa: "Utar irpapjjeta, achiktʼasipxsmawa" sasa. "Janiräkipanwa aka tuqit uñakiptʼä, ¿walikïskiti?"
  
  George jilatajj akham sänwa: "Sam, jumaruw confiyasma" sasa. Ukajj mä ultimátum ukhamaw jukʼamp istʼasïna, janiw mä promesa de confianza ukhamäkänti. "Aka grabacion jan tʼunjkäta ukhajja, kunatï jakäwiman utjki ukat mä jukʼa tiempotakiw arrepentisiñama."
  
  
  12. 12. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Olga kullakajj akham sänwa:
  
  
  Quip uka tukuyatatxa, Casper Jacobs jupax ch"alla ñik"utap taypin amparanakapamp t"ijtäna, p"iqipanx mä ch"iyar ch"iyar jaytawayi, llätunk maranakan pop estrella ukar uñtasita. Nayranakapaxa arum paqar liyiñat wila ch"allxtataw uñjasiwayi, kuntix aruman suykäna ukat sipansa - samarañataki ukat mä juk"a ikiñar puriñatakiwa. Jan ukasti, Ajjsarkañ Katari jikjjatatapat yatiyasajj wal colerayäna. Jupax Zelda Bessler jan ukax lapdogs ukanakax uka yatiyäwinak wali armatäpxañapatakiw wal suyt"äna.
  
  Anqanx mayniw wali axsarkañ arnaqasïna, qalltanx janiw yäqañ yant"känti, ukampis uka jan wali pachar axsarañampi ukat jan ikiñamp taypinxa, jichhürunakanx kunayman jan aguantañjamäki ukanakaw utjäna. Ukajj mä placajj chʼalljjtayaskäna ukat mä qhawqha qhepat punkup nayraqatan chʼalljjtatäkaspas ukhamaw istʼasïna, ukat auton alarmapaw istʼasïna.
  
  "Ay, Dios layku, ¿kunas jichhaxa?" - sasaw jach"at arnaqasïna. Jupax uta punkuruw jank"ak saräna, khititix jupar llakisiykäna ukaruw chuym ust"ayasiñatakix wakicht"atäna. Punku mä chiqar jaquntasaw Casper jupax jach"at arsüna: "¿Kunas taqi qullan sutipxar akan pasaski?" Kuntï autot mantañ thakipar puriñ escaleran kayupan uñjkäna ukajj mä ratukiw armanakapat apsuwayjjäna. Ukat jukʼamp muspharkañ rubio sat tawaqux autop jakʼan quntʼatäskäna, llakit uñnaqtʼanïsa. Nayraqatapankir acera patjjanjja, tortampi ukat glasechampiw qʼañuchatäpjjäna, uka bolanakajj nayrajj mä jachʼa casarasïw tortapankänwa.
  
  Kunawsatix Casper-ar achikt"asis uñch"ukiskäna ukhax qhana ch"uxña nayranakapaw juparux muspharayäna. "¡Amuyasipxam tata, achikt"asipxsmawa, jan colerasimti! Mä kutikiw taqe ukanak chhaqtayasma. Uñjapxam, automan manchapax mä hielo ukhamawa" sasa.
  
  "Janiwa, janiwa" sasaw arxatäna, amparanakap luqtasaw perdón mayisïna, "amaw autojat jan llakisimti. Akanxa, yanaptʼapxäma" sasa. Pä chhuxriñchjasiña ukat conjunto de teclas ukan botón de mando a distancia ukar chʼalltʼasajj alarma jachʼatwa amuktʼayäna. Casper chachajj jankʼakiw jachir suma uñnaqtʼan warmir jan wali torta apthapiñapatak yanaptʼäna. -Amuyasipxam, jan jachapxamti -sasa. Uy, nayax kuns yatiyapxäma. Mä kutix akax askichatäxi ukhax nayax local ukan panadería ukar irpapxäma ukat torta ukar mayjt"ayapxäma. Naya patjjaru" sasa.
  
  "Yuspära, ukampis janiw uk lurañjamäkiti" sasaw chhuxriñchjasïna, ukat mä qawqha masa ukat mazapán k"achacht"äwinak apthapisa. "Uñjapxtawa, naya pachpaw aka torta phayt"awayta. Pä uruw sarawayxi, ukax taqi k"achacht"äwinak amparamp lurat qhipatwa. Uñjapxtawa, ukax mä jaqichasïw torta ukhamänwa. Janiw kawkhans kawkïr tiendatsa casarasïwi torta alasipksnati" sasa.
  
  Wila ch"allt"at nayranakapaxa, jachaqt"asisawa, Casper chachan chuymap p"akintawayi. Jan munkasaw amparapamp nayrïr amparapamp luqxatäna ukat sinttʼasitap uñachtʼayañatakiw llampʼu chuymamp chʼallxtayäna. Jupamp qʼal katuntatäsajj pechopan mä tʼaqhesiñaw jikjjatasïna, uka uñtʼat llakisiñajj mä qhoru cheqpach uñtʼatäsajj juti. Casper jupax chuymapanx mä llakiw jikxatasïna. Jupajj janiw jaysäwip istʼañ munkänti, ukampis uka jisktʼa jisktʼañ wal munäna. "¿Ukat... naya-jach"a t"ant"a f-juman... jaqichasïwimataki?" lakapan jupar aljantañ ist"äna.
  
  "¡Janiwa sañama! Mä novia jan ukax kunaymaninakäñamawa. Diosan munasiñapata, achikt"asipxsmawa, jan novia ukhamämti!" chuymapax arnaqasirjamarakïnwa. Janiw nayrax munasiñax utjkänti, jan ukasti tecnología ukat ciencia ukakiw munasïna, ukax ukhamawa. Uka frágil rubiax jachaqt'asisaw uñch'ukiskäna. A jisk"a ch"uqt"at ist"awix jupat jaltxataynawa kunatix mä k"ari jachaqt"asiwiw suma ajanupan uñstäna.
  
  "Ay Dios, janiwa" sasaw pʼiqip chʼallxtayasïna, ukat llampʼu chuymampiw chhuxriñchjasïna. "¿Chiqapunit jumatakix ukham llampʼu chuymanïkaspas ukhamätxa?"
  
  -¡Yuspära, Jesus! Kusisit físico jaqix chuymapan arup kusisitap ist"äna. Mä akatjamat jupar uñjasax wal jachaqtʼasïna, janiw solterokïkänti, jan ukasti wali amuytʼasirïtap laykux wali samarataw jikxatasïna. "¡Ha! ¡Janiw jukʼamp iyaw sañjamäkänti! ¡Soltera akankiwa! "jupax jan amuytʼasisaw arsüna. Ukajj kunja llampʼu chuymanïkaspas ukham amuyasajja, Casper chachajj jukʼamp seguro kuns saspawa sasaw amuyäna. "Chiqpachansa, nayan sutijax Casper satawa" sasaw mä q"añut amparap luqxatäna. -Dr. Casper Jacobs -sasa. Jupajj sutip amuyañapatakiw chʼamachasïna.
  
  Uka suma warmix wali kusisitaw escarcha ukham lip"katat amparanakapamp katthapïna ukat larusisaw akham säna: "James Bond ukham ist"asirakta. Nayan sutijajj Olga Mitra, uh... panadero" sasa.
  
  Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Olga, panadero. "Nayarux wali askiwa".
  
  "Ist"apxam" sasaw wali amuyumpi säna, mangapampiw ajanupar pichthapïna, "aka tortax mä horat juk"ampiruw jaqichasïwir puriyañapa. ¿Jumaxa kuna amuyunaksa utjtamti?"
  
  Casper jupax mä juk"a amuyt"äna. Ukham suma kʼajkir tawaqorojj jan waltʼäwir jaytañat sipansa, wali jayaruw saräna. Ukakiw jupatakix wiñayatak chʼamañchtʼäna, ukat uka tuqitxa wali sumarakïnwa. Jank"akiw amparanakap ch"allxtayäna ukat mä amuyt"awiw p"iqiparux uñstäna, ukat torta chiqanakax t"ijtäna. "Inas mä amuyt"äwix utjchi, Mithra kullaka. Aka chiqan suyt"apxam" sasa.
  
  Machaq jikxatat kusisiñampiw Casper sat chachax sapürunjam apnaqat Casper sat chachax escalerat tʼijtäna, ukat utanipan utaparuw tʼijtäna, ukat Karen kullakaruw yanaptʼañapatak achiktʼasïna. Chiqansa, jupax t"ant"a lurapunirïnwa, sapa kutiw muxsa bollos ukat bagels ukanakax ático ukan jaytasirïna. Jupatakix wali kusiskañawa, utani mamapax Casper machaq amigapar yanapt"añ iyaw satayna, ukhamat sutip qhispiyañataki. Karen kullakajj jupa pachpa mä qhawqha kuti jawskäna uka qhepatjja, yaqha casarasïwi torta wakichtʼapjjäna.
  
  
  * * * .
  
  
  Machaq jaqichasïw torta lurañatakix pachamp t"ijtxasax, ukax Olga ukat Karen jupanakatakix suerteniw qalltanx jisk"akiwa, sapa mayniw mä vaso jerez ukampiw tostadas ukanakax suma sarantäwip uñacht"ayañataki.
  
  Suma uñnaqtʼan Karen kullakajj vaso jiltayasajj akham sasaw aruntäna: "Janiw cocinan jan wali lurañanakan wali suma compañero jikjjatkti, jan ukasti mä machaq amigoruw jikjjatarakta!" ¡Akanx yanapt"asiñatakisa ukat machaq amigonakatakis!"
  
  "Akax yanapt"twa" sasaw Casper chachax k"arimp jachaqt"asïna, pä kusisit señoranakampiw lentes ch"allxtayasïna. Jupax janiw Olga kullakat nayranakap apaqirjamäkänti. Jichhajj wasitat samaratäjjäna ukat kusisitarakïnwa, champán ukham qhantʼjjäna.
  
  Olga kullakajj akham sänwa: "Karen, millón kutiw yuspärta" sasa. "¿Jan qhespiyapkiristam ukhajja, ¿kunsa nayajj luraspäna?"
  
  "Walikiwa, nayax amuyta, uka chiqankir caballeromaw taqi ukanak wakicht"awayi, munat kullaka" sasaw suxta tunk phisqhan marani wila p"iqin Karen kullakax vaso Casper ukar uñacht"ayäna.
  
  "Ukax chiqawa" sasaw Olgax iyaw säna. Casper jilataruw uñtäna ukat nayranakap manqharuw uñtäna. "Janiw torpeza ukat autopan jan walt"äwinakat pampachkituti, jan ukasti asnujaruw qhispiyarakitu... Ukat caballeros ukax jiwataw sapxiwa".
  
  Casper chachan chuymapax wali ch"amawa. Jachaqtʼasitapa ukat jan mayjtʼir uñnaqapan qhipäxapanxa, imill wawanakan vestuarios ukankir mä escuelankir waynan qʼillu ñikʼutapaw utjäna. "Maynix princesarux laq"ar jalt"añat qhispiyañapawa. Inas nayajj ukhamächispa" sasaw nayranakap chʼoqtʼasïna, jupan pachpa encantopat muspharasa. Casper chachajj janiw kunjamatsa jan suma uñnaqtʼanïkänti, ukampis carrerapar wal munasitapatwa jan sum sarnaqerïkänti. Chiqansa, Olga warmir jikxatasax suertepxa janiw iyaw sañjamäkänti. Janiw jupakis jupar uñjkaspa ukhamäkänti, jan ukasti niyaw punkupan uñstäna. Personal entrega, cortesía de destino, sasaw amuyt"äna.
  
  "¿Nayamp chika torta apayiri jutäta?" - sasaw Casper jilatarojj jiskt"äna. "Karen, jank"akiw q"umachañ yanapt"añatak kutt"anxä" sasa.
  
  Karen kullakajj anattʼasisaw akham säna: "Jan wali arunaka" sasa. "Jumanakax panini, sarapxam, torta apayanipxañapataki. Chika botella brandy apanipxita, yatisktawa, jan walt"awinakatakixa" sasaw nayranakap ch"irmthapïna.
  
  Olga kullakajj wali kusisitaw Karen kullakarojj ajanupar jampʼattʼäna. Karen ukat Casper jupanakax atipjasaw uñch"ukipxäna, kunatix mä akatjamat inti jalsun ch"amakt"atapax jakäwinakapan uñstawayi. Karen kullakajj arrendatapan amuyunakap istʼkaspa ukhamwa akham jisktʼäna: "¿Kawkitsa jutta, munat kullaka? ¿Automax uka jakʼan saytʼatäpachati?"
  
  Casper chachajj nayranakap jupar uñkatasaw uñchʼukïna. Uka jisktʼajj amuyupar purtʼarakïnwa, ukampis jichhajj jan kun imtʼasaw Karen kullakajj uka jisktʼar arsüna. Olga kullakajj pʼeqep altʼasisaw jan kuns amuytʼasis jupanakar jaysäna. "Ay jïsa, autojajj callenwa saytʼatäski. Uka torta utajat autojar apañ yantʼaskäyäta ukhajja, thak jan wali thaknam saratapat equilibrio aptʼasiwayta" sasa.
  
  "¿Apartamentomanxa?" sasaw Kasper jilatajj jisktʼäna. "Akana?"
  
  "Jïsa, uta jak"ankiwa, valle taypit. "Nayax jaqi masimätwa, llamp"u chuymanïtwa" sasaw larusitayna. "¿Janit miércoles uru autot sarkayäta ukhajja, ¿janit uka chʼajjwañ istʼapkta? Uka markar sarjjirinakajj wal chʼajjwapjjäna, ukatwa nayajj wali cheqañchatäkaspas ukham amuyayäta, ukampis wali askiwa, janiw khitis uñstkänti" sasa.
  
  Casper chachajj Karen kullakarojj muspharata ukampis kusisitaw uñkatäna. "¿Uk istʼasmati, Karen? Jupax machaq vecinosawa -sasa.
  
  Karen kullakajj akham sasaw jiskʼachäna: "Istʼtwa, Romeo. "Jichhax qalltañamawa. Libacionanakax tukusxiwa" sasa.
  
  Olga kullakajj akham sänwa: "Ay infierno, jïsa" sasa.
  
  Jupajj wali amuyumpiw tortan basep jiltayañ yanaptʼäna, ukajj mä qollqer uñtat mä chʼaman lawat lurat panelawa, uñachtʼayañatakiw lámina prensatampi chʼoqantatarakïna. Uka pastelax janiw sinti chʼamäkänti, ukhamax uka pä tuqit mä equilibrio jikxatañax facilakïnwa. Olga kullakajj Kasper chachjamarakiw jachʼa jaqëjjäna. Jach"a ch"akhanakani, janq"u ñik"utani ukat ñik"utani, ukat bota ukar sarañatakix mä jisk"a janchini, jupax típico estereotipo europeo oriental ukan suma uñnaqt"ani ukat jach"a uñt"atawa. Uka torta Lexus sat autopar apxaruyapxäna ukat qhipa asientoruw uchañ atipjapxäna.
  
  Ukat llavenak jaquntasaw akham säna: "Jumaw pʼiqtʼäta" sasa. "Nayaw qhipäxaru qunt"asiñäni torta apt"ata."
  
  Auto apnaqapkän ukhax Casper jupax waranq jiskt"äwinakaw utjäna, jupax uka muspharkañ warmir jiskt"añ munäna, ukampis jupax wali suma anatt"añ amtäna. Jupatwa ewjjtʼanak katoqäna.
  
  "Sañajawa, akax kuna autos jan ch"am tukus apnaqañjamaw uñacht"ayañatakik saraski", sasaw jach"añchasïna, kunawsatix recepción ukan qhipäxapar puripkäna ukhaxa.
  
  "Jan ukax autojax apnaqañax facilakiw. Jumax yatisktawa, janiw cohete cientifico ukhamäñamäkiti, ukhamat uka avión apnaqañapataki" sasaw sawkasïna. Mä juk"a aynacht"ata, Casper jupax Dire Serpent ukan jikxatatapat amtasïna, ukat David Perdue jupax jan yatxatañapatakix wali wakiskiriwa. Olga kullakarojj pasillonkir cocinar torta apañ yanaptʼkäna ukhajja, ajanupanwa uñstpachäna.
  
  "¿Casper?" -sasawa ch"allxtayäna. "Casper, ¿kunas jan walïki?"
  
  Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Janiwa, cheqas janiw ukhamäkiti. "Irnaqäwin yänakapat lupʼiñakiw wakisi."
  
  Jupajj puritapa ukat suma uñnaqtʼanïtapajj taqe kunatï nayrankkäna ukanak amuyunakapat chhaqtayatätap janiw siskänti, ukampis cheqapuniw ukajj chhaqtayatäna. Jichhakiw kunjams Perdue sat chachar jan jaytjasis jawstʼañ yantʼäna uk amtasïna, jan kuns uñachtʼayasa. Chiqansa, jupax Ordenankirïnwa, ukat David Perdue sat jaqimp chiktʼatätap yatipxäna ukhaxa, chiqpachansa tukuyapxaspänwa.
  
  Mä llaki coincidencia ukhamawa, Kasper jupax p"iqinchir física tuqinx The Dread Serpent ukan tema ukar tukuñapänwa. Jupax axsarasïnwa kunatix ukax chiqapar apnaqatäspa ukhax kunas utjaspa, ukampis Dr. Wilhelm jupax wali yatiñampiw ecuación uñacht"ayäna, Kasper juparux jan kuna llakiniw jikxatasïna... jichhakama.
  
  
  13. 13. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Purdue ukax mä juk"a pachanakanwa
  
  
  Perdue jilatajj wal colerasïna. Jila partejj nivel pʼeqeni geniojja, Sam chachajj citapar jan phoqaskäna ukhatpachaw mä loco ukham sarnaqäna. Janiw Sam juparux correo electrónico, teléfono jan ukax satélite ukan autopan seguimiento ukamp jikxatañjamäkänti , Perdue jupax traición ukat axsarañjam jikxatasiñanak taypinw ch"iyjatäna. Jupax mä yatxatiri periodistaruw nazis ukanakan imantat wali wakiskir yatiyäwinakap katuyatayna, jichhax mä jisk"a hilo de sanidad ukamp warkt"ataw jikxatasïna.
  
  "¡Sam chhaqhata jan ukax usutächi ukhaxa, janiw kuns lurkti!" - sasaw Jane kullakaru arsüna. "Taqi kunatix munkta ukax chhaqhat markan pirqapan maldito grabacionanakakiwa, ¡Diosan askipataki! Jichhürojj wasitat utapar sarañam munta, Jane, ukat wakischi ukhajj punku tʼunjañamatakiw munta" sasa.
  
  Jane ukat Charles, mayordomox wali llakitaw uñkatasipxäna. Janipuniw kunatsa kuna jan wali lurañanakarus puriñapäkänti, Perdue chachajj uk sum yatïna, ukampis taqe chuymaw jupat suyäna. Charles jilatajj kunjamtï nayrajj lurapkäna ukhamarakiw Perdue markankir manqʼañ mesa jakʼan jan waltʼayat amuktʼasa saytʼasïna, ukampis nayranakapajj kunjamsa machaq lurañanakat llakisïna uk uñachtʼayäna.
  
  Reichtisusis markankir jachʼa cocinan punkupanjja, Lilian sat uta uñjir warmiw saytʼasisin istʼäna. Desayuno wakichtʼkäna uk tʼunjasajj cubiertos pichthapiskäna ukhajja, sapürunjam kusisit sarnaqatapajj mä jiskʼa cheqat pasawayjjänwa ukat mä chʼamaktʼat nivelaruw chhaqtjjäna.
  
  "¿Kunas jiwasan castillosajj pasaski?" - sasaw p"iqip ch"allxtayasïna. "¿Kunas uka estancian dueñopar wal chuym ustʼayäna, ukat ukham monstruoruw tukuwayjjäna?"
  
  Perdue chachajj jupa pachpajj jikjjataskäna uka urunakatwa llakisïna, mä arunjja, samarata ukat tantachtʼasirïnwa, awisajj suma chuymani ukat chuymar purtʼkirïnwa. Jichhax janiw laboratoriopat musicax phust"asxänti, ukat arbitror arnaqkasax TVnx janiw futbol ukax utjkänti. Cleave tatampi Gould doctorampix janiw ukhamäpkänti, ukat pisinkir Jane ukat Charles jupanakax jefe ukat machaq obsesión ukaruw aguantapxañapäna, mä siniestro ecuación ukax qhipa expedición ukan jikxatapxatayna.
  
  Uka jachʼa utan jachʼa ventananakaparus qhanas janis mantañjamäkaspa ukhamänwa. Nayranakapaxa jach"a techonaka ukat extravagante decoraciones, reliquias ukat majestuosas pinturas ukanakan sarnaqäna. Ukanakat janiw maynis suma uñnaqtʼanïxänti. Lillian kullakajj uka llampʼu jachʼa uta manqhat coloranakas chhaqtkaspa ukhamwa amuyasïna . Ukat kuttʼasaw akham säna: "Mä sarcófago ukham" sasa. Mä jaqiw thakipan sayt"atäna, ch"amani ukat jach"a jaqi, ukat Lillian kullakax chiqak ukar mantawayxäna. Mä jach"a chhuxriñchjasiñaw axsarat Lillian kullakat qhispiwayi.
  
  "Ay Diosaja, Lily, nayakiw" sasaw enfermerax larusitayna, ukat q"illu uta uñjirirux jamp"att"asisaw chuymacht"äna. "Ukhamaxa, ¿kunas ukham kusisiyapxtamxa?"
  
  Lillian kullakajj enfermera uñstkäna ukhajja, samarañwa jikjjatasïna. Jupax cocinan toallampiw ajanuparux ventiladoräna, qalltasinx jupa pachpaw sum amuytʼasiñ yantʼäna. "Diosaruw yuspajarapxsma, Lilith, akankxatamxa" sasaw jach"at arsüna. "Perdue tatax loco ukhamaw tukuski, ukaruw juramento lurta. ¿Mä qhawqha horanak samarañ qulla churasmati? Uka irnaqirinakax loco mayitanakapamp qarjataw jikxatasipxi".
  
  "¿Jichhakamax tata Cleave-rux jan jikxatktati sasaw amuyta?" - sasaw Hurst kullakax jan suyt"äwin uñkatasiñamp amuyt"ayäna.
  
  "Janiwa, ukat Jane kullakajj Cleave jilatarojj kunas pasäna sasin amuyañatakejj razonaw utji, ukampis janiw Perdue jilatar yatiyañatak chuymanïkiti... jichhakama. Janiw mä juk"a jisk"achasiñapkamakiti, yatisktawa" sasaw Lillian kullakax Perdue-n colerasiñap uñacht"ayañatakix nayranakap ch"uqt"äna.
  
  "¿Kunatsa Jane kullakajj Sam jilatarojj kunas pasäna sasin amuyi?" - sasaw enfermerax qarjata manq"a phayirirux jiskt"äna.
  
  Lillian kullakajj qontʼasisaw akham säna: "Amuyatajja, Old Stanton thakin escuelan patiopan mä valleruw autop chʼalljjtayat jikjjatapjjäna, ukajj taqpach qellqatäjjänwa" sasa.
  
  "Kuna?" Hearst kullakajj amukiw jachaqtʼasïna. "Ay Diosaja, ¿jupax walikïskaspa sasaw suyt"askta?"
  
  "Janiw kuns yatipkti. Jane kullakajj Cleave tatan autop policianakan jikjjatatapakiw yatjjatäna, kunattejj walja uka markankirinaka ukat empresarionakajj wali jaya arknaqatapat yatiyañatakiw jawsapjjäna", sasaw uta uñjirejj jupar säna.
  
  Ukat akham sasaw ñikʼutap chʼoqtʼasïna: "Ay Diosay, Davidajj ukham llakisitapajj janiw muspharkañäkiti" sasa. "Jankʼakiw jupar yatiyañama."
  
  "Taqi respetompi, Miss Hearst, ¿janit jichhakamax loco ukhamäki? Aka yatiyäwix juparux mä juk"a pachaw ch"amanchani. Jupax janiw kuns manq"kiti, kunjamtï uñjktaxa" sasaw Lillian kullakax uka jaqunukut desayuno uñacht"ayäna, "ukat janiw kuns ikiskiti, jan ukasti mä dosis churapkta ukhakiw ikiski" sasa.
  
  "Jupaw yatiyañapa sasaw amuyta. Aka pachanx Cleave tatax aljantawayi jan ukax ina ch"usat jan yäqkaspa ukham amuyaspa. Maynitï amigopar arknaqatap yatispa ukhajja, inas jan vengasiñjam amuyaschispa. ¿Jumajj uka toqet lupʼirïtati?" Hurst kullakajj akham sasaw ewjjtʼäna. "Nayaw jupamp parlt'ä".
  
  Lillian kullakajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. Inas uka enfermerajj cheq parlchïna. "Walikiwa, jumaw jupar yatiyañax wali askïspa. Chiqansa, jupax laboratorionakaparuw irpapxätam ukat cientificonakat mä qhawqha aruskipäwinakat jumamp chikaw yatiyapxätam. Jupajj jumaruw confiyi" sasa.
  
  Enfermerajj akham sänwa: "Chiqpachapuniw Lily" sasa. "Kunjamas nayrar sartaski uk yatjjatkasajj jupampiw parltʼä. Nayax juparux aka tuqit yanapt"ä" sasa.
  
  "Yuspära Lilith. Jumax Diosan churäwipätawa. Aka chiqax taqinitak mä carcelar tukuwayxi, jefex kutt"anxatayna ukhatpacha", sasaw Lillian kullakax uka jan walt"äwit quejasïna.
  
  Hearst kullakajj chuymachtʼkir nayranakap chʼoqtʼasisaw akham säna: "Jan llakisimti, munat kullaka" sasa. "Juparux wali suma uñnaqt"aniruw kutt"ayañäni".
  
  "Suma alwa, tata Perdue" sasaw enfermerax cafetería ukar mantasax jachaqt"asïna.
  
  "Suma alwa, Lilith" sasaw qarjata aruntäna.
  
  -Ukax janiw uñt"atäkiti -sasa. ¿Kunsa manqʼawaytati? Ukatwa jupajj säna. "Nayajj jumar qollañatakejj manqʼañamawa.
  
  Perdue jilatajj jan pacienciampiw akham säna: "Diosar laykuw mä tostada manqʼayäta" sasa. "Nayax yatkta ukhamarjamax akax wakisxaniwa".
  
  Jupajj janiw uka toqet chʼajjwañ puedkänti. Hearst kullakajj uka cuarton jan waltʼäwinakap amuyasïna. Jane kullakajj wali llakitaw Perdue chachan uka documenton firmap suyaskäna, ukampis janïr Sam chachan utapar yatjjatkasajj janiw firmañ munkänti.
  
  -¿Suyt"aspati? - sasaw enfermerax Jane-rux samarañ tuqit jiskt"äna. Jane kullakajj Perdue kullakaruw nayranakapajj tʼijtäna, ukampis sillup qheparuw jaqontäna ukat Charles chachan mä jukʼa yanaptʼapampiw kayupat lanktʼasïna. Jupax enfermeraruw p"iqip ch"allxtayäna ukat documentonak apthapisinx jank"akiw Enfermera Hurst ukan iwxt"atap katuqäna.
  
  "¡Jane sarañamawa, Sam sat chachat grabacionanak apsuñamawa!" Perdue kullakajj uka jachʼa cuartot mistusaw oficinapar makatkäna ukhajj jupar arknaqäna. "¿Istʼituti?"
  
  Hearst kullakajj akham sänwa: "Jupajj istʼapjjtamwa" sasa. "Jichhax jankʼakiw sarxani" sasa.
  
  "Yuspära, Charles, akax askichasiristwa" sasaw Perdue-x mayordomoparux larusitayna, ukat khithatayna.
  
  Charles jilatajj akham sänwa: "Jïsa, tata" sasa. Jila partejja, mayordomojj qalat lurat uñnaqapajj aynachtʼata ukat mä jukʼa llakitaw uñjasirïna, ukampis jardineronakaru ukat qʼomachirinakaruw uka lurañanak churañapäna.
  
  "Perdue tata, chuym ust"ayastawa" sasaw Hurst enfermerax jisk"at arsüna, Perdue-rux sala de estar ukar irpxaruwayäna, ukanx jupax nayrar sartawip uñakipañ yatirïna.
  
  Ukat akham sasaw cheqañchäna: "David, munat kullaka, David jan ukajj Dave" sasa.
  
  Ukat akham sasaw ewjjtʼäna: "Walikiwa, jan uñisiñatakejj arup jan uñisiñatak chʼamachasisajj akham sasaw ewjjtʼäna. "Janiw jupanakan juchapäkiti."
  
  "Sam jilatajj wali chhaqhatänwa. ¿Jumax uk yattati? Perdue kullakajj mangapat jawqʼjasaw sistʼasïna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Istʼtwa" sasa. "Inas jiskt"asiristxa, ¿kunas aka grabacionanx wali askixa? Janiw mä documental mä jiskʼa tiempon grabañjamakiti jan ukajj ukham yaqha ukhamanakakïkiti" sasa.
  
  Perdue jupax Enfermera Hearst juparux mä juk"a aliado ukhamaw uñjäna, khititix ciencia tuqit wal munatap amuyatayna. Jupar confiyañajj janiw jupatak llakiskänti. Nina kullakajj janiw utjkänti ukat Jane kullakajj jupan apnaqatäjjänwa, ukatwa enfermerapakiw aka urunakajj jupamp jakʼachasïna.
  
  "Yatxatäwinakarjamaxa, ukax Einstein chachan teoría ukanakat maynïriwa sasaw amuyapxi, ukampis chiqpachan irnaqaspawa sasin amuytʼañax wali axsarkañänwa, ukatwa tʼunjäna. Ukax mäkiw, janïr t"unjatäkipanw copiatäna, yatisktawa", sasaw Perdue-x säna, qhana ch"uxña nayranakapax concentración ukamp ch"amakt"ayatänwa. David Perdue chachan nayranakapajj yaqha coloränwa. Kunas ch"amakt"ayatänwa, kunas jupan sarnaqäwipat sipan juk"ampiruw saräna. Ukampis Enfermera Hurst kullakajj janiw Perdue chachan kunjam jaqëtapsa mayninakjam yatkänti, ukatwa usutapar kunjamsa jan walinak lurapjjäna uk janiw uñjkänti" sasa.
  
  "¿Ukat Sam ukax aka ecuación ukaniwa?" sasaw jiskt"äna.
  
  -Jupax ukham luraraki. Ukat uka tuqit irnaqañ qalltañajawa", sasaw Perdue jupax qhanañcht"i. Jichhax arupax niyas amuyt"asirjamaw ist"asïna. "Kunas ukax uk yatiñajawa, kuns luraski. Nayax yatiñajawa kunats Orden del Sol Negro ukax ukham jaya pachanak imawayi, kunats Ken Williams doctorax kawkhantix jan khitis puriñjamäki ukar imt"añax wakisitap amuyasïna. Jan ukax", sasaw jisk"at arsüna, "...kunatsa suyapxäna."
  
  "¿Kuna ordenansa?" Jupajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna.
  
  Mä akatjamat Perdue-rux qhant"äna, janiw Nina-mpi, jan ukax Sam-ampi, jan ukax Jane-mpi, jan ukax khitimpis jamasat jakäwip uñt"ki ukanakamp parlkänti. "Hmm, mä organizacionakiw nayrax t"ijt"awaytxa. Janiw kunas wali wakiskirïkiti" sasa.
  
  Ukat akham sasaw ewjjtʼäna: "Yatitawa, uka estrés ukajj janiw qollatäñamatak askïkiti, David" sasa. "¿Kunjamsa aka ecuación uñstayañ yanaptʼirista? Ukham utjaspa ukhajja, irnaqerinakamarusa nayarus taqe uka colerasiñanakampi ajjsarayañat sipansa, jan tiemponiw qheparasma. Wilamax wali jachʼawa ukat mä jukʼa colerasiñamax kʼumaräñamatakiw jukʼamp jan waltʼayaski, ukat janiw ukham pasañapatak jaytirjamäkti" sasa.
  
  "Ukajj cheqätap yattwa, ukampis Sam chachan videop utjañapkamajj janiw samartʼirjamäkti" sasaw Perdue jilatajj amparap luqtäna.
  
  "Dr. Patel jupax institución anqäxan normas ukanakap phuqhañaw suyt"i, ¿amuyati? Nayatï jakäwipar jan waltʼayir jan waltʼäwinak utjayaskä ukhajja, trabajojat jaqsutäniwa, kunattejj janiw trabajoj phoqañjamäkiti" sasaw jupat sinttʼasiñatakejj amuyuparjam llaktʼasïna.
  
  Perdue chachajj janiw Lilith Hearst kullakarojj jaya tiempo uñtʼkänti, ukampis kuntï chachapar paskatayna uka toqet juchañchatäñat sipansa, jupat mä jukʼa ciencia toqet parientenakanïnwa. Ukhamarakiw amuyasïna, jupax wali sumaw jupa sapa mayni yanapt"asirïspa, Sam jupan grabacionanakap katuqañ thaqhatapanxa, jilpachax kunatix jupax janiw kuna jark"awinakas uka tuqit utjkänti. Chiqpachansa jan yatiñapax kusisiñapänwa. Kuntix jan yatkatayna ukax juparux yanapt"añapatakiw jaytawayi, jan kuna k"umiwimpi, jan ukax amuyunakampi - kunjamtix Perdue-rux gustkän ukhama.
  
  Jupajj istʼasirïkaspas ukat amuytʼasirïkaspas ukham yatiyañ wal munatap jiskʼachäna. "Inas Sam sat chachar jikjjatasma ukat uka grabacionanak mayisma ukhajja, ukajj wal yanaptʼistaspa".
  
  Ukat akham sasaw chuymachtʼäna: "Walikiwa, kunsa lurirista uk uñjäma, ukampis mä qhawqha urunak churista sasaw arsuñama. Jutïr semanan jutïr tantachäwisajj utjkani ukhajj katoqañajawa sasaw iyaw sañäni. ¿Ukhamti?"
  
  Perdue kullakajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. "Ukajj walikïkaspas ukhamawa."
  
  "Walikiwa, jichhax janiw matemáticas ukat faltantes marcos ukanakat parlxañax utjxaniti. Mä mayjtʼäwitak samartʼañamawa. Lilyx juk"akiw ikiñama sasaw sitäna, ukat chiqpachansa, señales vitales ukanakax chiqäskapuniw sasaw arnaqasi, David", sasaw muspharkañ suma chuymamp kamachi, ukax diplomacia tuqit yatiñap chiqanchawayi.
  
  "Kunasa akaxa?" - sasaw jiskt"äna, kunawsatix mä jisk"a frasco uma solución jeringa ukar apsuwaykäna ukhaxa.
  
  "Mä qhawqha Valium IV ukakiw mä qhawqha horanak ikiñar yanaptʼätam" sasaw nayratpach qhawqhas uk tuptʼäna. Tubo de inyección tuqiw qhanax manqhankir sustanciamp anattʼäna, ukhamatwa qullan qhantʼäna, ukax juparux wali sumaw uñjäna. Lillian kullakajj uñjaspa ukhajja, Reichtisusis markan mä suma qhanajj utjaskatap yatiñatakejj amuyasïna. Perdue chachan nayranakapan ch"amakapax mä suma ikiñar jaytawayi, kunatix qullax apnaqañ qalltäna.
  
  Venanakapan ácido phichhantat infierno ukham tʼaqhisiyatapat chuym chʼallxtayasïna, ukampis chuymapar janïr purinkipanxa mä qhawqha segundonakakiw utjäna. Enfermera Hurst jupax Sam jupan videopat fórmula apsuñapatak iyaw satapat satisfacta, Perdue jupax terciopelo ch"amakan manq"antañapatakiw jaytawayi. Janïr qʼal ikintkasajj jaya cheqanwa arunakajj istʼasïna. Lillian kullakajj mä mantampi almohadampiw apanitayna, ukat mä mantampiw lipʼkatatäna. Hearst kullakajj akham sasaw ewjjtʼäna: "Akanwa imtʼañama" sasa. "Jichhakamax akan sofá ukan ikiñapataki. Pobre kunasa. Jupax qarjataw jikxatasi -sasa.
  
  "Jïsa" sasaw Lillian kullakajj iyaw säna, Hearst enfermeraruw uka estancian dueñopar imantañapatak yanaptʼäna, kunjamtï Lillian kullakajj jupar jawskäna ukhama. "Ukat jumanakar yuspärasax taqiniw samartʼapxaraksna".
  
  Hearst kullakajj akham sasaw jachʼat arsüna: "Jumajj walikïsktawa" sasa. Ajanupajj mä jukʼa llakisiñaruw chʼalljjtäna. "Utan jan chʼamäki uka jaqemp apasiñajj kunjamänsa uk sum yatta. Inas jupanakax p"iqinchirïkaspas ukham amuyapxchispa, ukampis usutäpki jan ukax usuchjatäpki ukhax chiqpachapuniw asnux usuchjasipxaspa".
  
  Lillian kullakajj akham sänwa: "Amén" sasa.
  
  Charles jilatajj llampʼu chuymampiw akham säna: "Lillian" sasaw uta uñjirejj taqe chuyma iyaw saskäna. "Yuspära Hurst kullaka. ¿Chika urut qhiparapxätati?"
  
  "Ay, janiw, yuspajarapxsmawa, Charles" sasaw enfermerax jachaqt"asïna, qullañ cajap apthapisinx nayra vendajenak jaquntäna. "Jichha jaypʼux clínican janïr turno arumax janïr qalltkasax mä qhawqha lurañanak tʼijtxañajawa".
  
  
  14. 14. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Wali wakiskir amtäwi
  
  
  Sam jupax janiw kuna chiqap chimpunak jikxatkänti, Dread Serpent ukax George Masters jupar iyawsayañ munkän uka jan wali lurawinakaru ukhamarak t"unjäwinak lurañ yatitapxa. Kawkhantix kutt"ankän ukax jan iyawsäwimp jan ukax jan yatiñampiw katuqatäna, ukax Masters jupax mä kasta paranoico loco ukhamaw sasin iyawsäwiparux chiqanchawayi. Ukampirus jupax wali chiqa chuymanïkaspas ukhamaw amuyasïna, Sam jupax Perdue jupat mä jisk"a uñt"ayawimp uñjäna, walja chimpunak jikxatañkama, ukanakx janiw sapürunjam yatxatatanakapat jikxatkänti.
  
  Janïr uka grabacionanak Purdue ukar uñt"ayañkamax Sam jupax mä qhipa saräw lurañ amtawayi, mä wali atiniskañ fuente de inspiración ukat jamasat yatiñanak uñjiri - sapa mayni Aidan Glaston. Niyakejjay Sam chachajj Glaston chachan qellqatapajj jichhak periodicon uñstkäna uk uñjchïnjja, irlandés jaqejj Dread Serpent ukat kʼari yatiyäwinakapat jisktʼañatakejj wali askïspawa sasaw amtäna.
  
  Jan mä par ruedanïsajj Sam chachajj mä taxiruw jawsäna. Autop sasin sutichkäna uka qʼañunak qhespiyañ yantʼañat sipansa, ukajj jukʼamp askiwa, ukaw jupar qhanstayaspäna. Kunatix jan munaskäna ukax policía ukan yatxatäwipawa, jach"a thakhi arknaqawi tuqita ukat qhipatx katuntatäspawa markachirinakan jakawipar jan walt"ayañataki ukhamarak jan amuyt"asis auto apnaqatapata. Uka markankir autoridadanakajj chhaqhatjam uñjapkchïnjja, qhepat uñstkäna ukhajj kunatï cheqäki uk sum amuytʼañatakejj tiemponïjjänwa.
  
  Edimburgo Post ukar purisaxa, Aidan Glaston kullakax asignacionankiwa sasaw sapxäna. Machaq editorax janiw Sam-ar chiqpach uñt"känti, ukampis mä qawqha minutos oficinapan qhiparañapatakiw jaytawayi.
  
  Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Janice Noble. "Jiwasan profesión ukan ukham respetatäki uka representante ukamp jikisiñax wali kusiskañawa. Mä asiento utjañapataki" sasa.
  
  "Yuspära, señorita Noble" sasaw Sam chachajj jaysäna, jichhürunakan oficinanakan jila partejj chʼusakïtap laykojj samarañaw utjäna. Jupax janiw nayra slugs ukanakar uñjañax utjkänti, jupanakax kunapachatix noveno ukhamäkan ukhax kayump takxatapxäna, janirakiw nayranakaps ch"allxtañs munkänti, wali uñt"atätapata ukhamarak suma jikxatasitapata. Ukat akham sarakïnwa: "Jankʼak lurarakï" sasa. "Aidan jilatampi kawkhansa jikisiristjja uk yatiñakiw wakisi. Nayax yattwa akax imantat yatiyawiwa, ukampis jichhakiw jupamp aruskipt"añajax naya pachpan yatxatäwijata".
  
  Codonakapamp nayrar jaltʼasaw amparanakap llampʼu chuymamp katthapïna. Panpacha muñecanakapajj qorit lurat thiya anillonakampi kʼachachtʼatänwa, ukat pulseras ukanakajj mesa lipʼichit lurat patjjar chʼalltʼasajja, wali ajjsarkañ istʼasïna. "Cleave tata, nayax yanapt"añ munsma, ukampis kunjamtix nayraqat arsuwayktxa, Aidan jupax jamasat irnaqaskiw mä misión políticamente sensitiva ukat janiw tapap phust"añax wakiskiti. Kunjamsa uk sum amuyta. Janiw ukham jisktʼañas wakiskänti" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Nayajj yattwa, ukampis kuntï nayajj chikañchkta ukajj jukʼamp wakiskiriwa, yaqhep politiconakan jamasat jakäwipat sipansa jan ukajj tabloidenakajj qellqañ munapki uka típico qhepäjjat chʼajjwañat sipansa" sasa.
  
  Editorajj mä ratukiw aynachtʼat uñnaqäna. Jupax Sam-ampiw juk"amp ch"ama tonalidad apt"asïna. "Jan ukham amuyt"apxamti kunatix jumax jan sinti suma uñt"at involucramiento ukampix wali uñt"at ukhamarak fortuna jikxatawayta, ukatw akanx butt in ukar mantasma ukat kuntix markajax irnaqapki uk yatipxtwa sasaw amuyasma."
  
  "Ist"apxita, señora. Nayax wali sensitivo ukham yatiyawinak muntwa, ukatx taqpach markanakar t"unjañaw utji", sasaw Sam jupax ch"amampiw jaysawayxi. "Telefono numerokiw munaski" sasa.
  
  Jupajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna. "¿Khitinakatakis aka juicion irnaqaskta?"
  
  Ukat jankʼakiw akham säna: "Librelance" sasa. "Akax mä uñtʼat jaqit yatiqawayta, ukat walikïskiwa sasin amuytʼañatakix kunatsa ukham lurañax utjitu. Aidan sapakiw nayatakix ukax chiqaw saspa. Ukhamajj señorita Noble. Amp suma."
  
  Ukat yaqha markankir teléfono fijo ukan numerop qellqasaw akham säna: "Sañajawa, walpun muspharta" sasa. "Akax mä seguro línea ukhamawa, ukampis mä kutikiw jawst"añama, tata Cleave. Nayax aka línea uñch"ukiskta, jumanakax irnaqir jaqisarux jark"aqapxtati janicha uk yatiñataki" sasa.
  
  "Jan kuna walt'awi. Mä jawsañakiw wakisi" sasaw Sam jilatajj wali munasiñampi säna. "¡Yuspära, yuspajarapxsmawa!"
  
  Qillqkasax lakap ch"allxtayasïna, qhanaw kuntï Sam chachax siskäna ukat llakisïna. Papel jupar jak"achasisinx akham sänwa: "Uñtapxam, tata Cleave, inas kuntix jumax utjktam ukanak yanapt"asipxchisma?"
  
  "Nayraqatax akax arknaqañax wakisispati janicha uk chiqanchañ munta, señorita Noble. Kunas utjchi ukhaxa, aruskipt"araksnawa", sasaw nayranakap ch"allxtayäna. Jupax satisfecho uñnaqt"anïnwa. Sam chachan encanto ukat suma uñnaqt"anïtapax mä rollo ukan jikxataskasax Pearly Gates ukar mantaspawa.
  
  Utar kutt"añ thakin taxi ukanx radion yatiyäwinakax qhipa jach"a tantachäwix energía renovable ukan jawillt"atäni sasaw yatiyapxi. Uka tantachäwinx walja uraqpachan irpirinakaw chikañchasipxani, ukhamarak walja tama jaqinakaw comunidad científica belga ukankirinakax chikañchasipxani.
  
  "¿Kunatsa Bélgica, taqi chiqanakat sipansa?" Sam jilatajj jachʼat jisktʼasir jikjjatasïna. Jupax janiw amuyaskänti, uka auto apnaqirix, mä suma chika marani señora, ist"askatapxa.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Inas uka imantat jan waltʼäwinakat maynïrïchïna.
  
  -¿Kunsa jumatakixa? -sasawa Sam-ax jiskt"äna, mä akatjamat interesatapatxa wali musphataw jikxatasïna.
  
  "Walikiwa, Bélgica, sañäni, OTAN ukat Unión Europea ukanakan utapawa, ukhamax amuyta, jupanakax inas ukham kuns katuqapxchispa" sasaw jach"at arsüna.
  
  "Kunas... kunas? " sasaw Sam jilatajj jisktʼäna. Kunjamakitix aka taqpach Purdue/Masters ukax qalltawayi, jupax kunatix jichha pachan utjki ukanakx taqpach armasxänwa, ukampis uka señorax wali yatxatatäkaspas ukhamaw amuyasïna, ukat uka lantix jupax aruskipäwipatx wali kusisitaw jikxatasïna. Jupax nayranakap ch"uqt"asïna.
  
  Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Ay, jumajj amuyatamajj nayat sipansa wali askiwa, wawaja" sasa. "Paranoico sasaw sutichapxita, ukampis nayax sapa kutiw uka jisk"a tantachäwinakax mä charade ukhamakïkaspas ukhamaw amuyasiyäta, gobiernonakar juk"amp jan walt"ayañatak jan wali amtanakat aruskipañataki..."
  
  Nayranakapajj jachʼaptänwa ukat amparapampiw lakap chʼoqtʼasïna. "Ay Diosay, juramento luratajat pampachapxita" sasaw perdón mayisïna, ukat Sam-ax wal kusisïna.
  
  "Jan kuns ist"amti, señora" sasaw larusitayna. "Historiat yatxattʼat mä amigojaw utjitu, jupax marineronakaruw qʼañuchaspa" sasa.
  
  Ukat akham sasaw jupax akham säna: "Ay, walikiwa" sasa. "Jichhax pasajeronakajampix janipuniw chʼaxwkti" sasa.
  
  "Ukhamajj ¿kunjamsa gobiernonakar jan walinak lurapjje sasin amuyta?" sasaw jachaqt"asïna, warmin arunakapan k"uchirt"äwipampix wali kusisitaw jikxatasïna.
  
  -Jïsa, nayajj yattwa -sasa. Ukampis, uñjtawa, janiw chiqpachapun qhanañchtʼirjamäkti. Ukajj uka yänakat maynïriwa, ukajj nayajj ukhamakiw jikjjatasta, ¿yatitati? Amuytʼañataki, ¿kunatsa paqallq oraqpachan pʼeqtʼirinakan tantachäwip munapxi? Mayni markanakat kamsaraksnasa? Nayax juk"ampirus mä yatiqañ utan patio ukar uñtasitaw amuyasta, kawkhantix mä qutu ch"uqi ch"uqi ch"uqimp recreo ukan tantachasipxi ukat mayni wawanakax akham sapxiwa: "Ey, ¿kunas ukax sañ muni?" sasa. ... Yattati?" - jupax jan chiqaparuw arsüna.
  
  "Jïsa, kuntï puripkta uk amuyasta" sasaw iyaw säna. "Ukhamajj ¿janit mistunipkänti kunatsa uka cumbrejj utjäna sasin sapjjäna?"
  
  Jupax p"iqip ch"allxtayäna. "Uka toqet parltʼasipki. Maldición estafa. Nayax sapxsmawa, medios de comunicación ukanakax uka hooligans ukanakan títere ukhamawa".
  
  Sam jilatajj jachaqtʼasiñapawa. Jupajj Nina sat warmir uñtasitaw wal parläna, Nina kullakajj kuntï suykäna ukanakjja cheqapuniw parlirïna. -Ist'apxsmawa -sasa. Walikiwa, jan pächasimti, medios de comunicación ukan yaqhepajj kunatï cheqäki uk yatiyañatakiw chʼamachasipktanjja, kuna qollqsa munaschi ukhasa" sasa.
  
  Pʼeqepajj chika thakinwa muytjjäna, ukhamatwa niyaw qhepar uñtäna, ukampis thakejj jan lurañapatakiw waytʼäna. -¡Ay Diosaja! !" - sasaw quejasïna. "¿Jumax prensa tuqinkirïtati?"
  
  "Nayaw periodista investigador ukhamätwa", Sam jupax nayranakap ch"irmthapiyäna, pachpa seductorampiw VIPs ukanakan warminakaparux entrevistat uñacht"ayäna. Awisax chachapat jan wali chiqa yatichäwinak yatiyapxañapatakiw waytʼaspa.
  
  "¿Kunsa yatjjataskta?" -sasawa wali kusisita layqa thakipampi jiskt"äna. Sam chachajj janiw sum terminología ukat yatiñanïtap amuyaskänti, ukampis sentido común ukat articulación de sus opiniones ukax qhana ukat logico ukhamänwa.
  
  Sam chachajj akham sasaw sawkasïna: "Mä qamir jaqejj jaya tʼaqa tʼaqa sarnaqañapatak jarkʼaqañatakejj mä amtaw utjaspa sasaw amuytʼaskta, ukat uka thaknam akapach tʼunjañataki" sasa.
  
  Espejo retrovisor uñkatasinxa, taxi apnaqir warmix jacht"asisaw amparap luqxatäna, "walikiw ukhamax. Janiw nayar yatiyañamäkiti ".
  
  Ch"iyar ñik"utan pasajeropax wali musphataw jikxatasïna ukat amukiw ventanapat uñch"ukiskäna, apartamentopar kutt"añ thakinxa. Nayra escuelan patiopat pasapkäna ukhajja, wali chʼamañchtʼatäkaspas ukhamänwa, ukampis kunatsa ukham lurapjjäna uk janiw jisktʼkänti. Kunjamsa uñchʼukkäna uk arktäna ukhajja, auton accidentat vidrio pʼakjat vidrior uñtat qʼañunak uñjäna, ukampis ukham cheqan mä autojj chʼajjwatapajj muspharkañänwa.
  
  "¿Suytʼapxitasmati?" - Sam jupax utapar jak"achasipkäna ukhax jiskt"äna.
  
  "Ukhampuni!" - sasaw jach"at arsüna.
  
  "Yuspära, jank"akiw aka tuqit pasawayxä" sasaw autot saraqasin arsuwayi.
  
  Ukat akham sasaw jachaqtʼasïna: "Tiempo apstʼasiñamawa, munat jilata. "Mitadorax irnaqaskiwa."
  
  Sam sat chachajj complejo ukar jaltʼkäna ukhajja, cerradura electrónica sat cheqar chʼetjjtäna, ukat janïr escalerat nayrïr punkupar tʼijtkasajj punkujj qhepäjjat sum jistʼantatätap amuyasïna. Jupax Aidan kullakaruw jawsäna, uka numerox Post ukan editoran churkäna uka numerompiw jawsäna. Sam jilatajj wal muspharäna, nayra irnaqer masipajj niya jankʼakiw jaysäna.
  
  Sam ukat Aidan jilatampejj jukʼa tiempokiw libre tiemponïpjjäna, ukatwa mä jukʼa parltʼasipjjäna.
  
  "Ukhamaxa, ¿kawkirus aka kutix jawq"jat asnumarux khitapxitu, amigo?" Sam jachaqt"asisaw refrigeradorat mä chikat machjayir gaseosa apsusin mä juk"a umäna. Mä jukʼa tiempojj janiw kuns manqʼkänti ni umtʼasjjänti, ukampis jichhajj wali jankʼakiw sarjjäna.
  
  "Janiw uka yatiyäwinak yatiyañjamäkiti, Sammo" sasaw Aidan kullakax kusisitaw jaysäna, sapa kutiw Sam-arux jisk"achasïna, kunatix periodico-n irnaqapkäna ukhax janiw misioneronakar irpkänti.
  
  Sam jilatajj uma warantatapat amukiw chhuxriñchjasïna: "Jutam" sasa. "Istʼam, ¿Ajjsarkañ Katari satäkis uka kʼari sarnaqäwit istʼirïtati?"
  
  Janiw kuntï utjkitu uk yatiyksmati, wawa" sasaw Aidan kullakajj jankʼak jaysäna. "Kunasa akaxa? ¿Mayamp mä reliquia nazi ukar lipʼkatatätati?"
  
  "Jïsa. Janiwa. Janiw yatkti. Aka ecuación ukax Albert Einstein jupa pachpaw mä juk"a pachaw 1905 maran qillqat uñt"ayat qhipatx lurawayi sasaw amuyasi, kuntix nayar yatiyapkitu ukata", sasaw Sam jupax qhanancht"awayi. "Jupanakax sapxiwa, kunapachatï chiqapar apnaqatäki ukhaxa, mä jan wali resultadoruw llave katxaru. ¿Ukham yattati?"
  
  Aidan kullakajj amuytʼasisaw chhuxriñchjasïna ukat qhepatjja, akham sänwa: "Janiwa. Janiwa, Sammo. Janipuniw ukham istʼirïkti. Jan ukax fuentemax mä jach"a yänak lurañ jaytawayi, ukat jach"a jilïrinakakiw uka tuqit yatipxi... Jan ukax anatt"apxiristam, amigo."
  
  Sam jilatajj wali jachʼatwa arsüna. -Ukhamaxa, walikïskiwa. Nayax jumanakamp aka tuqit aruskipt"añakiw munta. Uñjapxam, Ade, kuns lurasma, ukhamakiw amuyasiñama, ¿ist"tati?"
  
  Aidan kullakajj akham sasaw jiskʼachäna: "Ay, janiw yatkti jumajj llakisitama, Sammo" sasa. "Sapa arumaw jinchu qhipäxan jariqasiñax arsuwayta, ¿walikiti?"
  
  "Jïsa, walikiwa, jumarus chhuxriñchjasmawa" sasaw Sam chachax jachaqt"asïna. Jupax Aidan-arux janïr jawsañ tukuykasax nayra arupampiw larusiñap ist"äna. Niyakejjay nayrir irnaqer masipajj Masters ukan yatiyäwip jan yatkchïnjja, Sam chachajj niyaw uka jachʼa hypejj jukʼamp jachʼañchatätap yatïna. Chiqansa, Perdue sat jaqirux Einstein chachan ecuación ukan videocinta churañax janiw kuna jan waltʼäwis utjkänti. Ukampis janïr sarkasaxa, mä qhip qhipa lurañaw utjäna.
  
  "¡Lacey kullaka!" - jupax arnaqasïna pasillo ukar puriñkama, ukax apartamento esquinapankiwa. "¡Lacey kullaka!"
  
  Uka qʼajjo tawaqojj tinkusaw mistunïna, ñikʼutapan cintap askichasa.
  
  Ukat utapar tʼijtʼasaw akham säna: "Ey, Sam" sasa. "Nayajj jutaskta. Nayax jutaskta -sasa.
  
  "Mä arumakiw Bruich-ar nayatak uñjapxita, ¿walikïskiti?" - jank"akiw achikt"asïna, jan kusisit chuyman pusiniruw sofá ukan qunt"atäskäna ukat apsuwayxäna.
  
  "Suertenïtawa mamajajj jumar munasiñawa, Sam" sasaw Lacy kullakajj yatiyäna, kunattejj Sam chachajj pusi manqʼanak bolsillonakapar uchasïna. "Jupax pusiniruw uñisi."
  
  Ukat akham sasaw perdón mayisïna: "Yattwa, perdón mayisma, ukampis amigojan utapar mä qhawqha wakiskir yänak aptʼasisaw puriñaja" sasa.
  
  -¿Kunanakas espía? -sasawa wali kusisita jachaqt"asïna.
  
  Sam jilatajj amparap chʼoqtʼasisaw akham säna: "Jïsa, top secret shit" sasa.
  
  "Muspharkañawa" sasaw jachaqt"asïna, Bruich jilataruw llamp"u chuymamp llamkt"äna. "Walikiwa, jutam Bruich, ¡sarxañäni! ¡Adiós, Sam!" Ukat ukham sasinxa, thaya, q"uma cemento pasillot manqhar kutt"awayxäna.
  
  Sam chachajj viaje bolsap apthapiñatakisa ukat wali munat grabacionanak cámara cajapar uchañatakejj pusi minutonakat sipansa jukʼamp tiempow munasïna. Mä qhawqha tiempotjja, Perdue sat chachar chuymachtʼañatakejj sarjjañatakejj wakichtʼatäjjänwa.
  
  "Dios, jupax nayarux ñik"ut apsuñapawa" sasaw Sam jupax amuyäna. -Jupax wali maldito coleratäpachänwa -sasa.
  
  
  15. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Ratanakax cebada ukankiwa
  
  
  Aidan Glaston sat jan chʼamanïki uka periodistajj wali uñtʼat periodista ukhamänwa. Jupax Guerra Fría ukanx walja misiones ukanw jikxatasïna, walja k"ari políticonakan apnaqäwipanxa, ukat jupax sarnaqäwip katuqapunirïnwa. Jupax Belfast markan niyaw jiwayat uñjasisinx juk"amp pasivo carrera thakhi ajlliwayi. Uka tiempon yatjjatkäna uka jaqenakajja, walja kutiw jupar ewjjtʼapjjäna, ukampis Escocia markankir jaqenakat nayraw uka toqet yatiñapäna. Mä juk"a pachatxa, karma ukax jan walt"ayawayiwa ukatx Aidan jupax walja usuchjatanakat maynïriwa, IRA ukan bombardeo ukan metralla ukamp usuchjata. Jupax uka p"iqinchaw katuqasinx administrativo qillqirjam irnaqañatakiw mayitayna.
  
  Jichhajj yapuruw kuttʼjjäna. Jupax janiw kunjamtï amuykän ukhamarjam suxta tunk maranïkänti, ukat jankʼakiw uka qhuru yatiyirix cigarro jan ukax colesterol janïr purinkipanx aburrimientox jiwayaspa sasaw amuyasïna. Walja phajjsinakaw limosna mayisïna ukat yaqha periodistanakat sipansa jukʼamp suma yanaptʼanak churapjjäna, ukatwa Aidan chachajj uka chʼajjwir señorita Noble kullakarojj uka irnaqäwitak jaqëtap amuyayäna. Taqi kunat sipansa, jupaw nayrïr pankan qillqt"awayi, McFadden ukat Escocia markan chhijllata alcaldenakamp jan uñt"at tantachäwipatxa. Uka aru sapakiw, ajllit arunakax Aidan ukham jaqirux jan atinisiñamp phuqt"ayäna.
  
  Castlemilk markan alquilat dormitoriopan q"illu qhanapanx mä barato cigarro chuchuyäna ukat computadoraparuw mä borrador de informe qillqt"äna, qhipat formulañataki. Aidan jupax nayrax wali aski notas chhaqhatapat sum yatïna, ukatwa mä ch"aman arxatäwinïnwa - sapa draft tukuyatatsti, jupa pachpaw correo electrónico tuqi apayanitayna. Ukhamatwa jupax sapa kutiw backups ukanakax utjäna.
  
  Kunatsa Escocia markan yaqhip administradores municipales ukanakakiw ukankapxi sasaw jiskt"asiyäta, ukat Glasgow markan mä local tantachäwir sallqjasaw uk yatxatawaytxa. Uka fuga ukar tapkayäta ukax janiw amtatakïkänti kunatix qhipatx radar ukanx fuentejax chhaqtawayxänwa, ukax qhanaw amuyasïna. Escocia markankir gobernadores municipales ukanakan tantachäwipanjja, denominador común ukajj janiw jupanakan profesionapakiti sasaw yateqawayta. ¿Janit akajj wali askïki?
  
  Kuntix taqinix mä kipkakïki ukax chiqpachanx mä jach"a uraqpachan organizacionapawa, jan ukax juk"ampirus mä conglomerado de negocios ukat asociaciones ch"aman jaqinakankiwa. McFadden, khitirutï nayatakejj jukʼamp munaskäna, jupaw jukʼamp jan sinti llakisiñatakïkänti. Nayax alcaldenakan tantachasiwipjamaw amuyasta, taqiniw aka jan uñt"at partido ukankirinakax tukupxäna, ukax políticos, financieros ukat oficiales militares ukanakaw utji. Aka tantachäwix janiw jisk"a kamachinakat jan ukax consejo municipal ukan kamachinakapat parlkänti, jan ukasti juk"amp jach"a tuqitwa; cumbre Bélgica markanxa, uka tuqitxa taqiniw yatiyäwinakan ist"apxta. Ukat Bélgica markax kawkhantix jutir jamasat cumbre ukar sarañax utjki ukawa. Ukajj qhep qhepa lurañajäspati janicha uk yatiñajawa.
  
  Punku llawintasaw yatiyäwip jarkʼäna, ukampis jankʼakiw cigarro jistʼantkasajj yatitarjam horasa ukat kuna urus yaptʼäna. Uka thuqt"awix insistente, insistente ukhamarak.
  
  "¡Ey, pantalonam uchasipxam, nayax thakinkäyätwa!" - jupax jan pacienciampiw larusitayna. Pantalonap apsuwayxäna ukat jawsirir chuym ust"ayañatakix nayraqat correo electrónico ukar borrador ukar apkatañ amtäna ukat janïr punku jist"arañkamaw apayanirakïna. Uka thuqt"awix juk"amp jach"aruw tukuwayxi ukat juk"ampiw thuqt"awayi, ukampis kunapachatix uñch"ukiñ p"iya taypit uñch"ukiskäna ukhax Benny Dee sat jaqiruw uñt"äna, jupax nayrïr phunchhawipawa. Benny jilatajj Edimburgo markankir mä corporación privada de finanzas ukan sucursalapan yanapiripänwa.
  
  "Jesus, Benny, ¿kuna diablos akan luraskta? Nayax planetan chhaqtxasmawa sasaw amuyayäta" sasaw Aidan kullakax punku jist"arasax arsüna. Dormitorio ukan qʼañut lurat pasillopan nayraqatapan saytʼatäskäna ukhajja, Benny D satänwa, jupajj chʼiyar uñnaqtʼani ukat usut uñnaqtʼanïnwa.
  
  Benny jilatajj akham sasaw perdón mayïna: "Aidan, jan mayamp jawstʼatajat walpun llakista" sasa. "Jupanakax amuyt"apxitaspawa sasaw axsarayäta, yatisktawa..."
  
  "Nayax yatxa, Benny. Nayax kunjams aka anatt"awix lurasi uk yatxa, wawa. Mantapxam" sasaw Aidan kullakax jawst"äna. "Uñtʼkäta ukhajj qhepäjjat llawintat jistʼantañamawa."
  
  "Walikiwa" sasaw Snitch sat chʼallxtayirix axsarañat samaqtʼäna.
  
  "¿Mä juk"a wiski munasmati?", mä juk"a apnaqañjamawa" sasaw chuymankipstat periodistax amuyt"ayäna, janïr arunakapax thayt"añapatakix mä ch"amakt"at thuqt"awiw qhipäxan ist"asïna, mä juk"a pachas Aidanax machaq wila ch"allt"ataw jikxatasïna q"ala kunkapan ukhamarak pata qhipäxapan.Jupax wali mulljataw kutt"anïna ukat nayranakapax jach"aptawayiwa Benny-n ch"uqt"at p"iqip uñjasa kawkhantix qunqurinakapar jaquntatäna.Q"ala janchipax jaquntatäxänwa ukat Aidan-ax jach"a phunchhawipan jichhak ch"allt"at p"iqi ch"akhapan cobre thujsap uñjasax axsararakïnwa.
  
  Benny qhipäxanxa pä chimpunakax sayt"atäpxänwa. Maynïrejj punku cerrojompiw chintʼaskäna, maynïristi trajempi isthaptʼat jachʼa thuqhuriw silenciadoran boquillap qʼomachaskäna. Punku jakʼankir jaqejj chʼamakanakat mistusaw uñachtʼayasïna.
  
  "Bennyx janiw wiski umañ munkiti, tata Glaston, ukampis Lobompi nayampix janiw mä umañas jan ukax pä umañas llakisipkayätti" sasaw jacal ajanun empresariox jachaqt"asïna.
  
  "McFadden" sasaw Aidan kullakajj jachʼat arsüna. "Janiw jumarux urinax ina ch"usar apt"kirismati, janirakiw mä suma sapa maltax ina ch"usar apt"kirismati."
  
  Uka lobox uywar uñtataw chhuxriñchjasïna, nayra yatiyirirux jakkir jaytañaw wakisi sasaw chuym ch"allxtayäna, yaqha tuqit yatiyañkama. Aidan jilatajj jiskʼachasaw uñkatatapamp jikisïna. "Kunasa akaxa? ¿Suma arunak qillqtʼir mä guardia cuerpo alasispati? Nayax amuyta, jumax kuntix aljañjamäki uk katuqaraktawa, ¿janich ukhamäki?"
  
  McFadden chachan sonrisapax lampara qhananx chhaqtawayxänwa, ch"amakanakax sapa línea de zorro ukham uñnaqanakaparux juk"amp manqharuw tukuyäna. "Jan ch"amäki, Lobo" sasaw chhuxriñchjasïna, alemán arut bandido ukan sutip arsusa. Aidan chachajj sutipa ukat kunjamsa arsuta uk sum amuyäna, ukat inas uka guardaespaldas ukan cheqpach sutipächispa sasaw amuyäna. "Jumanakax amuyapkta ukat sipans juk"amp qullqinïristwa, jumax hackeo completo" sasaw McFadden jupax jisk"achasïna, juk"at juk"at periodista ukar muyuntat sarnaqäna. Aidan jupax Wulf ukarux nayranakap uñch"ukiskäna, Oban markan alcaldepax jupar muyuntat sarnaqañkama ukat laptop ukar sayt"añkama. "Wali chʼamañchtʼkir mä qhawqha amigonakajaw utjitu" sasa.
  
  Aidan kullakajj akham sasaw jachʼat arsüna: "Qhanapuniwa" sasa. "¿Kuna suma lurañanaksa uka amigonaka nayraqatan qunqurtʼasis lurañax wakisïna, Honorable Lance McFadden?"
  
  Lobox chika taypinkänwa ukat Aidan juparux wali ch"amampiw jawq"jäna, ukat lankt"asisaw pampar jaquntatäna. Lakapar tantachaskäna uka jiskʼa wilanak thuqhusaw jachaqtʼasïna. McFadden jupax Aidan jupan ikiñapan laptop ukampiw qunt"asitayna ukat jist"arat documentonakap uñakipäna, ukat Aidan jupax janïr jark"atäkipanx qillqt"askäna uka documentonak uñakipäna. Mä ch"uxña LED ukaw uñisiñ ajanuparux qhant"ayäna, kunawsatix nayranakapax amukiw mä chiqat yaqha chiqar jalnaqäna. Lobox jan kuns lurasaw sayt"asïna, amparanakap nayraqatapan ch"uqt"ataw pistolan silenciador ukax amparanakapat mistüna, kamachi suyt"añakiw utjäna.
  
  McFadden jilatajj akham sasaw jachʼat arsüna: "Ukhamajj alcaldenakan tantachäwipajj janiw kunjamtï chʼiyjatäki ukhamäkänti, ¿janich ukhamäki?"
  
  "Jïsa, machaq amigonakamax jumat sipansa jukʼamp chʼamanïpxiwa" sasaw periodistax chhuxriñchjasïna. "Ukax mä peón ukhamakïtamwa uñachtʼayi. Uka dick ukax yatiw kunatix jupanakax munapxi. Oban markax janiw mä wakiskir marka satäkaspati... niyas kunayman tuqitwa" sasa.
  
  McFadden jilatajj akham sasaw jachʼañchasïna: "Muspharasmawa, compañero, kunjamsa Oban jilatajj wali valoranïni, kunapachatï 2017 maran belga markan jachʼa tantachäwipajj qalltasini ukhajja" sasaw jachʼañchasïna. "Nayaw anatt"añanx nayrïr chiqanktxa, jiwasan suma jisk"a markasan sumankañ utjañapataki, kunapachatix pachax purinkani ukhaxa".
  
  -¿Kunatakis? ¿Kunapachas kuna pachas purini?" Aidan kullakax jiskt"äna, ukampis zorro ajanu jan wali jaqit mä chuym ust"ayir larusiñampikiw jikisipxäna. McFadden jupax Aidan juparuw jak"achasïna, jupax wali qunqurt"ataw alfombra patxaru, kawkhantix Lobo jupax khitkän uka ikiñ nayraqatan. "Janipuniw yatkätati, nayra jiskʼa uñisirija. Janipuniw yatkätati. Akax jumanakatakix infierno ukhamäñapawa, ¿janich ukhamäki? Kunattix taqi kun yatiñakiw wakisi, ¿janich ukhamäki?"
  
  Aidan kullakajj jan istʼasir uñnaqtʼasaw akham säna: "Uñtʼäma" sasaw säna, ukampis wali sustjataw uñjasïna. "Amtasipxam, jumampi administrador masinakamampix jilïr jilamampi kullakamampix mayacht"asipxatap jikxatawayta, ukat juma tuqi chiqak uñjirinakar axsarayasaw juk"amp jach"a ch"amanchasipkta" sasa.
  
  Aidan chachajj janiw McFadden chachan nayranakapat allqamaripar orden pasañapsa uñjkänti. Lobo botapax mä ch"aman ch"axwawimpiw periodistan pechopan ch"iqa ladoparux ch"allxtayäna. Aidan jilatajj wali llakitaw jachäna, kunattejj atacadorapajj acerot lurat botas reforzadas ukanakan chʼalljjtayatapatjja, cuerpopajj ninamp nakhantäna. Jupax pä kutiw pampan jalnaqäna, lakapan junt"u wilap juk"amp mallt"äna.
  
  "Jichhax sapxita, Aidan, ¿mä granjan jakasirïtati?" sasaw McFadden jilatajj jisktʼäna.
  
  Aidan kullakajj janiw jayskänti. Pulmonanakapax nina nakhantatäxänwa ukat janiw arsuñapatakix phuqantañ munkänti. Jupatjja, sistʼasiñakiw jutäna. McFadden jilatajj jupar chʼamañchtʼañatakejj "Aidan" sasaw qʼochüna. Jan juk"amp mutuyatäñapatakix periodistax mä juk"a jaysäwi churañatakix wali ch"amampiw p"iqip ch"allxtayäna. Jupatakix suerteniw jichhakamax wali kusiskañänwa. Qʼañut lurat pampat laqʼa thujsasaw Aidan chachajj kunjamtï costillanakapajj órganonakap tʼunjkäna ukhamarjam thaya chʼamthapïna.
  
  "Qʼajjo waynäkayäta ukhajj mä granjanwa jakasirïta. Tatajajj trigo yapuchäna. Jiwasan granjajax sapa maraw cebada primaveral achuyapxirïna, ukampis walja maranakaw janïr bolsanak qhathur apayapkayäta ukhax apthapiñ pachanw imapxirïta", sasaw Oban markan alcaldepax juk"at juk"at arsuwayi. "Awisax super rápido irnaqañax wakisïnwa kunatix, uñjtawa, mä jan walt"äwiw almacenamiento ukan utjäna. Nayax tatajaruw jiskt"ta kunats jank"ak irnaqañax wakisi ukat jupax qhanañcht"ituw parásito ukamp jan walt"ayasiñax utjitu. Mä verano urunjja, cebada manqhan imtʼat taqpach qullunakar tʼunjañaw wakisïna, sapa rata jikjjatapkta ukaruw venenompi uchapjjerïta, uk amtastwa. Jakkir jaytasajj jukʼamp utjapunirïnwa, ¿yatitati?"
  
  Aidan chachajj kawkirus ukajj puriyani uk amuyasïnwa, ukampis uka llakijj amuyunakapwa chuymapan qheparäna. Lampara qhananjja, bandidojj jachʼa chʼiwjjaruw uñchʼukiñ yantʼäna, ukampis janiw kunkapar jayarstʼayañjamäkänti, kuntï luraskäna uk uñjañataki. McFadden jupax Aidan Wolfe jupan laptopap katuyatayna. "Taqi ukanak uñjañamawa... yatiyawinak, ¿walikiti? Vielen Dank kullakajj ukham luräna" sasa. Jupax kayunakap jak"ankir periodistaruw kutt"ayäna. "Jichhax, nayax yatxatwa aka uñtasiwix nayan nayrar sartawijaruw arkta, Aidan, ukampis wilax niyaw jinchumar phuqhantaychi ukhax qhanañcht"apxita" sasa.
  
  'Ya? ¿Kunsa nayratpach sañ muni?" sasaw Aidan chachajj amuyäna. Mä laptop ukan t"unjatapat ist"asitapax jinchuparuw khuchhuqatayna. Mä kunatsa, kunjams editorapax empresan tecnología chhaqhatapat quejasiñapäna ukakiw juparux munäna.
  
  "Uñjapxtawa, jumax uka ratanakat maynïrïtawa" sasaw McFadden chachax samarata saskakïna. Ukat akham sasaw wali muspharat jachʼat arsüna: "Uraqer pʼiyaruw chʼalljjtayasma, ukatsti jukʼamp chʼamaw jumar jikjjatañajja. Taqe uka tiemponjja, cosecha apthapiñkamajj kuna lurañanakatï utjki ukanaksa manqhat tʼunjapjjaraktawa" sasa.
  
  Aidan kullakajj jukʼakiw samsuñ puedïna. Uka jiskʼa janchipajj janiw jañchin castigotakjamäkänti. Jila parte chʼamapajj amuytʼasirïtapata , sum amuytʼasirïtapata ukat deductivo yatiñanakapatwa jutäna. Ukampis cuerpopajj ukar uñtasitajj wali chʼamapunïnwa. Kunjamakitix McFadden jupax ratas ukanakar chhaqtayañ tuqit arskäna ukhax uka veterano periodista ukarux walpun qhan amuyasïna, Oban markan alcaldepampi ukat uywat orangután ukampix janiw jakkir jaytapkaniti.
  
  Línea de visión ukanx Benny p"iqi ch"akhapan wila jachaqt"asitap uñjäna, ukax jach"a jiwat nayranakapan uñnaqap mayjt"ayäna. Jupax niyaw puriniñap yatïna, ukampis kunapachatix Wolfe-x jupan jak"apar qunt"asisin laptop cordón kunkapar chint"askäna ukhax Aidan-ax janiw mä jank"ak thakhix jupatakix utjañap yatïna. Jupax niyaw samsuñax ch"amäxäna, ukat ukat mä queja ukax utjawayi, janiw kuna jan walt"ayir qhipa arunak jiwayirinakaparux utjkaniti.
  
  "Sañajawa, aka jayp"ux Wolfe ukat nayatakix wali askiwa", McFadden jupax Aidan qhipa pachanakarux wali ch"amampiw phuqhantäna. "Mä arumax pä rata, ukat walja jan waltʼayir yatiyäwinakax chhaqtayatäxiwa".
  
  Nayra periodistax alemán thuqhurin jan jakt"kay ch"amap kunkapar ch"allxtatap amuyasïna. Amparanakapajj wali chʼamanïjjänwa, janiw kunkapat alambre apsuñ puedkänti, ukatwa inamaya chʼajjwäwimpi jan qarjasis jankʼak jiwañ amtäna. P"iqipax nayranakap qhipäxan nakhantañ qalltäna ukhax Sam Cleave jupax uka jach"a estafadores ukanakamp pachpa pankankpachänwa sasaw amuyt"äna. Ukat Aidan jilatajj yaqha irónico twist amtasïna. Janiw tunka phisqhan minutos ukjat juk"ampi, yatiyawipan borrador ukanx uka jaqinakar uñt"ayañax qhip qhipa luratapax utjkchispas ukham qillqt"awayi. Correo electrónico ukax viral ukhamaw tukuspäna. Lobox janiw kunatix nayratpach ciberespacio ukan utjkän ukx chhaqtayañjamäkänti.
  
  Ch"amakax Aidan Glastonar ch"amakt"ayaskäna ukhax jachaqt"asiñ atipjatayna.
  
  
  16. 16. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Dr. Jacobs ukat Einstein jupanakan ecuación
  
  
  Casper jupax machaq nina lawrapampiw thuqt"äna, muspharkañ ukampis torpe Olga Mitra. Jupajj wal kusisïna, jukʼampejj familiajj casarasiñatak qheparapjjañapataki ukat kusistʼapjjañapatakiw invittʼapjjäna, ukaruw Olga kullakajj mä torta apanitayna.
  
  "Chiqpachansa wali suma uruw" sasaw larusitayna, kunattix anattʼasisaw muytayäna ukat umamp chʼalltʼañ yantʼarakïna. Casper chachajj janiw Olga kullakajj kusisiñampi phoqantat jachʼa, llampʼu chuyman lartʼasitapat sum jikjjataskänti.
  
  Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Ukajj nayajj iyaw sastwa" sasa.
  
  Jupajj akham sänwa: "Kunapachatï uka tortajj tʼijtjjañ qalltäna ukhajja, juramento luraraktwa, taqe jakäwijas tʼunjatäkaspa ukhamwa amuyasiyäta. Akax nayrïr irnaqawijawa akan ukat sutijax línea ukankänwa... jumax yatisktawa kunjams saraski".
  
  Ukat sinttʼasisaw akham säna: "Nayajj yattwa" sasa. "Jichhax uka tuqit lupʼisaxa, jumanakan pasañkamax urujax jan walipunïnwa".
  
  Jupajj janiw kuntï siskäna uka toqet lupʼkänti. Chʼusa honradöñajj lakapat mistuwayjjänwa, ukat mä jukʼa qhepatwa kunjamsa uk amuyasïna, kunattejj nayranakaparuw uñchʼukiskäna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Waw" sasa. "Casper, akax juk"amp muspharkañawa, janiw khitis nayar siskiti" sasa.
  
  Jupax jachaqt"asïnwa kunatix manqhanx nina naktäwinakaw phallawayxäna. "Jïsa, urujax waranq kuti jukʼamp jan waliruw tukusispäna, jukʼampisa kunjamtï qalltawayki ukhama". Mä akatjamatwa qhana arunakajj Casper chachar purtʼäna. Ukajj nayranakap taypinwa wali chʼamampi chʼalljjtäna, ukatwa niyaw jan amuytʼasjjänti. Mä ratukiw uka urux taqi kunatix wali munasiñampi, suma luräwinakap p"iqipat t"ijtäna, ukampirus kunatix arum paqar p"iqipar t"aqhisiyatayna ukax lantintatäxänwa, janïr Olga kullakax punku anqan jan wali jach"at jach"at jach"at arnaqäwip ist"kasa.
  
  David Perdue ukat Dread Snake ukanakat amuyunakax mäkiw uñstawayi, sapa pulgada p"iqiparuw mantawayi. Ukat akham sasaw ñikʼutap chʼoqtʼasïna: "Ay Dios" sasa.
  
  -¿Kunas jan walïki? - sasaw jiskt"äna.
  
  "Kunatï wali wakiskirïki uk armasjjayätwa" sasaw säna, kayu manqhat oraqejj chhaqtawaykaspas ukham amuyasïna. "¿Jan walinakat sarxapxañäni ukhaxa?"
  
  "Ya?" - sasaw jachäna. "Ukampis kimsa tunka minutonakakiw akankxapxta."
  
  Casper chachajj janiw naturalezaparjamajj colerasir jaqëkänti, jan ukasti jankʼakiw kuna jan waltʼäwis utjäna uk yatiyañatakejj arup jachʼat arsüna, jan waltʼäwix kunja jachʼas uk yatiyañataki. "Amukt"apxsmawa, ¿sarapxsnati? Autom aptʼataw jutapjjta, jan ukhamäkaspa ukhajja, jukʼamp tiempow qheparasma" sasa.
  
  "Dios, ¿kunatsa jukʼamp tiempo qheparañ munta?" sasaw juparux atacatayna.
  
  Mä jach"a qalltawi kunatix mä jach"a apasiñax utjaspa. Aka jan ukax akax chiqpach munasiñawa, sasaw amuyäna.Ukampis chiqpachan agresión ukax muxsapunïnwa, jumamp thuqt"añatakikiw ukham jaya pachax qhiparawayta?, ¿kunatsa jan nayamp akankkasax qhiparañ munta?"
  
  Jupajj janiw uka toqet colerasirjamäkänti. Casper chachan chuymapanxa, uka suma warmimpi ukat akapachan tʼunjatäñampïskäna, mä jan sinttʼasisaw chʼaxwäna. Qhiparusti, nivel de histeria ukar jisk"achawayi, achikt"asiñapataki, "¿Amukt"at ukhamakiw sarxsna? Mä wali wakiskir tuqit maynimp jikisiñajawa, Olga. Amp suma?"
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Chiqansa" sasa. "Sarapjjaraksnawa" sasa. Amparapat kattʼasisaw jaqenakat jankʼak jitheqtäna, lartʼasisaw nayranakap chʼoqtʼasïna. Ukhamarus niyaw pagapxitäna" sasa.
  
  Jupajj akham sänwa: "Ay, walikïskiwa, ukampis jan waliw jikjjatasiyäta" sasa.
  
  Jupanakax jaltxapxänwa, ukat Olgax Casper-an utaparuw autopamp kutt"awayxäna, ukampis yaqhax niyaw ukan suyt"askäna, porche-n qunt"atäskäna.
  
  Olga kullakajj autop callen saytʼayaskäna ukhajja, akham sänwa: "Ay infierno janiw" sasa.
  
  "Khitisa?" - sasaw jiskt"äna. "Janiw jupanakar uñjasax kusisit uñnaqt"anïktati."
  
  "Janiw nayax ukhamäkti" sasaw chiqanchawayi. "Irnaqäwit jutir jaqiwa, Olga, ukhamax jumatï jan llakisksta ukhaxa, chiqpachansa janiw jumamp jikisiñap munkti" sasa.
  
  "Kunata?" - sasaw jiskt"äna.
  
  Ukat mayampiw mä jukʼa colerasïna: "Jan ukasti, confiyapjjeta. Janiw nayax uka jaqinakar uñt'añ munkti. Mä jamasat yatiyapxäma. Chiqpachansa, walpun jumar munassma" sasa.
  
  Jupax wali munasiñampiw jachaqt"asïna. "Nayajj ukhamarakiw jikjjatasta" sasa.
  
  Normalmente Casper chachajj uka toqet kusisitajj qʼellur tukuspänwa, ukampis kuna jan waltʼäwitï jankʼak askichaskäna ukajj kusiskañ yänakat sipansa jukʼamp jachʼänwa. "Ukhamajj amuyasmawa, janiw khitirutï jachaqtʼaykitu ukar khitirutï uñiskta ukamp pantjasiyañ munkti" sasa.
  
  Jupajj jan walin uñjasitap sum amuyäna, ukajj wal muspharäna. "Ukhampuni. Nayax jumanakan sarxatapat tiendaruw sarä. Ciabattajatakix mä jukʼa aceite de oliva munaskaktwa" sasa.
  
  "Olga, amuyatamat yuspärta. Taqi ukanak uñjasax jumar uñjiriw jutä, ¿walikïskiti?" -sasawa arsüna, amparapa llamp"u chuymampi ch"allt"asa. Olga kullakajj qontʼasisaw ajanupar jampʼattʼäna, ukampis janiw kuns siskänti. Casper jilatajj autot saraqasaw qhepäjjat sarjjatap istʼäna. Karen kullakajj janiw kawkhansa uñjaskänti, ukat Olga kullakajj alwajj tʼantʼa phaytʼatapat mä premiojam chikat jack mayitap amtasiñap suyäna.
  
  Casper chachajj autot sarañ thakin sarkasajj jan kuns lurir uñnaqtʼanïñwa yantʼäna, ukampis lotepan saytʼatäskäna uka jachʼa auton muyuntat sarnaqañapänwa, ukatwa lija papelar uñtat chuymapar purtʼäna. Casper chachan sillupan porche ukan qunt"atäskäna, uka chiqax jupankkaspas ukhama, ukax juchañchañjam Clifton Taft ukanïnwa. Amparapanxa mä qutu griego uvas apt"ata, mayat mayat ch"iyjasa ukatxa ukhamaraki jach"a kisunakaparu uchasa.
  
  "¿Janit jichhakamax Estados Unidos markar kutt"añax wakiskaspa?" Casper chachajj larusisaw arsüna, jiskʼachasiñampi ukat jan wali kʼuchirtʼäwinakampi chikaw tonalidadapajj utjäna.
  
  Clifton chachajj qhepïr ukar iyawsasajj larusisaw arsüna. "Nayax negociomar ukham mantatax llakistwa, Casper, ukampis jumamp nayamp aruskipt"añaw wakisi sasaw iyawstxa".
  
  "Ukax qamiriwa, jumat juti" sasaw Casper chachax punkup jist"arasin jaysäna. Jupax laptop ukar puriñ amtäna, janïr Taft jupax David Perdue ukar jikxatañ yant"atap uñjkasa.
  
  "Jichha. Janiw kuna kamachi libros utjkiti, ukax janiw nayra mayacht"asiwisar jaktayañjamakiti, ¿janich ukhamäki?" Bunch chachajj talonanakaparuw arktäna, mantañapatak invittʼatäkaspas ukham amuyasa.
  
  Casper jupax jank"akiw ventanapar liwxatäna ukat laptop ukan tapap jist"antarakïna. "¿Sociosa?" Casper jupax mä chhuxriñchjataw jachaqt"asïna. "Zelda Bessler ukamp chikt"atätamax ¿janit kunjamtï suykta ukhamarjam achuyäna? Nayax amuyta, nayax mä sustituto ukhamakïtwa, jumanakax paninitakix mä loqhe inspiración ukhamawa. ¿Kunas utji? ¿Janit compleja matemáticas ukarjam apnaqañ yatki, jan ukax tercerización ukan amuyunakapax tukusxiti?"
  
  Clifton Taft jupax wali qhuru jachaqt"asisaw p"iqip ch"allxtayäna. "Taqi jisk"a ch"axwawinak munatam apsuñamawa, amigo. Janiw nayax uka colerasiñax wakiskiti sasin arsuskäti. Tukuyañatakix taqi uka asumciones ukanakax chiqawa. Jupajj janiw kunsa amuykiti" sasa.
  
  "Sarantaña?" Casper jilatajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna. -¿Kunatsa?
  
  "Nayra irnaqawimax chiqpachansa. ?" sasaw Taft jilatajj jisktʼäna.
  
  "Walikiwa, jïsa" sasaw físico chachajj säna, ukampis mä jukʼa musphataw uñnaqäna. "Nayax ukhamakiw... amuyta... nayax uka fracaso cancelawaytwa sasaw amuyayäta."
  
  Clifton Taft chachajj jachaqtʼasisaw amparanakap caderapar uchasïna. Jupax jach"a jach"a tukuñap suma chuymamp manq"antañ yant"äna, ukampis janiw kuns sañ munkänti, jan ukasti jan wali uñnaqt"anïnwa. "Janiw mä pantjasiwïkänti, janiw mä pantjasirïkänti. Um, janipuniw uka proyecto jaytxasax ukham sapksmati, Dr. Jacobs, ukampis" Taft jupax pächasïnwa, yatiyäwinak p"akintañatakix llamp"u thakhi thaqhasa, "janiw kunapachas uka proyecto sayt"ayawaykti.
  
  "Kuna? ¿Taqi jumanakax fucking loco tukupxtati?" Casper sat chachajj wali qʼañuchatäjjänwa. "¿Uka yantʼajj kuna jan walinakansa uñjasispa uksa yatiraktati?"
  
  -¡Jiwasax lurapxtanwa! Taft jilatajj taqe chuymaw jupar säna.
  
  "Chiqpachansa?" Kasper jupax bluff ukaruw jawsatayna. "George Masters jilatarojj kunatï paskäna uka qhepatsa, ¿mä experimento lurañan componentes biológicos ukanakamp chikachasisma sasin amuyaskasmati? Jumax loqtatätawa, kunjamtï jan amuytʼasirïkta ukhama" sasa.
  
  "Ey, jichhax" sasaw Taft chachax iwxt"äna, ukampis Casper Jacobs jupax yatiyäwiparuw sinti ch"amanchasïna, janiw kuntï siskäna ukat khitinakarus chuym ust"ayäna ukanakxa llakiskänti.
  
  "Janiwa. "Ist"apxita" sasaw sapürunjam jan amuyt"asir ukat jisk"a física yatxatirix arnaqasïna. -Ukax iyaw sañamawa. Jumax qullqi laykukiw akanktaxa. Cliff, janiw mä variable ukat waka ubre ukanakan mayjt"äwip yatktati, ukampis taqiniw yatktanxa! Ukhamajj ¡kuntï cheqpachapun akan qollqe churapkta uk amuyatam jan amuyapjjamti!"
  
  "¿Amuyasmati qawqha qullqis aka proyectox sumäspa ukhaxa, Casper?" Taft jilatajj wali chʼamampiw säna. "Ukhamatwa taqi armas nucleares, taqi fuentes de energía nuclear ukanakax jan apnaqatäxani. Ukhamatwa taqi utjki uka combustibles fósiles ukat apsuñax chhaqtayatäni. Uraqix juk"amp perforación ukat fracking ukanakat qhispiyañäni. ¿Janit jumanakajj amuyapkta? Aka proyectox sumäspa ukhax janiw petroleo ukat recursos ukanakatak ch"axwäwinakas utjkaniti. Jiwasakiw jan tukuskir chʼama churañäni" sasa.
  
  "¿Ukat khitis jiwasat aka alasispa? Kuntix sañ munkta ukax jumamp corte de nobles ukampix taqi ukanakat askinak jikxatapxäta, ukat khitinakatix ukham lurawayktan ukanakax aka energía ukan lurawip apnaqaskakiñäniwa", sasaw Casper jupax multimillonario estadounidense ukar qhanañcht"awayi. Taft chachajj janiw chiqpachansa ukanak jan walinakjam uñtʼayañjamäkänti, ukatwa amparanakap luqxatäna.
  
  "Akax phuqhasiñapatakix jumanakaruw munapxta, Yatichirinakax jan yäqasa. Kunatix ukan luraskäna ukax jaqin pantjasitapawa", sasaw Taft jupax jan munasir genio ukarux amuyt"ayäna.
  
  "¡Jïsa, ukhamänwa!" Casper jilatajj jachaqtʼasïna. "Jupana! Jumampi ukat jach"a ch"aman lapdogs ukanakax janq"u abrigonakaniwa. Pantjasitamaw uka cientificorux niya jiwayatayna. ¿Kunsa nayajj sarjjayäta uka qhepat lurapjjta? ¿Jumajj jupar pagapjjtati?"
  
  -Jupat armasim -sasa. Jupax taqi kunatix jakäwip jakañatakix wakiski ukanak utji", sasaw Taft jupax Casper juparux arsuwiyi. "Einstein chachan ecuación ukar jiwasatak chiqañchasmati janicha uk yatiñatakix mä kuti jukʼamp sitio ukar kuttʼäta ukhaxa, pusi kutiw sueldom jiltayä. Nayax físico jilïr irpirit utt"ayapxäma. Uka proyectox taqpach controlaniwa, kunatix 25 urunak saraqkipan octubre phaxsitx jichha proyecto ukarux mayachasispawa".
  
  Casper chachajj pʼeqep qheparuw jaqontäna ukat larusirakïnwa. "Jumax nayat sawkasiskta, ¿janich ukhamäki?"
  
  Taft jilatajj akham sänwa: "Janiwa" sasa. "Jumaw ukax lurasini, Jacobs doctor, ukat historia libronakanx Einstein chachan geniopar usurpir ukat juk"amp jach"a jaqirjam uñt"ayasma".
  
  Kasper jupax jan amuyt"asir magnate ukan arunakap ch"amt"ayäna ukat kunjams mä ukham suma arst"ir jaqix jan walt"äw amuyañanx ukham jan walt"äwin uñjasispa uk amuyt"añ yant"äna. Qhep qhepa kuti yantʼañatakejj jukʼamp facil, samarañ tonada apnaqañaw wakisi sasaw amuyäna.
  
  "Cliff, mä proyecto sum irnaqtʼasajj kunas pasani uk yattanwa, ¿janich ukhamäki? Jichhax yatiyapxita, ¿kunas aka yant"awix wasitat jan walt"ayaspa ukhaxa? Yaqhax nayratpach yatiñajawa, ¿khitinakarus aka kutix conejillo de indias ukham apnaqañ amtaskta?" sasaw Kasper jilatajj jisktʼäna. Jupax amuyupax iyawsayañjamaw ist"asiñapatak uñjäna, ukhamat Taft jupax Orden ukamp lurat amtäwin jik"akïr detalles ukanakap yatxatañataki.
  
  "Jan llakisimti. Jumax ecuación ukak apnaqañamawa", sasaw Taft jupax jan amuyt"kay arsüna.
  
  "Ukhamajj suma suerte" sasaw Casper chachajj jachaqtʼasïna. "Janiw kuna proyectos ukankiriskti, jan ukax q"ala chiqawjanakat yatiskäti, uka jak"anx jan walt"äwinakar yanapt"añajawa".
  
  Taft jilatajj akham sänwa: "Ay, achiktʼasismawa" sasa. "Jan wali. Jumax wali dramatiztawa -sasa.
  
  "Qhipa kutix Einstein chachan ecuación ukamp apnaqañ yant"apxta, ukatx tema ukax frito ukhamaw tukuwayi. Ukax uñacht"ayiwa, janiw aka proyectox sum qalltañjamäkiti jan jakañ chhaqhayasa. Teoría tuqinx irnaqaskiw, Cliff", sasaw Casper jupax qhanañcht"awayi. "Ukampis chiqpachanx mä dimensión ukan energía uñstayañax jiwasan dimensión ukarux mä retroceso ukaw utjani, aka planetan sapa jaqiruw freír. Kawkïr paradigma ukax mä componente biológico uka yant"äwinx utjki ukax chhaqtayañaruw purini. Akapachankir taqi qullqinakax janiw uka qhispiyasiñ pagañjamäkänti, amigo -sasa.
  
  "Mayamp, aka jan wali amuyunakax janipuniw nayrar sartañatakisa, nayrar sartañatakisa, Casper. ¡Jesucristo! ¿Einstein chachajj ukajj jan lurañjamäkaspas ukhamti amuyirïta?" Taft chachajj Jacobs sat doctoraruw amuytʼayañ yantʼäna.
  
  Kasper jilatajj akham sänwa: "Janiwa, ukajj lurasispawa sasaw yatïna, ukatwa Ajjsarkañ Katarir tʼunjañ yantʼäna. ¡Jumajj wali qʼañu idiota!"
  
  "¡Arunakam uñjam, Jacobs! Walja aguantañani, ukampis aka laq"ux janiw jaya pachax nayamp chikt"atäkaniti", Taft jupax seethed. Ajanupax wilaruw tukuwayxäna ukat lakapan k"uchunakaparux babampiw ch"allt"asïna. "Einstein chachan ecuación, Ajjsarkañ Katari, jiwasatak tukuyañapatak yaqha jaqiruw mayiraksna. Janiw jan gastatäkasmati, amigo" sasa.
  
  Jacobs doctorax Taft chachan Bessler sat perrapan irnaqatapar mayjtʼayañapatak amuytʼasax axsaräna. Taft chachajj janiw Perdue sat chachat arskänti, ukajj Perdue chachajj Ajjsarkañ Katariruw nayratpach jikjjatatap janïr yatkänti sañ munäna. Mä kutix Taft ukat Orden del Inti Ch"iyara jupanakax uka tuqit yatipxäna ukhax Jacobs jupax tukusiñapänwa, ukatx janiw wiñayatak ukham irnaqawipat jaqunukuñax risqiskaspati.
  
  "Walikiwa" sasaw Taft chachan usut satisfacción uñkatasajj jachʼat arsüna. "Proyecto ukarux kutt"awayxäwa, ukampis aka kutix janiw kuna jaqin yänakap munkti. Ukax concienciajatakix wali ch"amawa, ukat janiw jumas jan ukax Orden ukax kuntix amuyapkta ukx yäqkti. Nayajj moralanïtwa" sasa.
  
  
  17. 17. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Ukat abrazadera ukax askichatawa
  
  
  "Ay Diosay, Sam, nuwasïwin jiwayatäkasmas ukham amuyayäta. ¿Taqi qullan yänakan sutipxar kawkirus sarapxta?" Perdue chachajj wali coleratänwa, kunattejj uka jachʼa, qhuru periodistaruw punkupan saytʼatäskir uñjäna. Perdue chachajj jichhak samarañ qollampi apnaqatäskakïnwa, ukampis wali amuytʼasirïnwa. Jupax ikiñan qunt"asïna. "¿The Lost City ukan grabacionanakap apanipxtati? Uka ecuación lurañ qalltañajawa" sasa.
  
  "Tata, samarañamawa, ¿walikiti?" Sam jilatajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna. "Nayaw infierno ukat kutt"awaytxa aka fucking ecuación jumataki, ukhamax mä cortés "hi" ukax juk"amp jisk"a lurañawa".
  
  Charles jilatatï jukʼamp chʼikhi jaqëspa ukhajja, nayranakap chʼoqtʼasispänwa. Jan ukasti, qala chuymampiw saytʼasïna ukat cheqañchataw saytʼasïna, uka pachparakiw uka pä chachanakajj kusisit sarnaqerïna. ¡Panpachaniw mä magia tuqi jan walir tukupxäna! Perdue jupax utar puritapatpachaw mä loco maniaco ukhamawa, ukatx Sam Cleave jupax mä pomposo jerk ukhamaw tukuwayi. Charles chachajja, panpachaniw chuymapan sinti llakisipjjäna ukat janiw maynis kʼumaräñsa ni ikiñsa uñachtʼayapkänti sasaw cheqaparjam jaktʼäna.
  
  "¿Yaqha kunas munasmati, tata?" Jupax patronapar jiskt"añ jan axsaras arsüna, ukampis muspharkañawa, Perdue-x samarañapawa.
  
  "Janiwa, yuspajarapxsmawa, Charles. ¿Jumajj punku jistʼantasmati?" -sasawa Perduex suma chuymampi jiskt"äna.
  
  Charles jilatajj akham sänwa: "Cheqas tata" sasa.
  
  Punku jist"antatäxäna uka qhipatxa, Perdue ukat Sam jupanakax wali ch"amampiw uñch"ukipxäna. Perdue-n ikiñ utapan sapak ist"apkäna ukax anqan jach"a pino quqan qunt"atäpkän uka pinzón-nakan q"uchupawa ukat Charles-ax Lillian-amp mä qawqha punkunak pasillot machaq sábanas ukanakat aruskipt"askäna.
  
  "Ukhamaxa, ¿kunjamsa sarnaqaskta?" - Perdue jiskt"asitayna, nayrïri obligatorio uñacht"ayawi cortesía uñacht"ayasa. Sam jilatajj larusitaynawa. Jupax cámara cajap jist"aratayna ukat Canon qhipäxat mä disco duro externo apsutayna. Jupax Perdue-n chhuxuparuw jaquntäna ukat akham sänwa: "Janiw suma yänakampi sallqjañäniti. Ukakiw nayat munapxtaxa, ukat chiqpachansa, nayax maldito kusisitaw uka wila videocinta mä kuti wiñayatak chhaqtayañataki".
  
  Perdue jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasisaw jachaqtʼasïna. Ukat amigopar jachaqtʼasisaw akham säna: "Yuspära, Sam" sasa. "Ukampis taqi kunas wali wakiskirïki ukhaxa, ¿kunatsa uka tuqit jithiqtasax wali kusisitaw jikxatastaxa? Amtastwa, Sociedad de Vida Silvestre ukatakix mä documental ukar editañ munta jan ukax kunaymaninak lurañ munta sasma" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Qalltanjja ukham amtapunïnwa, ukampis taqe ukanakat qaritätwa. Mä loco jaqiw secuestratäna, autojaruw t"unjawayta, ukat tukuyañatakix mä munat nayra irnaqir masijaruw chhaqhayawayta, taqi ukanakx kimsa urunak saraqataruw chhaqhayawayta, amigo. Qhipa qillqataparjamax correo electrónicop hackeayäta", Sam jupax qhanancht"iwa, "ukarjamax mä jach"a lurawiruw saraskäna".
  
  "Jach'a?" -sasawa Perdue-x jiskt"äna, nayra rosas pantallap qhipäxan juk"at juk"at isthapt"asisa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Akapachan mä jachʼa tukusiñapawa" sasa.
  
  Perdue chachajj uka kʼachachtʼat tallanak patjjaruw uñchʼukïna. Jupax mä sofisticado meerkat ukar uñtasitaw attención ukan sayt"atäna. "UKAT? ¿Kunsa jupajj säna? Ukat ¿kunas aka sarnaqäwix uka loco jaqimpixa?"
  
  "Ay, wali jaya sarnaqäwiwa" sasaw Sam chachajj jachʼat arsüna, uka jan walin uñjasisajj wali khathattʼasïnwa. "Policianakax thaqhapxitaniwa kunatix nayax jach"a uruw autojat qillqt"awayta... Antiguo Ciudad uksan auto arknaqañan, jaqinakar jan walt"äwir puriyasa ukat ukham yänakampi".
  
  "Ay Diosay, Sam, ¿kunas jan waltʼäwipa? ¿Jumajj uka slip churtati?" - -sasawa Perduex jiskt"äna, wali jach"a jach"a tukusa, isi uchasisa.
  
  "Kunjamtï sisktxa, mä jach"a sarnaqäwiwa, ukampis nayraqatax mä asignacion tukuyañajawa, uka asignacionan nayrir The Post ukan irnaqir masijax irnaqaskäna", sasaw Sam jupax saraki. Nayranakapajj qʼomachasïna, ukampis parlaskakïnwa. "¿Aidan Glaston jilatat istʼirïtati?"
  
  Perdue jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. Inas uka sutix kawkhans uñjchïna, ukampis janiw jupatakix kuns sañ munkänti. Sam jilatajj amparapampiw akham säna: "Jiwawayapjjänwa. Pä uru nayraw kawkhantix editorapax Castlemilk markan operación de picadura ukar qillqantañapatak khitkän uka cuarto ukan jikxatasïna. Jupampix mä chachaw utjäna, jupax uñt"pachänwa, estilo ejecución de disparos. Aidan jupax mä fucking khuchhir uñtataw ch"ukutäna, Perdue."
  
  "Ay Diosajja, Sam. Uk ist"asax walpun llakista", sasaw Perdue-x sinti khuyapt"ayasi. "¿Jupat lanti misionerjam irnaqtʼaskta?"
  
  Kunjamtï Sam chachajj suykäna ukhama, Perdue chachajj jankʼakiw ecuación ukan irnaqañapatak wal chʼamachasïna, ukatwa Sam sat chachar arknaqir loco jaqet jisktʼañ armasjjäna. Ukham mä jukʼa tiempon qhanañchañajj wali chʼamäspawa ukat Purdue sat markar yaqhachañatakejj jan waliruw purispäna. Jupajj janiw yatiñ munkaspänti, qalltañatakejj jiwañampïkäna uka trabajojj tʼunjañatak mä instrumentorjam uñjatätap yatiñ munkaspänti. Chiqansa, paranoia jan ukax Sam chachan amuyuparjam chʼaxwataparuw tizampi uchaspa, ukatwa periodistax kunjamäkitix ukhamak jaytawayi.
  
  "Editorapampiw aruskipt"awayta ukatx jupax Bélgica markaruw khithaskitu aka jamasat cumbre ukataki, energía renovable tuqit arst"äwjam disfrazata. Aidan jupax mä jan wali lurañatakiw mä tapa sasaw amuyäna, ukat Oban markan alcaldepax jupanakat maynïriwa", sasaw Sam jupax mä juk"a qhanañcht"awayi. Jupax yatïnwa Perdue-x janiw ukhamakipans sinti yäqkänti. Sam sat chachajj saytʼasisaw cámara cajap jistʼantäna, Perdue markar jaytkäna uka disco uñkatasa. Ukan ikiskir uñkatasax purakapax liwxatasïna, amukiw axsarayaskäna, ukampis tripa ukan jikxatasitapax janiw chiqapar uñjatäkänti, jan chiqaw sañjamäkänti. George Masters sat chachajj pantjasitap suytʼañakiw wakisïna, ukat jupajj Sam chachajj janiw jaqenakan chhaqtayatäñap física toqet yatjjattʼat jaqen amparapar katuykänti.
  
  
  * * * .
  
  
  Sam jilatajj Reichtisousis markat sarjjäna ukhajja, samarañaw jikjjatasïna. Ukajj muspharkañänwa, kunattejj payïr utapäkaspas ukhamänwa. Perdue sat chachar videocintan churkäna uka ecuación toqet mä jukʼajj jupar nausearuw puriyäna. Jupax jakäwipanx mä qawqha kutikiw ukham uñjäna, ukat jilapartx jan walinak luratapat jan ukax jiwata novia é Patricia ukar k"arisitapatw ukham uñjasïna. Jichha kutix kunaymaninak juk"amp ch"amaka, juk"amp chiqaw uñt"ayasïna, ukampis jupax juchani concienciaparuw tiza ukamp qillqt"äna.
  
  Perdue jupax suma chuymampiw Sam juparux 4x4 ukap mayt"äna, machaq ruedas uñstayañkama. Nayra autopax janiw asegurado ukhamäkänti kunatix Sam jupax registros públicos ukat servidores de baja seguridad ukanakat imantañ munäna, Black Sun ukan interesatapat axsarasa. Chiqansa, policianakax thaqhapxaspäna ukhaxa, mä chiqaruw jaytapxpachäna. Ukax mä qhanancht"awiwa, autopax, yatiqañ utan jiwat amigopat herencia katuqatayna, janiw sutipan qillqantatäkänti.
  
  Jaypʼu horasäjjänwa. Sam jach"a jach"a tukusaw jach"a Nissan ukar saräna ukat mä lobo ukham sillp"isaw inmovilizador ukan botón ukar ch"allt"äna. Qhanax pä kutiw qhant"äna ukat janïr central bloqueo clic ist"kasax jist"antarakïnwa. Mä suma warmiw quqanakat mistunïna, ukat jach"a utan nayrïr punkuparuw sarawayxäna. Jupajj qollañ bolsanïkänwa, ukampis sapa kuti isimpiw isthapisïna. Uka chiqat pasaskäna ukhaxa, jachaqtʼasisaw akham säna: "¿Ukax nayatakix mä silbakïpachati?"
  
  Sam jilatajj janiw kunsa amuykänti. Jïsa saspäna ukhajja, inas jawqʼjaspäna ukat kʼarisispänwa. Jupatï uk jan iyaw saspa ukhajja, excéntrico jaqëspawa, mä maquinar phaytʼata. Sam jupax jank"ak amuyt"irïnwa, jupax mä loqhe jaqir uñtataw amparap jach"ar aptasin sayt"asïna.
  
  "¿Sam Cleave sat jaqïtati?" - sasaw jiskt"äna.
  
  ¡Bingo ukax wali askiwa!
  
  Ukat akham sasaw qhantʼäna: "Jïsa, nayakïpachätwa" sasa. -Ukat khitis jumaxa?
  
  Uka tawaqux Sam ukar jak"achasisinx ajanupat jachaqt"asiwip pichthapïna. "¿Maykäna uka grabacion apanipxtati, tata Cleave? Jumasti? Ukham suytʼaskta, kunattejj kʼumaräñapajj jankʼakiw jan waltʼayaskäna, jumanakajj jupar puriñatakejj maldito tiempo apstʼasiyäta" sasa.
  
  Jupan amuyataparjamajja, akatjamat jan wali chuymanïtapajj janiw kuntï permititäkäna ukat sipansa jukʼampïkänti. Jupax jan axsart"ir warminakarux mä kusiskañ ch"amäkaspas ukhamaw uñjirïna, ukampis qhipa maranakanx jan walt"awinakax mä juk"a jan ist"asirïñapatakiw yanapt"äna.
  
  "Perdonapxita, muñeca, ukampis ¿khitis jumax nayar sarxañamataki?" Sam sat chachajj uka favor kuttʼayäna. "Kuntï jiskʼa bolsamampi akan uñjkta ukarjamajja, jumajj utan uñjirïtawa, wali sumäkipansa enfermerakïtawa, cheqas janiw Purdue markan walja maranak uñtʼatanakapat maynïrïktati" sasa. Jupax conductoran lado punkup jist"aräna. "Jichhax, ¿kunatsa jan akax jaytanukusma ukat kuntix pagapktam uk lurapkta, hey? Jan ukajj ¿uka especial jawsatanakatakejj enfermera isimpi isthaptʼasirïtati?"
  
  -¿Kunjamarak jumax atrevistasti? - jupax chhuxriñchjasïna, ukampis Sam jupax janiw sarantañ ist"känti. Luxus confort de la cabina 4x4 ukax juk"amp sumaw insonorización ukataki, ukax ranting ukax mä muffled mutter ukaruw jisk"achawayi. Jupax auton motorap qalltäna ukat luxus ukamp kusist"äna, janïr mä jan uñt"at jaqir jan walt"ayat jak"achasiñataki, qullañ bolsa apt"ata.
  
  Sam chachajj mä jan wali wawar uñtataw larusisaw punkun guardianakar amparapamp luqxatäna, Reichtishusis sat jaqiruw jaytäna. Edimburgo markar sarir kʼullu thaknam saraskäna ukhajja, teléfonopaw istʼasïna. Janice Noble, editora de Edinburgh Post, jupaw Bélgica markan mä tantachäw chiqat yatiyäna, kawkhantix jupax local corresponsal ukamp jikisiñapäna. Uka chiqatx La Monnaie galería ukan mä caja privada ukar irpapxäna, ukhamat juk"amp yatiyawinak apthapiñapataki.
  
  Qhepatjja, akham sänwa: "Amuyasipxam, tata Cleave" sasa. "Avionan boletopajj correo electrónico toqew apayanisma" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Yuspära, señorita Noble" sasa. "Qhipürux ukankä. Jiwasax aka tuqitx wali ch"amampiw puriñäni -sasa.
  
  Sam jilatajj telefonot aptʼaskäna ukhajja, Nina kullakajj juparuw jawsäna. Urunakatjja, nayrïr kutiw maynir ukham siskäna uk istʼasajj wal kusisïna. -¡Hola Suma uñnaqt"ani! - sasaw aruntt"äna.
  
  "¿Sam, ¿wali machjatätati?" - ukax nayrïr jaysäwipawa.
  
  "Um, janiwa" sasaw amukt"at kusisita jaysäna. "Jumanakat istʼasajj wal kusista. Akax taqpachawa -sasa.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Ay, walikïskiwa" sasa. "Istʼam, jumamp parltʼañajawa. Inas kawkhansa jikischisma?"
  
  "¿Oban markanjja? Chiqansa, markat sarxañ munta" sasaw Sam jilatax qhanañchtʼäna.
  
  "Janiwa, qhipa arumaw Oban markat sarxawayta. Chiqansa, aka tuqitxa chiqpachapuniw jumanakamp parltʼañ munapxta. Nayax Radisson Blu ukan Royal Mile ukan jikxatastwa", sasaw mä juk"a ch"axwañjam ist"asïna. Nina Gould jupan kamachinakaparjamaxa, "knackered" ukax mä jach'a lurawiw utjawayi sañ muni. Jupar chuym ustʼayañajj janiw faciläkänti.
  
  "Walikiwa, uñakipt"añäni. Nayax jumar apthapipxäma ukat ukat utajan parlt"asipxañäni, kunanakatï utjkitu ukanak apthapiñkama. ¿Kunjamsa akax ist"asi? Jupaw ewjjtʼäna.
  
  -¿Kuna pachas puriniñapa? - sasaw jiskt"äna. Sam jilatajj Nina kullakarojj kunas jan waltʼayaspachäna uk yatïna, jupatï jiskʼa jiskʼa tʼaqanakat jisktʼañsa jan llakiskaspäna ukhajja. Kuna horasas purinini uk cheqak jisktʼaspa ukhajja, uka mayitapar katoqañatakejj nayratpachwa amtasjjäna.
  
  "Niya kimsa tunk minutos ukjatx ukanw purini, kunatix trafico ukaw utji", sasaw chiqanchawayi, tablón de instrumentos ukan reloj digital ukar uñakipt"asa.
  
  Ukat jan chʼamanïñ arumpiw akham säna: "Yuspära, Sam" sasaw jupajj wal muspharayi. Ukatxa, jupax sarxänwa. Hotelapar puriñkamajja, Sam chachajj mä jachʼa yugo manqhar uchatäkaspas ukhamwa amuyasïna. Aidan pisinkir jaqin jan wali destinopa, McFadden tuqit teorías ukanakapampi, Perdue-n mercurio ukham uñt"atanakapampi, ukat George Masters-an Sam-ar jan walt"ayat uñjatapampi, jichhax Nina-t llakisiñax juk"ampiw jilxattawayi. Jupajj suma jakasiñapat wal llakisïna, ukatwa Edimburgo markan walja jaqenakan sarnaqer callenakap paskasajj jukʼak amuyasïna. Mä qhawqha minutonakatjja, Ninan hotelaparuw purïna.
  
  Jupajj jankʼakiw uñtʼäna. Botas ukat vaqueros ukanakax sarnaqäw yatxatirit sipans mä rock estrella ukar uñtasitaw juk"amp uñt"ayapxäna, ukampis blazer de gamuza cónico ukat bufanda de pashmina ukanakax uñnaqaparux mä juk"a llamp"uchawayi, ukax chiqpachanx wali sofisticado ukham uñt"ayañatakiw wakisi. Qhawqsa suma isthaptʼatäkchïnsa, janiw qarjata ajanupar kuttʼaykänti. Jila partejja, naturalezat sipansa suma uñnaqtʼanïpjjänwa, sarnaqäwinakat qellqerin jachʼa chʼamaka nayranakapajj janiw qhantʼjjänti.
  
  Jupax Sam-ar walja yatiyañanïnwa ukat lurañatakix juk"a pachakiw utjäna. Jupajj janiw tiempo ina chʼusar aptʼaskänti, camionaruw mantasajj negocionak lurañ qalltäna. "Hola Sam. ¿Diosajj yatktam kawkhansa, ¿janit utaman qheparasmati?"
  
  Jupajj akham sänwa: "Chiqpachansa" sasa. "Nayajj jumar uñjasajj wal kusista" sasa.
  
  Kunjamsa mä urux Sam chachax panpacha suma amigonakapampix mayamp jikisipxäna, ukat panpachaniw jan yäqasis aruntt"apxäna ukat t"aqhisiñanakat akapachan qarjataw aruntt"apxäna.
  
  
  18. 18. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Faro ukax mä axsarkañ arumaw utji
  
  
  Nina kullakajj janiw amuyañjamäkänti, Sam chachan utapar sarañ thakinjja, niyas janiw kuns siskänti. Jupajj ukan qontʼatäskäna, auton ventanapat uñchʼukiskäna, janiw kuns uñjkänti. Sam sat chachajj uka markankir radioruw qhantʼayäna, ukhamat uka jan wali amuktʼañ atipjañataki. Jupax Nina-rux kunats Oban-at jaltxatayna uk jiskt"añax wali llakt"ataw jikxatasïna, mä qawqha urunakas t"ijtxatayna, kunatix jupax yatiskänwa contrato ukankatapata, uka colegio local ukan yaqha suxta phaxsis arst"añataki. Ukampis kunjamsa sarnaqäna uka toqetjja, yaqha jaqen negociopar jan mantañajj wali askïtap yatïna, jichha tiempotakejja.
  
  Sam chachan utapar puripkäna ukhajja, Nina kullakajj kayukiw manqhar mantäna ukat Sam chachan wali munat sofáparuw qontʼasïna, Bruich jilatajj uka sofá ukanwa jakasirïna. Jupax janiw jank"akïkänti, per se, ukampis Sam jupax taqi kunatix munaskäna ukanak apthapiñ qalltäna, ukham jaya pacha yatiñanak apthapiñataki. Ninax jan walin uñjasitapat qhanañchtʼañap suytʼasaxa, janiw chʼamañchtʼkänti. Jupajj niyaw asignacionar sarjjañap yatitap yatïna, ukatwa kuns sañapäna ukhajja, sañapawa.
  
  Ukat jupar jakʼachasisajj akham sänwa: "Ducharuw sarä" sasa. "Arstʼañax wakisispa ukhaxa, mantam" sasa.
  
  Jupax juk"akiw pantalonap apaqäna junt"u uma manqhan jalnaqañataki, ukatx Ninan ch"iwipax espejopat liwxataskir uñjäna. Ukat baño tapan quntʼasïna, ukat tʼaxsuñ negociop lurañapatakiw jaytäna, janiw mä arus jiskʼachañatakis ni sawkasiñatakis arskänti, kunjamtï yatiqkäna ukhama.
  
  Ukat akham sasakiw akham säna: "Hemming jilataruw jiwayapjjäna, Sam" sasa. Bañon quntʼatäskir uñjäna, amparanakap qunqurinakap taypin chʼuqtʼatäskir uñjäna, pʼiqipas jan suytʼäwit alayaruw aynachtʼayäna. Sam jupax Hemming chachan sarnaqäwipax Nina wawatpach jaqiwa sasaw teorizar säna.
  
  -¿Amigomaxa? -sasawa jach"a arumpi jiskt"äna, jank"aki jallu purintataparu jani yäqasa.
  
  "Jïsa, ukham sañjamawa. Oban markan 400 nayrïr pacha maratpach wali uñt"at markachiri, ¿yatitati? "- jupax jasakiw jaysäna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Perdón, munasiña. "Ukham chʼamachasiñatakejj wal jupar munaspachätajja." Ukatxa, mayniw uka jilïr jaqir jiwayatayna sasin arsutapax Sam-arux qhant"äna.
  
  Ukat akham sasaw qhanañchtʼäna: "Janiwa, jupajj mä uñtʼat jaqënwa, ukampis mä qhawqha kutiw parltʼasipjjayäta" sasa.
  
  "Suytʼam, ¿khitis jupar jiwaypachäna? Ukat ¿kunjamatsa jiwayatätap yatta? sasaw Sam chachajj jan pacienciampi jisktʼäna. Ukajj Aidan chachan destinoparjamaw jan walinak istʼasïna. Kikipaña?
  
  "McFadden chachan Rottweiler sat fucking juparuw jiwayatayna, Sam. Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Jan chʼamani jilïr jaqerojj nayraqatajanwa jiwayäna" sasa. Sam chachajj pechopajj jan uñjkañ jawqʼjataw jikjjatasïna. Ch"axwañaw juparux t"ijtäna.
  
  -¿Juman nayraqatamanxa? ¿Ukax sañti muni...?" - jupax qalltawayiwa kunapachatix Nina jupamp chika ducha ukar mantankäna ukhaxa. Mä muspharkañ muspharkañawa ukat taqpachanx jan walt"ayiriwa kunapachatix q"ala janchipar uñjkäna ukhaxa. Walja pachaw ukham uñjäna, ukampis aka kutix janiw sexy ukhamäkänti. Chiqansa, Sam chachan chuymapax pʼakjataw jikxatasïna, kunattix caderanakapan ukat costillanakapan chʼakhanakap uñjasaxa. Ukat pechopansa qhipäxapansa chhullunkhayat uñjäna ukat chʼiqa clavícula manqhansa ukat chʼiqa amparapansa cuchillompi chʼukut usuchjatanakaw utjäna, ukanakxa jubilat enfermeraw ukham usuchjatayna, jupax janiw khitirus yatiykäti sasaw arsuwayi.
  
  -¡Jesucristo! - sasaw chhuxriñchjasïna. Chuymapax wali thuqt"asïnwa ukat taqi kunatix amuyt"askäna ukax katthapiñakiw ukat wali ch"amampiw qhumantt"asïna. Jupax janiw jachkänti, ukat ukax juparux wal axsarayäna. "¿Akax Rottweiler jupan luratapati?" - sasaw q"uma ñik"utaparux jiskt"äna, p"iqip patat jamp"att"asiskakiñapataki.
  
  "Sutipax, chiqans, Lobo satawa, Wolfgang ukham" sasaw musculoso pechopat junt"u uma jawiranak taypinx jisk"at arsüna. "Jichhakiw mantanipxäna ukat Hemming jilataruw nuwantapxäna, ukampis patat mä ch"axwaw ist"ta kawkhantix yaqha manta apankayäta. Utar saraqañkamaxa" sasaw jachaqtʼasïna, "sillapat apsusaw nayraqat pʼiqip chimeneankir ninar jaquntapxäna. Tata! ¡Janiw mä ch"amampi sayt"askänti!"
  
  "¿Ukatsti ¿jumarux atacapxtamti?" - sasaw jiskt"äna.
  
  "Jïsa, mä accidente ukham uñachtʼayañatakiw chʼamachasipjjäna. Wolfe chachajj escalerat jaqonukuwayitu, ukampis sartayäta ukhajja, qhespiñ yantʼkasajj juntʼuchat toallanakampikiw apnaqäna" sasaw jachaqtʼasis säna. "Qhepatjja, mä cuchillompiw jawqʼjawayitu ukat wila mistuñajatakiw jaytawayitu" sasa.
  
  Sam jilatajj janiw kunanaktï jukʼamp sumäñapatak arunakanïkänti. Jupax mä millón jiskt"äwinakanïnwa policía tuqita, uka jilïr jaqin janchipat, kunjams Edimburgo markar purintäna, ukampis taqi ukanakax suyt"añapänwa. Jichhajj chuymachtʼañapänwa ukat jan kuna jan waltʼäwin uñjasitap amtayañapänwa, ukat ukham uñjañwa amtäna.
  
  McFadden, jumax jan wali jaqinakampikiw ch"axwawaytaxa, sasaw amuyäna. Jichhax chiqpachans McFadden jilatax Aidan jiwayañ qhipäxan utjatapat mä chimpunïxänwa. Ukhamarakiw chiqanchawayi, McFadden jupax, taqi kunat sipansa, Orden del Sol Negro ukankirïnwa. Bélgica markar sarañ horasajj niyaw tukusjjäna. Jachaqt"asisaw akham säna: "Wañt"asim, ukampis janïraw isimp isthapt"asiñamäkiti. Nayax usuchjatanakamat fotonak apsuñ munta ukat jumanakax nayamp chikaw Bélgica markar jutapxäta. Naya pachpaw aka traicionero janchir ñikʼutajañkamajja, janiw mä minutos jumat jithiqtkäti" sasa.
  
  Jichha kutix Ninax janiw protesta lurkänti. Jupajj Sam sat chacharuw apnaqañapatak jaytäna. Jupajj jupat vengasiñatakejj janiw mä pächaskänti. P"iqipanxa, kunjamtix Sam-an Canon-apax imantat yatiyäwinakap qhant"ayaskäna ukhax Hemming tataruw ist"askäna, jupax chimpuntataw sasaw iwxt"äna. Ukhamäkchïnsa, mayampiw qhespiyañapäna, kuna kasta khuchhimpis sarnaqäna uk yatirakïnwa.
  
  Mä kutix walja pruebanakanïxän ukat panpachaniw isthapisipxäna, ukat janïr sarkasax mä taza Horlicks wakicht"äna, ukhamat junt"uchañapataki.
  
  -¿Jumaxa pasaporte utjtati? sasaw jisktʼäna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Jïsa, ¿kuna usuchjasiñ qullanakas utji?"
  
  Jupajj suma chuymampiw akham säna: "Dave Perdue chachan amigopätwa, cheqas usuchjasiñ qollanakaw utjitu" sasa.
  
  Ninax janiw kuns kamachkänti, ukat Sam jilatatakix mä bendicionapunïnwa, chuymapan jan sinti llakisiñap istʼasa.
  
  
  * * * .
  
  
  Bruselas markar avión ukan sarkasax wali wakiskir yatiyäwinak sapa mayniw aka qhipa semanan apthapitanak mayjt"ayapxäna. Sam jilatajj kunatsa Aidan Glaston jilatan asignacionap katoqañapajj wakisïna uk qhanañchañapänwa, ukhamat Nina kullakajj kuntï lurañapäkäna uk amuyañapataki. Jupax George Masters jupamp chika jan walt"äwip jupamp chikaw yatiyäna, ukat Perdue-n Dread Serpent-an utjatapat pächaskäna ukanak yatiyarakïna.
  
  Qhepatjja, akham sänwa: "Ay Diosay, jiwañajj juntʼuchatäkaspas ukham uñtʼatäñajj janiw muspharkañäkiti" sasa. -Janiw kuna juchas utjkiti. Nayax yatxatwa, nayax crap ukar uñtasitaraktwa. Cheqas jan wali jaqjamaw amuyasta" sasa.
  
  Jupax thiya ch"amaka rizonakapwa ch"allxtayäna ukat templopar jamp"att"äna. "Janiw kuna juchañchañas utjkiti, munat masija. Ukampis jïsa, chiqpachansa jumax mä qʼañut uñtʼatätawa" sasa.
  
  Codopampiw llampʼu chuymamp chʼalljjtayäna, kunjamtï mä chistʼäwjam jan sinttʼasir arunak arskäna ukhama, ukampis cheqansa janiw chʼamampi jawqʼjkänti. Sam jilatajj larusisaw amparapamp katthapïna. "Bélgica markar puriñkamax pä horat jukʼampikiw qhiparapxitu. Samartʼañamawa ukat mä jukʼa samartʼañamawa, ¿walikiti? Uka pastillanak churapkta ukanakax muspharkañawa, uk uñjapxätawa" sasa.
  
  "Mä imill wawar bombeañatakejj kunas jukʼamp askïspa uk yatiñamawa" sasaw pʼeqep sillun pʼeqepar kuttʼayasajj jiskʼachasïna.
  
  "Janiw droganakamp munaskti. Jaqinakax jach"a rizos ukat alambre barba sinti munapxi" sasaw jach"añchasïna, juk"at juk"at amparanakap ajanupar ukat jawq"jat t"ijt"ayasaw jach"añchasïna. "Jumax suertenitawa jumatakix mä llamp"u chiqaw utjitu. Ukakiw nayajj solterokïskakta, juman amuytʼasiñapatak suytʼaskta" sasa.
  
  Sam jilatajj janiw uka sarcasmo arunak istʼkänti. Nina uñkatasajj wali ikiskänwa, kuna infiernot pasañapäkäna ukat qarjataw jikjjatasïna. Mä jukʼa samartʼatap uñjañajj wali askiwa sasaw amuyäna.
  
  "Suma líneanakajajj oqaranakar jiñchuruw jaqontasiraki" sasaw säna ukat mä qhawqha nayranakap katjañatakiw qhepar jaqontäna.
  
  
  19. 19. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Pandora ukax jist"aratawa
  
  
  Reichtisusis markanx kunaymaninak mayjt"awayi, ukampis janiw askikiti. Perdue chachajj janis qʼañu chuymanïkchïnjja, irnaqerinakaparus jukʼamp suma chuymanïkchïnjja, yaqha jan waliw kunkapar chʼalljjtayäna. Mä par planos ukan interferencia ukan utjatapa.
  
  "¿Kawkinkis Davitax jikxatasi?" Charles kullakajj punku jistʼarkäna ukhajja, Hearst kullakajj wali chʼamampiw jisktʼäna.
  
  Perdue chachan mayordomopajj jupa pachpa apnaqañ dibujonïnwa, jupas lakap chʼakhuñapänwa.
  
  "Laboratorionkxiwa, señora, ukampis janiw jumar suyktamti" sasaw jaysäna.
  
  "Jupajj nayar uñjasajj wal kusisini" sasaw thayampi säna. "Jupatix nayat pächaschixa, jupa pachpaw yatiyani."
  
  Ukampis Charles jilatajj jachʼa jachʼa tukur enfermeraruw Purdue markan computadoranakapar arktäna. Uka cuarto punkux mä juk"a jist"aratänwa, ukax Perdue markanx walja jaqinakaw utjäna ukampis janiw jaqinakatakix jist"antatäkänti sañ munäna. Ch"iyara ukat cromo servidoranakax pirqat pirqakamaw jach"a jach"a tukupxäna, ch"iyar qhananakax jisk"a chuyma ch"allxtayirinakjamaw ch"iyar ch"iyar plexiglás ukat plástico cajanakapan ch"iyar ch"iyar uñstapxäna.
  
  "Tata, Hearst kullakajj jan yatiyataw uñstäna. ¿Jupar uñjañ munasmati sasaw arsu?" Charles jilatajj wali jachʼat arumpiw jan uñisiñap uñachtʼayäna.
  
  Maquinanakan jachʼa thuqtʼasitapat patronapajj akham sänwa: "Yuspära Charles" sasa. Perdue kullakajj cuarton jaya esquinapan qontʼatäskäna, auriculares uchatänwa, ukhamatwa cuarton chʼajjwañanakap jarkʼaqäna. Jupajj mä jachʼa escritorioruw qontʼatäskäna. Ukanx pusi laptops ukanakaw utjäna, ukax yaqha jach"a caja ukarux conectata ukat conectata. Perdue sat chachan janqʼo coronapajj wali jachʼa, ondulado ñikʼutanïnwa, ukajj computadoranakan tapanakap qhepäjjat mistunïna. Sábado pachaw utjäna ukat Jane kullakajj janiw ukankänti. Lillian ukat Charles chachjamarakiw Jane kullakas enfermerax sapa kuti ukankatapat mä jukʼa colerasiñ qalltäna.
  
  Kimsa irnaqirinakax janiw Purdue markan uñjirikïkiti sasaw amuyapxäna, janis ciencia tuqit yatxatañ munatap yatipkchïnxa. Ukax juk"ampiw ist"asi, mä qamir chachan viudapat qhispiyañ munatapata, ukhamat jan urux yaqha jaqinakan q"añunakap q"umachañapataki ukat jiwañampi atipjayasiñataki. Chiqansa, kunjamtï jupanakax profesionalanakäpkäna ukhamaxa, janipuniw Perdue nayraqatan jupar juchañchapkänti.
  
  "¿David, ¿kunjamsa sarnaqaskta?" sasaw Hurst kullakajj jisktʼäna.
  
  Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Wali sumawa, Lilith, yuspärta" sasa. "Jutam uñtañataki."
  
  Mesa ladopar jaltasaw kunanaktï qhepa urunakan tiempop aptʼaskäna uk jikjjatäna. Sapa pantallanjja, enfermerajj kunayman numeronakan secuencianakapwa uñjäna, ukanakjja uñtʼarakïnwa.
  
  -¿Uka ecuación ukaxa? Ukampis ¿kunatsa mayjtʼaskaki? ¿Kunatakis akax lurasi? - sasaw jiskt"äna, amuyuparjamax millonario jaqir jak"achasïna, ukhamat jupar thuqt"añapataki. Perdue chachajj programanakaparuw chuym chʼalljjtayasïna, ukampis janipuniw warminakar sallqjañ jaytkänti.
  
  "Janiw jichhakamax sum yatiskti aka wakichäwix yatiyañkama", sasaw jach"añchasi.
  
  "Akax mä juk"a jan qhan qhanañcht"awiwa. ¿Kunanakas ukan utji uk yattati?" sasaw jiskt"äna, pantallanakan mayjt"ir secuencianakapat amuyt"añ yant"asa.
  
  Perdue chachajj kusisitaw akham säna: "Albert Einstein chachajj Nayrïr Jachʼa Chʼajjwäwin mä jukʼa tiempon qellqatäkaspas ukham amuyasi, Alemania markan jakaskäna ukhajja, yatisktawa" sasa. Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Tʼunjatäkaspas ukhamwa amuyasïna, ukat walikïskiwa, uka tiempot aksarojj cientificonakan mä cuentoruw tukuwayjje" sasa.
  
  "Ay, ukat jumax uñacht"ayaraktawa" sasaw p"iqip ch"allxtayäna, wali interesata uñnaqani. -Ukat kunas akaxa? Jupajj yaqha computadoraruw uñachtʼayäna, ukajj jukʼamp jachʼa nayra maquinawa, uka maquinanwa Perdue chachajj irnaqäna. Laptops ukat mä sapa servidor ukampiw conectatäna, ukampis uka dispositivo ukakiw activamente qillqt"askäna.
  
  Ukat akham sasaw qhanañchtʼäna: "Akanjja, mä programa descifrar qellqañatakiw chʼamachasiskta" sasa. "Ukaxa sapa kutiwa mayampi qillqt"atäñapa, kunjamatixa yatiyawinakxa mantapki uka tuqita. Aka dispositivon algoritmopax qhipharux ecuación ukan kunjamäkitix uk uñt"ayañ yanapt"itani, ukampis jichhax yaqha teoría de mecánica cuántica ukar uñtasitawa".
  
  Lilith Hearst kullakajj wali ñikʼut chʼoqtʼasisaw kimsïr pantallat mä jukʼa yatjjatäna. Jupax Perdue sat jaqiruw uñtäna. "Ukan jakthapiwipax energía atómica ukar uñtasitawa. ¿Jumax amuyastati?
  
  "Ay Diosay, jumax wali valoraniwa" sasaw Perdue kullakax jachaqt"asïna, nayranakapas yatiñapampiw qhant"äna. -Jumax chiqpachapuniw chiqaw sasma -sasa. Ukax yatiyawinak thuqt"askakiwa, ukax mä kasta ch"axwawiruw kutt"ayitu, ukax q"uma energía atómica uñstayani".
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Ajjsarkañjamaw istʼasi" sasa. "Ukax supercolider CERN ukat kuntix jupanakax aceleración de partículas ukamp jikxatañ yant"apki ukanak amtayitu".
  
  "Einstein chachajj jila partejj ukhamwa jikjjatäna sasaw amuyta, ukampis kunjamtï 1905 maran qellqkäna ukhama, ukham yatiñanakajj uniformeni ukat traje isimp isthaptʼat loqhe jaqenakatakejj sinti tʼunjirjamaw uñjäna. Ukatpï jupax uñt"ayañax wali jan walt"ayirjam uñjäna", sasaw Perdue jupax arsuwiyi.
  
  Jupax amparapampiw amparapamp luqxatäna. "Ukampis janiw jichhajj uniformeni traje uchatäktati, ¿janich ukhamäki, David?" sasaw nayranakap ch"irmthapïna.
  
  "Chiqpachansa janiw yatkti" sasaw jaysäna, ukat wali kusisitaw sillupar kutt"awayxäna.
  
  Uka telefonojj vestíbulo ukanwa istʼasïna. Mansión ukan teléfono fijo ukarux Jane jan ukax Charles jupanakaw jaysapxirïna, ukampis jupax janiw irnaqkänti ukat jupax manq"añanak apayir jaqimp anqanw jikxatasïna. Uka estancia taypinjja, walja teléfononakaw uchasïna , uka numerojj kawkhantï utan utjki uka cheqanwa jaysasispa. Jane kullakajj extensión luratapajj wali jachʼatänwa, ukampis oficinapajj wali jayankänwa.
  
  "Nayaw katuqä" sasaw Lilith kullakax säna.
  
  "Invitado ukhamätawa, yatisktawa" sasaw Perdue kullakajj wali munasiñampi amtayäna.
  
  "Janirawa? Dios, David, aka qhipa urunakanx walpun akanktxa, ukatw musphart"asta, janiw jichhakamax mä cuarto churkistati" sasaw iwxt"äna, jank"akiw punkut sarasin escalerat nayrïr pisor t"ijtäna. Perdue chachajj janiw kuns istʼkänti, uka istʼañ istʼasajj janiw kuns istʼkänti.
  
  "Kamisaki?" - sasaw jaysatayna, jan uñt"ayasiñapataki.
  
  Mä chacha aruw jaysäna, yaqha markankir jaqjamaw ist"asïna. Jupajj holandés arun wali chʼamani acentonïtaynawa, ukampis jupajj amuyaspänwa. "¿David Perdue jilatampi parltʼasmati, ¿janich ukhamäki? Ukax wali jank'akiw -sasa.
  
  "Jupax janiw jichhax jikxataskiti. Chiqansa, mä tantachäwinwa. ¿Juparux mä mensaje churasmati, ukhamat inas tukuyxasax jawstʼapxchisma? " sasaw jisktʼäna, mä jiskʼa mensajenak qellqañatakejj cajón de escritoriopat mä pluma apsusaw jisktʼäna.
  
  "Akax Casper Jacobs doctorawa" sasaw uka jaqix uñt"ayasïna. "Perdue jilataruw jankʼak jawstʼañapatak mayisma" sasa.
  
  Jupajj numerop churäna ukat wasitatwa jankʼak jawsäna.
  
  "Ukax Ajjsarkañ Katarit parli sasaw sapxañama. Nayax yattwa janiw kuna amuyunikisa, ukampis jupax kuntix nayax arskta ukx amuyaniwa", sasaw Jacobs jupax ch"amanchawayi.
  
  -¿Bélgica markanxa? Jakhuwiman nayrïr chimpupa" sasaw jiskt"äna.
  
  Ukat akham sasaw qhanañchäna: "Ukajj cheqäskapuniwa" sasa. "Pay suma".
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Janiw kuna jan waltʼäwis utjkiti. "Jan mayampi".
  
  Jupax pata laphi ch"iyjasaw Perdue markar kutt"awayxäna.
  
  -¿Khitis ukaxa? sasaw jiskt"äna.
  
  Ukat akham sasaw amparap luqxatäna: "Jan wali jakhüwi" sasa. "Kimsa kutiw qhanañchañajax wakisïna, akax janiw Tracy-n Yoga Studio-pakiti ukat jist"antatäpxtwa" sasaw larusitayna, ukat uka papel bolsillupar uchasaw larusitayna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Akajj nayrïr kutiwa" sasa. "Janiw uka listankapkti. Nayajj jiskʼa uñtʼatäñwa jukʼamp munta" sasa.
  
  -Akaxa wali askiwa. Nayax sapüruw sista, khitinakatix teléfono fijo ukar jayskta ukhax sutix jan yatipki ukanakax janiw sallqjañs yant"apxañapäkiti" sasaw jach"at arsüna. "Jichhax programacionamar kutt"apxam ukat nayax mä umañ apanipxäma."
  
  Casper Jacobs sat doctorajj David Perdue sat chachar uka ecuación toqet yatiyañatak jan purkäna ukhajja, yantʼasas wali sum jikjjatasiñapatakiw yanaptʼäna sasaw iyaw sañapäna. Ukampirus llakisiñawa, sarnaqawin mä juk"a askinchawipax janiw jaya pachatakïkänti.
  
  "¿Khitimpis parltʼasiyäta? Jumax yatisktawa teléfononakax janiw aka chiqanx mantañapakiti, ¿janich ukhamäki, Jacobs? "- uka jik"ari Zelda Bessler jupax Casper qhipäxat dictatayna. Jupax jach"a jach"a tukusaw jupar uñtäna. "Ukax jumatakix Dr. Jacobs satawa, Bessler. Jichha kutinjja, nayaw aka proyecton pʼeqtʼaskta" sasa.
  
  Jupajj janiw uk arskänti. Clifton Taft sat empresajj mä contrato lurañapatakiw qhanañchäna, ukajj mä diseño revisat lurañatakïnwa, uka contratojj Casper Jacobs sat doctoraruw uka experimento lurañatak wakiski uka barco lurañatak uttʼayatäni. Jupakiw kuntï Ordenax lurañ munkäna uka tuqit teorías ukanakax Einstein chachan kamachiparjam amuyasïna, ukatwa ingeniería tuqit irnaqañax jupar katuyatäna. Mä jukʼa tiempotjja, barcojj tukuyañapänwa. Uka machaq yäx juk"amp llamp"u ukat juk"amp jank"akiw nayrïr yät sipanx juk"amp jach"äñapäna, ukax cientificorux usuchjataw uñjasïna ukat Jacobs jupax uka proyectot jayarst"ayarakïnwa.
  
  "¿Kunjamsa aka plantanxa kunas pasaski, Dr. Jacobs?" - Clifton Taft chachan chillqt"asir arupax jutäna, Casper jupax wal uñisïna. "Horopar puriñ suytʼaskta" sasa.
  
  Zelda Bessler kullakax janq"u abrigo de laboratorio ukan bolsillonakaparuw amparanakap katxarutayna ukat mä juk"a ch"iqa tuqit kupi tuqiru ukat wasitat qhipäx tuqiruw figurap liwxatäna. Jupax mä loqhe jisk"a yatiqañ utankir tawaqur uñtasitänwa, jupax chuyma ch"allxtayiriruw muspharayañ yant"äna, ukat ukax Jacobs-arux usutjamaw jikxatasïna. Jupax Taft-aruw jachaqt"asïna. "Janitï telefonot walja tiempo apstʼaskchïnjja, inas jukʼamp lurañanak luraspäna" sasa.
  
  "Aka yant"äwin componentes ukanakat wal yatta, ukhamat awisax jawsañanak lurañataki", Casper jupax jan amuyt"asisaw arsüna. "Chiqpachansa aka jamasat alcantarillado ukan jakaskta ukat anqäxan mä jakäwiw utjitu, Bessler."
  
  Jupat yateqasisajj akham sänwa: "Ay" sasa. "Nayax yanapt"añ munta..." Jupax magnate estadounidense ukarux seductora uñkatatayna, "mä empresa juk"amp jach"a ch"amani".
  
  Taft chachan jach"a kisunakapax lakap manqhat mistunïna, ukampis janiw uka warmin amtaparjam kuns lurkänti. "Serio, Dr. Jacobs" sasaw Casper chachan amparap llamp"u chuymamp katxarusin Zelda Bessler kullakax jan ist"añapatakix jayarst"ayäna, "¿kunjamarak bala ukan diseñopampix sarnaqasktansti?"
  
  Casper jilatajj akham sänwa: "Yatitawa, Cliff, ukham sutichañamajj nayajj uñisiñajawa" sasa.
  
  "Ukampis ukhamawa. Qhipa yant"äwin jan walt"awinakap jach"anchayañatakix kunatix mä bala ukham jank"ak saraski ukax munasini, mä kipka pesaje ukat jank"ak jilxattañapataki, uka luraw phuqhañataki", sasaw Taft jupax amtayawayi, kunawsatix pä jaqix jayarst"apkän ukhaxa ukat frustrado Bessler sat chachajja. Uka lurañ utajj Meerdalwood sat cheqanwa utjäna, ukajj Bruselas markat inti jalsu toqenkir qoqanakanïnwa. Uka planta ukax Tuft ukan granja ukan mä juk"a jikxatasi, mä sistema de túnel subterráneo ukanïnwa, ukax walja maranak nayraw tukuyata. Legítimo gobierno ukat academia universitaria ukanakan apanit cientificonakatxa jukʼanikiw uraq jamasat uñjapxäna, ukampis ukankapxänwa.
  
  Casper jilatajj akham sänwa: "Niya tukuyjjtwa, Cliff. "Taqi kunatix jakt"añax utjki ukax taqpach peso ukaw jumanakat munaski. Amtañani, uka yant"äwix sumäñapatakix, barcon chiqap pesajep churapxañamawa , jan ukax "bala" kunjamtix jumax siskta ukhama. Ukat Cliff, gramo ukarjam chiqapar uñt"ayañapawa, jan ukhamäkanixa, janiw kuna ecuación de genio ukax apsuñ yanapt"kitaniti".
  
  Clifton Taft jilatajj wali llakitaw jachaqtʼasïna. Kunjamtï mä chachajj mä suma amigopar mä wali jan wali yatiyäwinak yatiyañampïkäna ukhamarakiw jan wali ajanupan jan wali sonrisapat kunkapar qʼomachasïna.
  
  "Kuna? ¿Nayar churapxitasmati jan ukax kunas?" Casper sat chachajj wali chʼamampiw chʼalljjtäna.
  
  "Qharürun Bruselas markan jach"a tantachäw tukuyatat mä juk"a pachaw uka yatiyäwinak churapxäma", sasaw Taft jupax arsuwiyi.
  
  "¿Yatiyäwinakat cumbre internacional sañ munasmati?" sasaw Kasper jilatajj jisktʼäna. "Janiw nayax política tuqitx interesatakti".
  
  "Ukhamäñapawa, amigo" sasaw Taft chachajj qʼañu chuyman jaqjam arnaqasïna. "Taqi jaqinakatxa, jumaw aka yant"äw ch"amanchañatakix nayrïr chikancht"asirïtaxa. Qhipürux Agencia Internacional de Energía Atómica ukax mä veto internacional ukampiw TNP ukar tantachasini".
  
  "¿NPT?" Casper jilatajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna. Jupax proyecto ukan chikancht"asitapax q"uma experimental ukhamaw sasaw amuyasïna, ukampis TNP ukax mä tema político ukhamawa.
  
  "Tratado de No Proliferación, amigo. Geez, chiqpachansa janiw yatxatañarux llakisktati, kawkirus lurawinakamax sarani, ukat resultadonakam uñt"ayasax, ¿janich ukhamäki?" Americanox larusitaynawa, anatt"asisaw Casper chacharux qhipäxapar ch"allt"äna. "Taqi aka proyecton activos chikancht"asirinakaw qharüru jayp"ux Orden ukar uñt"ayasipxañapa, ukampis qhipa etapas ukanakar uñjañatakis aka chiqanw munapxta".
  
  "¿Uka uraqpachan pʼiqtʼirinakax Ordenat yatipkiti?" - Casper jupax hipotéticamente jiskt"äna.
  
  "Ch"iyara Intin ordenapax taqi chiqanwa, amigo. Ukax Imperio Romano ukhatpachaw uraqpachan juk"amp ch"amani, ukampis elite ukanakakiw uk yatipxi. Sapa TNP markanakanx jach"a cargos de comando ukan jaqinakaw utjistu. Vicepresidentes, familia real ukankirinaka, presidencial consejeros ukat amtawinak apsurinaka", sasaw Taft jupax samkañamp arsuwayi. "Alcaldes ukanakas yanapt"apxistu phuqhañataki nivel municipal. Ukar mantam. Kunjamakitix jutir ch"amasan sartawisan wakicht"irix, jumax derecho ukaniwa botín ukanakamp kusist"añamataki, Casper".
  
  Casper chachan pʼeqepajj uka jikjjatatapatjja, muyuntäna. Chuymapax laboratoriopan abrigopanwa qʼal thaytʼäna, ukampis cargop sum uñjäna ukat mä amtar purisaw pʼiqip chʼallxtayäna. -¡Kusisiñampi uñtapxam! sasaw jupa pachpa iyawsayasïna. "Waw, nayax wali jach"añchatätwa. Qhipharux uñt"ayasiñax wakisispa ukhamaw amuyasi", sasaw charade ukanx jach"añchasïna, ukatx Taft jupax sapa aruruw iyaw satayna.
  
  "¡Kunja ajayusa! Jichhax taqi kuns wakicht"apxam ukhamat qalltañ munapkta uka jakhüwinakakiw calcular mantañapataki, ¿walikïskiti?" Taft jilatajj kusisitaw arnaqasïna. Jupax Casper-aruw Bessler-amp chikt"atäñapatak pasillo-n jaytawayi, Casper-arux wali musphataw jaytawayi ukat jan amuyt"asisaw jaytawayi, ukampis mä tuqitw jupax yatïna. Jupax David Perdue jupampiw jikisiñapäna jan ukax jupax pachpa lurawinakaparuw sabotear lurañapäna.
  
  
  20. 20. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Familian lazonakapa
  
  
  Casper chachajj utapar tʼijtʼasaw punku jistʼantäna. Doble turno lurasajj qʼal qarjataw uñjasïna, ukampis janiw qarjañatakejj tiempojj utjkänti. Tiempox jupar katjaskäna, ukat waliw Perdue-mp jan parlt"añjamäkänti. Uka wali yatiñan yatxatirix mä atiniskañ sistema de seguridad ukanïnwa, ukat jila partex jan kuna usuniw uñjir nayranakat imantatäna. Jilapart aruskipäwipax jupan yanapiripampiw apnaqatäna, ukampis aka warmix Casper jupax Lilith Hearst jupamp aruskipt"kasax jupamp aruskipt"askaspas ukhamaw amuyasïna.
  
  Punku llawintatapatwa chuymapax mä jukʼa saytʼayäna.
  
  -¡Nayaxa! - punku chiqata ist"äna, mä aru mä jisk"a alaxpacha ch"allt"äna uka cubo de la mierda ukaru.
  
  -¡Olga! - samaña apsutayna, jank"akiw punku jist"aratayna ukat manqhar jaquntatayna.
  
  "Waw, ¿kunatsa jichhajj parlaskta?" - sasaw jiskt"äna, wali munasiñampiw jamp"att"äna. "Jayp"uruw uñjiri jutapxäta sasaw amuyayäta, ukampis janiw urutpach jawsatanakajarus jaysapktati."
  
  Llamp"u chuymampi ukat llamp"u arupampixa, munat Olgax jan yäqatätapat arsuskakïnwa ukat taqi uka yaqha chick flick nonsense ukanakx machaq noviopax chiqpachans janiw t"aqhisiñs jan ukax juchañchañs atipkänti. Jupax wali ch"amampiw katthapisinx mä sillun qunt"ayasïna. Ukham lurañatakejja, Casper chachajj cheqpach jampʼattʼasisaw kunjamsa jupar munaskäna uk amtayäna, ukampis uka qhepatjja, taqe kun qhanañchañ horasäjjänwa. Kuntï sañ munkäna uk jankʼakiw amuyirïna, ukatwa aka jachʼa jan walin uñjasiñapatak confiyañap yatïna.
  
  "¿Wali imantat yatiyäwinakampi confiyasmati, munat kullaka?" -sasawa jinchuparu wali qhuru arsüna.
  
  "Ukhampuni. Kunas jumarux loco tukuytam ukat nayax uka tuqit yatiyañ munta, ¿yatitati? " - sasaw säna. "Janiw nayajj jiwasanak taypin jamasat utjañap munkti."
  
  "Phawulusu!" - sasaw jach"at arsüna. "Kusapuni. Uñjapxam, nayax loqtañjamaw munassma, ukampis irnaqäwijax taqi kuns aptʼasiwayxiwa" sasa. Jupajj saskakïna ukhajja, samarañampiw pʼeqep chʼoqtʼasïna. "Nayaw jan chʼamäki ukanak luraskä. Nayax mä jach"a jamasat yant"äwin irnaqaskayätwa, mä bala ukham cámara yant"añatak luraskta, ¿janich ukhamäki? Niya tukuyxiwa, jichhürukiw yatiqawayta" sasaw wali ch"amampi manq"antäna, "kunatix nayax irnaqawaykta ukax niyaw wali jan wali amtanakar apnaqañampïski. Nayajj aka markat sarjjasin chhaqtjjañajawa, ¿amuytʼtati?"
  
  "Kuna?" - sasaw chhuxriñchjasïna.
  
  "¿Amtastati uka urux jaqichasïwit kuttʼanxasax porchejan quntʼatäskäna uka asnuxa? Jupax mä siniestro operación irptaski, ukat, ukat nayax amuyta... nayax amuyta jupanakax mä tama uraqpachan irpirinakar mä tantachäwin jiwayañ amtapxi", sasaw jank"ak qhanañcht"awayi. "Ukax sapa mayniw apnaqawayi, jupax chiqap ecuación descifrar yati. Olga, jupax jichhax Escocia markan utapanw uka tuqit irnaqaski, ¡janiw variables ukanakat amuyt"ani! Mä kutix ukham lurasxi ukhax nayax irnaqkta uka asnu (jichhax Olga ukat Casper jupanakan código Tuft ukataki) uka ecuación ukax dispositivo lurawaykta ukaruw apnaqani. Kasper chachajj pʼeqep chʼalljjtayasïna, kunatsa taqe ukanak suma panaderoru jaytañajj wakisispa sasaw jisktʼasïna, ukampis mä jukʼa tiempokiw Olga kullakarojj uñtʼäna. Jupa pachpaw walja imantat yatiyäwinakanïna.
  
  Ukat jan kun imtʼasa akham sänwa: "Defecto" sasa.
  
  "Kuna?" Jupajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna.
  
  "Markajar aljantaña. Janiw ukan llamkt"apkasmati" sasaw wasitat säna. "Nayax Bielorrusia markankirïtwa. Jilajax Instituto Físico-Técnico ukan físico ukhamawa, jumamp chika pachpa chiqanakan irnaqiri. Inas jupajj yanaptʼiristam?"
  
  Casper chachajj muspharkañjamaw amuyasïna. Sustjasiwix samarañaruw tukuwayi, ukampis qhanaw ukax jariqawayi. Mä minuto jan ukajj jukʼamp samartʼäna, machaq munatapan familiapat muspharkay yatiyäwinakamp chika taqe ukanak lurañ yantʼäna. Jupax amuyt"añapatakix amukiw qhiparäna, amparanakapamp amparanakapamp llamkt"asa. Taft janïr amuykipan qhispispa ukhax wali askiwa sasaw amuyäna. ¿Kunjamarak uka proyecton físico pʼeqtʼiripajj jan khitis amuyasajj jaltjjaspasti?
  
  "Kunjama?" - jupax pächasiñap uñacht"ayäna. "¿Kunjamarak wasar pampachästi?"
  
  -Jumax irnaqir sarasmati -sasa. Taqi luratanakamat copianak tʼunjasma ukat taqi notas de diseño ukanakap aptʼasiraktawa. Ukjja, walja maranak nayraw tiojajj uk yatta" sasaw jupajj säna.
  
  "¿Jupajj ukankarakpachati?" sasaw Kasper jilatajj jisktʼäna.
  
  "Khiti?"
  
  Jupajj akham sänwa: "Tiomajja" sasa.
  
  Jupajj jan kuns lurasaw pʼeqep chʼoqtʼasïna. "Janiwa. Jupax jiwatäxiwa. Jupanakax jiwayapxäna kunapachatix tren fantasma ukar saboteatatap yatipxäna".
  
  "Kuna? "sasawa jach"at arsüna, jank"akiw wasitat jiwat tiyupan jan walt"äwipat amuyt"ayasïna. Chiqansa, kuntï siskäna ukarjamaxa, Casper chachax kuntï yantʼañ munkäna ukatwa tiyupax jiwxäna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Tren fantasma ukan experimentopa" sasa. "Tiojajj niya ukhamarakiw luräna. Jupax Sociedad Física Secreta Rusa ukankirïnwa. Uka yantʼäwejja, mä trenaruw barrera de sonido, jan ukajj barrera de velocidad, jan ukajj kunaymaninak apayapjjäna" sasa. Olga kullakajj jan yatiñanïtap uñjasajj larusisaw arsüna. Jupajj janiw ciencia toqet kuns yatkänti, ukatwa kuntï tiopasa ukat yanapirinakapas lurapkäna uk cheqapar yatiyañajj jupatakejj chʼamakïna.
  
  -Ukat ukatsti? Casper sat chachajj wali chʼamampiw chʼalljjtäna. "¿Kunsa trenajj luräna?"
  
  "Teletransportar jan ukax yaqha dimensión ukar sarañaw sasaw sapxi... Casper, chiqpachans janiw ukanakx kuns yatkti. Aka chiqanx wali llamp"u chuymanïkaspas ukhamaw jikxatasiyäta" sasaw mä pretextompi qhanañcht"äwip mayjt"ayäna, ukampis Casper jupax amuyasxänwa.
  
  "Janiw llampʼu chuymanïkasmati, munat kullaka. Janiw kunjams saskta ukx yäqkti, mä amuyt"äw utjkitu ukhakama", sasaw nayrïr kuti jachaqt"asis juparux amuyt"ayäna. Chiqpachansa janiw loqhe jaqïkänti. Olga kullakajj munatapan jachaqtʼasitapan jan waltʼäwip uñjäna.
  
  "Tiojax trenax wali ch"amaniwa, aka chiqanx energía campos ukanakaruw jan walt"ayaspa ukat mä phallaw jan ukax kunaymaninak utjayaspa sasaw säna. Ukatxa taqi aka Uraqin jakirinakaxa... ...jiwapxaspäna?" -sasawa wali khathatt"asïna, jupan askipa thaqhasa. "Jupanakax sapxiwa, irnaqir masinakapax wali ch"amanchasipkiw tren ukan jaytat pistas ukanakamp irnaqañapataki". Jupajj janiw kunjamatsa munasiñap tukjañapa uk yatkänti, ukampis Casper jilatajj wal kusisïna.
  
  Casper jupax amparapampiw muyuntäna ukat jaquntäna, uraqit thayaruw katxarutayna, kunawsatix walja jisk"a jamp"att"äwinakamp taqpach ajanupar pimint"äna. Olga kullakajj janiw llampʼu chuymanïkaspas ukham amuyasjjänti.
  
  Ukat akham sawkasisaw akham säna: "Ay Diosay, janipuniw jaqenakan chhaqtatapat istʼasajj ukham kusisitäkti" sasa. "Munat kullaka, jumax niya chiqpachapuniw kuntix nayax akan ch"am tukuskta uk qhanañcht"awayta. Ukax chiqawa, fabricar puriñajawa. Ukatx periodistanakaruw kutt"añaja. Janiwa! Nayax Edimburgo markan periodistas ukanakamp jikisiñajawa. Jïsa!" - sasaw sarantaskakïna, waranq waranq nayrar sartawinak amuyunakapan turkakipt"asa. "Uñjapxam, Edimburgo markan periodiconakar aka uñt"ayañapatak mayïrist ukhax janiw Orden ukat Experimento ukak uñt"ayaskaniti, jan ukasti David Perdue jupax uka tuqit ist"ani ukat Einstein ukan ecuación ukan irnaqawip jaytxani!"
  
  Casper chachajj kunanaktï lurañapäkäna ukanakat wal ajjsaraskäna ukhajja, libre jakasiñwa amuyarakïna. Tukuyañatakejja, Olga kullakampejj jan wali arkirinakat jan imtʼasisaw sarnaqaspäna. Luräwinakapajj janiw mayjtʼayatäkaspati, sutipajj janiw oraqpachan jan wali lurañanakampi chikañchatäkaspati.
  
  Olgax té luraskäna ukhax Casper jupax laptop ukap apthapisinx "Edimburgo markan wali suma yatxatat yatiyirinaka" uñakipäna. Taqi enlaces uñacht"ayat ukanakatxa, ukat waljanirakïnwa, mä sutiw juk"amp uñt"ayasïna, ukat aka jaqix muspharkañ jasakiw uñt"ayasiñapataki.
  
  "Sam Cleave" sasaw Casper jilatajj Olga kullakarojj jachʼat liytʼäna. "Jupax mä premiado periodista investigativo ukhamawa, munat kullaka. Jupax Edimburgo markan jakasïna ukatx freelancer ukhamawa, ukampis nayrax walja local periodiconakan irnaqirïna... nayrax..."
  
  "¿Kunakamas? Jumaw nayarojj yatiñ munirïta. Arsuña!" sasaw plano abierto cocinat jawsäna.
  
  Casper jilatajj jachaqtʼasïna. "Olga, ususir warmjamaw amuyasta."
  
  Jupax larusisaw phallïna. "Kunjamsa uk yatkasma ukhamawa. Chiqpachansa, jupanakat maynïrjamaw sarnaqawayta. Ukajj cheqäskapuniwa. ¿Kunatsa ukham sista, munat kullaka?"
  
  "Ukham walja emocionanakaw mä kutin utji. Nayax larusiñ munta ukat jachañ munta ukat arnaqasiñ munta" sasaw jachaqt"asïna, mä minuto nayrat sipansa juk"amp suma uñnaqt"ani. "Sam Cleave, ¿khitirus aka sarnaqäw yatiyañ munta? ¿Kunsa amuytʼasma? Jupax wali uñt"at qillqiriwa ukat yatxatirirakiwa, jupax walja expedición ukanakanw chikancht"asiwayi, ukax mä sapa David fucking Perdue jupan p"iqinchatawa!"
  
  -¿Khitis jupaxa? - sasaw jiskt"äna.
  
  "Mä chachax mä jan walt"ayir ecuación ukaniwa, janiw nayax puriñjamäkiti" sasaw Casper jupax qhanañcht"i. "Mä yatiyirir mä k"ari amtäwit yatiyañax wakisispa ukhaxa, ¿khitis juk"amp askïspa khititix Einsteinan ecuación ukan jaqir uñt"ki ukat sipansa?"
  
  "Waliki!" - sasaw jach"at arsüna. Casper chachajj Sam chachan numeropar jawsäna ukhajja, kunas jupar mayjtʼäna. Jupajj janiw kunjamsa deserción lurañajj jan walipunïspa uk amuykänti. Jupajj cargop arjjatañatakejj wakichtʼatäjjänwa.
  
  
  21. 21. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Pesaña
  
  
  Uraqpachan energía nuclear ukan apnaqawipanx wali wakiskir anatirinakax Bruselas markan tantachasipxañapatakix pachax purinxiwa. Hon. Aka tantachäwix Lance McFadden jupan wakicht"atawa, kunatix jupax Agencia Internacional de Energía Atómica ukan oficinapan Reino Unido uksan irnaqäna, mä juk"a pachaw Oban markan alcaldetak campaña lurañ qalltäna.
  
  "Sapa patakat patak jaqinakaw tantachasipxi, tata", sasaw Wolfe jupax McFadden jupar yatiyäna, kunawsatix tantachasirinakar La Monnaie Ópera ukan wali suma qunt"asipxatap uñjasa. "Clifton Taft ukan uñstañap suyt"apxta, tata. Mä kutix jupax akankxi ukhax qalltaraksnawa", sasaw mä juk"a samart"äna, "procedimiento de reemplazo".
  
  McFadden jupax domingo urux wali suma isthapt"ataw jikxatasïna. Taft ukat Orden ukanakamp chikt"atätapatxa, qamir kankañamp uñt"asiwayi, janis ukax clase ukar apankchïnxa. Jupax amukiw p"iqip muytayäna ukat akham sasaw jisk"at arsüna: "¿Calibración ukax walikïskiti? Nayax aka yatiyäw jiwasan jaqisa Jacobs ukar qharürukamaw puriyañaja. Jupatï jan taqpach pasajeronakan pesonakapajj utjkani ukhajja, uka yantʼajj janipuniw irnaqkaniti".
  
  "Sapa sillax representante ukar amtatax sensores ukanakampiw uchatäna, ukax ukarjamaw cuerpopan chiqap pesaje ukar uñt"ayañatakïnwa", sasaw Wolf jupax yatiyäna. "Uka sensoranakax machaq tecnología científica apnaqasaw jiskʼa materialanaksa jiwayir precisión ukamp pesañatak lurasiwayi". Uka ajjsarkañ bandidojj jachaqtʼasïnwa. "Ukat jumax wali munasiñampiw uñjäta, tata. Uka tecnología ukax David Perdue sat mä sapa jaqiw uñstayäna ukat lurarakïna" sasa.
  
  McFadden jupax wali yatiñan yatxatirin sutip ist"asax jachaqt"asïnwa. -¡Diosaja! Chiqpachansa? Jumax sinti chiqaw sasma, Lobo. Nayatakix uka ironía ukax wali askiwa. Nueva Zelanda markan uka accidente lurasajj kunjamakis jikjjatasi sasaw jisktʼasta" sasa.
  
  "Amuyataxa, jupax Ajjsarkañ Katariruw jikxatawayi, tata. Jichhakamax janiw uka yatiyawix chiqaw sañjamäkiti, ukampis Perdue ukar uñt"asax jikxataspachänwa", sasaw Wolf jupax amuyt"ayäna. McFadden jupatakix ukax mä suma jikxatawi ukhamarak mä axsarkañ jikxatawi.
  
  "Jesucristo, Lobo, ¡jupat akax apsuñasawa! Jiwasatix Ajjsarañ Katarix descifrarañäni ukhax yant"äwirux apnaqaraksnawa, jan taqi uka jan walinak lurañax wakiskiti", sasaw McFadden jupax säna, uka chiqawjatx wali musphataw uñtasi. "¿Jupax uka ecuación tukuypachati? Ukajj mä cuentokïkaspas ukhamwa amuyayäta" sasa.
  
  "Walja jaqenakaw ukham amuyapjjäna, ukhamatwa pä yanapiripar jawsäna, ukhamat jikjjatañ yanaptʼapjjañapataki. Kuntix yatiyapkitu ukarjamax jupax chhaqhat chiqanakan jan walt"äwip askichañatakix walpun irnaqaski, ukampis janiw jichhakamax askichkiti", sasaw Lobox chispiwayi. "Amuyataxa, uka tuqit wal chuym chʼallxtayasïna, ukatwa jukʼamp ikiñax utjxi" sasa.
  
  "¿Uka katoqsnati? Chiqans janiw churkitaniti, ukat niyakixay jumax jisk"a amigapampi, Dr. Gould jupamp tukuyapxtaxa, mä juk"a amigapampiw uka tuqit chantaje lurañatakix utjistu. Sam Cleave jupax jan mantañjamawa. Jupax qhip qhipa jaqiwa, Perdue ukar aljantañatakix jakthapiristwa", McFadden jupax jisk"at arsüna, kunawsatix gobiernon delegados ukanakax qhipäxan amukt"at aruskipt"apxäna. Wolf chachajj janïr jayskäna ukhajja, Consejo de la UE ukan mä warmi seguridadankir mä warmiw uka juicio uñjäna, juparuw jarkʼäna.
  
  "Perdón tata" sasaw McFadden-arux säna, "chiqpachapuniw llätunk jayp"u pachax purini" sasa.
  
  "Yuspära, yuspajarapxsmawa" sasaw McFadden-an k"ari jachaqt"asitapax sallqjatayna. "Jumajj wali khuyaptʼayasismawa, nayar yatiyañajja" sasa.
  
  Jupax Wolf-aruw qhipäx uñtäna, kunawsatix escenario ukhat podium-ar saraskäna, cumbre ukan chikancht"asirinakar arst"añataki. Sapa asiento ukanx Agencia Internacional de Energía Atómica ukan activo miembropa, ukhamarak TNP ukankir markanakax Meerdalwood markan computadora Black Sun ukar yatiyawinak apayapxäna.
  
  Casper Jacobs doctorax wali wakiskir lurawinakap apthapiskäna, datos ukanakap kunjamtï lurañjamäki ukhamarjam chhaqtayaskäna ukhaxa, uka yatiyäwinakax servidor ukar purintäna. Jupax uka yant"äwitak barco tukuyatatwa quejasïna. Mä juk"a pachax jupa pachpaw lurat ecuación ukarux mayjt"ayaspa, Einsteinan ecuación ukar uñtasita, ukampis juk"a ch"amampiw apnaqasispa.
  
  Kunjamtï Einstein chachajj lurkänjja, ukhamarakiw geniopar jan wali lurañanakar apnaqañapatak jaytani jan ukajj luratanakapar jiwayatäñapatak jaytani uk amtañapäna. Jupax qhipïriruw ajlliwayi ukat instalat cámaras de seguridad ukanakar uñch"ukisaw irnaqir tukuwayxi. Chiqansa, uka wali yatiñan físico jaqix uka yantʼar jan waltʼayañatakiw jakthapiwinakap kʼarinak luraskäna. Casper chachajj wali juchañchataw amuyasïna, ukatwa nayratpach mä jachʼa cilíndrico barco luratayna. Yatiñanakapax janiw Taft ukat jan qullan cultopar luqtañapatak jaysxänti.
  
  Casper jupax jachaqt"asiñ munäna kunatix qhipa líneas de su ecuación ukax mayjt"ayatänwa ukhamakiw katuqatäna ukampis janiw funcional ukhamäkänti. Jupax Ópera ukan jakhüwinakap yatiyañ uñjäna, ukampis janiw yäqkänti. Taft, McFadden ukat yaqhanakax uka yant"äw activar jutapki ukhax nayratpach chhaqtxani.
  
  Ukampis mä jan chʼamani jaqix janiw qhispiñ tuqit calculacionanakapar factorjam uñjkänti, jupax Zelda Bessler satänwa. Jupajj kawkhantï uka jachʼa barcojj suyaskäna uka jachʼa cheqan mä sapaki cabinat uñchʼukiskäna. Mä pusir uñtataw tiempop mayisïna, kunanaktï qhespiyasiñatak amuyki uk lurañapatakiw jaytäna. Zelda kullakaxa jachaqt"asïna. Jupan chhuxupanx mä tableta ukaw utjäna, ukax mä plataforma de comunicación ukar Orden del Sol Negro ukan operativos ukanakamp chikt"atawa. Janiw kuna ist"as utjkänti, ukankatapat uñacht"ayañataki, "Olga-r katuntapxam ukat Valkyrie-r uchapxam" sasaw qillqt"äna, ukatx Brujas markan Wolf-an subordinados-anakaruw mä yatiyaw apayanitayna.
  
  Dr. Casper Jacobs jupax mä paradigma experimental ukan ch"ama irnaqirjamaw uñt"ayasïna, janiw amuyaskänti amigapax niyaw akapach uñt"ayasiñapäna. Telefonopajj istʼasïna. Akatjamat llakisitapat jukʼamp llakit uñnaqtʼasajja, jankʼakiw saytʼasïna ukat chachanakan cuartoparuw sarjjäna. Aka jawsañaw jupax suyt"askäna.
  
  -¿Sam? - sasaw jisk"at arsüna, baño ukan taqpach puestonakax inaki utjañapataki. Jupax Sam Cleave juparux jutir yant"äwit yatiyäna, ukampis Sam jupas janiw Perdue-rux teléfono tuqir jawst"irjamäkänti, ecuación tuqit amuyunakapar mayjt"ayañataki. Casper chachajj basurar istʼañatakejj kunanakas utji janicha uk uñakipaskäna ukhajja, saskakiwa. -¿Akanktati?
  
  "Jïsa" sasaw Sam jilatajj línea mayni puntan jiskʼat arsüna. "Opera ukan mä stand ukanktwa, ukhamat sum ist"añataki, ukampis jichhakamax janiw kuna jan walt"äwis yatiyañatakix jikxatkti. Cumbre ukax jichhakiw qalltaski, ukampis..."
  
  "Kuna? ¿Kunas pasaski? sasaw Kasper jilatajj jisktʼäna.
  
  Sam jilatajj wali chʼamampiw akham säna: "Suytʼam" sasa. "¿Siberia markar trenat sarañat kuns yatta?"
  
  Casper chachajj jan amuytʼasisaw ñikʼutap chʼoqtʼasïna. "Kuna? Janiwa, janiw kunas ukham utjkiti. Kunata?"
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Jichhürojj Moscú markar avionat sarañ toqet mä funcionario rusa de seguridadajj kuns säna, ukampis Kasper chachajj janiw Taft jan ukajj Bessler chachanakat ukham kuns istʼkänti. Sam jilatajj akham sarakïnwa: "Mä programaw utjitu, uka programajj registrot lunthatawayta. Nayax amuyta, akax kimsa uru jach"a tantachäwiwa. Jichhürunakanx mä simposio ukaw akan utji, ukatx qharüru alwax Moscú markaruw privado avión ukamp sarapxani, mä luxus tren Valkyrie ukar mantañataki. ¿Janiw aka tuqit kuns yatktati?"
  
  "Walikiwa, Sam, chiqpachansa janiw aka jak"anx walja autoridadanïkti, ¿yatitati?" Casper chachajj kunjamtï lurirjamäkäna ukhamarjamaw amuktʼäna. Mä técnicox mä fuga apsuñatakiw mantanitayna, ukatw aka kasta aruskipäwix jan ch"amäkänti. "Nayaw sarañaja, munat kullaka. Lasagna ukax wali jach"apuniwa. Ukat akham sasaw telefonot aptʼasïna: "Munassmawa" sasa. Técnicox uwijanakjam jachaqt"asisakiw chhuxriñchjasïna, janiw kuntï proyecto irpirix chiqpachapun parlkäna uk amuykänti. Casper jupax bañot mistuwayxäna ukat Sam Cleave jupax Siberia markar trenat sarañ tuqit jiskt"atapatx jan walt"ayataw jikxatasïna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Nayajj munassmawa, munat kullaka" sasaw jupajj säna, ukampis físico chachajj telefonot aptʼasiwayjjänwa. Jupax Perdue sat jaqin satélite sat numeroparuw jawsañ yantʼäna, ukax millonario jaqin cuenta personalaparjamaw uñtʼayasïna, ukampis ukansa janiw khitis jayskänti. Qhawqsa chʼamachaskchïnjja, Perdue chachajj aka oraqet chhaqtkaspa ukhamänwa, ukat ukajj Sam jilatarojj sustjañat sipansa jukʼamp llakisiyäna. Ukampirus jichhax Edimburgo markar kutt"añapatakix janiw kunas utjkänti, ukat Nina jupamp chik saratapatxa, qhanaw jan Perdue-r uñjañapatak khitkaspänti.
  
  Mä juk"a pachatakix Sam jupax Masters khitañs amuyt"arakïnwa, ukampis kunatix jupax uka jaqin chiqa chuymanïtapatx waliw jan iyawskchïnxa, uka ecuación Perdue ukar katuyasaxa, Masters jupar yanapt"añ munatapat pächasïnwa. Miss Noble kullakajj jupatak wakichtʼkäna uka cajaruw qontʼasisin Sam chachajj taqe misión toqet lupʼïna. Jupax niyaw Purdue ukar Ecuación Einstein ukar tukuyañapatak jark"añax juk"amp jank"ak jikxatäna, Black Sun ukat jach"a arkirinakapan orquestat jan walt"äw arktañat sipansa.
  
  Sam jupax lurawinakap taypin ch"iyjataw jikxatasïna, sinti ch"iqintatäxänwa ukat jan walt"ayataw jikxatasïna. Jupax Ninar arxatañapänwa. Jupajj akapachan kuna jan waltʼäwis utjaspa uk saytʼayañapänwa. Jupax Purdue-rux matemáticas tukuyañapatak jark"añapänwa. Periodistax janiw sapa kutix jan suyt"äwir purkänti, ukampis aka kutix janiw kuna lurañas utjkänti. Jupax Yatichirinakaruw jiskt"asiñapäna. Uka ch"akha ch"uqt"at jaqix Purdue ukar saykatañ suyt"äwipakiw utjäna.
  
  Jacobs doctorax Bielorrusia markar sarxañatakix taqi wakicht"äwinakap lurawayiti sasaw jiskt"asïna, ukampis ukax mä jiskt"äwiw Sam-ax Jacobs-amp manq"añatakis jikiskäna ukhax katjasiskakïnwa. Jichhax Moscú markar sarir avión ukan detalles ukanakap yatxatañaw wakisïna, kawkhantix cumbre ukankirinakax trenar mantapxañapäna. Tantachäwi oficial tukuyatat aruskipäwinakatx Sam jupax amuyasïnwa, jutir pä urux Rusia markan kunayman plantas de reactores ukanakar visitt"añaw utjani, uka plantas ukanakax wali energía nuclear ukanakaw lurasiski.
  
  "Ukhamajj TNP markanaka ukat Agencia Internacional de Energía Atómica ukanakax centrales eléctricas ukanakat uñakipañatakiw mä viaje ukar sarapxi?" Sam jilatajj grabadoraparuw jiskʼat arsüna. "Jichhakamax janiw uñjkti kawkhans uka amenazax mä jan walt"äwir tukuspa. Nayax Masters ukar Perdue ukar jark"aqañapatak puriyä ukhax janiw kawkhans Ch"iyar Intix armanakap imantki ukax wakiskirïkaniti. Janitï Einstein chachan ecuaciónpajj utjkaspäna ukhajja, taqe ukanakajj kunjamatsa inamayakïspänwa" sasa.
  
  Jupax amukiw mistuwayxäna, sillunak filaruw sarawayxäna, kawkhantix qhananakax jist"antatäkän ukaruw purirakïna. Janiw khitis jupar uñjkänti, uka alayajj wali qhantʼat cheqatjja, kawkhantï wal chʼajjwañajj utjkäna uka cheqatjja. Sam jupax Nina kullakaruw irptañapa, Masters jupar jawsañapäna, Jacobs jupamp jikisiñapänwa, ukat uka trenankatapat yatiñapänwa. Sam jupax yatiñapatwa mä jamasat aeropuerto de élite ukar yatïna, ukax Koschey Strip satawa, ukax Moscú markat mä qawqha kilómetros ukch"a jayankakiwa, ukat qhipürux tardew uka delegacionax uraqir puriñapäna. Uka chiqatx Valkyrie, super tren Trans-siberiano ukaruw apayapxani, Novosibirsk markar mä luxus viaje ukataki.
  
  Sam jilatajj millón millón toqetwa amuyäna, ukampis nayraqatjja, Nina kullakarojj walikïskiti janicha uk yatiñatakejj kuttʼañapänwa. Jupax Wolfe ukat McFadden ukham jaqinakan ch"amanchawip jan jisk"achañ yatïna, juk"ampirus jiwatjam jaytapkän uka warmix wali jakaskiwa ukat jupanakamp chikachasispawa sasaw yatïna.
  
  Sam jupax Escena 3 ukan punkupat liwxatasinx, qhipäxankir armario de apoyos ukanx mä thaya arumaw katuqatayna, ukax jan yatiñamp phuqt"ata ukat aire ukan amenazampi. Jupax sudaderax nayräxat juk"amp ch"amampiw jaquntäna, ukat bufanda patxaruw botonatäna. Khitïnsa uk imantasajj jankʼakiw qhepa estacionamiento cheqat pasäna, kawkhantï armarionaka ukat entreganak apañ camionanakajj puripjjerïna. Phaxsi qhant"at arumax Sam jupax ch"amakar uñtataw jikxatasïna, ukampis mä fantasma ukham jikxatasïna. Jupajj qaritäjjänwa, ukampis janiw samartʼañapäkänti. Qharüru tarde uka trenar mantañapatakix walja lurañanakaw utjäna, ukat janipuniw ikiñatakix tiemponïkänti ni amuytʼasirïkänti.
  
  Amtawinakapanxa, Nina jawq"jata janchipa uñjäna, uka uñacht"awixa walja kutiwa mayampi uñacht"ayasïna. Uka jan chiqapar uñjatapat wilapax t"amt"äna, ukat Wulf-ax uka trenan utjañap wal suyt"äna.
  
  
  22. 22. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Jericó sat cheqanwa jikjjatasi
  
  
  Mä maniaco ukhamawa, Perdue jupax sapa kutiw programapan algoritmoparux mayjt"ayäna, ukhamat datos de entrada ukarjam phuqhañataki. Jichhakamax mä juk"a askiw jikxatasïna, ukampis yaqhip variables ukanakax janiw askichañjamäkänti, ukat nayra autop jak"an guardia ukham sayt"atäna. Niya nayra computadora nayraqatan ikiskäna ukhajja, jukʼampiw jitheqtjjäna. Lilith Hearst kullakakiw Perdue sat chachar "chʼachachtʼañapatak" jaysatäna . Niyakejjay kunatï luraski ukanak yatiyañ yatïna, ukatwa visittʼatapajj wal gustäna, ukampis irnaqirinakapajj qhanaw jan amuyapkänti, kunattejj jupar uñtasit wali chʼamañchtʼkir solucionanak uñachtʼayañatakejj wakisi.
  
  Lillian kullakajj akham sasaw amtayäna: "Jichhakiw manqʼa wakichtʼañ qalltä, tata" sasa. Jila partejja, kunapachatï aka línea manqʼayaskäna ukhajja, qollqe pʼeqeni, kusisit jefepajj kunayman manqʼanak ajlliñapatakiw churapjjerïna. Jichhax computadorapan jutir qillqt"äwipakiw uñch"ukiñ munäna.
  
  "Yuspära, Lily" sasaw Perdue kullakajj jan amuytʼasis säna.
  
  Jupax pächasisaw qhanañcht"añapatak mayitayna. "Ukat ¿kunsa wakichtʼasiñaja, tata?"
  
  Perdue kullakajj mä qhawqha segundonakajj janiw istʼkänti, pantallat sum yatjjatäna. Jupax thuqt"ir jakhüwinak lentes ukan uñacht"ayat uñch"ukiskäna, jaysäwi suyt"asa. Qhiparusti, jach"at jach"at arsüna ukat uñkatarakïna.
  
  "Um, mä junt"u manq"añax wali askïspawa, Lily. Inas Lancashire markan junt"u manq"añanx utjchispa, ukampirus mä juk"a uwijaw ukan utjchi. Lilith kullakajj uwijaruw wal munasi. Jupajj akham sitänwa: "Jaqeqtʼasïnwa, ukampis janiw nayranakap pantallat apsükänti.
  
  "¿Manqʼañatakis jupar munat manqʼa phaytʼañaj muntati, tata?" sasaw Lillian kullakajj jisktʼäna, uka jisktʼarojj janis uka jisktʼarojj gustkitaspa ukhamwa amuyasïna. Jupajj janiw pantjaskänti. Perdue chachajj wasitatwa jupar uñkatäna, lentes patjjar uñkatasa.
  
  "Jïsa, Lily. Jupax jichhür arumax manq"añatakiw nayamp chikt"asiski ukat nayax mä juk"a Lancashire junt"u manq"añ lurañ munapxsma. Yuspajarapxsmawa" sasaw colerat wasitat säna.
  
  "Chiqansa, tata" sasaw Lillian kullakax respetompi qhipäxar kuttʼäna. Jila partejja, uta uñjirejj jupan amuyunakaparjamaw derechonïna, ukampis enfermerajj Reichtisusis sat cheqar chʼalljjtayaskäna ukhatpachaw Perdue kullakajj janiw khitin ewjjtʼanakap istʼkänti, jan ukasti jupan ewjjtʼapakiw istʼäna. "Ukhamaxa, manq"añaxa paqallqu pacharuwa?"
  
  "Jïsa, yuspajarapxsmawa, Lily. Jichhajj achiktʼassma, ¿trabajäwir kuttʼañajatak jaytapjjasmati?" sasaw achiktʼasïna. Lillian kullakajj janiw jayskänti. Jupax p"iqip ch"allxtasaw servidor ukan cuartopat mistuwayxäna, mä tangente ukar jan sarañataki. Lilian kullakajj Nina satänwa , jupajj nayra imill wawanakan escuelapanjja, escocesa markankir mä típico imillänwa. Uka señoranakax janiw payïr clasenkir markachirinakjam uñjatäñ yatipkänti, ukat niyakixay Lillian kullakax Reichtisusi ukan irnaqirinakapan matriarcapächïnxa, Perdue chachan jichhak sarnaqatapat wal chuym chʼallxtayasïna. Jach"a punkunakan punku timbrepax ist"asïna. Charles jilatarojj punku jistʼarañatakejj vestíbulo pasaskäna ukhajja, amukiw akham säna: "Ukajj mä perrawa" sasa.
  
  Muspharkañawa, androides ukham mayordomox jan amuyt"asisaw "yatxa" sasaw jaysäna.
  
  Jichha kutinjja, Lillian kullakarojj invitadonakat jan kun imtʼas parlatapat janiw cheqañchkänti. Ukajj jan waltʼäwinakan cheqätap uñachtʼayäna. Uka qhuru, sinti suma chuyman mayordomox Lilith Hearst sat warmin qʼañu luratapamp iyaw saspa ukhaxa, kunatsa axsarañax utjäna. Jupax punku jist"aratayna, ukat Lilianax, jan walt"ayir jaqin sapürunjam jisk"achasiñap ist"asax Lancashire salsa bote ukar veneno uchañ munäna. Ukampis patronapar wal munasïna, janiw ukham jan walir puriñjamäkänti.
  
  Lillian kullakax cocinan manq"añanak wakicht"askäna ukhax Lilith kullakax Perdue kullakax servidor ukan cuartoparuw uka chiqax jupankkaspas ukhamaw sarawayxäna. Jupax wali sumaw escalerat saraqanïna, mä provocativo coctel isimpi ukat chal ukamp isthapt"ata. Jupax maquillaje ukampiw ñik"utap mä bollo ukar jaquntäna, ukhamat traje ukan muspharkañ pendientenakapax uñacht"ayañataki, ukax sarnaqkasax jinchup manqhan liwxatasïna.
  
  Perdue jilatajj enfermera waynar cuartopar mantaskir uñjasajj wali sumwa qhantʼäna. Jichha arumax sapürut sipansa mayj uñnaqtʼanïnwa. Vaqueros ukat ballet zapatonak uchañat sipansa, medias ukat tacones ukanakaw uchasïna.
  
  Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Ay Diosay, wali muspharkañ uñnaqtʼanïtawa, munat jilata" sasa.
  
  Ukat akham sasaw nayranakap chʼoqtʼasïna: "Yuspära" sasa. "Colegiojatakix mä ch"iyar corbata evento ukar invitt"apxitäna. Nayax axsaratwa janiw mayjt"añatakis pachax utjkitänti kunatix aka casot chiqaw akan jutta. Manqʼañatakejj mä jukʼa mayjtʼatajat jan llakisipjjamti sasaw suytʼaskta" sasa.
  
  -¡Janiwa kunasa utjkiti! - sasaw jach"at arsüna, mä juk"a q"umachasiñatakix mä juk"a ñik"utap qhipäxar peinasa. Jupax mä cardigan ch"uxña ukat qharüru pantalón ukamp isthapt"ataw jikxatasïna, ukax janiw mocasines ukanakamp sum sarnaqkänti, chuymacht"añataki. "Kunjamsa wali qarjataw uñnaqtʼasta, ukat perdón mayisiñajas wakisispa ukhamwa amuyasta . Tiempo aptʼasitajat ajjsarayasta, kunjamtï jumanakajj amuyapjjpachätajja" sasa.
  
  "Yattwa. ¿Nayrar sartawaytati? - sasaw jiskt"äna.
  
  "Utjituwa. Wali askipuniwa", sasaw jachʼañchasïna. "Qharüruxa, jan ukax inas jichhür arumkamax aka ecuación askichañax wakisispa".
  
  -Ukat ukatsti? - sasaw jiskt"äna, wali amuyumpiw jupar uñkatasin qunt"asïna. Perdue kullakajj waynäkasa ukat suma uñnaqtʼanïtapat mä jukʼa tiempojj chuym chʼalljjtayasïna. Jupatakix janiw khitis jisk"a Nina ukar sipan juk"amp askïkänti, sallqa k"ajkir k"ajkir uñnaqapampi ukat infierno nayranakapampi. Ukampirus enfermerax jan kuna pantjasir ñik"utanïnwa ukat jisk"a janchinirakïnwa, ukax jisk"a maranikïskiwa, ukat jichhür arumax cuerpopan arupat amuyt"asax ukat aprovechasiñapänwa.
  
  Chiqansa, isimp isthaptʼasitapat pretexto luratapax kʼaripunïnwa, ukampis janiw chiqa yatichäwimp qhanañchtʼirjamäkänti. Lilith kullakajj janiw Perdue jilatarojj jan amuyasis jupar sallqjañatak mistuwayta sasin siskänti, jan ukasti mä qamir munasiriruw thaqaskta sasin siskänti. Ukat jukʼampisa, wali jaya tiempow jupar chʼamañchtʼañ munäna, ukhamatwa obra maestrap lunthatasïna, kunanaktï lurañ munkäna uk jaktʼañapataki ukat cientificonakar kuttʼañatakejj chʼamachasirakïnwa.
  
  
  * * * .
  
  
  Niya llätunka pacharuw Lillian kullakax manq"añax wakicht"atäxiw sasaw yatiyäna.
  
  "Kunjamtï jumax mayiwayktaxa, tata, manq"añax jach"a manq"añ utaruw churasi" sasaw yatiyäna, janiw lakap pichthapiskir enfermerax kawkirus uñch"ukkänti.
  
  "Yuspära, Lily" sasaw jaysäna, mä juk"a nayra Perdue ukar uñtasitaw ist"asïna. Nayra, suma sarnaqawipar ajllit kutt"ayatapax Lilith Hearst jupan nayraqatapankïnwa, ukax uta uñjirirux walpun phiñasiyäna.
  
  Lilith kullakatakix qhanänwa, kuna yänakatï amtapkäna ukax janiw markapan qhana uñacht"äwipjam amtanakap uñakipañanx utjkänti. Uka warmin jan waltʼayir ukankatapat jan yäqatapajj jupatakis muspharkañänwa. Lilith chachajja, genio ukat sentido común apnaqañajj pä kasta yatiñanïtap sum uñachtʼayäna. Ukampis ukajj jichhajj jukʼamp jiskʼakïnwa. Perdue kullakajj amparapat manqʼasïna ukat kunanaktï carrerapan sum sarnaqañatakejj apnaqañ munkäna uk jikjjatañatakiw chʼamachasïna.
  
  Perdue chachajj Lilith kullakajj suma uñnaqtʼanïtapata, kʼari chuymanïtapata ukat chacha warmi ikthapiñ tuqit nayrar sartatapat machjatäkchïnsa, janiw amuyaskänti, kunattix uka toqet phuqañapatakix yaqha kasta machjayasiñaw utjäna. Reichtisusis nayrïr piso manqhanjja, Einstein chachan Ecuación sat qellqatapajj taqpach tukuyatäjjänwa, ukajj wasitatwa pʼeqtʼir jaqen pantjasitapat wali ajjsarkañ uñstäna. Uka tuqinx Einstein ukat Perdue jupanakax warminakan apnaqataw uñjasipxi, jupanakan niveles de inteligencia ukax jupanakat sipanx juk"amp jisk"akiwa, ukat juk"amp yatiñan chachanakas jan wali warminakar atinisisaw proporciones idióticas ukar jisk"achataw uñjasipxäna. Ukhampachas ukax chiqäskapuniwa, warminakan jan walt"ayir qillqatanakap apthapitapat uñjasa, jupanakax jan kuna jan walt"awis utjkaspati sasaw amuyapxäna.
  
  Lillian kullakajj jaypʼutakiw jaqsutäjjäna, Perdue jilatampi invitadopampejj manqʼañ tukuyapjjäna uka qhepatjja, Charles sapakiw qʼomachañatak qheparäna. Chiqañchat mayordomox janis kunas paskaspa ukhamaw sarnaqäna, Perdue ukat enfermerax chikat jach"a ikiñ utar puriñkamax wali ch"amampiw pasión ukar mantapxäna. Charles jilatajj wali chʼamampiw samaqäna. Jupax uka axsarkañ alianza tukuyatarux janiw yäqkänti, ukax niyaw jefepar t"unjañapa sasaw yatïna, ukampis janiw ukar mantañ atinakänti.
  
  Ukajj walja maranakaw Perdue markan irnaqtʼir jan jitheqtir mayordomotakejj wali phenqʼachasïna. Perdue kullakax janiw Lilith Hearst kullakax jan walt"awinakapat kuns ist"añ munkänti, ukat utan irnaqirinakax uñjapxañapänwa, jupax sapa uruw juk"at juk"at juykhuptayäna. Jichhax uka apasiñax yaqha nivelaruw sarawayxi, Charles, Lillian, Jane ukat taqiniw Perdue ukan irnaqawipanx jutïr pachapat axsarañar jaytawayi. Sam Cleave ukat Nina Gould jupanakax janiw mayamps amuyupar puripkänti. Jupanakax Purdue markan juk"amp privado social jakäwipan qhana ukat jakkirïwipawa, ukat millonario jaqinakan jaqinakapax jupanakaruw yupaychapxäna.
  
  Charles chachan amuyunakapax pächasiñanakampi ukat axsarañanakamp ch"amakt"ayatänwa, Perdue kullakax kusisiñampiw esclavot uñjasïna, Dread Serpent ukax servidor ukan cuartopanw jakasïna. Amuki, jan khitis uñjañapataki, jan ist"añapataki, tukusiñap yatiyäna.
  
  Aka manqhankir ch"amaka alwax jach"a utan qhananakapax ch"amakt"awayiwa, qhananakax qhant"ataw qhiparawayi. Taqi jach"a utax amukiw jikxatasïna, jan ukax nayra pirqanakat anqan thayax wararitäna. Mä jukʼa thuqtʼañaw jachʼa escaleran istʼasïna. Lilith kullakajj jiskʼa kayunakapajj janiw kuns jaytkänti, jan ukasti mä jachʼa alfombraruw mä jachʼa jachʼa tukusïna, kunattejj jan amuytʼasisaw nayrïr pisor saraqanïna. Ch"amakapax jach"a pasillo ukan jach"a pirqanakapat jank"akiw sarawayxäna ukat jisk"a nivelaruw sarawayxäna, ukanx servidoranakax sapüruw chhuxriñchjapxäna.
  
  Jupax janiw qhana qhant"aykänti, jan ukasti celularan pantallapampiw Perdue-n autopax sayt"atäskäna uka mesaru qhant"äna. Lilith kullakajj Navidad alwajj mä wawar uñtataw jikjjatasïna, munatapajj nayratpach phoqasjjpachati janicha uk yatiñ wal munäna, ukat janiw aynachtʼkänti. Jupax flash drive ukax amparanakap taypin katxarusinx nayra computadorapan puerto USB ukar uchatayna, ukampis mä juk"a pachatxa David Perdue jupax janiw loqhïkänti sasaw amuyasïna.
  
  Mä alarmaw istʼasïna, ukat pantallanjja, ecuación ukan nayrïr líneapaw chhaqtayañ qalltäna.
  
  "¡Ay Jesus, ¡janiwa!" - jupax ch"amakanwa chhuxriñchjasïna. Jupajj jankʼakiw amuytʼasiñapäna. Lilith kullakax payïr chimpunak p"iqir arsüna, kunawsatix teléfonopan cámara ukar ch"iqt"käna ukat nayrïr t"aqax janïr juk"amp chhaqtayatäkipanx mä pantalla apsuwayxäna. Ukatx mä servidor secundario ukarux hackeo ukham uñt"ayawayi, ukax Perdue jupax mä copia de seguridad ukham apnaqaskäna ukatx ecuación phuqhat apsuwayxi janïr dispositivo ukar apkatkasa. Taqi tecnología tuqit yatxatatäkchïnsa, Lilith kullakax janiw kawkhans alarma jan ch"amanchañ yatkänti ukat ecuación ukax juk"at juk"at chhaqtayaskäna uk uñjäna.
  
  Ukat akham sasaw jachʼat säna: "David, pampachapxita" sasa.
  
  Qhipür alwakamax janiw sartkaniti, uk yatisax Omega Server ukat Kappa Server ukanakan cableado ukan mä cortocircuito ukham falsificatayna. Ukax mä jisk"a nina eléctrica ukaw utjawayi, ukax alambrenak ch"amakt"ayañatakiw wakisi ukat ukankir maquinanakax jan ch"amanchañataki, janïr Purdue ukan sillupat mä cojín ukamp nina nakhantayañkama. Lilith kullakajj punkun seguridadankirinakajj niyaw uta manqhan alarmapat oficina sede toqe mä señal katoqapjjañap amuyasïna. Nayrïr pison wali jaya cheqanjja, guardianakajj Charles jilatarojj punku chʼalljjtayasaw sartayañ munapkäna uk istʼäna.
  
  Ukampis Charles jilatajj uka estancian jiskʼa cocinap jakʼankir apartamentopanwa utan mayni ladopan ikirïna, ukajj wali llakkañawa. Jupax janiw ist"känti alarma sala de servidor ukan sensor de puerto USB ukan ch"amanchata. Lilith kullakajj punku jistʼantasaw qhepa pasillot sarawayjjäna, uka pasillojj mä jachʼa imañ utaruw puri. Chuymapax wali ch"amampiw thuqt"añ qalltäna, kunawsatix Nayrïr División ukan seguridad ukankirinakax Charles ukar sartayapki ukat Perdue ukan cuartopar sarapkän uk ist"äna. Payïr aparatojj alarmajj kawkhantï utjkäna ukaruw jankʼak saräna.
  
  "¡Kunatsa ukham lurapxi uk jikxatapxta!" jupax Charles ukat mayninakax jupanakamp chikt"atäñatakix jisk"a nivelar t"ijt"asaw arnaqasir ist"äna.
  
  Ukat samsusaw akham säna: "Perfecto" sasa. Kawkhantï electricidadan nina naktaykäna uk uñjasajj jan amuytʼasisaw arnaqasir jaqenakajj janiw uñjañjamäkänti, kunattejj Lilith kullakajj Perdue chachan ikiñ utaparuw jankʼak kuttʼjjäna. Lilith kullakax jan amuyt"asir genio ukamp ikiñan wasitat jikxatasisax teléfono transmisión dispositivo ukar mantasinx jank"akiw código de conexión ukar jawsäna. Telefonojj pantalla jistʼaraskäna ukhajja, jankʼakiw akham säna: "Jankʼakiw" sasa. "Ukat sipansa jukʼamp jankʼakiw, suma jaqïñ layku."
  
  Charles chachan arupajj qhanaw amuyasïna, kunattejj walja chachanakampiw Perdue chachan ikiñ utapar jakʼachasïna. Lilith kullakax lakap ch"allxtayäna, kunawsatix transmisión de Ecuación de Einstein ukax sitio web Meerdaalwoud ukan cargañ tukuyañap suyt"askäna.
  
  "Tata!" Charles jilatajj mä akatjamatwa arnaqasïna, punkuruw thuqtʼäna. "¿Sartatätati?"
  
  Perdue jupax jan amuyt"asisaw jan jayskänti, ukatw walja especulativos ofertas ukanakax pasillo ukanx utjawayi. Lilith kullakajj punku manqhan kayunakapan chʼiwinakap uñjäna, ukampis descargañajj janiw tukuyatäkänti. Mayampiw mayordomojj punku chʼalljjtäna. Lilith kullakax telefono ikiñ jak"ankir mesa manqhar liwxatäna, ukhamat transmisión ukax sarantaskañapataki, kunapachatix satén sábana cuerpopar muyuntäna.
  
  Punkur purisajj akham sasaw jachʼat arsüna: "¡Katthapisim, katthapisim, maldición!"
  
  Jupajj wali colerat uñnaqtʼasaw punku jistʼaräna. "¿Kunas juman jan waltʼäwimajj taqe qollanan sutipjjaru?" - sasaw sist"äna. "¡Amuktʼam! Davidax ikiskiwa" sasa.
  
  "¿Kunjamarak taqi ukanak uñjasax ikispasti?" sasaw Charles jilatajj wali qhoru jisktʼäna. Niyakejjay Perdue chachajj jan amuytʼasirïchïnjja, janiw uka chuym ustʼayir warmir respeto uñachtʼayañapäkänti. "¿Kunsa jupampi lurapjjta?" - jupax juparux larusitaynawa, patronapan kunjamäskis uk yatiñatakiw mä chiqar jaquntäna.
  
  "P'ampachawi?" -sasawa chhuxriñchjasïna, amuyuparjamaxa mä chiqa sábana jan yäqasa guardianakaru chuchupa ukhamaraki thixninakapa ch"amakt"ayasa mayjt"ayañataki. Jupajj wali llakitaw irnaqtʼapjjäna, ukat mayordomojj jaysañapkamajj esquinaruw saytʼayapjjäna.
  
  "Jupax jakaskiwa" sasaw Lilith-ar k"arimp uñkatasin säna. "Wali droganaka, ukax juk"amp uñtasitawa."
  
  Ukat wali colerat akham sasaw arjjatäna: "Walja umapjjerïtwa" sasa. "¿Janit mä jukʼa kusistʼaspa, Charles?"
  
  Charles jilatajj akham sänwa: "Jumajj señora, janiw Perdue jilatar kusisiyañatak akankktati" sasa. "Akanx amtäwimaruw phuqhawaytaxa, ukhamax taqiniruw mä aski lurt"apxita ukat jaqunukupktam uka recto ukar kutt"apxam."
  
  Uka ikiñ uta manqhanxa, barra de carga ukax 100% tukuyata uñacht"ayi. Orden del Inti Ch"iyara ukax Ajjsarkañ Katariruw taqi jach"a kankañap katuqatayna.
  
  
  23. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Kimsa jaqina
  
  
  Kunawsatix Sam jupax Masters ukar jawsäna ukhax janiw kuna jaysäwis utjkänti. Ninax hotelan cuartopan doble camaruw ikirïna, mä chʼaman sedante sat qullampiw desmayasïna. Jupax mä qawqha usuchjasiñ qullanak jupamp chikaw utjäna, ch"uxñanaka ukat ch"ukut usuchjatanakat usuchjasiñataki, suma chuymampiw jan sutip uñt"at jubilat enfermerax churatayna, jupax Oban markan ch"ukuñanak apsuñ yanapt"atayna. Sam jilatajj qaritäjjänwa, ukampis adrenalinajj janiw jukʼamp jiskʼachañ munkänti. Nina ladopat lamparan mä juk"a qhanapanx qunqurt"ataw qunt"asïna, qunqurinak taypin teléfono amparanakapamp katxarusa, ukat amuyt"asïna. Jupax redial ukar ch"allt"äna, Masters ukanakax apthapipxañap suyt"asa.
  
  "Ay Diosa, taqinis mä fucking cohete ukar mantasin phaxsir sarapkaspas ukhamaw amuyasi" sasaw amukt"asis kunjamtï lurañjamäki ukhamarjam arsüna. Jan arsuñjam chuym ch"allxtataw jan Perdue jan ukax Masters ukar puritapatxa, Sam jupax Dr. Jacobs ukar jawsañ amtäna, inas Perdue ukar jikxataspachäna sasaw suyt"äna. Jan sinti llakisiñatakejja, Sam chachajj televisionan volumen mä jukʼa jiltayäna. Ninax qhipäxan ikiñatakiw jaytawayi, ukampis canal de películas ukanx Canal 8 ukaruw mayjt"awayi, boletín internacional ukataki.
  
  Yatiyäwinakax jisk"a yatiyawinakamp phuqhantatänwa, kunatix Sam-an jan walt"äwiparux janiw kuna askïkänti, kunawsatix cuarto taypin sarnaqkäna ukhaxa, mä numerot mä numeroruw jawsäna. Jupax Miss Noble jupampiw Post ukan aruskipt"äna, jupataki ukhamarak Nina jupatakis alwax Moscú markar sarapxañapataki, ukat Nina juparux historia tuqit iwxt"irjamaw uka asignacionan sutinchawayi. Miss Noble kullakax Nina Gould doctoran estrella ukham uñt"atätapat sum uñt"äna, ukhamarak académicos ukan sutipax wali uñt"atätapata. Jupajj Sam Cleave chachan yatiyäwiparjamaw mä autoridadäspäna.
  
  Sam chachan teléfonopajj istʼasïna, ukat mä segundojj tensión lurarakïna. Uka horasanjja, khitis ukajj utjaspa ukat kunjamsa pasani uka toqetjja, walja amuyunakaw jutäna ukat sararakïna. Jacobs sat doctoran sutipajj teléfonopan pantallapanwa qhantʼäna.
  
  "¿Jacob sat doctorajj ¿janich ukhamäki? ¿Utaman manqʼañat sipansa, aka hotelar manqʼañanak apaqsnati?" -sasawa Samxa jank"aki säna.
  
  "¿Jumax psíquico ukhamätati, tata Cleave?" sasaw Casper Jacobs jilatajj jisktʼäna.
  
  "¿Kunatsa? Kuna?" Sam jilatajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna.
  
  "Jichha arumax jumanakaru ukhamarak Gould doctoraruw iwxt"apxäma, jan utajar jutapxamti kunatix nayax iyawstwa jaqunukuta. Aka chiqan nayamp jikisiñax jan waliruw puriyistaspa, ukatwa jankʼakiw hotelamarux saraskta" sasaw físico sat jaqix Sam sat chachar yatiyäna, ukat jankʼakiw uka arunak arsüna, ukatwa Sam sat chachax jukʼakiw chiqa yatichäwinak yatxatañ puedïna.
  
  Sam sat chachajj akham sänwa: "Jïsa, Gould sat doctorajj mä jukʼa locowa, ukampis yatichäwijatak mä jukʼa qhanañchañakiw wakisi" sasa. Kunatï Sam jilatarojj jukʼamp llakiskäna ukajja, Casper chachan arupawa. Jupajj wali muspharatäkaspas ukhamänwa. Arunakapax khathatt"asïnwa, q"añut samañanakampiw jark"antasïna.
  
  "Jichhakiw saraskta, ukat Sam, achiktʼasismawa, jan khitis arktam. Inas hotelan cuartomar uñchʼukisipkchi. Tunka phisqhani minutos ukjatx uñjasipxañäni", sasaw Kasper jupax saraki. Uka jawsatajj tukuyjjänwa, Sam jilatarojj jan amuytʼasisaw jaytawayäna.
  
  Sam jilatajj jankʼakiw duchar saräna. Ukat tukuyasax botas chint"añatakiw ikiñar qunt"asïna. Jupax televisionan pantallapan mä uñt"at yänak uñjäna.
  
  "China, Francia, Rusia, Reino Unido ukat Estados Unidos uksat jutirinakax Bruselas markan La Monnaie ópera utat qharürutak suyt"ayañatakiw mistuwayapxi", sasaw yatiyawix qhanañchi. "Cumbre de Energía Atómica ukax tren de luxus ukaruw sarantaskakini, ukax simposio ukat qhipharux katuqani, Novosibirsk, Rusia markan jach"a reactor nuclear ukar sarañ thakin".
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Sumakiwa" sasa. "Kawkhans plataformat taqinix mantapxta uka tuqitx juk"a yatiyawinakakiw utji, ¿hey McFadden? Ukampis nayax jikxatapxäma, ukat uka trenankxapxäma. Ukat Lobo-rux mä juk"a chuyma-chuymaruw jikxatarakï."
  
  Sam jilatajj tukuyjjäna ukhajja, teléfono aptasaw mistuwayjjäna. Jupax Nina kullakaruw qhip qhipa kuti uñakipäna, janïr punku jistʼantkasaxa. Ch"iqat kupi tuqiruxa, pasillox ch"usakïxänwa. Sam chachajj ascensor tuqir sarasajj janiw khitis mayni cuartot mistuwaykiti sasaw uñakipäna. Jupax vestíbulo ukan Jacobs doctoraruw suyt"añapäna, kunats jank"ak Bielorrusia markar jaltxatayna uka tuqit taqi q"añuskir yatiyäwinak qillqañatakix wakicht"ataw jikxatasïna.
  
  Hotelan jachʼa mantañawjap anqan cigarro fumaskäna ukhajja, Sam chachajj mä capani jaqeruw uñjäna, jupajj jiwayañjam wali uñnaqtʼampiw jupar jakʼachasiskäna. Jupax jan walt"ayir uñnaqt"anïnwa, ñik"utapax paqallq tunk maranakan thriller ukan mä espía ukham qhipäxar peinatänwa.
  
  Taqi kunat sipansa, jan wakichtʼatäsaxa, Sam chachax uka qhuru jaqin uñkatasitapamp jikisisax lupʼïna. Nota a sí mismo. Machaq armas de fuego ukanaka apsuña.
  
  Mä jaqin amparapampiw abrigopan bolsillopat uñstäna. Sam jilatajj cigarrop mä ladoruw liwjjatäna ukat balat esquivañatakiw wakichtʼasïna. Ukampis amparapanjja, uka jaqejj mä disco duro externo ukar uñtasit mä kunaw katthapisiskäna. Jupax jak"achasisinx periodistarux collarat katjatayna. Nayranakapajj wali jachʼänwa ukat qʼomachatäjjänwa.
  
  -¿Sam? - sasaw chhuxriñchjasïna. "¡Sam, Olga kullakajaruw irpapxitu!"
  
  Sam amparanakap jach"ar aptasax jachaqt"asisaw akham säna: "¿Doctor Jacobs?"
  
  "Jïsa, nayawa, Sam. Jichha arumax uñt"asiñatakix kunjams uñt"asipxta uk yatiñatakix Google ukanw uñt"ayawayta. ¡Diosaja, Olga kullakajaruw irpapxitu ukat janiw kawkhans jikxatasi ukx amuykti! ¡Kawkhantï barco lurawaykta uka complejo ukar jan kuttʼkä ukhajja, jiwayapjjaniwa!"
  
  "Suyt"am" sasaw Sam chachax Casper chachan colerasiñap jank"ak sayt"ayäna, "ukat ist"apxita. Jumax samarañamawa, ¿yatitati? Janiw yanaptʼkiti" sasa. Sam jupax uñch"ukisïnwa, muyuntat uñakipasa. "Yämas kunapachatï inas jan munkasin uñchʼukiñ munsta ukhaxa."
  
  Qʼuma callenakan patat aynacharu, chʼiyar calle lamparanakan chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼakhanakanjja, khitis uñchʼukiski uk yatiñatakejj sapa kutiw uñchʼukiskäna. Sam jakʼankir arunak parlir jaqerojj jukʼanikiw istʼapjjäna, ukampis mä qhawqha kayuk sarnaqerinaka, jila partejj sarnaqir chacha warminaka, janïr parltʼasipkäna ukhajj jankʼakiw jupanakar uñkatapjjäna.
  
  "Jutam, Jacobs doctor, manqhar mantasin wiski umañäni" sasaw Sam chachajj amuytʼayäna, ukat uka khathattʼir jaqerojj vidriot lurat punkunakat llampʼu chuymampiw irpäna. "Jan ukax, jumatakix waljanipuniwa."
  
  Hotelan restauranten barpan qontʼasipjjäna. Jisk"a focos ukanakax techo ukan uskt"atawa, ukax establecimiento ukanx mä ambiente ukham uñstayi, ukatx llamp"u piano musicax restaurante ukarux phuqhantawayi. Amuk arsuñax cubiertos ukan ch"axwawipampix chikañchasïna, kunawsatix Sam jupax Dr. Jacobs jupamp sesión ukar grabkäna ukhaxa. Kasper jupax taqi kunaw Siniestro Serpiente ukat física precisa uka jan wali lurawinakan utji ukanak yatiyäna, ukanak chhaqtayañax Einstein jupax wali askiwa sasaw amuyäna. Qhiparusti, Clifton Taft ukan utt"asitapat taqi imantat yatiyäwinak uñt"ayasa, kawkhantix Ordenan jan wali luratanakapax imatäkän uka qhipatxa, jachañ qalltäna. Casper Jacobs chachajj llakitäsajj janiw kuns apnaqañ puedjjänti.
  
  "Ukat ukhamatwa, utar kuttʼanjjayäta ukhajja, Olgajj janiw utj-jjänti" sasaw amparapamp qhepäjjat nayranakap pichthapisisajj muxsañchtʼasïna, jan uñjkayaw sarnaqañ munäna. Uka qhuru periodistax khuyapt"ayasisaw computadora portátil ukan grabacionap mä juk"a sayt"ayäna ukat jachir jaqin qhipäxap pä kutiw amparamp luqxatäna. Sam jupax kunjams Ninan masipax ukhamäspa uk amuyt"äna, kunjamtï nayrax walja kuti lurkän ukhama, ukat utar kutt"asax Ch"iyar Intix jupar irpxatap jikxatäna sasaw amuyt"äna.
  
  "Jesus, Casper, pampachapxita, amigo" sasaw jiskʼat arsüna, ukat barman chacharux Jack Daniels sat jilatampiw vasonak phuqantañapatak amparapamp uñachtʼayäna. "Jichhakiw jupar jikxatañäni, ¿walikïskiti? Jumaruw arsuwaysma, jumar jikxatañkamax janiw kuns jupar lurapkaniti. Jumax jupanakan amtanakap jan walt"ayawaytawa ukat mayniw yati. Maynix autoridadani. Jumat vengasiñataki, jumar t"aqhisiyañatakiw jupar katuntapxäna. Ukham lurapjjaraki" sasa.
  
  "Janiw kawkhans jikxataspa ukx yatkti" Kasper jupax jach"at arsüna, ajanupar amparapar imt"asa. "Nayax yatxa, jupanakax nayratpach jiwayapxi" sasa.
  
  "Janiw ukham sisktati, ¿ist"tati?" Sam sat chachajj jan pächasisaw jarkʼäna. "Jichhakiw sapxsma. Orden ukax kunjamas ukxa panpachaniw yattanxa. Jupanakax mä qutu usuchjat chhaqhirinakawa, Casper, ukat saräwinakapax jan jilïr jaqiwa. Jupanakajj tʼaqhesiyirinakawa, jumanakajj taqe jaqenakatjja, uk yatipjjañamawa" sasa.
  
  Casper chachajj jan suytʼasaw pʼeqep chʼoqtʼasïna, llakisiñat jukʼamp jukʼampiw sarnaqäna, Sam chachajj vaso amparapar uchasajj "aka umam" sasaw säna. Nervionakamar samarañaw wakisi. Istʼam, ¿qhawqha jankʼakis Rusia markar purisma?"
  
  "¿Kunatsa?" sasaw Kasper jilatajj jisktʼäna. "Amigajar thaqhañajawa. Infiernoruw trenampi ukat tantachasirinakampi. Janiw nayajj kuns lurkti, Olga kullakarojj jikjjatkä ukhajj taqeniw jiwapjjaspa" sasa.
  
  Sam jilatajj wali jachʼatwa arsüna. Casper chachajj pachpa utapan sapakïspäna ukhajja, Sam chachajj mä qala chuyman jaqjamaw jawqʼjaspäna. "Uñtapxam, Jacobs doctora" sasaw jachʼat arsüna, wali qarjataw física tuqit yatxattʼat jaqirux jukʼamp amparamp luqxatañ puedkänti. Casper jilatajj wila chʼalljjtat nayranakampiw Sam uñkatasïna. "¿Kawkirus jupar irpapxatayna sasin amuyta? ¿Kawkirus irpañ munapxtam sasin amuyta? Lup'iña! ¡Uk amuytʼañäni, Dios layku!"
  
  "Jumaw uka jisktʼar qhanañchañ yatta, ¿janich ukhamäki?" Casper chachajj ukham amuytʼäna. "Kuntï jumajj amuykta uk yattwa. Nayax wali maldito yatiñanitwa ukat janiw amuyt"irjamäkti, ukampis Sam, janiw jichhax amuyt"irjamäkti. Jichhajj khititï nayatak lupʼiñapäki ukhakiw munta, ukhamat mä jukʼa thaknam puriñajataki" sasa.
  
  Sam chachajj kunjamänsa uk sum yatïna. Jupajj nayrajj ukham chuymanëjjänwa, janiw khitis kuns jayskänti. Akax Casper Jacobs jupar thakhi jikxatañ yanapt"añatakis ch"amapunïnwa. "Niya patak sapa patakatx yatxatwa, jupanakax tren siberiano ukaruw delegados ukanakamp irpapxi, Kasper".
  
  "¿Kunatsa ukham lurapjjaspäna? Jupanakax yant"äwiruw chuym churapxañapa", sasaw Kasper jupax jaysawayxi.
  
  -¿Janit amuyapkta? sasaw Sam jilatajj qhanañchtʼäna. "Aka trenankirinakax taqiniw mä jan waltʼäwin uñjasipxi. Aka pasajeros de élite ukanakax energía nuclear ukan yatxatäwipan ukhamarak jach"anchayañ tuqin amtanakap apsusipxi. Markanakax veto poder ukakiw utji, ¿yatipxtati? Agencia de Energía Atómica ukan irnaqirinakapax Black Sun ukarux jark"aqirakiwa kunatix jupanakax energía nuclear ukan apnaqañ tuqit kamachipxi".
  
  "Akax sinti política tuqit arsuñawa, Sam" sasaw Casper jupax Jackpot ch"usañapatak jach"at arsüna. "Janiw kunas wakiski ukanak yatiyapxita kunatix nayax nayratpach machjatätwa."
  
  "Olgax Valkyrie sat barconwa utjani, kunattix jupar thaqhir jutam munapxi. Janitï qhispiykäta ukhaxa, Casper -sasawa Sam-ax jiskht"äna, ukampis tonadapax jan walipunïnwa, "¡uka maldito trenan taqpach delegados ukanakamp chikaw jiwxani! Kuntix nayax Orden tuqit yatkta ukarjamaxa, jupanakax nayratpach jaqinakaw utji jiwat funcionarionakar lantintañataki, control de estados autoritarios ukarux Orden del Sol Negro ukarux monopolio político ukar mayjt"ayañ amtampiw pasapxi. ¡Ukat taqi ukanakax kamachirjam phuqhatäniwa!"
  
  Casper chachajj wasar pampan mä anunakjamaw jachaqtʼaskäna. Qhawqha umañanaksa umkchïnjja, chʼusa ukat umat pharjataw qheparäna. Jan amuytʼasisaw mä anattʼäwin wali wakiskir anattʼirir tuküna, uka anattʼäwinjja, janipuniw uka anattʼäwin chikanchasiñ amtkänti.
  
  Sam jilatarojj akham sänwa: "Jichha arumajj avionaruw mantasma" sasa. Ukajj wal muspharayi, Sam chachajj Casper chacharuw qhepäjjat chʼalljjtayäna.
  
  -¡Suma jaqi! - sasaw säna. "Jichhax akax Purdue ukar seguro correo electrónico tuqiw apayani. Jupar ecuación ukan irnaqañ jaytañapatak mayiñax mä juk"a suma amuyunïspawa, ukampis mä juk"a uñakipt"awinakamampi ukat uka disco duro ukan datos ukanakampix jupa pachpaw kuntix chiqpachan luraski uk uñjaspa. Uñisirinakapan títere ukhamätap amuyañap suyt"askta.
  
  "¿Ukax jarkʼatäspa ukhaxa, ¿kamachasmasa?" Casper jilatajj akham sänwa. "Kunapachatï jawstʼañ munkayäta ukhajja, mä warmiw jawsatajarojj istʼäna, amuyatajj janipuniw mä mensaje churkänti" sasa.
  
  -¿Jane? sasaw Sam jilatajj jisktʼäna. "¿Irnaqäw horasanti ukham luraskäna?"
  
  Casper chachajj akham sänwa: "Janiwa, walja horanak qhepatjja" sasa. "Kunata?"
  
  "Fuck me" sasaw Sam sat chachajj samaqäna, uka perra enfermera ukat actitud jan waltʼäwipat amtasisa, jukʼampejj Sam chachajj Pardue sat chachar uka ecuación churkäna uka qhepatjja. "Inas jumax chiqaw sasksta, Casper. Diosaja, jumatï uka toqet sum amuytʼasisma" sasa.
  
  Uka chiqanw Sam jupax Miss Noble ukan yatiyawinakap Edimburgo Post ukar apayaniñ amtäna, Purdue ukan servidor de correo electrónico ukar hackeataspa ukhaxa.
  
  Casper chachajj akham sänwa: "Janiw utar sarkäti, Sam.
  
  "Jïsa, janiw kuttʼañjamäkiti. Inas pachap uñch"ukisipkchi jan ukax suyt"asipkchi" sasaw Sam jupax iyaw säna. "Akan qillqantasipxam, qharüruw kimsanix Olga warmir qhispiyañatak mä misión ukar sarañäni. Khitis yatpacha, uka pachparakiw Taft ukat McFadden jilatanakar uraqpachan juchañcharaksna ukat jiwasat sawkasipxatap laykukix pizarrat pichthapiraksna" sasa.
  
  
  24. 24. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Raichtishow ukax jachaqt"asiñawa
  
  
  Perdue kullakajj sartasjjänwa, mä jukʼajj operacionan tʼaqhesiñapwa wasitat jaktayäna. Kunkapax lija papelar uñtataw jikxatasïna ukat p"iqipax mä tonelada pesarakïnwa. Mä uru qhanajj cortinanak taypinwa filtratäna ukat nayranakap taypinwa chʼalljjtäna. Q"ala jan isin ikiñat jaltasaw mä akatjamat Lilith Hearst jupamp wali munat arumax amtasïna, ukampis mä chiqaruw jaquntäna, ukhamat uka llakisiñ uru qhanar chuym churañataki, ukat pisin jakasir nayranakap chhaqtayañaw wakisïna.
  
  Uka qhana cortinanakampi ch"uqt"asaxa, kutikipstasinxa, uka suma tawaquruxa wali ikiskiwa ikiñapa mayniru jikxatäna. Janïr ukan uñjkasajja, Charles jilatajj llampʼu chuymampiw llawintäna. Perdue kullakajj punku jistʼaräna.
  
  "Suma tarde, tata" sasaw säna.
  
  Perdue jilatajj pʼeqep kattʼasisaw akham säna: "Suma alwa, Charles" sasa. Jupajj mä borrastradorjamaw amuyasïna, ukat ukapachaw yanaptʼa ajjsaratap amuyasïna. Ukampis jichhajj uka toqet mä jachʼa amtar puriñatakejj wali jayäjjänwa, ukatwa Charles jilatampejj janis kuna jan walinakas utjkaspa ukham amuyasïna. Mayordomopajja, sapa kutiw profesionaläjjäna, jupajj janiw uka cheq istʼkänti.
  
  "¿Jumampi mä arut parlirismati, tata?" sasaw Charles jilatajj jisktʼäna. "Chiqansa, wakichtʼatäxasaxa."
  
  Perdue kullakajj pʼeqep chʼoqtʼasïna, ukampis Lillian kullakarojj qhepäjjat uñjasajj muspharänwa, jupajj wali llakit uñnaqtʼanirakïnwa. Perdue chachan amparanakapajj jankʼakiw chhuxriñchjasïna. Charles jilatajj ikiskir Lilith kullakarojj cuartoruw uñchʼukiskaspa ukhamänwa, ukat patronaparojj akham sasaw jiskʼat arsüna: "Tata, jumamp nayampejj kunsa parltʼasipjjta sasin jan simti" sasa.
  
  "Kunata? ¿Kunas pasaski? - Perdue kullakaxa jiskht"asïna. Jichha alwax utapan kuna jan walt"awis utjkaspas ukhamaw amuyasïna, ukat uka jan amuyt"kayax qhanstayasiñapatakiw achikt"asiskäna.
  
  "David" sasaw ikiñ utapan llamp"u ch"amakat mä sensual jach"at jach"at arsüna. "Ikiñar kuttʼam."
  
  "Tata, achikt"asipxsmawa" sasaw Charles jilatax jank"ak mayamp arsuñ yant"äna, ukampis Perdue chachax ajanuparuw punku jist"antäna. Charles jilatajj llakit ukat mä jukʼa coleratajj Lillian kullakaruw uñchʼukïna, jupajj kunjamsa jikjjatasïna uksa sänwa. Janiw kuns siskänti, ukampis jupax ukhamarakiw jikxatasitap yatïna. Mayordomompi uta uñjirimpixa, jan arsusaxa, escalerat saraqasaw cocinar sarapxäna, ukanxa David Perdue sat chachan pʼiqtʼataw irnaqäwipan jutïr amtäwipat parltʼapxañapäna.
  
  Seguridad ukar apaniñax qhanaw jupanakan arsutaparux chiqapar uñjañänwa, ukampis Perdue jupax jan wali amtan seductorat jithiqtañkamax janiw jupanakan arsuwinakap arsuñjamäkänti. Alarmajj istʼaskäna uka arumajja, Charles jilatarojj Perdue jilatajj wasitat amuytʼasiñapkamaw utan enlacepjam uttʼayatäpjjäna. Empresa de seguridad ukax jupat ist"añakiw suyaskäna, ukat jupanakax jawsapxañapänwa, Perdue ukar video uñacht"ayañataki, ukax sabotaje ukar yant"ata. Jan wali cableado ukhamakïpachati janicha ukax wali jan amuyañjamakïnwa, kunatix Purdue ukan tecnología ukar wali sum uñjatapatxa, ukat Charles jupax uk qhan uñacht"ayañ amtäna.
  
  Uka patatjja, Perdue chachajj wasitatwa machaq anattʼañanakapampejj paja taypin liwjjatäna.
  
  "¿Akax saboteañasati?" Lillian kullakajj akham sasaw sawkasïna.
  
  Charles jilatajj akham sänwa: "Lillian, walpun munta, ukampis llakkañaw trabajojajj wal gustitu" sasa. "¿Mä taza té lurasmati?"
  
  Ukat cocinan jiskʼa, jiskʼa mesa jakʼan qontʼasisaw akham säna: "Ukajj wali askïspawa, munat kullaka" sasa. "¿Kunsa jupampi casarasispajj lurañäni?"
  
  Charles jilatajj uka amuytʼasajj niyaw porcelana copanakap jaqontäna. Lakapax amukiw khathatt"asïna. Lillian kullakajj janipuniw nayrajj ukham uñjirïkänti. Uka epítome de calor ukat autocontrol ukax mä akatjamat axsarañjamaw tukuwayi. Charles chachajj ventanatwa uñchʼukiskäna, nayranakapajj Reichtisousis sat jachʼa jardinanakan chʼojjña chʼojjñanakapatwa chuymachtʼäna.
  
  Jupajj taqe chuymaw akham säna: "Janiw uk jaytksnati" sasa.
  
  Lillian kullakajj akham sänwa: "Inas Gould sat doctorarojj kuntï cheqpachapun thaqki uk amtayañapatak jawstʼañasa. "Ukhamarus, Ninax Lilith kullakaruw ch"allt"ani..." sasa.
  
  "Ukhamaxa, ¿uñjañ munasmati?" Perdue chachan arunakapajj mä akatjamatwa Lillian wilap congeläna. Ukat wali chʼamampiw kuttʼanïna ukat jefeparuw punkun saytʼatäskir uñjäna. Jupajj wali ajjsarkañ uñnaqtʼanïnwa, ukampis confiykañänwa.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Ay Diosay, tata, ¿mä jukʼa usuchjasiñ qullanak aptʼiristama?"
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Janiwa, ukampis waña tostadas ukat mä jukʼa muxsa chʼiyar café umañax wali askiwa" sasa. Akax nayatakix juk"amp jan wali resacawa".
  
  Charles jilatajj akham sänwa: "Janiw resacajj utjktamti, tata. "Nayax yatkta ukhamarjamaxa, mä jukʼa alcohol umañax janiw jan amuytʼasiñjamäkiti, ukhamatwa arumanthi alarmampiw jan amuytʼasirïkasmati" sasa.
  
  "P'ampachawi?" Perdue kullakajj mayordomo uñkatasaw nayranakap chʼoqtʼasïna.
  
  -¿Kawkinkis jupax jikxatasi? sasaw Charles jilatajj cheqak jisktʼäna. Tonopax wali qhuru, niyas jan yäqañjamawa, ukat Perdue jupatakix ukax jan walt"awinakax utjatapat mä chiqaw sañ muni.
  
  -Uka ducha ukanxa. Kunata?" Perdue jilatajj akham sänwa. "Alaya bañoruw jaquntañ munta sasaw sista, kunattix chuym chʼallxtataw jikxatasiyäta" sasa.
  
  Lillian kullakajj tostadas jistʼarasaw jefepar jachʼañchäna: "Suma perdón, tata" sasa.
  
  Perdue kullakajj jan amuytʼasir jaqjamaw jupar uñchʼukïna. "Chiqpachansa, chiqpachansa chuym chʼallxtataw jikxatasiyäta, Lily. ¿Kunsa jumajj amuyaskäyäta? ¿Amuyayätati jupar jan waltʼayañatak aka amtampi yanaptʼañatakiki jupar kʼarisiñajataki?"
  
  Charles jilatajj Purdue chachan sapa kuti jan yäqatapat wal muspharasajj jachʼat chhuxriñchjasïna. Lillian kullakajj uka toqetjja ukhamarakiw chuym ustʼayasïna, ukampis janïr Perdue chachajj jan confiyasajj irnaqerinakapar jaqunukuñ amtkäna ukhajja, samarañaw wakisïna. Ukat Perdue jilatarojj akham sänwa: "Cheqas janiw ukhamäkiti. "Nayax ukhamakiw sawkasirïta".
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Janiw nayajj kuntï pachpa utajan pasaski uk jan uñjkti sasaw amuyayäta" sasa. "Taqinipuniw walja kuti qhan arsuwayapxtaxa, Lilith-an akankxatapax janiw askïkiti, ukampis mä tuqit armasipkta. Nayax aka utan dueñopätwa, taqi kunatix uka pirqanak taypin paski uk yatxa" sasa.
  
  "Jan ukax kunapachatix Rohypnol ukan desmayapkta ukhax guardianakamax ukat mantenimiento ukankirinakax utaman nina nakhantayañ jan walt"awinak jark"aqapxañapawa", sasaw Charles jupax saraki. Lillian kullakajj uka arsutapat amparapampiw chʼalljjtayäna, ukampis wali jayäjjänwa. Uka chiqa chuyman mayordomo jaqin igualapapan uma jalsunakan punkunakapax p"akintataw uñjasiwayi. Perdue chachan ajanupax laqʼar tukuwayxänwa, nayratpach chʼiyar ñikʼutapat sipansa jukʼampiw laqʼar tukuwayxäna. "Ukham jan kun imtʼasa arsutajat perdón mayiskta, tata, ukampis janiw ina chʼusat saytʼkäti, kunapachatï yaqhip segunda grado wench sat jaqinakax irnaqäwijaru ukat utajar mantanipkani ukhaxa, patronajar aynachtʼayañataki". Charles jilatajj kunjamtï uta uñjir jaqempi Perdue chachampejj wal muspharäna. Mayordomox Lillianan muspharata uñnaqap uñkatasaw amparap luqxatäna: "Mä qullqitaki, mä librataki, Lily".
  
  Ukat akham sasaw quejasïna: "Janiw nayajj puedkti" sasa. "Aka irnaqäw munta" sasa.
  
  Perdue jilatajj Charles chachan jiskʼachatapat wal muspharäna, ukatwa cheqpachapuni jan parlir jaqëjjäna. Mayordomojj Perdue jilatarojj jan kuns lurir uñkatasajj akham sarakïnwa: "Tata, ukham sisjjatajat llakistwa, ukampis janiw aka warmirojj jakäwimar jan waltʼayaskakiñapatak jaytkiristti" sasa.
  
  Perdue chachajj saytʼasïna, mä trineompi jawqʼjatäkaspas ukham amuyasïna, ukampis kun sañs munäna. -¿Kunjamarak jumax atrevistasti? ¡Janiw ukham juchañchañjamäkiti!" - sasaw mayordomorux q"ixu q"ixu q"ixu q"ixuntäna.
  
  "Jupax jumanakan suma jakasiñamatakiw llakisi, tata" sasaw Lillian kullakax respetompi amparanakap t"axllirt"añ yant"äna.
  
  "Amukt"am, Lillian" sasaw panpachanix mä pachpa pachan jupar larusipxäna, ukat mä frenesí ukar puriyäna. Uka muxsa chuyman uta uñjir warmix qhipa punkut t"ijtäna, patronapan desayuno mayitaparjam phuqañatakis jan llakisisa.
  
  Perdue jilatajj akham sasaw jachʼat arsüna: "Uñtam kunsa juma pachpajj mantawaytajja, Charles" sasa.
  
  "Janiw nayan luratajäkänti, tata. Taqi uka ch"axwawinakan kunatsa utji ukax qhipäxankiwa", sasaw Perdue ukar yatiyäna. Perdue kullakajj qheparuw uñtäna. Lilith kullakax ukan sayt"atäskäna, mä allqamarir uñtata, ukax kayump ch"allt"ata. Perdue kullakajj kunjamsa jikjjatasïna uk subconscientemente apnaqatapajj janiw kuns yatkänti. Jupajj wali chuym ustʼayata ukat wali jan chʼamani uñnaqtʼanïnwa, pʼeqep chʼoqtʼasisaw uñnaqäna.
  
  "David, walpun llakista. Jupanakar kusisiyañatakiw chʼamachasiyäta, ukampis kusisit uñjañ jan munapkaspa ukhamawa. Kimsa tunka minutonakatxa sarxäwa. Kunanakaj aptʼasiñajakiw jaytitu" sasaw sarjjañatak kuttʼasin säna.
  
  "¡Jan kuyntʼamti, Lilith!" Perdue sat chachajj akham sasaw säna. Charles jilataruw uñtäna, chʼiyar nayranakapajj mayordomoruw jan waltʼayasa ukat chuym ustʼayasïna. Charles jilatajj kuntï lurañ munkäna ukaruw puriwayjjäna. "Jupax... jan ukax jiwasax... tata."
  
  
  25. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Nayax mä favor mayiskta
  
  
  Ninax tunka paqallqu horanak Sam sat chachan hotelan cuartopan ikiskäna ukhaxa, mä qʼal machaq warmirjamaw jikxatasïna. Maysa toqetjja, Sam jilatajj qaritäjjänwa, kunattejj jukʼakiw ikirïna. Jacobs doctoran imantat yatiyäwinakap uñt"ayasxasax akapachax jan walt"äwiruw saraski sasaw amuyäna, qawqha suma jaqinakax Taft ukat McFadden ukham jupanakpachar munasir idiotanakan jan wali lurawinakap jark"aqañatak ch"amachasipkchisa. Jupax Olga tuqit jan pantjasiñapatakiw suyt"äna. Casper Jacobs sat chachar suytʼäwiw utji sasin amuytʼayañatakejj walja horanakaw munasïna, ukat Sam chachajj Olga warmin cuerpop jikjjatapjjañapäkäna uka hipotético pachaw ajjsaräna.
  
  Jupanakax Casper jilatampiw pisopan pasillopan mayachasipxäna.
  
  "¿Kunjamatsa ikirïta, doctor Jacobs?" -sasawa Ninax jiskt"äna. "Qharür arumax jan aynachtʼatajat perdón mayisiñajawa".
  
  Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Janiwa, jan llakisimti, Gould doctora" sasa. "Sam jupax nayratpach Escocia markankir suma katuqtʼasisaw uñjitäna, kunapachatï jumanakarux paniniruw belga markankir jaqinak katuqapxañajäna. Walja wiski umañ tukuyatatjja, ikiñ lamar qotajj monstruonakamp phoqantatäkchïnsa, ikiñajj facilakïnwa" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sasaw jiskʼat arsüna: "Amuyastwa" sasa.
  
  Ukat akham sasaw chuymachtʼäna: "Jan llakisimti, Sam, tukuykamaw yanaptʼäma" sasaw chuymachtʼäna, ukat amparapampiw chʼiyar ñikʼutap chʼiyjatäna. "Janiw jichhür alwajj ñikʼut mururapktati" sasa.
  
  "Siberia markax juk"amp qhuru uñnaqatakix askïspawa sasaw amuyayäta" sasaw ascensorar mantapxäna. "Ukhamarus, ajanujaruw junt"uchani... ukat jan uñt"ayasiñataki".
  
  "Suma amuyt"awiwa" sasaw Casper jupax jan sinti llakisis iyaw säna.
  
  "¿Moscú markar purisax ¿kunas pasaspa, Sam?" -sasawa Ninax ascensoran jan walt"ayat amukt"asaw jiskt"äna.
  
  "Avionan yatiyapxäma. Rusia markar sarañatakix kimsa horakiw sarañaxa", sasaw jaysawayxi. Ch"amaka nayranakapax ascensor ukan seguridad cámara ukar uñtataw ch"allxtäna. "Janiw laka liyiñax risqirjamäkti."
  
  Jupax uñkatatapar arktasaw p"iqip ch"allxtayäna. "Jïsa".
  
  Kasper jupax pä escocés irnaqir masinakapan ritmo natural ukarux wali askit uñjäna, ukampis ukax Olga ukat inas nayratpach jan wali destino ukar amtayäna. Jupax janiw suyt"añjamäkänti Rusia uraqir kayup uchañxa, jan wali chiqar apatäkchïnsa, kunjamtï Sam Cleave jupax amuyki ukhama. Taft jilatat kuttʼayañjamäki ukhakama, jupax Siberia tuqi cumbre ukan mä parte integral ukhamänwa.
  
  "¿Kawkïr avión apnaqañsa apnaqapxi?" -sasawa Ninax jiskt"äna. "Janiw amuyt"irjamäkti, jupanakax Domodedovo markaruw ukham wakiskir jaqinakatakix apnaqapxaspäna".
  
  -Akax janiw walïkiti -sasa. Jupanakax norte-oeste uksanx mä pista privada Koschey satawa", sasaw Sam jupax qhanañcht"awayi. "Ukham ópera ukan istʼta, kunapachatï mantasinxa, ¿amtastati? Ukajj Agencia Internacional de Energía Atómica ukankir Rusia markankir mä jaqen privadopankiwa" sasa.
  
  Ninax jachaqtʼasisaw akham säna: "Akax suytʼañjamawa" sasa.
  
  "Ukax chiqawa", sasaw Casper jupax chiqanchawayi. "Walja agenciankirinaka, kunjamatix Naciones Unidas ukat Unión Europea ukanakax ukhama, Bilderberg delegados... taqiniw Orden del Sol Negro ukar chiqa chuymanïpxi. Jaqenakajj Machaq Orden Mundial toqetwa parlapjje, ukampis jukʼamp jan wali organizacionajj irnaqtʼaski uk janiw khitis amuykiti. Mä saxrarjamaw uka jukʼamp uñtʼat oraqpachankir organizacionanakar katunti ukat janïr barconakapar mantkasax chivo expiatorio ukham apnaqaraki" sasa.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Mä suma uñtasïwi" sasa.
  
  Sam jilatajj iyaw sänwa: "Cheqas ukajj cheqäskapuniwa" sasa. "Ch"iyara Inti ukanx kunatix inherentemente ch"amakaw utji, kunatix uraqpachan dominación ukat elite ukan apnaqawipat sipan juk"ampiwa. Niya esotérico ukhamawa, ciencia tuqit nayrar sartañataki."
  
  Casper chachajj ascensor punkunakajj jistʼarasïna ukhajja, akham sänwa: "Ukham wali chʼamañchtʼat ukat gananciani organizacionajj niyas janiw tʼunjkaspati" sasa.
  
  "Jïsa, ukampis genitales ukanakapanx mä virus tenaz ukham jilxattaskakiñäniwa, kunapachatix jupanakarux chhuxriñchjasiñataki ukat phichhantañatakis ch"amanïñäni ukhakama" sasaw Sam jupax jachaqt"asis nayranakap ch"allxtayäna, ukat mayni päniruw ch"ukut jaytawayäna.
  
  Nina kullakajj akham sasaw jachʼat arsüna: "Ukatamat yuspärta, Sam" sasa. "¡Suma uñtasïwinakat parlkasaxa!"
  
  Aeropuerto ukar taxi ukamp sarapxäna ukat tren ukar mantañatakix tiempopar aeropuerto privado ukar puriñ suyapxäna. Sam chachajj qhep qhepa kutiw Perdue sat chachar jawsañ yantʼäna, ukampis mä warmijj jaysäna ukhajja, Jacobs doctoran cheqätap yatïna. Jupax Casper Jacobs ukarux llakisiñampiw uñch"ukitayna.
  
  -¿Kunas jan walïki? sasaw Kasper jilatajj jisktʼäna.
  
  Sam chachan nayranakapajj jiskʼaptayasïna. "Janiw Jane kullakajj ukhamäkänti. Perdue jupan yanapiripan arup wali sum uñt"ta. Janiw yatiskti kunas infierno ukax pasaski, ukampis Perdue-rux rehenjam katuntat uñjasitapatx axsaratwa. Yatispasa jan yatkasasa janiw kunäkisa. Nayax wasitat Masters ukar jawst"askta. Maynix Reichtisusis markan kunas pasaski uk uñjir sarañapawa" sasa. Avionan salón ukan suyapkäna ukhajja, Sam jilatajj George Masters chachan numeroparuw wasitat jawsäna. Jupax teléfono parlanteruw uchatayna, ukhamat Ninax ist"añapataki, kunapachatix Casper jupax expendedora ukan café apsuñar saraskäna ukhaxa. George jilatajj ikiñ arumpiw jawsarojj istʼäna, ukatwa Sam jilatajj wal muspharäna.
  
  "¿Uywirinaka?" sasaw Sam jilatajj jachʼat arsüna. -¡Maldita! Akax Sam Cleave satawa. ¿Kawkirus sarawaytaxa?
  
  "Jumaruw thaqhaskta" sasaw Masters jupax wali ch"amampi jaysäna, mä akatjamat mä juk"a amuyt"ayasa. "Purdue ukarux mä ecuación f---ing ukaw churawaytaxa, nayax janiw jan chiqaw sapksma uka qhipatxa."
  
  Ninax nayranakap jist"arasaw wali sum ist"äna. Lakapampikiw akham säna: "¡Jan wali coleratäkaspas ukhamawa!"
  
  Sam jilatajj akham sasaw arsuñ qalltäna: "Uñtapjjam, yattwa, ukampis uka toqet yatjjatkayäta ukhajja, janiw kuntï siskta ukham ajjsarañjam arskänti" sasa.
  
  George jilatajj akham sasaw jisktʼäna: "Yatxatamajj inamayakiwa, amigo. "Chiqapunit aka nivel de destrucción ukax khitirus jasakiw purispa sasin amuyta? ¿Kunas, jumax Wikipedia ukan aka jikxatañ amtawayta? MÄ? Khitinakatix yatipktan ukanakakiw yattanxa, kuns luraspa. Jichhax jumax sarawayxtawa taqi kuns t"unjawayxtaxa, ch"ikhi wayna!"
  
  "Uñtapxam, Yatichirinaka, nayax mä thakhiw utjitu jan apnaqañapataki" sasaw Sam jupax iwxt"äna. "Perdue chachan utaparuw khithanitjam sarasma ukat jupar uka tuqit qhanañchtʼasma. Ukat jukʼamp askixa, uka chiqat apsusma ukhaxa" sasa.
  
  -¿Kunatsa nayaxa munastxa? Masters jupanakax wali ch"amampiw anatapxäna.
  
  "Kunalaykutix jumax jark"añ munta, ¿janich ukhamäki?" Sam jilatajj uka chʼakhanakap chʼuqtʼat jaqempiw amuytʼañ yantʼäna. "Ey, autojaruw tʼunjawayta ukat rehenjam aptʼasiwayta. Nayajj mä manütamwa siristjja" sasa.
  
  "Juma pachpaw qʼañut lurasma, Sam. Nayajj jumar ewjjtʼañ yantʼapjjsma, jumajj yatiñajjarojj janiw sañ munktati. ¿Einstein chachan ecuación ukamp jan apnaqañapatak jark"añ munasmati? Juma pachpa lurañamawa, jupampi wali suma amigösta ukhaxa", Masters jupax qhuru arumpiw arsüna.
  
  Sam jilatajj akham sasaw qhanañchtʼäna: "Anqäjj markanwa jakaskta, jan ukhamäkaspa ukhajja, ukham luraspänwa" sasa. "Amukt"apxam, yatichirinaka. Jupar uñakiptʼañakiw wakisi" sasa.
  
  "Kawkhanktasa?" -sasawa Masters jupax jiskt"äna, Sam chachan achikt"asitaparux janis ist"kaspa ukhamawa.
  
  "Bélgica, ¿kunatsa?" sasaw Sam jilatajj jaysäna.
  
  Sam jilatarojj amenazampiw akham säna: "Kawkhantï jikjjataskta uk yatiñwa munta, ukhamat jumar jikjjatañataki" sasa. Uka arunak ist"asaxa, Ninan nayranakapaxa juk"ampi jach"aptayasïna. Chʼiyar chʼiyar nayranakapajj ñikʼutap manqhanwa chʼiyar chʼiyar tukuskäna. Jupax Casper-aruw uñkatäna, jupax auto jak"an sayt"atäskäna, ajanupanx llakit uñnaqampiw uñkatasïna.
  
  "Yatichirinaka, akax tukusxi ukhax thayaruw nayat jaqunukupxasma" sasaw Sam jupax colerat cientificomp aruskipt"añ yant"äna. "Pä thakhinjam uñt"ayasiñapatakix mä qawqha ch"ankhanaks jaquqanirakïwa, ukampis Diosan munasiñapatakix Reichtisousis ukar sarañamawa ukat punkun seguridadankirinakaruw phuchhamar Inverness markar ascensor churañapatak yatiyañama. "
  
  "P'ampachawi?" Yatichirinakax chuymatpach larusisaw arnaqasipxäna. Sam jupax amukiw jachaqt"asïna kunawsatix Ninax juk"amp llamp"u chuyman, juk"amp k"uchirt"at uñnaqapampix jan walt"ayasitap uñacht"ayäna.
  
  Sam jilatajj mayampiw akham säna: "Ukham jupanakar sañamawa" sasa. "Jupanakax katuqapxätamwa ukat Perduerux nayan amigojätaw sapxätam" sasa.
  
  -Ukhamaxa, ¿kunas? - sasaw jan aguantañjam qhuru jaqirux jisk"achasïna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Kuntï lurañamäki uk jupar Ajjsarañ Katari sat jan wali elemento churañataki" sasa. "Ukat aka tuqitxa amtañamawa. Jupampiw mä warmix utji, jupax juparuw apnaqi sasaw amuyi. Jupajj Lilith Hearst satänwa, jupajj mä enfermerawa, jupajj Diosan mä complejopanwa irnaqtʼi" sasa.
  
  Uywirinakax jiwañkamaw amukt"apxäna.
  
  "Ey, ¿ist"apxitasmati? Janiw Perduempi parltʼasiñamatak chʼamañchtʼañamäkiti..." sasaw Sam chachajj saskakïna. Jupax Masters ukan jan suyt"at llamp"u chuymamp jaysatapampiw jark"ata. "¿Lilith Hearst kullakajj ¿janich ukhamäki? ¿Lilith Hearst sasin sasmati?"
  
  Sam sat chachajj akham sänwa: "Jïsa, Purdue markankir enfermerat irnaqtʼirïnwa, ukampis amuyatajja, jupajj mä familiar uñtasit ajayu jikjjati, kunattejj ciencia toqet wal munasipjje" sasa. Ninax artesanonakax línea ukan mayni chiqan lurat sonidonak uñt"äna. Ukajj mä llakit jaqejj jan wali tʼaqanuqtañ amtaskäna ukham istʼasïna. Ukajj chuyman jan waltʼäwinakan istʼasïna, wali chʼamañchtʼkirïnwa.
  
  "Yatichirinaka, akax Nina, Sam-an irnaqir masipawa" sasaw mä akatjamat Sam-an amparapat katthapïna, telefonot ch"amanchañataki. -¿Juparux uñt"tati?
  
  Sam jupax jan amuyt"asir uñnaqt"anïnwa, ukampis Nina warmin intuición femenina uka tuqit jan utjatapatakiwa. Yatichirinakax walpun samaqapxirïna ukat jukʼat jukʼatwa samaqtʼapxirïna. -Nayaxa juparux uñt"twa -sasa. Jupax mä experimento ukan chikancht"asiwayi, ukax Freddy Krueger, Dr. Gould ukar chhuxriñchjasir uñt"ayawayitu".
  
  Sam chachajj pechopatjja, wali ajjsarkañaw jikjjatasïna. Jupax janiw Lilith Hearst kullakax chiqpachans hospitalan laboratorio pirqanakap qhipäxan cientifico ukhamätap amuyaskänti. Jupajj jankʼakiw amuyasïna, jupajj janiw amuyaskäna ukat sipansa jukʼamp jan walir puriyirïtap amuyasïna.
  
  "Walikiwa, wawa" sasaw Sam chachajj hierrojj juntʼüki ukhajj chʼalljjtayasïna, "jukʼamp razonatwa visittʼañama ukat kuntï machaq amigapajj luraspa uk Perdue-r uñachtʼayañamataki" sasa.
  
  
  26. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  ¡Taqinipuniw barconkapxäna!
  
  
  
  Koschey Aeródromo, Moscú - 7 pachanak qhipat
  
  
  Kunawsatix delegación de cumbre ukax Moscú anqäxan pista de avión Koschey uksar puripkän ukhax jayp"ux janiw sinti jan walïkänti, jilpach normas ukarjamaxa, ukampis wali alwat ch"amakt"awayi. Taqinipuniw nayrax Rusia markar sarapxirïna, ukampis janiw nayrjax jan qarjasis yatiyawinakas ukat amtawinakax mä tren de luxus sarnaqir ukan uñacht"ayatäkänti, ukanx qullqix wali suma manq"añanaka ukat qurpachasiñ utanakakiw alasispa. Jets privados ukanakat mistusaw invitadonakax mä plataforma de cemento suave ukar mantapxäna, ukax mä sanu ukampis luxus edificio ukar puriyatayna - estación de tren Koschey.
  
  "Kullakanaka, jilatanaka" sasaw Clifton Taft chachajj mantañawja nayraqatan saytʼasïna, jupajj jachaqtʼasïnwa, "¡Rusia markarojj Valquiria Transsiberiano masijan sutipjjaruw katoqtʼapjjsma, jupajj Wolf Kretchoff jilatan sutipjjaruw katoqtʼapjjsma!"
  
  Wali uñt"at tamanakan ist"asir ch"allxtawinakapax nayrïr amuyump wali askit uñjatap uñacht"ayäna. Walja irpirinakax nayraqatw uka simposio ukanakax juk"amp suma chiqan lurasiñap munapxi sasaw arsuwayapxi, ukat qhipharux ukax phuqhasispawa. Lobox mantañawjan jisk"a chiqaruw mistuwayxäna, kawkhantix taqiniw qhanañcht"añ suyapxäna.
  
  "Amigonakaja ukat suma irnaqir masinakaja" sasaw thiya acentopampi yatiyäna, "conglomerado de Seguridad Kretchoff empresajax trenajan aka marax tantachäwip katuqañax nayatakix wali jach"a jach"a tukuñawa ukat privilegiojawa. Empresajax Tuft Industries ukamp chikaw aka proyecto ukan irnaqapxi, ukatx qhipharux machaq pistas ukanakax apnaqatäxaniwa".
  
  Uka jachʼa empresariojj wali kusisita ukat wali sum parlirïna, ukatwa tantachasirinakajj wasitat chʼalljjtayasipjjäna. Uka edificion mä jaya esquina alcobapan imantat kimsa figuranakaw chʼamakan quntʼatäsipkäna, istʼasipkäna. Ninax Wolfe-n arup ist"asax chhuxriñchjasïna, uñisiñat jawq"jatanakap wali amtasisa. Jupas ni Samsa janiw mä ordinario thuqhurix qamir markachiriw sasin iyawsapkänti. Jupanakatakix jupax McFadden chachan ataque anukïkaspas ukhamakïnwa.
  
  "Franja de Koschei ukax walja maranakaw uka uraqi alasitajatpachax nayan privado aterrizaje ukhamawa, jichhürunakanx jiwasan pachpa luxus tren ukan uñacht"ayañax wali kusisitaw jikxatasi", sasaw sarantaskakïna. "Mä amp suma, nayar arkita" sasa. Uka arunakampiw punkunakat saräna, Taft ukat McFadden jupanakax arkapxäna, ukat tantachasirinakax sapa mayni arunakapan respetompi arunak arsusaw ch"axwapxäna. Jupanakax jisk"a ukampis luxus estación ukanw sarnaqapxäna, Krutitsky patio ukan ajayuparjam arquitectura austera ukar jach"añchasa. Kimsa arcos ukanakax plataforma ukar mistuñkamaw puri, ukax estilo barroco ukan luratawa, mä ch"aman sawurani arquitectura medieval ukamp adaptada a las condiciones climáticas duras.
  
  "Jan wali muspharkañawa" sasaw McFadden jilatajj desmayasïna, istʼatäñ wal munasa. Lobo chachajj plataforman anqäx punkunakapar uka grupor irpkasajj jachaqtʼasïnwa, ukampis janïr sarkasajj arstʼañatakejj wasitatwa kuttʼjjäna.
  
  "Ukat jichhax, tukuyañatakix, Cumbre de Energía Renovable Nuclear ukankir kullakanaka, señoranaka", sasaw jach"at arsüna, "mä qhipa manq"añ uñacht"ayañ munapxsma. Nayan qhipäxajanx yaqha fuerza mayor circunstanciaw utji, jan tukuskir jan pantjasirïñ thaqhañasataki. Mirä amp suma, nayamp chika nayrïr viajepan jutam" sasa.
  
  Jach"a ruso jaqix plataformaruw irpxaruwayäna.
  
  Reino Unido markan representantepajj mä irnaqer masiparuw akham säna: "Janiw inglés aru yatkti, ukampis ¿aka trenarojj "fuerza mayor" sañ munpachänti jan ukajj inas uka arunak jan sum amuykchïnti, ¿kunas chʼamani sañ munpachäna?"
  
  Maynïristi suma chuymampiw akham ewjjtʼäna: "Qhepïrinak sañ munpachäna sasaw amuyta" sasa. "Inglés aru parlatapatjja, wal yuspärta. ¿Janit jumar chuym ustʼayktam kunapachatï "gemelos conjuntos" ukanakax taqi chiqan jupanakatak jaqukipañatak warktʼatäpki ukhaxa?"
  
  Nayrïr tantachäwir sarir jilatajj akham sasaw iyaw säna: "Wali chiqäskapuniwa" sasa.
  
  Trenax mä thiya lona manqhan suyt"askäna. Kunjamäñapänsa uk janiw khitis yatkänti, ukampis jachʼätapat amuytʼasajja, mä yatiñan ingenierow uka diseñatakejj munasispäna, ukajj janiw pächasiñasäkiti.
  
  "Jichhax mä juk"a nostalgia utjañap munapxta, ukatwa aka suma autox nayra modelo TE ukar uñtasit lurapxta, torio ukamp lurat energía nuclear ukamp motorar vapor ukar ch"amanchañataki", sasaw jach"a jachaqt"asis jachaqt"asi. "¿Kuna askis jutïr pachan locomotorapar combustible churañatakix mä simposio machaq energía alternativas asequibles ukanakat?"
  
  Sam, Nina ukat Casper jupanakax qhipa línea de representantes ukan qhipäxapan imantasipxäna. Trenan combustiblepajj kunjamäñapänsa uk arsusajja, yaqhep cientificonakajj mä jukʼa phenqʼasitaw uñnaqtʼapjjäna, ukampis janiw uñchʼukipkänti. Casper jilatajj wali jachaqtʼasïnwa.
  
  "Kuna?" -sasawa Ninax jisk"a arumpi jiskt"äna. -¿Kunas jan walïki?
  
  Casper chachajj wali sustjataw uñnaqtʼasaw akham säna: "Energía nuclear basada en torio" sasa. "Aka mierdax jutir nivelawa, amigonakaja. Uraqpachan energía ukan yänakapatxa, torio ukar sipanx mä alternativa ukaw wali amuyt"asiski. Nayax yatkta ukhamarjamax janiw jichhakamax ukham combustible ukax ukham apnaqañatakix luratäkiti", sasaw llamp"u chuymamp qhanañcht"awayi.
  
  "¿Phaltaspati?" - sasaw jiskt"äna.
  
  "Janiwa, walikiwa... uñjtawa, janiw plutonio ukham volatil ukhamäkiti, sañäni, plutonio ukhama, ukampis kunatix mä jach"a ch"aman energía uñstayañ ch"amanïchixa, nayax mä juk"a llakistwa kuna aceleración ukanakatix akan uñjktan uka tuqita", sasaw qhanañchäna.
  
  "Kunata?" - Samxa jiskht"asïna, ajanupax capuchapampiw imantatäna. "Trenanakajj jankʼakiw sarapjjañapa, ¿janich ukhamäki?"
  
  Kasper chachajj jupanakar qhanañchañ yantʼäna, ukampis físico ukat ukham uñtasit jaqenakakiw kuntï jupar llakisiykäna uk cheqapuni amuyapjjañap yatïna. "Uñjapxam, ukax locomotora ukhamawa... ukax... mä motor de vapor ukhamawa. Ukax mä motor Ferrari ukar mä cochecito wawar uchañjamawa".
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Ay mierda" sasa. "Ukhamaxa, ¿kunatsa físico-nakapax jan uk uñjapkänti kunapachatix uka maldito yänak lurapkäna ukhaxa?"
  
  "Jumax yatisktawa kunjamas Ch"iyara Intix, Sam" sasaw Casper jupax machaq amigopar amtayäna. "Janiw seguridad tuqitx mä maldición churapkiti kunapachatix juk"amp jach"a dick ukanipki ukhakama."
  
  Sam jilatajj iyaw sänwa: "Jïsa, ukaruw atinisisma" sasa.
  
  "¡Fuck me!" Ninax mä akatjamat mä jach"a jisk"a arumpiw jachaqt"asïna.
  
  Sam sat chachajj jaya pachaw jupar uñkatarakïna. "Jichha? Jichhajj ¿mä ajlltʼa churapjjeta?"
  
  Kasper jilatajj jachaqtʼasïnwa, Olga kullakapar aptʼasitapatjja, nayrïr kutiw jachaqtʼasïna, ukampis Nina kullakajj wali jachʼa chuymanïnwa. Jupax wali samsusaw nayranakap ch"allxtayasïna, kunjamtï p"iqipan chiqa yatichäwinak uñakipt"asax lurirïki ukhama.
  
  "¿Motorax mä motor de vapor modelo TE satawa?" sasaw Casper jilatarojj jisktʼäna. Jupax iyaw sasaw p"iqip ch"allxtayäna. "¿Kunas chiqpachapunix TE ukax uk yattati?" - sasaw chachanakaru jiskt"äna. Mä juk"a pachatakix uñkatasiñanak mayjt"ayapxäna ukat p"iqinakap ch"allxtapxäna. Ninax jupanakarux mä jank"ak historia tuqit yatichäwi churañapänwa, ukax walpun qhanañcht"añapäna. Ukat akham sarakïnwa: "Payïr Jachʼa Chʼajjwäwi qhepatjja, Rusia markan yänakapäjjapjjänwa, ukatwa TE sat sutimp uñtʼatäpjjäna" sasa. "Payïr Jachʼa Chʼaxwäwinxa Kriegslokomotiven sat "locomotora de guerra" ukham lurapxäna. Jupanakax mä qutu lurapxäna, DRG 50 modelos ukanakax DRB 52s ukar tukuyapxäna, ukampis ch"axwäw tukuyatatx Rusia, Rumania ukat Noruega ukham markanakan propiedad privada ukar asimilatäpxäna".
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Psicó nazi" sasa. "Ukat nayrajj jan waltʼäwinakan uñjasipjjtwa sasaw amuyayäta. Jichhax Olga kullakaruw jikxatañasa, asnunakasan manqhan energía nuclear ukanakat llakisisa. Maldición ukax -sasa.
  
  "Nayra pachanakjama, ¿hey Sam?" Ninax jachaqt"asïna. "Kunapachatix jumax mä periodista investigador jan amuyt"asirïkayäta ukhaxa."
  
  Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Jïsa, janïr Purdue sat empresan jan amuytʼasir yatxattʼirïkayäta ukhaxa".
  
  "Ay Dios" sasaw Casper chachajj Perdue chachan sutip istʼasajj jachäna. "Ajjsarkañ Katari tuqit yatiyäwimarux iyaw sañapatakiw suyt"askta, Sam."
  
  "Jupax luraniwa jan ukax janiw lurkaniti" sasaw Sam chachax amparap luqxatäna. "Jiwasat taqi kuns lurapxta. Jichhax aka trenat sarañasawa ukat Olga kullakaruw jikxatañasa. Jupajj jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñapkamajj ukakiw llakisiñasa" sasa.
  
  Plataformanjja, wali muspharat tantachasirinakajj uka machaq locomotora uñachtʼayatapat wal kusisipjjäna. Chiqans mä jach"a maquinapunïnwa, machaq latón ukat acero ukanakax mä grotesco, steampunk ukham uñacht"ayäna, ukax ajayuparuw mayt"asïna.
  
  "¿Kunjamatsa aka chiqar jankʼak mantañ atipxta, Sam?" - sasaw Casperux jiskt"äna. "Uraqpachan jan wali jaqinakat sipansa jukʼamp jan wali organizacionan mä uñtʼat división de seguridadankirïtaxa, aka chiqar puriñax jukʼamp chʼamakïspawa sasaw amuyasma" sasa.
  
  Sam jilatajj jachaqtʼasïnwa. Ninax uka uñnaqap yatïna. "Ay Diosay, ¿kunsa lurta?"
  
  Sam jilatajj kusisitaw akham säna: "Uka waynanakaw enganchapjjetäna" sasa.
  
  "Kuna?" Casper jilatajj yatiñ munasaw jiskhtʼäna.
  
  Ninax Casper jilataruw uñtäna. "Fucking mafia rusa, Dr. Jacobs ukat juk"ampinaka." Mä colerat taykjamaw parläna, jupajj wasitatwa yoqapan jan wali luratap yatïna. Walja kutiw nayrax Sam jupax bloque ukan jan wali jaqinakamp anatirïna, jan kamachirjam yänakar mantañataki, ukat Ninax janipuniw uka tuqit jupar sarañ jaytkänti. Chʼamaka nayranakapajj amukiw juchañchäna, ukampis waynäkaspas ukhamaw jachaqtʼasïna.
  
  Ukat akham sasaw amtayäna: "Ey, uka nazi idiotanak contrajj ukham aliado munasiñamawa" sasa. "GULAG fuerzas de seguridad ukat pandilla ukanakan yuqanakapa. Aka pachanx jakasktan uka pachanx nayax amuyta, jichhakamax wali askiwa, kunatix ch"iyar as doblañax sapa kutiw anatañanx atipt"i. Jan wali imperionakat parlkasaxa, janiw chiqapar uñjañax utjkiti. Jan walinakakiw utji ukat jukʼamp jan walinakarakiw utji. Mä trumpeta manga patat utjañapajj walikïskiwa" sasa.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Walikiwa, walikiwa" sasa. "Janiw taqpach Martin Luther King ukar nayar ch"amanchañax wakiskiti. Nayax Bratva ukar manunïñax jan wali amtäwiwa sasaw amuyta".
  
  "¿Kunjamarak yatismasti janïraw jupanakar pagawaykti?" sasaw jiskʼachasïna.
  
  Ninax nayranakap ch"allxtayäna. "Ay, jutam. ¿Kunsa jupanakar arsuwayta?"
  
  Casper jilatajj uka jisktʼan qhanañchäwip istʼañsa munkaspa ukhamänwa. Jupampi Ninampixa mesa patxaruw quntʼasipxäna ukat Sam chachan jaysäwip suyapxäna. Ukham jaysatapajj qʼañu luräwinakap layku pächasisa, Sam chachajj masinakapamp sum apasiñap yatïna. "Kuntï munapki uk jupanakaruw arsuwayta. Jupanakan atipt"asiwipan p"iqinchiripawa" sasa.
  
  Casper jilatajj akham sänwa: "Amuyañajawa" sasa. "Jupanakan uñisiripax uka Lobo waynawa, ¿janich ukhamäki?"
  
  Ninax uka bandidot arsusax ajanupax ch"amakt"xänwa, ukampis lakap ch"akhutayna.
  
  "Jïsa, jupanakax atipt"asiwipatakix mä irpiriw munapxi, ukat kuntix Nina kullakar lurkän uka qhipatxa, nayax kuntix lurañax wakiski uk lurarakï, ukhamat thakhijar puriñatakiki" sasaw Sam jupax iyaw säna. Ninax Diosar yupaychatapat wali munasiñampiw jikxatasïna, ukampis arunak ajllitapatxa, kunas juparux wal muspharayäna.
  
  Ukat akham sasaw jiskʼat arsüna: "Mä jukʼa suytʼam" sasa. "¿Chiqpach pʼiqip munapxi sañti munta?"
  
  Sam jupax chhuxriñchjasïna, Casper jupax Nina tuqit mayni tuqinx chhuxriñchjasïna. "Jïsa, tʼunjatäñap munapxi ukat jupan yanapirinakapat maynïr ukham luratäñap munapxi. "Nayax yattwa mä humilde periodista ukhamakïtwa" sasaw jan wali arunakampi jachaqt"asïna, "ukampis ukham jaqinakamp chikaw walja pachaw sarnaqawayta, ukhamat maynir utt"ayañ yatiñataki".
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Ay Diosay, Sam" sasa. "Amuytʼatamat sipansa jupanakar uñtasitäjjtawa."
  
  Kasper jilatajj akham sänwa: "Nayajj jupamp chikaw acuerdota, Nina. "Aka línea de trabajo ukanx janiw kamachirjam anatt"añax wakiskiti. Jiwasax janiw aka pachanx valores ukanakas jan chhaqhañapatakix ch"amanïksnati. Ukham jaqinakax jan juchani jaqinakar jan walt"ayañatakiw mistu, jupanakan askipataki, janiw sentido común ukan bendicionap katuqañax wakiskiti, ukham jaqinakax akapachatakix mä virus ukhamawa ukat pirqa patxan mä ch"akha moho ukham uñjatäñapawa".
  
  "Jïsa! Ukaw nayajj sañ munta" sasaw Sam jilatajj säna.
  
  Nina kullakajj akham sasaw säna: "Janiw nayajj jan iyaw siskti" sasa. "Taqi kunatix siskta ukax mä uñisirinïtasatakiw jan Bratva ukham jaqinakamp chikt"atäñasatak ch"amachasiñasa".
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Ukajj cheqäskapuniwa, ukampis janipuniw uk lurapkäti" sasa. "Jumax yatisktawa, kunayman yänakan esquemapan kawkhans jikxatastan uk yatipxtwa. Naya pachpatakix "janiw nayat sawkasirïktati, janiw jumat sawkasirïkti" uka amuyunakax wali askiwa. Ukat kunapachatï chʼamanïkä ukhakamaw ukampiw chʼamachasiskä" sasa.
  
  "Chhuy!" Casper jilatajj jupanakaruw ewjjtʼäna. "Jupanakax quntʼatäsipkaspas ukhamawa. ¿Kunsa lurañasa?
  
  Sam sat chachajj jan pacienciani físico jaqerojj akham sänwa: "Suytʼam" sasa. "Plataformanakan mä conductorapax Bratva satawa. Jupaw mä señal churistani" sasa.
  
  Mä juk"a pachaw dignitarios ukanakax nayra pachan encanto ukamp luxus tren ukar mantañatakix munasïna. Motoratjja, kunjamtï mä locomotora de vapor sat ordinariot uñstki ukhamarakiw janqʼo vapor qinayanakajj uñstäna, ukajj hierro fundido tubot mistuntäna. Ninax mä jukʼa tiempow uka suma uñnaqtʼanïtapat kusistʼäna, janïr señalar sintonizkasa. Mä kutix taqiniw barcor mantapxäna, Taft ukat Wolf jupanakax mä jisk"a jisk"a arunak mayjt"ayapxäna, ukax larusiñampiw tukuyäna. Ukatsti relojanakap uñakipasaw payïr carron qhep qhepa punkupat sarapjjäna.
  
  Uniformeni mä jachʼa jaqejj zapato chintʼañatakiw qontʼasïna.
  
  -¡Ukax taqpachawa! Sam jilatajj masinakaparuw iyawsayäna. "Akax jiwasan señalawa. Kawkhantï zapato chintʼaski uka punkut pasañasawa. ¡Jichhajj!"
  
  Aruman ch"amaka cúpula manqhanxa, kimsanix Olga kullakaruw qhispiyañatak sartasipxäna, ukat kunatix Ch"iyar Intix uraqpachan representantes ukanakatakix amtkatayna ukanak jan walt"ayañataki, jupanakax jichhakiw munañapamp katuntapxatayna.
  
  
  27. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Lilith sat warmin maldicionapa
  
  
  George Masters chachajja, autop saytʼayasajj kawkhantï Reichtishousis chachan guardianakapajj sapkäna uka cheqanwa saytʼasïna, ukatwa autop saytʼayäna ukat kawkhantï Reichtishousis chachan guardianakapajj sapkäna uka cheqanwa saytʼasïna. Arumax llamp"upunïnwa kunatix phaxsi phuqhat phaxsix pasañ qinayanak taypin uñch"ukiskäna. Uka estancia jach"a mantañawjan taqpach perímetro ukanx jach"a quqanakax thayampiw thuqt"asipxäna, akapachar amukt"añapatak jawskaspa ukhama. Yatichirinakax juk"amp axsarañamp chikt"atax mä muspharkañ sumankañ jikxatäna.
  
  Lilith Hearst kullakajj manqhankaskäna uk yatisajj jukʼampiw mantañ munäna. Uka pachakamax seguridad ukax Perdue ukarux Masters jupax niyaw makhatañ thakinkatayna sasaw yatiyatayna. Jilïr fachada ukan mármol qalat lurat qhuru gradanakaruw t"ijtäna, Masters jupax kuna lurañatï utjkän ukaruw chuym churatayna. Jupax janipuniw suma aruskipt"irïkänti, ukampis ukax chiqpach yant"äwiw diplomaciapata. Lilith kullakajj histérica sat usumpiw uñjasispa sasaw amuyäna, kunattejj jiwatäkaspas ukhamwa amuyasïna.
  
  Punku jist"arasax Masters jupax wali jach"a, jisk"a millonario jaqir uñjasax wal muspharäna. Janq"u coronapax wali uñt"atawa, ukampis jichhax estado ukanx juk"akiw yaqhax utjäna, tabloides ukat fiestas oficiales benéficas ukan fotonakar uñtasita. Perdue chachajj qalat lurat ajanuniwa, ukampis jaqenakamp kusisita, suma chuyman sarnaqatapat uñtʼatänwa. Masters chachajj Perdue chachajj kunjamäpachas uk jan yatkaspäna ukhajja, nayraqatapankir jaqejj chʼamaka ladopankir doppelgänger sasaw amuyaspäna. Masters chachatakix uka estancian dueñopax punkup jist"araspa ukax muspharkañjamaw amuyasïna, ukat Perdue jupax wali amuyt"asirïnwa, ukat uñnaqap liyt"añataki.
  
  Perdue jilatajj jan pacienciampiw akham säna: "Mayordonak taypinktwa" sasa.
  
  Masters jilatajj akham sänwa: "Perdue jilata, George Masters sat sutinïtwa" sasa. "Sam Cleave jilatajj mä mensaje churañatakiw khitanitu" sasa.
  
  "Kunasa akaxa? Yatiyawixa, ¿kunas ukaxa?" - Perduexa wali ch"amampiwa jiskt"äna. "Jichhax teoría ukar wasitat lurañanx wali ch"am tukuskta, ukatx juk"a pachakiw tukuyañatakikix utjitu, jumatix jan llakisksta ukhaxa".
  
  Masters jilatajj jankʼakiw akham säna: "Chiqansa, uka toqet parlañatakiw akanktxa" sasa. "Nayaw mä juk"a amuyt"ayañama... walikiwa, uka... Ajjsarkañ Katari."
  
  Mä akatjamat Perdue chachajj jan amuytʼasirïtapat sartasïna, ukat ancho borde sombrerompi ukat jachʼa abrigompi isthaptʼat visitiriruw uñkatasïna. "¿Kunjamatsa Ajjsarkañ Katarit yatta?"
  
  Masters jilatajj akham sasaw achiktʼasïna: "Qhanañchtʼäma" sasa. "Manqha".
  
  Perdue chachajj jan munkasaw vestíbulo ukar uñtäna, ukhamat sapakïpjjatap yatiñataki. Jupax chikat apsut ecuación ukan qhiparki uk qhispiyañatakix jank"akiw sarnaqäna, ukampis uka tuqitx juk"amp yatiñaw wakisïna. Jupax mä chiqaruw sarxäna. "Mä mantam, tata Yatichirinaka." Perdue chachajj chʼeqa toqeruw uñachtʼayäna, ukanjja wali suma manqʼañ utajj wali jachʼa punku marcopaw uñjasïna. Manqhanjja, nina naktäwin ninajj wali juntʼu kʼajkirïnwa. Ukan chʼiyjatapakiw uka utan istʼasïna, ukat uka cheqanjja, jan pantjasir llakisiñaw utjäna.
  
  -¿Brandyxa? -sasawa Perdu chachaxa invitadoparuxa jiskt"äna.
  
  Masters jilatajj akham sänwa: "Yuspära, jïsa" sasa. Perdue chachajj sombrerop apsuñ munäna, ukampis janiw kunjamsa uk lurañapatak mayiñ yatkänti. Uka umaña warantasaxa Masters ukanakaru qunt"asipxañapatakiw amparapamp uñacht"ayäna. Masters chachajj inas jan walïtap amuyaspachäna, ukatwa isimp isthaptʼasitapat perdón mayisiñ amtäna.
  
  Ukat akham sasaw qhanañchtʼäna: "Perdue jilata, sarnaqäwinakajat perdón mayisma, ukampis sapa kutiw aka sombrero uchasiñaja" sasa. "Jan jaqinak nayraqatan mä jukʼa" sasa.
  
  "¿Kunatsa ukham jisktʼasiristjja?" -sasawa Perdu jilata jiskt"äna.
  
  Masters jilatajj akham sänwa: "Mä qhawqha maranak nayrajj mä accidentenwa jikjjatasta, ukat mä jukʼa jan uñnaqtʼanïtwa sasaw siristjja" sasa. "Ukampis kuna chuymacht"äwis utjchi ukhaxa, wali suma jaqïtwa".
  
  Perdue kullakajj larusitaynawa. Jan suytʼatänwa ukat wali sumarakïnwa. Chiqansa, yatichirinakax janiw jachaqtʼasiñ puedipkänti.
  
  "Chiqapuniw uka tuqit parlt"ä, Perdue tata" sasaw Masters jupax säna. "Axsarkañ Katari jikxatatamax janiw cientificonakan jamasatäkiti, ukat yatiyañax uraq manqhankir élite ukan juk"amp jan wali chiqaruw puriwayi sasaw yatiyapxañamatakix arrepentisipxtwa".
  
  Perdue kullakajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna. "Kunjama? Sam jilatampi nayampikiw uka yatichäwix utjistu" sasa.
  
  "Janiw axsaraskti, tata Perdue" sasaw Masters jupax quejasïna. Kunjamtï Sam chachajj maykäna ukhama, phichhantat jaqejj David Perdue jilatampi jan paciencianïñapatakiw colerasiñapsa ukat jan paciencianïñapsa jarkʼaqäna. "Chhaqhat Markat kutt"ankta ukhatpachaw maynix walja jamasat chiqanakaru ukat jach"a empresarionakaruw uka yatiyäwinak uñt"ayi".
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Akajj larusiñawa" sasa. "Operacionatpachax janiw ikiñan parlkti, Sam-ax janiw sum uñjañax wakiskiti."
  
  "Janiwa, nayax iyawstwa. Ukampis hospitalar mantapkäyäta ukhajja, yaqha jaqenakaw ukankapjjäna, ¿cheqäsmati?" Yatichirinakax ukham uñacht"ayapxäna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Qullirinakarukiw yanaptʼapjje" sasa. "Patel doctorax janiw kuntï Einstein chachan ecuación ukax sañ muni uk amuykiti. Uka jaqejj cirugía reconstructiva ukat jaqenakan biología toqetwa parli" sasa.
  
  "¿Enfermeranakat kamsaraksnasa?" Yatichirinakax amuyuparjamaw jiskt"apxäna, muxsa anatt"asa ukat brandy uk umasa. Uk amuyt"asax Perdue chachan nayranakap ch"amakt"atap uñjäna. Perdue jupax juk"at juk"at p"iqip ch"allxtayäna, kunatix machaq munatapampix irnaqirinakapan jan walt"awinakapax chuymapan uñstawayi.
  
  "Janiwa, akax janiw ukhamäkaspati" sasaw amuyäna. "Lilith kullakajj nayan ladojankiwa" sasa. Ukampis yaqha aruw amuytʼasïna. Ukajj nayra arumajj janiw istʼañjamäkänti, kunjamsa sede de seguridad ukankirinakajj grabacionapan mä warmir chʼamakan uñjatäkaspas ukham amuyapjjäna, ukat droganakampi qulljatätapsa chuymatpach amtayäna. Uka mansión ukanx janiw khitis yaqhax utjkänti, Charles ukat Lillian jupanakakiw utjäna, ukat jupanakax janiw kuns ecuación ukan utjki uka datos ukanakat yatiqapkänti.
  
  Kunjamtix lup"isin qunt"atäskäna ukhax yaqha rompecabezas ukaw llakisiyarakïna, jilpachax qhanaw jichhax munat Lilith-at suyt"awinakax utjawayi. Chuymapax uka pruebanakar jan yäqañapatakiw achiktʼasïna, ukampis amuytʼasirïtapax chuymapar purtʼäna, ukhamatwa jan amuytʼasirïkänti.
  
  Ukat akham sasaw jiskʼat arsüna: "Inas mä enfermera ukhamächi" sasa.
  
  Arupajj uka cuarton amuktʼatapwa chʼiyjäna. "Janiw uka jan wali arunakarux sinti iyawsktati, David" sasaw Lilith kullakax jachaqt"asïna, wasitat jan walt"ayat jaqir anatasa.
  
  "Janiw nayax iyawstwa siskti, munat kullaka" sasaw chiqañchäna.
  
  Ukat chuym ustʼayasisajj akham sänwa: "Ukampis jumajj uka toqet lupʼirïtawa" sasa. Nayranakapaxa sofá ukankir jan uñt"at jaqiruw t"ijtäna, mä sombrero ukat abrigo manqhan khitïtapsa imantaskäna. -Ukat khitis ukaxa?
  
  Perdue kullakajj mä jukʼa chʼamampiw akham säna: "Askiw Lilith, invitadojampi sapakiw parltʼasiñ yantʼaskta" sasa.
  
  "Walikiwa, jan uñtʼat jaqinakar utamar mantayañ munsta ukhaxa, imantaskta uka organizacionatakix wali sumwa uñchʼukipxaspa, ukax jumanakan jan waltʼäwimawa" sasaw jan jilïr jaqjam arsüna.
  
  Perdue jilatajj jankʼakiw akham säna: "Walikiwa, nayajj ukham lurarakta" sasa. "Chiqpachansa, ¿janit ukax utajar irptamxa?"
  
  Yatichirinakax jachaqt"asiñap munapxäna. Kuntix Hearst familiamp irnaqir masinakapamp Taft planta química ukan lurapkän uka qhipatxa, jupax jakkir imt"atäñapawa, janiw chachapan idolopat jawq"jatäñapäkiti.
  
  Ukat akham sasaw sistʼasïna: "Janiw creykti, David, ukhamak sistamjja" sasa. "Janiw nayax ukax mä trinchera isimp isthapt"at jan wali jaqit katuqkäti, jupanakax akan jutasin jumanakar jan walt"ayapxätam. ¿Irnaqäwinïtam sasmati?"
  
  Perdue kullakajj jan iyawsasaw Lilith kullakarojj uñchʼukïna. "Jupax Sam-an amigopawa, munat kullaka, ukat nayax aka utan dueñopäskaktwa, ¿amtayañ munsma?"
  
  "¿Aka utan dueñopa? !" - sasaw sarcasti arsüna. Lilith kullakax Perdue kullakaruw sombrero ukankir jaqir uñkatañatak qunt"asïna, juparux jan walt"ayatapat uñisïnwa. "Janiw khitïtas uk yatkti, tata, ukampis jukʼamp askiwa sarjjañama. Jumax Davidan irnaqawip frustrasktawa -sasa.
  
  "¿Kunatsa lurañanak tukuyatajat quejasipxta, munat kullaka?" - Perdue kullakaxa samaraña jiskt"äna. Mä juk"a jachaqt"asiwiw ajanupan uñstañapatak axsaräna. "Kunapachatix kimsa arumaw uka ecuación ukax tukuyatap sum yatta ukhaxa".
  
  "Janiw nayax ukham yatkti" sasaw jupax uñch"ukisïna. Lilith kullakax uka juchanchawinakatx walpun colerasïna, jilpachax chiqätap laykuw ukat David Perdue chachan munasiñanakapat niyaw jan apnaqañampïxänti sasaw axsaräna. "¿Kawkitsa taqi uka kʼarinak apsusma?"
  
  "Cámaras de seguridad ukanakax janiw k"arisipkiti", sasaw qhanancht"awayi, wali sereno tonalidad ukar mantenisa.
  
  "¡Janiw kuns uñachtʼayapkiti, jan ukasti mä kustʼat chʼiwikiw uñachtʼayasi ukat jumax yatisktawa!" - jupax wali ch"amampiw arxatasïna. Jupan bitchiness ukax jachaqt"asiwayxänwa, tarjeta de khuyapayasiñ anatt"añ suyt"asa, ukampis inamayakïkänti. "¡Seguridad tuqit irnaqirinakamax utankir irnaqirinakampi mayakïpxiwa! ¿Janit uñjkasma? Chiqansa, nayax ukhamätwa sasaw uñachtʼayapxani" sasa.
  
  Perdue jupax sayt"asisaw juk"amp brandy jupatakis invitadopatakis warxatäna. "¿Jumarus akax munasmati, munat kullaka?" sasaw Lilith kullakarojj jisktʼäna. Jupax coleratapuniw chhuxriñchjasïna.
  
  Perdue jilatajj akham sarakïnwa: "¿Kunjamarak walja jan wali cientificonaka ukat empresarionakajj The Lost City sat libron Einstein chachan ecuación jikjjatataj yatipjjaspasti? ¿Kunatsa jumajj jan pächasisaw tukuyta? Jumax irnaqir masinakamarux jan phuqhat yatiyawinak uñt"ayawaytawa ukat ukatwa wasitat phuqhantañatak ch"amanchapxista. Jan mä solución utjkipanx niyas inamayakiwa. Uka qhipa tʼaqanak apayaniñamawa, ukhamat irnaqañapataki" sasa.
  
  "Ukhamawa" sasaw Masters jilatajj nayrïr kuti arsüna.
  
  "Juma! ¡Amuktʼam uka fuck!" - sasaw chhuxriñchjasïna.
  
  Perdue chachajj janiw khitirus invitadonakapar arnaqañapatak jaytkänti, ukampis uñisiñapajj jupar katoqatätap uñachtʼayitap yatïna. Yatichirinakax sillunakapat sartasipxäna. Jupax wali amuyumpiw sombrerop apsutayna, lamparanakan electricidadan qhanapampi, ukat chimenea ukan qhant"atapax grotesco uñnaqaparuw mä tinte uñacht"ayäna. Perdue chachan nayranakapajj wali mulljataw uka chʼakhanak chʼiyjat jaqer uñjasajj chʼamaktʼäna. Arsutapajj nayratpachwa deformatätap uñachtʼayäna, ukampis suykäna ukat sipansa jukʼamp jan wali uñnaqtʼanïnwa.
  
  Lilith Hearst kullakajj qheparuw kuttʼjjäna, ukampis uka chachan ajanupajj wali mayjtʼayatäjjänwa, janiw uñtʼkänti. Perdue chachajj uka horasa katjañapatakiw jaytäna, kunattejj jupajj wal yatiñ munäna.
  
  Masters jilatajj akham sänwa: "Amtañäni, Lilith, Washington (D.C.) markankir Taft sat química sat plantajja" sasa.
  
  Ukat ajjsarasaw pʼeqep chʼoqtʼasïna, jan istʼasajj jan cheqäkaspas ukhamwa amuyäna. Jupampi Phillipampi uka barco uchapjjatapat amtatanakajja, cuchillanakajj nayraqatapar chʼankhampi chʼankhampi chʼankhampi chʼalltʼapkäna ukhama. Qunqurtʼasisaw pʼiqipat katthapïna, nayranakapas wali chʼamampiw jistʼantasïna.
  
  "¿Kunas pasaski, George?" -sasawa Perduex Masters sat chacharux jiskt"äna.
  
  "¡Ay Dios, janiw, akax janiw ukhamäkaspati!" Lilith kullakax jacht"asïna, amparanakapamp ajanupar ch"uqt"asa. "¡George Masters jilatajj walikïskiwa! ¡George Masters jilatajj jiwatäjjewa!"
  
  "¿Kunatsa ukham amuyasta, janitï nayar asxatatäñajatak amtkta ukhaxa? Jumampi Clifton Taft, Phillip ukat yaqha usut bastardos ukanakax aka físico belga ukan teoría ukar apnaqapxta, juma pachpaw uka jach"a jach"a tukuñ suyt"äwimp apnaqapxta, ¡perra! Yatichirinakax lilith histérico ukar jak"achasisinx jaquntapxäna.
  
  -¡Janiw yatipkti! ¡Janiw ukham phichhantañapäkänti!" jupax uñch"ukiñ yant"äna, ukampis jupax p"iqip ch"allxtayäna.
  
  Masters jilatajj akham sänwa: "Janiwa, primaria escuelan ciencia toqet yatichiris ukham aceleración lurasajj barcojj ukham jankʼak nakhantayaspa uk yati" sasa. "Ukatjja, kuntï jichhajj yantʼañampïkta uk yantʼawayta, jichha kutikiw mä saxra jachʼa escalar luraskta, ¿janich ukhamäki?"
  
  "Suyt"am" sasaw Perdue chachajj uka qhanañchäw saytʼayäna. "¿Qhawqha jachʼas uka balanzajj utji? ¿Kunsa lurapxäna?
  
  Masters jupax Perdue ukar uñkatatayna, manqhankir nayranakapax chhuxriñchjat nayranakapat qhant"äna. Mä jach"a larusiñaw lakapat qhiparkäna uka ch"usawjat jaltxatayna.
  
  "Lilith ukat Philip Hearst jupanakax Clifton Taft ukan qullqimp yanapt"atapxäna, mä ecuación niyas jan wali uñt"at Dire Serpent ukarjam yant"äwir apnaqañataki. Nayax jumar uñtasit mä genio ukamp irnaqawayta, Casper Jacobs sat jaqimpiw irnaqawayta", sasaw juk"at juk"at säna. "Jacob sat doctorax Einstein chachan ecuación ukar askichatap yatipxäna, janiw wali uñtʼat ecuación askichkänti, jan ukasti física toqet jan walinak lurañaw wakisispa" sasa.
  
  "Ajjsarkañ katari" sasaw Perdue chachajj arsüna.
  
  "Akax" sasaw pächasïna, kuntï munkäna uk sutichañapataki, "uka warmimpi irnaqir masinakapampix Jacobs-arux munañap apsupxäna. Jupanakax yant"äwjam apnaqapxitäna, uka yant"äwix jiwayañapawa sasaw yatipxäna. ¡Uka barrera taypit jankʼak pasañajja, uka cheqan utjkäna uka chʼamajj tʼunjänwa, ukat mä jachʼa phallawiw utjäna, ukhamatwa chhullunkhampi aychampi chʼamaktʼat qʼañuchatäjjäna!"
  
  Jupax Lilith kullakaruw ñik"utapat katthapïna. "¡Jichhax nayar uñtapxita!"
  
  Jupax chaleco bolsillopat mä Glock apsutayna ukat Masters ukan p"iqiparuw punto-blank ukham ch"axwatayna janïr Perdue ukar chiqak uñch"ukiñkama.
  
  
  28. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Tren de Terror ukax mä jach"a uñacht"äwiwa
  
  
  Uka tantachasirinakajj Trans-Siberiano jachʼa trenanjja, utapampjamaw jikjjatasipjjäna. Pä uru sarañax uraqpachan kawkir hoteles de luxus ukar uñtasit luxus ukham arsuwayi, jan ukax privilegios de piscinas ukanakax janiw khitis otoño ruso ukanx ukhamakipans wali askit uñjkaspati. Sapa jach"a compartimiento ukanx mä cama tamaño reina, minibar, baño privado ukat calentador ukanakaw utjäna.
  
  Uka trenan luratätapatjja, janiw celularanakan jan ukajj Internetajj Tyumen markar puriñapatak utjkaniti sasaw yatiyasïna.
  
  "Sañajawa, Taft chiqpachapuniw taqi ch"amampiw interiores ukarux ch"amanchawayi", McFadden jupax envidiasisaw jach"at arsüna. Jupax champán vaso katthapisinx tren manqhan yatxatäna, Lobo ukax jupan jak"apankänwa. Mä qhawqha tiempotjja, Taft jilatajj jupanakamp chikaw chikañchasïna. Jupajj jan amuytʼasir uñnaqtʼanïnwa, ukampis samaratarakïnwa.
  
  "¿Zelda Bessler kullakat kuns ist"tati?" sasaw Lobo-rux jiskt"äna.
  
  "Janiwa" sasaw Lobox p"iqip ch"allxtayas jaysäna. "Ukampis jupax siwa Jacobs jupax Bruselas markat jaltxataynawa, Olga kullakaruw irpapxta. Uka maldito cobardejj jupaw jutïrin utjani sasin amuypachäna...mistuñapäna. Irnaqäwipampi sarxatapax chʼusaruw jaytawayistu sasaw amuyi, ukaw jukʼamp askixa" sasa .
  
  "Jïsa, yattwa" sasaw uka uñisiñ americano jaqix jachaqt"asïna. "Inas jupax heroe ukhamäñ yant"chispa ukat qhispiyañatak jutchispa". Jupanakax larusiñap jark"aqapxäna, consejo internacional uksankirinakjam uñt"ayasiñapataki, McFadden jupax Wolfe juparuw jiskt"äna, "Chiqpachansa, ¿kawkinkis jupax?"
  
  "¿Kawkitsa jumajj amuyta?" Lobox chuym ch"allxtayäna. "Jupajj janiw loqhe jaqëkiti. Jupaw kawkirus uñchʼukispa uk yatjjani" sasa.
  
  Taft chachajj janiw uka jan waltʼäwinak gustkänti. Jacobs sat doctorajj wali amuytʼasir jaqënwa, wali ingenuo jaqëkchïnsa. Jupan amuytʼayat mä cientificojj amigapar arknaqañ yantʼaspa ukhajj janiw pächaskänti.
  
  "Tyumen markar uraqir puriñkamax uka proyectox wali ch"amampiw sartasini", sasaw Taft jupax mayni pä jaqirux säna. "Uka pachakamax Casper Jacobs juparuw aka trenan utjañapa, ukhamat jupax mayni tantachasirinakamp chika jiwañapataki. Uka barcotakix dimensiones ukanakax aka trenan pesoparjamaw lurasïna, juma, naya ukat Bessler ukanakan taqpach pesajepat apsuta".
  
  -¿Kawkinkis jupax jikxatasi? McFadden jupax jiskt"asiwayiwa, kunawsatix uñch"ukiskäna ukhax jach"a jach"a altu nivel fiestan chhaqhatap jikxatäna.
  
  "Jupax sala de control de tren ukan jikxatasi, Hearst ukan manükistu uka datos suyt"aski", Taft jupax amukiw kunjamtï lurañjamäki ukhamarjam säna. "Mä kutix ecuación ukat qhipharux jikxatasxtan ukhax proyectox llawintatänwa. Tyumen markan mä saytʼañ horasanwa sarjjapjjta, kunapachatï tantachasirinakajj markan reactor de energía ukar sarapkäna ukat inamayajj informe arstʼapkäna uk istʼapjjarakta" sasa. Wolf jupax tren ukan invitadonakaruw jiskt"äna, Taft jupax sapa kuti jan yatiñan McFadden jupatakix mä amtaw uñacht"ayäna. "Trenax jutir markar saraskakini ukhax sarxapxatax amuyapxañapawa... ukat wali jayäxaspawa".
  
  "Ukat Jacobs jupax simposio ukan chikancht"asirinakamp trenan utjañap munapxtaxa", sasaw McFadden jupax saraki.
  
  Taft jilatajj akham sänwa: "Ukajj cheqawa" sasa. "Jupax taqi kuns yati, ukat wasar pamparuw saraskäna. Diosajj yatiwa, kunanaktï lurapkayäta uka toqet jaqenakar yatiyaspäna ukhajja, kunas chʼamachasipjjayätanjja" sasa" sasa.
  
  McFadden jilatajj iyaw sänwa: "Chiqpachansa" sasa. Jupax Wolfe-rux mä juk"a qhipäxar kutt"ayäna, Taft-amp jisk"a arump parlt"añataki. Lobox delegado manq"añ auton seguridadap uñakipañatakiw perdón mayisïna. McFadden jupax Taft juparux mä chiqaruw jaquntäna.
  
  "Nayax yattwa jichhax inas jan chiqap pachax utjkchiti, ukampis kunapachas nayan..." jupax kunkaparux jan amuyt"asisaw q"umachawayi, "¿subvención de dos etapa?", Oban markan jumatakix oposición ukx q"umachawayta ukhamat uka amtar yanapt"añataki reactores ukanakat mä ukan uskt"añataki".
  
  "¿Jukʼamp qollqe munasjjtati?" Taft chachajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna. "Nayaw nayratpach chhijllawinakamarux yanapt"awayta, ukatx nayrïr llätunk millones de euros ukx cuenta offshore ukarux pasawaytwa".
  
  McFadden chachajj amparap luqtäna, wali phenqʼataw uñnaqäna. "Singapur ukat Noruega markanakan interesanakaj ch"amanchañak munta, yatisktawa, jan kuna jan walt"äwin uñjasiñapataki".
  
  "¿Jan ukax kunas?" -sasawa Taft chachaxa jan pacienciampi jiskt"äna.
  
  "Akax mä clima político jan chiqaw sañ muni. Nayax mä juk"a segurokiw munta. Red de seguridad" sasaw McFadden chachajj llaktʼasïna.
  
  "McFadden, jumax qullqi katuqarakïtawa kunapachatix aka proyecto tukuyataxa. Uraqpachan amtäwinak lurañ amtirinakax TNP markanakan ukhamarak OIEA markankirinakax Novosibirsk markan mä llaki tukuyäwir puripki ukhakiw sapa mayni gabinetenakapax janiw kuna amtas utjkaniti, jan ukasti jupanakan arxatirinakapar utt"ayañakiw wakisini", sasaw Taft jupax qhanañcht"awayi. "Jichhax taqpach vicepresidentes ukhamarak candidatos ministeriales ukanakax Black Sun ukankirinakawa. Juramento lurapxani ukhaxa, monopolio ukanipxañäni, ukat ukapachaw payïr qullqim katuqapxäta, Ordenan secreto representantepjama".
  
  "Ukhamajja, ¿aka trenajj carrilapat jaqontañ muntati?" McFadden jilataruw jisktʼapjjäna. Jupax Taft ukat jach"a jamuqapatakix juk"akiw sañ munäna, janiw uka tuqit parlañax wakiskänti. Ukampis McFadden jilatajj jukʼamp yatïna ukhajja, jukʼampiw chhaqtjjäna, ukat ukajj Taft chachan pelotanakap jukʼamp chʼamañchtʼäna. Taft jupax jan yäqañjam juez ukat alcalderuw qhumantäna.
  
  "Novosibirsk anqäxanxa, mayni tuqinxa, aka línea ferroviaria tukuyanxa, mä jach"a qullu estructura ukaw utji, ukax Wolf ukan yanapirinakapan luratawa", Taft jupax juk"amp patronizacionampiw qhanañcht"i, kunatix Oban markan alcaldepax mä completo laico ukhamawa. "Qalampi hielompi luratawa, ukampis manqhanxa mä jachʼa cápsula ukaw utji, ukax barrera ukan pʼakjatapat jan jaktʼkay energía atómica ukarux aprovechani ukat uka energía atómica ukarux apnaqani. Aka condensador ukax generado energía ukaruw katxaruni".
  
  McFadden jilatajj akham sänwa: "Mä reactorar uñtata" sasa.
  
  Taft jilatajj wali jachʼatwa arsüna. "Jïsa, ukhamawa. Uraqpachanx walja markanakanw ukham módulos ukanakax lurasiwayi. Taqi kunatix munaski ukax mä wali jach"a yäkiw muspharkañ velocidadamp saraski aka barrera t"unjañataki. Kuna kasta energía nuclear uka tren ukan ch"usatapax utjayaski uk uñjasaxa, kawkhans ukat kunjamsa jutïr flota de barcos ukar ukarjam mayjt"ayañax uk yatiñäniwa, ukhamat suma irnaqañapataki".
  
  "¿Jupanakax pasajeros ukanipxaniti?" sasaw McFadden jilatajj yatiñ munir jisktʼäna.
  
  Lobox qhipäxat jutasinx jachaqt"asisaw akham säna: "Janiwa, akakiw" sasa.
  
  
  * * * .
  
  
  Payïr carron qhepäjjapanjja, kimsa escaparatenakaw manqʼañ tukuyañkama suyapjjäna, ukhamat Olga kullakarojj thaqhañ qalltañataki. Niya wali jayäjjänwa, ukampis jan wali invitadonakajj manqʼañ tukuyatat umañatak jukʼamp tiempo apstʼasipjjäna.
  
  "Congelatätwa" sasaw Ninax khathatt"asis quejasïna. "¿Kunas juntʼu umañas utjaspa sasin amuyta?"
  
  Casper chachajj sapa mä qhawqha minutonakaw punku qhepat uñchʼukisïna. Jupax Olga sat tawaqur jikxatañatakiw wal chʼamachasïna, janiw thayas ni manqʼat awtjatäkänti, ukampis uka suma uñnaqtʼan sarnaqäwinakat yatxattʼat jaqix thayjam jikxatasitap amuyasïna. Sam jupax amparanakap ch"allxtayäna. "Dima, Bratva markankir jiwasan waynasaruw jikxatañaja. Jupajj kuns churistaspa uk sum yatta" sasa.
  
  "Jupar apaniñatakiw sarä" sasaw Casper jilatajj amuyt"ayäna.
  
  "Janiwa!" Sam jilatajj amparap luqtasaw jachʼat arsüna. "Jupanakax uñjasaw uñt"apxtam, Casper. ¿Jumajj loqtatätati? Nayax sarä".
  
  Sam sat chachajj Dima sat kʼari conductoraruw jikjjatañatak sarjjäna, jupajj jupanakamp chikaw trenar mantawayjjäna. Payïr galeraruw jikxatäna, manq"a phayirin qhipäxapan waka aycha stroganoff ukarux amparapampiw ch"allt"asïna. Taqi irnaqirinakax janiw yatipkänti kunas trenatak amtatäna ukxa. Sam sat chachajj wali suma isthaptʼat invitadokïkaspas ukhamwa amuyapjjäna.
  
  "Ey dude, ¿mä matraz café apsuñasati?" sasaw Sam Dima kullakarojj jisktʼäna.
  
  Bratva infantería ukax jachaqt"asïna. -Ukax Rusia markankiwa. Vodka ukax café ukar sipanx juk"amp junt"uruw tuku."
  
  Phayañ yatirinakax ukat manq"añanak manq"irinakax larusipxäna, ukax Sam juparux jachaqt"ayäna. "Jïsa, ukampis caféjj ikiñar yanaptʼtamjja" sasa.
  
  "Ukatpï mä warmix utji" sasaw Dimax nayranakap ch"allxtayäna. Mä kutimpiw irnaqirinakax larusiñampi ukat mä amtar purisax arnaqasipxäna. Jan kawkits mistusaw Lobo Kretchoff jupax uñkatas punkun uñstäna, taqiniruw amukt"ayäna, kunawsatix uta jak"an lurawinakapar kutt"apkäna ukhaxa. Sam jilatatakix wali jayapunïnwa, janiw mayni tuqit qhispiñjamäkänti, ukat Lobo sat chachan uñjatap amuyasïna. Taqi maranakax periodista investigador ukhamaw irnaqäna, janïr nayrïr balax t"ijtkipanx jan axsarañ yatiqawayi. Sam jupax uñjäna kunjams mä monstruoso thug ukax erizo ukat hielo nayrani jupar jak"achasïna.
  
  "Khititasa?" - sasaw Sam jiskt"äna.
  
  Sam jilatajj jankʼakiw akham säna: "Presa" sasa.
  
  "¿Kawkinkis pasajemax utji?" Lobox yatiñ munäna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Delegadojan cuartopanwa" sasaw säna, Wolfe chachajj uka protocolo uñtʼpachänwa sasaw säna.
  
  -¿Kawkïr markansa?
  
  "Reino Unido" sasaw Sam chachajj jan pächasis säna, nayranakapajj trenan mä cheqan sapak jikisiñatak jan suytʼañjamäkäna uka animalaruw chʼalljjtäna. Chuymapax walpun t"ijtäna, kunapachatix jupax Wulf jupamp uñch"ukisipkäna ukhaxa, ukampis Sam jupax janiw axsaraskänti, uñisiñakiw jikxatasïna. "¿Kunatsa galeramax jan jankʼak café churañatak wakichtʼatäkpacha, tata Kretchoff? Ukajj mä luxus trenäñapawa" sasa.
  
  "¿Medios de comunicación ukan irnaqtati jan ukax warminakan revistapan irnaqtati, servicio de calificación ukan irnaqtati?" Uka lobox Sam sat waynat larusitaynawa, ukat uka pä jaqinak jakʼanxa, cuchillonakampi ukat manqʼañanakampiw istʼasïna.
  
  Sam jilatajj jan kun imtʼasaw akham säna: "Ukham luraskä ukhajja, janiw mä suma revisión jikjjatkasmati" sasa.
  
  Dimax estufa jak"an sayt"atäskäna, amparanakap pechopar ch"uqt"asa, kunatix luraski ukanak uñjasa. Juparux Sam ukat amigonakaparux Siberia markan jan kuna usun irpañapatakiw mayipxäna, ukampis janiw jark"aqañapataki ni tapap phust"añapataki. Ukampis Wolf Kretchoff jilatarojj jiskʼachänwa, kunjamtï jaljapan taqenis ukham lurapkäna ukhama. Qhiparusti, Lobox mäkiw kutt"awayxäna ukat kawkhantix Dimax sayt"atäskäna uka punku tuqir sarawayxäna. Ukat sarxasax taqiniw samarapxäna, Dima kullakax Sam-aruw uñch"ukisïna, wali samarañampiw samaqt"asïna. "Jichhax mä juk"a vodka munasmati?"
  
  
  * * * .
  
  
  Taqeniw sarjjapjjäna uka qhepatjja, trenajj uka jiskʼa pasillon qhananakapampikiw qhantʼäna. Casper jupax saltañatakiw wakicht"asiskäna, ukat Sam jupax machaq munat masinakapat mayniruw chint"asiskäna, mä collar de goma ukan cámara incorporada ukampi, ukax buceo ukar sarañatakiw apnaqatayna, ukampis Perdue jupax jupatakix perfecto ukham luratayna. Taqi grabacionanak mä servidor independiente ukar apayañapäna, ukax Perdue ukax uka amtampiw utt"ayawayi. Uka pachparakiw grabat qellqatanak mä jiskʼa tarjeta de memoria ukar imasïna. Ukhamatwa Sam jilatarojj kawkhantï jan filmatäñapäkäna ukan katjatäñapatak jarkʼäna.
  
  Ninax uka qullu uñjañapatakiw luratänxa, ukat relojapar conectat tableta tuqiw Sam jilatampix aruskiptʼäna. Kasper jupax taqi sincronización ukat coordinación, ajuste ukat wakicht"äwinak uñjäna, trenax amukiw thuqt"äna. Jupax p"iqip ch"allxtayäna. "Maldita, jumanakax paninix MI6 ukan mä juk"a mistuñjam uñt"atäpxtawa."
  
  Sam ukat Nina jupanakax jachaqt"asipxäna ukat jan wali kusist"añampiw uñkatasipxäna. Nina kullakajj akham sasaw jiskʼat säna: "Uka arunakajj jumat amuyatamat sipansa jukʼamp axsarkañawa, Casper" sasa.
  
  "Walikiwa, sala de máquinas ukat nayrïr chiqaruw thaqhä, ukat jumax autonaka ukat galeranak uñjäta, Casper" sasaw Sam chachax yatichäna. Kasper jupax janiw trenan kawkir chiqatsa thaqhañ qalltäna ukx yäqkänti, Olga kullakaruw jikxatapxäna ukhakama. Ninax base improvisada ukar uñjkasax Sam ukat Casper jupanakax nayrïr carro ukar puriñkamaw nayrar sartapxäna, ukatw jaljtapxäna.
  
  Sam jilatajj tren de deslizador ukan wararitap taypinwa uka compartimiento pasäna. Juparux janiw pistanakax jan ch"axwañapatak gustkänti, kunjamtix nayra pachanx lurapkän ukhama, kunawsatix ruedas de acero ukanakax pistas ukan juntas ukanakarux wali katjapxirïna. Manqʼañ utar purisajj pä tʼaqa patat pä punkunakat mä jiskʼa qhanaw jutaskir uñjäna.
  
  "Motoran cuartopa. ¿Ukankaspati?" sasaw jiskt"asiskäna janchiru ch"allt"aña.
  
  Sam sat chachajj wali amuyumpiw nayrïr punkut jistʼarasïna, ukat motor nayraqatan cheqapuniw jaqenakan irnaqerinakapatak sección ukar mantäna. Mä nayra vapor barcor uñtataw phustʼasïna, ukat Sam chachajj muspharkañ samarañwa jikjjatäna. Sala de máquinas ukan arunak ist"äna, ukax natural instinto ukarux uñakipañatak sartayäna.
  
  "Askiw, Zelda, janiw ukham jan walinak lurañax utjkaspati" sasaw Taft jupax sala de control ukankir warmirux säna. Sam jupax cámara ukarux yaqha captura ukar uñt"ayawayi, ukhamat uñjañapataki ukhamarak ist"añapataki.
  
  Bessler jilatajj akham sasaw quejasïna: "Jupajj wali jaya tiempow aptʼasi. "Hurst kullakax jiwasan wali suma jaqinakasat maynïriw sañ muni, ukat akanx barconkapxtwa, ukat qhipa jakhüwinak apayañax wali wakiskiriwa".
  
  Taft jilatajj akham sänwa: "Amtañäni, Purdue sat empresajj parlkasajj tukuyaskiw sasaw sapjjetäna" sasa. "Niya Tyumen markaruw puripxta. Ukatxa, jaya chiqat mistusaw uñchʼukiraksna. Grupojj irnaqäwipar kuttʼanjjani uka qhepatjja, aceleración hipersónica ukar uchapjjäta ukhajja, qhep qhepatjja, jiwasaw apnaqapjjsna".
  
  "¡Janiwa, janiw lurañjamäkiti, Clifton!" - sasaw sist"äna. -Chiqpachansa uka tuqitxa. Hurst jupax qhipa variable ukamp mä solución apayanitu ukhakamax janiw velocidad ukax programañjamäkiti. ¿Kunas pasaspa janïr taqpach jan wali tʼaqan wasitat qhantʼkipan aceleración jan uttʼayañjamäkani ukhajja? Inas jupanakarux Novosibirsk markar mä suma trenat sarañapatak churaraksna? Janiw mä fucking idiot ukhamäñamäkiti" sasa.
  
  Sam chachan samañapax ch"amakanwa katjasïna. "¿Aceleración ukat velocidad hipersónica ukar puriñkama? Jesucristo, akax taqiniruw jiwayani, janiw kunjamatsa ch"axwañax ukxat arsuñax wakiskiti, kunapachatix pistas tukusxañäni ukhaxa!", chuyma manqhankir arupax iwxt"äna. Yatichirinakax taqi kunat sipansa chiqaw sasaw amuyäna. Jupax tren qhipäxarux jank"akiw kutt"awayxäna, arst"asa comunicadoraparuw mantawayi. " Nina. Casper -sasawa jiskht"äna. "Jichhax Olga-r jikxatañasawa! Tyumen-an qhipat aka trenanx wali ch"amanïpxañäni ukhax tornillo-wa".
  
  
  29. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Pisinkawi
  
  
  Lentes ukat botellanakax Perdue p"iqip patxaruw phallapxäna, Lilith kullakax nina nakhantayäna. Jupax jaya pachaw chimenea barra qhipäxan patat jaltxañapäna kunatix Lilith-at wali jayaruw jikxatasïna, janïr gatillo apsuñkamax apnaqañapataki. Jichhajj mä esquinaruw qhepar kuttʼjjäna. Mä botella tequila aptasajj jistʼarat botellaruw liwjjatäna, ukhamat kunatï utjkäna ukajj taqpach mostradorar chʼalljjtayañataki. Bolsillopat mä encendedor apsüna, ukampiw chimenea ukan nina naktayäna, ukat Lilith kullakarojj mayjtʼayañatakiw alcohol naktayäna.
  
  Kunapachatï contador jakʼan nina nakhantkäna ukhajja, jupajj jaltasaw jupar jawqʼjäna. Purdue ukax janiw nayrjax ukhamakiti, kunatix jan walt"awinakax utjawayiwa, kunatix mä juk"a machaq operativos cuotas ukanakaw utjawayi. Jupatakix suerteniw, jupax mä jan wali ch"axwawiw jikxatasïna kunawsatix p"iqi ch"akhanakax jupat mä pulgadas ukch"a jayankkäna ukat jupax kimsa juk"amp ch"axwañ ist"äna. Contador ukanx chhuxriñchjataw mistunïna, kunawsatix Perdue jupax Lilith juparux atacatayna, ukat pistola jupat apsuñ yant"äna.
  
  "¡Ukat ciencia toqet mä jukʼa yatiñ munañamatakiw yanaptʼañ munayäta!" - jupax ch"axwañan ch"amanchataw qhuruchasïna. "¡Jichhax jichhakiw uñacht"ayawayta jumax thaya wila jiwayir jaqïtamxa, kunjamtï aka jaqix siskän ukhama!"
  
  Jupax Perdue sat jaqiruw codompi chʼallxtayäna. Wilax senos ukanakat mistusaw nayrapat mistunïna, ukat pampan Masters ukan wilapampiw mistu. Jupajj akham sasaw sistʼasïna: "¡Uka ecuación wasitat tukuyañakiw wakisïna, ukampis mä jan uñtʼat jaqen confiyatapat aljantañamawa! ¡Kunjamtï Felipejj jiwjjäna ukhajj siskäna ukham jan wali jaqëtawa! Jupajj yatïnawa, jumatakik kuns munir jaqekïtamjja, jumar jachʼañchir jaqenakat llakisiñat sipansa, reliquianaka ukat yaqha markanakan tesoronakapsa aptʼasiñaw jukʼamp wakiskirïta" sasa.
  
  Perdue chachajj uka toqet jan jukʼamp juchañchañwa amtäna.
  
  "¡Uñjapxam kawkirus jaqinakar uñjañax puriyitu, Lilith!" - jupax uñch"ukisïnwa, uraqiruw jaquntäna. Uywirinakan wilapax jiwayiripan katuntatäkaspas ukhamaw isipar ukat kayunakaparus ch"allxtasïna, ukat uka amuyt"asax arnaqasïna. "Jumax enfermera ukhamätawa" sasaw Perduex chhuxriñchjasïna, pistola amparap pampar jaquntañ yant"asa. "Ukax wilakïskiwa, ¿janich ukhamäki? ¡Maldita qulla umtʼasim!"
  
  Lilith kullakax janiw chiqapar anatirïkänti. Taqi ch"amapampiw Perdue-n machaq cicatrices-aparux ch"allxtayäna, ukat wali t"aqhisiñampiw jachäna. Punkunjja, seguridadankirinakajj jistʼarañ munapkäna uk istʼäna, Perdue chachan sutip arnaqasïna, kunattejj nina naktäwit alarmajj istʼasïna. Lilith kullakax Perdue jiwayañ amta jaytawayi, qhispiñ amtawayi. Ukampis janiw janïr escalerat sarkasajj cuarto de servidor ukar jankʼak saraqasinjja, nayra maquinan jan mayjtʼir qhepa datonak wasitat apsuñataki. Perdue chachan plumapan qillqtʼasisaw ikiñ utapar jankʼak sarawayxäna, ukhamat bolsapa ukat parltʼañ yänakap apsuñataki.
  
  Uraq manqhanjja, seguridadankirinakajj punkuruw thuqtʼapjjäna, ukampis Perdue kullakajj ukankaskäna ukhaw katjañ munäna. Jupanakar punku jistʼaraspa ukhajja, Lilith kullakajj qhespiñatakiw tiemponïspäna. Taqi janchipax usuchjataw jikxatasïna ukat phichhantarakïnwa, jupax jank"akiw escalerar makatäna jupar jark"aqañataki.
  
  Perdue kullakajj mä chʼamaka pasillo mantañawjanwa jupamp jikisïna. Mä cortacésped ukamp nuwasirjamas Lilith kullakajj Glock sat aparatoruw cheqak uñachtʼayäna. "Ukajj wali jayäjjewa, David. Jichhakiw Einstein chachan ecuación ukan qhipa chiqap Rusia markankir irnaqir masinakajar pasawayta".
  
  Amparapajj chʼamaktʼañwa qalltäna, jichha kutejj janiw qhespiñatak utjkänti. Jupax balas ukanakap jakthapitayna ukat chikat clip ukax utjaskakiwa. Perdue jupax janiw qhipa pachanakap jan wali jan ch"amanïtapat mutuyasis sarnaqañ munkänti. Jupax janiw kawkhans t"ijt"añapatak utjkänti kunatix pasillo ukan pä pirqanakapax pä tuqitw muyuntapxäna ukatx seguridad ukankirinakax punkunakarux wali ch"amampiw ch"axwapxäna. Mä ventanax alayaruw p"akjatäna ukatx uka aparatox qhipharux utar mantañ ist"apxäna.
  
  "Nayan sarxañ horasäkaspas ukhamawa" sasaw p"akjata kisunakap taypit jachaqt"asïna.
  
  Mä jach"a jaqiw qhipäxat ch"amakan uñstäna, jawq"jatapax p"iqip ch"uqt"ataw chiqak uraqir purintäna. Lilith kullakajj jankʼakiw tʼunjasïna, ukat Perdue kullakajj jupar atacañ munirïtap uñachtʼayäna. "Jïsa, señora, nayax atrevista sañ munta, wali pachaw jumax fucking ukham lurasma" sasaw qhuru mayordomox säna.
  
  Perdue kullakajj kusisita ukat samarañampiw arnaqasïna. Qunqurinakapax chʼuqtʼasïna, ukampis Charles jilatax horasaparuw katjäna. "Charles, jumax mä uñjañjamawa" sasaw Perdue-x jach"at arsüna, mayordomopax ikiñar yanapt"añatakis qhana qhant"ayaskäna ukhaxa. -¿Kunsa akan luraskta?
  
  Jupax Perdue kullakaruw qunt"ayatayna ukat loco jaqjamaw uñch"ukitayna. "Walikiwa, tata, nayajj akan jakasta" sasa.
  
  Perdue chachajj wali qaritäjjänwa ukat wali llakitaw jikjjatasïna, utapajj horno ukham thujsäna, manqʼañ utajj mä jiwat jaqempiw kʼachachtʼatäna, ukampis wali kusisitaw larusirakïna.
  
  Charles jilatajj akham sasaw qhanañchtʼäna: "Disparonak istʼapjjayäta. "Apartamentojat yänakaj apthapiñatakiw jutta. Niyakejjay seguridadajj jan mantañ puedkchïnjja, cocinat mantayäta, kunjamtï nayrajj lurapkäna ukhama. Llavejajj utjaskakiwa, ¿janich ukhamäki?"
  
  Perdue chachajj wali kusisitaw jikjjatasïna, ukampis janïr desmaykasajj Lilith chachan transmisión aparatop apsuñaw wakisïna. "¿Charles, ¿bolsa aptasin akan apanismati?", janiw policianakan akan puripki ukhajj kuttʼayapjjañap munkti" sasa.
  
  Mayordomojj janis sarkaspa ukhamwa akham säna: "Cheqas tata" sasa.
  
  
  kimsa tunka
  Chaos, I t"aqa
  
  
  Siberia markan alwajj thaya thaytʼanitapajj mä suma infiernopunïnwa. Nina, Sam ukat Casper jupanakax imantasipkäna uka chiqanx janiw kuna calefacción ukax utjkänti. Ukajj herramientanakataki ukat jukʼamp linonak uchañatak mä jiskʼa armarior uñtasitänwa, Valkyrie sat autojj jan waltʼäwir jakʼachasiskchïnsa, chuymachtʼkir yänakatak imañajj janiw munaskänti. Ninax wali ch"amampiw khathatt"asïna, guantes uchat amparanakap ch"allt"asisaw ch"allxtasïna. Olga kullakarojj jikjjatapjjatap suytʼasajja, Sam ukat Casper jilatanakan kuttʼaniñap suytʼäna. Maysa toqetjja, jupar jikjjatapjjani ukhajja, mä jukʼa chʼajjwañaw utjani sasaw jupajj yatïna.
  
  Sam sat chachajj yatiykäna uka yatiyäwinakajja, Nina kullakarojj jiwañkamaw ajjsarayäna. Purdue markan expedición ukanakan taqi jan walt"äwinakap uñjasax janiw Rusia markan mä explosión nuclear ukan tukuyañapatak amuyt"añ munkänti. Jupax kutt"anxänwa, manq"añ auto ukat galeranak thaqhaskäna. Kasper chachajj chʼusa compartimientonak uñakipäna, ukampis Olga kullakarojj trenankir jachʼa jan wali jaqenakat maynïrin katjatätap wal suytʼäna.
  
  Nayrïr carro tukuyarojj Taft chachan compartimientop nayraqatanwa saytʼasïna. Sam jupax Taft jupamp Bessler jupamp sala de máquinas ukan uñjatapat yatiyäna, ukax Casper jupatakix Taft ukan ch"usat utanakap uñakipañatakix wali askïkaspas ukhamaw amuyasïna. Jinchup punkur uchasax ist"äna. Janiw kuna istʼas utjkänti, jan ukasti trenan ukat calentadores ukanakan chiqañchäwipakiw istʼasïna. Chiqansa, punku jistʼarañ yantʼkäna ukhaxa, uka compartimientox jistʼantatäxänwa. Casper chachajj punku jakʼankir panelanak uñakipäna, ukhamat cuartor mantañawja jikjjatañataki. Punku thiyat mä acero tapa apsutayna, ukampis wali chʼamanïtaynawa.
  
  Kunas uka cuña laphi manqhanx chuymap ch"allxtayäna, kunas ch"iqa ch"akhaparux thayt"ayäna. Casper jupax titanio ukan manqhankir panel ukat diseñop uñt"asax jachaqt"asïnwa . Kunas cuarto manqhan liwxatäna, ukat mantañatakix mä thak thaqhañapatakiw waytʼäna.
  
  Pʼeqemampiw amuytʼañama. Jumax ingeniero ukhamätawa -sasawa jupa pachpa säna.
  
  Kunjamtï amuykäna ukhamächïnjja, kunjamsa punku jistʼarañ yatïna. Nina kullakajj kawkhantï qhepa cuartoruw jankʼak kuttʼjjäna, kunatï wakiski uk herramientanak taypin jikjjatañ suytʼasa.
  
  "¡Ay, Casper, jumax chuyma usump usuntayista!" Ninax punku qhipäxat uñstasax jisk"at arsüna. "¿Kawkinkis Sam sat chachajj?"
  
  "Janiw yatkti" sasaw jank"ak jaysäna, q"al llakit uñnaqani. "Nina, mä imán ukar uñtasit kuns jikxatapxita. Juk'amp jank'aki Uñt'ayasiñataki ".
  
  Jupan jan chʼamanïtapatjja, jisktʼasiñatakejj janiw tiempojj utjkänti, ukatwa panelanakan cajanakaparu ukat estanterías ukanakan mä imán thaqhañatak thaqhañ qalltäna. "¿Trenan imananak utjatap yattati?" - sasaw jupar jiskt"äna.
  
  Thaqkasax samañapax jankʼakiw tukuwayxäna. "Aka trenax mä campo magnético ukanw sarnaqäna, ukax riles ukanakat mistu. Aka chiqanx cobalto jan ukax hierro suelto chiqanakaw utjañapa" sasa.
  
  -¿Kunjamas uñtasi? jupax kuns amparapamp katxarusaw yatiñ munäna.
  
  "Janiwa, mä grifo ángulo ukakiw" sasaw qhanañcht"äna. "Kunatï jukʼamp aburritäki uk thaqhañamawa. Jumax yatisktawa kunjamsa mä imán uñstaspa. Aka kasta yänaka, ukampis jukʼamp jachʼakiwa" sasa.
  
  -¿Ukhamati? - sasaw jiskt"äna, jan paciencianïñapataki, ukampis yanapt"añatakikiw ch"amachasiskäna. Casper jilatajj jachtʼasisaw jupamp iyaw säna ukat kunanaktï utjkäna uk uñjäna. Jupax mä gris disco amparanakaparuw katxarutayna.
  
  -¡Nina! - sasaw jach"at arsüna. "Jïsa! ¡Ukajj wali sumawa!
  
  Mä jamp"att"asiwix Nina-rux Taft-an cuartopar sarañ thakhi jikxatatapatw premio churäna, ukat janïr yatkasaw Casper-ax punku anqankxäna. Chʼamakanwa Sam sat chachar chiqak jaquqanïna, panpachaniw akatjamat qalltasin arnaqasipxäna.
  
  "Kuns lurtä?" sasaw Sam jilatajj jankʼak jisktʼäna.
  
  "Taft chachan cuartopar mantañatakiw aka apnaqañ munta, Sam. Nayax niyaw Olga-r ukan utjatap yatxa", Casper-ax jank"akiw Sam-ar pasañ yant"äna, ukampis Sam-ax thakhi jark"antawayi.
  
  "Jichhax janiw uka chiqar sarkasmati. Jupax jichhakiw compartimientopar kutt"awayxi, Casper. Ukaw akan kuttʼaniñatak yanaptʼitäna. Ninampiw manqhar kutt"apxam" sasaw jupanakan qhipäxankir pasillo uñakipt"asax kamachi. Yaqha jaqiw jak"achasiskäna, mä jach"a ukat wali jach"a jaqi.
  
  Casper jilatajj akham sänwa: "Sam, jupar katoqañajawa" sasa.
  
  "Jïsa, ukat jumax lurarakïtawa, ukampis p"iqimamp amuyt"am, wayna" sasaw Sam jupax jaysäna, jan ceremonial Casper juparux almacenamiento ukar jaquntäna. "Janiw jupajj ukankkäna ukhajj uka cheqar puriñjamäkiti."
  
  "Attwa. Nayax jiwayañakiw ukat apxaruñakiw" sasaw llakit físico jaqix jan amuyt"asis kunayman jan walt"äwinakat katthapisinx jach"at arsüna.
  
  "Ukat quntʼasisin samartʼañamawa. Qharürojj janiw kawkirus sarkaniti. Mä juk"a amuyt"añaw kawkhans jikxatasi, ukampis jichhax infierno ukar amukt"ayañaw wakisi. Lobox jutaskiw -sasawa Sam-ax qhuru arumpi säna. Mä kutimpiw sutip aytasitapajj Nina kullakarojj usutjam amuyasïna. Kimsanpachaw tantachasipxäna ukat ch"amakan jan kuns lurasaw qunt"asipxäna, Lobo-n sarnaqatapar ist"apxäna, pasillo uñakipt"asa. Jupajj punku nayraqatanwa saytʼasïna. Sam, Casper ukat Nina jupanakax samañap katxarupxäna. Wolff jupax punku perillampiw imantasipxäna ukat jupanakax jikxatañatakiw wakicht"asipxäna, ukampis uka lantix punkux wali sum jist"antasïna ukat sarxäna.
  
  "¿Kunjamatsa mistuñäni?" Ninax chhuxriñchjasïna. "¡Akax janiw manqhat jistʼarañjam compartimientokïkiti! ¡Jupajj janiw kuna jarkʼaqasiñas utjkiti!"
  
  Casper jilatajj akham sänwa: "Jan llakisimti. "Kunjamtï nayax Taft punku jist"arañ munkayäta ukhamarjamaw aka punku jist"araraksna".
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Mä imán yanaptʼampiwa" sasa.
  
  Sam jilatajj jan amuytʼasisaw jikjjatasïna. "Saña".
  
  Casper jilatajj akham sänwa: "Nayajj cheqapuniw aka trenat jankʼak saraqañasa sasin sisktajja, Sam" sasaw Casper chachajj säna. "Uñjapxtawa, janiw chiqpachansa trenäkiti. Nayax diseñop uñt"twa kunatix... nayax lurawayta. ¡Akax Comisión ukan irnaqawaykta uka barcowa! Akax mä experimental barco ukawa, jupanakax barrera p"akintañatakiw apnaqañ amtapxäna, velocidad, peso ukat aceleración ukanakamp apnaqasa. Taft chachan cuartopar mantañ yantʼkayäta ukhajja, Meerdalwood sat cheqan lurañ cheqan mä barcor uchayäta uka paneles ukanaka jikjjatta, mä arunjja, hojas magnéticas ukanakaw utjäna. Akax mä yant"äwin jach"a jilapawa, ukax mä qawqha maranak nayraw wali jan walir puriwayi, kunats uka proyecto jaytawayta ukat Taft ukar contratawayta".
  
  -¡Ay Diosaja! Ninax jachaqt"asïna. "¿Akax mä yantʼäpachati?"
  
  "Jïsa" sasaw Sam jilatajj iyaw säna. Jichhax taqi kunas amuyt"atawa. "¿Einstein chachan ecuación ukampi, Purdue sat chachan The Lost City sat qillqatan jikxatatapampi, uka trena -aka barco- hipersónico velocidadaruw jankʼak puriyapxani sasaw qhanañchapxäna, ukhamat dimensiones ukanakax mayjtʼañapataki?"
  
  Casper jilatajj wali jachʼa chuymampiw jachʼat arsüna. "Ukat nayajj luraraktwa. Jupanakax mä módulo ukanipxi, ukax t"unjata energía atómica ukarux punto de impacto ukanx katjañapawa ukatx condensador ukham apnaqañapawa. Walja markanakanwa jupanakat waljanejj utji, markaman Nina sat markamansa utjarakiwa" sasa.
  
  Ukat akham amuyasïna: "Ukatpï McFadden sat qullampi apnaqapxäna. "Fuck me" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Alwakamaw suytʼañasa" sasa. "Taft ukat thuqhurinakapax Tyumen markaruw puripxi, ukanx mä delegación ukaw Tyumen ukan central eléctrica ukar uñakipapxani. Uka katjawix janiw delegación ukar kutt"apkiti. Tyumen markat qhepatjja, aka trenajj Novosibirsk sat cheqat qollunakaruw cheqak saraski, sapa segundotjja, jankʼakiw saraski" sasa.
  
  
  * * * .
  
  
  Qhipürux mä thaya arumax juk"a ikiñanx kimsa stowaways ukanakax Valkyrie ukar Tyumen markan estación ukar mantañ ist"apxäna. Intercomunicador tuqiw Bessler jupax akham yatiyäna: "Kullakanaka, nayrïr uñakipäwisarux walikpun jutapxtaxa, Tyumen marka".
  
  Sam jilatajj Nina kullakarojj wali sum jampʼattʼäna, jupar juntʼuchasiñatakiw chʼamachasïna. Jupax jisk"a samañampiw ch"amanchasïna ukat masinakaparux uñch"ukirakïnwa. "Chiqa pacha, jaqinaka. Taqeniw trenat saraqanipjje ukhajja, sapa mayniw compartimientos aptasin Olga kullakarojj thaqapjjä" sasa.
  
  Kasper jilatajj akham sänwa: "Kawkhantï sarañajj wakiski ukar puriñatakejj kimsaruw imán pʼakjawayta" sasa.
  
  "Servidoranakamp jan ukax yaqha irnaqirinakampi jikisisax samarañakiw sarnaqañama. Jupanakax janiw yatipkiti, janiw mä banda ukankapkti" sasaw Sam jupax iwxt"äna. "Saraña. Mä horaw jukʼamp tiempojj utjistu" sasa.
  
  Kimsax jaljtapxäna, Olga kullakaruw jikxatañatakix jan sarnaqir tren taypin mä juk"at juk"at sarapxäna. Sam jupax kunjams Masters jupax misión ukax phuqhawayi ukat Perdue juparux ecuación jan phuqhañapatak amuyt"ayañ atipxpachati sasaw jiskt"asïna. Armarionak taypin, camas ukat mesanak manqhan thaqhaskäna ukhajja, sarañatak wakichtʼasipkäna ukhajja, galera taypinwa mä chʼajjwañ istʼäna. Turnopajj aka trenanwa tukuyjjäna.
  
  Casper jupax Taft ukan cuartopar mantañ amtampiw sarantaskakïna, ukat payïr amtapax delegación ukar wasitat trenar jan mantañapatakiw jark"atäna. Manipulación magnética ukampix cuartoruw mantawayi. Casper chachajj cuartopar mantankäna ukhajja, wali mulljataw jachäna, uka jachʼatwa Sam ukat Nina sat chachajj istʼapjjäna. Cama patjjanjja, Olga sat warmiruw uñjäna, jupajj grilletempiw chintʼata ukat jan sinttʼasirïnwa. Ukat jukʼamp jan walijja, Lobo sat chacharuw jupamp chika ikiñan qontʼatäskir uñjäna.
  
  "Hey Jacobs" sasaw Lobox jan wali arunakapampix jachaqt"asïna. "Jumarukiw suytʼaskäyäta" sasa.
  
  Casper chachajj janiw kun lurañsa amuykänti. Jupax Lobox mayninakamp chik sarkaspas ukham amuyäna, ukat Olga jak"an qunt"atäskir uñjañax mä jan wali samkänwa. Mä jan wali larusiñampiw Lobox nayrar t"ijtäna ukat Casperar katjäna. Olga kullakajj arnaqasitapajj janiw chʼamaktʼaykänti, ukampis jarkʼaqasiñanakapampejj wal chʼamachasïna, ukatwa ñikʼutapas mä cheqan chʼiyjatäna. Casper chachan jawqʼjatapajj uka bandido chachan acerot lurat torsoparuw inamayakïnjja. Sam ukat Nina jupanakax pasillot jank"akiw jupar yanapt"añatak mantanipxäna.
  
  Kunapachatï Lobo sat chachajj Nina sat warmir uñjäna ukhajja, nayranakapajj juparuw chʼamaktʼäna. "Juma! Nayaw jumar jiwayapjjsma -sasa.
  
  "¡Fuck you, ¡mä freak!" Ninax juparux ch"axwäna, jayarst"asa. Jupajj mä jukʼa tiempokiw distraerïna, ukhamatwa Sam chachajj kuns luräna. Sam chachajj wali chʼamampiw Wolfe chachan qonqoripar chʼalljjtayäna, ukat qonqoriparuw tʼunjäna. Mä llakimpi ukat colerasiñampiw Lobox chhaqtxäna, ajanupax jist"arataw jaytawayi, Sam-ax amparanakapamp jallu puriñapataki. Uka bandidox nuwasiñaruw yatintäna ukat Sam sat chacharux walja kutiw chʼaxwantäna.
  
  "¡Jupar qhispiyapxam ukat aka maldito trenat saraqapxam! Jichha!" Nina kullakajj Casper jilataruw arnaqasïna.
  
  "Sam-aruw yanapt"añaja" sasaw arsu, ukampis jan amuyt"asir sarnaqäwinakat yatxatirix amparapat katthapisinx Olga-ruw jaquntäna.
  
  "Jumanakatï paninix aka trenat jan saraqapkäta ukhaxa, taqi kunas inamayakïniwa, Jacobs doctor!" Ninax chhuxriñchjasïna. Casper chachajj cheqätap yatïna. Janiw chʼaxwañatakisa ni yaqha tuqit amuytʼañatakis tiempox utjkänti. Jupax amigaparuw jist"aratayna, Lobo-x Sam-an purakaparux mä ch"aman qunqur uchatayna. Ninax jupar jaqunukuñatakix kuns jikxatañ yant"äna, ukampis wali askiwa, Dima, Bratva ukan contactopax jupamp chikaw chikañchasïna. Jak"at nuwasiñat wal yatisax Dimax jank"akiw Lobo-r jiwayatayna, Sam-arux yaqha ch"axwäwit ajanupar qhispiyañataki.
  
  Kasper jupax wali usuchjat Olga kullakaruw irpxaruwayäna ukat janïr Valkyrie sat autot saraqasinx Nina kullakaruw qhipäxar uñtäna. Sarnaqäw yatxatirix jamp"att"asisaw jupanakar phust"äna ukat janïr cuartopar kutt"kasax sarxapxañapatakiw amparapamp uñacht"ayäna. Olga sat tawaquruw hospitalar irpañapäna, ukat uka chiqat pasirinakaruw kawkhans jakʼankir qullañ utax utji uk jisktʼañapäna. Ukat jankʼakiw usuchjat chacha warmir yanaptʼapjjäna, ukampis jaya cheqanwa uka delegacionajj kuttʼanjjapjjäna.
  
  Zelda Bessler jupax transmisión ukaruw katuqatayna, Lilith Hearst jupax janïr Reichtisusis markan mayordomo ukamp ch"amanchatäkasax ukat motoran tiempor ukax qalltañapatak wakicht"atäna. Panel manqhan wila qhananakax qhant"atax Clifton Taft ukan katxarutax dispositivo de mando a distancia ukan activación uñacht"ayäna. Uka grupor kuttʼanipkäna uk istʼasajja, barcot mistuñatakiw trenan qhepäjjapar sarawayjjäna. Taft-an cuartopan ch"axwañanak ist"asax uka chiqat pasañ yant"äna, ukampis Dima-x jark"äna.
  
  "¡Qheparakïtawa!" - sasaw jach"at arsüna. "¡Sala de control ukar kuttʼam ukat apaqtʼam!"
  
  Zelda Bessler kullakax mä juk"a pachatakix musphataw jikxatasïna, ukampis kunatix Bratva pallapallax jan yatkatayna ukax jupax armatänwa, jupar uñtasita. Juparux pallapallampiw jiwayatayna, purakaparux carmesí aycha ch"iyjasaw ch"iyjatayna. Ninax amukt"asïnwa, ukhamat jan jaqinakar uñch"ukiñataki. Sam jupax pampanx jan amuyt"asisaw jikxatasïna, ukhamarak Lobo ukhamaraki, ukampis Bessler jupax ascensor katjañapänwa ukat jiwataw sasaw amuyasïna.
  
  Nina kullakajj Sam sat chacharuw amuytʼayañatak chʼamachasïna. Jupajj wali chʼamaniwa, ukampis janiw kunjamatsa uk phoqañatakejj utjkänti. Ukat trenax sarxañ qalltatap amuyasïna ukat arstʼirinakat mä grabat yatiyäwiw purinïna, ukax wali axsarañänwa. "Kullakanaka, jilatanaka, Valkyrie markar kutt"anxapxsmawa." Jutïr uñakipäwisajj Novosibirsk markanwa lurasini" sasa.
  
  
  31. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Chiqapa lurañanaka
  
  
  Policianakax Reichtisusis pampat George Masters jupamp mä bolsa de cuerpo ukat Lilith Hearst jupamp grilletes ukamp mistuwayxapxäna, Perdue jupax vestíbulo ukat jak"ankir salas de estar ukat manq"añ utanakan ch"amakt"at muyuntat chiqanakanw kayuk saräna. Jupax uka chiqanx rosas madera pirqa paneles ukat muebles ukanakan balas ukan p"iyanakapamp jan walt"ayat uñjäna. Jupax wali jila alani tapicería persa ukat alfombranakapan wila ch"akhanakap uñch"ukiskäna. Barra phichhantat ukat techo jan waltʼayat askichañatakix mä jukʼa tiempow munasispa sasaw sapxäna.
  
  "¿Té, tata?" Charles jilatajj jisktʼäna, ukampis Perdue chachajj kayunakapan infiernopar uñtasitänwa. Perdue jilatajj amukiw servidor cuartopar saräna. "Mä jukʼa té umtʼañ munta, yuspärsmawa, Charles." Perdue kullakajj Lillian sat warmin uñnaqaparuw uñtäna, jupajj cocina punkun saytʼatäskäna, jupar jachaqtʼaskäna. "Hola Lily" sasa.
  
  "Hola, tata Perdue" sasaw wali kʼajkirïna, walikïskatap yatisajj kusisitaw säna.
  
  Perdue chachajja, mä juntʼu, zumbido cámara ukan electrónica ukamp phoqantat chʼamaka sapakïñaruw saräna, ukanjja utanjam jikjjatasïna. Jupax cableadop amuyuparjam sabotaje uñacht"ayañ chimpunak uñakipäna ukat p"iqip ch"allxtayäna. "Ukat kunatsa soltero qheparakta sasaw jisktʼasipjje" sasa.
  
  Jupax servidores privados ukanakap tuqiw yatiyawinak uñakipañ amtäna ukatx Sam jupat mä ch"amaka ukat jan wali yatiyäwinak jikxatasax walpun muspharäna, mä juk"a jayäkchïnsa. Perdue chachan nayranakapajj George Masters chachan arunakapwa uñakipäna, Casper Jacobs sat doctoran yatiyäwinakapsa, Sam chachajj jupamp tantachasirinakar jiwayañ jamasat amtapat taqpach entrevistapsa uñakipäna. Perdue chachajj Sam chachajj Bélgica markaruw saraskäna sasaw amtasïna, ukampis uka qhepatjja janiw kunas jupat istʼaskänti.
  
  Charles jilatajj teap apanïna. Earl Gray jupan q"aphipax computadora ukar munasirinakan junt"u q"aphipanx Perdue jupatakix alaxpachanïnwa. Ukat jakäwip qhispiyir mayordomoruw akham säna: "Janiw perdón mayisiñjamäkiti, Charles" sasa. "Kunjamsa jankʼak mayjtʼayasta ukat kunjamsa sarnaqawayta, uk uñjasajj phenqʼasta, taqe ukanakajj mä maldita warmit laykuw ukham lurasi" sasa.
  
  "Ukat jaya tiempo tʼaqanuqtañatakejj chacha warmi ikthapiñ jan chʼamanïtapata" sasaw Charles chachajj waña chuymampi sawkasïna. Perdue chachajj cuerpopajj usutäskäna ukhajj larusiñapänwa. "Taqi kunas walikïskiwa, tata. Taqe kunas sum tukuyki ukhakama" sasa.
  
  "Ukhamäniwa" sasaw Perdue-x jachaqt"asïna, Charles-an guantesamp uchat amparap luqxatasa. "¿Kunapachas purintäna uk yattati, jan ukax tata Cleavex jawsanitayna?"
  
  Mayordomojj akham sänwa: "Llakiskañawa, janiw tata" sasa.
  
  "¿Gould doctorajj?" sasaw jiskt"äna.
  
  Charles jilatajj akham sänwa: "Janiwa, tata" sasa. -Janiwa mä arusa. Jane kullakajj qharüruw kuttʼani, ukajj yanaptʼani ukhajja" sasa.
  
  Perdue jupax dispositivo satélite, correo electrónico ukat celular personal ukanakat uñakipäna, ukatx taqpachaw Sam Cleave jupan jan jawsatanakamp phuqhantat uñjäna. Charles jilatajj uka cuartot mistunkäna ukhajja, Perdue jilatajj khathattʼasïnwa. Einstein chachan ecuación ukar wal munasitapatxa, kuna jan waltʼäwinakas utjäna ukax juchañchañjamakïnwa, ukat uta qʼumachañ qalltañapänwa, sañjamawa.
  
  Escritoriopanjja, Lilith kullakajj bolsapan utjkäna ukanakaw utjäna. Jupax nayratpach thaqhat bolsap policiaruw katuyäna. Jupan aptʼat tecnología taypinjja, transmisorap jikjjatäna. Kunapachatï uka tukuyat ecuación Rusia markar apayatätap uñjäna ukhajja, Perdue chachan chuymapajj saytʼasjjänwa.
  
  "¡Qullan mierda!" - sasaw samaqxatayna.
  
  Perdue sat chachajj jankʼakiw jaltawayjjäna. Jupax jank"akiw té umt"asinx yaqha servidor ukar jank"ak saräna, ukax satélite transmisión ukar yanapt"aspawa. Amparanakapax jank"akiw ch"allxtasïna. Mä kutix conexión ukax utt"ayatäxän ukhax Perdue jupax loco ukham código qillqañ qalltawayi, uñjkañ canal ukarux triangula ukham uñt"ayawayi, ukhamat katuqirix kawkhans jikxatasi uk uñjañataki. Uka pachparakiw kawkhantï ecuación ukax khithatäki uka yänak apnaqir dispositivo remoto ukarux arknaqäna.
  
  "¿Guerra anattʼañ munasmati?" sasaw jiskt"äna. "Khitimpis sarnaqaskta uk amtayäma" sasa.
  
  
  * * * .
  
  
  Clifton Taft ukat lacayonakapax jan pacienciampiw martinis uk umapxirïna ukat wali kusisitaw ganancias ukan jan walt"äwip suyt"apxäna, limusinapax noreste uksaruw Tomsk uksar sarawayxäna. Zelda ukax mä transmisor ukanïnwa, ukax Valkyrie ukan bloqueos ukat encuentros ukan yatiyawinakap uñjäna.
  
  "¿Kunjamsa kunas pasaski?" sasaw Taft jilatajj jisktʼäna.
  
  "Jichhax aceleración ukax amtaparjamawa. Niya pä tunk minutos ukjatx Mach 1 ukar jak"achasipxañapawa", sasaw Zeldax jach"a jach"a tukusax säna. "Hearst kullakax taqi kunat sipansa irnaqawip lurawaykaspas ukhamawa. ¿Lobox jupan convoyap apt"asitayna?"
  
  McFadden jilatajj akham sänwa: "Janiw amuytʼasirïkti. "Jupar jawsañ yantʼta, ukampis celularapajj jistʼantatäjjänwa. Chiqpachansa, janiw jukʼampi jupamp apasiñax wakiskiti, ukatwa kusisita. Kuntï Gould sat doctorar lurkäna uk uñjañamawa. Niya, niyas, jupat sinttʼasirïtwa" sasa.
  
  "Jupax lurañap phuqäna. Inas uñjiripar chhuxriñchjañatak utar sarchïna" sasaw Taft chachax mä pervertido larusiñampiw qhuru arsüna. "Chiqpachansa, Jacobs jilataruw qhipa arumax trenan uñjta, cuartojan punkupampiw anattʼasiskäna".
  
  "Walikiwa, ukhamax jupax uñjatarakiwa", Bessler jupax jachaqt"asisaw arsüna, proyecto gerente ukhamaw jupan lantix wali kusisitaw jikxatasïna.
  
  
  * * * .
  
  
  Ukañkamasti, Valkyrie sat barconjja, Nina kullakajj Sam sat chacharuw sartayañ wal chʼamachasïna. Ukat trenajj awisajj jankʼak saraskir amuyasïna. Cuerpopax janiw k"ariskänti, trenan wali ch"amampi sarnaqir G-force ukan efectonakap amuyasïna. Anqanxa, pasillonxa, yaqha markanakat jutir delegacionan jan amuytʼasir arnaqatanakap istʼäna. Jupanakax ukhamarakiw trenan ch"allxtatap amuyasipxäna, ukat janiw galera ukat bar ukax amparapan utjkänti, ukat magnate estadounidense ukat yanapirinakapat suyt"añ qalltapxäna.
  
  "Janiw jupanakax akankapkiti. Nayax uñakipt"awayta" sasaw Estados Unidos markankir representantex mayninakar yatiyir ist"äna.
  
  "¿Inas qheparapjjchi?" sasaw chino delegadox ukham amuyt"ayäna.
  
  "¿Kunatsa jupanakan pachpa trenapar mantañ armasipjjäna?" - yaqha jaqixa amuyt"ayi. Mä chiqanx jutir carronx mayniw chhuxriñchjasiñ qalltäna. Ninax janiw kuna jan walt"äwis utjki uk qhanstayasax sustjasiñ munkänti, ukampis taqiniruw especulacionar jaytañat sipansa ukat loco tukuñat sipansa, juk"amp askïspawa
  
  Punku uñkatasinxa, Ninax Agencia de Energía Atómica ukan p"iqinchiriparuw jak"achasiñatak amparapamp uñacht"ayäna. Jupax qhipäxaparuw jist"antäna, ukhamat uka jaqix Lobo Kretchoff sat jaqin jan amuyt"asir janchipar jan uñjañapataki.
  
  "Tata, nayan sutijajj Escocia markankir Gould sat doctorawa. Kunas pasaski uk yatiyapxsmawa, ukampis samarañam munapxsma, ¿amuyasmati? "- sasaw qalltäna.
  
  -¿Kunatsa ukaxa? - sasaw wali ch"amampi jiskt"äna.
  
  -Sum ist"apxam -sasa. Nayax janiw jumanakan uñisirimäkti, ukampis kuntix luraski ukx yattwa, ukat jan walt"äw askichañatak ch"amachasiñkamax mä qhanañcht"äwimp delegación ukar arst"apxañamawa", sasaw arsuwiyi. Kʼachat kʼachat ukat samarañaw uka chachar uka yatiyäwinak yatiyäna. Jupajj jukʼamp ajjsarañwa uñjäna, ukampis kunjamtï lurañjamäki ukhamarjamaw tonadapajj jan sinti llakisisa ukat jan kuns lurañ munkänti. Ajanupajj chʼiyar chʼiyar tukuwayjjänwa, ukampis janiw sinti llakiskänti. Nina kullakaruw pʼeqep chʼoqtʼasis mayninakamp parltʼañatak sarjjäna.
  
  Ukat jankʼakiw cuartopar kuttʼjjäna ukat Sam sat chacharuw sartayañ yantʼäna.
  
  -¡Sam! ¡Sartam, Cristo layku! ¡Nayax jumaruw munta!" sasaw chhuxriñchjasïna, Sam-an ajanuparux ch"allt"asïna, jan sinti llakisiñataki, ukhamat jupar jawq"jañapataki. -¡Sam! Jiwasajj jiwjjañäniwa. ¡Compañía munta!"
  
  "Nayaw jumamp chikt"atäskä" sasaw Lobox sarcasmo säna. Jupax Dimax juparux wali ch"amamp jawq"jatapat sartasïna, ukat mä jiwat mafia pallapallaruw cuna kayupan uñjasax kusisitaw jikxatasïna, kawkhantix Ninax Sam-ar qunt"atäskäna.
  
  "Dios, Sam, kuna pachas sartañatakix mä suma pachax utjchi ukhax jichhaw" sasaw jupax ajanupar ch"allxtayäna. Lobo larusitapax chiqpachapuniw Nina-rux axsarayäna, ukat jupar jan sintt"asitapat amtasïna. Jupax ikiñ patxaruw jalnaqäna, ajanupax wila ukat qʼañu chuymanïnwa.
  
  -¿Juk"ampi munasmati? sasaw jachaqt"asïna, wilax kisunakaparuw uñstäna. "Jichha kutix juk"amp ch"amampiw arnaqasipxsma, ¿janich ukhamäki?" Jupax wali larusitaynawa.
  
  Sam jilatajj janiw jupar uñjkänti, ukajj qhanaw amuyasïna. Ninax amukiw Diman tunka pulgadas khanjali ukar amparap luqtäna, ukax mä jach"a ukat jiwayir ch"ullqhi puñalawa, ukax amparap manqhan mä funda ukanïnwa. Mä kutix ch"amanïxän ukhax juk"ampiw jan axsaras jikxatasïna, ukat Ninax janiw axsaraskänti, jupat vengasiñax wali askiwa sasaw jupa pachpa arsu.
  
  "Yuspära, Dima" sasaw nayranakap uka manq"añ uywar uñkatasax jisk"at arsüna.
  
  Kuntï jan suykäna ukajja, akatjamat jupar nuwantäna. Jachʼa janchipajj cama thiyaruw chʼalljjtayasïna, ukampis Nina kullakajj jankʼakiw kuns luräna. Ukat liwxatasinxa, ataquepat esquivasaw pampar jaquntatäkäna uka pacha suytʼäna. Nina kullakajj mä cuchillo apsusaw kunkapar cheqak uñachtʼayäna, ukat mä jila alani traje uchat bandido rusaruw cuchillomp jawqʼjäna. Uka cuchillajj kunkapar mantasaw jupar cheqak saräna. Uka acero puntapajj kunkapan vértebranakap apsusaw amuyasïna, ukhamatwa médula espinal sat chʼakhanakap khuchhurapjjäna.
  
  Histérico, Ninax janiw aguantañjamäxänti. Valkyrie kullakajj mä jukʼa jukʼampiw jankʼak saräna, ukat bilis jupat mistusaw kunkapar jaqontäna. -¡Sam! -sasawa arupa p"akjañkama arnaqasïna. Ukajj janiw kunäkänti, kunattejj manqʼañ auton tantachasirinakajj ukhamarakiw chuym ustʼayasipjjäna. Sam jilatajj sartasïna, nayranakapajj socketanakanwa thuqtʼasïna. "¡Sartasim, tayka!" - sasaw jach"at arsüna.
  
  -¡Nayaxa sartawaytwa! sasaw khathatt"asïna, jach"at arsüna.
  
  "¡Sam, jichhajj sala de máquinas ukar puriñasawa!" - jupax chhuxriñchjasïna, Wulf jupamp machaq yant"äwip tukuyasax wali mulljataw jachäna. Sam jupax jamp"att"añatakiw qunt"asitayna ukat uka monstruon kunkapat wilax jalsuski uk uñjäna.
  
  Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Juparuw katoqawayta, Sam" sasa.
  
  Jachaqtʼasisaw akham säna: "Janiw nayajj jukʼamp suma irnaqtʼirjamäkiriskayätti" sasa.
  
  Ninax muxsañcht"asisaw sayt"asïna ukat isinak chiqañchäna. -¡Motoran cuartopa! sasaw Sam jilatajj säna. "Akax ukakipkarakiw recepción ukax utji, nayax yatxatwa." Jank"akiw jariqasipxäna ukat amparanakap cuenca ukan wañt"ayapxäna ukat Valquiria nayräxaruw jank"ak sarapxäna. Nina kullakajj tantachasirinakar jakʼachaskäna ukhajja, taqeniw Infiernor sarapjjatap amuyasïna, ukampis jupanakajj samarañapatakiw chʼamachasïna.
  
  Mä kutix sala de máquinas ukar purisax wali amuyumpiw luz ukat controles ukanakax lliphipir uñjapxäna.
  
  Sam jilatajj chuym ustʼayataw akham säna: "Janiw kunas aka tren tʼijuñampejj kuns lurkiti" sasa. Bolsillopat teléfonop apsüna. "Dios, janiw iyaw sañjamäkiti akax wali irnaqaskiwa" sasaw mä señal jikxatañ yant"äna. Trenax yaqha muescaruw jankʼak saräna, ukat arnaqasiñanakaw carronakar phuqhantäna.
  
  Ukat akham sasaw ñikʼutap chʼoqtʼasïna: "Janiw arnaqkasmati, Sam" sasa. "Jumax yatisktawa".
  
  "Janiw jawst"kti" sasaw jank"ak ch"amampiw chhuxriñchjasïna. "Jichhax janiw yaqha chiqar sarxañäniti. Ukat chʼakhanakajajj chʼiyjañ qalltani" sasa.
  
  Jupajj mä ladoruw uñtäna. "Janiw aka ist"añax wakiskiti."
  
  Jupax teléfonoparuw mä código uñt"ayäna, ukax mä código Perdue juparuw churäna, sistema de seguimiento satélite ukar mantañataki, ukax janiw mantenimiento ukax wakiskiti. "Diosa, Purdue ukax uk uñjpan."
  
  Ninax akham sänwa: "Janiw ukhamäkaspati.
  
  Jupajj jan pächasisaw jupar uñkatäna. "Jiwasan sapa ch"amasa."
  
  
  32. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Chaos, II t"aqa
  
  
  
  Ferrocarril Clínico Hospital - Novosibirsk ukat juk"ampinaka
  
  
  Olga kullakax wali usuntataw jikxatasïna, ukampis unidad de terapia intensiva ukanx mistuwayxänwa, mä cuarto privado ukanw qullatäna, Casper Jacobs jupaw pagatayna, jupax ikiñ jak"an qhiparäna. Awisax amuytʼasisaw mä jukʼa parltʼasirïna, ukat wasitatwa ikiñar purtʼasirïna.
  
  Sam ukat Nina jupanakax kuntix Ch"iyara Intir luqtatapax puriyawayki ukanak pagapxañapänwa, ukatwa jupax colerasïna. Ukax janiw juparux chuym ch"allxtaykänti, jan ukasti juparux colerayarakïnwa, kunatix americano babosa Taft ukax jak"achasir jan walt"äwit qhispiñ atipxatayna ukat Zelda Bessler ukat uka escocesa chhaqhat McFadden ukanakamp jach"añchapxäna. Ukampis kunatï jupar jan waltʼaykäna ukajja, Lobo Kretchoff chachajj kuntï Olga ukat Nina sat chachanakar lurawaykäna ukat qhespiyasiñap yatiñapawa.
  
  Loco amuytʼasisaw uka llakit cientificojj kun lurañatakis mä thak jikjjatañ yantʼäna. Suma tuqitxa, taqi kunas janiw chhaqkiti sasaw amtäna. Jupax Perdue-rux jawsatayna, kunjamatix nayrïr kutix ukhama, kunapachatix jupar jak"achasiñ yant"askakitayna, uka kutikiw Perdue-x jaysatayna.
  
  -¡Diosaja! Janiw jumar puriñax iyaw sañjamäkiti -sasawa Casperax samaqäna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Mä jukʼa mayjtʼayasiñajajj ajjsaratwa" sasa. "¿Akax doctor Jacobs ukhamäpachati?"
  
  -¿Kunjamatsa yatta? sasaw Kasper jilatajj jisktʼäna.
  
  "Satélite ukan rastreadoran numerom uñjta. ¿Jumajj Sam-ampïtati? -sasawa Perduex jiskt"äna.
  
  "Janiwa, ukampis jupa laykuw jawst"ta" sasaw Casper jilatajj jaysäna. Jupax Perdue-rux taqi kuns qhanañcht"äna, kawkhantix jupax Olga-mp trenat saraqapxañapäkän ukakama, ukat janiw Taft ukat yanapirinakapax kawkirus sarapkän ukx amuykänti. "Ukampirus Zelda Bessler ukax paneles de control Valkyrie ukatakix mä mando a distancia ukaniwa sasaw amuyta", sasaw Casper Perdue jupax saraki.
  
  Millonario chachajj computadorapan pantallapan chʼiyar chʼiyar chʼiyar uñjasajj jachaqtʼasïnwa. "Ukhamaxa, ¿akax ukhamäpachati?"
  
  "¿Jumajj mä cargonïtati?" - Casper kullakaxa wali kusisitaw jach"at arsüna. "Perdue tata, ¿aka código de seguimiento ukax utjaspati?
  
  Purdue chachajja, Jacobs doctoran yatichäwinakap liytʼasaw uka jaqejj jupa pachpajj genio jaqëtap yateqäna. - ¿Jumaxa mä pluma utjtamti? Perdue-x jachaqt"asïna, nayra chuyma ch"allxtayiri jaqjamaw wasitat jikxatasïna. Jupax wasitatw uka jan walt"äw mayjt"ayäna, tecnología ukat yatiñanakapampix jan llamkt"ataw uñjasiwayi, kunjamatix nayra pachanx ukhama. Jupax Bessler-an remote dispositivo-pat señal uñakipäna ukat Casper Jacobs-arux código de seguimiento ukx churäna. -¿Kunsa lurapxäta? - sasaw Casperar jiskt"äna.
  
  Casper chachajj thayampiw akham säna: "Mä jan waltʼayat experimentompiw chhaqtayañ munta" sasa. "Janïr sarkasaxa. Valkyrie-n magnetismo-p jan ch"amanïñapatakix kuns lurasma ukhax jank"akiw lurasma, Perdu tata. Amigonakamajj niyaw mä jan wali etaparu mantapjjani, ukanjja janiw kuttʼanipkaniti" sasa.
  
  "Suerte, jilïr jaqi" sasaw Perdue-x machaq uñt"atapat despedida säna. Ukat jankʼakiw uka barcon señalapampejj conectasïna, ukat uka pachparakiw uka barcojj saraskäna uka sistema ferroviario ukar hackeäna. Jupax Polskaya markan mä cruce ukar saraskäna, ukanx jakthapiwinakarjamaxa, Mach 3 uksaruw jank"ak sarañapäna".
  
  "Kamisaki?" - jupax sistema de comunicación ukampiw conectado arst"irit ist"äna.
  
  -¡Sam! - Perdue kullakaxa jach"at arsüna.
  
  "¡Arktaña! ¡Yanapt'apxita!" - sasaw arst"iri tuqi jach"at arsüna. "Nina kullakajj janiw kuns amuyjjänti. Trenanjja jila parte jaqenakajj mä trenanïpjjewa. ¡Jank"akiw uñjañax chhaqtxa, ukat aka manqhanx mä maldito horno ukar uñtasitawa!"
  
  "¡Istʼam, Sam!" - Perdue kullakaxa arupata arnaqasïna. "Nayaw mecánica de pista ukarux wasitat uñakipt"askta, kunjamtix arsupktan ukhama. Kimsa minutonak jukʼamp suytʼañamawa. ¡Valkyrie ukax trayectoria mayjt"ayasax generación magnética ukax chhaqtxaniwa ukat juk"ampiw juk"ampi!
  
  -¡Jesucristo! Kimsa minutonaka? ¡Uka pachatakejj tostatäjjañäniwa!" Sam jilatajj arnaqasïna.
  
  "Kimsa minutonaka, Sam! Suyaña!" Perdue kullakajj arnaqasïna. Servidor uta punkunjja, Charles ukat Lillian jilatanakajj kunsa uka warariñajj utjayaski uk uñjiriw jutapjjäna. Jisktʼañat sipansa jan ukajj jan waltʼayañat sipansa, jukʼamp sum yatipjjäna, ukampis jaya cheqatwa uka drama istʼapjjäna, wali llakit uñnaqtʼanïpjjänwa. "Chiqans pistas mayjt"ayañax p"iqit ch"axwañ jan walt"äwiruw puriyi, ukampis jichhax janiw yaqha trenanak uñjkti", sasaw pä irnaqirinakaparux säna. Lillian kullakajj mayisïna. Charles jilatajj wali chʼamampiw manqʼantäna.
  
  Trenanjja, Sam chachajj thaya thaqhasïnwa, janiw kuna chuymachtʼäwis jikjjatkänti, uka thayajj Valkyrie sat barcojj pasaskäna ukhajj chʼamaktʼänwa. Nina kullakarojj jaktayañatakiw apthapïna, ukampis cuerpopajj 16 ruedan autot sipansa wali llakkañänwa ukat janiw jukʼamp sarnaqkänti. "Mach 3 ukax mä qawqha segundonakanwa. Taqinipuniw jiwatäxtanxa -sasa.
  
  Polskaya markatakix mä letrero tren nayraqatan uñstäna ukat mä nayra ch"ipxtasaw jupanakar pasawayxäna. Sam sat chachajj samañap katjjänwa, jupa pachpaw cuerpopan pesajepajj jankʼak jiljjattatap amuyasïna. Janiw kuns uñjjjänti, ukat mä akatjamat trenan mä interruptoran thuqtʼasitap istʼäna. Valkyrie ukax mä akatjamat campo magnético ukan normal pista ukar p"akjatapat desviado ukhamaw uñjasi, ukampis Sam jupax Nina ukarux katxaruwayi. Turbulenciax wali jach"änwa ukat Sam ukat Nina ukan janchipax cuarto ukan equiponakaparuw jaquntatäna.
  
  Kunjamtï Sam jupax axsarkänxa, yaqha kilómetro ukch"a thakhi sarnaqasax Valkyrie ukax desviar qalltawayi. Jupajj pistanakan qheparañatakejj wali jankʼakiw saraskäna, ukampis uka tiempotakejj jukʼampiw jankʼak sarjjäna, ukhamatwa normalat sipansa jukʼamp jankʼak sarjjäna. Jupax ch"amap apthapisinx Ninan jan amuyt"asir janchiparuw jamp"att"asïna, amparanakapamp p"iqip ch"uqt"asa. Mä jach"a ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"akhax wali muspharkañ ch"amampiw t"ijtäna. Mä istʼasir chʼajjwäwiw maquinar chikat doblatäna, ukat anqankir manqharuw placanak wartäna.
  
  Kunapachatï Sam sat chachajj pista ladopan sartaskäna ukhajja, janïr combustiblejj nakhantkipan taqeniruw uka cheqat apsuñatak nayrïr amtapajj utjäna. Chiqansa, combustible nuclear satänwa sasaw amuyäna. Sam jupax janiw kawkir minerales ukanakas juk"amp ch"amanchaski uk yatxatkänti, ukampis janiw torio ukampix kuna ch"amas apsuñ munkänti. Ukampis cuerpopajj qʼal jan waltʼayat uñjasïna ukat janiw mä centímetros kuyntʼirjamäkänti. Siberia markan hielo taypin qontʼatäsajja, kunjamsa jan cheqaparjam jikjjataskäna uk amuyasïna. Cuerpopax wali pesasänwa ukat mä juk"a pacha nayrax jakkirpachaw asxatatäxäna, ukampis jichhax thayaruw tukuwayxäna.
  
  Uka delegacionat qhispipkäna uka yaqhep jaqenakajja, jukʼat jukʼatwa uka thaya chʼiyar chʼiyar chʼiyar cheqar jaltjjapjjäna. Sam jupax Nina kullakax juk"at juk"at amuyt"askäna ukat jachaqt"asiñ jan axsaras uñch"ukiskäna. Chʼamaka nayranakapajj jupar uñkatasaw liwjjatäna. -¿Sam?
  
  "Jïsa, munat masija" sasaw chhuxriñchjasïna ukat jachaqtʼasïna. "Chiqpachansa, mä Diosaw utji."
  
  Jachaqt"asisaw p"iqip patxan ch"iyar alaxpachar uñtäna, samañampiw samarañampi ukat llakimp samsuwayxäna. Ukat yuspärasaw akham säna: "Yuspära Perdue" sasa.
  
  
  33. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Qhisphiyawi
  
  
  
  Edimburgo - kimsa semanas ukjatx
  
  
  Ninax mä suma qullañ utan qullatäxänwa, kunatix jupax yaqha qhispiyirinakas taqi usuchjatanakapampix avión ukamp apayatäpxänwa. Jupampi Sam jilatampejj kimsa semanaw Edimburgo markar kuttʼapjjerïna, ukanjja nayrïr kutiw Reichtisousis sat cheqan saytʼasipjjäna. Purdue, amigonakapamp wasitat jikisiñataki, mä jach"a empresa de catering ukar mä manq"äw wakicht"añatak wakicht"äna, ukhamat invitadonakapar munasiñapataki.
  
  Perdue jupax excentricidad ukamp uñt"atawa, jupax mä nayrïr uñacht"äwiwa, kunapachatix uta uñjiriparu ukhamarak mayordomoparux mä sapa manq"äwir jawillt"äna. Sam ukat Nina sat chachajj wali chʼiyar chʼiyar chʼiyar jañchinïpjjänwa, ukampis jan kuna jan waltʼäwin uñjasipjjänwa.
  
  Ukat cristal champán vasop jachʼar aptasax akham sänwa: "Mä tostadas wakichtʼatäkaspas ukhamwa amuyta" sasa. "Llily ukat Charles sat wali chʼamani ukat sapa kuti jan jitheqtir esclavonakajaru."
  
  Lily kullakajj Charles chachajj cheqapar ajanupar uñjkasajj lartʼasïnwa. Jupajj costillanakaparuw jaqontäna. "Sixsi".
  
  "Mä kutix mayordomo, sapa kutiw mayordomo, munat Lillian" sasaw irónicamente jaysäna, mayninakax larusipxäna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Ukat David amigojajja" sasa. "¡Hospitalan qullatäpan ukat wiñayatakiw utan uñjañ jaytxañapa!"
  
  "Amén" sasaw Perduejj nayranakap chʼoqtʼasis iyaw säna.
  
  "Chiqpachansa, ¿Novosibirsk markan waliptapkayäta uka tiemponjja, ¿kunas faltapjjta?" - Ninax laka ch"allt"ata caviar ukat salta galletampiw jiskt"äna.
  
  "Janiw nayax kuns lurkti" sasaw Sam jupax amparap luqxatäna ukat champán manq"antäna wiskipar phuqt"ayañataki.
  
  "Inas akax wali askïchispa" sasaw Perdue-x nayranakap ch"irmthapisin jupanakar arsüna. "Tren jan walt"äwin jiwata ukat usuchjatanakat yatiyat qhipatwa yatiyäwinakan uñstäna. Ukan hospitalar mantapkta uka qhepat mä uruw uk qellqtʼawayta . Jutam uñjiri" sasa.
  
  Jupanakax pantalla laptop Perdue ukax wali carbonizado barra contador ukan utjkän ukaruw kutt"apxäna. Ninax jachaqt"asisaw Sam-rux ch"allxtayäna, uka pachpa yatiyirir uñjasa, jupax tren fantasma ukan yatiyaskäna, uka trenax uka pachax Sam-atakiw grabatayna. Ukajj mä subtítulo ukanïnwa.
  
  "Mä qawqha semananak nayrax mä tren fantasma ukaw pä wayn tawaqunakar ch"usa tren pistas ukan jiwayatayna sasin arsutapatxa, aka yatiyirix wasitatw jan amuyt"kay yänak apaniwayi".
  
  Warmi qhipäxanxa, qhipäxanxa, Tomsk sat mä markaw Rusia markan utjäna.
  
  Uka janchit usuchjat janchinakax magnate estadounidense Clifton Taft, cientifico belga Dr. Zelda Bessler ukat candidato alcalde escocés Hon. Qhipürux Lance McFadden jupax tren ukan pistas ukan jikxatasïna. Uka markankirinakax mä locomotorax jan kawkits mistkaspas ukhamaw uñstawayi sasaw yatiyapxi, ukatx kimsa patronanakax limusinapax jan walt"ayat uñjasisinx pistas ukan sarnaqapxatapat yatiyapxi.
  
  "Pulso electromagnético ukanakax ukham lurapxi" sasaw Perdue-x contador jak"ankir chiqat jachaqt"asïna.
  
  Tomsk markan alcalde Vladimir Nelidov jupax uka jan walt"äwit juchanchawayi, ukampis qhanancht"iwa, tren fantasma satäkis ukan uñstatapax tren ukax qharüruw jallu purintatapat jach"a chhijchhinak taypin pasatapakiw sasaw qhanancht"awayi. Jupax akham sasaw arsuwayi, janiw kuna muspharkañas uka jan walt"äwix utjkiti, ukatx mä jan wali accidente ukhamakiw jan uñjkañ utjatapata.
  
  Perdue jilatajj jistʼantasïna ukat pʼeqep chʼalljjtayasïna, jachaqtʼasisa.
  
  "Jacob doctorax Olga jiwata tiyupan Sociedad Física Secreta Rusa ukan irnaqir masinakapan yanapt"ap mayiwaykaspas ukhamaw amuyasi", Perdue jupax larusitaynawa, Kasper jupax Sam chachan entrevistapanx física ukan jan walt"ayat yant"äwipat arsutapat amtasisa.
  
  Ninax jerez sat qullampiw umasïna. "Perdón sissma, ukampis janiw ukhamäkiti. ¿Ukajj jan wali jaqer tukuyitu?"
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Janiwa" sasa. "Jumax santuwa, mä santuwa, jupax pandilla rusa ukan regalonak katuqi, kunatix mä puñalampiw nayrïr uñisiripar jiwayapxi." Ukham arsutapajj amuyatapat sipansa jukʼamp larusiñaruw puriyäna.
  
  "Ukampis taqpachanx kusisitaw doctor Jacobs jupax jichhax Bielorrusia markan jikxatasi, nazi élite ukan buitrenakat jayarst"ata", Perdue jupax jach"at arsüna. Jupax Sam ukat Nina ukanakaruw uñkatäna. "Diosajj yatiwa, waranq kutiw jawsanitu ukhajj luratanakap phoqayäna, jan ukhamäkaspa ukhajja, janipuniw jan walin uñjasitam yatkiriskayätti" sasa.
  
  Nina kullakajj akham sasaw amtayäna: "Jan juma pachpaw jaqunukuñamäkiti, Perdue" sasa. "Mä kunaw jupax iwxt"tamxa, ukampis jumax juchamat pampachañatakix wali wakiskir amtäwiruw purisma".
  
  Jupajj nayranakap chʼoqtʼasisaw akham säna: "Jumaw jaystajja" sasa.
  
  
  TUKUYA
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  Preston W. Wawa ukat yaqhanakampi
  Babilonia markankir mascara
  
  
  ¿Kawkhans jan ajanunïki ukhajj sentimientonakajj sañ muni?
  
  ¿Kawkhans Juykhux sarnaqi, kunapachatix ch"amaka, p"iyanaka ukat ch"usat taqi chiqan utjki ukhaxa?
  
  ¿Kawkhans Chuymax arski jan lakapat lakapat antutasa despedida lurañataki?
  
  ¿Kawkhans rosas muxsa q"aphini ukat munasirin samañapax kunapachatix k"arinakan thujsapax jan utjki ukhaxa?
  
  ¿Kunjamsa yatiyapxäma?
  
  ¿Kunjamsa yatiyapxäma?
  
  ¿Kunsa maskaranakap qhipäxan imantasipxi?
  
  Kunapachatï ajanunakapax imantatäki ukat arunakapax chʼamanïki ukhaxa?
  
  ¿Jupanakax Alaxpachan katxarupxiti?
  
  Jan ukajj ¿Jupanakajj Infiernon dueñopachänti?
  
   - Masque de Babel (1682 marana - Versalles)
  
  
   1ri t"aqa - Nina phichhanta jaqi
  
  
  Ninax wali jach"a nayranakap ch"irmthapïna.
  
  Nayranakapaxa sinapsis ukanakap ist"apxäna, kunawsatix ikiñapax REM ikiñar liwxatasïna, ukat subconsciente ukan jan sintt"asis amparanakaparuw jaytawayäna. Luz ukanakax sala privada de Hospital Universitario de Heidelberg ukanx wali jayp"u pachanw qhant"ata, ukanx Nina Gould doctorax hospitalaruw mantawayi, ukhamat radiación usump jan walt"ayat jan walt"awinak chhaqtayañataki, wakisispa ukhaxa. Jichhakamax kunjams chiqpachan jupax juchapax wali ch"amäspa uk yatiñax ch"amakiwa, kunatix jupamp chik sarir chachax janiw chiqaparu yatiykänti kunjams jupax uñt"ayasi. Jupajj wali sum siskäna ukajja, Chernóbil markan uraq manqhankir túneles ukanakan walja horanak sarnaqer jikjjatäna, janiw kuna jakañas waliptkaspati.
  
  Barken enfermerax jiskʼa tama irnaqirinakaparux akham sänwa: "Janiw taqi kuns yatiyapkituti, ukampis Gould sat doctorax janïr siskäna ukhaxa, janiw chikatpach uka uraqin pasañapäkänti sasaw qhan amuyasiyäta jupar jikjjatäna" sasa. Jupax amparanakap t"axllirt"asisaw jach"at arsüna. "Llakiskañawa, mä jan wali luratapat katuntañatakikix janiw kuna pruebas utjkituti, ukat jaytañaw wakisïna ukat kuna juk"a yatiyawinakas utjkistu ukanakamp askichañaw wakisïna".
  
  Simpatía obligatoria ukax pasantenakan ajanunakapanw anatäna, ukampis jupanakax profesional disfraces ukamp aruman aburrimientop mascarasipkäna. Wayna wila masinakapax pub ukan libertad ukatak q"uchupxäna, kawkhantix uka tamax turno tukuyatat tantachasipxirïna, jan ukax aka arumax munasirinakapan jamp"att"asiñapataki. Barken kullakax janiw pächasiñap paciencianïkänti ukat masinakapan compañía ukarux janiw munaskänti, ukanx chiqpach, ch"amanchañ amtawinak maynimp chika yatxatatanakamp ukhamarak qullañ tuqit munasirinakampiw mayjt"ayaspäna.
  
  Gould sat doctoran usupat parlkasajj nayranakapajj mä jukʼa peinatäjjänwa. Jiskʼa lakanakapan kʼullu kʼuchunakapajj alayaruw kuttʼäna, ukat arskäna ukhajj qhuru, jiskʼa arunakapampiw kunja jan walinaksa uñachtʼayäna uk uñachtʼayäna. Janiw ukakïkiti, Alemania markan Universidad de Heidelberg ukan arktatäki uka qullañ utan wali qhuru veterano ukhamätapat sipansa, mä jukʼa yatiñan diagnóstico ukham uñtʼatarakiwa. Janipuniw doctorat irnaqtʼasa jan ukajj sapüru consultorjam irnaqtʼasajj jukʼamp chʼamachasiñatak llakiskänti, ukajj irnaqer masinakapatakejj wali muspharkañänwa.
  
  "¿Kunjamas jupajj sarnaqäna, Barken kullaka?" - sasaw wayna enfermerax jiskt"äna, chiqpach munañap uñacht"ayatapampix kullakaparux muspharayäna. K"umara, phisqa tunk marani jefex mä minuto jaysañatakix apst"asiwayi, niyas kusisitaw uñnaqäna, uka jiskt"äw jiskt"atapatxa, arum paqaraw titulado runts ukan comatoso uñkatasiñapar uñch"ukiñat sipansa.
  
  "Walikiwa, ukakiw uka alemán señor chachat jikxatapxirïta, jupaw aka chiqar apaniwayi, Enfermera Marx. Kuntï uka chachajj siskäna ukat sipansa, kunatsa usuntäna uka toqetjja janiw kuna pruebas jikjjatapkti" sasa. Gould sat doctoran usupat jan yatiyatapatjja, chuym chʼalljjtayasisaw jachʼat arsüna. "Taqi kunatix siskiristxa, qullatäñatakix tiempoparuw qhispiyatäkaspas ukhamawa. Envenenamiento agudo ukan taqe chimpunakapas utjkchejja, cuerpopajj wali sumsa atipjkaspa ukhamawa... jichha tiempotakejja" sasa.
  
  Marx kullakax p"iqip ch"allxtayäna, irnaqir masinakapan sawkasiñap jan yäqasa. Ukajj jupar wal muspharayäna. Chiqansa, jupax aka Nina Gould tuqitx mamapat wal ist"atayna. Qalltanjja, kunjamsa jupat parltʼaskäna ukarjamajja, mamapajj cheqapuniw uka jiskʼa escocés sarnaqäwinakat yatjjatir jaqerojj uñtʼäna sasaw amuyäna. Ukampis Marlene Marks sat qullañ tuqit yatiqirix janiw jaya tiempox munaskänti, mamapax revistanaka ukat Gould sat chachan apsut pä libronak wal liytʼirïtap yatiñataki. Ukhamatwa Nina Gould kullakax utapanx mä juk"a uñt"atäna.
  
  ¿Akax yaqha jamasat saräwinakat maynïrïpachänti, sarnaqäwinakat yatxatirix kunjamtï libronakapan llampʼu chuymamp llamktʼkäna ukhama? Marlene kullakax kunats Dr. Gould jupax Edimburgo markan wali uñt"at yatxatirimp inventor David Perdue jupamp aventuranakapat jan juk"amp qillqt"kpacha, jan ukasti walja viajenakatw arsüna sasaw jiskt"asirïna. Ukatx uraqpachan uñt"at yatxatat periodista Sam Cleave jupamp wali uñt"at conexión ukaw utjaraki, jupat Dr Gould jupax qillqt"awayi. Marlene mamax janiw Nina kullakat familian amigopjamak arskänti, jan ukasti, uka cantankerous historiador ukax mä telenovela sarnaqirïkaspas ukhamaw jakäwipat arsüna.
  
  Mä juk"a pachakiw Marlene mamapax Sam Cleave tuqit libronak liyiñ qalltäna jan ukax jupa pachpan apsut libronak liyiñ qalltäna, Gould jach"a jach"a jach"a utan yaqha cuartonakapat juk"amp yatxatañatakix ukhamakipans. Taqi uka mania ukanakatw enfermerax Gould-an Heidelberg markan qhiparañapatak jamasat uñjäna, mamapax mä warmin marcha luraspa, 14n pachan qullañ utar inti jalant tuqir mantañapataki, carcelar jist"antatätapat jan ukax ukham uñtasitapat arsuñataki. Ukaw Marlene kullakarojj jachaqtʼasïna, ukampis Barken kullakajj wali amuyump jan colerasiñapatakiw jan waltʼayäna, ukatwa kusistʼañap imantasïna.
  
  Qullañ tuqit yatiqirinakan tamapax janiw yatipkänti, uka columna de víctimas ukanakax alaya pampan sala de emergencia ukar jak"achasipkäna. Kayunakap manqhanjja, ordenanïpkäna ukat aruman enfermeranakapajj mä arnaqasir waynaruw muyuntapjjäna, jupajj janiw mä carritoru chintʼatäñ munkänti.
  
  "¡Amuktʼasmawa tata, ¡janiw arnaqasiñamäkiti!" - jilïr enfermera de turno ukax uka jaqiruw achikt"asïna, t"unjañ thakhiparux juk"amp jach"a janchipampiw jark"antäna. Nayranakapajj mä ordenankir jaqeruw tʼijtäna, jupajj succinilcolina sat inyección ukamp armatäjjänwa, ukat jamasatw phichhantat jaqer jakʼachasïna. Uka jachir jaqir wali axsarkañ uñjatapax pä machaq irnaqirinakaruw ch"amakt"ayäna, juk"akiw katxarupxäna, kunawsatix p"iqinchir enfermerax jutir ordenap arnaqañap suyapkäna ukhaxa. Ukampis jila parte jupanakatakix mä típico escenario de panic ukhamänwa, sapa circunstanciax mayj mayjäkchïnsa. Amuytʼañataki, janipuniw mä phichhantat jaqix sala de emergencia ukar tʼijtkänti, janirakiw chhuxriñchjaskäna ukhaxa, chhuxriñchjaskäna ukhasa, thakinx pechopat ukat purakapat aycha chʼakhanak chhaqhayasïna.
  
  Kimsa tunk phisqhan segundonakax pä horanakjamaw amuyasïna, alemán qullañ tuqit jan amuytʼasir irnaqirinakatakixa. Mä qhawqha tiempotjja, uka jachʼa warmijj pʼeqepsa pechopas chʼiyarar tukusaw jan wali jaqepar esquinaruw uchäna, ukat mä akatjamat arnaqasiñanakajj saytʼjjäna, ukat asfixia sat jachaqtʼasisaw lantintäna.
  
  "¡Saya thakinakan punkipa!" jupax wali ch"aman arumpiw arnaqasïna, ukax taqpach sala de emergencia ukan ist"asirakïnwa. "¡Intubación, jank"akiw!"
  
  Uka qunqurt"at chacha enfermerax nayrar sartawayi, aguja ukax thaya thaqhir jaqin ch"uxña ñik"utaparuw ch"allt"äna, jan pächasisaw émbolo ukar ch"allt"äna. Jeringajj pisinkir usutar epidermis ukar chʼalljjtayasïna ukhajja, chuym chʼalljjtayasïna, ukampis lurañaw wakisïna.
  
  "Tata! ¡Aka thujsax wali ajjsarkañawa! "- mä enfermerax samañapanx chhuxriñchjasïna, irnaqir masiparuw kutt"äna, jupax iyaw sasaw p"iqip ch"allxtayäna. Mä jukʼa tiempow amparanakapamp ajanunakap chʼuqtʼasipjjäna, ukhamat samañap katjañataki, kunattejj phayata aychajj qʼapkir qʼañunakaw chuymanakapar jan waltʼayäna. Janiw sinti profesionaläkänti, ukampis jupanakax jaqikïpxänwa taqi kunat sipansa.
  
  "¡Juparux OR B ukar puriyapxam!" - ch"amani señorax thujruparuw q"ixu q"ixu q"ixu q"ixu q"ixuntäna. "¡Schnell kullakajj! Jupax cardíaco parada ukar saraski, jaqinaka! Unxtayaña!" Jupanakax convulsivo usutarux mä mascara de oxígeno ukamp uchapxäna, kunatix coherenciapax jan ch"amanïxänwa. Mä jach"a chuyman jaqirux janiw khitis ch"iyar abrigonix thakhipar arktatap uñjkänti. Jaya jachʼa chʼiwipax kawkhantï saytʼatäskäna uka punkun jan llamktʼat vidriop chʼamaktʼayäna, ukat chhullunkhayat jiwat jaqir apsut uñjasa. Ch"uxña nayranakapaxa fieltro sombreropan patat qhant"äna, ukat waña lakapax atipt"asisaw jachaqt"asïna.
  
  Taqi kuna jan walt"awinak utjkipanx sala de emergencia ukanx janiw uñjatäkaniti, ukat punkunakat liwxatasinx nayrïr pison vestuarios ukar visitt"ir saratayna, ukax suyt"añ utat mä qawqha kayunak sarañankiwa. Mä kutix vestuarios ukar purisax banconak patat techon jisk"a luzanakan jan qhant"asaw jan uñt"ayaskänti. Niyakejjay chika aruma turnojj utjchïnjja, inas vestuarios ukan jan qollqerinakajj utjkaspänti, ukatwa mä qhawqha matorralnak apthapisin duchar sarjjäna. Chʼamaktʼat cabinanakat maynïrinjja, mä jilïr jaqew isinak apsusïna.
  
  Jupan patapan jiskʼa muruqʼu qhananak taypinjja, chʼakhanakani, polvo ukham uñnaqapajj plexiglás ukan reflexionan uñstäna. Grotesco ukat jan chʼamani, jachʼa chʼakhanakapajj trajep wartäna ukat algodón uniformepas uchasïna. Jach"a samañapax sarnaqkasax chhuxriñchjataw mistuwayi, mä robot ukar uñtasitaw androides ñik"utampi isthapt"ata, sapa turno ukanx articulaciones ukanakat líquido hidráulico bombeata. Kunawsatix fedora ukax mä gorra ukamp lantintañatak apsuwaykän ukhax jan wali p"iqi ch"akhapax plexiglás ukan espejo ukan uñacht"ayat uñacht"äwinx jupat sawkasïna. Qhana ángulo ukax p"iqi ch"akhapan sapa dent ukat protrusión ukanakaruw jach"añchäna, ukampis gorra uchañ yant"kasax p"iqip kunjamtï lurañjamäki ukhamarjamaw liwxatäna. Jupax janiw jach"a pantjasiwiparux saykatañ munkänti, wali ch"aman jan wali lurawiparuw saykatañ munkänti, mä arunxa, jan ajanunïtapa.
  
  Jaqir ajanupanxa, nayranakapakiw uñjasïna, suma uñnaqani, ukampis normaljam sapakïskänwa. Uka jilïr jaqix janiw aguantañjamäkänti, jupax pachpa lup"iñapat jisk"achasiñapxa, kunapachatix ajanunakapax jan uñnaqt"an ajanuparux enmarcapxäna. Niya jan utjkäna uka lakap taypinsa ukat jiskʼa lakap patjjansa niyas janiw jistʼaratäkänti, ukat pä jiskʼa chʼakhanakakiw nayra chʼakhanakjam irnaqäna. Ch"ikhi disfrazamientopan qhipa elementopax mä mascara quirúrgica ukhamäspawa, ukax elegantemente astuciap tukuyañataki.
  
  Trajep inti jalsu tuqinkir pirqaru jukʼamp jaya armarioruw uchasïna ukat jiskʼa punku jistʼantasakiw saytʼasitap chiqañchäna.
  
  Ukat akham sasaw jiskʼat arsüna: "Sarjjam" sasa.
  
  Jupax p"iqip ch"allxtayäna. Janiwa, dialectopax janiw walïkänti. Kunkap qʼomachasïna ukat amuyunakap apthapiñatakiw mä jukʼa samartʼäna. "Abend" sasaw sapjje. Janiwa. Wasitampi. "Ah, qunqurt"asita" sasaw juk"amp qhan säna ukat jach"a arup ist"äna. Acento ukax niyas utjxänwa; mä jan ukax pä yant"aw juk"amp qhiparäna.
  
  Vestidor punkujj jistʼarasïna ukhajja, qhana ukat jachʼatwa akham säna: "Sarjjam" sasa. Sinti qhipäxiwa. Jupax samañap katxarutayna uka aru arsuñataki.
  
  "Abend, Herr Doctor" sasaw ordenankirinakax jachaqt"asis mantanïna, ukat urinarionak apnaqañatakiw jak"a cuartoruw sarapxäna. "¿Wie geht ukax?"
  
  "Giblets, giblets" sasaw jilïr jaqix jank"ak jaysäna, enfermerax armt"asitapat wal kusisïna. Kunkap qʼomachasajj punku toqeruw saräna. Qhipäxänwa ukat jupax wali jan tukuyat negocios ukanïnwa, junt"u machaq purinitapampi.
  
  Niya phinq"asisaw kunjamsa animalanakjam sarnaqäna, ukat uka waynaruw arknaqäna, ukatwa pʼiqip qhipäxar jaquntäna ukat thaya muxsañchtʼäna. Uka uñtʼat qʼaphinjja, mä tiburón ukham walja kilometronak uma taypin wilar jan jaytjasis arktañwa jupar arknaqäna. Jupax janiw yäqkänti, irnaqirinakan, q"umachirinakan ukat arumanthi qullirinakan suma aruntt"awinakaparux janiw yäqkänti. Isimp isthapt"at kayunakapax amukiw mä juk"at juk"at sarnaqäna, kunatix nina nakhantat aychampi ukat desinfectantempix wali q"añut thujsaruw ist"äna, ukax nayra ch"akhanakaparuw juk"amp ch"amampiw mantantäna.
  
  "Zimmer 4" sasaw jisk"at arsüna, kunawsatix nayrapax pasillonakan T-junción ukar ch"iqa tuqir irpkäna ukhaxa. Jupax jachaqt"asispänwa - jupax ch"amanïspa ukhaxa. Uka jisk"a janchipax unidad de quemaduras ukan pasillotw kawkhantï uka waynax qullatäskäna ukaruw jaltxatayna. Uka cuarto qhepäjjatjja, doctoran ukat enfermeranakan arunakap istʼäna, jupanakajj usutajj qhespiyasispawa sasaw yatiyapjjäna.
  
  "Ukampis jakaskakiniwa" sasaw chacha doctorax sintt"asis jach"at arsüna, "janiw nayax amuyta, jupax ajanupan lurawinakap jan chhaqhañapataki -rasgos, jïsa, ukampis sentido de olor ukat sawutapax wiñayatakiw ukat sinti jan walt"ayataw uñjasini".
  
  "¿Taqi ukanak manqhanxa wali ajanunïpachati, Doctor?" - sasaw enfermerax amuki jiskt"äna.
  
  "Jïsa, ukampis janiw ukhamäkiti, kunattix ñikʼutap jan waltʼayatax uñnaqanakapaw... wali... jukʼamp ajanupar chhaqtxani. Nasapax janiw uñstkaniti, ukat lakapas", pächasïnwa, uka suma uñnaqt"an waynat taqi chuyma khuyapt"ayasa, mä billetera carbonizado ukan licencia de conducir juk"akiw imatäna, "chhaqxarakïnwa. Pobre wawa. Jupajj niya pä tunka paqallqoni maranïkänwa, jupajj ukham pasäna" sasa.
  
  Doctorajj niya jan amuyasisaw pʼeqep chʼoqtʼasïna. "Sabina, mä qhawqha analgésicos sat qullanak venasa uchañamawa ukat jankʼakiw uma mayjtʼayañ qalltañama."
  
  "Jïsa, qulliri." Jupax jacht"asisaw irnaqir masiparux venda apthapiñ yanapt"äna. "Jakañ tukuykamax mä mascara uchasiñapaw" sasaw säna, janiw khitirus arskänti. Ukat carro jakʼachasïna, vendaje estéril ukat solución salina aptʼata. Uka jan wali jaqejj pasillot uñchʼukiskäna ukat punkun jukʼat jukʼat jistʼantat chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar toqew yaqha markankir jaqen utjatap janiw amuyapkänti. Mä arukiw amuki qhispiwayi.
  
  "Maskarilla".
  
  
  2 t"aqa - Perdue Secuestro
  
  
  Sam sat chachajj mä jukʼa jan walin uñjasisaw Dundee marka jakʼankir mä establecimiento privado ukan jachʼa jardinanakapan Escocia markan jachʼa alajjpachan sarnaqäna. Chiqansa, ¿yaqha kasta animalanakax utjpachänti? Ukampisa, chuymapanxa wali sumaw jikxatasïna. Ch'usa. Aka qhipa urunakanxa juparusa amigonakaparus walpun pasäna, ukatwa mayjtʼayañatakix jan kuns lupʼiñax wakiskäna ukax muspharkañänwa. Sam jupax mä semana nayraw Kazajistán markat kutt"anïna, ukatx Edimburgo markar kutt"atapatx janiw Nina jan ukax Perdue jupanakar uñjkiti.
  
  Juparux yatiyapxiwa, Ninax radiación ukamp usuntatapatx wali usuchjataw jikxatasïna, ukat Alemania markan mä hospitalaruw hospitalar mantawayi. Detlef Holzer machaq uñt"ataparuw jupar jikxatañapatak khitäna, ukatx walja urunak Kazajistán markan qhiparäna, ukatx janiw kuna yatiyäws Nina-n usupat katuqkänti. Amuyataxa Dave Perdue jupax Nina jupamp chikaw jikxatasirakitayna, ukampirus Detlef jupaw apnaqatayna, muspharkañ agresivu sarnaqatapata. Ukampis jichhakamax akax mä amuyt"awirakïnwa, wali askiwa.
  
  Perdue jupa pachpaw mä uru nayrax Sam jupamp jikisitayna, jupa pachpaw Centro de Investigación Médica Sinclair ukan jist"antatätapat yatiyañataki. Centro de Investigación Médica Sinclair, Brigada Renegado ukan qullqimp apnaqata ukat apnaqata, Perdue jupan jamasat aliado ukhamawa, nayrir Orden del Sol Negro ukar ch"axwañataki. Ukhamaw pasäna, uka asociación ukax nayrir Ch"iyara Inti ukankirinakanïnwa; apostatanaka, sañjamawa, uka iyawsäwitjja, Sam chachajj walja maranak nayraw uka iyawsäwir mantarakïna. Jupanakatakix operacionanakapax juk"akiw utjäna, kunatix jupanakan yatiñanakapax mä juk"a pachakiw munasïna. Mä yatiñan ukhamarak suma yatxatat periodista ukhama, Sam Cleave jupax Brigada ukatakix uka tuqitx wali askiwa.
  
  Qhipïrinakat sipansa, jupax kunjamtï munki ukhamarjamaw sarnaqäna, ukat kunapachatï munkäna ukhax jupa pachpaw irnaqäna. Qhipa misión ukham ch"ama lurañanak lurañ qarjataw Sam jupax Perdue markar uka asilo loco ukar visitt"añatak tiempo apst"asiñ amtäna, uka asilo excéntrico yatxatirix aka kutix visitt"kataynawa.
  
  Sinclair ukan utt"asitapatx juk"a yatiyawinakakiw utjäna, ukampis Sam jupax tapa manqhan aycha thujsatakix mä nayranïtaynawa. Uka chiqar jakʼachaskäna ukhaxa, uka edificiox jachʼañchaskäna uka pusi pisonakan kimsïr pisopanwa ventananakan barras utjatap amuyasïna.
  
  "Apuestas ukax mä cuarto ukankiwa, ¿hey Perdue?" Sam jupax chuymapanx larusisaw uka axsarkañ edificion jach"a mantañawjapar saraskäna, ukax sinti janq"u pirqanakanïnwa. Mä thaya thayt"awiw Sam-an janchiparux t"ijtäna, kunapachatix vestíbulo ukar mantkäna ukhaxa. "Ay Diosaja, ¿Hotel California ukax Stanley Much ukar uñtasit luraski?"
  
  "Suma alwa" sasaw jisk"a rubio recepcionistax Sam-ar aruntt"äna. Jachaqtʼasitapajj taqe chuymaw utjäna. Chʼamaka uñnaqtʼanïtapajj mä ratukiw jupar chuym chʼalljjtayäna, jilïr jilapa jan ukajj niyas chuymankipstat tiopar tukuñatak wali jilïr jaqëkchïnsa.
  
  Sam jilatajj wali munasiñampiw iyaw säna: "Jïsa, ukajj cheqäskapuniwa, tawaqo" sasa. "David Perdue jilatar uñjiriw akanktxa."
  
  Jupajj ñikʼutap chʼoqtʼasisaw akham säna: "Ukhamajj ¿khititakis aka ramojj tata?"
  
  Sam chachajj nayranakap chʼoqtʼasisaw chʼeqa amparap alayaru jaqontäna, ukhamat panqaranakap contador manqhan imantañataki. "Shh, jan jupar yatiyamti. Jupajj clavelanak uñisi" sasa.
  
  "Um" sasaw wali jan sum amuyt"asis arsüna, "jupax 3 cuartopankiwa, pä pisos ukankiwa, 309 cuartopankiwa".
  
  "Tha" sasaw Sam chachajj jachaqtʼasïna ukat janqʼo chʼojjñampi chimpuntat escalerar sarkasajj sillpʼasaw arsüna, "2 barrio, 3ri barrio, 4 barrio" sasaw makhatañkamajj qʼañu chuymamp ramop luqxatäna. Espejonxa, uka jan amuytʼasir tawaqun mayjtʼir uñkatasitapatxa wal kusisïna, jupax wali chʼamampiw panqaranakax kuna amtampis lurasi uk amuyañatak chʼamachasiskäna.
  
  "Jïsa, kunjamtï nayax amuyirïkta ukhama" sasaw Sam jupax aterrizaje ukan ch"iqa tuqinkir pasillo jikxatasax jisk"at arsüna, ukanx pachpa uniforme ch"uxña janq"u letrerox "barrio 3" sasaw qillqt"ata. "Ukax mä loco piso ukhamawa bares ukanakampi ukat Perdue jupax alcalde ukhamawa."
  
  Chiqansa, uka chiqax janiw mä hospitalar uñtasitäkänti. Mä jach"a alxañ utan qullañ utanakan ukat prácticas ukanakan conglomeración ukar uñtasitaw juk"ampi, ukampis Sam jupax iyaw sañapawa, suyt"at loco jan utjatapax mä juk"a jan walt"ayataw jikxatasïna. Janiw kawkhans hospitalan janq"u isimp isthapt"ata jan ukax silla de ruedas ukan chikat jiwatanakar ukat jan walt"ayir jaqinakar apasir uñjkänti. Qullirinakas janqʼu abrigonakapampikiw uñtʼäna, jupanakajj muspharkañ sereno ukat jan kuna llakini uñnaqtʼanïpjjänwa.
  
  Jupanakax p"iqip ch"allxtasaw jupanakar pasaskäna ukhax wali munasiñampiw aruntt"apxäna, janiw mä jiskt"as jiskt"askänti, amparapamp katxarut panqaranakatxa. Uka confesión ukax Sam-arux k"uchirt"äwip apsusakiw, ukat jupax uka ramox jak"ankir basureroruw jaquntäna, janïr asignat cuartor puriñkama. Chiqansa, punkux jistʼantatäxänwa, kunattix barrampi pisopankänwa, ukampis Sam jilatax jistʼantatätap yatisax amukiw jikxatasïna. Uka cuarto manqhanjja, jukʼamp muspharkañänwa.
  
  Mä suma cortinat ventanampi ukat pä sillones de felpa luxus ukanakat sipansa, janiw kunas akan utjkänti, alfombrat sipansa. Ch"amaka nayranakapaxa uka jan uñt"at cuarto uñakipäna. Ukanjja, janiw mä camajj utjkänti ukat bañojj janiw utjkänti. Perdue chachajj Sam sat chacharuw qhepäjjat qontʼasïna, ventanatwa uñchʼukiskäna.
  
  "Jutatamat wal kusista, chuymankipstat jaqi" sasaw jachʼa utapan invitadonakar arstʼirïna, kunjamtï Diosat sipansa jukʼamp qamir arunakampi parlirïna.
  
  Sam jilatajj mueblenakan rompecabezas askichañatakejj wali chʼamachaskäna ukhajja, akham sänwa: "Kusisiñajawa" sasa. Perdue kullakajj jupar uñkatañatakiw kuttʼäna, kʼumara ukat samarataw uñnaqäna.
  
  "Qunt"asipxam" sasaw jan amuyt"asir periodistarux jawillt"äna, jupax ajanupan uñnaqapat amuyt"asax uka cuartoruw ch"uqi jan ukax imantat phallañ yänak uñakipaskäna. Sam sat chachajj qontʼasïna. Perdue jilatajj akham sänwa: "Ukhamajj ¿kawkinkis panqaranakajajj?"
  
  Sam jilatajj Perdue sat jilataruw nayranakap chʼoqtʼäna. "¿Amuyunakajar apnaqañax utjkitu sasaw amuyayäta?"
  
  Perdue jupax Sam chachan arsutapatx janiw llakiskänti, ukax panpachaniw yatipxäna ukampis janiw maynis yanapt"apkänti. "Janiwa, amparam aptʼataw callejón saraskir uñjsma, janiw pächasiñasäkiti, mä toqet jan ukajj yaqha toqet phenqʼachañatakik alasita" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Dios, wali sum uñtʼasjjtajja" sasa. "Ukampis ¿kunjamarak aka chiqan máxima seguridad ukan rejas qhipäxan kunas uñjasmasti? Carcelankirinakan celdanakapajj jan llawintat jaytatätap amuyayäta. ¿Kuna askis punkunakam jistʼarat uñjapjjätam ukhajj llawintapjjasma?"
  
  Perduex jachaqt"asisaw kusist"äna, ukat p"iqip ch"allxtayasïna. "Ay, janiw qhispiñasat jarkʼkistuti, Sam. Ukhamajj jan saltañataki" sasa. Nayrïr kutiw Perdue-n arupax k"allk"u ukat jan wali amuyump ist"asïna. Sam jilatajj amigopan llakisiñap amuyasïna, kunattejj jupa pachpa controlasirijj jukʼampiw jiljjattawayäna. Perdue-n samarañjam amuyatapax mä maskarakïkaspas ukhamaw jikxatasïna, uka jan uñt"at jan kusisiñ qhipäxanxa.
  
  "¿Ukham lurañanakarux yatipxtati?" - Sam jiskt"asitaynawa.
  
  Perdue kullakajj amparap chʼoqtʼasïna. "Janiw yatkti, Cleve yatichiri. Mä minutojj taqe kunas walikïskiwa, ukat qhepürojj aka maldito chawlla tankaruw kuttʼjjta, uka tinta challwajj pʼeqejar manqʼantañapatak sipansa jukʼamp jankʼak umamp chhaqtʼañ munarakta" sasa.
  
  Perdue chachan uñnaqapax mä ratukiw kusisit llampʼu chuymanïñat mayjtʼäna, ukat juchañchasiñampi ukat llakisiñampi phuqantat mä axsarkañ chʼiyar llakiruw tukuwayxäna. Sam chachajj Perdue chachan amparapampiw amparap luqtañ ajjsaräna, janiw kunjamsa uka millonario jaqejj uñjani uk amuyaskänti. Ukampis Perdue chachajj janiw kuns lurkänti, kunattejj Sam chachan amparapajj jan amuytʼasiñapatakiw samarañapatak yanaptʼäna.
  
  "¿Ukhamti jumanakax akan lurapkta? ¿Uka fucking nazi sat chachan pʼeqenakap jariqañ munasmati?" Sam jilatajj jan amuytʼasisaw jupar jisktʼäna. "Ukampis ukax wali askiwa, Purdue. ¿Kunjamsa qullañax saraski? Walja toqenakatjja, juma pachpas uñtasitätawa" sasa.
  
  "Chiqpachansa?" Perdue kullakajj wali jachʼatwa arsüna. "Sam, ¿jan yatiñax kunjamakis uk yattati? Yatiñat sipansa jukʼamp jan waliwa, sasaw sapjjerista. Ukampis yatiñax yaqha saxraruw uñstayi, jan ukax luratanakapat armasiñat sipansa, uk jikxatawayta" sasa.
  
  "Kamsañs munta?" Sam jilatajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna. "Kunjamtï nayajj amuyktajja, yaqhep cheqpach amtañanakajj kuttʼanjjewa; ¿kunas nayrajj jan amtaskayätati?"
  
  Perdue chachan ch"iyar ch"uxña nayranakapax lentes ukan qhana lentes ukanakampiw chiqak espacio ukar uñch"ukiskäna, janïr qhanañchkasax Sam chachan amuyunakapat amuyt"asa. Ventanat jalnaqir qinayanak chʼamaktʼir qhananjja, niyaw maníaco uñnaqäna. Jachʼa, jiskʼa amparanakapajj sillun lawat lurat amparapankir tallanak amparapampiw chʼoqtʼasïna, kunattejj wali chʼamaw jikjjatasïna. Sam jupax jichhax uka tuqit mayjt"ayañax wali askiwa sasaw amuyäna.
  
  "Ukhamaxa, ¿kunatsa infiernoxa jan mä ikiñax utjkpacha?" - sasaw jach"at arsüna, niya ch"usat cuarto uñkatasa.
  
  "Janipuniw ikiskti".
  
  Ukakiw utjäna.
  
  Uka toqetjja, Perdue chachajj ukham sañapänwa. Jan jukʼamp qhanañchtʼatapajja, Sam chacharuw chuym ustʼayäna, kunattejj uka chachan firmapan sarnaqatapat sipansa, janiw ukhamäkänti. Jila partejja, taqe kunatï wakiski jan ukajj jarkʼki ukanak jaqunukusaw kuna , kunatsa ukat khitis ukanakamp phoqantat mä jachʼa sarnaqäwiw mistu. Jichhax chiqpachapuniw kusisita, ukatwa Sam jupax janiw Perdue jupar qhanañchañatakik yatxatkänti, jan ukasti chiqpachapuniw yatiñ munäna. "Jumax yatisktawa, ukax biológicamente janiw lurañjamakiti, jan ukax psicosis usump jiwañ munasma".
  
  Perdue chachan uñnaqapax Sam chachan columna vertebral ukarux chillqt"awinak apayanitayna. Ukajj loqtañampi ukat jan pantjasir kusisiñampiw utjäna; mä sallqa uywan manq"at uñnaqapa, Sam jupax amuyt"añapawa. Juyphi ch"uxña ñik"utapax nayrjax wali t"aqhisiñampiw q"umachatäna, qhipäxar jach"a ch"aphinakampi peinado ukhamarak ch"iyar lado ñik"utapat jaljata. Sam jupax Perdue-rux duchas comunales ukan ñik"utap ch"allxtayat uñacht"ayäna, uka ch"uxña ch"uxña ch"uxña uñkatatanakaw guardianakan uñch"ukitäna, kunapachatix maynin jinchup masticaskir jikxatapkäna ukhaxa. Kunatï jupar jukʼamp llakisiykäna ukajja, amigopajj kawkhantï jikjjataskäna ukatakejj mä akatjamat ukham uñstatapajj jan muspharkañäkaspas ukhamänwa. Perdue chachan arunakapajja, Sam jilatarojj jikʼari amuyunakapat mistuyäna.
  
  "Ukat ¿kunas jumatakix uka nayra gallox akan nayraqataman quntʼatäski?" Perdue-x jach"at arsüna, ukat juk"amp phinq"asitaw uñnaqäna, uka jachaqt"asiwimp chika, uka jachaqt"asiwimp chika, jupax jan sinti llakisiñatakiw ch"amachasiskäna. "Akham psicosis uñtasi, janiw Hollywood ukan jan wali arunakapakiti, jaqinakax sintipuniw lurapxi, kawkhantix jaqinakax ñik"utap ch"iyjapxi ukat pirqanakar jan walinak qillqt"apxi. Mä amukt"awiwa, mä amukt"at cáncer ch"allxtayiriwa, ukax janiw kuntix lurañax wakiski ukanakx llakisxtamti. Amuyunakamampi, lurawinakampi sapakiw qhiparapxtaxa, jan manq"añ tuqit lup"isa..." Jupax kawkhantï ikiñax utjañapäkän uka q"ala alfombra chiqaruw kutt"äna, "...ikiskäna. Qalltanjja, sumankañ utjatapatwa cuerpojajj chʼoqtʼasïna. Sam, jumax uñjañamawa. Llakita ukat qarjataw pampan desmayasta" sasa. Jupajj Sam sat chacharuw jukʼamp jakʼachasïna. Periodistax qullañ perfume ukat nayra cigarrillonak Perdue-n samañapar thuqt"asax walpun mulljasïna.
  
  "Purdu..." sasa.
  
  "Janiwa, janiwa, jumaxa jiskt"asiraktawa. Jichhax jumax l-ist"ta, al-walikïskiti?" Perdue kullakajj mä jiskʼa arumpiw chʼamañchtʼäna. "Pusi urut jilaw jan ikiwaykti, ¿kunsa yattati? ¡Wali sumaw jikxatastxa! Nayax sañ muntwa, uñtapxita. ¿Janit kʼumaräñ uñachtʼäwir uñtasitäki?"
  
  "Ukaw llakisiyitu, amigo" sasaw Sam chachajj pʼeqep qhepäjjat chʼoqtʼasïna. Perdue kullakajj larusitaynawa. Janiw mä loco larusiñakïkänti, jan ukasti civilizado, llamp"u chuyman larusiñaw utjäna. Perdue chachajj kusistʼañap manqʼantasaw akham säna: "¿Kunsa nayajj amuyasta uk yattati?"
  
  "¿Janiw chiqpachapuni akankkti?" Sam jilatajj ukham amuytʼäna. "Diosajj yatiwa, aka jan sinti llakisiña ukat aburrido cheqajj cheqätapat wal pächasiyäta" sasa.
  
  "Janiwa. Janiwa. Nayax amuyta kunapachatix Black Sun p"iqi ch"allxtawayitu ukhax kunjamatsa ikiñ munatax chhaqtayapxitu. Jupanakax p"iqijaruw wasitat programapxpachäna... desbloquear... uka primitivo ch"amaw super soldadonakar Segunda Guerra Mundial ukan jaqinakar uywanakar tukuyañatak apnaqapkäna. Jupanakax janiw kunapachatï ch"axwapkäna ukhax jaquntatäpkänti, Sam. Jupanakax sarasipkakïnwa, juk"ampi juk"ampi juk"ampi juk"ampi..."
  
  "Tornillo aka. Nayax aka chiqat apsuwaysma -sasawa Sam-ax amtäna.
  
  "Janiw jichhakamax tukuskti, Sam. Nayax qhiparañajawa ukat taqi uka monstruoso comportamientos ukanakar chhaqtayañajataki", Perdue jupax ch"amanchawayiwa, amuyt"asir ukhamarak p"iqin k"umara uñstañ yant"asa, ukampirus taqi kunatix lurañ munkän ukax institución ukar mistuñakiw Reichtisusis markan utapar t"ijtxañakïnwa.
  
  Sam jilatajj wali yatiñampiw akham säna: "Ukham sastawa, ukampis janiw ukham sañ munktati" sasa.
  
  Jupax Perdue sat jaqiruw sillupat apsuwayxäna. Millonario chachajj qhespiyiriparuw jachaqtʼasïna, wali kusisitaw uñnaqäna. "Chiqpachansa, amuyunakamar apnaqañ yatiñax utjaskakiwa".
  
  
  3 t"aqa - Jan wali arunakampi chimpu
  
  
  Ninax sartasxänwa, janiw sum jikxataskänti, ukampis qhan amuyasïna. Nayrïr kutiw enfermeran arup istʼasa jan ukajj mä doctoran jan Diosar yupaychir horasan mä dosis churañ yantʼatapat jan sartasjjäna. Kunjamsa enfermeranakajj usutanakarojj larusiñatak horasanakan "kunas ikiñanak" churañatak sartayapjjerïna, uka horasajj pä alwat phesqa jaypʼukamaw sartayapjjerïna, uk uñjasajj wal muspharäna. Ukham lurañanakan lógicapax qʼal jaltxataynawa, ukat janiw ukham idiocia tuqit chuym ustʼayasitap imantkänti, kuna qhanañchäwinakas uka tuqit qhanañchatäkchïnsa. Cuerpopajj radiación ukamp veneno sádico pesatap laykuw usutäna, ukampis walja tiempo aguantañatakiw chʼamachasïna.
  
  Ukatxa, awisax ñikʼutapan phichhantat uñjasitapax tiempompix qullatäxaspawa, ukat Chernóbil markan cero uraqit jukʼamp jan waltʼayat uñjasitapax muspharkañ jiskʼakiwa, ukham jan waltʼayir zonatakix wali llakitaw uñjasïna, ukatwa irnaqir doctorat yatïna. Nausea sat usux sapa uruw tʼaqhisiyatayna, antibióticos sat qullanak tukusiñapkama, ukampis wilax mistutapatxa wali llakitaw uñjasïna.
  
  Ninax sistema autoinmune ukan jan walt"ayatapat llakisitap amuyasïnwa, ukampis jupatakix juk"amp jan wali cicatrices ukanakaw utjäna, chuymapan ukhamarak janchi tuqinsa. Jupax janiw sum amuyt"añjamäkiti, kunawsatix túneles ukanakat qhispiyatäxän ukjatpacha. Ukax janiw qhanakiti, kunatix niya taqpach ch"amakan walja horanak sarnaqatapat jaya pacha jan uñjañ utjatapata, jan ukax nayra ondas nucleares ukan jach"a concentraciones ukanakamp uñt"ayasitapat ukhamaraki. Ukhamäkchïnsa, chuymapan llakisitapajj janchipan usuchjasiñata ukat ñikʼutapan chʼakhanakapat sipansa jukʼamp jan walipunïnwa.
  
  Jupax Perdue chachan ch"amakan jupar arknaqatapat jan wali samkanakanïnwa. Jisk"a amuyunak wasitat jaktayasax samkanakapax mä chiqan infierno ch"amakan ucraniano manqhankir ch"amakan jan wali larusisaw jach"a jach"a tukuñap amtayi. Yaqha línea IV tuqiw sedante qullanakax amuyunakaparux samkanakar jist"antawayi, ukat janiw samkanakat qhispiñatakix taqpach sartañapatak jark"känti. Ukajj jan amuytʼasisaw tʼaqhesiyäna, ukat janiw cientificonakan amuytʼasir jaqenakarojj parlkaspati, jupanakajj jañchin usunakapar askichañakiw llakisipjjäna. Jupanakajj janiw tiempop ina chʼusar aptʼasipkänti, jupajj niyaw loqtatäñapäna.
  
  Ventana anqanjja, alwajj qhantʼkäna ukhajj qhantʼaskäna, uraqpachajj wali ikiskchïnsa. Qullirinaka taypin jiskʼa tonadanaka ukat jiskʼa jiskʼa arunak mayjtʼayasiñapsa janiw sum istʼkänti, ukat té tazanakan ukat café estufanakan muspharkañ thuqtʼasitapampiw uñachtʼayasïna. Ukax Nina kullakaruw amtayäna, yatiqañ utan vacacionapanx wali alwat amtayäna, kunapachatix Oban markan jisk"a imill wawakïn ukhaxa. Awk taykapampi mamapan awkipampix ukhamarakiw jiskht"asipxäna, kunawsatix Hébridas markar sarañatakix campamento ukan yänakap apthapipkäna ukhama. Jupanakax wali amuyumpiw jisk"a Nina kullakaruw autonak apthapisin jan sartayapxäna, ukat tukuyaruw awkipax cuartopar jamasat mantasinx mä rollo de perro caliente ukham mantanakampi chint"asitayna, ukat alwax thaya thayaruw ikiñapatak apxarutayna qhipa asiento ukanxa.
  
  Uka amtañax wali sumapunïnwa, jichhax mä jukʼa tiempotakix niya ukhamarakiw kuttʼanxäna. Pä enfermeranakaw cuartopar mantapxäna, IV uñakipañataki ukat jupar uñkatasin chʼusat ikiñan sábanas mayjtʼayañataki. Amuktʼat arunaksa parlapkchïnjja, Nina kullakajj alemán aru yatitapampiw istʼañ yatïna, kunjamtï familiapajj wali ikiskir amuyapkäna ukhama. Nina kullakajj jan kuyntʼas qheparasa ukat nayrapat wali sum samsusaw turnonkir enfermerarojj jankʼak ikiskaspas ukham amuyañapatak engañjäna.
  
  -¿Kunjamatsa jupax jikxatasi? - enfermerax jefeparuw jiskt"äna, kunawsatix ch"usat colchón apsut nayra laphip qhuru ch"allt"askäna ukhaxa.
  
  Jilïr kullakajj amukiw akham säna: "Vital señalanakapajj walikïskiwa" sasa.
  
  "Nayan amuyujax akhamänwa, janïr mascara uchañkamax juk"amp Flamazine sat qullampiw janchipar uchapxañapäna. Nayax amuyta, nayax chiqaw aka tuqit amuyt"ayañaxa. Hilt doctorax janiw kuna razonas p"iqijar ch"akhuñapatak utjkänti", sasaw enfermerax uka jan walt"äwit quejasïna, Ninax amuyt"iwa, janïr jupar uñakipir jutkasax aruskipt"apxataynawa.
  
  "Jumax yatisktawa, nayax jumamp chikaw aka tuqitx iyawstxa, ukampis amtañamawa, janiw jiskt"asiñjamakiti qullañ jan ukax dosis ukanakax wali yatxatat qullirinakan churata - jan ukax churata- Marlene. Ukhamakiwa, diagnóstico ukax juma pachpatakiw imañama, ukhamat aka cadena alimentaria ukan juk"amp ch"aman posición ukar puriñkama, ¿walikiti? "- uka lik"i kullakax subordinadoparuw iwxt"äna.
  
  "¿UCI utat mistunipanxa aka ikiñarux katuqani, Enfermera Barken?" -sasawa yatiñ muniri jiskt"äna. "Akana? ¿Gould sat doctorampixa?
  
  "Jïsa. Kunats janixa? Akax janiw Edad Media ukat primaria ukan campamentopakiti, munat kullaka. Jumax yatisktawa, condiciones especiales ukan chachanakatakiw salas ukanakax utjistu. Barken enfermerax mä juk"a jachaqt"asisaw warawaran ch"allxtat enfermerarux tuqinuqäna, jupax Nina Gould doctoraruw yupaychatap yatïna, ¿khitis? Ninax uka tuqitwa lupʼïna. ¿Khitis nayamp cuarto lurañ amtapxi ukax ukham maldito attención merece?
  
  Barken enfermerax akham sänwa: "Uñjapxam, Gould sat doctorax ñikʼutap chʼuqtʼasiski" sasaw Barken sat enfermerax akham säna, Nina sat tawaqux jankʼakiw wali jan wali cuartonïxatapat jan kusisitapat ukham luraskäna uk janiw amuykänti. Amuki, sartasir amuyunakax uñnaqaparuw apnaqäna. "Ukax radiación ukamp chikt"at p"iqi usunak t"aqanuqtañapawa. Pobre -Jïsa! Ninax akham sasaw amuyäna. P"iqi usux jiwayapxituwa, ukhama. Uka usuchjasiñ qullanakax mä fiestatakix wali askiwa, ukampis janiw mä maldito lurapkiti mä ataque palpitoso de lóbulo frontal ukataki, ¿yatitati?
  
  Ch"aman thaya amparapampiw mä akatjamat Ninan muñecaparux ch"allxtayäna, ukat sarnaqäw yatxatirin janchiparux mä ch"axwäwiw apayäna, ukax nayratpach temperaturar uñt"atäxänwa. Jan amuytʼasisaw Ninan jachʼa chʼamaka nayranakapajj jistʼarasïna.
  
  "¡Jesucristo, warmi! ¿Uka hielo garrampi musculonakajat ñikʼutajat chʼiyjañ munasmati?" -sasawa arnaqasïna. Llakisiñanakax Ninan sistema nervioso ukarux ch"allt"äna, ukat ist"añjam jaysatapax panpachan enfermeranakaruw mä estupor ukar puriyäna.
  
  "¡Gould sat doctora!" Barken kullakajj inglés arut jan pantjasisaw jachʼat arsüna. -¡Nayax walpun llakista! Jumax sedación ukamp qullatäñamawa" sasa. Uka pasillot mayni toqenjja, mä enfermera waynaw jiñchut jinchukama jachaqtʼaskäna.
  
  Ninax jichhakiw charade ukar juk"amp jan wali tuqit aljantatap amuyasi, ukat p"inqachasiñap imantañatakix uka jan walt"ayat jaqimp anatt"añ amtäna. Ukat jankʼakiw pʼeqep katthapïna, mä jukʼa jachäna. "¿Sedativo? Uka usux taqi usuchjasiñ qullanakaruw chiqak khuchhuqaraki. Nayax jumar axsarayapxatamat perdón mayipxsma, ukampis...janchijax ninamp nakhantatänwa", sasaw Ninax q"uchüna. yaqha enfermerax wali munasiñampiw ikiñapar jak"achasïna, wali jachaqt"asisaw mä ventilador ukham jachaqt"asïna, jupax pasaje de escenario ukanïnwa.
  
  "Marks enfermera, ¿Gould sat doctorar pʼeqe usupat kuns apaniñatakejj wali suma chuymanïsmati?" - Kullaka Barken kullakaxa jiskt"ataynawa. "Bite" sasaw mä jukʼa jachʼat säna, ukhamat Marlene Marks waynar jan amuytʼasir fijacionapat mayjtʼayañataki.
  
  "Um, jïsa, chiqpachansa kullaka" sasaw jaysäna, janïr cuartot niya saltkasax jan munkasaw lurañap katuqäna.
  
  "Muxsa imilla" sasaw Ninax säna.
  
  "Juparux pampachapxita. Chiqans jupax taykapawa - jupanakax jumanakan jach"a fans ukanakawa. Jupanakax taqi kunaw saräwinakamat yatipxi, ukat yaqhip qillqatanakax Enfermera Marks ukarux q"al muspharayatayna. Ukhamajj uñchʼukitap jan yäqapjjamti" sasaw Barken kullakajj suma chuymamp qhanañchäna.
  
  Ninax chiqapuniw uka chiqar puritayna, ukat mä uniforme médico ukan babar ukankir allqamariw llakisiyatayna, jupax niyaw kutt"aniñapäna. "¿Ukhamajj khitis ukan ikispa? ¿Khitirus uñtʼta?"
  
  Barken kullakajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. "Janiw khitïtapsa yatiñapäkiti sasaw amuyta" sasaw jiskʼat arsüna. "Profesionalmente, janiw derechonïkti compartir, ukampis kunatix jumax mä machaq usutampiw mä cuarto compartipxäta..."
  
  Uka jaqejj punkut akham sänwa: "Guten Morgen kullaka, kullaka" sasa. Arunakapax mascara quirúrgica ukampix ch"amakt"ayatäxänwa, ukampis Ninax acentopax janiw chiqpachans alemán ukhamäkiti sasaw amuyasïna.
  
  Barken enfermerajj uka jachʼa jaqemp parltʼañatakejj akham sänwa: "Perdontʼita, Gould doctora" sasa. Ninax wali amuyumpiw ist"äna. Uka ikiñ horasanjja, cuartojj wali chʼamaktʼänwa, ukatwa istʼañajj jan chʼamäkänti, jukʼampejj Nina kullakajj nayranakap jistʼarasïna ukhajja.
  
  Doctorax Barken enfermeraruw jiskt"äna, nayrïr arumax uka waynaruw apanipxatayna, ukat kunats uka usutax jan juk"ampïxiti, kuntix Ninax "barrio 4" sasin sutinchawayki ukaru. Purakapax nudos ukar tukuwayxänwa, kunapachatix kullakapax doctoran identificación mayitayna ukat jupax mä amenazampiw jaysatayna.
  
  "Kullaka, jumatix munaski uka yatiyäwinak jan churkista ukhaxa, janïr seguridadar jawskasax mayniw jiwani. Ukjja nayajj sapjjsmawa" sasa.
  
  Ninax samañapax katjataynawa. ¿Kunsa jupajj lurañapäna? Nayranakapas jistʼaratäkchïnsa, sum uñjañajj chʼamakïnwa, ukhamajj uñnaqap pʼeqer yatjjatañatak chʼamachasiñajj niyaw inamayakïnjja. Alemán aru jan amuyañjamäkaspas ukham uñachtʼayañakiw wali askïna, ukat kunjamatsa kuns istʼañatakejj wali sallqjataw jikjjatasïna.
  
  "Janiwa. ¿Jumax amuyatati akax nayrïr kutiw mä curanderox axsarañ yant"itu, pä tunk paqallqun maraw qullañ tuqit irnaqawayta? Mistxapxam, jan ukax naya pachpaw jawq"japxäma" sasaw Barken kullakax ajjsarayäna. Uka qhepatjja, kullakajj janiw kuns siskänti, ukampis Nina kullakajj mä jachʼa chʼajjwañwa amuyasïna, ukat uka qhepatjja, wali ajjsarkañ amukiw utjäna. Jupax p"iqip muytayañ atina. Punku manqhanxa, warmin pirqapax wali ch"amampiw sayt"atäna, ukampis jan uñt"at jaqix chhaqtawayxänwa.
  
  "Wali jasakiwa" sasaw Ninax samaña manqhan säna, ukampis taqinitak amukiw anatäna. "¿Akax qullirijati?"
  
  Barken kullakajj akham sänwa: "Janiwa, munat jilata. "Ukat achiktʼasipxsmawa, wasitat uñjapxäta ukhaxa, jankʼakiw yatiyapxita jan ukax yaqha irnaqirirus yatiyapxita". Jupax wali phiñasitaw uñnaqäna, ukampis janiw axsarañ uñacht"aykänti kunatix Nina kullakaruw ikiñ jak"an wasitat mayachasïna. "Qhipürux machaq usutaruw ususipxañapa. Jupanakax jichhax condicionaparux estabilizapxiwa. Ukampis jan llakisimti, jupax wali sedatawa. Jupajj janiw jumatak jarkʼkätamti" sasa.
  
  "¿Kunapachkamas akan carcelan jistʼantatäskä?" -sasawa Ninax jiskt"äna. "Ukat jan waliptañkamax parlapxamti. "
  
  Barken enfermerax wali jach"at arsüna. "Jumax sasmawa, Dr. Gould. Jumax taqiniruw muspharawayta infección ukar saykatañ yatiñampi ukat fronterizo sobrenatural qullañ yatiñanakamat uñacht"ayawayta. ¿Jumax mä kasta vampiro ukhamätati?
  
  Enfermerajj kʼuchirtʼaskäna ukajj walikïskänwa. Nina kullakajj wali kusisitaw mä jukʼa muspharat jaqenakajj utjaskatap yatisajj wal kusisïna. Ukampis kuntï jan amuytʼasir jaqenakarus jan yatkayäta ukajja , walja maranak nayrajj wila uchayasitap laykuw jan uñtʼat qollañ yatitapajj utjäna . Jiwañ punkunakanx Ninax mä jan wali uñisirin wilapampiw qhispiyatäna, chiqpachan Himmler chachan mä superman uñstayañ yant"äwinakat qhipharkirïnwa, mä milagro arma. Jupajj Lita satänwa, cheqapuni wali chʼamani wilani mä monstruorakïnwa.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Inas jan walinak jan sinti jachʼächïna, kunjamtï doctoranakajj qalltan amuyapkäna ukhama" sasa. "Ukhamarus, nayatï wali sum qolläjja, ¿kunatsa juykhüjjä?"
  
  Barken kullakajj wali amuyumpiw Ninan nayraqatapar amparap luqtäna. "Akax inas electrolitos ukan desequilibrio jan ukax insulina ukan jan walt"äwipat mä chimpukïchispa, munat kullaka. Nayax yatxatwa, visionamax niyaw qhanstani. Jan llakisimti. Jichhürunakanjam sarnaqaskakïta ukhajja, jankʼakiw akat mistjjäta" sasa.
  
  Ninax uka señoran amuyt"awipax chiqaw sasaw suyt"äna kunatix Sam ukar jikxatañaw wakisïna ukat Perdue tuqit jiskt"añaw wakisïna. Ukat machaq teléfono munarakïnwa. Uka tiempokamajja, Perdue chachan kunanakas utji uk yatiyäwinak uñakipaskäna, kunattejj inas Alemania markan yatiyäwinak lurañatakejj wali uñtʼatächïna. Jiwayañ yantʼkchïnsa, walikïskaniwa sasaw suyäna, mä arunjja, kawkhantï jikjjataskäna uka cheqanwa.
  
  "Akar apanipkitu uka jaqixa... ¿kutt"aniñajatakis saspachänti?" Ninax Detlef Holzer sat uñt"at jaqit jiskt"äna, jupax janïr Purdue markat qhispiykasax jan walt"ayawayiwa ukat Chernóbil markan jan wali uñt"at Reactor 4 ukan manqhankir diabólicos venas ukanakat.
  
  Barken kullakajj akham sänwa: "Janiwa, uka tiempot aksarojj janiw jupat istʼapkti" sasa. "Janiw kuna capacidadan noviojäkänti, ¿janich ukhamäki?"
  
  Ninax jachaqt"asïnwa, muxsa, k"achat k"achat guardaespaldas ukar amtasisa, jupax juparux yanapt"awayi, Sam ukat Perdue jupanakax uñt"at Sala Ámbar ukar jikxatañataki janïr taqi kunas Ucrania markan t"unjatäkipana. "Janiw mä waynakiti" sasaw enfermera kullakapan chʼamaktʼat uñnaqap uñjasajj jachaqtʼasïna. "Viudo jaqi".
  
  
  4 t"aqa - Encanto
  
  
  "¿Kunjamsa Ninax jikxatasi?" - Perdue-x Sam-aruw jiskt"äna, kunawsatix jan ikiñani Perdue-n abrigopampi ukat mä jisk"a maletampi equipaje-t mistusaw cuartot mistupxäna.
  
  "Detlef Holzer sat chachajj Heidelberg markankir mä hospitalaruw mantayäna. Mä semana jan ukajj mä semanat jupar uñtʼañ amtasta" sasaw Sam chachajj pasillo uñakiptʼasajj jiskʼat arsüna. "Detlef jupax pampachañ yatitapax wali askiwa, jan ukhamäkaspa ukhax asnumax niyaw Pripyat uksanx sarnaqaspa."
  
  Nayraqatax ch"iqa ukat kupi uñtasinx Sam jupax amigoparuw ch"iqa tuqir arktañapatak amparapamp uñacht"ayäna, ukanx escalerar saraskäna. Jupanakax aterrizaje ukar makhatañ aruskipäwin arunak ist"apxäna. Mä jukʼa pächasïna ukhajja, Sam chachajj saytʼasïnwa ukat telefonot wali sum parltʼasirïkaspas ukhamwa uñachtʼayäna.
  
  "Janiw Supayan agentenakapäkiti, Sam. Jutapxam" sasaw Perdue-x larusitayna, Sam-arux mangapat pä q"umachirinakar jak"achasisinx jan yäqañjam jan walt"äwinakat aruskipt"asipkäna. "Janiw usutätajsa yatipkiti. Kunjamtï Jupanakajj yatipki ukhama, jumaw nayan pacienciajäyätajja" sasa.
  
  "¡Tata Perdue!" mä warmix qhipäxat arnaqasïna, estratégicamente Perdue-n arsutaparuw jark"äna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Sarkasipkakim" sasa.
  
  "Kunata?" Sam jilatajj wali jachʼat jiskʼachasïna. "Jupanakax jumanakan usutätwa sasaw amuyapxi, ¿amtastati?"
  
  -¡Sam! Dios laykux saraskakim" sasaw Perdue-x ch"amanchawayi, Sam-an wawar uñtat jach"at arsutapampix llamp"u chuymampiw kusisiyäna.
  
  "Perdue tata, aka chiqan sayt"asim. Jumampi mä qhawqha arunak mayjtʼayañajawa" sasaw uka warmejj mayamp säna. Jupax atipt"asisaw sayt"asïna ukat uka suma uñnaqt"an señorar uñkatañatakiw kutt"äna. Sam jilatajj kunkapar qʼomachasïna. "Akax doctoramawa sasaw sapxita, Perdue. Kunattix...walikiwa, kuna urus pʼiqix jariqapxitaspawa" sasa.
  
  "Nayratpach lurawaykaspas ukhamawa" sasaw Perdue-x jach"at arsüna, masiparux wali ch"amampiw uñkatarakïna.
  
  Sam chachan uñkatatapampiw jachaqtʼasïna: "Janiw kusisiñajj utjkitänti" sasa.
  
  "¿Munasmati?" - Sam jiskt"äna, Perdue-t mä ch"aman codo katuqasa.
  
  "P'ampachawi?" - sasaw jupanakamp chikt"asis jiskt"äna.
  
  "Jupax mä juk"a phinq"asiriwa" sasaw Perduex k"arisïna. "Jupajj jukʼamp jachʼat parlañ yateqañapawa sasaw ajjsarayäta. Jupax wali qhuru jaqjamakïpachänwa, Melissa. P'ampachawi."
  
  "Melissa Argyle kullakajj ukhamänwa" sasa. Sam sat chachar uñtʼayasajj jachaqtʼasïnwa.
  
  "Sam Cleave" sasaw mä juk"a säna, Perdue-n jamasat señalanakap periférico-pan uñjasa. "¿Kunas jumaxa, tata Perdue p"iqi jiwayañ utaxa..."?
  
  "... ¿psicólogo qullañataki?" -sasawa Sam-ax amuyunakaparux jan kuna usun jist"antasïna.
  
  Jupax phinq"asisaw jachaqt"asïna ukat k"uchikiw jachaqt"asïna. "Janiwa! Oh janiwa. Ukham chʼamanïñajajj nayatakix wali askiwa. Nayax aka Sinclair ukan jefe de gabinete ukhamakiw jikxatastxa, kunatix Ellax permiso de maternidad ukar saratayna".
  
  "Ukhamajj ¿kimsa phajjsit sarjjäta?" Sam jilatajj arrepentisirjamaw arsüna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Ukham axsararaktwa" sasa. "Ukampis taqi kunas walikïskaniwa. Universidad de Edimburgo ukanjja, Decano de Psicología ukan yanapiripjama jan ukajj consejero ukham mä cargo adjunto ukantwa" sasa.
  
  "¿Uk ist"asmati, Perdue?" Sam jilatajj sinti jachʼañchäna. "¡Jupax Fort Edimburgo markankiwa! Mä jisk"a pachawa. Ukat aka cheqar visittʼarakta, ukampis asignacionanakaj yatjjatkasajj jukʼamp yatjjatañatakiw visittʼarakta" sasa.
  
  "Ay jïsa" sasaw Perduex jachaqt"asïna. "Kawkhans jikxatasi uk yatta - jupax turno ukankiwa."
  
  "¿Khitis aka cargo churitu sasin amuyta?" jupax desmayasïna ukat Perdue sat tawaqurux wali yupaychäwimpiw uñkatarakïna. Sam jilatajj janiw jan wali lurañanak pasañ puedkänti.
  
  "Ay, ¿jupajj ukham luräna? ¡Jumax nayra jan wali jaqiwa, Dave! Yatxatat yatxatat, nayrïr carrera ukan cientificonakar cargonak katuqañ yanapt"aña, janis uka tuqit jan ukax ukham uñt"ayasiñ jikxatksta ukhas . ¿Janit jupax wali sumaxa, Melissa?" Sam chachajj amigoparuw jachʼañchäna, janiw Perdue sat chachar engañjkänti, ukampis Melissa kullakajj taqe chuymaw taqe chuyma servitap amuyasïna.
  
  Ukat akham sänwa: "Perdue jilatarojj wal manüta" sasa. "Qhawqsa uk wali askit uñjta uk yatiñapatakiw suytʼaskta. Cheqas jupaw aka pluma churitu" sasa. Jupax pluma qhipäxat ch"iqa rosa labial uka patxaruw t"ijtäna, kunawsatix subconscientemente coqueteaskäna, q"illu cerraduranakapax juk"akiw qala chuchup ch"uqt"äna, ukax cardigan beige tuqiw uñacht"ayasïna.
  
  Sam jilatajj jan kun imtʼasaw akham säna: "Pen chachajj chʼamachasitamatsa wali askit uñjaraki" sasa.
  
  Perdue kullakax ch"uxñaruw tukuwayxäna, amuyunakapanx Sam juparux amukt"añapatakiw arnaqasïna. Rubia warmix kuntï luraskäna uk amuyasax jankʼakiw perillap chuchuñ jaytxäna. "¿Kuns sañ munta tata Cleave?" - sasaw wali qhuru jiskt"äna. Sam jilatajj janiw llakiskänti.
  
  "Ukham sañ muntwa, Pen jilatajj mä qhawqha minutonakatjja, Perdue jilatar uñakiptʼatamat walpun yuspärta" sasaw Sam chachajj jan pächasis jachaqtʼasïna. Perdue chachajj janiw creykänti. Sam jupax wali ch"am tukusïnwa, jan uñt"at yatiñap Melissar apnaqasa, kuntix munkän uk lurañapataki, ukx jank"akiw yatïna. Periodiran jan axsart"irïtapat jan jachaqt"asiñ yant"asax ajanupanx mä suma uñnaqampiw uñacht"ayasïna.
  
  Ukat akham sasaw wali qhantʼäna: "Chiqpachansa" sasa. "Jichhakiw alta papelanak apsuñaja ukat tunka minutonakatx panpachaniw vestíbulo ukan jikisipxäma."
  
  Sam sat chachajj escalerat saraqasajj akham sasaw jupar arknaqäna: "Walpun yuspärta, Melissa" sasa.
  
  K"achat k"achat p"iqipax muytayäna, Perdue-n muspharkañ uñnaqap uñjasa.
  
  Ukat akham sasaw tuqinuqäna: "Janiw askichañjamäkiti, Sam Cleave" sasa.
  
  Sam jilatajj amparap chʼoqtʼasïna.
  
  Ukat akham sasaw jachaqtʼasïna: "Navidad urun Ferrari sat auto alañajatakiw amtayapjjeta" sasa. "Ukampis nayraqatax Hogmanay ukat juk"ampiruw umañäni!"
  
  "Rocktober fiestax pasïr semananwa, ¿janit yatkta?" Sam jupax chiqpachan sänwa, kunawsatix paninix nayrïr pison recepción ukar sarapkäna ukhaxa.
  
  "Jïsa".
  
  Recepcionan qhipäxapanxa, Sam sat chachan jan amuytʼasir tawaqux wasitatwa uñchʼukisïna. Perdue jilatajj janiw jisktʼañajj wakiskänti. Sam sat chachajj uka pisinkir tawaqompi kuna kasta amuyun anattʼañanakansa anattʼpachäna uk amuytʼañakiw wakisïna. "Jumajj yatisktawa, kunapachatï chʼamanakamampi jan walinak lurapkäta ukhajja, diosanakaw apaqapjjätam, ¿janich ukhamäki?" sasaw Sam sat chachar jisktʼäna.
  
  "Ukampis janiw jan walinak lurañatak apnaqkti. Nayra amigojaruw aka chiqat apsuskta" sasaw Sam jupax arxatasïna.
  
  "Janiw nayakiti, Sam. Warminaka", Perdue-x kuntix Sam-ax nayratpach yatkatayna uk chiqañchäna. "Jupanakan ajanunakapar uñtapxam. Jumax kuns lurawaytaxa" sasa.
  
  "Janiw kunas jupanakax arrepentisipkaniti, llakt"asiñjamawa. Inas diosanakan yanaptʼapamp mä jukʼa warmin uñjatäñapatak jaytañajax wakischispa, ¿janich ukhamäki?" Sam jupax Perdue-n sinti khuyapt"ayasiñ yant"äna, ukampis janiw kuns jikxatkänti, jan ukasti mä axsarañ sonrisakiw jikxatasïna.
  
  "Nayraqatax aka chiqat jan scot-free mistuñäni, jilïr jaqi" sasaw Sam-ar amtayäna.
  
  "Ha, suma aru ajlliwi, tata. Oh uñtam, jichhax Melissax utjiwa -sasawa Perdue-rux mä jan wali jachaqt"asïna. "¿Kunjamatsa aka Caran d"Ache sat qullqi jikxatäna? ¿Uka rosa laphinakampi?"
  
  "Jupax mä programa beneficiariojaruw uñt"ayasi, Sam, ukhamarak walja tawaqunakax ukhamarakiw... ukat chachanakax uñt"ayasipxpan", Perdue jupax jan suyt"awimpiw arxatasïna, Sam jupar anatt"atap sum yatisa.
  
  Sam jilatajj akham sasaw yateqasïna: "Ey, kuntï jumajj munkta ukajj janiw nayamp chikachaskiti" sasa.
  
  uka edificior muyuntat jachʼa jardín botánico sat cheqan mayni ladoparu puripjjäna . Kunjamtï pä yuqall wawanakax clase jaytapkänxa, ukhamarakiw establecimientot tʼijtxapxäna.
  
  "Jumax pelotanakanïtawa, Sam Cleave. Nayax jumaruw jach"añchapxsma", Perdue jupax jach"at arsüna, kunawsatix seguridad tuqit firmat liberación papelanak apt"asit sarapkäna ukhaxa.
  
  -Nayaxa iyawstwa -sasa. Kunjamakitix uñacht"ayañäni" sasaw Sam-ax autopar mantasinx chiqaw satayna. Perdue sat chachan sawkasir uñnaqapajja, kawkhantï fiestan jamasat kawkis utjañapäkäna uk jaytañapatakiw yanaptʼäna. "North Berwick uksat inti jalant tuqir sarapxta...mä cerveza carpa markar...Ukat kilts ukankxañäni!"
  
  
  5 t"aqa - Imantat Marduk
  
  
  Jan ventanani ukat qʼoma, sotanojj amukiw suytʼaskäna, uka chʼiwijj perqaruw saraskäna, escalerat saraqasaw sarapjjäna. Chiqpach chʼiwinakjamarakiw uka chʼiwi jaquntir jaqix amukiw sarnaqäna, ukat janïr turnopax mayjtʼkipanxa, jaya tiempo imantasiñapatakiw jikxatkäna uka sapa chʼusa chiqaruw jamasat saräna. Uka qarjata jach"a jaqix jutïr saräwip amuyupanx wali amuyumpiw amtäna, ukampis janiw kunakipans chiqätap armaskänti - juk"amp pä urus juk"amp llamp"u chuymanïñapänwa.
  
  Qhipa amtawix payïr pison lista de personal ukar sum uñakipt"asaw lurasiwayi, ukanx administrador ukax sapa semana irnaqäw horario ukarux tablón de anuncios ukarux sala de personal ukan pintatayna. Excel ukan mä coloranakan documentopanjja, jan jaytjasir enfermeran sutipa ukat turnopan detallenakapwa uñjäna. Jupax janiw mayamp t"ijt"añ munkänti, ukat pä uruw juk"amp irnaqañapatak qhiparäna, ukat janiw kuna lurañas utjkänti, jan ukasti mä caldera ukan jan qhant"at hormigón sapakïñan qunt"asisaw qunt"asïna, ukat kusist"ayañatakix umakiw utjäna.
  
  Kunjam jan waltʼäwis utjäna sasaw amuyäna. Ukampis tukuyañatakix Olaf Lanhagen piloto ukar puriñax wali askiwa, jupax jichhakamax mä unidad Luftwaffe ukan base aérea B-man ukan irnaqäna, ukax suyt"añax wali askiwa. Uka chuymankipstat jaqix janiw sinti usuchjat pilotorux kuna jan walt"äwins jakañapatak jayskänti. Kuntï uka waynajj jan jarkʼkaspäna ukhajja, kuntï luraspän ukajj sinti jan walipunïnwa. Jaya suyt"awix qalltawayiw mutilado chacha warmitaki, paciencia uñacht"ayata, jupax jichhax Heidelberg qullañ utan intestinonakapanw imantatäski.
  
  Amparanakapanxa jichhak apsutäki uka mascara quirúrgica katxarutayna, jaqinak taypin jan kuna ch"ukuñampi sarnaqañax kunjamasa sasaw lup"ïna. Ukampis ukham lupʼiñat qhepatjja, jan jiskʼachañjam munañar jiskʼachañaw utjäna. Jupa pachpaw arsuñapäna, uru qhanan jan mascara ukamp sarnaqañax wali jan walipunïniwa, kuna jan waltʼäwis utjaspa uka laykuki.
  
  Q"ala jan isinïña.
  
  Jupax q"ala jan wawanïkaspas ukhamaw amuyasispa, jichhax ajanupax jan kuns uñacht"ayatäkchisa, pantjasitap akapachar uñacht"ayañapäna ukhaxa. Ukat sotano inti jalsu tuqinkir esquinapan llampʼu chʼamakan quntʼatäkasax kunjamsa normaljam uñstaspa sasaw jisktʼasïna. Janis mä discapacidad de desarrollo ukan tʼaqhesiskchïnjja ukat suma ajanunïkchïnjja, jan seguro ukat wali uñtʼatäkaspas ukhamaw jikjjatasispäna. Chiqansa, uka amuyunakatxa qhispiyaspäna ukax chiqapar arstʼañ privilegio ukakiw munäna. Janiwa, jupajj amtap mayjtʼayjjänwa. Parlañ yatiñapajj janiw jupar kusisiykaspänti; jachaqtʼasis kusisiñajj mä jan jikjjatañjam samka katjañamp sasispawa.
  
  Jupax lunthatat camar linot lurat qʼañu manta manqhan quntʼataw tukuyäna, ukax servicio de lavandería ukan yanaptʼapampiw lurasïna. Mä canasta de lona ukan jikxatkäna uka wila, lona ukham laphinak liwxatäna, ukhamat jan likʼi cuerpopampi ukat qala pampampi aislamiento ukham lurañataki. Chiqansa, mistur chʼakhanakapax llampʼu colchón ukansa ñikʼutaparuw chʼakhanak jaytäna, ukampis tiroides sat glándulapax janiw kuna llampʼu lipídico tejidos ukanakas katuqkänti, uka tejidos ukanakax suma amortiguación churañatakiw yanaptʼäna.
  
  Wawäkasin usutätapajj nasïwitpach defectoparuw jukʼamp jan waltʼayäna, ukatwa wali llakit mä monstruoruw tukuyäna. Ukampis khitïnsa uk bendicionampi kikipäñajj maldicionapänwa, sasaw jupa pachpajj säna. Peter Marduk chachajj qalltanjja, uk katoqañajj chʼamakïnwa, ukampis akapachan cheqap jikjjatasajj amtapajj qhanänwa. Mutilación, jañchin jan ukax ajay tuqin, jupar lurir qhuru Luririx churawayki ukaruw jaytañapäna.
  
  Yaqha uruw pasawayxäna ukat jan uñjataw qhiparäna, ukax taqi luratanakapan nayrïr yatiñapänwa. Peter Marduk, paqallq tunk llatunkan marani, p"iqip uka q"añut lurat sábana patxaruw uchasïna, mä juk"a ikiñ jikxatañataki, yaqha urux jupar pasañap suyt"kasa. Uka thujsaxa janiwa llakisiykänti. Kunjamsa jikjjatasïna ukajj sinti ajlliñänwa; uka bendicionanakat maynïrejj jan nayranïsajj maldecitänwa. Kunapachatï mä qʼaphir arknaqañ munkäna ukhajja, thujsañ yatiñapajj mä tiburón ukham muspharkañänwa. Maysa toqetjja, jan walinak lurañ yatirakïnwa. Ukwa jichhajj luräna.
  
  Olor jistʼantasax jinchup chʼallxtayäna, ikiñkamax kuna arunaktï normaljam jan istʼkaspa ukanak istʼäna. Suertenixa, pä urut jilaw jan ikiskäna ukhaxa, uka jilïr jaqix nayranakap jistʼarasïna, mä arunxa, muspharkañ normal nayranakapawa. Jayatjja, janïr visittʼañ horas qalltañapäkäna ukhaw Barrio B sat cheqan manqʼañ llaktʼat carron ruedanakapajj istʼasïna. Jan amuytʼasisaw juykhüna ukat samarañampiw uñjasïna, jan samkañjam ikiñ suytʼasa, lurañapajj chʼamañchtʼäna ukat wasitatwa uñachtʼayarakïna.
  
  
  * * * .
  
  
  "Wali qaritätwa" sasaw Nina kullakajj Marx kullakarojj säna. Uka wayna enfermerax arumaw irnaqäna. Kunjamakitix jupax Dr. Nina Gould jupampiw aka qhipa pä urux uñt"asiwayi, jupax mä juk"a munasiñ uñacht"awinak jaytawayi ukat juk"amp profesional cordialidad uñacht"ayawayi usut sarnaqäw yatxatiriru.
  
  Almohadanakap askichasajj Nina kullakarojj sinttʼasisaw akham säna: "Qarjasiñajj uka usun mä partepawa, Gould doctora" sasa.
  
  "Yatitwa, ukampis katoqapkta ukhat jichhakamajj janiw ukham qarit jikjjataskti. ¿Suma samarañ qulla churapxitänti?"
  
  Marks kullakajj akham sasaw ewjjtʼäna: "Uñjapjjeta" sasa. Nina kullakajj ikiñan kayunkir ranurat apsusinjja, jukʼat jukʼatwa pankanakap uñakipäna. Chʼiyar nayranakapajj tunka payan horanakan churat qollanak escanearïna, ukat jukʼat jukʼatwa pʼeqep chʼalljjtayasïna. "Janiwa, Gould sat doctora. Nayax janiw kuns akan uñjkti, jan ukasti IV ukan qullanak tópicos ukanakakiw uñjta. Chiqansa, janiw sedantes qullanakax utjkiti. ¿Ikit ikisktati?"
  
  Marlene Marks kullakajj Nina kullakajj llampʼu chuymampiw amparat kattʼasïna, ukat kuna señalanakas wali wakiskirïpacha uk uñakipäna. "Pulsomax wali chʼamawa. Wilamat mä jukʼa yatjjatañ munta" sasa.
  
  "Ay Diosay, janiw amparanakaj jiltayañjamas amuyasta, Marx kullaka" sasaw Ninax wali jach"at arsüna. "Ukham amuyasi..." Jupax janiw mä suma jiskt"äw jikxatkänti, ukampis sintomanak uñjasax, jupax wakiskirïkaspas ukhamaw amuyasïna. "¿Jumajj kunapachas Roofie"d ukhamätati?"
  
  Nina kullakax Rohypnol sat qullampi qullatäñax kunjamäpachas uk yatitap mä jukʼa llakit uñnaqasaxa, enfermerax wasitatwa pʼiqip chʼallxtayäna. "Janiwa, ukampis kuntï ukham drogajj sistema nervioso central ukar luraski uk sum amuyta. ¿Ukhamti jumajj jikjjatasta?"
  
  Ninax p"iqip ch"allxtayäna, jichhax juk"akiw nayranakap jist"arañ puedxäna. Marks enfermerax Ninan wilapax wali jiskʼakïnwa, ukat nayrax kuntï siskäna ukat sipansa jukʼamp jiskʼachatätap uñjasax wal axsarasïna. Nina kullakajj amukiw akham säna: "Cuerpojajj mä yunquer uñtasitawa, Marlene" sasa.
  
  "Suyt"am, Gould doctor" sasaw enfermerax jank"ak säna, ukat Nina kullakax irnaqir masinakapar jawsañatakiw t"ijtäna, ukat wali jach"at arsuñ yant"äna. Jupanak taypinjja, Eduard Fritz sat doctoraw utjäna, jupajj mä waynaruw qolläna, jupajj pä arumaw payïr grado phichhantat uñjasïna.
  
  "¡Fritz sat doctora!" Marks enfermerax mä tonompiw jawsäna, ukax janiw yaqha usutanakarux alarmañapäkiti, jan ukasti mä nivel de urgencia qullirinakaruw puriyañapäna". ¡Gould doctoran wilapax jank"akiw jilxattaski ukat nayax jan amuyt"asiñapatakiw ch"amachasiskta!"
  
  Uka equipojj jankʼakiw Nina kullakarojj cortinanak jistʼantapjjäna. Uñch"ukirinakax kunjams uka jisk"a warmix sapakiw doble cuarto ukan jikxatasïna uk uñjasax kunjams irnaqirinakax uñjapxäna uk uñjasax wal muspharapxäna. Walja tiempow visittʼir horasanakan ukham lurañajj jan utjkänti , ukat walja visitirinakas usutanakas usutajj walikïskiti janicha uk yatiñatakiw suyapjjäna.
  
  "Akax Grey"s Anatomy ukan mistki ukar uñtasitawa", Marks kullakax mä visitanteruw chachapar yatiyir ist"äna, kunawsatix Fritz doctorax mayipkän uka qullanakampi t"ijt"askäna. Ukampis Marks chachajj Gould sat doctorar janïr qʼal tʼunjatäkipan kuttʼayañakiw llakisïna. Pä tunk minutonakatjja, wasitatwa cortinanak jaljapjjäna, jachaqtʼasisaw parltʼasipjjäna. Ajanunakapan uñnaqapampixa, uka thaknam pasirinakax yatipxänwa, usutarux jan walt"äwipax janiw mayjt"awaykiti ukat jupax wasitatw jakañ pachanx jikxatasïna, ukax hospitalan uka pachamp chikaw uñt"ayasi.
  
  Marks kullakajj café umañatakejj recepcionar qontʼasisaw samsusïna: "Diosar yuspärapjjsmawa, jupar qhespiyapjjatajatjja" sasa. Juk"at juk"atw visitirinakax uka salat mistuñ qalltapxäna, qharürukamaw carcelan jist"antat munat masinakapat despedida lurapxäna. Jukʼat jukʼatwa pasillonakajj jukʼamp amuktʼjjäna, kunattejj kayunakas ukat amuktʼat tononakas jan kunäkaspas ukhamaw tukusjjäna. Jilpacha irnaqirinakatakix mä juk"a samart"añax mä samarañänwa janïr jayp"u qhipa muyuntatanakax purinkipanxa.
  
  Fritz sat doctorax jachaqtʼasisaw akham säna: "Jachʼa irnaqäwi, Marx kullaka. Uka jaqix juk"akiw jachaqt"asirïna, wali suma pachanakansa jachaqt"asirïnwa. Ukatwa arunakapajj wali suma uñjatäñap yatïna.
  
  Ukat jiskʼa chuymampiw akham säna: "Yuspära doctora" sasa.
  
  "Chiqpachansa, jumatï jan jankʼak jaysapkasma ukhaxa, inas jichhür arumax Gould sat doctorarux chhaqhayapxaspäna. Biología ukan uñacht"ayatapat sipansa, usupax juk"amp jan waliw sasaw axsarasta. Uka toqet jan amuytʼasirïtwa sasaw sañaja. ¿Uñjañapajj jan waltʼayatäjjänwa sasmati?"
  
  "Jïsa, doctora. Jupax qharüru arumkamaw uñjañax ch"amakt"ata sasaw quejasïna, kunawsatix "juykhüña" uka arunak chiqak apnaqkäna ukhaxa. Ukampis janiw kuna ewjjtʼañas utjkitänti, kunattejj janiw kunas ukham luraspa uk amuykti, jan ukasti qhan inmunodeficiencia ukaw utji" sasaw Marks kullakajj ewjjtʼäna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Ukaw jumat gustitu, Marlene" sasa. Jupax janiw jachaqt"askänti, ukampis arsutapax respetompiw uñt"ayasïna. "Jumax kawkhantï jikxataskta uk yatisktawa. Janiw doctoräkaspas ukham tukusktati ukat janirakiw kuntï jumax llakisiyki uk usutanakar yatiyañsa jaytktati. Jumax profesionalanakaruw jaytawayta, ukax wali askiwa. Ukham amuyunïsaxa, relojarux wali jayaruw saräta" sasa.
  
  Hilt sat doctorax nayra sarnaqäwip jan yatiyatap suytʼasaxa, Marlene kullakax jachaqtʼasïnwa, ukampis Fritz sat doctoran iyawsatapat jachʼa jachʼa tukusaw chuymapax wal thuqtʼañ qalltäna. Jupax diagnóstico de amplio espectro ukan nayrïr yatxatirinakat maynïriwa, kunayman qullañ tuqit yatxatäna, ukampis uka pachparakiw alt"at chuyman qulliri ukhamarak consultor ukhamaw qhiparäna. Carrerapan kunanaktï lurawaykäna uk amuytʼasajja, Fritz sat doctorajj mä jukʼa waynäskänwa. Pusi tunk maranïkasax walja premiado qillqatanakan qillqiripänwa, ukat sábado urunx uraqpachanw arst"äna. Jupan amuyunakapax jilpach qullañ cientificonakan wali askit uñjata, juk"ampirus Marlene Marks ukham ordinario enfermeranakax jichhakiw pasantías tukuyapxatayna.
  
  Ukajj cheqänwa. Marlene kullakajj jupan jakʼapan kawkhantï jakaskäna uk sum yatïna. Fritz doctoran arsutapax qawqha chauvinista jan ukax sexista ukhamäkchïnsa, kuntï sañ munkäna uk sum yatïna. Ukampirus, yaqha walja warmi irnaqirinakax utjarakïnwa, jupanakax janiw kun sañs muni ukx sum amuyapkaspati. Jupanakatakix chʼamapax jupatakikiw munasïna, trono katuqañax wakischi jan ukax janis askïkchïnsa. Irnaqäwinsa ukhamarak markansa misoginista ukhamaw uñjapxäna, walja kutiw sexualidad tuqit parltʼapxirïna. Ukampis janiw jupanakar istʼkänti. Jupajj qhanpach uñachtʼayañakïnwa. Jupax juk"amp yatïna ukat jupanakax janiw jank"ak mä diagnóstico lurañatakix wakicht"atäpkänti. Ukhamasti, janiw kuntï amuyapki uk arsuñatak derechonïpkänti, jukʼampejj kunapachatï jupajj sum qhanañchañapatak obligatäkäna ukhajj janiw derechonïpkänti.
  
  "Juk"amp jakkir uñtam, Marx" sasaw mä ordenadox uka chiqat pasasax säna.
  
  "Kunata? ¿Kunas pasaski? -sasawa nayranakap ch"uqt"asis jiskt"äna. Jila partejja, aruman turnopan mä jukʼa lurañatakejj mayisiñapänwa, ukampis Marlene kullakajj mä arumajj wali estresatäjjänwa.
  
  Ukat akham sasaw jaysäna: "Freddy Krueger jilatarojj Chernóbil markankir señoraruw apayapjjä" sasa, ukat yaqha cheqar sarjjañatak ikiñ wakichtʼañ qalltañapatakiw amparapamp uñachtʼayäna.
  
  "Ey, pisinkir jaqirux mä juk"a respeto uñacht"ayañamawa, idiota" sasaw ordenarux säna, jupax tuqinuqt"atapat larusiñakiw utjäna. "Jupax maynin wawapawa, yatisktawa!"
  
  Jupax machaq jaqitakix ikiñ jist"aratayna, ukax ikiñ patat jan ch"amani, sapak qhanaruw jist"aratayna. Mantanaka ukat pata laphinak qhipäxar jaquntasax mä suma triángulo ukham lurapxañapataki, mä juk"a pachatakis ukhamächixa, Marlene kullakax uka pisinkir waynan destinopat lup"ïna, jupax jilpach uñnaqap chhaqhayatayna, janiw ch"amanïtapat arsuñax wakiskiti, kunatix nervios ukanakax sinti jan walt"ayataw uñjasiwayi. Gould sat doctorajj mä qhawqha kayunak jayankir cuarto chʼamaka cheqaruw sarjjäna, mä cambio lurañatakejj wali samartʼkaspa ukhamänwa.
  
  Machaq usutarux mä juk"a jan walt"awimpiw ususipxäna ukat machaq ikiñaruw apayapxäna, kunatix jan pächasisaw jan aguantañjam llakit sartaskäna ukat yuspärapxäna. Jupajj qamaskäna ukhakiw amukiw sarjjapjjäna, ukat sotano manqhanjja ukhamarakiw wali sum ikipjjäna, ukajj niyaw mä jan waltʼäwir puriyäna.
  
  
  6 t"aqa - Luftwaffe ukan dilema
  
  
  "¡Ay Diosaja, Schmidt! ¡Nayaw Luftwaffe comando ukan comandante, inspector ukhamätxa! Harold Meyer jilatajj mä jukʼa tiemponwa arnaqasïna, janiw kuns lurañ puedkänti. "Aka periodistanakax kunats chhaqhat pilotox jiwasan mä avión de combate apnaqatayna jan oficinajan jan ukax Comando de Operaciones Conjuntas de Bundeswehr ukan permisopampi! Ukat jichhakiw yatxataskta fuselaje ukax jiwasan pachpa jaqinakasan jikxatatapa - ukat imantata?"
  
  Gerhard Schmidt, payïr jilïr irpiri, amparanakap t"axllirt"asisaw jefepan wila ajanupar uñtäna. Teniente general Harold Mayer chachajja, janiw chuymapan jan kuns lurañjamäkänti. Schmidt nayraqatan kuna escenatï paskäna ukajj wali jan uñtʼatänwa, ukampis kunatsa Meyer chachajj ukham luräna uk sum amuyäna. Akax wali jach"a amtäwinïnwa, ukatx janiw jaya pachax yaqhip nosy periodistax chiqaw sañ munkänti, uka jaltxat piloto tuqita, uka jaqix sapakiw mä millones de euros avión ukan qhispiwayi.
  
  "¿Lö Venhagen pilotox jichhakamax jikxatasiwaypachati?" jupax Schmidt, mä oficial jan suerteniruw utt"ayatäna, juparux uka muspharkañ yatiyäw yatiyañapatakiw mayitayna.
  
  "Janiwa. Uka chiqanx janiw khiti jaqis jikxataskänti, ukax wali jakaskatap amuyañaruw puriyistu", sasaw Schmidt jupax amuyt"asis jaysäna. "Ukampis amuyañamawa, jupax wali sumwa uka accidenten jiwaspa. Uka phallawix janchiparuw t"unjaspäna, Harold" sasa.
  
  "Taqi aka arsuwinakax "pudispa" ukat "inas wakisispa" ukax juk"amp llakisiyitu. Kunatix llakisiyitu ukax jan yatiñawa kunatix aka taqpach asuntos ukar arktawayi, janiw sañ munkti yaqhip escuadrones ukanakanx jaqinakaw ukankapxi". mä juk"a permiso. Nayrïr kutiw carrerajanx llakitaw jikxatastxa", Mayer jupax iyaw sataynawa, qhipharux mä juk"a amuyt"añatakiw qunt"asitayna. Mä akatjamat p"iqip jach"ar aptatayna, Schmidt-an nayranakaparuw pachpa acero uñkatatapampi uñch"ukitayna, ukampis juk"amp uñch"ukitayna subordinado ukan ajanupat sipansa Mä juk"a pachaw pasawayxi, janïr Meyer jupax qhipa amtäwip lurañ qalltkasax "Schmidt..."
  
  -Jïsa, tata? Schmidt chachajj jankʼakiw jaysäna, kunjamsa uka comandantejj taqenirojj phenqʼasiñat qhespiyani uk yatiñ munäna.
  
  "Kimsa jaqinak atinisipxam. Nayax ch"ikhi jaqinakaw munta, p"iqini ukat p"iqini, amigo. Chachanakax jumar uñtasitawa. Jupanakajj kuna jan walinakansa jikjjatastan uk amuyapjjañapawa. Akax mä PR jan wali samkawa, ukax lurasiñap suyt"aski. Nayax -ukat inas jumanakax ukhamaraki- juk"ampirus irnaqawit jaqunukutaw uñjasipxäta, kunatix aka jisk"a asnux nayranakas manqhan lurañ atipkän ukax mistuni ukhaxa", Meyer jupax sänwa, wasitat tema tuqit jithiqtasa.
  
  "¿Ukat ¿jupar thaqhañasatak munasmati?" - sasaw Schmidt jilatajj jisktʼäna.
  
  "Jïsa. Ukat jikxatasma ukhaxa kun lurañas wakisispa uksa yatisktawa. Juma pachpa amuytʼasiñamawa. Munasma ukhax jiskt"asipxam kuna loquïñas aka llamp"u chuyman jan axsarirïñar puriyatayna uk yatiñataki - jumax yatisktawa kunas amtanakapax ukxa", Mayer jupax amuyt"ayawayiwa. Jupax nayrar jaquntataw jikxatasïna, ñik"utap ch"uqt"at amparanakaparuw samart"ayäna. "Ukampis Schmidt, jan wali samsuñas utjchi ukhaxa, jaqunukuñapawa. Chiqansa, pallapallanakäpxtwa, janiw niñeranakäpktanti ni psicólogos ukhamäktanti. Luftwaffe ukan bienestar colectivo ukax mä idiota maniacal ukat sipanx juk"amp wakiskiriwa, kunas uñacht"ayañataki, ¿yatitati?"
  
  Schmidt jilatajj akham sänwa: "Taqe kunaw" säna. Jupajj janiw jefepar kusisiyañak munkänti, jan ukasti taqe chuymaw pachpa amuyunïna. Uka paninix walja maranakaw Cuerpo Aéreo Alemán ukan yant"asipxäna ukat yatiqapxäna, janiw yaqhip mosquito piloto ukan t"unjatäñapäkänti. Ukatwa Schmidt jilatajj jamasat kuna misión churapkäna uka toqet wal kusisïna. Jupax amparanakapamp thixnipar ch"allt"asisaw sayt"asïna. "Waliki. Kimsa uruw kimsa urunak tantachtʼasiñatak churapxita, uka qhipatsti sapa uruw yatiyapxäma" sasa.
  
  Meyer jupax p"iqip ch"allxtayäna, mä akatjamat mä juk"a samarañ jikxatäna, pachpa amuyun jaqimp yanapt"asitapatxa. Schmidt chachajj gorrap uchasisaw ceremonialjam aruntäna, jachaqtʼasisaw aruntäna. "Mä arunxa, uka jan waltʼäw askichañatakix ukham jaya tiempow munasispa".
  
  Meyer jilatajj akham sänwa: "Nayrïr yatiyäwejj qhep qhepa yatiyäwipunïñap suytʼañäni" sasa.
  
  "Jichhax aruskipt"asipkakiñäniwa" sasaw Schmidt jupax oficinapat mistuñkamax arsuwayi, ukat Meyer jupax wali samarataw jaytawayi.
  
  
  * * * .
  
  
  Mä kutix Schmidt jupax kimsa jaqinakapar ajlliwayxäna, ukatx mä jamasat operación ukham uñt"ayasaw jupanakar yatiyäna. Aka misión tuqit yatiyawinak taqinit imantapxañapawa, familianakapatsa ukhamarak irnaqir masinakapatsa. Wali amuyumpi, oficialax jaqinakaparux amuyapxañapatakiw uñjäna, sinti parcialidad ukax misión ukan thakhipawa. Jupajj kunayman unidades de combate ukanakat kimsa llampʼu chuymani, yatiñan jaqenakaruw ajllïna, jupajj kunayman rangonïpjjänwa. Ukakiw jupar wakisïna. Jupax janiw detalles ukanakamp llakiskänti.
  
  "Ukhamaxa, señoranaka, ¿iyawsapxtati jan ukax jan iyawsapktati?" ukat qhiparuxa, base ukan askichañ bahía ukan cementot lurat tribuna ukan quntʼatäskäna uka podium improvisado ukan jisktʼäna. Ajanup wali qhuru uñnaqtʼanïtapa ukat qhepat amuktʼatapajja, uka lurañajj wali chʼamanïtap uñachtʼayäna. "¡Jutapxam waynanaka, akax janiw jaqichasiñ amtäwikiti! ¡Jïsa jan ukajj janiw ukhamäkiti! Mä sanu misión ukhamawa - jiwasan trigo cubo ukan ch'uqi jikxataña ukat t'unjaña, waynanaka".
  
  "Nayax ukanktwa".
  
  "¡Ah, ¡Himmelfarb sat qʼañu! Nayax jumar ajlliwaykta ukhax chiqap jaqir ajllitax yatiyätwa", Schmidt jupax psicología inversa ukampiw mayni pä jaqirux ch"amanchawayi. Masinakapan wal chʼamachasipjjatap laykojja, qhepatjja wali sumwa jikjjatasïna. Mä juk"a pachatxa, Kol sutini wila p"iqin imp ukax talonanakap típico ostentoso ukham ch"iqt"äna. Natural ukhamawa, qhip qhipa jaqix Werner satänwa, jupax aynachtʼañapänwa. Jupax janiw munkänti, ukampis jutir kimsa urunak Dillenburg markan mä juk"a anatt"añ amtatap laykuki, ukat Schmidt-an jisk"a excursión-apax amtanakaparux jark"awayiwa.
  
  "Aka jisk"a q"añu apsuñani sarañäni" sasaw jan kuns lurirjam säna. "Payïr phaxsinx blackjack ukanx pä kutiw atipt"awayta ukatx waliw 137 € manütu".
  
  Pä irnaqir masinakapax chhuxriñchjasipxänwa. Schmidt jilatajj wal kusisïna.
  
  "Yuspärañaw voluntario tiempomamp experienciamamp churatamata, waynanaka. Jichha arumax yatiyawinak katuqapxäma ukatx nayrïr pedidos ukanakax martes urukamaw wakicht"atäni. Irnaqäwit jaqunukutänwa".
  
  
  7 t"aqa - Jiwayirimpi jikisiña
  
  
  Jan kuynt"ir perla nayranakan thaya, ch"iyar uñkatawipax Ninampiw jikisïna, kunawsatix juk"at juk"at kusisit ikiñat mistuwayxäna. Jichha kutix janiw jan wali samkanakampi t"aqhisiyat uñjaskänti, ukampis, ukhamakipans, uka jan wali uñjatat sartasïna. Jupax jachaqt"asïnwa, kunatix wila masinakapan ch"amaka pupilanakapax samkan chhaqhatjam amuyaskäna uka chiqäxänwa.
  
  Oh Dios, jupar uñjasajj lakap arsüna.
  
  Jupax kuntï ajanupan musculonakapat chʼiyjatäspa ukhaxa, jachaqtʼasisaw jaysäna, ukampis nayranakap chʼiyjatapakiw uñjäna, ukhamat suma uñnaqtʼanïñapataki. Jupax suma chuymampiw p"iqip ch"allxtayäna.
  
  Nina kullakajj janis parlañ munkchïnjja, akham sasaw chʼamachasïna: "Hola" sasa. Usutarux jan arsuñapatakiw amuktʼasax uñisïna, ukhamat sapak qhiparañapataki. Chiqansa, mä jukʼa decorompiw arunttʼaskäna. Ukat wali mulljataw jupajj mä jachʼa jiskʼa arumpi jaysäna. "Kamisaki. Nayax jumar axsarayapxsmawa. Janipuniw mayamps sartxäti sasaw amuyayäta" sasa.
  
  Jichha kutix Ninax jan compulsión moral ukampiw jachaqt"asïna. "Nayajj Nina satätwa" sasa.
  
  "Jumampi jikisiñax wali kusiskañawa, Nina. Nayax llakistwa...parlañax ch"amawa", sasaw perdón mayisïna.
  
  "Jan llakisimti. Janiw parlañamäkiti, usuchjaschi ukhaxa -sasa.
  
  "Ukajj chuym ustʼayasiñap munta. Ukampis ajanujajj ukhamakiw chʼamaktʼjjäna. Ukhamatwa..." sasa.
  
  Jupax wali ch"amampiw samsuwayxäna, ukat Ninax ch"amaka nayranakapan jach"a llakinak uñjäna. Mä akatjamatwa chuymapax chulluntat ñikʼutan jaqit khuyaptʼayasïna, ukampis jichhax janiw parlañ atinakänti. Kuntï sañ munkäna uk tukuyañwa jaytañ munäna.
  
  "Yaqha jaqin ajanupar uchatäkaspas ukhamaw amuyasi." Jupajj arunakapampiw chʼamachasïna, chuymanakapajj jan waltʼayatäjjänwa. "Jan ukax aka jiwat ñik"utakiw. Ukax aka ch"amakt"ayañakiw, kunjamatix maynin ajanupar llamkt"añax ukhama, ¿yatitati? Ukax mä maskar uñtasitawa -sasa.
  
  Parlkäna ukhajja, Ninax tʼaqhisiñapwa amuytʼäna, ukat ukax nayra qʼañu luräwinakap jaytañapatakiw yanaptʼäna, kunattix chuymachtʼatäñapatakiw amuktʼañ munäna. Taqe kuntï siskäna uk amuytʼasajj jupa lantiw saytʼasïna. ¡Ukajj wali ajjsarkañawa! Ukampis chiqpachansa tʼaqhisiñanakapasa ukat jan jarkʼat pantjasitanakapas utjkchïnxa, suma arunakampi parltʼasiñwa munäna.
  
  Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Sumapjjapuniniwa, jukʼampejj kuna qollatï churapkistu ukanakampejj walikïskaniwa" sasa. "Asiento de inodoro ukan chhuxriñchjasiñax jikxatasitax wal muspharta".
  
  Nayranakapajj wasitatwa jiskʼaptäna ukat wasitatwa chʼalljjtasïna, ukat esófagopat mä ritmico chhuxriñchjasiñaw mistunïna, jichhajj larusiñaw sasaw yatïna, ukampis mayni ajanupansa janiw kuna señalas utjkänti. Ukat akham sarakïnwa: "Kunjamtï amparamamp ikintkta ukhama" sasa.
  
  Ninax juparux mä amtañ concesión ukamp uñacht"ayäna. "Waliki".
  
  Hospitalan cuartopanjja, pä machaq uñtʼatanakarojj walpun muyuntapjjerïna, alwajj muyuntapjjänwa ukat desayuno bandejanaksa apapjjarakïnwa. Ninax kawkhans enfermera Barken jikxatasi sasaw jiskt"asïna, ukampis janiw kuns arskänti kunapachatix Fritz doctorax cuarto ukar mantankäna ukhaxa, pä jan uñt"at jaqinakaw profesional isimp isthapt"ata ukat Mark enfermerax talonanakap jak"achasisinx arktapxäna. Uka jan uñt"at jaqinakax hospitalan administradoranakapäpxänwa, mä chachampi mä warmimpi.
  
  Fritz sat doctorajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Suma alwajj Gould doctora, ukampis equipoparuw yaqha usutar irpäna. Marx kullakax janïr irnaqäwipar kutt"kasax Nina kullakaruw jank"ak jachaqt"asïna. Ch"uxña jach"a cortinanak dibujapxäna ukat jupax machaq usutamp mä juk"a amukt"at arunakamp aruskipt"ir irnaqirinakaruw ist"äna, inas jupataki.
  
  Ninax jan jaytjasis jisktʼapxatapat chuym ustʼayasisaw ñikʼutap chʼiyjäna. ¡Uka pisinkir jaqejj jukʼakiw arunakap sum arsuñ puedïna! Ukampis usutax janiw sutip amtaskänti, ukat janïr nina nakhantkasax avión apnaqañakiw amtasïna, uk sum istʼäna.
  
  "¡Ukampis jumax wali ninar tʼijtʼasaw akan jutta!" - Fritz doctorax juparuw yatiyäna.
  
  Uka jaqejj akham sänwa: "Janiw uk amtaskti" sasa.
  
  Ninax jan ch"amanïskir nayranakap jist"arasïna, ukhamat ist"añapataki. Ukat doctorajj akham siskäna uk istʼänwa: "Efermerajajj sedacionampi qollatäkasajj billetera aptʼasiwayjjewa. Kuntix carbonizado restos ukanakat descifrarktanxa, jumax pä tunk paqallqun maranitawa ukat Dillenburg markankirïtawa. Ukampis tarjetan sutimajj tʼunjatäjjewa, ukhamajj janiw khitïtas uk yatksnati, ni khitimpis qollatätamsa ukat ukham yaqha ukhamanakatsa parltʼañasa uk janiw yatksnati, ¡Ay Diosay! ¡Jupanakax juk"akiw jakäwip qhispiyapxäna, ukat jupamp nayrïr aruskipäwix qullqi tuqit jisk"a t"aqanakatwa! ¡Jichhax!
  
  "Naya-janiw kunjam sutijas uk amuykti, Doctor. Kunatï nayamp paskatayna uka toqet jukʼamp jukʼak yatta" sasa. Mä jach"a samart"awiw utjäna, ukatx Ninax janiw kuns ist"känti, cortinanakax wasitat jaljtañapkama ukat pä burócratas ukanakax mistuñapkama. Uka chiqat pasapkäna ukhaxa, Nina kullakax mayniruw maynir akham sasin ist"asax wal muspharäna, "janiw uka bosquejox yatiyäwinakan uñt"ayañjamäkiti. Jupax janiw uñt"añjam wila ajanunïkiti."
  
  Jupajj janiw kuns lurañjamäkänti, jan ukasti jarkʼaqarakïnwa. "Chhuy!"
  
  Suma sicófanos ukham sayt"asisaw uka uñt"at cientificorux muxsa jachaqt"asipxäna, ukampis kuntix jupax siskän ukax k"ari jachaqt"asiwinakap ajanunakapat pichthapipxäna. "Aka jaqix mä ajanuniwa, janiw pä ajanunïkiti. ¿Savvy ukhamätati?
  
  Jan mä aru arsusaxa, pä p"inqachata pluma aljirinakax sarxapxänwa, Ninax jach"a cejampiw jupanakar uñch"ukiskäna. Jupax jach"a jach"a tukusaw chhuxriñchjasïna, amukiw akham saraki: "Ukat alemán perfecto arunxa, perras" sasa.
  
  "Alemán arun wali muspharkañänwa, jukʼampisa mä escocés jaqetakejj wali muspharkañänwa" sasa. Fritz sat doctorajj uka waynan expediente de personal ukan mä qellqat lurasajj jachaqtʼasïnwa. Uka phichhantat usutax ukhamarak Enfermera Marks jupanakax mä ampar luk"anampiw uka jan axsart"ir sarnaqäw yatxatirin caballeros ukar uñt"apxäna, ukax Nina kullakaruw wasitat nayra jaqir uñtataw jikxatasïna.
  
  Nina kullakax Marks kullakaruw jak"achasïna, ukat uka tawaqux kuna jan amuyañjam yatiyañas utji uk yatiñapatakiw ch"amachasïna. Fritz sat doctorajj uka pä warmir uñkatasaw mä jukʼa yatiyañapäna sasaw amuyäna.
  
  "Kullakanaka, janiw jaya pachax sarnaqkäti. Usutasar jukʼamp sum jikjjatasiñatak yanaptʼä" sasa. Uka phichhantat usutarux uñtasinx akham sänwa: "Amigo, ukakamax sutip yatiyapxäma, ¿janit ukham amuyktaxa?"
  
  "¿Sam sat chachat kamsaraksnasa?" - usuta jaqixa amuyt"ayi.
  
  Ninan purakapax ch"amakt"äna. Sam sat jilatampiw jikisiñajajj wakisi. Jan ukax Detlef ukaki.
  
  "¿Kunas paspacha, Dr. Gould?" - sasaw Marlenax jiskt"äna.
  
  "Hmm, janiw khitirus yatiyañas yatkti jan ukax akax walikïskiti janicha uk yatkti, ukampis" sasaw taqi chuyma jach"at arsüna, "¡nayax amuyasta, ¡jan uñjañjamaw jikxatastxa!"
  
  "Nayax yatxatwa radia ukan subproducto ukhamakiw..." Marlene kullakax yant"äna, ukampis Ninax amparapat wali ch"amampiw katxarutayna protesta.
  
  "Ist'aña! Aka hospitalan juk"amp mä irnaqirix nayranakaj tuqit kuns lurañat sipansa radiación ukamp mä excusa apnaqaspa ukhaxa, nayax ch"axwañ qalltä. ¿Amuyasmati?" Jupax jan pacienciampiw jachaqt"asïna. "Amp suma. AMP SUMA. Nayranakajat kuns luram. Uñakipaña. Kawnirisa. Nayax sapxsmawa, juykhüxtwa, Barken kullakax waliptañjamaw sasaw sitäna!"
  
  Fritz sat doctorajj Nina kullakajj kuntï siskäna uk istʼänwa. Bolsilloparuw pluma uchasïna ukat jichhax Sam sasin sutichkäna uka usutar chʼamañchtʼasaw jaytawayäna.
  
  "Gould doctor, ¿ajanux uñjtati jan ukax pʼiqijan contornopak uñjtati?"
  
  "Pani, ukampis janiw nayranakaman colorap yatkti, sañäni. Nayrajj taqe kunas chʼamaktʼirïnwa, ukampis jichhajj janiw ampar jakʼachasiñat sipansa jukʼamp uñjañjamäjjeti" sasaw Nina kullakajj jaysäna. "Nayrax uñjirïtwa..." Jupax janiw machaq usutarux ajllit sutipamp jawsañ munkänti, ukampis akham lurañaw wakisïna: "...Sam nayranakapa, nayranakapan janq"u rosa colorapas, [...] Qulliri. Ukajj cheqapuniw mä hora nayrajj pasäna. Jichhajj janiw kuns amuyañjamäkiti" sasa.
  
  "Barken enfermerax chiqaw sapxsma" sasaw mä k"acha pluma apsusinx Ninan nayranakap guantes ukan ch"iqa amparapamp jaljatayna. "Wali jankʼakiw qullasxtaxa, niyas jan naturaljamawa." Jupax niya jan wawani ajanuparux jupan jak"aparuw jaquntäna, ukhamat yatiqirinakapax kunjamsa jachaqt"askäna uk yant"añataki.
  
  -¡Uñt"apxsmawa! - sasaw jach"at arsüna. "Urujam qhan uñjsma. Sapa pantjasiwi. Ajanumankir chʼaphinakas poros ukanakat mistunirakiwa" sasa.
  
  Ukat jan amuytʼasisaw Ninan ikiñap maysa toqenkir enfermeraruw uñtäna. Ajanupajj llakimp phoqantatänwa. "Jichhürux mä qawqha wila yant"äwinak t"ijt"añäni. Marx kullaka, qharürojj kunatï luraski ukanak wakichtʼapjjeta" sasa.
  
  "¿Kawkinkis Barken kullakajj?" -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  "Viernes urukamajj janiw guardianïkiti, ukampis señorita Marks ukham prometedora enfermeraw uk uñjaspa, ¿janich ukhamäki?" Uka wayna enfermerax taqi chuymaw p"iqip ch"allxtayäna.
  
  
  * * * .
  
  
  Jaypʼu tuqiru visittʼañ horasax tukusxäna ukhaxa, jila parte irnaqirinakax usutanakar ikiñar wakichtʼañatakiw chʼamachasipxäna, ukampis Fritz sat doctorax nayrax Nina Gould sat doctoraruw mä sedativo churatayna, ukhamat suma ikiñar puriñapataki. Jupajj urunakpachaw wali chuym ustʼayasïna, jan wali uñjatapatjja, yatitat sipansa mayjänwa. Janiw ukhamäkänti, jupax reservado ukhamarak mä juk"a llakt"ataw jikxatasïna, kunjamtï suyapkäna ukhama. Kunapachatï qhanajj jiwjjäna ukhajja, wali ikiskänwa.
  
  3:20 a.m. horasarojja, arumanthi enfermeranakajj amuktʼat parltʼasipkäna ukanakas janiw utj-jjänti, taqeniw kunayman aburrimientonakampi ukat amuktʼañ chʼamampi chʼamachasipjjäna. Marks enfermerax mä turno extra ukan irnaqäna, libre tiempopax medios sociales ukanw sarnaqäna. Wali llakiskañawa, jupax profesionalmente jark"atataynawa heroína, Dr. Gould jupan confesión ukar uñt"ayañataki. Jupax yatiskänwa, ukax historia ukar munasirinakaru ukhamarak Segunda Guerra Mundial ukar munasirinakaruw internet tuqinkir amigonakaparux envidiasipxani, ukampis ay, uka muspharkañ yatiyäwinak jupa pachpaw imañapa.
  
  Mä juk"a chhuxriñchjasir kayunakax pasillot ist"asïna, janïr Marlene kullakax nayrïr pison enfermeranakapat maynir enfermeranakan estacionapar t"ijtir uñjkasa. Jan kunatak askïki uka qʼomachirix jupar arknaqasaw tʼijtäna. Panpachaniw ajanunakapax muspharat uñjasipxäna, janïr jupanakar purinkipanx enfermeranakax amukt"apxañapatakiw jan axsaras jawsapxäna.
  
  Samsuñat mistusaw uka pä jaqinakax oficina punkun sayt"asipxäna, ukanx Marlene kullakampi yaqha enfermerampix muspharkañ sarnaqawipat qhanañcht"añ suyapxäna.
  
  "Ukan s-ukankiwa" sasaw q"umachirix nayraqat qalltäna, "nayrïr pisonx mä mantaniriwa, ukat jupax nina naktäwiruw makhataski, aruskipt"apkta ukhaxa".
  
  "Ukhamajj seguridadar jawstʼapjjam" sasaw Marlene kullakajj jiskʼat säna, seguridadan jan waltʼäwipar jan saykatapjjatapat muspharasa. "Maynix irnaqirinakataki ukhamarak usutanakar jan walt"ayaspa sasin suyt"asma ukhax yatiñamawa jumax..."
  
  "¡Ist"am, munat kullaka!" Uka ordenankir jaqix chiqapuniw tawaqur jakʼachasïna, kunjamtï lurirjamäkäna ukhamarjamaw jinchuparux jiskʼachasïna. "¡Papani seguridadan irnaqirinakax jiwatäpxiwa!"
  
  Uka q"umachirix wali ch"amampiw p"iqip ch"allxtayäna. -¡Akax chiqäskapuniwa! Policía ukar jawst"añamawa. Jichha! ¡Janiräkipan aka chiqar purinkipan!"
  
  "¿Payïr pison irnaqerinakat kamsaraksnasa?" -sasawa jiskt"äna, wali mulljata recepcionistat línea jikxatañataki. Uka pä jaqix amparanakap t"axllirt"asipxäna. Marlene kullakajj interruptor sapüru pititap uñjasajj wal sustjasïna. Ukax sañ munänwa, walja jawsatanakaw utjäna jan ukax sistemax jan walt"ayataw uñjasi.
  
  "¡Janiw jach"a líneas ukanakar katjañjamäkiti!" - -sasawa wali ch"amampi jiskht"äna. -¡Diosaja! Janiw khitis jan walt"awinakax utjatap yatkiti. ¡Jupanakar yatiyañasapuniwa!" Marlene kullakajj celularapampiw Hilt sat doctorarojj celularapamp jawsäna. "¿Doctoran Manejopa?" sasaw säna, nayranakapajj jachʼaptänwa, kunattejj llakit jaqenakajj nina naktäwit qhespiñ utar makhataskir uñjapkäna uka jaqenak sapa kutiw uñakipapjjäna.
  
  Ukat ordenankir jilatajj akham sasaw ewjjtʼäna: "Movilapar jawsatamat wal colerani" sasa.
  
  -¿Khitis llakisi? ¡Jupar puriñkama, Victor! " sasaw yaqha enfermerax arnaqasïna. Jupajj ukhamarakiw sarnaqäna, celularapampiw uka markankir policianakar jawsäna, Marlene kullakajj Hilt doctoran numeroparuw wasitat jawsäna.
  
  Ukat samsusaw akham säna: "Janiw jayskiti" sasa. "Jupax jawsi, ukampis janiw correo de voz ukax utjkiti".
  
  "Phawulusu! ¡Ukat teléfononakajax jiwasan fucking armarionakasankiwa!" ordenankir Victor sat chachajja, jan suytʼasaw colerasïna, chukinakapajj frustrado amparanakapampiw tʼijtäna. Qhipäxanxa, yaqha enfermeraruw policiampi parltʼir istʼapxäna. Ukat uka ordenan pechoparuw teléfono chʼalltʼäna.
  
  "Akana!" - sasaw jupax ch"amanchasïna. "Jupanakarux jukʼamp sum yatiyañamawa. Pä autonak khitasipki" sasa.
  
  Victorax operador de emergencia ukarux kuna jan walt"äwis utji uk qhanañcht"äna, jupax patrullanakan autonakap khithäna. Ukatx línea ukan qhiparäna, kunapachatix jupax juk"amp yatiyawinak jupat katuqaskakïna ukat radio tuqiw patrullanakan autonakapar apayatayna, kunawsatix Heidelberg Hospital ukar jank"ak sarapkäna ukhaxa.
  
  
  8 t"aqa - Taqi kunas kusist"añanaka ukat anatt"añanakaw...
  
  
  "¡Zigzag ukax mä jach"a uñacht"äwiwa! ¡Mä chʼamäspawa! " sasaw mä jachʼa jachʼa tukur warmix arnaqasïna, kunattix Sam sat chachax mesat tʼijtxañ qalltäna. Perdue chachajj wali machjatäjjänwa, janiw kuns lurkänti, kunattejj Sam chachajj mä apuesta atipjañatak chʼamachasitap uñjäna, mä cuchillompi mä qhuru imill wawajj janiw cuchillompi chʼajjwañ puedkänti. Jupanak jak"anx jak"ankir umañ munirinakax mä jisk"a tamaw kusisiñamp apuestas hooligans ukanakamp utt"ayapxäna, taqiniw Big Morag ukan cuchillas ukan yatiñap uñt"apxäna. Taqinipuniw jachapxäna ukat Edimburgo markankir aka idiotax pantjasir jan axsart"irïtapat askinak jikxatañ munapxäna.
  
  Carpanakax fiestan linterna qhanampiw qhant"ayatäna, ukat mä banda folklórica ukan jaylliwinakapamp chuymapat q"ucht"ir machjayir machjayir ch"amakanakaruw ch"amakt"ayäna. Janïr qʼal chʼamaktʼatäkchïnjja, wali chʼamani, chʼamaktʼat alajjpachajj alayankir jachʼa pampan qhananakapwa uñachtʼayäna. Establonak taypin jalnaqir kʼullu jawir thiyanjja, walja jaqenakaw barconak remar sarapjjäna, jupanak jakʼankir lliphipir umajj llampʼu chuymampiw kusisipjjäna. Wawanakax estacionamiento jak"an quqanak manqhan anatt"asipkäna.
  
  Sam sat chachajj nayrïr puñalajj amparapat pasañwa istʼäna.
  
  "¡Ouch!" - jupax jan amuyt"asisaw arnaqasïna. "¡Niya cervezax ukan warantawayta!"
  
  Jupax arnaqasir warminakaru ukhamarak chachanakaruw ist"äna, Morag-an fans-anakan sutip arnaqapxatapatx jupar egging-apxatapa. Mä chiqanx loco ukanx Sam jupax mä jisk"a tama jaqinakar ist"äna, "¡Jiwapxam uka bastardo! ¡Uka vamp jiwayapxam!"
  
  Perdue-n yanapt"apax janiw utjkänti, Sam-ax mä juk"a pachax kawkhans Maura-x amtap mayjt"ayäna uk uñjañatakis kutt"anxän ukhas. Perdue chachajj kilt patjjar familiapan tartán sat isimpiw isthapita, ukat uka cheqan utjkäna uka clubar sarañatakejj wali llakit estacionamiento taypinwa jalnaqäna.
  
  Sam jilatajj jan wali arunakampiw akham säna: "Traidor" sasa. Mora kullakajj kimsa puñalanakat qhep qhepa puñalapar nivelar puriyañatakejj llampʼu amparap jiljjattaykäna ukhakiw ale sat manqʼapat yaqha chʼalltʼasïna. -¡Ay mierda! - Samxa jach"at arsüna, taza mä chiqaru jaquntasaxa, jawira jak"a qulluru t"ijtäna.
  
  Kunjamtï jupax axsarkänxa, machatapax pä amtaruw puri - jisk"achaña, ukat qhipatx mä rata asnu jan uñacht"ayañ yatiña. Turno ukan desorientatätapatjja, janiw equilibrionïkänti, ukat mä kutikiw nayrar sartasajj kayup mayni tobillopan qhepäjjapar chʼalljjtäna, ukat kayunakapatjja qʼoma, suelto pastonaka ukat laqʼanakaruw mä thuqtʼäwimp jaqontäna. Sam p"iqipax ch"uxña jach"a ch"uxña quqanakan imantat qalaruw ch"allt"äna, ukat mä qhana llijullijuw p"iqiparux wali t"aqhisiñamp ch"allt"äna. Nayranakapajj wasitatwa socketanakapar liwjjatäna, ukampis mä ratukiw amuyupar kuttʼjjäna.
  
  Kunjamtï jankʼak jaltkäna ukajja, jachʼa kilt-ap nayrar tʼijtʼayäna, kunattejj cuerpopajj mä akatjamat saytʼasïna. Qhipäxapanxa, tʼijtʼat isipax wali axsarkañ chiqanchatätap amuyasïna. Ukajj uka qhepat utjkäna uka jan wali samka cheqañchañatakejj jan wakiskchïnjja, chhuxriñchjata suma thayajj uka samkaruw yanaptʼäna.
  
  -¡Ay Diosaja! Janiw mayamps" sasaw laqʼampi wanumpi thujsanak taypin jachʼat arsüna, kunattejj jaqenakan jachʼat larusiñapaw castigäna. "Maysa tuqitxa" sasaw qunt"asisinx chuymapan säna, "janiw alwax uk amtaskäti. Waliki! Janiw kunas kunäkaniti" sasa.
  
  Ukampis jupax wali axsarkañ periodista ukhamänwa, awisax mä juk"a jayat juykhuptayir qhananakax qhant"ir qhananakax uka jan walt"äwit armaskäna ukhas fotonakaw apnaqatäñap amtañ armasxäna. Mä juk"a pachax Sam-ax ukan qunt"asïna, wali t"aqhisiñ tradicional ukhamäñap munäna; ¡janiw bragas jan ukax mä tanga uchasiñax utjkit laykux arrepentisiña! Morag kullakax jan kisuni lakapax larusiñampiw jist"arasïna, kunawsatix jak"achasiñatak liwxataskäna ukax reclamañataki.
  
  "¡Jan llakisimti, munat kullaka!" -sasawa jachaqt"asïna. "¡Akanakax janiw nayrïr kuti uñjapkta ukanakakiti!"
  
  Mä jankʼak sarnaqasaw uka chʼamani tawaqojj kayut saytʼayäna. Sam chachajj wali machatänwa ukat chuyma ustʼatänwa, janiw jupamp nuwasiñatakïkänti, kunattejj kilt-ap cepilltʼasisaw llamktʼäna, jupajj comedia luraskäna ukhajja, jupan qollqepampiw luraskäna.
  
  "Chhuy! Eh, señora..." sasaw arunakapat lankt"asïna. Amparanakapajj droganakampi apnaqat flamenco ukham liwxatasïna, kunattix wasitat jan sinti llakisiñatakiw chʼamachasïna. "¡Ukan amparanakam uñjapxam!"
  
  -¡Sam! ¡Sam!" - jupax kawkhans burbuja manqhat ist"äna, qhuru jisk"achasiñanaka ukat silbato ukanakax mä jach"a gris carpa ukan jutaskäna.
  
  "¿Purdu?" - sasaw jawsäna, uka thiya, q"añuskir césped ukan tazap thaqhasa.
  
  -¡Sam! ¡Sarxañäni, sarañasawa! ¡Sam! ¡Janiw uka likʼi tawaqompi sallqjañamäkiti!" Perdue jilatajj nayrar jaltjjänwa, jakʼachasisinjja, jan sum amuytʼasisaw arnaqasïna.
  
  -¿Kunsa uñjta? Morag jupax uka jisk"achawimp jaysañatakix arnaqasïna. Perdue sat chachar taqe chuyma churañatakejj ñikʼutap chʼoqtʼasisaw Sam jilatat jitheqtäna.
  
  
  * * * .
  
  
  "¿Ukatakix mä jisk"a hielo, compañero?" -sasawa barmanxa Perdue jilataru jiskt"äna.
  
  Sam ukat Perdue jupanakax jan sayt"at kayunakampiw club ukar mantapxäna, kunatix jilpach jaqinakax asientonakapat ch"usaruw sarapxäna, anqar mistuñ amtapxäna ukat tambor uñacht"ayañ pachanx nina manq"irinakar uñch"ukiñ amtapxäna.
  
  "Jïsa! Panpachanitakix hielo" sasaw Sam-ax jach"at arsüna, kawkhantix qalax llamkt"ki uka chiqan p"iqip katxarusa. Perdue chachajj jupan jakʼapanwa jalnaqäna, amparap aytäna pä meads mayiñataki, kunapachatï usuchjatanakapar uñjapkäna ukhakama.
  
  "Diosaja, aka warmix Mike Tyson ukham ch"allt"i" Perdue jupax akham sänwa, mä hielo paquete ch"iqa cejapar ch"allt"asa, uka chiqanw Morag nayrïr ch"axwawipax arsutapamp jan walt"ayatap uñacht"ayäna. Payïr huelga ukax ch"iqa ajanupan mä juk"a manqhar uraqir purintäna, ukatx Perdue jupax janiw kuns kamachkänti, ukampirus mä juk"a musphataw jikxatasïna.
  
  "Walikiwa, jupax mä amateur ukham cuchillonak jaqunti" sasaw Sam chachax vaso amparapamp katxarusax säna.
  
  "Chiqpachansa janiw jumar jawqʼjañ munkänti, ¿janich ukhamäki?" - barmanxa Sam-aruw amtayäna. Mä jukʼa amuytʼasajj akham sasaw säna: "Ukampis uka qhepatjja, ukham apuesta lurañajj loqhewa. Qullqix pä kutiw kuttʼayawayta" sasa.
  
  "Jïsa, ukampis jupax pusi kutiw apuestas lurasïna, wayna!" Barman chachajj chuymapat jachʼat arsüna. "Janiw llampʼu chuymanïsajj ukham uñtʼatäkänti, ¿janich ukhamäki?"
  
  "¡Ha!" - Perduex jach"at arsüna, nayranakapaxa barra qhipäxa TV pantallaru lip"katata. Ukatwa nayrïr kutix Sam sat chachar thaqhir jutäna. Kuntï nayrajj yatiyäwinakan uñjkäna ukajj llakisiñatakjamäkaspas ukhamänwa, ukat uka episodiojj wasitat uñstañapkamaw ukan qontʼasiñ munäna, ukhamat Sam sat chachar uñachtʼayañataki.
  
  Ukat mä horatjja, kuntï suykäna ukajj pantallaruw uñstäna. Jupax nayrar jaquntasaw contador ukan walja vasonak liwxatäna. "Uñtaña!" - sasaw jach"at arsüna. "¡Uñtapxam, Sam! ¿Janit jichhajj munat Ninajj aka hospitalankjje?"
  
  Sam sat chachajj kunjamsa yatiyirix mä qhawqha horanak nayrax wali uñtʼat hospitalan drama tuqit parlkäna uk uñjäna. Ukajj jankʼakiw jupar ajjsaräna. Uka pä jaqinakax llakit uñkatasipxänwa.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Jupar irptir sarañasawa, Sam" sasa.
  
  "Nayatix amuyt"asirïrist ukhax jichhakiw saraskä, ukampis janiw aka estado ukanx Alemania markar sarksnati", sasaw Sam jupax quejasïna.
  
  "Janiw kuna jan walt"äwis utjkiti, amigo" sasaw Perdue-x sapürunjam jan wali sarnaqataparjam jachaqt"asïna. Vasop jiltayasajj ukat qhep qhepa alcohol umäna. "Avion privado ukat mä tripulacionanïtwa, jupanakax ikiñkamaw ukar irpapxirista. Kunjamtï Detlef markar wasitat wasarar avionat sarañ munkayäta ukhama, Nina sat warmit parltʼasipkta" sasa.
  
  "Jïsa" sasaw Sam jilatajj iyaw säna. "Janiw yaqha arumax ukan qhiparañap munkti. Nayajj yanaptʼirista ukhajj janiw ukhamäkiti" sasa.
  
  Perdu ukat Sam jupanakax fiestat sarxapxäna, ajanunakapax taqpach crap ukhamarak mä juk"a qarjataw cuchillas ukat rasguños ukanakat, p"iqinakap q"umachañ amtapxäna ukat mayni kimsïr alianza social ukar yanapt"añ amtapxäna.
  
  Escocia markan qota lakan arumajj purinkäna ukhajja, mä kusisit thaknam jaytapjjäna, gaita sat qʼañunakan istʼasajj chhaqtawayjjänwa. Ukax juk"amp jach"a jan walt"awinak yatiyañatakïnwa, kunawsatix mä juk"a pachatak jan amuyt"asis ukat kusist"añanakax Nina Gould doctorarux jank"ak qhispiyañar jaytañapäna, jupax mä jiwayir jaqimp chikaw espacio compartido.
  
  
  9 t"aqa - Jan ajanu jaqina arnaqasitapa
  
  
  Nina kullakajj wal sustjasïna. Jila partejj alwa horasa ukat wali jaypʼukamaw ikirïna, ukampis Fritz sat doctorajj policiajj yaqha cheqanakar sarapjjañapatak qʼomachapkäna ukhakiw nayranakap uñakiptʼañatakejj examen utar irpäna. Uraq manqhanx policía ukat mä empresa de seguridad local ukanakax wali uñjatänwa, uka empresax pä jaqiparuw arumax sacrificiot luqtapxäna. Payïr pisojj khitinakatï ukan jan carcelan jistʼantatäpkäna ukanakataki jan ukajj qollirinakatakis jistʼantatäjjänwa.
  
  "Jumajj suertenïtawa, taqe uka loconak taypin ikirïtamatjja, Gould doctora" sasaw Marks enfermerajj Nina kullakarojj uka jaypʼojj jupar uñjir jutäna ukhajja, säna.
  
  "Janiw kunas paskäna uks yatkti, chiqpachansa. ¿Mä jan waltʼayir jaqen jiwayat seguridadankirinakajj utjpachänti?" Ninax ñik"utap ch"uqt"asïna. "Kuntï parltʼasipkäna ukanakat jiskʼa jiskʼa tʼaqanakatwa akajj amuyasirïta. Janiw khitis kuna infiernos chiqpachapuni pasaski uk siskitänti" sasa.
  
  Marlene kullakajj janiw khitis Nina kullakarojj uka toqet parlir uñjkänti, uk yatiñatakiw uñchʼukïna.
  
  "Janiw usutanakarux sinti yatiyawinakampi axsarañasäkiti, Gould doctora", sasaw samaña manqhan säna, Ninan vital signos ukanakap uñakipkaspas ukhama. "Ukampis qhipa arumax q"umachirinakat mayniw uñjäna, khititix mä seguridad ukan irnaqirir jiwayatayna. Cheqas janiw khitis uk yatiñatakejj lipʼkataskänti" sasa.
  
  "¿Uka mantanirirux katjapxpachänti?" -sasawa Ninax wali amuyumpi jiskt"äna.
  
  Enfermerax p"iqip ch"allxtayäna. "Ukatpï aka chiqax cuarentena ukan jikxatasi. Khitinakatix jan akankapxañapatakix hospitalan thaqhasipki, ukampis jichhakamax janiw suertenipkiti".
  
  "¿Kunjamatsa ukajj lurasispa? Jupax janïr policianakax purinkipanx liwxatpachänwa" sasaw Ninax amuyt"ayäna.
  
  "Jiwasax ukhamarakiw amuyapxtanxa. Ukhamakiwa, janiw amuyañjamäkiti kuntix thaqhaskäna ukax pä chacharuw jakäwip apt"asiwayi", sasaw Marlene kullakax saraki. Jupajj wali samsusaw uka toqet mayjtʼayañ amtäna. "¿Kunjamsa jichhürunakan uñjañamaxa? Aski?"
  
  Nina kullakajj jan kuns amuytʼasisaw akham säna: "Ukhamarakiwa" sasa. Qhanapuniw yaqhanak amuyupan utjäna.
  
  "Jichha intervención ukarjamaxa, resultadonakamax mä juk"a pachaw munasispa. Ukampis yatjjasajja, qollañ qalltaraksnawa" sasa.
  
  "Uka amuyunakax uñisiñawa. Sapa kutiw ikiñan jikxatastxa, jichhax janiw jaqinakamp jikiskta ukanakan mä chʼamaktʼat uñachtʼäwipat sipansa jukʼamp uñjkti" sasaw Ninax jachäna. "Jumax yatisktawa, amigonakajampi familiaranakajampix walikïsktwa uk yatiyañatakix jawstʼañajawa. Janiw wiñayatak akan qheparañjamäkiti" sasa.
  
  "Amuyastwa, Gould doctora" sasaw Marlene kullakajj sinttʼasïna, Nina kullakarojj mayni usutaparuw kuttʼäna, jupajj ikiñanwa chʼalljjtasïna. "Sam sat chachar uñjir sarañamawa" sasa.
  
  Marks enfermerax phichhantat jaqir jak"achaskäna ukhax Ninax nayranakap jist"arasaw techo tuqir uñch"ukiskäna, kuntix jupanakax jan uñjapkaspa ukhama. Ukat mä llaki nostalgia jupar purintäna ukat jupax chuymapanw jiskht"asïna.
  
  -Sam -sasa.
  
  Ninan ch"amakt"ir uñkatatapax yatiñ munañaparuw phuqt"ayäna, kunawsatix Sam usutarux amparap ayxatasin Enfermera Marks-an muñecapar ch"allxtatap uñjäna, ukampis janiw uñnaqap uñjkänti. Ninan wila janchipax Chernóbil markan veneno aire ukamp jan walt"ayatänwa, niya taqpach qullatäxänwa. Ukampis jiwañampïkaspa ukhamwa amuyasïna. Nauseas ukat p"iqi ch"allxtañaw utjäna, ukampirus vital signos ukanakax juk"amp sumaptañakiw uñacht"ayasïna. Escocia markankir sarnaqäwinakat yatxattʼat jaqit sipansa, wali chʼamani ukat wali chʼamani jaqitakixa, ukham jan chʼamanïkaspas ukham amuyasax janiw askïkänti ukat wal llakisiyäna.
  
  Jupax janïr Marx kullakax p"iqip ch"allxtkasax jiskht"asiwinak ist"äna, taqi kuntix maykäna ukanak jan iyawsasa. Ukat enfermerax usutat jithiqtawayi ukat jank"akiw jan Nina uñkatas sarxäna. Usutaxa, ukampisa, Nina uñkatasitaynawa. Ukakiw jupajj uñjäna. Ukampis kunatsa ukham lurasi uk janiw amuykänti. Wali muspharkañawa, jupax jupar saykatawayi.
  
  "¿Kunas paspacha, Sam?"
  
  Janiw maysar uñtaskänti, jan ukasti, amukiw qhiparäna, jupar arstʼatapat armasiñap suykaspa ukhama. Quntʼasiñ yantʼasax wali llakitaw chhuxriñchjasïna ukat almohadaruw wasitat jaquqanïna. Jupax qarjataw chhuxriñchjasïna. Ninax sapak jaytañ amtäna, ukampis uka qhipatxa, jachʼa arunakapax jupanak taypin amuktʼañwa pʼakintäna, ukat jupar uñjañapatakiw mayirakïna.
  
  "¿Y-yatisktati... yatisktati... khiti jaqirus thaqhapki?" - sasaw chhuxriñchjasïna. "Yattati? ¿Jan jawillt"at invitadoxa?
  
  Jupajj akham sänwa: "Jïsa" sasa.
  
  "Jupax m-me qhipäxankiwa. Jupax nayaruw thaqhaskitu, Nina. A-ukat jichha arumax... jiwayañatakiw jutani", sasaw mä khathatt"asis jan wali arsut arunakampi säna. Kuntix siskän ukax Ninan wilap thayt"ayäna, kunatix janiw suykänti uka jan wali jaqix jupa jak"an kuns thaqhañapa. -¿Nina? sasaw mä jaysäwi churañatak chʼamachasïna.
  
  -¿Jumaxa chiqati? sasaw jiskt"äna.
  
  Ukat akham sasaw qhanañchäna: "Nayaw ukhamätwa" sasaw jupajj wal muspharayi.
  
  "Istʼam, ¿kunjamatsa khitïtapsa yatta? ¿Akan uñjtati? ¿Jumajj nayranakamampi uñjtati? Kunatix jan ukhamäkchi ukhax, chances ukax paranoico ukhamakiw jikxatasma, amigo", sasaw qhanañcht"awayi, jupax kunjams uñakipt"awayi uk amuyt"añ yanapt"añ suyt"asa, ukat mä juk"a qhananchawinak apaniñataki. Ukat pantjasitap suytʼarakïna, kunattejj janiw mä jaqe jiwayir jaqet imantañatakejj jikjjataskänti. Arunakap amuytʼasajj ruedanakapajj muytaskir uñjäna. Ukat akham sarakïnwa: "Ukat mä jukʼampi, khitïtasa jan ukax kunas pasawaytam uk janis amtasksta ukhaxa, ¿kunjamatsa yaqhip jan ajanun uñisirix arknaqaski uk yatisma?"
  
  Ninax janiw uk yatkänti, ukampis arunak ajllitapax taqi jan walt"awinak waynan t"aqhisiñap mayjt"ayäna - amtawinakax jichhax umamp phuqhantat kutt"anipxäna. Parlkasajj wali mulljataw nayranakapajj jachʼaptäna, chʼiyar uñkatatapajj wali chʼamampiw chʼalljjtäna, ukhamatwa jan chʼamani uñjasas uñjäna.
  
  -¿Sam? - sasaw jiskt"äna. "Kunasa akaxa?"
  
  "¡Mein Gott, Nina!" - sasaw chhuxriñchjasïna. Chiqansa, mä arnaqasiñaw utjäna, ukampis cuerdas vocales ukanakapan jan waltʼayatapax mä histérico jiskʼa aruruw amuktʼayäna. "Jan ajanuni, jumax sasmawa! Maldición ajanu - jan ajanu! Jupax... Nina, nina phichhantir jaqiwa...!"
  
  "Jïsa? ¿Jupat kamsaraksnasa? " sasaw jupax chʼamachasïna, kuntï sañ munkäna uk yatkchïnsa. Jupajj jukʼamp detalles ukanak jikjjataspa ukhakiw munäna.
  
  "Jiwayañ munir jaqix... ¡janiw ajanunïkänti!" - arnaqasïna uka axsarata usutaxa. Jachasirïspa ukhajja, uka arumajj anattʼañ tukuyatat arknaqkäna uka monstruoso jaqet amtasisajj jachtʼasispänwa . "¡Katjasisaw ninamp phichhantawayitu!"
  
  "Qulliri!" Nina kullakajj arnaqasïna. "Qulliri! Khithi! ¡Amuyasipxam, yanapt'apxam!"
  
  Pä enfermeranakaw ajanunakapan jan amuytʼasir uñnaqanakampi tʼijtjjapjjäna. Ninax chuym ustʼayat usutar uñachtʼayasaw akham säna: "Ataque luratapat amtasïnwa. !"
  
  Ukat jankʼakiw yanaptʼäna ukat cortinanak jistʼantapxäna, ukhamatwa samarañapatak mä sedativo churapxäna. Ninax jupan letargopampiw axsarayatäkaspas ukham amuyasïna, ukampis jupa pachpaw uka muspharkañ rompecabezas askichañ yantʼäna. ¿Jupajj wali amuytʼasirïpachänti? ¿Ukham sum amuytʼañatakejj mayachtʼasirïpachänti, jan ukajj taqe ukanak amuytʼaypachänti? Jupajj jan cheqaparjam sarnaqatapat pächasïnwa. Chiqansa, uka jaqix jukʼakiw sapaki kuyntʼirjamänxa, janirakiw mä aruchjas jan chʼam tukusax arskänti. Chiqansa, jan chʼamanïtapax jakäwip aptʼasispawa sasin jan amuyaspäna ukhaxa, janiw ukham loqtkaspänti.
  
  "Dios, Sam sat chachajj amuytʼañ yanaptʼañapatakejj akankpachänwa" sasaw amuyunakapan ikiñatak achiktʼasïna. "Perdue jilatajj aka kutin jiwayañ munañat jitheqtaspa ukhajja, jutaspawa". Niya manqʼañ horasäjjänwa, niyakejjay janis maynis visittʼirinakar suyapkchïnjja, Nina kullakajj munaspa ukhajj librëjjänwa. Jan ukajj ukhamwa amuyäna.
  
  Fritz sat doctorajj mantasajj jachaqtʼasïnwa. "Gould doctor, jichhakiw nayranakamat jan waltʼäwinakamat kuns churañatak jutta" sasa.
  
  Ukat akham sasaw jiskʼat arsüna: "Maldita" sasa. -Aski urukipanaya, Doctor -sasa. ¿Kunsa jumajj nayar churista?
  
  "Nayranakaman capilaranakax jan sinti chʼamäñapatakix mä qullakiwa. Nayra chiqan wilax jan sum sarnaqatapatxa, uñjañamax jan waliruw puriski sasaw amuyta. Arumanthix kuna jan walt"awinakas utjaspa ukhax Hilt doctoraruw jawst"asma. Jichha arumax wasitatw turnox utjani ukat nayax alwaw jumamp jikisipxäma, ¿walikïskiti?"
  
  "Walikiwa, doctora" sasaw iyaw säna, ukat mä jan uñtʼat sustancia amparapar inyectkäna uk uñjasa. "¿Jichhakamax yant"äwin resultadonakapax utjktamti?"
  
  Fritz sat doctorajj qalltanjja, janis istʼkaspa ukhamwa luräna, ukampis Nina kullakajj wasitatwa jisktʼäna. Janiw jupar uñchʼukkänti, qhanaw kuntï luraskäna ukaruw chuym churaskäna. "Qharüruw uka tuqit parltʼañäni, Gould sat doctora. Uka tiempotakejj laboratoriot resultadonak katoqañajawa" sasa. Qhepatjja, jan atinisisaw uñchʼukïna, ukampis janiw parltʼaskakiñ munkänti. Uka tiempotakejja, cuartopankir masipajj samarañanwa amuktʼjjäna. "Suma arumaw munat Nina." Jupax suma chuymampiw jachaqt"asïna ukat Nina kullakaruw amparapamp luqxatäna janïr carpeta jist"antasa ukat ikiñ kayupar wasitat uchañkama.
  
  "Suma arumaw" sasaw drogax irnaqtʼaskäna ukhaxa, amuyunakapar sallqjasaw arsüna.
  
  
  10 t"aqa - Jan kuna usunïñat qhispiña
  
  
  Mä ch"akha ñik"utaw Ninan amparap ch"allt"äna, ukat wali axsarkañ sartawiruw puriyäna. Amuytʼasisaw amparapamp usuchjat chiqar chʼalltʼäna, ukat mä akatjamat amparap amparap manqhar katjäna, ukat chikat jiwañkamaw axsarayäna. Jan sum nayranakapajj khitis jupamp parlkäna uk uñjañatakiw jistʼarasïna, ukampis plástico mascaran cejas manqhan chʼamaktʼir chʼiyar chʼakhanakat sipansa, janiw mä ajanu uñjkänti.
  
  -¡Nina! Shh", ch"usa ajanuxa mä llamp"u ch"axwañampiwa achikt"asïna. Ukajj cuartopankir compañeropänwa, hospitalan janqʼo isimpiw ikiñ jakʼan saytʼatäskäna. Uka tubonakajj amparanakapat apsutäjjänwa, ukat uka jakʼankir qʼala janqʼo ñikʼutaruw jan amuytʼasis pichthapitajj wila chʼiyar chʼiyar chʼakhanak jaytawayäna.
  
  "¿Kuna infiernosa?" -sasawa ñik"uta ch"uqt"asïna. "Qhanpacha?"
  
  "Ist"am, Nina. Ukhamakiwa, wali amukiw ist"apxita" sasaw jisk"at arsüna, mä juk"a qunt"asisaw janchipax Nina ikiñ jak"ankir cuarto mantañat imantatäñapataki. Pʼeqepakiw jachʼar aptäna, ukhamat jinchupar parlañapataki. "Khititï sapksma uka jaqejj naya laykuw jutaski. Jupajj sarjjañapkamajj mä sapak jikjjatañajawa" sasa.
  
  Ukampis jupajj janiw suertenïkänti. Nina kullakajj delirio sat usunïñkamaw droganakamp qollayasïna, ukat jupajj janiw destinopat sinti llakiskänti. Jupajj pʼeqep chʼoqtʼasïnwa, ukhamat libre tʼijtir nayranakapajj wasitat jachʼa tapanakampi imantatäñapkama. Jupax jan suyt"ataw jach"at arsüna ukat uñch"ukisïnwa, mä juk"a pachatakix samañapax juk"amp jank"akiw tukuwayxäna. Jïsa, policianakan utjatapajj usutanakaruw jarkʼaqäna, ukampis cheqpachansa, armat guardianakajj janiw contratapkäna uka jaqenakarus qhespiyapkänti, janirakiw jan armat jaqenakarojj qhespipkänti!
  
  Ukat qhispiñat sipansa imantasispa ukhajja, jukʼamp askïspawa, sasaw Sam sat usutajj amuyäna. Jupatï jikjjatasispäna ukhajja, ukarjamaw atacasir jaqempejj uñjasispäna, ukat Gould sat doctorajj janiw qhepat jan waltʼayasiñapäkänti sasaw suytʼasktanjja. Ninax uñjañ chhaqhayañ qalltatapatxa, ist"añapatakix wali sumaw jilxattawayi; ukax paranoico compañero de cuartopan kayunakap mayjt"ayat ist"añapatakiw yanapt"äna. Mayat mayat kayunakapax jupat jithiqtawayxänwa, ukampis janiw ikiñap tuqir sarkänti. Jupajj ikiñat mistusaw jalnaqaskakïna, ukampis nayranakapajj jistʼantatäskakïnwa.
  
  Mä juk"a pachatxa, mä muspharkañ usuw Ninan nayra ch"akhanakap qhipäxan panqaräna, ukat mä llaki panqarar uñtataw p"iqipar ch"allxtäna. Nervionakan conexiones ukanakax jank"akiw receptores ukanakarux uñt"ayäna, ukax migraña ukan t"aqanuqtatap uñacht"ayäna, ukat Ninax ikiñanx jach"at jachäna. Mä akatjamat jukʼat jukʼat pʼeqe usujj nayranakaparuw phoqantäna ukat nayranakapas juntʼükaspas ukhamänwa.
  
  -¡Ay Diosaja! - sasaw jach"at arsüna. "¡P"iqija! ¡Pʼeqejajj jiwayaskituwa!"
  
  Uka cuarton wali jaypʼu arumajj niyas amuktʼaskäna ukhaw arnaqasitapajj istʼasïna, ukat jankʼakiw qollirinakarojj jupar uñtʼayapjjäna. Ninan khathattʼasir amparanakapajj qhepatjja, emergencian botón jikjjatäna, ukat walja kutiw chʼetjjtäna, ukat aruman enfermeraruw jan leyinakarjam yanaptʼañapatak jawsäna. Mä machaq enfermeraw t"ijtäna, jupax academia ukan machaqänwa.
  
  "¿Gould sat doctorajj ¿janich ukhamäki? Dr. Gould, ¿jumax walikïskiti? ¿Kunas paspacha, munat jilata? -sasawa jiskt"äna.
  
  "M-Dios..." Ninax arsüna, droganakamp jan walt"ayat uñjasispas, "¡p"iqijax usuchjasiñat t"aqanuqaski!" Jichhax jupax nayranakaj nayraqatan qunt"atawa ukat ukax jiwayaskituwa. ¡Diosaja! Pʼeqejajj chʼiyjatäkaspas ukhamwa amuyasi" sasa.
  
  "Jank"akiw Hilt doctorar irpir sarä. Jupajj jichhakiw operacionat mistunïna. Ukhama samartʼañamawa. Jupax uka chiqankaniwa, Dr. Gould." Enfermerajj kuttʼasaw jankʼak yanaptʼa mayisïna.
  
  "Yuspära" sasaw Ninax jachtʼasïna, wali llakitaw tʼaqhisiyasïna, nayranakapatwa ukham tʼaqhisiyäna. Mä jukʼa tiempojj Sam sat usutar uñakipañatakiw uñchʼukïna, ukampis janiw utj-jjänti. Ninax ñik"utap ch"uqt"asïna. Nayax juramento luraspänwa, jupax ikiskayäta ukhaw nayamp parläna. Jupajj jukʼampiw uka toqet lupʼïna. Janiwa. Uk samkayäta.
  
  "¿Gould doctorajj?"
  
  "Jïsa? Disculpa, janiw uñjkti" sasaw perdón mayisïna.
  
  "Efeso sat doctorajj nayamp chikäskiwa." Doctorar kuttʼasajja, akham sänwa: "Perdón, Frau Mittag kullakarojj ikiñan telapat yanaptʼañatakejj mä minutokiw jakʼankir cuartoru tʼijtjjañaja" sasa.
  
  "Chiqansa, kullaka. Mä jukʼa tiempo apstʼasiñamawa" sasaw doctorajj säna. Ninax enfermeran kayunakapan mä juk"a ch"allxtatap ist"äna. Hilt sat doctorar uñkatasaw kuna quejas específicas uk yatiyäna. Fritz sat doctorat sipansa, jupax wali chʼamañchtʼirïnwa ukat jankʼakiw diagnosticonak lurañ munarakïna, ukampis Hilt sat doctorax jukʼamp sum istʼirïna. Nina kullakajj kunjamsa pʼeqe usujj nayranakap qhepäjjat jikjjatasïna uk sum qhanañchañap suytʼäna, janïr jayskasa.
  
  "¿Gould sat doctorajj ¿janich ukhamäki? ¿Mä jukʼsa sum uñchʼukismati?" sasaw jiskt"äna. "P"iqi usux juykhuptañ jak"ankxatapampiw chiqak sarantañapa, ¿yatitati?"
  
  Ukat llakitaw akham säna: "Janiw ukhamäkiti" sasa. "Uka juykhüñax sapa urus jukʼamp jan waltʼayaskaspa ukhamawa, ukat Fritz sat doctorax janiw kuna askis uka tuqit lurkiti. ¿Ukham llakisiñatakix kuns churapxitasmati? Niya jan aguantañjamawa" sasa.
  
  Jupax mascara quirúrgica apsuwayxäna ukhamat qhan arsuñapataki. "Chiqansa, munat jilata."
  
  Jupax p"iqip liwxataskir uñjäna, Sam-an ikiñap uñkatasa. "¿Kawkinkis mayni usutaxa?"
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Janiw yatkti" sasa. "Inas bañor sarchïna. Amtastwa, enfermera Marks kullakarojj janiw uka sarten apnaqañ amtkti sasaw säna" sasa.
  
  "¿Kunatsa jan akan baño apnaqkpacha?" sasaw doctorajj jisktʼäna, ukampis Nina kullakajj cheqapuniw cuartopankir compañeropat yatiyäwinakat wal ususïna, kunapachatï pʼeqejj tʼaqa tʼaqa tʼaqhesiñap askichañatakejj yanaptʼa munaskäna ukhajja.
  
  "Janiw yatkti!" - sasaw juparux ch"allxtayäna. "Istʼam, ¿janit llakitakejj kuns churapjjetasmati?"
  
  Jupajj janiw kunjamatsa uka warmin tonadapat muspharkänti, ukampis wali samsusaw jachʼat arsüna. "Gould doctor, ¿cuarto masimar imantasmati?"
  
  Uka jisktʼajj jan amuytʼkaya ukat jan profesionaljamänwa. Ninax larusiñatak jisktʼatapat wal colerasïna. "Jïsa. Jupax kawkhans cuarto ukan jikxatasi. ¡Pä tunka puntonak janïr jikxatkasax mä usuchjasiñ qulla churapxitasma ukhaxa!"
  
  Ukat jan kun imtʼasa akham sänwa: "Gould doctor, kawkhankaski uk yatiyañamawa, jan ukhamäkani ukhajja, jichhür arumaw jiwjjäta" sasa.
  
  "¿Qʼal loqtatätati?" - sasaw chhuxriñchjasïna. "¿Suma ajjsarayastati?" Nina kullakajj kunas wali jan walïkaspa ukhamwa amuyasïna, ukampis janiw arnaqasiñ puedkänti. Jupax nayranakap ch"irmthapisaw uñch"ukiskäna, amparanakapamp jamasatw uka wila botón thaqhaskäna, ukax wali jak"ankir ikiñankänwa, ukat jupax ch"usa ajanuparuw uñch"ukiskäna. Chʼamaktʼat chʼiwipaw jawsañ botón jiltayäna, ukhamat jupar uñjañapataki. "¿Aka thaqhasktati?"
  
  "Ay Dios" sasaw Ninax jankʼak jachañ qalltäna, nayrapa ukat lakap amparanakapamp chʼuqtʼasisaw jichhax uka aru amtasxatap amuyasïna. P"iqipax thuqt"askäna ukat ñik"utapax phichhantaskäna, ukampis janiw sarnaqañ atinakänti.
  
  -¿Kawkinkis jupax jikxatasi? -sasawa mä kipka jiskht"äna. "Uñt"apxita jan ukax jiwapxätawa."
  
  "Janiw yatkti, ¿walikïskiti?" arupax amparanakap manqhanx llamp"u chuymampiw khathatäna. -Chiqpachansa janiw yatkti. Taqi uka tiempox ikiskäyätwa. Diosajja, ¿cheqapunit nayajj jupar uñjiri?"
  
  Jachʼa jachʼa jaqejj akham sänwa: "Cain chachan arunakapatwa Bibliat cheqpach arstʼasktajja. Gould doctor, sapxita, ¿religiosoti?"
  
  "¡Fuck you!" - sasaw jach"at arsüna.
  
  Ukat amuytʼasisaw akham säna: "Ah, Diosar jan iyawsir jaqejja" sasa. "Zorro p"iyanakanx janiw Diosar jan iyawsirinakax utjkiti. Akax yaqha arst"awiwa - inas jumatakix juk"amp askïchispa aka qhipa wasitat utt"ayasiñ pachanxa, kunapachatix jiwañampix khititix dios utjañap munkta jupan amparapan jikiskta ukhaxa."
  
  Enfermerajj qhepat akham sänwa: "Janiw Hilt doctoräktati" sasa. Arunakapax mä jiskt"äwjamaw ist"asïna, jan iyawsäwimpi ukat amuyasiñampi phuqt"ata. Ukatxa, wali suma velocidadampiw kayunakapat qʼal chʼallxtayäna, ukatwa Ninax janiw tiemponïkänti, kunattix uka luratapax jukʼa tiempokïtap amuyañatakis janiw tiemponïkänti. Enfermerax liwxataskäna ukhaxa, amparanakapaw ikiñ patxat antutxäna. Jupajj mä istʼasir jaqempiw pulido pampat liwjjatäna, ukat jankʼakiw enfermeranakan estacionapan aruman irnaqerinakan chuymap chʼalljjtayäna.
  
  Jan kawkits policianakax pasillot arnaqañ qalltapxäna. Ninax uka kʼari jaqirux cuartopan katjapxañap suyäna, ukampis uka lantix punkupat jankʼakiw pasapxäna.
  
  "Saraña! Nayraqata! Nayraqata! ¡Jupax payïr pisonkiwa! ¡Farmacian jupar esquinaruw mantañama! Jank'aki!" - sasaw comandantex jach"at arsüna.
  
  "Kuna?" Ninax ñik"utap ch"uqt"asïna. Jupajj janiw creykänti. Taqi kunatix jupax amuyaskäna ukax charlatan ukan uñnaqapawa, ukax jank"akiw jupar jak"achasïna, ukat kunjamtï uka pisinkir enfermerax destinopkänxa, ukhamarakiw p"iqiparux wali ch"amampiw jawq"jäna. Mä juk"a pachatakix jan aguantañjam llakitaw jikxatasïna janïr armasiñ ch"iyar jawirar chhaqtkasa, Ninax mä qawqha pachatx amuyt"asxänwa, wali jan waliw ikiñan qunt"atäskäna. Jichhax p"iqi usupax compañía ukanïnwa. Templopar jawq"jatapax machaq nivel de dolor yatichäna. Jichhajj wali punkitänwa, chʼeqa nayrapas jiskʼakïkaspas ukhamänwa. Arumanthi enfermerax wali qunt"ataw pampan jak"apan ikiskäna, ukampis Ninax janiw tiemponïkänti. Janïr uka axsarkañ jan uñt"at jaqix jupar kutt"kasax aka chiqat mistuñapänwa, juk"ampirus jichhax juk"amp uñt"atäxänwa .
  
  Ukat wasitatwa colgante botón de llamadas katthapïna, ukampis uka aparaton pʼeqepajj khuchhuratarakïnwa. "Maldita" sasaw jachäna, wali amuyumpiw kayunakap ikiñat jaquqanïna. Jupajj kunanakas ukat jaqenakan jan chʼamäki uka contornonak uñjäna. Kunapachatï ajanunakap jan uñjkäna ukhajja, janiw khitïnsa ni amtapas utjkänti.
  
  "Jan askinaka! ¿Kawkinkis Sam ukat Perdue jupanakax kunapachatix jupanakar munapkta ukhaxa? ¿Kunjamatsa sapa kuti aka qʼañunakar tukuyiristxa?" chikatpachaw frustración ukat axsarañat llakt"asïna, amparanakapan tubonakat qhispiyasiñatakix mä thakhiw jikxatasïna ukat jan sayt"ir kayunakap jak"ankir warminakan pilapat pasañkamaw sarawayxäna. Policía ukan lurawipax arumanthix jilpach irnaqirinakaruw chuym ch"allxtayäna, ukatx Ninax kimsïr piso ukanx wali axsarkañ amukt"ataw uñjasïna, jan ukax televisión ukan pachan yatiyawipan jaya eco ukat pä usutanakax jak"a cuarto ukan jiskht"asipxatapa.Qhana. Ukax isi jikxatañatakiw ch"amanchawayi, ukat juk"amp suma isimp isthapt"asiñapatakiw ch"amakanx ch"amanchawayi, kunatix uñjäwipax jan walt"ayataw uñjasiwayi, ukax niyaw jaytanukuñapäna. Ukat isthaptʼasisaw zapatonakap amparapar katxarusa, ukhamat mistkasax jan pächasiñataki, ukat Sam sat chachan ikiñ jakʼapar jamasat kuttʼasax cajonap jistʼaräna. Carbonat billeterapajj wali manqhankänwa. Ukat licencia tarjeta manqhar uchasïna, vaqueros ukan qhepa bolsilloparuw uchatäna.
  
  Ukat cuartopankir masipajj kawkhansa jikjjatasi, kunjamäskis ukat taqe kunat sipansa, jan chʼamani mayitapajj cheqäskapuniti janicha uka toqetwa llakisiñ qalltäna. Jichhakamax mä samkakïkaspas ukhamwa amuyäna, ukampis jichhax chhaqhatapatxa, uka arumax nayraqat visittʼatapat pä kutiw lupʼiñ qalltäna. Kunjamäskpasa, jichhajj uka kʼarisirit qhespiñapaw wakisïna. Policianakajj jan ajanunïpki uka amenazatjja janiw kuna jarkʼaqasiñsa churapkaspänti. Jupanakax niyaw suspectos ukanakar arknaqapxäna ukatx janiw khitis chiqpachanx khitirus uñjkänti. Ninax khitis juchani uk yatïna, jupar ukhamarak Barken kullakar jan wali sarnaqatapampiw yatïna.
  
  -¡Ay mierda! - sasaw säna, jiwatjamaw pistanakapan sayt"asïna, niya janq"u pasillo tukuyanwa. "Barken kullakajj ukham luräna. Jupar ewjjtʼañajawa" sasa. Ukampis Nina kullakajj likʼi enfermerar mayisiñajj irnaqerinakaruw liwjjatjjatap yatiyani, uk sum yatïna. Ukjja janiw jaysapkaniti, janiw pächasiñasäkänti. ¡Amuytʼam, amuytʼam, amuytʼam! Ninax jan kuns lurasaw saytʼasïna ukat pächasïna. Jupajj kuntï lurañapäkäna uk sum yatïna. Ukajj janiw walïkänti, ukampis ukakiw mistuñatak yanaptʼäna.
  
  Ch"amaka cuartopar kutt"asaxa, pasillot qhanampikiw lliphipikir pampan qhant"äna, ukat Ninax arumanthi enfermeraruw isi apsuñ qalltäna. Suertenixa jisk"a sarnaqäw yatxatiritakixa, enfermerax pä tama jach"änwa jupatakixa.
  
  -Nayaxa wali llakistwa -sasa. Chiqansa, nayax khitïtsa -sasawa Ninax jisk"at arsüna, warmin qullañ uniformep apsusinx isi patxaruw uchasïna. Kuntï uka pisinkir warmir luraskäna ukat wali axsarañjam amuyasisajja, Ninan jan wali sarnaqäwipajj enfermera patjjaruw ikiñ isimp jaqontäna. Chiqansa, uka señorax thaya pampan ropa interior ukamp isthaptʼataw jikxatasïna. Mä bollo churañamawa, Nina, sasaw payïr uñkatasajj amuyäna. Janiwa, ukax llamp"u chuymanïñawa. ¡Jichhax uka fuck ukax aka chiqat apsuñamawa! Ukampis enfermeran jan kuyntʼir cuerpopajj jupar jawskaspa ukhamänwa. Inas Ninan khuyapt"ayasitapax nayrapat wilax mistuwaychïna, wilax ajanu manqhan pampan mä lip"ichit lurat ch"amaka charco ukham luratayna. ¡Janiw tiemponïktanti! "Akampi infiernoru" sasaw Ninax jach"at amtasïna ukat jan amuyt"asir señoraruw mä kuti muytayäna, ukhamat ikiñanakax janchipar muyuntañataki ukat pampan qalat jark"aqañataki.
  
  Ninax enfermeratjamax policianakaruw jan walt"ayaspäna ukat janïr gradanaka ukat punku perillanak jikxatañan jan walt"äwin uñjasitap amuyasipkäna ukhax mistuñapänwa. Qhepatjja, nayrïr pisor purinkäna ukhajja, pä policianakaruw mä jiwayat jaqet parlir istʼäna.
  
  Maynejj akham sänwa: "Akankaskäyätwa" sasa. "Uka yuqall wawarux katjasirïtwa."
  
  "Chiqansa, taqi kuna lurañanakax janïr turno lurañ qalltkasax lurasiwa. Jichhax kunatix utjki ukx wawanakar uñjañatakis wayt"atapxtwa", sasaw maynix llakisïna.
  
  Nayrïr jaqejj akham sasaw jiskʼat arsüna: "Aka kutinjja, jan walin uñjasir jaqejj arumaw doctoräjjäna. Inas doctor Hilt?, sasaw amuyäna, ukat mistuñ tuqiruw saraskäna.
  
  "Aka doctorarojj ajanupat mä ñikʼut chʼiyjataw jikjjatapjjäna, kunjamtï nayrïr arumajj uka guardiajj jikjjatkäna ukhama" sasaw jupar istʼäna.
  
  "¿Nayratpach mayjtʼayañama?" - mä oficialax Ninaruw uka chiqat pasañkamax jiskt"äna. Jupax samsusaw alemán arunak kunjamtï lurañjamäki ukhamarjam formulawayäna.
  
  "Jïsa, nervionakajajj janiw jiwayañ aguantañjamäkänti. "Amuyasiwaytwa ukat ajanujaruw chʼalltʼasta" sasaw jankʼak arsüna, punku manijat jikjjatañ yantʼasa.
  
  Maynejj akham sänwa: "Jumatak aka aptʼapjjeta" sasa, ukat sinttʼasitap uñachtʼayañatakiw punku jistʼaräna.
  
  "Suma arumaw kullaka" sasaw policiajj Nina kullakarojj säna.
  
  "Danke sh ön" sasaw jachaqtʼasïna, aruman thaya thayajj ajanupan jikjjatasïna, pʼeqe usump nuwasisa ukat gradanakat jan jaqontañatakiw chʼamachasïna.
  
  "Suma arumaw jumatakis Doctor...Éfeso, ¿janich ukhamäki?" - sasaw policiax punkun Nina qhipäxan jiskt"äna. Wilajj venanakaparuw congelasjjäna, ukampis Diosat jan jitheqtjjänwa.
  
  -Ukhamawa -sasa. "Suma arumaw señoranaka" sasaw uka jaqix kusisita säna. "¡Jan kuna usunïpxam!"
  
  
  11 t"aqa - Margarita kullakax wawapawa
  
  
  "Sam Cleave jupax akatakix chachakiwa, tata. Jupampiw parltʼä" sasa.
  
  Duncan Gradwell chachajj jankʼakiw akham säna: "Sam Cleve jilatarojj janiw aljañjamäkiti" sasa. Jupajj cigarro fumañatakiw jiwañampïskäna, ukampis Alemania markan mä avion de combate ukan jaquqanitapat yatiyäwejj alambre toqew computadorapan pantallapar purintäna, ukat jankʼakiw jankʼak yatjjatañapäna.
  
  "Jupax nayra amigojawa. "Nayax... amparap t"ijt"ayaskä" sasaw Margaret kullakax siskäna uk ist"äna. "Kunjamtï sisktxa, jupampiw jikisirakï. Walja maranak nayraw mayachtʼat irnaqtʼapjjayäta, kunapachatï Patricia sat noviapar nayrïr kuti profesionaljam irnaqtʼañapatak yanaptʼaskayäta" sasa.
  
  "¿Aka tawaqux nayraqatapan uka anillo de pistola ukamp ch"axwatapa, khititix operacionap uñt"apkäna?" Gradwell jilatajj mä jukʼa jan sinti llakisisaw jisktʼäna. Margaret kullakajj pʼeqep altʼasisaw kʼachat kʼachat pʼeqep chʼoqtʼasisaw jaysäna. "Janiw muspharkañakkiti, qhipa maranakanx botella ukarux wali viciado ukhamaw tukuwayi", sasaw Gradwell-ax jach"at arsüna.
  
  Margaret kullakajj janiw kuns kamachkänti, ukatwa uka toqet larusipjjäna. "Walikiwa, tata, Sam Cleave chachajj janiw walja coaxing wakiskänti, ukhamat botella kunkapar chuchuñapataki. Janiw Patricia nayraqatax, janirakiw... jan walt"äwit qhipatsa.
  
  "Saram! Ukhamajj sapjjeta, ¿janit uka sarnaqäw yatiyañatakejj sinti jan waltʼayatäjjeti?" - sasaw Gradwell jilatajj jisktʼäna.
  
  "Jïsa, tata Gradwell. Sam Cleave jupax janiw jan amuyt"asirïkiti, jan ukasti mä juk"a t"ijt"at amuyunïtapat uñt"atawa", sasaw llamp"u chuymamp jachaqt"asis säna. "Periodista ukax chiqpachapuniw calibre ukar uñt"ayañ munapxtaxa, comando alemán Luftwaffe ukan jamasat operacionanakap uñt"ayañataki. Nayax yatxatwa cancillerapax uka tuqit ist"asax wali kusisitaw jikxatasi, juk"ampirus jichhax".
  
  Margaret kullakajj editoran escritoriop nayraqatan uñjkañ saytʼatäsajj akham sasaw qhanañchäna: "Iyawstwa" sasa. "Ukat jankʼakiw jupamp jikisirakï, ukat nayra amigopatakix qullqip mä jukʼa jiskʼachañ munaspati janicha uk uñjarakï" sasa.
  
  "¡Ukham suytʼañajawa!" Gradwell chachan doble chinupajj khathattʼasïnwa, kunattejj arupajj jiljjattäna. "Aka jaqix jichhax wali uñt"at qillqiriwa, ukhamax nayax yatxatwa aka locos excursiones ukax aka qamir idiota ukamp saraski ukax janiw mä acto de necesidad ukhamäkiti".
  
  Gradwell chachajj wali munasiñampiw "qamir idiota" sasin sutichäna, jupajj David Perdue satänwa. Gradwell jupax Perdue jupar jan respeto uñacht"ayañax juk"ampiw jilxattawayi, kunatix multimillonario jupax Gradwell jupan amigoparuw jisk"achawayi. Uka jiskt"at amigox Frank Matlock yatichiriwa, Universidad de Edimburgo ukan irnaqiri, jupax departamento p"iqinchirit irnaqawipat jaqunukutaw uñjasiwayi, kunatix wali uñt"atawa Brixton Tower uka tuqita, kunatix Purdue ukax departamento ukar jach"a qullqi churañ jaytawayi. Natural ukhamawa, Perdue jupax qhipharux Matlock jupan wali munat anatt"awipampix romantico ukham munasitapatx furore ukaw utjawayi, ukax injunciones misoginistas ukat reservas ukanakan objeto ukhamawa, Dr. Nina Gould.
  
  Ukax taqpach nayra sarnaqäwiwa, tunka mara chikatani "puente manqhan uma" utjañapatakiw wakisi, ukax janiw kuna mayjt"äwis Gradwell q"añut uñt"atatakix utjkänti. Jichhax Edimburgo Post ukan p"iqinchiripawa, uka cargox wali ch"ama irnaqawimp ukhamarak chiqapar anatañampiw jikxatasïna, Sam Cleave jupax papelan laq"amp phuqhantat salanakapat mistxatayna ukat walja maranak qhipat.
  
  Margaret kullakajj suma chuymampiw akham säna: "Jïsa, tata Gradwell. "Ukaruw puriskä, ukampis ¿jan muyuntañapatak puriñjamäkani ukhajja, ¿kamachasmasa?"
  
  Gradwell kullakajj Halloween urun violadorjamaw jachaqtʼasïna: "Pä semanatjja, oraqpachan sarnaqäwipajj lurasiniwa, Margaret" sasa. "Mä semanat jilaw uraqpachax La Haya markat en vivo uñch"ukipxani, Oriente Medio ukat Europa ukanakax mä tratado de paz ukar firmapxi, ukax pä uraqpachan taqi uñisiñanakax tukusiñapatakiw garantizata. Ukham lurasiñapatakix qhan jan walt"awix Ben Griesman holandés pilotox jichhakiw suicidio avión ukan jaltxatayna, ¿amtastati?"
  
  -Jïsa, tata. Jupax lakap ch"akhutayna, kawkirus akampi saraskäna uk sum yatïna, ukampis janiw jupar colerayañ munkänti, jan walt"ayasa. "Jupax mä base aérea iraquí ukar mantasinx mä avión secuestratayna".
  
  -¡Ukhamawa! Ukat CIA ukan sede ukar ch"allt"asiwayi, ukat fucked-up ukax jichhax uñstaski. Kunjamtï yatktaxa, ¡Oriente Medio markax Alemania markan base aérea ukar tʼunjasa kuttʼayañapatakix khitirus khitpachänwa!" - sasaw jach"at arsüna. "Jichhax wasitat yatiyapxita kunats jan amuyt"asir ukat ch"ikhi Sam Cleave jupax jan salt"kaniti aka sarnaqäwir mantañataki."
  
  "Punto apsutawa" sasaw phinqʼasis jachaqtʼasïna, jefeparojj kuna jan walinakatï utjkäna uka toqet wali munasiñampi parlkäna ukhajj salivaski uk uñjañaw wakisïna, ukatwa wali llakit jikjjatasïna. -Nayaxa sarañajawa -sasa. ¿Khitis jichhajj kawkhantï jikjjataski uk yatpacha? Jank"akiw taqinir jawsañ qalltañajaxa" sasa.
  
  -¡Ukhamawa! Gradwell kullakajj jiskʼa oficinapar cheqak saraskäna ukhajja, jupar arknaqasaw qhuruchasïna. "¡Jank"akiw Cleve-rux uka tuqit yatiyapxañama, janïr yaqha anti-paz idiotax suicidio ukat Kimsïr Jach"a Ch"axwäw sartayañ qalltkasaxa!"
  
  Margaret kullakajj janiw irnaqir masinakapar tʼijtʼkasajj uñchʼukkänti, ukampis Duncan Gradwell chachajj siskäna uka kusiskañ arunakat taqeniw sum larusipjjäna uk sum yatïna. Ajllit arunakapajj chuymapan mä chistʼäwipunïnwa. Margaret kullakajj nayrir suxta servicios de prensa ukan veterano editorapajj yatiyäwinakat llakisiñ qalltäna ukhajja, jukʼamp jachʼat larusiñ yatïna, ukampis jichhajj janiw ajjsarkänti. ¿Kuntï yatiyañatakjam uñjkäna uka asignacionat lartʼasir uñjaspa ukhajja, ¿kamachasmasa? ¿Oficinapan jachʼa vidrionakapan jachaqtʼasitap uñjasajj kunja colerasïna uk amuytʼañäni?
  
  Margaret kullakajj Sam waynampi wasitat parltʼañ wal suyäna. Maysa toqetjja, walja tiempow jan Sam waynäkänti. Ukampis jupatakejja, jan walinak yatiyir jaqëjjapuniniwa, sinti chʼamachasiri, kawkhantï lurañjamäki uka cheqanakanwa jan cheqapar sarnaqatap uñachtʼayi. Jupax Margaret-an subestudiante ukhamaw nayrir Edimburgo Post-anx jikxatasïna, kunawsatix uraqpachax liberalismo-n jan walt"äwipankkäna ukat conservadores-anakax sapa jaqin chiqpach libertad-ap limitañ munapxäna. Organización de la Unidad Mundial ukax nayrir UE ukan walja markanakar política ukar apnaqañ qalltawayk ukhax kunayman jan walt"awinakax mayjt"awayi, ukatx walja territorios sudamericanos ukanakax nayrax Tercer Mundo ukan gobiernonakapat t"aqanuqtawayapxi.
  
  Margaret kullakax janiw kunakipans feminista ukhamäkänti, ukampis Organización de la Unidad Mundial ukax jilpachax warminakan irpataw uñacht"ayi, kunjams política tuqit jan walt"awinak apnaqapxi ukat askichapxi. Chʼaxwäwinakax janiw kunjamtï nayrax chachanak apnaqat gobiernonakat wali askit uñjatäxänti. Nayrar sartawix jan walt"awinak askichañataki, inventario ukat recursos optimización ukanakanx donaciones internacionales ukat estrategias de inversión ukanakampiw jikxatasi.
  
  Banco Mundial ukax Consejo de Tolerancia Internacional ukham utt"ayat p"iqinchiripawa, Martha Sloan yatichiriwa. Jupax Inglaterra markan nayrir embajadora de Polonia ukhamawa, uka markax qhipa chhijllawinx machaq union de naciones ukar apnaqañatakiw atipt"awayi. Consejo ukan nayrïr amtapax pallapallanakan amenazas ukanakar chhaqtayañänwa, terrorismo ukat pallapallanakan intervención ukanakat sipans tratados de compromiso mutuo ukanakaw lurasiñapäna. Politico uñisiñat sipansa comercio lurañaw jukʼamp wakiskirïna, sasaw profesor. Sloan kullakajj arstʼäwinakapansa chikanchasirïnwa. Chiqansa, taqi medios de comunicación ukanakan jupamp chiktʼat mä principioruw tukuwayi.
  
  "¿Kunatsa waranq waranq wawanakas aptʼasiñäni, mä qhawqha jilïr irpirinakan munañap phoqañataki, kunapachatï guerrajj janipuniw jupanakar llamktʼkaniti?" jupax mä qawqha urunak janïr chhijllatäkasax mä jach"a atipt"äwimp yatiyaskäna uk ist"asïna. "¿Kunatsa qullqi tuqit jan ch"amanïñasa ukat arquitectonakan ukhamarak albañil ukanakan ch"ama irnaqawip t"unjañasa? Jan ukax edificionak t"unjañasa ukat jan juchani jaqinakar jiwayañacha, jichha pacha ch"axwirinakax t"aqhisiñasat ukhamarak wila masinakasat t"unjatätasat askinak jikxatapxi? Wayn tawaqunakax mä jan tukuskir t"unjäw ciclo ukar luqtañatak sacrificiot luqtapxi, ukax locura ukhamawa, jutïr pachamar apnaqir jan ch"aman amuyun irpirinakan wiñayataki. ¿Awk taykanakax wawanakap chhaqhayasipxi, chacha warmi chhaqhayasipxi, jilat kullakanakax jiwasat ch"iyjatapxiwa, kunatix jilïr ukat qhuru chachanakax jan ch"axwañanak askichañ yatipxiti?"
  
  Ch"iyar ñik"utapax trenzat ukhamarak firma de terciopelo collar ukampiw kuna traje ukamp chikancht"asi, uka jisk"a, carismático irpirix sistemas religiosos ukat políticos ukan t"unjir lurawinakap qullanakapamp sapüru qullanakampiw uraqpacharux muspharayäna. Chiqansa, mä kutix oficiales ukan uñisiñanakapamp jisk"achataw uñjasiwayi, Juegos Olímpicos ukan ajayupax yaqha t"ijtir qullqi generador ukar tukuwayxi sasaw yatiyatayna.
  
  Jupax pachpa amtanakampiw apnaqañapa sasaw arsuwayi - mä suman atipt"asiwi, ukanx atipirix jan sacrificios ukamp amtatawa. "¿Kunatsa tabla de ajedrez jan ukax cancha de tenis ukan jan chʼaxwañ qalltksna? ¡Pä markanakan amparanakap chʼaxwapkchisa, khitis thakipar purini uk yatispawa, alaxpacha layku! Uka pachpa amuyuniwa, jan ukax jan ukax walja millones de dólares qullqiw ch"axwañ yänakatak apthapita jan ukax jan jakt"kay jakäwinakax kayuk pallapallanakan jan walt"awinakapat t"unjatawa, ukax janiw kunas jank"ak lurawimp luraskiti. ¡Aka jaqinakax jiwayasipxiw jan yaqha razonanïsa ukat mä ordenat sipansa! Jumanakatix amigonakajax callin maynir jak"achasisinx jan arrepentisis jan ukax trauma psicológico ukamp p"iqipar ch"axwañjamäkaspa ukhax mä qawqha pachaw Minsk markan plataformapat jiskt"asiwayi, "kunats wawanakamar, jilanakamar, kullakanakamar ukat... chacha warminakax uka nayra pachan tiranonakar voto churasaw lurapxi, jupanakax uka jan wali lurawinak wiñayatak ch"amanchapxi? Kunata?"
  
  Margaret kullakax janiw machaq sindicatonakax k"umipxänti, kunatix campañas de oposición ukanakax feminista ukan ch"amapar sartawipa jan ukax Anticristo agentenakan mä insidioso golpe de estado sasin sapxi. Jupax kawkir apnaqirirus yanapt"aspawa, khititix jiwasan pachpa jaqi masisar jan amuyt"asis walja jiwayañ contra sayt"aspa, ch"ama, qullqi munaña ukat jan wali lurawinakan sutipxaru. Chiqansa, Margaret Crosby kullakax Sloane juparux yanapt"awayi kunatix akapachax mä juk"a ch"amäxiwa, kunawsatix jupax apnaqañ qalltawayki ukhatpacha. Patak patak maranakan uñisiñanak imantat ch"amaka velonakax jichhax chiqak apsutäxänwa, jan walt"ayat markanakan mä canal de comunicación ukaw jist"arasïna, nayatï ukhamäspa ukhaxa, religionan jan walt"ayir ukat q"añu sarnaqañ jark"äwinakapax k"ari chuymanïtapat qhispiyatäspawa, ukat dogmas de terrorismo ukat... esclavöñajj chhaqtayatäspawa. Sapa mayni munasiñax aka machaq pachanx wali wakiskiriwa. Uniformidad ukax formal uñstayañatakiw. Kamachinakax cientificonakan kamachinakaparjamawa. Libertad ukax personalidad, respeto ukat disciplina personal ukawa. Ukhamatwa sapa maynix amuyunakasansa cuerponsa qamiriptayistani ukat jukʼamp achuñasataki, kuntï lurasktan uk sum lurañasataki. Ukat kuntï lurktan ukar jukʼamp sumäjjañäni ukhajja, altʼat chuymanïñwa yateqañäni. Altʼat chuymanïñatwa amigonakajj juti.
  
  Martha Sloan kullakajj arstʼkäna ukajj Margaret kullakajj oficinapan computadorapanwa anatasïna, kunattejj Sam Cleve jilatatak qhep qhepa numeroruw jawsäna. Taqi uka tiempot wasitat jupamp parltʼañax wali kusisitaw jikxatasïna ukat janiw kuns kamachkänti, ukat numeropar jawstʼasax mä jukʼa lartʼasirakïnwa. Nayrïr zumbador istʼaskäna ukhajja, Margaret kullakajj ventanapat mä jukʼa anqankir mä chacha irnaqer masipan uñnaqapampiw mayjtʼayasïna. Pirqa. Jupar uñjañapatakix wali chʼamampiw amparanakap luqxatäna, relojaparu ukat computadorapan pantalla planaparuw uñachtʼayäna.
  
  "¿Kunatsa parlaskta?" sasaw jisktʼäna, lakap liytʼañ yatiñapajj amparanakap uñachtʼayañ yatiñapat sipansa jukʼampïtap suytʼasa. -¡Nayax telefonot jawst"askta!
  
  Sam Cleave chachan teléfonopajj correo de voz ukaruw saräna, ukatwa Margaret kullakajj jawsañ jarkʼäna, ukhamat punku jistʼarañataki ukat kuntï escribajj siskäna uk istʼañataki. Punku jistʼarasaw saxranakjam chhuxriñchjasïna, ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "¿Kunas Diosan sutipxarux wali wakiskirixa, Gary? Nayax Sam Cleave jupamp jikisiñ yant'askta".
  
  -¡Chiqansa uka tuqitxa! - Gary jilataxa jach"at arsüna. "Noticianak uñtapxam. Jupax yatiyäwinakankiwa, nayratpach Alemania markankiwa, Heidelberg markan qullañ utankiwa, kawkhantix, yatiyirix siwa, khititix alemán avión jaquqaniwayki ukax!
  
  
  12 t"aqa - Jupa pachpa utt"ayaña
  
  
  Margaret kullakax oficinapar t"ijt"asaw canal ukar SKY International ukar mayjt"ayäna. Pantallankir uñachtʼäwinakat jan nayranakap apsusaw qhepäjjat jan uñtʼat jaqenak taypin sarnaqäna, nayra irnaqer masipar uñtʼaspati janicha uk yatiñataki. Uka lurañarux walpun chuym churatayna, ukat yatiyirix kuntï siskäna ukxa jukʼakiw amuyasïna. Aka chiqanx mä aruw chiqawjanak mistuñ taypinx thakhinak uñstayäna, p"iqiparuw chiqap chiqan ch"allt"äna, taqpach sarnaqäwit amtañataki.
  
  "Autoridadanakax janiw jichhakamax katuntapkiti jan jikxatañjam jiwayiriru, jupax kimsa urunak nayraw pä seguridad ukan jiwatapat juchanchata, ukatx yaqha jiwatat qhipa arumax juchani. Jiwatax khitïpachas uk yatiyatäni, Departamento de Investigación Penal de Wiesloch de Dirección de Heidelberg ukan yatxatäwipax tukuyatäxani ukhakiw yatiyasini". Margaret kullakajj mä akatjamatwa Sam sat chachar uñjäna, uka letreronakajj cordón sat letreronaka ukat barreranakan qhipäxapanwa uñjäna. "Ay Diosaja, wayna, kunjamarak mayjt"awaytasti..." sasaw lentes uchasïna ukat juk"amp sum uñkatasiñatakiw qunt"asïna. Jupajj iyaw sasaw säna: "Jichhajj chachäjjtawa, ¿janich ukhamäki?" ¡Kunja metamorfosis ukar puriwayi! Jichhax ch"iyar ñik"utapax amparanakapat mä juk"a manqhar jilsuwayxäna, tukuñanakapax sallqa, jan suma uñjataw ch"allxtasïna, ukax mä aire de sofisticación jan waliruw puriyäna.
  
  Jupax ch"iyar qara abrigo ukat botas uchatänwa. Collarparux mä ch"uxña cachemira pañuelompiw qhuru ch"uqt"ata, ukax ch"amaka uñnaqaparuw k"achacht"ata ukat pachpa ch"amaka isimpiw k"achacht"ata. Alemán gris ch"amaka alwax jaqinak taypinw juk"amp sum uñt"ayasiñatakix thakhinak sarawayxäna. Margaret kullakajj policiampi parltʼaskäna uk uñjäna, ukat Sam chachajj kuntï siskäna uk istʼasajj pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "Inas manqhar mantañ yant"asksta, ¿janich ukhamäki, munat kullaka?" Margaret kullakajj mä jukʼa sonrisampiw kʼarisïna. "Walikiwa, janiw ukham mayjtʼktati, ¿janich ukhamäki?"
  
  Jupan qhipäxapanx yaqha chacharuw uñt"äna, juparux conferencias de prensa ukan uñjirïna ukat jach"a yatiqañ utan fiestanakapan lliphipikir grabacionanakapaw editor de entretenimiento ukan cabina editorial ukar clips de noticias ukanakatak apayatayna. Jach"a janq"u ñik"utan jaqix Sam Cleave jupan jak"apan utjki uka chiqar sum uñakipañatakiw nayrar jaltxatayna. Jupajj jan pantjasir isthapitarakïnwa. Lentespajj nayrïr abrigopan bolsilloparuw uchatäna. Amparanakapax pantalon bolsillonakapan imantataw qhiparäna, kunawsatix sarnaqkäna ukhaxa. Jupax italiano khuchhurat marrón blazer de polar ukax kuntix jupax amuykän ukax imantat arma ukhamaw sasaw amuyäna.
  
  "David Perdue" sasaw amukt"äna, kunawsatix uka escenax pä jisk"a versión ukan lentes qhipäxan anataskäna ukhaxa. Nayranakapajj mä jukʼa tiempo pantallat mistusaw oficina de plano abierto ukar uñtäna, ukhamat Gradwell jilatajj jan kuyntʼaskäna uk yatiñataki. Jichha kutinjja, jichhak jupar apanipkäna uka yatichäw uñchʼukisaw samaräna. Margaret kullakajj jachaqtʼasisaw pantalla plana toqer uñkatasïna, ukat jachaqtʼasisaw uñchʼukïna. "Qhanaw Cleve-x Dave Perdue-mp wali amigopätap janiw uñjktati, ¿janich ukhamäki?" -sasawa jachaqt"asïna.
  
  "Jichha alwatpachaw pä usutanakax chhaqhata sasaw yatiyapxi, ukatx policía ukan arxatiripax..."
  
  "Kuna?" Margaret kullakajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna. Jupajj nayratpach uk istʼjjänwa. Aka chiqanwa jinchup chʼallxtayañ amtäna ukat uka yatiyäwir istʼañ amtäna.
  
  "... policía ukanakax janiw amuyapkiti kunjams pä usutanakax mä edificio ukanx mistupxaspa, uka edificiox mä mistuñakiw utji, mä mistuwix pä tunk pusini horanak urunx oficiales ukanakan uñjatawa. Ukax jilïr irpirinakaru ukhamarak qullañ utan irpirinakaparux pä usutanakaruw puriyatayna, Nina Gould ukat mä phichhantat "Sam" sutimp uñt"atawa, inas uka edificio manqhanx wali qhispiyatäpxchispa. Ukampis kunatsa tʼijtjjapjjäna ukajj janiw yatiskiti" sasa.
  
  "Ukampis Sam jupax edificio anqankxiwa, idiotanaka" sasaw Margaret kullakax ñik"utap ch"uqt"asïna, uka yatiyawimp q"al mayjt"ayasa. Jupax Sam Cleave jupan Nina Gould jupamp chikt"atap uñt"awayi, juparux mä kutix mä juk"a pachaw uñt"awayi, janïr Segunda Guerra Mundial nayra estrategias ukanakat arst"äwip tukuyatat, jichha pacha política ukan uñjata, "Pobre Nina. ¿Kunas pasäna ukat unidad de quemadura ukar puriyapxäna? Nayan Diosajja. Ukampis Sam ukax..."
  
  Margaret kullakajj pʼeqep chʼalljjtayasïna ukat laka puntapampiw lakap chʼalljjtayasïna, kunjamtï mä rompecabezas askichañ yantʼkäna ukhajj lurirïkäna ukhama. Aka chiqanx janiw kunas amuyt"asirïkänti; janirakiw policía ukan barreras ukanakamp usutanakan chhaqhatapa, janirakiw kimsa irnaqirinakax jan amuyt"kay jiwatapa, janiw khitis uka suspecto ukarux uñjkänti, ukat taqit sipans muspharkañawa - kunatix jan walt"awinakax utjawayi kunatix Ninan mayni usutapax "Sam" ukhamawa, Sam jupax sayt"atäskäna ukhaxa anqan uñch"ukirinaka taypin ..in nayrïr uñtawi.
  
  Sam nayra irnaqir masipan wali ch"ama deductivo razonamiento ukax ch"amanchasiwayi ukat jupax silluparuw wasitat qunt"asiwayi, Sam juparux pantallat anqäxan chhaqhatap uñjasa, mayni jaqinakamp chika. Ukat amparanakap chʼuqtʼasisaw nayrar uñtäna, janiw yatiyäwinak mayjtʼir yatiyäwinakar istʼkänti.
  
  "Qhana uñjata" sasaw walja kuti säna, fórmulanakap kunayman lurañanakar jaqukipasa. "Taqi jaqin nayraqatapan..."
  
  Margaret kullakax jaltawayxänwa, yuspajarañjam ch"usat té taza ukat mä premio prensa ukan escritoriopan jikxatasir t"unjasa. Akatjamat epifanía sat usunïtap uñjasajj jachaqtʼasïnwa, Sam jilatampi parltʼañatakis jukʼampiw chʼamañchtʼasïna. Jupajj taqe uka toqet sum amuytʼañ munäna. Ukham jan amuytʼasisaw amuyasïna, uka rompecabezas ukan walja chiqanakaw utjpachäna, uka chiqanakax janiw utjkänti, uka chiqanakax Sam Cleave sapakiw chiqa yatichäwinak machaq thaqhatapat sacrificiot luqtaspa. Kunats janixa? Jupax wali kusisitaspawa, khititix jupar amuyt"ir amuyunïki ukax Ninan chhaqhatapat jan amuyt"kay askichañ yanapt"aspa ukhakiw kusisispa.
  
  Uka suma jisk"a sarnaqäw yatxatirix mä secuestrador jan ukax loco jaqimp uka edificio ukan wali katjatäspa ukhax mä p"inqaw utjaspa. Ukham jan wali yatiyäwinakajj niyas jan wali yatiyäwinakan garantizatäjjänwa, ukat yanaptʼaspa ukhajj janiw ukham puriñap munkänti.
  
  "Gradwell tata, Alemania markan mä yatichäwitak mä semana wakichtʼaskta. Kuna pachas jan ukankä uk wakicht"apxam" sasaw wali colerat säna, Gradwell chachan punkup jist"arasa, wali jank"akiw abrigop uchasïna.
  
  "¿Kunatsa taqi qullan sutipxar parlaskta, Margarita?" - Gradwell jupax jach"at arsüna. Jupax sillunakapan muytasïnwa.
  
  "Sam Cleave jupax Alemania markankiwa, tata Gradwell" sasaw kusisitaw yatiyäna.
  
  "Waliki! Ukatxa, kuna sarnaqäwitï jupax nayratpach akankkäna ukaruw uñt"ayapxasma", sasaw chhuxriñchjasïna.
  
  "Janiwa, janiw amuyapktati. Janiw ukakikiti, tata Gradwell, ¡juk"ampinakaw utji! Nina Gould doctorax ukankaspa ukhamaw amuyasi" sasaw juparux säna, ukat cinturón chint"añatakiw jank"ak t"ijtäna. "Ukat jichhax autoridadanakax chhaqhatapat yatiyapxi".
  
  Margaret kullakajj mä jukʼa tiempow samsuñatak apstʼasïna, ukat kuntï jefepajj amuyki uk uñjarakïna. Jupajj mä segunda kutiw jan creyirjam uñchʼukïna. Ukatxa, akham sasaw arnaqasïna: "¿Kunsa aka chiqan luraskta? Cleve sat jilataruw sarapjjäta. !"
  
  
  13 t"aqa - Kimsa jan uñt"at jaqinaka ukat mä chhaqhat sarnaqäw yatxatiri
  
  
  "¿Kunsa sapxi, Sam?" - Perduex amukiw jiskt"äna, Sam jupamp chikt"ata.
  
  "Jichha alwatpach pä usutanakaw chhaqhata sapxiwa" sasaw Sam jupax alt"at jaysäna, kunawsatix paninix amtanakapat aruskipt"añatak jaqinak taypit jayarst"apkäna ukhama.
  
  "Ninax janïr aka uywar yaqha uñch"ukiñ tukuykasax apsuñasawa", Perdue-x ch"amanchawayiwa, jisk"a uñnaqapax k"uchikiw nayrïr kisunakap taypin katjatäna, kunjamtix jupax amuyt"käna ukhama.
  
  Sam jilatajj wali llaktʼataw akham säna: "Wali jayäjjewa, Perdue" sasa. Jupax sayt"asisaw p"iqip patxat alaxpachar uñtäna, mä jach"a ch"aman yanapt"a thaqhaskaspa ukhama. Perdue chachan chʼiyar chʼiyar nayranakapajj jisktʼasisaw uñchʼukiskäna, ukampis Sam chachajj purakapar mä qalas chʼoqantatäkaspas ukhamwa amuyasïna. Qhiparusti wali samsusaw akham säna: "Ninax chhaqxiwa" sasa.
  
  Perdue chachajj janiw jankʼak uk amuyaskänti, inas qhep qhepa istʼañ munatap layku... Jiwatapat yatiyäwip qhepatjja, cheqas ukhamawa. Jank"akiw samkapat mistusax Perdue-x Sam-ar uñch"ukiskäna, wali concentración uñacht"ayasa. "Mä jukʼa yatiyäwinak katoqañatakejj amuyunakam apnaqañamawa. Jutam, Sinclair markat mistuñatakiw ukampiw apnaqawaytaxa" sasa. sasaw Sam-ar iyawsayäna, Ukampis amigopax p"iqip ch"allxtayäna. -¿Sam? Akax panpachanix señoratakikiwa", sasaw amuyupan utjkäna uka aru jan munkasax arsüna ukat wali amuyumpiw "adorar" sasin lantintarakïna.
  
  Sam jilatajj akham sasaw quejasïna: "Janiw nayajj puedkti" sasa. Jupajj uka admisión uñjasajj llakitaw uñnaqäna, ukampis uka sallqjañ wiñayatak lurañajj janiw kuna askïkänti. Janiw ego ukatakix askïkaspati ukat janiw khitirus jak"apankirinakatakix askïkaspati. "Nayax l-chhaqt"awaytwa... aka... ch"ama" sasaw ch"am tukutayna.
  
  Escocia markan fiestanakapatjja, nayrïr kutiw Sam chachajj jachʼat arsüna, ukat chuym chʼalljjtayasïna. "Nayaw uk chhaqhayawayta, Perdue. Kunawsatix Greta Gigante warmit t"ijtkasax pachpa wila kayunakajat tinkuyäta, jan ukax kuna sutinïnsa, p"iqijax mä qalaruw ch"allt"äna ukat, walikiwa", sasaw amparanakap luqxatäna ukat Perdue-rux wali jach"a juchañchataw uñkatasïna. "Nayax llakistwa, chacha. Ukampis kuntï lurirjamäkta uk aptʼasiwayta. Dios, kunapachatix jupampïkayäta ukhax mä jan wali maldición ukhamaw sasaw amuyayäta - kunatix jakäwijaruw jan walt"ayaskäna. Jichhajj janiw utjkituti... Jichhajj cheqpachapuniw munasjjta, jan chhaqañap munta" sasa.
  
  "Jach"a" Perdue-x jachäna, amparapampiw nayraqatapat ukat ñik"utap manqhar liwxatäna, ñik"utapan thiya janq"upar chhaqtañataki. "Walikiwa, uka toqet amuytʼañäni. Uka toqet amuytʼañäni. Jan kuna psíquico sallqjañ yanaptʼampiw akat sipansa jukʼamp jan walinak qhespiwayapjjta, ¿janich ukhamäki?"
  
  "Jïsa" sasaw Sam chachajj iyaw säna, wali amuyumpiw ladopar aynachtʼayäna.
  
  "Ukhamatx nayra pachan arknaqawinakampikiw Nina ukar jikxatañatakix apnaqañasa", Perdue jupax amuyt"awayiwa, jupax sapürunjam "janiw kunapachas jiwañax sañjamäkiti" amuyupar uñstayañatakix taqi ch"amampiw ch"amanchasi.
  
  "¿Jupajj wali ukankchi ukhajja, ¿kamachasmasa?" Sam jupax taqi ilusiones ukanakaruw t"unjäna. "Janiw kunas aka chiqat mistuñjamäkaspati sapxiwa, ukatwa inas uka edificio manqhankaskchispa sasaw amuyapxi".
  
  Jupax parlt"askäna uka policiax janiw Sam-arux yatiykänti, mä enfermerax nayrïr arumax atacatätapat quejasitaynawa - mä enfermerax janïr cuarto pampan sartkasax uniforme médico apsuwayxatayna, mantanakampi ch"uqt"ata.
  
  "Ukatxa, mantañasawa. Janiw kuna askis Alemania markpachan thaqhañax wakiskiti, janitix nayrïr territorio ukat jak"ankir markanakar sum uñakipt"ksna ukhaxa", sasaw Perdue jupax amuyt"awayi. Nayranakapajja, khitatäpkäna uka oficialanaka ukat seguridad isimp isthaptʼat isimp isthaptʼat jaqenakan jakʼapankapjjatap uñjäna. Tabletapampiw jamasat kawkhantï uka jan waltʼäwix utjkäna, marrón edificio anqankir pampar mantañsa ukat mantañanakapasa ukat mistuñanakapas kunjamsa lurasi uk jamasat qillqtʼäna.
  
  Sam chachajj cheqapar ajanupar uñjasajj jan juchanïkaspas ukhamaw akham säna: "Walikiwa" sasa. Jupajj jukʼamp sum amuytʼañatakejj mä paquete cigarro apsusïna. Nayrïr mascarap qhantʼayañajja, nayra amigopampi ampar luqtasiñamp sasiwa. Sam jupax chhuxriñchjasiñ samaqäna ukat mä ratukiw sumankañ jikxatasïna, mä foco, jach"a uñacht"äw uñjañatakis taqi ukanakat qhipharkaspas ukhama. Ukhamarus mä camioneta SKY International News ukat kimsa suspecto uñnaqt"an jaqinakar uka jak"an warkt"ataw uñjarakïna. Kunatsa jan chiqapar uñjapkaspa ukhamänwa, ukampis janiw kunsa amuykänti.
  
  Perdue-r uñkatasaxa, Sam-ax janq"u ñik"utan inventor-arux tabletapampiw pantjaskir uñjäna, juk"at juk"at ch"iqa tuqit ch"iqa tuqirux panorama uñacht"ayañatakiw liwxatäna.
  
  Sam jilatajj laka chʼoqtʼataw akham säna: "Purdue, jankʼakiw chʼeqa toqer jayarstʼañama. Uka camioneta ukanwa. Uka camioneta ukanx kimsa suspecto uñnaqt"an bastardos ukanakaw utji. ¿Jupanakar uñjtati?
  
  Perdue chachajj kunjamtï Sam chachajj siskäna ukhamarjamaw luräna ukat kimsa tunka marani kimsa chachanakaruw jaqontäna, kunjamtï jupajj yatkäna ukhama. Sam jilatajj cheqapuniw säna. Kunatsa uka chʼaxwäwix utjäna uk uñjañatakix janiw ukankapkänti, ukax qhanaw amuyasïna. Jan ukasti, taqeniw relojanakap mä kuti uñchʼukipjjäna, amparanakap botonanakar uchasaw uñchʼukipjjäna. Suytʼasipkäna ukhajja, mayniw parläna.
  
  Perdue chachajj akham sänwa: "Relojanakap sincronizasipki" sasa, lakap jukʼakiw kuyntʼayäna.
  
  "Jïsa" sasaw Sam chachajj iyaw säna, uka chhullunkhajj jan qhanpach uñjañapatakiw yanaptʼäna. "¿Kuns amuyta, bomba?"
  
  "Janiw ukhamäkaspati" Perdue jilatajj jiwataw arsüna, arupajj mä distraído yatichirir uñtataw chʼiyjasïna, kunattejj portapapeles ukan marcop chachanakar katjjarusaw arsüna. "Janiw ukham jak"an qhiparapkaspati."
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Janitï jupanak pachpa jiwayasiñ munapkchejja" sasa. Perdue chachajj qorit bordat lentes patjjar uñtäna, ukat portapapeles sat aparatojj wali chʼamampiw katjjatäna.
  
  "Ukhamajj janiw relojanakap sincronización lurañajj wakiskaspati, ¿janich ukhamäki?" - sasaw jan pacienciampi säna. Sam jilatajj aynachtʼañapänwa. Perdue chachajj cheqäskapuniwa. Jupanakajj uñjirinakjamaw ukankapjjañapäna, ukampis ¿kunatsa? Jupax yaqha cigarro apsuwayxäna janïr nayrïr cigarro tukuyasa.
  
  Perdue chachajj akham sasaw jiskʼachäna: "Manqʼañ manqʼañajj jiwañjam juchawa, amuyasmawa" sasa, ukampis Sam chachajj janiw jupar istʼkänti. Cigarro tukusajj janïr Perdue chachajj kuns lurkäna ukhaw uka kimsa jaqenakar jakʼachasïna, jan amuytʼasisaw jan suma uñnaqtʼan oraqenkir pampa pampan sarnaqäna, ukhamat khitinakarutï uñchʼukkäna ukanak jan ajjsarayañataki. Alemán arupax wali axsarkañänwa, ukatwa aka kutix jupa pachpa anattʼañ amtäna. Inas jupanakax mä loqhe turista ukham amuyapxchispa, jupanakax janiw juk"amp jan jaljañ munapkchiti.
  
  Sam jilatajj lakap taypin cigarro aptʼasisaw akham säna: "Arunttʼapjjsmawa, señoranaka" sasa. "¿Janiw mä qhananïktati sasaw amuyta?"
  
  Jupanakajj janiw uk suyapkänti. Ukan saytʼatäskäna uka jan uñtʼat jaqerojj amukiw uñchʼukipjjäna, jachaqtʼasisaw jan qhantʼat cigarropampejj loqhe uñnaqtʼanïna.
  
  "Esposajajj turismo ukankir mayni warminakamp chikaw chika uru manqʼasir saräna, ukat encendedor aptʼasirakïnwa" sasa. Sam jupax mä pretexto uñstayatayna, jupanakan uñnaqanakaparu ukhamarak isinakapat lup"isa. Chiqansa, ukax periodistan prerogativapänwa.
  
  Wila ñik"utan mocasillox amigonakapampix alemán arut parläna. "Juparux mä qhana churapxam, Dios layku. Uñjapxam kunjamsa jupax wali khuyaptʼayasiri uñnaqtʼani ." Mayni paninix iyaw sasaw jachaqt"asipxäna, ukat maynix nayrar sartawayxänwa, Sam-aruw ninamp jaquntäna. Jichhajj Sam jilatajj distraepajj janiw askïkänti, kunattejj kimsanpachaw hospitalar wali sum uñjapjjäna, uk amuyasjjänwa. "¡Jïsa, Werner!" - jupanakat maynix akatjamat jach"at arsüna.
  
  Mä jiskʼa enfermeraw policianakan uñjat mistuñ utat mistunïna, ukat jupanakat mayniruw jakʼachasiñatak amparapamp luqtäna. Jupax mä qawqha arunak punkunkir pä guardianakampiw mayjt"ayasïna ukat jupanakax kusisitaw p"iqip ch"allxtayapxäna.
  
  "Kol" sasaw ch"iyar ñik"utan jaqix wila ñik"ut jaqin amparapamp amparap qhipäxapamp ch"allt"äna.
  
  "¿Warum nicht Himmelfarb ukax?" Kohl jupax unxtasiwayiwa ukatx jank"akiw nina naktäwix utjawayi, ukax kimsa jaqinak taypinx jank"akiw askichasiwayi.
  
  "¡Kohl! ¡Sofort ukax wali ch"amawa! " sasaw chʼiyar ñikʼutan wali chʼamani jaqejj mayamp mayamp säna.
  
  Sam p"iqipanx arunakax arunakapar mantañatakix ch"am tukupxäna, ukampis nayrïr arux uka waynan qhipa sutipänwa sasaw amuyäna. Jutïr aruxa jupax amuyaskäna ukax mä juk"akiwa, jank"ak lurañjamawa, ukampis janiw sum yatiskänti.
  
  "Ay, warmipajj ordenanak churaraki" sasaw Sam chachajj amuktʼat anattʼäna, qʼañu chuymampiw cigarro pitasïna. "Nayanxa janiw ukhamakiti..."
  
  Franz Himmelfarb, Dieter Werner jupan irnaqir masipan p"iqip ch"allxtasa, jank"akiw Sam-arux jark"äna. "Ist"am, amigo, ¿jumatakix kunas jan walïkiti? Jiwasax oficiales de turno ukhamaw jaqinakamp chikt"atäñ yant"apxta, ukat jumanakax jiwasatakix ch"am tukuyapxtaxa. Jiwasan lurawix hospitalan jiwayir jaqix jan jan uñjkaya jaltxañapataki, ukat uk lurañatakix, walikiwa, janiw lurañanakas lurasax llakisiñax wakiskiti".
  
  "Amuytwa. P'ampachawi. Nayax jumanakax mä tama idiotanakakïpxtawa sasaw amuyayäta, yatiyäw camionetat gas lunthatasiñ suyasktaxa. Jumax mä tipo ukar uñtasitätawa" sasaw Sam jupax mä juk"a amuyuparjam snide actitud ukamp jaysäna. Jupax kutt"asaw sarxäna, maynix mayniru katxarusin ist"asitaparux janiw yäqkänti. Sam jupax qhipäx uñtasinx jupanakaruw uñch"ukiskir uñjäna, ukax mä juk"a jank"akiw Perdue-n utapar sarañapatak ch"amanchatayna. Ukampis janiw amigopampi chiktʼaskänti ukat kimsa hienanakajj sapa maynir uñtʼañatakejj mä chʼiyar uwija thaqhasipjjaspa ukhajja, janiw uñjañjam jupamp chikachaskänti . Perdue kullakajj kuntï Sam chachajj luraskäna uk sum yatïna. Sam chachan ch"amaka nayranakapaxa mä juk"a jach"aptayasïna, kunatixa uñkatatanakapaxa alwa ch"amaka taypina jikisipxäna, ukatxa jamasatwa Perdue jilataru señas uñacht"ayäna, jani jupampi aruskipt"añapataki.
  
  Perdue jupax walja jaqinakamp chikaw alquilat autopar kutt"añ amtäna, jupanakax uka chiqat sarxapxäna, urupar kutt"añataki, Sam jupax qhiparaskänwa. Maysa tuqitxa, mä tama markankirinakaruw mayachasi, jupanakax voluntarios ukhamaw policianakar yanaptʼapxäna, kuna jan walinakatï utjki ukanak uñjapxañapataki. Ukax kimsa k"ari Boy Scouts ukanakar franela camisanakampi ukat thaya jark"aqirinakamp uñch"ukiñatakikiw tapapakïnxa. Sam chachajj Perdue jilatarojj uñjkäna uka cheqatwa jawsäna.
  
  "Jïsa?" Perdue chachan arupax teléfono tuqiw qhan jutäna.
  
  "Militar uñtasit relojanakjja, taqe ukanakajj pachpa vintage satänwa. Aka waynanakaw pallapallanakat jutirinakawa", sasaw nayranakapamp jan uñjkaya qhiparañatakix cuarto muytasinx säna. "Ukat mä juk"ampi, sutinaka. Kohl, Werner ukat... uh..." janiw kimsïr amtaskänti.
  
  "Jïsa?" Perdue jupax mä botón uk ch"allt"äna, ukat Alemania markan pallapallanakan archivonakaparuw sutinak qillqt"äna, ukax Departamento de Defensa de Archivos de los EE.UU.
  
  "Maldita" sasaw Sam chachajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna, kunattejj jan sum amtasirïtapatjja, ñikʼutap chʼoqtʼasïna. "Ukax juk"amp jaya qhipa sutiwa."
  
  "Ukax amigoja, janiw yanapt"kitaniti" sasaw Perdue-x yatiqasi.
  
  "Yattwa! ¡Yattwa, Dios layku!" Sam jilatajj wali coleratänwa. Nayrajj wali chʼamanïtap laykojj jichhajj jan chʼamanïkaspas ukhamwa amuyasïna. Kunatsa jichhak uñisiñapax janiw psíquico ch"amap chhaqhayatapatakiti, jan ukasti frustración ukhamawa, kunatix janiw torneonakan atipt"añjamäkänti kunjamatix nayrax sullkakïkän ukhama. "Alaxpacha. Nayax amuyta, alaxpachamp kunas lurasispa. Dios, alemán arunak lurañajatakiw chʼamachasiñaja, ukat maldito amuyujatakis chʼamachasiñajarakiwa" sasa.
  
  "¿Inas Engel chachajj inas?" Perdue kullakajj yanaptʼañatakiw chʼamachasïna.
  
  Sam jilatajj janiw sasaw säna: "Janiwa, wali jiskʼakiwa" sasa. Uñkatatapax edificio taypinwa liwxatäna, alaxpacharuw liwxatäna, ukat kawkhantï kimsa alemán pallapallanakax jikxatasipkäna uka chiqaruw liwxatäna. Sam jilatajj jachaqtʼasïna. Jupanakax chhaqtxapxänwa.
  
  "¿Himmelfarb sat jaqejj?" Perdue jilatajj uk amuytʼäna.
  
  "¡Jïsa, akax pachpakiwa! ¡Uka sutiwa! Sam jilatajj wali llakitaw säna, ukampis jichhajj llakitaw jikjjatasïna. -Jupanakax janiw utjxiti -sasa. Jupanakax janiw utjxiti, Perdue. Jan askinaka! Taqi chiqanwa juparux chhaqhayarakta, ¿janich ukhamäki? ¡Nayrajj mä pedorojj mä thayaruw arknaqirïta!"
  
  Perdue-x amukiw jikxatasïna, autopan sumakiw jamasat archivonakar jist"antat hackeasin yatiyawinak jikxatatap uñch"ukiskäna, Sam-ax alwa thaya thaya taypin sayt"atäskäna, kuntix jan amuyt"katayna uk suyt"asa.
  
  "Aka waynanakax arañanakar uñtasitawa" sasaw Sam jupax jacht"asïna, nayranakapamp ch"ankha ch"ankhanakap manqhan imantat jaqinakar uñakipasa. "Uñjasax amenazanak lurapxi, ukampis kawkirus sarapxi uk jan yatkasax jukʼamp jan walipuniwa".
  
  "Sam" sasaw Perdue chachajj mä akatjamat arsüna, periodistarojj arknaqatätap amuyasïna, mä embuscada wakichtʼasa. "Taqinipuniw Alemania markan Luftwaffe, Leo 2 unidadan pilotonakapawa."
  
  -Ukat ¿kunas sañ muni? ¿Jupanakax pilotonakäpxiti? - Sam jiskt"asitaynawa. Jupajj niyaw aynachtʼäna.
  
  -Janiwa chiqpachansa -sasa. Jupanakax mä juk"a especializados ukhamawa", sasaw Perdue jupax qhanañcht"awayi. "Autoruw kuttʼjjäta. Ukjja doble ron ukat hielo patjjanwa istʼañ munäta" sasa.
  
  
  14 t"aqa - Mannheim markan ch"axwawinaka
  
  
  Ninax sofá patxaruw sartasïna, maynis pʼiqipar qala uchatäkaspas ukham amuyasïna ukat pʼiqip mä chiqar jaquntasaw usuchjasïna. Jupajj jan munkasaw nayranakap jistʼaräna. Jupatakejj qʼal juykhütap amuyañajj wali chʼamakïspawa, ukampis jan juykhütap amuyañajj wali jan walipunïspawa . Nayranakapajj wali amuyumpiw chʼalljjtayasiñapataki ukat jaljtañapatak jaytäna. Qharürutpach janiw kunas mayjtʼkänti, ukatwa wal yuspäräna.
  
  Tostadas ukat café ukanakax sala de estar ukan warkt"atawa kawkhantix jupax hospitalan masipampi "Sam" ukamp wali jaya sarnaqañ tukuyatat samarawayi.Jupax waliw sutip amtaskänti ukat jupax waliw jan yatintkänti Sam sutichañataki.Ukampis jupax iyaw sañapawa that , jan ukax taqi jan walt"awinakat sipansa, jichhakamax jupax yanapt"awayiw jan uñjatäñapataki jilïr irpirinakampi, jilïr irpirinakax kusisitaw kutt"ayapxañapäna hospitalar kawkhantix uka loco jaqix nayratpach aruntt"ir jutatayna.
  
  Nayra urux kayukiw sarnaqapxäna, janïr ch"amakt"kipan Mannheim markar puriñ yant"apxäna. Janiw maynis kuna documentonakas ni qullqis utjkänti, ukatwa Ninax tarjeta de khuyapayasiñ anattʼañapäna, ukhamat panpachaniru Mannheim markat Dillenburg markar inakiw ascensor churañataki, uka chiqat alay tuqina. Ukampirus llakisiñawa, suxta tunk payan marani Nina señorax amuyt"ayañ yant"askäna, uka pä turistanakatakix juk"amp askiwa manq"añapataki, junt"u duchar sarañataki ukat suma ikiñataki. Ukat ukatwa sofá ukan arumax qhiparäna, pä jachʼa pusiniru ukat mä almohada bordat ukar katuqasa, uka almohadax canela rancio ukham qʼaphirïnwa, Diosa, Sam jilatampiw jikisiñaja. Sam, jupax qunt"asisaw amtasïna. Ukat chhuxriñchjatapax caderas ukanakamp chikaw ringur mantäna, ukat Ninax mä chuyman warmir uñtataw jikxatasïna, wali llakitaw jikxatasïna. Uñnaqapajj janiw jukʼamp jan waltʼayatäkänti, ukampis jukʼak uñjkasajj normaljam sarnaqañajj wali chʼamänwa. Uka patxaruxa, jupax machaq amigopampix pä usutanakat uñt"ayasiñapatakix imantasipxañapänwa, jupanakax Heidelberg markan qullañ utat chhaqhapxatayna. Ukajj Nina kullakatakejj jukʼamp chʼamänwa, kunattejj jila partejj ñikʼutapajj janis usuchjkaspa ukat janis calenturanïkaspa ukhamwa uñachtʼayañapäna.
  
  "Aski alwakipana!" - sasaw suma chuyman anfitrionax punkut säna. Mä amparapamp mä espátula aptʼataw alemán arut llakit dibujar akham jisktʼäna: "¿Tostadaman mä qhawqha yuqall wawanakam munasmati, Schatz?"
  
  Ninax mä goofy jachaqt"asisaw p"iqip ch"allxtayäna, chikat jan wali uñnaqt"anïpachati sasaw jiskt"asïna. Janïr kawkhans bañox utji uk jiskt"kasax señorax wasitatw lime color cocinar chhaqtxatayna, ukanx margarina thujsapax walja q"aphinakaw Ninan wali ch"ullqhi nayrapar puriñkamax mayachasïna. Mä akatjamatwa jupar qhantʼäna. ¿Kawkinkis Yaqha Sam?
  
  Kunjamsa utankir señorax sapa maynir mä sofá churatayna, uka sofáx qhipa arumax ikiñar churäna, ukampis sofápax chʼusakïxänwa, uk amtasïnwa. Janiw mä jukʼa sapakïtapat jan samarañapakïkänti, ukampis jupat sipansa uka cheqajj jukʼamp sum yatïna ukat nayranakapjamas serviskakïnwa. Ninax hospitalat vaqueros ukat camisa ukampiw isthapt"asiskäna, kunatix jilpach nayranakapas mistuwayxän ukhax Heidelberg clínica anqäxan uniforme médico ukax jaquntatäxänwa.
  
  Mayni Sam jupamp chika chikachaskäna uka pachanakanxa, Ninax janiw kuns kamachkänti, kunjamarak Hilt doctoratakix pasaspasti janïr hospitalat jupar qhipat sarkasaxa. Chiqansa, guardiankir oficialanakax yatipxpachänwa, uka phichhantat ajanunïki uka jaqix janiw jiwata qullirïkaspati, wali suma disfrazatäkchïnsa ukat sutipax qillqtʼatäkchïnsa. Chiqansa, kawkhantï uñjkäna uka estadonxa janiw kunjam uñnaqapsa yaqhachkänti.
  
  Ninax wila ch"uxña amparanakapxaruw mangas jaquntäna, cuerpoparux chuyma ch"allxtataw jikxatasïna.
  
  "Litrina?" jupax cocina punku qhipäxat arnaqañ atipxatayna, janïr uka jisk"a pasillot jank"ak sarkasa, ukaruw espátula apt"at señorax uñacht"ayäna. Punkur purinkäna ukhajja, Nina kullakarojj convulsiones sat oladanakaw liwjjatäna, ukat jankʼakiw qʼomachasiñatakejj punku chʼalljjtäna. Síndrome de radiación aguda sat usunïtap laykuw gastrointestinal usunïna, ukampis uka usumpi ukat yaqha sintomanakampi jan qollatätapajj jukʼamp jan waliruw puriyäna.
  
  Ukat jukʼamp chhuxriñchjaskäna ukhajja, Ninax axsarasaw bañot mistuwayxäna ukat kawkhantï ikiskäna uka sofá tuqir sarawayxäna. Yaqha jan waltʼäwejja, sarnaqkasajj perqat jan kattʼasisaw equilibrionïñapäna. Jiskʼa uta taypinjja, Nina kullakajj taqe cuartonakajj chʼusakïtapwa amuyasïna, ¿aka cheqan jaytapjjetaspati? Q'axata! Jupajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna, jukʼamp calenturampiw atipjayasïna, ukat janiw nuwasiñ puedjjänti. Jan waltʼayat nayranakapajj jukʼamp desorientatäjjäna ukhajja, uka chʼiyjat yär puriñatakiw chʼamachasïna, ukajj mä jachʼa sofá sañwa suyäna. Ninan q"ala kayunakapax alfombra taypinwa aynacht"äna, kunawsatix warmix desayuno apaniñatakix esquina muytaskäna ukhaxa.
  
  "UKXATA! ¡Mein Gott satänwa!" - invitadopan jan ch"amani janchipan desmayatätap uñjasax wali mulljataw arnaqasïna. Utan munatapax jank"akiw bandeja mesa patxaru uchatayna ukat Ninar yanapt"añatakiw jank"ak saratayna. "Munat jilata, ¿walikïsktati?"
  
  Ninax janiw hospitalankxatap siskänti. Chiqansa, janiw kuns sañjamäkänti. Pʼeqepan muytasajj pʼeqepajj chhuxriñchjasïna ukat samsuñapas horno jistʼarat punkur uñtataw istʼasïna. Nayranakapajj pʼeqeparuw kuttʼjjäna, kunattejj señoran amparapampiw liwxatäna. Mä qhawqha tiempotjja, Nina kullakajj wasitatwa amuytʼasjjäna, ajanupajj chʼuñu jawiranak taypinjja, hielo ukham uñnaqtʼanïnwa. Jupax nayraqatapanx mä t"axsuñ telampiw uchasïna ukat caderas ukanx mä jan wali kuynt"ataw jikxatasïna, ukax axsarayäna ukat jank"akiw chiqak qunt"asiñapatak wayt"äna. Uka jan yäqasir pusix uñkatatapampiw jikisïna, kunattix amparapampiw uka lipʼichit lurat janchit katthapïna ukat jankʼakiw uka qhipatxa antutäna. "Ay" sasakiw Ninax chhuxriñchjasïna, ukat wasitatwa ikiñar quntʼasïna.
  
  -¿Kunjamatsa jumaxa jikxatastaxa? -sasawa uka warmixa jiskt"äna.
  
  "Akan jan uñtʼat markan thayampi usuntatäpachätwa" sasaw Ninax sallqjatätap yanaptʼañatakejj amuki arsüna. Jïsa, chiqpachansa, chuymapan arupax yateqasïna. Mä escocés jaqix Alemania markan otoño ukanx qhipharuw kutt"awayxi. ¡Jach"a amuyt"awi!
  
  Ukatxa, dueñopax quri arunak arsüna. "Liebchen, ¿khitirus jawst"añajax utji jumar irptaniñataki? Chacha? Wila masi?" Ninan qʼoma, chʼiyar ajanupajj suytʼäwimpiw qhantʼäna. -¡Jïsa munasiñampi!
  
  "Akankir masimax janiw jichhür alwax despedidasa. Kunapachatï jumanakar panini markar autot irpañatak sartayäta ukhajja, jupajj janiw ukankänti. ¿Jumanakax paninix nuwasipxtati?"
  
  "Janiwa, jilapan utapar puriñatakikiw jankʼak saraskta sasaw säna. Inas nayax usutätapat yanapt"ä sasin amuychïna" sasaw Ninax jaysäna ukat hipótesis ukax chiqpachapuniw chiqapäspa sasaw amuyasïna. Kunawsatix paninix Heidelberg anqäxan mä pampa thakhin urux sarnaqapkän ukhax janiw chiqpachapun jak"achasipxänti. Ukampis khitïtsa uk taqe kuntï amtaskäna ukanak yatiyäna. Uka pachanx Ninax mayni Sam-an amuyupax muspharkañ ajlliñjamaw jikxatasïna, ukampis janiw bote ch"allxtañ munkänti, kunapachatix jupan irnaqatapata ukhamarak toleranciapat wal atinisitayna.
  
  Chiqpachansa mä jachʼa janqʼu isimpi isthaptʼatätap amtasïna, ukampis ukat sipansa, niyas ajanupax janiw uñjañjamäkänti, uka isimpi isthaptʼatäskchïnsa. Kunatï mä jukʼa chuym ustʼayäna ukajja, kunapachatï kawkirus sarañ mayipkäna jan ukajj mayninakampi parltʼasipkäna ukhajj janiw wal muspharkänti. Chiqansa, ajanupasa, torsopas taffy ukar tukuwayki uka jaqir uñjapxaspäna ukhaxa, jaqinakax mä jukʼa arunak istʼapxaspäna jan ukax khuyaptʼayasir arunak arnaqasipxaspäna? Ukampis jupanakax janiw kuns lurapkänti, janiw uka jaqin qhanpach machaq usuchjatanakapat llakisipxatap uñachtʼayapxäna.
  
  "¿Kunas celularamampejj pasäna?" - señorax jupar jiskt"äna - mä jiskt"äwix taqpach normal ukhamawa, ukaruw Ninax jan ch"am tukus juk"amp qhan k"arimp jaysäna.
  
  -Nayaxa lunthatatätwa -sasa. Bolsajax teléfono, qullqi, taqi kunampi. Chhaqhatawa. Nayax amuyta, jupanakax turista ukhamätax yatipxänwa ukat nayaruw uñch"ukipxitu", sasaw Ninax qhanañcht"i, warmin teléfonop apsusinx yuspärañatakiw p"iqip ch"allxtayäna. Jupajj wali sum amtaskäna uka numeroruw jawsäna. Kunapachatï línea mayni puntan telefonojj istʼaskäna ukhajja, Nina kullakaruw chʼamañchtʼäna ukat purakapan mä jukʼa juntʼucharakïna.
  
  "T"aqasi" Diosaja, kuna suma arusa, Ninax amuyäna, mä akatjamat jaya pachat sipans juk"amp jan kuna jan walt"äwin jikxatasïna. ¿Qhawqha pachas nayra amigopan arup ist"äna, jan kuna llakini munatapan ukat awisax irnaqir masipan arup ist"äna? Chuymapax salt"asïnwa. Ninax janiw Sam-ar uñjkiti, kunawsatix Orden del Sol Negro ukan secuestrapkäna, kunapachatix jupanakax mä excursión ukankapxatayna, Polonia markan uñt"at Sala Ámbar del siglo XVIII ukar thaqhasa, niya pä phaxsi nayraw.
  
  "¿S-Sam?" - sasaw niya larusitayna.
  
  -¿Nina? sasaw arnaqasïna. -¿Nina? ¿Jumaxa?
  
  "Jïsa. Kamisaki?" -sasawa mä juk"a jachaqt"asïna. Taqi cuerpopaw usutäna ukat janiw quntʼasiñ puedkänti.
  
  "¡Jesucristo, ¡Nina! Kawkhanktasa? ¿Jan walin uñjasismati? sasaw mä auton wali jachʼa thuqtʼasitapat jan chʼamampi jisktʼäna.
  
  "Nayajj jakasktwa, Sam. Ukampisa, janiw ukhamäkiti. Ukampis nayajj jan kuna jan waltʼäwin uñjasiraktwa. Mannheim markan mä señorampi, aka Alemania markan. ¿Sam? ¿Jumajj nayar irpir jutasmati?" arupax ch"iyjatäxänwa. Uka mayiwix Sam-arux chuymaparuw purt"äna. Ukham jan axsartʼir, amuytʼasir ukat independiente warmix janiw mä jiskʼa wawar uñtasit qhispiyasiñ mayiskaspati.
  
  "¡Chiqansa juma layku jutä! Mannheim markax kawkhantï jikxataskta ukat mä jukʼa autot sarañankiwa. Dirección churapxita ukat jumar irpañ jutapxäma -sasawa Sam-ax kusisitaw jach"at arsüna. "¡Ay Diosay, ¡janiw jumax amuyktati kunja kusisiñas jumatakix taqi kunas walikïskiwa!"
  
  "¿Kunsa taqenis sañ muntanjja?" - sasaw jiskt"äna. "¿Ukat ¿kunatsa Alemania markankta?"
  
  "Hospitalar utar irpañataki, natural ukhamawa. Yatiyäwinakanx uñjapxta kawkhantix Detlef jupax jaytawayktam ukax q"uma infierno ukhamawa. Ukat aka chiqar puripkta ukhax janiw jumanakax ukankapktati! Janiw iyaw sañjamäkiti", sasaw jach"at arsüna, larusiñapax wali samarañampiw phuqt"ata.
  
  "Dirección churkitu uka munat señoraruw churäma. Jankʼakiw jikisiñäni, ¿walikïskiti?" Ninax wali samsusaw jaysäna ukat janïr wali ikiñar purinkipanx telefonot dueñoparuw katuyäna.
  
  Kunawsatix Sam jupax "jiwasax" sasin siskän ukhax jan wali amuyunïnwa, ukax Perdue-rux uka jach"a jaulat qhispiyatapa sañ muni, kawkhantix Detlef-ax Chernóbil markan thaya wilamp ch"axwantäna. Ukampis uka usux sistemap ch"iyjatapatxa, morfina diosax jupar jaytawayki uka castigo ukhama, ukat jichhax janiw kuns lurkänti. Kunatï jupar suytʼkäna ukan amparapar chhaqtañakiw munäna.
  
  Uka señorajj kunjamsa uka utajj utjäna uk qhanañchtʼir istʼaskakïnwa, kunapachatï gestión jaytasajj calenturampi ikiñar purtʼaskäna ukhajja.
  
  
  15 t"aqa - Jan wali qullanaka
  
  
  Barken kullakajj mä silla de oficina antiguo ukan thiya qarapan qontʼatäskäna, codonakapajj qonqorinakaparuw samartʼäna. Fluorescente qhanan monotono zumbidopa taypinjja, amparanakapajj pʼeqep ladonakaparuw samartʼäna, kunattejj Hilt doctoran jiwatapat recepcionistajj kuntï siskäna uk istʼaskäna ukhajja. Mä enfermera jilatajj paqallq phajjsikiw uñtʼkäna uka doctorat jachäna. Jupampejj qalat luratänwa, ukampis khuyaptʼayasir warminïnwa, uka chachan jiwatapat cheqpachapuniw arrepentisitayna.
  
  "Qharüruw imtʼañax utjani" sasaw katuqtʼir jaqix oficinapat janïr mistkasax säna.
  
  "Noticianakan uñjta, yatipxtawa, jiwayatanakatxa. Fritz sat doctorajj jan wakiskirïki ukhajj jan jutañamawa sasaw sitäna. Jupax janiw nayarus jan walt"äwin uñjasiñ munkänti", sasaw Marks enfermerax subordinadapar säna. "Marlene, jumax mä transferencia mayiñamawa. Sapa kuti jan turkakipkä ukhajj janiw jumat llakisiñjamäjjeti" sasa.
  
  Marlene Marks kullakajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Jan nayat llakisimti, Barken kullaka" sasa, ukat jankʼak sopa wakichtʼat mä copa churäna. "Nayax amuyta khitis uk luratayna ukax mä razón especial ukanïnwa, ¿yatitati? Kunjamtï mä dianajj nayratpach akankkäna ukhama" sasa.
  
  "Janiw jumax amuyktati...?" Barken enfermerax Marks enfermera uñkatasax nayranakap jach"aptawayi.
  
  "Gould doctor" sasaw Marks kullakax kullakapan axsaratap chiqanchäna. Ukat akham sarakïnwa: "Khitis jupar secuestrañ munäna sasaw amuyta, jichhajj aptʼasipjjewa, ukatwa irnaqerinakatakisa usutanakatakis jan walinakajj tukusjje. Nayax sañ muntwa, nayax apuestas uka pisin jakasir jaqinakax jiwapxi ukax tukusiñapakiw jikxatapxi kunatix jiwayir thakiruw mantapxi, ¿yatitati? Jupajj jarkʼañ munappachänwa" sasa.
  
  "Nayax aka teoría amuyasta, munat kullaka, ukampis ¿kunatsa paciencia "Sam" ukax chhaqt"araki?" - sasaw Barken kullakax jiskt"äna. Marlenex uñnaqapatwa amuyasïna, uka enfermera waynax janiw uka tuqit lupʼkänti. Jupax amukiw sopap umt"asïna.
  
  "Gould doctorar irpxatapax wali llakiskañawa", sasaw Marlene kullakax llakisïna. "Jupax wali usutänwa ukat nayranakapas juk"amp jan waliruw purirakïna, pisinkir warmi. Maysa toqetjja, Gould sat doctoran secuestratap istʼasajj mamajajj wal colerasïna. Jupajj taqe tiempo jan yatiyasajj nayan uñjatajat wal colerasïna" sasa.
  
  Barken kullakajj jupat sinttʼasisaw akham säna: "Ay Diosaja" sasa. "Jupax infierno churpachätamxa. Aka warmirux chuym ustʼayataw uñjta ukat nayarus axsarayarakituwa" sasa.
  
  Uka paninix uka ch"amakan jan axsarasaw larusipxäna. Fritz sat doctorajj kimsïr pisonkir enfermeran oficinaparuw amparap manqhan mä carpeta aptʼat mantäna. Ajanupajj wali jachʼänwa, mä ratukiw uka jiskʼa kusisiñap tukjäna. Kunas llakisiñar jan ukax llakisiñar uñtasitaw nayranakapan uñacht"ayasïna, kunawsatix jupax mä café luraskäna ukhaxa.
  
  "Guten Morgen, Fritz doctor" sasaw enfermera waynax jan wali amukt"añ p"akintañatakix säna.
  
  Jupajj janiw jupar jayskänti. Barken kullakax jan wali arunakapat muspharäna ukat autoritario arupampiw uka chacharux uñstañapatak wayt"äna, pachpa aruntt"asisaw aruntt"äna, mä qawqha decibelios ukhakiw jach"at arsüna. Fritz doctorax salt"asïna, comatoso estado de reflexión ukat apsutäna.
  
  "Ay, pampachapxita, señoras" sasaw jachaqtʼasïna. "Aski alwakipana. "Suma alwa" sasaw sapa maynir p"iqip ch"allxtayäna, janïr café ch"allt"kasax abrigoparuw ch"uñump ch"uñuntata amparap pichthapïna.
  
  Fritz sat doctorat ukham sarnaqatapajj wali mayjänwa. Jupamp jikisipkäna uka jila parte warminakatakejja, jupaw industria médica alemana ukan George Clooney jilatarojj jaysäna. Jupan jan axsartʼir encantopax chʼamapänwa, doctorat sum yatxatatapakiw jukʼamp jilänxa. Ukat ukhampachasa akan sayt"atäskäna, kimsïr pison jisk"a oficinapan, ch"uñut palmeranakapampi ukat perdón mayiskir uñkatasiñampiw panpacha señoranakarux mayjt"ayäna.
  
  Barken kullakampi Marx kullakampejj janïr uka jachʼa veteranojj copa jariqañatak saytʼkasajj amukiw ñikʼutap chʼoqtʼasipjjäna" sasa. Fritz doctora, ¿kunas jumar chuym ustʼayistu? Enfermera Marks ukat nayax voluntario ukhamaw khitinakatix jumar chuym ch"allxtayapki ukanakar jikxatañataki ukat mä enema de bario gratuito ukamp qullañataki, ukax nayan especial Chai té ukamp lazot luratawa... ¡chiqapuniw tetera ukanx!"
  
  Marks enfermerax janiw kuns kamachkänti, jan suyt"at larusiñat sopap ch"allxtayäna, janis kunjams qullirix lurani ukx yatkchïnxa. Jachʼa nayranakapajj jan uñjkañ jiskʼachasiñampiw jefepar wal uñchʼukiskäna, ukat wali musphataw chhuxriñchjasïna. Barken kullakajj janiw kuna llakiskänti. Jupax wali sumaw k"uchirt"awinak apnaqasa, yatiyawinak jikxatañataki, sapa mayni ukat wali chuyma ch"allxtayiri yatiyawinak katuqañataki.
  
  Fritz doctorax jachaqt"asisaw p"iqip ch"allxtayäna. Ukham lurañajj jupar gustänwa, kunatï imantaskäna ukajj janis mä sawkasiñatakjamäkchïnjja.
  
  "Barken kullaka, jan axsartʼas luratamxa, kunjamtï wali askit uñjktxa, kunatï llakisiñax utjkitu ukax janiw mä jaqikïkiti, jan ukasti jaqin destinopawa" sasaw jukʼamp civilizado arupampi säna.
  
  "¿Khitirus jisktʼasma?" sasaw Barken kullakajj jisktʼasïna.
  
  Jupajj akham sänwa: "Chiqansa, nayajj wal chʼamachasta" sasa. "Panpachaniw Gould sat doctorar qullapxtaxa, ukhamax Nina sat warmin yant"äwip yatisax juk"amp askïspawa".
  
  Marlene kullakajj panpacha amparanakapajj amukiw ajanupar saytʼasïna, lakapsa nayrapsa chʼuqtʼasisaw suytʼäna. Barken kullakajj kunjamsa Marx kullakajj amuyäna uk sum amuyäna, kunattejj jupa pachpaw uka yatiyäwinak jan sum katoqkänti. Ukhamarus, Fritz doctorax akapach tuqir amukt"at jan yatiñan burbuja ukan jikxataschi ukhax ukax wali jach"äñapawa.
  
  "Llakiskañawa, juk"ampirus qalltanx jank"akiw qullatäxäna" sasaw qalltäna, carpeta juk"amp ch"amampiw katxarusa. "Yant"äwinakax wilapax wali jan walt"ayataw uñjasi. Celulanakan jan waltʼäwipajj wali jachʼänwa, ukatwa qollatäñatakejj tiempojj munasïna" sasa.
  
  Marlene kullakajj amparapampiw akham säna: "Ay, muxsa Jesus" sasa. Jachaqtʼasisaw nayranakapajj phoqantäna, ukampis Barken kullakajj kunjamtï jan wali yatiyäwinak katoqañ yatichapkäna ukham uñnaqanïskakiwa.
  
  Ch'usa.
  
  "¿Kuna nivelarus uñch"ukisktanxa?" - Kullaka Barken kullakaxa jiskt"ataynawa.
  
  "Walikiwa, intestinonakapasa pulmonanakapas uka cáncer usump usuntat uñjasipkaspa ukhamawa, ukampis qhana uñachtʼäwinakaw utjaraki, mä jukʼa neurológico jan waltʼäwinakan uñjasitapa, ukatwa jan wali uñjañapatak yanaptʼpachäna, Enfermera Barken. Juparojj yantʼatakiwa, ukhamajj mayamp uñakiptʼañkamajj janiw sum yatjjatkäti" sasa.
  
  Qhipäxanxa, Marks enfermerax yatiyäw ist"asax amukiw chhuxriñchjasïna, ukampis jupax taqi ch"amampiw ch"amanchasïna, ukat usutarux janiw ukham jan walt"ayañapatak jaytkänti. Mä usutar jachañax janiw profesionaläkänti, ukampis ukax janiw kuna usutakïkänti. Nina Gould doctorawa, jupan amuyt"ayatapa ukat uñt"atapawa, jupatakix mä llamp"u chuymanïnwa.
  
  "Janïr jan waltʼäwinakax wakiski ukat sipansa jukʼamp jan walir purinkipanxa, jankʼakiw jikxatapxañasatak suytʼaskta. Ukampis janiw ukham suytʼäwi jaytksnati, ukampis" sasaw uka waynar jiskʼachasajj säna, jachir enfermeraruw "suma amuyunïñajj mä jukʼa chʼamawa" sasa.
  
  "Dr. Jupax janiw kunats Marx kullakax jachaqt"asiski uk jiskt"añatakix tiemponïkänti, kunatix jupax jank"akiw Fritz doctoran jisk"a oficinapar kutt"añ munäna, uka oficinaruw jupax p"iqinchirïna.
  
  "Khiti?" - sasaw jiskt"äna, iyawsäwipax kutt"anxänwa.
  
  "Jupax Werner satawa sasaw saraki. Dieter Werner jupax Fuerza Aérea Alemana uksankirïnwa. Ukax mä phichhantat jaqiruw llakisi, jupax hospitalat chhaqtxataynawa. Nayax uñakipta - jupax pallapallanakan permiso ukaniwa teniente general Harold Mayer sutipxar akankañataki". Niya mä samañakiw taqe ukanak arsu.
  
  Fritz sat doctorajj akham sasaw quejasïna: "Janiw uka jaqenakarojj kuns sañ munjjtti" sasa. "Janiw jupanakpachax yänak sum askichapkaspati, jichhax jutapxi ukat pachax ina ch"usar apt"apxitu..." ukat jupax wali colerat arnaqasïna. Yanaptʼiripajj janïr jefepar jankʼak arknaqkasajj mayampwa uka pä enfermeranakar uñkatäna.
  
  -¿Kunas sañ muni? Barken kullakajj wali jachʼatwa arsüna. "Jan uka pisinkir doctoran zapatopankjjatajat wal kusista. Jutam, Marx kullaka. Jiwasan muyuntatanakasan pacha" sasa. Jupax sapürunjam wali qhuru kamachir kutt"awayxäna, irnaqäw horas qalltatap uñacht"ayañatakik. Ukat sapürunjam wali colerata, ukat akham sarakïnwa: "¡Ukat nayranakam wañt"ayañamawa, Dios layku, Marlene, janïr usutanakax jupanakjam jach"a jaqit amuyapkipan!"
  
  
  * * * .
  
  
  Mä qhawqha horanak qhepatjja, Marks kullakajj mä jukʼa samartʼjjänwa. Jupajj jichhakiw maternidad utat mistuwayjjäna, ukanjja sapa uruw pä hora turnopan irnaqäna. Maternidad hospitalat pä enfermeranakax sapürunjam irnaqapxi, jupanakax khuyapayasiñampiw permiso katuqapxäna, jichhak jiwayatanakatxa, ukhamax uka unidadanx mä juk"a irnaqirinakax utjarakïnwa. Enfermeran oficinapanjja, usuchjat kayunakapat pesaje apsusaw hervidoran prometedor purtʼasitap istʼäna.
  
  Suytʼkäna ukhajja, walja ejes de luz dorada ukanakaw jiskʼa refrigerador nayraqatankir mesaru ukat sillunakar qhantʼayäna ukat mueblenakan qʼoma líneanakap uñchʼukiñapatakiw yanaptʼarakïna. Ukham qarjatapatxa, nayratpach llaki yatiyäwinak amtayäna. Ukanjja, janqʼo chʼiyar escritorion suma cheqanjja, Nina Gould sat doctoran archivop uñjaskakïnwa, ukajj yaqha tarjeta liytʼirjamaw ukan ikiskäna. Aka sapakiw jupan thujsapax utjäna. Jupax mä q"añu q"aphiniw ismuñ thuqt"äna, ukax Enfermera Marks ukarux ch"amakt"ayäna, mä akatjamat amparapamp mä axsarkañ samkat sartañkama. Niyaw té tazap qala pampar jaquntäna, ukampis tiempoparuw katjäna, uka reflejos de salto de arranque adrenalina ukamp apnaqasa.
  
  -¡Ay Diosaja! - jupax wali sustjataw jiskht"asïna, porcelana copa wali ch"amampiw katthapisinxa. Uñkatatapax mesa ch"usa chiqaruw jaquntäna, ukanx janiw mä carpetas uñjaskänti. Ukajj jichhak chʼamaktʼatapat mä jan wali espejokïkaspas ukhamänwa, ukampis cheqapuniw uka cheqan utjki uka cheqpach yatiyäwinakampi pachpakïñap munäna. ¿Kunatsa ukajj jan wali samkakïspa? ¡Pobre Nina!
  
  Marlene Marks kullakajj wasitatwa nayranakapajj umamp warjjattʼasïna, ukampis jichha kutinjja janiw Nina kullakajj usuntatap layku ukhamäkänti. Ukax kunatix jupax janiw amuyaskänti uka suma ch"iyar ñik"utan sarnaqäw yatxatirix jakaskiti janicha, janirakiw kawkirus aka qala chuyman jan wali jaqix irpkäna ukx amuykänti.
  
  
  16 t"aqa - Kusisiña tantachawi / Janiwa kusist"aña chiqa
  
  
  "Edinburgh Post ukan nayra irnaqir masijax jichhakiw jawsanitu", sasaw Sam jupax yatiyäna, Perdue jupamp alquilat autopar mantañ tukuyatatx teléfonop wali nostálgicamente uñch"ukiskäna. "Jupax akan juti, mä yatxatäw co-autor ukhamäñajataki, Fuerza Aérea Alemana ukan mä escándalo ukan chikancht"asitapat jawillt"añataki".
  
  "Suma sarnaqäwjamaw ist"asi. Jumax lurañamawa, jilïr jaqi. Aka chiqanx mä conspiración internacional ukaw amuyasta, ukampis janiw yatiyäw jaqïkti", sasaw Perdue-x Nina-n mä juk"a pachatak imantañ utar sarasipkäna.
  
  Kunapachatï Sam ukat Perdue jilatanakajj kawkirutï sarapkäna uka uta nayraqatan saytʼapjjäna ukhajja, uka cheqajj wali muspharkañ uñnaqtʼanïnwa. Uka jiskʼa utajj jichhak pintatäkchïnjja, uka jardinajj sallqapunïnwa. Jupanakan mayj mayjäpjjatap laykojja, uka utajj wali askipunïnwa. Ch"aphi ch"uxña quqanakaw ch"iyar teja manqhan beige anqäx pirqanakar muyuntäna. Chimenea patxan rosa chʼiyar pintat chipsanakax janïr pintkasax jan waliruw puritap uñachtʼayäna. Ukat chhuxriñchjasiñax mä q"añu gris dragón ukham sartasïna, mä qinaya urun thaya monocromo qinayanakamp chikt"ata.
  
  Uka utax mä quta jak"an mä jisk"a calle tukuyan sayt"atäna, ukax uka chiqan ch"amakt"at sapakïñapatakiw juk"amp yapxatäna. Uka pä jaqenakajj autot saraqapkäna ukhajja, Sam chachajj mä ventanapan cortinanakapajj chʼalljjtayasitap amuyasïna.
  
  "Jichhax jikxatasipxtwa" sasaw Sam chachax masipar yatiyäna. Perdue chachajj pʼeqep chʼoqtʼasïna, jachʼa cuerpopajj auton punkupan marcopat sipansa jukʼamp jachʼänwa. Punku ñik"utapax mä juk"a thayampiw liwxatasïna, nayrïr punkux mä juk"a jist"aratäskäna uk uñjasa. Mä likʼi suma chuyman ajanupaw punku qhepäjjat uñtäna.
  
  "¿Frau Bauer sat chachajj?" -sasawa Perdu chachaxa auton yaqha chiqat jiskt"äna.
  
  "¿Herr Cleve kullakajj?" Jupax jachaqt"asïna.
  
  Perdue kullakajj Sam jilataruw uñachtʼayäna ukat jachaqtʼasïnwa.
  
  "Sartam, Sam. Nayax janiw Ninax nayamp jank"ak uñt"asiñapäkiti, ¿yatitati?" Sam jilatajj amuyasïnwa. Amigopajj cheqwa säna. Tukuyañatakix jupax Nina ukampix janiw suma términos ukanakamp t"aqanuqtapkänti, kunas Perdue jupar ch"amakan arknaqatapata ukat jiwayañ ajjsarayasa ukat taqi ukanakxa.
  
  Sam sat chachajj kawkhantï uka señorajj punku jistʼaratäkäna ukaruw porche gradanakat jaltawaykäna ukhajja, janiw kuns kamachkänti, jan ukasti mä jukʼa qheparañwa munäna. Uta manqhanx divin thujsa, panqaranakan, café ukat mä qawqha horanak nayrax tostadas francesas ukanakat mä juk"a amtasiñaw utjäna.
  
  Ukat Frau Bauer jilatarojj akham sänwa: "Yuspära" sasa.
  
  "Jupax aka chiqankiwa. Telefonot parltʼasipkta ukhatpachaw ikiski" sasaw Sam sat chachar yatiyäna, jan phenqʼasaw jan wali uñnaqtʼanïtap uñchʼukiskäna. Ukaw carcelan violatäkaspas ukham jan waltʼayäna, ukampis Sam chachajj Nina kullakaruw chuym churäna. Jisk"a uñnaqapax mä pila mantanak manqhan k"uchuntatänwa, yaqhipanakax pusiruw tukupxäna, kunapachatix Ninan ajanupar uñacht"ayañatak qhipäxar jaquntäna ukhaxa.
  
  Sam chachajj janiw uñachtʼaykänti, ukampis kunja jan wali uñnaqtʼanïtap uñjasajj wal muspharäna. Lakapax ch"uxña ajanuparux ch"uxñaruw tukutayna, ñik"utapax chhuxriñchjataw samsuskäna.
  
  "¿Jupax cigarro pitañ yatiriti?" - sasaw Frau Bauer jupax jiskt"äna. "Pulmonanakapax wali axsarkañaw istʼasi. Jupajj janiw janïr uñjkasajj hospitalar jawsayañ munkitänti. ¿Jichhax jupanakar jawstʼañajati?"
  
  Sam jilatajj jankʼakiw akham säna: "Janiw jichhakamax utjkiti. Teléfono tuqiw Frau Bauer jupax Nina jupamp chik sarir jaqit yatiyäna, ukat Sam jupax hospitalat yaqha chhaqhat jaqiw sasaw amuyäna. "Nina" sasaw amuki säna, amparanakap pʼeqep patjjar tʼijtʼayasa ukat sapa kutiw sutip mä jukʼamp jachʼat mayamp säna. Qhiparusti nayranakapax jist"arasïna ukat jachaqt"asisaw akham säna: "Sam" ¡Jesus! ¿Kunas nayranakapajj jan walïki?, cataratas sat usut qhana velojj taqe nayranakaparuw telarañar uñtat chʼamaktʼayäna, ukat wali mulljataw lupʼïna.
  
  Ukat nayraqatapar jampʼattʼasaw akham säna: "Hola, suma" sasa. "¿Kunjamatsa nayajj uk yatta?"
  
  -¿Nayat sawkasisktati? - sasaw juk"at juk"at säna. "Arumax amuyunakajan qillqt"atawa... kunjamtï thujsamaxa ukhama."
  
  "¿Nayan thujsajaxa?" sasaw jiskt"äna.
  
  Ukat akham sawkasisaw akham säna: "Marlboro ukat actitud" sasa. "Dios, jichhakiw cigarro layku jiwayañ munta" sasa.
  
  Frau Bauer kullakajj té umañampiw chʼamaktʼäna. Sam jilatajj wali jachʼatwa arsüna. Ninax chhuxriñchjasïna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Wali llakisipjjayätwa, munasiña. "Hospitalar irpapxäma. Amp suma."
  
  Ninax jan walt"ayat nayranakapaw t"ijtäna. "Janiwa".
  
  "Jichhax taqi kunas ukan samarañjamawa". Jupajj engañjañwa munäna, ukampis Nina kullakajj janiw ukanak sallqjañ munkänti.
  
  "Janiw nayajj llampʼu chuymanïkti, Sam. Nayax aka chiqat yatiyäwinak arkta. Uka yuqall wawarux janiw jichhakamax katjapkiti, ukat qhipa kuti parlt"apkta ukhax qhanwa qhanancht"itu, nayax valle jan wali chiqan anatt"askta" sasaw jank"ak arsüna.
  
  -Suma suma -sasa. Mä juk"a samarañamawa ukat kuntix ukax sañ munki ukx chiqpachapuniw yatiyapxita, kunatix nayatakix jiwayir jaqimp directo contacto lurapkasma ukhamaw ist"asi", sasaw Sam jupax jaysäna, ukat kuntix jupax insinuaskäna ukat chiqpach axsarañjam arup jan utjañapatakiw ch"amachasi.
  
  "¿Té jan ukax café, Herr Cleve?" - suma chuyman anfitrionaxa jank"akiw jiskt"äna.
  
  "Dorox wali suma canela té luraski, Sam. Yant"apxam" sasaw Ninax qarjata iwxt"äna.
  
  Sam chachajj suma chuymampiw pʼeqep chʼoqtʼasïna, ukat jan pacienciani alemán warmiruw cocinar khitäna. Jupax llakisïnwa, Perdue-x auton qunt"atäskäna, kuna pachatix Nina-n jichha jan walt"äwip manqhar puriñax wakisispäna. Ninax wasitat ikiñar puriwayxäna, Bundesliga ukan ch"axwäwipat televisión ukan samarañapataki. Wayn tawaqunakan colerasiñap taypin jakäwipat llakisitax Sam jupax Perdue-rux mä mensaje apayanitayna.
  
  Jupax kunjamtï amuyapkta ukhamarakiw qala chuymani.
  
  Jiwañjam usuntat jaqinaka. Kuna amuyunakas utji?
  
  Jupax jach"at arsüna, kunjams Nina kullakax hospitalar puriyaspa ukxat kuna amuyunakas suyt"äna, janïr qala chuymanïtapax jiwañar puriykipana. Natural ukhamawa, jan ch"axwañamp coercición ukax mä chacharux delirante ukhamarak akapachar colerat jaqirux apasiñatakïnwa, ukampis ukax Nina-rux juk"amp jayarst"ayaspawa sasaw axsaräna, juk"ampis Perdue-t. Teléfonopan tonalidad ukax TV comentarista ukan monotonía ukarux p"akintawayi, Nina ukar sartayañataki. Sam jilatajj kawkhantï teléfonop imantaskäna ukaruw uñchʼukïna.
  
  ¿Yaqha qullañ utar amuyt"ayañama?
  
  Jan ukhamäkanixa, mä jerez cargado ukamp ch"allt"añamawa.
  
  Qhip qhipa urunxa, Sam jupax Perduex sawkasirïtap amuyasïna. Ukampis nayrïr amtäwix wali askipunïnwa. Nayrïr yatiyäw tukuyatat jankʼakiw jutïr yatiyäwijj purinïna.
  
  Universidadätsklinikum Mannheim ukax mä jach"a yatiqañ utawa.
  
  Ukax mä jach"a uñacht"äwiwa.
  
  Mä jach"a ñik"ut ch"uqt"asiñaw Ninan ch"uxña nayraqatapan uñstäna. "¿Kuna diablos aka sapa kuti ch"axwañaxa?" - jupax chhuxriñchjat kusist"añ uta taypinx chhuxriñchjasïna. -¡Akax jaytxapxam! Nayan Diosajajj..."
  
  Sam chachajj qhespiyañ munaskäna uka frustrado warmir samarañapatakiw teléfonop jistʼantäna. Frau Bauer jupax mä bandeja apt"ataw mantanitayna. Sam jilatajj wali amukiw perdón mayïna: "Perdón, Frau Bauer" sasa. "Mä qawqha minutonakatxa ñik"utam chhaqtayapxäma."
  
  Ukat thiya acentopampiw akham säna: "Jan loco jaqëmti" sasa. -Jan jank"aki -sasa. Ukhamakiwa, Ninax hospitalar jank"ak puriñapataki. Jupajj jan wali uñnaqtʼanïkaspas ukhamwa amuyta" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Danke" sasa. Jupax mä juk"a té umt"äna, lakap jan phichhantañataki. Ninax chiqaw sataynawa. Uka junt"u umañax ambrosia ukar jak"achasïna, kunjamtï jupax amuyki ukhama.
  
  -¿Nina? Sam jilatajj mayampiw jan ajjsarasïna. "Aka chiqat mistuñasawa. Hospitalat jutir amigomax jaqunukuwaytamwa, ukhamax janiw juparux taqpach atiniskti. Mä qhawqha amigonakampi kuttʼanjjani ukhajja, jan walinakanwa uñjasiñäni" sasa.
  
  Ninax nayranakap jist"arasïna. Sam jilatajj ajanupat sipansa qhepäjjat utjkäna uka cheqaruw uñchʼukiskäna ukhajja, mä llaki olajj jupar saraskäna ukhamwa amuyasïna. "Janiw kuttʼankti" sasa.
  
  "Janiwa, janiwa, janiwa wakiskiti" sasaw chuymacht"äna. "Aka Mannheim markan local hospitalar irpapxäma, munasiña."
  
  "¡Janiwa, Sam!" - sasaw achikt"asïna. Pechopajj wali llakitaw llaktʼasïna, kunattejj amparanakapajj ajanupan ñikʼutap amuyañ yantʼäna, uka ñikʼutajj jupar llakisiyaskäna. Ninan jiskʼa amparanakapajj pʼeqep qhepäjjaruw liwjjatäna, kunattejj walja kutiw uka chʼaphinak apsuñ yantʼäna, sapa kutiw jan atipkäna ukhajj jukʼamp colerasïna. Sam jilatajj kuntï ajanupar amuykäna uk uñchʼukiskäna ukhajja, jupatakiw ukham luräna. "¿Kunatsa jan utar kuttʼirjamäkti? ¿Kunatsa Edimburgo markan mä hospitalan jan qullatäkaspati?"
  
  Ninax mä akatjamat jachaqtʼasïna ukat samañap katxasïna, nayranakapas mä jukʼa liwxatasïna. Frau Bauer kullakajj arknaqkäna uka invitadompiw punkun saytʼatäskäna.
  
  "Atismawa".
  
  "¡Arkapxam!" Ninax ch"amakt"äna, waña kunkapampiw manq"antañ yant"äna.
  
  "Edimburgo, Nina markankir mä qullañ utar irpapxasmawa. Ukhamakiwa, jak"ankir hospital de emergencia ukar irpapxäma, ukhamat jan walt"äwim sum sayt"ayañataki. Ukham lurapjjani ukhajja, Sam jilatampi nayampejj jankʼakiw utar khitapjjäma. Nayax arsuwaysma -sasawa Perdue-x juparux säna.
  
  Jupajj llampʼu ukat mä pachpa arumpiw parlañ yantʼäna, ukhamat nervionakapar jan mayjtʼayañataki. Arunakapax wali suma amtäwinakampiw phuqt"ata. Perdue jupax kuntix jupax munkän uk churañap yatïna, jan kuna Heidelberg tuqit taqpach aruskipt"asa.
  
  "¿Kuns sasma, munasiña?" Sam jilatajj jachaqtʼasïnwa, ñikʼutap amparamp luqxatasa. "Janiw Alemania markan jiwañ munktati, ¿janich ukhamäki?" Jupajj alemán anfitrionaruw perdón mayisiñatak uñtäna , ukampis jupajj jachaqtʼasisaw amparapamp luqtäna.
  
  "¡Jiwayañ munapxista!" Ninax mä chiqanw jupa jak"an qhuruchasïna. Qalltanjja kawkhantï saytʼatäskäna uk istʼänwa, ukampis Perdue chachan arupajj parlkäna ukhajj mayjtʼasïnwa, ukatwa kunjamatsa jalnaqäna.
  
  "Jupax programatänwa, Nina, uka idiota Black Sun ukan kamachinakaparjam sarnaqañapataki. Jutam, yatisktawa Perdue chachajj janipuniw amuyuparjam chuym ustʼaykätamti" sasaw Sam chachajj yantʼäna, ukampis wali jachʼatwa jachaqtʼaskäna. Ninax coleratati jan ukax axsaratati ukx janiw yatipkänti, ukampis amparanakapax loco ukhamaw muyuntäna, Sam-an amparap jikxatañkama. Juparuw katthapïna, leche janqʼo nayranakapajj mä ladot maysaruw jalnaqäna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Amuktʼasmawa, Diosa, jan Purdue sat cheqajj utjañamäkiti" sasa.
  
  Sam jupax jan walt"ayataw p"iqip ch"allxtayäna, kunawsatix Perdue jupax utat mistuwayxän ukhaxa. Uka kutinjja, Ninan arunakapajj wal chuym ustʼayäna, ukajj janiw pächasiñapäkänti. Frau Bauer jupax sinti khuyapt"ayasisaw uka jach"a, janq"u ñik"utan jaqix sarxäna uk uñjäna. Qhepatjja, Sam jilatajj Nina kullakaruw sartayañ amtäna.
  
  Ukat jan chʼamani cuerpopar llampʼu chuymampiw llamktʼäna: "Sarañäni" sasa.
  
  "Uka mantanak jaytapxam. Nayax juk"amp tejer lurañ yatta", sasaw Frau Bauer jupax jachaqt"asïna.
  
  "Pay suma. Jumax wali, wali yanapt"asirïtawa" sasaw Sam jupax meserar säna, Nina kullakaruw apthapisin autopar apasxäna. Perdue chachan ajanupax jan ch"amäkänti ukat jan expresionanirakïnwa, kunawsatix Sam jupax ikiskir Nina autor apxaruyäna.
  
  "Ukhamawa, jupax mantaniwa" sasaw Sam jupax llamp"u chuymamp yatiyäna, Perdue-r jan jachaqt"asis chuymacht"añ yant"asa. "Nayax amuyta, Heidelberg markar kutt"añaw wakisini, nayrir qulliripat archivop apthapiñataki, Mannheim markar mantat qhipatxa".
  
  -Jumax sarasmawa -sasa. Nina kullakampi apasxasax Edimburgo markaruw kutt"awayxta" sasa. Perdue chachan arunakapajj Sam sat chacharuw mä pʼiya jaytäna.
  
  Sam jilatajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna, wali muspharatänwa. "Ukampis uka chiqan hospitalaruw avionat apapxäma sasaw sista" sasa. Jupax Perdue-n jan walt"äwip amuyasïna, ukampis janiw Nina-n jakäwipampix anatt"añapäkänti.
  
  Ukat akham sasaw wali chʼamampi säna: "Kuntï siskta uk yattwa, Sam" sasa. Uka ch"uqi uñkatasiñax kutt"anxänwa; pachpa uñnaqaw Sinclair-ar uñacht"ayäna, kunapachatix Sam-arux jan yanapt"añjamätap yatiyäna ukhaxa. Perdue kullakajj uka autojj qalltäna. "Kuntï siskäna uk yatiraktwa" sasa.
  
  
  17 t"aqa - Pä kuti luraña
  
  
  Mä jach"a oficina phisqhïr piso ukanx Dr. Fritz jupax Base Táctica de la Fuerza Aérea 34 Büchel ukan respetatäki uka representantempiw jikisiwayi, Comandante Supremo de Luftwaffe ukan sutipxaru, jupax jichhax prensa ukat chhaqhat piloto ukan familiapampiw arknaqatäski.
  
  Werner chachajj wali munasiñampiw akham säna: "Jan yatiyasa uñjapjjatamat yuspärta, Fritz doctora" sasa, ukat carismapampiw médico especialistarojj desarma. "Teniente generalax jutañ mayitu kunatix jichhax visitanakamp ukhamarak amenazas legales ukanakamp phuqhantatänwa, ukax jumanakax wali askit uñjapxasmaw sasaw yatxatawaytxa".
  
  "Jïsa. Mä juk"a qunt"asiñamawa, tata Werner -sasawa Fritz doctorax wali ch"amampi säna. "Kunjamtï nayax yatkta jumanakax wali askit uñjapxasma, nayax wali ch"am tukuñ horario ukanirakiwa kunatix jan walt"ayat usutanakar uñjañajawa ukat jan walt"ayat usutanakar uñjañajawa jan ina ch"usat sapa uru irnaqawijar jark"aqasa".
  
  Werner chachajj jachaqtʼasisaw qontʼasïna, janiw doctoran uñnaqapat jan amuytʼasirïkänti, jan ukasti jupar jan uñjañ munatapat mayjtʼayarakïnwa. Ukampis misioneronakat parlkasajj ukham lurañanakajj janiw Werner jilatarojj mä jukʼsa llakisiykänti. Jupax Lö Venhagen piloto ukat qawqha usuchjatanakas utji ukanak juk"amp yatiyawinak jikxatañatakiw ukankäna. Fritz sat doctorax janiw kuna lurañas utjkaspati, jan ukasti phichhantat jaqir jikxatañatakiw yanaptʼaspa, jukʼampisa familiapar chuymachtʼañ munapxi sasaw sapxäna. Chiqansa, chiqpachansa jupax chiqapar anatirïnwa.
  
  Kuntix Werner jupax jan uñacht"ayawaykatayna ukax kunatix comandantex janiw qullañ utarux atiniskänti, ukhamat yatiyawinak katuqañataki. Fritz sat doctoramp phisqhïr pison yatjjataskäna ukhajja, pä irnaqer masinakapaw suma wakichtʼat suma kisu peinempi uka edificio qʼomachasipkäna, ukhamat mä jan wali usunïñapataki, uk wali amuyumpiw imantasïna. Sapa mayniw uka chiqarux sapa mayniw uñakipapxäna, nina naktäwit mä avión ukar makhatapxäna ukat mayniruw saraqapxäna. Jupanakax yatipxänwa, mä juk"a pachakiw thaqhañ tukuyañatakix utji, janïr Werner jupax p"iqinchir qullirir jiskt"añ tukuykasaxa. Lö Venhagen markax hospitalan jan utjatap yatipxäna ukhax yaqha chiqanakaruw thaqhañax jilxattaspa.
  
  Desayuno tukuyatatjja, Fritz sat doctorajj Werner jilatarojj jukʼamp wakiskir jisktʼa jisktʼäna.
  
  "Teniente Werner, nayatï munsta" sasaw arunakapajj sarcasmompi mayjtʼayasïna. "¿Kunjamarak escuadrón ukan p"iqinchiripax jan aka tuqit nayamp parlt"añatakis akankpachasti? Nayax amuyta, jan wali arunak arsuñ jaytxañasawa, jumasa nayasa. Kunatsa Schmidt sat waynax piloto waynar arknaqaski ukxa panpachaniw yattanxa, ukampis ¿kunatsa akax jumamp sasi?"
  
  "Ordenanaka. Nayax mä representante ukhamakïtwa, Dr. Fritz. Ukampis yatiyäwijajj kunjamsa jankʼak yanaptʼapjjta uk cheqapuniw uñachtʼayani" sasaw Werner chachajj chʼamampi jaysäna. Ukampis cheqansa, kunatsa Gerhard Schmidt sat capitan comandantepajj juparusa yanapirinakaparus avión apnaqer qhepat khitkäna uk janiw amuykänti. Kimsanpachaw uka piloto ukar t"unjañ amtapxäna, kunatix jupax Luftwaffe ukarux p"inqachawayiwa, kunapachatix Tornado ukan q"añu jila chanini ch"axwirinakapat maynir jaquqaniwayi. Ukat akham sasaw kʼarimp arsüna: "Kuntï munktan uk jikjjatañäni ukhajja, taqeniw ukat mä premio katoqañäni" sasa.
  
  Fritz sat doctorajj jan istʼasaw akham säna: "Uka mascarajj janiw jupankkiti" sasa. "Schmidt sat chacharuw uk yatiyañama, errand boy."
  
  Werner chachan ajanupax q"añu ch"uxñaruw tukuwayxäna. Jupax colerasiñampiw phuqt"ata, ukampis janiw qullañ utan irnaqirir chhaqtayañatakix ukankänti. Doctoran qhan jiskʼachatapajj guerrar sarañatak mä jan jiskʼachañjam jawsatapawa, Werner chachajj amuyupanwa qhepat lurañatak listapar qellqäna. Ukampis jichhax aka juyphi yatiyäwinakar chuym churasxänwa, uka yatiyäwinakx Capitán Schmidt-ax janiw jakt"känti.
  
  "Ukjamapuniw jupar yatiyä, tata." Werner chachan qhana, jiskʼa nayranakapajj Fritz sat doctoraruw chʼalljjtäna. Mä jachaqt"asiwiw ch"axwañ avión apnaqirin ajanuparux uñstäna, kunawsatix platonakan ch"allxtatapa ukat hospitalan irnaqirinakapan arst"asitapax jamasat duelo tuqit arunakap umamp chhaqhayatayna. "Mascarax jikxatasinx chiqpachapuniw ceremonia ukar jawillt"apxäma". Mä kutimpiw Werner chachajj uñchʼukïna, ukat wali wakiskir arunak uchañ yantʼäna, uka arunakatakejj janiw mä amtar puriñjamäkänti.
  
  Fritz sat doctorajj wali jachʼat larusitayna. Jupaxa kusisitaw mesaru ch"allt"äna. "Sirimunya?"
  
  Werner chachajj mä jukʼa tiempotjja, uka uñachtʼäw jan waltʼayatapat ajjsaräna, ukampis ukajj mä qhawqha tiempotjja, yatiñ munañaparuw yanaptʼäna. "¿Jupajj uk yatiytamti? ¡Ha! ¿Jupax mä ceremonia munasmati mä jan walt"ayat jaqir uñtasiñatakix sasin sistamti? ¡Ay wawaja!" Fritz sat doctorajj wali muspharkañawa, nayra kʼuchunakapat kusisiñat jachaqtʼasisaw pichthapïna.
  
  Werner chachajj uka doctoran jachʼa jachʼa tukutapat wal kusisïna, ukatwa uka doctoran jachʼa jachʼa tukutapat aprovechasïna, ukat ego sat chʼamap maysar apanukusajj sallqjatäkaspas ukhamwa amuyasïna. Wali aynachtʼat uñnaqtʼasajja, akham sasaw saskakïna: "¿Kʼarispachati?" Arupax ch"amakt"atänwa, juk"akiw mä jisk"a arut sipans juk"ampi.
  
  "Chiqpachansa, Teniente. Babilonia markan mascarapax janiw ceremonial ukhamäkiti. Schmidt jupax sallqjapxtam, ukhamat jan askinak jikxatañataki. Uñt"apxañäni, akax wali valorani yäwa jilpacha licitador ukarux", sasaw Fritz doctorax jank"ak yatiyäna.
  
  "Ukham wali valoranïchi ukhajja, ¿kunatsa Lövenhagen markar kuttʼayawayta?" Werner chachajj jukʼamp manqharuw uñtäna.
  
  Fritz sat doctorajj wali musphataw jupar uñchʼukiskäna.
  
  "Löwenhagen sat chachan akham siwa: ¿Khitis LöVenhagen sat jaqixa?"
  
  
  * * * .
  
  
  Marks enfermerax muyuntat qullañ q"añunakat qhipharkir q"añunak q"umachaskäna ukhaxa, enfermeranakan estacionapan mä teléfono ist"askäna ukax mä juk"a ist"asisaw juparux chuym ch"allxtayäna. Wali llakitaw jistʼarañatak tʼijtäna, kunattejj janiw khitis irnaqer masinakapat usutanakapamp tukuyapkänti. Ukaw nayrïr pison katoqañ utajj utjäna.
  
  Secretariojj akham sänwa: "Marlene, aka cheqanjja, mayniw Fritz sat doctorar uñjañ muni, ukampis janiw khitis oficinapan jayskiti" sasa. "Jupax siwa, wali jank"akiw ukat jakäwinakax ukat dependeriwa. ¿Doctorampi conectasmati?"
  
  "Hmm, jupax janiw jak"ankkiti. Nayajj jupar thaqer sarañajapunïnwa. ¿Kunatsa parlaskäna?"
  
  Recepcionistax amukiw jaysäna: "Jupax Fritz doctorar jan uñjkani ukhax Nina Gould jiwataw sasaw arsu".
  
  -¡Ay Diosaja! Marx kullakajj jachaqtʼasïnwa. "¿Jupax Nina sat usunïpachati?"
  
  "Janiw yatkti. "Jupax sutipax...Sam sasakiw säna" sasaw recepcionistax jisk"at arsüna, Enfermera Marks jupan wali suma masipawa, jupax phichhantat jaqin k"ari sutip yatïna.
  
  Marks enfermerax janchipax ch"amakt"awayxänwa. Adrenalinax nayrar sartayäna, ukat kimsïr pison guardian uñjañapatakix amparap luqxatäna. Jupax pasillot jaya chiqat t"ijt"asaw jutäna, amparapampiw fundapar uchasïna, q"uma pampan aljirinakampi ukat irnaqirinakampi jak"achasisa, ukax reflexión uñacht"ayi.
  
  "Walikiwa, jupar irpxaruw jutä sasaw sapxäma, ukat Fritz doctoraruw irpapxäma" sasaw Marx kullakax säna. Ukat telefono warktʼasajja, seguridadan irnaqerirojj akham sänwa: "Alaya manqhanjja mä chachaw utji, jupajj pä chhaqhat usutanakat maynïriwa. Jupax Fritz doctoraruw uñjañapa jan ukax mayni chhaqhat usutax jiwañapawa sasaw saraki. Jupar katuntañatakejj nayamp chik jutañamawa" sasa.
  
  Guardiajj mä clic ukampiw fundapan correap jistʼaräna ukat pʼeqep chʼoqtʼasïna. "Amuytwa. Ucampis jumajj nayat qhepäjjaraquiwa" sasa. Jupax unidadaparuw radio tuqi jawsatayna, mä sospechoso ukhamäspa uk katuntañataki, ukat Enfermera Marks ukar arktasaw suyt"añ utar mantawayi. Marlenex chuymapax t"ijt"ataw jikxatasïna, axsarayas ukampis kunatix luraskäna ukanak uñjasax kusisitaw jikxatasïna. Jupatï Gould sat doctorar secuestrar suspecto chachar katuntañatak yanaptʼaspäna ukhajja, mä heroe ukhamäspawa.
  
  Yaqha pä oficialanakampi chikaw Enfermera Marks ukat mä oficial de seguridad escalerat nayrïr pisor sarapxäna. Aterrizaje ukar purisax esquinaruw muytapxäna, Marks enfermerax wali munasiñampiw uka jach"a oficialan jak"apar uñch"ukiskäna, ukat wali uñt"at phichhantat usutaruw uñjäna. Ukampis janiw kawkhans uñjaskänti.
  
  "Enfermera, ¿khitis aka jaqixa?" sasaw uka oficialax jiskt"äna, kunawsatix yaqha pä jaqinakax uka chiqat mistxañatak wakicht"asipkäna ukhaxa. Marx kullakax mäkiw p"iqip ch"allxtayäna. "Janiw nayax...janiw jupar uñjkti." Nayranakapajj vestíbulo ukan sapa chacharuw escaneäna, ukampis janiw khitis ajanupas ni pechopas phichhantat utjkänti. Ukat akham sarakïnwa: "Akajj janiw cheqäkaspati" sasa. "Suyt"am, sutip yatiyäma" sasa. Vestíbulo ukat suyt"añ chiqan taqpach jaqinak taypin sayt"atäsinx Enfermera Marks jupax sayt"asisaw jawsäna: "¡Sam! ¿Fritz sat doctorar uñjir nayamp chik jutasmati, mirä amp suma?"
  
  Recepcionistax Marlenar uñkatasaw amparap luqxatäna, ukat akham sänwa: "¿Kunsa luraskta? ¡Jupax chiqapuniw akankxi! Jupax mä suma uñnaqt"an ch"iyar ñik"utan mä ch"ikhi abrigoni jaqiruw uñacht"ayäna, jupax mostradoran suyt"askäna. Ukat jankʼakiw jachaqtʼasis jakʼachasïna. Oficiales ukanakax pistolanakap apsupxäna, Sam juparux pistanakapan sayt"ayapxäna. Uka pachparakiw uñjirinakax samañap katjapxäna; yaqhipanakax esquinanakaruw chhaqtxapxäna.
  
  -¿Kunas pasaski? - Sam jiskt"asitaynawa.
  
  Marx kullakajj akham sasaw ñikʼutap chʼoqtʼasïna: "Janiw jumajj Sam satäktati" sasa.
  
  "Kullaka, ¿secuestrarïpachati janicha?" - mä policiax jan pacienciampiw jiskt"äna.
  
  "Kuna?" Sam jilatajj ñikʼutap chʼoqtʼasisaw jachʼat arsüna. "Nayax Sam Cleave satätwa, Fritz sat doctoraruw thaqhaskta."
  
  "¿Nina Gould sat doctorajj utjtamti?" -sasawa uka oficialax jiskt"äna.
  
  Parlasipkäna uka taypinjja, enfermerajj jachaqtʼasïnwa. Sam Cleave, chiqaw aka nayraqatapanxa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Jïsa" sasa, ukampis janïr yaqha aru arskasajj pistolanakap jiljjattasaw jupar cheqak uñchʼukipjjäna. "Ukampis janiw nayajj jupar secuestrapkti! ¡Jesus! ¡Armanakam apanukupxam, jumanakax jan amuytʼasir jaqinaka!"
  
  "Ukhamajj janiw walïkiti, wawa" sasaw yaqha oficialajj Sam sat chachar amtayäna.
  
  Sam jilatajj jankʼakiw akham säna: "Perdón mayisma" sasa. "Waliki? Nayax llakistwa, ukampis jumanakax nayar ist'apxañamawa. Ninax nayan amigajawa ukat jichhax Mannheim markan Theresien Hospital ukan qullatäski. Jupanakax expediente jan ukax expediente, kunaymaninak munapxi, ukat jupax uka yatiyäw katuqañatakix primaria qulliriparuw khithawayitu. ¡Ukajj taqpachawa! Ukatakikiw nayax akanktxa, ¿yatitati?"
  
  "ID" sasaw guardiajj mayitayna. "K'achaki".
  
  Sam chachajj FBI sat peliculanakan uka oficialan luratanakapat janiw laruskänti, jan ukasti wali sumäspa ukhakiw larusipjjäna. Jupajj wali amuyumpiw abrigopan solapap jistʼaräna ukat pasaporte apsusïna.
  
  -Ukhama. Sam Cleave sat jilataw ukham luräna. ¿Uñjtati? Marks enfermerax oficial qhipäxat mistuwayxäna, Sam-ar amparap luqtasaw perdón mayisïna.
  
  Sam jilatarojj akham sänwa: "Jan amuyasipjjatajat walpun llakista" sasa, ukat oficialanakarus ukhamarakiw mayamp säna. "Uñjapxtawa, Gould sat doctoramp chhaqhat mayni usutax Sam satänwa. Qhanapuniwa, jankʼakiw aka Sam sat doctorar uñjañ munirïkaspas ukham amuyayäta. Ukat kunapachatï Gould sat doctorax jiwchispa sasin siskäna ukhaxa..." sasa.
  
  "Jïsa, jïsa, uka foto apsusipxtwa, Marx kullaka" sasaw guardiax pistolap fundar uchasax jach"at arsüna. Mayni paninix ukhamarakiw aynacht"apxäna, ukampis janiw kuna lurañas utjkänti, jan ukasti jupar arktapxäna.
  
  
  18 t"aqa - Jan maskarani
  
  
  Sam jilatajj credencial kuttʼayapjjäna ukhajja, akham sasaw sawkasïna: "Jumajj ukhamarakiwa" sasa. Uka wilañchat tawaqu enfermerax yuspärasaw jist"arat amparap jach"ar aptäna, jupanakax sarxapxänwa, wali axsarañjamaw jupa pachpat amuyasïna.
  
  "Cleave tata, jumamp jikisiñax wali jach"a jach"a tukuñawa." Jupax jachaqt"asïnwa, Sam-an amparap luqxatasa.
  
  "Sam sapxita" sasaw coqueteatayna, amuyuparjama nayranakaparu uñkatasa. Ukhamaraki, mä aliadox misión ukar yanapt"aspawa; janiw Ninan expediente ukak katuqañakikiti, jan ukasti hospitalan ukat inas Büchel markan base aérea ukan jichhak jan walt"äwinakat juk"amp yatxatañataki.
  
  "Ukham jan walinak luratajat walpun llakista. Mayni usutampi chhaqhatapax Sam satänwa" sasaw qhanañchtʼäna.
  
  "Jïsa, munat kullaka, yaqha kutiw katjawayta. Janiw perdón mayisiñajj wakiskiti. Chiqpach pantjasïwiwa" sasa. Jupanakax ascensorat phisqhïr pisoruw sarapxäna. ¡Mä pantjasitax niyaw maldito jakäwij aptʼasiwayta!
  
  Ascensor ukanx pä técnicos de rayos x ukat mä Enfermera Marks wali ch"amanchataw Sam jupax uka jan walt"awinak amuyupat jaqunukuwayi. Jupanakax amukiw jupar uñkatapxäna. Mä chikat segundotakix Sam jupax alemán señoranakaruw axsarañ munäna, kunjams mä kutix mä película pornografía sueca ukar niya pachpa qalltañap uñjäna uka tuqita. Payïr pison punkunakapax jist"arasïna ukat Sam jupax pasillo pirqax mä janq"u letrero uñjäna, uka letrerox "Radios X 1 ukat 2" wila letranakampi qillqt"atawa. Uka pä técnicos de rayos x ukanakax ascensorat mistuñ tukuyatatx nayrïr kutiw samaña apsupxäna. Sam sat chachajj qollqet lurat punkunakajj wasitat jistʼantatäjjäna ukhajj lartʼasitapajj jiwañap istʼäna.
  
  Marks enfermerax ajanupanx mä jamuqaw uñacht"ayasïna ukat nayranakapax pamparuw lip"katat qhiparäna, ukat yatiyirix jan amuyt"asitapat mistuñapatakiw ch"amanchawayi. Jupanak patjjankir qhana uñkatasaw wali jachʼat samaqtʼasïna. "Ukhamaxa, Marks kullaka, Fritz sat doctorax radiología tuqit yatxattʼatawa?"
  
  Jupajj mä ratukiw cheqapar saytʼasïna, kunjamtï mä jan jitheqtir soldadojj saytʼaskäna ukhama. Sam chachajj cuerpon arunak sum yatjjatapatjja, enfermerajj uka jisktʼat doctorar jan jiwir respetompi jan ukajj munatapsa yatïna. "Janiwa, ukampis jupax wali uñtʼat qulliriwa, jupax uraqpachan qullañ tuqit tantachäwinakanwa walja cientificonakat arstʼi. Nayax sapxsmawa - jupax sapa usut mä juk"a yati, yaqhip qullirinakax mä usumpikiw especializados ukhamarak mayninakatx janiw kuns yatipkiti. Jupax Gould sat doctoraruw wali sum uñjäna. Jumax janiw pächasirïtati. Chiqpachansa, jupakiw katjatayna..." sasa.
  
  Marx kullakax jank"akiw arunakap manq"antäna, niyaw uka alwax muspharaykäna uka axsarkañ yatiyäwinak jaytawayäna.
  
  "Kuna?" - sasaw suma chuymampi jiskt"äna.
  
  Ukat lakap chʼallxtasaw akham säna: "Kunatï Gould sat doctorar tʼaqhisiyaski ukax Fritz sat doctoraw uñjani" sasa. "Saram! Saraña!" -sasawa jachaqt"asïna, Phisqa Pisoru pachaparu purinipxatapata kusisita.
  
  Jupax Sam-aruw phisqhïr piso ala administración ukar irpxaruwayäna, oficina de registros ukat sala de té de personal ukanakat pasasa. Jupanakajj sarnaqasipkäna ukhajja, Sam chachajj sapa kutiw chʼiyar janqʼo pasillo jakʼan utjkäna uka pachpa cuadrado ventananakat uñjäna. Sapa kutiw pirqax cortinampi uchat ventanapar mantaskäna ukhaxa, intix qhantʼirïna ukat Sam chachan ajanuparux juntʼucharakïnwa, ukhamatwa uka jakʼankir chiqanakarux jamachʼinakjam uñjäna. Jupax kawkhans Purdue markax jikxatasi sasaw jiskt"asïna. Sam sat chacharuw auto jaytäna ukat jan sum qhanañchtʼasajj aeropuertoruw taxi aptʼasïna. Yaqhax Sam chachax jan askichat yänak alma manqharuw apt"asiwayi, ukanak askichañatakix tiemponïñapkama.
  
  "Fritz doctorajj entrevistap tukuypachänwa" sasaw Marks enfermerajj jistʼantat punkur jakʼachasipkäna ukhajja, Sam jilatarojj säna. Jupax mä juk"a qhanañcht"awayi, kunjams Fuerza Aérea ukan p"iqinchiripax mä khithatayna Fritz doctoramp aruskipt"añapataki, jupax mä usutaruw Nina ukamp mä cuarto ukan jakasitayna, ukhamax, ukhama. Sam jilatajj uka toqetwa lupʼïna. ¿Qhawqha askis ukajj? Taqi khitinakatix uñjañax wakiski ukanakax taqiniw mä teja manqhankapxi. Ukax mä centro de información compacto ukar uñtasitawa, investigación penal ukanakataki. ¡Corrupción ukan jach"a altuñ utaparux walikpun jutapxtaxa!
  
  Uka yatiyäwirjamaxa, Marks kullakax kimsa kutiw liqtʼäna ukat punku jistʼararakïna. Teniente Werner jilatajj niyaw sarjjañampïskäna ukat enfermerar uñjasajj janiw kuns muspharkänti, ukampis yatiyäw camionetatwa Sam jilatarojj uñtʼäna. Mä jiskt"awiw Werner chachan nayraqatapan qhant"äna, ukampis Marx kullakax sayt"asxänwa, ukat taqi coloranakax ajanupat mistuwayxänwa.
  
  "¿Marlene kullakajj?" Werner jilatajj yatiñ munir uñkatasaw jisktʼäna. "¿Kunas wawa?"
  
  Jupajj jan kuns lurasaw saytʼasïna, wali mulljataw saytʼasïna, ukat mä jachʼa olajj jukʼat jukʼatwa jupar atipjäna. Nayranakapajj Fritz doctoran janqʼo abrigopan sutip liytʼäna, ukampis pʼeqep chʼalljjtayasïna, wali muspharatänwa. Werner jupax jupar jak"achasisinx ajanuparux copampiw ch"allt"asïna, kunawsatix arnaqañatak wakicht"askäna ukhaxa. Sam chachajj kunas pasaskäna uk yatïna, ukampis niyakejjay uka jaqenakat jan khitirus uñtʼkchïnjja, wali sumäkipansa janiw qhanäkänti.
  
  "¡Marlene kullakajj!" Werner chachajj amuytʼasiñapatakiw arnaqasïna. Marlene Marks kullakax arup kutt"aniñap jaytawayi ukat jupax abrigo ukankir jaqiruw qhuru arsüna. "¡Janiw jumajj Fritz doctoräktati! ¡Janiw jumajj Fritz sat doctoräktati!"
  
  Werner chachajj kunatï paskäna uk janïr sum amuykasajja, uka kʼari jaqejj nayrar sartasaw Werner chachan pistolap hombropan fundapat apsuwayjjäna. Ukampis Sam jilatajj jukʼamp jankʼakiw kuns luräna ukat Werner chachar thakit jaqunukuñatakiw nayrar sartäna, ukhamatwa uka jan wali jaqen armasiñapatak chʼamachasïna. Marks enfermerax oficinapat t"ijt"awayxänwa, histérico ukhamaw guardianakan yanapt"a mayisïna.
  
  Uka cuarton doble punkunakapan vidrio placa ventanapat nayranakap uñchʼukisaw mä oficialajj nayrajj enfermera Marks sat chachan jawsatäna, jupar ukat irnaqer masipar tʼijtʼir mä jaqeruw uñtʼañ yantʼäna.
  
  "P"iqincht"am, Klaus" sasaw irnaqir masipar jachaqt"asïna, "Polly Paranoid kullakax kutt"anxiwa".
  
  "Suma Diosawa, ukampis chiqpachapuniw sarnaqxi, ¿janich ukhamäki?" - yaqha oficialax uñacht"ayawayiwa.
  
  "Jupax wasitatwa lobo ukham jachaski. Uñjapxam, janiw aka turno ukan jan ukax kunayman lurañanakanïkaspas ukhamäkiti, ukampis tornillo ukar puriñax janiw kuntix nayax lurañ amtkta ukakiti, ¿yatitati? "- sasaw nayrïr oficialax jaysäna.
  
  "¡Marx kullaka!" - sasaw payïr oficialax jach"at arsüna. "¿Khitirus jichhajj jumatak ajjsarayapjjsma?"
  
  Marlene kullakajj jankʼakiw palomajj jalnaqäna, ukat amparapamp chikaw uraqir purinïna, garranakapampejj juparuw katjjarutäna.
  
  "¡Fritz doctoran oficinapanwa! Nayraqata! ¡Sarxam, Dios layku!" jaqinakax uñch"ukiñ qalltapxäna ukhax arnaqasïna.
  
  Kunapachatï Marks enfermerax uka jaqin mangap jaquntañ qalltäna, ukat Fritz sat doctoran oficinapar ayxatäna ukhaxa, aka kutix janiw nayratpach amuyapkänti, uk policianakax amuyapxäna. Mä kutimpiw qhipa pasillo tuqir tʼijtxapxäna, jan uñjkayaw kunattix enfermerax kuntï jupax mä monstruo sasin siskäna uk katjañatakiw arnaqasïna, jan amuytʼasisasa, nayraqatapan mä chʼaxwäwiw istʼasïna, ukat mä qhawqha tiempotxa kunatsa uka llakit wayna enfermerax jawsäna uk amuyapxäna uka k"arisirix mä monstruo ukhamawa.
  
  Sam Cleave chachajj uka jilïr jaqempiw nuwasiñanak mayjtʼayaskäna, sapa kutiw punku toqer saraskäna ukhajja, thakiparuw jarkʼaqasïna. Werner jupax pampan qunt"asiwayi, ch"amakt"ata ukat vidrio fragmentos ukat walja riñon platonakamp muyuntata, ukax p"akjataw uñjasiwayi, kunawsatix k"arisirix mä sartén ukamp jan amuyt"asis liwxatatayna ukat jisk"a gabinete ukarux t"unjatayna kawkhantix Dr. Fritz jupax Petri platos ukat yaqha p"akjañ yänak imatayna.
  
  "¡Diosan tayka, aka uñnaqam!" - mä oficialax masiparuw arnaqasïna kunatix jupanakax jan atipt"añjamäkaspas ukham jan wali jaqirux janchipampiw jaquqanisin aynacht"ayañ amtapxäna. Sam jupax juk"akiw thakhit mistuwayxäna, kunatix pä policía ukanakax janq"u abrigompiw uka jan wali jaqirux apnaqapxäna. Sam chachan nayraqatapajj escarlata cintanakampi kʼachachtʼatänwa, uka cintanakajj ajanupan chʼakhanakapan uñnaqanakaparuw wali suma enmarcäna. Jupan jakʼapanjja, Werner chachajj pʼeqep qhepäjjat katthapïna, kawkhantï barcojj pʼeqe pʼeqepar wali tʼaqhesiñat manqʼantäna.
  
  Werner chachajj enfermera Marks kullakarojj wali amuyumpiw oficinapar punkut jaltjjasajj akham säna: "Costuranakajj munasispawa sasaw amuyta" sasa. Ch"iyar ñik"utapanx wila ch"akhanakaw utjäna kawkhantix mä manqhankir usuchjatax utjäna. Sam chachajj kunjamsa oficialanakajj uka jan uñtʼat uñnaqtʼan jaqerojj jarkʼaqapjjäna uk uñjäna, jiwayañ chʼamampiw ajjsarayäna, qhepat katuyasiñapkama. Yaqha pä bums Sam jupax Werner jupamp chika yatiyäw camioneta jak"an uñjkatayna ukanakax uñacht"ayasipxarakïnwa.
  
  "Ey, ¿kunsa mä turistax akan luraski?" - Kol jupax Sam ukar uñjasax jiskt"asiwayiwa.
  
  "Janiw turista ukhamäkiti" sasaw Marx kullakax arxatasïna, Werner p"iqip katxarusa. "¡Akax uraqpachan uñt"at periodistawa!"
  
  "Chiqpachansa?" Kol jilatajj taqe chuymaw jisktʼäna. "Munata". Ukat Sam sat chachar saytʼayañatakiw amparap luqtäna. Himmelfarb jupax p"iqip ch"allxtayäna, taqiniruw sarxapxañapatakix qhipäxar kutt"awayxäna. Oficiales jupanakax uka jaqirux esposampiw chint"apxäna ukampis Fuerza Aérea ukan irnaqirinakapax jurisdicción uka juchanïpxiwa sasaw iwxt"apxäna.
  
  Uka oficialajj Werner jilataru ukat jaqenakapar akham sänwa: "Jumanakaruw katuyapjjañasajj wakisispa" sasa. "Jiwasan qillqatanakas lurapxañäni ukhamat oficialmente pallapallanakan uñjatapar katuyatäñapataki".
  
  "Yuspära, oficiala. Ukhamakiwa taqi ukanakxa akan oficinapanxa askichañama. Janiw markachirinakamp usutanakamp wasitat axsarañax wakiskiti", sasaw Werner jupax iwxt"awayi.
  
  Policía ukat guardianakax uka jaqirux mä chiqaruw irpxaruwayapxäna, kunapachatix enfermera Marks jupax lurañanakap phuqhaskäna, jan munañaparjamas, uka jilïr jaqin khuchhuratanakaparu ukat ch"uxñanakapar vendampiw chint"apxäna. Uka axsarkañ ajanupax wali yatxattʼat chachanakan samkanakaparux jankʼakiw jan waltʼayaspa sasaw amuyäna. Janiw per se sat jan wali jaqëkänti, jan ukasti jan uñnaqanïtapatjja, jan wali jaqëjjänwa. Almapan manqhanjja, mä muspharkañ khuyaptʼayasiñaw jikjjatasïna, ukajj uñisiñampiw chʼalljjtasïna, kunattejj alcohol umañampiw jukʼamp wilamp mistur rasguñonakap chhaqtayäna.
  
  Nayranakapajj wali suma uñnaqtʼanïnwa, janis exótico ukham uñtʼatäkänti. Ukampisa, mayni ajanupajj suma uñnaqtʼanïpjjatap laykus sacrificiot loqtatäkaspas ukhamänwa. Pʼeqepajj janiw kikpäkänti ukat nayrapas niya janis utjkaspa ukhamänwa. Ukampis lakapaw Marlene kullakarojj walpun chuym chʼalljjtayäna.
  
  Ukat akham sasaw jupar säna: "Microstomia sat usunïtawa.
  
  "Esclerosis sistémica menor, jïsa, laka jisk"a fenómeno uñstayi" sasaw jan amuyt"asis jaysäna, wila yant"añatakis ukankaspa ukhama. Ukampis arunakapax wali sum qhanañchatäna ukat alemán acentopax jichhakamax niyas jan pantjasirïxänwa.
  
  "¿Kuna pre-tratamientos utji?" - sasaw jiskt"äna. Uka jisktʼajj mä loqhe jisktʼänwa, ukampis qollañ toqet jiskʼa arunak jan luraspäna ukhajja, jukʼampiw jayarstʼaspäna. Jupamp parltʼasiñajj niyas Sam Pacientemp parltʼañjamarakïnwa, jupajj ukankäna ukhajja, mä arunjja, mä amuytʼasir monstruompiw parltʼasiyäta.
  
  "Janiwa" sasakiw jaysäna, jisktʼañar llakisitap laykuki, janiw sarusiñatak chʼamanïkänti. Tonopax jan juchanipunïnwa, chachanakax qhipäxan parltʼasipkäna ukhaxa, qullirinakan uñakipañapsa taqe chuymas iyaw saskaspa ukhamänwa.
  
  "¿Kunas sutimaxa, amigo?" - mä oficialax jach"at jiskt"äna.
  
  "Marduk sat chachajja. Peter Marduk -sasawa jaysäna.
  
  "¿Janit jumajj alemán jaqëkta?" - sasaw Werner jilatajj jisktʼäna. "Dios, jumaw sallqjista" sasa.
  
  Marduk chachajj alemán chachapat jan wali jachʼañchatätap uñjasajj jachaqtʼasiñwa munaspäna, ukampis lakapar muyuntat thiya tejidos ukanakajj janiw uka privilegio katoqkänti.
  
  "Documentos de identificación" sasaw oficialax jach"at arsüna, katuntatäkasax jan amuyt"asis jawq"jatapatx punkit lakap wali ch"allt"askäna. Marduk jupax juk"at juk"at chaleco bolsilloparuw Fritz doctoran janq"u abrigop manqhar amparap luqtäna. "Jiwasan registronakajatakix arsutap qillqt"añaw wakisi, Teniente".
  
  Werner chachajj iyaw sasaw pʼeqep chʼoqtʼasïna. Jupanakax LöVenhagen ukar thaqhañ ukhamarak jiwayañ lurapxäna, ukat janiw uka jilïr jaqirux katuntapxañapäkänti, jupax qullirjamaw uñt"ayasïna. Ukampirus jichhax Werner juparux kunats Schmidt chiqpachan Lö Venhagen, jupanakax Marduk ukan juk"amp yatiyawinakap katuqasax walpun askinak jikxatapxaspäna.
  
  "¿Ukhamajj Fritz doctorajj jiwatäjjeti?" Marks kullakax amukiw jiskt"äna, kunawsatix Sam Cleve relojan acero eslabón ukanakat mä juk"amp manqhan khuchhurat mä juk"a manqhan khuchhurat imt"añatak qunt"asisaw jiskt"äna.
  
  "Janiwa".
  
  Chuymapax salt"asïnwa. "Kamsañs munta? Jumatï oficinapan jupar tukusjjayäta ukhajja, nayraqat jiwayañamawa" sasa.
  
  "Akax janiw mä cuento ukhamäkiti, wila chal isimp isthapt"at mä chuym ust"ayir jisk"a imill wawampi ukat awichapampiw uñt"ayasi, munat kullaka" sasaw uka jilïr jaqix jach"at arsüna. "Jan ukax aka versión ukax kawkhantix abuelax wali jakaskiw lobo purakapanxa."
  
  
  19 t"aqa - Babilonia markan qhanañchäwipa
  
  
  "¡Jupar jikxatapxta! Jupax walikïskiwa. ¡Jichhakiw knock out ukat gagged!" - mä policía ukaw yatiyatayna kunapachatix Dr. Fritz ukar jikxatapxatayna. Jupax kawkhantï Marduk jupax uñch"ukipxam sasin siskän uka chiqankänwa. Jupanakax janiw Marduk-arux katuntañ atkänti, jan chiqapar uñjata, jupax Precioso Nights jiwayawinakap luratayna, ukatwa Marduk-ax kawkhantix jikxataskän ukx jaytawayäna.
  
  Uka kʼari jaqejja, doctorarojj chʼamanïtwa sasaw säna, ukat jan pächasisaw hospitalat mistuñapatak formulariop apsusïna. Ukampis Werner jupan nombramientopax juparux muspharayataynawa, ukat mä juk"a pachaw uka rol uñacht"ayañapatak wayt"äna, "... Enfermera Marx jupax amtanakaj t"unjañapkama", sasaw jachäna, atipt"asisaw amparanakap t"axllirt"äna.
  
  Mä qawqha minutos ukjax Departamento de Policía de Karlsruhe uksan policía capitanax uñstawayxänwa, Marduk jupax mä jisk"a arsuwipax tukuyatäxänwa. Jupanakax jisk"a juchanakampikiw juchañchapxaspäna, sañäni, jisk"a jan walt"awinakampi.
  
  "Teniente, policía lurañ tukuyatatxa, janïr irpkasax katuntat jaqirux qullañ tuqit antutañajawa", sasaw Marks enfermerax Werner-ar oficialanakan nayraqatapan arsuwayi. "Akax protocolo hospitalario ukawa. Jan ukhamäkanixa, Luftwaffe ukax kamachirjam jan walt"ayataw uñjasispa".
  
  Uka toqet parlkasajj jañchipan wali wakiskirïjjänwa. Mä warmix oficinaruw mantawayi, mä chic maletín de cuero apt"ata, corporativo isimp isthapt"ata. Ukat policianakar wali chʼamampi ukampis wali munasiñampiw akham säna: "Suma tarde" sasa. "Miriam Inkley, Reino Unido markan Representante Legal, Banco Mundial Alemania markan irnaqiri. Nayax amuyastaw aka sensitivo asuntox jumar uñt"ayatäxiwa, Capitán?"
  
  Policía pʼeqtʼirejj uka abogadompiw iyaw säna. "Jïsa, ukhamawa, señora. Ukampirus mä jist"arat jiwayañ tuqitw qunt"asipxta ukatx pallapallanakax jiwasan sapa suspecto ukarux sapxiwa. Ukaw mä jan waltʼäwi utjayaraki" sasa.
  
  "Jan llakisimti, capitan. Jutapxam, Unidad de Investigación Penal de la Fuerza Aérea ukat Departamento de Policía de Karlsruhe ukanakan mayacht"at lurawinakapat yaqha cuarto ukan aruskipt"añäni", sasaw británico jilïr warmix amuyt"ayäna. "Uka detalles ukanakax WUO ukamp yatxatäwimar phuqhapk ukhax chiqanchapxasmawa, jan ukhamäkchi ukhax jutïr tantachäwiruw wakicht"apxaraksna, ukhamat quejas ukanakam juk"amp sum askichañataki".
  
  "Janiwa, W.U.O.-x kun sañs muni uk uñjapxita." Jisk"a juchaniru chiqaparu puriyañakama. Nayax janiw medios de comunicación ukan yatiyawipatx llakiskti, justicia ukakipkarakiw aka kimsa jan walt"ayat jaqinakan familianakapataki", sasaw policía ukan capitanapax uka paninix pasillo ukar mistusipkän ukhax ist"asiwayi. Uka oficialanakax despedida sasaw arsupxäna ukat documentonak amparapar apt"ataw arkapxäna.
  
  "Ukhamaxa, VVO ukax yatirakiwa piloto ukax mä kasta imantat PR acrobacia ukan chikancht"asitapa?" Marks enfermerax llakitaw jikxatasïna. "Akax wali jach"awa. Nayax suyt"twa akax jan jark"añapakiti jach"a acuerdo ukarux jank"akiw firmapxani".
  
  "Janiwa, WUO ukax janiw uka tuqit kuns yatkiti" sasaw Sam jupax säna. Wila mistur nudillonakaparuw mä vendaje estéril ukamp vendatäna. "Chiqansa, jiwasakiw uka qhispit avión apnaqirix yatipxta, ukat niyaw kunatsa arknaqapxi uk yatipxarakta". Sam jilatajj Marduk jilataruw uñkatäna, jupajj iyaw sasaw pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "Ukampis..." Marlene Marks kullakax protesta lurañ yant"äna, jichhax ch"usat punku uñacht"ayasa, uka punkun qhipäxapanx británico abogadax jichhakiw yaqha tuqit jupanakar yatiyäna.
  
  "Jupajj Margaret satänwa. Jupax mä qawqha procesos legales ukanakat qhispiyawaytamxa, ukax jisk"a caza ukarux qhipharuw puriyaspa" sasaw Sam jupax saraki. "Jupax Escocia markankir mä periodicon yatiyiripawa".
  
  Werner chachajj akham sasaw ewjjtʼäna: "Ukhamajj amigoma" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Jïsa" sasa. Kol jupax musphataw uñnaqäna, kunjamtix nayrax lurapxirïk ukhama.
  
  "Jani chiqa!" Marx kullakax amparanakap ch"allxtayäna. "¿Khitis jupanakax sapxi? Marduk tatax Fritz doctoran uñt"atawa. Ukat tata Cleave jupax turista ukham uñt"atawa. Aka señora yatiyirix Banco Mundial ukan abogada ukham uñt"atawa. ¡Janiw khitis khitïtapsa uñachtʼaykiti! Ukax Biblian uka sarnaqäwimp sasiwa kawkhantix janiw khitis maynit maynikam arunakap arsuñjamäkänti ukat taqi uka jan walt"awinakax utjawayi".
  
  "Babilonia" sasaw uka chachanakajj tantachasisin jaysapjjäna.
  
  "Jïsa!" - Jupaxa ch"uqi ch"uqi ch"uñuyatayna. "Taqinipuniw kunayman arunak parlapxtaxa, aka oficinax Torre de Babel satawa."
  
  Sam sat chachajj jiskʼachasaw índice dedop jachʼar aptʼasajj akham säna: "Akan tenientempi jan munasiñamp sarnaqañjamäkaspas ukham uñachtʼayaskta uk jan armasimti" sasa.
  
  -¿Kunjamatsa yatta? - sasaw jiskt"äna.
  
  Sam chachajj pʼeqep altʼasisaw altʼasïna, janiw jupanak taypin wali sum apasiñasa ukat amparamp luqtasiñas jupar chuym ustʼayañ munkänti. Marx kullakajj Werner jilatajj nayranakap chʼoqtʼaskäna ukhajja, qʼillu ñikʼutanïjjänwa.
  
  "Ukatx mä tamaw utji, jupanakax jamasat oficialanakjamaw tukupxta, chiqans jumanakax fuerza operativa de Luftwaffe alemana ukan wali suma pilotos de combate ukhamäpxtawa, kunjamtï Diosax yati kunatsa thaqhapkta uka animalax ukhama", sasaw Sam jupax sallqjañ tuqit arsüna .
  
  Marlene kullakajj Werner jilatarojj akham sasaw jiskʼat arsüna: "Jupajj wali yatiñan periodistawa sasaw sista" sasa.
  
  "Ukat jumax" sasaw Sam chachax wali muspharata Fritz doctorar esquina tuqir säna. "¿Kawkirus mantasma?"
  
  "¡Juramento lurta janiw kuns amuyirïkti!" - sasaw Fritz doctorax iyaw satayna. "Jupatakix ukak imañajatakikiw mayitu. Ukatwa ¡kawkhantï uchaskta uk yatiyta, jan guardianïkayäta ukhajj hospitalat mistuni ukhajja! Ukampis ¡juramento lurta, ¡janiw kunapachas aka yäx ukham luraspa uk yatkti! ¡Diosaja, niyaw loco tukuwayta aka... aka... jan natural mayjt"äwi uñjasa!"
  
  Werner ukat jaqinakapax Sam ukat Enfermera Marks jupanakamp chikaw doctoran jan mayacht"asis arsutapatx muspharat sayt"asipxäna. Marduk sapakis kuntï paskäna uk yatkaspa ukhamänwa, ukampis doctoran oficinapan loqtañ uñjasajj samarataw qheparäna.
  
  "Walikiwa, nayax q"al mayjt"ataw jikxatastxa. ¿Kunjamarak jumanakax?" Sam jupax vendat amparap ladopar ch"allt"asaw säna. Taqinipuniw p"iqip ch"allxtayapxäna, jan wali arunak arsupxäna.
  
  "Nayax amuyta, mä juk"a qhanañchäwinak lurañ pachaw purini, ukax taqiniruw maynit maynikam chiqpach amtanakap uñacht"ayañ yanapt"istani", sasaw Werner jupax amuyt"ayäna. "Qhepatjja, maynit maynikam nuwasiñ yantʼañat sipansa, kunayman lurañanakansa yanaptʼasiraksnawa" sasa.
  
  Marduk chachajj akham sänwa: "Yatiñan jaqe" sasa.
  
  Marlene kullakajj akham sänwa: "Qhepa kuti muyuntañajawa" sasa. "Jan uñachtʼayaskä ukhajja, Barken enfermerajj kunas pasaski uk yatiniwa. ¿Qharürux phuqantapxitati munat kullaka?"
  
  Werner chachajj kʼarisisaw akham säna: "Ukham lurarakï" sasa. Ukat janïr punku jistʼarkasajj jampʼattʼasisaw despedida luräna. Jupax Peter Marduk uka anomalía admitido encantador ukar kutt"awayxäna ukat uka jilïr jaqirux suma jachaqt"asïna.
  
  Punku jistʼantatäjjäna ukhajja, Fritz sat doctoran oficinapan jakasirinakarojj testosterona sat hormona ukat jan confiyasiñaw utjäna. Janiw mä Alfa sapakix utjkänti, jan ukasti sapa mayniw kuns yatipxäna, maynix janiw yatkänti. Qhepatjja, Sam chachajj qalltäna.
  
  "Jank"akiw uk lurañäni, ¿janich ukhamäki? Nayax mä qawqha wali jank"ak negocios ukanak uñjañ munta aka qhipatxa. Fritz doctora, Nina Gould doctoran yant"äwip Mannheim markar apayapxañamatakiw munta, janïr kuntï jan wal lurkta uk sum amuyt"kasaxa" sasaw Sam sat doctorax doctorar mayïna.
  
  -¿Nina? ¿Nina Gould sat doctorax jakaskiti?" -sasawa respetompi jiskt"äna, mä samaraña samsusa ukatxa suma católico ukhama ch"akkatasa. "¡Akax wali suma yatiyäwiwa!"
  
  -Jichha warmi? ¿Chʼiyar ñikʼutasa ukat nayranakapas infierno ukham uñtʼatawa?" Marduk jilatajj Sam sat jilataruw jisktʼäna.
  
  "¡Jïsa, jupaw utjaspa, janiw pächasiñasäkiti!" Sam jilatajj jachaqtʼasïnwa.
  
  Marduk chachajj arrepentisit uñnaqtʼasaw akham säna: "Ajjsararaktwa, jupajj akan utjataj jan sum amuyarakïnwa" sasa. Jupax jan walinak lurasax uka pisinkir tawaqurux jawq"jatapat jan parlañ amtäna. Ukampis jiwañaw sasin siskäna ukhajja, Löwenhagen chachajj libre ukat jan wali jaqëkaspas ukhamak sañ munäna, ukajj janiw jichhajj qhanañchañatak tiemponïkänti.
  
  -Taqi kunasa wali sumawa -sasa. Jupax niya taqinitak mä juk"a junt"u pimintamp sasiwa" sasaw Sam jupax jaysäna, kunawsatix Fritz doctorax Ninan papelanakap mä carpeta apsusin yant"äwin resultadonakap computadorapar escanear uñacht"ayäna. Uka jan wali materialan documento escaneatäxäna ukhaxa, Sam sat chacharuw Mannheim markankir Nina sat doctoran correo electrónicop mayitayna. Sam sat chachajj taqe kunat parlir mä tarjeta churäna ukat jan amuytʼasisaw mä tela yesompiw nayraqatapar ucharakïna. Chuyma ch"allxtasaxa, Marduk sat jaqiruw uñkatäna, jupax uka khuchhuqañ tuqit juchaniwa, ukampis uka jilïr jaqix jan uñjkaspa ukhamaw tukuwayi.
  
  "Ukanwa" sasaw Fritz sat doctorax wali chʼamampi ukat wali chʼamampi samaqtʼäna, usutapax jakaskatap laykux samarañänwa. "Jupajj jakaskatap laykojj wal kusista. Kunjamsa ukham jan wali uñjasa akat mistüna, janipuniw yatkäti" sasa.
  
  "Amigamax mistuñkamaw irpäna, doctora" sasaw Marduk chachax qhant"ayäna. "¿Uñt"tati uka wayna bastardo ukarux mä mascara churawaykta ukhamat jupax munañan sutipxar jiwayat jaqinakan ajanunakap uchañapataki?"
  
  -¡Janiw nayax yatkti! - Dr. Fritz seethed, wali colerata uka jilïri jaqiruxa kuna p"iqi usumpi t"aqhisitayna.
  
  -¡Ey ¡Uywa!" Werner chachajj uka qhepat chʼajjwañwa saytʼayäna. "¡Aka askichañatakiw akankapxta, janiw juk"amp jan walt"ayañatakikiti! Ukhama, nayraqatax yatiñ munta kunas jumanakan - jupax Marduk ukar chiqak uñacht"ayäna - Löwenhagen ukamp chikt"atätamax. Jupar katuntañatakiw khitapjjetäna, ukakwa yattanjja. Ukat kunapachatix entrevistapkta ukhax aka taqpach mascara ukax mistuwayxiwa".
  
  "Kunjamtï nayrax sapksma, janiw khitis LöVenhagen ukx yatkti", sasaw Marduk jupax ch"amanchawayi.
  
  Himmelfarb jilatajj akham sänwa: "Avion jaquqanir pilotojj Olaf LöVenhagen satawa" sasa. "Uka ch"axwäwinx phichhantatänwa, ukampis kunjamatsa qhispiwayi ukat hospitalaruw puriwayi".
  
  Ukanjja, mä jukʼa samartʼañaw utjäna. Taqinipuniw Marduk-ax kunats nayrïr kutix Lövenhagen-ar arknaqäna uk qhanañcht"añap suyapxäna. Kunatsa uka waynar arknaqaski uk yatiyani ukhaxa, kunatsa ninamp phichhantawayi uk yatiyañapänwa, ukxa uka jilïr jaqix yatïnwa. Marduk jupax wali samsusaw jan amuyasiñ cuervo ukan qulluparux mä juk"a qhant"ayañ qalltäna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Tornado sat chʼaxwäwin nina nakhaskir fuselajepat arknaqkayäta uka jaqix Neumand sat piloto ukhamäkaspas ukhamwa amuyasiyäta" sasa.
  
  "¿Neumand sat chachajj? Ukajj janiw cheqäkaspati. Neumand jupax vacacionankxiwa, inas familian qhipa qullqinakap mä qhipa callejón ukan chhaqhaychispa", Himmelfarb jupax jach"at arsüna. Kohl ukat Werner jilatanakajj iyaw sasaw pʼeqep chʼoqtʼasipjjäna.
  
  "Walikiwa, nayajj kawkhantï accidentejj paskäna uka cheqatwa jupar arkta. Nayax juparux arknaqawayta kunatix jupax mä mascaraniwa. Uka mascara uñjasajj tʼunjañaw wakisïna. Jupax lunthata, ordinario lunthata, sapxsmawa! ¡Ukat kuntï lunthatkäna ukajj wali chʼamapunïnwa, janiw ukham loqhe jan amuytʼasir jaqenakajj jan apnaqañjamäkänti! Ukatwa mä Cloaking One sat chachar jarkʼaqañatakejj jarkʼañajajj wakisïna" sasaw Marduk chachajj llakit säna.
  
  "¿Camuflaje ukata?" - sasaw Kohl jilatajj jisktʼäna. "Chacha, ukax mä pelicula de terror ukan jan wali jaqir uñtataw ist"asi." Jupax jachaqt"asïnwa, Himmelfarb-arux amparapampiw ch"allt"asïna.
  
  Himmelfarb jilatajj akham sasaw jachʼat arsüna: "Jichhajj jilsum" sasa.
  
  "Disfrazatäki ukajja, khititï Babilonia markankir mascara apnaqasa maynir uñtasitäki ukawa. Akax mascara ukawa, jan wali amigomax Gould doctorampiw apsuwayxi", sasaw Marduk jupax qhanañcht"i, ukampis taqiniw uñjapxäna, jupax janiw juk"amp qhanañchañ munkänti.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Nayrar sartam" sasaw säna, ukat mayni qhanañchäwit amuyatapajj jan walïspawa sasaw suytʼäna. "¿Kunjamatsa mä mascaradorar jiwayasma?"
  
  Marduk chachajj niya jankʼakiw akham säna: "Ninampiw" säna. Sam chachajj pechopat apsuñ munatap amuyasïna. "Ist"apxam, jichha pachatakix taqi ukanakax nayra warminakan sarnaqäwinakapawa. Janiw jumanakat maynis amuyañap suykti" sasa.
  
  "Jan ukax yäqapxamti" sasaw Werner jupax llakisiñat cepillomp arsüna. "Kunjamsa mä mascara uchasisma ukat ajanujajj yaqha jaqen ajanupar tukuyaspa uk yatiñ munta. ¿Qhawqhas akajj amuytʼasirïspa?"
  
  "Confiam, Teniente. Kunanaktï jaqinakax mitología tuqin liytʼapki ukanak uñjta, ukhamax janiw jankʼakix jan amuytʼasirïkaspas ukham jan yäqkiristti", sasaw Sam sat chachax säna. "Nayrajj jiskʼachasirïkta ukanakat jila partejja, uka tiempot aksarojj cientificonakan mä jukʼa cheqaparjamaw jikjjatawayta, mä kutejj patak patak maranakan yaptʼat kʼachachtʼäwinakat laqʼampiw chʼalljjtayasma, ukhamat kunatï wakiskirïki ukajj larusiñatak luratäkaspas ukhama."
  
  Marduk chachajj pʼeqep chʼoqtʼasïna, maynejj jupar istʼañapatak mä jukʼa tiempo utjatapat wal yuspäräna. Uñnaqapax wali ch"ullqhi uñkatasitapax ist"apkän uka chachanakan taypinw t"ijtäna, kunjams uñnaqap yatxatäna, ukat llakisiñas wakisispati sasaw jiskt"asïna.
  
  Ukampis jupax ch"axwañapänwa kunatix premiopax jupat jaltxataynawa, kunatix aka qhipa maranakanx juk"amp jan wali empresaw luratayna - Kimsïr Jach"a Ch"axwäw sartayañataki.
  
  
  20 t"aqa - Jan iyawsañjam chiqa
  
  
  Fritz doctorax taqi uka pachaw amukt"äna, ukampis aka pachanx aruskipäwir kuns yapxatañapawa sasaw amuyasïna. Nayranakap chhuxriñchjat amparapar jisk"achasaw uka mascarax muspharkañätap qhanañchäna. "Kunapachatix uka usutax mantankäna ukhax taqi llakitaw uka mascara jupatak imañajatak mayitu. Qalltanjja janiw kuns amuyirïkti, ¿yatitati? Jupatakejj wali valoranïkaspas ukhamwa amuyayäta, ukat utan nina nakhantatapat jan ukajj kunatsa qhespiypachäpachänwa" sasa.
  
  Jupax jupanakarux uñch"ukisïnwa, muspharata ukat axsarata. Ukatxa, Marduk sat jaqiruw chuym churäna, kunatsa kuntï jupax uñjki uk jan uñjkaspa ukhamaw uka jilïr jaqir amuytʼayañax wakisispa ukham amuyasïna .
  
  "Mä juk"a pachaxa, aka yänak jaytañ tukuyatatxa, sañjamawa, ukhamat usutajar uñjañajataki. Amparapat chʼiyjat jiwat aychat mä qhawqhajj guantejaruw chʼoqantasïna; Trabajaskakiñatakiw chʼalljjtayañajäna" sasa. Jichhajj jan sum samsusjjänwa. "Ukampis yaqhipax mascara manqharuw mantawayi, ukat Diosaruw juramento lurta..."
  
  Fritz doctorax p"iqip ch"allxtayäna, wali phinq"asitaw uka jan wali samka ukat larusiñatak arsutanakat arsuñjama.
  
  -¡Jupanakar yatiyapxam! ¡Jupanakar yatiyapxam, santun sutiparu! ¡Janiw nayajj loqtatäkti uk yatipjjañapawa! - sasaw jilïr jaqix jach"at arsüna. Arunakapax chuym ch"allxtataw ukat k"achat k"achat k"achat k"achat k"achat k"achat kunatix lakapan uñnaqapax arsuñax ch"amakïxänwa, ukampis arupax taqpach ukankir jaqinakan jinchuparuw qhixu qhixu t"axllirt"atjam mantawayxäna.
  
  "Trabajo tukuyañajawa. Yatipxpan, pachax utjaskakiwa", Fritz doctorax uka tuqit mayjt"ayañ yant"äna, ukampis janiw khitis jupar yanapt"añatakix mä musculos kuynt"aykänti. Fritz sat doctoran cejanakapajj chʼalljjtayasïna, kunattejj amuyup mayjtʼayäna.
  
  "Kunapachatix... kunapachatix aychax mascarar mantankäna ukhax mascaran patapax... uñstawayi?" Fritz sat doctorajj janiw jupan arunakapar creyiñjamäkänti, ukampis ¡ukhampun pasäna uk amtasïnwa! Kimsa pilotonakan ajanunakapax jan iyawsasaw congelatäxäna. Ukampis Sam Cleave ukat Marduk jupanakan ajanupanx janiw kuna juchañchäwis ni muspharkañas utjkänti. "Mascaran manqhapax... mä ajanuruw tukuwayi, ukhamakiw" sasaw wali ch"amampiw samsuwayxäna, "mä cóncavo. Walja horanak irnaqatajasa ukat mascaran uñnaqapasa, mä qhuru sawkasiñaw nayatak anataski sasaw naya pachpar sista, ukampis wila servilleta pichthapisinxa, ajanujax chhaqtawayxänwa" sasa.
  
  Janiw khitis kuns siskänti. Yaqhep chachanakajj janiw creyiñjamäkänti, yaqhepajj kunjamsa ukajj pasaspa uk amuytʼañatakiw chʼamachasipjjäna. Marduk jupax jichhax mä aski pachaw Doctoran stunner ukar jan iyawsañjam yapxatañatakix sasaw amuyäna, ukampis aka kutix juk"amp cientifico uñakipäwit uñacht"ayaña. "Ukhamaw saraski. Babilonia markankir Mascarax mä jukʼa axsarkañawa, jaqin jiwat tejidos ukanakampiw kuna genéticos ukanakas utji uk chʼamthapi, ukat uka jaqin ajanuparux mä mascara ukham moldeapxi" sasa.
  
  -¡Jesusa! Werner jilatajj akham sänwa. Jupax Himmelfarb jupax t"ijt"asaw jupar jak"achaskäna uk uñjäna, ukat cuarto ukan bañopar saraskäna. "Jïsa, janiw jumar juchañchksmati, Caporal."
  
  "Señor jilatanaka, mä departamento apnaqañax utjitu uk amtayapxäma" sasa. Fritz sat doctorajj nayrajj siskäna uk wasitatwa säna.
  
  "Ukanwa... juk"ampi" sasaw Marduk-ax chikancht"asïna, juk"at juk"at ch"akha amparap jach"anchayasa, kuntï siskäna uk qhanañchañataki.
  
  "Ay, wali sumawa" sasaw Sam chachajj jiskʼachasïna, kunkapar qʼomachasa.
  
  Marduk jupax janiw ist"känti ukat juk"amp jan qillqt"at kamachinak uñstayäna. "Mä kutix Masker ukax donante ukan ajanupar uñt"ayasxi ukhax mascara ukax ninampiw apsusispaw. Ninakiw Maskeran ajanupat apsuspa" sasa. Ukatxa, wali jach"a chuymampiw saskakïna, "ukatwa kuntï lurkta uk lurañajax wakisïna" sasa.
  
  Himmelfarb jilatajj janiw aguantañjamäjjänti. "Diosan munañap layku, nayajj avión apnaqirïtwa. Aka mumbo-jumbo shit ukax chiqpachans janiw nayatakix wakiskiti. Taqi akax nayatakix Hannibal Lecter ukar uñtasitaw sinti ist"asi. Nayax sarxäwa, amigonaka -sasa.
  
  "Jumarux mä luraw churapxtam, Himmelfarb", Werner jupax qhuru arumpiw säna, ukampis base aérea Schleswig ukankir caporal jupax anatañat mistuwayxäna, qawqha qullqis utjkchïnxa.
  
  "¡Nayax uk yatxa, Teniente!" - sasaw jach"at arsüna. "Ukat naya pachpaw respetatäki uka comandantejaru jan kusisitätaj yatiyarakï, ukhamat sarnaqatajat jan cheqañchatäñamataki". Jupax chhuxriñchjasïna, q"uma, ch"iyar nayrap pichthapisa. "Perdón waynanaka, ukampis janiw akax askichirjamäkti. Suma suyt"awi, chiqpachansa. Kunapachatï mä piloto munapkäta ukhajj jawstʼapjjeta. Ukakiw nayajj ukhamäta -sasa. Ukat mistusaw punku jistʼantäna.
  
  "K"umaräñamawa, wayna" sasaw Sam jilatajj despedida säna. Ukatxa, mä chuym ustʼayir jisktʼampiw Marduk sat chachar jakʼachasïna, uka jisktʼax nayrïr kutiw uka jan waltʼäwix qhanañchasïna, ukat uka jisktʼax walpun llakisïna. "Marduk, nayax kunampis akan jan walt"ayaskta. Maynitï jiwat jañchir jan kuns lurkaspa ukhakiw mä mascara uchasispa ukhajja, ¿kunas pasaspa?"
  
  "Janiwa".
  
  Mayninak taypinx mä coro de desilusión ukaw utjäna. Jupanakajj uka anattʼañan jukʼamp amuytʼat kamachinak suyapjjäna, sasaw Marduk chachajj amuyasïna, ukampis janiw kusistʼañatakejj kuns uñstayañ amtkänti. Jupajj mäkiw amparap chʼoqtʼasïna.
  
  -¿Janiw kunas paskiti? Kohl jilatajj wal muspharäna. "¿Janit jumax wali tʼaqhisiñ jiwañampi jiwkta, jan ukax asfixia jiwañar puriskta? Mä mascara uchasta ukat janiw kunas paskiti" sasa. Babilonia markan maskarapa." Babilonia
  
  "Janiw kunas paskiti, wawa. Ukax mä maskarakiwa. Ukatwa jan wali chʼamapat jukʼanikiw yatipjje" sasaw Marduk chachajj jaysäna.
  
  Kohl jilatajj akham sasaw quejasïna: "Kunja jiwayir bonersa" sasa.
  
  "Walikiwa, ukhamax mä mascara uchasisma ukat ajanumax yaqha jaqin ajanupar tukuspa ukhax - ukat jumar uñtasit mä loco chuyman jaqimp jan ninamp phichhantatäkätati - ¿wiñayatakix yaqha jaqin ajanupax utjaskakïtati?" - sasaw Werner jilatajj jisktʼäna.
  
  "¡Ay, walikïskiwa!" - Samxa taqi ukanak uñjasaxa wali muspharkañawa jach"at arsüna. Jupatï amateur ukhamäspäna ukhajja, jichhakamajj plumapan tukuyap masticaskasapänwa ukat loco jaqjamaw qellqtʼasispäna, ukampis Sam chachajj periodista veterano ukhamänwa, istʼkasajj jan jaktʼkay cheqanak pʼeqeruw yateqäna. Ukax, ukat jamasatw taqpach aruskipäwip mä grabadorat bolsillupan grabasïna.
  
  Marduk chachajj jan amuytʼasisaw akham säna: "Juykhütawa" sasa. "Ukatxa mä qhuru uywar uñtataw jiwxtaxa."
  
  Ukat mayampiw mä muspharat sist"asiñax jupanakan filanakapan t"ijtäna. Mä chuckle jan ukax pä chuckle ukaw arktäna. Maynïrejj Fritz sat doctoratänwa. Uka tiempotakejja, uka chʼojjña jaqunukuñ yantʼañajj janiw kuna askïkänti, uk amuyasjjänwa, ukat sipansa, jichhajj uka manqʼa jaqontañwa qalltäna.
  
  "Waw, tata Marduk, jumax taqi kunatakix wakicht"at jaysäwinïkasmas ukhamawa, ¿janich ukhamäki?" Fritz sat doctorajj kusisit sonrisampiw pʼeqep chʼalljjtayasïna.
  
  "Jïsa, ukhamawa, munat doctora" sasaw Marduk chachajj iyaw säna. "Niya llätunk tunka maranïxtwa, ukat tunka phisqhan marani yuqall wawatpachaw aka ukat yaqha reliquianak lurañax nayatakix utji. Jichhakamax janiw kamachinak uñt"añak yatkti, jan ukasti llakt"asiñjamawa, walja kutiw lurawinakap uñjta".
  
  Dr. Fritz jupax mä akatjamat jach"a jach"a tukutapatx loqhe ukhamaw jikxatasïna ukat ukax ajanupan uñacht"ayasïna. "Nayan perdón mayipxsma".
  
  "Nayax amuyasta, Fritz doctora. Chachanakax kunanaktï jan apnaqañjamäki ukanakxa jankʼakiw loco sasin jan yäqapxi. Ukampis kunapachatix jupanakan jan amuyt"kaya lurawinakapampi ukhamarak idiota lurawinakapampix niya kuna qhanañcht"awinak churapxätam chiqapar uñjañataki", sasaw uka jilïr jaqix ch"amamp säna.
  
  Chiqpachansa lakapan musculonakapan mä jukʼa chʼakhanakapaw uka chacharux jan parlaskañapatak jarkʼkäna, uk doctorax amuyasïnwa.
  
  "Hmm, ¿kunatsa mä mascara uchat jaqinakax juykhuptapxi ukat amuyunakapax chhaqtxapxi?" Kohl jilatajj nayrïr kutiw taqe chuyma jisktʼäna.
  
  "Aka chiqax jilpachax leyendanaka ukat mitos ukanakaw qhiparaski, wawa" sasaw Marduk jupax amparap luqxatäna. "Aka maranakanjja, mä qhawqha kutikiw ukham pasañ uñjta. Jila parte jaqenakajja, uka mascara jan wali amtanakar apnaqapkäna ukanakajja, janiw kuntï jupanakar paskani uk amuyapkänti, jupanakajj vengasipjjañap qhepatjja. Kunjamatix sapa jan wali munañanakax jan ukax munañanakax jikxatasi, ukhamarakiw mä qullqix payllañax utji. Ukampis jaqinakax janipuniw yatiqapkiti. Ch"amaxa diosanakatakiwa. Altʼat chuymanïñajj jaqenakatakiwa" sasa.
  
  Werner chachajj pʼeqepanwa taqe ukanak jaktʼäna. Ukat akham sarakïnwa: "Mä jukʼa qhanañchtʼä" sasa. "Mascarampi mä disfrazjam uchasismaxa, janiw kuna jan waltʼäwis utjkaspati, janirakiw kunatakis askïkiti".
  
  "Jïsa" sasaw Marduk-ax ñik"utap jisk"achasa ukat juk"at juk"at nayranakap ch"irmthapisin jaysäna.
  
  "Ukat mä jiwat dianat mä juk"a ñik"uta apsusin mä mascara manqhar uchasma, ukat ajanumar uchasma... Dios, uka arunak ist"añakiw usuntayitu... ajanumax uka jaqin ajanuparuw tuku, waliki?"
  
  "Equipo Werner ukan yaqha tortapa." Sam jachaqt"asisaw uñacht"ayäna kunawsatix Marduk jupax p"iqip ch"allxtayäna.
  
  "Ukampis uka qhipatxa ninamp phichhantañamawa jan ukax uchañamawa ukat janïr qʼal loqtkasax juykhüñamawa" sasaw Werner chachax ñikʼutap chʼuqtʼäna, ukat patonakapar mä filaruw puriyañarux chuym churasïna.
  
  Marduk chachajj akham sänwa: "Ukhamawa" sasa.
  
  Fritz sat doctorajj mä jisktʼampïnwa. "¿Khitis kunjamsa uka destinonakat maynirus jan purispa uk amuytʼpachati, tata Marduk? ¿Khitis mä mascara jan juykhükasin ni ninan jiwatat antutpacha?"
  
  "¿Kunjamsa LöVenhagen sat empresajj uk luräna? ¡Chiqpachansa, Hilt doctoran ajanupar apsuñataki ukat hospitalat mistuñatakiw wasitat uchasïna! ¿Kunjamsa uk luräna? - Sam jiskt"asitaynawa.
  
  "Ninax nayrïr kutiw juparux apxarutayna, Sam. Jupax suertenikïskänwa qhispiñataki. Q"araw Babel Mascaran destinopat jark"aqasiñatakix" sasaw Marduk jupax säna, jan kuns yäqasaw ist"asïna. Ukajj jakäwipan wali wakiskirïjjänwa, ukatwa pachpa nayra cheqa yatichäwinak mayamp arsuñajj qarjatäna.
  
  "¿Aka... janchixa?" Sam jilatajj walpun chhuxriñchjasïna.
  
  "Ukhamapuniw ukham lurasi. Chiqpachansa, akax Babel maskan ñik"utapawa. Ukax Masker ukan ajanuparux pachaparuw uchatäñapa, ukhamat Masker ukan ajanupan ukat mascara ukan fusión ukar imantañataki. Ukampis jiwasan pisin jakasir, aynacht"at jan walt"ayat jaqisax janiw uka tuqitx amuykiti. Jupax jank"akiw pantjasitap amuyasini, janitix nayraqat amuyaschi ukhaxa", sasaw Marduk jupax jaysäna. "Jichhax juykhüñax janiw kimsa jan ukax pusi urut jukʼampïkiti, ukhamax kawkhantï jikxataskchixa, janiw auto apnaqkaspati sasaw suytʼaskta" sasa.
  
  -Juparux chiqapuniw luqtaski -sasa. Q'axata!" Kol jupax mä ñik"ut ch"allxtayäna.
  
  Fritz sat doctorajj akham sänwa: "Janiw jukʼamp iyaw sañjamäkänti. "Ukampis señores, chiqpachansa, janïr personal administrativo ukanakax akan sinti cortesías ukanakat thaya katuqapkipan sarxapxañamatakiw achikt"asipxañama".
  
  Fritz sat doctorajj wal kusisïna, jichha kutinjja taqeniw iyaw sapjjäna. Ukat abrigonakap apthapisin jukʼat jukʼat oficinat mistuñatakiw wakichtʼasipjjäna. Iyaw sañatak p"iqip ch"allxtayasa ukat qhipa arunak despedida ukampix Fuerza Aérea ukan pilotonakapax sarxapxäna, Marduk juparux uñacht"ayañatakiw katuntat jaytawayapxäna. Jupanakajj mä jukʼa qhepatwa Sam jilatampi uñtʼasiñ amtapjjäna. Ukham machaq turkakipäwimpi ukat jan walt"ayir chiqawjanakat wali wakiskir uñakipañampixa, jupanakax jach"a esquema de cosas ukan lurawinakap wasitat amuyt"añ munapxäna.
  
  Sam ukat Margaret jupanakax hotelan restaurantepan jikisipxäna, kunawsatix Marduk ukat pä piloto ukanakax base aérea ukar Schmidt ukar yatiyañatak sarapkäna ukhaxa. Jichhax Werner jupax Marduk jupax comandantepar uñt"atap yatïna, nayrïr entrevistaparjama, ukampis janiw jichhakamax yatkänti kunats Schmidt jupax uka jan wali mascara tuqit yatiyawinak jupa pachpatak imatayna. Chiqans mä jan aljañ artefacto ukhamänwa, ukampis mä jach"a organizacionan jikxatasitapatxa, Luftwaffe alemán ukham uñt"atawa, Werner jupax amuyataynawa, Schmidt jupax Máscara de Babel ukar thaqhatapatx juk"amp política tuqit amuyt"at razonaw utjañapa.
  
  "¿Kunsa comandantemarojj nayat yatiyäta?" - Marduk jupax pä waynaruw jiskt"äna, jupanakax jupamp chik sarapxäna, Werner jupan jeep tuqir sarapkäna ukhaxa.
  
  "Janiw jumat jupar yatiyañasäkiti. Kuntix nayax akan amuyt"kta ukata, jumatix L öVenhagen ukar jikxatañ yanapt"apxitasma ukat ukankatamx jamasat imapxasma ukhax juk"amp askïspawa, tata Marduk. Capitán Schmidt jupax jumat juk"amp jan yati ukat ukan chikancht"asiwimat juk"amp yati ukhax juk"amp askiwa", sasaw Werner jupax arsuwiyi.
  
  "¡Base ukan jikisiñäni!" - Kohl jupax pusi autot jayaruw arnaqasïna, jupan pachpa autop jist"arasa.
  
  Werner jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. "Amtasipxam, Marduk ukax janiw utjkiti ukat janiw Lövenhagen markar jikxatapkti, ¿janich ukhamäki?"
  
  "Amuytwa!" Kol jupax mä juk"a aruntt"asisaw uka amtarux iyaw satayna, ukat waynar uñtasit sonrisampiw iyaw satayna. Autopar mantasaw autopamp sarawayjjäna, kunattejj tarde jaypʼu qhanaw nayraqatapan markan qhantʼäna. Niya inti jalantxänwa ukatx jupanakax payïr uru thaqhañ ururuw puripxäna, waliw uka urux jan atipt"asis tukuyapxäna.
  
  "¿Juykhu pilotonakar thaqhañ qalltañasajj wakisispa sasaw amuyta?" Werner chachajj taqe chuymaw jisktʼäna, mayitapajj qhawqha larusiñatakjamäskchïnsa. "Akax kimsïr uruw Löwenhagen jupax hospitalat qhispiñatakix mascara apnaqatayna, ukhamax nayranakapamp jan walt"awinakax utjañapawa".
  
  Marduk jilatajj akham sänwa: "Ukajj cheqäskapuniwa" sasa. "Cuerpopatï chʼamanïchi, ukat ukajj jan ninampi jariqtʼatajat ukhamäkchejja, inas jukʼamp tiempojj jan uñjañapatak munaschispa. Ukatwa Occidente markankirinakajj Mesopotamia ukat Babilonia markanakan nayra costumbrenakap jan amuyapkänti, ukat taqeniruw hereje ukat wila wartasir animalanakjam uñjapjjerïtu. Kunapachatï nayra reyinakas pʼeqtʼirinakas layqasiñanak lurapkäna ukhajj juykhunakar phichhantapjjerïna ukhajja, janiw kʼari juchañchasin jan sinttʼasirïpjjatap laykojj ukham lurapkänti. Uka juicionakat jila partejja, Babel markan Mascarapajj jupanakan kʼarinakapatak apnaqatäñapatak cheqapuniw yanaptʼäna" sasa.
  
  "¿Jichhax jilpach uka especímenes ukanakax?" Werner jupax mä ceja jach"aptayasaw jiskt"äna, kunawsatix Jeep ukan encendido ukar qhant"ayaskäna, ukat uka patat lurat lurawinakat pächasir uñnaqani.
  
  Marduk chachajj amparap chʼoqtʼasisaw akham säna: "Walikiwa, taqeniw pantjasipjje, wawa. Arrepentisiñat sipansa jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñaw jukʼamp askejja" sasa.
  
  
  21 t"aqa - Neumann ukat LöVenhagen jupanakan imantatapa
  
  
  Olaf Lanhagen chachajj qarjataw ukat sapa kuti arrepentisiñamp phoqantatänwa, ukat Darmstadt jakʼankir mä pub ukan qontʼasïna. Nina kullakarojj Frau Bauer chachan utapan jaytatapat pä uruw pasjjäna, ukampis janiw masipar jupamp chika ukham jamasat misión lurañatak aynachtʼañ puedkänti, jukʼampejj mä mular uñtat irpañaw wakisïna. Jupax Hilt doctoran qullqipampiw manq"añanak alañ suyt"äna. Ukat arknaqatäspa ukhajja, celularap apsuñwa amuytʼarakïna. Jichhakamax autoridadanakax hospitalan jiwayatanakapat jupaw juchanïtap amuyapxpachäna, ukatwa Hilt-an autop jan comandar sarkänti, capitán Schmidt-ar puriñapataki, jupax uka pachax base aérea Schleswig-ankänwa.
  
  Jupax Hilt chachan celularap apnaqasaw mä kuti jawstʼañ amtäna. Ukham lurasajj Schmidt jilatampiw jan walin uñjasispäna, kunattejj celularanakan jawsatapajj uñjatäspawa, ukampis janiw yaqha amtanïkänti. Seguridadapax jan walt"ayata ukhamarak misión ukax sinti jan walt"ayata, jupax juk"amp jan walt"ayir medios de comunicación ukanakaruw puriñapäna, nayrïr kutix misión ukar khitki uka jaqimp mä conexión uñstayañataki.
  
  "¿Yaqha Pilsner, tata?" - suyt"irix mä akatjamat jiskt"äna, ukat Löwenhagen chuymapax wali ch"amampiw thuqt"äna. Jupax jisk"a amuyt"ir manq"ir jaqiruw arupanx wali aburrito uñkatasïna.
  
  "Jïsa yuspajarapxsmawa". Jupajj jankʼakiw amuyup mayjtʼayäna. "Suytʼam, janiw ukhamäkiti. Nayax mä qawqha schnapps ukanakaw munta, munapxsmawa. Ukat kuna manqʼañanakas utjarakiwa" sasa.
  
  "Menú ukan kuns apsuñamawa, tata. ¿Ukanjja kunas jumar gusttamti?" -sasawa manq"a manq"irixa jan kunjamatsa jiskt"äna.
  
  Lövenhagen chachajj chuym ustʼayasisaw akham säna: "Lamar qota manqʼanak apanipjjeta" sasa.
  
  Uka manq"a irnaqirixa, "Tata, kunjamtï uñjktaxa, janiw quta manq"anak luqtapkti. Chiqpachansa mä plato mayipxsma" sasa.
  
  Löwenhagen jupax mä wakiskir tantachäw jan suykaspän ukhaxa, jan ukax manq"at awtjatax jan ch"amanïkaspän ukhaxa, Hilt chachan ajanupar uchañ privilegiopat askinak apsusispäna, ukhamat sarcástico idiota p"iqi ch"allxtañataki. "Ukatxa, uka filete apanipxita. ¡Diosaja! ¡Jan ukasti, janiw yatkti, muspharayapxita!" - pilotoxa wali colerata arnaqasïna.
  
  Ukatxa, jankʼakiw menú ukat cerveza vaso apthapisinxa, wali muspharat manqʼirix akham säna: "Jïsa, tata" sasa.
  
  "¡Ukat jan nayraqat schnapps ukanakat armasimti!" - jupax delantal ukan idiota qhipäxaruw arnaqasïna, jupax jach"a nayrani visitantes ukanakamp mesanak taypin cocinar saraskäna. Löwenhagen chachajj jupanakar jachaqtʼasisaw kuntï esófago manqhat jutäna, ukajj mä jiskʼa qhuru arunakjam istʼasïna. Uka jan walt"ayir jaqit llakisisaw yaqhip jaqinakax establecimiento ukar sarxapxäna, yaqhipanakax axsarañampiw aruskipt"apxäna.
  
  Mä suma uñnaqtʼan tawaqux wali mulljat irnaqir masiparuw mä suma umañ apaniñatak jan axsartʼaskäna. (Servidor ukax cocinan ch"amañchasiskäna, manq"apax wakicht"atäxän ukhax colerat aljirir uñkatañatakiw wakicht"asiskäna.) Jupax axsarañamp jachaqt"asisaw vaso uchasax "Schnapps jumatakiw tata" sasaw yatiyäna.
  
  "Yuspära" sasakiw säna, ukat wal muspharäna.
  
  Löwenhagen, pä tunk paqallquni, jupax pub ukan suma qhanapan jutïr pachapat lup"iskäna, kunawsatix intix urux anqan mistuwayxäna, ventanas ch"amakt"ayasa. Jayp"u tuqirux jaqinakax mä techo jan munkasax fugas ukham mantanipxäna, ukat musicax mä juk"a jach"aruw tukuwayxäna. Manqʼap suytʼkasajj jukʼamp phesqa chʼama umañanak mayïna, ukat alcohol umañ infiernojj usuchjat jañchipar phichhantkäna ukhajja, kunjamsa uka cheqar purintäna uka toqetwa lupʼïna.
  
  Jakäwipanx janipuniw thaya wila jiwayir jaqir tukuñap amuyirïkänti, ganancianak layku jiwayir jaqir tukuñaxa, janiw juk"ampi, ukat ukham jisk"a maraninakax tukuñapäkänti. Jilapart chachanakax chuymankipstatapatx jisk"achasipxiwa, qullqi jikxatañ arsutapatx jan chuyman khuchhinakaruw tukupxi. Janiwa jupa. Chʼaxwañ avión apnaqirjamaxa, mä uruxa walja jaqinakaruw nuwasïwin jiwayañapäna, ukampis markapan askipatakiw ukham lurasiñapäna, uk sum yatïna.
  
  Alemania ukat Banco Mundial ukan utópico amtanakap machaq pachatak arxatañax nayrïr ukat nayrïr lurawipa ukhamarak munatapawa. Uka amtampi jakañ apsuñax wali uñt"atawa, ukampis jichhax mä wila wartäwiruw puri, Luftwaffe ukan p"iqinchiripan munañanakap phuqhañataki, ukax janiw kunas Alemania markan qhispiyasiñapampis ni uraqpachan suma jakañapatakis kuns luraskänti. Cheqas jichhajj janiw ukhamäkänti. Ukaw niyas nayranakapan jan wali uñjatapa ukat jukʼamp jan istʼasir chuymanïtapat aynachtʼayäna.
  
  Kunatix juparux juk"amp llakiskäna ukax kunjams Neumand jupax arnaqasïna kunapachatix LöVenhagen jupax nayrïr kutix ninamp phichhantawayi. Schmidt capitán chachajja, LöVenhagen sat chacharuw contratäna, kunattejj uka comandantejj wali jamasat operacionaw sasaw säna. Ukax escuadrón jupanakan jichhak Mosul, Irak marka jak"an uñstayatapatw uñstawayi.
  
  Kuntix comandantex LöVenhagen ukar yatiykän ukatjamaxa, Flieger Neumann jupax Schmidt jupaw khithatayna, mä ch"amakt"at nayra reliquia mä colección privada ukan apsuñataki, kunapachatix Irak markankapkäna, qhipa muyuntat bombardeo ukanx Banco Mundial ukat juk"ampirus CIA ukan oficinaparux uñch"ukipxäna. Neumand sat chachajja, mä kutejj qʼajjo wayn tawaqöjjänwa, jupajj mä qamir coleccionir jaqen utapar mantasin Babel markan Mascarap lunthatasiñatakejj kuna yatiñanakatï wakiskäna ukanakänwa.
  
  Juparux mä jisk"a p"iqi ch"akhar uñtat reliquia foto churapxäna, ukat uka yanapt"ampiw uka yänak latón caja ukan ikiskäna ukat lunthatasïna. Mä jukʼa tiempotjja, Neumand chachajj Schmidt chachatakejj kuna yänaktï aptʼaskäna ukanak aptʼataw Alemania markar kuttʼjjäna, ukampis Schmidt chachajj janiw qʼañu luräwinak lurañatak ajllkäna uka chachanakan jan chʼamanïpjjatap jaktʼkänti. Neumand sat chachajja, qollqet anatañ wal munirïna. Nayrïr jayp"ux kutt"anxasax mascara ukampiw qullqit anatt"añ utar saratayna, ukax Dillenburg markan qhipa callejón ukan manq"añ utaruw saratayna.
  
  Janiw mä jan aljañjam, lunthatat yänak taqi chiqan apt"asis juk"amp jan amuyt"asis lurkänti, jan ukasti, Schmidt capitanan colerasiñap jikxatarakïna, kunjamtï contratatäkän ukhamarjam amuyt"asis ukat jank"ak mascara jan puriyasa. Uka escuadrón ukan kutt"anxatap yatisax ukat Neumand ukan jan utjatap yatisax Schmidt jupax jank"akiw nayrir base aérea ukan cuartel ukan jan walt"ayat jaqunukut jaqimp jikisitayna, Neumand ukan reliquia ukar kunayman tuqinakat katuqañataki.
  
  Uka arumax lup"isax LöVenhagen jupax Capitán Schmidt ukar uñisiñax wali ch"amampiw amuyupan jilxattaski sasaw amuyasïna. Jupajj ina chʼusat jiwañaruw puriyäna. Jupaw qullqi munañan jan chiqapar uñjatäñar puriyäna. Jupaw Löwenhagen chachajj janipuniw suma uñnaqtʼanïñapatak yanaptʼkänti, ukat ukajj jukʼamp jan pampachañjam juchawa, uka juchaw comandantejj qollqe munañanïtapajj Löwenhagen chachan jakäwipar apantäna, mä arunjja, kunas ukat qheparäna.
  
  Uka empuñadurax wali sumapunïnwa, ukampis LöVenhagen ukatakix sapa maynir chhaqhatapax juk"amp manqhar khuchhuqawayi, kuna janchi usuchjasiñanakas janiw ukhamäkaspati. Uka patxaruxa, nayranakapaxa jan ch"amanïñwa qalltäna, manq"a mayiñatakisa janiwa menú liyt"añsa puedkänti. Uka jisk"achawix niyas juk"amp jan walipunïnwa, jan walt"awinakat sipansa ukat janchi tuqit jan walt"awinakat sipansa. Jupax mä juk"a schnapps uk umt"asinx p"iqip patxaruw amparanakap ch"allxtayäna, juk"amp mayisa.
  
  P"iqipanxa, waranq waranq arunakaw ist"asïna, jupanakax jan wali amtanakapat taqiniruw juchañchapxäna, ukat pachpa chuymapan amuyunakapax kunjams jank"akiw taqi kunas jan walt"ayatäna uk uñjasax amukiw qhiparäna. Jupax amtasïnwa kuna arumax uka mascara katuqatayna, ukat kunjams Neumand jupax jan ch"amampi jikxatat yänak katuyañ munkänti. Jupajj Neumand chachan thakiparjamaw mä discotecan escaleranakapan qollqet anatir mä utar saräna. Ukanjja, kuna horasäki uk suytʼäna, yaqha fiestar sarir jaqjamaw uñachtʼayasïna, jupajj sapa kutiw uka cheqar visittʼirïna.
  
  1 jayp"u pachat mä juk"a pachatxa, Neumand jupax taqi kuns apt"asiwayi, jichhax pä kuti jan ukax jan kuna jan walt"äwimpiw uñjasi.
  
  Löwenhagen chachajj akham sänwa: "Aka mascara mä garantia ukham imañatak jaytapjjäta ukhajja, 1.000 euros pagapjjäma" sasa.
  
  -¿Jumaxa sawkasisktati? Neumand jupax machantat jikxatasisax chuym ch"allxtayäna. "¡Aka maldito yäx millón kutiw jukʼamp valorani!" Jupax maskarax taqinin uñjañapatakiw uchasïna, ukampis wali askiwa, machantat uñjasitapax pächasir empresampiw uka tuqit chiqa chuymanïtapat pächasïna. Löwenhagen chachajj janiw pä kuti lupʼipjjañapatak jaytkänti, ukatwa jankʼak kuns luräna.
  
  "Jichhax, mä loqhe mascaratakiw anatt"apxäma. Mä juk"a pachax asnumarux base ukar kutt"ayarakiristwa" sasa. Jupax juk"amp jach"atwa ukham arsüna, mayninakar amuyt"ayañ suyt"asa, amigopar utar kutt"añapatak wayt"añatakikiw mascara apsuñatak ch"amanchaski. Lövenhagen chachan sallqjañ nayra sarnaqäwipax k"ari yatiñanakaparux juk"amp ch"amanchawayi, ukax wali askiwa. Jupajj mä estafa lurasajj wali amuytʼayirïnwa, uka sarnaqäwijj jupatakejj wali askiwa. Jichhakamax, kunapachatix qhipharux jutïr pachap amtawayi.
  
  Uka maskaraxa muyu mesa chika taypinwa qunt"asitayna, kimsa jaqinakampi muyuntata. Lö Venhagen ukax janiw kuna jan walt"awis utjkaspati kunapachatix yaqha anatirix acción ukar mantañ munkän ukhaxa. Uka jaqix local ciclista ukhamawa, ordenapanx mä simple kayuk pallapalla, ukampis mä p"iya público ukan póquer anatäwir jan mantañapatak jark"añax suyt"añjamaspawa, ukax taqi chiqan locales q"añunakan uñt"atawa.
  
  LöVenhagen jupax mä sallqjañ yatiñanïkchïnsa, janiw uka jan uñt"at jaqit mascara ukar sallqjañ atkänti, jupax ch"iyar janq"u Gremium emblema ukamp cuello de cuero ukan uñacht"ayatayna.
  
  "¡Ch"iyara Paqallqu kamachinaka, jan wali jaqinaka!" - jach"a motociclistax arnaqasïna kunawsatix LöVenhagen doblado ukat Neumann amparapax mä jan ch"aman kimsa jacks uñacht"ayäna. Neumand jupax wali machjataw jikxatasïna, janiw uka maskara kutt"ayañ yant"känti, ukampirus qhanaw uka chhaqhatapatx wali llakit jikxatasïna.
  
  "¡Ay Jesus! ¡Ay muxsa Jesus, jupaw jiwayapxitani! ¡Jupaw jiwayapjjetani!" - ukakiw Neumand jupax saspa, qunqurt"at p"iqip amparanakapamp katxarusa. Jupax qunt"asisaw jachäna, jutir tamax mesa apsuñ munapkän ukanakax juparux chhuxriñchjasipxam jan ukax bancor tukuyapxam sapxäna. Neumann jupax sarxänwa, samañapanx mä loco ukham kuns arnaqasïna, ukampis wasitatw machantat estupor ukar uñt"ayasïna, ukat khitinakarutï thak taypit amparapamp apsuwaykäna ukanakax ukham apsupxäna, Lövenhagen jupax Neumann juparux arktäna, janiw uka reliquia ukan esotérico ukham uñt"atäkänti , ukax motociclistax amparapampiw kawkhans nayraqatapan luqxatäna. Bicicletar sarnaqirix mä juk"a pachaw sayt"äna, mä tama imill wawanakarux jach"añchasïna, p"iqi ch"akha mascarax alemán ejército estilo casco manqhanx jik"akïkaspas ukhamaw uñstaspa sasaw jach"añchasïna. Jupax jank"akiw amuyasïna, chiqpachans Neumand jupax motociclistarux mä ch"amaka hormigón p"iyaruw arktäna, ukanx mä fila motocicletas ukanakax faros ukan ch"iyar vigas ukanakan qhant"äna, ukax janiw estacionamiento ukar sum purinkänti.
  
  Jupax samarañampiw uñjäna, Neumand jupax pistola apsuwayxäna, ch"amakanakat mistuwayxäna ukat motociclistarux ajanuparux punto-blank ukham ch"axwantäna. Uka markanx pistolanakax janiw yaqha ukhamäkänti, yaqhip jaqinakax yaqha motociclistanakaruw iwxt"apxäna. Mä qhawqha tiempotjja, siluetanakapajj estacionamiento pʼiya patjjaruw uñstäna, ukampis kuntï paskäna uk uñjañatakis wali jayankapjjänwa.
  
  Kuntï uñjkäna uk istʼasajj jachaqtʼasisaw Lövenhagen chachajj mä jiwat jaqen aychap mä cuchillompi khuchhuqañ jan wali costumbre uñjäna. Neumand jupax wila tela ukax mascara manqharuw jaquntäna ukat machjayir amparanakapamp jank"akiw jan walt"ayat jaqirux isi apsuñ qalltäna. LöVenhagen chachajj wali muspharata ukat jachʼa nayranakapajj jankʼakiw Babel Mask ukan imantat yateqäna. Jichhajj kunatsa Schmidt chachajj jupar amparapamp katjjaruñ wal munäna uk yatïna.
  
  Machaq grotesco persona ukanx Neumand jupax ch"amakanx qhipa autot mä qawqha metros ukch"a jayaruw janchiparux basura ukar liwxatäna, ukatx jan amuyt"asisaw uka jaqin motocicletapar makhatatayna. Pusi urunak qhipatxa, Neumand jupax mascara apt"asisaw imantasïna. LöVenhagen jupax Schleswig markan base anqanw juparux arknaqäna, ukanx Schmidt jupan colerasiñapat imantaskäna. Neumand jupax wali motociclistar uñtasitänwa, lentes de sol ukat q"añuskir vaqueros ukanakampi, ukampis jupax club colores ukat bicicleta ukanak zanjawayxänwa. Gremium markan Mannheim p"iqinchiripax mä k"arisiriruw thaqhaskäna, ukat janiw uka jan walt"äwix wakiskänti. Kunawsatix Neumand jupax Lövenhagen jupamp jikiskäna ukhax loco ukham larusitayna, kunatix nayra árabe aru uñtasitaw jan chiqaparu arsuskäna.
  
  Ukatxa cuchillo apthapisinxa pachpa ajanupa khuchhuqañ yant"äna.
  
  
  22 t"aqa - Juykhu Diosan sartawipa
  
  
  "Ukhamajj qhepat parltʼasipjjtawa" sasa. Mä aruw Lövenhagen chachan janchiparux ch"iqa amparap qhipäxat p"akjäna. Jupajj mä ratukiw supayar amuytʼäna, janiw cheqa yatichäwit jayankkänti.
  
  "Capitán Schmidt" sasaw säna, ukampis qhana razonanakatwa janiw saytʼasisin arunttʼkänti. "Jan sum amuytʼatajat perdonapjjañamawa. Uñjapxtawa, nayax, qhiparuxa, yaqha jaqin ajanupar uchatätwa -sasa.
  
  "Ukhampuni. "Jack Daniels, achikt"asipxsmawa" sasaw Schmidt jupax janïr Lövenhagen platonak apt"at mesa jak"achaskäna uka manq"añ utar säna.
  
  "¡Nayraqatajj plato uchasim, amigo!" Lowenhagen chachajj arnaqasïna, ukat uka jan amuytʼasir jaqejj istʼañapatakiw chʼamañchtʼäna. Restaurant apnaqerejj uka jakʼan saytʼatäskäna, yaqha jan wali luräwi suytʼasajj janïr jucha luririrojj sarjjañapatakiw mayïna.
  
  "Jichhax uñjtwa kuntix mascarax luraski uk amuyt"atama" sasaw Schmidt-ax samañap manqhan arsüna ukat p"iqip alt"ayasïna, khitis ist"askiti janicha uk yatiñataki.
  
  "Kuntix Neumand jisk"a imill wawamax jiwayañatak apnaqkäna uka arumax kuntï lurkäna uk uñjtwa. "Lövenhagen chachajj amukiw säna, jukʼakiw chhuxriñchjasiñanak taypin samaqäna, kunattejj mä animaljamaw nayrïr chikat aycha manqʼantäna.
  
  "Ukhamajj ¿kunsa jichhajj lurañasatak ewjjtʼapjjsma? ¿Neumand ukham qullqi laykux chantajapxita?" - sasaw Schmidt jupax jiskt"äna, pacha jikxatañ yant"asa. Uka reliquiajj khitinakatï uka reliquia apnaqapkäna ukanakat apsutätap sum yatïna.
  
  "¿Ch"iyara lurañama?" Löwenhagen jupax mä laka rosa aycha kisunakap taypin ch"allt"ataw chhuxriñchjasïna. "¿Nayat sawkasirïtati? Nayax uka apsuñ munta, capitán. Uk apsuñatakix mä cirujanoruw uñjir saräta" sasa.
  
  "Kunata? Jichhakiw ist"ta, jumax wali jan wali phichhantatätawa. Nayax amuyta, jumax kawkhantï nayrax ajanumax jikxataskän uka aycha ch"amakt"at q"añut uñt"ayañat sipansa, wali ch"aman qullirin ajanupampiw uñjañ munasma" sasaw comandantex colerat jaysäna. Jupax musphataw uñjäna, Löwenhagen jupax filetep khuchhuqañatak ch"amachasiskäna, jan ch"amanïki uka nayranakap ch"allxtasa, thiyanakap jikxatañataki.
  
  "¡Fuck you!" - Lowenhagen jupax juramento luratayna. Jupax janiw Schmidt-an ajanuparux sum uñjkänti, ukampis aycha khuchhuqañ yänak nayrapar ch"allt"añatakis wali suma suyt"añatakis wali ch"amampiw jikxatasïna. "Janïr mä loco bat ukar tukuñkamax apsuñ munta... r-mad... fuck..."
  
  "¿Neumand jilatarojj ukham paspachänti?" - Schmidt jupax ch"amanchawayiwa, irnaqir waynarux frase ukan estructura ukamp yanapt"asa. "¿Kunas chiqpachapuni pasäna, Lövenhagen? Aka idiotax qullqit anatt"añ fetiche ukar yuspajarasawa, kuna amtampis kunatix chiqaparjam nayankki uk imañatakix amuyasta. Kunatï nayatak muspharkayäki ukajja, kunatsa janïr nayamp jikiskasajj uka toqet walja tiempo imantañ munapjjtajja" sasa.
  
  "Neumand markat irpkäyäta uka qhepat mä uruw jumar churañ munäyäta, ukampis uka pachpa arumaw ninamp nakhantat jikjjatasiyäta, munat capitanaja" sasa. Jichhajj Lövenhagen chachajj amparapampiw aycha chʼakhanak lakapar chʼalltʼaskäna. Uka jakʼankir jaqenakajj wali mulljataw uñchʼukiñ qalltapjjäna ukat jiskʼat jiskʼat arnaqapjjarakïna.
  
  Uka gerentejj amukiw akham säna: "Perdontʼapjjeta, señoranaka" sasa.
  
  Ukampis Lövenhagen chachajj janiw istʼkänti. Jupax mä ch"iyar tarjeta American Express mesaruw jaquntäna ukat akham sänwa: "¡Ist"apxam, mä botella tequila apanipxita ukat nayax taqi uka nosy idiotanakaruw uñjä, jupanakax ukham uñch"ukiñ jaytapxani ukhaxa!"
  
  Mesa de billar ukan yaqhip yanapirinakapax wal kusisipxäna. Mayni jaqinakax irnaqawiparuw kutt"xapxäna.
  
  "Jan llakisimti, niyaw sarxañäni. Taqiniruw umañanakap apanipxañama ukat amigojarux tukuyapxam, ¿walikïskiti?" Schmidt jupax jichha estado ukarux jumat sipan juk"amp qullan civilizado ukham uñt"ayawayi. Ukhamatwa uka gerentejj mä qhawqha minutonak jukʼamp yateqäna.
  
  "Jichhax kunjams pasäna uk yatiyapxita, mä maldito agencia gubernamental ukan mascara ukamp tukuyapxtaxa, kawkhantix khitis apaspa" sasaw Schmidt jupax jisk"at arsüna. Mä botella tequila apanipxatayna, jupax pä ch"uqi warantatayna.
  
  Löwenhagen chachajj wali chʼamampiw manqʼantäna. Amuyatajja, alcohol umañajj janiw chuymapan usuchjatanakapan tʼaqhesiñap chhaqtayañatakejj yanaptʼkänti, ukampis manqʼat awtjatäjjänwa. Kunatï paskäna uk comandanteruw yatiyäna, jila partejj pretextonak lurañat sipansa, ajanupar qhespiyañatakiw säna. Taqi escenario ukax juparux nayraqat colerayatayna, kunapachatix Schmidt-arux taqi kuns yatiykän ukhax wasitatw uñstawayi, ukatw Neumand-arux motociclista ukham uñt"ayasisin yaqha arunakamp arsuskir jikxatawayi.
  
  -¿Árabe? Ukax jan walt"ayiriwa", sasaw Schmidt jupax iyaw sawiyi. "¿Kuntï istʼapkta ukajj cheqapuniw acadio arun utjäna? Musparkaña!"
  
  -¿Khitis llakisi? Lowenhagen jilatajj wali jachʼatwa arsüna.
  
  "Ukata? ¿Kunjamatsa jupat mascara apsuwayta?" - sasaw Schmidt jupax jiskt"äna, niyas jachaqt"asisaw sarnaqäwin wali suma chiqawjanakap uñjasax jiskt"äna.
  
  "Kunjamsa uka mascara kuttʼayañajj uk janiw amuyirïkti. Nayax sañ muntwa, akanx jupax taqpach jach"a ajanumpiw jikxatasïna ukatx janiw mä rastro de la mascara ukax manqhan jikxatasïna. ¡Diosaxay, kuntï siskta uk istʼam! ¡Taqi kunas jan wali samkakiwa ukat surrealista ukhamawa!"
  
  Schmidt jilatajj akham sänwa: "Sarantaskakïwa" sasa.
  
  "Kunjamsa mascarap apsuñ yanaptʼirista sasaw cheqak jisktʼta, ¿yatitati? Ukampis jupax... jupax..." Lövenhagen jupax mä machat ch"axwirirjamaw larusitayna, jupax pachpa arunakapan jan amuyt"asirïtapat larusitayna. "¡Capitán, ¡jupax nayaruw ch"akhuwayitu! Mä fucking stray allqujama, uka bastardox jak"achasisinx chhuxriñchjasïna, ukat nayax wali parlaskäyät ukhax uka bastardox amparajaruw ch"akhutäna. ¡Jupajj mä taqpach chʼiyjäna! Tata! ¿Kunsa nayajj amuytʼañajäna? Jichhakiw uka jakʼan jikjjatkayäta uka metalat lurat nayrïr tubompi jawqʼjañ qalltawayta" sasa.
  
  "Ukhamajj ¿kunsa jupajj luräna? ¿Acadio aru parlirïpachänti?" - sasaw comandantex jiskt"äna, jupanakarux yaqha warantasa.
  
  "Jupax t"ijt"añ qalltäna, ukhamax chiqans nayax arknaqawayta. Ukhamatwa, Schleswig markan inti jalsu tuqin sarapxta, kawkirus, kunjamas puriñax, jiwasakiw yattanxa? "- sasaw Schmidt-arux säna, jupax p"iqip ch"allxtayäna: "Jïsa, aka chiqarux uñt"twa, edificio auxiliar ukan hangar qhipäxan".
  
  -Ukhamawa -sasa. Uka taypin t"ijtapxta, Capitán, infiernot mistuñ murciélagos ukham. Nayax sañ muntwa, jupar jiwayañatakix wakichtʼatäyätwa. Walja llakitaw jikxatasiyäta, wilax mistuwayxänwa, jupax walja tiempo nayat jaltxatapat qarjataw jikxatasiyäta. Juramento luraraktwa, nayax wakicht"ataw jikxatasiyäta uka mascara kutt"ayañataki, ¿yatitati? " Lowenhagen chachajj amukiw qhuru arsüna, wali suma psicótico ukham istʼasïna.
  
  -Jïsa Jisa -sasa. Sarantaña." Schmidt jupax janïr subordinadopax qhipharux uka t"unjir locura ukar atipt"kasax sarnaqäwin tukuyäwip ist"añaruw ch"amanchawayi.
  
  Placapajj jukʼamp qʼañuchatäjjäna ukat chʼusäjjäna ukhajja, Lövenhagen chachajj jukʼamp jankʼakiw arsüna, consononanakapajj jukʼamp mayjäkaspas ukhamaw istʼasïna. "Janiw kun lurañsa yatkayätti, ukampis inas mascara apsuñ yatchïna jan ukajj ukham yaqhanak apsuñ yatchïna. Nayax hangar ukar puriñkamaw arknaqawayta, ukat sapakiw jikxatasipxta. Guardianakajj hangar anqan arnaqasipkäna uk istʼirïtwa. Jichhax Neumand-arux yaqha jaqin ajanupan utjatapat uñt"apxatapatx pächastwa, ¿janich ukhamäki?"
  
  "¿Ukax kunapachatï nuwasir jaqir katuntkäna ukhaxa?" - sasaw Schmidt jilatajj jisktʼäna. "¿Ukhamti avión tʼunjañatak yanaptʼäna?"
  
  Löwenhagen chachan nayranakapajj uka tiempotakejj niyas juykhüjjänwa, ukampis chʼiwinaka ukat chʼama cuerponakas yaqhachaskakïnwa. Mä q"illu tinte ukaw iris ukanakarux colorani, león nayranakan colorapa, ukampis jupax parlaskakïnwa, juykhu nayranakapamp Schmidt ukarux chiqaparuw chint"äna, kunawsatix arup jisk"achasa ukat p"iqip mä juk"a liwxatäna. "Diosaja, Capitán Schmidt, kunjamsa jumar uñisïna" sasa.
  
  Narcisismo ukax Schmidt juparux L jupan arsutapan utjki uka amuyunakapat amuyt"añapatakiw jark"äna &# 246; Venhagen, ukampis sentido común ukax mä juk"a q"añuchataw jikxatasïna - chiqaw kawkhantix almapax jawq"jañapäkän uka chiqana. Juykhu apnaqiriparux akham sänwa: "Chiqpachansa jupax uk luratayna" sasa. "Nayaw jupar mascara uñt"ayawayta. Ukampis janipuniw kuntï uka warmin luraski uk yatiñapäkänti, janirakiw jupatakis apnaqañapäkänti. Loqhe jaqejj jupa pachparuw uk apanïna. Kunjamtï jumax lurkta ukhama" sasa.
  
  "Naya..." Löwenhagen chachajj platonakan thuqtʼasitapa ukat lentes tʼunjañ taypinwa colerat nayrar sartäna, "¡ukampikiw hospitalat wali valorani wila reliquia apsusin jumanakar churañatakik apnaqäna, jan yuspärasir subespecie!"
  
  Schmidt chachajj Löwenhagen chachan lurañap tukuyatap yatïna, ukat jan istʼasirïtapajj janiw sinti llakisiñatakjamäjjänti. Ukampis niyaw jiwañapäna, ukatwa Schmidt chachajj colerasiñatak jaytäna. "¡Jupajj jumar uñisjjtamjja, kunjamtï nayajj jumar uñisksma ukhama! Neumand jupax Bagdad ukat La Haya uksar mä escuadrón suicidio khitañatak jan wali amtäwiman chikancht"asitamat arrepentisitayna".
  
  Schmidt chachajj jamasat amtap istʼasajj chuymapan saltʼaskäna ukhamwa amuyasïna, ukampis ajanupajj janiw kuns lurañ puedkänti, taqe llakinak acerot uñtat uñnaqan imantasïna.
  
  "Sutim arsusaxa, Schmidt, jupax aruntt"awayiwa ukat juma pachpaw jisk"a misión suicidio ukar visitt"añ munta sasaw saraki". LöVenhagen chachan arupax jachaqt"asitapat p"akintawayi. "Ukan saytʼasisaw mä loco animalar uñtat larusitayna, khitïpachas uk uñjasajj wali llakitaw chhuxriñchjasïna. Wali jiwat bicicletar uñtat isthapt"ataw avión tuqir saräna. Janïr jupar puriñkamajja, guardianakajj walpun mantapjjäna. Jan katuntatäñatakikiw tʼijtjjayäta. Mä kutix base anqäxanx camionajar mantasinx Büchel markaruw t"ijtxa, jumanakar yatiyañ yant"añataki. Celularajj jistʼantatäjjänwa" sasa.
  
  "Ukat ukapachaw avión ukarux base ukar jan jayan jaquqanïna", sasaw Schmidt jupax p"iqip ch"allxtayäna. "¿Kunjamsa teniente general Meyer jilatarojj cheqpach sarnaqäwit qhanañchañaja? Jupax amuyasïnwa, ukax mä legítimo contraataque ukhamawa, kuntix uka holandés idiotax Irak markan lurkän uka qhipatxa".
  
  "Neumand chachajj nayrïr clasen avión apnaqerïnwa. Kunatsa jupax jan amtar puriwayki - jumax - mä khuyapayasiñawa, mä misterio ukhama", Löwenhagen jupax qhuru arumpiw arsüna. Schmidt chachan siluetapakiw jupan jak"apankatapat wali uñacht"ayäna.
  
  Schmidt chachajj khitinakatï jupar qhanstayañ munapkäna ukanakar atiptʼasajj kusisitaw akham säna: "Jupajj faltasïna, kunattejj jumar uñtasitaw wawajajj juykhüna" sasa. "Ukampis janiw uk yatkayätati, ¿janich ukhamäki? Niyakejjay Neumand chachajj lentes de sol uchatächïnjja, jan sum uñjatap janiw yatkayätati. Jan ukhamäkaspa ukhajja, janipuniw juma pachpajj Babel markan Mascarap apnaqkasmati, ¿janich ukhamäki?"
  
  "Janiwa, janiw nayax uk lurañ munkti" sasaw LöVenhagen jupax chhuxriñchjasïna, t"amt"añkamaw atipt"atäkaspas ukham amuyasïna. "Ukampis khitirus phichhantañataki ukat mascara kuttʼayañatakiw khithapjjäta, uk yatiñajapunïnwa. Kawkhantï chʼajjwkäna uka cheqar autot sarjjayäta ukhajja, Neumand chachan carbonizado restos ukanakap fuselaje ukan jaya cheqanakar chʼiqintatätap jikjjatta. Uka mascarajj phichhantat pʼeqepat apsutäjjänwa, ukatwa munat comandantejar kuttʼayañatakejj uka mascara apta, jupar confiyañjamaw amuyayäta" sasa. Aka pachanxa, q"illu nayranakapaxa juykhuptxataynawa. "Ukampis jumax nayratpach uk uñjawayta, ¿janich ukhamäki?"
  
  -¿Kunatsa parlaskta? jupax Schmidt jupa jak"an arsutap ist"äna, ukampis comandante ukan sallqjatapampiw tukuyxäna.
  
  "Jumaw nayar qhepäjjat maynir khithapjjtajja. ¡Kawkhantï chʼajjwkäna uka cheqanwa mascarajampi jikjjatäna ukat Heidelberg markakamaw arknaqäna, camionajan combustiblejj tukusjjañapkama! "Lövenhagen chachajj akham sänwa: "Ukampis panpachanitak gas ukax utjataynawa, Schmidt. ¡Janiräkipan jutaskir uñjkasajja, gasolinampiw jawqʼjawayitu ukat ninamp phichhantawayitu! Nayajj hospitalar tʼijtʼañakiw wakisïna, uka hospitalajj pä grada ukchʼa jayankänwa, ninajj jan katjañapataki ukat inas tʼijtkasajj jistʼantaskaspa sasaw wali suytʼayäta. Ukampis janiw ukhamäkiti, ¡jukʼamp chʼamani ukat jukʼamp juntʼüjjänwa, ñikʼutajaru, lakajaru ukat amparanakajaruw manqʼantäna, ¡jachʼajat arnaqasirïkaspas ukham amuyañkama! ¿Parrilla ukan mä filete ukham phichhantat pachpa aychaman thujsapat chuymamax phallaski uk yattati? JUMA?" - jupax mä jiwat jaqin jan wali uñnaqapampiw capitanarux arnaqasïna.
  
  Kunjamtï gerentejj jankʼak mesapar jakʼachaskäna ukhajja, Schmidt chachajj jan yäqasaw amparap aytäna.
  
  -Jiwasax sarxapxtwa -sasa. Jiwasax sarxapxtanwa. Taqi ukanak aka tarjeta de crédito ukar apañakiw wakisispa" sasaw Schmidt chachax mayïna, Hilt sat doctorax niyaw wasitat jiwat jikxatasiñap yatïna, ukat tarjeta de crédito ukan declaracionapax qalltan yatiyatäki ukat sipansa walja urunak jakatap uñachtʼayañapawa.
  
  Schmidt chachajj jan jaytjasaw akham säna: "Jutam, LöVenhagen" sasa. "Kunjamsa aka mascara ajanumat apsusna uk yattwa. Kunjamsa juykhüñajj kuttʼayasma uk janis amuykchiyätjja" sasa.
  
  Jupajj compañeroparuw bar ukar irpäna, ukanwa recibo firmäna. Ukat sarxapkäna ukhaxa, Schmidt sat chachax tarjeta de crédito Lövenhagen chachan bolsilluparuw kuttʼayäna. Taqi irnaqirinaka ukat visitirinakax wali samarañ samsupxäna. Uka jan wali suyt"ir jaqix janiw propina katuqkänti, ukat lakap ch"iqt"asaw akham säna: "¡Diosar yuspajarañani! Akax qhip qhipa kuti uñjañ suyt"askta" sasa.
  
  
  23 t"aqa - Jiwayaña
  
  
  Marduk jupax reloj ukat ajanupan jisk"a rectángulo uñakipäna, ukax paneles de fecha ukan solapanakapamp uñt"ayatänwa, ukax 28 urunak saraqkipan octubre phaxsitw uñacht"ayasïna. Swanwasser Hotelan recepcionistar suyt"kasax amparanakapamp contador ukarux llamkt"äna, ukanx Sam Cleave ukat jan amuyt"kay amigapax qurpachasipxarakïnwa.
  
  "Ukhamawa, señor Marduk. Alemania markarux walikpun jutapxtaxa", sasaw administradorax suma jachaqt"asis Marduk-an pasaportep kutt"ayäna. Nayranakapajj wali jaya tiempow ajanupar uñchʼukiskäna. Ukax uka jilïr jaqirux jiskt"asiyataynawa, jan uñt"at ajanupatati jan ukax documentos de identidad ukanx Irak markap uñt"ayatapata.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Vielen Dank" sasa. Jupax atispa ukhax jachaqt"asispänwa.
  
  Cuartopar mantañ tukuyasajja, Sam ukat Margaret jilatampiw jardinan jikisiñatak saraqanïna. Jupanakajj niyaw suyasipkäna, ukat piscina uñkatasin terrazaruw mistüna. Mä jiskʼa suma isthaptʼat jaqew Marduk chachar jaya cheqat arktäna, ukampis uka jilïr jaqejj wali amuytʼasirïnwa, janiw yatkänti.
  
  Sam chachajj wali amuyumpiw kunkapar qʼomachäna, ukampis Marduk chachajj "jupar uñjtwa" sasakiw siskäna.
  
  Sam jilatajj Margaret kullakaruw pʼeqep chʼoqtʼasisaw akham säna: "Chiqansa yatisktawa" sasa. Uka jan uñtʼat jaqir uñkatasaw mä jukʼa qhipäxar kuttʼäna, ukampis uñkatatapat imantarakïnwa. Marduk jupax arknaqir jaqir uñkatañatakiw kutt"äna, mä juk"a pachakiw kunatix utjki uk uñakipañataki. Uka jaqix perdón mayisaw jachaqtʼasïna ukat pasillot chhaqtawayxäna.
  
  "Irak markat pasaporte uñjapxi ukat maldito p"iqinakap chhaqhayasipxi" sasaw colerat qunt"asis arsüna.
  
  "Marduk tata, akax Margaret Crosby Edimburgo Post ukan irnaqiriw" sasaw Sam jupanakar uñt"ayäna.
  
  "Jumampi jikisiñax wali askiwa, señora" sasaw Marduk-ax wasitat jachaqt"asiñat sipansa suma chuymamp p"iqip ch"allxtayäna.
  
  Margaret kullakajj wali munasiñampiw akham säna: "Ukat jumajj ukhamarakiw tata Marduk" sasa. "Qhipharux jumar uñtasit yatxatat ukat suma sarnaqir jaqimp jikisiñax wali askiwa" ¿Chiqapunit Marduk-ampi coqueteaski?, Sam-ax jupanakar amparat luqxatasir uñjasax musphataw amuyäna.
  
  "¿Ukat ¿kunjamatsa uk yatta?" - -Marduk jupax muspharkañjamaw jiskt"äna.
  
  Sam sat chachajj grabacionan aparatop apthapïna.
  
  "Ah, taqi kunatix doctoran utapan paskatayna ukax jichhax grabatäxiwa." Jupax investigador periodistarux mä qhuru uñnaqampiw uñch"ukitayna.
  
  "Jan llakisimti, Marduk" sasaw Sam chachajj säna, taqe llakinak maysar apanukuñ amtäna. "Akax nayatakikiwa ukat khitinakatix Babel markan Mascarap jikxatañ yanapt"apxitani ukanakatakikiwa. Kunjamtï yatktaxa, Miss Crosby kullakax akankxiwa, jupax nayratpachw Jefe de Policía ukar chhaqtayañatakix lurawip phuqhawayi" sasa.
  
  "Jïsa, yaqhip periodistanakax suma amuyunïpxiwa, kuntix akapachan yatiñapäki ukanak ajlliñatakiwa ukat... walikiwa, kuntix akapachankirinakax janipuniw yatiñap munapki ukanakxa. Babel markan Mascara ukat yatiñanakapax payïr t"aqaruw jaqukipasi. Jumax nayan amuyt"asirïtax atinisitawa" sasaw Margaret kullakax Marduk-ar arsuwayi.
  
  Jupan uñnaqapajj wal muspharayäna. Británico soltera ukax nayratpachaw taqi kunatix jan uñt"atäki ukat jan uñt"atäki ukanakx walpun munäna. Jupax janiw kawkhans kunjamtix Heidelberg hospitalan irnaqirinakax sapkän ukhamarjam monstruoso ukhamäkänti. Jïsa, normal normanakaparjamax qhanaw deformat uñjasirïna, ukampis ajanupax wali muspharkañ jaqïtap jukʼamp yaptʼäna.
  
  Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Uñtʼasajj wali samarañänwa, señora" sasa.
  
  Ukat jankʼakiw akham säna: "Askiw, Margaret sasin jawstʼita" sasa, jïsa, aka cheqan mä jukʼa coqueteo geriátrico ukaw utji, sasaw Sam chachajj amtäna.
  
  "Ukhamajj jichha toqet parltʼañäni" sasaw Sam chachajj jukʼamp jachʼa parltʼäwir sarjjäna. "¿Kawkhans aka LöVenhagen jaqir thaqhañ qalltañäni?"
  
  "Nayax amuyta, juparux anatañat apsuñasawa. Teniente Werner jupax siwa, Mascara de Babel uka alañ qhipäxankir jaqix alemán Luftwaffe capitan Schmidt ukawa. Nayax teniente Werner juparux mä yatiyäw pretexto ukamp sarañapatakiw mayt"awayta, ukat qharüru chika urux Schmidt jupat mascara lunthatasiñapataki. Uka pachakamax Werner-at jan ist"kä ukhax juk"amp jan waliw sasaw amuyañasa. Ukhamächi ukhax naya pachpaw base ukar jamasat mantañax wakisini ukat Schmidt jupamp mä qawqha arunak mayjt"ayañajawa. Jupaw aka taqpach loco operación ukan qalltatapa, ukat jach"a tratado de paz firmañkamax uka reliquia ukarux katuntañ munani".
  
  "Ukhamajj ¿jupajj comisario de firma mesoárabe ukham uñtʼayasiñapatak amuyta?" Margaret kullakax jiskt"asiwayiwa, Oriente Medio ukatakix machaq aru sum apnaqasa, kunatix muyuntat jisk"a uraqinakax mä sapa gobiernon mayacht"asitapatxa.
  
  "Mä millón lurañanakaw utji, Mada... Margaret" sasaw Marduk chachajj qhanañchtʼäna. "Jupax ajllisaw luraspa, ukampis janiw árabe aru arskiti, ukhamax Comisionado ukan jaqinakax charlatanätap yatipxani. Taqi pachat sipansa, jaqinakan amuyunakapar jan apnaqañ yatiña. Amuyt"añäni, kunjamsa jank"aki taqi ukanak jark"aqasirïta, aka amuyun jan walinak utjaskakirist ukhaxa, Sam jupax chuymapanw jachäna.
  
  Marduk chachan casual tonadapax sarantaskakiwa. "Jan uñt"at jaqir uñtasitaw comisionadorux jiwayaspa. Ukat yaqha suicidio pilotoruw uka edificior khitarakispa. Jichhürunakanjja, taqe colerasiñajj utjkaspa ukhamawa" sasa.
  
  "¿Payïr Jachʼa Chʼajjwäwinjja, ¿janit mä escuadrón nazi ukham lurapkäna?" -sasawa Margaret kullakaxa Sam chachan nayra amparaparu amparapa luqxatäna.
  
  "Uh, janiw yatkti. Kunata?"
  
  "Kunjamsa uka pilotonakarux aka misión ukar voluntarios ukham irnaqañapatak puriyapxi uk yatiñäni ukhaxa, inas kunjams Schmidt jupax ukham wakicht"añ amtkän ukx amuyt"araksna. Inas chiqa yatichäwit jayarstʼatächi, ukampis ¿janit uka tuqit mä jukʼa yatxatañasäki? Inas Gould sat doctorajj yanaptʼarakistaspa" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Jichhajj Mannheim markankir mä hospitalanwa jistʼantatäski.
  
  -¿Kunjamatsa jupax jikxatasi? -sasawa Marduk-ax jiskt"äna, wali juchañchataw jikxatasïna, jupar jawq"jatapata.
  
  "Nayar jutkäna ukhatpach janiw uñjkti. Ukatwa nayrïr kutix Fritz sat doctorar uñjir jutta" sasaw Sam jilatax jaysäna. "Ukampis jumax chiqaw sasma. Nayax ukhamarakiw uñjarakta jupax yanapt"istaspati - jupax consciente ukhamächi ukhaxa. Dios, jupar yanaptʼapjjañapatakiw suytʼaskta. Qhep qhepa kuti uñjkayäta ukhajj jan walinwa jikjjatasïna" sasa.
  
  "Ukatxa, walja razonanakatwa visittʼañax wakisi sasaw siristxa. ¿Teniente Werner jilatampi Kohl amigopampejj kamsaraksnasa?" - sasaw Marduk jiskt"äna, mä juk"a café umt"asa.
  
  Margaret kullakajj telefonopanwa istʼasïna. "Akax yanapirijawa." Jupax jach"a jach"a tukusaw jachaqt"asïna.
  
  "¿mä yanapiri utjtamti?" Sam jilatajj jiskʼachasïna. Ukat janïr telefonot jayskasajj Sam jilatarojj akham sasaw jisktʼäna: "¿Kunapachas?" "Mä operador encubierto ukaw utjitu, jupax policianakan radionakaparu ukat líneas de circuito jistʼantatanakar wal munasi, wawaja." Mä ñik"ut ch"allxtasaw teléfono jaysäna ukat jan kuna qʼañuchat césped sat chiqaruw sarxäna, uka césped ukax jardinan linternanakampi qhantʼatänwa.
  
  "Ukhamajj hacker" sasaw Sam chachajj jachʼat arsüna.
  
  "Schmidt jupax mascara ukax utjxi ukhax mayniw juparux jark"aqañapa, tata Cleave", sasaw Marduk jupax saraki. "Embuscada ukan suyt"kasax pirqaruw ch"axwapxañamatakiw voto churapxsma. Jumax ukat jithiqtañamawa. Chiqansa, aka ajanumpixa janipuniw base ukar puriñjamäkiti" sasa.
  
  Sam sat chachajj sapa malta umasaw uka toqet lupʼïna. "Kuntï jupar lurañ amtkäna uk yatipjjsna ukhajja. Qhanapuniw uka isimp isthaptʼasiñajj kuna jan walinakansa uñjasispa uk jupa pachpaw yatiñapa. Nayax amuyta, jupax mä lackey contratañapawa contrato firmañ saboteañataki".
  
  Marduk kullakajj akham sänwa: "Iyaw sasaw säna, ukampis Margaret kullakajj wali ajjsarkañ uñnaqampiw munasiñ jardinat tʼijtjjäna.
  
  -¡Ay Diosaja! Jupax kunjamtï lurirjamäkäna ukhamarjamaw amuktʼäna. "¡Ay Diosay, Sam! ¡Janiw uk iyawsapkätati! Margaret kullakajj jankʼakiw tobillonakapajj chʼiyjasïna, kunattejj césped cheqat mesaruw saräna.
  
  "Kuna? Kunasa akaxa?" Sam jilatajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna, janïr qalat lurat patio patjjar jaqontkasajj katjañatakiw sillunakapat jaltawayjjäna.
  
  Margaret kullakajj jan iyawsasaw nayranakap jachʼar aptäna, ukat pä chacha masinakaparuw uñchʼukïna. Jupajj jukʼakiw samsuñ puedïna. Samsuñap sum saytʼayasajj akham sasaw jachʼat arsüna: "¡Martha Sloane sat profesorajj jichhakiw jiwayatäjje!"
  
  -¡Jesucristo! Sam p"iqip amparapar katxarusa jachäna. "Jichhax jiwasax chhuxriñchjatäxtwa. ¡Akax Kimsïr Jachʼa Chʼaxwäwiw sasaw amuyapxtaxa!"
  
  "Yattwa! ¿Kunsa jichhajj lursna? Aka aruskipäwix janiw jichhax kuns sañ munkiti", sasaw Margaret kullakax chiqanchawayi.
  
  "¿Kawkitsa yatiyawinakam apsuwayta, Margaret? ¿Jichhakamax khitis uka lurañanak katuqawaypacha?" - Marduk jupax kunjamtï amuyki ukhamarjamaw jiskt"äna.
  
  "Nayan fuentejajj familiajan mä amigopawa. Taqe yatiyäwinakapajj jila partejj cheqäkaspas ukhamawa. Jupax mä zona de seguridad privada ukan imantasi ukat sapa pachaw urupanx uñakipt"i..."
  
  "...lunthatasiña" sasaw Sam chachajj chiqañchäna.
  
  Jupajj jupar uñkatasaw uñchʼukïna. "Jupax seguridad tuqit chiqanaka ukat jamasat organizacionanakaruw uñakipi. Ukhamaw janïr policianakar jan wali lurañ chiqanakar jan ukax jan walt"äwinakar jawsatäkasax yatiyäwinak jikxatta", sasaw iyaw sawiyi. "Mä qawqha minutos nayraw línea roja de seguridad privada Dunbar uksat makhatasinx mä yatiyaw katuqatayna. Janiw policía local jan ukax coroner ukar jawsapkiti, ukampis jupax kunjams Sloan jiwatax ukx yatiyapxitaniwa".
  
  "Ukhamajj ¿janit jichhakam airear uñtʼayaskiti?" Sam jilatajj jankʼakiw säna.
  
  "Janiwa, ukampis niyaw pasañampïski, janiw pächasiñasäkiti. Empresa de seguridad ukat policianakax janïr umañanak tukuykasax informenak uñtʼayasipxani" sasa. Parlkasajj nayranakapajj jachaqtʼasïnwa. "Akanx machaq pachar sarañax jiwasan ch"amasawa. Ay Diosay, taqe kunwa tʼunjapjjañapäna, ¿janich ukhamäki?"
  
  "Chiqansa, munat Margaret kullakaja" sasaw Marduk kullakax nayrjax jan axsaras säna. "Jaqinakax juk"amp sum lurapxi. Taqi kuna jan apnaqañjama ukat lurañjam t"unjaña. Ukampis jichhax janiw filosofía tuqit pachax utjkistuti. Mä amuytʼäwiw utjitu, wali jaya amuyunïkchisa" sasa.
  
  Margaret kullakajj akham sasaw quejasïna: "Walikiwa, janiw kunas utjkiti. "Ukhamajj jiwasan invitadosäm, Pedro."
  
  "¿Akapachar juykhuptaysna ukhajja, ¿kamachasmasa?" - sasaw Marduk jiskt"äna.
  
  "¿Aka mascaramax jumatakix walikiti?" - Sam jiskt"asitaynawa.
  
  "Ist'aña!" - Marduk kamachi, nayrïr chimpunak uñacht"ayasa ukat Sam juparux wasitat ch"uqt"at lakap qhipäxan imantañapatak wayt"äna. "Kuntï medios de comunicación ukanakax sapa uru lurapki uk luraraksna ukhaxa, ¿janich ukhamäki? ¿Mä thakhis utji yatiyawinak jan jilxatañapataki ukhamarak uraqpachar ch"amakt"ayañataki? Ukhamatwa mä askichäw lurañatakix tiempox utjani, ukat La Haya markan tantachäwix lurasiñapatakiw ch"amachasiñäni. Suertenïsajj inas jichhajj jan pächasis jan waltʼäwir saykatañ puedjjsna" sasa.
  
  Sam jilatajj wali llakitaw akham säna: "Janiw yatkti, Marduk" sasa. "Uraqpachanx sapa periodista ukham munirinakax markapan radiopatak ukham yatiyañ munapxi. Akax jach"a yatiyäwiwa. Buitre jilatanakajajj janipuniw akapachar respetapjjatap layku jan ukajj yaqhep sarnaqäwinakar respetapjjatapat ukham suma manqʼa jaytapkaspati" sasa.
  
  Margaret kullakajj pʼeqep chʼoqtʼasirakïnwa, ukhamatwa Sam chachan maldito qhanañchäwip cheqañchäna. "Sloane ukar uñtasit jaqir aka mascara uchañasax... uka amtar firmañatakiki".
  
  "Walikiwa, jan flota de barcos ukar quta thiyar puriñapatak jark"añjamäkani ukhaxa, quta lamar qutaruw apsuñasa", sasaw Marduk jupax uñt"ayäna.
  
  Sam chachajj jachaqtʼasïnwa, uka jilïr jaqen jan ortodoxo amuyunakapat kusisita. Jupajj amuyasïnwa, Margaret kullakajj jan amuytʼasirïkchïnsa, ajanupajj jan amuytʼasirïtapwa cheqañchäna. "¿Yatiyäwinakax kunjamakitix ukhamak mistuni ukhax medios de comunicación ukanakamp jist"antañasawa sañ munapxtati, jupanakax yatiyañatakiw apnaqapxi?"
  
  "Chiqawa" sasaw Marduk chachajj pʼeqep chʼoqtʼasïna, kunjamtï nayrajj lurkäna ukhama. "Kunjamtï sarañjamäki ukhama."
  
  "Diosan ch"uxña uraqinjama...?" sasaw Margaret kullakajj jisktʼäna.
  
  Marduk jilatajj akham sänwa: "Margaret kullakajj nayarojj wali askit uñjarakta" sasa. "Amparanakas mascara ukar puriñjamaxa, uraqpacharuw sallqjsna, Prof. jiwayat yatiyawinakax sasin iyawsañataki. Sloane sat chachajj mä sallqjiriwa. Ukat jiwasa pachpa kʼarisiriruw uka documento firmañapatak khitjjsna" sasa.
  
  "Jach"a lurawiwa, ukampis khitis aka tuqit apsuñatakix loco ukhamäspa uk yatxa sasaw amuyta", sasaw Sam jupax saraki. Jupajj teléfonop aptasajj mä cartaruw marcar rápida satäkis ukar chʼetjjtäna. Mä jukʼa suytʼäna, ukat ajanupajj taqe chuymaw sum amuytʼasïna.
  
  "¡Ey Purdue kullakajj!"
  
  
  24 t"aqa - Schmidt ukan yaqha uñnaqapa
  
  
  "LöVenhagen markan misión ukanx samaratätawa, teniente" sasaw Schmidt jupax ch"amampiw säna.
  
  "Ukhamaxa, ¿jikxattati thaqhapkta uka jaqiru, tata? Waliki! ¿Kunjamsa jupar jikjjatawayta? - sasaw Werner jupax jiskt"äna.
  
  "Teniente Werner, sapxäma, jumar wal respetatam layku ukat jumax aka jan wali jaqir jikxatañ yanapt"añ iyaw sasma" sasa, Schmidt jupax jaysawayiwa, Werner juparux "yatiñaw wakisi" limitación ukar amtayasa. "Chiqpachansa, muspharkañ surrealista ukhamänwa. Mä hora nayrakiw Lövenhagen markar apanini sasaw jawsanitäna" sasa.
  
  "¿Nayan irnaqir masijaxa?" Werner chachajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna, ukampis jan pächasisaw lurañap phoqäna.
  
  "Jïsa. ¿Khitis amuyaspa Kohl jupax khitirus katuntañatakix ch"amanïspawa, hey? Ukampis wali llakitaw uk sapxsma" sasaw Schmidt chachax llakitäkaspas ukham arsüna, ukat luratanakapax apnaqat jaqitakix qhanaw uñjasïna. "Kohl chachajj Lövenhagen markar apankäna ukhajja, mä jan waliruw puripjjäna, ukat panpachaniw jiwarapjjäna".
  
  "Kuna?" - sasaw Werner jupax jach"at arsüna. "¡Akax janiw chiqäkiti sapxita!"
  
  Uka yatiyäwinak istʼasajj ajanupajj chʼiyjatäjjänwa, uka yatiyäwinakajj kʼari kʼarinak phoqantatap yatïna. Kohl jilatajj hospitalan estacionamientopat niya mä minutonak janïr sarkäna ukajja, mä imtʼasitap uñachtʼayäna. Kohl jupax janipuniw taqi ukanakx jikxataskaspati, Werner jupax base ukar puriñkamax mä juk"a pachanw jikxataspa. Ukampis Werner chachajj taqe kunsa jupa pachpaw imasïna. Werner chachan mä armapax Schmidt nayranakap jist"arañakïnwa, kunatix jupax taqi kuns yatïna kuna amtampis L. öVenhagen ukar katuntapxäna, mascara ukat Kohl jiwatapat q"añuskir k"arinaka. Chiqansa, pallapallanakan yatxatatanakapa.
  
  Uka pachparakiw Werner chachajj Kohl chachan jiwatapat wal muspharapjjäna. Ukham llakit sarnaqatapa ukat chuym ustʼayasiñapajj cheqäskapunïnwa, kunattejj Schmidt chachan oficinapan sillapar kuttʼasaw liwjjatasïna. Ch"akhanakapar ch"allt"añatakix Schmidt jupax arrepentisit comandante ukham uñt"ayasïna ukat mä juk"a fresco té churarakïnwa, ukhamat jan wali yatiyäwin ch"axwawip llamp"uchañataki.
  
  "Yatitawa, kuntï Lö Venhagen chachajj uka jan waltʼäw utjañapatak lurawaypachäna uk amuytʼasajj khathatiraktwa" sasaw Werner chachar escritoriopar muyuntasajj säna. "Pobre Kohl sat chachajja. ¿Löwenhagen ukham jan chuymani ukat traicionir subordinado jaqir katuntañatak kamachitax laykux ukham suma avión apnaqirix jakäwip aptʼasitap amuyañax kunja llakisiñas uk yattati?"
  
  Werner chachan ñikʼutapajj chʼamaktʼänwa, ukampis kuntï yatkäna uk qhanañchañatakejj tiempojj puriñapkamajj jupa pachpaw mascarap imañapäna. Mä khathati arumpiwa, mä juk"a juk"ampi yatxatañatakixa, jan walt"ayata jaqiru anatt"añ amtäna. "Tata, ¿janit Himmelfarb-ax aka destino-n chikanchasitap yatiyapxitati?"
  
  -Janiwa janiwa. Janiw Himmelfarb tuqit llakisiñamäkiti. Jupajj janiw aguantañjamäkänti, ukatwa uka asignacionat jaqsuñajatak mayïna. Nayax amuyta, jumar uñtasit maynix nayan p"iqinchatax utjatapat yuspärta, teniente", Schmidt jupax Werner-an asiento qhipäxat jan amuyasisaw ñik"ut mururasïna. "Juma sapakiw jan aynachtʼkituti" sasa.
  
  Werner jupax Schmidt jupax uka mascara katxaruñ atipjataynati janicha uk yatxatañ munäna, ukat ukhamächi ukhax kawkhans imatayna. Ukampis ukajj mä jaysäwipunïnwa, janiw ukhamak mayiñjamäkänti. Ukajj jupar uñchʼukiñapänwa.
  
  Werner jilatajj akham sänwa: "Yuspära tata" sasa. "Yaqha kunatakis munassta ukhajja, jisktʼasim" sasa.
  
  "¡Aka kasta amuyunakaw heroes ukanakar tukuyi, Teniente!" - Schmidt jupax thiya lakap tuqiw q"uchüna, kunatix ch"uñux thiya ajanunakaparuw ch"allt"äna. "Markaman suma jakasiñapataki ukhamarak armas apt"asiñ derechonïñatakix awisax jach"a yänak sacrificiot luqtañaw wakisi. Awisax waranq waranq jaqinakar qhispiyañatakix jakäwim churañax mä heroe ukhamawa, mä heroe ukhamawa, Alemania markax nayra saräwinakan mesias ukhamaw amtasispa ukat markapan jach"a kankañap ukhamarak qhispiyasiñap jark"aqañatak sacrificiot luqtasiwayi".
  
  Werner jupax janiw kawkirus akax saraskäna ukx gustkänti, ukampis janiw impulsivamente kuns lurañjamäkänti jan uñt"ayasiñapataki. "Janiw juk"amp iyaw sañjamäkänti, Capitán Schmidt. Jumax yatiñamawa. Nayax yatxatwa, janiw khiti chachas kunjamtï jumax jan columna vertebral jisk"a jaqit jikxatkta ukhamarjam purikiti. Mä urux kayunakamar arktañ suyaskta" sasa.
  
  "Nayax yatxa, jumax apnaqasmawa, Teniente. Ukat jumax chiqaw sasma. Walja sacrificionak lurawayta. Jach"a tatajax Palestina markan británicos ukanakamp nuwasiñanx jiwayataw uñjasiwayi. Tatajax Guerra Fría ukan jiwayañ yant"äwinx Alemania markan Cancillerar arxatasinw jiwxäna", sasaw arxatäna. "Ukampis mä aru yatiyapxäma, teniente. Kunapachatï mä herencia jaytkä ukhajja, yoqanakajasa allchhinakajasa, janiw jan uñtʼat jaqenakar yatiyañatakejj mä suma sarnaqäwikïkaspas ukham amtasipjjaniti. Janiwa, akapachan saräwip mayjt"ayatax amtasiyätwa, taqi alemanes ukanakat amtasiyätwa ukat ukatw akapachan saräwinakapas ukat generacionanakas amtasipxita."Hitler wal? Werner chachajj uka toqet lupʼïna, ukampis Schmidt chachan kʼarinakap kʼari yanaptʼampiw iyaw säna. "¡Wali chiqawa, tata! Janiw jukʼamp iyaw sañjamäkänti" sasa.
  
  Ukat Schmidt chachan anillopan utjkäna uka emblema uñjäna, uka anillojj Werner chachajj compromiso anillo sasin pantjasisaw amuyäna. Quri ch"uqi ch"uqi base ukax ampar luk"anap puntap coronatänwa, ukax mä organizacionan chimpupampiw qillqt"ata, ukax chhaqhat sasaw sapxi, ukax Orden del Sol Negro ukan chimpupawa. Jupax nayrax jach"a tiyupan utapanw ukham uñjatayna, kuna urutix 80 mara tukuyanx mä patio aljasiñ utar jiwata chachapan taqpach libronakap aljañ yanapt"kän uka uru. Uka chimpux juparux walpun muspharayäna, ukampis jach"a tiapax mä ataque jaquntäna, kunapachatix uka librox utjaspati sasin jiskt"äna ukhaxa.
  
  Schmidt chachan anillopan utjkäna uka chimpu uñtʼañkamajj janiw mayampsa uka toqet lupʼkänti. Jan yatiñan qhiparañ jiskt"awix Werner-atakix ch"amaw tukuwayi kunatix jupax walpun yatiñ munäna kuntix Schmidt-ax luraskäna mä chimpumpi isthapt"ata, ukax pachpa patriótica jach"a tia-pax janiw yatiñ munkänti.
  
  Werner chachajj jan munkasaw akham säna: "Akajj wali muspharkañawa, tata" sasaw mayitapat kuna jan walinakansa uñjasispa uk jan lupʼkänti.
  
  "Kuna?" - Schmidt jupax jach"a arst"äwip jark"aqasaw jiskt"äna.
  
  "Anilluma, capitan. ¡Nayra tesoror uñtasitawa jan ukax mä kasta jamasat talismán ukar uñtasitawa, jachʼa chʼamaninakampi, kunjamtï cómics ukan uñstki ukhama!" Werner jupax kusisitaw säna, mä suma lurawikïkaspas ukhamaw ring patxar chhuxriñchjasïna. Chiqansa, Werner chachax wal yatiñ munirïna, ukat janiw emblematsa ni anillotsa jisktʼañsa axsarkänti. Inas Schmidt chachajj tenientepajj jachʼa jachʼa tukur uñtʼatätap uñjasajj wal muspharayi sasaw amuychïna, ukampis Ordenamp chikachasitap jan jaytañwa amtäna.
  
  "Ay, tatajax tunka kimsan maranïkayäta ukhax akax churitu" sasaw Schmidt jupax nostálgicamente qhanañcht"äna, anillo ukan suma, jan pantjasir líneas ukanakar uñkatasa, jupax janipuniw apsuwaykänti.
  
  "¿Familianakan escudopa? Wali suma uñnaqt"anjamawa", Werner jupax comandanteparuw amuyt"ayäna, ukampis janiw uka jaqirux uka tuqit qhan arsuñapatak ch"amanchañ atkänti. Mä akatjamatwa Werner chachan celularapajj istʼasïna, ukhamatwa uka pä chachan hechizopa ukat cheqa yatichäwinak pʼakintasïna. "Disculpa mayipxsma, capitán."
  
  Schmidt chachajj chuymapat jan yäqasa akham sänwa: "Jan wali arunaka" sasa. "Jichhax janiw guardiankxtati."
  
  Werner chachajj kunjamsa capitanajj mä jukʼa privacidad churañatak anqar mistunkäna uk uñjäna.
  
  "Kamisaki?"
  
  Ukajj Marlene satänwa. "¡Dieter ukax wali askiwa! ¡Dieter, Fritz sat doctoraruw jiwayapjjäna!" jupax ch"usat piscina jan ukax ducha ukham ist"asir chiqat arnaqasïna.
  
  "¡Suyt"am, k"achat k"achat, munat kullaka! Khiti? Ukat ¿kunapachas?" sasaw Werner chachajj amigapar jisktʼäna.
  
  "¡Pä minuto nayrajja! J-y-just like th-that...compasión ukan, Dios layku! ¡Nayan nayraqatajankiwa!" - jupax histérico ukham arnaqasïna.
  
  Teniente Dieter Werner chachajja, munatapan wali jachʼat jachatap istʼasajj purakapajj chʼalljjtayasitap amuyasïna. Kunjamakitix Schmidt chachan anillopan uka jan wali chimpupax kunatix mä juk"a pachat jutañapäkän uka uñacht"äwiwa. Werner chachatakix uka anillo ukar jach"añchatapax mä jan wali tuqit jan walinak apanispa ukhamänwa. Jupajj muspharkañaw cheqa yatichäwir jakʼachasïna.
  
  "¿Kunas jumax... Marlene! Ist'aña!" jupax juk"amp yatiyawinak churañapatakiw ch"amanchawayi.
  
  Schmidt jupax Werner jupan arupax jilxattaskir ist"äna. Llakisitapatjja, jukʼat jukʼatwa anqäjjat oficinapar mayamp mantäna, ukat tenienteruw jisktʼasis uñkatarakïna.
  
  "Kawkhanktasa? ¿Kawkhansa ukajj pasäna? ¿Hospitalanxa? sasaw chʼamañchtʼäna, ukampis jupajj janiw kuns mayachtʼkänti.
  
  "Janiwa! N-janiwa, ¡Dieter! Himmelfarb jupax jichhakiw Fritz doctoran p"iqiparux ch"axwantäna. ¡Jesús! ¡Akan jiwañajawa!" jupax jan suyt"ataw jachäna, uka axsarkañ, eco ukham uñt"ayat chiqawj uñt"ayasïna, ukax janiw uñt"ayañapatak wayt"irjamäkänti.
  
  "¿Marlene, ¿kawkinkasktasti?" - sasaw jach"at arsüna.
  
  Telefono tuqi jawsañax mä clic ukampiw tukuyäna. Schmidt jupax wali musphataw Werner nayraqatan sayt"atäna, jaysäwi suyt"asa. Werner chachan ajanupax chʼiyar tukuwayxänwa, kunattix telefonot bolsillupar kuttʼayäna.
  
  "Perdontam mayipxsma, tata. Nayax sarañajawa. Hospitalanjja, kuna jan walinakaw pasäna" sasaw sarjjañatak kuttʼankäna ukhajj comandantepar säna.
  
  "Janiw hospitalankkiti, teniente" sasaw Schmidt chachajj waña chuymampi säna. Werner chachajj pistanakapanwa saytʼasïna, ukampis janiw jichhakam kuttʼkänti. Comandanten arupat amuytʼasajja, oficialan pistolan bozalpajj pʼeqep qhepäjjar uñtatäñap suyäna, ukat gatillo jaqontkäna ukhajj jupamp nayraqatar uñkatasiñaw Schmidt chachar jachʼañchäna.
  
  Werner chachajj jan oficialar uñtasajj akham sänwa: "Himmelfarb chachajj Fritz sat doctoraruw jichhak jiwayäna" sasa.
  
  Schmidt jilatajj akham sänwa: "Nayajj yattwa, Dieter. -Nayajj jupar sista -sasa. ¿Kunatsa taqi kuntï siskta uk lurpacha uk yattati?"
  
  "¿Romantico apego?" Werner chachajj larusisaw arsüna, qhepatjja kʼari jachʼañchäwip jaytäna.
  
  "¡Ha! Janiwa, munasiñax llampʼu chuymaninakatakiwa. Mä sapa atipt"äwix nayatakix wali askiwa, llamp"u chuyman amuyun apnaqawipawa", sasaw Schmidt jupax saraki.
  
  "Himmelfarb jupax mä fucking coward ukhamawa. Ukjja taqeniw qalltatpach yattanjja. Jupax khititix jark"aqaspa jan ukax yanapt"aspa jupanakan asnunakaparux jamasatw jalxati, kunatix jupax mä jan yatiñan ukat groveling allqamarikiwa", Werner jupax siwa, corporal ukarux taqi chuyma jisk"achawimpiw jisk"achawayi, jupax sapa kutiw suma chuymanïñat imantasirïna.
  
  "Ukajj cheqäskapuniwa, teniente" sasaw capitanajj iyaw säna. Junt"u samañapax Werner chachan kunkapan qhipäxaparuw llamkt"äna, kunawsatix jan sum jak"achasïna. "Ukatpï, jumar uñtasit jaqinakat sipansa, ni mayni jiwat jaqinakjamas niyaw mayachasipxäta, jupax kuntï lurki uk luraraki" sasa
  
  Werner chachan jañchipax colerasiñampi ukat uñisiñampiw phuqt"ata, taqpach janchipax llakisiñampiw phuqt"ata ukat Marlene jupat sinti llakisiñampiw phuqt"ata. -Ukat kunas? ¡Jichhax ch"axwapxam!" - sasaw jan yäqasa säna.
  
  Schmidt jupax qhipäxanx chuym ch"allxtayäna. "Qunt"asim, Teniente."
  
  Werner chachajj jan munkasaw istʼäna. Jupajj janiw kuna lurañas utjkänti, ukajj jupar uñtasit libre amuytʼasir jaqerojj wal colerayäna. Jupax jach"a jach"a tukur oficialax qunt"atäskäna uk uñjäna, amuyuparjamaw anillop ch"allxtayäna, Werner chachan nayranakapan uñjañapataki. "Himmelfarb, kunjamtï jumax sisktaxa, nayan kamachinakajaruw istʼi, kunattix janiw kuntï iyawski uka tuqit saytʼasiñatakix chʼamañchtʼirjamäkiti. Ukampisa, kuntï nayajj khitkta uk luraraki, ukat janiw maytʼasiñasäkiti, uñjañajas ni munat masinakaparus ajjsarayañas wakiskiti. Maysa tuqitxa, escrotomax wali jachʼawa, juma pachpan askimataki. Jan pantjasipxamti, nayax mä jaqiruw jach"añchta, jupax jupa pachpaw amuyt"i, ukampis kunapachatix oposición - uñisirimpi - suertem jaquntañax traidor ukar tukuwayta. Himmelfarb jupax taqi kuns yatiyäna, teniente", sasaw Schmidt jupax wali jach"at jach"at arsüna.
  
  Werner jilatajj akham sänwa: "Inas jumajj wali juykhüsta, janiw kunjam traicioniris uk uñjksta" sasa.
  
  "Kupi tuqinkir traicionirix chiqpachanx mä heroe satawa. Ukampis jichhakamax kunanaktï munkta uk jaytxañäni. Nayax mä ch"am churañ munsma, juma pachpa qhispiyasiñataki, teniente Werner. Mä escuadrón de aviones de combate irptasax, Tornado ukar chiqak CIA ukan junta directiva ukar Irak markan jaltxañ jach"añchäwiw utjani , ukhamat kunjams uraqpachax jupanakan utjatapat jikxatasipxi uk yatipxañapataki".
  
  "¡Akax jan amuytʼkayakiwa!" Werner jupax uka contraw arsuwayi. "Jupanakax alto el fuego ukanx jupanakan chiqaparuw ch"amanchasipxäna, ukatx alxañ tuqit aruskipäwinakar mantañatakiw iyaw sapxäna...!"
  
  -¡Blah blah ukata! Schmidt jupax larusisaw p"iqip ch"allxtayäna. "Taqinipuniw política tuqit yuqall wawar uñt"tanxa, amigo. Akax mä k"ariwa. Janis ukhamäkaspänjja, ¿kunjam akapachansa Alemaniajj yaqha torokïspa?" Anillopajj escritoriopan utjkäna uka lamparan qhanapanwa lliphipiskäna, kunattejj esquinaruw muyuntäna. "Jiwasax p"iqinchirinakawa, precursoranaka, ch"amani ukat jach"a jach"a tukuri, Teniente! WUO ukat CITE ukax mä qutu perranakawa, jupanakax Alemania markaruw emascular munapxi! Yaqha jiwayir uywanakampi mä jaularuw jaquntañ munapxistu. Nayax "janiw fucking way!"
  
  "Sindicatowa, tata" sasaw Werner chachajj yantʼäna, ukampis capitanaruw colerayäna.
  
  "¿Unión ukax? Ay, ay, ¿"unión" ukax Unión de Repúblicas Socialistas Soviéticas uka jaya pachanakan sañti muni?" Jupax Werner nayraqatan chiqak escritoriopar qunt"asïna, p"iqip teniente nivelaruw jaquntäna. "Acuario ukanx janiw mä chiqax jiltañatakix utjkiti, amigo. Ukat Alemania markax janiw mä pintoresco jisk"a club de tejer ukanx jilxatkaspati, kawkhantix taqiniw aruskipt"apxi ukat regalonak churapxi té set ukanxa. Sartayaña! Jupanakax uniformidad ukaruw limitapxistu ukat bolas ukanakas khuchhuqapxistu, amigo! Jumanakax aka jan wali lurañanak... t"aqhisiyañ chhaqtayañ yanapt"apxita" sasa.
  
  "¿Jan munkä ukhajj kamachasmasa?" Werner jilatajj jan amuytʼasisaw jisktʼäna.
  
  Schmidt jilatajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Himmelfarb chachajj munat Marlene kullakampi sapakïñapatakiw chʼamachasini" sasa. "Ukhamarus, nayax nayratpach mä suma asnu ch"axwañatakix escenario wakicht"awayta, kunjamtï sapki ukhama. Jilapart lurañanakax nayratpach luratäxiwa. Mä confiable drones ukar yuspajarañaw kunjamtix kamachirjam lurapki ukhamarjama", Schmidt jupax Werner juparux arnaqasïna, "uka perra Sloane jupax wiñayatakiw anatañat mistu. Aka sapakiw akapach mä uñacht"äwitak junt"uchañapa, ¿janich ukhamäki?"
  
  "Kuna? ¿Sloan yatichirixa? Werner jilatajj jachaqtʼasïnwa.
  
  Schmidt jupax uka yatiyäw chiqanchawayi, ampar luk"anap puntap pachpa kunkapar t"ijtayasa. Jupax jach"a jach"a tukusaw larusitayna ukat escritorioparuw qunt"asïna. "Ukhamajj teniente Werner, ¿jumar jaktʼapjjsnati -inas Marlene kullakajj-?
  
  
  25 t"aqa - Ninax Babilonia markar saratapa
  
  
  Kunapachatï Nina kullakajj calenturampi ukat tʼaqhesiñampi ikiñat sartaskäna ukhajja, yaqha kasta hospitalanwa jikjjatasïna. Camapajj hospitalan camanakapar uñtasit mayjtʼayañjamäkchïnsa, wali sumapunïnwa ukat juyphi pachan linonakampi llawuntatänwa. Ukanx mä qawqha motivos de diseño ukanakaw uñacht"ayata, chocolate, marrón ukat taupe ukanakampi. Perqanakax nayra Da Vinci ukham pintatanakampi k"achacht"atawa, ukat hospitalan cuartopanx janiw IV, jeringas, lavabos jan ukax yaqha jisk"achañ yänak amtayañax utjkänti, ukanakx Ninax uñisïnwa.
  
  Mä campana ukaw utjäna, ukax juparux ch"allt"añapatakiw wayt"atatayna kunatix jupax wali wañt"ataw jikxatasïna ukat janiw ikiñ jak"ankir umaruw puriñjamäkänti. Inas luraspäna, ukampis ñikʼutapajj pʼeqepan congelatäkaspas ukat llijullijunakjamaw usutäna, ukatwa uka lurañat aynachtʼayäna. Campana phustʼatapat mä jukʼa tiempotjja, mä exótica uñnaqtʼan enfermeraw punkut mantanïna, jupajj jan kuna jan waltʼäwin isimpiw istʼasïna.
  
  Ukat amuktʼat arumpiw akham säna: "Arunttʼäta, Gould doctora" sasa. -¿Kunjamatsa jumaxa jikxatastaxa?
  
  -Nayax wali axsarañjamaw jikxatastxa. Chiqpachansa munta" sasaw Ninax chhuxriñchjasïna. Mä kutikiw chikat jachʼa vaso chʼamañchtʼat uma umañkamax wasitat sum uñjatapsa janiw amuyaskänti. Nina kullakajj umañamp phuqtʼatäsajj llampʼu juntʼu ikiñar jaqontasïna ukat cuarto muytasajj uñchʼukisïnwa, qhepatjja jachaqtʼasir enfermeraruw jan uñchʼukjjänti.
  
  Ninax akham sasaw jiskʼat arsüna: "Niya taqpach chiqaparuw wasitat uñjta" sasa. Janitï ukham phenqʼasiskaspäna ukhajja, jachaqtʼasispänwa. "Um, ¿kawkinkis nayaxa? Jumax janiw alemán aru parlktati -jan ukax uñch"ukisktati-" sasa.
  
  Uka enfermeraxa larusitaynawa. "Janiwa, Gould sat doctora. Nayax Jamaica markankirïtwa ukampis akan Kirkwall markanx mä sapürunjam uñjirjamaw jakaskta. Nayarojj mä jukʼa tiempot jumar uñjañatakejj contratatätwa, ukampis mä doctoraw utji, jupajj masinakapamp chikaw jumar qollañatakejj wal chʼamachasiski" sasa.
  
  -Janiwa lurapkaspati -sasa. Ukham jaytapxam sapxam" sasaw Ninax frustrado arumpi säna. -Nayaxa cáncer usuniwa -sasa. Kunapachatï Heidelberg markankir hospitalan resultadonakaj apayanipkäna ukhajj Mannheim markanwa sapjjetäna" sasa.
  
  "Walikiwa, janiw nayajj doctoräkti, ukhamajj janiw kuntï janïr yatkta uk yatiykirismati. Ukampis kuntï sapksma ukajja, yaqhep cientificonakajj janiw kuntï jikjjatapkäna uk yatiyapkiti ni droganakapsa patente lurapkiti, farmacia empresanakan boicot lurapjjañap ajjsarasa. Ukakiw Kate doctoramp parltʼañkamax siskä" sasaw enfermerax iwxtʼäna.
  
  "¿Kate doctorajj ¿janich ukhamäki? ¿Akax hospitalapati?" -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  "Janiwa, señora. Keith sat doctorax qullañ tuqit yatxattʼatawa, jupax usumat sapakïñapatakiw contratawayi. Ukat akax mä jisk"a clínica Kirkwall costa uksankiwa. Ukax Edimburgo markan Scorpio Majorus Holdings ukan apnaqatawa. Mä qhawqhanikiw uka toqet yatipjje" sasa. sasaw Nina kullakarojj jachaqtʼasïna. "Jichhax señales vitales ukanakak apsuñ munta, ukat sum uñjapxsma, ukat...¿kuns manq"añ munasmati? Jan ukajj ¿janit uka usujj jan chhaqtkiti?
  
  Nina kullakajj jankʼakiw akham säna: "Janiwa" sasa, ukampis uka qhepatjja, samaqtʼasisaw jachaqtʼasïna, uka jikjjatatajj walja tiempow suytʼäna. "Janiwa, janiw kuna tuqitsa usut jikxataskti. Chiqpachansa, manqʼat awtjataw jikxatastxa" sasa. Ninax qʼañu chuymampiw jachaqtʼasïna, ukhamat diafragma qhipäxansa ukat pulmonanak taypinsa jan jukʼamp usutäñapataki. "¿Kunjamatsa aka chiqar puriwayta uk yatiyapxita?"
  
  "David Perdue tatax Alemania markat aka chiqar avionat irptam ukhamat jan kuna jan walt"äwinakax utjki uka chiqan qullañ especializado katuqañataki", sasaw enfermerax Nina-rux amparamp linterna ukamp nayranakap uñakipasinx säna. Ninax enfermeran muñecapat llamp"u chuymampiw katthapïna.
  
  "Suyt"am, ¿Purdue ukax akankpachati?" -sasawa mä juk"a axsarata jiskt"äna.
  
  "Janiwa, señora. Jupajj perdón mayisiñap jumanakar yatiyañajatakiw mayitu. Inas jumatakix jan akanktxa" sasaw enfermerax Ninarux säna, Jïsa, inas ch"amakan fucking p"iqijar khuchhuqañ yant"atapat ukhamächi, sasaw Ninax chuymapan amuyasïna.
  
  "Ukampis jupax Alemania markan Cleave tatamp chikt"atäñapänwa, mä kasta consorcio tantachäwitaki, ukhamax jichhax nanakamp chika qhiparañakiw axsarasta, qullañ tuqit yatxatt"at jisk"a equipomampi" sasaw uka jisk"a ch"iyar ñik"utan enfermerax chika taypin säna . Ninax suma uñnaqt"ani ukat muspharkañ jan uñt"at acento ukampix chuym ch"allxtataw jikxatasïna, chika thakhinx Londres markankir aristócrata ukat rasta ".Mr. Cleve jilatajj jutïr kimsa urunak saraqataruw visittʼir jutaspa, ukhamajj mä uñtʼat ajanukiw suytʼañama, ¿janich ukhamäki? "
  
  "Jïsa, ukax chiqawa" sasaw Ninax p"iqip ch"allxtayäna, uka yatiyäwimp mä juk"a satisfacta.
  
  
  * * * .
  
  
  Qhepürojja, nayranakapajj janïr mä lechuzat chʼamanïkchïnsa, Nina kullakajj cheqapuniw wali sum jikjjatasïna. Niya janirakiw ñikʼutapansa ni phichhantañas ni usuchjasiñas utjkänti, ukat jukʼamp facilakiw samsuñapäna. Mä uru nayrax mä calenturakiw utjäna, ukampis mä juk"a ch"uxña liquido churapxäna uka qhipatx jank"akiw chhaqtawayxäna, uka liquido Keith doctorax janïr uñt"atäkasax Hulk ukan apnaqapxatapat chiqaw satayna. Ninax wali kusisitaw uka equipon humor ukat profesionalismo ukampix gustäna, jupanakax positividad ukat ciencia médica ukanakamp sum mayacht"asipxäna, ukhamat juk"amp suma jakañapataki.
  
  "Ukhamaxa, ¿kunatï esteroides sat qullanakat sapki ukax chiqati?" Sam sat chachajj punkut jachaqtʼasïna.
  
  -Jïsa chiqawa -sasa. Taqi ukanakxa. ¡Kunjamsa bolanakajajj pasas ukar tukuwayi uk uñjañamawa!" - jupax ajanupanx pachpa musphataw sawkasïna, ukax Sam-arux chuymatpach larusiyäna.
  
  Janiw llamktʼañ munkänti ni chuym ustʼayañ munkänti, ukatwa pʼiqip patat llampʼu chuymamp jampʼattʼäna, ñikʼutapansa machaq champú sat qʼapkir qullampiw thujstʼäna. "Wali kusiskañawa jumar uñjasa, munat masija" sasaw jisk"at arsüna. "Ukat uka ajanunakax qhantʼarakiwa. Jichhax nayramax q"añuchatäñap suyt"añakiw wakisi, ukat sarañatakix wakicht"atäxätawa" sasa.
  
  Ninax larusiñatakix ch"amaw jikxatasïna, ukampis jachaqt"asitapax utjaskakiwa. Sam jilatajj amparapat kattʼasisaw cuarto muytasajj uñchʼukïna. Ukanjja, wali munat panqaranakapajj mä jachʼa chʼojjña esmeralda chʼojjña cintampiw chintʼatäskäna. Sam jilatajj ukajj wali muspharkañänwa.
  
  "Jupanakax sapxituwa décor ukan chikanchasiñapa, sapa semana panqaranak mayjt"ayaña ukat juk"ampinaka", Ninax uñacht"ayiwa, "ukampis Purdue markankirïpxatap yatxa".
  
  Sam jupax janiw Nina ukat Perdue ukanakan bote ukar ch"allxtayañ munkänti, juk"ampirus Perdue sapakiw qullañ munaskäna. Maysatxa, Perdue-x janiw kuntix Nina-r lurañ yant"kän ukx apnaqkaspati, uka ch"iyar ch"iyar túneles Chernóbil uraqin utjkäna ukanakanxa, uk yatïna. Ukat akham sarakïnwa: "Walikiwa, mä qhawqha phajjsi apaniñatak chʼamachasiyäta, ukampis yanapirinakamajj aptʼasipjjewa" sasaw amparap luqtäna. "Maldita machatanaka, jila partejja. Uka sexy enfermera ukarux uñjapxam. Umkasajj khathatirakiwa" sasa.
  
  Ninax Sam jupamp chikaw larusitayna, ukampis cáncer usupat ist"awaytwa sasaw amuyasïna ukat inamaya jan wali arunakampi mä sobredosis ukamp kusisiyañ wal ch"amachasïna. Niyakejjay uka tʼaqhesiñ jan waltʼäwinakan jan chikanchasiñ munkchïnjja, uka toqet mayjtʼayjjänwa.
  
  "¿Kunas Alemania markan pasaski?" - sasaw jiskt"äna.
  
  "Kusisiñaw ukham jiskt"asiñama, Nina" sasaw kunka q"umachasïna ukat grabadorap bolsillupat apsuwayxäna.
  
  "¿Oooh, audio porno?" sasaw sawkasïna.
  
  Sam jupax kuna amtampis juchañchasïna, ukampis khuyapt"ayasir ajanumpiw uñacht"ayasïna, ukat akham sasaw qhanañcht"äna: "Chiqpachans mä escuadrón nazi suicidio tuqit mä juk"a yatiyawinakamp yanapt"añ munapxta, ukax yaqhip puentenak t"unjawaykaspas ukhamawa..." sasa.
  
  "Jïsa, 200kg" sasaw janïr sarantkasax uka tuqit arsüna. "Arunakjamaxa, tunka paqallqu puentenak t"unjapxäna, ukhamat soviético soldadonakax jan chiqancht"apxañapataki. Ukampis nayan yatxatatanakajarjamax akax jilpachax especulaciones ukhamawa. KG 200 ukakiw yatta kunatix graduación ukan payïr marapanx mä disertación qillqt"awayta, patriotismo psicológico ukan misiones suicidios ukan ch"amanchatapata".
  
  "¿Kunas chiqpachapuni 200 KG ukaxa?" - Sam jiskt"asitaynawa.
  
  "Kampfgeschwader 200" sasaw mä juk"a pächasis säna, Sam qhipäxan mesa patxankir fruta juyra uñacht"ayasa. Jupax vaso churäna ukat jupax mä qawqha jisk"a ch"uñunak paja taypit aptäna. "Jupanakarux mä bomba apnaqañ lurapxäna..." suti amtaña yant"äna, techo uñkatasa, "... jawsatayna, uh, nayax amuyta... Reichenberg, kunjamtix amtaskta ukhama. Ukampis qhepatjja, Leonidas chachan escuadrón sasin uñtʼatäjjapjjänwa. Kunata? Taqeniw jiwatäpjje, janiw utj-jjeti" sasa.
  
  "Jïsa, ukajj cheqäskapuniwa, ukampis kunjamsa jiwata ukat jan utjkaspa satäkis ukanakamp tʼijtʼasktan uk yattawa" sasaw Nina kullakarojj amtayäna. Jupajj janiw uka toqet chʼajjwañ puedkänti. Ukhamächi ukhaxa, jupax Sam ukat Perdue jupanakjamaw nayra pachax ukat layqanakapax jichha pacha utt"ayawinx jakasipxi ukat wali sum yatipxi.
  
  "Askiw, Sam, jan Segunda Guerra Mundial ukan suicidio escuadrón ukamp uñkatasipxatax siskituti, jupanakax Focke-Wulfs ukanakap Berlín uksanx waliw jaltxapxi" sasaw jach"at arsüna, samsusaw samsusïna ukat nayranakap jist"arasaw burlañ axsarañat arsüna.
  
  "Um, janiwa" sasaw qhipa urunakan loco chiqawjanakat phuqt"ayañ qalltäna, "ukampis hospitalat qhispir uka piloto amtastati?"
  
  Ukat jan uñtʼat arunakampiw akham säna: "Jïsa" sasa.
  
  "¿Jumanakajj panpachani viajipkta ukhajj kunjamänsa uk yattati?" Sam jilatajj janïr taqe kunatï paskäna ukanak phoqañ qalltkasajj qhawqha jayas qhepar sarañapa uk sum amuytʼañapatakiw jisktʼäna.
  
  "Janiw jupar uñjirjamäkti. Qalltanjja, policianakajj Hilt doctor sasin sapjjäna ukhajja, jupajj uka monstruökaspas ukhamwa amuyayäta, yatisktawa, khititï vecinojar arknaqkäna ukajja. Ukampis mä pisinkir jaqekiw phichhantat uñjasïna, inas jiwat doctorar uñtasitächïna" sasaw Sam jilatarojj qhanañchtʼäna.
  
  Jupax wali samsusaw cigarropat mä arrastre apsuñ munäna, janïr Nina-rux chiqpachapuniw mä hombre lobo jiwayir jaqimp saraskäna sasin siskäna ukhaxa, jupax jakäwipak qhispiyäna kunatix jupax mä murciélago ukham juykhütaynawa ukat janiw jupar uñacht"ayañjamäkänti.
  
  "¿Mascarat kuns sispacha?" Sam jupax llamp"u chuymampiw uka temat jithiqtañ munäna, Babel markan Mascarapat mä juk"s yatispa sasaw suyt"äna. Ukampis LöVenhagen chachajj janiw ina chʼusat ukham imantat yatiykaniti sasaw taqe chuyma yatïna.
  
  "Kuna? Maskarilla? ¿Kunjamarak mascarapax jan tejidos contaminación ukar uchapki ukax?" sasaw jiskt"äna.
  
  "Janiwa, munasiña" sasaw Sam jilatajj säna, taqe kunanaktï jupanakamp chikachasipkäna uk warjjatañatakejj wakichtʼatäjjänwa. "Mä nayra reliquia. Babilonia markankir mascara. ¿Uka toqet parlarakpachänti?"
  
  "Janiwa, janipuniw yaqha mascarat arskänti, jan ukasti antibiótico pomada uchañ tukuyasax ajanupar uchapkäna uka mascarat sipansa" sasaw Ninax qhanañchtʼäna, ukampis ñikʼutapax jukʼampiw chʼallxtasïna. "¡Cristo layku! ¿Kunatsa akax parli uk yatiyapxitati jan ukax janicha? Jiskt"añ jaytxañamawa ukat amparaman utjki uka yänakampi anatt"añ jaytxañamawa, ukhamat wasitat manqhankir q"añunakan jikxatasipxta sasin ist"añajataki".
  
  Sam jilatajj akham sasaw jachʼat arsüna: "Nina, wal munassma" sasa. Jupajj qollatäpachänwa. Aka kasta yatiñax k"umara, sexy, colerat sarnaqäw yatxatirinïnwa, jupax wali yupaychänwa. "Walikiwa, nayraqatax uka arunakan dueñonakapan sutinakapak yatiyapxäma, ukat kuna lurawinakas aka tuqinx utji".
  
  "Walikiwa, sarañamawa" sasaw chuym ch"allxtayiri uñkatas säna, "Ay Dios, akax p"iqi ch"allxtayiriwa, ukhamax kunas jan amuyañjamäki uk jiskt"añamawa..." sasa.
  
  -¡Sam! - sasaw qhuruchasïna.
  
  "Waliki. Wakichtʼasipxam. Babilonia markarux walikpun jutapxtaxa" sasa.
  
  
  26 t"aqa - Galería de Caras
  
  
  Jan wali qhananjja, vidriot lurat thiya lamparanakan purakapan jiwat chʼiwinakampi, teniente Dieter Werner chachajj Schmidt capitanampiw sarapjjäna, kawkhantï jutïr pä urunak kunanakatï paskäna ukanak istʼañapäkäna ukaruw saräna. Tratado firmañ urux octubre phaxsit 31 urunak saraqataruw jak"achasxäna, ukatx Schmidt chachan amtapax niyaw phuqhasiñampïxäna.
  
  Jupax escuadrón ukarux mä ataque ukar wakicht"asiñapatakiw yatiyäna, uka ataquex jupaw arquitecto ukhamätayna, mä bunker uraq manqhankir mä bunker ukaw nayrax uka chiqankir SS chachanakax familianakapar utar uñt"ayañatak apnaqapxirïna, kunawsatix aliados ukanakax bombardeanak lurapkäna ukhaxa. Jupax ajllit comandanteparux mä junt"u chiqaw uñacht"ayañapäna, kawkhantix mä ataque ukar yanapt"aspa.
  
  Werner jupax janiw mä arus munat Marlene jupat ist"kiti, histérico jawsatapatpacha, ukax facciones ukat chikancht"asirinakaruw uñt"ayi. Celularapajj jan khitirus yatiyañapatakiw aptʼasipjjäna, ukat Schmidt jilatajj arum paqaraw wali sum uñjäna.
  
  "Janiw jayakiti" sasaw Schmidt jupax jan pacienciamp säna, kunawsatix patak kuti mä jisk"a pasillo ukar kutt"apxäna, ukax taqpach mayninakar uñtasitaw jikxatasïna. Ukhamäkchïnsa, Werner chachajj kawkhantï jikjjatkaspän uka cheqanwa yaqha kastanak jikjjatañatak chʼamachasïna. Qhipharux mä seguro punkuruw puripxäna, ukax mä sistema de seguridad ukampiw teclado numérico ukampiw utjäna. Schmidt chachan amparanakapajj wali jayapunïnwa, Werner chachajj janiw uka código amtkänti. Mä qhawqha tiempotjja, acerot lurat thiya punkujj jistʼarasïna ukat mä istʼasaw jistʼarasïna.
  
  Schmidt jilatajj akham sänwa: "Mantañamawa, teniente" sasa.
  
  Punkux qhipäxan jist"antatäxän ukhax Schmidt jupax mä palanca ukamp pirqar ch"allt"asaw patat qhant"ir janq"u qhana qhant"ayäna. Luminanakax walja kutiw jank"ak qhant"äna janïr qhant"kasa ukat bunker manqhan qhant"ayasa. Werner jilatajj wal muspharäna.
  
  Uka cámara esquinanakanwa parltʼañatakejj aparatonakajj utjäna. Wila ch"uxña digital jakhunakax monotono ukhamaw paneles ukanakan qhant"äna, ukax pä pantalla plana de computadoras ukanakan chika taypinkänwa, uka taypinx mä sapa teclado ukaw utjäna. Ch"iqa pantallanx Werner jupax mä topográfica uñacht"äwiw zona de huelga ukan uñjäna, CIA ukan sede central ukan Mosul, Irak markan. Aka pantallan ch"iqa tuqinx mä pachpa satélite monitor ukaw utjäna.
  
  Ukampis uka cuartonkir mayni jaqenakaw Werner chachar Schmidt jilatajj jiwayañjam jachʼa jaqëtap sapjjäna.
  
  "Babilonio mascara ukat luratapat janïr yatiyir jutkasas yatipxtawa, ukhamax ukax taqi "mágico ch"amanaka" utjki ukanakat qhanañchañataki ukat qhanañchañatakix kuna pachas munasini uk qhispiyawayitu", - Schmidt jupax jach"añchasi . "Ciencia celular tuqit mä qhawqha nayrar sartawinakat yuspajarasinxa, uka mascarax janiw chiqpachans mä magia ukhamäkiti, ukampis janiw kunjams irnaqtʼi uk yatxatañ munkti, kuntï luraski ukak yatxatañ munkti" sasa.
  
  -¿Kawkinkis jupax jikxatasi? - Werner jupax jiskt"äna, reliquia ukamp kusisitakaspas ukhama. "¿Janipuniw ukham uñjkti? ¿Uka uchasiñajati?
  
  Schmidt jilatajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Janiwa, amigoja. "Nayaw lurarakï".
  
  "¿Khitis ukhama? Prof. jupamp chikt"ata. Sloan jiwataw, janiw kuna razonas utjkaniti khititix tratado ukamp chikt"atäki ukar uñtasita" sasa.
  
  "Janiw jumanakan lurañamakiti khitinakarus uñacht"ayarakta" sasaw Schmidt jupax jaysäna.
  
  "Ukampis jumax yatisktawa kunas pasani" sasaw Werner jupax Schmidt jupar jan amuyt"ayañ suyt"äna, ukhamat jupa pachpa uka mascara katuqañapataki ukat Marduk jupar churañapataki. Ukampis Schmidt chachajj yaqha amtanakanïnwa.
  
  "Nayax iyawstwa, ukampis kunas utjiw jan kuna jan walt"äwimp mascara apsuñapa. Ukax Skin satawa. Laqañchaw Neumand jupax janiw aka wali wakiskir accesorio apthapiñatak llakiskänti kunapachatix mascara lunthatasïna, idiota! Ukhama, Himmelfarb ukar khithawayta espacio aéreo ukar jan walt"ayañataki ukat mä jamasat pista ukar puriñapataki tunka mayan klicks norte de Nínive. Jupax jutir pä urunak janchip apsuñapawa ukhamat janïr mascara apsuñajataki..." sasaw amparap ch"allxtayäna, "jan jark"ataw.
  
  "¿Jan atipkaspa ukhaxa, ¿kamachasmasa?" - sasaw Werner jupax jiskt"äna, Schmidt jupax kuna jan walt"äwins jikxatasïna uk uñjasax musphataw jikxatasïna.
  
  "Janiw jupajj aynachtʼaykätamti. Jupax uka chiqan coordenadas ukaniwa ukat..."
  
  "Perdón capitán, ukampis ¿Himmelfarb chachajj juma contra saytʼaspa sasin amuytʼasirïtati? Jupajj Babilonia markankir mascarajj kunja valoranisa uk sum yati. ¿Janit ajjsarapkta aka layku jiwayapjjätamjja?" - sasaw Werner jupax jiskt"äna.
  
  Schmidt chachajj kawkhantï saytʼasipkäna uka cuarto lado uñkatasin qhana qhantʼayäna. Uka qhant"atapanx Werner juparux mä pirqaw katuqatayna, ukax pachpa mascaras ukanakamp phuqhantatänwa. Uka bunker ukar mä catacumba ukar uñtasitar tukuyasax, p"iqi ch"akhanakar uñtat mascaras ukanakaw pirqar warkt"ata.
  
  "Himmelfarb chachajj janiw kawkïris cheqpach uk amuykiti, ukampis nayajj amuyaraktwa. Jupax yatiwa, janiw uka mascara ukax reclamkaspati, jan ukax ajanujar ñik"utap apsuñkamax ch"amap apsuñapawa, ukat jupax atipt"añapatakix mä pistola wawapan p"iqiparuw Berlín markar puriñkamax katxarurakï". Schmidt jupax jachaqt"asïna, pirqa patxan uñacht"äwinakap wali askit uñjasa.
  
  "¿Khitinakatï mascarama lunthatasiñ munapki ukanakar jan amuytʼayañatakejj taqe ukanak lurawaytati? Llijukiri!" Werner jilatajj taqe chuymaw akham säna. Pechopar amparanakap chʼakkatasajj jukʼat jukʼatwa perqa taypin sarnaqäna, jupanak taypin kuna jan waltʼäwis utjaspa uk jikjjatañatakiw chʼamachasïna, ukampis niyas janiw chʼamäkänti.
  
  "Ay, janiw nayax jupanakar lurkti, Dieter." Schmidt chachajj mä jukʼa tiempotakiw narcisismo sat yatichäwip jaytjjäna. "Ukanakax cientificonakan ukat diseñadores de la Orden del Sol Negro ukan lurat réplicanak lurañ yantʼapxäna, ukax mä jukʼa 1943 maranwa lurasïna. Babiloniankir Máscara ukax Renatus de la Orden sat jaqiw katuqatayna, kunapachatix Oriente Medio uksar campaña lurañatak khithatänxa" sasa.
  
  "¿Renatus?" - Jiskt"asiwayi Werner, jupax janiw sistema de rangos de la organización secreta ukar uñt"känti, wali juk"a jaqinakjama.
  
  Schmidt jilatajj akham sänwa: "Pʼeqtʼiri" sasa. "Kunapachatix kuntix lurañjamäki uk jikxatasax Himmler jupax jank"akiw tunka payan uñtasit mascaras ukanakax ukham lurañapatak mayïna ukatx Leonidas ukan unidad ukanx KG 200 ukan yant"awayi, jupanakax pä unidades específicas del Ejército Rojo ukar atacapxañapänwa ukat ukar mantapxañapänwa filanakaparu, soviético soldadonak layku aljantasisa" sasa.
  
  "¿Akanakax pachpa mascaranakati?" Werner jilatajj wal muspharäna.
  
  Schmidt jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. "Jïsa, tunka payan taqpachaniwa. Ukampis ukax mä pantjasiwjamaw tukuwayi. Babiloniankir mascara uñstayir cientificonakax pantjasisaw jakthapipxäna jan ukax, walikiwa, janiw juk"amp yatiskti", sasaw amparap luqxatäna. "Ukampirus pilotonakax psicópatas, suicidios ukhamaw tukupxäna ukatx kunayman unidades soviéticas ukan campamentonakapanw autonakap t"unjapxäna, misión tukuyañat sipansa. Himmler ukat Hitler jilatanakajj janiw kuns lurapkänti, kunattejj mä operacionajj janiw sumäkänti. Ukhama, Leonidas jupan escuadrón ukax historia ukar mantawayi, historian sapa escuadrón kamikaze nazi ukhama".
  
  Werner jupax taqi ukanak katuqawayi, mä thakhi formulañ yant"asa, ukhamat pachpa destino jan utjañapataki, Schmidt juparux sallqjatayna, mä juk"a pachax guardiapar jaytañapataki. Ukampis chiqpachansa, uka amtax phuqhasiñapatakix pä uruw qhiparäna, jichhax niyas jan walt"äw jark"aqañax ch"amäxaspawa. Jupax Fuerza Aérea ukan núcleo de vuelo ukan mä piloto palestino ukar uñt"äna. Jupamp jikisispa ukhax Himmelfarb juparux espacio aéreo iraquí uksat mistuñapatak jark"aspawa. Ukhamatw jupax Schmidt ukar sabotear firmañ urux chuym churañapatak yanapt"aspa.
  
  Radionakax ch"axwañ qalltäna, ukat mä jach"a wila chiqaw mapa topográfico ukan uñstäna.
  
  "Saram! ¡Akankapxtwa!" - Schmidt jupax kusisitaw jach"at arsüna.
  
  "Khiti?" - Werner jilataxa wali yatiñampiwa jiskt"äna. Schmidt jupax qhipäxaparuw ch"allxtayäna ukat pantallanakaruw irpxaruwayäna.
  
  "Jiwasax, amigo. Operación "León 2" ukampi. ¿Aka chiqar uñjtati? Akax satélite ukan CIA ukan oficinanakapan Bagdad markan uñjañawa. Khitinakatix suyt"kta ukanakatakix chiqanchawix La Haya ukat Berlín ukanakatakix bloqueo uñacht"ayañapawa. Kimsax utt"ayatäxä ukhax unidadamax Bagdad markar uñacht"ayañatakiw avionat sarapxani, ukatx escuadrón ukan mayni pä unidades ukanakax mä pachanw mayni pä markanakar atacapxani".
  
  Werner chachajj wila boton pulsante uñkatasaw akham säna: "Ay Diosaja" sasa. "¿Kunatsa aka kimsa markanakaxa? La Haya markaruw puri - cumbre ukax ukanw lurasiñapa. Ukat Bagdad markax jupa pachpaw arsu, ukampis kunats Berlín markax? ¿Pä markanakar maynit maynikam contraataque lurañatakix wakichtʼasipxtati?"
  
  "Ukatwa comandantet ajlliwaysma, teniente. Jumax naturaleza tuqitx estratega ukhamätawa", sasaw Schmidt jupax atipt"asis arsüna.
  
  Comandante chachan pirqapar uchat intercomunicador parlantepax chʼallxtayasïna, ukat mä jachʼa tʼaqhisiñ arumpiw sellado búnker ukan istʼasïna. Panpachaniw instintoparjamax jinchup ch"uqt"asipxäna, ukat ch"axwañax jiwañapkamaw chhuxriñchjasipxäna.
  
  "Capitán Schmidt, akax Kilo guardia base ukawa. Aka chiqanx mä warmiw utji, jupax jumar uñjañ muni, yanapiripamp chika. Documentonakax Miriam Inkley satawa sasaw qhanañchi, jupax Alemania markan Banco Mundial ukan representante jurídica británica ukan irnaqiriwa, ukax punkun guardia ukan arupaw säna.
  
  "Jichha? ¿Jan mä cita utjkipanxa? Schmidt jilatajj arnaqasïna. "Chhaqhañapataki sañamawa. ¡Nayajj wali chʼamanïtwa!"
  
  "Ay, janiw ukham lurkirismati, tata" Werner jupax iyawsayasaw arsu, ukhamat Schmidt jupax jiwat sinti jach"a jaqir iyawsañapataki. Mä jisk"a arumpiw capitanarux akham säna: "Teniente general Meyer ukan irnaqatap ist"twa. Inas LöVenhagen ukat prensa ukanakax jan wali uñnaqt"anïñ munapkistu uka jiwayawinakat parlchi".
  
  "¡Diosax yatiwa, janiw akatakix tiempox utjkituti!" - sasaw jaysäna. "¡Oficinajar apanipjjam!"
  
  "¿Nayajj jumamp chik sarä, tata? Jan ukajj ¿jan uñjkañ jaqëñaj munasmati?" - Werner jupax k"ari chuymampiw jiskt"äna.
  
  Schmidt jilatajj akham sänwa: "Janiwa, cheqas nayamp chikaw jutañama" sasa. Jupax chuym ch"allxtataw jikxatasïna, ukampis Werner jupax uka warmin sutip amtasïnwa, jupax policianakat jithiqtañax wakiskäna ukhax mä distracción uñstayañ yanapt"äna. Ukat Sam Cleave ukat Marduk jupanakax akankapxañapawa. Marlene kullakarojj jikjjatañajawa, ukampis ¿kunjamatsa? Werner chachajj comandantepampiw oficinapar kayuk saraskäna ukhajja, pʼeqenakap chʼalljjtayasïna, kawkhansa Marlene kullakarojj kawkhansa ukat kunjamsa Schmidt jilatat jan uñjkaspa jayarstʼaspa uk amuytʼañatakiw chʼamachasïna.
  
  Schmidt jilatajj akham sänwa: "Jankʼak luram, teniente" sasa. Nayra jachʼa jachʼa tukutapa ukat kusisita suytʼatapat taqe señalanakajj jichhajj janiw utj-jjänti, ukat wasitatwa tirano toqet kuttʼjjäna. "Janiw ina chʼusar aptʼasiñatakix tiempox utjkistuti." Werner chachajja, capitanar atiptʼasajj cuartoruw mantañapa sasaw jisktʼasïna. Jichhajj wali faciläspawa. Jupanakax bunker ukat base ukanakan chika taypinkapxänwa, uraqi manqhanxa, kawkhantix janiw khitis capitan yanapt"a mayitap ist"irïkänti. Maysa tuqitxa, base ukar puripkäna ukhaxa, Sam Cleave chachan amigopax altus utankxatap yatïna ukat Marduk jupax Werner sat chachan jan waltʼäwin jikxatasitap yatpachänwa.
  
  Ukampis pʼeqtʼirir atipjaspa ukhajja, taqeniw qhanstayasipjjaspäna. Uka amtar puriñajj wali chʼamänwa. Nayra pachanx Werner jupax walja kutiw jan amtañjam jikxatasirïna kunatix juk"a amtawinakaw utjäna, ukampis jichha kutix waljaw utjäna, sapa mayniw pachpa ch"amamp apasi. Kawkïr chiqas chiqpach babilonia mascarax uk jan yatiñax chiqpach jan walt"äwirakïnwa, ukat pachax tukusxänwa - taqpach uraqpachataki.
  
  Ukat jankʼakiw Werner chachajj kuna askinakas utji ukat kuna jan walinakas utji uk amtkasajj panpachanejj mä jiskʼa edificio de oficinas ukan escalerar puripjjäna. Werner jupax Schmidt jak"an escaleranak makhatatayna, pilotos aleatorios jan ukax administración ukan irnaqirinakampi, jupanakax aruntt"apxirïna jan ukax aruntt"apxirïna, jichhax golpe de estado lurañax loqhekïspawa. Tiempom licitañamawa. Nayraqatax kuna oportunidades ukanakas uñstaski uk uñjañäni, sasaw Werner jupax säna. Ukampis ¡Marlene kullakajj! ¿Kunjamsa jupar jikxatañäni?, chuymapan utjki ukax amuytʼasitapampiw chʼaxwäna, kunattix Schmidt nayraqatan mä póquer ajanupaw utjäna.
  
  "Taqi kunatix siskta ukampiw anatt"añama, Werner", Schmidt jupax kisunakap ch"allxtataw oficinapar jak"achasipkäna ukhax säna, ukanx Werner jupax warmi yatiyiriru ukhamarak Marduk juparuw mascaranakapamp suyt"asipkäna. Mä chikat segundojj wasitatwa librëjjäna, arnaqasiñasa ukat guardiapar apnaqañ suytʼäwis utjkaspa ukhama, ukampis Werner chachajj suytʼañap yatïna.
  
  Marduk, Margaret ukat Werner jupanakan uñkatasiñap mayjt"ayañax mä jank"a, imantat confesión ukhamänwa, Capitán Schmidt-an wali ch"ama chuymanakapat jayarst"ata. Margaret kullakax jupapachpa ukat Marduk juparux pä abogado de aviación ukham uñt"ayasïna, jupanakax ciencia política ukan wali yatxatatäpxänwa.
  
  Schmidt chachajj suma chuymanïkaspas ukhamwa akham säna: "Mä asiento utjañapataki" sasaw ewjjtʼäna. Jupax uka qhuru, extrovertido warmimp chik sarir jan uñt"at chuyman jaqir jan uñch"ukiñatakiw ch"amachasïna.
  
  Margaret kullakajj akham sänwa: "Yuspära" sasa. "Chiqpachans Luftwaffe chiqpach comandante ukamp aruskipt"añ munapxta, ukampis guardianakamax teniente general Meyer jupax markat anqäxankiwa sapxiwa".
  
  Jupax uka jisk"achañ nervio huelga ukax eleganciampiw puriyatayna ukat capitanarux mä juk"a phiñasiñ amtampiw arsüna. Werner chachajj mesa ladopanwa estoico saytʼasïna, jan larusiñatakiw chʼamachasïna.
  
  
  27 t"aqa - Susa jan ukax Ch"axwäwi
  
  
  Ninan nayranakapajj Sam chachan nayranakaparuw llawintäna, kunattejj grabacionan qhep qhepa cheqap istʼaskäna. Mä kutejja, istʼasajj janiw samsuñapäkiti sasaw ajjsaräna, ñikʼutap chʼoqtʼasïna, chuym chʼalljjtayasïna, jachaqtʼasïna ukat taqpach banda sonora tukuyanjja, pʼeqep ladopar chʼoqtʼasïna. Ukajj tukuyjjäna ukhajja, jupar uñchʼukiskakïnwa. Qhepäjjatjja, Ninan TVpan mä canal de noticias ukaw istʼasïna, ukampis janiw kuna istʼas istʼaskänti.
  
  -¡Maldita ukhamawa! - sasaw mä akatjamat jach"at arsüna. Amparanakapax uka urux lurapkäna uka agujanakampi ukat tubonakampi chʼuqtʼatäpxänwa, jan ukhamäkaspa ukhaxa, musphataw ñikʼutapar imtʼaspäna. "Jack the Ripper sasin amuyirïkta uka waynax chiqpachansa Gandalf the Grey satänwa, ukat nayamp chika mä cuarton ikiski ukat nayamp chika kilómetros ukchʼa sarnaqir masijax thaya wila jiwayir jaqiwa sasin sapxistati?"
  
  "Jïsa".
  
  "Ukhamaxa, ¿kunatsa jan jiwaykitusti?" Ninax jach"at amuyt"äna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Juykhütamajj jakäwim qhespiyawaytamjja" sasa. "Juma sapakiw ajanupax yaqha jaqinkïtap jan uñjkayäta ukax qhispiyasiñ khuyapayasiñamäpachänwa. Jumajj janiw jupatakejj mä amenazat jaqëktati" sasa.
  
  "Janipuniw juykhäsajj kusisit jikjjatasï sasin amuyirïkti. ¡Jesus! ¿Kunas nayar pasaspa uk amuytʼasmati? Ukhamajj ¿kawkinkis jichhajj taqenis?"
  
  Sam chachajj kunkap qʼomachasïna, uka rasgojj Nina kullakajj jichhakamajj yateqänwa, ukajj kuntï arsuñ munkäna ukampiw jan sum jikjjataskänti , jan ukhamäkaspa ukhajja, loco jaqëkaspas ukhamänwa.
  
  Ukat mayampiw akham säna: "Ay diosa" sasa.
  
  "Ist"apxam, akax taqpach risqiwa. Perdue ukax sapa jach"a markan hackers ukan equiponakapar tantacht"asis ch"amanchaski, satélite ukan yatiyawinakap ukhamarak radion señales ukanakar jan walt"ayañataki. Jupax Sloan jiwatapat yatiyäwinak jan jank"ak yatiyañ muni", sasaw Sam jupax qhanañcht"i, janiw Perdue-n uraqpachan medios de comunicación ukanakar sayt"ayañ amtapat sinti suyt"äwinïkänti. Ukampirus jupax suyt"iwa, ukax wali jark"ataw uñjasispa, juk"ampis jach"a red de ciberespios ukat técnicos ukanakax Perdue ukan amparapankkäna ukampi. "Margaret, warmin arupa ist"apkta, jichhax Alemania markankiwa. Werner chachajj Marduk chacharuw yatiyañapäna, kunapachatï Schmidt chachan jan yatkasajj Schmidt chachar mascara kuttʼayañ atipkäna ukhajja, ukampis uka urutjja janiw kunas jupat istʼaskänti" sasa.
  
  "Ukhamajj jiwatäjjewa" sasaw Ninax amparap luqxatäna.
  
  -Janiwa wakiskiti -sasa. Ukax mäkiw sañ muni, jupax janiw mascara katuqkänti", sasaw Sam jupax saraki. "Kohl jupax yanapt"aspati ukx janiw yatkti, ukampis nayax amuyta jupax mä juk"a uñnaqt"aniwa. Ukampis niyakejjay Marduk chachajj Werner jilatat jan kuns istʼkchïnjja, Margaret kullakampejj Base B üchel sat cheqaruw saräna, ukhamat kunas pasaski uk uñjiri" sasa.
  
  "Perdue-rux sistemas de difusión ukan jank"ak irnaqañapatak sañamawa", sasaw Nina-x Sam-ar säna.
  
  "Nayax yatxa, jupanakax kunjamtï lurañjamäki ukhamarjamaw jankʼak sarnaqapxi" sasa.
  
  "Janiw jank"akikiti" sasaw protesta, p"iqip TV tuqir luqxatasa. Sam jupax kutt"awayxänwa, nayrïr jach"a red ukanx Perdue ukan jaqinakax sayt"ayañ munapxi sasin yatiyaw katuqatayna.
  
  -¡Ay Diosaja! - Samxa jach"at arsüna.
  
  Ninax akham sänwa: "Akax janiw askïkaniti, Sam" sasa. "Sloane yatichirin jiwatapat yatiyäwinak yatiyasa yaqha jachʼa chʼaxwäwi qalltapxani ukhaxa, janiw khiti yatiyäw yatiyiris llakiskaspati. ¡Jumajj kunjamäpjjesa uk yattawa! Jan amuytʼasir, qollqe munasiri jaqenaka. Jilapachaxa. Jupanakajj kuna jan walinakansa uñjasipjjaspa uk lupʼiñat sipansa, chispiñanakat jachʼañchañatakiw chʼamachasipjjaspa" sasa.
  
  "Yaqhip jach"a periodiconaka ukat medios sociales ukan carteles ukanakax akax mä k"ari sañ munapxañap munta", sasaw Sam jupax chuym ch"allxtataw säna. "Chʼaxwäwir chiqpach jawsatanakar jarkʼaqañatakix "jupax sänwa, jupax sänwa" sasaw jaya tiempox utjaspa.
  
  TVn uñstki uka fotojj mä akatjamat chhaqtawayjjäna ukat 80 maranakan walja video musicanakaw uñstäna. Sam ukat Nina jupanakax jiskt"asipxäna, akax hackers ukanakan lurawipati, jupanakax uka taypinx kunatix amparapar puriñjamäki ukanak apnaqapxäna juk"amp yatiyawinak qhiphartayañataki.
  
  Ukat jankʼakiw llampʼu chuymampi, taqe chuyma arumpi akham säna: "Sam" sasa. "Ukax Marduk-ax mascara apsuñjam ñik"utat sistamxa, ¿jupax ukham utjpachati?"
  
  Jupajj janiw mä jaysäwinïkänti. Uka pachanx janipuniw Marduk-ar uka tuqit juk"amp jiskt"añax amuyupar purinkänti.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Janiw nayajj amuykti" sasa. "Ukampis janiw jichhajj Margaret kullakajj telefonot jawstʼañ jan waltʼayañjamäkiti. ¿Khitis yati kawkhans uñisirinakan qhipäxapanx jikxatasipxi, yatisktati? Ukajj mä loco saräwipunïspawa, ukat taqe kunwa aptʼasispa" sasa.
  
  "Yattwa. Nayax jiskt"asiñakiw munta" sasaw jupax säna.
  
  "Kunata?" - jupax jiskt"asiñapänwa.
  
  "Walikiwa, Margaret kullakax maynix Sloan yatichirir uñnaqap uñt"ayasiñatakix mascara apnaqañ amtanïtaynawa, mä tratado de paz firmañatakiki, ¿janich ukhamäki?" Nina kullakajj nayaruw yatiyäna.
  
  Ukat akham sasaw qhanañchäna: "Jïsa, jupajj ukham luräna" sasa.
  
  Nina kullakajj kuntï serviñapäkäna uka toqet lupʼisajj wali jachʼat arsüna. Qhepatjja, suma jakasiñatakejj jukʼamp askinakwa yanaptʼaspa.
  
  "¿Margaret kullakajj Sloane kullakajj oficinapar conectaspati?" Ninax pizza mayiskaspas ukhamaw jiskt"äna.
  
  "Purdu ukax lurasispawa. Kunata?"
  
  "Mä tantachäw wakichtʼañäni. Qharürojj Halloween sat uruwa, Sam. Jichha pachanx jach"a urunakat maynïriwa, ukatx janiw jark"atäñap jaytksnati. Marduk tatax mascara puriyistaspa ukhaxa", sasaw qhanañcht"äna, ukampis Sam jupax wali ch"amampiw p"iqip ch"allxtañ qalltäna.
  
  -¡Janiwa kunasa! Janiw kunas nayax ukham lurañapatak jaytkämati, Nina", sasaw wali colerat arsusïna.
  
  "¡Tukuykä!" - kunjamtï usuchjat janchipax aguantañjamäki ukhamarjamaw jach"at arnaqasïna. "¡Nayaw uk lurä, Sam! ¡Akax nayan amtäwijawa ukat cuerpojax destinojawa!"
  
  "Chiqpachansa?" sasaw arnaqasïna. "¿Janïr jiwasat apsuñkamax mascara apsuñ jan atipkañäni ukhaxa, ¿khitinakarutï jaytkäta ukanakat kamsaraksnasa?"
  
  "¿Jan ukham lurkä ukhajja, ¿kamachasmasa, Sam? ¿Taqi uraqpachax kimsïr jach"a ch"axwäwirux fucking ukar ch"allt"asiski? Mä jaqin jakäwipa... jan ukax akapachan wawanakaparux wasitat avión ukamp ch"axwapxi? ¡Awkinakasa jilat kullakanakas wasitatwa nayrïr chiqankxapxi, ¡Diosax yatiw kuna yaqha tecnologíampis aka pachatakix apnaqapxani!" Ninan pulmonanakapax uka arunak apsuñatakix juk"amp horanak irnaqäna.
  
  Sam jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. Jupajj janiw ukajj jukʼamp askïtap iyaw sañ munkänti. Yaqha warmix utjaspa ukhaxa, ukampis janiw Nina.
  
  "Jutam, Cleve, jumax yatisktawa akax ukakipkarakiw mistuñapa" sasaw enfermerax t"ijt"asin säna.
  
  "Gould doctora, janiw ukham tensión ukar puriñjamäkiti. Mirä amp suma, Cleave jilata, sarxam" sasaw mayitayna. Ninax janiw qullirinakar jan walinak lurañ munkänti, ukampis janiw kunas uka jan walt"äw jan askichañjamäkänti.
  
  Ninax akham sasaw achiktʼasïna: "Hannah, aka aruskipäw tukuyapxañäni" sasa.
  
  "Janiw samsuñjamäkiti, Gould sat doctora. Janiw ukham nervios ukar mantañax wakiskiti ukat chuymamax teja taypiruw puriñapa" sasaw Hannah kullakax tuqinuqäna.
  
  Nina kullakajj jankʼakiw akham säna: "Amuyastwa" sasaw säna, ukat wali suma arunakampiw istʼasïna. "ukampis Sam jilatampiru mä qhawqha minutonak jukʼamp churapjjeta" sasa.
  
  "¿Kunas televisionan jan walïki?" sasaw Hannah kullakajj jisktʼäna, kunattejj sapa kutiw uka transmisión ukat mayjtʼayat fotonakajj mayjtʼayasïna, ukatwa muspharapjjäna. "Askichañ jaqinakarux antenasar uñakipapxañapatakiw mayirakï." Ukham sasinjja, kuntï siskäna uk amuytʼayañatakiw Ninar qhep qhepa uñkatasajj cuartot mistuwayjjäna. Ninax jaysañatakix p"iqip ch"allxtayäna.
  
  Sam chachajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Antena askichañajj walikïskiwa" sasa.
  
  "¿Kawkinkis Purdue markaxa?" -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  "Ukham sapxsma. Jupax empresas de paraguas ukanakan apnaqat satélites ukanakamp jamasat yanapirinakapan jaya chiqar mantañapatakiw ch"amanchaski".
  
  "Nayax sañ muntwa, ¿kawkinkis jupax? ¿Jupax Edimburgo markankiti? ¿Alemania markankiti?
  
  "Kunata?" - Sam jiskt"asitaynawa.
  
  -¡Jichhax jaysapxita! - -sasawa, ñik"uta ch"uqt"asisa mayitayna.
  
  "Janiw kawkhans jak"aman munapkäyätati, ukhamax jichhax jayaruw qhiparxi." Jichhax ukax mistuwayxiwa. Jupax Purdue ukar Nina ukar jan iyawsañjam arxatkasaw ukham arsuwayi. "Jupax kunatix Chernheim markan paskatayna ukat wali arrepentisi ukat jumanakax Mannheim markanx mä q"añunakjam uñjapxtaxa. ¿Kunsa jumajj suyayäta?
  
  "Suyt"am, ¿kunas?" - jupax Sam-aruw larusitayna. "¡Jiwayañ munapxitu! ¿Ukajj kunjamsa jan confiyasiñ yatipjje uk amuyapjjtati?"
  
  -Jïsa, nayax iyawstwa! Nayax iyawstwa. Ukat Betty kullakajj janïr wasitat mantankipanjja, arup jiskʼachañamawa. Khitinakarutï confiykayäta ukanakan jakäwijajj jan waltʼayat uñjasi ukhajja, kunjamsa jan suytʼäwir chhaqtjjaspa uk sum yatta . Janiw iyaw sañjamäkiti, jupax kunapachas amuyuparjamaw jumar jan walt"ayañ munäna, Nina. ¡Cristo laykusti, ¡jumax jumaruw munastamxa!"
  
  Jupajj saytʼjjänwa, ukampis wali jayäjjänwa. Ninax desarmado ukhamaw jikxatasïna, kuna qullqis munasispa, ukampis Sam jupax nayratpach arsutapatx arrepentisiwayxänwa. Qhip qhipa amtayañax Perdue chachan jan jaytjasaw munasiñap thaqhatapa. Jupan amuyunakaparjamaxa, Sam chachax walja tuqinakatx Perdue-t sipan juk"amp jisk"achatäxänwa. Perdue chachajj mä genio ukhamänwa, jupajj mä encanto ukhamänwa, jupa pachpaw qamir jaqëjjäna, propiedades, estancias ukat tecnología toqet nayrar sartat patentenak herencia katoqäna. Jupax wali suma uñt"atawa, mä yatxatiri, philantropo ukhamarak inventor ukhama.
  
  Sam jupax mä Premio Pulitzer ukat mä qawqha yaqha premios ukat jach"añchäwinakakïnwa. Kimsa libronaka ukat Purdue markan tesoro thaqhatapat mä jiskʼa qullqit sipansa, Sam sat chachax mä ático apartamento ukat mä pusinirakïnwa.
  
  Sam chachan nayranakapan chʼakhanakap uñjasajj akham sasakiw säna: "Jisktʼajar qhanañchtʼam" sasa. "Perdue ukax WUO ukan sede central ukar jawst"añ yanapt"itani ukhax suma sarnaqañ arsuwayta".
  
  "Marduk chachan mascaranïtapsa janiw yatipkti" sasaw Sam chachajj Nina kullakajj jan nayrar sartañapatak pajanakat katthapisiskäna.
  
  -Akax wali muspharkañawa. Janis chiqpachan yatipkchiñänixa, inas firmañanx WUO ukan representación ukar wakicht"apxaraksna ukhamat Prof. Sloan markankirinakax logística ukat seguridad ukanak ukarjamaw wakicht"apxaspa. Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Chiqansa, kunapachatï mä jiskʼa morena tawaqux Sloane chachan ajanupampi jan ukax jan ajanupampi uñstki ukhaxa, uka yatiyäwinakar kʼarinak sañax jukʼamp faciläspawa, ¿janich ukhamäki?"
  
  Sam chachajj akham sänwa: "Purdue sat musicajj Reichtisusis sat cheqanwa kunjamtï parlktan ukhama" sasa. "Juparuw jawst"ä ukat propuestamat yatiyarakï".
  
  "Yuspära" sasaw llampʼu chuymamp jaysäna, kunattejj televisionan pantallapajj mä canalat yaqha canalaruw automáticamente mayjtʼäna, ukat yantʼat tonadanak istʼasajj mä jukʼa samartʼarakïnwa. Mä akatjamat uraqpachan yatiyäw yatiyañ utan sayt"äna, ukax janiw jichhakamax ch"amap apt"askänti. Ninan nayranakapajj pantallaruw lipʼkatatäna. Jichhakamax Sam chachan llakit amukt"ataparux janiw yäqkänti.
  
  "¡Sam, uñtam!" - sasaw jach"at arsüna ukat TV uñacht"ayañatakix ch"amamp amparap aytäna. Sam jilatajj kuttʼanjjänwa. Yatiyirix micrófono ukampiw La Haya markan CIA ukan oficinapan qhipäxapan uñstäna.
  
  -¡Volume jilxatayaña! Sam jupax jach"at arsüna, mando a distancia katxarusa ukat mä qutu jan wali botonanak ch"allt"asa, janïr pantalla de alta definición ukan ch"uxña barras jiltaski ukham volumen jach"anchaykasa. Kuntï siskäna uk istʼapkäna ukhajja, kimsa frasesakiw arstʼäwipar arsüna.
  
  "...aka La Haya markanx Martha Sloane yatichiriruw qharüru Cardiff markan vacacionan residenciapan jiwayapxatayna sasaw yatiyapxi. Medios de comunicación ukanakax janiw uka yatiyawinak chiqanchañ atkänti kunatix yatichirix janiw arsuñapatak utjkänti".
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Walikiwa, jukʼampejj janiw cheqätap yatipkiti" sasa. Estudio ukan yatiyawix sarantaskakiwa, kawkhantix yatiyäw yatiyirix yaqha lurawinakat juk"amp yatiyawinak yapxatawayi.
  
  Ukampirus jutïr cumbre de tratado de paz ukax estados mesoárabes ukat Banco Mundial ukanakan utjañapatak qhanancht"asax Mesoárabe markan p"iqinchiripan oficinapax Sultán Yunus ibn Mekkan jupax mä amtaw mayjt"ayañ yatiyawayi.
  
  "Jïsa, jichhax qalltawayxiwa. Fucking war" sasaw Sam jupax qhuru arsüna, qunt"ataw suyt"as ist"äna.
  
  "Cámara de Representantes Mesoárabes ukax mayjt"ayawayiwa mä acuerdo ukar firmañataki Susa markan, Meso-Arabia markan, kunatix asociación ukax Sultan jakäwiparuw jan walt"ayawayi".
  
  Ninax wali ch"amampiw samsuwayxäna. "Ukhamajj jichhajj Susa jan ukajj guerrawa. Jichhajj ¿Babel Mascara uchasitajajj janiw akapachan jutïripatakejj wali wakiskirïkiti sasin amuyta?"
  
  
  28 t"aqa - Marduk chachan traicionatapa
  
  
  Werner chachajj Schmidt jilatajj visitanakamp parltʼaskäna ukhajja, janiw oficinapat mistuñapäkänti, uk sum yatïna, ukampis kawkhantï Marlene kullakarojj katuntatäpkäna uk yatjjatañapänwa. Sam jupamp jikisispa ukhaxa, periodistax jaqi masinakapamp chikaw Werner chachan celularapar jawsatap thaqhaspa. Jupax juk"ampiw muspharäna, jargón legal ukax yatiñampiw periodista británica ukan lakapat warxatäna, ukampirus jupax Schmidt ukarux sallqjataynawa, WUO ukan sede central ukan abogada ukham uñt"ayañataki
  
  Mä akatjamatwa Marduk chachajj parltʼasiñ jarkʼäna. "Disculpa mayipxsma, Capitán Schmidt, ukampis ¿chachaman cuartoman apnaqañax wakisispati? Taqi uka jankʼak jilxattaski uka jan waltʼäwinakatxa, baseman jankʼakiw puripxta, ukatwa vejigajar jan yäqayäta sasaw arsta" sasa.
  
  Schmidt jilatajj wali yanaptʼasirïnwa. Jupax janiw VO nayraqatan jan wali uñnaqt"anïñ munkänti kunatix jichhax base ukat jilïr irpirinakaparux controlapxi. Jupanakan chʼamap nina nakhantayañkamajja, istʼañapänwa ukat asnupar jampʼattʼañapänwa, ukhamatwa uñnaqtʼanïñapäna.
  
  "Ukhampuni! Chiqansa" sasaw Schmidt jilatax jaysäna. "Teniente Werner, ¿invitadojarux chachanakan cuartopar irpapxitasmati? Ukat jan armasimti jiskt"añ... Marlene... Bloque B ukar mantañ tuqita, ¿walikiti?
  
  Werner jilatajj akham sänwa: "Jïsa, tata" sasa. "Nayamp chika jutapxam, tata."
  
  "Yuspära, Teniente. Jumax yatisktawa, kunapachatï nayan marajax purinkäta ukhaxa, sapa kuti bañor sarañax obligatorio ukat jaya tiempow utjani. Wayn tawaqunakamar sum uñjapxam -sasa.
  
  Schmidt ukat Margaret jupanakax Marduk-an arsutapatx larusipxäna, kunawsatix Werner-ax Marduk-an kayunakap arktäna. Jupax Schmidt-an jan uñjkaya, codificat iwxt"awip amuyäna, Werner-ax jan uñjkaya kuns yant"aspa ukhax Marlene-n jakäwipax jan walt"ayataw uñjasispa. Jupanakajj jukʼamp tiempo alañatakejj kuntï lurapkäna uk qhanañchañatakejj jukʼat jukʼatwa oficinapat mistupjjäna. Mä kutix jan ist"añjamäxän ukhax Werner jupax Marduk juparux mä chiqaruw jaquntäna.
  
  "Tata Marduk, achikt"asipxsmawa, jumax yanapt"añamawa" sasaw jisk"at arsüna.
  
  "Ukatwa akanktxa. Nayamp jan jikisiñamataki ukat jilïr irpiriman jan sinti imantat iwxt"awimax ukx churawayitu", sasaw Marduk jupax jaysatayna. Werner chachajj wali muspharkañaw uka jilïr jaqerojj uñchʼukïna. Marduk chachajj kunja amuytʼasirïnsa ukajj janiw creyiñjamäkänti, jukʼampejj jupamp chik marani chachatakejj janiw creyiñjamäkänti.
  
  Qhepatjja, Werner chachajj akham sänwa: "Diosaja, amuytʼasir jaqenakaruw wal munasta" sasa.
  
  "Nayax ukhamarakiw wawa. Nayax pachparaki. Ukat uka notanjja, ¿kawkhansa Babel markan Mascarap imaski uk yatjjtati? " - sasaw jiskt"äna. Werner jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "Ukampis nayraqatax jan utjañasatakiw uñjañasa", sasaw Marduk jupax saraki. "¿Kawkinkis enfermeríamax utji?"
  
  Werner chachajj janiw kuntï uka jilïr jaqejj luraskäna uk amuykänti, ukampis jichhakamajj jisktʼanakap jan yatiyañsa ukat kunanakatï paskäna uk uñjañsa yateqjjänwa. "Akana".
  
  Tunka minutos ukjatx uka pä jaqix celda ukan teclado digital nayraqatan sayt"asipxäna, kawkhantix Schmidt jupax nazi samkanakap t"ijt"ayat ukhamarak amtañ yänakap imaskäna. Marduk jupax punku ukat teclado uñkatasïna. Jukʼamp sum uñakiptʼasajja, qalltan amuyatapat sipansa, manqhar mantañajj jukʼamp chʼamäniwa sasaw amuyäna.
  
  "Circuito de respaldo ukaniwa, ukax maynitix electrónica ukar jan walt"ayaspa ukhax yatiyaraki", sasaw Marduk jupax teniente ukar säna. "Juparux distraer sarañamawa."
  
  "Kuna? ¡Janiw nayajj uk lurañjamäkiti!" Werner jupax jisk"at arsüna ukat uka pachparakiw arnaqasïna.
  
  Marduk jupax jan jaytjasaw samarañapamp sallqjäna. "Kunats janixa?"
  
  Werner chachajj janiw kuns siskänti. Jupax Schmidt-arux wali jasakiw mayjt"ayaspa, juk"ampirus mä señoran nayraqatapanxa. Schmidt chachajj janiw compañíapan jupat chʼajjwañ puedkänti. Werner chachajj uka mascara apsuñakiw wakisi sasaw iyaw sañapäna.
  
  "¿Kunjamatsa kawkïr mascaras uk yatta?" qhiparusti jupax Marduk-aruw jiskt"äna.
  
  Uka jilïri jaqixa janiwa jaysañatakisa ch"amt"askänti. Ukax wali qhanawa, ukat mascara uñjirjamaxa, kawkhans uñt"aspawa. Jupajj pʼeqep muytasin teniente waynar uñkatañakiw wakisïna. "Tsok-tsok-tsok" sasaw sapjje.
  
  "Walikiwa, walikiwa" sasaw Werner chachajj uka jisktʼajj mä loqhe jisktʼätap säna. "¿Telefonom apnaqasmati? Sam Cleave sat chacharuw numeroj arknaqañapatak mayiñaja" sasa.
  
  "UKXATA! Perdonapxita, wawa. Nayajj janiw mä utjkti. Kunapachatï altus utar puripkäta ukhajja, Margaret kullakajj telefonopampiw Sam sat chachar parltʼasma. Ukatxa chiqpach emergencia uñstayañamawa. "Nina" sañamawa.
  
  "Ukhampuni. Nina. Juman yänakamax" sasaw Werner chachax qhanañchäna.
  
  Uka waynan arsutapar jan ist"asaw Marduk jupax uka amtat qhipharux qhanañcht"äna. "Alarma istʼasajj teclado jistʼararakta. Capitanamax janiw kuna lurañas utjkaniti, jan ukasti uka edificiot mistxañapawa. Jupax janiw aka chiqar saraqañatakix tiemponïkaniti. Base anqanwa jumamp Margaret kullakampi jikisipxä, ukhamax sapa kutiw jupamp jakʼachasipxañama" sasa.
  
  Werner jilatajj akham sänwa: "Amuyawaytwa" sasa. "¿Margaret kullakajj Sam chachan numerop utjpachati?"
  
  "Jupanakax, kunjamtï sapkixa, "gemelos de trauchle" jan ukax ukham uñt"atanakawa", Marduk jupax ñik"utap ch"uqt"asïna, "ukampis kunjamakitix, jïsa, jupax numerop uñt"ayi. Jichhax sarapxam, lurañanakam lurapxam. Jan waltʼäwinakan señalap suytʼä" sasa. Tonopanx mä juk"a k"uchirt"awiw utjäna, ukampis Werner chachan ajanupax kuntix lurañampïkän ukaruw walpun lup"ïna.
  
  Marduk ukat Werner jupanakax enfermería ukan mä alibi churapkchïnxa, walja tiempo jan utjatapatxa, circuito de respaldo ukan jikxatañatakix machaq amtäwiw wakisïna. Ukampirus Werner jupax ukampiw mä chiqaw sañjam sarnaqäw uñstayatayna, oficinapar purispa ukhax Schmidt jupax seguridad ukaruw nayraqat yatiyatayna.
  
  Kawkhantï base ukan enfermería ukar mantañax chimpuntatäkäna uka esquinat sipansa, Werner chachax administración ukan archivonakapan cuartoparuw liwxatäna. Sabotaje ukax suma saboteo ukax janiw Marlene ukar qhispiyañatakik wakiskänti, jan ukasti niyas akapach machaq ch"axwäwit qhispiyañatakiw wakisïna.
  
  
  * * * .
  
  
  Bunker anqäjjankir jiskʼa pasillonwa Marduk chachajj alarmajj istʼasiñapatak suytʼäna. Llakit uñjasax teclado ukamp anattʼañ yantʼañ yantʼäna, ukampis Werner chachan janïr katuntatäñapatakix janiw ukham lurkänti. Marduk chachajja, Babel markan Mascarap lunthatasiñajj ukham qhan uñisiñaruw puriyaspa sasin janipuniw amuykänti. Jilapartx jupax jank"akiw ukat jamasat mascara lunthatanakar chhaqtayañ atipxatayna, Mosul markaruw uka reliquia ukamp kutt"awayxatayna jan sinti jark"ata.
  
  Jichhax escena política ukax wali jan ch"amanïxänwa ukat qhipa lunthatasiñ amtax uraqpachan apnaqatäxänwa, Marduk jupax amuyasïnwa, jan jark"ataw uka jan walt"äwix jan kuns kamachaspa. ¡Janipuniw yaqhanakan utanakapar mantañapa, jaqinakar sallqjaña, ni ajanupas uñachtʼayañas wakiskänti! Jichhajj gobiernon agenteparjamaw amuyasïna, mä equipompi, janiw jukʼampïkänti. Jupax iyaw sañapawa, nayrïr kutiw jakäwipanx equipo ukar katuqatätapatx kusisita, ukampis jupax janiw uka kasta -jan ukax mara- ukham yänakatakix ukhamäkänti.Uka señalax jan yatiyataw suyt"ata. Bunker patat wila qhananakax mä uñjkañ, amukt"at alarmjamaw qhant"añ qalltäna. Marduk jupax tecnología ukan yatiñanakapampix uñt"at parche ukarux jan yäqañapatakiw apnaqatayna, ukampis ukax Schmidt ukarux mä iwxt"äw apayaniw sasaw yatïna, jan yaqha contraseña ukamp. Punkujj jistʼarasïna, ukat mä bunker ukaw nazi nayra yänakampi ukat yatiyañatak aparatonakamp phoqantat uñjasïna. Ukampis Marduk chachajj janiw yaqha toqet ukankänti, jan ukasti mascara ukat sipansa, taqe kunat sipansa jukʼamp tʼunjir reliquia.
  
  Kunjamtï Werner chachajj siskänjja, uka pirqajj tunka kimsan mascaranakampi warktʼatätap amuyasïna, sapa mascarajj babilonia markankir mä mascarar uñtasitänwa, ukajj muspharkañ chiqapar luratawa. Marduk jupax qhipharux intercomunicador ukan jawsatanakaparux janiw yäqkänti, kunatix sapa reliquia uñakipäna. Mayat mayatw muspharkay uñkatasiñapamp uñakiptʼäna, mä animalan wali chʼamapampiw jiskʼa tʼaqanak sum uñakipañ yatirakïna. Sapa mascara ukax mayni mascara ukar uñtasitänwa: mä jisk"a p"iqi ch"akha uñtat tapa, ch"amaka wila manqhanx mä material compuesto ukamp phuqhantatänwa, ukax ciencia ukan layqanakax thaya ukat qhuru pachan luratawa, ukax janiw mayamp lurañax jaysatäkaspati.
  
  Marduk jupax uka cientificonakan maldito markap uñt"äna, ukax tecnología electrónica ukat controles satélites de comunicación ukanakan qhipäxapan pirqaruw k"achacht"äna.
  
  Jupax sawkasisaw jachaqt"asïna: "Orden del Inti Ch"iyara. Jiwasan horizontes ukanakat sipan juk'amp sarañax pachaw purini".
  
  Marduk chiqpach mascara aptasinx abrigo manqhar uchatayna, manqhankir jach"a bolsillop cremallerampi. Jupax Margaret kullakampi ukat Werner kullakampi chikt"atäñatakix jank"akiw sarañapäna, uka waynax janïr balamp jiwayatäkaspän ukhaxa. Janïr uraq manqhankir pasillon gris cementopan wila k"ajkir qhant"äwipar mistkasaxa, Marduk jupax mä juk"a samart"äna, ukat wasitat uka jik"ir cuarto uñakipañataki.
  
  "Walikiwa, jichhax akanktwa" sasaw wali jach"at arsüna, armariot acero tubo ukarux pä amparapampiw ch"allt"asïna. Suxta huelgas ukhakiw Peter Marduk jupax bunker ukan redes eléctricas ukanakap t"unjawayi, ukampirus computadoras ukanakamp chikaw Schmidt jupax ataque ukan chiqanakap uñt"ayañatak apnaqatayna. Ukampirus luz ukax janiw bunker ukakikiti, chiqpachanx edificio de administración de base aérea ukampiw chikt"ata. Base Aérea Büchel uksanx taqpach ch"amakt"awiw utjawayi, ukatx personal ukanakax mä frenesí ukar khithawayi.
  
  Uraqpachanx mä televisión ukan yatiyäw uñjasax Sultan Yunus ibn Makkan jupax kawkhantix tratado de paz firmatäki ukx mayjt"ayañ amtatayna, ukatx taqiniw mä amtar puripxäna, jach"a ch"axwäwix jak"ankxiwa. Kunawsatix jiwayat arsutanakax Prof. Martha Sloan kullakax wali jan qhanaw uñjasiwayi, ukax wali llakisiñaw taqi markachirinakataki ukhamarak pallapallanakatakis uraqpachanxa. Nayrïr kutiw pä wiñay ch"axwir tamanakax niyaw sumankañ utt"ayañampïpxäna, ukat pachpa lurawix, wali askinx, uraqpachan jilpach uñch"ukirinakaruw axsarañanak utjayawayi.
  
  Ukham llakisiña ukat paranoia ukax taqi chiqanw utjäna, ukhamax base aérea ukan luz jan walt"ayatax kawkhantix mä jan uñt"at pilotox mä qawqha urunak nayrax mä avión de combate ukar jaquqaniwayi, ukax sustjasiw utjawayi. Marduk chachajj jaqenakan tʼijtʼapjjatapajj kuna jan waltʼäwinakatï utjkäna ukajj wali gustänwa. Confusión ukax sapa kutiw situación ukarux mä juk"a aire de inlegalidad ukat protocolo ukar jan yäqañ uñacht"ayäna, ukat ukax juparux sum yanapt"äna jan uñjkaya sarnaqañ munatapata.
  
  Jupax escalerat saraqasaw patio ukar puriñkamax liwxatasïna, kawkhantix cuartel ukat edificios administrativos ukanakax tantachasipxäna. Linternas ukat generadores ukanakamp t"ijtir pallapallanakax mä q"illu qhanampiw muyuntat chiqanakar qhant"ayapxäna, ukax base aérea ukan sapa esquina accesible ukar mantawayi. Manq"añ utax mä qawqha t"aqanakakiw ch"amakt"äna, ukax mä suma thakhiw Marduk-atakix secundario punkut pasañapatak lurasïna.
  
  Mä iyawsayañjam k"achat k"achat k"achat kutt"asax Marduk jupax qhipharux jank"ak pallapallanakan taypinw thakhinak sarawayxäna, ukanx Schmidt jupax pilotos ukanakax wakicht"atäpxañapatakiw kamachinak arnaqasïna ukat seguridad ukankirinakax base ukar jist"antapxañapataki. Mä qhawqha tiempotjja, Marduk chachajj punkunkir guardiaruw purïna, jupaw nayrïr kuti jupamp Margaret kullakampejj purinipjjatap yatiyäna. Wali khuyaptʼayasir uñnaqtʼasaw uka jilïr jaqejj llakit guardiarojj akham jisktʼäna: "¿Kunas pasaski? ¡Nayaw thakix chhaqtxa! ¿Jumax yanaptʼasmati? Irnaqir masijax nayat jayaruw sarxäna ukat..."
  
  "Jïsa, jïsa, jïsa, jumat amtastwa. Auto jakʼan suytʼam, tata" sasaw guardiajj säna.
  
  Marduk jupax iyaw sasaw p"iqip ch"allxtayäna. Jupax wasitatwa uñch"ukisïna. "¿Ukhamajj ¿akan pasañ uñjtati?"
  
  "Janiwa, tata! ¡Askiw automan suytʼañama! "- guardiax arnaqasïna, alarmas ukat semáforos ukanakan kamachinak ist"asa.
  
  "WALIKI. Ukhamajj uñjasiñäni" sasaw Marduk chachajj jaysäna, Margaret kullakajj autopar sarasaw ukan jikjjatañ suyt"äna. Mascarax wali uñt"at pechoparuw ch"allxtäna, kunawsatix auto tuqir jank"ak saraskäna ukhaxa. Marduk chachajj Margaret kullakajj alquilat autopar aptʼat llavenak aptʼataw makatäna, ukat sumankañanwa jikjjatasïna.
  
  Autopamp saraskäna ukhaxa, retrovisor ukan pandemonio uñjasax Marduk jupax almapat mä pesaje apsuñjam jikxatasïna, mä jach"a samarañänwa, jichhax jikxatat mascarampiw markapar kutt"awayxaspa. Kuntï akapachajj sapa kuti tʼunjatäki uka controlanakapampi ukat chʼama anattʼañanakapampi lurapkäna ukajj janiw jupatakejj wakiskirïjjänti. Jupatakixa, jaqinakax jachʼa jachʼa tukupxäna ukat chʼamanïñ munañampi phuqantatäpxaspa ukhaxa, mä arunxa suma jakasiñ suytʼäwis jan sinttʼasirïñaruw tukuspäna, inas chhaqtxañax nayratpachächïna.
  
  
  29 t"aqa - Purdue Tab ukax qalltawayiwa
  
  
  Perdue chachajj janiw Nina kullakampi parltʼañ munkänti, ukatwa Reichtisoussis sat jachʼa utapan qheparäna. Uka chiqatx jupax orquestaruw sarawayxi medios de comunicación ukan ch"amakt"awip kunjamtix Sam jupax mayiwayki ukhama. Ukampis uka yatxatirix janiw kunjamatsa kayunakapan sapak quejasir jaqir tukuñapäkänti, nayra munatapa ukat Nina amigapax jupat jithiqtatapatxa. Chiqansa, Perdue jupax mä qawqha amtanakanïnwa, niyaw jan walt"äwix Halloween urun uñstañ qalltäna.
  
  Mä kutix red de hackers, expertos de difusión ukat activistas semicriminales ukanakax bloque de medios ukar uñt"ayat ukhax jupax librëw amtanakap qalltañataki. Irnaqawipax sapa mayni jan walt"awinakapat jark"atänwa, ukampis chuymapan jikxatasitapax juk"amp uñjkañ lurawinakar jan jark"añ yatiqawayi. Payïr sarnaqäwit yatxatkasax listas de comprobación ukat viajes documentos ukanakamp muyuntatänwa, ukatx Skype ukan mä alerta katuqatayna. Ukajj Sam satänwa.
  
  "¿Kunjamsa jichhür alwax Casa Purdue ukanx kunas pasaski?" - Sam jiskt"asitaynawa. Arupanx kusist"añaw utjäna, ukampis ajanupax jiwayañjam jach"apunïnwa. Mä sanu telefonot jawstʼatäspa ukhajja, Perdue chachajj Sam chachajj kusisit jaqen uñachtʼäwipäkaspas ukhamwa amuyaspäna.
  
  "Jach"a Scott, Sam", Perdue jupax periodistan wila masinakapar uñjasax jach"at arsüna. "Nayajj janiw jukʼamp ikirïkti sasaw amuyayäta. Jumax wali axsarañjamaw qarjataw uñnaqasma. ¿Akax Nina ukhamäpachati?
  
  Sam jilatajj akham sasaw säna: "Ay, Nina amigojawa, ukampis janiw kunjamtï loco tukuykitu ukhamakïkiti. Jichha kutinjja, yaqha nivelaruw apasjjäna" sasa.
  
  "Ay Diosaja" sasaw Perdue chachajj arsüna, yatiyäwinakatak wakichtʼasisa, mä chʼiyar café umtʼasa, uka caféjj wali jan waliruw puritayna, kunattejj juntʼu umajj tukusjjänwa. Ch"alla muxsa uñjasax chhuxriñchjasïna, ukampis Sam sat chachan jawsatapat jukʼamp llakisïna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Jichhajj janiw kunatsa jupat llakisiñ munktati, ukampis jupat parlir mä jukʼa amuytʼañ yanaptʼapjjañamatakiw achiktʼasiñama" sasa.
  
  "¿Jichhax Kirkwall markanktati?" -sasawa Perduex jiskt"äna.
  
  "Jïsa, ukampis janiw jaya tiempotakïkiti. ¿Kuna grabacionatï nayajj apayanipksma uk istʼapjjtati?" sasaw Sam jilatajj qarjata jisktʼäna.
  
  -Nayaxa ukham lurawayta. Ukax chiqpachapuniw hipnotizante. ¿Edinburgh Post ukatakix akax uñt"ayañax wakisispati? Alemania markat sarjjayäta uka qhepatjja, Margaret Crosby kullakajj jumaruw abusayätam sasaw amuyta" sasa. Perdue chachajj jachʼat arsüna, jan amuytʼasisaw yaqha cafeína qʼañu umamp tʼaqhesïna. -¡Bluff ukata!
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Ukatwa lupʼiyäta" sasa. "Heidelberg hospitalan jiwayatanakat jan ukax Luftwaffe jach"a comando ukan jan wali lurawinakat parlkasax jïsa. Ukajj wali suma uñtʼatäñajatakiw yanaptʼistaspa. Ukampis jichhax ukax payïr wakiskirïxiwa. Kunatsa jisktʼasta, uka mascaran imantat yatiñanakapat yateqawaytati, Nina kullakajj uka mascara uchasiñ munatapatwa" sasa.
  
  Perdue chachan nayranakapajj pantallan qhantʼatapanwa chʼiyar chʼiyar tukuwayjjäna, Sam chachan uñnaqap uñkatasajj mä qʼoma grisruw tukuwayjjäna. "P'ampachawi?" -sasawa jan liwxatasa säna.
  
  "Yattwa. Jupax WUO ukar jawst"añamatakiw mayi, ukat Sloane ukan jaqinakar sawuñ mayipxañamataki... mä kasta acuerdo" sasaw Sam jupax wali llakit arumpi qhanañcht"i. "Jichhax yattwa jupampi ukat taqi kunat phiñasitama..."
  
  "Janiw jupat colerkti, Sam. Nayax jupat jayarst"añakiw wakisi, panpachan askipataki - jupan ukhamarak nayan askipataki. Ukampis janiw maynit samartʼañ munataj laykukejj wawar uñtasit amuktʼañar purkti. Nina kullakarojj wali amigajaruw uñjta. Ukat juma, uka tuqitxa. Ukhamajj kunatï jumanakajj panpachani munapkta ukajja, istʼañaw jukʼamp jiskʼakiwa" sasaw Perdue chachajj amigopar säna. "Jan wali amuyunïkaspas ukham amuyasax janiw sañjamapuniwa".
  
  "Yuspära, Perdue" sasaw Sam chachajj wali samarañ samsusïna. "Ay, Diosar yuspärañamawa, jumax jupat sipansa jukʼamp suma razonanakanïtawa."
  
  "Ukhamajj profesoramp chiktʼatätaj apnaqañ muni. Sloan qullqituqit administración ukax mä qawqha ch"akhanak apsuski, ¿janich ukhamäki? "- sasaw millonario jaqix jiskt"äna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Chiqawa" sasa.
  
  -Ukat ukatsti? ¿Sultanax kawkhans jikxatasi uk mayjt"ayañatak mayitap yatiti?" - Perdue -sasawa jiskt"äna, copa apt"asisa, ukampisa pachaparuwa amuyasïna, janiwa kunatï ukan utjkäna uk munkänti.
  
  -Jupax yatiwa -sasa. Ukampis Sloane chachan ajanupar katjasaw uka tratado firmañatak chʼamachasi, nayra Babilonia markan chika taypinsa. Jan walt"awix ñik"ut apsuñawa ukhamat q"al ch"uqt"añamataki", sasaw Sam jupax saraki.
  
  "Uka Marduk chacharuw cinta ukan jiskt"añama, Sam. ¿Jumanakax paninix parltʼasisipkaspa ukham amuyasiyäta?"
  
  Sam jilatajj chuym ustʼayasitaw uñnaqäna. "Jupax sarawayxiwa, Purdue. Jupax Margaret Crosby jupamp chikaw Base Aérea Buechel ukar mantañ amtäna, Capitán Schmidt jupat mascara apsuñataki. Teniente Werner jupax ukhamarakiw lurañapäna, ukampis janiw atipkänti..." Sam jupax jaya pachaw mä juk"a samart"äna, jutïr arunak ch"allt"añax wakisispa ukhama. "Ukhamajj janiw kunjamsa Marduk sat chachar tratado firmañatakejj mascara maytʼasiñatak jikjjatsna uk amuyapkti".
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Ay Diosaja" sasa. Mä jukʼa amuktʼasajj akham sasaw jisktʼäna: "¿Kunjamatsa Marduk chachajj baset mistüna?"
  
  "Jupax Margaret kullakan autop alquilasïna. Teniente Werner jupax Marduk ukat Margaret jupamp chikaw base ukar jaltxañapäna, jupanakax mascara apsusipxatayna, ukampis jupax ukan jaytawayxatayna ukat...ah!" Sam sat chachajj jankʼakiw amuyasïna. -¡Jumax mä genio ukhamätawa! Nayax jupan detalles ukanakap apayanipxäma, ukhamat jumanakax auton rastronak jikxatapxañamataki."
  
  "Sapa kutiw tecnología ukamp yatxatatäna, nayra gallo" sasaw Perdue jupax jach"añchasïna. "Tecnología ukax Diosan sistema nervioso satawa."
  
  "Wali lurañaw wakisispa" sasaw Sam chachajj iyaw säna. "Akanakax yatiñan pankanakawa... Ukat jichhax taqi ukanak yatxatawaytwa kunatix Werner jupax 20 minutos janïraw jawsanitu, yanapt"apxañamatakiw mayirakta". Taqi ukanak arsusaxa, Sam jupax janiw Perdue ukar walpun uñt"ayatapat juchañchawip ch"allxtaykaspati, kunawsatix ch"amanchawipax Nina Gould jupamp jan ceremonialmente juchanchata.
  
  Perdue kullakajj muspharänwa, kunas utjkchïnjja. "Mä segunda suytʼam, Sam. Notanakajsa ukat plumanaksa aptʼasiwayta" sasa.
  
  "¿Puntuación ukarjam sarnaqasktati?" - Sam jiskt"asitaynawa. "Jan ukhamäkchi ukhajja, jumajj ukham lurañamawa sasaw amuyta. Jan waliw jikjjatasta, chacha" sasa.
  
  "Yattwa. Ukat kunjamtï istʼaskta ukhamarjamaw uñnaqtʼasta. Janiw kuna juchas utjkiti", sasaw Perdue jupax arsuwiyi.
  
  "Dave, jichhax allqamari q"añu sasaw sutichapxista ukat janiw kuns lurkirismati. Ukhamakiwa, aka tuqit yanapt"apxitasma sapxita" sasaw Sam jupax achikt"asïna. Jachʼa chʼiyar nayranakapajj aynachtʼat uñnaqtʼanïnwa ukat ñikʼutapas chʼiyjatäjjänwa.
  
  "Ukhamaxa, ¿kunsa tenientetakix lurañajaxa?" - Perdu sasaw jiskt"äna.
  
  "Kunapachatix base ukar kutt"anxän ukhax Schmidt jupax Himmelfarb juparuw khithatayna, jupax "Defector" películan chachanakat maynïriwa, amigapar katuntañataki ukat katjañataki. Ukat uñjañasawa kunatix jupax Heidelberg markan Ninan enfermerapänwa", sasaw Sam jupax qhanañcht"i.
  
  "Walikiwa, teniente amigaparux puntunak uñacht"ayaña, ¿kunas sutipax?" -sasawa Perduex pluma ampararu apt"ata jiskt"äna.
  
  "Marlene kullakajj ukhamänwa. Marlene Marks kullakajj ukhamänwa. Jupanakax Werner juparuw jawsañapatak wayt"apxäna, jupax yanapt"askäna uka qullirir jiwayapxatapatxa. Ukat celularapar jawsatap thaqhañakiw jikjjatsna" sasa.
  
  "Amuytwa. Uka yatiyäwinak juparuw apayani. Numeropampiw mensajenak apayanipxita" sasa.
  
  Pantallanxa Sam sat waynax niyaw pʼiqip chʼallxtayasïna. "Janiwa, Schmidt jilatajj teléfonopan numerop aptʼatawa. Nayax arknaqañ numerop apayanipxsma, ukampis janiw ukan jak"achasiñamäkiti, Perdue" sasa.
  
  "Ay infierno, chiqpachansa. Ukatxa jumanakaruw apayapxäma. Kunapachatï jawsani ukhaxa, churarakismawa. Walikiwa, ukhamajj uka asignacionanaka phoqañajataki ukat jankʼakiw resultadonakamp parltʼapjjäma" sasa.
  
  Sam jilatajj qarjataw uñnaqäna ukampis yuspärasirïnwa: "Walpun yuspärta, Perdue" sasa.
  
  "Janiw kuna jan waltʼäwis utjkiti, Sam. Nayatakix Fury sat jaqir jampʼattʼam ukat nayranakam jan chʼiyjañatakis chʼamachasim" sasa. Perdue-x jachaqt"asïnwa, kunawsatix Sam-ax jupat larusisaw kutt"ayäna, janïr mä ch"ipxtat ch"amakar chhaqtkasa. Perdue kullakax pantalla ch"amakt"atapatx wali jachaqt"asïnwa.
  
  
  30 t"aqa - Medidas desesperadas ukanaka
  
  
  Satélites de difusión de medios ukanakax jilpachx taqpach tabla ukanx aynacht"atäkchisa, yaqhip radion señales ukat sitios de Internet ukanakax utjaskakiwa, ukax mä plaga de incertidumbre ukat exageración ukamp uraqpachar usuchjañ atipjatayna. Jilt"ir perfiles de medios sociales ukanx janiw jichhakamax jark"atäkänti, jaqinakax yatiyapxiw sustjasiw kunatix jichhax clima político ukanx utjiwa, ukampirus jiwayañ yatiyawinakampi ukhamarak kimsïr jach"a ch"axwäwin amenazas ukanakampi.
  
  Planetan jach"a markanakapan servidoranakar jan walt"ayatapatxa, taqi chiqan jaqinakax naturalmente juk"amp jan wali amtawinakaruw puripxäna. Yaqhip yatiyawinakax sapxiwa, Internet ukax mä ch"aman tamanakan atacatawa, taqi kunaw utji, yaqha markankirinakat qalltasa, niyaw aka Uraqir mantañampïski, Payïr Jutäwikama. Yaqhip juk"amp jisk"a amuyun jaqinakax FBI ukan juchaniw sasaw amuyapxäna, kunjamakitix jupanakax juk"amp askiwa inteligencia nacional ukan "Internet ukar jan walt"ayañax" sasaw amuyapxäna. Ukat ukhamatw sapa markan markachirinakax taqi kunatix jaytawayki ukanak jan kusisiñap uñacht"ayañatak apapxi - callinakaru.
  
  Jachʼa markanakanjja, jan waltʼäwinakaw utjäna, ukat alcaldíanakajj mä embargo de comunicación ukan utjatapat cuenta churapjjañapänwa, janiw uk lurapkänti. Londres markankir Torre del Banco Mundial sat cheqanjja , mä llakit Lisa kullakajj chʼajjwañanakamp phoqantat mä markaruw jiskʼachäna. Lisa Gordon kullakajj payïr pʼeqtʼirïnwa, mä organizacionajj jichhakiw pʼeqtʼirip aptʼasiwayi.
  
  Ukat 22n pison oficinapan vidriot lurat ventanapar taktʼasisaw akham säna: "Ay Diosay, aka uñjam" sasa. "Jaqinakax sallqa uywanakat sipanx juk"amp jan waliw jikxatasipxi, kunawsatix jan irpirinaka, ni yatichirinaka, janirakiw khiti autorizada representante ukanakas utjki ukhaxa. ¿Jumax amuyastati?
  
  Jupajj jan kuna jan waltʼäwin uñjasisaw lunthatasiñ uñjäna, ukampis taqe ukanakat mä jukʼa amuytʼasiñwa munäna. "Markanakanx orden ukat irpirinakax mä juk"a ch"allxtayaschi ukhax markachirinakax t"unjañakiw sasaw amuyapxani. Janipuniw uk amuyañjamäkänti. Walja kunayman ideologíanakaw utji, jan amuytʼasir jaqinakat ukat tiranonakat yurita". Jupax p"iqip ch"allxtayäna. "Taqinipuniw kunayman arunak parlapxta, uka pachparakiw mayachtʼat jakasiñatakis chʼamachasipxta. Diosajj bendicipjjetani. Akax chiqpach Babiloniawa" sasa.
  
  "Dr. Gordon, consulado de Mesoarabia ukax 4r línea ukankiwa. Jupanakax qharüruw Sloane yatichirir katuqañatakix chiqanchañ munapxi, Susa markan Sultan palaciopan", sasaw yanapiri personal jupax arsuwiyi. "¿Usutätapat pretexto lurañax wakisispati?"
  
  Lisa kullakajj yanapiripar uñkatañatakiw kuttʼäna. "Jichhajj yattwa kunatsa Martajj taqe amtanakar puriñapa sasin quejasirïna. Jupax ukankaniwa sasaw jupanakar yatiyañama. Nayax janiw aka ch"amampi jikxatat ch"amanchawix kayurux jichhak ch"axwañ munkti. Naya pachpas ukar sarasin sumankañ mayiñajäkchisa, janiw terrorismo utjatapat pasañ munkti" sasa.
  
  "Gordon doctora, línea principal ukanjja mä caballerow utji. Jupax mä tratado de paz tuqitx jiwasatakix wali wakiskir amtäwiw utji", sasaw secretariox punku qhipäxat uñch"ukis säna.
  
  Lisa kullakajj akham sänwa: "Haley, jumajj yatisktawa, janiw aka cheqan jaqenakan jawsatanakap katoqapkti" sasa.
  
  Secretariojj jan munkasaw akham säna: "Jupajj David Perdue sutiniwa sasaw säna" sasa.
  
  Lisa kullakajj wali chʼamampiw kuttʼäna. "Jankʼakiw escritoriojar conectañama, achiktʼasismawa."
  
  Purdue jupan iwxt"awip ist"asax mä k"arisirimpiw Prof. Sloane, Lisa kullakajj janiw mä jukʼa muspharkänti. Chiqansa, janiw mä warmin ajanupar amuyañatakix mä mascara apnaqañax larusiñatakjamäkiti. Ukajj mä jukʼa sinti muspharkañäspawa. Ukampis mä lantintañ amtampiw Lisa Gordon kullakajj kunjamsa jikjjatasïna uk wal muspharayäna.
  
  "Perdue jilata, kunjamtix WUO Gran Bretaña ukankirinakax yuspajarapxsma, jumanakax organizacionasar jach"a jach"a tukuñamataki, jumax amuyañamawa, ukham lurawix sallqjaña ukhamarak jan ética ukhamäspawa. Ukat, kunjamtï nayax yatkta jumanakax amuyapkta, uka pachpa thakhinakax jiwasanakan uñt"atawa. Ukham lurasajj kʼari chuymaninakaruw tukuyistaspa" sasa.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Cheqas nayajj ukham luraraktwa" sasa. "Ukampis amuytʼasim, Gordon sat doctora. ¿Qhawqhakamas jumax kamachinak doblañ munasma sumankañ jikxatañataki? Akax mä usut warmiwa - ukat ¿janit usunak mä chivo expiatorio ukham apnaqkta Martan jiwatap jan chiqanchañataki? Ukat aka señorax Martarux mä jan amuyt"kay uñtasitawa, jupax mä juk"a pachakiw chiqap jaqinakar pantjasiyañ amti, ukhamat organizacionam sucursalanakapan utt"ayañataki".
  
  "Nayax-nayax... amuyt"asiñamawa, tata Perdue" sasaw jach"at arsüna, wali jan amtañjama.
  
  Perdue kullakajj akham sasaw amtayäna: "Gordon doctora, jankʼak sarañamajj jukʼamp askiwa. "Qharüruw firmatäni, yaqha markanwa, pachax tukusxiwa".
  
  "Iwxt"irinakasampi aruskipt"asax jank"akiw jumamp aruskipt"apxäma", sasaw Perdue ukar säna. Lisa kullakajj chuymapanjja, ukajj wali suma askichatätap yatïna; janiwa, ukakipuniwa. Ukat yaqha tuqitxa, wali jila alanïspawa, ukat kunjam sarnaqañapasa ukat taqinitak askïki uka tuqitxa taqiniw amuytʼasiñapäna. Chiqpachansa janiw mä atiptʼäwikïkänti. Uka pachparakiw Lisa kullakajj yatïna, jupatï ukham sallqjañ amtapjjatap yatipjjaspa ukhajja, juchañchatäspawa ukat traicionat juchañchatäpachänwa. Falsificación ukax mä kunawa, ukampis ukham travestí política ukar uñt"at cómplice ukhamäñapatakix janiw kunas juk"amp jisk"achatäkaspati, mä ejecución pública ukar uñtasita.
  
  "¿Akanktati, tata Perdue?" -sasawa mä akatjamat jach"at arsüna, escritoriopan sistema de teléfonos uñkatasa, ajanupas ukan uñacht"ayatäkaspas ukhama.
  
  "Ukhamatwa. ¿Wakichtʼasiñajati?" -sasawa wali munasiñampi jiskt"äna.
  
  Ukat akham sasaw chʼamampi qhanañchäna: "Jïsa" sasa. "Ukat akax janipuniw uñstañapäkiti, ¿amuyatati?"
  
  "Munat doctor Gordon jilatajja. Nayax ukat sipan juk"amp uñt"apxista sasaw amuyayäta" sasaw Perdue-x jaysäna. "Nina Gould sat doctorampi ukat mä guardaespaldampiw Susa sat markar avión privado ukan khitä. Nayan pilotonakajax WUO ukan permiso apnaqapxani, pasajero ukax chiqpachan profesor ukhamäspa ukhaxa. Sloan sat chachanjja" sasa.
  
  Parlasiñ tukuyxapxäna ukhaxa, Lisa kullakax sarnaqawip mä chiqan samarañamp axsarañamp chika jikxatäna. Oficinapar muyuntat sarnaqäna, amparanakap liwxatasïna ukat amparanakap pechopar wali chʼamampiw chʼuqtʼasïna, kuntï jichhak iyaw sikäna ukanak lupʼisa. Amuyupanx taqi razonanakap uñakipäna, sapa maynix mä excusa plausible ukamp ch"uqt"atäñapatakiw ch"amanchasïna, jan ukax charade ukax uñstaspawa. Nayrïr kutiw medios de comunicación ukan qhiphart"atapata ukhamarak sapa kuti luz apaqatapat kusisitaw jikxatasïna, janiw amuyaskänti, jupax uka juchani jaqinakamp chikt"ataw jikxatasitayna.
  
  
  31 t"aqa - ¿Khitin ajanupas uchasisma?
  
  
  Teniente Dieter Werner chachajj samarataw jikjjatasïna, ajjsarasaw jikjjatasïna, ukampis ukhampachasa wali kusisitaw jikjjatasïna. Jupax Sam Cleve jupampiw aruskipt"awayi, mä teléfono prepago ukatw jikxatasïna, ukax base aérea ukar jaltxasinx jikxatasïna, Schmidt jupax mä desertor ukham uñt"ayawayi. Sam jupax Marlene kullakax qhipa jawsatapatak coordenadas ukanakaw churatayna ukat jupax waliw utjani sasaw suyt"äna.
  
  "¿Berlín markanxa? ¡Walpun yuspärta, Sam!" - sasaw Werner jupax säna, Mannheim markan thaya arumax gasolinera ukan jaqinakat jayarst"ataw sayt"atäna, kawkhantix jilapan autop phuqhantaskäna. Jupax jilaparuw autop mayt"añapatak mayïna , kunatix pallapallanakan policía ukanakax jeep-ap thaqhapxani, kunawsatix Schmidt-an amparapat qhispiwayki ukhatpacha.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Jupar jikjjatasajj jankʼakiw jawstʼita, Dieter" sasa. "Jakaskañapataki ukat walikïskañapatakiw suytʼaskta".
  
  "Nayax lurarakïwa, sasaw arsuwayta. Ukat Perdue-rux mä millón yuspajarapxam jupar jikxatatamata" sasaw janïr telefono apt"kasax Sam-ar säna.
  
  Ukhamäkchïnsa, Werner chachajj janiw Marduk chachan sallqjatätap creykänti. Hospitalan entrevistaskäna ukhajj sallqjkäna uka pachpa jaqeruw confiyaspa sasaw amuyäna.
  
  Ukampis jichhax Kleinschaft Inc. Berlín markan anqäxapanwa, ukanwa Marlene sat warmipax imatäskäna. Sapa kilómetro auto apnaqasajj jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñapataki, jan ukajj jakaskañapatakiw mayisïna. Caderapanx arma de fuego personal ukax Makarov satawa, ukax pä tunk phisqhan mara phuqhasiñapatakiw jilapat mä regalo ukham katuqatayna. Jupax Himmelfarb ukatakix wakicht"ataw jikxatasïna, uka axsarkañ jaqix chiqpach pallapallamp uñkatasisin sayt"asiñapataki ukat nuwasiñatakix wali nervio ukanïnwa.
  
  
  * * * .
  
  
  Ukañkamasti, Sam jilatajj Nina kullakaruw Susa (Irak) markar sarañatak wakichtʼasiñapatak yanaptʼäna. Qhipürux ukaruw puripxañapäna, ukatx Perdue jupax nayraqatw uka avión ukar wakicht"awayxäna, Fuerza Aérea ukan subcomandante Lisa Gordon doctorat wali amuyump ch"uxña luz katuqasa.
  
  -¿Jumax axsarayasmati? Sam jilatajj Nina kullakajj cuartot mistusaw jisktʼäna, wali suma isthaptʼata ukat suma kʼachachtʼatänwa, kunjamtï jiwata profesorjama. Sloan sat chachan luratawa. "Ay Diosaja, jumax jupar wal uñtasitäta... Janitï uñt"ksmati."
  
  "Wali ajjsarirïtwa, ukampis pä toqetwa naya pachpar sista. Akapachan askipatakikiwa, ukat tunka phisqhan minutonakakiw janïr tukuykasax munasini", sasaw iyaw säna. "Jupan jan utjkäna ukhajj usut tarjeta anatapjjatap istʼtwa. Ukhamajj mä amuyunïpjjewa" sasa.
  
  "Jumax yatisktawa janiw aka lurañax wakiskiti, munasiña" sasaw qhipa kuti säna.
  
  Ukat akham sasaw jachʼat säna: "Ay, Sam" sasa. "Jan jaytjasirïtawa, atipjaskäta ukhasa."
  
  "Uñjtwa jumax janiw mä juk"s llakisiñamäkiti, competitivo racha ukampix, sentido común ukan uñjatatsa" sasaw bolsa jupat apsusisax arsüna. "Jutapxam, autox aeropuerto ukar irpañ suyt"askistu. Mä qhawqha horanakatjja, sarnaqäwiruw qellqtʼasïta" sasa.
  
  "¿Londres markan jan ukax Irak markan markapamp jikisiñäni?" - sasaw jiskt"äna.
  
  "Perdue jupax Susa markan CIA ukan tantachäwipanw jikisipxä sasaw säna. Ukanx mä juk"a pachaw chiqpach sucesora de riendas WUO, Dr. Lisa Gordon ukamp sarnaqapxäta. Jichhax amtañamawa, Nina, Lisa Gordon jupakiw khitïtas ukat kuns lurapxta uk yati, ¿walikiti? Jan lankt"asipxamti" sasaw thaya thaya taypin jalnaqir janq"u ch"amaka taypir juk"at juk"at mistuwayapxäna.
  
  "Amuytwa. Jumax sinti llakitawa" sasaw chhuxriñchjasïna, bufandap askichasa. "Chiqpachansa, ¿kawkinkis uka jach"a arquitectox?"
  
  Sam jilatajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna.
  
  "Perdue, Sam, ¿kawkinkis Perdue kullakajj?" - -sasawa mayampi säna kunapachatixa sarapkäna ukhaxa.
  
  "Qhipa kuti jupamp parltʼayäta ukhajja, utapankänwa, ukampis Purdue satänwa, sapa kutiw kun lurañas wakisi" sasa. Jupax jachaqt"asisaw amparap luqxatäna. -¿Kunjamatsa jumaxa jikxatastaxa?
  
  "Nayranakajajj niya qʼal qollatäjjewa. Jumax yatisktawa, kunapachatix cinta ist"kta ukat tata Marduk jupax mascara uchasir jaqinakax juykhüpxiwa sasin siskän ukhax nayax jiskt"asiyätwa, hospitalan ikiñan visitt"ir arumax ukham amuyt"aspachänti. Inas jupax Sa...Lövenhagen... mä chiwchirjam tukuskirïkaspas ukham amuychïna" sasa.
  
  Janiw kunjamtï amuyaskäna ukhamarjam jayarstʼkänti, sasaw Sam chachajj amuyäna. Chiqansa, ukax chiqpachapuniw ukhamäspa. Ninax juparux sänwa, Marduk jupax cuarto masipar imantasktati sasaw jiskt"itu, ukhamax akax wali sum Peter Marduk-an chiqpach amuyawipäspawa. Ninax p"iqip Sam-an amparaparuw samart"ayäna ukat jupax jan amuyt"asisaw ladopar jaquntäna ukhamat jupax wali jisk"a jak"ar puriñapataki.
  
  -¿Kunsa lurasma? - sasaw mä akatjamat auton amukt"at thuqt"äwip taypin jiskt"äna. "¿Khitin ajanupar uchasismaxa, ¿kunsa lurasma?"
  
  Jupajj akham sänwa: "Janiw uka toqet lupʼirïkti" sasa. "Ukajj dependeniwa sasaw amuyta" sasa.
  
  "¿Uka uchasiña?"
  
  Sam jilatajj akham sasaw jiskʼachäna: "Qhawqha tiempos aka chachan ajanupar uñjañajajj wakisi ukarjamaw lurasini" sasa.
  
  "Mä uruki, ukampis janiw jupanakar jiwayañamäkiti ni semana tukuyarus jiwañas wakiskiti. Mä urutakix ajanunakap katuqañakiw wakisi, ukat pä tunk pusini horanak qhipatxa, mistuni ukat jumax wasitatwa juman ajanumax jikxatastaxa" sasaw amukt"at jiskht"äna.
  
  Sam jilatajj kunjamsa honradöñapa uk lupʼisajj akham sänwa: "Mä wakiskir jaqer uñtasitätwa ukat askinak lurarakï sasaw sañajajj wakisispa" sasa. "Purdue markankirïñajawa, sasaw amuyta."
  
  "¿Kunatsa infiernojj Purdue ukhamäñ munta?" -sasawa Ninax qunt"asisin jiskt"äna.Ay, wali sumawa. Jichhax lurawayxtawa, sasaw Sam-ax amuyäna. Jupax chiqpach razonanakatwa lup"ïna kunatsa Purdue ukar ajlliwayi, ukampis taqi ukax razonanakax janiw Nina ukar yatiyañ munkänti.
  
  -¡Sam! ¿Kunatsa Purdue markanxa? " sasaw jupax chʼamachasïna.
  
  Qalltanjja, akham sänwa: "Jupajj taqe kunaw utji" sasa, ukampis amukiw istʼäna, ukatwa Sam chachajj qhanañchäna. "Purdue ukax kuns luraspawa. Jupax wali uñt"atawa, janiw suma chuyman santu ukhamäkiti, ukampis wali jach"a amtäwiniwa, janiw khitis ukhamäkiti. Jupajj wali yatiñaniwa, wali suma maquinanaka ukat aparatonak uñstayi, ukanakajj ciencia médica ukat tecnología ukanakar mayjtʼayaspawa, ukampis wali altʼat chuymaniwa, janiw ukanak patentañ munkiti, ukhamatwa ganancianak jikjjataraki. Yatiñapampi, suma uñt"atapampi, conexiones ukat qullqipampix chiqpachapuniw kuns jikxataspa. Nayajj ajanupampiw jukʼamp jachʼa amtanakar puriñajatak chʼamachasirïta, uka amtanakajj jukʼamp chʼamanïñajataki, jukʼa qollqenïñajataki ukat jan kuns kamachtʼirïtajatakiw phoqasirïta" sasa.
  
  Jupax suyt"äna mä qhuru revisión de sus torcidos prioridades ukat jan chiqaparu amtanakapa, ukampis uka lantix Ninax ukar jaquntasaw juparux wali jamp"att"äna. Sam chachan chuymapax jan amuytʼkaya gesto luratapat khathatisïna, ukampis chiqpachansa uka arunakap istʼasax walpun khathattʼäna.
  
  "Ajanum qhispiyam, Sam. Jumax kuntix Perdue-x munki ukakiw utji, ukatakix taqi genio, qullqi ukat ch"amanchawipax janiw kuns jupar apankaniti".
  
  
  32 t"aqa - Ch"amakan amtawipa
  
  
  Peter Marduk chachajj janiw kunanakatï jakʼapan paskäna ukanakat llakiskänti. Jupajj jaqenakan loconakjam sarnaqañar yatintänwa, kunapachatï jan kuns lurañjamäki ukajj kunjamsa jukʼa chʼamanïpjjatap amtayäna ukhajja, carril apsut locomotoranakjamaw tʼijtjjapjjerïna. Amparanakapamp abrigopan bolsillonakapar uchasa ukat fedora manqhan wali amuyump uñkatasaw aeropuerto ukan sustjat jan uñt"at jaqinak taypin sarnaqäna. Waljaniw utanakapar sarasipkäna, markapachan taqi servicios ukat transporte ukanakax jistʼantatäspa ukhaxa, walja maranakaw Marduk chachax jakasïna, ukat nayrax taqi ukanak uñjäna. Kimsa chʼaxwäwinakat qhispiwayi. Tukuyañatakix taqi kunas chiqaparupuniw sarawayxäna ukat yaqha chiqaruw jallu purirakïna. Uka guerrajj janipuniw tukuskaniti, uk jupajj sum yatïna. Ukhamatwa yaqha chiqar sarxañakiw utjaspa. Jupan amuyunakaparjamaxa, akapachax mä sallqjañänwa, khitinakatix kunatix utjki ukanakat ch"axwañ jan ukax ch"axwawinakan atipt"añatakis torneonak lurañ qarjapxatapa. Armonio ukax mä cuento ukhamakïnwa, axsaririnakax ukat religionat jan wali jaqinakaw lurapxäna, jupanakax iyawsäwi uñstayasax heroes ukham sutimp uñt"ayasiñ suyapxäna.
  
  "Avionamax qhiphart"atawa, tata Marduk" sasaw registro ukan qillqirix juparux säna. "Taqi vuelos ukanakax qhiphart"atäñap suyt"apxta, kunatix qhipa jan walt"awinakax utjki ukanakat. Qharüru alwakiw avionanakax utjani" sasa.
  
  "Jan kuna walt'awi. Suytʼasiristwa" sasaw säna, jan ukajj muspharkañ uñnaqap uñakipasa, jan ukajj jan wali uñnaqtʼanïtapsa janiw istʼkänti. Ukampis Peter Marduk jilatajj hotelan cuartopan samartʼañ amtäna. Jupax wali chuymanïxänwa ukat cuerpopas wali chʼakhanakanïnwa, janiw jaya tiempo quntʼasiñ puedkänti. Ukajj utar kuttʼañatakejj avionat sarañatakejj wakisispawa. Jupax Hotel Cologne Bonn ukar mantasinx servicio de habitaciones tuqiw manq"añanak mayitayna. Mä suma arumax ikiñ suyt"añax jan mascarat llakisisa jan ukax sotano piso ukan qunt"asis mä jiwayir lunthata suyt"añax mä kusiskañ mayjt"äwiw qarjata nayra ch"akhanakapataki.
  
  Kunjamtï punku electrónica ukax qhipäxan jist"antatäxän ukhax Marduk chachan ch"aman nayranakapax mä silueta sillun qunt"atäskir uñjäna. Jupax janiw sinti qhanax munaskänti, ukampis ch"iqa amparapampiw juk"at juk"at p"iqi ch"akha ajanuparux abrigo manqhar ch"uqt"äna. Uka ataquejj uka reliquia layku jutatayna uk amuyañajj janiw chʼamäkänti.
  
  "Nayraqatax jiwayañamawa" sasaw Marduk chachax samarañ arsüna, ukat sapa arunak sañ munarakïna.
  
  "Aka munañax nayan jak"ajankiwa, tata Marduk. Nayax uka munañax jank"akiw phuqhañ munta, jumatix mayiwinakaj jan iyawsapkäta ukhaxa", sasaw uka jakhüwix arsuwiyi.
  
  "Diosan askipatakix mayitanakam ist"apxita, ukhamat mä juk"a ikiñax utjañapataki. Yaqha traicionero kasta jaqinakax utajat lunthatapxatayna ukat jichhakamax janiw sumankañax utjkituti", sasaw Marduk jupax quejasi.
  
  -Qunt'asipxam achikt'asipxam -sasa. Samart'aña. Nayax jan kuna jan walt"awimpiw aka chiqat sarxasma ukat ikiñar jaytasma, jan ukax wiñayatakiw q"ipinakam llamp"uchasma ukat kunatix jutkta ukampiw aka chiqat sarxarakiristxa", sasaw uka jan walt"ayir jaqix arsuwayi.
  
  "Ay, ¿ukham amuyta?" Uka jilïri jaqixa jachaqt"asïna.
  
  Maynïristi jan pächasisaw akham säna: "Akajj akham sasaw sista" sasa.
  
  "Amigo, jumax Babel markan Mascarapatak jutapki ukanakar uñtasitaw yatta. Ukat ukax janiw kunäkisa. Jumax wali juykhütawa qullqi munañamampi, munañanakamampi, venganzampi... kunatix yaqhax munkta yaqha jaqin ajanupampi. Juykhu! ¡Jumanakax taqiniw! Jupax chhuxriñchjasïna, ch"amakan ikiñan sum qunt"asïna.
  
  "Ukhamajj ¿kunatsa uka mascarax Mascarat jaqirux juykhuptayi?" - arktasa uka jan uñt"ata jaqina jiskt"awipa.
  
  "Jïsa, nayax amuyta lurayiripax mä juk"a metafórico yatiyaw ukar uchatayna" sasaw Marduk jupax zapatonakap ch"allt"asis jaysäna.
  
  "¿Loqtʼasiñat kamsaraksnasa?" - jan jawillt"ata jaqixa mayampi jiskt"äna.
  
  "Wawa, jumax aka reliquia tuqitxa kunjamtï munkta ukhamarjamaw jukʼamp yatiyawinak mayisma, janïr jiwaykasa ukat aptʼkasaxa, ukampis janiw ukampi kawkirus puriñ munktati. Ukax jiwayapxätamwa jan ukax khitirus sallqjapxtaxa, ukampis Masker ukan destinopax janiw mayjt"ayatäkaspati", sasaw Marduk jupax iwxt"awayi.
  
  "Mä arunxa, janiw jan ñik"utanïkiti" sasaw ataque luririx qhanañcht"äna.
  
  "Janiw jan ñik"utanïkiti" sasaw Marduk chachajj jiwañar puriñkamajj kʼachat kʼachat iyaw säna. -Ukhamawa -sasa. Ukat nayax jiwxä ukhaxa, janipuniw kawkhans uka Janchix jikxatasma uk yatkätati. Ukhamarus janiw sapakix irnaqkiti, ukhamax jaytxañamawa, wawa. Sartam ukat mascarax axsaririnakaru, jan wali jaqinakaruw jaytañama" sasa.
  
  "¿Aka aljañati?"
  
  Marduk chachajj janiw kuntï istʼkäna uk creykänti. Jupax wali kusiskañ larusiñampiw jalnaqäna, ukax t"aqhisiyat jaqin t"aqhisiyat jach"at jach"at arnaqasiñapjamaw cuarto phuqhantäna. Silueta ukax janiw kuyntkänti, ukhamarakiw janiw kuna lurañas utjkänti ukat janiw atipt"atätap iyawskänti. Jupajj ukhamakiw suytʼaskäna.
  
  Nayra iraquí jaqix qunt"asisinx ikiñ jak"ankir lamparanak qhant"ayäna. Uka sillunxa mä jach"a jisk"a jaqiw qunt"atäskäna, janq"u ñik"utani, ch"uxña nayrani. Jupax ch"iqa amparapampiw mä .44 Magnum ch"amampiw katxarutayna, uka jilïr jaqin chuymaparuw chiqak uñacht"ayäna.
  
  "Jichhax taqiniw yattanxa, mä donante ukan ajanupat ñik"uta apnaqañax mascara ukan ajanuparux mayjt"ayiwa", sasaw Perdue jupax saraki. "Ukampis nayax yatxa..." Jupax nayrar jalt"äna juk"amp llamp"u, juk"amp axsarañ arumpi arst"añataki, "chiqpach premio ukax mayni chikat qullqiwa. Chuymamar chʼalltʼasmawa ukat mascara aptʼasismawa, ukampis kunatï nayatak jukʼamp munaski ukajj ñikʼutamawa" sasa.
  
  Peter Marduk chachajj muspharat jachaqtʼasisaw Babel markankir Mascaran imantat yatiyir sapa jaqeru uñchʼukïna. Uka chiqan congelatäsax jach"a pistolampiw europeo jaqirux uñch"ukiskäna, amukiw pacienciampi qunt"atäskäna.
  
  -¿Kuna chanisa? - Perdu sasaw jiskt"äna.
  
  "¡Janiw mä mascara alañ puedkasmati, ukat chiqpachansa janiw ñikʼutaj alañ puedkasmati!" Marduk jilatajj wali mulljataw säna.
  
  -Jan alasimti -sasa. "Alquilerataki" sasaw Perdue chachajj cheqañchäna, ukat uka jilïr jaqerojj cheqaparjamaw mayjtʼayäna.
  
  -¿Amuyumat mistuwayxtati? Marduk chachajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna. Chiqpachansa, kuna amtampis sarnaqäna uk janiw amuyañjamäkänti, uka jaqitakix chiqa jisktʼänwa.
  
  "Mä semanaw mascara apnaqañama ukat nayrïr urux ajanumat ñik"uta apsuñamatakix, mä injerto completo de piel ukat reconstrucción facial ukaruw qullqi churarakï", sasaw Perdue jupax uñacht"ayi.
  
  Marduk chachajj wal muspharäna. Nayajj jan parlirïtwa. Jupax uka frase ukan jan amuyt"asirïtapat larusiñ munäna ukat uka jaqin idiota principionakapat larusiñ munäna, ukampis juk"amp uka frase amuyupan mayjt"ayasax juk"amp significado ukaw juparux churäna.
  
  "¿Kunatsa mä semana?" sasaw jiskt"äna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Centifico toqet yatjjatañ munta" sasa.
  
  "Nazis ukanakax ukham lurañatakiw chʼamachasipxarakïna. ¡Jan walipuniw pantjasipjjäna!" - jilïri jaqixa sawkasitaynawa.
  
  Perdue jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. "Nayan amuyujax q"uma yatxatañ munañawa. Mä reliquia apthapiri ukhamarak yatxatatjamaxa, nayax yatiñ munta... kunjamsa. Nayatakix ajanujax kunjamäskis ukhamawa ukat mä muspharkañ munañaw utjitu jan demencia usump jiwañataki".
  
  "¿Nayrïr urut kamsaraksnasa?" - sasaw jilïr jaqix juk"amp muspharasin jiskt"äna.
  
  "Qharürojj wali munat amigojaw wali wakiskir uñnaqtʼanïñapa. Ukax jan walt"ayañ munatapax nayra pachanx wali askiwa, pä jaya uñisirinakamp mä juk"a pachatak sumankañ utt"ayañataki", Perdue jupax pistolapan cañón ukar jaquntasaw qhanañcht"awayi.
  
  "Nina Gould sat doctora" sasaw Marduk chachajj amuyasïna, ukat llampʼu chuymampiw sutip arsüna.
  
  Perdue chachajja, Marduk chachan yatitap laykojj wal kusisïna, ukat akham saskakiwa: "Akapachan Prof. Sloane chiqpachan jiwayataw uñjasiwayi, janipuniw chiqaw sapkaniti: mä alemán jach"a oficialan kamachiparjamaw jiwayata, Meso-Arabia ukar enmarcar. Jumax uk yatisktawa. Jupanakajj cheqa yatichäwinak uñjasajj juykhüsipkakiniwa. Jupanakax kuntix mascaranakapax jaysapki ukak uñjapxi - jisk"a binocular uñacht"awinaka jach"a jamuq uñacht"ayañataki. Marduk jilata, nayajj wali amuyumpiw uka amtar purtʼasta" sasa.
  
  Mä juk"a amuyt"asaxa, uka jilïri jaqixa chhuxriñchjasïna. "Ukampis jumamp chikaw saraskta" sasa.
  
  Perdue jilatajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Janiw yaqha toqet munkiriskayätti. "Akana".
  
  Jupax mä qillqat aruskipäwiw mesa patxar jaquntäna, kuna pachas ukat kuna pachas uka "artículo" ukax janipuniw arsutäkänti, ukhamat jan khitis uka maskarat ukham yatxatañapataki.
  
  "Kunratu?" Marduk jupax jach"at arsüna. "¿Serio, wawa?"
  
  Perdue jilatajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Inas jan jiwayir jaqëkchiyätjja, ukampis negociante jaqëtwa" sasa. "Jiwasan aka acuerdo firmapxam ukhamat mä juk"a maldito samarañasataki. Jichhax mä juk"a pachataki.
  
  
  33 t"aqa - Judá markan wasitat jikisiña
  
  
  Sam ukat Nina jupanakax mä cuartoruw qunt"asipxäna, ukax wali uñjatänwa, Sultanamp jikisiñatakix mä horakiw janïr purinkipanxa. Jupajj wali jan wali uñnaqtʼanïnwa, ukampis Sam chachajj janiw yatiñ munkänti. Ukampis Mannheim markan irnaqirinakax sapxiwa, Ninax janiw radiación ukamp usuntatapat jiwañar puriykänti. Samsuñ yant"asax samañapax chhuxriñchjasïna, ukat nayranakapas mä juk"a leche ukham qhiparäna, ukampis jichhakamax ñik"utapax q"al qullatäxänwa. Sam sat chachajj janiw doctoräkänti, ukampis Nina kullakajj kʼumaräñapataki ukat jan sinti llakisiñapatakiw kunas jan walïtap amuyasïna.
  
  "Janiw juma jak"an samsuñax jan askichañjamäkaspati, ¿janich ukhamäki?" jupax anatt"äna.
  
  -¿Kunatsa jiskt"apxtaxa? jupax terciopelo collarap Lisa Gordon kullakax churat Sloan ukan fotonakapamp chikachasiñatakiw chiqañchäna. Jupanakamp chikajj mä grotesco muestra ukaw utjäna, Gordon chachajj janiw yatiñ munkänti, Sloane chachan funerariaparojj Scorpio Majorus Holdings ukan mä dudosa orden tribunalampiw uñachtʼayañapatak mayïna.
  
  "Janiw cigarro pitxxtati, ukhamax tabaco samañajax loco tukuyaskpachätam" sasaw jiskt"äna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Janiwa, chuym ustʼayir arunakakiw ukham samañampi mistuni" sasa.
  
  "¿Sloane yatichirixa?" mä jach"a acentu warmin arupaw punkut mayni tuqit jawsäna. Sam sat chachajj Nina kullakarojj wali llakitaw codompi jawqʼjäna, kunjamsa jan chʼamanïtap armasjjäna. Jupax perdón mayisaw amparanakap luqtäna. -¡Nayaxa wali llakistwa!
  
  "Jïsa?" -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  Uka warmejj akham sänwa: "Juman compañeronakajj mä horat jukʼampikiw akankapjjañapa" sasa.
  
  Ninax akham sänwa: "Ay, um, yuspajarapxsmawa" sasa. Jupax Sam-aruw jiskht"äna. "Nayan arkirinakaja. Ukanakax Sloan ukan irpirinakapawa".
  
  "Jïsa".
  
  "Ukhamaraki, aka chiqanx pä señoraw utji, jupanakax Cleve tatamp chikaw seguridad personal ukankapxta sapxiwa", sasaw warmix säna. "¿Marduk tatampi Kilt jilatampi suyt"asktati?"
  
  Sam-ax larusitaynawa, ukampis jark"aqasïna, lakap amparapampiw ch"uqt"asïna: "Kilt, Nina. Purdue ukhamäpachänwa, kuna razonanakatï nayajj jan uñtʼayañ munkti" sasa.
  
  "Uka amuyt"asax khathatiraktwa" sasaw jaysäna ukat warmiruw uñtäna: "Ukhamawa, Yasmin. Nayajj jupanakar suyaskayätwa. Chiqansa..."
  
  Uka paninix cuartoruw mantapxäna, ukat uka jach"a ch"amani árabe guardianakarux mä chiqar jaquntasaw manqhar mantapxäna.
  
  "...¡qhipt"atäpxänwa!"
  
  Punkujj jupanakan qhepäjjaparuw jistʼantasïna. Janiw kuna formalidades ukanakas utjkänti, kunatix Ninax janiw Heidelberg hospitalan jawq"jatapat armaskänti, ukat Sam jupax janiw armaskänti Marduk jupax jupanakan atinisiñap aljantatayna. Perdue sat chachajj uka apthapisin jankʼakiw khuchhuqäna.
  
  "Jutapxam, wawanaka. Historia mayjt"ayasax mä tama utt"ayaraksnawa ukat jan katuntatäñ atipxaraksnawa, ¿walikiti?"
  
  Jupanakajj jan munkasaw iyaw sapjjäna. Ninax Perdue-t nayranakap jithiqtawayi, janiw taqi kun askichañapatak mä ch"am churkänti.
  
  "¿Kawkinkis Margarita, Pedro?" sasaw Sam jilatajj Marduk jilatarojj jisktʼäna. Uka jilïr jaqix jan waliw mayjt"äna. Jupajj janiw cheq parlañatakejj jupapachpach apankaspänti, uka layku uñisipjjañapäkchïnsa.
  
  Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Jiwasax tʼaqa tʼaqa sarnaqapxtwa. Nayax janiw tenienterus jikxatkti, ukatwa taqpach misión jaytañ amtawayta. Nayax pantjasiyätwa ukhamaki sarxasaxa, ukampis jumax amuyañamawa. Nayax aka maldito mascara uñjasax wali qarjataw jikxatastxa, khitinakatix aptapki ukanakar arktasa. Janiw khitis uk yatiñapäkänti, ukampis Babilonia markankir Talmud sat librot yatjjatkäna uka nazi sat yatjjatiriw Mesopotamia markat nayra qellqatanak jikjjatäna, ukat uka Mascarajj uñtʼatäjjänwa" sasa. Marduk jupax maskarap apsusinx jupanak taypin qhanaruw katxarutayna. "Mä kutikiw jupat jithiqtañ munta" sasa.
  
  Ninan ajanupanx khuyapt"ayasir uñnaqaw uñstäna, ukax nayratpach qarjataw uñnaqaparux juk"amp jan walt"ayäna. Janïr waliptatätap amuyañajj facilakïnwa, ukampis llakinakap jan yatiyañatakiw chʼamachasipjjäna.
  
  "Hotel ukanwa jupar jawstʼayäta. Jupax janiw kutt"ankänti ni uñakipt"askänti" sasaw Sam-ax seethed. "Juparux kunas paschi ukhaxa, Marduk, Cristoruw juramento lurta, naya pachpaw..."
  
  "Ukham lurañasawa. Jichha!" Ninax mä qhuru arumpiw jupanakarux samkanakapat irpsuwayäna: "Janïr jan sinti llakisiñax utjkitu ukhaxa".
  
  "Jupax Gordon doctorampi ukat mayni yatichirinakan nayraqatapanwa mayjtʼayasiñapa. Sloan jaqinakax purinipxiwa, ukhamax ¿kunjamsa uk lurañäni?" -sasawa Sam jilïri jaqiruxa jiskt"äna. Uk uñjasax Marduk jupax Nina kullakaruw mascara katuyäna. Janiw llamktʼañ suykänti, ukatwa jupat apsusïna. Sumankäw arustʼäwi qhespiyañatakejj ukham lurañapänwa, uk amtaskäna. Jupax kunjamakitix ukhamakiw jiwxäna, ukhamax apsuñax jan askïkaspa ukhax mä qawqha phaxsikiw fechapax jilxattaspa.
  
  Mascara manqha uñkatasaxa, Ninax nayranakap chʼamaktʼayir jachaqtʼasisaw chhuxriñchjasïna.
  
  Ukat akham sasaw jiskʼat arsüna: "Ajjsaratätwa" sasa.
  
  "Yatipxtwa, munasiña" sasaw Sam-ax samarañamp säna, "ukampis janiw ukham jiwañamatak jaytapkämati."... ukhama...
  
  Ninax nayratpach amuyasxänwa, jupanakax janiw cáncer usut yatipkänti, ukampis Sam chachan arunakap ajllitapax jan amuytʼasisaw jan waltʼayäna. Nina kullakax ajanupanx mä samarañ amtampiw uñacht"ayasïna, ukat Sloan chachan fotonakapan utjkäna uka phukhu apthapïna ukat pinzampiw manqhat grotesco yänak apsuwayxäna. Taqinipuniw nayraqatapan lurañx uka jik"ir lurawimp ch"amakt"ayapxäna, kunawsatix Martha Sloan kullakax janchit mä jisk"a tejidos de piel ukax mascara manqhar jaquntatäkän uk uñjapxäna.
  
  Sam ukat Perdue jilatanakajj sinti wal muspharapjjäna, ukat kunas pasani uk yatiñatakejj maynit maynikamaw chʼamachasipjjäna. Marduk chachajj perqa patjjankir reloj uñkatasakiw uñchʼukïna. Mascara manqhanjja, muestra de tejido ukajj mä ratukiw chʼiyjasïna, ukat normalmente chʼakha coloranak patjjanjja, mascarajj chʼiyar wila coloraruw tukuwayjjäna, ukajj jakaskaspa ukhamänwa. Jiskʼa ondulanakaw uka patat tʼijtäna.
  
  Marduk chachajj akham sasaw ewjjtʼäna: "Jan tiempo ina chʼusar aptʼasimti, jan ukhamäkani ukhajja, tukusjjaniwa" sasa.
  
  Ninax samañapax katjataynawa. "Halloween jach"a uru" sasaw säna ukat ajanupax mascarap qhipäxan imantasïna, wali llakit ñik"ut mururasïna.
  
  Perdue ukat Sam jupanakax ajanupan musculonakapan infierno ukham tʼijtʼatapa, glándulanakan wali chʼamampi mistutapa ukat ñikʼutas pʼiqip chʼallxtatap uñjasax wali llakitaw suyapxäna, ukampis kuntï suyapkäna ukanakatxa aynachtʼapxänwa. Ninax mä juk"a chhuxriñchjasïna kunawsatix amparanakapamp mascara antutxäna, ajanupar jaytasa. Janiw kunas sinti paskänti, jan ukasti kunjamsa jikjjatasïna ukakiw pasäna.
  
  "¡Ay Diosay, akax wali axsarañawa! ¡Ukajj locoruw tukuyitu!" jupax wal sustjasïna, ukampis Marduk jupax jupa jak"aruw qunt"asïna, mä juk"a chuymapan yanapt"añataki.
  
  "Jurasina. Kuntï jumax jikxatkta ukax células ukanakan fusión ukhamawa, Nina. Nayax amuyta, nervio tukuyan ch"amanchatapat mä juk"a phichhantañapawa, ukampis uñstañapatakix jaytañamawa", sasaw amuyt"ayäna.
  
  Sam ukat Perdue jupanakax uñch"ukipxäna, uka jisk"a mascarax Ninan ajanupamp chikt"atäñapatakix composición ukaruw ch"allxtayäna, ukhamat janchip manqhar suma ch"allt"asiñapataki. Ninan jan uñtʼat uñnaqapajj Martan uñnaqaparuw tukuwayjjäna, nayraqatapankir warmijj foton uñstki uka warmin cheqpach copiapar tukuñapkama.
  
  "Janiw fucking way" sasaw Sam chachajj muspharäna, uñchʼukiskäna. Perdue chachan amuyunakapax taqpach mayjt"äwin estructura molecular ukampix nivel químico ukat biológico ukanakanx walpun ch"amanchasïna.
  
  "Ciencia ficción ukar sipanx juk"amp askiwa" sasaw Perdue-x jisk"at arsüna, Nina-n ajanupar sum uñakipañatakiw qunt"asïna. "Ukajj wali muspharkañawa."
  
  "Jan wali jaqinakasa ukat axsarañsa. Uk jan armasimti" sasaw Ninax wali amuyumpi säna, janiw parlañ yatiñap sum amuyaskänti, ukat mayni warmin ajanupar uchasaw säna.
  
  Sam sat chachajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Taqi kunat sipansa, Halloween satänwa, munasiña" sasa. "Chiqpachansa, chiqpachansa Martha Sloan sat isimp isthaptʼatax wali suma jaqïkasmas ukham uñachtʼayañamawa". Perdue chachajj mä jukʼa jachaqtʼasisaw pʼeqep chʼoqtʼasïna, ukampis cientificonakan milagro uñjkäna ukaruw sinti chuym chʼalljjtayasïna, janiw yaqhanak lurañ puedkänti.
  
  "¿Kawkinkis uka janchixa?" - sasaw Martan lakapamp jiskt"äna. "Akan utjatamat yatiyapxita."
  
  Perdue jupax juparux jaysañapawa, radio pública ukan amukt"atap uñjapkchisa jan ukax jan uñjapkchisa.
  
  "Nayax ñik"utanïtwa, Nina. Janiw uka toqet llakisiñamäkiti. Mä kutix contrato firmatäxän ukhaxa..." sasaw mä jukʼa samartʼäna, ukat chʼusa chiqanakar phuqantañapatakiw jaytäna.
  
  Mä juk"a pachatxa aka prof. Sloane chachan jaqinakapax purinipxiwa. Lisa Gordon sat doctorax wali chʼamanïxänwa, ukampis profesionaljam sarnaqatapatxa sum imantasïna. Jupax Sloan jak"a familiaranakaparuw usutätap yatiyäna ukat pachpa yatiyäw irnaqirinakaparux yatiyarakïna. Mä usux pulmones ukat kunkapar jan walt"ayatapatx janiw arst"añjamäkaniti, ukampis Mesoarabia ukamp aruskipäw sellañatakix utjaskakiniwa.
  
  Mä jisk"a tama agentes de prensa, abogado ukat guardaespaldas ukanakar irptasax chiqaw "Dignidades en Visita Privada" ukham qillqt"at t"aqaruw purakapan nudo ukamp sarawayi. Simposio histórico qalltañatakejj mä qhawqha minutonakakiw qheparäna, ukat taqe kunas amtaparjam sarañapatakiw chʼamachasiñapäna. Nina kullakajj masinakapamp suytʼaskäna uka cuartoruw Lisa kullakajj anattʼasir uñnaqap katjjasïna.
  
  "¡Ay Marta, ¡wali axsarañaw utjitu!" - jupax mä warmir uñjasax jach"at arsüna, jupax Sloane ukar uñtasit wali muspharkañ apt"atawa. Ninax mäkiw jachaqt"asïna. Kunjamtï Lisa kullakajj maykäna ukhama, janiw arstʼañapatak jaysatäkänti; jupax Sloane jaqin nayraqatapan charade ukarjam sarnaqañapänwa.
  
  "Mä minuto sapak jaytapxita, ¿walikïskiti?" Lisa kullakajj equipopar yatiyäna. Punku jistʼantapkäna ukhajja, taqe chuymapaw mayjtʼjjäna. Amigapa ukat irnaqir masipawa sasaw juramento luraspäna uka warmin ajanupar uñjasax chhuxriñchjasïna. "¡Maldita, tata Perdue, janiw sawkasirïktati!"
  
  Perdue kullakajj chuymapat jachaqtʼasïna. "Jumar uñjañax wali kusiskañawa, Dr. Gordon."
  
  Lisa kullakajj Nina kullakarojj kunanaktï munaski, kunjamsa anuncionak katoqañapa ukat jukʼampinakat amuytʼayäna. Ukat Lisa kullakarojj jukʼamp llakisiykäna uka cheqaw purinïna.
  
  "Doctor Gould, nayax amuyta jumax firmapan falsificañ yatiqawaytati?" -sasawa Lisaxa wali amuki jiskt"äna.
  
  "Utjituwa. Nayax amuyta, nayax atipjawaytwa, ukampis usutätapatx amparanakajax mä juk"a juk"a ch"amanchatawa, sapürut sipansa", sasaw Ninax jaysawayxi.
  
  -Akax wali muspharkañawa. Martha kullakajj wali usuntatapsa ukat qollatäkasajj mä jukʼa khathatitapsa taqeniw yatipjjayäta" sasaw Lisa kullakajj säna. "Ukhamaw firman kuna desviación ukanakas utji uk qhanañchañ yanaptʼistaspa, ukhamat Diosan yanaptʼapampejj jan kuna jan waltʼäwin aka apaqañasataki".
  
  Taqi jach"a yatiyirinakan oficinas de prensa ukankirinakax Susa markan sala de medios ukankapxänwa, juk"ampirus taqi sistemas satélites ukat estaciones ukanakax mä milagro tuqiw uka urux 2:15 alwa pacharux wasitat utt"ayatäna.
  
  Kunawsatix Prof. Sloane jupax pasillot mistuwayxänwa Sultan jupamp tantachasiñ utar mantañataki, cámaras ukanakax mä pachparakiw jupar uñtat uñch"ukipxäna. Cámaras de alta definición de larga enfoca ukanakan lliphipitanakapax escoltado irpirinakan ajanunakapan ukhamarak isinakapan qhana qhananak uñstayäna. Ninan suma jakasiñap uñjir kimsa chachanakax jan walt"ayataw sayt"asipxäna, taqi kunatix vestuarios ukan monitor ukan luraskäna uk uñch"ukiskäna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Jupajj walikïskaniwa" sasa. "Kuna jisktʼanakarus jaysañapäna ukhajja, Sloane chachan acentoparjamaw ensayarakïna" sasa. Jupax Marduk-aruw uñtäna. "Ukat akax tukusxani ukhaxa, jumamp nayampiw Margaret Crosby sat tawaqur thaqhir sarapxä. Nayajj janiw kun lurañas wakiskiti, kawkirus sarañamatsa llakiskti" sasa.
  
  Marduk jilatajj akham sänwa: "Wawa, tonadamat uñjam" sasa. "Amtasipxam, jan nayampixa, munat Ninax janiw jaya tiempox uñnaqap wasitat saytʼayañjamäkaniti ni jakäwipsa qhispiyañjamäkaniti" sasa.
  
  Perdue kullakajj Sam jilatarojj amigöñatak jawsatap wasitat arsuñapatakiw chʼamañchtʼäna. Sam sat chachan teléfonopajj istʼasïna, ukatwa uka cuartojj jan waltʼayäna.
  
  Sam jilatajj Marduk chachar uñkatasaw akham säna: "Akajj Margaret satawa" sasa.
  
  "Uñjaña? Jupax walikïskiwa" sasaw Marduk-ax jan kuns lurirjam jaysäna.
  
  Sam jilatajj jayskäna ukhajja, janiw Margaret kullakajj línea ukan arupäkänti.
  
  "¿Sam Cleave, ¿janich ukhamäki?" Schmidt jilatajj arup jiskʼachasaw sistʼasïna. Sam sat chachajj jankʼakiw uka jawsäw parlanter uchäna, ukhamat mayninakajj istʼapjjañapataki.
  
  "Jïsa, ¿kawkinkis Margaritax jikxatasi?" sasaw Sam jilatajj jisktʼäna, janiw tiempo ina chʼusar aptʼaskänti, kunattejj uka jawsäwin qhanpach uñstatapatjja.
  
  "Jichhax janiw ukax jumatakix llakisiñakiti. Jan phuqhapkäta ukhax kawkhans jikxataspa ukxat llakistawa", sasaw Schmidt jupax saraki. "Sultanampi uka k"ari perrarux asignacionap jaytañapatak sapxam, jan ukhamäkanixa, qharüruw yaqha impostor perrarux palamp jaquntapxasma".
  
  Marduk jupax wali musphataw uñnaqäna. Ukham luratapajj mä suma señora jiwañaruw puriyaspa sasin janipuniw amuyirïkänti, ukampis jichhajj cheqäjjewa. Amparapampiw ajanupan alaya chikatapar ch"uqt"äna, kunawsatix Margaret kullakax qhipäxan arnaqasir ist"äna.
  
  "¿Jan wali jayat uñchʼukisktati?" Sam jilatajj Schmidt jilataruw colerayäna. "Kunalaykutix kawkirus nayan jak"achasiñax utjki ukar purisma ukhaxa, janiw nazi sat jach"a p"iqi ch"akhamar mä bala uchañ kusisiñ churkämati."
  
  Schmidt chachajj jachʼa jachʼa tukusaw larusitayna. "¿Kuns lurasma, papel wayna? Mä qillqat qillqt"am jan kusisiñam uñacht"ayasa, Luftwaffe ukar jan walinak arsusa."
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Jakʼachasim" sasa. Ch"amaka nayranakapaxa Perdue nayranakapampi jikisipxäna. Jan mä arumpixa, millonario jaqix amuyasxänwa. Tableta amparapamp katxarusaxa, amukiw código de seguridad ukar mantawayi ukat Margaret kullakax teléfonopan sistema de posicionamiento mundial ukar uñakipt"askakïnwa, Sam jupax comandante ukamp nuwasïna. "Kuntï jukʼamp sum lurkta uk lurarakï. Nayajj jumaruw qhanstayäma. Taqi jaqinakat sipansa, jumax uka jan wali, ch"ama munasir wannabe ukan maskarap apsutäxätawa, ukax jumax ukhamätawa. Janipuniw Meyer jaqïkätati, amigo. Teniente General ukax Luftwaffe ukan p"iqinchiripawa, ukat sutipax uraqpachanx fuerzas armadas alemanas ukanakat jach"a amuyunïñapatakiw yanapt"ani, ukat janiw yaqhip jan ch"aman jaqinakan uraqpachar apnaqañjam amuyapki ukanakatakikiti".
  
  Perdue kullakajj jachaqtʼasïnwa. Sam chachajj jan chuyman comandante jikjjatatap yatïna.
  
  "Sloane jupax aka contrato firmaskiw kunjamtix jiwasax arsktan ukhama, ukhamax ch"amanchawinakamax inamayakiwa. Taqi khitinakarutï katjatäki ukanakar jiwayasksta ukhasa, janïr pistola apsuñkamax decreto ukar mantañax janiw mayjt"aykaspati" sasaw Sam jupax Schmidt-arux t"aqhisiyatayna, jamasat Diosar mayisïna, Margaret-ax jan jach"a jach"a tukutapat jan pagañapataki.
  
  
  34 t"aqa - Margaret kullakax Riesgo ukham uñt"atawa
  
  
  Margaret kullakajj Sam Cleave amigapajj katuntat jaqer coleraykäna ukjja, wali mulljataw uñjäna. Jupajj mä sillaruw chintʼatäskäna ukat wali chʼamaktʼayatäjjänwa, kuna droganakampitï apnaqkäna ukanak uñjasajj wali chʼamampiw pʼeqejj chʼalljjtayasïna. Margaret kullakajj janiw kawkhankatapsa amuyaskänti, ukampis kuna jiskʼa alemán arunaktï amuykäna ukatjja, janiw jupa sapaki rehenjam akan katuntatäkänti. Jupan jak"apanx mä pila de dispositivos tecnológicos ukaw utjäna, Schmidt jupax mayni rehenes ukanakat apsuwayxataynawa. Uka jan wali comandantejj tʼijtʼasajj chʼajjwaskäna ukhajja, Margaret kullakajj wawatpach kʼarinak lurasaw sarnaqäna.
  
  Glasgow markan jisk"a imill wawax yaqha wawanakarux kusist"añatakikiw amparanakap ukat amparanakap ch"uqt"asaw axsarayasirïna. Chiqansa, uka tiempot aksarux jachʼa articulacionanakapan artritis sat usumpiw mä jukʼa tʼaqhisitayna, ukampis nudillonakap apnaqaskakispawa sasaw sum yatïna. Sam Cleave sat chachar jawskasajj mä qhawqha minutonakaw Schmidt chachajj Himmelfarb sat chachar khitäna, jupanakajj apanipkäna uka maleta uñakipañataki. Jupanakax base aérea ukan búnker ukan apsupxäna, ukax niyaw atacantes ukanakax t"unjapxäna. Jupax janiw Margaret kullakax ch"iqa amparap esposapat jaltxatap uñjkänti ukat celularaparuw amparap luqtäna, uka celularax Werner jupankänwa, kunapachatix Base Aérea Büchel ukan katuntat uñjaskäna ukhaxa.
  
  Kunkap sum uñjañatakis chʼallxtasaw teléfono apsuñatakix amparap luqtäna, ukampis jan jakʼachasiñakiw utjäna. Margaret kullakajj parltʼasiñatak mä sapa oportunidad jan jaytañatak chʼamachasisajja, sapa kuti Schmidt chachajj larusisaw sillapar chʼoqtʼäna. Mä qhawqha tiempotjja, wali jakʼankjjänwa, ukatwa amparanakapajj niyaw teléfonon tapan plástico ukat cauchopar llamktʼjjäna.
  
  Schmidt jupax Sam juparux ultimatum ukx churañ tukuyxataynawa, jichhax janïr contrato firmañkamax jichha uñacht"äwinakap uñjañakiw wakisïna. Relojap uñkatasaw Margaret kullakat jan llakiskaspas ukham uñjäna, jichhajj aparatonakjam uñachtʼayatäjjänwa.
  
  "¡Himmelfarb sat jilatajj!" - Schmidt jupax jach"at arsüna. "Jaqinakar apanipxam. Jiwasax juk'a pachakiw utjistu".
  
  Suxta avión apnaqirinakax isthapita ukat sarañatak wakicht"atäpxänwa, ukat amukiw uka cuartoruw mantapxäna. Schmidt chachan monitores ukanakax nayrjax pachpa mapas topográficos ukanakaw uñacht"ayapxäna, ukampis kunatix t"unjäwix Marduk ukarux bunker ukan jaytawayi, Schmidt jupax q"ala wakiskir yänakampiw satisfacción ukar puriñapäna.
  
  "¡Tata!" Himmelfarb ukat mayni avión apnaqirinakax Schmidt ukat Margaret ukanakan chika taypin sarnaqasax jach"at arsupxäna.
  
  "Akan chimpuntat bases aéreas alemanas ukanakar phallañatakix niyas janiw pachax utjkiti", sasaw Schmidt jupax saraki. "Tratado firmañax jan jark"ataw uñjasi, ukampis uñjañäniw qawqha pachas jupanakax acuerdo ukarjam phuqhapxani, kunapachatix escuadrón jiwasanakax, Operación Leo 2 uksankirinakax mä pachanx Fuerza Aérea ukan sede centrales de Bagdad ukat palacio de Susa ukanakar phichhantapxani".
  
  Jupax Himmelfarb sat jaqiruw p"iqip ch"allxtayäna, jupax Segunda Guerra Mundial ukan jan walt"ayat duplicado mascaranak mä pechopat apsuwayxäna. Mayat mayat sapa mayni chacharuw mä mascara churäna.
  
  "Ukhamat akanx aka bandeja ukanx Olaf LöVenhagen piloto fracasado ukan tejidos conservados ukanakaw utjistu. Sapa mascara manqhanxa sapa jaqitakixa mä muestra uchañawa", sasawa mayïna. Kunjamtï maquinanakajj lurapkäna ukhamarakiw pachpa isimp isthaptʼat pilotonakajj kunjamtï siskäna ukhamarjam lurapjjäna. Schmidt chachajja, janïr jutïr orden churkasajj kunjamsa sapa chachajj lurañanakap phoqäna uk uñakipäna. "Jichhax amtañaniw Bü chel ukax Irak markanx misión ukax qalltawayiwa, ukhamax Operación Leo 2 ukan nayrïr phaxsipax tukuyatawa. Juman lurañamajj payïr phajjsi tukuyañawa" sasa.
  
  Jupax pantallanak uñakipäna, Susa markan acuerdo firmatätapat transmisión en vivo ukar puriyasa. "Ukhamajj Alemania markankir wawanaka, mascaranakam uchasipjjam ukat nayan ordenajj suytʼapjjam. Kunawsatix akax pantallajan aka chiqan en vivo luraski ukhax yatxa, jiwasan waynanakasax Susa ukat Bagdad uksanx jiwasan amtanakasaruw bombardeapxi. Ukatx nayax orden churapxäma ukat fase 2 ukar activapxäma - bases aéreas Büchel, Norvenich ukat Schleswig ukanakan t"unjäwipa. Taqeniw kunanaktï lurañ amtkta uk yatipjjtajja" sasa.
  
  -¡Jïsa, tata! - mayakiw jaysapxäna.
  
  -Suma suma -sasa. Jutïr kutin Sloane sat jaqjam cheqapar uñjir lecher jiwayañatak sartaskä ukhajja, naya pachpaw uk lurañaja. Jichhürunakanx francotirador satäkis ukanakax mä p"inqawa", sasaw Schmidt jupax quejasïna, pilotonakar cuartot mistuñ uñjasa. Jupanakax mä hangar improvisado uksaruw sarasipkäna, ukanx kunayman bases aéreas ukanakat desmantelados ukanakaruw imantapxäna, uka bases aéreas ukanakax Schmidt jupax irpxaruwayi.
  
  
  * * * .
  
  
  Hangar anqanx mä jaqiw Berlín markan anqäxapan mä jach"a fabrican patio anqan jikxatasi, mä estacionamiento ukan ch"amaka tejas ukanakan qunt"atäski. Mä edificiot yaqha edificioruw jankʼak sarjjäna, sapa edificioruw chhaqtjjäna, khitis ukan utjpachati janicha uk yatiñataki. Jupax jan wali molino de acero ukan penúltimo niveles de trabajo ukar puriwayxänwa, kunawsatix walja pilotonakar mä sapa estructura ukar sarapkän uk uñjäna, ukax oxidado acero ukat nayra wila-marrón ladrillo pirqanakaruw uñt"ayasïna. Ukajj muspharkañawa ukat jan cheqaparjamaw uñstäna, kunattejj machaq acero materialat lurat qollqe lliphipitapat yuspajarasawa.
  
  Teniente Werner jupax samañap katxarutayna, chikat tunka Lövenhagen pallapallanakax mä qawqha minutonakat qalltasini uka misión tuqit aruskipt"apxatap uñjasa. Jupax yatïnwa Schmidt jupar uka misión ukar ajllitapa, mä misión suicidio Leonidas ukan Segunda Guerra Mundial ukan escuadrón ukan ajayuparjama. Kunawsatix mayninakax Bagdad markar sartasipkän ukanakat arsupxäna ukhax Werner chachan chuymapax sayt"asxänwa. Kawkhantï jan khitis istʼañapatak suykäna ukaruw jankʼak saräna ukat jawsäna, uka tiemponjja, kunanakatï jakʼapan utjki ukanak uñakipäna.
  
  "¿Aski uruki, Sam?"
  
  
  * * * .
  
  
  Oficinanjja, Margaret kullakajj ikirïkaspas ukhamwa uñachtʼayasïna, ukat uka contratojj nayratpach firmatäpachati janicha uk yatiñatakiw chʼamachasïna. Jupax ukham lurañapänwa kunatix nayra jisk"a jaltxatanakaparjama ukat irnaqäwipanx pallapallanakamp experiencianakaparjamax mä chiqan mä amtar puriñkamax jaqinakax jiwañ qalltapxäna sasaw yatxatäna. Janiw ina chʼusat "janiw kuns jikjjataña" satäkänti, jupajj uk sum yatïna. Margaret kullakajj kunjamatsa mä profesional soldadompi ukat pallapallanakan pʼeqtʼiripat amparap qhepäjjat chintʼasis arxataspa sasaw jisktʼasïna, ukajj cheqpachapuniw amuyasïna.
  
  Schmidt jilatajj colerataw tʼijtäna, sapa kutiw zapatopar chʼalljjtayasïna, wali llakitaw phallañap suytʼäna. Ukat wasitat relojap apthapïna. Qhipa jakthapiwipanxa, yaqha tunka minutonakawa. Jupax amuyt"äna, kunjams wali sumapunïspa, uka palaciox Alto Comisionado de Derechos Humanos de la ONU ukat Sultán de Mesoarabia ukanakan nayraqatapan phallañ uñjaspa ukhaxa, janïr uka chiqankir saxranakapar khitkasax uñisirinakan bases aéreas Luftwaffe ukanakar bombardeo ukham uñt"ayat ukar kutt"ayañataki. Capitanajj kuntï paskäna uk uñjäna, wali samsusaw sapa kuti jiskʼachatap uñachtʼayäna.
  
  "¡Aka warmir uñtam!" jupax jach"at arsüna kunawsatix Sloan jupax arst"äwip kutt"ayas uñacht"ayasïna kunatix pachpa yatiyawix ch"iqat ch"iqaruw CNN pantalla ukanx qhant"äna. "¡Mascarajajj munta! ¡Kunapachatï kuttʼayapkä ukhajja, jumaruw tukuwayjjä, Meyer!" Margaret kullakax 16n Inspector jan ukax fuerza aérea alemana uksan p"iqinchiriparuw thaqhatayna, ukampis jupax janiw ukankänti - juk"ampis janiw kawkhantix jupax uñjatäkan uka oficinapans utjkänti.
  
  Ukat jankʼakiw punku anqankir pasillot sarnaqer uñjäna. Teniente ukar uñtʼasajj mä akatjamat nayranakapajj jachʼaptjjäna. Jupax amukt"añapataki ukat possum anatt"askakiñapatakiw amparapamp uñacht"ayäna. Schmidt jupax sapa uñacht"awinak uñjatapatx kuns sañ munäna, ukax feed de noticias en vivo ukan uñjäna.
  
  "Qhipa pachanakamat kusistʼañamawa. Meyer jupax Irak markan bombardeo ukanakat juchañchatäni ukhax nayax jupar uñtasit jaqunukuñ munta. Ukatxa, ¡kunsa aka qʼuma tinta samkampi lurasma uk uñjañäni!" sasaw chuym ch"allxtayasïna. Ukat qʼañuchaskäna ukhajja, jupar atipjañatakejj jamasat manqhar mantaskäna uka tenientet janiw amuyaskänti. Werner jupax pirqa taypinw jalnaqäna, ukanx wali ch"amakaw utjäna, ukampis janïr Schmidt markar puriñkamax janq"u fluorescente qhananx mä suma suxta metros ukch"a sarañapänwa.
  
  Margaret kullakajj yanaptʼañwa amtäna. Mä akatjamat ladopar wali chʼamampiw liwxatasïna ukat amparaparu ukat thixniparux wali chʼamampiw chʼalltʼasïna. Jupax wali axsarkañ arnaqasiñ arsüna, ukax Schmidt-arux walpun khathatiyäna.
  
  -¡Jesus! Kuns lurtä?" sasaw Margaret kullakarojj arnaqasïna, niyaw botapa pechopar uchañampïskäna. Ukampis janiw jankʼak sarkänti, ukatwa jupar jakʼachasisin tʼijtʼir cuerpot esquivañapäna, ukat qhepäjjapankir mesaruw tʼijtäna. Werner chachajj capitanaruw chʼalljjtäna, mä ratukiw Schmidt chachan Adán sat manzanapar amparapamp chʼalljjtäna. Jan wali comandantex jan mayjt"ataw qhiparañ yant"äna, ukampis Werner jupax janiw kuna ch"amas apsuñ munkänti kunatix veterano oficialax wali ch"amanïtaynawa.
  
  Pistolan chhuxriñchjatapamp templor yaqha jankʼak jawqʼjasaw uka lurañax tukuyäna, ukat capitanax jan chʼamaniw pampar liwxatäna. Werner chachajj comandantepar armaskäna ukhajja, Margaret kullakajj kayunakapat saytʼasjjänwa, sillun kayup cuerpopa ukat amparapa manqhat apsuñ yantʼäna. Jupajj jankʼakiw yanaptʼäna.
  
  "¡Diosaruw yuspärta akankxatamxa, Teniente!" - Jupax wali ch"amampiw samaqxatayna kunapachatix antutkäna ukhaxa. "Marlene kullakajj chachan cuartopanwa, radiadorar chintʼatawa. Jupanakax cloroformo ukamp phuqhantat bombeapxäna ukhamat jan nanakamp chika qhispiñapataki".
  
  "Chiqpachansa?" ajanupax qhant"äna. "¿Jakaskiti ukat walikïskiti?"
  
  Margaret kullakajj pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  Werner jupax muyuntat uñch"ukisïnwa. "Aka khuchhi chint"antasinxa, jank"akiw nayamp chik jutañama" sasaw juparux säna.
  
  "¿Marlenar irpañataki?" sasaw jiskt"äna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Janiwa, hangar sat cheqar saboteañataki, ukhamat Schmidt chachajj avispasnakapar jan chhuxriñchjañapatak khitañapataki" sasa. "Jupanakax ordenanak suytʼapxi. Ukampis jan nuwasirinakampixa, qʼañu lurapxaspawa, ¿janich ukhamäki?"
  
  Margaret kullakajj jachaqtʼasïnwa. "Aka tuqir puriñäni ukhaxa, ¿Edinburgh Post sat periodicotakix jumar citasmati?"
  
  "Yanapt"apxitäta ukhax mä entrevista exclusiva uka taqpach fiasco tuqit katuqapxäta" sasaw jach"at arsüna.
  
  
  35 t"aqa - Trick
  
  
  Ninax qʼuma amparap uka decreto uchasïna ukhaxa, kunjamsa garabatonakapax aka jiskʼa papelar uñachtʼayaspa uk amuytʼäna. Chuymapax mä juk"a ch"allxtataw jikxatasïna, kunawsatix Sultan ukar qhipa uñkataskäna janïr línea ukan autgrafo firmañkama. Mä chikata segundonjja, chʼiyar nayranakapamp jikisisajj cheqpach suma amigötapa ukat taqe chuyma suma chuymanïtap amuyasïna.
  
  "Sarantaskakïta, yatichiri" sasaw chʼamañchtʼäna, ukat jukʼat jukʼatwa nayranakap chʼirmthapiyäna, ukhamatwa jan atinisiñ uñachtʼayäna.
  
  Ninax firmar wasitat ensayaskaspa ukhamaw tukuñapäna, jan ukhamäkaspa ukhaxa, wali axsarañaw utjaspäna. Punto de bolas ukax jupan irpataw liwxatasïna, Ninax chuymapax juk"amp jank"akiw thuqt"askäna. Jupanakajj juparukiw suyapjjäna. Taqi uraqpachaw samañap katxarupxäna, firmañ tukuyañap suyt"apxäna. Janipuniw akapachan jukʼamp jachʼañchatäkaspänti, uka horasajj sallqjañat yuriskchïnsa.
  
  Kunapachatï autgrafopan qhep qhepa puntopar pluma puntap wali suma uchaskäna ukhajja, akapachankirinakajj chʼalljjtapjjäna. Ukankäna ukanakajj chʼalljjtasaw saytʼasipjjäna. Uka pachparakiw uka transmisión en vivo uñchʼukipkäna uka millón millón jaqenakajj jan kuna jan walinakas utjañapatak mayipjjäna. Ninax suxta tunk kimsani marani Sultanaruw uñtäna. Jupax llamp"u chuymampiw amparapamp luqxatäna, nayranakaparuw wali ch"uqt"äna.
  
  Jupajj akham sänwa: "Khititï jumajj uk lurapjjatamat yuspärapjjsmawa" sasa.
  
  "Kamsañs munta? Nina kullakajj wali suma jachaqtʼasisaw akham säna: "Khitïtsa uk yattawa" sasa, cheqansa uñtʼayasisajj wal ajjsarasïna. "Nayajj Sloan yatichiritwa" sasa.
  
  "Janiwa, janiw ukhamäktati. Sloan yatichirix wali ch"iyar ch"uxña nayranakanïnwa. Ukampis jumax suma árabe nayranakanïtawa, kunjamtï reyin anillojan utjki uka ónix ukhama. Maynix mä par tigre nayranakap katjasin ajanumar uchaspa ukhamawa" sasa. Nayranakaparuw arrugas uñstäna ukat barbapax janiw jachaqt"asitap imantañjamäkänti.
  
  "Askiw, khuyapayasiñama..." sasaw achikt"asïna, uñjirinakan askipatakiw posep mantenisa.
  
  "Khitis jumax ukhamästa" sasaw jupa patxan arsüna, "kuna mascara uchasisma ukax janiw nayatakix kunäkisa" sasa. Jiwasax janiw mascaranakasampix uñt"ayatäktanti, jan ukasti kuntix mascaras ukanakamp lurasktan ukampiw uñt"ayatätan. Kuntï akan lurapkta ukajj nayatakejj wali wakiskiriwa, ¿yatitati?"
  
  Ninax wali ch"amampiw manq"antasïna. Jupajj jachañ munäna, ukampis ukajj Sloane chachan uñnaqap qʼañuchañapänwa. Sultan jupax podium ukar irpxaruwayi ukat jinchuparuw jisk"at arsüna: "Amtasipxam, munat kullaka, kunatix juk"amp wakiskirïki ukax kuntix uñacht"ayktan ukawa, janiw kunjams uñnaqt"anïtan ukakiti".
  
  Sayt"at ovación ukanx tunka minutos jilaw Ninax kayunakap sayt"ayasiñatakix ch"axwawayxi, Sultanan amparapat wali ch"amampiw katxaruwayi. Kawkhantï nayrajj jan parlañ munkäna uka micrófonoruw jakʼachasjjäna, ukat jukʼat jukʼatwa taqe kunas jiwjjäna, sapa kutiw kusisiñampi jan ukajj ampar tʼajjlliñampi. Jupax parlañ qalltañkama. Ninax arup jach"a jach"a tukuñ yant"äna, ukhamat jan amuyt"kayakïñapataki, ukampis mä yatiyaw lurañapäna. Mä qhawqha horanakakiw yaqha jaqin ajanupar uchasispa ukat ukampiw kuna askinaksa lurañapa sasaw amuyäna. Janiw kunas sañjamäkänti, ukampis jachaqtʼasisaw akham säna: "Kullakanaka, wali uñtʼat invitadonaka ukat uraqpachankir taqe amigonakaja. Usutätajajj janiw parlañasa, parlañas chʼamäjjeti, ukhamajj jankʼakiw uk lurarakï. K"umaräñ tuqit jan walt"äwinakax juk"amp jan walt"ayatax laykux jaqinak nayraqatan irnaqañ jaytañ munta..." sasa.
  
  Susa palacionkir improvisado sala ukanx muspharata uñch"ukirinakax wali ch"axwañaw utjäna, ukampis taqiniw irpirin amtaparux respetapxäna. Jupax organizacionaparu ukhamarak jichha pacha uraqpachanx mä era de tecnología, eficiencia ukat disciplina ukar juk"amp askinjamaw irpxaruwayi, jan sapa mayniru jan ukax sentido común ukar apaqasa. Ukatakejj wali respetompiw uñjasïna, kuna lurañsa amtaskchïnjja.
  
  "... ukampis nayax amuyastaw taqi ch"amanchawinakajax jan kuna pantjasisaw nayrar sartayani, nayan qhipa irpirija ukhamarak machaq Comisionado de la Organización Mundial de la Salud, Dr. Lisa Gordon. Jaqinakar luqtañax wali kusiskañänwa..." Ninax yatiyaw tukuyaskakïnwa, Marduk-ax vestuarios ukan suyt"askäna ukhaxa.
  
  Ukat jupar uñchʼukisaw akham säna: "Diosaja, Gould doctora, juma pachpaw cheqpach diplomático ukhamätajja" sasa. Sam ukat Perdue jupanakax Werner jupat mä frenético telefonot jawsatapatx jank"akiw sarxapxäna.
  
  
  * * * .
  
  
  Werner jupax Sam juparux mä yatiyaw apayanitayna, ukax kuna jan walt"äwis mantani uka tuqit yatiyawinak uñt"ayatayna. Perdue jupamp chika, jupanakax reyin guardiaparuw jank"ak sarapxäna, ukat uñt"ayasipxatap uñacht"ayapxäna, ala mesoárabe ukan p"iqinchiripampi, teniente Jenebel Abdi ukamp aruskipt"añataki.
  
  "Señora, teniente Dieter Werner amigomat jank"ak yatiyawinak katuqapxta", sasaw Sam jupax kimsa tunk marani huelga lurir warmirux säna.
  
  "Ay, Ditty" sasaw qʼañu chuymamp pʼeqep chʼoqtʼasïna, janiw uka pä loco escocés jaqenakat sinti muspharata uñnaqkänti.
  
  "Jupax aka código churañajatakiw mayitu. ¡Alemán ch"axwirinakan jan autorizada uñstayawipax niya pä tunk kilómetros ukch"a Susa markat ukhamarak phisqa tunk kilómetros ukch"a Bagdad markat jikxatasi!" Sam chachajj jan pacienciani escuelankir waynarjamaw directorar jankʼak mä yatiyäwi arsüna. "Jupanakax mä misión suicidio ukankapxi, CIA ukan sede central ukat aka palacio ukar t"unjañataki, Capitán Gerhard Schmidt jupan p"iqinchata".
  
  Teniente Abdi jupax jank"akiw jaqinakaparux kamachinak apsutayna, ukatx ch"iqa masinakaparux wasar pampan mä imantat complejo ukan jupamp chikt"asipxañapatakiw mayïna, ukhamat ataque aéreo ukar wakicht"asipxañapataki. Werner chachajj apayankäna uka código uñakiptʼasaw pʼeqep chʼoqtʼasïna, ukhamatwa ewjjtʼatap amuyasïna. "Schmidt, ¿janich ukhamäki?" - sasaw jach"at arsüna. "Nayax aka fucking Kraut ukarux uñistwa. Werner chachajj pelotanakap chʼiyjañapatakiw suytʼaskta" sasa. Jupax Perdue ukat Sam jupanakampiw amparat luqxatäna, "trajenak uchasiñajawa. Nanakar ewjjtʼapjjatamat yuspärapjjsmawa" sasa.
  
  Perdue jilatajj akham sasaw ñikʼutap chʼoqtʼasïna: "Suytʼam, ¿juma pachpat allqamari nuwasiñanakan chikachasïta?"
  
  Tenientejj jachaqtʼasisaw nayranakap chʼoqtʼasïna. "Ukhampuni! Dieter chuymankipstat wasitat uñjäta ukhaxa, kunatsa academia de vuelo ukan "Jenny Jihad" sasin sutichapxitu uk jisktʼam" sasa.
  
  "¡Ha!" Sam chachajj equipopampiw tʼijtäna, armasipjjañapataki ukat kuna jan walinaktï jakʼachasisinkäna ukanakjja, sinti yaqhachasiñampiw jarkʼaqäna. Werner chachan churat código ukax pä nido correspondiente ukar uñt"ayäna, ukanakat escuadrón de Leo 2s ukanakax jaltxapxañapänwa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Ninar firmañajj janiw utj-jjeti.
  
  -Taqi kunasa wali sumawa -sasa. Niyaw sapa maldito canal de noticias ukan amuyt"asma" sasaw Perdue-x chuymacht"äna, Sam-arux qhipäxat ch"allt"asa. "Janiw paranoico ukham ist"asiñ munkti, ukampis Nina ukat Marduk jupanakaruw Reichtisusis ukar manqhan puriyañaja" sasaw relojap uñkatasïna ukat jank"akiw horas, viaje ukat pasado tiempo, "jutir suxta horanakan" jakt"äna.
  
  "Walikiwa, janïr uka nayra q"añu jaqix wasitat chhaqtkipan sarañäni" sasaw Sam chachax qhuru arsüna. "Chiqpachansa, ¿kunsa Werner chachar qillqtʼawayta, Jenny jihadistampi parltʼaskayäta ukhaxa?"
  
  
  36 t"aqa - Ch"axwaña
  
  
  Jan amuytʼasir Marlene kullakarojj qhespiyapjjäna ukat jankʼaki ukat amukiw pʼakjat valle patjjar autor apasjjäna, ukat Margaret kullakajj teniente Werner jilatampiw hangar taypin arknaqasajj jan sum jikjjataskänti. Jayanjja, avión apnaqerinakajj Schmidt chachan kamachinakap suyapkäna ukhajj llakisiñ qalltatap istʼapjjäna.
  
  "¿Kunjamatsa F-16 ukar uñtasit suxta ch"axwañ jamach"inakar tunka minutos ukjat apsuñasaxa, teniente?" Margaret kullakajj uka suelto panel manqhar liwjjatasipkäna ukhajj jiskʼat arsüna.
  
  Werner jupax wali jach"at arsüna. "Schatz, jumax walja videojuegos estadounidenses ukanakaruw anatt"awayta" sasaw mä jach"a herramienta de acero churasax uwijanakjam amparap luqxatäna.
  
  "Janiw jan llantanakampix sartasipkaniti, Frau Crosby", sasaw Werner jupax iwxt"awayi. "Askiw llantanakarux jan walt"ayapxañama, ukhamat uka línea uka chiqar makhatapkipanx mä suma phust"awi utjañapataki. Nayax mä plan de respaldo ukaniwa, jaya chiqaru".
  
  Oficinanjja, Schmidt capitanajj jan chʼamani chʼamampi chʼamaktʼayatapat sartasïna. Jupax pachpa sillun Margaret kullakax qunt"atäskäna ukaruw chint"ata ukat punkupax jist"antatänwa, ukat jupax pachpa kawkhantï jark"aqatäkän uka chiqanw jikxatasïna. Monitores ukanakax jupar uñch"ukiñapatakiw jaytatäna, ukax chiqpachapuniw juparux loco tukuyäna, ukat loco ukhamaw tukuwayi. Schmidt-an sallqa nayranakapaxa pantjasitapakiw aljantawayi kunatix pantallapan yatiyäw uñt"ayawix tratadox sum firmasiwayi ukat jichhak aéreo ukar yant"atax Fuerza Aérea Mesorabia ukan jank"ak lurawinakapampix jan walt"ayataw uñjasi.
  
  -¡Jesucristo! Janiwa! ¡Janiw yatkasmati! ¿Kunjamatsa yatipjjaspäna? jupax mä wawar uñtataw chhuxriñchjasïna, niyaw qunqurinakap t"ijtäna, juykhu colerat silla ch"allt"añ yant"asa. Wilampi chʼalltʼat nayranakapajj wilamp chʼalljjtayat nayraqatapanwa congelatäjjäna. "¡Werner sat chachajja!"
  
  
  * * * .
  
  
  Hangar ukanx Werner jupax celularap mä dispositivo GPS satélite señalar ukham apnaqatayna, hangar ukar jikxatañataki. Margaret kullakajj avionan llantanakap chʼiyjañatakiw chʼamachasïna.
  
  "Chiqpachans aka nayra yatiqañ utan lurañanak lurasax llamp"u chuymanïtwa, Teniente" sasaw jisk"at arsüna.
  
  "Ukhamajj janiw ukham lurañamäkiti" sasaw Schmidt chachajj hangar mantañatpach mä pistola uñachtʼayasajj säna. Jupax janiw Werner-arux mä Tifón nayraqatan qunt"atäskir uñjkänti, teléfonoparuw kuns qillqt"askäna. Margaret kullakajj katuyasiñatakiw amparanakap aytäna, ukampis Schmidt kullakajj pä balampiw jupar jaqontäna ukat oraqer jaqontäna.
  
  Jupanakan kamachinakaparjam arnaqasisax Schmidt jupax qhipharux payïr phaxsiw ataque uka amtap qalltawayi, venganza ukatak ukhamakipans. Jan wali mascaranakampi isthaptʼataw jaqinakapax avionanakapar mantapxäna. Werner jupax mä auto nayraqatan uñstäna, celularap amparapar katxarusa. Schmidt jupax avión qhipäxan sayt"atäskäna, juk"at juk"at sarnaqäna kunawsatix jan armat Werner ukar pallapallanak jaquntäna. Ukampis janiw Werner chachan cargop amuykänti, janirakiw kawkhantï Schmidt sat chachar irpkäna uksa amuykänti. Uka balanakajj chasisat ricochetänwa. Kunawsatix pilotox motor de jet ukar qalltawaykän ukhax activado postquemador ukax mä infierno lengua de llama chiqaw Capitán Schmidt ukan ajanupar khitäna.
  
  Schmidt chachan ajanupan qhantʼat aychampi kisunakapat kunatï qheparkäna uk uñchʼukisajja, Werner chachajj juparuw thuqtʼäna. "Jichhax janiw jiwañ mascaratakix ajanupas utjktamti, khuchhi."
  
  Werner chachajj teléfonopan chʼojjña boton chʼetjjtayasajj alayaruw uchäna. Jupax jank"akiw usuchjat periodistarux amparanakapar apxaruyäna ukat autoruw apasxäna. Irak markat Purdue ukax señal katuqatayna ukatx mä haz satélite ukampiw uka dispositivo de blanco ukar uñch"ukitayna, jank"akiw hangar ukanx temperaturax jilxattawayi. Ukham lurasajj jankʼakiw ukat juntʼüna.
  
  
  * * * .
  
  
  Halloween jaypʼuxa, uraqpachankirinakax janiw kuns amuyapkänti, kunjamsa chiqpachan isthapisiñasa ukat mascara uchasiñapas askïspa ukxa. Perdue ukan jet privado ukax Susa markat permiso especial ukampiw jaltxatayna ukatx mä escolta militar ukampiw espacio aéreo uksat mistuwayxatayna, ukhamat jan kuna jan walt"äwinakax utjañapataki. Uka barconx Nina, Sam, Marduk ukat Perdue jupanakax Edimburgo markar sarapkän ukhax manq"añanak manq"antapxäna. Ukanx mä jisk"a equipo especializado ukaw suyt"askäna, Nina kullakaruw jank"ak ñik"ut khuchhuqañataki.
  
  Mä TV pantalla plana ukaw yatiyäwinak yatiyaskäna ukhajj jupanakarux yatiyäna.
  
  "Berlín jak"an mä jaytat molino de acero ukan mä muspharkañ accidente ukaw Fuerza Aérea alemana ukan walja pilotonakan jakawip apt"asiwayi, jupanakax capitán subcomandante Gerhard Schmidt ukat Comandante en Jefe de Luftwaffe alemana, teniente general Harold Meyer ukanakaw jiwarapxatayna. Kunas uka suspecto circunstancianakax utjäna ukax janiw jichhakamax qhankiti..."
  
  Sam, Nina ukat Marduk jupanakax kawkhans Werner jupax jikxatasi ukat Marlene ukat Margaret jupanakamp chika pachapar mistuñ atipxpachati sasaw jiskt"asipxäna.
  
  "Werner sat chachar jawsañajj inamayakïspawa. Aka jaqix celularanakampiw sarnaqi, kunjamatix ropa interior ukan sarnaqki ukhama", sasaw Sam jupax qhanañcht"i. "Jupax nanakamp jikisispati janicha uk suyt"añasawa, ¿janich ukhamäki, Perdue?"
  
  Ukampis Perdue jilatajj janiw istʼkänti. Jupax qunt"asir sillun qhipäxat ikiskäna, p"iqipax ladopar liwxatata, atiniskañ tabletapax purakaparuw uchasïna ukat amparanakapas uka patxaruw doblatäna.
  
  Sam jilatajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Uñtapjjam. Janipuniw ikiski uka jaqejj qhepat samartʼi" sasa.
  
  Tabletanjja, Sam chachajj Perdue chachajj Werner chachampi parltʼaskäna uk uñjäna, ukat uka jaypʼojj Sam chachan jisktʼaparuw jaysäna. Jupax p"iqip ch"allxtayäna. "Jinyu".
  
  
  37 t"aqa
  
  
  Pä uru qhipatxa, Ninax ajanupax kutt"ayatäxänwa ukat pachpa Kirkwall markan wali suma establecimiento ukanw waliptaskäna, kawkhantix nayrax jikxataskän uka chiqana. Marduk chachan ajanupat dermis apsusaw profesoran uñnaqapar uchañapäna. Sloan, fusión partículas ukanakax Mascara de Babel ukax wasitat (wali) chuymanïñkamaw ch"amanchasi. Uka procedimientojj qawqha jan walisa, Nina kullakajj jupa pachpaw ajanupar kuttʼayasajj wal kusisïna. Ukat qullirinakar yatiykäna uka cáncer tuqit imantat yatiyatapatxa wali samaratäskänwa, ukat Sam sat chachax café umañatakis sarxäna ukhaxa, ikiñar purxäna.
  
  Uka jilïr jaqix wali sumaw waliptawayxaraki, Nina sat pachpa pasillon mä ikiñaruw katuntasïna. Aka hospitalanjja, janiw wila chʼaphinakampi ukat lonanakampi ikiñapäkänti, ukatwa wiñayatak yuspäräna.
  
  "Suma uñnaqt"anïtawa, Peter" sasaw Perdue-x jachaqt"asïna, Marduk-an nayrar sartawip uñkatasa. "Jichhakiw utar sarxapxäta" sasa.
  
  Marduk jilatajj akham sasaw amtayäna: "Mascarajampi" sasa.
  
  Perdue kullakajj akham sasaw jachʼat arsüna: "Chiqansa. Maskampi" sasa.
  
  Sam jilatajj arunttʼañatakiw jutäna. "Nina kullakampikiw sarnaqayäta. Jupax wali pachat waliptaskiwa, ukampis wasitat jupa pachpat jikxatasitapatxa wali kusisitaw jikxatasi. Amuytʼañatakiw chʼamañchtʼtamjja, ¿janich ukhamäki? Awisajja, suma lurañanak jikjjatañatakejja, suma ajanu uchasiñajj juma pachpawa" sasa.
  
  Marduk chachajj akham sasaw jiskʼachäna: "Wali filosofía ukhamawa. "Ukampis jichhax jachaqtʼasirïtwa, kunattix taqpach kuyntʼasax jachaqtʼasiraktwa ukat jiskʼacharaktwa" sasa.
  
  Jupanakan larusiwipax uka jisk"a t"aqaruw phuqhantäna, ukax qullañ utan exclusivo ukankiwa.
  
  "¿Ukhamajj taqe uka tiemponjja, ¿jumajj cheqpach apthapirïtati, ¿khitirutï Babiloniankir mascara lunthatasïna?" Sam jupax jiskt"äna, Peter Marduk jupax millonario reliquia apthapiriw sasaw amuyasïna, jupat Neumand jupax Mascara de Babel lunthatasïna.
  
  -¿Akaxa wali muspharkañawa? sasaw Sam sat chachar jisktʼäna.
  
  "Mä juk'a. Jila partejja, qamir apthapirinakajj investigador privado ukat equipos de especialistas de restauración ukanakaruw yänakap kuttʼayañatak khitjjapjje" sasa.
  
  "Ukampis ukapachax jukʼamp jaqinakaw kuntï aka maldito artefacto chiqpachan luraski uk yatipxaspäna. Janiw nayajj uka risgo apsuñjamäkiti. Pä chachanakakiw kuntï lurañ yatki uk yatipjjäna ukhajja, kunas pasäna uk uñjtawa. Akapachankirinakatï uka nayra yänakat cheqpach yatipjjaspa ukhajja, kunas pasaspa uk amuytʼañäni. Yaqhip yänakax jamasat imañax wali askiwa... mascaranakampi, munsta ukhaxa".
  
  "Janiw juk"amp iyaw sañjamäkänti", sasaw Perdue jupax iyaw säna. Ukajj Ninan jayarstʼatapat jamasat amuyatapampiw sasiwa, ukampis anqankir jaqenakat jayarstʼañwa amtäna.
  
  Marduk jilatajj akham sänwa: "Munat Margaret kullakajj pistolampiw jiwayat uñjasitapat qhespiwayi sasin istʼasajj wal kusista" sasa.
  
  Sam jilatajj jupat parltʼasajj wali jachʼa jachʼa tukusaw uñnaqäna. "¿Premio Pulitzer ukax yatxatäw yatiyawinakat katuqañapatak wakicht"atätap iyawsasmati?"
  
  "Uka mascara wasitat uchañamawa, wayna" sasaw Perdue kullakajj taqe chuyma säna.
  
  "Janiwa, janiw aka kutix ukhamäkiti. ¡Werner chachan katuntat celularaparuw taqe ukanak grabäna! Kawkhantix Schmidt jupax jaqinakaparux kamachinak qhanañcht"kän uka chiqatpacha, kawkhantix jupax Sloane jupar jiwayañ yant"äw amtatayna sasaw arsuwayi, ukampirus uka pachax janiw chiqpachapunit jiwatapatx yatiskanti. Jichhax Margaret kullakax kuna jan walt"awinaks apt"asiwayi uka amtampi ukat Meyer jiwayatapat uñt"atawa, ukat juk"ampinaka. Chiqansa, wali amuyumpiw turkatayna, ukhamat mä jan wali reliquia jan ukax avión apnaqirinakax loconakar tukupki ukanakat jan arsuñax umax jan waltʼayañapataki, ¿yatitati? "
  
  "Ukan jaytawaykta uka qhepat jan yatiyañ amtatapat wal yuspärta. Diosajja, ¿kunsa nayajj lupʼiskayäta? Marduk jupax jach"at arsüna.
  
  Sam jilatajj akham sasaw chuymachtʼäna: "Jachʼa tiempon yatiyirïñajj uk phoqañapawa, Peter" sasa. "Chiqpachansa, jumatix jan ukan jaytkasmaxa, janipuniw taqi uka disparonak katuqkaspänti, kunatix jichhax wali uñt"atawa".
  
  Marduk jilatajj akham sänwa: "Ukampirus juparusa ukat tenienterus mä jukʼa indemnización manütwa" sasa. "Jutir All Hallows Eve, jiwasan aventura amtañatakix mä jach"a evento jaquntañani ukat jupanakax invitados de honor ukanakaw utjani. Ukampis apthapitajat jithiqtañapawa... jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñapataki".
  
  "Phawulusu!" - Perdue kullakaxa jach"at arsüna. "Estanciajanwa jupar apthapissna. ¿Kuna toqetsa parlani?"
  
  Marduk jupax mä juk"a amuyt"äna ukat machaq lakapampiw jachaqt"asïna.
  
  "Walikiwa, mä mascarada bola, chiqpachansa."
  
  
  TUKUYA
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  Preston W. Wawa ukat yaqhanakampi
  Uka Misterio ukax Sala Ámbar ukankiwa
  
  
  PROLOGO UKA TUQIT ARSUÑATAKI
  
  
  
  Islas Åland, Mar Báltico - Febrero phaxsinwa
  
  
  Teemu Koivusaari jupax jan wali yänak contrabando ukar apaniñatak amparanakapamp phuqhantatänwa, ukampis mä kutix mä alasiri jikxatañ atipxatayna ukhax taqi kunas wali askiwa. Helsinki markat Islas Åland uksan pä irnaqir masinakapamp mayachasiñatak sarxatapatx suxta phaxsiw pasxäna, ukanx falso piedras preciosas ukan qullqit lurat negociop apnaqapxäna. Jupanakax kunayman zirconia cúbico ukhat azul vidrio ukar diamante ukhamarak tanzanita ukham pasapxirïna, yaqhip pachax - wali yatiñampiw - metales bases ukanakax qullqi ukhamarak platino ukham jan suyt"ir amateurs ukanakar pasapxirïna.
  
  "¿Kuns jumax juk"amp jutañap sañ munta?" Teemu jupax yanapiriparuw jiskt"äna, jupax Mula sat africano qullqi lurir jan wali jaqiwa.
  
  "Minsk markan kamachip phuqhañatakix yaqha kilogramo munaraktwa, Teemu. "Qharüruw aka tuqit yatiyapxsma" sasaw Mulax quejasïna. "Jumax yatisktawa, kunapachatix tornillo ukar puripkta ukhax clientenakampiw apasiñaja. Viernes urukamajj yaqha kilo suytʼaskta, jan ukhamäkani ukhajja, Suecia markaruw kuttʼjjasma" sasa.
  
  "Finlandia markanxa".
  
  "Kuna?" Mulaxa ñik"uta ch"uqt"asïna.
  
  "Nayax Finlandia markankirïtwa, janiw Suecia markankirïkti" sasaw Teemux masipar chiqañchäna.
  
  Mulax chuym ch"allxtataw mesat sayt"asïna, wali thithi, khuchhura lentes uchatänwa. "¿Khitis kawkitsa jutta ukxa?" Lentes ukanakax nayranakap mä grotesco challwa nayrar uñtat jach"aptayäna, aleta ukax larusiñampiw chhuxriñchjasïna. "Fuck off, ukat juk"ampinaka. Juk"amp ámbar apanipxita, esmeraldanakatakix juk"amp materia prima ukanakaw munasiraki. Aka alasirix semana tukuykamaw akankxani, ukhamax asnum sarnaqayañamawa!"
  
  Jach"at larusisaw Teemu ch"iyar jaqix apnaqapkän uka imantat improvisado fabricat mistuwayxäna.
  
  "Chhuy! ¡Tomi! Mä juk"amp katjañatakix costa uksaruw puriñasawa, compañero", sasaw kimsïr irnaqir masiparux säna, jupax vacacionankkäna uka pä letón imillampiw parlt"asiskäna.
  
  "Jichha?" Tomi kullakajj jachäna. "Janiw jichhaxa!"
  
  -¿Kawkirus sarañama? -sasawa juk"ampi extrovertido tawaquxa jiskt"äna.
  
  "Uh, lurañasawa" sasaw pächasïna, amigopar uñkatasajj khuyaptʼayasir uñnaqampiw uñchʼukisïna. "Kuna lurañas wakisi."
  
  "Chiqpachansa? ¿Kuna kasta lurañanaksa lurapxtaxa?" - sasaw jiskt"äna, wali amuyumpiw uka cola wartatax amparapat ch"allt"asïna. Tomi kullakax Teemu-rux nayranakap qhipäxar uñch"ukisïnwa, munañapampiw qhipäxar uñtäna, jamasatw jichhax irnaqäwip jaytañapatak achikt"asïna, ukhamat panpachanix gol aptapxañapataki. Teemu imillanakaruw jachaqt"asïna.
  
  Ukat akham sasaw jachʼañchasïna: "Jiwasax joyeronakäpxtwa" sasa. Imill wawanakax mä ratukiw chuym ch"allxtasipxäna ukat wali kusisitaw nayra arupat parlt"añ qalltapxäna. Jupanakax amparat katthapisipxäna. Larusisaw uka pä waynanakarux jupanakamp chika irpapxañapatak achikt"asipxäna. Teemux llakitaw p"iqip ch"allxtayasïna ukat Tomi-rux akham sasaw jisk"at arsüna: "¡Janiw kunas jupanakar irpksnati!"
  
  -¡Jichhaxa! Jupanakax janiw tunka paqallqunit jilïrinakäpkaspati. !" Tomy jilatajj amigopan jinchuparuw qhuru arsüna.
  
  Teemu jupax wali suma jisk"a pusiniruw uñch"ukitayna ukat pä segundos ukjakiw "walikiw, sarañäni" sasaw jaysatayna.
  
  Kusisiñampiw Tomi ukat imill wawanakax nayra Fiat ukan qhipa asientopar liwxatapxäna ukat paninix isla uksanx jan uñjkayaw sarnaqapxäna, kunawsatix lunthatat gemas, ámbar ukat químicos ukanakamp k"ari tesoros ukanakap lurañatakix apapxäna. Uka markankir puertonjja, mä jiskʼa negociow utjäna, uka negociojj yaqha toqetwa nitrato de plata ukat qori laqʼanak yaqha markanakat apanipjjäna.
  
  Uka k"ari dueñox Estonia markankir mä obsesivo nayra marinero ukhamawa, jupax kimsa k"ari jaqinakarux cuotas ukar puriñ yanapt"irïna ukat potenciales clientes ukanakar uñt"ayarakirïna, ganancias ukanakat mä jach"a qullqi katuqañataki. Jiskʼa autot jaltasipkäna ukhajja, jankʼakiw jupanak jakʼan pasaskir uñjapjjäna, wali munasiñampiw arnaqasïna: "¡Wawanaka! ¡Akankiwa! ¡Akankiwa ukat jichhax!"
  
  Tomi kullakajj akham sänwa: "Ay Diosay, jichhürojj wasitatwa mä loco chuymanïjje" sasa.
  
  "¿Kunas akan utji?" -sasawa juk"ampi amukt"iri tawaquxa jiskt"äna.
  
  Uka jilïr jaqejj jankʼakiw uñchʼukïna: "¡Barco fantasma!"
  
  "¡Ay Dios, janiw mayampsa akax utjkaniti!" Teemu jupax jach"at arsüna. "Ist'aña! ¡Jumampi mä qhawqha toqenakat parltʼañaw wakisi!"
  
  "¡Negocionakax qhiparañatakiw akankxi!" - sasaw jilïr jaqix jach"at arnaqasïna, muellenak thiya tuqir sarasa. "Ukampis uka barcojj chhaqtjjaniwa."
  
  Jupanakajj jankʼak sarnaqatapat wal muspharapjjäna. Kunapachatï jupar katjapkäna ukhajja, taqeniw samsuñatak saytʼasipjjäna. Mä ch"amakt"at uruw ukat lamar qutan thayax ch"akhakamaw thayt"ayäna, kunawsatix thayax jak"achaskäna ukhaxa. Awisax alaxpachan llijullijunakaw qhantʼirïna, ukat jaya chiqanakan qʼixu qʼixunak istʼasirakïnwa. Sapa kutiw llijullijunakax qinayanak taypin khuchhuqapxirïna, wayn tawaqunakax mä jukʼa qhipäxar kuttʼapxirïna, ukampis yatiñ munapxatapatxa jukʼamp chʼamanïpxänwa.
  
  "Ist"apxam, jichhax. Uñjapxam" sasaw uka jilïr jaqix kusisitaw säna, ch"iqa tuqinkir bahía uksankir ch"usawjanakar uñacht"ayasa.
  
  "Kuna? ¿Uñtapxam kunsa?" Teemux p"iqip ch"allxtasaw säna.
  
  "Janiw khitis aka fantasma barcot yatkiti, nayat sipansa" sasaw jubilat marinerox nayra pachan encanto ukat nayrapan ch"iyar ch"iyar tawaqunakarux säna. Jupanakajj yatiñ munapkaspa ukhamänwa, ukatwa uñnaqapat jupanakar yatiyäna. "Radar ukan uñjta, ukampis awisax chhaqtawayxiwa, ukhamakiw" sasaw mä jan amuytʼkay arumpi säna, "¡chhaqhakiwa!"
  
  "Janiw kuns uñjkti" sasaw Tomi kullakajj säna. "Jutapxam, kutt"xañäni" sasa.
  
  Uka jilïri jaqixa relojapa uñtäna. "Niyawa! Niyawa! Jan sarapjjamti. Suytʼam" sasa.
  
  Qhixu qhixunakax walpun wararïna, ukat imill wawanakax liwxatapxäna ukat pä wayn tawaqun amparapan jikxatasipxäna, ukax jank"akiw mä wali suma q"ixu q"ixuruw tukuyäna. Imill wawanakax qhumantt"asisaw muspharat uñch"ukipxäna, kunawsatix mä akatjamat olas patat mä junt"u carga magnética uñstkäna. Chhaqhat barcon proapaw ukat mistunïna, uma patjjarojj jukʼakiw uñjasïna.
  
  "Uñjaña?" - sasaw jilïr jaqix jach"at arsüna. "Uñjaña? ¡Jichhax qhipharux aka diosar jaytat barcor uñjapxäta!"
  
  Qhepäjjankir waynanakajj kuntï uñjapkäna uk uñjasajj wal muspharat saytʼasipjjäna. Tomy chachajj uka phenomenon foto apsuñatakiw teléfonop apsüna, ukampis mä jachʼa llijullijuw qinayanak taypit chʼalljjtäna, ukat taqeniw wal muspharapjjäna. Janiw uka chiqak jan katjkänti, jan ukasti janiw uñjapkänti uka llijullijux barcon muyuntat campo electromagnético ukamp chʼaxwatapa, ukat mä infierno raquetaruw puriyäna, ukat niyaw jinchup pʼakjatayna.
  
  -¡Jesucristo! ¿Uk istʼtati? Teemu thaya thaya thayt"anitapatxa arnaqasïna. "¡Janïr jiwayatäkasax aka chiqat mistuñäni!"
  
  "Kunasa akaxa?" - sasaw extrovertida tawaqux jach"at arsüna ukat umaruw uñacht"ayäna.
  
  Uka jilïr jaqix muelle uksanx juk"ampiw yatxatañatak jalnaqäna. -¡Akax mä jaqiwa! ¡Jutapxam, jupar apsuñ yanapt'apxita, waynanaka!"
  
  Tomi kullakajj ajjsarañampiw akham säna: "Jiwat uñnaqaniwa" sasa.
  
  "Jan wali arunaka" sasaw uka jilïr jaqejj jan iyaw siskänti. "Jupax ajanuparux jalnaqt"atawa ukat ajanupas wilawa. ¡Yanapt'apxita, jumanakax q'añu jaqinaka!
  
  Waynanakajj uka jaqen jan chʼamani cuerpopjja, oladanakat apsuñwa yanaptʼapjjäna, ukhamat jan mueller jan jaltjjañapataki jan ukajj umamp jan chhaqtañapataki. Uka jilïr jaqin talleraparuw kutt"ayapxäna ukat qhipäxan irnaqäw mesaruw uchapxäna kawkhantix jilïr jaqix mä juk"a ámbar ch"allt"askäna ukham uñstayañataki. Uka jan uñt"at jaqix chiqpachapuniw jakaski sasaw amuyapxäna, ukat uka jilïr jaqix mä mantampiw ch"uqt"äna ukat uka pä waynamp negociop tukuyañkamaw jaytawayäna. Qhepa cuartojj chulluñ tukuyatatjja, wali kusiskañänwa. Qhiparusti, pä amigonakapampix jisk"a utaparuw sarapxäna ukat uka jilïr jaqiruw jaytawayapxäna, ukhamat jan uñt"at jaqin destinop amtañataki.
  
  
  1 t"aqa
  
  
  
  Edimburgo, Escocia - agosto phaxsinwa
  
  
  Uka torrenak patat alajjpachajj chʼiyar tukuwayjjänwa, ukat jan chʼamani intejj qʼellur uñtataw taqe kunsa jariqäna. Kunjamtï mä lentes ukan jan wali yatiyäwinak yatiyir mä escena uñachtʼayaskixa, ukhamarakiw uywanakax jan samarañjam uñjasipxäna ukat wawanakas amuktʼapxäna. Sam chachajj jan amtampiw seda ukat algodón sat camanak taypin sarnaqäna, uka camanakajj kawkhantï jan uchañ puedkäna uka cheqat warktʼatäpjjänwa. Nayranakap jachʼar aptasajj uñchʼukiskäna ukhasa, janiw kuna chʼakhanaksa chʼajjwañ telajj lipʼkatasiñapatak uñjkänti, janirakiw barandillanakas, hilonakas, maderat lurat soportes ukanakas uñjkänti. Jupanakas thaya taypin mä jan uñjkañ ganchor warktʼatäpkaspa ukhamänwa, thayampiw liwjjatatäpjjäna, uka thayajj jupakiw jikjjatasïna.
  
  Janiw khitis callin jupat paskäna ukax wasar laq"a apt"at laq"a phust"awinakamp uñt"ayaskänti. Isinakapasa ukat jachʼa faldanakapan dobladillonakapas kayunakapan sarnaqatapatakiw liwxatasïna, janiw thayatsa liwxatkänti, uka thayax awisax samsuñapatakiw chʼallxtayäna ukat chʼiyar ñikʼutapsa ajanuparuw jaquntäna. Kunkapax wañt"atäxänwa ukat purakapas jan manq"añ urunakat phichhantatäxänwa. Jupax marka plazan chika taypinkir phuch"uruw saraskäna, ukanx taqpach markachirinakax qhathu urunakanx tantachasipxirïna, ukat qhipa semanan yatiyäwinakap yatxatañataki.
  
  Sam jilatajj jan munkasaw akham säna: "Dios, aka cheqan domingo urunakajj uñisiñajawa" sasa. "Uka walja jaqinakarux uñisiñajawa. Pä uru nayraw jutañajäna, kunapachatï jukʼamp amuktʼkäna ukhajja" sasa.
  
  "¿Kunatsa jan lurapkta?" - jupax ch"iqa amparap qhipäxat Ninan jiskt"äwip ist"äna.
  
  "Kunalaykutix ukapachax janiw umat pharjatäkti, Nina. Jan umat pharjatäksta ukhax janiw umañatak jutañax kuna askïkisa", sasaw qhanañcht"awayi. "Jaqinakax janiw mä phuch"un uma jikxatapkaniti, janïr munapkani ukhakama, ¿janich uk yatkta?"
  
  "Janiw nayajj uk lurkti. P'ampachawi. Ukampis muspharkañawa, ¿janich ukhamäki?" - sasaw jupax qhanañcht"äna.
  
  "Kuna?" jupax ñik"utap ch"uqt"asïna, kunawsatix jaquqanir laq"a granos ukanakax nayranakap ch"allxtayäna ukat jachaqt"asiñ conductos ukanakap wañt"ayarakïna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Jumanakat sipansa, taqeniw uka phujut umapjjaspa" sasa.
  
  -¿Kunjamatsa ukhama? ¿Kunatsa ukham sista? Sam jilatajj defensivampiw säna. "Janiw khitis wañtʼañkamax umañ puedkaspati. Aka chiqanx janiw umax utjkiti" sasa.
  
  "Akanx janiw umax jumatakix utjkiti. Yaqhipanakatakix ukax waljawa", sasaw jach"at arsüna.
  
  Sam jilatajj Nina kullakajj tʼaqhesiñanakapat jan sinti llakisitapat wal colerasïna. Chuym usuchjasiñar jiskʼachañatakejja, colerasiñapwa chʼamañchaskakïna. "Inas jan akankjjatam layku ukhamächi, Sam. Taqi kunarus chʼaxwapuniwa ukat jiskʼa pajaruw dibujañ tukuyta, janitï ukham jan aguantañjam chhuxriñchjasirïkasma ukhaxa, wali askïspawa" sasa.
  
  "Ist'aña! Jumax utjtamti..." sasaw jaysañ qalltäna, ukat Nina kullakax jupar jaytxatap amuyasïna. -¡Nina! ¡Nina! ¡Chhaqhañajj janiw aka chʼajjwañ atipjañatak yanaptʼkätamti!"
  
  Uka tiempotakejja, Sam jilatajj saltʼat qarjata phuchʼur purinjjänwa, ukan tantachasipkäna uka jaqenakan thaqtʼata. Janiw khitis umat pharjaskänti, ukampis taqiniw mä pirqar uñtat sayt"asipxäna, ukat uka jist"arat p"iyaruw jark"antapxäna, uka p"iyaw Sam chachax alaya ch"amakan umax ch"allt"asir ist"äna.
  
  "Perdón mayipxsmawa" sasaw jiskʼat arsüna, ukat maynit maynikamaw uka patat uñchʼukipxañapatak chʼallxtayäna. Uka phuju manqhanjja, umajj chʼiyar chʼiyar chʼiyaränwa, manqhajj chʼiyar chʼiyar ukhamäkchïnsa. Alaxpachat qhanax refractado ukhamaw k"ajkir janq"u warawaranakar uñtat ondulación ukanx Sam jupax mä chhuxriñchjasiñ munäna.
  
  "Amuyata, ¿mä umañ churitati?" janiw khitirus jukʼamp parlkänti. "Amp suma! ¡Nayajj wali maldito umat pharjatätwa! Umajj akankiwa, ukhampachasa janiw puriñjamäkiti" sasa.
  
  Sam chachax amparap kunjamtï lurirjamäkäna ukhamarjamaw luqtäna, ukampis sapa pulgadat amparapamp nayrar sartasax umax jukʼamp manqharuw qhipharxäna, jayarstʼatäkaspas ukhamänwa, ukat qhiparux nayrat sipansa jukʼamp jiskʼaruw tukuyäna.
  
  "¡Ay diosa!" - sasaw wali colerat arnaqasïna. -¿Nayat sawkasisktati? Ukat wasitatwa saytʼasiñ qalltäna ukat jan uñtʼat jaqenakaruw uñchʼukïna, jupanakajj jan jaytjasir laqʼa thayampi ukat waña thayampi jan ajjsarayasipkänwa. "Nayax mä soga munta. ¿Khitis mä soganïpacha?
  
  Alaxpachax juk"ampiw qhant"askäna. Sam sat chachajj intit jutir qhanan qhantʼir uñkatasaw uñchʼukisïna, ukat warawaran jan pantjasir muyuñapjja, jukʼakiw pʼakjäna.
  
  "Intin mä llijulliju" sasaw muspharat arsüna. "Janiw muspharkañakkiti, nayax wali maldito juntʼüta ukat umat pharjata. ¿Kunjamarak jumanakajj jan aguantañjam juntʼu jan jikjjatasipkasmasti?"
  
  Kunkapax wali wañt"atäxänwa, qhipa pä arunakax janiw arskänti, ukat jan amuyt"kaya qhuru arunakjamaw ist"asïna. Sam chachajj nina nakhaskir intejj janiw phuju wañtʼaykaniti sasaw suyäna, mä jukʼa umañkama. Jan suytʼäwipan chʼamakanjja , nuwasiñanakaruw purtʼasïna. Janitï khitis suma chuyman jaqer istʼkaspäna ukhajja, inas jan wali sarnaqerïspa ukhajj jan walin uñjasitap amuyapjjchispa.
  
  Urnanak sallqa jaquntasa ukat sarkasax sawutanak p"akjasa, Sam jupax mä copa ukat mä soga mayiñatakikiw arnaqasïna; kunatix uma apsuñatakix yanapt"aspa. Purakapan jan umax utjkäna ukax ácido ukham amuyasïna. Sam chachajj taqpach cuerpoparuw mä nina nakhantayañ usut amuyasïna, cuerpopan sapa órganonakapajj intimpis chʼalljjtatäkaspa ukhamänwa. Qunqurt"asisaw t"aqhisiñat banshee ukham arnaqasïna, q"illu ch"alla ch"allaruw ch"uxña amparanakapamp katthapïna, kunawsatix ácido ukax kunkapar t"ijt"askäna ukhaxa.
  
  Tobillonakapat katthapïna, ukampis jupanakax jan amuytʼasisaw amparap chʼalltʼapxäna, janiw sinti yäqapkänti. Sam jilatajj wali llakitaw arnaqasïna. Jisk"a nayranakapampi, kunatsa wali ch"allampi phuqt"ata, alaxpacharu uñtäna. Janiw intis ni qinayanakas utjkänti. Jupajj mä vidriot lurat cúpula sat horizonte ukhat horizontekamak uñjäna. Taqi jaqinakax jupamp chikäpkän ukanakax cúpula ukar wali musphataw sayt"asipxäna, jach"añchäwimp congelatäpxänwa, janïr mä jach"a thuqt"awix taqiniruw juykhuptayäna - taqiniw Sam-t sipansa.
  
  Mä jan uñjkañ jiwañ oladax alaxpachat cúpula manqhat jalsuwayxäna ukat taqpach mayni markachirinakaruw laq"ar tukuwayxäna.
  
  "¡Tatay, ¡janiwa!" Sam jilatajj jupanakan jan wali jiwatap uñjasajj jachäna. Nayranakapat amparanakap apsuñ munäna, ukampis janiw kuyntʼapkänti. "¡Amparanakaj antutapjjam! ¡Juykhüñajataki! ¡Juykhüñajataki!"
  
  "Kimsa..."
  
  "Paya..."
  
  "Maya".
  
  Yaqha thuqt"awix t"unjañ pulso ukham Sam jilatan jinchupanx ist"asïna, nayranakapax jist"aratäxänwa. Chuymapax jan kuns kamachtʼasaw thuqtʼaskäna, kunattix wali axsarañamp phuqantat jachʼa nayranakapamp muyuntat uñakipäna. P"iqi manqhanxa mä jisk"a almohada ukaw utjäna ukat amparanakapax llamp"u chuymampiw chint"ata, ukax k"acha soga ch"amap yant"añataki.
  
  Sam sat chachajj muñecanakap uñkatasaw akham säna: "Jachʼa, jichhajj soganïtwa" sasa.
  
  "Nayax amuyta, soga jawsañax kunatix subconscienteman amtayasiwayi kuna jan walt"awinakas utji" sasaw doctorax iwxt"itu.
  
  "Janiwa, phuch"ut uma apsuñatakix sogax munasïnwa" sasaw Sam jupax uka teoría ukarux contra säna, kunapachatix psicólogox amparanakap qhispiyäna.
  
  "Yattwa. Thakinjja taqe kunwa yatiyäta, tata Cleave" sasa.
  
  Simon Helberg sat doctorax pusi tunk maranakaw ciencia tuqit yatxattʼatatayna, jupax amuyunakarusa ukat kuna kʼarinakas utji ukanaksa walpun munäna. Parapsicología, psiquiatría, neurobiología ukat extrañamente, capacidades especiales para la percepción extrasensorial ukanakaw uka jilïr jaqin barcop irpäna. Helberg doctorax jila partex mä charlatan ukhamarak cientificonakan p"inqachawiparjamaw uñjapxi, jupax janiw q"añuchata sutipax irnaqawiparux kunayman tuqit mayjt"ayañapatak jayskänti. Cientifico antisocial ukhamarak teórico reclusivo ukhamawa, Helberg jupax teorías ukanakan yatiyawinakap ukhamarak lurawinakapakiw jilxattawayi, ukax mito ukham uñt"atawa.
  
  "Sam, ¿kunatsa jumax "pulso" ukan jan jiwkta sasin amuyta, taqiniw jiwapxi? ¿Kunas mayninakat sipansa mayjäyätamjja?" - sasaw Sam-ar jiskt"äna, sofá nayraqatan café mesa patxaruw qunt"asïna, uka mesaruw periodistax wali ikiskäna.
  
  Sam jilatajj niya wawar uñtataw jupar jiskʼachäna. "Walikiwa, wali qhanawa, ¿janich ukhamäki? Taqinipuniw pachpa jañchinïpxäna, saräwinïpxänwa, pachpa markanïpxänwa. Nayajj anqankir jaqëyätwa" sasa.
  
  "Jïsa, Sam, ukampis ukax janiw mä jachʼa jan waltʼäwin tʼaqhisiñat perdón lurañapäkiti, ¿janich ukhamäki?" - Dr. Helberg jupax amuyt"awayiwa. Mä yatiñan chuyman lechuza ukham jachʼa chʼiyar chʼiyar jaqejj Sam sat chacharuw jachʼa chʼiyar chʼiyar nayranakapamp uñchʼukiskäna. Lentesapajj nayra puentepan wali jiskʼa qontʼatäskänwa, ukatwa Sam chachajj janïr doctoran nayra puntapat jaqoqtkasajj wasitat alayar jaqontañajj wakisitap amuyasïna. Ukampis kuna puntonaktï uka jilïr jaqejj siskäna ukanakat amuytʼañatakejj janiw kuns lurañ munkänti.
  
  Jupajj akham sänwa: "Jïsa, yattwa" sasa. Sam jach"a ch"amaka nayranakapax pamparuw uñakipäna, kunawsatix amuyunakapax mä chiqap jaysäwi thaqhaskäna. "Nayax amuyta kunatix ukax nayan visionajawa ukat uka jaqinakax escenario ukanx extras ukhamakïpxänwa. Uñch"ukiskäyät uka sarnaqäwin chikanchasipxänwa" sasaw nayranakap ch"uqt"äna, janiw jupan teoría ukap sum yatiskänti.
  
  "Ukajj wali askïspawa sasaw amuyta. Ukampisa, mä amtampiw ukankapjjäna. Jan ukhamäkaspa ukhajja, janiw yaqha jaqerojj ukan uñjkasmati. Inas jiwañ munañajj kuna jan walinakansa uñjasispa uk amuyañatakejj jupanakajj wakischispa" sasaw doctorajj ewjjtʼäna.
  
  Sam jupax qunt"asisaw mä ampar ñik"utap t"ijtäna. Jupax jach"at arsüna: "Doctor, ¿kunas wakisi? Nayax sañ muntwa, chiqpachansa, ¿kunas jaqinakan tʼunjatäpki uk uñjañampi ukat mä phallañ uñchʼukiñampix mayjäspa?"
  
  Doctorajj akham sänwa: "Jan chʼamäki" sasa. "Mayjt"awix jaqin elementopawa. Janitï jupanakan jan sinttʼasir jiwatap uñjkiriskayätjja, janiw kunas jukʼampi phallkaspänti. Ukajj janiw kunas jukʼampïkaspati. Ukampirus jaqin jakawipan utjatapa ukat qhipat chhaqhayañax elemento emocional jan ukax moral de tu vision ukar imprimir sañ muni. Tʼunjatäñajj mä jaqenak aptʼasiñjamaw amuyañama, janiw jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñatakïkiti" sasa.
  
  Sam jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasisaw akham säna: "Nayajj wali amuytʼasirïtwa" sasa.
  
  Helberg sat doctorax larusisaw kayup chʼallxtayäna. Qunqurinakaparuw amparanakap luqxatäna ukat kayunakapat chʼamachasisaw saytʼasïna, grabadorap jistʼantañatakiw saraskäna ukhaxa, wali jachʼat lartʼasirakïnwa. Sam jupax sesiones ukanakap grabatäñapatakiw iyaw satayna, ukax doctoran yatxatäwipan interesapawa, ukax psicosomática ukan uñacht"ayatawa, kunatix experiencianakax paranormal jan ukax sobrenatural ukanakat juti, ukax larusiñatakjamakïspawa.
  
  "¿Poncho"s ukan jan ukax Olmega"s ukan?" Helberg doctorax wali yatiñampiw imantat umañ bar uñacht"ayasax jachaqt"asïna.
  
  Sam jilatajj wal muspharäna. "Janipuniw tequila umañ yatirit amuyirïkti, Doc."
  
  "Guatemala markan mä qhawqha maranak sinti qheparasajja, jupar wal munasiyäta. Mä juk"a pachax paqallq tunk maranakanx chuymax Sudamérica uksaruw churawayta, ukat ¿kunatsa uk yattati? " Helberg sat doctorajj uka disparonak warantasajj jachaqtʼasïnwa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Janiwa, sapjjeta" sasa.
  
  Uka amuyumpiw chuym chʼallxtayäta" sasaw doctorax säna. Ukat Sam chachan wali muspharkañ uñnaqap uñjasajj qhanañchtʼarakïnwa. "Kunas aka histeria masiva ukar puriyatayna uk yatiñajapunïnwa, ukax jaqinakax religión, wawa sasaw sapxi. Ukham ch"aman ideología, ukax walja pachanakanx walja jaqinakarux apnaqawayiwa, ukampis janiw mä chiqap justificación utjañapatak churkänti, jan ukasti jaqinakan mayninakar ch"amapampiw uñt"ayasïna, chiqpachans mä suma razonaw yatxatañataki".
  
  -¡Jiwata! Sam jilatajj psiquiatrapan uñkatatapamp jikisiñatakiw vasop jiltayasïna. "Naya pachpaw uka kasta uñjatat sum yatta. Janiw religión ukakikiti, jan ukasti métodos no ortodoxos ukat doctrinas completamente ilógicas ukanakaw jaqinakar esclavo ukham tukuyi, niyas..." sasa.
  
  "¿Supernatural ukhamäkiti?" -sasawa Helberg doctorax mä ceja jach"ar aptasax jiskt"äna.
  
  "Esotérico" sasaw amuyta, juk"amp suma aruw utjaspa sasaw Sam-ax säna, ukat ch"axwañ tukuyasax qhana umañan jan wali q"añunakap uñjasax chuym ch"allxtayasïna, "¿Tequila-t chiqapuniti?" sasaw mä juk"a samart"äna, samañap katjasa.
  
  Sam chachan jan yäqañjam jisktʼapar jan istʼasajja, Helberg sat doctorajj uka toqetwa parläna. "Temas esotéricos ukax kuna fenómenos ukanakat parlaskta ukanak uñt"ayi, wawa. Uka sobrenatural ukax teosofía esotérica ukakiw. Inas jumax jichhak uñjkta uka visionanakatxa uka jan amuytʼkay misterionakat maynïrjam parlsta?"
  
  "Ch'amapuniwa. Nayax jupanakarux samkanakjamaw uñjta, janiw kunas juk"ampi. Jupanakax janiw kunjamtï religionanakax lurapki ukhamarjam walja jaqinakar apnaqañ uñachtʼayapkaspati. Uñjapxam, taqiniw ajay tuqit iyawsäwiru jan ukax mä juk"a jach"a yatiñar atinisiñataki" sasaw Sam jupax qhanañcht"i. "Uka diosanakajj jaqenakar kuntï munapki uk churañatakiw oracionan chuymachtʼapjjaspa jan ukajj amuytʼayapjjaspa, uk janiw sum yatkti. Taqi kunas kunjamäkani ukhamakïniwa. Diosar achiktʼasir jaqen khuyaptʼayasitapatjja, janiw kunas taqe tiempon uñstkaspa ukhamäkaspati" sasa.
  
  "Ukhamajj ¿kunatï paskani ukajj kuna ajay toqet yanaptʼaskchisa, pasani sasaw amuyasta?" sasaw doctorax Sam sat chacharux jisktʼäna, ukat jamasat grabacionar chʼalltʼäna. "Ukhamajj destinosajj niyaw amtatäjje sasaw sapjjtajja".
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Jïsa" sasa. "Ukat tukuyxapxtwa."
  
  
  2 t"aqa
  
  
  Calm ukax qhipharux Berlín markaruw kutt"awayxi, jichhak jiwayatanakat qhipatxa. Walja jach"a comisionados, Bundesrat ukankirinaka ukat kunayman uñt"at qullqituqit irnaqirinakax jiwayawinakan jan walt"ayataw uñjasipxi, ukax janiw kuna tamas jan ukax sapa maynis askichatäkiti. Mä jan walt"äwiw uka markax nayrax utjkänti, kunatix kunatsa uka ataques ukanakax utjawayi ukax janiw amuyt"añjamäkänti. Uka chacha warminakax jan walt"ayat uñjasipxi, janiw qamirïpkänti jan ukax wali uñt"atäpxänwa, ukampirus jilpachax arena política ukan jan ukax Alemania markan negocios ukat qullqituqit sectores ukanakanx juk"akiw uñt"ayasipxäna.
  
  Comunicados de prensa ukanakax janiw kuns chiqanchkänti, ukatx uraqpachan periodistas ukanakax Alemania markaruw sarapxäna, mä juk"a jamasat yatiyäw jikxatañataki, kawkhantix Berlín markan.
  
  "Akax mä organizacionan luratapaw sasaw amuyapxta", sasaw Gabi Holzer ministerio ukan arxatiripax prensa ukar arsuwayi, Bundestag, Alemania markan parlamento ukan mä declaración oficial ukan uñt"ayata. "Kunatsa ukham iyawsapxta, kunatix mä jaqit sipans juk"amp jaqinakaw jiwatanakax utjawayi".
  
  -¿Kunatsa akaxa? ¿Kunatsa akax janiw mä jaqin luratapakiti, Frau Holzer sat chachan luratapat wal yatxatasma?" sasaw mä yatiyirix jiskt"äna.
  
  Jupajj pächasïnwa, ajjsarañampiw jachäna. "Chiqansa, akax mä amuytʼäwikiwa. Ukampirus jiwasax amuyapxtanwa, waljaniw ukankapxi kunatix kunayman lurawinakaw uka élite markachirinakar jiwayañatak apnaqatäna.
  
  -¿Elite ukaxa?
  
  "¡Waw, elite, sasaw jupax saraki!"
  
  Walja yatiyirinakan ukhamarak uñch"ukirinakan jach"a jach"a tukutanakapax jan wali ajllit arunakap chuym ch"allxtataw uñacht"ayapxäna, Gaby Holzer jupax arunakap chiqañchañ yant"äna.
  
  "Amp suma! Mä juk"a qhanañcht"apxita..." sasaw wasitat arsuñ yant"äna, ukampis anqankir jaqinakax niyaw colerat arnaqasipxäna. Titulonakax uka jan wali arunak uñacht"ayañatakiw amtatapat sipans juk"amp jan wali uñacht"ayañatak lurasïna. Kunawsatix qhipharux nayraqatapan periodistas ukanakar samarañ atipkän ukhax arunak ajllitapatx wali sumaw qhanañcht"äna, ch"amamp kunatix inglés aru yatiñapax janiw sinti ch"amanïkänti.
  
  "Medios de comunicación internacionales ukankir kullakanaka, jan amuyasiñat perdón mayipxsma. Pantjasitax axsaratwa - inglés aruja, walikiwa... M-perdón mayisiñajawa", sasaw mä juk"a chhuxriñchjasïna, ukat samarañapatakix wali ch"amampiw samsuwayxäna. "Kunjamtï taqini yatipktaxa, aka jan wali lurawinakax aka markanx wali ch"amanchata ukhamarak wali uñt"at jaqinakarux lurasiwayi. Uka diananakajj janis kunas pachpakïkaspas ukhamäkchïnsa, janis pachpa muyunakansa sarnaqapkchïnjja, qollqe toqet ukhamarak política toqet kunjamsa sarnaqapjjerïna ukajj kuna amtampitï nuwasirinakan amtapampejj mayachtʼatäpjjänwa sasaw amuyapjjta" sasa.
  
  Ukajj niya mä phajjsi nayraw pasäna. Mä qawqha semananakax wali ch"amaw Gabi Holzer jupax prensa ukat buitre mentalidad ukampiw apasiñapäna, ukampis conferencias de prensa ukanakat lup"isax purakapanx usut jikxatasiskakïnwa. Uka semanatpachaw ataques ukanakax sayt"atäxäna, ukampis Berlín markpachan ukhamarak yaqha markanakanx mä ch"amaka, jan yatiñan suman jakasiñaw utjäna, axsarañamp phuqhantatänwa.
  
  "¿Kunsa suyapjjäna?" - sasaw chachapax jiskt"äna.
  
  Ukat ikiñ utapan ventanapat uñkatasaw akham säna: "Yattwa, Detlef, yattwa" sasa. Gabi kullakajj wali jaya, juntʼu ducharuw isi apsusïna. "Ukampis kuntix jan khitis irnaqawijat anqäxan amuyki ukax diplomático ukhamäñajawa. Janiw nayax akham sañak munkti "Jiwasax amuyt"tanwa, mä pandilla de hackers suma qullqimp yanapt"ata, mä ch"amanchaw club de malli uraqininakampi, Alemania markan gobiernor t"unjañatakik suyt"asa", ¿janich ukhamäki? " sasaw sujetador apsuñ yantʼäna, ukatwa ñikʼutap chʼoqtʼasïna.
  
  Chachapax yanapt"iriw jutäna ukat jist"aratayna, apsutayna ukat ukatsti beige lápiz faldap jist"aratayna. Ukax kayunakaparuw thiya, llamp"u alfombra ukar purintäna ukat jupax mistuwayxänwa, wali Gucci plataforma zapatos ukamp isthapt"ata. Chachapax kunkapar jamp"att"äna ukat chinupampiw amparapamp samart"ayäna, kunawsatix markan qhananakapax ch"amaka qutar jalt"ir uñjapxäna. "¿Chiqapunit akax pasaski?" sasaw amukt"at arunak jiskt"äna, lakapax clavículap uñakipaskäna ukhaxa.
  
  -Nayaxa jïsa amuyta. Jefenakajajj wal llakisipjje. Nayax amuyta, kunatix taqiniw pachpa amuyunïpxi. Kuna yatiyawinakas utji, ukanakx janiw prensa ukar yatiyapkti jan walt"ayat jaqinakat. Ukanakax axsarkañ chiqawjanakawa, ukax janiw mä jaqin luratapakiti sasaw yatiyapxistu", sasaw arsuwiyi.
  
  "¿Kuna chiqawjanakas utji? ¿Kunsa jaqinakat imantasipki? -sasawa jiskt"äna, chuchupa cupping. Gabi kullakajj kuttʼasaw Detlef jilatarojj wali qhuru uñnaqampi uñkatäna.
  
  "¿Jumajj uñchʼukisktati? ¿Khitinakatakis irnaqaskta, Herr Holzer? ¿Chiqapunit yatiyañataki sallqjañ munasmati?" sasaw juparux chhuxriñchjasïna, anattʼasisaw qhipäxar jaquntäna. Rubio cerraduranakapax q"ala qhipäxan thuqt"apxäna, kunawsatix sapa thakhin arktkäna ukhax qhipäxar kutt"awayxänwa.
  
  "Janiwa, janiw, nayax irnaqawimat interesatakïtwa, munat kullaka" sasaw llamp"u chuymamp arsusinx qhipäxar ikiñar jaquntatäna. Detlef sat wali chʼamani jaqejja, janchipampejj janiw ukhamäkänti. "Janiw nayajj jumar jisktʼañ munkayätti."
  
  Gabi kullakajj pistanakapan saytʼasisaw nayranakap liwjjatäna. "¡Um Gottes ukax walikïskiwa!"
  
  -¿Kunsa nayaxa lurawayta? - sasaw perdón mayisis jiskt"äna.
  
  "Detlef, ¡janiw mä espía ukhamäktati uk yattwa! Jumax anatt"añamawa. "Nayax jumat yatiyawinak katuqañatakiw akanktxa, kuna qullqis utjchi" jan ukax "janitï taqi kun yatiykätam ukhax jumat ch'allxtayäma!", jan ukax kunatix p'iqimar mantani ukanak arsuñamawa.Kunatsa ukham jikxatastaxa maldito cute ukax ? - -sasawa jachäna, wali ch"ullqi talonapampiwa ikiñaru ch"allt"asïna chiqa kayunakapa taypina.
  
  Familiapan joyanakapan jakʼapanwa jachaqtʼasïna, uka joyanakajj cheqaparuw congelatäna.
  
  -¡Ugh! Gabi kullakajj larusisaw kayup apsuwayjjäna. "Mä cigarro naktayapjjeta, mirä amp suma."
  
  Ukat llakitaw akham säna: "Cheqas munat jilata" sasa.
  
  Gaby kullakajj uka tiempon umajj juntʼüñapatakiw ducha grifonak jistʼaräna. Bragas apsusaw cigarro umañatak ikiñ utar mantäna. Detlef jupax wasitat qunt"asïna, muspharkañ warmipar uñkatasa. Jupax janiw sinti jach"äkänti, ukampis uka talonanakanx juparuw jach"ar aptasïna, mä k"uchu p"iqin diosax Kareliampiw phuqhat wila lakap taypin nina nakhantäna.
  
  
  * * * .
  
  
  Casino ukax luxus extravagante ukan epítome ukhamänwa ukatx juk"amp privilegiados, qamir ukhamarak influentes patrones ukanakakiw jucharar ch"axwañamp jamp"att"asipxañapatak jaytawayi. MGM Grand ukax fachada azura ukanx jach"a jach"a tukusaw sayt"atäna, ukax Dave Perdue ukarux Caribe uksan patapat amtayi, ukampis janiw multimillonario inventor ukan qhipa thakhipax utjkänti. Jupax conserje ukat irnaqirinakaruw kutt"äna, jupanakax amparapampiw despedidapxäna, 500 dólares qullqip wali ch"amampiw katxarupxäna. Mä jan chimpuntat ch"iyar limusinaw jupar apthapisinx uka jak"ankir pista ukar irpäna, ukanx Purdue ukan avionan irnaqirinakapax puriniñap suyapxäna.
  
  "¿Kawkirus aka pachax purini, tata Perdue?" - sasaw jilïr avión ukan irnaqirix jiskt"äna, asientopar irpkasa. "Phaxsi? Inas Orión sat Cinturón ukhamächi?
  
  Perdue kullakajj jupamp chikaw larusitayna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Dinamarca Prime, achiktʼasismawa, James" sasa.
  
  Ukat akham sasaw aruntäna: "Ukatpachaw jefe" sasa. Jupax mä kunaw utjäna, ukax chiqpachans irnaqirinakapanx wali askiwa - mä sensación de humor. Genio ukat jan tukuskir qamirïtapax janipuniw mayjt"aykänti, Dave Perdue jupax, taqi kunat sipansa, larusiña ukat jan axsart"ir jaqiwa. Niyakejjay jila partejj kunatsa mä cheqan kun lurañatak aptʼasirïchïnjja, libre tiempop viajiñatak apstʼasiñ amtäna. Chiqansa, jupax Copenhague markaruw mä juk"a extravagancia danesa ukar saraskäna.
  
  Perdue kullakajj wali qaritäjjänwa. Jupax 36 pachat jilaw jan sayt"kiti, kunawsatix Instituto Británico de Ingeniería y Tecnología ukankir masinakapampix mä generador láser ukham lurapxatayna. Kunjamakitix jet privado ukax sartawayxän ukhax qunt"asisaw Las Vegas ukat loco arumanthi jakawipat mä juk"a suma ikiñ jikxatañ amtäna.
  
  Kunjamatix sapak viajkänxa, Perdue jupax pantalla plana ukx jaytawayi, jupar samarañapataki ukhamarak aburrimiento ukan ikiñapataki. Awisax golf, yaqhip pachax cricket; awisax naturaleza tuqit documental uñacht"ayaraki, ukampis amuyunakapar mä juk"a samarañapatakix kunayman jan wakiskir yänak ajllirïna. Pantalla patxankir relojax chikat suxta jayp"u pacharuw uñacht"ayäna, kunawsatix avión ukan irnaqirix nayraqat manq"añanak churatayna, ukhamat puraka phuqt"ata ikiñar sarañataki.
  
  Perdue jupax ikiñ tuqiw yatiyäw yatiyirin monotono arup ist"äna ukat ukat jiwayañ tuqit aruskipäwix utjawayi, ukax política uksanx jan walt"ayawayiwa. Kunjamtï pantalla de TV jiskʼa volumen ukan chʼajjwasipkäna ukhajja, Perdue chachajj wali kusisitaw ikirïna, janiw estudio ukankir alemanes ukanakat llakiskänti. Awisax llakisiñanakaw amuyupar amuytʼayäna, ukampis mä qhawqha tiempotxa wasitatwa ikintxäna.
  
  Thakin pusi kuti gasolina uchañ saytʼañaw siestanak taypin kayunakap chʼoqtʼasiñapatak mä jukʼa tiempo churäna. Dublín ukat Copenhague ukanakanx qhipa pä horanakax wali ch"ullqhi, jan samkañ ikiñan jikxatasïna.
  
  Mä wiñayas pasawaykaspas ukhamänwa, kunapachatï Perdue kullakajj mä avión apnaqerin llampʼu chuymamp ewjjtʼatapat sartaskäna ukhajja.
  
  "¿Perdue tata? Tata, mä jisk"a jan walt"äwiw utjistu" sasaw jupax jach"at arsüna. Uka aru ist"asaxa, nayranakapaxa wali jach"aruwa tukuwayxäna.
  
  "Kunasa akaxa? ¿Kunas uka jan walt'awixa? sasaw jiskt"äna, wali ch"amampiw chhuxriñchjasïna.
  
  "Espacio aéreo danés jan ukax alemán ukar mantañax janiw permiso churapkitänti, tata. Inas Helsinki markar kutt"ayañax wakischispa?" - sasaw jiskt"äna.
  
  "Kunatsa akankapxta..." sasaw ajanupar ch"allxtayasïna. "Walikiwa, nayax ukampiw askichä. Yuspajarapxsmawa munat ". Ukham sasinjja, Perdue jilatajj kuna jan waltʼäwis utji uk yatiñatakiw avión apnaqerinakar jankʼak saräna.
  
  "Janiw sum qhanañchapkituti, tata. ! " sasaw pilotojj qhanañchäna, Perdue sat chachar uñtasit jan amuytʼasir uñnaqani. "Kuntix jan amuyktxa ukax nayraqat permiso mayiwayta ukatx churatarakiwa, ukampis jichhax janiw uraqir puriñjamäkiti sasaw sapxitu".
  
  "¿Kunatakis ch"iyara listat uñt"ayasi?" Perdue kullakajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna.
  
  "Ukajj nayatakejj mä jan walinakjamaw istʼasi, tata" sasaw copilotojj akham säna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Stan, taqe chuymaw iyaw sista. "Walikiwa, ¿yaqha chiqar sarañatakix combustiblex utjistuti? Nayax wakicht'äwinak lurarakï -sasa.
  
  "Combustiblex utjaskakiwa, tata, ukampis janiw sinti risqiñatakix wakiskiti" sasaw pilotox yatiyäna.
  
  "Billord sat chachar yantʼam. Jan mantayañ munapkchistu ukhajja, alay toqeruw sarapjjañäni. Suecia markaruw uraqir puriraksna, ukax askichañkama", sasaw avión apnaqirinakaparux mayïna.
  
  "Amuyastwa, tata."
  
  "Mayamp control de tránsito aéreo, tata" sasaw copilotojj mä akatjamat säna. "Ist'aña".
  
  "Berlín markaruw khitapxitu, Perdue tata. ¿Kunsa lurañasa? - sasaw pilotox jiskt"äna.
  
  "¿Kunsa yaqha lurañanak lursna? Nayax amuyta, jichhax ukampiw ch"amanchañasa", sasaw Perdue jupax jakthapiwayi. Jupax avión ukan irnaqiriruw jawsatayna ukat hielo ukamp doble ron mayitayna, ukax jupatakix wali munat libación ukawa, kunapachatix kunas jan jupar saraski ukhaxa.
  
  Berlín markan anqäxapan Dietrich ukan pista privada ukar uraqir purisax Perdue jupax Copenhague markan jilïr irpirinakar denuncia formal ukar uñt"ayañ munatapat wakicht"asiwayi. Jupan equipo jurídicopajj janiw Alemania markar jankʼak sarapkaspänti, ukatwa Gran Bretaña markankir embajadaruw jawsäna, ukhamat gobiernon mä representantepamp mä formal tantachäw wakichtʼañataki.
  
  Janiw nina nakhaskir jaqïkänti, Perdue chachajj mä akatjamat avion privadopan chʼiyara listapar mantapjjatapat wal colerasïna. Nayan jakäwijatakix kunats ch"iyar listar mantañax utjaspa ukx janiw amuyañjamäkänti. Ukajj wali muspharkañänwa.
  
  Qhepürojj Reino Unido markankir embajadaruw mantäna.
  
  "Suma tarde, David Perdue sutinïtwa. Ben Carrington tatampiw mä cita ukanx utjitu", sasaw Perdue jupax secretario ukarux Wilhelmstrasse markan embajada ukan jank"ak mayjt"ir pachanx arsuwayi.
  
  "Suma alwa, tata Perdue" sasaw wali munasiñampi jachaqt"asïna. "Jankʼakiw oficinapar irpapjjäma. Jupajj jumamp jikisiñ suytʼaskäna" sasa.
  
  "Yuspära" sasaw Perduex jaysäna, wali phinqʼachata ukat chuym ustʼayata, janiw secretarior jachaqtʼasiñapatak waytʼaskänti.
  
  Gran Bretaña markankir representanten oficinapan punkunakapajj jistʼaratäjjänwa, kunattejj recepcionistajj Perdue sat chacharuw manqhar mantayäna. Mä warmix punku tuqir qhipäxar mesa jakʼan quntʼatäskäna, Carrington jilatampiw parltʼaskäna.
  
  "Perdue tata, iyawstwa" sasaw Carrington chachajj jachaqtʼasïna, ukat asientopat sartasisaw escocés invitadopar arunttʼäna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Ukajj cheqawa" sasa. "Jumampi jikisiñax wali kusiskañawa, tata Carrington."
  
  Carrington chachajj qontʼatäskir warmiruw uñachtʼayäna. "Oficina Internacional de Prensa Alemana ukan mä representanteparuw yanaptʼañapatak jawstʼta" sasa.
  
  Uka muspharkañ warmix jachaqtʼasisaw akham säna: "Perdue tata, yanaptʼañ suytʼaskta" sasa. Gaby Holzer kullakajj ukhamänwa. Uñt'asiñaniwa".
  
  
  3 t"aqa
  
  
  Gaby Holzer, Ben Carrington ukat Dave Perdue jupanakax oficina ukan té ukar jan suyt"at uraqir puriñ jark"atäñ tuqitw aruskipapxäna.
  
  "Herr Perdue kullakaruw sapxsma, ukax janiw nayrjax utjkänti. Jiwasan departamento jurídico, ukhamarak Carrington tatan jaqinakapax wali sum uñakipapxiw kunayman sarnaqäwinakamxa, kunatix ukham arsuñax utjaspa, ukampis janiw kunas registronakaman jikxatapkti, ukax Dinamarca ukat Alemania markanakar jan mantañ jan munatapat qhanañcht"aspa." - sasaw Gabi kullakajj säna.
  
  Gabi kullakajj kunjamsa sarnaqäna uk uñakiptʼañ arskäna ukhajja, Perdue jilatajj akham sänwa: "¡Qhawqha leyinaksa yatjjatañajan pʼakintawayta uk yatipjjaspa ukhajja, jichhakiw jistʼantapjjetaspa" sasa.
  
  Jessica Haim ukat Harry Todd jupanakax Purdue ukan computadoras legales ukan yatxatirinakapäpxänwa, panpachaniw seguridad informática ukan yatxatat independientes ukanakax jupar contratapxäna. Sam, Nina ukat Perdue jupanakan uñacht"ayat archivonakapat juchanïpkchïnsa, Chaim ukat Todd jupanakax janipuniw qullqi tuqit k"arinak lurapkänti. Purdue chachan pachpa qamir yänakapax janiw wakiskiti. Ukhamarus janiw qullqi munañan jaqinakäpkänti. Kunjamtï Sam Cleave ukat Nina Gould jupanakax lurapkixa, Perdue jupax chiqapar sarnaqir ukat suma jaqinakamp muyuntatänwa. Walja kutiw jan kamachirjam sarnaqapxirïna, jïsa, ukampis común jan wali jaqinakat jayaruw sarapxäna, ukat ukax jila parte autoridadanakasa ukat moralistas ukanakas janiw amuyañjamäkänti.
  
  Carrington chachan oficinapan persiananakapat alwajj chʼiyar intejj jalnaqkäna ukhajja, Perdue chachajj Earl Grey sat payïr copap chʼalljjtayäna. Alemán warmin rubio suma uñnaqt"anïtapax electrificador ukhamänwa, ukampis janiw kunjamtï jupax suykäna ukhama carisma jan ukax uñnaqanïkänti. Jan ukasti, chiqpachansa kunayman tuqit amuytʼasiñ munkaspa ukhamänwa.
  
  "Perdue jilata, yatiyapxita, ¿kunapachas Dinamarca markankir políticonakampi jan ukax qullqi tuqit institucionanakamp kuna apasiñas utji?" sasaw Gabi kullakajj jupar jisktʼäna.
  
  "Jïsa, Dinamarca markanx walja negocionak lurawayta. Ukampis janiw círculos políticos ukan sarnaqkti. Nayax juk"amp académica tuqit yatxatañ munirïtwa. Museos, yatxatawi, jach"a yatiqañ utanakan qullqichasiwi, ukampis agenda política ukanakat jithiqtawayta. Kunata?" sasaw jisktʼäna.
  
  "¿Kunatsa akax wali wakiskirïkaspas ukham amuyta, Holzer kullaka?" - Carrington jilataxa qhana amuyt"ata uñkatasa jiskt"äna.
  
  "Walikiwa, ukax wali qhanawa, tata Carrington. Perdue tatax jan registro penal ukanïkchi ukhax yaqha tuqitx uka markanakaruw jan walt"ayañapa, nayatakix ukhamarakiwa", sasaw jan axsaras británico representanterux arsuwayi. "Kunatsa kunatsa ukham lurasi uk jan mä juchar uñtasitäkchi ukhajja, negociantet uñtʼatätapampiw uñtʼayasiñapa. Panpachaniw qullqi tuqit yatipxta, ukhamarak mä jach"a uñt"at jaqit uñt"atätapa".
  
  Carrington jilatajj akham sänwa: "Amuyawaytwa" sasa. "Mä arunxa, jan jaktʼkay expedicionanakan chikanchtʼasitapa ukat philantropo ukham uñtʼatätapax gobiernomatakix mä jan waltʼäwiruw tukuyi?" Carrington jilatajj larusitaynawa. "Akax jan amuyt"kayawa, señora."
  
  "Suytʼam, ¿yaqhep markanakan qollqe uchatajajj inas yaqha markanakar jan confiyapjjañapatak yanaptʼchispati sasmati?" Perdue kullakajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna.
  
  Ukat akham sasaw suma chuymamp säna: "Janiwa" sasa. "Janiw markanakakiti, tata Perdue. Institucionanaka" sasa.
  
  "Chhaqhatätwa" sasaw Carrington chachax p"iqip ch"allxtayäna.
  
  Perdue kullakajj iyaw sasaw pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "Qhanañchtʼäma. Nayax janiw kunjamatsa ukax markajatakis jan ukax yaqha markarus sañ munkti. Jumjamarakiw nayax amuyt"askta, ukat jumax Perdue tatax jan amuyt"asisaw mä ch"axwäwir purisma..." sasaw inglés arut aski aru jikxatañatakix mä juk"a samart"äna, "...yaqhip órganos?
  
  "¿Cuerponaka? ¿Jumatakix organizacionanakax walikïskiti?" - Perdu sasaw jiskt"äna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Jïsa, cheqapuniwa" sasa. "Inas kunayman organizaciones internacionales ukan qollqe toqet jikjjatastajja, khitinakampitï chikañchasipki ukanakar uñisir organismonakan uñisiñap utjayaraksta. Ukham jan walt"awinakax uraqpachanx jasakiw jilxattaspa, ukat yaqhip markanakat jark"atäpxañamawa; janiw uka markanakan gobiernonakapan lurapkiti, jan ukasti khititï uka markanakan infraestructuranakapan chʼamanïki ukan luratawa".
  
  Purdue ukax uka tuqitx wali amuyt"atawa. Alemán señorajj cheqapuniw säna. Chiqansa, janiw yatkayäta ukat sipansa jukʼamp chiqaw satayna. Jupax nayrax empresanakan katuntatänwa, jupanakax inventos ukat patentes ukanakax jupanakatakix wali askïspawa sasaw amuyapxäna, ukampis jupanakan uñisiñanakapax juk"amp suma tratos ukanakaw utjaspa sasaw axsarapxäna. Uka amuyunakax nayrax espionaje industrial ukat boicot comercial ukanakaruw puriyatayna, ukax filiales internacionales ukanakamp negocio lurañ jark"atayna.
  
  "Nayax iyaw sañajawa, tata Perdue. Ukax wali askiwa, industria de ciencias ukan ch"aman conglomerados ukankatamat uñjasa", Carrington jupax iyaw sataynawa. "Ukampis kunjamtï yatktaxa, Holzer kullaka, akax janiw mä prohibición oficial de entrada ukhamäkiti, ukhamax? Akax janiw Alemania markan gobiernopat jutkiti, ¿janich ukhamäki?"
  
  Ukat akham sasaw qhanañchäna: "Ukhamawa" sasa. "Perdue tatax janiw kunakipans Alemania markan gobiernopampix jan walt"äwinïkiti... jan ukax Dinamarca markampi, nayax amuyta. Nayax amuyta, juk"amp jamasat luratawa, um, under-" sasaw chiqap aru jikxatañ yant"äna.
  
  "¿Imantat sañ munasmati? ¿Imantat organizacionanaka? - Perdue kullakaruw nudged, jupax jan wali inglés arut jan wali amuyt"ayatapat suyt"asa.
  
  -Ukhamawa -sasa. Uraq manqhankir tamanakax jupanakat jithiqtañ munapxi. ¿Jichhax kunas jumatakix chikañchasi, ukax atipt"asiwiruw jan walt"ayaspa?" sasaw Perdue kullakarojj jisktʼäna.
  
  Ukat jankʼakiw akham säna: "Janiwa" sasa. "Chiqansa, mä jukʼa samarañwa apstʼasiyäta. Cheqas jichhajj vacacionanktwa" sasa.
  
  "¡Akax wali llakiskañawa!" - Carrington jupax p"iqip ch"allxtasaw k"uchirt"asis jach"at arsüna.
  
  "Ukatwa llakisiñaxa, tata Carrington" sasaw Perdue kullakax jachaqt"asïna. "Walikiwa, mä juk"a pachax nayax yattwa janiw kamachi tuqitx kuna jan walt"awinakas utjkituti. Nayajj markajampiw uk uñjä" sasa.
  
  "Waliki. Ukatx kunjamtix lurañjamäki ukhamarjamaw aruskipt"apxta, uka jan uñt"at jan walt"äwit juk"a yatiyawinakaw utjistu", sasaw Carrington jupax tukuyäna. Ukampis alemán suma uñnaqtʼan khitataruw akham säna: "Ukampirus janiw uñtʼatäkiti, Holzer señora" sasa.
  
  Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Jïsa, tata Carrington.
  
  "Yaqha urux CNN ukanx oficialmentex canciller ukarux jiwayawinakamp chikaw uñt"ayawaytaxa, ukampis janiw kunats ukham lurasi ukx yatiyapktati", sasaw wali munasiñamp jiskt"asiwayi. "¿Kuna jan walt"awis utji, ukax prensax jan yatiñapawa?"
  
  Jupajj wali jan wali uñnaqtʼanïnwa, profesionaljam sarnaqañatakiw chʼamachasïna. Ukat ajjsarayasisaw panpachani chachanakar uñkatäna: "Ajjsartwa, akajj wali imantat yatiyäwinakawa" sasa.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Mä arunjja, jïsa" sasa. Jupax Gaby Holzer kullakaruw wali amuyumpi ukat llamp"u respetompi jak"achasïna ukat jupan jak"aparuw qunt"asïna. "Señora, inas akax jichhak élite política ukat social ukar ataques ukanakamp chikachaschispa?"
  
  Uka aruxa mayampiwa utjxäna.
  
  Carrington chachajj jaysäwip suyaskäna ukhajja, wali musphataw uñnaqäna. Amparanakapamp khathatimpiw juk"amp té warantasïna, taqi amuyunakapax alemán enlace ukar uñt"ayasa.
  
  "Nayax amuyta, taqiniw teoría ukax utji, ukampis mä arxatirirjamax janiw derechonïkti amuyunakax arsuñataki, Perdue tata. Jumax uk yatisktawa. ¿Kunjamatsa jumajj amuyasma, nayajj mä civilampi uka toqet parltʼasiristjja?" Jupax wali jach"at arsüna.
  
  "Kunalaykutix kunapachatix secretos ukanakax nivel gubernamental ukan yatiyatäki ukhax llakistwa, munat jilata", sasaw Perdue jupax jaysawayxi.
  
  Ukat jan kun imtʼasa akham sänwa: "Akajj alemán arutwa juti" sasa. Gabi kullakajj Carrington jilataruw uñtäna. "¿Balconaman cigarro pitasmati?"
  
  "Chiqansa" sasaw iyaw säna ukat oficinapat Wilhelmstrasse markar uñtat mä suma balconar puriñ suma vidrio punkunak jistʼarañatakiw saytʼasïna.
  
  Ukat jachʼa jiskʼa cigarrop qhantʼayasajj akham sänwa: "Aka cheqatwa markapachar uñjta" sasa. "Akanjja, maynijj librew parlaspa, jiñchunakani pirqanakat jayarstʼasa. Kunas luraskiwa, señores", sasaw Carrington ukat Perdue jupanakar säna, jupanakax flanque ukankapxirïna, uñch"ukiñ kusist"añataki. "Ukat akax mä nayra saxrawa sartawayi; nayratpach armatäki uka chʼaxwäwi... Janiwa, janiw chʼaxwañakiti. Ukax juk"ampirus facciones ukanakan ch"axwawipar uñtasitawa, jupanakax nayratpach jiwataw sasaw amuyapxäna, ukampis jupanakax sartasipxiwa ukat huelga lurañatakix wakicht"atawa".
  
  Perdue ukat Carrington jupanakax jank"akiw uñch"ukipxäna, janïr Gabi-n yatiyawip qhipa uñt"ayañkama. Janipuniw jupanakar uñchʼukkänti, jan ukasti arsüna, amparanakap taypin jiskʼa chhullunkhanak samaqäna. "Janïr jiwayañ qalltaskipanx cancillerasax katuntatäxänwa".
  
  Panpachaniw Gabi kullakajj jichhak jupanakar jaqontäna uka bomba uñjasajj jachaqtʼasipjjäna. Janiw imantat yatiyäwinakak yatiyaskänti, jan ukasti Alemania markan gobiernopan p"iqinchiripax chhaqhatapat jichhakiw arsuwayi. Mä golpe de estado ukham thujsa, ukampis secuestro qhipäxanx kunas juk"amp ch"amakas utjkaspa ukhamaw ist"asi.
  
  "Ukampis ukajj mä phajjsit jilaw pasjjäna, inas jukʼampïchïna!" Carrington jilatajj akham sasaw jachʼat arsüna.
  
  Gabi kullakajj pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "¿Ukat kunatsa akax jan taqin uñjkatax yatiyatäkänti?" - Perdu sasaw jiskt"äna. "Chiqpachansa, janïr uka kasta kʼari amtäwinakax Europa uksar purinkipanxa, taqi jakʼankir markanakar yatiyañax wali askïspawa".
  
  "Janiwa, akax jamasat imatäñapawa, tata Perdue" sasaw jupax janiw iyaw skänti. Jupax millonario jaqir uñkatañatakiw kutt"äna, nayranakapampix arunakapax wali wakiskirïtap uñacht"ayäna. "¿Kunatsa uka jaqinakax, aka sociedad ukan élite ukankirinakax jiwayatäpxäna sasin amuyta? Taqi ukanakax ultimatum ukan chikanchatäpxänwa. Taqi ukanak qhipäxan jaqinakax Alemania markan wali ch"aman markachirinakarux kuntix munapki uk jikxatañkamaw jiwayapxä sasaw ajjsarayapxäna. Canciller jilatax jakaskakiñapatakix kunatix jupanakan ultimatum ukax phuqhaskakiwa", sasaw jupanakar yatiyawayi. "Ukampis kunapachatix uka pachar jak"achasiñäni ukat Servicio Federal de Inteligencia ukax jan kuntix mayipki ukx puriykani ukhax markasax...", sasaw k"allk"u larusitayna, "... machaq irpirinakan apnaqata".
  
  "¡Suma Dios!" Carrington jilatajj samañapanwa säna. "MI6 ukarux uñt"ayañasawa, ukat-"
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Janiwa" sasa. "Janiw akax mä jach"a uñacht"äwi público ukar tukuyañax risqiskaspati, tata Carrington. Ukax fugas ukhax Canciller ukax janïr arumax jiwxaniwa. Kuntï lurañasajj wakiski ukajja, khitirus uka ataquenakajj kawkitsa uñstawayi uk yatjjatañapatakiw yanaptʼañasa" sasa.
  
  "¿Kunsa Alemania markat munapxi?" Carrington chachajj chawlla katurïnwa.
  
  "Janiw aka chiqax yatkti" sasaw Gabyx quejasïna, thayaruw chhullunkha phust"äna. "Kuntix yatkta ukax akax mä jach"a qamir tamawa, niyas jan tukuskir yänakaniwa, ukat kuntix jupanakax munapki ukax janiw kunas uraqpachan apnaqatäñat sipan juk"ampikiti".
  
  "¿Kunsa jumajj uka toqet lurañasa sasin amuyta?" - Carrington jupax jiskt"äna, barandilla ukar qunt"asisaw Perdue ukat Gabi ukanakar pachpa pachan uñch"ukiñataki. Thayax jisk"a ch"iyar ñik"utaparux ch"allxtayäna, kunawsatix uka amtar suyt"askäna ukhaxa. "Janiw khitirus uka tuqit yatiyksnati. Ukajj taqe jaqenakan yatjjataspa ukhajja, Europa toqeruw histeriajj jiljjattaspa, ukat Cancilleramatakejj jiwañatak juchañchatäspawa sasaw niya yatta" sasa.
  
  Punkutpachaw Carrington chachan secretariopax señas uñacht"ayäna, visa inconsistencia ukan declaración ukar firmañapataki, ukat Perdue ukat Gabi jupanakax jan wali amukt"ataw qhiparapxäna. Taqinipuniw uka tuqit kunjamsa lurapxäna ukxat lupʼipxäna, janis jupanakan lurañapäkchïnxa. Jupanakax akapachan pä suma markachirinakakïpxänwa, ch"amaka almanakar ch"axwañ yanapt"añ thaqhasa, jupanakax jan juchani jaqinak jan sinti qhuru chuymampiw tukusipxäna, qullqi munañamp ch"amampi thaqhasa.
  
  "Perdue tata, iyaw sañax nayatakix uñisiñawa" sasaw säna, ukat jankʼakiw uñtʼäna, kawkhantï katuqapkäna ukax wali chʼam tukuskiti janicha uk yatiñataki. "Ukampis nayaw avión ukar mayjtʼayañatak wakichtʼayäta" sasa.
  
  "Kuna?" sasaw Perdue kullakajj säna. Chʼiyar chʼiyar nayranakapajj jisktʼanakamp phoqantatänwa, kunattejj musphataw uka warmir uñchʼukiskäna. -¿Kunatsa ukham lurapxtaxa?
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Khitïtas uk yatta" sasa. "Espacio aéreo danés uksat jaqunukuñax janiw aguantañjamäkiti, ukx yattwa, ukatx yaqhipanakaruw mayiwayta - yanapirinak sañani - sistema de control de tránsito aéreo ukar hackear Berlín markar khitañataki. Carrington jilatajj uka toqet jawstʼkani uka jaqeruw nayajj yatiyäta. Nayax mä oficial ukham uñt"asiñajapunïnwa. Jaqinakax uñch"ukipxi, uñjapxtawa" sasa.
  
  "Ay Diosay, Holzer señora" sasaw Perdue kullakajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna, wali llakitaw jupar uñkatarakïna. "Chiqpachansa nayamp parltʼasiñatakix wali chʼamäspawa, ukhamax ¿kunsa nayat munta?"
  
  "Aka Premio Pulitzer premio katuqir periodistax taqi thaqhawinakaman masimawa", sasaw qalltawayi.
  
  "¿Sam Cleave sat chachajj?"
  
  "Sam Cleave" sasaw mayamp säna, khitirus sañ munäna uk yatisajj samarañaw utjäna. "Jupax secuestronaka ukat qamirinakaru ukhamarak ch"aman jaqinakar ataques ukanakat yatxatañapawa. Jupax kuns infierno munapxi uk amuyt"añapawa. Nayajj janiw jupanakar qhanstayañatakejj chʼamanïkti" sasa.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Ukampis jumax yatisktawa kunas pasaski" sasa. Carrington jilatajj jupanakamp mayamp mayachaskäna ukhajja, pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  Carrington jilatajj akham sänwa: "Ukhamajj ¿oficinaman yaqha jaqenakar amuyunakamat yatiytati, Holzer kullaka?"
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Chiqansa, mä qhawqha yatiyäwinak archivayäta, ukampis yatisktawa" sasa.
  
  Carrington chachajj wali musphataw akham säna: "Chʼikhi" sasa.
  
  Gabi kullakajj jan pächasisaw säna. "Jumax yatisktawa, janiw kuns yatkti, ukampis janiw ikiskti. Nayax ukham lurañanak lurañ munta, kunatix alemán jaqinakan ukhamarak taqinin sum jakasipxañapatakix jan walt"ayaspawa, ukatakix negociojampiw" sasa.
  
  "Ukax jumatakix wali patriótico ukhamawa, señora Holzer", Carrington jupax siwa.
  
  Jupax silenciadoran bozalpampiw chhuxriñchjasïna ukat janïr Perdue kullakax nayranakap ch"irmthapiskipanx p"iqip phust"äna. Kunjamakitix Gabi-n ch"uqt"at janchipax kawkhantix Carrington-ax jaquntawaykän uka barandilla patxaruw jaquntatäna, Perdue-rux jank"akiw pä guardaespaldas de embajada-nakax atipt"apxäna, jupanakax jan amuyt"asisaw jaquqanipxäna.
  
  
  4 t"aqa
  
  
  Ninax tubo lakap ch"akhutayna, inas jan sum samsuñapatak axsarasa. Sam sat chachajja, janiw jan sum samsuñajj utjkiti, jan wali cheqanwa samsuñajajj wakisi sasaw säna, mä arunjja, uma manqhan samsuñjamawa. Qhana, bálsamo umax umax jalnaqir janchiparuw muyuntäna, kunawsatix arrecife patxar nayrar sartaskäna ukhaxa, janiw tiburón jan ukax yaqha qutankir animalanakax jan wali urunïpki ukanakamp jawq"jatäñap suyäna.
  
  Jupan manqhanjja, tʼiju tʼiju tʼiju tʼiju tʼiju tʼiju tʼiju tʼiju tʼiju tʼiju tʼiju tʼiju tʼiju tʼiju tʼiju tʼiju tʼiju tʼiju tʼiju lamar qota pamparuw kʼachachtʼäna, ukat qhana ukat suma coloranakampi chʼamañchtʼäna, uka coloranakajj Nina kullakajj janipuniw utjatap yatkänti. Walja kasta challwanakaw jupamp chikt"asipxäna, thakip taypin t"ijtapxäna ukat jank"akiw sarnaqapxäna, ukax mä juk"a axsarañapatakiw yanapt"äna.
  
  "¿Uka maldito escuelanak taypin kunas imantatäspa ukat nayar jutaspa ukhajja, ¿kamachasmasa?" sasa. Ninax jupa pachpaw axsarasïna, "¿Jichhax mä kraken jan ukax kunayman arknaqatax utjaspa , ukat chiqpachans taqi challwanakax ukham t"ijt"apxi kunatix ukat jayarst"añ munapxi ukhax kamachasmasa?"
  
  Nina kullakajj wali chʼamampi amuytʼasirïtapat adrenalina sat jachʼa jachʼa tukutapat yuspajarasisaw jukʼamp jankʼak kayump taktʼäna, amparanakap ladonakapar wali chʼamampiw chʼalljjtayasïna ukat qhep qhepa jachʼa qalanak pasañ lanzampiw lanzampi sarawayjjäna, ukhamat uma patjjar puriñkama. Qhepäjjapanjja, qollqet lurat burbujanakaw nayrar sartatap uñachtʼayäna, ukat tubopan pata puntapatjja, mä lliphipikir jiskʼa bolas de aire ukaw phallasïna.
  
  Nina kullakajj pechopas kayunakapas phichhantañ qalltatap amuyaskäna ukhakiw phallawayjjäna. Q"uma ñik"utapax qhipäxar peinado ukhamawa, ch"uxña nayranakapax juk"amp jach"a uñnaqt"anïnwa. Chakinakapax laq"a pamparuw llamkt"äna ukat qalanakamp lurat qullunak taypin playa cala ukar kutt"añ qalltäna. Chuyma ch"allxtasa, uma jalsu tuqirux ch"axwäna, lentes amparapamp katxarusa.
  
  Uka umax qhipäxat qalltawayi, ukat aka pachax uka chiqan uma taypin jikxatasiñatakix wali axsarañawa. Suertenixa, intix tantachasir qinayanak qhipäxan chhaqtawayxäna, ukampis wali jayäxänwa. Nina kullakajj nayrïr kutiw oraqpachan tropical cheqan jikjjatasïna, ukat uka toqetjja niyaw tʼaqhesjjäna. Amparanakapan usupax sapa kutiw umax wila ñik"utapar ch"allt"äna ukhax mutuyäna. Mä uru nayrajj inti jalsun nakhantatapat nayrapajj niyaw chʼiyjañ qalltäna.
  
  "¡Ay Dios, ¿janit chʼusawjaru puriristjja!" - Jupax jan suyt"ataw jachaqt"asïna, kunatix sapa kutiw olas ukat quta spray ukanakax wila ch"allt"at janchiparux salt surf ukamp ch"allt"äna. Kunapachatï umax qunqurinakapar cinturapar puriñ qalltäna ukhaxa, jankʼakiw jakʼankir imantañ uta thaqhäna, uka imantasir utax kunjamtï yatkäna ukhamarjamax playankir baränwa.
  
  Sapa yuqall wawampi chachampi chika, uka jisk"a suma uñnaqt"an tawaqurux ch"alla ch"allaruw jalnaqir uñjiriw kutt"apxäna. Ninan ch"iyar cejas ukanakax jach"a ch"iyar nayranakapat sipanx wali suma uñtatawa, mármol ñik"utaparukiw ch"amanchawayi, jichhax wali wilañchatäkchïnsa. Taqi nayranakapaxa jank"akiw kimsa esmeralda ch"uxña kimsa chimpunak uñch"ukipxäna, ukax juk"akiw janchipan kawkir chiqanakatï chachanakax juk"amp munapkän ukanak ch"uqt"äna. Ninan janchipax janiw kunäkisa, ukampis kunjamsa aptʼasitayna ukaw mayninakax jupar jachʼañchapxäna ukat munapxarakïna.
  
  "¿Jichha alwax nayamp chikäkäna uka jaqir uñjtati?" - sasaw barman waynarux jiskt"äna, jupax mä jan botonani panqaran kamisampiw isthapita.
  
  "¿Lentes obsesivas ukan jaqiti?" sasaw jisktʼäna. Ninax jachaqt"asisaw p"iqip ch"allxtañapa.
  
  "Jïsa. Ukaw nayajj thaqkayäta" sasa, sasaw nayranakap chʼoqtʼasïna. Jupax janq"u algodón túnicap kawkhantï jaytawaykäna uka esquina sillut apthapïna ukat p"iqip patxaruw jaquntäna.
  
  "Jichhax jaya pachaw jan uñjkti, señora. Qhip qhipa kuti uñjta, jupax jak"a ayllun jilïr irpirinakamp jikisiñatakiw saraskäna, jupanakan saräwipat jan ukax kunayman yatxatañataki", sasaw barmanx yapxati. "¿Umtʼasïtati?"
  
  "Um, ¿uka factura nayaru pasayaspati?" - jupax charmataynawa.
  
  "Ukhampuni! ¿Kunas utjani? sasaw jachaqt"asïna.
  
  "Sherry" sasaw Ninax amtäna. Jupajj kuna machjayir umañas utjani sasaw pächasïna. "Ta."
  
  Uka urux chhullunkhayat thayaruw tukuwayxäna, kunatix umax mä ch"uqi ch"uqi apt"asitayna, ukax quta thiyaruw qamasïna. Ninax umañap umt"asïna, lentes katxarusaw nayranakapax muyuntat uraqinakap uñch"ukiskäna. Jilapart aljirinakax sarxapxänwa, jan ukax mä tama italiano yatiqirinakaw bar ukan mayni chiqan machantat filasipkäna, ukat pä jan uñt"at jaqinakaw bar ukan umañanakap amukt"at qunt"atäsipkäna.
  
  Nina kullakajj jerez sat manqʼa tukuyasajja, qotajj jukʼamp jakʼachasisin intejj jankʼakiw jalantjjatap amuyasïna.
  
  "¿Mä jachʼa thaya jutaskiti jan ukajj kunas?" -sasawa barmanxa jiskt"äna.
  
  -Janiw nayax ukham amuyktti -sasa. Ukatakix janiw qinayanakax utjkiti" sasaw jaysäna, paja teja manqhat uñch"ukiñatakix nayrar jaquntasaw jaysäna. "Ukampis nayax amuyta, thaya pachax niyaw purini."
  
  Ninax uka amuyt"asax larusitaynawa.
  
  "¿Ukat ¿kunjamarak akax utjaspasti?" -sasawa chhuxriñchjasïna. Barman chachan jan amuytʼasir uñnaqap amuyasajja, kunatsa thaya amuyupajj larusiñatakjam uñjäna uk sänwa. "Ay, nayax Escocia markankirïtwa, ¿uñjapxtati?"
  
  "Saram!" - sasaw larusitayna. "Uñjtwa! ¡Ukatpï jumax Billy Connelly ukham ist"asirïtaxa! Ukat kunatsa jumax", khuyapt"ayasisaw ñik"utap ch"uqt"äna, wila ñik"utaparuw juk"amp yäqasa, "aka chiqan nayrïr urux intimp nuwasiñanx atipt"awayta.
  
  "Jïsa" sasaw Ninax iyaw säna, ukat amparanakap wasitat uñakiptʼasax atiptʼasisaw chhuxriñchjasïna. "Balix nayaruw uñisi."
  
  Jupax larusisaw p"iqip ch"allxtayäna. "Janiwa! Bali markax suma uñnaqt"anïñ munaraki. ¡Bali markax suma uñnaqtʼanïñ wal muni!" -sasawa jach"at arsüna ukatxa contador manqharuwa pataru liwxatäna, ukatxa mä botella jerez ukampiwa mistunïna. Jupax yaqha vaso warxatäna. "Establecimiento ukan qullqipampixa, Bali markat jach"añchäwinakaw utji".
  
  Ninax jachaqtʼasisaw akham säna: "Yuspära" sasa.
  
  Chiqansa, machaq samarañ jikxatatapax jupatakix wali askiwa. Pä uru nayrajj Sam jilatampi purinipkäna ukhatjja, janiw mä kutis coleratäjjänti, jan ukasti, cheqas intix jupar jawqʼjkäna ukaruw ñanqhachäna. Escocia markat jayarstʼata, Oban markankir utapat jayarstʼata, jukʼamp manqhankir jisktʼanakajj janis jupar puriñjamäkaspa ukhamwa amuyasïna. Yämas aka cheqanjja, kawkhantï Ecuador sat qotajj jupat alay toqenkäna, janiw aynach toqenkkänti, jichha kutejj kuna kasta akapachankir jan ukajj jachʼa jan waltʼäwinakas jan jakʼachasiñjamäkaspas ukhamwa amuyasïna.
  
  Bali kullakajj jan kuna usuniw imantasïna. Ninax muspharkañawa, kunjams islanakax Europa uksat mayj mayjäpxäna, intix uñiskäna ukat sapa kuti junt"u umax kunkaparux wasarar tukuyäna ukat lakap tejaruw lakap ch"allxtayäna. Janiw kunas imantasiñapatak utjkänti, jan ukasti Nina kullakajj jupan askipatakiw mä cambio de paisaje munaskäna. Ukhamatwa utar kuttʼanjjani ukhajj wali sum jikjjatasjjani.
  
  Sam sat waynax jakaskatap yatisax wasitat uñjasaxa, uka feisty académicox jankʼakiw empresapat sum apnaqañ amtäna, jichhax taqi kunat sipansa janiw jupar chhaqkänti. Kunjamtix jupax, Reichtisusis, Dave Perdue-n haciendapan ch"amakanakat mistunkäna ukax jichha pachar wali askit uñjañ yatichäna, janiw kunas juk"amp askïkänti. Kunapachatï jiwatäkaspas ukham amuyaskäna ukhajja, tukuyañasa ukat arrepentisiñas kamsañsa muni uk sum amuyäna ukat janipuniw mayampsa uka llakimp uñjjjäti sasaw arsüna, mä arunjja, jan yatisajj llakisiñaw utjäna. Jakäwipat jan utjatapajja, Nina kullakarojj Sam-ar munasitapwa amuyayäna, janis jupamp wali sum apasiñap amuykchïnjja.
  
  Sam sat chachajj uka tiemponjja, yaqhep toqet mayjänwa. Natural ukhamawa, mä diabólico nazi barcon secuestrat uñjasitapatxa, uka barcox jan qullan física tuqit muspharkañ telarañaparuw carcelar jist"antatayna. Qhawqha pachas juparux gusano phuch"ut gusano ukar jaquntatäna ukax janiw qhanakiti, ukampis mä kunaw qhana - uraqpachan uñt"at periodistan jan iyawsañjam uñjäwip mayjt"ayawayi.
  
  Ninax visitanakan chʼamaktʼir aruskipäwip istʼäna, ¿kunsa Sam chachax luraskäna sasaw jisktʼasïna. Cámarapa jupamp chikätapajja, mä jukʼa tiempojj janiw utj-jjaniti sasaw amuyayäna, inas islanakan suma uñnaqtʼanïtapat chhaqtjjchïna ukat horasajj jan sum yatkchïnti.
  
  "Qhipa t"aqa" sasaw barman jachaqt"asis yaqha umañ warantañ munäna.
  
  -Ay janiwa, yuspajarapxsmawa. Ch"usa purakanxa, aka sustanciax Rohypnol ukar uñtasitawa", sasaw jach"at arsüna. "Nayax mä uru sañ munta" sasa.
  
  Bar taburetepat jaltasaw amateur snorkeling equipop apthapisin amparapamp liwxatäna ukat bar ukan irnaqirinakapat amparapampiw despedida luräna. Sam jilatampi jakaskäna uka cuartonjja, janiw kuna señalas utjkänti, ukajj suytʼatäñapänwa, ukampis Nina kullakajj janiw kuns kamachkänti, Sam chachan sarjjatap laykojj janiw sum jikjjataskänti. Jupax mä taza té lurasaw suyt"äna, anqar uñtasa, jach"a vidrio deslizante punkut uñtasa, kawkhantix jisk"a janq"u cortinanakax quta thaya taypin liwxataskäna.
  
  Ukat akham sasaw jachäna: "Janiw puedkti" sasa. "¿Kunjamarak jaqinakax ukham quntʼasipxaspasti? Tatitu, nayajj loqtatäjjtwa" sasa.
  
  Ninax ventananakap jist"antasinx khaki pantalón de carga, botas de senderismo ukampiw uchasïna, ukat jisk"a bolsaparux cuchillo de pluma, brújula, toalla ukat mä botella muxsa umampiw phuqt"äna. Amtäwinïsajj uka qurpachasiñ utan qhepäjjat walja qoqanakan utjkäna uka cheqaruw saräna, ukanjja mä senderismo thakiw uka markankir mä ayllunakar puriyäna. Qalltanjja, jachʼa chʼalla thakejj mä jachʼa catedral taypinwa juntʼu qoqanakat muyuntäna, uka jamachʼinakajj kunayman color jamachʼinakampi ukat chʼamañchtʼkir qhana jawiranakampi phoqantatänwa. Walja minutonakaw jamachʼinakan artʼasitapajj niyaw istʼañjamäjjäna, ukampis qhepatjja, uka jamachʼin wararitapajj jiwjjänwa, kawkhantï jichhak mistkäna uka barrion jistʼantatäkaspas ukhama.
  
  Jupan nayraqatapanxa, thakhix qullu pataruw chiqak saräna, ukat aka chiqan ch"uxña quqanakax janiw sinti ch"uxñakïkänti. Nina kullakajj jamachʼinakajj qheparatäpjjatap amuyasïna, jichhajj mä muspharkañ chʼama cheqanwa saraskäna. Jayanjja, wali chʼamäki uka jaqenakan arunakap istʼäna, uka pampajj kawkhantï saytʼatäskäna uka qollu thiyat jaya cheqanwa istʼasïna. Jisk"a ayllun alayapanx warminakax jachapxäna ukat axsarapxäna, kunapachatix tribunkir chachanakax maynit maynikam arnaqasis arxatasipxäna. Taqi ukanak taypinxa, mä jaqiw laq"a patxan qunt"atäskäna - mä jan jawillt"at invitado.
  
  -¡Sam! - Ninax jachaqt"asïna. -¿Sam?
  
  Jupax qullu patat asentamiento tuqir sarañ qalltäna. Ninampi aychampi mayj mayj thujsapax thayaruw phuqhantäna, jak"achasïna, Sam juparux nayranakap uñch"ukiskäna. Jupax ch"iqa amparapampiw mayni jaqin p"iqip patxar kayu ch"akkatat qunt"asïna, mä aru yaqha arut walja kutiw arsu. Uka llakisiñ uñjawix Ninaruw axsarayäna, ukampis Sam jupax amigopänwa ukat jupax janïr jaqinakax nuwasiñar tukupkipanx kunas utji uk uñakipañ suyt"äna.
  
  "Kamisaki!" - sasaw säna, chika taypinkir ch"usawjaruw mistuwayxäna. Ayllunkirinakax qhan uñisiñampiw jaysapxäna, jank"akiw Nina-rux arnaqapxäna ukat amparanakap jan walit luqxatapxäna, jupar jaqunukuñataki. Amparanakap luqtasaw jan uñisirip uñachtʼayañ munäna.
  
  "Janiw kuna jan walinak lurañatakis akankkti. Akax" sasaw Sam-ar uñacht"ayäna, "amigojawa". Nayajj uk apthapï, ¿janich ukhamäki? Waliki?" Ninax qunqurt"asisaw Sam tuqir sarkasax ist"asir cuerpon arunakap uñacht"ayäna.
  
  Ukat amparap jupar luqtasaw akham säna: "Sam" sasa. -¡Diosaja! Sam, ¿kunas nayranakamajj jan walïki?
  
  Mä aru walja kuti arskäna ukhajja, nayranakapajj wasitatwa chʼakhanakapar liwjjatäna.
  
  "¡Kalihasa! ¡Kalihasa!"
  
  -¡Sam! ¡Maldita, Sam, sartam, maldición! ¡Juma laykuw jiwayapxitani!" - sasaw jach"at arsüna.
  
  "Janiw sartayañjamäkiti" sasaw uka jaqix tribu p"iqinchirïpachäna, Nina kullakaruw säna.
  
  "Kunats janixa?" Jupajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna.
  
  -Kunalaykutix jupax jiwatäxiwa -sasa.
  
  
  5 t"aqa
  
  
  Ninax uka urux waña junt"u pachanx ñik"utapax sayt"ataw jikxatasïna. Ayllu patat alaxpachax q"illu q"illuruw tukuwayxäna, ukax Atherton usurnukstat alaxpachat amtayistu, kawkhantix mä kutix wawatpach mä qhixu qhixu pachan visitt"irïna.
  
  Jan iyawsasaw ñikʼutap chʼoqtʼasïna, jefeparuw wali qhuru uñkatarakïna. "Jupax janiw jiwkiti. Jupax jakaskiwa ukat samañarakiwa... ¡aka chiqanwa! ¿Kunsa jupajj siski?"
  
  Uka jilïr jaqix jakäwipanx walja kutis pachpa uñacht"äw uñjkaspa ukhamaw chhuxriñchjasïna.
  
  "Kalihasa. Amparapankir jaqirux sutipxaruw jiwañapatak mayïna" sasa.
  
  Sam jakʼankir yaqha chachajj tʼijtʼañ qalltäna, ukampis colerat uñchʼukirinakajj janiw compañeropar yanaptʼañatakejj nayrar sartapkänti. Nina kullakajj Sam sat chacharuw wal chʼalljjtayäna, ukampis jefejj alarmatwa jaqontäna.
  
  "Kuna?" - sasaw juparux arnaqasïna. "¡Akax jaytxäwa! ¡Nayarux antutapxita!
  
  "Jiwat diosanakaw parlasipki. Ist"añamawa", sasaw iwxt"awayi.
  
  "¿Taqi jumanakax loco tukupxtati?" - sasaw arnaqasïna, amparanakap thayaruw jaquntäna. -¡Sam! Ninax wali mulljataw jikxatasïna, ukampis Sam sat chachax Sam satänwa ukat uka markankir jaqir jiwayañapatakiw jarkʼañapa sasaw amtasiskakïna. Jilïr irpirix jan jark"aqasiñatakix muñecapat katxarutayna. Ukham jan chʼamani uñnaqtʼan jilïr jaqetakejj katthapitapajj janiw naturaljam chʼamanïkänti.
  
  Sam nayraqatan laq"a patxanxa, uka markankir jaqix wali t"aqhisiñampiw arnaqasïna, kunawsatix Sam jupax jan kamachirjam q"uchup wasitat arsuskakïna. Sam chachan nayrapat wilax mistunïna ukat pechoparu ukat thixninakaparuw ch"allxtäna, ukat ayllunkirinakax mä coro de terror ukham uñacht"ayapxäna. Warminakax jachapxäna ukat wawanakax arnaqasipxäna, Ninax jachaqt"asipxäna. P"iqip wali ch"amampiw ch"allxtasa, escocés sarnaqäw yatxatirix histérico ukhamaw arnaqasïna, ch"amap apthapisa. Taqi ch"amapampiw nayrar sartäna, p"iqinchirin amparapat mistxasaxa.
  
  Nina kullakax colerasiñampi ukat axsarañampiw Sam ukar mä botella umamp amparapar apt"atax t"ijtäna, kimsa ayllunkirinakaw arknaqapxäna, jupar jark"aqañatak khitatäpxänwa. Ukampis jupax wali jayaruw sarxäna. Sam sat chachar purisajj ajanupar ukat pʼeqeparuw uma warjjatäna. Jupax amparap ch"allxtayäna kunapachatix ayllunkir jaqinakax katjapxäna, jupanakan ch"amapax jisk"a janchipatakix sinti jach"änwa.
  
  Sam chachan nayranakapajj jistʼarasïna, kunattejj uma gotanakaw nayraqatapat tʼijtjjäna. Mä ratukiw qʼochuñapajj tukusjjäna, ukat nayraqatapankir uka markankir jaqejj tʼaqhesiñat qhespiyatäjjänwa. Wali qarjata ukat jachtʼasisaw laqʼa patjjar liwjjatäna, diosanakaparuw jawsäna ukat khuyaptʼayasitapat yuspärarakïnwa.
  
  -¡Jichhax jaytapxita! Ninax arnaqasïna, ukat mä chacharuw suma amparapamp jawq"jäna. Jupajj ajanuparuw wal chʼalljjtäna, ukatwa laqʼar jaqontäna.
  
  "¡Jan wali profetamar akat apsusim!" Ninar atacadorax mä thiya acentompiw qhuru arsüna, amparap jiltayasa, ukampis jilïr irpirix juk"amp nuwasiñat jark"äna. Mayni jaqinakax jupan kamachiparjamaw uraqit sartasipxäna ukat Nina ukat Sam jupanakaruw sapak jaytapxäna, ukampis janiw janïr uka chiqat pasañkamax jan mantañ munirinakarux thuqt"apkänti.
  
  -¿Sam? ¡Sam!" - Ninax arnaqasitaynawa. Arupax wali mulljata ukat colerasiñampiw khathatitayna, kunawsatix ajanupar amparanakapamp katxarusa. Jupax usuchjat amparap pechoparuw wali t"aqhisiñamp katxarutayna, ukat ch"amakt"at Sam-arux kayut sayt"ayañ yant"äna. "¡Jesucristo, Sam! Sartasiña!"
  
  Nayrïr kutiw Sam chachajj nayranakap chʼoqtʼäna. Jupax ñik"utap ch"uqt"asïna kunawsatix jan walt"awinakax jupar jariqkäna ukhaxa.
  
  -¿Nina? sasaw jachäna. -¿Kunsa akan luraskta? ¿Kunjamatsa jikxatapxista?
  
  "Uñtapxam, ukakipkarakiw fuck sartasipxam ukat aka chiqat mistupxam janïr aka jaqinakax manq"añatakis ch"iyar asnunakasar phayañkama, ¿walikiti?" - -sasawa samaña manqhana säna. "Amp suma. ¡Askiw Sam!"
  
  Jupaxa suma masiparu uñtäna. Jupajj wali muspharatäkaspas ukhamänwa.
  
  "¿Kunas uka chʼakhajj ajanuman utji? Nina. Chhuy! ¿Khitis..." jank"ak jilxatir jaqinak taypinkapxatap amuyasïna, "... ¿khitis jawq"japxtam?"
  
  "Jichhax janiw macho ukham sarnaqañamäkiti. Ukhamarusa, uka fuck ukax aka chiqat apsuñäni. Jichhaxa -sasawa wali ch"amampi jiskht"äna.
  
  "Walikiwa, walikiwa" sasaw jan ist"asis arsüna, wali q"al ch"amakt"ata. Nayranakapaxa mä ladut maysaruw jalnaqäna, kunawsatix thuqhuñ uñch"ukirinakar uñch"ukiskäna, jupanakax jisk"achataw arnaqasipxäna ukat jupar ukat Nina ukar khitañatakiw amparapamp uñacht"ayapxäna. "Tatay, ¿kuna jan waltʼäwis jupanakan utji?"
  
  -Janiw kunas wakiskiti. Aka chiqat jakkir mistxañäni ukhax taqi kuns qhanañcht"ä" sasaw Ninax t"aqhisiñat ukhamarak sustjata jachaqt"asïna, Sam-an jan sayt"ir janchiparux qullu pataruw ayxatäna.
  
  Kunjamtï lurañjamäki ukhamarjamaw jankʼak sarjjapjjäna, ukampis Nina kullakajj usuchjasitap laykojj janiw qhespiñ puedkänti.
  
  "Janiw nayax ukham lurkti, Sam. Sarantaskakïta" sasaw jachʼat arsüna.
  
  "Janiw ukhamäkiti. Yanapt"apxäma" sasaw jaysäna, jan amuyt"asisaw purakap jikxatäna.
  
  "Kuns lurtä?" -sasawa ñik"uta ch"uqt"asïna.
  
  "Cinturamar amparanakaj chint"añ yant"asa, ukhamat jumar irpañataki, munasiña" sasaw chhuxriñchjasïna.
  
  "Janiw jakʼachasktati. Nayajj qhan uñjkataw akanktxa" sasaw jachäna, ukampis uka qhipatxa kunas jupar purintäna. Sam chachan nayraqatapan jist"arat amparap luqxatasinxa, Ninax uka sarnaqawiparjam sarnaqatap amuyasïna. -¿Sam? ¿Uñjapxtati?
  
  Jupax jank"akiw nayranakap ch"irmthapïna ukat chuym ch"allxtataw uñnaqäna. "Mä juk'a. Nayax uñjsmawa, ukampis jayarst"añax ch"amawa. Nayan manqhan amuyt"awijax fucked up, Nina."
  
  "Walikiwa, walikiwa, uka qurpachasiñ utar kutt"añäni. Cuarton jan kuna jan waltʼäwin uñjasipjjayäta ukhajja, kunas infiernojj jumar paskätam uk amuytʼsnawa" sasaw sinttʼasis säna. Nina kullakajj Sam chachan amparapat kattʼasisaw panpachanirojj hotelar kuttʼañkamajj irpäna. Invitadonaka ukat irnaqirinakax uñchʼukiskäna ukhaxa, Nina ukat Sam jilatanakax jankʼakiw cuartopar sarapxäna. Uka manqhar mantapjjäna ukhajja, punku jistʼantäna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Sam, ikiñar sarañamawa" sasa.
  
  "Janiw uka jan wali chʼakhanak qollañatak mä doctorar irpañkamakiti" sasaw protesïna.
  
  "Ukhamajj ¿kunjamarak ajanujan chʼakhanakap uñjasmasti?" sasaw hotelan directorio telefónico ukan numerop thaqhasajj jisktʼäna.
  
  Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Nina, uñjsma" sasa. "Janiw nayax siskti kunjams taqi kunas nayat jayarst"ata. Ukajj iyaw sasmati janicha uk jan uñjañat sipansa jukʼamp chuym ustʼayiriwa, uk iyaw sañajawa" sasa.
  
  -Ay jïsa -sasa. Ukat taxi servicior jawsasaw akham säna: "Chiqpachansa" sasa. Jupajj jakʼankir sala de emergencia ukar sarañatakiw mä auto mayïna. "Jank"ak duchar sarañamawa, Sam. Uñnaqamax wiñayatak jan waltʼayatäpachati janicha uk yatxatañasawa, mä arunxa, manguito rotador ukar wasitat uchapxi uka qhipatwa yatipxañasa" sasa.
  
  "¿Amparamax articulacionapat mistuwaypachati?" sasaw Sam jilatajj jisktʼäna.
  
  Jupajj akham sänwa: "Jïsa" sasa. "Jumanakat jithiqtayañatakiw katjapxitäna ukhaw mistüna."
  
  "Kunata? ¿Kunsa jumat jarkʼaqañ munapjjetäna? " sasaw kusisita mä jukʼa jachaqtʼasïna, ukampis Nina kullakajj jupat uka toqet imantaskatap amuyasïna.
  
  "Jichhakiw sartayañ munäyäta ukat janis munapkaspänti, ukakiw" sasaw amparap luqxatäna.
  
  "Ukaw nayajj yatiñ munta. ¿Nayajj ikiskayätti? ¿Desmayatänti?" -sasawa taqi chuyma jiskt"äna, uñkatasiñataki kutt"asa.
  
  Ukat jan amuytʼasisaw akham säna: "Janiw yatkti, Sam" sasa.
  
  "Nina" sasaw uk yatiñ yantʼäna.
  
  Ukat ikiñ jakʼankir reloj uñkatasajj akham sänwa: "Jumajj jukʼakïtawa, pä tunka minutonakaw duchar sarañataki ukat taxi ukar sarañatak wakichtʼasiñataki".
  
  "Walikiwa" sasaw Sam chachajj aynachtʼäna, duchar sarañatakiw saytʼasïna, ukat jukʼat jukʼatwa ikiña ukat mesa thiyanakar llamktʼäna. "Ukampis janiw akax tukusiñapäkiti. Kuttʼanipkä ukhajja, jumaw taqe kunsa yatiyäta, kuntï nayat imantasipkta uk yatiyäta" sasa.
  
  Hospitalanxa, qullañ utan irnaqirinakax Nina kullakaruw amparap uñjapxäna.
  
  "¿Kunsa manqʼañ munasmati?" - sasaw Indonesia markankir amuyt"ir qullirix jiskt"äna. Jupax Nina-rux uka Hollywood hipster wayn tawaqunakat mayniruw amtayäna, ch"amaka uñnaqapampi ukat amuyt"asir jaqipampi.
  
  "¿Inas enfermeramajj inas?" Sam jilatajj uka taypinkänwa, ukat jan suytʼir enfermeraruw muspharat jaytäna.
  
  "Jan jupar kuns istʼamti. Jupax janiw kuns lurañjamäkiti" sasaw Ninax musphart"at enfermerarux nayranakap ch"irmthapïna, jupax niya pä tunk maranïkänwa. Imill wawax ch"amampiw jachaqt"asïna, mä jan yatiñan uñkatasisaw uka suma uñnaqt"an jaqirux uñtäna, jupax Ninampiw sala de emergencia ukar jutäna. "Ukat nayax chachanakarukiw ch"akhurakta."
  
  "Uñtʼañax wali askiwa" sasaw uka suma uñnaqtʼan doctorax jachaqtʼasïna. -¿Kunjamatsa ukham lurapxtaxa? Ukat janirakiw chʼama trabajtʼasktati sañamäkiti" sasa.
  
  Nina kullakajj jan aynachtʼasaw akham säna: "Sarkasajj jaqontatätwa" sasa.
  
  "Walikiwa, sarañäni. Waliki?" - sasaw qullirix jiskt"äna.
  
  "Janiwa" sasaw mä qhawqha segundojj llaktʼasïna, janïr doctorajj wali chʼamampiw amparapamp jawqʼjäna, ukat musculonakapajj espasmo ukhamänwa. Ninax wali t"aqhisiñat arnaqasïna kunatix ligamentos nina nakhantata ukat fibras musculares ukanakax ch"ukutänwa, ukax mä jan walt"äwiw amparapan utjäna. Sam jilatajj jupar sarañatakiw saytʼasïna, ukampis enfermerajj llampʼu chuymampiw jaqunuküna.
  
  -¡Taqi kunas tukusxiwa! "Luratäxiwa" sasaw doctorax chuymacht"äna. "Taqi kunas normalaruw kutt"awayxi, ¿walikiti? Yaqha uru jan ukax pä uruw phichhantani, ukampis uka qhipatxa waliptawayxaniwa. Akaxa mä sling ukan imañawa. Jutïr phajjsejj janiw sinti traficojj utjkaniti, ukhamajj janiw kayuk sarañajj utjkaniti" sasa.
  
  "Tata! ¡Mä jukʼa tiempotakejja, ¡fucking amparaj chʼiyjaskta sasaw amuyayäta!" Ninax ñik"utap ch"uqt"asïna. P"iqipax ch"uñumpiw lliphipitayna ukat ch"uxña ñik"utapax llamkt"añkamax thayapunïnwa kunawsatix Sam jupax amparap katxaruñatak jak"achaskäna ukhaxa.
  
  -¿Jumajj walikïsktati? sasaw jiskt"äna.
  
  "Jïsa, nayax quritwa" sasaw säna, ukampis ajanupax yaqha sarnaqäwiw yatiyäna. "Jichhax uñjäwim uñakipañaw wakisi".
  
  "¿Kunas nayranakamajj jan walïki, tata?" - sasaw carismático qullirix jiskt"äna.
  
  "Walikiwa, ukax taqpach puntowa. Nayax janiw kuna amuyunïkti. Nayax...," sasaw mä juk"a suyt"asis Nina uñkatasïna, "yatisktawa, inti jalant tuqin callin ikiñar puriwayta. Ukat sartasinjja, kunanakatï jayarstʼki uka toqet lupʼiñajj chʼamäjjänwa" sasa.
  
  Doctorax Sam-aruw uñch"ukiskäna, uñkatatapax janipuniw Sam-an uñkatatapat mistkänti, kuntï turistax jichhak siskäna ukat mä arus jan iyawskaspa ukhama. Jupax abrigopan bolsilloparuw linterna plumap thaqhäna ukat p"iqip ch"allxtayäna. "Inti jalantkasax ikiñar puriwaytwa sasaw sasma. ¿Jumax mä camisampi inti jalsu tuqinkirïtati? Pechomanxa janiw mä línea de bronceado ukax utjkiti, ukat janitix intix chʼiyar ñikʼutamampi qhantʼkäta ukhaxa , Escocia markankir amigoja, sarnaqäwimax chiqätap uñachtʼayañax jukʼakiw utji" sasa.
  
  Nina kullakajj akham sasaw arjjatäna: "Kunatsa ikiskäna ukajj janiw wakiskirïkiti sasaw amuyta, Doc" sasa.
  
  Jupax jach"a ch"amaka nayranakampi jisk"a petardo uñkatatayna. "Chiqansa, ukax taqi kunaw mayjt"ayi, señora. Kawkhantï jikjjataskäna ukat qhawqha tiempos jikjjatasïna, kunampis uñjasïna, ukat jukʼampinaka yatjjayäta ukhakiw kunas uka jan waltʼäw utjaypachäna" sasa.
  
  -¿Kawkhansa yatiqawaytaxa? sasaw Sam jilatajj jisktʼäna, janiw kuna toqetsa parlkänti.
  
  "Cornell jach"a yatiqañ utan yatiqañ tukuyta, ukatx pusi maraw Pekín jach"a yatiqañ utan yatiqañ tukuyta, tata. Stanford markan maestría ukan irnaqaskayätwa, ukampis Brunei markan 2014 maran uma jalsunakan yanapt"ir jutañatakix ukax jark"añaw wakisïna", sasaw Sam chachan nayranakap yatxatasax qhanañcht"awayi.
  
  "Ukat jumax mä jisk"a chiqan ukham imantatätati? Niya llakisiñaw sasaw siristxa" sasaw Sam jupax qhanañcht"äna.
  
  "Familiajax akankiwa, ukat ukanw yatiñanakajax juk"amp munasispa sasaw amuyta", sasaw uka wayna qullirix arupax k"achachata ukat sapa maynitak arsu, kunatix escocés jaqimp wali sum apasiñ munäna, juk"ampirus kuna jan walt"äwis utji sasaw suyt"äna. Ukham jan waltʼäwitjja, jan amuytʼasir jaqenakampis janiw sum parltʼañjamäkaspati.
  
  "Cleave tata, kunatsa oficinajar jan nayamp chik jutkta, ukhamat sapaki parltʼasiñasataki" sasaw doctorajj wali jachʼa arunakampi ewjjtʼäna, ukajj Nina kullakaruw llakisiyäna.
  
  "¿Ninax nanakamp chik jutaspati?" sasaw Sam jilatajj jisktʼäna. "Kʼumaräñajat sapaki parltʼasipkta ukhajj nayampïñap munta" sasa.
  
  Doctorajj akham sänwa: "Wali sumawa" sasa, ukat mä jiskʼa cuartoruw irpapjjäna, ukajj salajj utjkäna uka jiskʼa pasillot mistuwayjjänwa. Ninax Sam sat tawaquruw uñkatäna, ukampis jupax samarakïkaspas ukhamänwa. Uka estéril sat cheqanjja, Nina kullakajj chuyma ustʼataw jikjjatasïna. Doctorajj punku jistʼantasaw panpachanirojj mä jachʼa amtampi uñchʼukïna.
  
  "¿Inas quta jakʼankir mä ayllunkchïnti?" sasaw jupanakar jisktʼäna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Jïsa" sasa. "¿Akax mä infección local ukhamäpachati?"
  
  "¿Ukham usuchjatätati, señora?" Jupax mä juk"a axsarañampiw Nina tuqir kutt"äna. Jupax p"iqip ch"allxtasaw chiqanchawayi, nayraqat torpe k"arisitapatx mä juk"a phinq"asitaw uñnaqäna.
  
  "¿Usuñati jan ukax kuna, qulliri?" Sam jilatajj mä jaysäwi churañatakiw chʼamachasïna. "¿Aka jaqinakax kuna kasta usunïpxiti...?"
  
  Uka qullirix wali ch"amampiw samsuwayxäna. "Cleave tata, ¿jumax jan uñjkañ yänakar iyawstati?"
  
  
  6 t"aqa
  
  
  Perdue chachajj mä congelador jan ukajj mä ataúd ukar uñtasit mä jiwat cuerpor jan imañatak lurat mä ataúd ukanwa sartasïna. Nayranakapajj janiw nayraqatapan kuns uñjkänti. Chʼamaka ukat amuktʼañajj thaya pachar uñtasitänwa, uka thayajj qʼala janchiparuw phichhantäna. Chʼiqa amparapajj kupi amparaparuw purïna, ukampis relojajj apsutäjjänwa. Sapa samañapax mä t"aqhisiñat chhuxriñchjatänwa, kunatix ch"amakan kawkhans jutaskäna uka thaya thayampiw ch"amakt"äna. Ukapachaw Perdue chachajj qʼal qʼala jan isinïtap amuyasïna.
  
  "¡Ay Dios! ¡Askiw jan sapxitati mä morgue ukan mä losa patxan ikiskatax. ¡Askiw jan jiwatat pantjasitax sapxitati!" -sasawa chuyma manqhana arupa achikt"asïna. "David, amuktʼasim. Kunas pasaski uk yatiñakamakiw samarañama. Janiw jankʼak sustjañamäkiti. Sustjasiñax amuyunakaruw chʼamaktʼayi. Sustjasiñax amuyunakaruw chʼamaktʼayi.
  
  Wali amuyumpiw amparanakap cuerpopat alayaru liwxatäna ukat ladonakapar tʼijtʼayäna, ukhamat kunatï manqhan utjkäna uk amuyañataki.
  
  "Atlas" sata.
  
  "¿Akax ataúd ukhamäspati?" "Ukax janiw ataúd ukan jan ukax mortuario refrigerador ukan katuntatäkaspas ukham sañ munkänti. Ukhamäkchïnsa, uk yatiñax janiw chuymachtʼäwip apankänti. Thayax janiw aguantañjamäkänti, jakʼapan utjkäna uka chʼamakat sipansa jukʼamp jan walipunïnwa.
  
  Mä akatjamatwa amuktʼañax jakʼachasir kayunakampi tʼunjatäxäna.
  
  -¿Akax nayan qhispiyasiñajati? ¿Jan ukax jiwañajacha?
  
  Perdue kullakajj wali sum istʼäna, hiperventilación sat munañampiw nuwasïna. Janiw kuna arunakas uka cuartor phoqantkänti, jan jaytjasaw kayunakakiw utjäna. Chuymapax wali ch"amampiw thuqt"añ qalltäna kunayman amuyunakampi kunatix ukax utjaspawa -kawkhans jikxataspa. Interruptorax t"ijtäna ukat janq"u qhanax Perdue-rux juykhuptayäna, nayranakap ch"allxtayäna.
  
  "Akankiwa" sasaw mä jach"a chachan arup ist"äna, ukax Liberace sat jaqit amtayäna. "Tatituxa, Qhispiyirijawa."
  
  Perdue chachajj janiw nayranakap jistʼarañ puedkänti. Jistʼantat nayranakapatsa qhanajj pʼeqeparuw mantäna.
  
  "Tiempo apst"asim, Ger Perdue" sasaw mä arux Berlín markan wali ch"aman acento ukamp iwxt"äna. "Nayranakamax nayraqat yatintatäñapawa, jan ukhamäkanixa, juykhüxätawa, munat kullaka. Ukat janiw uk munktanti. Jumax wali valoranikïtawa -sasa.
  
  Dave Perdue-takix janiw uñt"atäkiti, jupax qhan arsu "Fuck you" ukampiw jaysañ amtäna.
  
  Uka jaqejj jan wali arunakap uñjasajj larusisaw arsüna, ukajj wali larusiñatakjamaw istʼasïna. Amparamp t"axllirt"atapax Perdue jilatan jinchuparuw purintäna ukat jupax liwxatasïna.
  
  "¿Kunatsa qʼala jan isinïta? Nayax janiw ukham swing"askti, amigo", Perdue-x sañ atipjatayna.
  
  "Ay, jumax ch"allxtayätawa, qawqhas ch"amañcht"apxiristam, munat kullaka. Jumax uñjätawa. Resistencia ukax k"umaräñapatakix wali jan walt"ayiriwa. Yanapt"asiñax oxígeno ukham wali wakiskiriwa, kunjamtï niyaw jikxatasïta. Nayax uywirimatwa, Klaus, ukat jumax q"ala jan isinïtawa, kunatix q"ala jan isin jaqinakax t"ijtxapxi ukhax jasakiw uñjapxi. Uñjapxtawa, q"ala jan isinïkasax janiw jark"añax wakiskiti. Nayax jan chʼamäki ukampis wali askïki uka thakhinakaruw iyawstxa" sasaw uka jaqix qhanañchtʼäna.
  
  Perdue chachajj nayranakaparuw uka qhana cheqanakar yatinoqtañatak waytʼäna. Chʼamakan ikiskäna ukhajj pʼeqepan uñstkäna uka taqe amuyunakat sipansa, kawkhantï katuntat uñjaskäna uka celdajj jachʼänwa ukat suma uñnaqtʼanirakïnwa. Ukajj Escocia markan markapan Glamis Castillo sat castillon capillapan decoración luratapat amtayäna. Techos ukat pirqanakax Renacimiento estilo pinturanakampi k"achacht"atawa, ukax k"ajkir aceite pinturanakampi pintatänwa, quri marconakan. Quri candelabronakax techot warkt"atäpxänwa ukat vitrales ukanakax vidrio ventananakaruw k"achacht"apxäna, uka ventananakax wali suma morado morado cortina qhipäxat uñch"ukiskäna.
  
  Qhiparusti nayranakapaxa uka jaqiru jikxatäna, uka jaqiruxa uka pachakamaxa mä aru ist"äna, ukatxa niya ukhamaraki kunjamtï Perdue amuyt"käna ukhama uñnaqäna. Janiw sinti jach"äkänti, jisk"a ukat suma isthapt"ata, Klaus jupax wali amuyumpiw sayt"asïna, amparanakap nayraqatapanx wali suma doblatänwa. Jachaqtʼaskäna ukhajja, ajanunakapan manqhankir chʼusawjanakaw uñstäna, ukat awisajj chʼamaka, perla nayranakapajj uka qhanan qhantʼkaspas ukhamänwa. Perdue chachajja, Klaus chachajj Hitler chachan ñikʼutap amtayirjam ñikʼutap uchasirïtap amuyasïna, mä chʼamaka lado parte, jinchup patat alayarojj wali jiskʼakiwa. Ukampis ajanupax qʼuma ñikʼut mururatäxänwa, ukat nazi sat saxranakan pʼiqtʼiripax nayra manqhankir ñikʼutan ñikʼutap uñachtʼayasax janiw kuna chimpunïkänti.
  
  "¿Kunapachas isthapisiristjja?" -sasawa Perdue kullakaxa jiskt"äna, wali suma chuymampi sarnaqañataki ch"amachasisa. "Chiqpachansa wali thayätwa."
  
  "Janiw ajjsarayasmati. Akankkasax q"ala jan isinïñamawa, práctico ukhamarak - Klaus nayranakapax Perdue jach"a, jan ch"amani janchipat jan p"inqas kusisiñampiw yatxatäna - - propósitos estéticos ukanakataki."
  
  "¡Jan isinïkasinxa, ¡jiwañkamaw congelatäxa! ¡Ukajj larusiñawa!" Perdue jilatajj janiw sasaw säna.
  
  Klaus jilatajj sumakiw akham säna: "Herr Perdue, juma pachpaw controlasim" sasa. "Kamachinakax kamachinakawa. Ukampis jumanakan sum jakasiñamatak maytʼkta ukhakiw calefacción ukax jistʼantatäni. Jumar sartayañatakikiw cuarto thaytʼayapjjta" sasa.
  
  "¿Nayra pachat sartayasmati?" Perdue kullakajj wali jachʼatwa arsüna.
  
  "¿Kunas nayra pachanxa? ¿Nayax sutim jawstʼaskta? ¿Umampi douse sapxtati? ¿Munat pusiniru ajanupar ch"allxtañapatak khitañaxa? Amp suma. Akax ñanqha diosanakan templopawa, munat jaqi. Chiqansa, janiw suma chuymanïñatakisa ukat suma chuymanïñatakisa" Klaus chachax thaya arumpi säna, uka arupax janiw jachaqtʼasir ajanupampi ukat lliphipikir nayranakapamp chikäkänti.
  
  Perdue chachan kayunakapax khathatitaynawa ukat chuchupax thayat ch"amarakïnwa, kunatix seda ukamp ch"uqt"at mesa jak"an sayt"atäskäna, uka mesax aka chiqar apanipkäna ukhatpach ikiñapjamaw irnaqäna. Amparanakapax chacha kankañap ch"uqt"äna, uñnaqanakapan ukat lakapan lila colorapampiw cuerpopan juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at ch"amakt"ayatap uñacht"ayäna.
  
  "¡Heizung!" Klaus jilatajj akham sasaw säna. Jupajj jukʼamp llampʼu aruruw mayjtʼäna: "Mä qhawqha minutonakatjja jukʼamp sumaw jikjjatasïta, sasaw arsuwayta" sasa.
  
  "Yuspära" sasaw Perdue chachajj kisunakap chʼoqtʼasis arsüna.
  
  "Munsta ukhax qunt"asismawa, ukampis janiw aka cuartot mistuñax jaysatäkaniti, janïr escolta ukar irpañkama -jan ukax apsuñkama- nivel de cooperación ukarjama", sasaw Klaus jupax yatiyäna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Uka toqetjja" sasa. -¿Kawkins nayax jikxatastxa? Yupaychañ uta? Ukat ¿kunsa nayat munapxta?
  
  "K'achaki!" Klaus jilatajj jachʼa jachaqtʼasisaw amparanakap tʼaxllirtʼasïna. "Uka tuqitxa jukʼamp sumwa yatxatañ muntaxa. Jurasina."
  
  Perdue chachajj jukʼampiw chuym ustʼayasitap amuyasïna. "Ist"am, Klaus, janiw nayax mä maldito turista ukhamäkti! Janiw visittʼañatakis akankkti, cheqas janiw jumanakar kusistʼañatakis akankkti. Nayax detalles uñt"añ munta ukhamat jiwasan desgraciado negocios ukar tukuyañataki ukat utar sarañataki! !"
  
  Klaus chachan jachaqtʼasitapajj jankʼakiw chhaqtawayjjäna. Perdue-x tirade-p tukuyxäna uka qhipatxa, uka jisk"a jaqix jan kuynt"asisaw uñch"ukisïna. Perdue jupax suyt"iwa, amuyupax uka jan wali idiota ukar puriñapataki, jupax mä jan sinti suma urupanx jupamp anatt"awayi.
  
  "¿Tukuyxtati, David?" Klaus jilatajj jiskʼa, jan wali arumpiw jisktʼäna, uka arujj jukʼakiw istʼasïna. Ch"amaka nayranakapaxa Perdue nayranakaparuw chiqak uñtäna, kunatixa chinupa jisk"achasïna ukatxa amparanakapampiwa ch"allt"asïna. "Jumatakix mä kun qhanañchtʼapxäma. Jumax janiw akan invitado ukhamäktati, chiqaw sasma; jumasti janirakiw uywirïktati. Aka chiqanx janiw ch"amanïktati kunatix akanx q"ala jan isinïtawa, ukax sañ muniw janiw computadora, gadgets jan ukax tarjetas de crédito ukanak magia lurañanak lurañatakix utjkiti".
  
  Klaus jupax juk"at juk"at Perdue ukar jak"achasïna, qhanañchäwip sarantaskakiwa. "Akanjja, janiw jisktʼañatakis ni amuyunakanïñatakis permiso utjkaniti. Jumax istʼätawa jan ukax jiwarakïta, ukat jan jisktʼasisaw uk luräta, ¿naya pachpat qhan arsuwayta?"
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Cristaljamawa" sasa.
  
  "Kunatsa jumarux taqpach respeto uñacht"ayarakta, kunatix nayrax Renatus de la Orden del Sol Negro ukhamätawa", sasaw Perdue-rux muyuntasin säna. Klaus chachajja, katuntat jaqepar taqe chuyma jiskʼachatap qhan uñachtʼayäna. "Jan wali reyïkchiyätsa, mä traicionero turncoat ukhamäkchïnjja, machaq Babilonia apnaqañatakejj ukanak apnaqañat sipansa, Chʼiyar Intir tukjañwa ajllïna" sasa.
  
  "¡Janipuniw uka cargo katoqañatakejj solicitud apstʼasirïkti!" jupax arsutaparuw arxatäna, ukampis Klaus jupax Perdue chachan arunakapax cuarto ukan lawat lurat paneles ukan chirritas ukhamakïkaspas ukhamaw arsuskakïna.
  
  "Jumax akapachan juk"amp ch"aman uywaruw jawst"askta, Renatus, ukat jupar q"añuchañ amtawayta, sodomizañ amtawayta ukat niyaw patak patak maranakan ch"amampi yatiñampix q"al t"unjawayta" sasaw Klaus jupax yatiyäna. "Qalltatpach jumatï ukham amtaskäyäta ukhajja, jachʼañchapjjsmawa. Ukax sallqjañ yatiñanïtap uñacht"ayi. Ukampis chʼamanïñ ajjsarayasisatï uk lurasma ukhajja, amigojja, inamayakïtawa" sasa.
  
  "¿Kunatsa Orden del Sol Negro ukar arxataskta? ¿Jumajj jupanakan yanapirinakapat maynïrïtati? ¿Akapach tʼunjapki uka qhepatjja, ¿jupanakajj tronopan cuartopan mä cheqajj utjañapatak arsuwayapjjtamti ? Jupanakar atinisisma ukhaxa, mä especial kasta loqhe jaqïtawa", sasaw Perdue-x jaysäna. Uka cuartojj mayjtʼir temperaturajj llampʼu juntʼütap laykojj ñikʼutapajj samarañwa amuyasïna.
  
  Klaus jupax jach"at arsüna, Perdue nayraqatan sayt"atäsax wali jachaqt"asisaw jachaqt"asïna.
  
  "Nayax amuyta, sutimp uñt"at loqhex kuna amtampis anatañax wakisi ukarjamaw lurasi, ¿janich ukhamäki? Jumanakatakix nayax mä loqhe jaqïtwa, kuna tuqittï wakiski ukanakampiw chʼama thaqhirïta. Nayatakix jumax mä loqhjamaw jaquntawaytaxa", sasaw säna.
  
  "Ist"am, ¿kunsa munta?" Purdue kullakajj wali coleratänwa.
  
  Jupax ventanaruw saräna ukat cortina mä chiqar jaquntäna. Cortina qhepäjjatjja, lawat lurat marcor uñtat mä teclado ukaw utjäna. Klaus chachajj janïr apnaqkasajj Perdue sat chacharuw kuttʼäna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Jumarojj programacionatak akan apanipjjtawa, ukhamat wasitat mä amtar puriñamataki" sasa. "David, mä reliquia especial ukaw munasispa, jumaw nanakatak jikjjatäta. Ukat ¿jumax wali askïki uk yatiñ munasmati?"
  
  Jichhajj nayrjamaw jachaqtʼasïna. Perdue kullakajj janiw kuns siskänti. Jupax pachap suyt"añ amtäna ukat uñjañ yatiñanakapampix mä kuti loco jaqix sarxatapat mä mistuñ thakhi jikxatañataki. Uka pachanx janiw Klaus-arux kusisiyañ munxänti, jan ukasti, ukampiw sarawayxäna.
  
  Klaus jilatajj akham sasaw jachʼat arsüna: "Jumanakajj nanakar serviñ munapjjasmawa, ukajj wali askiwa" sasa.
  
  "¿Kunas aka reliquiaxa?" -sasawa Perdue kullakaxa yatiñ munkaspasa ukhama jiskt"äna.
  
  "¡Ay, ¡chiqpachansa mä suma, Lanza del Destinot sipansa jukʼamp suma!" - sasaw qhananchatayna. "Mä kutix llätunk maravilla del mundo satawa, munat David, Payïr Jach"a Ch"axwäwinx mä wali jan wali ch"amaw chhaqhawayi, uka ch"amaw Europa oriental uksanx mä carmesí plaga ukham jilxattawayi. Jupanakan jan waltʼayasipjjatap laykojja, jiwasampiw chhaqtjjarakistu, ukat kuttʼaniñapwa munapjjta. Ukan sapa jakkir cheqanakapajj wasitat tantachtʼatäñapwa munapjjta, ukat nayrajj kunjamäkänti ukjja, aka templon jachʼa utapar qorit lurat kʼajkir kʼachachtʼatäñapwa munapjjta" sasa.
  
  Perdue kullakajj chʼamaktʼayasïna. Kuntï Klaus chachajj siskäna ukajj jan amuytʼkaya ukat janiw lurañjamäkänti, ukampis Chʼiyar Intijj ukhamänwa.
  
  "¿Kunjamsa Sala Ámbar ukar jikxatañ suyaskta?" - Perduxa muspharata jiskt"äna. "¡Gran Bretaña markankir avionanakampi tʼunjatäjjänwa, ¡janiw kunapachas Königsberg markat jukʼampi purkänti! Jupax janiw utjxiti. Uka jiskʼa tʼaqanakapakiw lamar qota manqhan chʼeqtʼatäski ukat 1944 maran tʼunjatäki uka nayra tʼunjäwinakan cimientonakap manqhanwa chʼeqtʼatäski. ¡Akax mä llampʼu chuymanïñawa!"
  
  Klaus jilatajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Walikiwa, aka toqet amuyunakam mayjtʼaysnati janicha uk uñjañäni" sasa.
  
  Jupax teclado ukan código ukar mantañatakiw kutt"äna. Mä jach"a thuqt"awiw arktäna, ukampis Perdue jupax janiw kuna jan uñt"at uñjaskänti, techo ukat pirqanakan suma pintatanakax jupanakan lonapar tukuñapkama. Perdue chachajj taqe ukanakajj mä ilusión óptica ukhamätap amuyasïna.
  
  Marcos manqhankir patanakax pantalla LED ukanakamp ch"uqt"atawa, ukax ventanas ukham escenanakar ciberverso ukar tukuyañatakiwa. Ventananakas pantalla plananakan uñachtʼäwinakakïpjjänwa. Mä akatjamat, axsarkañ Ch"iyara Inti chimpux taqpach monitores ukan uñstawayi janïr mä jach"a uñacht"äwir mayjt"kasa, ukax taqpach pantallanakaruw jaljtawayi. Nayrïr cuartotjja janiw kunas qheparkiti. Perdue chachajj janiw uka castillon wali suma dibujo lurañ utapankjjänti. Jupax nina p"iyan manqhan sayt"atäskäna, ukat mä proyección ukhamakïtap yatkchïnsa, janiw juk"amp jan walt"äwip arskänti.
  
  
  7 t"aqa
  
  
  Televisionat chʼiyar qhanajj uka cuartoruw jukʼamp chʼamaktʼayäna. Uka cuarto pirqanakanxa, yatiyäwinakan sarnaqatapax walja uñnaqanak ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iqanak uñstayi, llijullijunakjamaw qhant"i ukat mä juk"a pachakiw mesanakan k"achacht"äwinakap qhant"ayi. Janiw kunas kawkhantï utjañapäkäna uka cheqan utjkänti. Kawkhantï buffet ukan vidriot lurat estanterías ukanakajj nayrajj vasonaka ukat platonak uchatäpkäna uka cheqanjja, mä jistʼarat marcokiw utjäna, uka marcojj janiw kunas manqhan utjkänti. Jachʼa, dentado pʼakjata vasonakajj nayraqatapan pamparuw chʼeqetäna, ukhamarak cajón patjjansa .
  
  Wila ch"akhanakax yaqhip lawa ch"uqi ch"uqimp pampan azulejonakampi q"añuchawayi, TV qhananx ch"iyarar tukuwayxi. Pantallankir jaqenakajj janis khitirus arstʼapkaspa ukhamänwa. Jupanakatakix janiw uñjirinakax cuarto ukan utjkänti, maynis ukankchïnsa. Sofá patjjanjja, mä jaqen ikiñ qollupaw kimsa asientonakar phoqantäna, ukhamarak brazos ukanakas phoqantatänwa. Mantanakapax pamparuw jaquntatäna, ukat arumanthix thayampiw uñjasïna, ukampis janiw kuns lurkänti.
  
  Warmipar jiwayatapatxa, Detlef chachax janiw kuns jikxatkänti. Janiw chuymapan jikxatasitapakix jaytanukkänti, jan ukasti amuyunakapas aynachtʼarakïnwa. Detlef jupax janiw kuns jikxatañ munkänti, jan ukasti llakisiña ukat llakisiñakiw jikxatasïna. Janchipajj thayapunïnwa, ukhamajj wali thayapunïnwa, ukampis viudo chachajj mantanakapajj liwjjatasin alfombra patjjaruw liwjjatasïna, ukatwa chhuxriñchjasïna.
  
  Zapatonakapajj kawkhantï mä uru nayrajj jaqontkäna uka cama thiyankänwa. Detlef jupax janiw aguantañjamäkänti jupanakar apt"aspa ukhaxa, kunatix ukapachax chiqpachapuniw sarxañapäna. Gabi kullakajj ñikʼutan chʼakhanakapajj wali ñikʼutanïnwa, suelanakapan qʼañunakapajj utjaskakïnwa, ukat zapatonak llamktʼasajj ukham amuyasïna. Jupatï armarioru uchaspa ukhajja, Gabi jilatampi qhep qhepa kuti sarnaqkäna uka rastronakajj wiñayatakiw chhaqtjjaspa.
  
  Uka pʼakjata nudillonakapatjja, ñikʼutajj chʼiyjatäjjänwa, jichhajj uka placajj qʼañu aycharuw chʼoqantjjäna. Detlef chachajj janiw ukham amuyaskänti. Jupajj thayakiw jikjjatasïna, ukajj nuwasiñapat llakisiñapsa ukat dentado puntanakapan jaytat laceracionanakatsa chʼamaktʼayarakïnwa. Chiqansa, qhipürux chhuxriñchjasir usuchjatanakap jikxatañap yatïna, ukampis jichhax ikiñakiw munäna. Ikiskäna ukhaxa, samkanakapan uñjäna. Jupajj janiw cheqpach uñachtʼäwinakar saykatañapajj wakiskaspänti. Mä samkanjja, warmipan jiwatapat cheqpach imantasispänwa.
  
  "Akax Holly Darryl satawa, kawkhantix jichhür alwax Berlín markan Embajada británica ukan jan walt"äwix utjkän uka chiqat juti", sasaw mä yatiyirix televisión ukan arsüna. "Akanwa Embajada Británica ukankir Ben Carrington chachajj Gabi Holzer sat chachan wali ajjsarkañ jiwayasiñap uñjäna, jupajj Alemania markan Cancilleran representantepawa. Inas amtapxchisma Holzer kullakax arxatiripjama, jupax prensa ukarux arst"awayiwa, kunatix aka qhipa urunakanx Berlín markan políticos ukat qullqituqit irnaqirinakaruw jiwayapxi, jichhax medios de comunicación ukanakax "Ofensiva Midas" sasaw sutinchapxi. Fuentes ukanakax sapxiwa , Holzer kullakax kuna amtampis jiwatat yatxatañan yanapt"awayi, ukat jupax jakäwip apt"asiwayi ukax janiw qhankiti . Jupajj pachpa jiwayirinakan jiwayatäpachänti jan ukajj inas jupanakamp chiktʼatächïna, uk yatjjatañaw wakisi" sasa.
  
  Detlef jupax qhuruchasïna, medios de comunicación ukan jan axsart"irïtapat chikat ikiskäna, ukat warmipax jiwayawinakampix kuns luraspa sasaw amuyt"ayarakïna. Jupax janiw amtkänti kawkïris pä k"arinak juk"amp chuym ch"allxtayäna - suicidio satäkis jan ukax jan amuyt"kaya distorsión de su involucramiento. Taqi kun yatir periodistanakan jan chiqapar arsutanakapat llakisitapatxa, Detlef jupax juk"amp uñisiñaw jikxatasïna khitinakatix warmipar uraqpachan jisk"achapki ukanakaru.
  
  Detlef Holzer chachajj janiw ajjsarir jaqëkänti, jan ukasti wali sapakiw sarnaqäna. Inas kunjam uywatasa jan ukajj kunjam jaqëtapsa ukhamakïchïna, ukampis jaqenak taypin tʼaqesipunirïnwa. Jupa pachpat pächasiñajj nayratpachaw cruzapänjja, wawatpachsa. Jupax janiw amuyt"irjamäkänti, jupax wali wakiskiriwa, jupan amuyuparjama, ukat niya kimsa tunk phisqhan marani chachjamasa, Alemania markpachan uñt"at muspharkañ warmimp jaqichatäkchïnsa, Detlef jupax wali jayaruw sarxañ munäna.
  
  Jupatï ejercitot nuwasiñatak walja yatichäwinak jan utjkasapäna ukhajja, janipuniw Gabi jilatampi jikiskaspänti. 2009 maran chhijllawinakanx wali ch"axwawinakaw utjawayi, kunatix jan wali lurawinakatw yatiyasi, ukax unxtasiwinak utjayawayi, ukatx candidatos ukanakan arst"awinakaparux boicot ukanakaw utjawayi, yaqhip chiqanakanx Alemania markpachanx. Gabi, yaqhanakampi, seguridad personal contratasaw jan kuna usun anatapxäna. Nayrïr kuti guardia cuerpopar uñtʼkäna ukhajja, jankʼakiw jupar munasïna. ¿Kunjamarak Detlef ukham llamp"u chuymani, llamp"u chuyman jach"a jaqirux jan munaspasti?
  
  Kuntï jupar uñjkäna uk janipuniw amuyaskänti, ukampis taqe ukanakajj jupa pachpat jan sinti jachʼañchatätap laykuw ukham luräna, ukatwa Gaby kullakajj jiskʼa chuymanïtap jan sinti yäqañ yateqäna. Contratop tukuyatatjja, janipuniw jupamp chika jaqenak nayraqatan uñstañapatak waytʼkänti, kunattejj guardaespaldapaw tukusjjäna. Warmipajj jan amuytʼasisaw lakap liwjjatasïna, ikiñ utansa respetänwa. Jupanakax jark"aqasiñ tuqitx taqpach mayj mayjapunïnwa, ukampis mä suma chika taypin jikxatapxäna.
  
  Jichhax jupax janiw utjxiti ukat jupax sapakiw qhiparxi. Jupar wal munasitapajj chuymap jan chʼamanïñapatakiw yanaptʼäna, ukat sofá santuarionwa jan jaytjasis jachäna. Dualidad ukaw amuyunakaparux apnaqäna. Khitis warmipar jiwayatayna uk yatiñatakejj kunanaktï wakiskäna uk lurañapänwa , ukampis nayraqatajj kuna jarkʼanaktï jupatak uttʼaykäna ukanak atipjañapänwa. Akax juk"amp ch"amapunïnwa, ukampis Gabix chiqapar uñjatäñapawa ukat jupax juk"amp atinisiñatakix mä thakhi jikxatañakiw wakisïna.
  
  
  8 t"aqa
  
  
  Sam ukat Nina kullakajj janiw kunjamsa doctoran jisktʼapar qhanañchapjjaspa uk amuyapkänti. Taqi kunanaktï mayachtʼasis aventuranakapan uñjapkäna uk uñjasaxa, jan qhanañchañjam jan walinakaw utji sasaw sapxañapäna. Kuntï uñjapkäna ukanakat jila partejja, chʼamäki uka física ukat jan jikjjatat cientificonakan yatichäwinakapatwa juti sasaw sapjjerïna, ukampis yaqha qhanañchäwinakaruw qhanañchapjjäna.
  
  -¿Kunatsa jiskt"apxtaxa? sasaw Sam jilatajj jisktʼäna.
  
  Uka waynax akham sänwa: "Jumasa ni aka chiqankir señorasas kuntï niyaw sapkäma ukxa janiw mä jukʼa kʼari yatichäwinakjam jan amuytʼasirïkaspas ukham amuyapxañamäkiti" sasa. Uñkatatapax jupanak taypin nayraqatar qhipäxar t"ijtäna. Jupajj jiwayañjamaw wali jachʼa jaqënjja, ukampis janiw jan uñtʼat jaqenakarojj confiyañapäkänti, ukhamat jupanakar ukham qhanpach jaya yatichäwinak qhanañchañataki.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Ukanakat parlkasajj wali jistʼarat amuyunïpjjtwa, Doctor" sasa. "Jumanakax yatiyapxitasmawa. Chiqpachansa, jiwasa pachpaw yaqhip muspharkañanak uñjawaytanxa. Wali juk"akiw Sam ukat nayarux muspharayitu."
  
  Sam jilatajj wawar uñtat larusisaw akham säna: "Ukhamarakiwa" sasa.
  
  Doctorax mä juk"a pachaw munasïna, kunjams teoría ukax Sam ukar puriyaspa uk amuyt"añataki. Ajanupajj llakisiñwa uñachtʼayäna. Kunka qʼomachasajja, kuntï Sam chachajj yatiñapawa sasin amuykäna uk yatiyäna.
  
  "Uñt"apkta uka ayllun jaqinakax walja patak maranakaw wali muspharkañ uñt"asipxäna. Akax mä sarnaqäwiwa, ukax patak patak maranakaw arunakamp yatiyasi, ukhamax janiw yatiskti qawqhas nayrïr sarnaqäwix jichhürunakan leyenda ukan qhiparaski", sasaw yatiyawayi. " Mä jisk"a yuqall wawax apthapisin ayllun p"iqinchirir churañatak apanit mä joyat yatiyapxi. Ukampis uka qalajj jan uñtʼat uñnaqtʼanïtap laykojja, mä diosan nayrapäkaspas ukhamwa jilïr irpirinakajj amuyapjjäna, ukatwa uñjatäpjjañap ajjsarasajj jistʼantapjjarakïna. Mä juk"a arumpixa, kimsa uru qhipatwa ayllunkirinakax taqiniw jiwapxäna, kunatix diosar juykhuptayapxäna ukat jupax jupanakar colerasiñap apsuwayxäna" sasa.
  
  "Ukat jumax amuyta, uñjañan jan walt"awijax aka sarnaqäwimp kunas lurasispa?" Sam jilatajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna.
  
  "Uñjapxam, nayax yattwa akax loco ukhamaw ist"asi. Iyawsapxita, nayax yattwa kunjams ist"asi, ukampis ist"apxita" sasaw waynax ch"amanchawayi. "Kuntix nayax amuyta ukax mä juk"a juk"a qullañawa ukat juk"amp inclinatawa...um...uka kasta..."
  
  "¿Munkañ lado?" -sasawa Ninax jiskt"äna. Uka warmin tonadapanjja, pächasiñaw utjäna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Jichhajj suytʼam" sasa. "Sarantaña. ¿Ukajj nayan uñjatajampejj ¿kunas maya?"
  
  "Ukanx kunas jumamp paskatayna sasaw amuyta, tata Cleave; kunatï jan amtañjamäki" sasaw doctorajj amuytʼayäna. "Kunatsa uk sapxäma. Niyakejjay uka tribun nayra achachilanakapajj uka diosarojj juykhuptayapjjchïnjja, mä diosar imtʼir jaqekiw markapan juykhüspa" sasa.
  
  Mä jach"a amukt"awiw kimsanirux ch"amakt"ayäna, kunawsatix Sam ukat Nina jupanakax doctorar uñch"ukipxäna, jupax janiw uñjkataynati. Kuntï sañ munkäna uk kunjamsa qhanañchtʼaspa uk janiw amuykänti, jukʼampejj larusiñatakjama ukat quixótico ukhamänwa.
  
  "Mä arunxa" sasaw Ninax juk"at juk"at taqi kun sum amuyt"añ qalltäna, "jumax nayra warminakan sarnaqäwipar iyawsatamat yatiyañ munapxta, ¿janich ukhamäki? Ukhamajj akajj janiw kunas askichañamp saskiti. Uka loco laqʼaruw purtʼasiwaytajja uk yatiyañakiw munta" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sasaw ñikʼutap chʼoqtʼasïna, janiw sinti kusiskänti: "Nina" sasa.
  
  "Sam, aka waynax niyaw juma manqhan mä diosax utji sasaw sasktam. Jichhax taqiniw ego ukatak jikxatastxa ukat mä juk"a narcisismo ukx akawjan ukat ukjanx apnaqaraktwa , ukampis Cristo laykux janiw uka crap ukx iyaw sañjamäkiti! "- sasaw juparux iwxt"äna. "Ay Diosa, ukax Amazonas uksan jinchumax usuchjasispa ukhax mä chikat unicornio sañjamawa."
  
  Yaqha markankir jaqit sawkasitapax wali ch"amaniwa ukat jan wali arunakawa, ukatwa wayna qullirirux kuna usunïtapsa yatiyañapatak wayt"äna. Mä kutix Sam-amp nayraqatar uñkatasx Nina-rux qhipäxar kutt"ayäna, jan yäqañataki, amuyt"asirïtapat jisk"achatapat jaysañataki. "Uñtapxam, nayax yattwa kunjams akax ist"asi. Ukampis jumax Cleave tatax mä juk"a pachanx mä axsarkañ junt"u concentrado organon-visus tuqiw pasawayta, ukat ukax p"iqim phallañapäkchïnsa, ukatwa lente ukat retina ukanak mä juk"a jan walt"ayawayta!
  
  Jupax Ninar uñkatasïna. "Ukaw diagnóstico tuqit amuytʼañatakejj yanaptʼäna. Kuntï munkta uk lurañamawa, ukampis wali muspharkañawa, janiw yaqha ukhamakïkaspas ukham jan yäqañaxa" sasa.
  
  Sam jilatajj amukiw jikjjatasïna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Ukhamajj akajj loco visionajan utjatapatwa" sasa.
  
  "Jan wali juntʼütapatjja, jiskʼa cataratas ukanakaw utji, ukampis ukanakjja utar kuttʼasajj kawkïr oftalmólogos ukanakas apsusipjjaspawa" sasaw doctorajj säna.
  
  Nina kullakaw diagnosticopan mayni ladopar uñakipañataki chʼamañchtʼäna, ukajj wali askipuniwa. Nina kullakajj wali respetompi ukat yatiñ munasaw arupajj doctorarojj Sam chachan uñjañ jan waltʼäwipat mä esotérico uñakipäwit jisktʼäna. Qalltanjja, janiw jisktʼapar qhanañchañ munkänti, ukatwa kunatï paskäna uka toqet kuntï amuyki uk Nina kullakarojj yatiyañ iyaw säna.
  
  "Taqi kunatix Cleave tatan nayranakapax llijullijunakar uñtasit temperaturas ukar uñt"ayatänwa ukat juk"a jan walt"awinakampiw mistunipxäna. Uka sapakix chuym chʼallxtayiriwa. Ukampis nayat sipan ayllunkirinakan sarnaqäwinakap uñt"asax kunaymaninak amtasi, juk"ampirus colerat juykhu diosax alaxpachankir ninampiw taqpach ayllunakar jiwayatayna", sasaw qullirix säna.
  
  Ninax akham sänwa: "Llamayu" sasa. "Ukhamajj ukatwa Sam jilatajj jiwatäkaspas ukham sapjjäna, nayranakapajj pʼeqeparuw kuttʼayasïna. Doctor, jupar jikjjatta ukhajj convulsiones sat usumpiw usuntäna" sasa.
  
  "¿Janiw corriente eléctrica ukan mä subproducto ukhamakïkänti?" -sasawa qullirixa jiskt"äna.
  
  Ninax amparap luqxatäna: "Inas ukhamächispa" sasa.
  
  "Janiw ukanakat maynis amtaskti. Kunapachatï sartawaykta ukhajja, juntʼu, chika juykhüta ukat sinti jan amuytʼasirïtajwa amtasiyäta" sasaw Sam chachajj jan amuytʼasis nayranakapajj chʼiyjatäjjäna sasaw säna. "Jichhax juk"amp juk"ak yatxa, janïr taqi ukanak yatiyapkta ukat sipansa, Doc."
  
  "Janiw ukanakat maynis jan waltʼäwimar askichañapäkänti, Cleave jilata. Ukampis janiw mä milagrot sipansa jukʼampïkänti, ukatwa kunas jumanakar pasaspäna uka toqet mä jukʼamp yatiyañajajj wakisïna" sasaw uka waynajj jupanakar säna. "Uñjapxam, janiw yatiskti kunas uka nayra..." sasaw Sam-amp chika pächasir señorar uñkatasïna, janiw mayamp jisk"achasiñ munkänti. "Janiw yatkti kuna jan amuyt"kay anomalías diosanakan jawiranakap makhatañamatak yanapt"tamxa, tata Cleave, ukampis nayatï jumakïrist ukhaxa, jamasat imaskiristwa ukat mä layqa jan ukax chamán ukan yanapt"ap thaqhaskä" sasa.
  
  Sam jilatajj larusitaynawa. Ninax janiw kunjamatsa larusiñatakjam uñjkänti, ukampis Sam sat chachar jikxatkasax kunatï jukʼamp llakisiykäna ukanak uñjasax lakap katxarurakïna.
  
  "Ukhamaxa, ¿nayra diosampi katuntatätxa? ¡Ay muxsa Jesus!" Sam jilatajj larusitaynawa.
  
  Doctorampi Ninampixa uñkatasipxänwa ukatxa mä amuki aruskipäwiw jupanakkamax utjawayi.
  
  "Amtañamawa, Sam, nayra pachanxa kuna ch"amanakatï naturaleza tuqit utjki ukanakax jichhax ciencia tuqit qhanañchañjamäki ukanakax dios satäpxänwa. Nayax amuyta, ukax qullirix akan qhan uñacht"ayañ yant"i. Kunjamtï munkta ukhamarjamaw sutichañama, ukampis mä jachʼa muspharkañaw jumar pasaski, ukat janiw pächasiñasäkiti. Nayrïr visiones, ukat jichhax aka", sasaw Ninax qhanañcht"awayi.
  
  Sam jilatajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Yattwa, munasiña" sasa. "Yattwa. Ukax mä maldito loco ukhamakiw ist"asi. Niya tiempo viajañjama jan ukax jaqinakan lurat gusanonakjam loco, ¿yatitati?" Jichhax jachaqt"asitapatxa k"allk"u ukat p"akintataw uñnaqäna.
  
  Doctorajj Nina kullakarojj Sam chachan tiempo viajañ toqet arskäna ukhajja, chuym chʼalljjtayasïna, ukampis jupajj jan yäqasaw pʼeqep chʼalljjtayasïna ukat cepillompiw chʼalljjtäna. Uka doctorajj qhawqha muspharkañanakas ukat muspharkañanakarus iyawskchïnjja, walja jan wali phajjsinakan chacha usutapajj nazi sat barcon jan amuytʼasisaw teletransportasir barcon capitanapäna, uka barcojj jichhakiw física toqet taqe leyinakar jan yäqkänti, uk janiw qhanañchkänti. Yaqhep yänakajj janiw maynit maynikam yatiyañatak luratäkänti.
  
  "Walikiwa, qulliri, qullañ tuqit - ukat místico - yanapt"awinakamat walpun yuspärta" sasaw Ninax jachaqt"asïna. "Qhepatjja, janipuniw yatkasma ukat sipansa jukʼamp yanaptʼawaytamjja" sasa.
  
  Uka waynax jachaqt"asisaw akham säna: "Yuspära, señorita Gould, qhiparuxa iyawsayatamata. Panpachaniruw walikpun jutapxtaxa. Mirä amp suma, juma pachpa sum uñjasim, ¿walikïskiti?"
  
  "Jïsa, mä prostituta warmit sipansa jukʼamp thayakïtanwa..."
  
  -¡Sam! - Ninax juparux ch"allxtayäna. "Nayax amuyta, mä jukʼa samartʼañamawa" sasa. Jupax panpachan chachan kusist"awinakapat mä ceja jach"ar aptäna, kunatix jupanakax uka tuqit larusipxäna, kunawsatix despedida ukat doctoran oficinapat mistuwayapxäna.
  
  
  * * * .
  
  
  Uka jaypʼux wali jaypʼuruw duchar sarapxäna ukat usuchjatanakapat qullatäsax uka pä escocés ukanakax ikiñar sarxapxäna. Ch"amakanxa, uka jak"ankir qutan thuqt"awip ist"apxäna, kunapachatix Sam jupax Ninar jak"achasïna.
  
  -¡Sam! Janiwa! " sasaw jupax protesta säna.
  
  -¿Kunsa nayaxa lurawayta? - sasaw jiskt"äna.
  
  -¡Amparaja! Janiw ladojan ikiñjamäkiti, ¿amtastati? Infierno ukham phichhantatawa, ukat nayra ch"akhax ch"akhax ch"allxtaski ukhamaw amuyasi", sasaw quejasïna.
  
  Jupax mä juk"a pachax amukt"asïnwa, kunawsatix jupax ikiñan qunt"asiñatak ch"amachaskäna ukhaxa.
  
  "Jumajj wali qhepäjjat ikirïsmawa, ¿janich ukhamäki?" jupax anattʼasisaw coqueteasïna.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Jïsa, ukampis amparajajj pechojaruw chintʼata, ukhamajj perdón mayisma, Jack" sasa.
  
  "Chuymamankiwa, ¿janich ukhamäki? ¿Jichhax chiqap anattʼañax wakisispati?" sasaw jiskʼachasïna.
  
  Ninax jachaqt"asïnwa, ukampis kuntix Sam-ax jan yatkatayna ukax ch"amakan jachaqt"asiskäna ukawa. Mä juk"a samart"asaxa, tonadapax juk"amp jach"aruw tukuwayxäna, ukampis samarataw uñjasïna.
  
  "Nina, ¿kunsa nayajj jikjjatasta ukhajj luraskäyäta?" sasaw jiskt"äna.
  
  Ukat akham sasaw arxatasïna: "Nayaw sapxsma" sasa.
  
  Ukat akham sasaw jaysäna: "Janiwa, mä jukʼa qhanañchtʼasmawa" sasa. "Kunjamsa hospitalan jarkʼaqapjjta uk uñjta, kuna condicionansa jikjjatasta uk doctorar sista ukhajja. Sumakiwa, inas awisax llamp"u chuymanïristxa, ukampis akapachanx wali suma yatxatat periodista ukhamätwa. Kazajistán markanx rebeldes ukanakan jan walt"awinakaparux atipjawaytwa ukat mä thakhi arktawaytwa, ukax mä organizacion terrorista ukan imantasiñapatakiw puri, Bogotá markan jan sinti qhuru ch"axwäwinakanx, wawa. Nayax cuerpon arunakap yatta ukat kunapachas fuentenakax kuns imantapxi uk yatiraktwa" sasa.
  
  Jupax wali jach"at arsüna. "¿Kuna askinakas jumatakix utji, kunjamatsa uka tuqit yatxatañaxa? Jichhakamas janiw yatipkti kunas jumamp pasaski. Infierno, janiw yatipkti kunas jumamp paskatayna uka urux DKM Geheimnis ukan chhaqhatamaxa, chiqpachansa janiw yatiskti qawqha juk"amp contrived crap ukanak apsuñamaxa, Sam".
  
  -Nayaxa amuyasta -sasa. Nayajj yattwa, ukampis nayaruw llakisiyi, ukhamajj yatiñajawa. Janiwa, nayax yatiñatakix derechonïtwa", sasaw jupax uñch"ukisïna. "Jumax yatiyañamawa ukhamat taqpach uñacht"äwix utjañapataki, munat masija. Ukatxa pämpi pämpi mayachasiristwa, ¿yatitati? Ukhamatwa kun lurañsa yatxa. Mä kunatï periodistat yatiqawaykta ukax chikat yatiyawiwa...ukampis 99% yatiyawinakas awisax janiw juchañchañatakix wakiskiti . Sapa detalle ukax wakisiwa; janïr mä amtar purinkipanjja, taqe cheqaw yatjjatatäñapa" sasa.
  
  "Walikiwa, walikiwa, niyaw" sasaw jupar arsüna. "Amuytwa. Nayax janiw munkti jumax sintipuniw atipjayasiñama ukhamat jank"akiw kutt"anxäta, ¿yatitati? Walja tuqinakatwa pasawayta ukat mä milagro tuqiw taqi ukanak jan jaytjawayta, kunas paschi, munat kullaka. Taqi kunatix lurañ yant"kta ukax mä qawqha jan wali q"añunakat apsuñawa, ukhamat juk"amp suma wakicht"atäñamakama".
  
  Sam chachajj Ninan suma uñnaqtʼan purakaparuw pʼeqep samartʼayäna, ukatwa lartʼasïna. Jupax janiw p"iqip pechopar samart"ayañjamäkänti, ukatwa amparapamp thixniparux ch"uqt"äna ukat amparapampiw qhipäx jisk"a manqhar liwxatäna. Ukajj rosas sat qʼapkir qollanakjamaw qʼaphirïna ukat satén sat animalar uñtataw jikjjatasïna. Jupax Ninan libre amparapamp thiya ch"iyar ñik"utapar samart"ataw jikxatasïna, kunatix jupax ukan katxarutayna ukat jupax parlañ qalltäna.
  
  Pä tunk jila minutonakaw Sam sat chachajj Nina kullakarojj taqe kunat parlir istʼäna, janiw mä jukʼsa faltkänti. Kunapachatï uka markankir jaqit ukat jan amuyañjam arump arunak parlir muspharkañ arupat yatiyäna ukhaxa, amparanakap ñikʼutapan chʼallxtatap amuyasïna. Ukat sipansa, Sam chachajj ajjsarkañ usunïtap yatiyasajj wali sumwa luräna, ukampis janiw maynis inti jalsuñapkamajj ikipkänti.
  
  
  9 t"aqa
  
  
  Nayrïr punku jan jaytjasis liqtʼatapajja, Detlef Holtzer sat chacharuw jan suytʼäwin uñjasïna ukat colerasïna. Warmipar jiwayatapatjja kimsa uruw pasjjäna, ukampis kuntï suykäna ukat sipansa, jukʼamp jan waliruw purtʼasïna. Sapa kutiw yaqha yatiyirix punkup llawintäna, jupax chhuxriñchjasïna. Wawäkipan ch"iwinakapax amtawinakapatw jalnaqäna; uka ch"amaka pachanakax jaytjataw uñjasi, ukax khitis punku llawintat ist"asisaw juparux phiñasiyäna.
  
  -¡Jichhax jaytapxita! - sasaw arnaqasïna, jawsiriru jani yäqasa.
  
  "Holzer tata, akax Hein Müller jupaw funeraria ukan irnaqiri. Warmiman seguro empresapax nayaruw jawst'itu, mä qawqha jan walt'awinak jumamp q'umachañataki janïr nayrar sartañapataki..."
  
  "¿Jumajj oqarätati? ¡Mistxapxam sasaw sista!" - thuqhuña uka jan wali viudo jaqiru. Arupax alcohol umañat khathatt"asïnwa. Jupajj niyaw qʼal tʼunjatäñampïskäna. "¡Autopsia lurañ munta! ¡Jupajj jiwayatäjjänwa! ¡Nayax sapxsmawa, jupax jiwayatäxänwa! ¡Janiw jupar imt"käti, janïr yatjjatañapkama!"
  
  Khitis punkupan uñstkchïnjja, Detlef chachajj janiw jupanakar mantañ munkänti. Uta manqhanxa, sapak sarnaqir jaqix jan qhanañchañjamaw niyas jan kunäkaspas ukham jiskʼachatäxäna. Manqʼañ jaytjjänwa ukat sofá patjjat jukʼakiw sarjjäna, ukanjja Gaby sat warmin zapatonakapajj jupan nayraqatapar lipʼkatatänwa.
  
  "Juparux jikxatä, Gabi. Jan llakisimti, munat kullaka. Juparuw jikxatä ukat jiwat cuerpop qalat jaquntä" sasaw amuki qhuru arsüna, nayrapax chiqaparuw ch"amakt"ayat liwxatasïna. Detlef chachajj janiw llakinak aguantjjänti. Jupax sayt"asisinx uta muytasinx ch"amakt"at ventananakaruw sarawayxäna. Índice dedopampiw vidrior cintamp chintʼat basura bolsanakan esquinap chʼiyjäna. Utap nayraqatanjja, pä autonakaw anqan saytʼatäskäna, ukampis chʼusakïskänwa.
  
  "Kawkhanktasa?" - jupax amukiw q"ucht"äna. Ch"uñuw nayraqatapan uñstäna ukat nina nakhaskir nayranakaparuw jalluntäna, jan ikiñat wila. Jachʼa cuerpopajj manqʼañ jaytjjäna ukhatjja, mä qhawqha kilonak jukʼaptjjäna, ukampis wali suma jaqëjjänwa. Qʼala kayuni, pantalonampi ukat arrugat jaya mangani camisampiw cinturónpat jan chʼamampi warktʼatäsajj autonakar khitis uñstañap suyaskäna. "Akankatam yatta. Nayax yattwa punkujankapxatama, jisk"a ch"uqi" sasaw uka arunak q"ucht"asax chhuxriñchjasïna. "¡Ch"uqi, ch"uqi! ¿Utar mantañ munasmati?"
  
  Jupax suyt"äna, ukampis janiw khitis punkup llawintkänti, ukax mä jach"a samarañänwa, janis samarañar atiniskchïnxa. Jupax uka thuqt"awiruw axsaräna, ukax jinchuparux mä jawq"jañ uwijar uñtataw ist"asïna. Wayn tawaqutpach awkipax alcohólico qullqit anatirïnwa, jupax sapakiw utapat jaytawayi, kunawsatix tiburones préstamos ukat apuestas ukanakat jaltxatayna. Detlef waynax manqhan imantasïna, lobonakax punkunkkasax cortinanak jist"antasïna. Punku llawintatapax jisk"a yuqall wawar phuqhat ataque ukamp sasiwa, ukat chuymapax manqhanx thuqt"askäna, mantanipxani ukhax kunas pasaspa sasaw axsaräna.
  
  Janiw thuqtʼapkänti, colerat chachanakajj arnaqasisaw arnaqasipjjäna, maldecapjjarakïna.
  
  Nayax yattwa jumax ukankasma, jumax jisk"a laq"u! Punku jist"arañamawa, jan ukhamäkanixa, utam phichhantä!" sasaw arnaqasipxäna. Maynix ventananakaruw ladrillonak jaquntäna, ukat waynax ikiñ utapan esquinapan qunt"atäskäna, jinchup ch"uqt"asa. Kunapachatï awkipax wali jayp"u utar kutt"ankäna ukhaxa, jupax jikxatäna wawapax jachaqt"askäna, ukampis jupax larusisaw uka waynarux jan ch"amani sasaw sutichäna.
  
  Jichhürkamax Detlef chachax chuymapax wali ch"amampiw jikxatasïna, kunapachatix maynix punkup llawintkäna ukhaxa, jawsirinakax jan kuna jan walt"äwinïpxatap yatkchïnsa ukat janiw jan wali amtanakanïpkänti. Ukampis jichhajj? Jichhajj wasitatwa punkup liqtʼasipkäna. Jupajj jupar munapjjäna. Qʼaxu wayn tawaqutpach anqankir colerat jaqinakjamaw mistuniñapatak chʼamachasipxäna. Detlef jilatajj katjatäkaspas ukhamwa amuyasïna. Jupajj ajjsarayatäkaspas ukhamwa amuyasïna. Kunatsa jutapjjäna ukajj janiw kunäkänti. Chiqansa, imantaskäna uka chiqat jaqunukuñ yantʼapxäna, ukat ukax viudo warmin jan wali chuymanakapar chʼaxwañänwa.
  
  Jan kunatsa cocinar mantasaw cajonat mä cuchillo paring apsüna. Kuntï luraskäna uk sum yatïna, ukampis janiw kuns apnaqjjänti. Nayranakaparuw jachaqtʼasïna, kunattejj uka cuchillojj ñikʼutaparuw imtʼäna, janiw sinti manqhar imtʼkänti, jan ukasti wali manqharuw imtʼäna. Kunas ukham lurañatak chʼamañchtʼäna uk janiw amuykänti, ukampis lurañapäna uk sum yatïna. P"iqipan ch"amaka arupat mä juk"a ordenampiw Detlef jupax cuchillarux walja pulgadanak nayrïr amparapan mä ladopat yaqha ladopar apayäna. Mä jachʼa papel khuchhuratjamaw chhuxriñchjasïna, ukampis aguantañjamarakïnwa. Cuchillo aptasajj wilajj dibujat lineat amukiw mistur uñjäna. Uka jiskʼa wila chʼaphijj janqʼo ñikʼutapan mä chʼiyar chʼiyar chʼiyar tukuskäna ukhajja, wali chʼamampiw samsuwayjjäna.
  
  Gabi jiwatapatjja, nayrïr kutiw Detlef chachajj sumankañ jikjjatasïna. Chuymapax mä samarañ ritmoruw juk"amp juk"ampi ukat llakinakapax janiw jak"achatäkänti -jichhatakix. Antutatäsajj samarañaw jupar muspharayäna, ukatwa uka cuchillojj yuspäräna. Mä jukʼa tiempojj kuntï lurkäna uk uñakipäna, ukampis brújula moralapan protestanak lurapkchïnsa, janiw uka toqet juchañchaskänti. Chiqpachansa, jupax phuqtʼatäkaspas ukhamwa amuyasïna.
  
  Ukat akham sasaw jiskʼat arsüna: "Munassmawa, Gabi. "Munsmawa. Akax jumatakix wila juramentowa, wawaja" sasa.
  
  Amparap mä tʼaxsuñ telampiw chintʼasïna ukat cuchillo jariqäna, ukampis kuttʼayañat sipansa, bolsilloparuw uchasïna.
  
  "Jumax kawkhantï jikxataskta ukak qhiparañamawa" sasaw cuchillorux jiskʼat arsüna. "Kunapachatï jumar munaskta ukhajj ukankapjjam. Jumax jan kuna usunïtawa. Nayajj jumamp chikaw jan kuna jan waltʼäwin jikjjataskta" sasa. Mä k"ari jachaqt"asiwiw Detlef-an ajanuparux anatäna, kunatix jupax mä akatjamat samarañampiw kusist"äna. Jupa pachpa khuchhuqañ luratapax amuyunakapar q"umachatäkaspas ukhamänwa, ukatwa jan axsaras jikxatasïna, ukat mä juk"a ch"amachasisaw warmipar jiwayir jaqir jikxatañatakix mä juk"a yatxatañ tuqi.
  
  Detlef chachajj armarion pʼakjata vidriop patjjaruw sarnaqäna, janiw llakisiñat llakiskänti. Uka usux yaqha capa de t"aqhisiñakiw kunatix jupax nayratpach uñjaskäna uka patxaruw tantacht"asitayna, ukax kunjamatsa jan yäqañjamäkaspas ukhamaw amuyasïna.
  
  Niyakejjay jichhak yateqchïnjja, janiw sum jikjjatasiñatakejj khuchhuqasiñajj wakiskiti, ukatwa jiwata esposapan cuadernopa jikjjatañapäna uksa yatirakïnwa. Gabi kullakajj uka toqet nayra tiemponwa sarnaqäna. Jupajj física qellqatanakaru ukat calendarionakaruw creyïna. Citanak amtayañatakejj teléfono apnaqkchïnjja, taqe kunwa qellqat qellqarakïna, jichhajj uka costumbrejj wali sumawa, kunattejj khitinakatï jiwayapkaspa uk uñachtʼayañ yanaptʼaspawa.
  
  Cajonanakap uñakiptʼasajja, kuntï thaqkäna uk sum yatïna.
  
  "Ay Dios, jan bolsaman utjañap suyt"askta, wawa" sasaw jan amuyt"asis thaqhaskakïna. "Kunalaykutix bolsamax utjiwa ukat janiw kutt"ayapkituti uka punkut mistuñkama jupanakamp parlt"añataki, ¿yatitati?" Jupax Gaby-rux ist"kaspa ukhamaw parlt"askakïna, sapak jakasirinakan privilegiopaw jan loco tukupxañapataki, kuntix mamapar jan wali uñjatapat yatiqawayi, kunatix jupax jaqichaskäna ukhax infierno ukar aguantawayi.
  
  Detlef chachajj akham sasaw jachäna: "Gabi, yanaptʼam munastwa, wawa" sasa. Gaby kullakajj oficinapjam apnaqkäna uka jiskʼa cuartoruw mä sillun qontʼasïna. Taqi chiqan chʼiqintatäki uka libronaksa ukat nayra cigarro cajapsa , archivonakapatak apnaqkäna uka lawat lurat armariopan payïr estantepanwa uñchʼukirakta . Detlef jupax wali ch"amampiw samsuwayxäna ukat jupa pachpaw chhuxriñchjasïna. "¿Kawkirus diario de negocios ukar uchasma?" -sasawa jisk"a arumpi jiskt"äna, kunatixa amuyunakapaxa taqi kunatixa lurañjamäki ukanakata t"ijtäna.
  
  "Kawkhantï jankʼak puriñjamäki uka cheqajj utjpachänwa" sasaw ñikʼutap chʼoqtʼasïna, wali amuytʼasisaw ukham säna. Jupax sayt"asisinx oficinapäkaspas ukhamaw amuyasïna. "¿Kawkhansa jukʼamp askïspa?" Jupajj escritoriopan qontʼatäskäna, computadorapan monitorap uñkatasaw qontʼasïna. Escritoriopanjja, mä calendariow utjäna, ukampis chʼusakïskänwa. "Janiw aka chiqan qillqt"kasmati kunatix janiw taqinitakkiti" sasaw mesa patxankir yänak muyuntasinx arsüna.
  
  Jupajj porcelanat lurat copan plumanaka ukat carta jistʼarañ aparato aptʼatänwa, uka copanjja nayra remar equipopan logotipopaw utjäna. Uka juk"amp ch"ullqhi manq"añanx walja flash drives ukat baratijas ukanakaw utjäna, sañäni, corbatas de cabello, mä mármol ukat pä anillo ukanakax janipuniw uchaskänti kunatix wali jach"änwa. Chʼiqa toqenjja, escritoriopan lamparapan kayup jakʼanjja, kunkapan pastillanakapan mä jistʼarat paquetepaw utjäna. Janiw kuna diarios ukanakas utjkiti.
  
  Detlef chachajja, llakisiñajj wasitatwa atipjäna, chʼiyar qara libro jan jikjjatatapat llakitaw jikjjatasïna. Gabi sat chachan pianopajj cuarton wali chʼeqa esquinapan saytʼatäskäna, ukampis ukankir libronakajj partituranakakiw utjäna. Anqan jallu purkir istʼäna, ukajj kunjamsa chuymapan jikjjatasïna ukarjamaw lurasïna.
  
  "Gabi, ¿kunampis yanaptʼirista?" - sasaw säna. Gabi kullakajj archivacionapan utjkäna uka teléfonojj istʼasïna ukat chikat jiwañkamaw ajjsarayäna. Jupajj amparapar katoqañat sipansa jukʼamp sum yatïna. Jupanakäpjjänwa. Ukanakax uywa katurinaka, juchañchirinakawa. Uka pachpa jaqinakaw warmiparux mä kasta jan ch"amanïkaspas ukham uñjapxäna. "Janiwa!" - sasaw jach"at arsüna, colerat khathatt"asisa. Detlef jupax hierrot lurat libronak sayt"ayañ estantet apthapïna ukat teléfono tuqir jaquntäna. Libronak jachʼa tukutapajj wali chʼamampiw teléfono gabinetet jaqontäna, ukat pampan tʼunjatäjjänwa. Wila umamp phuqtʼat nayranakapajj uka pʼakjata aparatoruw munañapamp uñchʼukïna, ukat gabineteruw sarjjäna, uka armariojj mä jachʼa libronak saytʼayañampiw jan waltʼayäna.
  
  Detlef kullakajj jachaqtʼasïnwa.
  
  Armarionjja, Gabi chachan chʼiyar diariop jikjjatäna. Taqi uka tiempox telefono manqhan ikiskäna, uñchʼukirinakat imantatänwa. Jupax libro apsuñatakiw saräna, loco larusisaw larusitayna. "¡Wawa, ¡jumax wali sumawa! ¿Jumajj ukhamätati? MÄ? "libro jistʼarasaw munasiñampi arsüna. "¿Jichhaki jawstʼapxista? ¿Uka libro uñjañ munasmati? Nayajj yattwa ukham luratamajja" sasa.
  
  Jan pacienciampiw uñakiptʼäna, pä uru nayrajj kuna urus jiwjjäna uka citanak qellqkäna ukanak thaqhasa.
  
  -¿Khitirus uñjta? ¿Khitis qhip qhipa uñjtamxa, uka británico loqhe jaqit sipansa? Mä juk'a uñakipt'añäni".
  
  Uñnaqa manqhan waña wilampixa, índice dedopampiw patat aynacharu tʼijtäna, sapa mayniruw wali sum uñakipäna.
  
  "Nayraqat khitimpis sarnaqayäta uk uñjañakiw wakisi..." Jupax wali ch"amampiw manq"antäna. "Jichha alwaw jiwatax sapxiwa."
  
  
  8.00 - Yatxatirinakampi tantachasiña
  
  9.30 - Margot Panqara, ChD Sarnaqäwi
  
  10.00 - David Perdue Ben Carrington jupan oficinapan Milla kullakax jaltxatayna
  
  11.00 - Consulado ukaxa Kirill markata amtasiwayi
  
  12.00 - Detlef dentistampiwa mä cita luraña
  
  
  Detlef chachan amparapajj lakaparuw purïna. "Ksu usux tukusxiwa, ¿yatitati, Gabi?" Jachaqtʼasitapajj liytʼañ yantʼkäna uka arunakjja janiw chʼamaktʼaykänti, ukat librojj chʼoqtʼasisaw pechopar wali chʼamampi katthapïna, ukat chuymapat jachtʼasisaw mä jachʼa llakimp tʼijtjjäna. Chʼamaktʼat ventananakatjja, llijullijunak uñjäna. Gaby kullakajj jiskʼa oficinapajj jichhajj niyaw chʼamaktʼjjäna. Ukan quntʼasisaw nayranakapas wañtʼañkamax jachäna. Llakisiñajj wali chʼamapunïnwa, ukampis jupa pachpaw chʼamañchtʼasiñapäna.
  
  Carrington chachan oficinapanwa, sasaw amuyäna. Qhep qhepa cheqaruw Carrington chachan oficinapar visittʼäna. Jupax medios de comunicación ukanakarux kunapachatix jiwxän ukjax ukankasktwa sasaw säna, "kunas juparux ch"allxtayäna. Uka grabacionanjja, jukʼampiw utjäna. Ukat jankʼakiw libro jistʼaräna ukat escritorio lamparan interruptorap chʼalljjtayäna, ukhamat jukʼamp sum uñjañapataki. Detlef jilatajj jachaqtʼasisaw akham säna: "¿Khitis Millajja?" sasaw jachʼat amuytʼäna. "¿Khitis David Perdue sat chachajja?"
  
  Amparanakapax janiw jank"ak sarnaqkänti, kunawsatix lista de contactos ukar kutt"awayxäna, libropan ch"ama manqhankir tapapanx mä juk"a qillqt"ata. "Milla" ukatakix janiw kunas utjkänti, ukampis manqhanx mä dirección web ukaw Perdue ukan mä negociopan utjäna, Detlef jupax jank"akiw internet tuqir mantawayi khitis aka Perdue chachax uk uñjañataki, Sobre sección uñxatasax Detlef jupax Contacto ukaruw ch"iqt"awayi ukat jachaqt"asïna.
  
  "¡Gotcha!"
  
  
  10 t"aqa
  
  
  Perdue kullakajj nayranakap jistʼarasïna. Kuntï pantallanakajj uñachtʼayki uk uñjañ munañar saykatasajja, nayranakap jistʼaraskakïnwa ukat esquinanakan pusi parlantenakat arnaqasiñanak istʼasajj janiw istʼkänti. Kuntï jan yäqkaspän ukajja, jukʼat jukʼat jukʼat jukʼat jukʼat jukʼat jukʼat jukʼat jukʼat jukʼat jukʼat jukʼat jukʼat jukʼat jukʼat jukʼat jukʼat jukʼat jukʼat jukʼat jukʼat jukʼat jilxattawayäna. Cuerpopajj wali juntʼütapatwa chʼuñusjjäna, ukampis mamapan jan sustjasiñapatak kamachiparjam sarnaqañatakiw chʼamachasïna. Jupax Zen ukax jaysäwiw sasaw sapxirïna.
  
  Kunapachatï sustjaskta ukhaxa, jupanakankiwa. Mä kutix sustjasxäta ukhax amuyunakamax iyaw sañapawa ukat taqi reacciones de emergencia ukanakax efectivo ukhamaw tukuni. "Samakiwa jan ukax tornillompiw uñjasipxäta" sasaw walja kuti säna, jan kuynt'asis sayt'asisa.Mä arunxa, Perdue jupax nayra pachan mä k'arimp apnaqaskäna, ukax p'iqipax jaquntatäspawa sasaw suyt'äna juk"amp temperaturap jiltayañapäna.cuerpopa, ukampis janiw ukax munaskänti.
  
  Uka muyuntat sonidojj amuyunakaparuw sallqjäna, ukhamat taqe kunas cheqäkaspas ukham amuyañataki. Pantallanak jan uñch"ukiñakiw Perdue-x p"iqiparux jark"aspa, amuyunakax ch"amanchañapataki ukat chiqäñapataki. PNL ukan nayrïr yatichäwinakap 2007 maran jallupachan yatxatäwipanx juk"a amuyun k"arinak yatiqawayi, amuyt"añatakis amuyt"añatakis ch"amanchañataki. Jakäwipajj ukat dependerani sasin janipuniw amuykänti.
  
  Walja horanakaw taqe cheqat mä istʼasir aru istʼasïna. Abusat wawanakan arnaqatanakapax mä coro de fuegos ukarux jaytawayi, janïr acero ukan acero ukan sapa kuti rítmico ch"axwäwipar tukusa. Yunquen martillopan ist"asitapax juk"at juk"atw ritmico sexual jach"a jach"a tukuñar tukuwayxäna, janïr umamp chhaqt"kasa, foca wawanakan jawq"jatapat chhuxriñchjata. Grabacionanakajj jan tukuskir lazompiw walja tiempojj phustʼasïna, ukhamatwa Perdue chachajj jichha tiempon utjki uka sonidojj kuna sonis istʼaspa uk yatjjatäna.
  
  Walja millón millón jaqejj jankʼakiw uka ajjsarkañ arunak jan uñisiñap amuyasïna, ukajj walpun ajjsaräna. Antisas yaqhep jiskʼa tʼaqanakajj wal kusisiyäna, yaqhepasti uñisiñapwa chʼamañchtʼäna, uk amuyasïnwa. Niyakejjay janiw qontʼasiñ munkänti, ukatwa kayunakapajj usuchjasiñ qalltäna ukat chhuxriñchjatapajj jiwayarakïnwa, ukampis pampajj juntʼuptañwa qalltarakïna. Perdue chachajj imantasiñjam yanaptʼkaspa uka mesat amtasisajj nayranakap jistʼaräna, ukampis nayranakap jistʼaraskasajja, apsusipjjänwa, janiw kawkirus sarjjañapatak jaytkänti.
  
  "¿Nayrat jiwayañ munasmati?" - sasaw jach"at arsüna, mä kayut yaqha kayuruw jaltawayxäna, kayunakaparux pampan q"añuchata junt"u uraqit mä samart"añapataki. -¿Kunsa nayat munta?
  
  Ukampis janiw khitis jupar jayskänti. Sojjta hora qhepatjja, Perdue jilatajj qaritäjjänwa. Patajj janiw jukʼamp juntʼükänti, ukampis mä kutin mä segundot sipansa jukʼamp jiskʼachañ atina ukhajja, kayunakap phichhantañatakejj walikïskänwa. Kunatix junt"u pachat sipan juk"amp jan walix ukat sapa kuti sarnaqañax wakiskäna ukax audio clip ukax jan sayt"as phust"askakïnwa. Awisax janiw kuns lurañjamäkänti, ukat uka taypinx kunas mayjtʼawayi uk uñjañatakiwa. Mesa chhaqhatapatxa, janiw kunas yaqhax mayjt"känti. Jupatakejj uka cheqajj jukʼamp chuym ustʼayirïnwa, janiw ukhamäkänti.
  
  Perdue chachan kayunakapax wilax mistuñ qalltäna, kunattix suelapan chʼakhanakapax pʼakjatäna, ukampis janiw mä ratukis saytʼañ puedkänti.
  
  "¡Ay Jesus! ¡Amuyasipxam, akax jaytxapxam! Amp suma! ¡Kuntï munkta uk lurarakï!" - sasaw jach"at arsüna. Jan aptʼasiñataki chʼamachasiñajj janiw mä amtar puriñjamäjjänti. Jan ukhamäkaspa ukhajja, janipuniw uka amuyunakajj alasipkaspänti, jupajj wali tʼaqhesïnwa, ukhamatwa jupanakan misionerjam sum sarnaqatapar creyipjjäna. "¡Klaus! ¡Klaus, Dios layku, ¡jan jaytxapxam sapxam!"
  
  Ukampis Klaus chachajj janiw jayskänti, janirakiw tʼaqhesiñsa jaytkänti. Uka jik"ari audio clip ukax mä jan tukuskir lazo ukanw ist"asïna, Perdue jupax uka tuqit arnaqasïna. Jupan pachpa arunakapan istʼasitapaki, walja kuti istʼasitapat sipansa, mä jukʼa samarañaw utjäna. Janiw jaya tiempox arupax jan waltʼaykänti.
  
  "¡Walikiwa, idiota!" jupax janiw mä jach"a jisk"a arump arskänti. "Jichhax janiw yanapt"a jawsañjamäkiti ukat janirakiw jaytañatakis arup utjktamti." Kayunakapajj pesatap laykuw chʼoqtʼasïna, ukampis pampar jaqontañ ajjsarasïnwa. Mä jukʼa tiempotjja, janiw yaqha lurañanak lurañjamäkaniti. Mä wawar uñtat jachasa, Perdue-x achikt"asïna. "Mirsit. Amp suma."
  
  Mä akatjamat pantallanakax ch"amakt"awayi, Purdue markarux wasitat ch"amakan jaytawayi. Uka istʼajj mä ratukiw saytʼjjäna, ukat mä akatjamat amukiw jiñchunakapajj istʼasïna. Patajj wali juntʼüjjänwa, ukampis mä qhawqha segundonakatjja, thaytʼjjänwa, ukhamatwa qhepat qontʼasiwayjjäna. Kayunakapajj wali llaktʼataw thuqtʼasïna, cuerpopan sapa musculonakapas chʼalljjtasïna ukat espasmarakïnwa.
  
  "Ay, Diosar yuspärta" sasaw jiskʼat arsüna, tʼaqhesiñajj tukusjjänwa sasaw yuspäräna. Jachaqt"asiwipa amparapa qhipäxapampi pichthapitayna ukatxa janiwa amuyaskänti uka ch"uñuxa nayranakapa phichhantatapa. Uka amuktʼañax wali jachʼänwa. Qhiparusti chuymapan thuqt"awip ist"awayxänwa, ukax jan walt"awinakat jank"akiw sartaskäna. Perdue kullakajj wali samarañ samsusaw armasïna, armasiñatak bendicionat kusisisa.
  
  Ukampis Klaus chachajj janiw Purdue markata armasiñ sañ munkänti.
  
  Chiqpachanx phisqa minutos ukjatx pantallanakax wasitatw qhant"äna ukatx nayrïr arnaqasiñax parlantes ukanakat mistunïna. Perdue chachajj almapajj tʼunjatäkaspas ukhamwa amuyasïna. Jan iyawsasaw p"iqip ch"allxtayäna, pampax wasitat junt"uchaskäna ukat nayranakapas jan suyt"äwimp phuqhantat jikxatasïna.
  
  "Kunata?" - sasaw qhuruchasïna, kunkaparux arnaqasiñ yant"äwinakampiw mutuyäna. "¿Kuna kasta jan wali jaqïtasa? !" Arunakapax -ist"atäkchïnsa- oqaranakaruw jaquntatäspäna kunatix Klaus jupax janiw ukankänti. Chiqansa, janiw khitis ukan utjkänti. T"aqhisiyañ maquinax mä temporizador ukar uñt"ayatänwa, ukhamat mä juk"a pachanak jist"antañataki, Perdue jupax suyt"awinakapar puriñapataki, ukax mä suma técnica nazi ukan pachapanx psicológico t"aqhisiñanak juk"amp ch"amanchañataki.
  
  Janipuniw suytʼäwir confiyañamäkiti. Ukajj mä jukʼa tiempotakikiwa, kunjamtï jan sinttʼasirïki ukhamarakiwa.
  
  Perdue chachajj sartaskäna ukhajja, wasitatwa castillon suma cuartopanjja, aceitempi pintat pintanakampi ukat vidrieranakampi. Mä jukʼa tiempojj taqe ukanakajj mä jan wali samkakïkaspas ukhamwa amuyäna, ukampis uka qhepatjja, chʼakhanakajj phallaskipan wali llakitaw jikjjatasïna. Jupax janiw sum uñjkänti kunatix lentes ukanakap isimp chika apt"asipxäna, ukampis uñjäwipax wali sumapunïnwa, techo ukan detalles ukanakap uñjañatakiwa -janiw pintatanakakiti, jan ukasti marcos ukanakaw uñjasi.
  
  Nayranakapajj jan chʼamani jachaqtʼasitapat wañtʼatäjjänwa, ukampis ukajj janiw kunas utjkänti, pʼeqe usump tʼaqheskäna uka pʼeqe usump chika, ukajj sobrecarga acústica ukanïnwa. Amparanakap kuyntʼayañ yantʼkäna ukhajja, musculonakapajj suykäna ukat sipansa jukʼamp sum saytʼasitap amuyasïna. Qhiparusti, Perdue chachax kayunakaparuw uñch"ukisïna, kuntï uñjkaspa uk axsarasa. Kunjamtï suykayätanjja, kayunakapasa ladonakapas phallat chʼakhanakampi ukat waña wilampiw chʼalljjtayasipjjäna.
  
  "Jan uka tuqit llakisimti, Herr Perdue. Nayax arsuwayta janiw yaqha urus jupanakxar sayt"añamatak wayt"apkätati", sasaw punku chiqat mä sarcástico aru aire taypit mistunïna. "Jiwatanakjamaw ikirïta, ukampis sartañ horasäxiwa. Kimsa horanak ikiñax wakisiwa" sasa.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Klaus" sasa.
  
  Mä jisk"a jaqix juk"at juk"atw kawkhantix Perdue-x qunt"atäskäna uka mesa tuqirux saräna, pä taza café amparapar apt"ata. Alemán chachan ch"uqi tazapar jaquntañ yant"ata, Perdue-x wali axsarkañ umañ chhaqtayañ munañarux saykatañ amtäna. Jupax qunt"asisinx t"aqhisiripat copa apsuwayxäna, ukampirus ch"usakïtap amuyasïna. Perdue chachajj coleratajj copa pamparuw jaqontäna, ukanwa tʼunjatäna.
  
  "Chiqpachans colerasiñam uñjañamawa, Herr Perdue" sasaw Klaus jupax kusisit arupampi iwxt"äna, ukax muspharkañat sipans juk"amp jisk"achañjamaw ist"asïna.
  
  "Ukhamaw jupanakax munapxi, Dave. Jupanakax uywar uñtat sarnaqañ munapxi" sasaw Perdue-x chuymapan amuyäna. -Janiw jupanakarux atipt"apxañamäkiti -sasa.
  
  "¿Kunsa nayat suyaskta, Klaus?" Perdue kullakajj wali jachʼat arsüna, alemán chachan jaqepar uñtasita. "¿Nayäsma ukhajja, ¿kunsa lurasma? Sita. Nayax garantizapxsmawa jumax ukhamarakiw lurasma" sasa.
  
  "Saram! ¿Kunas arumampi pasäna? ¿Mä jukʼa uma munasmati?" Klaus jilatajj wali munasiñampiw jisktʼäna.
  
  "¿Ukhamajj mayamp jan munasmati?" - Perdu sasaw jiskt"äna.
  
  "Inasa. Ukampis inas jan ukhamäkchiti. ¿Kunatsa jan yantʼkta? sasaw jaysäna.
  
  "Amuyu anatt'awinaka" Purdue ukax anatañan kamachinakap wali sum yatïna.Jan walt'awinak yapuchañamawa ukat uñisirimarux mutuyañ suyt'añati jan ukax premio suyt'añati sasaw jiskt'asiñama.
  
  Pardue jilatajj akham sänwa: "Mä jukʼa uma umtʼasmati" sasa. Chiqansa, janiw kuna aptʼasiñas utjkänti.
  
  "¡Wasser sat chachajj!" Klaus jilatajj arnaqasïna. Jupax Perdue-rux mä junt"u jachaqt"asiw uñacht"ayäna, ukax mä jan laka jan jiwat jiwat jaqir uñtasitaw kunatix warmix mä ch"aman vaso q"uma, q"uma uma apanïna. Perdue sat chachajj saytʼasispäna ukhajja, chika thakin jupamp jikisiñatakiw tʼijtjjaspäna, ukampis suytʼañapänwa. Klaus chachajj Perdue sat chachan jakʼapar kattʼat chʼusa taza uchasaw mä jukʼa uma warjjatäna.
  
  Perdue chachajj akham sänwa: "Sumawa pä copa alasitamajja" sasa.
  
  "Pä razonatwa pä taza apaniyäta. Jupanakat mayniruw pʼakjañama sasaw amuyayäta. Ukhama, mayipkäta uka uma umañatakix payïr umax munasini uk yatiyätwa", sasaw qhanañcht"äna, kunawsatix Perdue-x umaruw puriñatak botella apthapiskäna ukhaxa.
  
  Qalltanjja, copar jan istʼasaw botella kunkap lakap taypir wal chʼalljjtayäna, ukat uka jachʼa phukhujj kisunakaparuw chʼalljjtäna. Ukampis Klaus chachajj uka copa aptʼasisaw Perdue jilatarojj copa churäna. Pä copa umañ tukuyatatjja, Perdue chachajj samañap katjäna.
  
  -¿Yaqhaxa? Mirä amp suma" sasaw Klaus jilatarojj achiktʼasïna.
  
  "Mä juk"ampi, ukampis ukat parlt"añäni" sasaw katuntat jaqiparux säna ukat copapar wasitat phuqhantäna.
  
  "Klaus" sasaw Perduex samaqäna, qhipa gotakamaw umarakïna. "¿Kunsa nayat munkta uk yatiyasmati? ¿Kunatsa aka chiqar irpanipxista?"
  
  Klaus jilatajj jachtʼasisaw nayranakap chʼoqtʼasïna. "Nayrajj ukham pasawayapjjtwa. Janiw jisktʼasiñamäkiti" sasa. Jupax uka botella warmiruw kutt"ayäna ukat jupax cuartot mistuwayxäna.
  
  "¿Kunjamarak nayajj jan lurañjamäkisti? Kunatsa t"aqhisiyatax uk yatiyapxita", sasaw Perdue jupax achikt"asi.
  
  Klaus jilatajj akham sänwa: "Janiw tʼaqhesiyapktamti" sasa. "Jumanakax wasitat saytʼayatäpxtawa. Kunawsatix nayrïr kutix Orden ukar jawst"apkta ukhax Sagrado Lanza ukamp yant"añatakiwa, ukax jumamp amigonakamampix jikxatapxta, ¿amtastati? Black Sun ukan taqpach jach"a uñt"atanakaparuw Deep Sea One ukan jamasat tantachäwir jawillt"awayta, reliquia uñacht"ayañataki, ¿janich ukhamäki?"
  
  Perdue kullakajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. Ukajj cheqänwa. Jupax uka reliquia ukarux aparato ukhamaw apnaqatayna, ukhamat Orden ukamp ingratiación lurañataki, ukhamat negocios ukanakax utjaspa.
  
  "Kunapachatix uka kutix nanakamp anatapkta ukhax miembronakajax wali jan walt"äwin jikxatasipxäna. Ukampis nayax yatxatwa jumanakax suma amtanakanïpxtawa, mä axsarkañjam reliquia ukampiw sarxapxtaxa, umax mantankäna ukhax destinoparuw jaytawayapxtaxa", Klaus jupax wali munasiñampiw arst"äna. "Jumajj wasitat uka jaqëñam munapjjta; jumanakax nanakamp chika irnaqapxañamataki kunatix munapkta uk jikxatañataki ukhamat taqiniw sum jakasipxañasataki. Geniomampi ukat qamir kankañamampixa, jumax candidato ideal ukhamäsmawa, ukhamax... amuyunakam mayjt"ayañäni".
  
  "Jumatix Lanza del Destino munsta ukhax nayax juk"amp kusisitaw jumar churäma, libre jakasiñax layku" sasaw Pardue jupax uñacht"ayäna, ukat sapa arunak sañ munarakïna.
  
  "¡Gott im Himmel sat kullakaruw uñtʼta! David, ¿janit ist"kayäta?" Klaus jilatajj waynäkasajj aynachtʼataw arsüna. "¡Kuntï munktan ukajj utjaspawa! Jiwasax nanakar kutt"aniñam munapxta, ukampis jumax mä amtaw uñacht"ayaskta ukat aruskipt"añ munapxtaxa. Akax janiw mä negocio lurañakiti. Akax mä yatichäwiwa orientación ukat wakicht"atäxapxäta ukhakiw aka cuartot mistuñax jaysatäni".
  
  Klaus jilatajj relojap uñtäna. Jupax sarxañatakiw sayt"asïna, ukampis Perdue jupax mä platitude ukamp jark"aqañ yant"äna.
  
  "Um, ¿juk"amp uma umañax wakisispati?" - sasaw chhuxriñchjasïna.
  
  Klaus chachajj jan saytʼasa, jan qhepar uñtasa, akham sasaw arnaqasïna: "¡Wasser!"
  
  Kunapachatï punku jistʼantkäna ukhajja, mä jachʼa cilindrow techot saraqanïna, uka cilindrojj niya cuartor uñtasit radionïnwa.
  
  "Ay Dios, ¿kunas jichhajj?" Perdue kullakajj pampar chʼalltʼasajj wali sustjataw arnaqasïna. Panel central de techo ukax ladoruw liwxatasïna ukat cilindroruw umax mistuñ qalltäna, Perdue chachan usuchjat q"ala janchiparux umamp ch"allt"äna ukat arnaqawinakap amukt"ayarakïna.
  
  Uma chhaqhayañ ajjsarañat sipansa, kunatï jupar jukʼamp ajjsarkäna ukajja, janiw jiwayañ amtapjjatap amuyasïna.
  
  
  11 t"aqa
  
  
  Ninax embalaje tukuyäna, Sam qhipa duchar sarkasaxa. Jupanakax mä horat pista de avión ukar puripxañapänwa, Edimburgo markaruw sarapxañapäna.
  
  "¿Jichhakamax tukuyxtati, Sam?" -sasawa Ninax jach"at jiskt"äna, bañot mistusa.
  
  "Jïsa, mä espumampiw wasitat asnujar chʼalltʼata. ¡Jichhax mistuwayxäwa!" - sasaw jaysäna.
  
  Ninax larusisaw p"iqip ch"allxtayäna. Bolsapan utjkäna uka teléfonojj istʼasïna. Jan pantalla uñkatasaw jaysäna.
  
  "Kamisaki".
  
  "¿Aski uruki, ¿janich ukhamäki, ¿Doctor Gould?" -sasawa uka jaqixa telefonot jiskt"äna.
  
  -Ukaxa jupawa -sasa. ¿Khitimpis parltʼaskta? -sasawa ñik"uta ch"uqt"asïna. Juparux titulopampiw arxayapxäna, ukax negociante jan ukax mä kasta agente de seguros ukham sañ munäna.
  
  Uka chachajj alemán aru wali chʼamani acentompiw uñtʼayasïna: "Nayan sutijajj Detlef satawa" sasa. "Numeromax David Perdue tatan yanapiripat mayniw churitu. Chiqpachansa jupar puriñatakiw chʼamachasiskta" sasa.
  
  "Ukhamajj ¿kunatsa numerop jan churktam?" -sasawa Ninax jan pacienciampi jiskt"äna.
  
  "Kunalaykutix janiw kawkhans jikxatasi ukx amuykiti, Gould doctor" sasaw llamp"u chuymamp jaysäna, niya axsarañampiw jaysäna. "¿Jumajj yatkasma sasaw sitäna?"
  
  Ninax wal muspharäna. Ukajj janiw kuna amuyunïkänti. Perdue chachajj janipuniw yanapiripan nayraqatapat mistkänti. Inas mayni irnaqirinakapax ukhamächispa, ukampis janipuniw yanapiripax ukhamäkaspati. Uka tuqitxa, jukʼampisa jan amuytʼasirïtapata ukat aventuranïtapata, mä chachapax kawkirus sarañap yatipunirïnwa, kuna jan waltʼäwis utjaspa ukhaxa.
  
  "Ist"tati, Det-Detlef? Waliki?" -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  "Jïsa, señora" sasaw säna.
  
  "Mä qawqha minutos jupar jikxatañatak churapxita ukat jank"akiw jawst"apxäma, ¿walikiti? Mä numerom churapjjeta" sasa.
  
  Ninax janiw jawsirirux atiniskänti. Perdue-x janiw ukhamaki chhaqtkaspati, ukatwa jupax amuyt"äna, mä ch"amakt"ir empresariow Perdue-n numerop personal ukar sallqjasin apsuñ yant"ata. Jupax numerop churäna ukat jupax telefonot jist"antasïna. Kunapachatï Perdue chachan jachʼa utapar jawsäna ukhajja, yanapiripaw jaysäna.
  
  "Ay, hi, Nina" sasaw warmix aruntt"äna, uka suma sarnaqäw yatxatirin uñt"at arup ist"asa, khitimpitix Perdue-x sapa kutiw jupamp chikt"atäna.
  
  "Istʼam, ¿jan uñtʼat jaqejj Dave jilatampi parltʼañatakik jawstʼtamti?" -sasawa Ninax jiskt"äna. Uka jisktʼan qhanañchäwipajj wal muspharayäna.
  
  "Jïsa, mä qhawqha minutonak nayraw jawsäna, Perdu jilataruw mayisïna. Ukampis cheq parlañatakejja, janiw jichhürunakan jupat kuns istʼkti. Inas jupax semana tukuyar sarxpachäna? sasaw amuyäna.
  
  "¿Janiw kawkirus sarasktati sasin jiskt"ktamti?" Nina kullakajj ukham sänwa. Ukaw juparux llakisiyatayna.
  
  "Qhip qhipa pachax Las Vegas markanw mä juk"a pachax juparux uñjawayta, ukampis miércoles urux Copenhague markaruw sarañapäna. Mä suma hotelaw utjäna, jupajj visittʼañ munäna, ukampis ukakwa yatta" sasaw jupajj säna. "¿Llakisiñasati?"
  
  Ninax wali jach"atwa arsüna. "Janiw nayax sustjañ munkti, ukampis chiqpachapuniw, ¿yatitati?"
  
  "Jïsa".
  
  "¿Jupax pachpa avionapanti viajitayna?" Ninax uk yatiñ munäna. Ukhamatwa thaqhañ qalltañapäna. Yanapt"iripat chiqañchäwi katuqasasti, Ninax yuspajarawayiwa ukat jawsañ tukuyawayxi, Perdue-r celularapan jawsañ yant"añataki. Janiwa. Baño punkuruw jankʼak saräna ukat manqhar jalnaqäna, Sam sat chacharuw cinturapar mä toallampi chintʼata jikjjatäna.
  
  "Chhuy! Jumatï anattʼañ munsta ukhajja, janïr qʼomachkasajj ukham sañamawa" sasaw jachaqtʼasïna.
  
  Nina kullakajj uka chiqañchäwipar jan istʼasajja, akham sasaw jiskʼat arsüna: "Perdue chachajj inas jan waltʼäwin uñjasispa sasaw amuyta. Nayax janiw yatiskti akax Hangover 2 tipo jan walt'awikiti jan ukax chiqpach jan walt'awikiti, ukampis kunas jan walt'awiwa".
  
  -¿Kunjamatsa ukhamaxa? - -sasawa Sam jiskt"äna, juparu arktasa, isimpi isthapt"asiñatakiwa cuartoru mantäna. Jupax misterio jawsirit yatiyäna ukat Perdue-n yanapiripax janiw jupat ist"känti.
  
  "¿Movilpar jawstʼasma sasaw amuyta?" sasaw Sam jilatajj amuytʼayäna.
  
  "Janipuniw teléfonop jistʼantkiti. Jumax yatisktawa, jupax mä k"uchirt"ayir correo de voz ukaniwa, ukax física tuqit chiqañchäwinakampiw mensajenak katuqaraki jan ukax jaysarakiwa, ukampis janipuniw jiwatakïkiti, ¿janich ukhamäki? " - sasaw säna. "Kunapachatix jupar jawskayäta ukhax janiw kunas utjkänti."
  
  "Wali muspharkañawa" sasaw iyaw säna. "Ukampis nayraqat utar kuttʼañäni, ukatsti taqe kunwa yatjjatañäni. Aka hotelaruw Noruega markan saratayna..." sasa.
  
  Ukat akham sasaw cheqañchäna: "Dinamarca" sasa.
  
  -Janiw kunas wakiskiti. Inas jupax chiqpachapuni kusistʼchispa. Akax uka chachan nayrïr "normal jaqinakan" vacacionapawa - walikiwa, wiñayataki - yatipxtawa, uka kasta kawkhantix jupax janiw jaqinakax jiwayañ yant"apki ukat ukham yänakax utjkiti", sasaw amparanakap ch"allxtayäna.
  
  "Kunas janis walïkaspa ukhamawa. Nayax pilotopar jawsañakiw ukat ukax manqharuw puriñaja", sasaw yatiyawiyi.
  
  "Jiwakipuni. Ukampis janiw jiwasan avionat jaytksnati, ukhamax yänakam apthapisin sarañäni" sasaw amparapar ch"allxtayäna.
  
  Ninax Perdue-n chhaqhatapat uñacht"ayat jaqit armasxänwa, nayraqatax kunatix nayra munatapax kawkhans jikxataspa uk yatiñatakiw ch"amachasitayna. Avionar mantasajj panpachaniw teléfononakap jistʼantasipjjäna.
  
  Kunawsatix Detlef jupax Nina jupamp wasitat jikisiñ yant"kän ukhax yaqha jiwat thakhimpiw jikisïna, ukax juparux walpun colerayatayna ukat jank"akiw anatt"atäkaspas ukham amuyasïna. Perdue-n warmi masipax Perdue-n jiwayat warmin viudapat jaltxasin jark"aqañ munchi ukhax kuntix jan lurañ munkän ukaruw kutt"añapa sasaw Detlef-ax amuyäna.
  
  Gabi jisk"a oficinapan mä chiqat mä sist"asiñ ist"äna. Qalltanjja, Detlef chachajj mä extraño ruido ukham janiw yäqkänti, ukampis mä qhawqha tiempotjja, mä estático crackling sound ukar tukuwayjjänwa. Viudo chachajj kawkitsa uka istʼasïna uk yatiñatakejj istʼänwa. Maynix radion canalanakap mayjt"ayaskaspas ukhamaw ist"asi, ukat sapa kutiw mä raspy aru ist"asirïna, jan amuyt"kayaw murmuraskäna, ukampis janiw kuna musicas utjkänti. Detlef jupax amukiw kawkhantix janq"u ch"axwawix juk"amp jach"aptaskän uka chiqaruw sarxäna.
  
  Qhepatjja, cuarto pampat mä jukʼa patjjankir ventilación ukar uñtäna. Chikatpach cortinanakampi imantatänwa, ukampis uka chiqat jutatapxa janiw pächasiñax utjkänti. Uka misterio askichañax wakisitap amuyasax Detlef jupax caja de herramientas ukap apsuñatakiw saräna.
  
  
  12 t"aqa
  
  
  Edimburgo markar kuttʼañ thakinjja, Sam jilatarojj Nina kullakarojj samarañajj chʼamakïnwa. Jupax Perdue markat llakisïna, juk"ampirus jaya avión ukanx janiw teléfonop apnaqañjamäkänti. Janiw tripulacionapar jawstʼañjamäkänti, ukat kawkhantï jikjjataskäna uk yatiñatakejja, jila parte avionajj jan samarañwa jikjjatasïna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Jichhajj janiw kunas lurañjamäkiti, Nina. "Uraqir puriñkamax mä siesta jan ukax kunayman lurañakiw wakisi. Ikit sartasax pachax t"ijt"iwa" sasaw nayranakap ch"allxtayäna.
  
  Jupax mä uñnaqap uñacht"ayäna, uka uñnaqapat maynïrix kunapachatix walja testigonakax utjkän ukhax juk"amp janchi tuqit uñnaqap uñacht"ayäna.
  
  "Istʼapxam, uka chiqar purisax pilotoruw jawstʼapxä. Ukakamajj samartʼasmawa" sasaw ewjjtʼäna. Ninax chiqaw satap yatïna, ukampis janiw kuns lurañjamäkänti, kuna jan waltʼäwis utjkaspa ukham amuyasïna.
  
  "Janipuniw ikiñjamäkiti, uk yatisktawa. Kunapachatï llakiskta ukhaxa, janiw sum irnaqtʼirjamäkti, janïr tukuykasaxa" sasaw arnaqasïna, amparanakap doblasa, qhipäxar quntʼasisa ukat nayranakap jistʼarasa, ukhamat Sam-ampi jan apasiñataki. Ukatxa, aptʼat equipajenakapwa thaqhäna, kun lurañsa thaqäna.
  
  "¡Nuqunaka! Shh, jan avión ukan irnaqirinakaparux yatiyamti" sasaw Nina kullakarux jisk"at arsüna, ukampis jupax janiw k"uchirt"añ yant"äwinakap ist"känti, mä jisk"a bolsa maní uñacht"ayasax ch"allxtayäna. Nayranakap jistʼarasaw sapak jaytañajj wali askïspa sasaw amtäna. "Jïsa, inas mä jukʼa samartʼañax wakischispa."
  
  Jupajj janiw kuns siskänti. Jist"antat pachan ch"amakanx Ninax jiskt"asïna, nayra munatapax ukat amigopax yanapiripamp jikisiñ armasxpachati, kunjamtï Sam jupax iwxt"kän ukhama. Ukhamäspa ukhajja, cheqapuniw Purdue sat empresampejj thakinjam walja parltʼasiñanakajj utjaspa. Kunanakatï jan yäqañjamäkaspa ukanakat llakisiñajj janiw jupar gustkänti, jukʼampejj jukʼamp sumwa yatjjatañ munäna. Awisax avión ukan jan waltʼäwinakapaw mä jukʼa ikiñat chʼiyjäna. Ninax janiw amuyaskänti qawqha tiempos ikiñar saräna. Mä minutonakajj pasawaykaspa ukhamänwa, ukampis mä hora jilaw pasawayjjäna.
  
  Sam jupax amparapampiw amparapamp ch"allt"äna kawkhantix amparanakapaxa brazos apoya uksan samart"äna. Mä ratukiw colerata, Nina kullakajj masipar jachaqtʼañatakejj nayranakap jistʼaräna, ukampis jichha kutinjja janiw loqhe jaqëkänti. Ukatxa, janiw kuna chʼaxwäwinakas juparux axsarayañjamäkänti. Ukampis uka qhepatjja, Nina kullakajj Sam sat chachar jan waltʼayat uñjasajj wal muspharäna, kunjamtï mä qhawqha urunak nayrajj uka ayllun convulsiones uñjkäna ukhama.
  
  "Tata! ¡Sam!" - Jupaxa samaña manqhana säna, jichha pachatakixa jani uñjañapataki ch"amanchasa. Maynïr amparapampiw muñecapat katthapïna, qhespiyañ yantʼasa, ukampis wali chʼamanïjjänwa. -¡Sam! - jupax chhuxriñchjasïna. "¡Sam, ¡sartam!" Jupajj amukiw parlañ yantʼäna, ukampis convulsionanakapajj chuymar purtʼañwa qalltäna.
  
  "¿Kunas jupar jan walïki?" - sasaw mä lik"i señorax islat yaqha chiqat jiskt"äna.
  
  Nina kullakajj kunjamtï lurirjamäkäna ukhamarjamaw akham säna: "Amuktʼasmawa, mä minuto churapjjeta" sasa. Nayranakapaxa t"ijtäna, ch"amakt"ata ukatxa mayampi jani utjkatayna. "¡Ay Dios, ¡janiwa!" Jupax aka kutix mä juk"a jach"at jachäna kunatix jan ch"amanïñaw juparux jariqäna, kunas pasaspa uk axsarasa. Ninax qhip qhipa convulsiones ukan llamkt"käna uka jaqimp kunas pasäna uk amtasïnwa.
  
  "Perdón señora" sasaw avión apnaqirix Ninan ch"axwawip jark"äna. "¿Kunas jan walïki?" Ukampis jiskt"äna ukhax avión ukan irnaqirix Sam chachan axsarkañ nayranakap techo uñkatas uñjäna, "Ay mierda" sasaw alarmampiw arsüna, janïr intercomunicador ukar sarkasax pasajeros taypin qullirix utjiti janicha uk jiskt"añataki. Taqi chiqanwa jaqinakax kuna tuqits uka ch"axwäwix utji uk uñjañatakikix kutt"apxäna; yaqhipanakax arnaqasipxäna ukat yaqhipanakax aruskipäwinakap amukt"ayapxäna.
  
  Ninax uñch"ukiskäna ukhax Sam-an lakapax ritmicamente jist"arasïna ukat jist"antasïna. -¡Ay Diosaja! Janiw parlañamäkiti. Mirä amp suma, jan parlamti" sasaw jupar uñch"ukis achikt"asïna. -¡Sam! ¡Jumajj sartañamawa!"
  
  Sam sat chachajj amuyunakapan qinayanak taypinwa, jaya cheqat achiktʼasir arup istʼäna. Jupax wasitatw phuch"ur jak"apar saräna, ukampis aka kutix akapachax wilaruw tukuwayxäna. Alaxpachax marrón coloränwa ukat uraqix ch"amaka naranja coloränwa, kayu manqhan ladrillo laq"ar uñtasita. Nina kullakarojj janiw uñjirjamäkänti, visionapansa ukankatap yatkchïnsa.
  
  Samax phuch"ur purinx janiw mä copa mayiskänti, ukampis t"unjata pirqax mä ch"usat copaw utjäna. Jupax wasitat nayrar jaquntäna phuch"ur uñtañataki. Nayraqatapanxa mä manqhankir cilíndrico manqha uñjäna, ukampis aka kutix umax janiw manqha manqhankänti, ch"amakanakanwa. Uka manqhanjja, qʼoma umampi phoqantat mä phujuw utjäna.
  
  -¡Amukt"apxam, yanapt"apxam! ¡Jupax asfixiwa!" Sam jupax Nina kullakaruw jaya chiqat arnaqasir ist"äna.
  
  Uka phuju manqhanjja, Sam chachajj Perdue sat jilataruw amparap luqtaskir uñjäna.
  
  "¿Purdu?" Sam jilatajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna. "¿Kunsa phuch"un luraskta?"
  
  Perdue chachajj thaya thaqhasïnwa, kunattejj ajanupajj jukʼakiw uñstäna. Umax juk"amp jach"aruw jilxattawayäna, ukat axsarat uñnaqt"asaw Sam ukar jak"achasïna. Ashen ukat jan suyt"asaw ajanupax mayjt"ayatäna ukat amparanakapas phuch"u pirqanakaruw ch"allt"asïna. Perdue sat chachan lakapajj chʼiyar chʼiyaränwa ukat nayranakap manqhanjja chʼiyar muyunakanïnwa. Sam chachajj amigopan qʼala jan isinïtapwa uñjäna, ukampis Perdue sat chachar qhespiyañatak amparap luqtäna ukhajja, umajj wal jiljjattäna.
  
  "Jan samsuñjamäkaspa ukhamawa. ¿Jupax asma usunïpachati? yaqha chacha aruxa Nina arupa pachpa chiqatwa jutäna.
  
  Sam jupax uñch"ukisïnwa, ukampis sapakiw wila ch"usa uraqin jikxatasïna. Jayanjja, mä tʼunjat nayra uta uñjäna, ukajj central eléctrica ukar uñtasitänwa. Ch"iyar ch"amakanakax pusi jan ukax phisqa pisos ch"usat ventananakan jist"aratanakap qhipäxan jakasipxäna. Torrenakatxa janiw mä chhullunkhax mistkänti, ukat walja maranak jaytjatax chʼiyjata ukat chʼiwinak taypinwa pirqanakat jachʼa jan wali quqanakax mistunïna. Kawkhantï jaya cheqatjja, chuyma manqhapatjja, jan jaytjasaw mä thuqtʼir istʼasïna. Uka ist"awix juk"amp jach"aruw jilxattawayi, mä juk"akiwa, mä kasta generador ukham uñt"añkama.
  
  "¡Samay thakip jistʼarañasawa! !" uka jaqin arup wasitat ist"äna, ukampis Sam jupax yaqha arunak apsuñ yant"äna, jak"achasisinx juk"amp jach"atw thuqt"äna, ukat taqpach ch"usa uraqiruw katuntasïna, uraqix khathatiñ qalltañkama.
  
  "¡Arkapxam!" - sasaw jach"at arsüna, mä kutimpiw amigopar qhispiyañatak ch"amachasi. Kunapachatï wasitat phuchʼur uñchʼukkäna ukhajja, chʼusakïjjänwa, jan ukasti manqhanjja qʼoma qʼañut lurat pampan pintat mä chimpuw utjäna. Jupajj uk sum yatïna. Mä ch"iyar muyu, qhana rayunakani, llijulliju ch"akhanakar uñtasita, cilindro manqhan amukiw ikiskäna, mä araña ukham embuscada ukhama. Sam jilatajj jachaqtʼasïna. "Orden de la Inti Ch'iyara".
  
  -¡Sam! Sam, ¿ist"apxitasmati? - Ninax ch"amanchawayiwa, arupax ch"usa chiqan laq"a thayapat jak"achasisin. Industrial ukan zumbidopax juk"ampiw jilxattawayi, ukatx pachpa impulso ukaw hipnosis ukan uñjatapax atmosfera ukarux ch"allt"awayi. Jichha kutix janiw khitis ukan uraqir phichhantañatak utjkänti. Sam jupax arnaqasïna kunawsatix pulsación ukan oladanakapax jupar jak"achaskäna ukhaxa, nayraparu ukat lakapar junt"u thaya nakhantayañatakiw wayt"äna. Kunapachatï jupamp jikiskäna ukhajja, mä jukʼa tiemponwa secuestrapjjäna.
  
  -¡Akankiwa jupaxa! - mä iyaw satäkis uka chacha aruw ist"asïna, kunapachatix Sam jupax pasaje ukan pampan sartaskäna kawkhantix jank"ak resucitación ukar uñstayatäna. Ajanupax thaya ukat q"umaw Nina llamp"u amparap manqhanxa, ukat jupa patxanx mä chika marani indio ukaw sayt"atäna, jachaqt"asis.
  
  "¡Walpun yuspärta, doctor!" Ninax indio jaqirux jachaqt"asïnwa. Jupax Sam-aruw jisk"achäna. "Munat kullaka, ¿kunjamsa jikjjatasta?"
  
  "Umamp chhaqhayatäkaspas ukhamawa" sasaw Sam jupax chhuxriñchjasiñ atipjäna, junt"u umax nayranakap jaytawaykaspas ukhamaw amuyasïna. -¿Kunas pasäna?
  
  "Jichhax jan llakisimti, ¿walikïskiti?" - sasaw chuymacht"äna, jupar uñjasax wali kusisitaw uñnaqäna. Jupax qunt"asiñatakiw sartasïna, uñch"ukirinakan colerata, ukampis janiw jupanakar ukham espectáculo ukar ist"apxatapat nuwjañjamäkänti, ¿janich ukhamäki?
  
  Nina kullakajj qontʼasiñapatak yanaptʼkäna ukhajja, akham sänwa: "Ay Diosajja, mä qontʼasiñan mä litro umas manqʼantatäkaspas ukhamwa amuyasta" sasa.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Inas nayan juchajächi, Sam" sasa. "Nayax mä juk"a... wasitat ajanumar uma jaquntawayta. Ukhamatwa sartañamatak yanaptʼiristamxa" sasa.
  
  Sam jilatajj ajanupar pichthapisaw uñchʼukïna. "¡Janiw umamp jaqsutäkituti!"
  
  "Janiw lakamar jak"achaskänti" sasaw jach"at arsüna. "Janiw nayajj llampʼu chuymanïkti" sasa.
  
  Sam jupax wali samsusaw jichhax jan ch"axwañ amtäna. Ninan jach"a ch"amaka nayranakapaxa janipuniw jupan nayranakapatxa mistkänti, kuntï jupax amuyki uk amuyañ yant"kaspa ukhama. Ukat chiqpachansa, chiqpachapuniw ukham jisktʼasïna, ukampis mä qhawqha minutonakaw uka ataquet waliptañapatak churäna. Kuntï mayni pasajeronakajj jupar arnaqaskir istʼapkäna ukajj jupanakatakix mä convulsión sat usump usuntat chachan jan arsuñjam arunakäkaspas ukhamänwa, ukampis Ninax uka arunak sum amuyäna. Chiqpachansa, jan waltʼayäna, ukampis uma manqhan kuntï uñjkäna uk amtaspachati sasaw jisktʼañ qalltkasax mä minuto churañapäna.
  
  "¿Kuntï uñjkta uk amtastati?" - jupax jan munkasaw jiskt"äna, jupa pachpaw jan paciencianïtapat jan walt"ayat uñjasïna. Sam jilatajj jupar uñkatasaw qalltan muspharat uñnaqäna. Mä juk"a amuyt"asaxa, lakap jist"aratayna arst"añataki, ukampisa formulación lurañkama amukiwa qhiparäna. Chiqansa, kunapachatï Helberg sat doctorax hipnotizawaykäna ukat sipansa, uka qhanañchäwit sapa maynit jukʼamp sum amtasïna. Nina kullakarojj janiw jukʼamp llakisiyañ munkänti, ukatwa jaysäwip mä jukʼa llampʼuchasïna.
  
  "Ukajj wasitatwa sum uñjta. Ukat aka kutix alaxpachasa, uraqisa janiw q"illukïkänti, jan ukasti wilakïpxänwa. Oh, ukat aka kutix janiw jaqinakamp muyuntatäkti", sasaw juk"amp jan yäqasir arupampix säna.
  
  -¿Akax taqpachaxa? sasaw jisktʼäna, jila partejj jaytaskatap yatisa.
  
  Jupajj akham sänwa: "Principiorjamajja, jïsa" sasa. Mä jukʼa samartʼasajja, jan amuytʼasisaw Nina kullakarojj akham säna: "Purdue markat kuntï amuyktam ukarjam sarnaqañasawa" sasa.
  
  "Kunata?" - sasaw jiskt"äna. Ninax Sam-ax kuns uñjatap yatïna kunatix Perdue-n sutip arsüna kunapachatix jan amuyt"asiskäna, ukampis jichhax amukiw anatt"askäna.
  
  "Kawkhantï jikjjataski uk yatiñatakejj wali razonanïtawa sasaw amuyta. Taqi ukanakax nayatakix jan walt"äwjamaw thujsa", sasaw saraki.
  
  "Waliki. Qhepatjja, jankʼak lurañajj wakisitap amuyapjjatamat wal kusista. Inas jichhax samart"añajatak amuyt"ayañ jaytxapxsta" sasaw jisk"a "ukham sapxsma" evangelio arst"äwip arsüna. Nina kullakajj asientopan mayjtʼasïnwa, kunattejj avionan intercomunicador toqejj niyaw uraqir puripjjani sasin yatiyasïna. Ukajj jan walinïnwa ukat jaya tiempow tʼijtäna, ukat Sam chachajj Perdue jilatajj jakaskatapwa suytʼäna.
  
  Aeropuerto ukan edificiopat mistusaw janïr Sam sat chachan utapar kuttʼkasajj nayraqat manqʼañ amtapjjäna, ukajj Lado Sur uksankiwa.
  
  "Purdue markankir pilotoruw jawsañaja. Mä minuto janïr taxi katjkasax churapxita, ¿walikïskiti?" Nina kullakajj Sam-aruw säna. Jupax p"iqip ch"allxtasaw sarantaskakïna, pä cigarro lakap taypin katxarusaw qhant"ayäna. Sam jilatajj Nina kullakat llakinakap imantasaw wali sum luräna. Jupajj muyuntat muyuntat sarnaqäna, pilotompiw parltʼasïna, ukat jupajj nayraqatapat pasaskäna ukhajj jan amuytʼasisaw mä cigarro churäna.
  
  Cigarro ch"allt"asis ukat Edimburgo markan siluetapat mä juk"a patat inti jalant uñch"ukiñjama, Sam jupax uñjäwipan kunatix luraskäna ukanak t"ijtäna, kawkhans Perdue jupax katuntat uñjasispa uk p"iqinchäwinak thaqhasa. Qhepäjjanjja, telefonot sapa yatiyäwi katoqasajj Nina kullakajj chuymapan khathattʼaskäna uk istʼäna. Kuntï Perdue-n pilotopat yatiqapkäna ukarjamaw Sam-ax kawkhantï Perdue-r qhip qhipa uñjapkäna uka chiqan qalltañ amtäna.
  
  Mä qhawqha horanak jan cigarro pitañ tukuyasajj wasitat cigarro fumañajj wali sumapunïnwa. Nayrajj umamp chhaqhayasin wali ajjsarkañ sensación ukanakas janiw uka veneno terapéutico jan inhalañatakejj wakiskänti. Ninax bolsaparuw teléfono uchatayna, lakap taypin cigarro aptʼata. Jupax wali kusisitaw uñnaqäna, kunatix jank"akiw jupar jak"achasïna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Taxi jawsapxita" sasa. "Janïr jist"antapkipanx Alemania markan consulado ukar puriñasawa".
  
  
  13 t"aqa
  
  
  Musculonakan espasmos ukanakax Perdue-rux janiw amparanakap apnaqañapatak jark"känti, ukat uma manqhar chhaqhayañapatakiw axsarayäna. Walja horanakaw mä tanque cilíndrico thaya uma taypin nadasïna, wali ikiñanwa tʼaqhesïna, ukat kʼachat kʼachat reflejos ukanakampiw tʼaqhesïna.
  
  -¿Yaqha sádico nazi t"aqhisiña? sasaw amuyäna. "Diosar achiktʼasim, jankʼaki jiwañajatakik jaytita" sasa. Janiw juk'amp sarañjamäkiti.
  
  Uka amuyunakax janiw jachʼañchatäkänti ni jupa pachpat khuyaptʼayasiñat yurirïkänti, jan ukasti chiqapar uñjatäpxänwa. Cuerpopajj manqʼat awtjatäjjänwa, taqe manqʼañanakas janiw utjkänti ukat jupa pachpaw jarkʼaqasïna. Pä hora nayraw uka cuarto qhantʼayatäjjäna ukat jichhakamajj mäkiw mayjtʼawayi. Uma colorapajj mä usut qʼelluruw tukuwayjjäna, ukajj Perdue chachan sinti chʼamaktʼat sentidonakapajj urinarjamaw amuyapjjäna.
  
  "¡Mistjjapjjeta!" - jupax walja kutiw arnaqasïna, kunawsatix absoluta calma ukanx. Arupax ch"ullqhi ukat jan ch"amani ukhamänwa, thayax ch"akhakamaw thayt"ayäna, ukat khathatirakïnwa. Mä qhawqha tiempos umajj jan jallusjjchïnjja, kayunakap jan kayump taktʼasjjäna ukhajja, umamp chhaqhayaskakïnwa. Chʼaphi kayunakapan manqhanjja, 15 metronak umamp phoqantat cilindrow utjäna. Amparanakapajj sinti qarjatäspa ukhajja, janiw saytʼañjamäkaspati. Jupajj janiw kuns lurañ puedkänti, jan ukasti sarantaskakïna, jan ukhamäkaspa ukhajja, wali ajjsarkañ jiwañampiw jiwañapäna.
  
  Uma taypinxa, Perdue chachaxa sapa minuto mä pulsación uñjäna. Ukham luraskäna ukhajja, cuerpopajj wal chʼalljjtäna, ukampis janiw kuna jan waltʼäwis utjkänti, ukatwa sinapsis ukanakajj jan chʼamanïñapatak lurat mä descarga baja corriente satäkaspas ukham amuyäna. Estado delirante ukhamäkchïnsa, ukajj jan uñtʼatäkaspas ukhamwa jikjjatäna. Jupatï electricidadamp jawqʼjañ munapjjaspäna ukhajja, jankʼakiw nayratpach ukham lurapjjaspäna. Inas uma taypin mä corriente eléctrica pasayasax tʼaqhisiyañ munapxchïna, ukampis voltaje tuqit jan walit uñjapxäna sasaw amuyäna.
  
  Kʼari visionanakaw qarjata amuyupar mantanïna. Pʼeqepajj jukʼakiw amparanakapan sarnaqañapatak yanaptʼäna, janiw ikiñsa ukat manqʼañas utjkänti, ukat qarjatäjjänwa.
  
  -Jan umamp jaqsuñ jaytamti -sasawa p"iqiparux saskakïna, janiw jach"at arsuskiti jan ukax ist"aski uka arux amuyunakapat jutaskpachati. Kunapachatï uñchʼukiskäna ukhajja, alaya uma taypinjja, calamar uñtat liwjjattʼat animalanakan mä qullu uñjasajj wal sustjasïna. Manqʼañ munañap ajjsarasaw arnaqasïna, ukat estanquen llijulliju vidriopar jaqontañ yantʼäna, ukampis jan kunas katjañatak utjkäna ukhajja, janiw kuna qhespiñas utjkänti.
  
  Mä tentáculo ukaw jupar purintäna, ukat millonario jaqirux histeria ukaw utjäna. Jupajj janïr cilíndrico tank manqharuw jaqontkasajj kayupar cauchot lurat apéndice llawuntatap amuyasïna. Umax pulmonanakaparuw phuqhantäna ukat pechopas phichhantarakïnwa, kunattix qhip qhipa uñchʼukiskäna ukhaxa. Kunatï jupar suykäna uk jiskʼachañajj wali ajjsarkañakïnwa.
  
  "Taqi jiwatanakat naya pachpa amuyt'awaykta ukanakatxa, janipuniw ukham tukuyañax amuyirïkti! Kunjamtï alfa runax laq'ar tukuwayki ukhama", jan amuyt'asir amuyupax qhan amuyt'añatakiw ch'am tukuwayi. Perdue chachajj chhaqata ukat jiwañkama ajjsarasaw amuytʼañsa, formulación lurañsa ukat remar sarañsa jaytjjäna. Jach"a, jan ch"amani janchipax tank manqharuw chhaqtxäna, jist"arat nayranakapax janiw kuns uñjkänti jan ukasti q"illu umakiw uñjäna, kunatix pulso ukax mä kutimpiw jupar ch"allxtayäna.
  
  
  * * * .
  
  
  Klaus jilatajj kusisitaw akham säna: "Ukajj jakʼankjjänwa. Perdue jilatajj nayranakap jistʼaräna ukhajja, enfermería sat cheqankpachänwa, ukanwa mä camar ikiskäna. Taqi kunas, pirqanakat qalltasa, linot lurat infierno umampi, jichhak umamp chhaqtkäna uka infierno umamp sasiwa.
  
  "Ukampis umamp chhaqhayaskä ukhax..." sasaw uka muspharkañ uñstawinakat amuyt"añ yant"äna.
  
  "Ukhamaxa, ¿Ordenar lurañam phuqañatakix wakichtʼatäxtati, Herr Perdue?" sasaw Klaus jilatajj jisktʼäna. Jupajj mä lliphipir doble pecho marrón trajempi isthaptʼataw wali tʼaqhesiñatak isthapita, ukat mä corbata ámbar ukamp phuqtʼata.
  
  ¡Diosan askipataki, ¡aka kutix anattʼañakiw wakisi! Nayamp chika anattʼañakiw wakisi, David. Janiw kuna bullshit aka kutix utjkiti. Kuntï munki uk churapjjam. Qhipharux librëxäta ukhax badass ukhamäsmawa -sasawa ch"amampiw säna.
  
  "Ukhamatwa. Nayax kuna yatichäwinakatakis wakicht"ataw jikxatastxa", sasaw Perdue-x jisk"achasïna. Nayra chʼakhanakapajj kawkhantï jikjjataskäna uka cuartot yatjjatatap imantasïna, kunattejj nayranakapampejj uka cheqaruw peinaskäna, ukhamat kawkhantï jikjjataskäna uk yatiñataki.
  
  Klaus chachajj waña chuymampiw akham säna: "Janiw sinti iyawsayañjamäkiti" sasa. Amparanakapax thixninakap taypin ch"uqt"atäpxänwa, junt"uchaskaspa jan ukax colegionkir tawaqun cuerpopan arunakapampis parlkaspa ukhama. Perdue jupax juparux uñisïnwa ukat alemán acento ukar uñisïnwa, ukax mä debutante ukan wali suma arsutapampiw arsüna, ukampis jupax taqi ch"amampiw uka jaqir jan chuym ust"ayañatak ch"amachasiñapäna.
  
  "Ordenanaka churapxita ukat uñjapxätawa kunjams maldito serio ukhamätxa" sasaw Perdue kullakax jach"at arsüna, wali samsusaw arsüna. "Jumax Sala Ámbar ukar munastawa. Qhep qhepa samarañ utapat irpäjja, naya pachpaw akan kuttʼayarakï" sasa.
  
  Klaus jilatajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Janiw kawkhansa akajj jikjjataski uksa yatktati, amigo. "Ukampis kawkhantï jikjjatasipkta uk amuytʼañatakiw chʼamachasiskta sasaw amuyta" sasa.
  
  -¿Kunjamatsa yaqhaxa...? Perdue jupax qalltawayiwa, ukampis psiquis ukax jank"akiw amtayäna, janiw jiskt"asiñapäkiti. "Kawkirus aka uchañ yatiñajawa" sasa.
  
  "Jupanakax kawkirus irpapxäta sasaw sapxätam, mä kutix apthapipxäta ukhaxa. Akax Ch"iyara Intir regalomawa", sasaw Klaus jupax qhanañcht"awayi. "Chiqansa, amuyasmawa, naturalmente, janipuniw mayampsa Renat ukhamäxätati, aljantatätam layku".
  
  "Ukajj amuyañjamawa" sasaw Perdue chachajj iyaw säna.
  
  "Ukampis lurañamatakix juk"ampinakaw utji, munat Herr Perdue. Nayrir irnaqir masinakamar Sam Cleave ukat uka kusiskañ jan yäqasir Dr. Gould ukanakar janïr Asamblea de la Unión Europea ukan arst"kasax chhaqtayañaw suyt"ata", sasaw Klaus jupax kamachi.
  
  Perdue kullakajj cheqaparjam ajanuparjamaw pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "UE ukan irpirinakax Consejo de la Unión Europea ukan Bruselas markan mä jank"ak tantachäw wakicht"apxani, ukatx medios internacionales ukanakaruw jawillt"apxani, uka pachanx jiwasan sutipxar mä jisk"a yatiyaw lurapxäta", sasaw Klaus jupax sarantaskakïna.
  
  "Nayax amuyta, kunapachatï pachax purinkani ukhax yatiyawinak katuqä" sasaw Perdue-x säna ukat Klaus-ax p"iqip ch"allxtayäna. "Waliki. Jichhakiw Königsberg markan thaqhañ qalltañatakix wakiskir cuerdanak apsuñ munta" sasa.
  
  "Gould ukat Cleve jupanakaruw jumamp chikt"asipxañapatak jawst"añama, ¿walikiti?" Klaus jilatajj arsüna. "Pä jamach"i, kunjamtï sapki ukhama."
  
  "Wawanakan anatt"awipa" sasaw Perdue-x jachaqt"asïna, wali alucinógeno qullanakampi umamp manq"antatänwa, mä arumax junt"u pachan manq"antatayna. "Nayaru churapxita... pä phaxsi."
  
  Klaus chachajj pʼeqep qhepar jaqontäna ukat mä chuyman warmir uñtataw lartʼasïna, kusisitaw jachäna. Jupax nayraqatar qhipäxar ch"allxtasïna, samañap wasitat katuqañkama. "Munat jilata, pä semanat lurarakïtawa."
  
  -¡Akax janiw lurañjamäkiti! - Perdue kullakaxa jach"at arsüna, jani uñisiri ist"asiñapataki. "Ukham thaqhañ wakichtʼañatakikix walja semananakaw amtañax wakisi".
  
  -Akaxa chiqawa -sasa. Yattwa. Ukampis mä horario ukaniwa, ukax wali ch"amanchatawa kunatix taqi qhiphart"awinakaw utjawayi jumanakan jan wali amuyuman utjatapata", sasaw alemán invasorax jach"at arsüna. "Ukat uñisirinakax imantat tesoropar sapa nayrar sartasax anatañ amtas sum amuytʼapxani" sasa.
  
  Perdue chachajj khitis uka chʼajjwañ qhepankäna uk yatiñwa munäna, ukampis janiw uka jisktʼa jisktʼañ atinakänti. Ukham lurasajj katuntat jaqerojj yaqha kuti bárbaro tʼaqhesiyañaruw colerayaspa sasaw ajjsaräna.
  
  "Jichhax nayraqat aka kayunakax qullatäpan ukat suxta urut utar sarxapxañamatakiw uñjapxäma. Mä luräwir khitañax janiw kuna askïkisa...?" Klaus jilatajj jachʼat arsüna, "¿kunsa inglés aru sasma? ¿Le cripple?"
  
  Perdue chachajj dimitirjamaw jachaqtʼasïna, cheqapuniw chuym ustʼayasïna, kunattejj mä horas jukʼamp qheparañapänwa, janirakiw mä semanas qheparañapäkänti. Jichhakamax ukak katuqañ yatiqawayxäna, ukhamat Klaus-arux wasitat pulpo p"iyapar jaquntañapatak jan colerayañapataki. Alemán jaqix sayt"asisaw cuartot mistuwayxäna, akham sasaw jach"at arsüna: "¡Pudín ukamp kusist"apxam!"
  
  Perdue chachajj hospitalan ikiñapankkäna ukhajj kuna suma thiya natillas jupar churapkäna uk uñkatäna, ukampis mä ladrillo manqʼañjamaw amuyasïna. Walja kilonak tʼaqhisiyañ utan manqʼat awtjatäsajj walja kilonak aptʼasisaw Perdue chachajj jan manqʼañapatak chʼamachasïna.
  
  Jupax janiw uk yatkänti, ukampis cuartopax kimsat maynïriwa, jupanakan privado alaxpach qullañ utapankänwa.
  
  Klaus jupax sarxatapatxa, Perdue jupax uñch"ukisïnwa, kunatix jan q"illu jan ukax ámbar colorani uk jikxatañ yant"äna. Niya umamp chhaqtʼaskäna uka qʼellur uñtat umaw nayranakapajj ámbar tonos ukham uñjäna, uk yatiñajj chʼamakïnwa. Ukakiw kunatsa uka muspharkañ coloranak taqe cheqan uñjäna uk qhanañchäna.
  
  Klaus chachajj arco sat jachʼa pasillot sarasaw kawkhantï seguridadankir jaqenakajj khitinakarutï jutïrin secuestrapjjani uk yatiyañ suyapkäna ukaruw saräna. Akax jupan plan master ukhamänwa ukat ukax perfectamente phuqhañapänwa. Klaus Kemper jupax kimsïr generación masones Hesse-Kassel markankirïnwa, jupax Black Sun ukan organizacionan ideología ukarjam jilsuwayi. Jach"a tatapax Hauptsturmführer Karl Kemper satänwa, jupax Kleist Panzer Grupo ukan p"iqinchiripawa, 1945 maran Praga markan Ofensiva ukan p"iqinchiripawa.
  
  Awkipax jisk"atpachaw Klaus-arux p"iqinchirïñ yatichäna, taqi lurawinakapans juk"amp sum sarnaqañapatakiw yatichäna. Kemper clan ukanx janiw pantjasiwinakax utjkänti, ukat juk"amp kusisit awkipax walja kutiw yatichäwinakap ch"amanchañatakix jan sintt"asis sarnaqirïna. Awkipan uñacht"äwiparjamaxa, Klaus jupax jank"akiw amuyasïna, carisma ukax mä coctel molotov ukar uñtasit jan walt"ayirïspawa. Walja kutiw awkipampi achachilapampix independiente ukat chʼamani jaqinakar axsarayapki uk uñjäna, ukat yaqhip amparanakampi ukat arunakapamp arstʼasakiw aynachtʼapxäna.
  
  Mä urux Klaus jupax ukham ch"amanïñ munäna, kunatix jisk"a janchipax janipuniw juk"amp chacha artes ukan mä suma atipt"irir tukuykaspati. Niyakejjay jupajj jan atletismo lurañ yatkchïnjja, janirakiw chʼamanïkchïnjja, akapachan walja yatiñanakaparu ukat arunak parlañ yatiñan chʼamachasiñapajj naturalänwa. Uka jisk"a yatiñampix Klaus waynax Orden del Sol Negro ukanx juk"amp pacharuw jilxattawayi, 1946 marat qhiparux, ukat uka organizacionan jilïr reformador ukham uñt"atäñkama. Klaus Kemper jupax janiw uka tamax académico, político ukat qullqituqit jach"a yanapt"awinak jikxatkänti, jan ukasti 2013 maranx walja operaciones encubiertas de Black Sun ukan jach"a wakicht"irinakapat maynïriw uñt"ayasiwayi.
  
  Jichhax uka proyecto particular ukampiw irnaqäna, ukat ukatakix walja uñt"at yanapirinakaruw aka qhipa phaxsinakanx jawst"awayi, ukax coronación ukaruw purini. Chiqansa, taqi kunas amtaparjam saraspäna ukhaxa, Klaus chachax Ordenan jukʼamp jachʼa chiqanwa jikxataspa -Renatus chachan- jupa pachpataki. Uka qhipatxa, jupax uraqpachan apnaqañ arquitecto ukhamaw tukuñapäna, ukampis taqi ukanak phuqhasiñapatakix tesoro barroco suma uñnaqt"aniw munasïna, uka tesorox nayrax Pedro Jach"an zar palaciopan k"achacht"atäna.
  
  Klaus chachajj irnaqir masinakapan kuna tesorotï jikjjatañ munkäna uka toqet jan waltʼayasipkäna uk jan istʼasajja, akapachankir wali suma yatjjatirikiw jupatak uka tesoro kuttʼayaspa uk yatïna. David Perdue -mä wali yatiñan inventor, millonario aventurero ukat académico filántropo- taqi yänakampi ukat yatiñanakampi Kemper chachax uka juk"a uñt"at artefacto jikxatañatakix wakisïna. Ukax mä p"inqapunïnwa, janiw sum escocés jaqirux jaysañapatak jisk"achkänti, Perdue jupax Kemper juparux akatjamat phuqhatapat sallqjatäspawa sasin amuykchïnsa.
  
  Vestíbulo ukanjja, yanapirinakapajj sarkasajj respetompiw arunttʼapjjäna. Klaus jilatajj jupanak jakʼan paskasajj llakitaw pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "Qharürojj kuttʼanjjäwa" sasaw jupanakar säna.
  
  "¿David Perduetakix protocolo, tata?" - sasaw p"iqix jiskt"äna.
  
  Klaus jilatajj Kazajistán markan sur toqen utjki uka cheqan utjkäna uka chʼusa pamparuw mistüna, ukat jan kun imtʼasa akham sänwa: "Jiwapjjam" sasa.
  
  
  14 t"aqa
  
  
  Alemania markan consuladopanxa, Sam ukat Nina jupanakax Berlín markan embajada británica ukar jawst"apxäna. Jupanakax Perdue jupax Ben Carrington ukat jiwata Gaby Holzer jupamp mä qawqha urunak nayraw mä cita ukankatapat yatipxäna, ukampis ukakiw yatipxäna.
  
  Jichhürutak jistʼantañ horasäjjchïnjja, utaparuw kuttʼapjjañapäna, ukampis sarantañatakejj walja lurañanakaw utjäna. Akax Sam Cleave-n ch"amapänwa. Mä periodista investigativo Premio Pulitzer ukan atipt"irjamaxa, jupax sum yatïna kunjams yatiyawinak munaski ukanak jan qalanak jaquntasaw wali estanque ukar jaquntañ yatïna.
  
  "Kunatsa aka Gabi warmimp jikisiñax wakisispa sasaw jiskt"asta" sasaw Ninax lakapar galletanakampi phuqt"ayasa arsüna. Jupax junt"u chocolate ukamp manq"añapänwa, ukampis manq"at awtjataw jikxatasïna ukat hervidor ukax wali jaya pachaw junt"uchasïna.
  
  Sam jilatajj janïr equipajep lavadero ukar irpkasajj sofá patjjar bolsap jaqontasaw akham säna: "Laptop jistʼarañkamaw uñakiptʼä" sasa. "¡Nayarus mä jukʼa juntʼu chukula lurapjjeta, achiktʼasismawa!"
  
  "Chiqpachansa" sasaw lakapat miskinak pichthapisin jachaqtʼasïna. Cocinan mä jukʼa tiempo sapakïkäna ukhajja, Nina kullakajj janiw kuns kamachkänti, avión utar saraskäna uka ajjsarkañ episodiot amtaskäna. Sam sat chachan convulsiones ukanakat nayratpach mä thak jikjjataspa ukhajja, wali yanaptʼaspawa, jutïr kutin inas jan wali suertenïpkchiti, doctorampi jakʼachasipjjañapataki. Sapakïsipkäna ukhajj ukham pasaspa ukhajja, ¿kamachasmasa?
  
  "Chacha warmi ikthapiñ horasan ukham pasaspa ukhajja, ¿kamachasmasa?" sasa. Ninax uka tuqitwa lupʼïna, kunatï axsarkañ ukampis kusiskañäki ukanak sum amuytʼasa. "¿Uka chʼamajj palmerapat sipansa yaqha toqet canalizaspa ukhajja, ¿kunsa luraspa uk amuytʼasmati?" Jupax amuyunakapan larusiñ uñacht"äwinakap uñjasax larusiñ qalltäna. "Ukham lurasajj "¡Ay Diosaja!" sasin arnaqasiñajj cheqapäspawa, ¿janich ukhamäki?" Pʼeqepan kunayman larusiñanak tʼijtʼasajja, Ninajj janiw larusiñ puedkänti. Jupax yatïnwa janiw kunas larusiñatakïkiti, ukampis sarnaqäw yatxatirirux mä qawqha jan ortodoxo amuyunak churäna ukat mä juk"a alivio cómico ukaruw jikxatäna.
  
  -¿Kunas wali muspharkañaxa? Sam jupax jachaqt"asïnwa, kunawsatix cocinar mä taza ambrosia apsuñataki.
  
  Ninax p"iqip ch"allxtayäna, ukampis larusiñampiw khathatt"asïna, walja kutiw chhuxriñchjasïna.
  
  Ukat akham sasaw jachaqtʼasïna: "Janiw kunas utjkiti. "Mä llijullijut parlir mä caricatura pʼeqejan uñstki ukhama. Armt'asipxam".
  
  "Walikiwa" sasaw jachaqtʼasïna. Nina kullakajj larusisaw jupar gustäna. Janiw musicat larusiñakix utjkänti, ukax jaqinakax contagioso ukham uñjapxirïna, jan ukasti mä juk"a jach"a larusiñani ukat chuyma ch"allxtayirirakïnwa. Ukampis llakisiñatakix janiw sinti chiqpachapuni larusiñap uñjañax utjxiti.
  
  Sam jupax laptop ukarux uñstayatayna, ukhamat router de escritorio ukar conectañapataki, ukhamat dispositivo inalámbrico ukat sipans juk"amp jaya banda ancha velocidad ukar puriñapataki.
  
  "Qhepatjja, Perdue sat empresaruw inalámbrico módem ukanakat maynïr lurañapatak jaytañajäna" sasaw arsüna. "Ukanakax jutïrinwa yatiyapxi."
  
  "¿Jukʼamp galletanakajj utjtamti?" cocinat jawsäna, kunapachatï thaqhaskäna uka cheqan armario punkunakap jistʼarañsa jistʼantañsa istʼäna.
  
  "Janiwa, ukampis vecinojajj avena sat chocolate chip galletanak phaytʼitäna. Uñakipt"apxam, ukampis nayax yatxatwa wali sumawa. Refrigeradoran utjki uka jarru uñakiptʼam" sasaw yatichäna.
  
  "¡Jupanakar katjapxta! ¡Ta!"
  
  Sam jupax Gabi Holtzer jupar thaqhañ jist"aräna ukat jank"akiw mä kuna jikxatäna, ukax juparux wali suyt"ayäna.
  
  -¡Nina! Janiw uk iyawsapkätati", sasaw jach"at arsüna, jan jakt"kay yatiyäwinakat ukhamarak Alemania markan ministerio ukan arxatiripan jiwatapat qillqatanakamp uñakipt"asa. "Aka warmix mä qawqha pachaw Alemania markan gobiernopan irnaqäna, uka jiwayawinak lurasa. ¿Berlín ukat Hamburgo ukat mä qhawqha cheqanakan janïr vacacionar sarkasajj uka jiwayatanakat amtastati?"
  
  "Jïsa, jan qhankiti. Ukhamajj ¿jupat kamsaraksnasa?" -sasawa Ninax sofá ukan brazos ukar qunt"asïna, copapampi galletanakapampix.
  
  "Berlín markan Alta Comisión Británica ukan Perdue ukamp jikisïna, ukat akax jikxatawayi: kuna urutix jupax jiwayasxatayna sasaw yatiyapxi" sasaw qhipa pä arunak jan amuyt"asis ch"amanchawayi. "Ukax pachpa uruw Perdue-x aka Carrington waynamp uñt"asiwayi."
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Ukajj qhep qhepa kutiw khitis uñjäna. "Ukhamajj Perdue chachajj kuna urutï mä warmimp jikiskäna uka pachpa uruw chhaqtjjäna, jupajj mä qhawqha tiempotjja jupa pachpaw jiwayasïna. Akax conspiración ukar uñtasitawa, ¿janich ukhamäki?
  
  Sam jilatajj akham sarakïnwa: "Amuyatajja, tantachäwinjja, janiw jiwat jan ukajj jan chhaqat jaqejj Ben Carrington chachakïkiti" sasa. Jupax pantalla ukan británico jaqin fotop uñakipäna, ajanupat amtañataki. "Jumampiw parltʼañ munta, wawa."
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Kunjamtï nayajj amuyktajja, qharürojj sur toqeruw sarañäni" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Jïsa, mä arunjja, Reichtisusis markar visittʼapkta ukhakiw ukham lurapjjta" sasa. "Janiw kuna jan walt"äwis utjkaspati, janïr utar kutt"añapataki."
  
  "Selulaparuw walja kuti jawstʼayäta. Ukax jist"antatawa, janiw cuerdas vocales ukanakax utjkiti, janiw kunas utjkiti", sasaw wasitat arsüna.
  
  "¿Kunjamatsa aka jiwat warmix Purdue markamp chikt"ata?" sasaw Sam jilatajj jisktʼäna.
  
  "Pilotox Perdue jupax kunats Copenhague markar avión ukar mantañapatak jark"atäna uk yatiñ munta sasaw säna. Niyakejjay Alemania markan gobiernopan representantepächïnjja, kunatsa ukham pasäna uka toqet parltʼañatakejj Gran Bretaña markankir embajadaruw jawilltʼatarakïna", sasaw Nina kullakajj yatiyäna. "Ukampis ukakiw capitanajj yatïna. Ukajj qhep qhepa uñtʼatäpjjänwa, ukhamajj avión apnaqerinakajj Berlín markankasipkakiwa" sasa.
  
  -Jesusa -sasa. Nayax iyaw sañajawa, chiqpachansa jan waliw aka tuqitxa jikxatastxa", sasaw Sam jupax iyaw säna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Qhepatjja, iyaw sasktawa" sasa. "Uka convulsión usunïsajj kuns arsüta, Sam. Ukat uka kunas chiqpachapuniw material de tormenta de mierda sañ muni".
  
  "Kuna?" - sasaw jiskt"äna.
  
  Jupax yaqha galleta manq"a apt"asïna. "Ch'iyara Inti".
  
  Sam chachan ajanupanjja, nayranakapajj pampar uñchʼukiskäna ukhajja, mä llaki uñnaqaw uñstäna. Ukat amukiw akham säna: "Maldita, uka chiqat armasxtwa" sasa. "Jichhax amtasxtwa."
  
  "¿Kawkirus aka uñjta?" Uka markan wali ajjsarkañätapsa ukat parltʼäwinakar jan wali amtañanakar tukuyañ yatitapatsa jan kun imtʼasaw jisktʼäna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Uka phuchʼu manqhanjja" sasa. "Nayajj amuytʼaskayätwa. Inas Helberg doctoramp aka vision tuqit parlt"añax wakischispa. Jupaw kunjamsa uk qhanañchañ yati" sasa.
  
  "Ukankkasaxa, uñjañ tuqit cataratas ukanakat clínica tuqit amuytʼäwip jisktʼañamawa. Nayax apuestas akax machaq phenomenon ukhamawa, jupax janiw qhanañcht"añjamäkaniti", sasaw ch"amampiw säna.
  
  "Janiw psicología tuqit iyawsktati, ¿janich ukhamäki?" Sam jilatajj wali jachʼatwa arsüna.
  
  "Janiwa, Sam, janiw yatkti. Janiw mä juk"a sarnaqawix kunayman jaqinakar pachpa uñt"ayañatakix wakiskirïkaspati", sasaw arsu. "Jupajj jumat sipansa psicología toqet jukʼak yati. Yatiñanakapax yaqha nayra pedonakan yatxatäwinakapamp teorías ukanakampiw uñt"ayasi, ukat jumax jupan teorías ukanakap uñstayañ jan sinti aski yant"äwinakaparuw atinisiskakta".
  
  "¿Kunjamarak jupat sipansa jukʼamp yatjjariststi?" sasaw juparux kutt"ayäna.
  
  "Kunalaykutix jumax ukatakiw jakaskta, idiota! Jumax uka phenomenanak uñjta, ukampirus jupax amuyt"añakiw wakisispa. ¡Jumarjam jikxatasiñapkama, istʼañkama ukat uñjañkamaxa, ¡janiw kunas infiernonxa kuntï jiwasax uñjktan uk amuytʼañ qalltaspati!" Nina kullakajj arsüna. Jupat ukat Helberg sat doctorar ingenuo atinisitapatsa wal llakisïna.
  
  "Ukat ¿kunampis, jumanakan wali yatxattʼat amuyumanxa, jiwasax apasktanxa, munat kullaka?" -sasawa sarcasmo ukham jiskt"äna. "¿Akax nayra sarnaqäwinakat maynïr libromat apstʼatäpachati? Ay jïsa, diosa. ¡Jichhax amtasxtwa! Inas jumajj creychisma" sasa.
  
  "¡Helberg jilatajj psiquiatrawa! Taqi kunatix jupax yatki ukax kuntix mä qutu idiotas psicópatas ukanakax uñacht"ayapki mä juk"a yatxatäwinx circunstancias ukarjam janiw kawkhans nivel de extrañeza ukar jak"achasiñatakix jumax, munat masija, uñt"awayta! ¡Sartam, maldición! Kunatix jumatakix jan walïki ukax janiw psicosomático ukhamakiti. Kunas anqäx tuqit utjki ukax uñjawinakamar apnaqaski. Kunas amuytʼasirïki ukajj corteza cerebral satäkis ukaruw mayjtʼayi" sasaw kuntï amuyki uk qhanañchtʼäna.
  
  "¿Kunattejj naya toqew parli?" -sasawa sardona jachaqt"asïna. "Amuyapxam, taqi kunatix akan arsuski ukax kuntix nayax nayratpach yatkta, kunatix nayratpach subconscientejan utjki ukanak uñacht"ayi".
  
  Ukat jankʼakiw akham säna: "Ukatjja, juntʼu jan waltʼäwit qhanañchtʼam" sasa, ukat mä jukʼa tiempotakiw Sam sat chachar chʼalljjtayasïna.
  
  "Amuyataxa, pʼiqijax cuerpojan temperaturap apnaqaraki. "Ukhamarakiw" sasaw jan sum amuytʼasirïtap uñachtʼayasajj uñchʼukïna.
  
  Ninax larusisaw larusitayna. "Cuerpoman temperaturapax -janiw nayax kunjams junt"ükaspas ukham amuyaskta ukx yäqkti, Playboy- janiw mä llijullijun propiedades térmicas ukar puriñjamäkiti. Ukat akax chiqpachapuniw qullirix Bali markan apthapitayna, ¿amtastati? Nayranakamax wali concentrado luz mantani, ukat "p"iqimax phallañapänwa", ¿amtastati?"
  
  Sam jilatajj janiw jayskänti.
  
  Ukat akham saskakiwa: "Ukat mä jukʼampi" sasaw arunakamp atipjaskakïna, "hipnosis satäkis ukajj pʼeqen yaqhep neuronanakan actividad eléctrica oscilatorio sat toqet jukʼamp jiljjattayi sasaw sapjje, genio!" Kunatix hipnotizaski ukax mä jan iyawsañjam energía eléctrica ukaw juma tuqi apayani, Sam. ¿Janit uñjkta kunatï jumamp pasaski ukajj categoricamente psicología simple ukan jan yäqatapa?"
  
  "Ukhamajj ¿kunsa jumajj amuytʼayaskta?" - sasaw jach"at arsüna. -¿Shaman? ¿Electrochoque ukampi qullatäña? ¿Pintbol sat anattʼaña? ¿Colonoscopia ukaxa?
  
  -¡Ay Diosaja! Jupax nayranakap ch"uqt"asïna. "Janiw khitis jumamp parlkiti. Yattati? Aka mierda ukampix juma pachpaw atipjayasiñama. Uka charlatan uñjiri sarañamawa ukat mä juk"a p"iqim apthapiñapatakiw jaytañama, jupar uñtasit jan yatiñan tukuñkama. ¡Akax janiw jumatakix wali jaya sarañapäkiti!"
  
  Ukham sasinxa, tʼijtʼasaw cuartot mistuwayxäna ukat punku chʼallxtayasïna. Ukan autonïspäna ukhajja, Oban markaruw utapar jankʼak saraspäna, ukampis mä arumaw qheparäna. Sam sat chachajj Nina kullakampi colerat sarnaqañat sipansa jukʼamp sum yatïna, ukatwa sofá patjjan arumajj qheparäna.
  
  Telefonopan chuym ustʼayir timbrepajj qhepürojj alwaw Nina kullakarojj sartayäna. Jupax wali juk"a pachakiw wali ch"ullqhi, jan samkañ ikiñat sartasïna, ukat ikiñar qunt"asïna. Bolsapan kawkhansa telefonojj istʼaskäna, ukampis janiw tiempopar jayskänti.
  
  "Janiwa, walikiwa, maldición" sasaw sartasir amuyunakapan algodón lanap taypin arsüna. Maquillaje, llavenaka ukat desodorante ukanakamp wali mulljasisa, qhepat celularap apsuwayjjäna, ukampis jawsatapajj niyaw tukusjjäna.
  
  Ninax reloj uñkatasax ñik"utap ch"uqt"asïna. Niya 11:30 alwa horasäjjänwa ukat Sam chachajj ikiñar jaytäna.
  
  "Kusawa. Jichhürunakanx niyaw chuym ust"ayasxtaxa -sasawa Sam-arux jan ukankatapanx tuqinuqäna. "Juma pachpa ikirïsta ukhajj jukʼamp askïspawa." Uka cuartot mistusajj Sam chachan jan utjatap amuyasïna. Hervidor tuqir sarasaw teléfonopan pantallapar uñtäna. Nayranakapajj jukʼakiw uñchʼukïna, ukampis uka numerojj janiw yatkänti. Jupax redial ukar ch"iqt"äna.
  
  Secretariojj akham sänwa: "Helberg doctoran oficinapanwa" sasa.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Ay Diosaja" sasa. "Ukaruw saräna" sasa. Ukampis pantjasispa ukhajj thayampiw sarnaqäna. "Aski urukipanaya, akax Dr. Gould satawa. ¿Jichhakiw aka numerot jawstʼata?"
  
  "¿Gould doctorajj?" uka señorax kusisitaw wasitat arsüna. "Jïsa! Jisa, jumamp jikisiñatakiw chʼamachasipjjta. Akax tata Cleve tuqitwa. ¿Ukham lurasispati...?"
  
  -¿Jupax walikïskiti? Nina kullakajj jachʼat arsüna.
  
  "¿Jiwasan oficinanakasar jutapxasmati...?"
  
  -¡Mä jiskt"a jiskt"apxsmawa! Ninax janiw aguantañjamäkänti. "¡Nayraqatax walikïskiti janicha uk yatiyapxita!"
  
  "Jiwasax... janiw yatipkti, Dr. Gould" sasaw uka señorax pächasis jaysäna.
  
  "¿Kuna diablos ukax sañ muni?" Nina kullakajj walpun tʼijtjjäna, Sam chachan kunjamäskis uka toqet llakisitapatwa colerasïna. Jupax qhipäxan mä ch"axwañ ist"äna.
  
  "Walikiwa, señora, jupax... um... levitarjamawa."
  
  
  15 t"aqa
  
  
  Detlef jupax kawkhantix ventilación ukax utjkän uka tablas de piso ukanakax jaljtawayi, ukampis kunapachatix mä destornillador p"iqip payïr tornillo p"iyaruw uchatayna, taqpach estructurax pirqaruw mantawayi kawkhantix uchatäki ukaru. Mä jach"a ch"axwawiw juparux muspharayäna ukat qhipäxaruw jaquntatäna, kayunakapamp pirqat jaqunukusa. Quntʼasis uñchʼukiskäna ukhaxa, pirqax ladoruw sarxañ qalltäna, mä liwxatkir punkur uñtata.
  
  -¿Kunas uka...? nayranakap jach"aptayasïna, kawkhantï pampan wali axsaraskäna uka chiqan amparanakapar takt"asïna. Punkux kawkhantï jupanakan jakʼankir apartamentopäkaspas ukham amuykäna ukaruw mantäna, ukampis uka lantix chʼamaka cuartox Gabi sat warmin oficina jakʼankir mä jamasat cuartoruw tukuwayxäna, mä amtampiw niyaw jikxatañapäna. Pantalonapat camisapat laqʼampiw saytʼasïna. Ch"amakt"at punkux suyt"askäna ukhax janiw manqhar mantañak munkänti , kunatix yatichäwipax jan amuyt"asis jan uñt"at chiqanakar jan jank"ak sarañ yatichäna -mä juk"a pachax janiw jan armanïkänti.
  
  Detlef jupax Glock ukat linterna ukanak apsuñatakiw saräna, jan uñt"at cuartox mä set-up ukhamäspa jan ukax alarma ukax utjaspa ukhaxa. Ukaw jupax juk"amp yatïna - seguridad ukan jan walt"awinaka ukat protocolo antiasesinato ukanaka. Chiqpachansa, barril chʼamakaruw uñtäna, chuymapan ritmop jan mayjtʼayasaw wakischi ukhaxa qʼuma disparo jaquntäna. Ukampis jan saytʼas pulsojj janiw adrenalina sat hormonan kusisiñapsa jan ukajj jankʼakïñapsa jarkʼkaspänti. Detlef jupax nayra pachanakjamaw wasitat jikxatasïna, kunawsatix cuarto ukar mantkän ukhaxa, perímetro ukar uñakipt"asa ukat manqhanx kuna dispositivos de señalización jan ukax desencadenante ukanakas utji uk sum uñakipt"äna.
  
  Ukampis uka cuartojj mä cuartokïskänwa, kunatï uka manqhan utjkäna ukajj janis walikïskchïnsa, wal chuym ustʼayasïna.
  
  "Idiot" sasaw maldecasïna, kunapachatï manqhankir punku marco jakʼan mä interruptor de luz estándar uñjäna. Uka cuarto sum uñjañapatakiw qhantʼayäna. Gaby kullakajj radion cuartopanjja, techot warktʼat mä sapa bombillampiw qhantʼäna. Jupankätap yatïna, kunattejj grosella negra sat labialpajj cigarro uchañ cajapat maynïr jakʼanwa wali sum saytʼatäskäna. Cardiganpat maynïrejj oficinapan jiskʼa silla qhepäjjat wali chʼoqantatäjjänwa, ukat Detlef chachajj wasitatwa warmipan yänakap uñjasajj llakisiñap atipjañapäna.
  
  Jupax llamp"u cardigan de cachemira apthapisinx q"aphip wali ch"amampiw samaqäna, janïr wasitat uchasax equipo uñakipañataki. Uka cuartojj pusi mesanakampi phoqantatänwa. Maynix kawkhantix sillapax sayt"atäna, päx mayni ladopanx, ukat maynix punku jak"an kawkhantix pilas de documentos ukanakax carpetas ukar uñtasit imatäna - janiw jank"ak uñt"ayañjamäkänti. Bombilla ajjsarkañ qhananjja, Detlef chachajj tiempopar qhepar kuttʼkaspa ukhamwa amuyasïna. Mä museo amtayir mä qʼañut qʼaphiw uka cuartorojj jan pintat cemento pirqanakampi phoqantäna.
  
  "Waw, munat kullaka, nayax taqi jaqinakat jumax mä wallpaper ukat mä pä espejonak warkt"asma sasaw amuyayäta" sasaw warmiparux radion cuarto uñkatasax säna. "Akax jumanakax nayratpach lurapxta; taqi kuns kʼachachtʼäna" sasa.
  
  Uka cheqajj mä nayra espía peliculan mä carcela jan ukajj jisktʼañ cuarto amtayäna. Escritoriopanjja, CB radior uñtasit mä contrapcionaw utjäna, ukampis mä jukʼa mayjänwa. Aka kasta anticuado radio comunicación ukanx mä completo ignoramus ukhamawa, Detlef jupax interruptor ukar thaqhatayna. Ukanjja, chʼeqa aynach esquinaruw acerot lurat mä interruptor mistüna, ukatwa yantʼäna. Mä akatjamatwa pä jiskʼa calibradoranakax qhantʼäna, agujanakapax jilxattaskäna ukat jaquqanïna, kunjamtï parlante taypin estático sistʼaskäna ukhama.
  
  Detlef jupax yaqha dispositivonak uñakipäna. Ukat akham sarakïnwa: "Jan cohetenakat yatjjatkasajj janiw amuytʼañjamäkiti" sasa. "¿Kuns taqi akax sañ muni, Gabi?" - sasaw jiskt"äna, mä jach"a tabla de corcho ukaw mesa patxar uchata, kawkhantix pilanakax papelanak uchatäkän uk uñjasa. Tablero ukar chint"ata, jiwayawinakat walja qillqatanakaw uñjäna, Gabix jan jilïr irpirinakapan yatkasaw yatxatäna. Jupax ladopanx "MILLA" sasaw wila markamp qillqt"atayna.
  
  "¿Khitis Millax wawaxa?" -sasawa jiskht"äna. Mä Milla kullakajj diariopan qellqkäna uk amtasïnwa, uka qellqatajj jiwañapan utjkäna uka pä chachanakamp chika tiemponwa qellqasïna. -Nayaxa yatiñajawa -sasa. Ukax wali wakiskiriwa".
  
  Ukampis radio toqejj olas ukham frecuencianakan sillpʼir jiskʼa jiskʼa arunak istʼäna. Nayranakapajj jukʼampiw tabla patjjar sarapjjäna, ukanjja kunatï qhantʼki ukat lliphipiskäna ukaw chuymapar purtʼäna. Pä fotonakaw taqpach coloranakan uñachtʼayasïna, ukanjja palacionkir cuartojj qorimpi kʼachachtʼataw uñachtʼayasïna. Detlef chachajj akham sänwa: "Waw" sasaw Detlef chachajj jiskʼat arsüna, uka suma cuarton perqanakapar kʼachachtʼat detalles ukat wali chʼamäki ukanak uñjasajj wal muspharäna. Ámbar ukat qorit lurat estucojj suma emblemanaka ukat uñnaqanak uñstayäna, esquinanakapanjja, querubines ukat diosanakan jiskʼa uñnaqanakapaw enmarcatäna.
  
  "¿143 millones de dólares ukha valoraniti? Dios, Gabi, ¿kunas akax uk yattati?" jupax Sala Ámbar ukham uñt"at chhaqhat arte tuqit detalles liyt"asax arsüna. "¿Kunsa aka cuartompi lurañama? Jumajj uka toqet kun lurañas utjpachäna; jan ukhamäkaspa ukhajja, janiw maynis akan utjkaspati, ¿janich ukhamäki?"
  
  Taqi jiwayañ tuqit qillqatanakax qillqatanakanïnwa, ukanakax Sala Ámbar ukax kuna lurañas utjaspa uk uñacht"ayäna. "MILLA" uka arumpixa, Detlef jupax Rusia markan mapap jikxatawayi, ukat Bielorrusia, Ucrania, Kazajistán ukat Lituania markanakamp fronteranakapan jikxatasi, estepa kazajistán ukat Jarkov, Ucrania uksanx jakhunakaw wila pluma ukamp qillqt"ata, ukampis janiw mä uñt"at jakhüwix utjkänti diseño, sañäni, teléfono jan ukax coordenadas: Inas Gaby kullakax uka pä dígito numeronak pirqar chintʼat mapanakar qillqtʼäna.
  
  Kunatï jupar chuym chʼalljjtaykäna ukajja, qhanpach wali valorani mä reliquia ukaw corcho tablan esquinapat warktʼatäskäna. Mä morado cinta chika taypin chʼiyar azul rayampiw chintʼatäna, uka medallajj ruso arut qellqatänwa. Detlef chachajj wali amuyumpiw apsusïna ukat camisa manqhar chalecoparuw chintʼäna.
  
  "¿Kuna diablos ukar mantawayta, munat kullaka?" - sasaw warmiparux jiskht"äna. Celularan cámarapampiw walja fotonak apsuwayjjäna ukat mä jiskʼa videoclip lurarakïna, uka cuartota ukat kunanakatï ukan utjkäna ukanaksa lurarakïna. "Akax jumamp kuns luraski ukat Perdue sat jaqimp sarnaqaskta uk yatxatä, Gabi" sasaw juramento luräna. "Ukatsti amigonakapar jikxatä, jupanakax kawkhans jikxatasi uk yatiyapxitaniwa, jan ukhamäkanixa, jiwapxaniwa."
  
  Mä akatjamat mä cacofonía de estática ukaw Gabi-n escritoriopan radio improvisado-t jutäna, Detlef-arux chikat jiwañkamaw axsarayäna. Papelnakamp chʼalltʼat mesaruw qhepar chʼoqtʼasïna, ukat wali chʼamampiw thaqtʼäna, ukatwa yaqhep carpetanakajj liwjjatasïna ukat jan waltʼayasaw pampar chʼeqtʼasïna.
  
  "Tata! ¡Nayan fucking chuymaja!" - sasaw arnaqasïna, pechopat katthapisisa. Wila calibrador agujanakax ch"iqa ukat kupi jank"akiw saltapxäna. Ukax Detlef juparux nayra sistemas hi-fi ukanakat amtayäna, ukhamatw medios de comunicación ukanakan volúmenes jan ukax qhana uñacht"ayañapäna. Uka jark"antatätapatxa, mä aru uñstata ukat chhaqhata ist"äna. Jukʼamp sum uñakiptʼasajja, janiw mä transmisión ukhamäkänti, jan ukasti mä jawsäwikïtap amuyasïna. Detlef jilatajj jiwat warmipan sillupan qontʼasisaw wali sum istʼäna. Mä warmin arupaw mä arut mä arut arsuskäna. Ukat ñikʼutap chʼoqtʼasisaw jaqoqtasïna. Nayranakapajj jankʼakiw jachʼaptäna. Ukanjja, mä yaqha aruw utjäna, uka aruw uñtʼäna.
  
  -¡Gabi!
  
  Jupajj wali amuyumpiw qontʼasïna, janiw kun lurañsa amuykänti. Warmixa warmiparux ruso arut jawsaskakïnwa; saspawa, ukampis janiw uka aru parlkänti. Jupampi parltʼañ amtasajja, Detlef chachajj jankʼakiw teléfonopan navegadorap jistʼaräna, nayra radionak uñakipañataki ukat kunjamsa controlatäpjje uk uñakipañataki. Loquïtapanxa, ampar luk"ananakapax sapa kutiw pantjasiwinakampi thaqhañar mantapxäna, ukax jan arsuñjam jan walt"äwiruw puriyäna.
  
  "Jan askinaka! ¡Janiw "mä miembrompi aruskipt'añax" wakiskiti! " sasaw quejasïna, kunattejj walja pornográfico resultadonakaw teléfonopan pantallapan uñstäna. Nayra aruskiptʼañ aparato apnaqañ yanaptʼa jankʼak mayiskäna ukhajja, ajanupajj chʼuñumpiw qhantʼäna. "Suyaña! Suyaña!" sasaw radior arnaqasïna, kunawsatix mä warmin arupax Gabi-r jaysañapatak jawsäna. -¡Suyt'apxita! ¡Ugh, maldición!"
  
  Google ukan thaqhatapan jan wali luratanakapat colerata, Detlef jupax mä thiya, laq"amp phuqhantat libro aptasin radioruw jaquntäna. Hierrot lurat cajajj mä jukʼa suytʼäna, ukat tubojj mesat jaquqanïna, cordón warktʼatäskäna. "¡Fuck you!" - jupax chhuxriñchjasïna, jan suyt"awimp phuqt"ata, jan dispositivo controlañjamätapata.
  
  Radionx mä ch"axwañaw ist"asïna ukatx mä chacha aruw ch"aman acento ruso ukamp parlantet jutäna. "Jumarus ukhamaraki, jilata."
  
  Detlef jilatajj wal muspharäna. Jupajj jaltasaw kawkhantï uka aparato uchkäna uka cheqar sarjjäna. Jichhak uka librompi atacawaykäna uka micrófono oscilantet katthapisinjja, jan amuytʼasisaw uka micrófono aptäna. Dispositivonjja, janiw kuna botones utjkänti, ukhamatwa uka transmisión jistʼarañatakejj utjäna, ukatwa Detlef chachajj parlañ qalltäna.
  
  "Kamisaki? Chhuy! Kamisaki?" -sasawa jawsäna, nayranakapaxa wali ch"amampiwa muyuntäna, khitisa jaysaña suyt"asa. Maynïr amparapajj transmisor patjjarojj llampʼu chuymampiw samartʼäna. Mä qhawqha tiempojja, ruido estático ukakiw nayrankäna. Ukat kunayman modulaciones ukan mayjt"ayat canales ukan chirritapax jisk"a, axsarkañ cuartoruw phuqhantäna, kunatix sapak jakirix suyt"ataw suyt"äna.
  
  Tukuyañatakix Detlef jupax atipt"atap iyaw sañapänwa. Llakitaw pʼeqep chʼoqtʼasïna. "¿Mä amp sumat parltʼapjjeta?" - inglés arut jach"at arsüna, línea uksankir ruso jaqix inas jan alemán aru arskchiti sasaw amuyasïna. "Amp suma? Nayax janiw kunjams aka yämp irnaqañ yatiskti. Nayajj yatiyañajawa, Gabi kullakajj nayan warmijawa" sasa.
  
  Mä warmin arupajj parlantet istʼasïna. Detlef jupax wali ch"amampiw sartasïna. "¿Akax Milla ukhamäpachati? ¿Jumax Milla ukhamätati?
  
  Kʼachat kʼachat jan munkasaw uka warmejj akham säna: "¿Kawkinkis Gabi?"
  
  "Jiwataw" sasaw jaysäna, ukatsti jachʼatwa protocolo toqet jisktʼasïna. "¿"Tukuña" sañajati?"
  
  "Janiwa, ukax transmisión de banda L encubierta ukawa, modulación de amplitud ukax onda portadora ukham apnaqatawa", sasaw inglés p"akintat arut arsuwayi, ukampirus jupax terminología de su comercio ukx sum yatïna.
  
  "Kuna?" Detlef chachajj mä yatichäwit jan sum yatkasinjja, wali jan amuytʼasisaw arnaqasïna.
  
  Jupax wali jach"at arsüna. "Aka aruskipäwix telefonot parltʼasiñjamawa. Jumax sasmawa. Nayax arsta. Janiw "tukut" sañax wakiskiti.
  
  Detlef chachajj uk istʼasajj wali samarataw jikjjatasïna. "¡Sehr tripa!"
  
  -Juk"ampi jach"at arsuñani -sasa. Nayax juk"akiw ist"irista. ¿Kawkins Gabi kullakajj jikjjatasi? " sasaw wasitat säna, nayra jaysäwip janiw sum istʼkänti.
  
  Detlef chachajj uka yatiyäwinak mayamp arsuñajj chʼamakïnwa. "Esposaja... Gabi jiwatawa."
  
  Jaya pachax janiw kuna jaysäwis utjkänti, jayankir crujiente de estático ukakiw utjäna. Ukatsti uka jaqix wasitat uñstäna. "Jumax k'arisiñawa".
  
  -Janiwa janiwa. Janiwa! Janiw nayajj kʼariskti. Warmijajj pusi urunak nayraw jiwayatäjjäna" sasaw wali amuyumpi arjjatäna. "¡Internet uñakiptʼañäni! ¡CNN ukan uñakipt"añäni!"
  
  Uka jaqejj akham sänwa: "Sutimawa" sasa. "Janiw ukax chiqpach sutimäkiti. Kunas jumar uñt"ayiristam. Jumampi Millampi chikakiwa" sasa.
  
  Detlef chachajj janiw uka toqet lupʼkänti. "Viudo jaqi".
  
  Ukax ch"axwañawa.
  
  Jiwaki.
  
  Detlef jupax janq"u ch"axwawinakan ch"amakt"at ist"asitapa ukat jiwat thaya uñisïnwa. Jupax wali ch"usäkaspas ukhamaw jikxatasïna, wali sapakïkaspas ukhamarak jan ch"usat yatiyawimp t"unjataw jikxatasïna - mä chiqanx juparuw qhanañcht"äna.
  
  -Viudo -sasa. Ukaxa 1549 MHz ukhamawa. Metallica ukax suyt"atawa. Jakhunaka yatxatapxañani. GPS apnaqam ukat jueves urux sarañamawa", sasaw uka jaqix iwxt"äna.
  
  Ukaxa
  
  Uka clic ukax Detlef jilatan jinchupanx mä pistola ch"axwañjamaw ist"asïna, ukat jupax wali llakitaw ukat jan amuyt"asis jaytawayi. Jan amuytʼasisaw saytʼasïna, ukat amparanakap luqtasaw congelasïna. "¿Kunas ukaxa?"
  
  Juparojj mä akatjamatwa kuna yatichäwinaktï armañ munkäna ukanakamp chʼamañchtʼäna.
  
  "¡Kuttʼanim! Kamisaki?" - jupax parlanteruw arnaqasïna, ukampis rusanakax sarxapxänwa. Jupax amparanakap thayaruw jaquntäna, chuym ch"allxtataw arnaqasïna. "Tunka phisqhani pusi tunka llätunkani" sasaw säna. "Tunka phisqhani pusi tunka llätunkani. ¡Ukat amtasipxam!" Jupajj wali mulljataw dial uñachtʼayir numeron niya valoranïtap thaqäna. K"achat k"achat perilla muytasinxa, uñacht"ayat estación jikxatäna.
  
  "Ukhamajj ¿kunas jichhajj?" - sasaw chhuxriñchjasïna. Jupajj jakhunakatak mä pluma ukat papel wakichtʼatäjjänwa, ukampis Metallica sat cheqar suytʼañajj kunjamäspasa uk janiw amuykänti. "¿Kunas mä código ukhamäspa ukhax janiw descifrarjamäkti? ¿Kunas yatiyäw jan amuyañjamäkaspa ukhaxa?" - sasaw sustjasïna.
  
  Mä akatjamatwa uka emisorajj musicanak yatiyañ qalltäna. Jupax Metallica ukarux uñt"äna, ukampis janiw uka q"uchu yatkänti. Uka sonidojj jukʼat jukʼatwa chhaqtawayjjäna, kunattejj mä warmin arupajj códigos digitales ukanakat liytʼañ qalltäna, ukat Detlef chachajj ukanak qellqäna. Kunapachatï musicax wasitat qalltäna ukhaxa, uka transmisión ukax tukusxiwa sasaw amuyäna. Sillunakapar quntʼasisaw wali jaya tiempo samarañ arsüna. Jupajj wal muspharäna, ukampis yatichatätapajja, janiw khitirus jan uñtʼki ukar confiykaspati sasaw ewjjtʼarakïna.
  
  Warmipatï jupamp chik sarnaqkäna uka jaqenakamp jiwayaspäna ukhajja, Milla ukat jupamp chik sarnaqer jaqenakäpjjaspänwa. Chiqpachan yatkasaxa, janiw jupanakan kamachinakaparjam sarnaqkaspati.
  
  Jupajj mä chivo expiatorio jikjjatañapänwa.
  
  
  16 t"aqa
  
  
  Ninax Helberg doctoran oficinaparuw jalxatäna. Suytʼañ utajj chʼusakïskänwa, secretariot sipansa, jupajj qʼañu uñnaqtʼanïnwa. Nina kullakar uñtʼkaspa ukhama, jankʼakiw jistʼantat punkunakar uñachtʼayäna. Jupanakan qhepäjjapanjja, mä chachan arup istʼasïna, jupajj wali amuyumpi ukat wali samarataw parläna.
  
  "Amp suma. Ukhamakiwa mantam" sasaw secretariox Nina kullakaruw uñacht"ayäna, jupax wali mulljataw pirqar ch"allt"asïna.
  
  "¿Kawkinkis uka guardiajj?" -sasawa Ninax amuki jiskt"äna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Cleave jilatajj levitañ qalltäna ukhajj sarjjänwa. "Taqinipuniw aka chiqat t"ijtxapxäna. Maysatxa, taqi kuna jan walt"awinaktix ukax utjayawayki ukanakamp chika, jutïrinx walja lurañanakaw utjani", sasaw amparap luqxatäna.
  
  Nina kullakajj uka cuartoruw mantäna, ukanjja doctoran parlatapakiw istʼäna. Punku perilla chʼalltʼasajj "yaqha Sam" chachar jan istʼasajj wal yuspäräna. Jupajj wali amuyumpiw umbral makhatatayna, uka cuartojj chika uru intijj jistʼantat persiananakat filtraskir mä jukʼa qhanampikiw qhantʼäna. Psicólogox jupar uñjäna, ukampis usutapax verticalmente jalnaqkasax parlaskakïnwa, uraqit mä pulgadanak jayaruw jalnaqäna. Ukajj wali ajjsarkañänwa, ukampis Nina kullakajj samarañapawa ukat jan waltʼäwejj sum amuytʼasiñapatakiw chʼamachasiñapäna.
  
  Helberg sat doctorajj Sam jilatarojj sesión utat kuttʼaniñapatakiw achiktʼäna, ukampis Sam sat chachar sartayañatakiw amparanakap chʼoqtʼäna ukhajja, janiw kunas paskänti. Jupax Ninaruw p"iqip ch"allxtayäna, jan amuyt"asitap uñacht"ayasa. Sam sat waynaruw uñtäna, pʼeqepajj qheparuw jaqontäna ukat leche janqʼo nayranakapas wali jistʼaratäjjänwa.
  
  Nina kullakarojj akham sasaw jiskʼat arsüna: "Niya chika horaw uka cheqat apsuñ yantʼawayta" sasa. "Jupax pä kutiw aka estadon uñjapxta sasaw sitäna. ¿Kunas pasaski uk yattati?
  
  Jupax juk"at juk"at p"iqip ch"allxtayäna, ukampis uka oportunidad apnaqañ amtäna. Nina kullakajj chalecopan bolsillopat celularap apsusaw kunatï paskäna uk video grabañatakejj botón de grabacionar chʼetjjtayäna. Sam chachan janïr arstʼkasajj taqpach cuerpopajj marcopar uñtatäñapatakiw wali amuyumpi apthapïna.
  
  Jan ajjsarirïtap apthapisinjja, Ninajj wali samsusaw akham säna: "Kalihasa" sasa.
  
  Helberg sat doctorajj ñikʼutap chʼoqtʼasisaw amparanakap chʼoqtʼasïna. "Kunasa akaxa?" - sasaw lakapampi jiskt"äna.
  
  Janïr jukʼamp jachʼat arskasajj amuktʼañapatakiw amparap luqtäna. "¡Kalihasa!"
  
  Sam lakapax jist"arasïna, Ninax wali axsarañ arup katuqasa. Uka arunakax Sam-atwa mistüna, ukampis janiw arupas ni lakapas ukham saskänti. Psicólogo ukat sarnaqäw yatxatirix wali axsarataw uka axsarkañ episodio uñjäna.
  
  "¡Kalihasa!" - sasaw mä arux mä coro de género indeterminado ukan säna. "Uka barcojj nayra tiempon luratawa. Uka vasojj wali jukʼakiw utji" sasa.
  
  Nina ukat Helberg sat doctorajj janiw kuna toqetsa uka arunakajj parlkäna uk yatipkänti, jan ukasti Sam sat chachan jan waltʼäwipat yatiñatakejj psicólogo chachajj saskakiñapatakiw amuytʼayäna. Jupax amparap luqxatäna, doctorar uñkatasa, janiw kuns sañ munkänti. Uka arunakajj parlañatakisa jan ukajj amuytʼañatakis mä jiskʼa chʼamaw utjäna.
  
  "Kalihasa" sasaw Ninax axsarañat arsüna. "Khititasa?"
  
  Ukat akham sasaw jaysäna: "Consciente" sasa.
  
  "¿Kuna kasta luratasa jumasti?" sasaw jisktʼäna, kuntï arup jan amuyañjamäkaspas ukham amuykäna uk mä jukʼa qhanañchasa.
  
  Jupajj akham sänwa: "Conciencia" sasa. "Amuyumax jan waliwa."
  
  Helberg sat doctorajj uka animalan parltʼasiñ yatitap yatisajja, wali kusisitaw jachaqtʼasïna. Nina kullakajj jan jupa pachpat amuyañatakiw chʼamachasïna.
  
  "Kunsa munta?" -sasawa Ninax mä juk"a jan axsaras jiskt"äna.
  
  Ukat akham sänwa: "Uñstapjjam" sasa.
  
  Chʼeqa toqenjja, mä suma uñnaqtʼani, likʼi psiquiatrajj muspharatänwa, kunatï paskäna ukajj wal muspharayitäna.
  
  -¿Jaqinakampixa? - sasaw jiskt"äna.
  
  Ukat wali parlkasajj akham sarakïnwa: "Esclavoruw tuku" sasa.
  
  "¿Uka vaso esclavot tukuyañataki?" Ninax jiskt"äna, jiskt"äwinakap formulañ yatiqasa.
  
  "Uka vasojj nayra tiemponkiwa."
  
  -¿Jumax mä diosätati? - sasaw jan amuyt"asis säna.
  
  -¿Jumax mä diosätati? ukax mayampiw pasxäna.
  
  Ninax wali coleratapuniw chhuxriñchjasïna. Doctorajj sarantaskakiñapatakiw amparapamp säna, ukampis jupajj aynachtʼänwa. Ukat ñikʼutap chʼoqtʼasisaw doctorar akham säna: "Akajj kuntï siskta uk mayamp mayamp uñachtʼayañakiw" sasa.
  
  -Akax janiw mä jaysäwikiti -sasa. "Jupaw jiskt"asiski" sasaw uka arux jaysäna, ukat musphataw jikxatasïna.
  
  "Janiw nayax Diosäkti" sasaw jisk"a arumpi jaysäna.
  
  "Ukatwa nayax utjkta" sasaw jank"ak jaysäna.
  
  Mä akatjamatwa Helberg sat doctorax pampar jaquntatäna ukat chhuxriñchjasiñ qalltäna, kunjamtï uka ayllunkir mä markankir jaqix ukhama. Nina kullakajj wal sustjasïna, ukampis panpachaniruw grabaskakïna.
  
  "Janiwa!" - sasaw jach"at arsüna. "Suyt'ayaña! ¡Jichhax jaytxapxam!"
  
  -¿Jumax mä diosätati? - sasaw jiskt"äna.
  
  "Janiwa!" - sasaw jach"at arsüna. "¡Jan jiwayapxamti! Aka pachana!"
  
  -¿Jumax mä diosätati? - wasitat jiskt"apxäna, uka pisinkir psicólogox t"aqhisiñampiw chhuxriñchjasïna.
  
  Ukat janïr wasitat uma jarra thaqhañ qalltkasajj qhep qhepa amtampiw wali qhoru jawsäna. "Jïsa! ¡Nayax Diosätwa!
  
  Mä ratukiw Sam sat chachajj oraqer jaqoqtäna ukat Helberg sat doctorajj janiw arnaqjjänti. Nina kullakajj panpachaniw kunjamsa jikjjatasipjje uk yatiñatakejj jankʼak saräna.
  
  "P'ampachawi!" - jupax katuqañ utankir secretariaruw jawsäna. "¿Akar jutasin yanaptʼapxitasmati?"
  
  Janiw khitis jutkänti. Warmix mayninakjamas sarxaspa ukham amuyasax Ninax suyt"añ uta punku jist"aratayna. Secretariajj suytʼañ utan sofá patjjan qontʼatäskänwa, guardian pistolapa amparapar aptʼata. Kayunakapanjja, mä jiwayat seguridadankir mä oficialaw ikiskäna, jupajj pʼeqep qhepäjjat balamp jiwayataw uñjasïna. Ninax mä juk"a qhipäxar kutt"awayxäna, janiw pachpa destino ukar puriñ munkänti. Jupax jank"akiw Helberg doctorarux t"aqhisiñ espasmos ukanakat sartañapatak yanapt"äna, jan mä ist"asiñapatakiw jiskht"äna. Kunapachatï amuytʼasjjäna ukhajja, kunjamäskis uk yatiñatakejj Sam sat chacharuw jakʼachasïna.
  
  "Sam, ¿ist"apxitasmati?" - sasaw jiskht"äna.
  
  Ukat akham sasaw jachtʼasïna: "Jïsa, ukampis muspharkañjamaw amuyasta. ¿Ukajj yaqha loqtatäñati? Jichha kutix chikat amuyt"asiwaytwa, ¿yatitati?"
  
  -¿Kunsa jumatakixa? - sasaw jiskt"äna.
  
  "Aka taqpach pachanx consciente ukhamaw jikxatasiyäta ukatx naya taypin pasaski uka corriente ukarux controlañjamäkaspas ukhamaw amuyasiyäta. Uka ch"axwawix jumamp jichhakiw utji. Nina, nayätwa. ¡Akanakax amuyunakajax mä juk"a mayjt"ataw mistuwayi ukat mä guion de películas de terror ukan apsutäkaspas ukhamaw ist"asi! Ukat ¿kunsa amuytʼasma? "jupax wali ch"amampiw jiskht"äna.
  
  "Kuna?"
  
  Ukat amparat kattʼasisaw akham säna: "Naya taypin sarnaqaskirjamaw amuyasta" sasa. "¿Doc?" Sam jilatajj kuntï loco chʼamapajj doctorar lurawaykäna uk uñjasajj jachʼatwa arsüna.
  
  "Shh" sasaw Ninax chuymacht"äna ukat punku uñacht"ayarakïna. "Ist"am, Sam. Nayatakix kuns yant"añamatakiw munta. ¿Uka...yaqha tuqit...maynin amtanakap manipular apnaqañ yant'asmati ?"
  
  "Janiwa, janiw nayax ukham amuykti" sasaw amuyt"ayäna. "Kunata?"
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Istʼam, Sam, Helberg sat doctoran pʼeqepan estructuranakap controlayäta, ukhamat convulsiones ukar puriñapataki" sasa. "Jumaw juparux ukham lurapxtaxa. Ukjja, pʼeqepan utjki uka actividad eléctrica ukar mayjtʼayasaw lurawayta, ukhamajj recepcionistampiw uk lurañ yatiñama. Janitï ukham lurkäta ukhajja, mä minutot taqeniruw jiwayistani" sasaw Nina kullakajj ewjjtʼäna.
  
  "Janiw kuntï parlkta uk amuykti, ukampis walikiwa, yantʼä" sasaw Sam chachajj iyaw säna ukat lanktʼasisaw saytʼasïna. Esquina muytasajj mä warmiruw sofá patjjan qontʼatäskir cigarro fumaskir uñjäna, mayni amparapampiw mä oficialan pistolapa aptʼatäskäna. Sam jilatajj Helberg doctoraruw kuttʼäna, "¿kunas sutipa?"
  
  Ukat doctorajj akham sänwa: "Elma" sasa.
  
  "¿Elma?" Sam chachajj esquinat jawsäna ukhajja, kunas pasäna, nayrajj janiw amuyaskänti. Sutipar istʼasajja, pʼeqepajj jukʼampiw chʼamachasïna, ukat mä ratukiw Sam jilatampejj mayachtʼasïna. Mä jiskʼa corriente eléctricajj mä oladarjamaw jupar tʼijtäna, ukampis janiw llakiskänti. Amuyupanxa, Sam sat chachax yaqhip jan uñjkañ cablenakampis jupar chintʼatäkaspas ukhamwa amuyasïna. Jupajj janiw jachʼat parltʼañapa ukat pistola jaqoqtañapatak sañapäkänti, jan ukajj uka toqet lupʼiñapakïpachati.
  
  Sam chachajj nayrajj uka jan uñtʼat chʼamampi apnaqatäkasajj amtaskäna uka pachpa lurañwa amtäna. Elma warmit lup"isakiw mä kamachi apayanitayna, uka kamachix amuyunakapar amuyat hilo tuqiw liwxatasïna sasaw amuyasïna. Jupampi chikt"atax Sam jupax amuyunakapax jupan amuyunakapampix mayachataw amuyasïna.
  
  -¿Kunas pasaski? - Dr. Helberg jupax Ninaruw jiskt"äna, ukampis jupax Sam jupat apaqäna ukat jisk"at arsüna, jupax amukt"añapataki ukat suyt"añapataki. Panpachaniw jan kuna jan walt"äwin uñjapjjäna, kunjamsa Sam chachan nayranakapajj pʼeqepar kuttʼanjjäna.
  
  "¡Ay, munat Tatitu, janiwa! ¡Janiw mayampsa!" - Dr. Helberg jupax samaña manqhanx jach"at arsüna.
  
  "Aliqakiña! Nayax amuyta Sam jupax aka kutix apnaqaskiwa", sasaw amuyt"äna, suerte warawaranakaparux suyt"asa, jupax chiqaw sasaw amuyäna.
  
  Helberg sat doctorajj akham sänwa: "Inas ukatwa jan jupar apsuñjamächïnti" sasa. "Chiqansa, janiw hipnótico ukhamäkänti. ¡Jupan amuyupankänwa, jachʼaptayatakïskänwa!"
  
  Ninax iyaw sañapänwa, ukax mä psiquiatra tuqit amuyt"atax wali muspharkañawa ukat amuyt"atawa, juparux nayrax janiw profesionaljam respetkänti.
  
  Elma kullakaxa sayt"asisaw uka armaxa suyt"añ uta chika taypiru jaquntäna. Ukatxa, cigarro aptʼataw doctoran oficinapar mantäna. Nina ukat Helberg sat doctoranakajj jupar uñjasajj patoruw purtʼasipjjäna, ukampis Sam sat chacharuw jachaqtʼasïna ukat cigarro churarakïna.
  
  "¿Ukham churaraksma, Gould sat doctora?" -sasawa jachaqt"asïna. "Mochilajan jukʼamp pä qheparapjjetu" sasa.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Uh, janiw, yuspärta" sasa.
  
  Ninax wal muspharäna. ¿Chiqapunit thaya wilampi mä chachar jiwayir warmix cigarro churatayna? Sam jilatajj Nina kullakarojj jachʼañchasisaw uñkatäna, ukat pʼeqep chʼoqtʼasisaw jachaqtʼasïna. Elma kullakajj recepcionaruw saräna ukat policiaruw jawsäna.
  
  "Aski urukipanaya, nayra markana Helberg doctoran oficinapan mä jiwayawi yatiyañ munta..." sasaw luratapat yatiyäna.
  
  "¡Qullan mierda, Sam!" - Ninax jachaqt"asïna.
  
  "Nayax yatxa, ¿janich ukhamäki?" sasaw jachaqt"asïna, ukampis uka jikxatatapatxa mä juk"a axsarañjamaw amuyasïna. "Doc, policianakar amuyt"añatakix mä kasta sarnaqäw uñstayañamawa. Suytʼañ utan kuna jan walinaktï lurkäna ukanakjja janiw kuns apnaqkayätti" sasa.
  
  Helberg sat doctorajj pʼeqep chʼoqtʼasisaw akham säna: "Nayajj yattwa, Sam" sasa. "Ukham paskäna ukhajja, hipnosis sat usunïpjjayätawa. Ukampis panpachaniw yatipxta, jupax janiw amuyunakapar apnaqkänti, ukat ukax llakisiyitu. ¿Kunjamarak jakäwip tukuykam carcelan jist"antatäspasti, técnicamente jan luratapat jan wali luratapata?"
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Amuyunakapan suma saytʼatätap qhanañchtʼasma ukat inas mä qhanañchäwi apsusma, ukajj trance jan ukajj yaqha ukhamankatapat uñachtʼayaspa" sasa. Telefonopax ist"asïna ukat jupax ventanaruw jawsañ jaysañatak saräna, Sam ukat Dr. Helberg jupanakax Elma warmin lurawinakap uñch"ukipxäna, jan t"ijtxañapataki.
  
  Helberg sat doctorajj akham sasaw ewjjtʼäna: "Cheqansa, khititï jumar apnaqktam ukajja, Sam, jupaw jiwayañ munäna, yanapirijasa jan ukajj nayasa" sasa. "Jichhax uka ch"amax juma pachpaw amuyañax jan kuna jan walt"awis utjkiti, ukatwa achikt"asipxsma, amtanakamat jan ukax amuyunakamat wali amuyump uñjañamataki, jan ukhamäkanixa, inas munat masimar jiwayañ tukuyapxchisma".
  
  Ninax mä akatjamat samañap apt"asïna, ukat panpachaniw uñch"ukipxäna. Jupax wali musphataw uñnaqäna. "¡Purdue markankiwa!"
  
  
  17 t"aqa
  
  
  Sam ukat Nina jupanakax Helberg doctoran oficinapat janïr policiax uñstkipanw mistuwayapxäna. Jupanakajj janiw kuntï psicólogojj autoridadanakar yatiyañapäkäna uk amuyapkänti, ukampis jichhajj jukʼamp wakiskir amuyunakaw utjäna.
  
  "¿Kawkhans jikxatasi uk säna?" -sasawa Sam-ax jiskt"äna, Sam-an autoparu sarapkäna ukhaxa.
  
  "Jupax mä campamento ukan katuntatänwa, ukax...¿khitis uk amuyt"am?" -sasawa jachaqt"asïna.
  
  "¿Ch"iyara Inti, ¿kunatsa?" Sam jupax anatt"arakïnwa.
  
  -¡Bingo ukaxa! Ukat Reichtisusis markankir mä aparatopar mantañatakejj mä secuencia numeronak churitu. Mä kasta ch"ikhi aparato, Enigma maquinar uñtasita", sasaw juparux säna.
  
  "¿Kunjamas akax uk yattati?" sasaw jiskt"äna, Perdue estanciar autopamp sarapkäna ukhaxa.
  
  "Jïsa. Segunda Guerra Jachʼa Chʼajjwäwinjja, nazis sat jaqenakajj parltʼasiñatakejj wal apnaqapjjerïna. Esencial, akax mä maquina de encriptación giratoria electromecánica ukawa", sasaw Ninax qhanañcht"i.
  
  "¿Ukat ¿kunjamsa aka yänak lurañ yatta?" Sam jupax yatiñ munäna kunatix jupanakax yatipxänwa jupax complejos códigos ukanakat amuyt"añ yant"asax wali llakitaw jikxatasiñapäna. Mä kutix mä curso de software ukan código qillqañ yant"äna ukatx mä programa uñstayañ tukuyäna, ukax janiw kuns lurkänti jan ukasti umlauts ukat burbujas estacionarias ukanakaw lurasïna.
  
  "Perdue jilatajj mä qhawqha numeronak computadoraruw uchañajatak churitu, kawkhantï jikjjataski uk churapjjetaniwa sasaw säna" sasaw jupajj jaysäna, ukat jan amuytʼasirïkaspas ukham secuencia qellqatap uñakiptʼasa.
  
  "Kunjamatsa teléfono tuqir purintäna uk jiskt"asiraktwa" sasaw Sam jupax säna, kawkhantix Perdue jach"a estanciax k"añask thakhi uñch"ukiskäna uka qullur jak"achasipkäna ukhaxa. "Jupar puriñasatak suyt"kasax jan jikxatasiñap suyt"askta".
  
  "Janiwa, kunapachatï jupax jan kuna usunïki ukhakama. Guardianakajj jiwayapjjañapatakiw mayïna sasaw sitäna, ukampis kawkhantï uñjapkäna uka cuartot qhespiñwa atipjäna. Jichhax computadora ukan imantatäkaspas ukhamawa, ukatx líneas de comunicación ukanakaparuw hackeado ukhamat jawst"añapataki", sasaw qhanañcht"awayi.
  
  "¡Ha! ¡Nayra yatiqañ uta! ¡Walikiwa, chuymankipstat gallo!" Sam jilatajj Perdue chachan amuytʼasirïtapatjja, larusisaw arsüna.
  
  Perdue chachan utapan mantañ thakiparuw jaquntapxäna. Guardianakajj jefepan wali munat amigonakaparuw uñtʼapjjäna, ukat jachʼa chʼiyar punku jistʼarapkäna ukhajja, wali munasiñampiw amparapamp luqxatapxäna. Perdue sat chachan yanapiripajj punkunwa jupanakamp jikisïna.
  
  "¿Perdue tataru jikxattati?" - sasaw jiskt"äna. "¡Ay, Diosar yuspärta!"
  
  "Jïsa, sala electrónica ukar puriñasawa, achikt"asipxsmawa. Ukax wali jank"akiw" sasaw Sam jupax jiskt"äna, ukat jank"akiw Perdue jupax invento ukan qullan capillanakapat maynïr tukuykäna uka sotano ukar sarapxäna. Mä ladopanjja, taqe kunatï wali irnaqtʼaskäna ukanakwa imasïna, maynïr toqensti taqe kunatï tukuykäna ukampis janïraw patentatäkänti. Khitinakatix ingeniería ukan jan jakapki ukat samaqapki jan ukax técnicamente juk"amp inclinados ukanakatakix mä laberinto impenetrable de alambres ukat equipos, monitores ukat herramientas ukanakaw utjäna.
  
  "¡Maldita, ¡uñtapxam taqi aka ch"usa! ¿Kunjamatsa aka yänak akan jikxatsna?" Sam jilatajj wal llakisïna. Amparanakapax p"iqip ladonakaparuw t"ijtäna, kunawsatix Ninax mä kasta maquina de escribir sasin siskän uka chiqar uñakipaskäna ukhaxa. "Janiw ukham kuns akan uñjkti" sasa.
  
  Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Nayajj ukhamarakiw" sasa. "Armanonak uñakipañ yanaptʼarakita, achiktʼasismawa, Sam."
  
  "Aka yänak apnaqañ yatipxañamatakiw suyt"askta, jan ukax Perdue ukax historia ukhamäspawa" sasaw nayrïr armario punkunakap jist"arasax juparux säna, kuna chiqañchäwinaktix arsutapan arunakapat arsuwaykän ukanak jan yäqasa.
  
  "Taqi yatxatäwinak 2004 maran graduación ukan mä qillqatajatak lurawaykta ukampixa, amuyt"añajawa, jan llakisimti", sasaw Ninax säna, walja armarionak uñakipt"asa, uka armarionakax inti jalsu pirqaruw fila ukan sayt"atäna.
  
  Ukat jan amuytʼasisaw akham säna: "Uk jikjjatawayta sasaw amuyta" sasa. Mä nayra ch"uxña armario ejercito ukanx Sam jupax mä jawq"jat maquina de escribir apsusinx mä trofeo ukham jach"ar aptäna. -¿Akaxa?
  
  -¡Jïsa ukhamawa! - sasaw jach"at arsüna. "Walikiwa, akax akan uchañamawa."
  
  Ninax jisk"a escritorio q"umachasïna ukat yaqha mesat mä silla apsusaw nayraqatapan qunt"asïna. Perdue chachajj churkäna uka numeronak apsusaw irnaqäwipar purïna. Nina kullakajj uka juicioruw chuym churaskäna ukhajja, Sam jilatajj kunanakatï jichhak paskäna ukanakat lupʼiskäna, ukanak amuytʼañatakiw chʼamachasïna. Chiqpachans jaqinakar kamachinakapar ist"añapatak luraspa ukhaxa, jakäwip q"al mayjt"ayaspa, ukampis machaq conveniente conjunto de talentos ukanx kunas p"iqipanx mä tama wila qhananakaw utji.
  
  "Perdón Gould doctor" sasaw Perdue-n utapan irnaqiripat maynïrix punkut jawsäna. "Akanx mä señoraw utji, jupaw jumar uñjañ muni. Jupax mä qawqha urunak nayraw teléfono tuqiw tata Perdue tuqit parlt"awayta sasaw saraki" sasa.
  
  -¡Ay mierda! Nina kullakajj wal jachäna. "¡Aka waynat qʼal armasjjayätwa! Sam, ¿Perdue sat chachan chhaqhatapat yatiyapkitäna uka jaqejja? Jupaw ukhamäpachäna. Maldición, jupax chuym ust'ayatäniwa -sasa.
  
  Uka irnaqirix akham sänwa: "Kunjamatsa, chiqpachansa suma uñnaqtʼanïkaspas ukhamawa" sasa.
  
  "Jupampi parltʼir sarä. ¿Kunas sutipaxa? sasaw Sam jilatajj jupar jisktʼäna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Holzer" sasa. "Detlef Holzer sat jilataw ukham sapjje" sasa.
  
  "Nina, Holzer ukax consulado ukan jiwat warmin qhipa sutipawa, ¿janich ukhamäki?" sasaw jiskt"äna. Jupax p"iqip ch"allxtayäna ukat mä akatjamat uka jaqin sutip telefonot aruskipt"atapat amtasxäna, jichhax Sam jupax uka sutit arsuwayxäna.
  
  Sam chachajj Nina kullakaruw negociop lurañapatak jaytäna ukat jan uñtʼat jaqemp parltʼañatakiw saytʼasïna. Kunapachatï vestíbulo ukar mantkäna ukhajja, wali chʼamani suma uñnaqtʼan jaqeruw ukham yatiñampi té umaskir uñjasajj muspharäna.
  
  "¿Tata Holzer?" Sam jilatajj amparap luqtasaw jachaqtʼasïna. "Sam Cleave sat jilataw ukham luräna. Nayax Dr. Gould ukat tata Perdue jupanakan amigopätwa. ¿Kunjamsa nayajj yanaptʼirista?
  
  Detlef kullakajj wali munasiñampiw jachaqtʼasïna ukat Sam jilataruw amparat luqtäna. "Jumampi jikisiñax wali kusiskañawa, tata Cleave. Hmm, kawkhans Dr. Gould jupax jikxatasi? Taqi khitinakampis parltʼañ yantʼkta ukanakax chhaqtxaspa ukat maynis jupanakan lantix utjkaspa ukhamawa" sasa.
  
  "Jichhax jichhakiw uka proyecton katjasi, ukampis akankxiwa. Oh, ukat jupax pampachatawa janïr jawst"atamata, ukampis Perdue tatan yänakap wali jasakiw jikxatañjamäkaspas ukhamawa", sasaw Sam jupax qunt"asisin uñjäna.
  
  "¿Jichhakamax jupar jikxattati? Chiqpachansa warmijat jupamp parltʼañajawa", sasaw Detlef chachax Sam jilatampi cartanak jistʼarat anattʼasax säna. Sam jilatajj jupar uñkatasaw wal muspharayi.
  
  "¿Perdue tatax warmimampix kunsa luräna uk jisktʼasiristxa?" Sam chachajj Carrington chachan oficinapanwa tantachasipjjatap sum yatïna, ukhamat aterrizaje jarkʼatäñ toqet parltʼañataki, ukampis nayraqatajj uka jan uñtʼat jaqempiw jikisiñ munäna.
  
  "Janiwa, chiqpachansa, warmijan jiwatapatxa, kuna jan walinakansa uñjasiwayi uka tuqit mä qhawqha jisktʼañ munta. Uñjapxtawa, tata Cleave, nayax yattwa jupax janiw jiwayaskänti. Perdue tatax ukankänawa, kunapachatï jiwayapkäna ukhaxa. ¿Amuyasmati kawkirus akampi saraskta?" - sasaw Sam-arux juk"amp qhuru arumpi jiskt"äna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Perdue chachajj warmimar jiwayatapwa amuyasta" sasa.
  
  Detlef jilatajj akham sänwa: "Iyawstwa" sasa.
  
  "¿Ukat jumajj vengasiñatak akanktati?" sasaw Sam jilatajj jisktʼäna.
  
  "¿Chiqapunit ukham jayarstʼaspa?" - sasaw alemán jach"a jaqix uñch"ukiwayi. "Jupaw qhep qhepa jaqejj Gabir jakkir uñjäna. ¿Kunatsa nayajj akankjjaspäna?"
  
  Jupanak taypinjja, jankʼakiw jan waltʼayasjjäna, ukampis Sam chachajj amuytʼasirïñataki ukat suma chuymanïñatakiw chʼamachasïna.
  
  "Holzer tata, Dave Perdue sat jilataruw uñtʼta. Jupajj janipuniw jaqe jiwayir jaqëkiti. Aka jaqix inventor ukhamarak explorador ukhamawa, jupax reliquias históricas ukanakak munaraki. ¿Kunjamsa warmiman jiwatapat askinak jikxataspa sasin amuyta?" Sam jupax periodismo tuqit yatiñanakapat jiskt"asiwayi.
  
  "Alemania markan uka jiwayawinakan jaqinakar uñt"ayañ munatap yatta, ukat ukax jan jikxatañjam Sala Ámbar ukamp chikt"ata, ukax Segunda Guerra Mundial ukan chhaqhata. Ukat David Perdue jilatampi jikisiñatakiw saräna ukat jiwjjänwa. ¿Janit jumax ukax mä jukʼa sustjasirjam amuykta? - sasaw Sam-arux ch"axwañamp jiskt"äna.
  
  "Kunjamsa jumax aka amtar puriwayta ukx amuyaraktwa, tata Holzer, ukampis Gaby jiwatapatx jank"akiw Perdue-x chhaqhawayi..."
  
  "Ukhamaw uka amuyuxa. ¿Janit mä jaqe jiwayir jaqejj jan katjatäñatakejj chhaqañ yantʼkaspa?" Detlef jilatajj juparuw arsüna. Sam chachajj Perdue chachan warmipar jiwayatapat suytʼañatakejj wali razonanïtap iyaw sañapänwa.
  
  "Walikiwa, kuns sapxäma" sasaw Sam jupax diplomáticamente uñacht"ayäna, "mä kuti jikxatañäni ukhaxa..." sasa.
  
  -¡Sam! Nayax janiw uka maldito ukax taqi arunak yatiyañapatak jikxatkti. ¡Perdue chachan qhep qhepa pä frasenakapajj Sala Ámbar ukat Ejército Rojo ukanakat mä jukʼa qhanañchi!" Ninax arnaqasïna, Mezzanine sat chiqar puriñkamaw gradanakat t"ijtäna.
  
  "Akax Gould sat doctorawa, ¿janich ukhamäki?" Detlef jilatajj Sam sat jilataruw jisktʼäna. "Telefono tuqiw arup uñtʼta. Cleave tata, ¿kunsa David Perdue-mp lurpacha?"
  
  "Nayax mä irnaqir masijawa ukat mä amigoraktwa. Expedicionanakapan sarnaqäwipat iwxt"araktwa, tata Holzer", sasaw jiskt"awiparux ch"amampiw jaysäna.
  
  "Ajan ajan uñt"asiñax wali kusiskañawa, Dr. Gould" sasaw Detlef jupax thaya jachaqt"asïna. "Jichhax sapxita, tata Cleave, ¿kunjamarak warmijax Gould sat doctorax jichhak parlkäna uka pachpa yatichäwinakar uñtasit yatxataskäna?", ukat panpachaniw David Perdue sat jaqirux uñtʼapxi, ukhamax kunatsa jan ukham sisktati ¿amuytʼañajati?"
  
  Nina ukat Sam jupanakax nayranakap ch"uqt"asipxäna. Visitapajj jupanakan pachpa rompecabezas ukan mä jiskʼa tʼaqanaksa chhaqkaspa ukhamänwa.
  
  "Holzer tata, ¿kuna yänakatsa parlaskta?" sasaw Sam jilatajj jisktʼäna. "Uk amuyt"añ yanapt"apxitasmaxa, Perdue-rux jikxatapxaraksnawa, ukat, arsuwayta, kuntix munkta uk jiskt"apxasmawa".
  
  "Chiqansa, jan jiwayasax" sasaw Ninax saskakïna, ukat sala de estar ukan terciopelo asientonakankir pä jaqimp chikaw säna.
  
  "Esposajajj Berlín markan qollqe toqet yatjjatirinakaru ukat politiconakar jiwayapxatapatwa yatjjatäna. Ukampis jiwatapatxa, mä cuarto jikxatta - mä sala de radio, nayax amuyta- ukat ukanx jiwayawinakat qillqatanaka ukat walja qillqatanakaw Sala Ámbar ukan jikxatawayta, ukax mä kutix Prusia markan Frederick Guillermo I reyix Zar Pedro Jach"aruw churatayna, " sasaw Detlef chachajj säna. "Gabi kullakajj jupanak taypin mayachtʼatätap yatïna, ukampis David Perdue jilatampiw parltʼañaja, ukhamat kunas ukajj uk yatiñataki".
  
  "Walikiwa, mä thakhiw utji jupamp parlt"asma, tata Holzer" sasaw Ninax amparap luqxatäna. "Nayax amuyta, kuna yatiyäwinaktix munapkta ukax inas jichhak jiwasanakar yatiyatapan utjchispa".
  
  "¡Ukhamajj kawkhantï jupajj jikjjataski uk yatisktawa!" - sasaw larusitayna.
  
  "Janiwa, aka yatiyäwikiw katuqapxta, ukat janïr secuestrapkäna uka jaqinakat qhispiyir sarkasax taqi arunak descifrarañasawa" sasaw Ninax axsarat visitar qhanañchtʼäna. "Jan yatiyäwip jan amuytʼañjamäkani ukhajja, kunjamsa thaqsna uk janiw amuykti" sasa.
  
  "Chiqpachansa, ¿kunas uka yatiyäwin qhipharkir yatiyäwipan utjäna, ukat jumax amuytʼasmawa?" sasaw Sam jilatajj yatiñ munir jisktʼäna.
  
  Jupax jach"at arsüna, uka jan amuyt"kay arunakampix wali mayjt"ataw jikxatasïna. ""Ejército" ukat "Steppe" ukanakat parli, inas qollunkir mä cheqajj utjchispa? Ukatxa "Sala Ámbar thaqham jan ukax jiwam" sasaw qillqtʼasi ukat yaqhax mä qutu puntuacionanaka ukat asterisconakakiw utjäna, janiw autopax walikïskiti" sasa.
  
  Detlef jupax uka yatiyäwinak amuyt"äna. "Aka uñtam" sasaw mä akatjamat chalecopan bolsillopar amparap luqxatäna. Sam sat chachajj jarkʼaqasiñatakiw saytʼasïna, ukampis uka jan uñtʼat jaqejj celularap apsusïna. Uka fotonak uñakipasajj kunatï jamasat cuartopan utjkäna ukanak uñachtʼayäna. "Mä fuentejax coordenadas ukanakaw churawayitu, kawkhantix Gabix uñacht"ayañ amenazan jaqinakar jikxatañataki. ¿Uka jakhüwinak uñjtati? Automar uchasajj kunsa luraski uk uñjam" sasa.
  
  Nayra mansión ukan sotano ukan cuartopar kutt"apxäna, kawkhantix Ninax Enigma maquinamp irnaqaskäna. Detlef chachan fotonakapax qhana ukat jak"ankxänwa, sapa mayni mayacht"asiwinak yaqhachañataki. Ukat pä horanak qhepatjja , Nina kullakajj maynit maynikamaw numeronak qellqtʼasïna. Qhepatjja, kuna arunaktï códigonakar uñtasitäki uka arunak imprimitänwa.
  
  "Jichhax akax janiw Purdue-n yatiyawipakiti; aka yatiyawix Gabi tarjetanakat jakhüwinakat apst"atawa", sasaw Ninax janïr resultado uñt"kasax qhanañcht"awayi. "Nayraqatxa, "Ch"iyara vs. Wila Estepa Kazajistan" sasaw qillqt"ata, ukatx "jaula de radiación" ukat qhipa pä mayacht"asiwinakax "Control de Mente" ukat "Orgasmo Antiguo" ukanakaw qillqt"ata."
  
  Sam jilatajj mä ceja jiltayasïna. "¿Nayra orgasmo?"
  
  -¡Ugh! Nayajj pantjastwa. Mä "nayra organismo"" sasaw arsüna, Detlef ukat Sam jupanakarux wal kusisiyäna.
  
  Sam jilatajj Detlef jilataruw uñtäna. "Ukhamajj Alemania markat Gabi jiwayir jaqer jikjjatañatakiw taqe thak jutta. ¿Kazajistán markan estepapar sarañajj kunjamasa?"
  
  
  18 t"aqa
  
  
  Perdue chachan kayunakapax wali wali usuchjataw jikxatasïna. Sapa thak lurasajj tobillonakapar puriñkama clavonak patjjar sarnaqkaspa ukhamänwa. Ukhamatwa zapato uchasiñax niyas jan chʼamäxänti, ukampis carcelat qhispiñ munasax zapato uchasiñapxa sum yatïna. Klaus chachajj enfermería utat sarjjäna ukhajja, Perdue chachajj jankʼakiw IV sat aparato amparapat apsuwayjjäna, ukat kayunakapajj chʼamanïpachati janicha uk uñjañ qalltäna. Jutïr urunakan jupamp casarasiñ amtapjjatapjja, janipuniw creykänti. Machaq tʼaqhisiñanakaw cuerpoparusa amuyunakapar jan chʼamanïñapatak suytʼäna.
  
  Tecnología ukar munatapampixa, Perdue jupax yatïnwa dispositivos de comunicación ukanakap mayjt"ayaspa, ukhamarak kuna control de acceso ukat sistemas de seguridad ukanak apnaqapkaspa. Orden del Sol Negro ukax mä organizacion soberana ukhamänwa, ukax askinjam yänakaparukiw apnaqatayna, interesanakap arxatañataki, ukampis Dave Perdue jupax mä genio ukhamawa, jupanakax axsarañakiw utjäna. Jupajj ingenieronakapan kuna invento ukanakas jan sinti chʼamachasisaw jukʼamp sum lurañ yatïna.
  
  Ukat ikiñar quntʼasïna ukat wali amuyumpiw ladopar liwxatäna, ukhamat jukʼat jukʼat usuchjat kayunakapar presión uñachtʼayañataki. Perdue chachajj chuym chʼalljjtayasisaw payïr grado phichhantat uñjasitapat jan yäqañ yantʼäna. Jupax janiw jikxatatäñ munkänti kunapachatix wali jan sarnaqañs t"ijt"añs puedkäna ukhaxa, jan ukhamäkaspa ukhax tukuyatäspawa.
  
  Klaus chachajj janïr sarkasajj jaqenakapar mä jukʼa yatiykäna ukhajja, katuntat jaqepajj niyaw pasillonakan jachʼa laberinto taypin liwxataskäna, ukat qhispiñap amtañatakix mä mapa mental luraskäna. Kimsïr pisonjja, kawkhantï jistʼantatäpkäna uka cheqanjja, alay toqenkir perqaruw jalnaqäna, ukhamat pasillo tukuyañ jikjjatañataki, kunattejj ukanjja mä escaleraw utjañapa sasaw amuyäna. Chiqpachansa taqpach fortalezax muyukïtap uñjasax janiw sinti muspharkänti, ukat anqäx pirqanakax hierrot lurat vigas ukat bragueronakat luratänwa, ukat jachʼa acero pernonakampi chʼamañchtʼatänwa.
  
  "Akax mä maldito nave espacial ukar uñtasitawa" sasaw chuymapan amuyt"äna, ukat kazajistán markan ch"iyara Inti ukan arquitecturap uñakipt"asa. Chika taypinx uka utax ch"usänwa, mä jach"a chiqaw kawkhantix jach"a autonaka jan ukax avionanakax imatäspa jan ukax lurasispäna. Taqi tuqitxa, estructura de acero ukax tunka pisos ukaniwa oficinas, estaciones de servidor, cámaras de interrogatorio, manq"añ utanaka ukat jakañ utanaka, salas de juntas ukat laboratorios ukanaka. Perdue chachajj uka edificion eficiencia eléctrica ukat infraestructura científica ukanakat wal kusisïna, ukampis jupajj saraskakiñapänwa.
  
  Jupax discapacitados hornos ukat laq"amp phuqhantat talleranakan ch"amaka pasajes ukanakanw sarnaqäna, mä mistuñ thakhi jan ukax mä juk"a irnaqir aparato de comunicación ukar thaqhasa, ukampiw yanapt"a mayisïna. Ukat mä nayra sala de control de tránsito aéreo ukar jikjjatäna, ukajj walja maranakaw jan apnaqatäkaspas ukham uñjäna, ukajj walpun chuym chʼalljjtayasïna.
  
  "Guerra Fría pachan yaqhip lanzadores ukanakan chikanchatäpachänwa" sasaw ñik"utap ch"uqt"äna, rectangular cuarto ukan yänakap uñakipt"asa. Chʼusa laboratoriot apsut nayra espejo uñkatasaw uka sapa aparato uñtʼkäna ukaruw conectar saräna. "Mä transmisor de código Morse ukan versión electrónica ukar uñtasitawa " sasaw ewjjtʼäna, ukat pirqaru enchufañatak mä cable jikjjatañatak qontʼasisaw ewjjtʼäna. Uka maquinajj numeronak secuencianak yatiyañatakik luratänwa, ukatwa walja maranak nayrajj Wolfenstein markan janïr sarkasajj kuna yatichäwinaktï katoqkäna uk amtañatak chʼamachasiñapäna.
  
  Uka aparato apnaqañ qalltasa ukat antenanakap kawkhantï alay toqer amuykäna uka toqeru uñachtʼayasa, Perdue chachajj mä aparato transmisor jikjjatäna, ukajj mä aparato de telégrafo ukham irnaqtʼäna, ukampis satélites de telecomunicaciones geoestacionarias ukanakaruw chiqap códigonakampi chiktʼasispa. Aka maquinampix frases ukarux equivalentes numéricos ukar jaqukipaspawa ukatx cifra Atbash ukampiw sistema de codificación matemática ukamp chikt"at apnaqaspa. "Binario ukax juk"amp jank"akïspawa", jupax seethed kunatix anticuado dispositivo ukax resultados ukanak chhaqhayaskakïnwa kunatix mä juk"a pacha, esporádico corte de luz ukax líneas eléctricas ukan voltaje ukan mayjt"awinakapata.
  
  Kunawsatix Perdue jupax qhipharux Nina juparux kuna p"iqinchawinaktix wakiskir p"iqinchawinak utapamp Enigma maquinapan askichañatak churawayki ukhax nayra sistema ukarux hackeo ukham uñt"ayawayi, canal de telecomunicaciones ukamp mä conexión uñstayañataki. Ukham teléfono numeror jawstʼañ yantʼañax janiw faciläkänti, ukampis yantʼañapänwa. Ukakiw jupax secuencias de números ukanak Nina ukar pä tunk payan ventana de transmisión ukamp servicio ukar apayañatakïnwa, ukampis muspharkañawa, jupax atipt"awayiwa.
  
  Janiw jaya pachax Kemper chachan jaqinakaparux acero ukat hormigón fortaleza ukar t"ijtir ist"äna, jupar thaqhasa. Nervionakapajj wali chʼamanïjjänwa, jankʼak jawstʼañsa atipkchïnjja. Chiqpachansa, janïr jikxatkasax walja urunak munañap yatïna, ukatwa jupatakix wali tʼaqhisiñ horanak nayraqatapan utjäna. Perdue chachajja, jikjjatapjjani ukhajja, uka castigojj janipuniw waliptkaniti sasaw ajjsaräna.
  
  Cuerpopajj wali usutänwa, uraq manqhankir mä jaytat uma estanqueruw imantasïna, hierrot lurat jistʼantat punkunakan qhipäxapanwa, uka punkunakax telarañanakampi chʼalltʼata ukat herrumbrempi qʼañuchata. Walja maranakaw jan khitis ukan utjkäna ukajj qhanaw amuyasïna, ukatwa usuchjat jaltir jaqenakatakejj mä suma imantasipjjäna.
  
  Perdue chachajj wali sum imantatäjjänwa, qhespiyatäñ suytʼaskäna, ukat pä uru qhepatjja, uka ciudadelajj atacatätapsa janiw amuyaskänti. Ninax Chaim ukat Todd, Purdue ukan computadora tuqit yatxatat jaqinakampiw aruskipt"äna, uka chiqan red eléctrica ukar jist"antañataki. Jupax jupanakarux coordenadas ukanakaw churatayna, Detlef jupax Milla kullakat katuqatayna, jupax estación de números ukar sintonizatayna. Uka yatiyawinak apnaqasa, pä escoceses jupanakax complejo ukan fuente de alimentación ukat sistema principal de comunicaciones ukanakaruw jan walt"ayapxäna ukat taqi dispositivos ukanakan jan walt"ayapxäna, laptops ukat celulares ukanakan pä millas radio ukan Fortaleza del Sol Negro ukar muyuntata.
  
  Sam ukat Detlef jupanakax jan uñjkayaw jach"a mantañawjat jamasat mantapxäna, mä estrategia wakicht"asaw janïr helicóptero ukamp estepa kazajistán ukan ch"usa uraqipar jaltkasax wakicht"asipkäna. Jupanakax Purdue ukan filial polaca, PoleTech Air & Transit Services ukan yanapt"ap mayipxäna. Uka chachanakax complejo ukar mantapkän ukhax Ninax barcon pallapallanakan yatichat piloto ukamp suyt"äna, ukat muyuntat chiqanakaruw infrarrojo ukamp uñch"ukiskäna, uñisir saräwinakap uñjañataki.
  
  Detlef jupax Glock ukampiw armatäna, pä caza cuchillo ukat pä jach"aptañjam clubes ukanakat maynïri. Maynïristi Sam sat chacharuw churäna. Periodistax jupa pachpaw Makarov ukat pusi bomba de humo ukanak apt"asiwayi. Jach"a mantañawjat jaltxapxäna, ch"amakan balas ukan granizos utjañap suyt"asa, ukampis uka lantix pasillo ukan pampan ch"iqiyat walja jiwat jaqinakaruw tinkupxäna.
  
  "¿Kunas pasaski?" Sam jilatajj akham sasaw jiskʼat arsüna. "Aka jaqinakax akan irnaqapxi. ¿Khitis jupanakar jiwayaspäna?
  
  Detlef chachajj amukiw akham säna: "Kuntï istʼkta ukarjamajja, uka aleman jaqenakajj jachʼañchatäñatakiw jupanakan jiwayapjje" sasa, ukat linternapampiw pampan jiwatanakar uñachtʼayäna. "Ukax niya pä tunkaniwa. Ist'aña!"
  
  Sam sat chachajj saytʼasisaw istʼäna. Uka edificion yaqha pisonakapan luz apaqatapat jan waltʼäwinak istʼapjjäna. Jupanakajj wali amuyumpiw nayrïr escalerar makatapjjäna. Ukham jach"a complejo ukan jaljañax wali axsarañänwa, jan armanakas jan ukax qawqha jaqinakas ukankapxi uk yatisa. Jupanakax mä archivo ukan wali amuyumpiw sarnaqapxäna, armas ukanakax wakicht"ataw sarnaqapxäna, antorchanakapampix thakhi qhant"ayapxäna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Janiw jankʼak jan waltʼayirinakat uñtʼapjjañapäkiti sasaw suytʼapjjañäni" sasa.
  
  Detlef kullakajj jachaqtʼasïnwa. "Waliki. Ukhamajj nayrar sartaskakiñäni" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Jïsa" sasa. Jupanakax yaqhip pasajeros ukanakan qhant"ir qhananakapax generador ukan cuartopar t"ijtir uñjapxäna. -¡Ay laq"u! ¡Detlef, jupanakax generador jist"arañ amtapxi!"
  
  "Unxtayaña! Unxtayaña!" Detlef chachajj yanapiriparuw mayïna ukat camisapat katthapïna. Jupax Sam jupamp chikaw aynacht"ayäna, seguridad ukankirinakar janïr generador ukan cuartopar puripkasax jark"aqañataki. Sam ukat Detlef jupanakax k"ajkir orbonak arktasaw armanakap liwxatapxäna, jan jark"atäñatakiw wakicht"asipxäna. Tʼijupkäna ukhajja, Detlef jilatajj Sam jilataruw akham jisktʼäna: "¿Khitirus jiwayirïtati?"
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Jïsa, ukampis janipuniw amuyuparjamäkiti" sasa.
  
  "¡Walikiwa, jichhajj ukham lurañaw wakisi, ¡wali yaqhachasiñampi!" - sasaw jach"a alemán jaqix säna. -Janiwa khuyapayasiñakiti. Jan ukajj janipuniw uka cheqat jakkir mistkañäniti" sasa.
  
  "¡Jumaruw puriwayta!" Sam jupax arsuwayiw nayrïr pusi jaqinakamp uñkatasisinx punkut kimsa kayut juk"ampiruw puripxäna. Uka chachanakajj janiw yaqha cheqat jakʼachasipkäna uka pä jaqenakajj jan wali jaqenakäpjjatap yatipkänti, nayrïr balajj nayrïr jaqen pʼeqep pʼakjañkama.
  
  Sam chachax p"iqin materia ukat wilamp junt"u ch"allt"atapax ajanupar llamkt"atap amuyasax chhuxriñchjasïna, ukampis filankkäna uka payïr jaqiruw uñch"ukitayna, jupax jan liwxatasisaw gatillo jaquntäna, ukat jiwayarakïnwa. Jiwatajj Sam chachan kayunakaparuw jan chʼamampi jaqontäna, kunattejj pistola apsuñatakiw qontʼasïna. Jupajj jakʼachasipkäna uka jaqenakaruw uñchʼukïna, jupanakajj jupanakaruw balamp jiwayañ qalltapjjäna, ukat jukʼamp pä jaqenakaruw usuchjapjjäna. Detlef jupax suxta jaqiruw perfecto centro-masa disparos ukanakamp apsuwayxi, janïr Sam jupan pä dianapar ataque ukax sarantañapataki, sapa p"iqi ch"akhanakaparuw mä bala ukamp uchatayna.
  
  Alemán chachajj akham sasaw jachaqtʼasïna: "Jachʼa trabajowa, Sam" sasa. "Jumax cigarro pitasma, ¿janich ukhamäki?"
  
  "Iyawstwa, ¿kunatsa?" - -sasawa Sam jiskt"äna, wila q"añuchata ajanupata, jinchupata pichthapisa. "Llamparam churita" sasaw masipax punkut säna. Jupax Detlef-aruw Zippo-p janïr generador-ar mantapkasax jaquntäna ukat tanques de combustible ukanakaruw ninamp phichhantäna. Kuttʼañ thakinjja, walja suma amtat balanakampiw motoranakar jan chʼamañchtʼapjjäna.
  
  Perdue jupax jisk"a imantat utapat loquïñ ist"äna ukat jach"a mantañawjaruw sarawayxäna, ukampis ukakipkarakiw mistuñap uñt"äna. Wali liwxatasinxa, mä amparapampiw pirqar ch"amakan irpäna, Perdue-x juk"at juk"at escalera de emergencia ukar nayrïr pison vestíbulo ukar makhatatayna.
  
  Punkunakax wali jistʼaratäxänwa, ukat cuartoruw jukʼa qhanampi jaquqanïna, ukat wali amuyumpiw janchinak patxarux kayump taktʼäna, anqankir wasar pampan juntʼu, waña thayapan suma samañapar puriñkama. Yuspärañamp axsarañat jachasa, Perdue-x helicóptero tuqir t"ijtäna, amparanakap luqxatasa, Diosaruw mayisïna, janiw uñisirinakankkiti.
  
  Ninax autot jaltasaw jupar jakʼachasïna. "¡Arktaña! ¡Purdue markanxa! ¿Jumajj walikïsktati? Jutam akharu!" - sasaw jach"at arsüna, jupar jak"achasisinxa. Perdue chachajj uka suma sarnaqäw qellqeriruw uñtäna. Jupax transmisorparuw arnaqasïna, Sam ukat Detlef jupanakaruw Perdue sat usunïtap yatiyäna. Perdue kullakajj amparapar jaquqanïna ukhajja, tʼunjatäjjänwa, jupamp chikaw laqʼa patjjar aytäna.
  
  "Janiw suyt"irjamäkti, Nina, wasitat llamkt"atamat jikxatañataki" sasa. "Jumax uka tuqitwa pasawaytaxa."
  
  Ukat jachaqtʼasisaw qarjata amigopar amparat kattʼasïna, ukat mayninakajj purinipjjañapkamaw akham säna: "Nayajj ukham lurapunirïtwa" sasa. Mä helicóptero ukar makatasaw inti jalant tuqir sarapxäna, ukanwa Aral quta thiyanakanx jan kuna jan waltʼäwin utanakanïpxäna.
  
  
  19 t"aqa
  
  
  "Sala Ámbar ukar jikxatañasawa, jan ukhamäkanixa, Orden ukax jikxatañapawa. Wali wakiskiriwa janïr jikxatapkipanxa, kunatix aka kutix uraqpachan gobiernonakap t"unjapxani ukat mä escala genocidio ukan nuwasiñanak ch"amanchapxani", sasaw Perdue jupax ch"amanchawayi.
  
  Sam sat chachajj Aral sat cheqan alquilat utan qhepa patiopan nina nakhantatänwa. Ukax mä ch"usawjaw kimsa ikiñ utampi, chikat yänakax janiw utjkänti, ukax Nayrïr Mundo markanakanx uka tamax yatintatänwa. Ukampis jupax jan uñjkaya ukat quirky ukhamänwa, ukat ukan samart"apxaspänwa, Perdue-x sum jikxatasiñapkama. Ukañkamax Sam jupax Detlef juparux wali sum uñjañapawa, ukhamat viudox jan jawq"jañapataki ukat millonario jaqir jiwayañapataki, janïr Gabi jiwatapat askichkasa.
  
  "Suma jikxatasïta ukhakiw ukaruw puripxä, Perdue" sasaw Sam jupax säna. "Jichhax mä juk"a qunt"asipxta ukat samarañakiw jikxatasipxta."
  
  Ninan ñik"utapax trenzatänwa, yaqha cigarro naktayaskäna ukhax k"achacht"at gorra manqhat mistunïna. Purdue kullakax mä augurio ukham uñt"ayat iwxt"awipax janiw jupatakix sinti jan walt"äwjamäkänti, kunatix aka qhipa urunakanx kunjams akapachat jikxatasïna. Janiw Sam chachan almapan diosar uñtat jaqimp arunak mayjtʼayañax sinti jan yäqasir amuyunakapar puriykänti. Jupajj jaqenakan walja kuti pantjasitapa ukat oraqpachan jan equilibrionïpjjatap jukʼamp amuyaskäna.
  
  Aral markax chawlla katur puerto ukhamarak puerto markapunïnwa, janïr jach"a Aral qutax niya q"al wañt"kasa, mä q"ala wasar pampakiw mä herencia ukhamak jaytawayi. Ninax wali llakitaw jikxatasïna, kunatix walja suma umax wañt"asiwayxi ukat jaqinakan q"añuchatapat chhaqtawayxi. Awisax kunapachatï jukʼamp jan yäqasirïkaspas ukham amuyaskäna ukhaxa, jaqinakax jan taqi kunatï ukan utjki ukanakar jiwayapkaspa ukhaxa, janitï akapachax jukʼamp sumäkaspati sasaw jisktʼasirïna.
  
  Jaqinakax mä hormiga uywañ utar uñjat jaytat wawanakat amtayapxäna. Jupanakajj janiw akapachankirïpjjatap amuyañatakejj yatiñanïpkänti ni altʼat chuymanïpkänti. Jachʼa jachʼa tukuñampi ukat jan yäqañampixa, cucarachanakjamaw jilxattapxäna, janiw amuyapkänti, jakhüwinakaparu ukat munañanakap phuqañatakis aka planeta jiwayañat sipansa, jupanakan pachpa jaqinakan jiltäwip jarkʼaqapxañapänwa. Ninax frustrado ukhamaw jikxatasïna, kunatix jaqinakax, mä colectivo ukhama, janiw uñjañ munapkänti, mä jisk"a población uñstayañax juk"amp jach"a capacidades intelectuales ukanakampiw mä juk"amp eficiente uraq uñstayaspa, jan taqi suma uñnaqt"anak t"unjañataki, jupanakan qullqi munañap layku ukhamarak jan amuyt"asis jakasipxañapataki.
  
  Nina kullakajj jan amuytʼasisaw chimenea jakʼan cigarro fumasïna. Amuyunaka ukat ideología ukanakax janiw kusist"añapäkänti, ukax amuyuparuw mantawayi, kawkhantix tabú temas ukanakar imantañax jan kuna jan walt"äwin uñjasi. Nazis sat jaqenakan amtanakapat lupʼïna, ukat uka jan sinttʼasirïkaspas ukham amuytʼatanakat yaqhepajj cheqapuniw walja jan waltʼäwinakar askichañatakejj yanaptʼäna, uka jan waltʼäwinakaw jichha tiempon akapachar qonqortʼayäna sasaw amuyäna.
  
  Natural ukhamawa, jupax genocidio, crueldad ukat t"aqhisiyawinak uñisïna. Ukampis qhepatjja, mä jukʼa tiempotjja, jan chʼamani estructura genética chhaqtayañasa ukat mä familian pä wawajj yurki uka qhepat esterilización toqew control de nacimiento ukar uñtʼayañajj janiw sinti jachʼäkänti sasaw iyaw säna. Ukham lurasajj jaqenakajj jukʼampiw jiljjattaspa, ukatwa qoqanaka ukat yapu lurañanak jarkʼaqapjjaspa, janiw sapa kuti qoqanak qʼomachasiñapäkiti, ukhamat jukʼamp jaqenakan jakañ utanakap lurañataki.
  
  Aral qutar t"ijtapkän ukhax alaya uraqi uñch"ukiskäna ukhax Ninax amuyunakapanx taqi ukanak llakisïna. Jachʼa paisajenakajj nayrajj jakañampi phoqantatänwa, ukat jaqen kayunakap manqhanjja, chʼiyjatäjjänwa ukat wañsuwayjjewa.
  
  Janiwa, janiw Tercer Reich ukan luratanakaparux askit uñjkänti, ukampis yatiñapa ukat ordenanïtapax janiw jiskʼachañjamakänti. "Jichhürunakanx ukham wali ch"amampi chiqañchiri ukat excepcional impulso ukan jaqinakax utjaspa ukhax akapach sumaruw mayjt"ayañ munapxi" sasaw qhip qhipa cigarro tukuyasax jach"at arsüna. "Mä akapachan amuytʼañäni, ukham jaqejj janiw jaqenakar tʼaqhesiykänti, jan ukasti jan sinttʼasir empresanakaruw saytʼayäna. Ukanx culturas ukanakar t"unjañat sipansa, medios de comunicación ukan p"iqinchäwip t"unjapxaspäna ukat taqiniw juk"amp suma jakasipxañasa. Ukat jichhax mä fucking qutaw akanx utjaspäna jaqinakar manq"ayañataki".
  
  Jupajj cigarrojj ninaruw liwjjatäna. Nayranakapajj Perdue chachan uñkatataparuw katjäna, ukampis jupajj uñjatapat jan llakiskaspa ukhamaw amuyasïna. Inas ninat thuqtʼir chʼiwinakajj jan chʼamani ajanupar ukham ajjsarañjam uñnaqtʼanïchïna, ukampis janiw jupar gustkänti.
  
  "¿Kunjamatsa kawkitsa thaqhañ qalltasma uk yatta?" - Jiskt"ata Detlef. "Guerranjja, Sala Ámbar sat cheqajj tʼunjatäjjänwa sasaw liytʼta. ¿Uka jaqenakajj mä magia toqe kunatï jan utjki uk wasitat uñstañapatak suyasipktam?"
  
  Perdue chachajj chuym ustʼayatäkaspas ukhamänwa, ukampis mayninakajj Klaus Kemper chachan amparapan wali llakit experiencianïtapatwa ukham amuyapjjäna. "Jichhakamaw utji sapxiwa. Ukat uka tuqit jan jupanakat nayrankañäni ukhaxa, wiñayatakiw atipjapxistani" sasa.
  
  "Kunata?" -sasawa Ninax jiskt"äna. "¿Kunas Sala Ámbar sat cheqan wali chʼamanïpacha, ukajj utjaskakchi ukhasa?"
  
  "Janiw yatkti, Nina. Janiw juk"amp qhanañchapkänti, jan ukasti qhan uñacht"ayapxäna jupax jan jisk"achañjam ch"amanïtapa", Perdue jupax rambled. "Kunas utji jan ukax kuna lurañas utji, janiw nayax amuyt"kti. Nayax yattwa ukax wali axsarañjamawa - kunjamtix nayrax jan pantjasir suma yänakampix luraski ukhama".
  
  Sam chachajj uka arunakajj Nina kullakaruw uñtʼayasitap amuyasïna, ukampis Perdue chachan tonadapajj janiw munasiñampi ni sinti chuymanïkänti. Jan pantjaskchïnjja, niyas uñisiñaw istʼasïna. Sam jupax kunjams Perdue jupax chiqpachan Nina jupamp walja pachanak sarnaqatapat jikxatasïna sasaw jiskt"asïna, ukat ukax mä llakimp uñt"atawa, ukax sapürunjam burbujas multimillonario ukatakiwa.
  
  "¿Kawkhansa qhep qhepa kuti jikjjatasïna?" Detlef jilatajj Nina kullakaruw jisktʼäna. "Jumax sarnaqäwinakat yatxattʼirïtawa. ¿Janit tʼunjatäkaspäna ukhajja, kawkirus nazinakajj irpapjjaspäna uk yattati?"
  
  Jupajj akham sänwa: "Detlef, sarnaqäwinakat parlir libronakan qellqatäki ukak yatta, ukampis awisajj kunatï cheqäki ukanak imantatäki ukanakaw utji, ukanakajj mä jukʼa amuytʼayistu" sasa.
  
  "¿Ukat ¿kunsa historia libronakamajj sapjje?" - sasaw suma arunakampi jiskt"äna, Nina jawsatapatxa wali munaskaspas ukhamaw amuyasïna.
  
  Jupax jach"at arsüna ukat amparanakap t"axllirt"äna, Sala Ámbar ukan leyendapat amtasisax libronakapan dictado ukhama. "Sala Ámbar ukax Prusia markan 1700 mara qalltan luratawa, Detlef. Ukajj ámbar panelanakampi ukat qorit lurat laphinakampi ukat tallanakampi luratänwa, qhepäjjapanjja espejonakaw utjäna, ukhamat qhanajj chʼoqtʼki ukhajj jukʼamp suma uñnaqtʼanïñapataki" sasa.
  
  "¿Khitinkänsa?" -sasawa utan lurata t"ant"a waña ch"uqi ch"uqi ch"uñuyasa jiskt"äna.
  
  "Uka tiempon reyejj Frederick Guillermo I satänwa, ukampis Sala Ámbar sat utajj Pedro Jachʼa zar rusaruw mä regalojam churäna. Ukampis ukax wali sumawa", sasaw saraki. "¡Reyinkchïnsa, cheqapuniw walja kuti jachʼaptayasïna! ¡Ukapachas kunja valoranisa uk amuytʼañäni!"
  
  "¿Reyit juti?" sasaw Sam jilatajj jupar jisktʼäna.
  
  "Jïsa. Uka cuarto jachʼaptayañ tukuyjjäna ukhajja, suxta tonelada ámbar ukaw utjäna sasaw sapjje. Ukhamasti, kunjamtï nayrax lurapxirïktxa, rusanakax jachʼa jachʼa tukuñ munapxatap laykuw wali uñtʼatäpxi" sasa. -sasawa larusitayna. "Ukampis uka qhepatjja, Payïr Jachʼa Chʼajjwäwinjja, nazi sat mä unidadaw lunthatasïna."
  
  Detlef jilatajj akham sänwa: "Chiqansa" sasa.
  
  "¿Ukat kawkirus imapjjäna?" Sam jilatajj uk yatiñ munäna. Ninax p"iqip ch"allxtayäna.
  
  "Kunatix qhiparkäna ukax Königsberg markaruw wasitat sayt"ayañatak apayatäna, ukatx qhipatx ukanw jaqinakar uñacht"ayapxäna. Ukampis... janiw ukakikiti" sasaw Ninax saskakïna, Sam-at mä vaso wila vino katuqasa. "Ukanx mä kutikiw t"unjatäna, aliados ukanakan ataques aéreos ukanakampi, kunapachatix 1944 maran castillo ukar bombardeapkäna ukhaxa. Yaqhep qellqatanakajj akham siwa: 1945 maran Tercer Reich sat gobiernojj tʼunjatäjjäna ukat Ejército Rojojj Königsberg markar katuntaskäna ukhajja, nazinakajj Sala Ámbar sat cheqan qʼañunakap aptʼasisaw Gdynia markankir mä barcor contrabandompi apapjjäna, ukhamat Königsberg markat apsuñataki" sasa.
  
  "¿Kawkirus saräna?" - Jiskt"ata. - Perdue kullakaxa wali munasiñampiwa jiskt"äna. Jupax nayratpach kuntix Ninax yatiykän ukx wal yatïna, ukampis kawkhantix Sala Ámbar ukax ataques aéreos aliados ukanakamp t"unjatäki uka chiqakamakiw yatïna.
  
  Ninax amparap luqxatäna. -Janiw khitis yatkiti. Yaqhip yatxatirinakax sapxiwa, uka barcox mä submarino soviético ukan torpedeo ukamp ch"allt"ata ukat Sala Ámbar ukax qutan chhaqhata. Ukampis chiqäskapuniwa, janiw khitis chiqpachapun yatkiti" sasa.
  
  Sam jilatajj wali munasiñampiw akham säna: "Amuyañamawa, chʼajjwäwin kunjamsa taqe kunat pasäna uka toqet kuntï yatkta ukarjamaw amuytʼañama" sasa. ¿Kunas pasäna sasin amuyta?"
  
  Ninax kuntï lurkäna ukat jan iyawskäna uka tuqitxa jupan teoría ukanïnwa, sasaw qillqatanakax qhanañchi. "Chiqpachansa janiw yatkti, Sam. Nayax janiw torpedo sarnaqäwirux iyawskti. Akax mä tapa sarnaqäwimp uñtasitaw ist"asi, taqiniruw thaqhañapatak jark"añataki. Ukampis mayampiw jachʼat arsüna, "kunas pasaspäna uk janiw amuykti" sasa. Nayax chiqaparuw sarnaqä; Rusianakaw nazis ukanakar jarkʼapjjäna sasaw amuyta, ukampis janiw ukhamakiti" sasa. Jupax jan amuyt"asisaw larusitayna ukat wasitat amparap luqxatäna.
  
  Perdue chachan qhana ch"uxña nayranakapaw nayraqatapan nina uñch"ukiskäna. Jupax Ninan sarnaqäwipax kuna jan walt"awinaks apanispa uk amuyt"äna, ukhamarak kuntix Bahía de Gdansk uksan uka pachpa pachan luraskäna uka tuqit yatxatäna. Jupax congelado estadopat mistuwayxäna.
  
  Ukat akham sasaw yatiyäna: "Iyawsäwimp aptʼasiñasawa sasaw amuyta" sasa. "Kawkhantï barcojj chhaqtjjañapäki uka cheqat qalltañaw sasaw ewjjtʼta, ukhamat mä cheqajj qalltañataki. Khitis yatpacha, inas ukan mä qhawqha pʼeqeñchäwinaksa jikjjatsna" sasa.
  
  "¿Bucear sañ muntati?" Detlef jupax jach"at arsüna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Chiqawa" sasa.
  
  Detlef jupax p"iqip ch"allxtayäna: "Janiw nayax umamp chhaqt"kti. ¡Janiw yuspajarapxsma!
  
  "¡Jutam, jilïr jaqi!" Sam jupax jachaqt"asïnwa, Detlef juparux qhipäxaparuw mä juk"a ch"allt"äna. "¿Jakañ ninar lankt"asisma, ukampis ¿janit nanakamp chika umañ puedkasmati?"
  
  Alemán chachajj akham sänwa: "Umarojj uñisiñajawa" sasa. -Nayajj umañ yattwa -sasa. Nayax janiw yatkti. Umajj wal llakisiyitu" sasa.
  
  "Kunata? ¿Jan wali experiencianïtati?" -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  Jupajj akham sänwa: "Nayajj yatkta ukhajja, janiw ukhamäkiti, ukampis inas nadañar jiskʼachañatak yanaptʼkitäna uk armañatak chʼamachasiyäta" sasa.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Janiw kunas wakiskiti. "Inas jumanakax uñch"ukiñ munapxchisma kunatix janiw ukan bucear sarañatakix wakiskir permisonak katuqapksnati. ¿Ukatakix jumar jaktʼapxiristti?"
  
  Detlef chachajja, Perdue jilatarojj wali jaya, wali chʼamampiw uñchʼukïna, ukhamatwa Sam ukat Nina sat jilatarojj wali mulljata ukat ukar yanaptʼañatakejj wakichtʼatäpjjatap uñachtʼayäna, ukampis jupajj akham sasakiw säna: "Nayajj uk lurasmati" sasa.
  
  Chika aruma janïr purinkipanwa. Parrillat aychampi challwampi wakichtʼatäñap suyapjjäna, ukat ninan samarañ chʼalljjtayasitapajj ikiñar puriyäna, ukhamatwa jan waltʼäwinakat samartʼapjjerïna.
  
  Detlef chachajj mä akatjamat akham sänwa: "David, Gaby Holzer jilatampi negocio lurapkta uka toqet yatiyäta" sasa, qhepatjja, jan jarkʼataw lurasïna.
  
  Perdue chachajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna, mä jan uñtʼat jaqen muspharkañ mayitapat muspharata, jupajj consultor privado de seguridad sasaw amuyäna. "Kamsañs munta?" sasaw alemán jaqirux jiskt"äna.
  
  Sam jilatajj "Detlef" sasaw llampʼu chuymamp ewjjtʼäna, viudo chacharojj thayampi sarnaqañapatakiw ewjjtʼäna. "¿Uka trato amtasta, ¿janich ukhamäki?"
  
  Ninax chuymapax walpun ch"allxtäna. Jupajj arum paqaraw wali llakit ukham suyaskäna. Detlef chachajj kunjamtï yatipkäna ukhakamaw thayap katoqäna, ukampis thaya arumpiw jisktʼapar mayamp mayamp arsüna.
  
  "Gaby Holzer kullakampi jiwatap urux consulado británico de Berlín ukan uñt"ayasiñamat yatiyapxañam munta", sasaw samarañ arumpi säna, ukax wali llakiskañänwa.
  
  "Kunata?" - Perdue jupax jiskt"asiwayiwa, Detlef juparux qhanpach evasión ukampix colerayatayna.
  
  "Dave, akax Detlef Holzer satawa" sasaw Sam jupax säna, uñt"ayawix alemán jaqin ch"amanchatapat qhanañcht"añap suyt"äna. "Jupax - janiw, - Gabi Holzer chachan chachapänwa, ukat jumaruw thaqhaskäna, ukhamat kuntix uka urux paskatayna uk yatiyañamataki." Sam chachajj amuyuparjamaw arunakap mä arunak arsüna, ukhamatwa Detlef chachajj Perdue chachajj jan juchanïkaspas ukham amuyañapatak derechonïtap amtayañataki.
  
  "¡Chhaqhatamat walpun llakista!" Perdue jilatajj niya jankʼakiw jaysäna. "¡Ay Diosay, ukajj wali ajjsarkañänwa!" Perdue chachajj janiw falsifickänti, ukajj qhanaw amuyasïna. Nayranakapajj jachaqtʼasïnwa, kunattejj janïr secuestrapkäna ukhajj uka qhepa horasanakajj wasitatwa jakasïna.
  
  Detlef jupax akham siwa: "Medios de comunicación ukanakax jupa pachpaw jiwayasiwayi sasaw sapxi. "Nayajj Gabi kullakajaruw uñtʼta. Jupajj janipuniw..." sasa.
  
  Perdue kullakajj jachʼa nayranakapampiw viudo chachar uñchʼukiskäna. "Janiw jupa pachpa jiwayaskänti, Detlef. ¡Nayan nayraqatajanwa jiwayatäna!"
  
  -¿Khitis uk luratayna? Detlef jupax wali jach"at arsüna. Jupax chuym ch"allxtataw jikxatasïna ukat jan equilibratäkänti, taqi uka tiempon thaqkäna uka revelación ukarux wali jak"ankxänwa. "¿Khitis jupar jiwaypachäna?"
  
  Perdue kullakajj mä jukʼa amuytʼasisaw uka llakit jaqer uñkatäna. "Naya-janiw amtaskti."
  
  
  20 t"aqa
  
  
  Pä uruw mä jiskʼa utan waliptasipjjäna, ukat uka grupojj Polonia markan costaparuw sarapjjäna. Perdue ukat Detlef ukanakan jan waltʼäwipax janis askichatäkaspa ukhamänwa, ukampis mä jukʼa sumwa apasipxäna. Perdue jupax Detlef juparux juk"amp manüna, janiw Gabi jiwatapax janiw jupan juchapäkiti, juk"ampirus Detlef jupax Perdue jupan amuyupax chhaqhatapat wali suyt"askäna. Sam ukat Nina jupanakax jiskt"asipxänwa, Perdue jupax jan yatkasaw diplomático jiwatapatx juchanïspa, ukampis janiw kuntix jan kuns yatipkän ukx taripkaspänti.
  
  Amuytʼañataki, Sam sat chachajja, mayninakan amuyunakapar mantañ machaq yatiñapampiw jukʼamp sum uñtʼasiñ yantʼäna, ukampis janiw uk lurañ puedkänti. Jupar churatäkäna uka jan munat regalo aptʼasiwaytwa sasaw jamasat suytʼäna.
  
  Jupanakax amtaparjam sarnaqañ amtapxäna. Sala Ámbar jist"arañax janiw siniestro Ch"iyara Intin ch"amanchawinakapak jark"kaniti, jan ukasti qullqi tuqitx wali askinak apanini. Ukampis mä jachʼa cuarto jankʼak jikjjatañajj taqenitak mä misteriopunïnwa. Sala Ámbar ukanx qamirïñat sipansa, jan ukax suma uñt"atäñat sipansa juk"ampinakaw utjañapäna . Uka tuqitxa, Ch"iyara Intix jupan yänakapax phuqt"atäxänwa.
  
  Ninax nayrax universidadan irnaqir masipanïnwa, jichhax Varsovia markan jakasir mä qamir negociantempiw jaqichasïna.
  
  "Mä telefonot jawsatampiw waynanaka" sasaw kimsa chachanakar jachʼañchasïna. "Maya! Gdynia markan pusi uru inaki qhiparapxañajataki, ukat ukampi chikaw mä amuyt"ir chawlla katur barcox mä jisk"a jan taqpach kamachirjam yatxatañatak wakicht"apxitu".
  
  Sam jupax anatt"asisaw ñik"utap ch"allxtayäna. "¡Jumajj wali suma animalätawa, Gould doctora! ¿Jupanakax wiskinïpxiti?
  
  "Iyaw sañ muntwa, jichhax mä juk"a bourbon laykux jiwayaspawa" sasaw Perdue-x jachaqt"asïna. "¿Kunampis venenochasiskta, tata Holzer?"
  
  Detlef chachajj akham sasaw amparap chʼoqtʼasïna: "Taqe kunatï operacionan apnaqasispa" sasa.
  
  -¡Suma jaqi! Sam, jiwasax mä juk"a akanak apsuñasawa, amigo. ¿Ukham lurasispati?" - Perduexa jani pacienciampiwa jiskt"äna. "Mä qawqha minutonakatjja, yanapirijajj mä qhawqha qollqeruw mayjtʼayani, ukhamat kuntï munaski uk jikjjatañasataki. Bote -¿amigomankpachati?" sasaw Ninar jiskt"äna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Ukajj khitimpitï qheparapkta uka jilïr jaqenkiwa" sasa.
  
  "¿Kuntï ukan lurañäni ukat pächasispati?" Sam jilatajj wal llakisïna.
  
  "Janiwa. Jupax siwa, jupax nayra buceador, challwa katur ukhamarak tiroteo ukhamawa, jupax Novosibirsk markat Segunda Guerra Mundial tukuyatat Gdynia markaruw sarxatayna. Amuyataxa, janipuniw mä quri warawaras suma sarnaqatapat katuqkänti" sasaw Ninax larusitayna.
  
  "Waliki! Ukatxa chiqaparuw mantani" sasaw Perdue-x jach"at arsüna.
  
  Mä jukʼa manqʼañanaka ukat walja alcohol alasisajj katoqtʼasir katoqeripar uñachtʼayañatakiw uka grupojj kawkhantï Nina kullakajj nayra irnaqer masipat katoqkäna uka cheqar sarapjjäna. Detlef jupax mä local ferretería ukar saratayna ukat mä jisk"a radio ukat mä qawqha pilas ukanak alasitayna. Ukham jan chʼamäki uka jiskʼa radionakajj jichha tiempon utjkäna uka markanakanjja, chʼamapunïnwa, ukampis mä jukʼa tiempotak utapar janïr purinkipanwa qhepa callen chawlla cebo aljañ tienda jakʼan mä radio jikjjatäna.
  
  Uka patiojj jan amuytʼasisaw alambre de púas ukamp muyuntat postenakar chintʼatäna. Cerca qhipäxan patiopax jilpachax jach"a jan wali quqanakampi ukat jach"a jan yäqat quqanakampiw utjäna. Hierrot lurat punkut chhuxriñchjasir punkut cubiertakamaw gradanakar puriñkamax uka axsarkañ jiskʼa lawat lurat chʼusawjar puriñkamax uvas quqanakampi phuqhantatänwa. Uka jilïr jaqejj pórtico ukanwa jupanakar suyaskäna, niya kunjamtï Nina kullakajj amuykäna ukhamarjamaw uñnaqäna. Jachʼa chʼiyar nayranakajj chʼiyar ñikʼutampi ukat barbampi jan waltʼayatäpjjänwa. Jupajj jachʼa purakani ukat ajanupanjja, ajjsarkañ uñnaqtʼan chʼakhanakampi phoqantatänwa, ukampis wali suma jaqënwa.
  
  "Kamisaki!" - punku taypit sarasipkäna ukhaw jawsäna.
  
  Perdue jilatajj akham sasaw jiskʼat arsüna: "Dios, inglés aru parlañwa suytʼaskta" sasa.
  
  Detlef chachajj iyaw sänwa: "Jan ukajj alemán arunjja" sasa.
  
  "Kamisaki! Jumatakix kuns apanipxta" sasaw Ninax jachaqt"asïna, ukat mä botella vodka churäna, ukat uka jilïr jaqix kusisitaw amparanakap t"axllirt"äna.
  
  "¡Uñjatwa wali sum apasiñäni!" - sasaw kusisita arnaqasïna.
  
  "¿Jumajj tata Marinescotati?" - sasaw jiskt"äna.
  
  -¡Kirill! Kirill sasaw sutichapxita, achikt"asipxsmawa. Ukat mantanipxarakim. Janiw jach"a utax utjkituti, janirakiw suma manq"añanakas utjkituti, ukampis akanx junt"u ukat sumaw jikxatasi", sasaw perdón mayiwayi. Uñtʼasipkäna uka qhepatjja, urutpach wakichtʼat chʼojjña sopa churäna.
  
  "Manq"añ tukuyatatxa, bote uñjir irpapxäma, ¿janich ukhamäki?" Kirill kullakajj akham sasaw amuytʼayäna.
  
  "Phawulusu!" Perdue jilatajj akham sänwa. "Kunanakas aka bote utan utji uk uñjañ munta."
  
  Jupajj jichhak phaytʼat tʼantʼampiw sopa churäna, ukat jankʼakiw Sam chachan wali munat manqʼapar tukjjäna. Jupax ch"uqi ch"uqiruw yanapt"asirïna. "¿Esposamajj aka phaytʼpachänti?" - sasaw jiskt"äna.
  
  "Janiwa, nayajj uk lurawayta. Nayax wali suma t"ant"a lurirïtwa, ¿janich ukhamäki?" Kirill kullakajj larusitaynawa. "Esposajaw yatichawayitu. Jichhax jupax jiwxiwa -sasa.
  
  Detlef jilatajj akham sänwa: "Nayajj ukhamarakiw" sasa. "Jichhakiw ukham pasäna."
  
  "Ak ist"asax llakistwa" sasaw Kirill kullakax sinti khuyapt"ayasi. "Janiw warminakajajj jaytanukupkiti sasaw amuyta. Jupanakax jan walt"ayasiñatakiw ch"am tukupxitu, kunapachatix tornillo ukar puripkta ukhaxa" sasa.
  
  Nina kullakajj kunjamsa Detlef chachajj Kirill kullakarojj jachaqtʼaskäna uk uñjasajj samarañwa jikjjatasïna: "¡Nayajj ukhamarakiw amuyta!"
  
  "¿Bucear sarañatakejj barcojajj munasmati?" -sasawa katuqiriparux jiskt"äna, invitadopan askipatakiw uka tuqit mayjt"ayasïna. Ukham jan walin uñjasisajj kuna llakinaksa maynejj aguantaspa uk sum yatïna, ukat janirakiw uka toqet jaya tiempo parlañ puedkänti.
  
  "Jïsa, bucear sarañ munapxta, ukampis janiw mä uru jan ukax pä urut sipans juk"amp sarañapäkiti" sasaw Perduex juparux säna.
  
  "¿Bahía de Gdansk sat cheqanjja? ¿Kuna yapunsa? Kirill kullakarojj jisktʼasipjjänwa. Botepawa ukat jupaw ukanak uskt"askäna, ukhamax janiw uka chiqanakap jan iyawsapkaspati.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Kawkhantï Wilhelm Gustloff chachajj 1945 maran chhaqtkäna uka cheqanwa.
  
  Nina ukat Sam jupanakax uñkatasipxänwa, uka jilïr jaqix janiw kuns suyt"kaniti sasaw suyapxäna. Detlef chachajj janiw khitis yatkäna uk amuykänti. Taqi kunatix Sala Ámbar ukax warmipan jiwatapatx kuna lurawinaks lurawayi ukat kunas uka jan uñt"at nazis ukanakatakix wali wakiskirïna uk yatxatañakiw munäna. Manqʼañ mesa jakʼanjja, mä jukʼa tiempokiw amuktʼasïna.
  
  Kirill kullakajj taqe ukanakwa uñchʼukïna, mayat mayat uñchʼukiskäna. Nayranakapajj arxatäwinakapsa ukat amtanakapsa chʼalltʼäna, kunattix ukanakxa mä jachaqtʼasisaw yatxatäna, ukax kunayman sañ munaspa. Jupax kunkapar q"umachasïna.
  
  "Kunata?"
  
  Mä aru tuqit jisktʼasiñax taqiniruw jan waltʼayäna. Jupanakax mä jach"a yant"äw jan ukax mä juk"a local ukan tuqinuqañ yant"äwip suyapxäna, ukampis jan ch"amäki ukax niyas janiw amuyañjamäkänti. Ninax Perdue-r uñkatasaw amparap luqxatäna, "jupar yatiyam" sasa.
  
  "Mä artefacto ukan qhipharkir yänakap thaqhapxta, ukax barconkänawa", sasaw Perdue jupax Cyril-ar säna, mä jach"a qhanañchäwimp apnaqasa.
  
  -¿Uka Sala Ámbar ukaxa? - Jupax larusitaynawa, cuchara chiqaru ch"allt"ata amparapampi katxarusa. "Jumax kipkaraki?"
  
  "Kamsañs munta?" sasaw Sam jilatajj jisktʼäna.
  
  "¡Ay wawaja! ¡Ukhamajj walja jaqenakaw walja maranak aka maldito yänak thaqhapjje, ukampis taqeniw aynachtʼat kuttʼanipjje!" - sasaw jach"at arsüna.
  
  "Ukhamajj janiw jupajj utjkiti sasktati?" sasaw Sam jilatajj jisktʼäna.
  
  Kirill kullakajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Perdue jilata, Cleave jilata ukat Cleave jilata ukat aka cheqankir yaqha amigonakajaruw yatiyapjjeta, ¿kunsa Sala Ámbar ukan munapjjta, ¿janich ukhamäki? Qulli? ¿Glorioso? Utar sarxapxam. Yaqhep suma yänakajj janiw maldicionatakjamäkiti" sasa.
  
  Perdue ukat Nina jupanakax uñkatasipxäna, uka jilïr jaqin iwxt"atapampi, Perdue-n jikxatatapampix arunakax niya kipkakïtap uñjasax wal muspharapxäna.
  
  -¿Mä maldición? -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  "¿Kunatsa aka thaqhaskta?" sasaw mayamp jiskt"äna. -¿Kunsa jumaxa lurasktaxa?
  
  Detlef jilatajj mä akatjamatwa akham säna: "Esposajajj ukham jiwayatäjjänwa. "Khititï aka tesoro thaqkäna ukajj uka layku jiwayañ munaspäna ukhajja, naya pachpaw uñjañ munta" sasa. Nayranakapajj Perdue sat jilatarojj cheqaparuw chintʼäna.
  
  Kirill kullakajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna. "¿Kunsa warmimajj akampi luräna?"
  
  "Berlín markan jiwayatanakapat yatxatäna, kunattix kunatsa uka jiwayañanakax mä jamasat organizacionan Sala Ámbar sat chiqar thaqhapkäna sasaw amuyäna. Ukampis janïr yatxatäwip tukuykasax jiwayataw uñjasiwayi", sasaw viudax Kirill-ar säna.
  
  Amparanakap t"axllirt"asax dueñopax wali ch"amampiw samsuwayxäna. "Ukhamajj janiw qollqe laykus ni wali uñtʼatäñatakis uk munktati. Waliki. Ukatxa kawkhantï Wilhelm Gustloff sat chachax chhaqtkäna uk yatiyapxäma ukat juma pachpaw uñjapxäta, ukampis ukapachax uka jan walinak jaytapxañamatakiw suytʼaskta" sasa.
  
  Jan yaqha arumpi, jan qhanañchtʼasa, saytʼasisaw uka cuartot mistuwayjjäna.
  
  "¿Kuna diablos ukajja?" Sam sat chachajj yatjjatänwa. "Jupax janiw iyaw sañ munki ukat sipansa jukʼamp yati. Jupax kuns imantaski -sasa.
  
  -¿Kunjamatsa uk yatta? - Perdu sasaw jiskt"äna.
  
  Sam jupax mä juk"a phinq"asitaw uñnaqäna. "Nayax mä tripa ukham jikxatasiñakiw utjitu". Jupax janïr asientopat sayt"kasax Ninaruw uñch"ukisïna, ukhamat sopa manq"añ manq"añ manq"añ manq"añ manq"añ utar apañataki. Jupajj kunsa uñnaqapajj sañ munäna uk sum yatïna. Uka jilïr jaqin amuyunakapanxa kunsa jikxatpachäna.
  
  Perdue ukat Detlef jilatarojj akham sänwa: "Perdontʼapjjeta" sasaw Sam chachar arktäna. Jupajj jardinar mantañ punkun saytʼatäskäna, Kirill kullakarojj barcot lurat utar combustible uñakipañataki misturkir uñjäna. Ninax amparapampiw amparapamp luqxatäna. -¿Sam?
  
  "Jïsa".
  
  -¿Kunsa uñjta? - jupax yatiñ munasaw challwa katurïna.
  
  "Janiwa. Jupax mä wali wakiskir yänak yati, ukampis instinto periodístico ukakiw. Juramento lurtwa akax janiw kunas machaq yänakampi luraskiti" sasaw amukt"as säna. "Chiqapuniw jiskt"añ munta, ukampis janiw juparux ch"amanchañ munkti, ¿yatitati?"
  
  "Yattwa. Ukatwa jupar jisktʼañ munta" sasaw jan pächasis säna.
  
  "Janiwa! ¡Nina! Aka chiqar kutt"anxam" sasaw arnaqasïna, ukampis jupax jan pächasisaw arsüna. Ninar uñtʼasajja, Sam chachajj sum yatïna, jichhajj janiw jarkʼkaspati. Ukhamakipansti, Detlef-arux Perdue-r jiwayañapatak jark"añatakix manqhar kutt"añ amtäna. Sam jupax manq"añ mesa jak"achasisinx jan walt"ayataw jikxatasïna, ukampirus Perdue-rux Detlef-an teléfonopan fotonak uñch"ukiskir jikxatäna.
  
  "Ukanakax códigos digitales ukanakaw utjäna", sasaw Detlef jupax qhanañcht"i. "Jichhax aka uñakipt"añäni."
  
  Panpachaniw nayranakap ch"irmthapipxäna, kunawsatix Detlef jupax diario ukan apsut fotop jach"aptayäna, kawkhantix Perdue-n sutip jikxatkäna. -¡Diosaja! -sasawa Perdue kullakaxa muspharata säna. "Sam, jutam aka uñakipt"añataki."
  
  Perdue ukat Carrington jupanakan tantachasiwipanx mä grabacionaw lurasiwayi, "Kirill" ukar uñtasita.
  
  "¿Taqi chiqan fantasmas ukanakak jikxattati jan ukax akax taqpach mä jach"a web de conspiración ukhamäspawa?" Detlef jilatajj Sam sat jilataruw jisktʼäna.
  
  "Janiw chiqpachapun sañjamäkiti, Detlef, ukampis mä jamuqaw utjitu, jupax Sala Ámbar ukan yatispawa", sasaw Sam jupax jupanakar suyt"awinakap yatiyäna. "Kunanaktï jan yatiñasäki ukanaka."
  
  "¿Kawkinkis Ninax jikxatasi?" - Perdu sasaw jiskt"äna.
  
  "Mä jilïr jaqimpiw aruskipt"askta. Jukʼamp yatiñajj wakisispa ukhajj amigonak jikjjatañakiw wakisi" sasaw Sam chachajj chuymachtʼäna. "Gabi chachan diariopan sutipax utjchi ukhaxa, kunatsa ukham lurasi uk yatiñasawa" sasa.
  
  Detlef jilatajj iyaw sänwa: "Iyaw sasaw säna.
  
  Nina ukat Kirill jupanakax cocinaruw mantapxäna, kuna loqhe arunaktï jupar yatiykäna ukat larusisaw larusipxäna. Kimsa irnaqir masinakapax juk"amp yatiyawinak katuqawayiti janicha uk yatiñatakiw ch"amanchasipxäna, ukampis Nina kullakax jamasat p"iqip ch"allxtayäna, ukat jupanakar chuym ch"allxtayapxäna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Ukhamawa" sasa. "Nayaw juparux machjä. Kunjamsa chuchup apsuski ukhax imantasi uk uñjañäni" sasa.
  
  "Vodka rusa churasma ukhaxa, janiw machjkaniti, Sam" sasaw Detlef-ax jachaqt"asïna. "Ukajj kusisita ukat chʼajjwañanakarukiw yanaptʼani. ¿Kuna horasas jichhajj purini?
  
  "Niya 21 jayp"u pacharuw purini. ¿Kunas, ¿mä fecha utjtamti?" Sam jilatajj jiskʼachasïna.
  
  Ukat jachʼa jachʼa tukusaw akham säna: "Chiqpachansa, nayax ukham lurtwa" sasa. "Jupax Milla satawa."
  
  Detlef chachan jaysäwipat wal muspharasajj Sam jilatajj akham jisktʼäna: "¿Kimsanin ukham lurañ munasmati?"
  
  "¿Milla?" Kirill kullakajj mä akatjamat arnaqasïna, ukat qʼañuruw tukuwayjjäna. "¿Kunjamatsa Millar uñt"ta?"
  
  
  21 t"aqa
  
  
  "¿Milla kullakarus uñtʼtati?" Detlef jupax jachaqt"asïna. "Esposajajj niya sapa uruw jupamp parltʼasirïna, esposajajj jiwjjäna uka qhepatjja, radion cuartop jikjjatta. Ukanwa Milla kullakajj nayamp parltʼitäna, ukat kunjamsa radio de corta onda apnaqasa jikjjatsna uk yatiyarakitäna" sasa.
  
  Nina, Perdue ukat Sam jupanakax taqi ukanak ist"asaw qunt"asipxäna, janiw kuntix Kirill ukat Detlef ukanakax lurapkän ukx amuyapkänti. Istʼasipkäna ukhajja, vinompi vodkampi warjjattʼasisaw suyapjjäna.
  
  "¿Khitis warmimaxa?" sasaw Kirill kullakajj jan pacienciampi jisktʼäna.
  
  Detlef chachajj akham sänwa: "Gabi Holzer" sasaw sutip arsüna, arupajj wali khathattʼasïnwa.
  
  "¡Gabi! ¡Gabi kullakajj Berlín markankir amigojapunïnwa!" - sasaw jilïr jaqix jachäna. "¡Jupax nanakamp chikaw irnaqäna, kunawsatix jach"a achachilapax Operación Aníbal ukan documentonakap jaytawayki ukhatpacha! ¡Ay Diosay, ¡kunja ajjsarkañawa! Ukham llakisiña, wali jan walipuniwa" sasa. Ruso jaqix botellap jach"ar aptasinx akham sasaw arnaqasïna: "¡Gabitaki! ¡Alemania markan phuchapa ukat libertad arxatiri!"
  
  Taqinipuniw mayacht"asipxäna ukat liwitat heroína ukar umapxäna, ukampis Detlef jupax juk"akiw uka arunak apsuñ puedïna. Nayranakapajj jachaqtʼasïnwa, warmipat llakisiñat pechopas usutänwa. Qhawqsa jupat faltaskäna uk janiw arunakajj qhanañchañjamäkänti, ukampis qʼoma ajanunakapajj taqe kunwa säna. Kirill jupas wila ch"allxtat nayranakanïnwa, kunawsatix liwitat aliadopar jach"añchaskäna ukhaxa. Walja kutiw vodka ukat mä juk"a Purdue bourbon ukanakamp jan jaytjasis ch"allt"atapatxa, rusox nostálgico ukhamaw jikxatasïna, kunatix viudo Gabi juparux kunjams warmipampi ukat nayra ruso ukamp jikisipxäna uk yatiyäna.
  
  Ninax panpachaniruw wali khuyapt"ayasïna, kunattix panpachaniw uñt"apxirïna ukat yupaychapxirïna uka suma warmit muxsa sarnaqäwinakat yatiyapxatap uñjäna. Ukajj Perdue ukat Sam sat chachan jan utjatap qhepatjja, wali munasiñampiw amuyupar jachʼañchapjjani sasaw jisktʼasïna.
  
  "Amigonakaja" Kirill kullakaxa llakita ukhamaraki machata arnaqasïna, sayt"asisa amparanakapxa wali ch"amampiwa mesaru ch"allt"äna, Detlef chachan sopa qhipharkir yänakap warantasa, "kuntix yatiñamäki uk yatiyapxäma. Jumanakax" sasaw jachʼat arsüna, "qhispiyasiñ ninan aliados ukhamäpxtawa. !" Jupax uka muspharkañ arsutarux mä qawqha jan amuyt"kay rusa ch"axwañ arnaqawinakampiw tukuyäna, ukax amtañjam coleratjamaw ist"asi.
  
  Perdue jilatajj Cyril jilatarojj vaso jiltayasajj akham sasaw chʼamañchtʼäna: "Santapjjeta" sasa. "Kunjamsa Sala Ámbar ukax qhispiyasiñasatak jan walt"ayi uk yatiyapxita. ?"
  
  "¡Kawkhantï utjki uka cheqan jaytapjjam!" Kirill kullakajj arnaqasïna. "¡ordinario jaqinakax janiw uka chiqar puripkaspati! Uka paneles -kunjamsa jan walinak lurapjjäna uk yatipjjayätwa. ¡Awkinakajax sapxituwa! ¡Ay jïsa! Qalltanxa kunjamsa uka jan wali suma uñnaqt"anixa jilanakaparu, masinakaparu jiwayatayna ukxa yatiyapxitu. Kunjamsa Rusia mamax nazi anunakan munañaparjam niyaw katuyasïna uk sapxitäna, ¡janiw kunapachas uka munañax utjañap jaytkäti sasaw juramento lurapxta!"
  
  Sam jupax ruso jaqin amuyupat llakisiñ qalltäna kunatix jupax walja sarnaqäwinakaw mäkiw mayacht"atäkaspas ukhama. Pʼeqepan jalnaqkäna uka chhuxriñchjasiñ chʼamaruw chuym churäna, llampʼu chuymampiw jawsäna, janiw nayrjax wali chʼamampi apnaqkaniti sasaw suytʼäna. Amtawiparjamax uka jilïr jaqin amuyuparuw chikañchasïna ukat mayninakax uñch"ukisipkäna ukhax mä amuyun wataw lurasïna.
  
  Mä akatjamatwa Sam sat chachajj akham säna: "Kirill, Operación Aníbal sat operacionat yatiyapjjeta" sasa.
  
  Nina, Perdue ukat Detlef jupanakax kutikipstasinx Sam ukarux musphataw uñch"ukipxäna. Sam chachan mayitapax mä ratukiw rusa jaqirux amukt"ayäna. Janiw mä minutos parlañ jaytjjäna ukhajja, qontʼasisaw amparanakap luqtasïna. "Operación Hannibal ukax alemán soldadonakar quta tuqit jaqunukuñatakïnwa, Ejército Rojo ukat jithiqtañataki, uka Ejército ukax niyaw nazi asnonakapar ch"akkatañatak utjañapäna" sasaw uka jilïr jaqix jach"at arsüna. "Wilhelm Gustloff sat barcoruw aka Gdynia markan makatapjjäna, ukat Kiel markaruw sarapjjäna. Jupanakarux uka maldita cuarto ámbar ukan paneles ukanakax cargañapatakiw sapxäna. Ukhama, kunas jupat qhiparxi. Ukampis!", sasaw arnaqasïna, torsopas mä jukʼa liwxatasïna, ukat saskakiwa: "Ukampis jamasatw Gustloff chachan escoltapar apxatapxäna, uka barcox torpedo bote Löwe satänwa" sasa. ¿Kunatsa uk yattati?
  
  Uka tamax wali muspharkañaw qunt"asipxäna, jiskt"ata ukhakiw kuns lurapxäna. -Janiwa, ¿kunatsa?
  
  Kirill kullakajj kusisitaw larusitayna. "Kunalaykutix Gdynia puerton yaqhip "alemanes" ukanakax rusanakäpxänwa, ukhamarak torpedo escolta ukan tripulacionanakapas ukhamarakiwa! Jupanakajj nazi soldadonakjam uñtʼayasisajj Sala Ámbar sat cheqaruw jarkʼaqapjjäna. ¡Ukampis jukʼamp sumäjjewa!" Jupax sapa detalle arsutapatx kusisitaw uñnaqäna, Sam jupax aka correa cerebral ukampiw jaya pachax katxarutayna. "¿Wilhelm Gustloff sat barconakajj radion mä mensaje katoqapkäna uk yatiptati, kunapachatï idiota capitanapajj jistʼarat umaruw irpkäna ukhajja?"
  
  "¿Kunas ukan qellqasïna?" -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Ukham lurasaw yaqha alemán convoy jakʼachasini sasaw yatiyapjjäna, ukatwa Gustloff sat barcon capitanapajj barcon navegación qhananakap qhantʼayäna, ukhamat jan kuna chʼajjwañas utjañapataki" sasaw sarakïna.
  
  Detlef chachajj akham sasaw tukuyäna: "Ukat ukham lurasajj uñisirinakan barconakapajj uñjapjjaspänwa" sasa.
  
  Uka jilïr jaqix alemán jaqiruw uñacht"ayäna ukat jachaqt"asïna. "Waliki! Submarino soviético S-13 ukax torpedeo ukampiw barcorux chhaqhayatayna - jan Sala Ámbar ukampi".
  
  -¿Kunjamatsa uk yatta? Jumax janiw jilïr jaqïktati, Kirill. Inas mä juk"a sensacional sarnaqäw ullart"apxsta, maynix qillqt"awayiwa", Perdue jupax janiw sasaw arsuwayi. Ninax ñik"utap ch"uqt"asïna, Perdue-rux jan arsuñjam tuqinuqäna, uka jilïr jaqir sinti jach"añchatapata.
  
  "Taqi ukanak yatxa, Perdue tata, kunatix S-13 ukan capitanapax Alexander Marinesko capitanänwa" sasaw Kirill jupax jach"añchasïna. -¡Tatajaxa!
  
  Ninax chhuxriñchjasïna.
  
  Mä jachaqt"asiwiw ajanupan uñstäna kunatix mä chachan nayraqatapankänwa, jupax Sala Ámbar ukan kawkhans jikxatasi ukx nayraqat yatïna. Jupatakix historian compañía ukankatapax wali askipunïnwa. Ukampis Kirill kullakajj janiw tukuykänti. "Janiw uka jan qhanañchañjam radion yatiyawix utjkaspänti, ukax mä convoy alemán jak"achasiniw sasaw capitanarux yatiyaspa, ¿janich ukhamäki?"
  
  "Ukampis ¿khitis aka yatiyäw apayani? ¿Jupanakajj uk yatipjjpachänti?" - Jiskt"ata Detlef.
  
  "Janiw khitis uk yatkänti. Jaqinakakiw yatipxäna, uka jamasat amtäwin chikancht"asir jaqinakakiw yatipxäna", sasaw Kirill jupax arsuwiyi. "Chachanakax tatajarjamawa. Aka radion yatiyawipax Holzer tatan amigonakapat juti, ukat amigonakasat juti. Aka radion yatiyawipax Millax apayanitaynawa."
  
  -¡Akax janiw lurañjamäkiti! Detlef jupax uka qhanancht"awix janiw sasaw arsuwayi, ukax taqiniruw muspharayi. "Esposajan radion cuartop jikjjatkayäta uka arumajja, Milla kullakampiw radion parltʼasipkayäta. Payïr Jachʼa Chʼajjwäwinjja, khititï chʼamachaskäna ukajj janiw jakaskiti, janirakiw uka numeronak radion yatiyañas utjkaspati" sasa.
  
  "Chiqpachapuniw Detlef, Millax jaqikïspa ukhaxa" sasaw Kirill kullakax ch"amanchawayi. Jichhajj imantat yatiyäwinakap yatiyaskakïnwa, ukajj Nina kullakarusa ukat irnaqer masinakaparus wal kusisiyäna. Ukampis Sam sat chachajj janiw uka ruso jaqerojj apnaqjjänti, amuyunakapan wali chʼamachasitapat qarjataw uñjasïna.
  
  "Ukhamaxa, ¿khitis Millax?" Nina kullakajj jankʼakiw jisktʼäna, Sam chachajj niyaw uka jilïr jaqerojj jan apnaqañampïskatap amuyasïna, ukampis Kirill kullakajj janïr jukʼamp arskasajj desmayasjjänwa, ukat jan Sam chachajj pʼeqep jan walinak lurasajj janiw kunas uka machat chuyman jaqerojj parlkaspati. Ninax llakitaw jach"at arsüna, ukampis Detlef jupax janiw uka jilïr jaqin arunakapampix chuym ch"allxtaykänti. Jupax qhipharux uka transmisión ist"añ amtäna ukat ukax mä juk"a qhananchañapatakiw suyt"äna kuna jan walt"awis Sala Ámbar ukan utji.
  
  Sam jupax mä qawqha jach"a samsusaw wasitat amuyt"asiñapataki ukat ch"amap jikxatäna, ukampis Perdue jupax mesa chiqan uñkatasitapamp jikisitayna. Qhana jan atinisiñ uñnaqaw Sam sat chacharux wali jan walin uñjayäna. Jupax janiw Perdue-n jaqinakan amuyunakapar mayjt"ayañ yatiñap munkänti. Ukaw jukʼamp pächasiñapäna, janiw uk munkänti.
  
  "¿Qarjatätati, Sam?" Perdue jilatajj jan uñisisa, jan pächasisaw jisktʼäna.
  
  Jupajj akham sänwa: "Maldita qaritätwa" sasa. "Ukat vodkax janiw yanapt"kiti."
  
  "Nayax ikiñar sararaktwa" sasaw Detlef jupax yatiyäna. "¿Janiw kuna buceo lurañas utjkaniti sasaw amuyta? ¡Wali sumapunïspawa!
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Uywirisar sartaysna ukhajja, kunas escolta barcompejj pasäna uk yatjjatsnawa" sasa. "Ukampis nayax amuyta, jupax tukuyxiwa, mä arumatakis ukhamaraki".
  
  Detlef chachajj pasillot jaya cheqankir cuartopanwa jistʼantasïna. Ukajj taqe kunat sipansa jukʼamp jiskʼakïnwa, Ninatak reservat ikiñ uta jakʼankänwa. Perdue ukat Sam jupanakax yaqha ikiñ uta jak"ankxapxañapänwa, ukhamax Detlef jupax janiw jupanakar llakisiyañapäkänti.
  
  Jupax transistor radioruw qhant"ayäna ukat dial ukx juk"at juk"at muytayañ qalltäna, ukat kust"at flecha manqhan frecuencia numerop uñch"ukiskäna. Ukax FM, AM ukat shortwave ukanak lurañ yati, ukampis Detlef jupax kawkhans sintonizañapa uk yatïna. Warmipan jamasat parltʼañ utap jikjjataskäna ukhatpachaw chʼusat radion ondanakapan chʼiyjasir wararitap istʼasajj wal gustäna. Kunjamatsa nayraqatapan kunanakatï utjkäna ukanakajj samarañapatakiw yanaptʼäna. Subconscientemente, ukax juparux janiw sapakïkiti sasaw atinisitayna; ukax jach"a éter de la atmósfera ukanx walja jakawi ukat walja aliados ukanakaw imantatäski. Maynitï ukham lurañ munkäna ukhajj kunatï amuyañjamäki ukajj utjañapatak yanaptʼäna.
  
  Punku llawintasajj saltañatakiw yanaptʼäna. "¡Scheisse sat chachajj!" Jupajj jan munkasaw punku jistʼarañatakejj radio jistʼantäna. Ukajj Nina satänwa.
  
  "Sam ukat Perdue jupanakax umapxiwa ukat janiw ikiñax utjkituti" sasaw jisk"at arsüna. "¿Milla kullakajj jumamp chikajj uñachtʼayki uk istʼasmati? Mä pluma ukat papel aptʼasiwayta" sasa.
  
  Detlef jupax wali jach"a chuymanïnwa. "Chiqansa, mantam. Nayax uka estación chiqap jikxatañatakik ch"amachasiskäyäta. Walja qʼochunakaw utji, uka qʼochunakajj niya kikpakiw istʼasi, ukampis musicanak uñtʼtwa" sasa.
  
  "¿Akan musicajj utjpachati?" - sasaw jiskt"äna. "¿Qʼochunak phustʼasipkiti?"
  
  Jupax p"iqip ch"allxtayäna. "Mäki, qalltanxa. Mä kasta markachiripunïñapawa", sasaw amuyt"ayäna. "Nayax amuyta uka canal ukax kunayman amtanakatakiw apnaqasi, ukatx kunapachatix jupax Gabi ukham jaqinakatakiw yatiyaski ukhax mä q"uchu especial ukaw utji, ukax jakhunakax jiwasatakiw sasaw yatiyapxistu".
  
  "Tata! Mä taqpach ciencia" sasaw Ninax wali askit uñjäna. "¡Ukanjja, walja lurañanakaw utji, ukanakjja janiw akapachankirinakajj yatipkiti! Mä taqpach subuniverso ukar uñtasitawa, operaciones encubiertas ukat motivos ulteriores ukanakamp phuqt'ata".
  
  Ch"amaka nayrampiw uñkatäna, ukampis arupax llamp"u chuymanïnwa. "Ajjsarañjamawa, ¿janich ukhamäki?"
  
  Ukat akham sasaw iyaw säna: "Jïsa" sasa. "Ukat sapakïña."
  
  Detlef kullakajj kunjamsa jikjjatasïna uk yatiyasaw akham säna: "Sapaki, jïsa" sasa. Jupax wali munasiñampiw uka suma sarnaqäw yatxatirirux wali munasiñampi ukat jach"añchäwimp uñch"ukisïna. Jupax janiw kunas Gabi ukar uñtasitäkänti. Jupajj janiw Gabi ukar uñtasitäkänti, ukampis jupatakejj jupatakejj uñtʼatäkaspas ukhamänwa. Inas akapachat mä pachpa amuyunïpxatap layku, jan ukax almanakapan sapakïtap laykuki ukhamächïna. Ninax jan kusisit uñnaqapat mä juk"a jan walt"ayataw jikxatasïna, ukampis mä akatjamat parlantex ch"iyjatapat qhispiyatäna, ukatw salt"äna.
  
  "¡Istʼam, Nina!" - sasaw jiskht"äna. "Ukax qalltasiwa".
  
  Musicax phust"añ qalltäna, mä jaya chiqan imantata, anqan ch"usa chiqan, vibraciones de modulación estática ukat silbato ukanakamp umamp chhaqhata. Ninax jachaqt"asïnwa, uñt"atapat kusisita.
  
  "¿Metallica ukax? Chiqpachansa?" sasaw p"iqip ch"allxtayäna.
  
  Detlef kullakajj uk yatitap istʼasajj wal kusisïna. "Jïsa! Ukampis ¿ukax jakhüwinakampix kamsañs muni? Kunatsa uka qʼochu ajllipjjäna uk yatiñatakejj pʼeqejaruw chʼalljjtayasiyäta" sasa.
  
  Ninax jachaqt"asïna. "Uka qʼochujj "Muxsa Ámbar" satawa, Detlef".
  
  "Saram!" - sasaw jach"at arsüna. "¡Jichhax wali amuyunïxiwa!"
  
  Uka q"uchu ist"asax wali jach"at larusipxäna, Millax transmisión ukax qalltawayiwa.
  
  "Promedio valor 85-45-98-12-74-55-68-16..."
  
  Nina kullakajj taqe kunwa qellqäna.
  
  "Ginebra 48-66-27-99-67-39..."
  
  "Jehová 30-59-69-21-23..."
  
  -Viudo jaqixa... -sasa.
  
  -¡Viudo jaqi! ¡Ukajj nayawa! ¡Akax nayatakikiwa! - kusisita jach"at jiskht"äna.
  
  Ninax aka jakhunak qillqt"atayna. "87-46-88-37-68 ukat juk'ampinaka..."
  
  Kunawsatix nayrïr 20 minutos ukan transmisión ukax tukusxän ukat musicax segmento tukuyxän ukhax Ninax Detlef ukaruw qillqt"at jakhüwinak churäna. "¿Kuna amuyunaksa aka tuqit lurasma?"
  
  "Janiw kunjamäkitix uk yatkti, ni kunjamsa irnaqapxi uksa yatkti. Nayax ukanak qillqt"añakiw ukat qhispiyaña. Ukanakampiw Perdue jilatajj kawkhantï katuntatäpkäna uka campamentojj kawkhansa jikjjatasïna uk jikjjatapjjta, ¿amtastati? Ukampis kunatï taqe ukanakajj sañ muni uk jichhakamas janiw amuykti" sasaw quejasïna.
  
  "Purdue maquina apnaqañasawa. Nayaw aka apanta. Nayan maletajankiwa", sasaw Ninax säna. "Aka yatiyäwix jumatakix jukʼampïchi ukhaxa, jichhaw uka tuqit amuytʼañasawa".
  
  
  22 t"aqa
  
  
  "¡Akax wali muspharkañawa!" Ninax kuntï jikxatkäna ukat wal kusisïna. Uka chachanakax Kirill jupamp chikaw mä bote ukar sarapxäna, jupax mä juk"a yatxatañatakiw utan qhiparäna, kunjamtï jupax siskän ukhama. Chiqansa, Ninax Detlef jupax Milla kullakat qhipa arumax kawkir jakhüwinaktix katuqkän ukanak descifrar lurañanx ch"am tukuskäna. Sarnaqäw yatxatirix mä tripa ukham jikxatasïna, Millax kawkhans Detlef jupax sum yati, juparux wali aski ukat wakiskir yatiyäwinak churañataki, ukampis jichhax jupanakarux sum yanapt"awayi.
  
  Chika uruw uka chachanakax chawlla katur tuqit k"uchirt"ayir sarnaqäwinakamp kutt"anipxäna, ukampis taqiniw kun lurañas utjkipanx saräwip sarantañ munapxäna. Sam chachajj janiw uka jilïr jaqen amuyupampi yaqha mayachtʼasiñ uttʼayañjamäkänti, ukampis janiw Nina kullakarojj mä muspharkañ yatiñajj jichhak jaytañ qalltatap siskänti.
  
  "¿Kunsa jikxatapxta?" - Sam jupax jiskt"äna, suéter ukat sombrero ukax salpicaduras ukanakamp ch"allt"ata apsutäna. Detlef ukat Perdue jupanakax arknaqapxäna, qarjataw uñnaqani. Jichhürunakanx Kirill jupax redes ukat motores askichañ yanapt"asaw jupanakarux jakañapatak yanapt"awayi, ukampis kusist"añ sarnaqäwinakap ist"asax kusisitaw jikxatasipxäna. Ukampirus llakisiñawa, janiw kuna imantat sarnaqäwinakas uka sarnaqäwinakatx utjkänti. Ukat muellenakat mä qhawqha kilómetros ukchʼa jayankkäna uka markankir mä qhatur katjañap apaskäna ukhajj utar sarapjjam sasaw säna.
  
  "¡Janiw uk iyawsapkätati!" - jupax jachaqt"asïna, laptop ukan liwxatasa. "Detlef ukat nayax ist"apkta uka programa de estación Numbers ukax mä jan uñt"at yänak churapxitu. Janiw kunjams lurapxi ukx yatiskti ukat janiw kuns lurkti", sasaw jupax sarantaskakïna, jupanakax jupar jak"achasisinx sarantaskakiwa, "ukampis pista de audio ukax códigos digitales ukar tukuyañ atipxatayna!"
  
  "Kamsañs munta?" Perdue kullakajj jisktʼäna, Enigma sat computadorap aptʼasitapat wal muspharta, ukhamatwa munapjjäna. "Ukax mä sanu conversión ukhamawa. ¿Jumax encriptación ukarux munasmati? Kunjamatix mä archivo mp3 ukan datos ukanakax utjki ukhama, Nina", sasaw jachaqt"asis arsüna. "Codificación ukax audio ukar jaqukipañatakix datos apnaqañax janiw kuna machaqäkiti".
  
  "Ukampis ¿jakhunaka? Chiqapa jakhunaka, janiwa kunasa juk"ampi. Janiw codificación jan ukax gibberish ukanakax software qillqt"atakjamäkiti", sasaw jaysawayxi. "Uñjapxam, tecnología tuqitxa, nayax mä total ignoramus ukhamätwa , ukampis janipuniw ist"kti doble dígitos ukan jakhüwinakax maynit maynikam mä clip de sonido ukham lurapxatapa".
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Nayajj ukhamarakiw" sasa. "Ukampis mayamp sasinxa, nayax janiw chiqpachans geek ukhamäkti."
  
  "Taqi ukax wali askiwa, ukampis nayax amuyta aka chiqanx juk"amp wakiskir chiqax kuntix audiox siski ukawa", sasaw Detlef jupax amuyt"ayi.
  
  "Akax mä radion transmisión ukawa, ukax ondas de radio rusa tuqiw apayatäna; Amuytwa. Clip ukanx mä TV uñacht"ayir jaqiruw entrevistat ist"apxäta, ukampis janiw ruso aru arskti..." Jupax nayranakap ch"uqt"asïna. "¿Kawkinkis Kirill-ax jikxatasi?"
  
  Perdue jilatajj chuymachtʼataw akham säna: "Thakinjja" sasa. "Jaqukipañatakix ukax munasiniw sasaw amuyta".
  
  "Jïsa, entrevistax niya 15 minutos ukjaw sarantaski, janïr aka chhuxriñchjasir ch"axwawimp jark"aqaski, ukax niyaw jinchujarux p"akjawayxi" sasaw saraki. "Detlef, Milla kullakajj kunatsa ukham istʼañ munäna. Uk amtañasawa. Ukax Sala Ámbar ukan kawkhans utji uk yatiñatakix wali wakiskirïspawa".
  
  "Uka jach"a chhuxriñchjasiña", Kirill jupax mä akatjamat arsüna, nayrïr punkut pä bolsa ukat mä botella machjayir amparap manqhar uchat mantasinxa, "ukax pallapallanakan intervencionapawa".
  
  "Uñt"añ munktan uka jaqikiw" sasaw Perdue-x jachaqt"asïna, ukat uka nayra ruso jaqir bolsanakapamp yanapt"añatakiw jak"achasïna. "Ninax radion mä programa ruso arun utji. ¿Jumajj wali khuyaptʼayasismati aka aru jaqokipañataki?"
  
  "Ukhampuni! Chiqansa" sasaw Kirill kullakax jachaqt"asïna. "Istʼapjjeta. Ay, ukat ukan umañatak warantapxita, achiktʼasipxsmawa" sasa.
  
  Perdue kullakajj istʼaskäna ukhajja, Nina kullakajj laptopapan mä audio clip istʼäna. Grabacionan jan wali luratapatjja, nayra uñachtʼäwir uñtasitaw istʼasïna. Jupax pä chacha arunak yaqhachañ yatïna. Maynïrejj jisktʼasirïnwa, maynïristi jaya tiempow qhanañchäna. Grabacionanxa wali chʼaxwañaw utjäna, ukat uka pä jaqinakan arunakapax awisax chhaqtawayxänwa, ukampis nayrat sipansa jukʼamp jachʼatwa kuttʼanirïna.
  
  "Akax janiw entrevistakiti, amigonakaja", sasaw Kirill jupax nayrïr minuto ist"añkamax uka tamanakarux säna. "Jumax jiskt'asisktati".
  
  Ninan chuymapax mä juk"a ch"allxtataw jikxatasïna. "¿Akax originaläpachati?"
  
  Sam jupax Kirill qhipäxat amparapamp uñacht"ayäna ukat Nina kullakaruw jan kuns sañapataki, jan ukasti suyt"añapatakiw mayïna. Uka jilïr jaqejj sapa arunak sum istʼäna, ajanupasa wali llakitaw uñnaqäna. Awisax wali kʼachat pʼiqip chʼallxtayasïna, kuntï istʼkäna ukanakxa wali llakit uñnaqampiw lupʼïna. Perdue, Nina ukat Sam jupanakax kuntï uka chachanakax parlasipkäna uk yatiñatakiw jiwarapxäna.
  
  Kirill-an ist"añ tukuyañap suyt"añax taqiniruw tenterhooks-an jikxatasipxäna, ukampis amukt"apxañapänwa, ukhamat grabacionan sist"asitap ist"añapataki.
  
  "Chachanaka, chhuxriñchjasiñat amuyasipxam" sasaw Ninax iwxt"äna, kunapachatix clip tukuyar tiempor puriskir uñjkäna ukhaxa. Taqiniw ukatakix wakicht"asipxäna, ukat chiqaparuw lurapxäna. Ukhamatwa mä jach"a arnaqasiñampix pachax jaljtawayi, ukax walja segundonakaw arnaqasïna. Kirill chachan janchipax uka ist"asitapat ch"allxtasïna. Jupax uka tama uñkatañatakiw kutt"äna.
  
  "Ukanjja, mä disparo istʼasi. ¿Uk istʼtati? "jupajj jan amuytʼasisaw jisktʼäna.
  
  "Janiwa. Kunawsa?" -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  "Aka axsarkañ ch"axwawinx mä jaqin sutipa ukat mä ch"axwawiw ist"asi. Uka arnaqasiñax ch"axwañ disfrazañatakïpachati jan ukax mä coincidencia ukhamakïpachati, ukampis chiqpachapuniw uka ch"axwawix mä pistola ukan jutäna", sasaw saraki.
  
  "Waw, jach"a jinchunaka" sasaw Perdue-x säna. "Janiw khitis istʼapkti" sasa.
  
  "Janiw mä suma yatiyäwikiti, tata Perdue. Yatichata ist"aña. Jinchujax imantat arunak ist"añatakiw yatichatäna, radion walja maranak irnaqatajat yuspajarasawa", Kirill jupax jachaqt"asisaw jachaqt"asis jinchupar uñacht"ayäna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Ukampis uka disparojj wali jachʼäpachänwa, ukhamatwa jan yatichat jinchunakas istʼapjjpachäna" sasa. "Mayamp, kuna tuqittï parltʼasipkta ukarjamaw lurasini. Ukaw ukajj wakiskirïpachati janicha uk yatiyañasa" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sasaw achiktʼasïna: "Jïsa, kuntï sapkäna uk yatiyapjjeta, Kirill" sasa.
  
  Kirill chachajj vasopat uma apsusaw kunkapar qʼomachasïna. "Akax Ejército Rojo ukan mä oficialampi Gulag markan katuntat jaqimp jiskt"asiñawa, ukhamax Tercer Reich ukan t"unjatapat mä juk"a pachat qillqt"atäpachänwa. Mä chachan sutip anqan janïr ch"axwañkamax arnaqasir ist"ta" sasa.
  
  "¿Gulag?", "¿Gulag?" - Jiskt"ata Detlef.
  
  -Ch"axwañan katuntat jaqinaka. Wehrmacht ukan katuntat soviético pallapallanakax Stalin jupaw katuntat uñjasisin jiwayasipxañapatak mayïna. Khitinakatix jan jiwayasipkän ukanakax -kunjamtix videoman jiskt"at jaqir uñtasita- Ejército Rojo ukanx traidores ukham uñjatäpxänwa", sasaw qhanañcht"awayi.
  
  "Ukhamajj jiwas pachpa jan ukajj pachpa ejercitomajj uk lurani?" Sam jupax qhanancht"iwa. "Aka waynanakax janiw mä maldito samarañ katjapkaspati."
  
  Kirill kullakajj iyaw sänwa: "Chiqpachansa" sasa. "Janiw katuyasiñakiti. Aka jaqix yatxatiriwa, jupax comandante ukhamawa, Gulag, kunjamtix sapki ukhamarjamax 4r Frente Ucraniano uksankirïnwa. Ukhama, aka aruskipäwinxa, ucraniano pallapallax kimsa jaqinakat mayniwa, jupanakax qhispipxiwa..., - Kirill jupax janiw uka aru yatkänti, ukampis amparanakap ch"allxtayäna, -... Letonia quta thiyan mä jan qhanañcht"at umamp chhaqhata. Jupax siwa, jupanakax tesoro ukarux jark"antapxänwa, ukax Kriegsmarine nazi ukanakax apsusipxañapänwa".
  
  "Ujirinaka. Paneles ukanakax Sala Ámbar ukankiwa, nayax iyawstwa", sasaw Perdue jupax arsuwiyi.
  
  "Ukhamäpachänwa. ¿Platonakas panelanakas tʼunjatäjjänti sasaw säna?" Kirill kullakax inglés aru ch"amamp arsüna.
  
  Ninax jachaqtʼasisaw akham säna: "Frágil" sasa. "Amtastwa, nayrïr paneles ukanakax 1944 marakamax jilïr jaqïxasax chʼiyjatäxänwa, ukat alemán Nord sat grupon tʼunjatäñapänwa" sasa.
  
  Kirill kullakajj akham sänwa: "Jïsa" sasa. "Kunjamsa Wilhelm Gustloff sat barcon tripulacionapar sallqjapjjäna ukat alemanes sat barcon panelanakap jan apasipjjañapatakejj ámbar sat panelanak lunthatapkäna uka toqetwa parli. Ukampis jupax siwa, Letonia markar sarañ pachanx kunas jan walt"awayi, kawkhantix unidades móviles ukanakax jupanakar apthapiñ suyapxäna. Uka t"unjata ámbar ukax kuntix p"iqinakapar mantawaykän ukx antutxänwa -janiwa, capitan p"iqipawa."
  
  "P'ampachawi?" Perdue sat chachajj wali chʼamampiw sartasïna. "¿Kunas pʼeqepar purïna? Jupax siwa?
  
  "Inas jumatakix jan amuykchiti, ukampis jupax siwa, ámbar ukanx kunas utjäna, patak patak maranakaw ukan jist"antata, ukat juk"amp patak maranakaw ukan jist"antata. Nayax amuyta jupax mä laq"utwa parli. Ukajj capitan jinchuparuw istʼasïna. Janiw khitis mayamp uñjkaspati, kunatix jupax wali, wali jisk"akiwa, mä midge ukhamänwa", Kirill jupax pallapallan sarnaqäwip yatiyäna.
  
  Sam jilatajj akham sasaw jiskʼat arsüna: "Jesus" sasa.
  
  "¿Aka jaqix akham siwa: Capitanax nayranakap janqʼu tukuyäna ukhaxa, taqe jaqinakaw jan walinak lurapxäna?"
  
  Kirill kullakajj arunakapat amuytʼasaw ñikʼutap chʼoqtʼasïna. Ukatxa pʼiqip chʼallxtayäna, uka soldadon muspharkañ arunakapat arsutapax chiqawa sasaw satisfacta. Ninax Sam-aruw uñtäna. Jupax musphataw uñnaqäna ukampis janiw kuns arskänti.
  
  "¿Kunsa lurapxäna siwa?" -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  "Taqinipuniw mä jaqirjam amuytʼañ qalltapxäna. Jupanakajj mä pʼeqenïpjjänwa, sasaw jupajj saraki. Kunapachatï capitanajj umamp chhaqtjjapjjam sasin siskäna ukhajja, taqeniw barcon cubiertapar sarapjjäna, ukat jan llakisipkaspa ukhamwa umaruw jaltapjjäna ukat qota jakʼanwa umamp chhaqtjjapjjäna", sasaw mä chuyman rusa chachajj säna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Amuyunakar apnaqaña" sasa. "Ukatwa Hitler chachajj Operación Aníbal sat cheqan Sala Ámbar sat cheqajj Alemania markar kuttʼayañ munäna. ¡Ukham amuyumpi apnaqasajja, jan sinti chʼamachasisajj taqe akapach apnaqaspawa!"
  
  "Ukampis ¿kunjamatsa uk yatpachäna?" Detlef jupax uk yatiñ munäna.
  
  "¿Kunjamatsa Kimsïr Reich ukax tunka waranqa normal, suma sarnaqir alemán chachanakaru, warminakaru, pachpa amuyun nazi soldadonakar tukuyañ atipjäna sasin amuyta?" Ninax sasaw ch"axwäna. "¿Kunatsa uka soldadonakajj uka uniformenak uchasisajj nasïwitpach jan wali jaqenakäpjjäna ukat jan jiskʼachañjam qhoru jaqenakäpjjäna uk jisktʼasirïtati?" Uka arunakapajj masinakapan amuktʼat lupʼipkäna ukanwa istʼasïna. "Jichhax jisk"a wawanakarus jan walinak lurapki ukanakat amuyt"añäni, Detlef. Waranqa waranqa nazis ukanakax pachpa amuyunïpxänwa, pachpa nivel de crueldad, jan jiskt"asisaw jisk"achañ kamachinakap phuqhapxäna, p"iqin jariqat zombies ukanakar uñtasita. Nayax apuestas Hitler ukat Himmler jupanakax uka nayra organismo ukx Himmleran mä experimentopan jikxatapxatayna".
  
  Chachanakax iyaw sapxänwa, machaq uñstawipatx walpun muspharat uñnaqani.
  
  Detlef chachajj ñikʼutap chʼalljjtayasisajj nazi soldadonakan jan wali sarnaqapjjatapat lupʼisajj akham sänwa: "Ukajj wali askiwa" sasa.
  
  Kirill chachajj invitadonakaparojj akham sänwa: "Propagandampi pʼeqe jariqatäpkaspas ukham amuyapjjerïta, ukampis ukanjja sinti cheqañchañaw utjäna. Aka nivel de unidad ukax janiw natural ukhamäkiti. ¿Kunatsa jumax Sala Ámbar sat chiqarux qharüru arumax maldición sasin sista?"
  
  Nina kullakajj ñikʼutap chʼoqtʼasisaw akham säna: "Suytʼam, ¿uka toqet yattati?"
  
  Kirill kullakajj jiskʼachat uñkatataparojj wali qhuru uñkatasaw jaysäna. "Jïsa! ¿Kuns jumax amuyta taqi uka maranakanx estaciones digitales ukanakamp lurasktanxa? Uraqpachanx códigos ukanakaw apayanipxta, aliados ukanakar yatiyañataki, khitinakatix jaqinakar jan walt"ayañ munapki ukanakat yatiyawinak uñt"ayañataki. Ámbar ukan jist"antat ch"uqitxa yattanwa kunatix yaqha nazi bastardo ukaw Gustloff jan walt"äwit mä mara qhipat tatajaru ukat empresapar contra apnaqatayna".
  
  "Ukatpï jumanakax aka thaqhañat aynacht"ayañ munapxtaxa", sasaw Perdue jupax saraki. "Jichhax amuyasxtwa".
  
  "Ukhamaxa, ¿uka pallapallaxa yatxatiriruxa taqpacha yatiyataynati?" -sasawa Sam jilïri jaqiruxa jiskt"äna.
  
  "Kunjamarak capitan kamachipat qhispiwayi sasaw jiskt"apxi, ukatx jupax jaysawayiwa, capitanax janiw jak"achasiñjamäkänti, ukatwa janipuniw kamachi ist"kti" sasaw Kirill jupax qhanañcht"i.
  
  "¿Kunatsa jupar jan jutkaspäna?" -sasawa Perdue jilataxa jiskt"äna, mä jisk"a cuadernoru chiqapa qillqt"asa.
  
  -Janiwa arskiti -sasa. Ukampis capitanajj janiw jupamp chika mä cuartonkaspänti. Inas ukat janïr sesión tukuykipanx balamp jiwayatächi, inas uka jaqin sutip arnaqapxatap layku. Jupanakax yatiyawinak imantatap amuyapxi, ukatwa jiwayapxi" sasaw Kirill-ax amparap luqxatäna. "Nayax amuyta, inas radiación ukax utjchispa".
  
  "¿Kunatsa radiación ukax utji? Nayax yatkta ukhamarjamax uka pachanx janiw Rusia markanx actividades nucleares ukanakax utjkänti", sasaw Ninax Kirill jupatakix juk"amp vodka ukat jupatakikiw vino warantawayi. "¿Akan cigarro pitasmati?"
  
  Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Chiqansa" sasa. Ukat uka jisktʼaparuw jaysäna. "Nayrïr llijulliju. Uñjapxtawa, nayrïr bomba atómica ukax estepa kazajistán uksanw 1949 maran phallawayi, ukampis kuntix jan khitis sapkätam ukax experimentos nucleares ukax 1930 mara tukuyatpachaw utjawayi. Nayax amuyta, aka ucraniano pallapallax janïr Ejército Rojo ukar jawillt"atäkasax Kazajistán markan jakaskäna, ukampis" jan yäqasaw amparanakap luqxatäna, "pantjasiristwa".
  
  "¿Kuna sutimpis qhepäjjat arnaqasipjje janïr soldador jiwayapkäna ukhajja?" - Perdue kullakaxa jani kawkitsa jiskt"äna. Uka jaqejj khitïnsa uk yatiñajj wali chʼamakïkaspas ukhamwa amuyäna.
  
  "UKXATA!" - Kirill kullakaxa wali ch"amawa. "Jïsa, maynin arnaqasitap istʼasma, jarkʼañ munkaspa ukhama" sasa. Jupax llamp"u chuymampiw mä arnaqasiñat yatiqasïna. -¡Camper!
  
  
  23 t"aqa
  
  
  Perdue chachajj uka suti istʼasajj wali ajjsarañaw chuymapar katjäna sasaw amuyasïna. Uka toqetjja janiw kuns lurañjamäkänti. "Perdón" sasaw perdón mayïna ukat jankʼakiw bañoruw saräna. Qunqurt"asisaw Perdue chachax purakapan utjki ukanak chhuxriñchjasïna . Ukaw juparux muspharayäna. Kirill chachajj janïr uka uñtʼat suti arskäna ukhajja, janiw kunapachas usutjam amuyaskänti, ukampis jichhajj uka ajjsarañ arunak istʼasajj taqe cuerpopaw khathattʼasjjäna.
  
  Yaqhipanakax Perdue chachan umañap jan chʼamanïtapat larusipkchïnxa, jupax purakapan wali axsarkañ chuyma chʼallxtataw jikxatasïna, ukat machaq llakiruw purtʼasïna. Ch"uñumpi ukat calenturampi, jutïr jan jark"at q"umachasiñatakix baño katthapïna.
  
  "Kirill, ¿uka tuqit yatiyapxitasmati?" - Jiskt"ata Detlef. "Gabi kullakax sala de comunicación ukanw taqi yatiyawinakap Sala Ámbar ukan jikxatawayta". Ukat saytʼasisaw camisap jistʼaräna, ukhamatwa chalecopar chintʼat medalla uñachtʼayäna. Ukat apsusaw Kirill kullakarojj churäna, jupajj wal muspharat uñnaqäna.
  
  "¿Kunas akaxa?" Ninax jachaqt"asïna.
  
  "Akax mä medalla especial ukawa, ukax Praga markan qhispiyasiñan chikancht"asir pallapallanakaruw churasiwayi, amigoja", sasaw Kirill jupax nostalgia ukamp arsuwayi. "¿Gabi chachan yänakapat aka apsuwaytati? Jupax Sala Ámbar ukat Ofensiva de Praga ukanakat wal yatkaspa ukhamänwa. Akax mä suma coincidenciawa, ¿janich ukhamäki?"
  
  -¿Kunas pasäna?
  
  "Aka audio clip ukan ch"axwata pallapallax Ofensiva de Praga ukan chikancht"asiwayi, ukatw aka medallax juti", sasaw kusisitaw qhanañcht"awayi. "Kunalaykutix unidad ukanx jupax irnaqäna, 4r Frente Ucraniano, ukax Praga markar nazis ukan apnaqawipat qhispiyañatak operativo ukan chikancht"asiwayi".
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Taqe yatktanjja, uka pachpa soldadotwa jutaspäna" sasa.
  
  Detlef chachajj kusisitaw akham säna: "Uka pachpa tiemponjja, chuym chʼalljjtayiri ukat muspharkañarakïnwa" sasa. "Janiw sutinïkiti, ¿janich ukhamäki?"
  
  "Janiwa, pampachapxita" sasaw dueñopax säna. "Gabi kullakax aka pallapallan wawanakapat mä medalla katuqaspa ukhax wali askïspawa, kunapachatix Sala Ámbar chhaqhatapat yatxataskäna ukhaxa". Jupax llakitaw jachaqt"asïna, wali munasiñampiw jupat amtasïna.
  
  Nina kullakajj jan amuytʼasisaw pʼeqep amparapar samartʼayasajj akham säna: "Jumajj libre jakasiñatak chʼajjwasiri sasaw sayäta" sasa. "Akax mä suma qhanañcht"awiwa khititix mä organizacionar uñt"ayañ yant"ki, ukax taqpach uraqpachar katuntañatakiw ch"amanchaski".
  
  Jupajj akham sänwa: "Chiqpachapuniw Nina" sasa.
  
  Sam jilatajj kunas Perdue chachan jan walïki uk uñjiriw saräna.
  
  "Ey, nayra gallo. ¿Jumajj walikïsktati? -sasawa Perdue-n qunqurt"ata janchiparu uñkatasa jiskt"äna. Janiw kuna jaysäwis utjkänti, ukat baño patxaruw quntʼatäskir jaqix janiw mä chuyma chʼallxtañ aru istʼaskänti. "¿Purdu?" Sam jilatajj nayrar sartasaw Perdue jilatarojj amparapat qhepar jaqontäna, ukat jan kuns istʼasaw jikjjatäna. Qalltanjja, Sam chachajj amigopajj desmayatäkaspas ukhamwa amuyäna, ukampis Sam chachajj vital señalanakap uñakipäna ukhajja, Perdue chachajj wali muspharatap amuyasïna.
  
  Jupar sartayañ yant"asax Sam jupax sutip jawsaskakïnwa, ukampis Perdue jupax janiw amparapamp jayskänti. "Purdue" sasaw Sam chachajj chʼamampi ukat jachʼat jawsäna ukat amuyupanjja mä chhuxriñchjasiñaw utjäna. Mä akatjamatwa chʼamajj jalluntäna ukat chʼamanïkaspas ukhamwa amuyasïna. "Perdue, sartam" sasaw Sam chachajj mayïna, Perdue chachan amuyupampi mä conexión uñstayasa, ukampis janiw sartaykänti. Kimsa kutiw ukham yantʼäna, sapa kutiw jukʼamp sum amuytʼasïna ukat amtapsa jukʼampiw chʼamachasïna, ukampis inamayakïkänti. -Janiw nayax uk amuykti -sasa. ¡Ukham jikjjatasïta ukhajj walikïñapawa!"
  
  "¡Detlef!" Sam sat chachajj jawsäna. "¿Akan yanaptʼapxitasmati?"
  
  Jach"a alemán jaqix pasillot jank"akiw sarawayxäna, kawkhantix Sam-an arnaqasitap ist"äna.
  
  "Ikiñar apañ yanapt"apxita" sasaw Sam jupax jacht"asïna, Perdue sat jaqir sayt"ayañ yant"asa. Detlef chachan yanapt"apampiw Perdue sat chachar ikiñar uchapxäna ukat kunas jupar jan waltʼayäna uk yatiñatakiw sartasipxäna.
  
  Ninax akham sänwa: "Akax muspharkañawa. "Janiw machjayirïkänti. Jupax janiw usut uñnaqt'anïkänti, janirakiw kunas uñnaqkänti. Kunas kamachi?
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Jichhakiw chhuxriñchjasïna" sasa. "Ukampis janiw kunjamatsa sartayañjamäkänti" sasaw Nina kullakarojj säna, ukat machaq yatiñapsa apnaqarakïnwa, "kunsa yantʼkchiyätsa" sasa.
  
  "Akax llakisiñawa", sasaw yatiyawip chiqanchawayi.
  
  "Jupax taqiniw ninamp nakhantatäxi. Manq"a veneno ukar uñtasitawa", Detlef jupax amuyt"awayiwa, ukampirus dueñopat mä jan wali uñkatawi katuqañataki. "Nayax llakistwa, Kirill. Janiw nayax manq"a phayt"añamatak jisk"achañ munkti. Ukampis sintomanakapax akham uñtasitawa" sasa.
  
  Perdue sat chachar sapa hora uñakiptʼasa ukat sartayañ yantʼasajj janiw kuns lurkänti. Uka akatjamat calenturampi ukat nauseas ukamp tʼaqhesitapatjja, wal muspharapjjäna.
  
  "Nayax amuyta, inas qhipa jan walt"awinakax utjchispa, kunatix uka katari p"iyan t"aqhisiyat uñjasiwayi, kunatix juparux paskatayna" sasaw Ninax Sam-ar jisk"at arsüna, Perdue-n ikiñan qunt"atäsipkäna ukhaxa. "Janiw kuntï jupamp lurapkäna uk yatipkti. ¿Mä kasta venenompi jan ukax Diosax jan munkaspa, mä jiwayir virus ukamp inyectapxaspäna ukhaxa, ¿kamachasmasa?"
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Janiw tʼijtjjañap yatipkänti" sasa. "¿Kunatsa usutäñap munapjjaspa ukhajja, ¿kunatsa enfermería ukan imapjjaspa?"
  
  "¿Inas jupar qhespiyañäni ukhajj usuntañataki?" - Jupaxa jank"akiw jiskht"äna, jach"a ch"uxña nayranakapaxa axsarañampi phuqt"ata. "Ukax mä conjunto de herramientas insidiosas satawa, Sam. ¿Ukat muspharasmati?
  
  Sam jilatajj iyaw sänwa. Janiw kunas uka jaqinakan jinchupat pasañapatak jaytkänti. Ch"iyara Intix niya jan tukuskir jan walt"äwinak utjañapatak ch"amanïtaynawa ukat ukatakix jan wali yatiñanakax wakiskirïnwa.
  
  Detlef jupax cuartopankänwa, Millan intercambio telefónico ukan yatiyawinak apthapiskäna. Mä warmin arupax mäkiw jakhüwinak liyt"äna, Detlef-an ikiñ uta punkup anqan jan sum katuqatätapat Sam ukat Nina-t pasillot saraqasinx amukt"ayatänwa. Kirill chachajj janïr manqʼañ qalltkasajj granerop jistʼantañapänwa ukat autop apnaqañapänwa. Invitadonakapax qharüruw sarxapxañapäna, ukampis jupax Sala Ámbar ukar jan thaqhasipkakiñapatakiw amuyt"ayañapäna. Qhiparusti, jupanakax walja jaqinakjamaw uka jiwayir milagron qhipharkir yänakap thaqhañ munapxaspäna ukhaxa, janiw kuns lurañjamäkänti.
  
  Perdue chachan nayraqatap mä q"uma t"axsuñamp pichthapisinx wali jilxattaskir calenturap jan sinti utjañapatakix Ninax Detlef ukar uñjiriw saräna, Sam jupax duchaskäna ukhakama. Jupax llamp"u chuymampiw thuqt"äna.
  
  Detlef jilatajj akham sänwa: "Nin, mantam" sasa.
  
  "¿Kunjamatsa nayajj uk yatta?" -sasawa kusisita jachaqt"asis jiskt"äna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Janiw khitis jumar uñtasit akax wali askïkiti, jan ukasti nayat sipansa, chiqpachansa" sasa. "Jichha arumax mä jaqit mä yatiyaw katuqta, ukax estación ukankiwa. Ukat Sala Ámbar ukar thaqhaskakiñäni ukhajj jiwañäniwa sasaw sitäna, Nina" sasa.
  
  "¿Jichhax jakhunak chiqaparu qillqt"atamat chiqati?" - sasaw jiskt"äna.
  
  "Janiwa, janiw jakhüwinakakiti. Uñtaña." Jupajj celularap uñachtʼayäna. Mä yatiyaw mä jan thaqhañjam jakhüwit apayatäna, uka jakhüwix mä enlace ukampiw uka estación ukar apayatäna. "Aka emisoraruw radio sintonizayäta ukat jupax jaytxañamawa sasaw sitäna -inglés qhana arunxa".
  
  "¿Ajjsarayapjjtamti?" Jupajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna. "¿Janiw yaqhax jumar t"aqhisiyapktamti?"
  
  "¿Kunjamatsa uka estacionan frecuenciapampi mä mensaje apayanispa ukat ukan parltʼaspa?" sasaw ukham säna.
  
  "Janiwa, janiw ukham sañ munkti. ¿Kunjamatsa Milla markatätap yatta? Uraqpachanx walja ukham estaciones ukanakaw ch"iqintatäski, Detlef. Khitinakampitï parltʼaskta uk sum amuytʼasim" sasaw jupajj ewjjtʼäna.
  
  -Jumax chiqaw sasma -sasa. Janiw uka tuqit lup"iskayätti", sasaw iyaw säna. "Kuntï Gabi kullakajj munaskäna, kuntï jupajj wal munkäna ukanak imañ wal munjjayäta, ¿yatitati? Ukaw jan walinakat juykhuptayitu, ukat awisax...janiw kuns lurkti" sasa.
  
  "Walikiwa, jumax uñjañamawa, viudo. Akapachax jumat dependiwa" sasaw Ninax ch"amañcht"asis amparap ch"allxtayäna.
  
  Detlef kullakajj uka arunakap istʼasajj mä amtampiw amuyasïna. Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Nayarojj gustitu" sasa.
  
  "Kuna?" -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  "Aka sutix viudowa. Mä superhéroe ukham ist"asi, ¿janich ukhamäki?" sasaw jachʼañchaskäna.
  
  "Nayax amuyta, chiqpachansa, uka arux mä llaki estado uñacht"aykchisa, wali sumawa. Ukax chuyma ch"allxtayir kunat parli", sasaw saraki.
  
  Ukat pʼeqep chʼoqtʼasisaw akham säna: "Ukajj cheqäskapuniwa, ukampis jichhajj ukham jaqëtwa, ¿yatitati? Viudo jaqïñax nayax wali Gabi chachan chachapätwa sañ muni, ¿yatitati?"
  
  Nina kullakajj Detlef chachan kuntï uñjkäna ukajj wal gustitäna. Chhaqhatäwipan infierno taypin sarnaqasax wali llakit sutip apsusaw mä oda ukar tukuyañ atipxatayna. "Akax wali thayawa, viudo."
  
  "Ay, chiqans, akax chiqpach estación ukan jakhüwinakapawa, jichhürunakan Milla ukan jakhunakapawa", sasaw Ninarux mä papel churäna. "Jumanakax akax descifrarïtawa. Kunatï jan gatillonïki ukanakanjja, wali ajjsarkañätwa" sasa.
  
  Nina kullakajj akham sasaw ewjjtʼäna: "Walikiwa, ukampis teléfono aptʼasiñamawa sasaw amuyta" sasa. "Jupanakax numerom utjchi ukhaxa, arknaqapxitaspawa, ukat nayax uka yatiyaw katuqkta ukat wali jan waliw jikxatasiyäta. Jan jupanakar uñachtʼayañäniti, ¿janich ukhamäki? Janiw jiwat sartañ munkti -sasa.
  
  "Ukham jaqinakax teléfononakasar jan arknaqasaw jikxatapxistaspa uk yattati, ¿janich ukhamäki?" sasaw jaysäna, uka suma uñnaqtʼan sarnaqäwinakat yatxattʼat jaqit wali chʼamampiw uñchʼukisïna. "Waliki. Nayajj jaqunukurakïwa -sasa.
  
  "Ukhamajj jichhajj khitis mensajenak toqew ajjsarayaskistu?" -sasawa Perdue chachaxa jan amuyt"asis punkuru ch"allt"asïna.
  
  "¡Arkapxam!" Ninax arnaqasïna ukat kusisita jamp"att"añatakiw nayrar t"ijtäna. "Ukat sartatamat wal kusista. Kunas kamachi?
  
  "Chiqpachansa teléfonomat jithiqtañamawa, Detlef. Warmimar jiwayir jaqinakaw jumamp jikisipxaspa" sasaw viudo warmirux säna. Nina kullakajj wali wakiskirïtap laykojj mä jukʼa jaytjataw jikjjatasïna. Jupajj jankʼakiw sarjjäna. -Kunjämtix munkta ukhamarjam luram -sasa.
  
  "Chiqpachansa, ¿khitinakas uka jaqinakaxa?" Detlef jilatajj wali jachʼatwa arsüna. Perdue chachajj janiw jupan amigopäkänti. Warmipar jiwayatapat suytʼkäna uka jaqen dictatäñajj janiw jupar gustkänti. Jupax wali janiw chiqpach jaysäwinïkänti khitis warmipar jiwayatayna, ukhamax jupar uñjasax Nina ukat Sam jupanakan askipatakikiw sum apasipxatayna -jichhatakix.
  
  "¿Kawkinkis Sam sat chachajj?" -sasawa Ninax jiskt"äna, cerveza lurañ gallo nuwasiñ jark"aqasa.
  
  Perdue jilatajj jan kuns amuyasajj akham sänwa: "Duchanwa" sasa. Ninax janiw uka amuyupax gustkänti, ukampis testosterona ukamp chʼalltʼat pissing sat chʼaxwäwinakan chika taypin sarnaqañ yatirakïnwa, ukampis ukax janiw juparux gustkänti sañ munkänti. "Akax juk"amp jaya ducha ukhamäpachänwa" sasaw jach"at arsüna, Perdue-rux pasillot mistuñatakiw pasäna. Jupax cocinaruw café lurañatak saräna, ukhamat uka ch"amakt"at pachax qhant"ayañataki. "¿Jichhakamax jariqasirïtati, Sam?" Baño pasasajj jiskʼachasïna, ukanjja umajj azulejonakar chʼalltʼaskäna uk istʼäna. "Ukax jilïr jaqirux taqpach junt"u umap apt"asiniwa." Ninax mä hora jilaw café umañamp kusistʼasax machaq códigonak descifrar saräna.
  
  -¡Jesucristo! - sasaw mä akatjamat arnaqasïna. Ukat perqaruw kuttʼanïna ukat uka uñjasajj lakap chʼoqtʼasïna. Qunqurinakapax ch"uqt"asisaw juk"at juk"at liwxatasïna. Nayranakapajj chʼamaktʼäna, ukat uka nayra rusa jaqerukiw uñchʼukïna, jupajj wali munat sillun qontʼatäskänwa. Nayraqatapan mesa patxanxa, vodka phuqt"ata vasopaw sayt"atäskäna, ch"iwipan suyt"askäna, ukat jupan jak"apanx wila masipampiw samart"askäna, ukax p"akjat espejon ch"akhapampiw kunkap khuchhuqatayna.
  
  Perdue ukat Detlef jupanakax t"ijtxapxäna, nuwasiñatakix wakicht"atäpxänwa. Jupanakax mä axsarkañ uñacht"äwimpiw uñjasipxäna ukat Sam jupax bañot jupanakamp chikt"atäñapkamax musphataw sayt"asipxäna.
  
  Kunjamtï uka chʼaxwäwix utjkäna ukhaxa, Nina kullakax wali chʼamampiw khathatiñ qalltäna, Detlef chachan cuartopankkäna ukhaw uka ajjsarkañ jan waltʼäwix paspachäna ukat jachtʼasïna. Sam sat chachajj toallampikiw uka jilïr jaqerojj yatiñ munir jakʼachasïna. Kirill chachan amparapajj kawkhansa jikjjatasïna ukat kunka patat manqhankir usuchjatajj kawkirus purïna uk sum yatjjatäna. Uka jan waltʼäwinakajj jiwañampikiw utjäna; ukax katuqañapänwa . Mayni pä jaqiruw uñtäna. Uñkatatapanxa janiw kuna suyt"awis utjkänti, ukampis ukanx mä ch"amaka iwxt"awiw utjäna, ukax Ninax juparux mayjt"ayañapatakiw ch"amanchatayna.
  
  "Sam, mä kutix isimp isthapt"asisax wakicht"asiñ yanapt"apxitasmati?" - sasaw jiskt"äna, kayunakapat sartasinx chhuxriñchjasïna.
  
  "Jïsa".
  
  
  24 t"aqa
  
  
  Kirill chachan janchipar uñjasa ukat ikiñapar sábanas ukanakamp chintʼapjjäna ukhajja, utanjja, jan waltʼäwinakampi ukat llakisiñampiw phoqantatäjjäna. Ninax mesa jak"an qunt"atäskäna, wali jachaqt"asis awisax wali jachaqt"asiskäna, uka munat nayra rusa jiwatapatxa. Jupan nayraqatapanx Perdue-n autopa ukat laptop-apaw utjäna, uka autonx juk"at juk"at chikat chuymampiw Detlef-an secuencias de números ukanakap descifrarkäna. Café-pajj thayapunïnwa ukat cigarro paquetepas jan llamktʼatäjjänwa.
  
  Perdue kullakajj jupar jakʼachasïna ukat llampʼu chuymampiw sinttʼasis jampʼattʼasïna. "Nayax walpun llakista, munasiña. Nayajj yattwa jumajj uka jilïr jaqerojj yupaychayäta" sasa. Ninax janiw kuns siskänti. Perdue chachajj llampʼu chuymampiw ajanupar ajanup chʼalljjtayäna, ukat kunjamsa jankʼak temperaturapajj normalar kuttʼjjäna ukakiw lupʼïna. Chuymapan tapap manqhanjja, akham sasaw jiskʼat arsüna: "Aka alemán chachampi amuyasim, achiktʼasismawa, munat masija. Jupax mä maldito suma actorjamawa, ukampis alemán ukhamawa. ¿Akampi kawkirus saraskta uk uñjtati?"
  
  Ninax jachaqt"asïna. Nayranakapaxa Perdue-n nayranakapamp jikisipxäna, kunawsatix jupax ñik"utap ch"uqt"askäna ukat amukiw qhanañcht"añ mayirakïna. Jupax chhuxriñchjasïna ukat sapakïpxatap yatiñatakiw uñch"ukisïna.
  
  "Jupax celularap imañ amti. Janiw kunas jupat yatisktati, jan ukasti Berlín markan jiwayañ yatxatäwin chikanchasitapat sipansa. Taqe yatktan ukarjamajja, inas jupajj nayrïr jaqëchispa. Jupaw warmipar jiwayaspa, kunapachatix uñisirinakan ladopan anatt"aski uk amuyasa", sasaw llamp"u chuymamp versión ukar uñacht"ayäna.
  
  "¿Jiwayañ uñjtati?", embajadanxa, ¿juma pachpas istʼasktati?" -sasawa colerasiñampi jiskt'äna: "Jupaw qhispiyañataki yanapt'itu, Perdue. Janitï jupax utjkaspän ukhaxa, Sam ukat nayax janipuniw chhaqxatam yatipkayätti. Janitï Detlef-ax utjkasapän ukhax janipuniw kawkhans yatipkayätti". Kazajistán Ch'iyara Inti Ch'uqi jikxatañataki." qhispiyañataki."
  
  Perdue kullakajj jachaqtʼasïnwa. Uka ajanupan uñnaqapajj atipjatapwa uñachtʼayäna. "Ukhamapuniw nayajj sañ munta, munat kullaka. Ukajj mä sipitawa. Janiw taqe ewjjtʼanakaparjam sarnaqañamäkiti. ¿Kunjamarak yattasti jupax janiw jumarusa Samampiru nayar irpkiti? Inas jumanakajj nayar jikjjatapjjchisma; nayaruw mistuñajajj wakisïna. ¿Taqi akax mä jachʼa amtäwin chikachasitati?"
  
  Ninax janiw iyaw sañ munkänti. Aka chiqanx Detlef-aruw nostalgia-t jan walt"äwinakar jan nayranakap jist"arañapatak achikt"askäna, ukampis ¡chiqpachapuniw ukham luraskäna! Perdue kullakajj cheq parlatapajj janiw pächasiñapäkänti, ukampis kunjamsa aljantatäspa uk janiw amuyañjamäkänti.
  
  "Ch"iyara Intix jilpachax alemán jaqiwa", Perdue jupax pasillo uñakipt"asax jisk"at arsusiskakïnwa. "Jupanakax taqi chiqanw jaqinakapax utji. Ukat ¿khitinakarus aka planetan ajanupat jukʼamp pichthapiñ munapxi? Naya, juma ukat Sam. ¿Kunas juk"amp askïspa taqinirus mä tesoro jan jikxatañjam thaqhañasataki, mä doble agente Black Sun operativo ukar jan walt"ayat jaqir uñt"ayañat sipansa? Mä jan walt"ayat jaqix taqi jaysäwinakanïki ukax juk"ampiw...mä jan wali jaqir uñtasita."
  
  "¿Uka yatiyäwinak descifrar atipxtati, Nina?" - Detlef jupax callit mantasinx kamisap ch"allxtasaw jiskt"äna.
  
  Perdue kullakajj jupar uñchʼukiskäna, janïr cocinar umañar sarkasajj qhep qhepa kutiw ñikʼutap amparamp luqxatäna. Ninax thayampiw anatañapa ukat Detlef jupax jan wali equipon anatt"askiti janicha uk kunjamatsa amuyt"añkama. Ukat kuna pächasiñanakatï utjkäna ukanak imantasaw akham säna: "Niya wakichtʼatäjjtwa" sasa. "Kunas askïki uk jikxatañatakix walja yatiyäwinak jikxatañakiw suyt"askta. Aka yatiyäwix Sala Ámbar ukan kawkhans utji uka tuqit jan parlkchi ukhaxa, ¿kamachasmasa?
  
  "Jan llakisimti. Ukhamächi ukhajja, Ordenar pʼeqempiw atacañäni. Fuck the Amber Room" sasaw säna. Jupax Perdue-t jithiqtañatakiw ch"amanchawayi, juk"ampis jupamp sapakïñat jark"aqasiñataki. Uka paninix janiw sum apasxapxänti. Sam jilatajj jaya cheqankänwa ukat jila partejj sapakiw cuartopan sarnaqäna, ukat Nina kullakajj qʼal sapakïkaspas ukhamänwa.
  
  "Jichhakiw sarxapxañäni" sasaw Ninax jach"at iwxt"äna, taqiniw ist"apxañapataki. "Nayaw aka transmisión ukar descifrarä, ukatx janïr khitis jikxatkipanx thakhinjam sarañaw wakisi. Kirill jiwatan janchipatx local autoridadanakaruw jawst"apxä, kunawsatix aka chiqat jayarst"apkä ukhaxa".
  
  Perdue jilatajj kawkhantï inti jalant uñchʼukkäna uka punkun saytʼatäsajj akham sänwa: "Iyawstwa" sasa. "Sala Ámbar sat utar jankʼak puriñäni ukhajja, jukʼamp sumäspawa."
  
  "Kunapachatix chiqap yatiyäwinak jikxatktan ukhakama" sasaw Ninax jutïr chimpu qillqt"asax saskakïna.
  
  "¿Kawkinkis Sam sat chachajj?" -sasawa Perduex jiskt"äna.
  
  Detlef jilatajj akham sänwa: "Kirill chachan qʼañunakap qʼomachapkta uka qhepatjja, cuartoparuw saräna.
  
  Perdue kullakajj Sam jilatampiw kuna suytʼäwis utjäna ukanakat parltʼañ munäna. Nina kullakajj Detlef jilatarojj jan tiemponïñapatak yanaptʼkaspäna ukhajja, Sam sat chacharuw yatiyarakispäna. Punku llawintäna, ukampis janiw kuna jaysäwis utjkänti. Perdue jilatajj Sam jilatarojj ikiñar sartayañatakiw jukʼamp jachʼat thuqtʼäna. "¡Cleve yatichiri! Jichhajj janiw qheptʼañ horasäkiti. ¡Jankʼak wakichtʼasiñasawa!"
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Nayajj katoqawayta" sasa. Detlef kullakajj jupamp chikaw mesa jakʼan jutäna, Milla kullakajj kuntï siskäna uk uñjañ wal munäna.
  
  -¿Kunsa jupax siski? - sasaw Nina jak"ankir mä sillun qunt"asisin jiskt"äna.
  
  "Inas akax coordenadas ukar uñtasitächispa? ¿Uñjtati? "jupax mä papel churasax iwxt"äna. Uk uñchʼukiskäna ukhajja, Nina kullakajj kʼari mensaje qellqatap amuyaspa ukhajja, kunsa lurani sasaw jisktʼasïna, ukhamat sapa paso yatpachati janicha uk yatiñataki. Jupax uka yatiyäw fabricat luratayna, jupax irnaqawipat pächasiñap suyt"äna. Ukatxa, jupax numeronak secuencianakapampix uka tama pʼiqtʼaskiti janicha uk yatispawa.
  
  "¡Sam jilatajj janiw utj-jjeti!" Perdue kullakajj arnaqasïna.
  
  -¡Janiw ukhamäkaspati! Ninax kutt"ayasaw arnaqasïna, Detlef-an jaysäwip suyt"asa.
  
  "Janiwa, chiqpachansa sarxataynawa" sasaw Perdue-x uta taqpach thaqhasax jach"at arsüna. "Taqi chiqanwa uñchʼukiyäta. Ukat anqansa uñakiptʼaraktwa. Sam jilatajj sarjjänwa" sasa.
  
  Detlef sat chachan celularapaw istʼasïna.
  
  "Altavoz ukar ucham, campeón" sasaw Perdue chachajj wal chʼamachasïna. Detlef chachajj vengasiñatak sonrisampiw istʼäna.
  
  Jupajj akham sänwa: "Holzer" sasa.
  
  Uka chachanakajj qhepäjjat parltʼasipkäna ukhajja, maynir mä teléfono pasayapjjatap istʼapjjäna. Ninax alemán jiskʼa yantʼäwip jan tukuyañjamätapat llakisïnwa.
  
  Milla kullakat cheqpach yatiyäwipajja, jupajj descifraränwa, janiw numeronakakïkänti ni coordenadas ukanakakïkänti. Ukajj jukʼamp llakisiyänwa. Telefono tuqi jawstʼapkäna uk istʼkasaxa, nayrïr mensajempi qillqtʼat papelarux jiskʼa amparanakapamp imantayäna. Nayraqatax "Tajfel ist Gekommen" sasaw qillqt"ata, ukatx "instalación"refugio" ukatx "contacto requerido" sasaw qillqt"ata. Qhipa chiqanx "Pripyat, 1955" sasakiw qillqt"ata.
  
  Telefono parlante tuqiw mä uñt"at aru ist"apxäna, ukax juk"amp jan wali axsarañanakap chiqanchawayi.
  
  "¡Nina, ¡jan kuntï sapki uk istʼamti! ¡Ukat qhespiyätwa!"
  
  -¡Sam! - sasaw chhuxriñchjasïna.
  
  Jupanakax mä ch"axwäw ist"apxäna, kunawsatix Sam juparux katuntirinakax jan wali luratapat janchi tuqit mutuyapxäna. Qhepäjjatjja, mä chachajj kuntï sapkäna uk sañapatakiw Sam sat chachar mayïna.
  
  Sam jilatajj jichhak jawqʼjatapat wila chʼalljjtayasaw akham säna: "Sala Ámbar sat cheqajj sarcófago ukankiwa" sasa. "Jumax 48 horanakaw jupar kutt"ayañatakix utji jan ukax Canciller alemán ukar jiwayapxani. Ukat... ukat", sasaw jachaqt"asïna, "UE ukan apnaqañapataki".
  
  "Khiti? Sam, ¿khitis?" -sasawa Detlef jilataxa jank"aki jiskt"äna.
  
  "Janiw khitis jamasatäkiti, amigoja" sasaw Ninax jan kun imt"as säna.
  
  "¿Khitirus aka churañäni?" Perdue sat chachajj uka taypinkänwa. -¿Kawkhansa ukat kunapachas?
  
  Uka jaqejj akham sänwa: "Qhepatjja ewjjtʼanak katoqapjjäta" sasa. "Aleman jaqix kawkhans ist"añapa uk yati."
  
  Uka jawsañax mä akatjamat tukuyxäna. "Ay Diosay" sasaw Ninax amparanakapamp jachtʼasïna, amparapampiw ajanupar chʼuqtʼasïna. "Jumax chiqaw sasma, Perdue. Millax taqi ukanak qhipäxankiwa" sasa.
  
  Jupanakax Detlef ukar uñkatapxäna.
  
  "¿Nayax aka tuqit juchanïtwa sasin amuyta?" - jupax arxatasïna. "¿Jumajj loqtatätati?"
  
  "Jumaw jichhakamax taqi yatichäwinak churapxitu, tata Holzer - janiw juk"ampikiti, Milla transmisiones ukarjam. "Ch'iyara Inti" ukax pachpa canal tuqiw jiwasan yatichäwinakas apayani. ¡Uka fucking calculacionanak lurapxam!" - Ninax arnaqasïna, Perdue sat jaqimp jark"ata, ukhamat jach"a alemán jaqir jan atacañapataki.
  
  "¡Janiw nayajj aka toqet kuns yatkayätti! ¡Juramento lurta! ¡Purdue sat markaruw thaqhaskayäta, kunjamsa warmijajj jiwäna uk qhanañchtʼañataki, ¡Diosan askipataki! ¡Esposajar jiwayir jaqir jikxatañakïnwa, janiw akax utjkänti! Ukat jupax chiqaw sayt"atäski, Munat, chiqaw jumamp chika. Jupatakix wali ch"amanchatawa, taqi uka pachanak qhipatxa, ukat taqi uka pachanakax Gabi jiwayatapat yatipxtawa", sasaw Detlef jupax wali colerat arnaqasïna. Ajanupax wilaruw tukuwayxäna ukat lakapax colerat khathatirakïnwa, kunawsatix Glock-ap jupanakar uñacht"ayäna, nina nakhantayañataki.
  
  Perdue kullakajj Nina kullakaruw katjäna ukat jupamp chikaw pampar jaqontäna. "¡Bañoru, ¡Nina! Nayraqata! Nayraqata!"
  
  "¡Akham sapxsma sasmaxa, jiwayapxäma sasaw juramento lurta!" - jupax nayrar sartayasax juparuw arnaqasïna, juk"akiw suma amtat balanakat jaltxatayna.
  
  "Janiw nayax ukham lurkäti, sasaw arsuwayta. ¡Ukham sarnaqañamawa! ¡Jupajj cheqapuniw jiwasatak juti!" - Perdue ukaxa achikt"asitaynawa kunjamatixa jupanakaxa baño umbral uksa chiqaru makhatapxäna. Detlef chachan ch"iwipax, pasillo pirqa qhipäxanx jach"apuniwa, jank"akiw jupanak tuqir sarawayxäna. Baño punku chʼalltʼasaw jistʼantapjjäna, kunjamtï yaqha disparojj istʼaskäna ukhama, acero punku marcoruw chʼalltʼasïna.
  
  "Ay Diosay, jiwayapxitaniwa" sasaw Nina kullakax jach"at arsüna, nayrïr yanapt"äwinakax kuna ch"ullqhis apnaqaspa uk uñakipäna, kunapachatix Detlef jupax jan jark"ataw punkut jaltxatayna. Ukat acerot lurat mä tijera jikjjatasaw qhepa bolsillopar uchasïna.
  
  "Ventana yant"am" sasaw Perdue chachajj nayranakap pichthapisin ewjjtʼäna.
  
  -¿Kunas jan walïki? - sasaw jiskt"äna. Perdue kullakajj wasitat usut uñnaqäna, wal chʼuñuyasïna ukat bañera amparapat katthapisirakïnwa. "Ay Dios, janiw mayampsa" sasa.
  
  "Uka aruxa, Nina. Chachax telefonot jawst"atawa. Nayax jupar uñt"awaytwa sasaw amuyta. Jupan sutipax Kemper satawa. Kunapachatï discoman sutip sapkäna ukhajja, jichhajj kunjamtï jikjjataskta ukhamarakiw jikjjatasiyäta. Ukat Sam chachan teléfonopan uka jaqin arup ist"asax uka axsarkañ chuyma ch"allxtawiw wasitat nayarux purinitu" sasaw säna, wali ch"amampiw samsuwayxäna.
  
  "¿Uka hechizonakax maynin arupamp luratäkaspas ukhamti amuyta?" -sasawa jank"aki jiskt"äna, punku manqha uñakipañataki ajanupa pamparu ch"allt"asa.
  
  "Janiw yatiskti, ukampis nayax ukham amuyta" sasaw Perdue-x jaysäna, armt"asiñ wali ch"amampiw ch"axwäna.
  
  "Punku nayraqatan mayniw sayt"atäski" sasaw jisk"at arsüna. "Purdue, jumax kusisitaw qhiparañama. Jupax punkunkxiwa. Ventanat sarañasawa. ¿Amuyasmati uk askichasmati?"
  
  Jupax p"iqip ch"allxtayäna. "Wali qaritätwa" sasaw chhuxriñchjasïna. "Jumax g-mistxañamawa... uh, aka chiqat..."
  
  Perdue chachajj jan sum amuytʼasisaw arsüna, amparanakap luqjjatasaw baño toqer lanktʼasïna.
  
  "¡Janiw akan jaytkämati!" - jupax protesta sasaw arsuwayi. Perdue chachajj wali chʼamanïñkamaw chhuxriñchjasïna. Punku nayraqatanjja, sustjasisaw amuktʼäna. Ninax psicótico alemán ukax pacienciampiw jupanakan mistuñap suyt"ani sasaw amuyäna, ukhamat jupanakar ch"axwañapataki. Jupajj punku nayraqatankaskakïnwa, ukatwa bañera grifonak jistʼaräna, ukhamat kunjamsa sarnaqäna uk imantañataki. Grifonak taqpach muytayäna ukat wali amuyumpiw ventana jistʼararakïna. Ninax pacienciampiw tijeranakan cuchillapampix barrasnak jist"aratayna, maya maya, ukat uka contrapción apsuñkama. Ukajj chʼamapunïnwa. Ninax jacht"asïna, torsop t"ijt"ayasax jisk"achañataki, ukampirus Perdue-n amparanakap jach"ar aptat jikxatäna, jupar yanapt"añataki. Jupax barras apaqäna, wasitat nayra jaqir uñtasita. Uka muspharkañ hechizonakampiw qʼal muspharäna, ukatwa wali usutjam amuyasïna, ukampis mä qhawqha tiempot antutatäjjänwa.
  
  "¿Suma jikjjatasktati?" sasaw jiskt"äna. Jupajj wali llakitaw pʼeqep chʼoqtʼasïna, ukampis sapa kuti calenturampi ukat chhuxriñchjasiñampi jankʼak umamp jan chʼamanïtap Nina kullakajj amuyasïna. Nayranakapajj qarjataw uñnaqäna ukat ajanupas chʼiyjatäjjänwa, ukampis kunjamtï nayrajj luraskäna ukhamarakiw parläna. Perdue kullakax Nina kullakaruw ventanapat mistuñ yanapt"äna ukat jupax anqankir ch"uxña quqanakaruw jaltawayxäna. Jachʼa cuerpopajj janïr jupan jakʼapankir oraqer jaltkasajj mä jukʼa jiskʼa pasajerojj jan amuytʼasisaw arquetäna.
  
  Mä akatjamatwa Detlef chachan chʼiwipajj jupanakar purïna.
  
  Kunapachatï Ninax uka jachʼa amenazar uñkatäna ukhaxa, chuymapax niyaw saytʼxäna. Jan amuytʼasisaw jaltawayjjäna ukat tijerampiw inglepar chʼankhachäna. Perdue chachajj Glock sat autojj amparapat jaquqanïna ukat apsuwayjjäna, ukampis pernojj chʼusawjawa, ukajj chʼusa revistanïtap uñachtʼayi. Jach"a jaqix Nina kullakaruw amparat katxarutayna, Perdue kullakax jupar ch"axwañ yant"atapat larusitayna. Ninax tijeras apsusaw wasitat jawq"jäna. Detlef kullakajj jistʼantat cuchillanak zócalopar jaqontasaw nayrapajj phallïna.
  
  "¡Sarxañäni, ¡Nina!" Perdue kullakajj arnaqasïna, uka ina chʼusat arma jaqontäna. "Janïr sartkasaxa. ¡Wali sarnaqaskiwa!"
  
  "Jïsa?" - sasaw jach"at arsüna. "¡Akajj mayjtʼayasmati!"
  
  Ukampis Perdue kullakax juparuw jaquntäna ukat jupanakax marka tuqiruw t"ijtxapxäna, yänakap jaytasa.
  
  
  25 t"aqa
  
  
  Sam chachajj chʼakhanak uñtat tirano qhepäjjaruw tinkutäna. Kupi cejapat mä jukʼa chʼiyjatätapatjja, wilajj ajanuparuw tʼijtäna ukat camisaparuw qʼañucharakïna. Bandidonakax amparanakapat katxarupxäna, ukat mä jach"a boteruw ayxatapxäna, uka botex Golfo de Gdynia uksan umaruw liwxataskäna.
  
  "Cleave tata, taqi kamachinak phuqhañam suyt"askta, jan ukhamäkanixa, amigonakamaw Alemania markan Canciller jiwatapat juchañchatäpxani" sasaw katuntirix yatiyäna.
  
  "¡Janiw kunas jupanakar warktʼañatakis utjktamti!" Sam sat chachajj chʼajjwäna. "Ukhamarus, amparanakamar anattʼapxani ukhaxa, taqiniw kunjamatsa jiwatäxañäni. Jiwasax yattanwa kunjams Ordenan amtanakapax jik"achasi" sasa.
  
  "Ukat akanx nayax amuyta, jumax yatisktawa grado de genio ukat capacidades de la Orden. Kunjamsa nayajj jan amuytʼasirïta. Mä juk"a, jan irnaqir masinakamar mä uñacht"äwjam apnaqañ munapkti, kunjams wali ch"amanchatätan uk uñacht"ayañataki", sasaw Klaus jupax sarcasmo ukham arsüna. Jupax jaqinakaparuw kutt"äna. "Juparux barcor mantayapxam. Jiwasax sarañasawa ".
  
  Sam chachajj janïr machaq yatiñanakapar apnaqañ yantʼkasajj tiempop suytʼañwa amtäna. Jupax nayraqat mä juk"a samart"añ munäna, ukhamat jan mayamp pantjasiñapataki. Muelle uksat qhuru arumpiw ayxatapxäna ukat raquítico barcoruw jaquntapxäna.
  
  "¡Apanipxam!" - mä chachaxa kamachiwa.
  
  Klaus jilatajj suma chuymampiw akham säna: "Kawkirutï sarañ munktan ukar puriñäni ukhajj jikisiñäniwa, tata Cleve" sasa.
  
  "¡Ay Dios, akanktwa wasitat mä fucking nazi barconktxa!" sasa. Sam jupax destinopat llakisïna, ukampis chuymapax janiw jaytanukuskänti: "Jichha kutix p"iqinakap ch"iyjañaw ukat jiwayasiñaw wakisi" Muspharkañawa, kunapachatï jan wali amuyunakapax utjkän ukhax juk"amp ch"amanïkaspas ukhamaw jikxatasïna, amuyunakapax juk"amp ch"amakarakïnwa tukuwayxäna, juk"ampi ch"amani p"iqipanxa chhuxriñchjasiñaxa -wali utjaskakiwa -sasawa jachaqt"asïna.
  
  Jupax mä parásito ukham jikxatasiñaruw yatintäna. Uraqin wayn tawaqutpach mä laqʼukïtap yatisax janiw Sam chachatakix mayjtʼaykänti. Ukaw juparux wali jachʼa amuyun chʼamap churäna, inas nayratpach armatäkäna jan ukax jaya tiempon jilxattañapäki uka yaqhip lurañanakar yanaptʼchïna. Inas uka organismojj jiwayañatakejj wali wakichtʼatächïna, kunjamtï mä animalan instintopajj amuyki ukhama sasaw amuyäna. Ukax inas jichha pacha p"iqin yaqhip lóbulos ukanakat ch"amap mayjt"ayawaychi, nayrïr instintos psíquicos ukar kutt"ayasa; ukat niyakejjay uka instintonakajj jakañatakejj yanaptʼkchïnjja, janiw tʼaqhesiyañatakïkänti, jan ukasti apnaqañ ukat jiwayañatakiw amtapjjäna.
  
  Janïr jawq"jat periodistarux katuntat jaqitak reservapkän uka cabina ukar jaquntañkamaxa, Sam-arux katjapkän uka pä jaqinakax q"ala jan isinïpxänwa. Sam jilatajj janiw Dave Perdue chachjamäkiti, jupajj janiw saytʼkänti. Jan ukasti, taqi luratanakap jarkʼañatakiw amuyupan tiempo apstʼasïna. Pä gorilas alemanas jupar isi apsusipkäna ukanakax muspharkañänwa, ukat kuna jiskʼa alemán arunaktï amuykäna ukata, qhawqha tiempos escocés runt pʼakjañapa ukxa mä apuesta lurapxäna.
  
  Sam chachan boxeadoranakap tobillonakapar jaquntasaw uka calvo jaqix jachaqtʼasïna: "Amuktʼañaw saraqañax jan walixa" sasa.
  
  "Amigajax janïr colerañ qalltkasax ukham luraraki" sasaw uka janchinix akham säna. "100 euros, ukax qharüruxa mä perra ukham jachañapawa."
  
  Uka calvo bandidox Sam-aruw uñch"ukisïna, jan waliw jupa jak"an sayt"atäna. "Jumax ukanktawa. Letonia markar janïr purinkipan qhispiñ yantʼaski sasaw sista" sasa.
  
  Pä jaqinakax jach"a jach"a tukupxäna, kunawsatix katuntat jaqinakar q"ala, ch"iyjata ukat chhullunkhayat mä mascara de expresión impasiva qhipäxan jaytapxäna. Punku jistʼantapkäna ukhajja, Sam jilatajj mä jukʼa tiempojj jan kuns lurasaw qheparäna. Jupajj janiw kunatsa uk yatkänti. Jupajj janiw sarnaqañ munkänti, amuyunakapas janis chʼajjwatäkchïnjja. Manqhanxa ch"amani, ch"amani ukat ch"amani ukhamaw jikxatasïna , ukampis uka chiqanw sayt"asïna, kunatix jan walt"äwix utjki uk uñakipañataki. Nayrïr kust"awix nayranakapakiw kawkhantix jupar jaytapkän uka cuarto uñakipaskäna.
  
  Jupa jakʼankir cabinajj janiw sumakïkänti, kunjamtï thaya ukat calculadora dueñonakat suykäna ukhama. Crema color acero pirqanakax pusi tornillo esquinanakaruw kayu manqhan thaya, q"ala pampar chikt"ata. Janiw ikiñas utjkänti, janiw bañopas utjkänti, janirakiw ventanas utjkänti. Mä punkukiw, pirqanakaparjamaw thiyanakapan jist"antata. Mä sapa bombillakiw utjäna, ukax q"añut lurat cuartoruw mä juk"a qhant"ayäna, ukat juk"a sensorial estimulación ukampiw qhiparäna.
  
  Sam jupax janiw amuyuparjam jan distracción ukampix llakiskänti, kunatix kunatix mä método de tortura ukhamäñapän ukax cortesía de Kemper ukax mä suma askiw rehen jupatakix facultades mentales ukar taqpach chuym churañataki. Acerojj thayapunïnwa, Sam chachajj arum paqaraw saytʼasiñapäna jan ukajj chhuxriñchjasiñapänwa. Jupax qunt"asïna, jan walt"äwipat janiw sinti lup"känti, akatjamat thayax janiw muspharkänti.
  
  Ukat akham sasaw chuymapan säna: "Taqe kunat infiernoruw puriñama" sasa. "Nayax escocés jaqïtwa, jumanakax idiotanaka. ¿Kunsa jumax amuyta mä normal urunxa kilt manqhan uchasipxta?" Chiqansa, genitales manqhan thayapax janiw askïkänti, ukampis aguantañjamarakïnwa, ukat ukax akanx munasïna. Sam jilatajj luz jistʼantañatakejj mä interruptor utjañap munäna. Uka qhanajj lupʼiñaparuw mayjtʼayäna. Botejj manqhan khathattʼaskäna ukhajja, nayranakap jistʼarasïna, pʼeqe usut thuqtʼaskäna ukat katjirinakapampi nuwasiñatakejj kawkhantï ñikʼutapajj chʼiyjatäkäna uka cheqan nudillonakapan phichhantat uñjasitapat qhespiñ yantʼäna.
  
  K"achat k"achat, maynit maynikama, Sam jupax jisk"a jan walt"awinak sintonizatayna, kunjamatix usuchjasiña ukat thaya, juk"at juk"at juk"amp ch"ama ciclos de pensamiento ukar sarawayxäna, p"iqipan umax juk"amp ch"amanchataw jikxatasïna, kunjamatix mä jan samarañ gusano p"iqin chuymapan sartaski ukhama. Mä uñtʼat oladajj pʼeqepat pasäna, ukat yaqhepajj adrenalina sat chʼaphinakjamaw médula espinal ukar mantanïna. Mä jan amuytʼkay llijulliju pʼeqepar phoqantkäna ukhajja, nayranakapajj juntʼuptaskäna ukhamwa amuyasïna. Sam jilatajj jachaqtʼasïnwa.
  
  Klaus Kemper sat chachar chuym churañ yantʼkäna ukhajja, amuyunakapan nayrapanjja, mä wataw uñstäna. Jupax janiw sutip arsuñkamax barcon jikxatañax wakiskänti. Mä horar uñtasitäkäna uka qhepatjja, uka jakʼankir tiranoruw jan apnaqañ puedkänti, ukatwa Sam chachajj jan chʼamanïkänti ukat wal chʼuñuyarakïna. Frustración ukax autocontrol ukaruw jan walt"ayäna ukhamarak yant"añ suyt"äwiparuw jan walt"ayäna, ukampis ch"amachasiskakïnwa. Qhiparusti, amuyunakaparux wal chʼamañchäna, ukat janiw kuns amuyasxänti.
  
  Sam sat chachajj ukar purinkäna ukhajja, uka cuartojj chʼamakänwa, ukatwa kunjamäskis uk jan sum yatkänti. Nayranakapas wali chʼamampiw chʼalljjtayasïna, ukampis chʼamakanjja janiw kuns uñjkänti. Qhepatjja, Sam chachajj amuytʼasirïtapat jisktʼasiñwa qalltäna.
  
  Ukat amparap nayraqatapar luqxatasax akham jisktʼasïna: "¿Samkañati?" Ukampis janiw ukhamäkaspati, kunapachatï maynix apnaqañ qalltäna ukhaxa, Sam sat chachax kuntï mä jiskʼa velokaspas ukham uñjirïna, nayra yantʼäwinakap wasitat qalltasaxa, mä thaqir tentaculo ukham chʼamakar uñtataw amuyunakaparux chʼallxtayäna Klaus sat jaqir jikxatañataki: Manipulación, it uñstawayiwa, mä jan jikxatañjam lurawiwa, ukatx janiw kunas ukat mistkänti jan ukasti jaya arunak mä jach"a aruskipäwimp mayninakan jach"at larusiñanakapampi.
  
  Mä akatjamat mä llijullijunakjamaw muyuntat yänakapat amuyatapax chhaqtawayxäna, ukat jichhakamax janiw sum amtkänti. Sam jilatajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna, kunjamsa talleran wali khuyaptʼayasir qhantʼir qʼañut lurat lamparanak manqhan mesa patjjan ikiskäna uk amtasisa. Herramientanakampi ukat contenedoranakampi phoqantat jiskʼa irnaqäw cheqan wali juntʼütapatwa amtasïna. Janïr jukʼamp uñjkasajja, amuyupajj yaqha sensación uñstayäna, ukat amuyunakapajj armañwa amtäna.
  
  Chʼamaka juntʼu cheqan ikiskäna ukhajja, chuyma manqhankir jiñchupajj wali llakitaw jikjjatasïna. Mä gota quqan juyrapaw jupan patat mä barrilat mistunïna, ukat ajanupat mä jukʼa chhaqtawayxäna. Barril manqhanjja, mä jachʼa ninaw amtatanakapan mayjtʼir visionanakapan chʼalljjtäna. Ukajj wali juntʼüñatakïnwa. Jinchu manqhanjja, mä jachʼa chhuxriñchjataw pʼeqep jakʼankir mesa patjjar qʼellur jarabejj chʼalljjtäna, ukatwa wali llakit arnaqasïna.
  
  Sam chachan samañapax kunkaparuw katjäna, kunattix amuyañaw amuyupar jankʼak purintäna. "¡Amber! ! Ukhampuni! Kunapachatï chʼamaktʼjjäna ukhajja, uka wila animalajj jankʼakiw jaltjjäna. Ukampis, taqi uka maranak qhipatxa, jiwatäxañapawa. ¡Nayra qoqan juyrapajj janiw criogénico ukhamäkiti sañwa muni!" sasa. Sam chachajj jupan logicaparjamaw chʼaxwäna. Ukax kunapachatix irnaqäw utan mä manta manqhan semiconsciente ukhamaw jikxatasïna - Kalihasa dominio - kunawsatix wali t"aqhisiwit DKM Geheimnis maldito barcon jaqunukutapatx waliptaskäna.
  
  Uka chiqatxa, taqi jan walt"awinakampi, llakinakampi, kunanakas ch"amakt"awayxäna. Ukampis Sam jilatajj qʼellur uñtat umajj jan warjjatañapatakiw tʼijtʼir mantanir chuymankipstat jaqet amtasïna. Ukat uka jilïr jaqejj Infiernon jaqunukutätati, khitinkis uk jisktʼatapat amtasirakïna. Sam jupax jank'akiw "Purdue" uka jilïr jaqin jiskt'awiparux jaysäna, chiqpach coherencia ukar sipans juk'amp reflejo subconsciente ukhamawa, ukatx pä urutx mä jaya jamasat utar sarañ thakin jikxatasïna.
  
  Ukanwa Sam jupax juk"at juk"at ukat ch"amamp waliptawayi, Purdue markan amparamp ajllit qullirinakan uñjata ukhamarak ciencia médica ukan uñjata, Reichtisusis ukan Purdue ukar mantañatak wakicht"atäñapkama. Jupatakix wali kusiskañawa, ukanw Nina, munatapampi ukat Perdue-mp sapa mara ch"axwañ yänakapampix wasitat jikisiwayi.
  
  Taqi uñjawix pä tunk segundos ukjakiw sarantawayxi, ukampis Sam jupax chiqpach pachan sapa detalle ukar wasitat jakt"kaspas ukhamaw amuyasïna - pacha amuyunakax aka mayjt"at utjañanx utjkchispas ukhama. Amtanakapajj chhaqtawayjjänwa, Sam chachan amuytʼäwipajj niya normalaruw kuttʼjjäna. Pä pachan p"iqin sarnaqawipa ukhamarak chiqpach jañchin sarnaqawi taypinxa, sentidonakapax palancas ukham mayjt"ataw corrientes alternas ukar yatintapxirïna.
  
  Jupax cuartoruw kutt"anxäna, sensitivo ukat calenturani nayranakapax mä q"ala bombilla ukan mä juk"a qhanapampiw nuwatäna. Sam jilatajj qhepäjjat ikiskäna, manqhankir thaya pampat khathattʼasïnwa. Hombronakajat vaca qallunakakamajja, acerojj jan jaytjasir thayampiw ñikʼutajajj chʼamaktʼäna. Kayunakax kawkhantï jikxataskäna uka cuartoruw jakʼachasïna, ukampis Sam sat chachax possum sat anattʼañ amtäna, ukat wasitatwa chuym ustʼayasïna, kunjamtï jupax siskäna ukhamarjamaw colerat entomo diosar jan jawstʼañ puedkänti.
  
  "Cleave tata, kunapachatï maynix falsificaski uk yatiñatakix walja yatichäwinakaw utjitu. Jumax janiw nayat sipan juk"amp jan ch"amanïktati" sasaw Klaus jupax jan kuns lurirjam arsüna. "Ukampirus, kun lurañsa chʼamachasipkayäta uk yatiraktwa, sañajarakiwa, jan axsartʼirïtamxa wali askit uñjta" sasa.
  
  Sam jilatajj yatiñ munirïnwa. Jan kuyntʼasisaw akham säna: "Ay, yatiyita, jilïr jaqe" sasa. Klaus jupax janiw kusisiykänti kunatix Sam Cleave jupax refinada, niyas femenina elocuenciapat larusiñatakix snide imitación ukampiw luratayna. Periodiran jan sinttʼasirïtapatjja, niyaw puñchunakapajj chʼalljjtayasïna, ukampis jupajj controlañ toqet yatjjattʼatänwa, ukatwa suma uñnaqtʼanïkänti. "Jumaw amuyunakajar irpañ yantʼawayta. Ukhamächi, jan ukajj nayra amigajat jan wali amtañjamaw amuyunakajan qheparañatak chʼamachasiyäta" sasa.
  
  Sam jilatajj kusisitaw akham säna: "Kunjamtï mä imill wawajj yatkta ukhama" sasa. Costillanakapar jawqʼjaña jan ukajj pʼeqepar chʼajjwañ suyäna, ukampis janiw kunas paskänti.
  
  Sam chachan venganzap ch"amanchañ yant"ataparux janiw sasaw Klaus jupax qhanañcht"i: "Nayax yattwa Kalihasa ukankatamat, tata Cleve. Nayajj walpun kusisiyitu, jumanakajj nayarojj mä jachʼa amenazat uñtʼapjjtawa, ukhamatwa naya contrajj ukham apnaqapjjerïta, ukampis jukʼamp samarañ lurañanakar sarapjjañamatakiw achiktʼasiñama" sasa. Janïr sarkasaxa, Klaus chachax Sam-ar jachaqt"asisaw akham säna: "Amukt"ataw regalo especial ukax... colmena ukar imañamawa".
  
  
  26 t"aqa
  
  
  "Chiqpachansa Pripyat markax niya tunka pusini horanak sarañankiwa, ¿janich ukhamäki?" Ninax Perdue-rux yatiyäna, jupax Kirill-an garaje-paruw jamasat saraskäna. "Janiw ukakïkiti, Detlef chachajj akankaskakispawa, kunjamtï jumajj amuyasma, jiwat cuerpopajj janiw kawkhantï qhep qhepa jawqʼjawaykta uka cheqankkiti, ¿janich ukhamäki?"
  
  Perdue kullakajj amukiw akham säna: "Nina, munat kullaka, ¿kawkinkis iyawsäwimajja? Ukat jukʼamp sumaxa, ¿kawkhansa uka sassy layqax jikxatasi, kunapachatï sarañax chʼamäxi ukhaxa? Nayar confiyañamawa. Nayax kunjamsa uk lurañ yatta. ¿Kunjamarak yaqhax Sam-ar qhispiyañänisti?"
  
  "¿Sam sat chachan laykuti? ¿Janiw Sala Ámbar ukan utjatapat ukhamäkiti?" - sasaw jupar jawsäna. Perdue kullakajj janiw uka juchañchäwipar qhanañchañajj wakiskänti.
  
  "Janiw akax nayatakix askïkiti" sasaw Perdue jak"an qunt"asis arnaqasïna, ukat pä horat janïr juk"amp nayrax jisk"a qhispipkän uka utan patiopan perímetrop uñakipäna. "Jan wali amuyunïtwa jupax wali ukankxiwa."
  
  Perdue sat chachajj Cyril chachan garaje punkuparuw jakʼachasjjäna, pä jan wali hierro laphinakajj alambrempi bisagranakampi jukʼakiw katjjarutäna. Punkunakax mä candadompiw mä thiya oxidada cadenampi chikt"atäna, ch"iqa punkun mä juk"a ch"uqt"at chiqat walja pulgadanak mä ch"usawjampi. Uka granero manqhankir chʼiyar chʼiyar qhepäjjat chʼamakänwa. Perdue chachajj candado pʼakjaspati janicha uk uñjañwa yantʼäna, ukampis wali ajjsarkañ chillqtʼatapajj mä jiwayir viudo chachar jan llakisiyañ yantʼatap jaytañatakiw chʼamañchäna.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Akajj jan wali amuyuniwa" sasa, ukat jukʼat jukʼatwa Perdue chachar jan paciencianïjjänti.
  
  Ukat jan amuytʼasisaw akham säna: "Amuyatätwa" sasa. Wali amuytʼasisaw amparapamp thixnipar luqtäna, ukhamat jupar uñjañapataki. "Nina, jumax wali jisk"a warmiwa."
  
  Ukat akham sasaw jiskʼat arsüna: "Amuyapjjatamat yuspärapjjsmawa.
  
  "¿Punkunak taypin cuerpom uchañjamati sasin amuyta?" sasaw taqi chuyma jisktʼäna. Mä ceja jiltayasajj janiw kuns siskänti. Chiqansa, jupax uka tuqitwa lupʼiskäna, kunattix tiempox tukusxänwa ukat jutïr chiqar puriñkamax wali jayaruw sarapxañapäna. Qhepatjja, samaqtʼasïnwa, nayranakap jistʼarasaw kuntï lurañ munkäna ukat nayratpach arrepentisiñatak sum amuytʼasïna.
  
  Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Jumampi atinisiñ yatta" sasa.
  
  "Amukiña!" - juparux chhuxriñchjasïna, irritacionampiw lakap ch"allxtayasïna ukat wali concentración ukampiw concentrasïna. Ninax jach"a jan wali quqanaka ukat ch"aphi ch"uxña quqanak taypin nayrar sartawayi, ch"aphinakapax vaqueros ukan thiya telaparuw ch"allt"äna. Jupax chhuxriñchjasïna, ñanqhachasïna ukat doble punku rompecabezas taypinxa, Kirill-an jawq"jata Volvo-pamp chika sayt"atäki uka jark"äwi manqhar puriñkamaw arnaqasïna. Ninax nayranakapampix punkunak taypin ch"amaka ch"usawjaruw tuputayna, Perdue tuqir p"iqip ch"allxtayasa.
  
  "Nayraqata! Jutam" sasaw lakap arsüna, Detlef uñch"ukiñatakix jan wali quqanak qhipäxat uñch"ukiskäna. Uñkatatapatjja, uta sum uñjäna ukat jukʼampejj bañon ventanapsa sum uñjäna. Ukampis uka ventajajj mä maldicionarakïnwa, kunattejj janiw khitis utapat uñchʼukiñjamäkänti. Detlef chachajj kunjamtï jupar uñjapkäna ukhamarakiw jupanakar jankʼak uñjaspäna, ukatwa jankʼak lurañajj wakisïna.
  
  "Ay Dios" sasaw Ninax jisk"at arsüna, amparanakapamp amparanakapamp punkunak taypin ch"allxtasa, k"uchu punkun qhuru pataparuw liwxatäna, uka punkux qhipäxaparuw chhuxriñchjasïna, ukat uka chiqat mistuñkamaw chhuxriñchjasïna. "Tata, wali askiwa, janiw yaqha chiqar sarkti" sasaw amukt"äna. "¡Uka lata atún sat manqʼajj kunatï wali axsarkañ janchit apsuñapawa!" Jupajj jukʼampiw ñikʼutap chʼoqtʼasïna, kunattejj thixnipajj jiskʼa dentado qalanak taypinwa aynachtʼäna, ukatsti pachpa jan waltʼayat amparanakapampiw arktäna.
  
  Perdue chachan wali chʼikhi nayranakapajj uka utaruw qheparäna, ukampis janiw kuns istʼkänti ni uñjkänti, ukajj jupar yatiyañapänwa -jichhakama. Chuymapax wali t"aqhisiyataw jikxatasïna, kunatix mä jiwayir pistolero ukaw ch"usawjan qhipa punkupat mistunitayna, ukampis Ninaruw atinisitayna, kuna jan walt"äwin uñjasipkän uka jan walt"äwit mistuñapataki. Maysa toqetjja, Kirill chachan autopan llavenakapajj janiw encendido ukan utjkaspati sasaw ajjsarasïna. Cadenan thuqtʼasitap istʼasajja, Ninan caderanakapasa qonqoranakapas uka chʼusawjaruw mantapjjäna, ukat botas ukanakajj chʼamakaruw chhaqtjjäna. Ukampis llakisiñawa, janiw jupakix uka chʼaxwañ istʼkänti.
  
  "Jach"a irnaqawi, munasiña" sasaw jachaqt"asis jiskht"äna.
  
  Mä kutix Ninax manqhar mantasinx auton punkupax jist"arañ yant"käna ukax jist"antatäxänwa, ukampis mä juk"a pachatxa, llavenakax janiw kawkhans utjkänti, kawkhantï walja pistoleronakax uñjkatayna uka chiqanakan utjatap yatisax wali llakitaw jikxatasïna.
  
  "Maldita" sasaw chhuxriñchjasïna, chawlla katur yänaka, cerveza latanaka ukat yaqha walja yänak thaqhasa, kuna amtampis lurasi ukxa janiw amuytʼañs munkänti. "¿Kawkhansa llavenakamax utji, Kirill? ¿Kawkhans loco nayra rusa soldadonakax maldito auton llavenakap jan bolsillonakapan imasipxi?"
  
  Anqanxa, Perdue kullakax cocinan punkup jist"antat ist"äna. Kunjamtï jupax axsarkänxa, Detlef jupax esquina jak"an uñstäna. Perdue chachajj chʼojjña patjjaruw jalnaqäna, Detlef chachajj kunatï jan sinti wakiskirïki ukanak lurañatakiw anqar mistuni sasaw suytʼäna. Ukampis alemán jachʼa jaqejj garajeruw saraskakïna, ukanjja Nina kullakajj autopan llavenakap jikjjatañajj jan waltʼayataw amuyasïna. P"iqipax mä kasta wila telampi ch"uqt"ata, nayrap ch"uqt"ata, Ninax tijerampiw ch"uqt"atayna. Detlef jupar uñisiñap yatisax Perdue jupax Nina jupat mayjt"ayañ amtäna.
  
  "Janiw uka maldito pistolax jupan utjkaniti sasaw suyt"askta" sasaw Perdue-x jach"at arsüna, kunawsatix uñjañar jaltawaykäna ukat bote utar sarkäna, ukax wali jayankänwa. Mä juk"a pachatxa, pistola ch"axwañ ist"äna, amparapanx mä junt"u ch"allxtataw jikxatasïna ukat yaqhax jinchupat chhuxriñchjasïna. "Jan askinaka!" - t"unjatäxäna ukhax chhuxriñchjasïna, ukampis jaltasaw sarnaqaskakïna.
  
  Ninax ch"axwañanak ist"äna. Jan sustjasiñatakiw chʼamachasïna, ukat mä jiskʼa talla cuchillo katthapïna, uka cuchillojj pasajeronakan asientopan qhepäjjat pampan ikiskäna, ukanjja chawlla katur yänakajj pilatänwa.
  
  "Janiw khitis uka disparonakax Detlef nayrir noviojar jiwayañapatak suyt"askti, jan ukax aka jisk"a pick ukampix asnumar ñik"ut apsuñ munta" sasaw jach"at arsüna, auton teja qhananakap qhant"ayasa ukat volante manqhan cableado ukar puriñkamaw qunt"asïna. Jupax janiw Dave Perdue jupamp nayra munasiñap wasitat ch"amanchañ amtkänti, ukampis jupax pä suma amigonakapat maynïriwa ukat juparux yupaycharakitaynawa, jupax sapa kutiw jakäwipar jan walt"ayir jan walt"äwinakar puriyatayna.
  
  Janïr bote utar purinkipanxa, Perdue-x amparapamp ninamp nakhantatätap amuyasïna. Uka edificion imantasiñapar tʼijtjjasajja, codopatsa amparapampiw mä juntʼu wilajj tʼijtäna, ukampis qhepat qhepar uñtañ puedjjäna ukhajja, yaqha jan wali muspharkañaw suytʼäna. Detlef chachajj janiw jupar arknaqkänti. Detlef chachajj janiw risqerïkaspas ukham amuyasjjänti, ukatwa Glock sat autop fundapar uchasïna, ukat raquítico garajeruw sarawayjjäna.
  
  -¡Ay janiwa! Perdue kullakajj jachaqtʼasïnwa. Ukampis Detlef chachajj janiw cadenampi llawintat punkunak taypinkir jiskʼa chʼusawjat Nina kullakarojj puriñjamäkaniti, uk sum yatïna. Wali muspharkañ jach"a jach"a tukutapax jan walt"awinakaniwa, ukat jisk"a ukat wali ch"amani Nina kullakatakix jakäwip qhispiyirirakïnwa, jupax manqhankänawa, autorux ch"uñut amparanakapamp alambrada ukat niyas jan qhanampi.
  
  Perdue kullakajj chuym ustʼayasisa ukat chuym ustʼayasisajj jan kun lurasaw Detlef chachajj cerrojo ukat cadena uñakipäna, khitis pʼakjaspa uk yatiñataki. "Jupajj naya sapakiw akanktxa sasaw amuypachäna. Diosa, nayax ukham suyt"askta, sasaw Perdue-x amuyäna.Aleman jaqix garaje punkun irnaqaskäna ukhax Perdue-x utar mantasinx walja yänakap apsuñatakiw mantawayxäna, Nina-n laptop bolsapanx pasaportepas utjarakïnwa, ukat Sam-an pasaporte-p ukan jikxatäna periodista de cuarto ukax ikiñ jak"an mä sillun qunt"atäskäna.Aleman billeterapat Perdue jupax qullqi ukat quri tarjeta de crédito AMEX ukanak apsuwayxäna.
  
  Detlef jupax Perdue jupax Nina markar jaytawayi ukat jupamp nuwasiñ tukuyañatak kutt"ani sasin iyawsaspa ukhax ukax wali askïspawa; millonario jaqix suyt"äna, kunawsatix alemán jaqix cocinan ventanapat kuna jan walt"äwit lup"iskäna uk uñjasa. Perdue chachajja, amparapajj amparanakapar puriñkamaw chʼamaktʼäna ukat wila chhaqhayatapatjja, pʼeqew chʼalljjtayasïna, ukatwa kuna chʼamatï utjkäna ukanak apnaqasajj bote utar jamasat kuttʼjjäna.
  
  "Jank"akiw Nina" sasaw jisk"at arsüna, lentes apsusaw q"umachañataki ukat camisapampiw ajanupat ch"uñu pichthapisïna. Perdue chachajj wali kusisitaw jikjjatasïna, alemán chachajj garaje ukar mantañ jan ina chʼusat yantʼañ amtäna, jila partejj candadon llavepajj janiw utjkänti. Lentes uchaskäna ukhajja, Detlef jilataruw jupar jakʼachasir uñjäna. -¡Jupax jiwatajat yatiñatakiw jutani!
  
  Jach"a viudo warmin qhipäxapatxa, jayp"u tukuykamaw encendido ukan ist"asïna. Detlef jupax kutt"awayxänwa ukat jank"akiw garaje ukar kutt"awayxäna, pistolap apsusa. Perduex Detlef-arux Nina-t jayarst"ayañ amtäna, ukax jakäwip apt"asispa ukhas. Jupax wasitat ch"uxña quqa taypit mistusaw arnaqasïna, ukampis Detlef jupax janiw ist"känti kunatix autox wasitat qalltañ yant"äna.
  
  "¡Jan umamp chhaqhayañamäkiti, Nina!" ukax taqpach Perdue-x arnaqasiñapänwa kunatix Detlef-an jach"a amparanakapax cadena muytasin jist"antasipxäna ukat punkunakax jaljtañ qalltapxäna. Nayajj janiw uka cadena churkiriskayätti. Ukajj suma ukat thithitänwa, hierrot lurat jan chʼamani punkunakat sipansa jukʼamp confiykañänwa. Punkunak anqanjja, motorajj wasitatwa wararïna, ukampis mä jukʼa qhepatwa jiwjjäna. Jichhax tarde thayanx mäkiw ist"asi, ukax punkunakax alemán campana ukan wali colerat ch"amampiw thuqt"asi. Metal jachaqt"asiwix arnaqasïna kunawsatix Detlef jupax taqpach instalación ukar t"unjäna, punkunakax jan ch"aman bisagranakapat ch"iyjatäna.
  
  -¡Ay Diosaja! Perdue-x jacht"asïna, wali munat Nina-r qhispiyañ yant"asa, ukampis janiw t"ijt"añatakis ch"amanïkänti. Punkunakajj mä qoqat laphinakjam tʼijtʼir uñjäna, kunattejj motorajj wasitatwa jakäwipar arnaqaskäna. Volvo ukax Nina kayu manqhan chhuxriñchjasïna ukat nayrar sartawayxäna, kunapachatix Detlef jupax payïr punku mä chiqar jaquntäna.
  
  -¡Yuspära amigo! Ninax acelerador ukar ch"allt"asaw embrague ukar antutäna.
  
  Perdue jupax Detlef chachan marcopan t"unjataw uñjäna, kunatix nayra autox juparux taqpach velocidadampiw ch"allt"äna, janchiparux walja kayunak ladopar jaquntäna, velocidad ukan ch"amapampi. Mä caja, jan wali marrón sedan ukax laq"a ch"uxña quqanak taypin liwxatasïna, kawkhantï Perdue kullakax jark"käna ukaruw sarawayxäna. Ninax pasajeronakan punkup jist"aratayna, kunapachatix autox niyaw sayt"atäxän ukhaxa, mä juk"a pachakiw Perdue-x janïr caller mistuñkamax asiento ukar jaquntatäna.
  
  -¿Jumajj walikïsktati? ¡Purdue markanxa! ¿Jumajj walikïsktati? ¿Kawkirus jawqʼjtamjja?" - jupax arnaqasiskakïnwa, t"ijtir motor patxar arnaqasisa.
  
  "Walikïskäwa, munat kullaka" sasaw Perdue chachajj amparap chʼalljjtayasajj ajjsarañat jachaqtʼasïna. "Maldita suertew payïr balax jan p"iqi ch"akharuw ch"allt"itu."
  
  "¡Tunka paqallqun maranïkayäta ukhax Glasgow markankir wila junt"u q"añu jaqir muspharayañatakiw auto qalltañ yatiqawayta, ukax mä bendicionawa!" - sasaw jach"a jach"a tukusa yapxatäna. "¡Arkapxam!"
  
  Jupajj akham sänwa: "Nina, auto apnaqaskakim" sasa. "Ucrania markaruw jankʼak frontera pasapjjeta" sasa.
  
  "Kirill nayra jalopy ukax viaje ukar atipjaspa sasin amuyt"añäni" sasaw jach"at arsüna, combustible medidor uñakipt"asa, ukax combustible ukan chimpupat sipans juk"ampiruw purispa. Perdue kullakax Detlef chachan tarjeta de crédito uñacht"ayäna ukat llakinak taypin jachaqt"asïna, kunawsatix Nina kullakax atipt"ir larusiñamp jalnaqäna.
  
  -¡Ukham churapxita! -sasawa jachaqt"asïna. "Ukat mä jukʼa samartʼañamawa. Jutïr markar puriñkamax mä vendaje alasipxäma. Uka chiqatx janiw sayt"kañäniti, Supayan Calderapar jak"achasiñkama ukat Sam-ar kutt"ayañkama".
  
  Perdue chachajj janiw uka qhepa tʼaqa amuykänti. Jupax niyaw ikisxäna.
  
  
  27 t"aqa
  
  
  Riga (Letonia) markanjja, Klaus jilatampi jiskʼa tripulacionanakapampejj jutïr saräwitak muelleruw saytʼasipjjäna. Sala Ámbar ukan paneles ukanakar katuqañataki ukhamarak apañataki taqi kun wakicht"añatakix juk"a pachakiw utjäna. Janiw walja tiempo chhaqhayañajj utjkänti, Kemper chachajj wali jan pacienciani jaqënwa. Jupax cubiertaruw kamachinak arnaqasïna, Sam jupax acero carcelat ist"askäna ukhaxa. Kemper chachan arunak ajllitapax Sam-arux jan tukuskir llakt"ayäna -colmena- uka amuyt"awix juparux khathatiyäna, ukampis juk"ampirus kunatix janiw yatkänti kuntix Kemper-ax luraskäna, ukat ukax mä razón ukhamaw chuymapan jan walt"ayasiñataki.
  
  Sam jilatajj aynachtʼañapänwa; jupax axsarayasïnwa. Claro y simple, imagen ukat autorespeto ukanak maysar apanukusaxa, kunatix jutañapäkän ukat walpun axsaräna. Jupar jukʼa yatiyäwinak churapkäna ukarjamajja, jichha kutin qhespiyatäñapäkaspas ukhamwa amuyasïna. Walja kutiw janïr qhispiñ atipkäna ukax kunatï ajjsarkäna ukax chiqpach jiwañawa, ukampis aka kutix mayjänwa.
  
  -Janiw jaytañjamäkiti, Cleve -sasawa jupa pachpa tuqinuqäna, llakisiñampi jan suyt"añampi ch"usawjata mistusa. "Aka derrotador crap ukax janiw jumar uñtasit jaqinakatakikiti. ¿Kuna jan walinakas uka teletransportación barcon katjatäki uka barcon infiernot sipansa jukʼamp chʼamanïspa? ¿Kunjamsa jumax pasawaykta uk mä jukʼsa amuyapxiti, kunattix jupax sapa kutiw pachpa jañchin sipitanakat infiernor saräna?" sasa. Ukampis Sam jupax pachpa yatichäwipat mä juk"a lup"ïna ukhax jank"akiw amuyasïna, kunatix DKM Geheimnis ukan ukan jist"antatäkasax janiw amtaskänti. Kuntï amtkäna ukajja, almapan wali llakisiñaw utjäna, uka jan waltʼäwitjja, uka jan waltʼäwit qheparkäna ukakiw wali amuyumpi jikjjatasïna.
  
  Jupa patjjarojja, mä kasta jachʼa, wali chʼamani autoruw jachʼa yänak apsusipkäna uka jaqenakar istʼäna. Sam chachatï jan jukʼamp yatkaspäna ukhajja, mä tankäkaspas ukhamwa amuyaspäna. Jankʼak sarnaqasaw cuartopan punkupar jakʼachasïna.
  
  "Jichhax jan ukax janipuniw" sasaw jupa pachpax säna, ukat qhispiñ yant"añatakis ch"am apthapisa. Jupa layku jutapkäna ukanakar mayjtʼayaspäna ukhajja, jan amuyasisaw barcot jaytaspäna. Uka cerraduranakax anqäxat ch"iqt"apxäna. Chuymapax wali ch"amampiw thuqt"añ qalltäna, kunawsatix saltañatak wakicht"askäna ukhaxa. Punku jistʼarasïna ukhajja, Klaus Kemper jupa pachpaw ukan saytʼasïna, jachaqtʼasïnwa. Sam jilatajj uka ajjsarkañ secuestrar katjañatakiw nayrar sartäna. Klaus jilatajj akham sänwa: "24-58-68-91" sasa.
  
  Sam chachan ataquepax mäkiw sayt"äna ukat jupax dianapan kayunakaparuw pampar jaquntatäna. Pʼinqachawi ukat colerasiñaw Sam chachan nayraqataparux chʼallxtayäna, ukampis qawqha chʼamanïkchïnsa, janiw mä musculos kuyntʼirjamäkänti. Qʼala janchipa ukat chʼakhut cuerpop patjjarojja, mä wali jan wali jaqen atipjasin larusiñapaw istʼasïna, jupajj jiwayir yatiyäwinak katjänwa.
  
  "Kuns sapxäma, tata Cleave" sasaw Kemper jupax mä tonalidad irritante calma ukamp säna. "Niyakejjay jumajj wali chʼamanïñ uñachtʼaystajja, kunatï jichhak paskätam uk yatiyäma. Ukampinsa!" jupax jutïr yatichirix mä juchani yatiqirir khuyapt"ayaskirjamaw patronatäna. "Ukampis... compañíajat qhispiñ jan jaytjasis ukat larusiñatak yantʼatamat llakisiñajatak jan jukʼamp razona churañatakejj iyaw sañamawa. Ukhama sañani... cortesía profesional. Jumax wawar uñtat sarnaqawim jaytxätawa ukat turkakipt"asax mä entrevista churarakïma walja maranakataki".
  
  "P'ampachawi. Janiw khuchhinakarux entrevistaskti" sasaw Sam jupax jaysäna. "Juma ukham jaqinakax janipuniw nayat kuna publicidad katuqapkaniti, ukhamax fuck off" sasa.
  
  "Mayamp, akanktwa, yaqha ch"am churapxsma, contraproducente sarnaqawimat wasitat amuyt"añataki", Klaus jupax wasitatw jach"at arsüna. " Jan sinti chʼamäki uka arunakampi, consentimientomjja, naya sapakïki uka yatiyäwinakampiw mayjtʼayarakï. Janit jumanakax periodistanakax munapkta... kuns sapxsma? ¿Sensación ukax kunjamasa? "
  
  Sam jupax lakap katxarutayna; janiw qala chuymanïtapatkiti, jan ukasti aka amtäwit mä juk"a amuyt"atapata. "¿Kuna jan walinsa uka idiotax suma jaqïtamat amuyayasma?" sasa. Jupax wali jiwayañ amti. Inas jumax juk"amp yatxatasma kuna misterio askichañatakis jiwawaykta ukxa, sasaw amtäna.Ukhamarus, gaita ukamp desfile lurañat sipansa, uñisirimax jawq"jaskätam ukhax taqiniw uñjapxañapataki.Aptam.Jichhatakix akax apsuñakiw wakisi " sasa.
  
  "Isinakaj kuttʼayaskä ukhajja, jumajj mä trato luraraktawa. Kuntï qhanpachax jan sinti utjktam uk uñchʼukitam laykux mutuyatäñamawa sasaw amuyta, ukampis chiqpachansa aka thayanxa pantalonanaka uchasiñaw jukʼamp askixa" sasaw Sam sat chachax jupat yatiqasïna.
  
  Klaus chachajj periodistan sapa kuti jiskʼachatapar yatintänwa, ukatwa janiw ukhamajj jankʼak chuym ustʼayasjjänti. Mä kutix arunakamp jisk"achasiñax Sam Cleve-n arxatäwipätap amuyaskäna ukhax jank"akiw liwxatañapa, jan ukax kutt"ayañax janiw ch"amäkänti. "Ukhampuni. Thayaruw juchañchapxäma" sasaw Sam chachan qhan phinq"asir genitales ukar uñacht"ayasax kutt"ayäna.
  
  Kemper chachajj kuttʼayañatak ataque luratapat jan walit uñjasajj kutikipstasin Sam chachan isinak kuttʼayapjjañapatakiw mayïna. Jupax q"umachasiñataki, isimp isthapt"asiñatakisa ukat Kemper ukar SUV ukan mayachasiñatakiw jaysatäna. Riga markat pä fronteranak Ucrania markar makhatapxañapäna, ukatx mä jach"a pallapallanakan táctico autopax mä contenedor apt"ataw sarapxäna, ukax Sala Ámbar ukan wali aski qhipharkir paneles ukanakar apañatakiw wakicht"ata, ukanakx Sam ukan yanapirinakapaw kutt"ayapxañapäna.
  
  Sam chachajj Kemper jilatarojj akham sänwa: "Wali muspharkañawa" sasaw uka markankir barconakan muellepan Black Sun sat comandantemp mayachaskäna. Kemper jupax mä jach"a plexiglás contenedor, pä palanca hidráulica ukamp controlata, mä polaco qutar sarir barcon inclinada cubiertapat mä jach"a carga camionar apayañ uñjäna. "¿Kuna kasta autos akaxa?" - sasaw jiskt"äna, jach"a camión híbrido uñkatasa, ladopan sarnaqasa.
  
  "Akax Enric Hübsch, jiwasan filanakasat wali yatiñan ingeniero ukan prototipopawa", sasaw Kemper jupax jach"añchasïna, Sam jupamp chika. "Ukax 1960 mara tukuyan Ford XM656 americano lurat camionat uñtasit lurapxta. Ukampirus chiqpach alemán moda ukanx, nayrïr diseño ukar jilxatayasaw wali askinak lurapxta, plataforman 10 metros ukch"a jach"aptayasa ukat acero armado ukamp ejes ukar soldadonakampi, ¿yatitati?"
  
  Campamentonkir jaqejj jachʼa jachʼa tukusaw aycha llantanak patjjan utjkäna uka estructura uñachtʼayäna, uka llantanakajj auton taqpach largopanwa pä panat wakichtʼatäpjjäna. "Ruedanakan espaciamientopajj wali yatiñampiw jakthapita, ukhamatwa uka contenedoran cheqpach pesatap yanaptʼi, diseñonjja, uma tanquejj liwjjatasin jan jarkʼataw tʼijtjjañapa, ukhamatwa camionajj auto apnaqkasajj sum saytʼayasi" sasa.
  
  "¿Kunatakis chiqpachapuni mä jachʼa acuariox lurasi?" - Sam jupax jiskt"asiwayiwa, mä jach"a caja umax mä monstruo de carga de grado militar ukan qhipäxapar liwxatata uñjasa. Plexiglás ukan thiya, balas ukanakar jan mantañapatak anqäxapax sapa pusi esquinanakanx cobre kurvado placanakampiw mayachatäna. Umajj tunka payan jiskʼa compartimientonak taypinwa jan khitin jarkʼat saraskäna, uka compartimientonakajj cobrempi marcorakïnwa.
  
  Cubo ancho ukarjam tʼijtir ranuranakajj wakichtʼatäjjänwa, ukhamat sapa mayniru mä panel ámbar uchatäñapataki ukat maynit sipansa sapa mayniru imatäñapataki. Kunjamtï Kemper chachajj uka contrapción ukat kuna amtampis lurasi uk qhanañchkäna ukhajja, Sam chachajj janiw kuns kamachkänti, kuna jan waltʼäwitï mä hora nayrajj barcon cabinapan punkupan paskäna uka toqetjja, janiw kuns kamachkänti. Jupax Kemper-arux kuntix arsuwaykän uk yatiyañ amtayañ wal munäna, ukampis jichhax jupanakan jan walt"ayat sarnaqawip llamp"uchawayi, anatt"asa.
  
  "¿Uma taypinxa kuna kasta compuesto químico ukanakas utji?" sasaw Kemper jilatarojj jisktʼäna.
  
  Alemán comandantejj jan kun imtʼasaw akham säna: "Janiwa, umakiw" sasa.
  
  Sam jilatajj amparap chʼoqtʼasisaw akham säna: "Ukhamajj ¿kunatakis aka sapuru umajja? ¿Kunsa ukajj Sala Ámbar ukan panelanakapar luraspa?"
  
  Kemper jilatajj jachaqtʼasïna. "Ukajj mä jarkʼaqerïkaspas ukham amuytʼam."
  
  Sam jupax uñkatatapamp jikisisax jan amuyt"asisaw akham jiskt"äna: "¿Mä kasta colmenat mä enjambre katxaruñataki, sañäni?"
  
  "Kunja melodramáticos" sasaw Kemper chachajj jaysäna, ukat jan ajjsarasaw amparanakap chʼoqtʼasïna, kunattejj uka chachanakajj cablempi ukat telampiw uka contenedor katjjarupjjäna. "Ukampis janiw taqpach pantjasktati, tata Cleave. Ukajj mä jarkʼaqasiñakiw. Janitï jan walinak lurañax utjkitu ukhakiw jan waltʼäwinakar purtʼaskti" sasa.
  
  Sam jilatajj suma chuymampiw pʼeqep chʼoqtʼasïna: "Amuyatätwa" sasa.
  
  Kemper chachan jaqenakajj carga lurañ tukuyapjjäna ukjja, janiw maynis parltʼasipkänti. Manqhanx Sam jupax Kemper jupan amuyupar mantañ munäna, ukampis janiw amuyunakax jan liyiñ puedkänti, jan ukasti PR nazi ukax Sam chachan imantat yatiyäwip yatïna -ukat amuyataxa, yaqhax bota lurañataki. Mä jukʼa uñchʼukiñajj janiw wakiskaspati. Kunjamsa uka jiskʼa equipojj irnaqtʼapjjäna uka toqetjja, mä jan uñtʼatänwa. Janiw mä yatichirix utjkänti, ukampis sapa mayniw mä kamachinakamp irpatäkaspas ukham sarnaqäna, ukhamat sapa mayni lurañanakapax suma phuqasiñapataki ukat pachpa pachan tukuyañapataki. Kunjams jank"aki, suma ukat jan kuna arunak mayjt"ayas sarnaqapxäna ukax janiw muspharkañakkänti.
  
  Kemper jilatajj akham sänwa: "Jutam, tata Cleve" sasa. -Sarxañ pachaw purini -sasa. Pä marka chiqanchañasawa ukat wali juk"a pachakiw sarañasa. Ukham wali suma cargampixa, janiw 16 horanakatxa Letonia ukat Bielorrusia markanakan paisajenakap pasañ puedkañäniti" sasa.
  
  "¡Qullan mierda! ¿Kunjamsa aburritäñäni?" - Samxa jach"at arsüna, niyaw uka suyt"awimpi qarjata. "Janiw mä revistas utjkituti. Ukatjja, ukham jaya viajkasajj inas Biblia taqpach liytʼirïpachänti!"
  
  Kemper jupax larusitaynawa, amparanakap kusisitaw t"axllirt"äna, kunawsatix beige SUV ukar makhatapkäna ukhaxa. "Jichhax aka liytʼañax mä jachʼa tiempo ina chʼusar aptʼasiñjamawa. !"
  
  Jupanakax uka auton qhipäxaparuw sarxapxäna, uka autox camionat nayraqataruw suyt"askäna, mä secundario thakhinjam Letonia-Belorrusa frontera ukar irpañataki. Caracol ukham sarxapkäna ukhaxa, auton luxus manqhanxa thaya thayampiw phuqantañ qalltäna, ukhamat chika uru juntʼu thaytʼañapataki, ukat llampʼu musica clásica ukamp chiktʼata.
  
  "Mozart-arux janiw llakisiñamäkiti sasaw suyt"askta" sasaw Kemper-ax q"uma decencia-t arsüna.
  
  "Janiw ukhamäkiti" sasaw Sam chachajj uka formalidad iyaw säna. "Naya pachpas ABBA ukar juk"amp arxatirikïkchiyätsa."
  
  Mä kutimpiw Kemper chachajj Sam chachan kusistʼat jan yäqasirïtapat wal kusisïna. "Chiqpachansa? ¡Jumax anatt'añamawa!"
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Janiw yatkti" sasa. "Yatipxtawa, kunatix jan sayt"añjamäki ukax retro pop sueco ukanx jiwañampiw menú ukanx jak"achasi."
  
  Kemper jilatajj akham sänwa: "Ukham sasma ukhajja" sasa. Jupax uka p"iqinchaw katuqatayna, ukampis janiw jank"ak Sam Cleave-n uka tuqit yatxatañ munataparux satisfacerkänti. Jupax wali sum yatïna, periodistax cuerpopan jan amuytʼasisaw uka ataque ukar uñjasax wal muspharäna. Yaqha chiqaw Sam-at imantatäna, Calihas tuqit yatiyawiwa ukat kuna destinos jupar suyt"askäna.
  
  Letonia markan mayni chiqanakar sarapkäna ukhaxa, uka pä jaqinakax jukʼakiw parlapxäna. Kemper jupax laptop jist"arawayi, mapeo estratégicos ukan jan uñt"at diana ukanakataki, ukanakx Sam jupax janiw posición ukanx uñjkaspati. Ukampis jupax yatïnwa ukax nefasto ukhamäñapawa - ukat ukax siniestro comandante ukan jan wali amtanakapan lurawip uñt"ayañapawa. Sam chachajj janiw kuna jan waltʼäwinakatï amuyunakapar purtʼkäna ukanak jisktʼkänti, ukatwa uka tiempojj samartʼañatakejj apstʼasiñ amtäna. Chiqansa, janiw mä jukʼa tiempox mayamp lurañax utjkaniti sasaw sum yatïna.
  
  Bielorrusia markamp frontera pasañ tukuyasax taqi kunas mayjt"awayi. Kemper jupax Sam juparux nayrïr umañ churatayna, Riga markat sarxapxatapatpacha, Reino Unido uksanx wali uñt"at yatxatat periodistan janchipan aguantañapataki ukhamarak munañap yant"asa. Sam jilatajj jankʼakiw iyaw säna, Coca-Cola sat lata sellat katoqasa. Kemper chachajj mä umarakïnwa, ukat Sam jilatarojj azúcar uchat umañamp sallqjataw sasaw chuymachtʼäna.
  
  "¡Prost!" Sam jupax janïr mä jach"a manq"an mä cuarto lata jaquntañkamaw säna, umañax gaseosa sawutapampiw kusist"äna. Chiqansa, Kemper chachax sapa kutiw jupan umañapa, sapa kutiw suma samarañapa. Sam sat chachajj mä akatjamat katuntat jaqeruw akham säna: "Klaus" sasa. Jichhajj umat pharjatäjjäna ukhajja, taqe chʼamapwa tantachtʼasïna. "Jakhunakax sallqjañawa, jumatix munsta ukhaxa."
  
  Kemper chachajj Sam jilataruw uk qhanañchañap yatïna. Taqi kunat sipansa, periodista escocés ukax janiw ukhamakipans qhipür uñjañatakis jakañapäkänti, ukat jupax wali tolerable ukhamaw jikxatasïna. Mä p"inqaw jupax jiwañampiw tukuyañapamp jikisiñapäna.
  
  
  28 t"aqa
  
  
  Pripyat markar sarañ thakinx Ninax walja horanakaw auto apnaqatayna, Wloclawek markan Volvo ukan tankapar phuqhantat qhipatxa. Detlef chachan tarjeta de crédito ukampiw Perdue chachar mä primeros auxilios alasïna, ukhamat amparapan usuchjat uñjasiñapataki. Jan uñt"at markan farmacia jikxatañax mä askichäwïnwa, ukampis wali wakiskirïnwa.
  
  Sam-ar katuntirinakax jupar ukhamarak Perdue-rux Chernóbil markan sarcófago ukar irpapxkchïnsa - jan walin uñjasir Reactor 4 ukan imt"añ utapar - jupax Milla-n radion yatiyawip amtasïna. Ukanx Pripyat 1955 maratw arsu, uka aruxa, jupax qillqt"atapatx janiw llamp"uchatäkiti. Kunjamakitix yaqha arunak taypinx wali askipunïnwa, arsutanakampis qhant"kaspa ukhama. Ukajj qhanstayañapänwa, ukatwa Nina kullakajj qhepa horanak kun sañs muni uk qhanañchañatak chʼamachasïna.
  
  Jupax janiw kuna wakiskir markas 1955 maran fantasma markat yatkänti, ukax Zona de Exclusión uksan jikxatasïna, ukatx reactor ukan jan walt"äwipatw jaqunukutäna. Chiqansa, Pripyat markax 1986 maran janïr jan wali uñt"at markat jaqunukuñkamax kuna wakiskir lurawinakans chikañchasitayna, ukat pächasïnwa. Uka arunakajj sarnaqäwinakat yatjjatirirojj wal llakisïna, qhawqha tiempos auto apnaqäna uk yatiñatakejj reloj uñkatasajj 1955 marajj mä fechat parlañat sipansa, mä horat parlispawa, uk amuyañkama.
  
  Qalltanjja, inas ukajj jukʼamp chʼamanïchispa sasaw amuyäna, ukampis ukakiw jupatak utjäna. Pripyat markar 20 jayp"u pachar purispa ukhax janiw mä suma ikiñax utjkaspati, ukax wali axsarkañ suyt"awiwa, kunatix nayratpach qarjataw jikxatasïna.
  
  Bielorrusia markan ch"amaka thakinx axsarañjamawa ukat sapakïskänwa, Perdue kullakax jupan jak"apankir pasajero asienton antidol ukamp ikiñan chhuxriñchjasïna. Kunatï jupar sarantaykäna ukajja, jichhajj jan aynachtʼkaspa ukhajja, Sam jilatarojj qhespiyaskakispawa sasaw suytʼäna. Kirill nayra autopan tablón de instrumentos ukan jisk"a reloj digital ukax mä axsarkañ ch"uxña coloraniw pacha uñacht"ayäna.
  
  02:14 pachakama
  
  Cuerpopajj usutänwa ukat qaritäjjänwa, ukampis lakaparuw cigarro uchasajj naktayäna, ukat mä qhawqha samsusaw pulmonapar kʼachat kʼachat jiwañampi phoqantasïna. Ukajj jupar wali munat amuyunakapat maynïrïnwa. Ventanat saraqañajj wali askïnwa. Arumanthi thaya thayax wali ch"amampiw thayt"äna, ukax mä juk"a jaktayäna, ukampirus jupax mä matraz ch"aman cafeína ukamp chikt"atäñap munäna, ukhamat suma uñnaqt"anïñapataki.
  
  Muyuntat uraqitjja, chʼusa thakin pä tuqin chʼamakan imantatänwa, ukatwa uraqit thujstʼäna. Polonia ukat Ucrania markanakan fronterapar katarinakjam saraski uka chʼiyar hormigón patjjanjja, autojj caucho sat llantanakapampiw mä llakit jachʼat arsüna.
  
  "Dios, akax purgatorio ukhamaw amuyasi" sasaw quejasïna, ukat cigarro tukut q"añup anqan jawst"ir armt"asiñ utar jaquntasaw quejasïna. "Radiomax irnaqañapatakiw suyt"askta, Kirill."
  
  Ninan kamachiparjamaxa, mä clic ukampiw perillax muyuntäna, ukat mä jiskʼa qhanaw radion jakañax utjatap yatiyäna. "¡Infierno jïsa!" jachaqt"asïna, qarjata nayranakapampi thakiru uñtasa, amparapampi yaqha dial ukar muytayasa, ist"añataki mä suma estación thaqhasa. Mä emisora FM ukaw utjäna, ukax auton sapa parlante tuqiw yatiyasïna, uka parlantex autopan punkuparuw uchatäna. Ukampis Ninax janiw jichhür arumax ajllitäkänti. Jupajj jankʼak jiljjattasir chuymapar samarañapatakejj compañía, kuna empresas wal munasïna.
  
  Jila partejja, Perdue kullakajj janiw kuns amuyaskänti, ukatwa amtanakar puriñapäna. Jupanakax Chelm markaruw sarasipkäna, uka markax Ucrania markamp fronterat 25 km sarañankiwa, ukatx mä utan mä juk"a ikipxäna. 14:00 pachar fronterar puripkäna ukhajja, Nina kullakajj kuna horasas Pripyat markankapjjaniwa sasaw confiyäna. Jupan llakipax kunjamas uka fantasma markar puriñax ukakiw utjäna, ukanx taqi chiqanw Zona de Exclusión ukanx Chernóbil ukar muyuntat uñjirinakax uñjapxi, ukampis janiw yatkänti, Millax armat jaqinakan wali qhuru campamentonakapansa amigonakanïtapxa janiw yatkänti.
  
  
  * * * .
  
  
  Mä qawqha horanak Chelm markan mä pintoresco motel familiar ukan ikiñat qhipatxa, mä samarañ Nina ukat mä kusisit Perdue ukanakax Polonia markat frontera chiqan thakhinjam puripxäna, Ucrania markaruw sarapxäna. 1:00 jayp"u pachat mä juk"a pacharuw Kovel markar puripxäna, ukax kawkir sarañat niya 5 horanak sarañankiwa.
  
  "Uñjapxam, nayax yattwa jilpach saräwinx janiw naya pachpakïkti, ukampis ¿janit aka Sarcófago ukar sarañax wakiskiti, Pripyat markan jiwasan chuymas arknaqañat sipansa?" -sasawa Perdu kullakaxa Nina kullakaru jiskt"äna.
  
  "Llakisiñamax amuyasta, ukampis uka yatiyäwix wali wakiskirïkaspas ukhamaw amuyasta. Ukat akham sarakïnwa: "Janiw qhanañchtʼañajatakis ni amuytʼañajatakis mayipkitätati, ukampis kunatsa Milla kullakajj uka toqet parläna uk amuyañasawa" sasa.
  
  Perdue kullakajj wali musphataw uñnaqäna. "Milla kullakax transmisiones ukanakax Ordenat chiqak jutapxi ukx amuyapxtawa, ¿janich ukhamäki?" Ninax uñisirinakan amparapar anatt"añ amtatapxa janiw iyaw sañjamäkänti. Kunjamtï jupar atiniskäna ukhama, janiw uka lurañan lógicap amuyañjamäkänti.
  
  Jupajj wali amuyumpiw jupar uñkatäna. "Janiw qhanañchtʼirjamäkti sasaw sapxsma. Ukhama..." sasaw pächasïna, jupan amuyatapat pächasisa, "... confiyapxita. Jan waltʼäwinakan uñjasiñäni ukhajja, nayaw nayraqat jan walinak lurayäta sasin arskä, ukampis kuna horasas aka transmisión uñachtʼayasini uka toqet kunas mayj amuyasi" sasa.
  
  "Warminakan intuicionapa, ¿janich ukhamäki?" sasaw chuym ch"allxtayasïna. "Inas Detlef jilatarojj Gdynia markan pʼeqejar balamp jiwayañapatak jaytayäta" sasa.
  
  "Jeez, Perdue, ¿mä jukʼa yanaptʼasmati?" -sasawa ñik"uta ch"uqt"asïna. "Kunjamsa nayrïr kutix aka tuqir mantapxta uk jan armasimti. ¡Sam jilatampi nayampejj mayampiw yanaptʼapjjañajäna, kunapachatï patak kuti uka jan wali jaqenakamp jan waltʼayasjjäta ukhajja!"
  
  "¡Janiw kuna lurañas utjkituti, munat kullaka!" - sasaw jupat sawkasïna. "¡Aka perra ukat hackers ukanakax nayaruw embuscapxitu, kunapachatix nayax negocios ukar uñjkayäta, Copenhague markan vacacionar sarañ yant"asa, Dios layku!"
  
  Ninax janiw jinchup iyaw sañjamäkänti. Perdue kullakajj jan amuytʼasisaw sarnaqäna, mä ajjsarir jan uñtʼat jaqjamaw sarnaqäna, jupajj janiw nayrajj uñtʼkänti. Chiqansa, jan controlankir agentenakaw Sala Ámbar sat cajarux aynachtʼayapxäna, ukampis janipuniw nayrax ukham phustʼirïkänti. Nina kullakajj uka jan waltʼäwin amuktʼatapat chuym ustʼayasisaw radio jistʼaräna ukat kimsïr kuti auton jukʼamp kusisita uñstañapatakiw volumen jiskʼaptayäna. Uka qhipatxa janiw kuns arskänti, Perdue kullakaruw colerat jaytawayi, kunatix jupax pachpa larusiñatak amtäwip amuyt"añ yant"äna.
  
  Sarny jiskʼa markat jichhakiw pasapjjäna, ukat radion musicanakapajj chhaqtañwa qalltäna. Perdue chachajj uka akatjamat mayjtʼäwirojj janiw istʼkänti, ventanatwa uka jan muspharkañ paisaje uñchʼukisïna. Normalmente ukham interferencias ukanakax Nina-rux colerayaspawa, ukampis janiw radio jist"antañ atinakänti ukat Perdue-n amukt"ataparuw ch"allxtasïna. Ukham sarantaskakïna ukhajja, jukʼamp jachʼatwa jiljjattäna, ukhamatwa jan yäqañjamäjjänti. Mä uñt"at jaylliwi, qhip qhipa ist"ata mä transmisión de corta onda Gdynia, ukax jupan jak"apan jawq"jat parlante ukan jutäna, ukax mä transmisión ukar uñt"ayañataki.
  
  "¿Milla?" Ninax arsüna, chikat axsarata, chikat kusisita.
  
  Perdue chachan qalat lurat ajanupas wali chʼamañchtʼataw uñjasïna, kunattejj jukʼat jukʼat chhaqtkäna uka qʼochuruw muspharayi ukat ajjsarasaw istʼäna. Jupanakax suspecto uñkatasiñanak mayjt"ayapxäna kunatix estático ukax ondas aéreas ukar phuqhantäna. Ninax sapa kutiw uñakipt"äna. Ukat akham sarakïnwa: "Janiw normal frecuenciapan utjkiti.
  
  "Kamsañs munta?" sasaw jiskt"äna, nayrax jupar uñtasitaw juk"amp ist"asïna. "¿Janit akax kawkhantï jumanakax uttʼayañ yatipkta uka chiqankchi?" sasaw jisktʼäna, kawkhantï Detlef chachajj numeronak uñtʼayañ utar sintonizañatak uttʼayañ yateqkäna ukat wali jaya cheqan utjkäna uka flecha uñachtʼayasa. Ninax p"iqip ch"allxtayäna, ukat Perdue kullakax juk"amp muspharäna.
  
  "¿Kunatsa mayjäpxañapa...?" jiskt"añ munäna, ukampis qhanañchäwix juparux purintäna, kunapachatix Perdue jupax akham jaysäna: "Kunalaykutix imantasipki" sasa.
  
  "Jïsa, ukham amuytʼaskta. Ukampis ¿kunatsa?" - jupax mayjt"ataw jikxatasïna.
  
  Ukat istʼasajj wali kusisitaw akham säna: "Istʼapjjam" sasa.
  
  Warmin arupax insistente ukhamaw ist"asïna, ukampis ukhamaraki. "Viudo jaqi".
  
  "¡Akax Detlef satawa!" Nina kullakajj Perdue kullakaruw säna. "Detlef ukar katuyapxi".
  
  Mä juk"a samart"asaxa, uka ch"amakt"at aruxa saskakiwa: "Madera, llätunka kimsa tunka". Parlante ukanx mä jach"a clic ukaw utjäna ukatx mä transmisión tukuyat lantix janq"u ch"axwañakiw utjäna ukat estático ukakiw utjäna. Nina ukat Perdue jupanakax musphataw kuntix jichhak paskatayna ukxat lup"ipxäna, mä accidente ukhamaw amuyasi, kunawsatix radion ondanakapax uka local ukan jichha transmisión ukanx sist"askäna.
  
  "¿Kuna diablos ukax Woodpecker ukax? Nayax iyawstwa, chika llätunk pacharuw ukan munapxitu", sasaw Perdue jupax iwxt"awayi.
  
  "Jïsa, Pripyat markar sarañatakix yatiyawix paqallq phisqa tunk phisqhaniruw puri, ukatwa uka chiqar sarxapxäna ukat ukaruw puriñkamax kuna pachas mayjt"ayapxäna. Jichhax janiw nayrat sipanx juk"amp qhipharkiti, ukhamax, kunjamtix nayax amuyktxa, Woodpecker ukax janiw Pripyat markat jayankkiti", sasaw Ninax sarantawayi.
  
  "¡Dios, ¡kunjamsa mä teléfono utjañap munta! ¿Juma pachpa teléfono utjtamti?" sasaw jiskt"äna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Nayajj lurasmati, laptop bolsajan utjaskaspa ukhajja, Kirill chachan utapat lunthatasma" sasaw qhepa asienton cremallerampi lurat cajat qhepar uñtasajj säna . Perdue kullakajj qheparuw amparap luqtäna ukat bolsapan nayrïr bolsillopwa thaqhäna, ukat bloc de notas, plumanaka ukat lentes ukanaka taypinwa thaqhäna.
  
  "Amuytwa!" - sasaw jachaqt"asïna. "Jichhax cargatäñap suyt"askta".
  
  "Ukhamäñapawa" sasaw jupax uñch"ukiñatak uñch"ukiskäna. "Akax jutir pä horanakatakis wakisispawa. Sarantaña. Jiwasan Laq"unak jikxatapxam, jilïr jaqi" sasa.
  
  "Ukanwa" sasaw jaysäna, ukat Internetan kunatï uka jakʼan utjki uka sutimp uñtʼat sutimp uñtʼatäki ukanak thaqhasa. Jupanakax jank"akiw Pripyat ukar jak"achasipkäna, kunatix tarde intix qhana marrón-gris plano paisaje ukar qhant"ayäna, ukat wali axsarkañ ch"iyar gigante de pilón de centinela ukar tukuyäna.
  
  "Akax wali jan wali amuyuniwa" sasaw Ninax nayranakapamp uka uraqi uñjasax akham säna. "Uñjapxam, Purdue, akax ciencia soviética ukan cementeriopawa. Niya ukhamarakiw atmosfera ukan chhaqhat qhantʼäwip amuyasma" sasa.
  
  "Ukax radiación ukan arsutapawa, Nina" sasaw chiqaparu arsüna, sarnaqäw yatxatirit mä jach"a jach"a tukusaw arsüna, jupax nayra Perdue ukar kutt"ayatapatx kusisitaw jikxatasïna. "Nayaw ukax katuqta".
  
  -¿Kawkirus sarañäni? sasaw jiskt"äna.
  
  Ukat jan amuytʼasisaw akham säna: "Pripyat markat sur toqenjja, Chernóbil markaruw saräna" sasa. Ninax mä ceja jach"ar aptäna, ukax ucrania markan ukham t"unjir ukat jan walt"ayir uraqir visitt"añ jan munatap uñacht"ayäna. Ukampis tukuyarojja, sarapjjañap yatïna. Taqi kunat sipansa, jupanakax nayratpach ukankapxataynawa - 1986 marat qhipat ukan jaytat material radioactivo ukan qhipharkir yänakapampix q"añuchata. Perdue kullakajj teléfonopanwa mapa uñakipäna. "Pripyat markat chiqak sarantaskakim. "Madrillo ruso" satäkis ukax muyuntat quqankiwa" sasaw yatiyäna, asientopan nayrar ch"allxtasaw uñch"ukiskäna. "Arumax niyaw purinini, munat masija. Jupas thayarakïniwa" sasa.
  
  "¿Kunas mä rusa ch"uqixa? ¿Uka markankir thakinakan pʼiyanakar phuqhantat mä jachʼa jamachʼi thaqhañajati jan ukajj kunatsa?" -sasawa jachaqt"asïna.
  
  "Chiqpachansa, Guerra Fría ukan mä reliquiapawa. Uka sutix juti...jumax wali askiwa aka...misteriosa interferencia de radio ukax 80 maranakanx Europa uksan transmisión ukar jan walt"ayawayi", sasaw uñt"ayi.
  
  Ukat pʼiqip chʼallxtasaw akham säna: "Radio fantasmas wasitatwa" sasa. "Ukax jiskt"asiyituwa, sapa urux imantat frecuencianakampi, ideología ukat propaganda ukanakamp phuqt"ata, ¿yatitati? Jani amuyusaxa subliminal yatiyawinakampiwa uñt"ayatarakispa..."
  
  "Akana!" - sasaw mä akatjamat jach"at arsüna. "Mä jamasat base militar ukanjja, soviético pallapallanakajj niya 30 maranak nayraw yatiyapjjäna. Ukajj Duga-3 satawa, mä señal de radar de última generación ukawa, ukampiw misil balístico ataquenakajj utjaspa uk yatiñatakejj apnaqapjjäna".
  
  Pripyat markat mä axsarkañ uñjäwi, layqa ukat grotesco, qhan uñjasiwayi. Inti jalant tuqin qhantʼat irradiado quqanakan quqanak patat amukiw sartasinxa, mä fila de torres de acero ukanakax pachpa jaytjataw mä base militar ukan saytʼatäna. "Inas jumax chiqaw sasksta, Nina. Uka jachʼa jachʼa tukutapat uñakiptʼañäni. Aka chiqan transmisores ukanakax radion ondas ukanakarux jasakiw mayjt"ayapxaspäna, jaqinakan amuyunakap mayjt"ayañataki", sasaw hipótesis ukar säna, acero barras ukan axsarkañ pirqapat wal muspharasa.
  
  Ninax reloj digital ukar uñtäna. "Niya pachax purinxiwa."
  
  
  29 t"aqa
  
  
  Taqi Wila Quqa taypinx jilpachax pino quqanakaw nayra quqan sepulturanakapar ch"uqt"ir uraqit jilsuwayi. Chernóbil markan jan walt"äwipatxa, nayra quqanakax bulldozer ukamp imt"ata. Mä thiya uraqi manqhankir pino wila ch"uxña esqueletonakax machaq generación ukar yuriwayi, ukax autoridadanakan yapuchatawa. Mä sapa Volvo faro, ch"iqa tuqinx jach"a viga, Wila Quqa quqa troncos jiwatat thuqt"ir qhant"ayäna, kunawsatix Ninax jaytjata complejo ukar mantañawjanx t"unjat acero punkur jak"achasïna. Chʼuxña pintat ukat soviético warawaranakampi kʼachachtʼata , uka pä punkunakax inclinatäpxänwa, mä perímetro sat lawat lurat vallempiw jukʼampi katxarutäna.
  
  "¡Ay Diosay, akax llakisiñawa!" Ninax uk amuyasïna, volanteruw taktʼasïna, ukhamat jukʼamp uñjkañ muyuntat chiqanakar jukʼamp sum uñjañataki.
  
  "Kawkirus sarañasa sasaw jiskt"asta" sasaw Perdue chachajj jakañ chimpunak thaqhasajj säna. Ukampis jakäwin chimpunakapax muspharkañ walja sallqa uywanakaw utjäna, sañäni, ciervos ukat castores ukanaka, ukanak Perdue chachax mantañ thakin uñjäna.
  
  "Ukat mantasin suytʼañäni. Nayax jupanakarux 30 minutos máximo uk churta, ukatx infiernoruw aka jiwañ sipitat apsusipxta", sasaw Ninax arsuwiyi. Autox wali k"achat k"achat sarnaqäna, jan wali pirqanakaruw jalnaqäna, kawkhantix soviético pachan ch"amakt"ir propagandapax qalat lurat t"unjatanakat sipans juk"amp uñt"atäna. Duga-3 pallapallanakan jan jakkir arumax llantanakan chhuxriñchjasiñakiw ist"asïna.
  
  "Nina" sasaw Perdue kullakajj amuktʼäna.
  
  "Jïsa?" sasaw jaysäna, Willys Jeep jaytat autot wal muspharasa.
  
  -¡Nina! - sasaw juk"amp jach"at arsüna, nayrar uñtasa. Jupax frenonak ch"allt"asïna.
  
  "¡Qullan mierda!" jupax chhuxriñchjasïna, kunawsatix auton parrillapax mä jach"a, jisk"a balcánico suma uñnaqt"an botas ukat janq"u isimp isthapt"atat mä pulgadanak jayarst"äna. "¿Kunsa chika thakin luraski?" Warmin qhana ch"uxña nayranakapaxa Nina ch"amaka uñkatawiparuxa auton faros ukanakana qhanapa taypinwa ch"allt"äna. Jupax mä juk"a amparapampiw jupanakar señas uñacht"ayäna, thakhi uñacht"ayañatakiw kutt"äna.
  
  "Janiw juparux atiniskti" sasaw Ninax jiskht"äna.
  
  "Nina, jiwasax akanktanwa. Jupanakax suyt"apxituwa. Jiwasax niyaw manqhankir uma taypinktanxa. Janiw señorar suyt"ayañasäkiti", sasaw jachaqt"asïna, kunjams uka suma sarnaqäw yatxatirix pouting uk uñjasax jachaqt"asïna. "Jutaña." Juman amuyumapunïnwa" sasa. Jupajj chʼamañchtʼataw nayranakap chʼoqtʼäna ukat autot saraqanïna. Ninax laptop bolsap amparapamp liwxatasin Perdue-r arktäna. Rubio waynax janiw kuns arskänti , jupar arktasa, awisax jupanakkamaw uñch"ukipxäna, yanapt"añataki. Qhepatjja, Nina kullakajj aynachtʼasaw akham jisktʼäna: "¿Jumajj Milla?"
  
  "Janiwa" sasaw uka warmejj jan kutin kuttʼasajj jan kuns lurasajj säna. Pä escaleranak makhatasinxa, nayra pachan cafetería ukar uñtasitaruw mantapxäna, ukat punkut mä juykhuptir janqʼu qhanaw qhantʼäna. Punku jistʼarasaw Nina ukat Perdue jilatanakataki katjjaruyäna, jupanakajj jan munkasaw mantapjjäna, jupar uñchʼukisaw mantapjjäna.
  
  "Akax Milla satawa" sasaw escocés invitadonakarux säna, ukat mä chiqar sarxasinx phisqa chachampi pä warmimpiw laptops ukanakamp mä muyuñan qunt"atäsipkän uk uñacht"ayäna. "Akax Leonid Leopoldt Alpha Índice Militar sañ muni.
  
  Sapa mayniw estilo ukat kuna amtampis utjäna, turnasisaw transmisiones ukanakatakix mä sapa panel de control ukankapxirïna. "Nayajj Elena satänwa. Akax nayan masinakajawa", sasaw mä ch"aman acento serbio ukamp qhanañcht"awayi. "¿Jumajj viudo jaqëtati?"
  
  "Jïsa, ukax jupawa" sasaw Nina kullakax janïr Perdue-x uk lurkasax jaysäna. "Nayaw jupan irnaqir masipätxa, Gould sat doctora. Nina sasaw sutichapxista, ukat akax Dave satawa" sasa.
  
  "Jumajj jutapjjañamawa sasaw suyapjjayäta. Kunas jumanakar yatiyañax utji" sasaw uka muyunkir mä chachax säna.
  
  -¿Kunatsa? -sasawa Ninax samaña manqhana säna.
  
  Mä warmix panel de control ukan mä sapak cabina ukan qunt"atäskäna ukat janiw aruskipäwip ist"känti. "Janiwa, janiw transmisión ukarux jark"kañäniti. Jan llakisimti -sasawa Elena kullakaxa jachaqt"asïna. "Akax Yuri satawa. Jupajj Kiev markankirïnwa" sasa.
  
  Yurix aruntt"asisaw amparap aytäna, ukampis irnaqawip sarantaskakïna. Taqinipuniw 35 marat aynacharu, ukampis taqiniw pachpa tatuaje ukanipxi - uka warawarax Nina ukat Perdue jupanakax punku anqäxan uñjapkatayna, uka manqhanx ruso arut qillqt"atawa.
  
  Nina kullakajj Elena kullakajj kunkapan utjkäna ukanak uñachtʼayasaw akham säna: "Tinta thaya" sasa. "¿Kunsa akax siski?"
  
  "Ay, Ejército Rojo 1985...um, 'Ejército Rojo' ukat yurïw uruw qillqt'ata. Taqinipuniw warawaranakas jak'an yurïw marax utjistu" sasaw phinq'asis jachaqt'asïna, arupax seda ukhamänwa, arunakapan articulación ukaruw jach'añchäna janchipan suma uñnaqtʼanïtapat sipansa jukʼamp suma uñnaqtʼanïñapatakiw yanaptʼäna.
  
  "Aka sutix Milla abreviatura ukankiwa" sasaw Ninax jiskt"äna, "khitis Leonid...?"
  
  Elena kullakajj jankʼakiw jaysäna. "Leonid Leopoldt jupax Alemania markan yurir operativo ucraniano ukhamawa, Segunda Guerra Mundial ukanxa, jupax Letonia markan costa uksan umamp chhaqhayasisinx walja jaqinakar jiwayañat qhispiwayi. Leonid chachajj capitanaruw jiwayäna ukat submarino apnaqeri Alexander Marinesko sat chachampiw radio toqejj parläna" sasa.
  
  Perdue kullakax Ninarux akham sasaw ch"allxtayäna: "Marinescox Kirill-an awkipänwa, ¿amtastati?"
  
  Ninax p"iqip ch"allxtayäna, Elena kullakat juk"amp ist"añ munasa.
  
  "Marinesko jaqinakax ámbar cuarto ukan fragmentos ukanakap apthapipxäna ukat Leonid ukar Gulag ukar khitatäñkamax imantapxäna. Ejército Rojo ukan jiskt"asiñ utapankkäna ukhax SS khuchhi Karl Kemper jupaw jiwayatayna. ¡Aka nazi qʼañunakajj janiw Ejército Rojo ukan utjki uka cheqan utjañapäkänti!" Elena kullakajj wali suma uñnaqtʼanïnwa, chuym ustʼayasitaw uñnaqäna.
  
  "¡Ay Diosay, Purdue!" Nina kullakajj akham sasaw jiskʼat arsüna. "¡Leonid chachajj grabacionan mä soldadonïnwa! Detlef chachajj pechoparuw mä medalla chintʼata" sasa.
  
  "Ukhamajj ¿janit Orden del Sol Negro ukar afiliatäktati?" - Perduxa taqi chuyma jiskt"äna. Wali uñisiñampiw taqe uka tamax tuqinuqapxäna ukat ñanqhachapxäna. Jupajj janiw yaqha arunak parlkänti, ukampis kuntï lurapkäna ukajj janiw sumäkänti, ukajj qhanaw amuyasïna.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Viudo jaqëñajj janiw chuym ustʼayasiña sañ munkiti" sasa. "Hmm, mä jan uñt"at agentew radion transmisiones ukanakamax Black Sun jach"a comando ukan jutatap yatiyäna. Ukampis walja jaqenakaw kʼarisipjjetu, ukhamajj janiw kunas pasaski uk sum yatktanti. Uñjapxtawa, janiw yatipkti khitis kuns luqtaski" sasa.
  
  Ninan arunakapax Milla tamankirinakan iyaw sañapatakix p"iqip ch"allxtasaw katuqapxäna. Ukat jankʼakiw qhanañchäwip katoqapjjäna, ukatwa uka wali wakiskir jisktʼa jisktʼañ ajjsaräna. "Ukampis ¿janit Ejército Rojo ukax llätunk tunk mara qalltanx chhaqtayatäna? Jan ukajj ¿jan jitheqtätam uñachtʼayañatakïpacha?"
  
  Ninan jiskt"awiparux niya kimsa tunk phisqhan marani mä huelga jaqiw jaysäna. "¿Janit uka asnu Hitler jiwatapat Orden del Sol Negro ukax t"unjatäkänti?"
  
  "Janiwa, jutir maranakan arkirinakapax wali ch"amanchatawa", sasaw Perdue jupax jaysatayna.
  
  "Ukhamawa" sasaw uka jaqixa säna. "Ejército Rojo ukax nazis ukanakamp ch"axwaskakiwa; ukakipkarakiw machaq generación operativonakax nayra ch"axwäwimp ch"axwapxi. Wila ukat Chʼiyara" sasa.
  
  Elena kullakajj jan uñtʼat jaqenakar suma chuymampiw akham säna: "Akajj Misha satawa" sasa.
  
  "Taqinipuniw pallapallanakan yatichäwinak katuqapxta, awkinakas ukhamarak awkinakasjama, ukampis machaq pachan juk"amp jan walt"ayir arma - tecnología de la información - ukan yanapt"apampiw ch"axwapxta", sasaw Mishax yatiyäna. Jupax qhanaw p"iqinchirïtayna. "¡Millax machaq Zar Bomba satawa, wawa!"
  
  Uka tamax atipt"añ arnaqawinakaw ist"asïna. Muspharata ukat jan amuytʼasisaw Perdue kullakajj jachaqtʼasir Nina kullakarojj uñkatäna ukat akham sasaw jiskʼat arsüna: "¿Kunas Zar Bomba satäkis ukajja, jisktʼasiristwa?"
  
  Ukat akham sasaw nayranakap chʼoqtʼasïna: "Jaqenakan sarnaqäwipanjja, wali chʼamani armas nucleares ukanakakiw phallawayi" sasa. -H-bomba ukaxa; Nayax amuyta, suxta tunk maranakanx mä juk"a yant"atarakïnwa".
  
  "Akanakax suma jaqinakawa" sasaw Perduex anatt"asis säna, arup jisk"achañapataki. Ninax jachaqt"asisaw p"iqip ch"allxtayäna. "Janiw akan uñisirinakan qhipäxapankapxatax laykux kusista".
  
  Uka tamax samarañ tukuyxäna ukhaxa, Elenax Perdue ukat Nina sat chacharuw chʼiyar café churatayna, ukat panpachaniw yuspärasin katuqapxäna. Ukajj wali jaya viajepunïnwa, kunampis wali atipjatäpkäna ukajj chuymapan jan waltʼäwinakapsa janiw sañ munkti.
  
  "Elena, Milla ukat Reliquia Sala Ámbar ukamp chikt"atapat mä qawqha jiskt"äwinakaw utjistu", sasaw Perdue jupax respetompi jiskt"äna. "Janiw qharüru arumax obra de arte, jan ukax kunatix ukat qhiparki uk jikxatañasawa".
  
  "Janiwa! ¡Ay janiwa, janiwa!" Misha kullakajj qhanan protesta luräna. Jupax Elenarux sofá ukan mä chiqar sarxañapatakiw mayïna ukat jan wali yatxatat visitirinakan nayraqatapan qunt"asïna. "¡Janiw khitis Sepulturapat Sala Ámbar ukx apt"kaniti! Janiwa! Jumanakatï ukham lurañ munapjjäta ukhajja, juma contraw jachʼa amtanakar puriñäni" sasa.
  
  Elena kullakax samarañ yant"äna, kunawsatix mayninakax sayt"asipxäna ukat Misha ukat jan uñt"at jaqinakax qunt"atäsipkän uka jisk"a chiqaruw muyuntapxäna. Ninax Perdue kullakaruw amparat katthapïna, taqiniw armanakap apsusipkäna. Martillonak apsutäki uka ajjsarkañ chʼalljjtäwinakapajja, Milla kullakajj kunja jachʼa jaqënsa uk uñachtʼayäna.
  
  "Walikiwa, samarañamawa. Yaqha tuqit aruskipt"añäni, kunas utjchi", sasaw Perdue jupax iwxt"awayi.
  
  Elena kullakajj llampʼu arupampiw nayrïr kuti jaysäna. "Uñtapxam, qhip qhipa kutix maynix aka obra maestra ukan mä chiqap lunthatatayna, Tercer Reich ukax niyaw taqi jaqinakan libre sarnaqawip t"unjatayna".
  
  "Kunjama?" - Perdu sasaw jiskt"äna. Chiqansa, mä amuytʼäwiw utjäna, ukampis uka amuyun imantat chiqpach jan waltʼäwix janiw amuyaskänti. Ninax munkän ukax jach"a pistolanak fundar uchañänwa, ukhamat samarañapataki, ukampis Milla ukankirinakax janiw kuynt"apkänti.
  
  Janïr Mishax yaqha jisk"achasiñ qalltkasaxa, Elenax uka hipnotizante oladas ukanakat maynimpiw suyt"añapatak achikt"asïna. Jupajj jachtʼasisaw akham saskakïna: "Nayrïr ámbar cuarto lurañatakejj kuna ámbar apnaqaskäna ukajj Balcanes cheqankirïnwa" sasa.
  
  "Mä nayra organismo - Calihas - ukanakat yattanwa, ukax ámbar manqhankänawa", sasaw Ninax llamp"u chuymamp arsüna.
  
  "¿Ukat ¿kunsa luri uk yattati?" Misha kullakajj janiw aguantañjamäkänti.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Jïsa" sasa.
  
  "Ukhamaxa, ¿kunatsa jupanakar churañ munta? ¿Jumajj loqtatätati? ¡Jumanakax loco jaqinaka! ¡Juma, Occidente, ukat qullqi munañama! ¡Qullqi prostitutas, taqiniw jumanakax!" Misha kullakajj Nina ukat Perdue jilatanakaruw jan kuns kamachañjam colerat arsüna. "Jupanakarux balamp jiwayapxam" sasaw tamapar säna.
  
  Ninax wali axsarataw amparanakap liwxatäna. "Janiwa! ¡Ist'apxam! Jiwasax paneles ámbares ukanakax mä kutikiw t"unjañ munapxta, ukampis janiw kunjamatsa uk yatipkti. Ist"am, Misha" sasaw jupar uñtäna, jupar uñjañapatak achikt"asisa, "jiwasan irnaqir masijax... amigojax... Ordenan katjatawa, ukat qharürukamax Sala Ámbar jan puriykañäni ukhax jiwayapxani . Ukhama, ¡Viudo ukat nayax wali manqhankir, manqhankir laq"unakanïpxtwa! ¿Amuyasmati?"
  
  Perdue jupax Nina markan markan ferocidad ukampix chhuxriñchjasïna, junt"u chuyman Misha ukar uñtasita.
  
  "Nina, amtayapxsmawa, khitirutix arnaqkta uka waynax niyas jiwasan proverbial bolas ukanakas amparapankiwa" sasaw Perdue-x Nina-n camisap llamp"u chuymamp jaquntäna.
  
  "¡Janiwa, Purdue!" Jupax sayt"asïna, amparap mä chiqar jaquntasaw. "Akanx chika taypinkapxta. ¡Janiw Wila Ejército ni Ch"iyara Inti ukhamäktanti, jan ukasti pä tuqitw axsarapxitu, ukat jupanakan perranakapäñaw wayt"ata, q"añut lurat irnaqañanak lurañataki ukat jan jiwayatäñatakiw ch"amachasipxta!"
  
  Elena kullakajj amukiw pʼeqep chʼoqtʼasis qontʼasïna, ukat Misha kullakajj jan uñtʼat jaqenakan jan waltʼäwip amuyañap suytʼäna. Uka warmix taqpach pachan yatiyaskäna ukax stand utat mistusaw cafetería ukan qunt"atäpkän uka jan uñt"at jaqinakaru ukat mayni tamaparus uñch"ukiskäna, armap wakicht"at katxarusa. Suxta metros kimsa pulgadas jila alturani, ch"iyar ñik"utan ucranianox janiw axsarañjam uñnaqt"anïkänti. Dreadlocks sat isipax amparanakaparuw warxatäna, kunattix wali suma uñnaqtʼampiw jupanakar jakʼachasïna. Elenax jan amuyt"asisaw Nina ukat Perdue ukanakar uñt"ayäna: "Akax jiwasan explosivos ukanakat yatxatt"atawa, Natasha. Jupax nayrax fuerzas especiales ukan pallapallapawa ukat Leonid Leopold chachan directo descendientepawa".
  
  "Khitisa?" - Natasha kullakaxa wali ch"amampiwa jiskt"äna.
  
  "Viudo" sasaw Mishax jaysäna, nayraqatar qhipäxar sarasaw Ninax jichhak arsutapat lup"ïna.
  
  "Ah, viudo chacha. Gabi kullakajj amigojapunïnwa" sasaw pʼeqep chʼoqtʼasis jaysäna. "Jiwatapajj akapachan libre jakasiñatakejj mä jachʼa aptʼasiwayi".
  
  "Jïsa, ukhamäskapuniwa" sasaw Perduex iyaw säna, janiw machaq jutir jaqit nayranakap apsuñjamäkänti. Elena kullakajj Natasha kullakarojj kuna jan walinakansa visitanakajj jikjjatasipjjäna uka toqetwa Natasha kullakarojj säna, ukat Amazonas ukham uñtʼat warmejj akham sänwa: "Misha, jupanakar yanaptʼañasawa" sasa.
  
  "Datos ukanakampiw mä ch"axwäw ch"axwapxta, yatiyawinakampi, janiw nina ch"amampikiti", sasaw Mishax amtayäna.
  
  "¿Yatiyawinaka ukat datos ukax uka oficial de inteligencia estadounidense ukarux jark"awayiti, jupax Black Sun ukar Sala Ámbar ukar puriñ yanapt"añ yant"äna, Guerra Fría qhipa pachanx?" - sasaw jupar jiskt"äna. "Janiwa, soviético nina chʼamapajj Alemania Occidental cheqanwa jarkʼäna."
  
  "¡Hackers ukhamäpxtwa, janiw terroristas ukhamäktanti!" - sasaw unxtasitayna.
  
  "¿Akanakax hackers ukanakax 1986 maran Chernóbil Calihas ukan jan walt"äwip t"unjapxäna? ¡Janiwa, Misha, jupanakax terroristanakäpxänwa!" - jupax uñch"ukisïnwa. "Jichhax wasitatw aka jan walt"äwix utjistu, ukatx Sala Ámbar ukax utjkani ukhakamaw ukax utjani. ¿Kuns lurasma kunapachatix Ch"iyara Intix atipt"ani ukhaxa? ¿Jumanakax secuencias de números apayanipxätati, mä qawqha jaqinakan amuyunakapar desprogramañataki, jupanakax jakäwipanx radio ist"apxaniwa, kunapachatix fucking nazis ukanakax hipnosis masiva ukat control de mente ukanakampiw akapach apnaqapxani?"
  
  "Chernóbil markan jan waltʼäwipajj ¿janit mä accidentekïkänti?" Perdue jilatajj jan amuytʼasisaw jisktʼäna, ukampis Milla markankirinakan wali chʼullqhi uñchʼukiñanakapajj amuktʼayäna. Ninasajj janiw uka jan wali jisktʼapar creykänti. Amuyataxa, Nina ukat Perdue jupanakax jichhakiw historian juk"amp jiwayir hornet ukan qullup ch"allxtapxäna, ukat Ch"iyar Intix kunats wilax wila colorax uk yatxatañampïxänwa.
  
  
  30 t"aqa
  
  
  Sam jupax Nina tuqit lup"ïna, Kemper jupar autopar kutt"añap suyt"kasa. Jupanakar apnaqir guardaespaldas ukax rueda qhipäxan qhiparäna, motorax irnaqañapatakiw jaytawayäna. Sam jupax ch"iyar traje ukan gorila ukan jaltxañs atipkchïnxa, chiqpachansa janiw kawkhans t"ijt"añax utjkänti. Jupanakat taqe cheqanjja, nayrajj uñjki ukhakamaw jalnaqäna, uka cheqajj wali uñtʼat uñjäwir uñtasitänwa. Chiqansa, ukax jukʼamp uñtʼat visionänwa.
  
  Sam chachan hipnosis ukamp alucinación ukamp uñtasita, Helberg doctoramp sesiones ukanx, uka plano, jan rasgos ukan terreno ukanx jan colores prados ukanakax juparux llakisiyataynawa. Mä askiw Kemper jupax mä juk"a pacha sapak jaytawayi ukhamat jupax uka surrealista incidente ukar proceso ukar puriñapataki, jan juk"amp axsarañapataki. Ukampis jukʼamp uñchʼukiskäna, katjäna ukat ukar yatintañatakejj uka paisaje ukar chʼamthapkäna ukhajja, Sam chachajj ukhamarakiw jupar ajjsarayatap amuyasïna.
  
  Sillunakapan jan sum mayjt"ayasa, janiw kuns lurañjamäkänti, mä phuch"u ukat mä jan ch"uxña pampan samkapat amtasïna, janïr mä t"unjir impulso, ukax alaxpachar qhant"ayäna ukat markanakar t"unjäna. Kunatï nayrajj jan kunäki ukajj kuntï amuyaskäna ukajj kuna jan waltʼäwis uñjaskäna uk subconsciente uñachtʼayañakiw sañ munäna, ukajj Sam chachan wali ajjsarkañänwa, mä profecíaruw tukuwayi.
  
  ¿Profeciat parlirïtati? Naya?" sasaw uka amuyun jan amuyt"asirïtapat muspharäna. Ukampis ukatx yaqha amtawix concienciaparuw ch"allt"asïna, yaqha rompecabezas ukjam isla uksankir ayllu;uka arunaka , ukanak Nina atacadorax juparux arnaqatayna.
  
  "¡Jan wali profetamar akat apsusim!"
  
  "¡Jan wali profetamar akat apsusim!"
  
  "¡Jan wali profetamar akat apsusim!"
  
  Sam jilatajj wal ajjsarasïna.
  
  "¡Qullan qʼañu!, ¿kunjamarak uka tiempon jan istʼkiriskayästi?" sasa. pʼeqenakap chʼalljjtayasïna, amuyunakajj ukhamarakiw taqe muspharkañ luräwinakapajj uk amuytʼañ armasjjäna: "¿Profeta sasaw sitäna?" sasa. Janq"u, jupax wali ch"amampiw manq"antäna kunawsatix taqi kunas tantachasiwayki ukhama - mä vision kawkhantix chiqpachan utjki ukat mä taqpach t"iju t"unjawi mä ámbar alaxpachan.Ukampis kunatix juparux juk"amp llakiskäna ukax pulsación ukaw uñjäwipan uñjata, mä explosión nuclear ukar uñtasita.
  
  Kemper chachajj Sam jilataruw muspharayäna, kunapachatï kuttʼaniñatak punku jistʼarkäna ukhajja. Uka akatjamat chika taypinkir cerraduran ch"allt"asitapax, ukatx manijax jach"at ch"allt"asitapax ukhamarakiw purintäna, kunapachatix Sam jupax uka jach"a impulso amtasïna, ukax markapachanw ch"allxtäna.
  
  "Entschuldigung, Herr Cleve" sasaw Kemper chachajj perdón mayisïna, kunattejj Sam chachajj ajjsarañat chʼalljjtayasïna, pechopat katthapisisa. Ukampis ukajj uka tiranoruw chuym chʼalljjtayäna. "¿Kunatsa ukham axsarayaskta?"
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Amigonakajat ajjsarañakiw utjäna" sasa.
  
  Klaus jilatajj wali munasiñampiw akham säna: "Janiw aynachtʼapkätamti, uk sum yatta" sasa.
  
  "¿Kuna jan waltʼäwis carganakan utji?" sasaw Sam jilatajj jisktʼäna.
  
  "Sensor de gas ukax mä jisk"a jan walt"awikiwa, ukampis jichhax askichatawa", Kemper jupax wali amuyumpiw jaysawayxi. "Ukhamajj kunjamsa numeronakan secuencianakapajj nayar ataque lurañam jan waltʼayitu uk yatiñ munasma, ¿janich ukhamäki?"
  
  "Jïsa. Ukajj wali muspharkañänwa, ukampis nayarukiw jan waltʼayäna, ukajj jukʼamp muspharkañänwa. Jumampi chikäpkäna uka chachanakax janiw kuna chimpunaksa manipulación uñacht"ayapkänti", Sam jupax wali askit uñjäna, Klaus-an ego-parux mä jach"a fanäkaspas ukhamaw indultar. Ukax mä táctica ukhamänwa, Sam Cleave jupax walja kutiw nayrax yatxatäwinakapamp apnaqatayna, jan wali jaqinakar uñt"ayañataki.
  
  "Akanx imantataw" Klaus jupax jach"a jach"a tukusaw jachaqt"asïna, juk"at juk"at amparanakap ch"allxtasa ukat jach"a jach"a tukuñamp phuqt"ata. "Janiw jakhüwinakat sinti parlkiti, jan ukasti jakhüwinakan mayachtʼasitapatwa parli. Matemáticas, kunjamtï jumanakax yatipktaxa, pachpa Luräwinakan arupawa. Jakhunakax taqi kunatix utjki ukanak apnaqapxi, nivel celular tuqinsa, geométrica tuqinsa, física tuqinsa, compuestos químicos tuqinsa jan ukax yaqha chiqanakans apnaqapxi. Ukaw taqi datos mayjt"ayañatakix wali wakiskirixa -kunjamtï mä computadorax p"iqiman mä chiqa manqhan utjki ukhama, ¿yatitati?"
  
  Sam jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. Mä juk"a amuyt"asax akham sasaw jaysäna: "Ukhamaxa, akax mä cifrar uñtasitawa, biológico enigma maquinar uñtasitawa".
  
  Kemper jilatajj chʼalljjtayasïna. Litiraljama. "¡Akax wali chiqap uñtasïwiwa, tata Cleave! Naya pachpajj janiw jukʼamp sum qhanañchkiriskayätti. Ukhamaw chiqpachapunix lurasi. Cadenas de combinaciones específicas ukanakamp apnaqasa, campo de influencia ukar jilxatayañax wali ch"amawa, chiqpachanx p"iqin receptores ukanakaruw cortocircuito ukar tukuyi. Jichhax uka lurawir mä corriente eléctrica yapxatasma ukhaxa", Kemper jupax juk"amp jach"a jach"a tukutapat kusisitaw jikxatasïna, "ukax tunka kutiw amuyt"äw forman efectop jilxatayaspa".
  
  "Ukhamajj luz apnaqasajj ¿cheqapunit kuna datonaktï digerirïkta uk jiljjattasma? Jan ukajj ¿manipuladoran mä kutin mä jaqenakat sipansa jukʼamp jaqenakar apnaqañapatak chʼamañcht"añatakiti?" sasaw Sam jilatajj jisktʼäna.
  
  -Arst"askakim, dobber -sasawa Sam jupax yatxatat anatt"at charade qhipäxan amuyt"äna. "Ukat premio ukax... ¡Samson Cleave juparuw puri, jupax mä encantado periodista ukham uñt"atawa, jupax mä yatiñan jaqimp encantatänwa!" sasa. Sam, jupax janiw juk"amp excepcional ukhamäkänti, jupax taqi detalles ukanak qillqt"awayi, kuntix alemán narcisista ukax chhuxriñchjatayna.
  
  "¿Adolf Hitler chachajj 1935 maran Wehrmacht markan jan kun lurapkäna ukanakar apnaqañ qalltäna ukhajja, ¿kunsa nayrïr kuti luräna sasin amuyta?" - sasaw Sam-arux retórica tuqit jiskt"äna. "Jupax disciplina masiva, eficiencia de combate ukat jan mayjt"ir lealtad ukanakaw uñt"ayawayi, ideología SS ukar programación subconsciente ukamp impuesto ukar uñt"ayañataki".
  
  Wali suma chuymampiw Sam chachajj Kemper chachan arsutapat niya jankʼak pʼeqepar purkäna uka jisktʼa jisktʼäna. "¿Hitler chachajj Kalihas ukanïpachati?"
  
  "Sala Ámbar ukax Palacio de la Ciudad de Berlín ukan qamañ qalltäna, ukatx Baviera markankir alemán yatichiriw..." Kemper jupax jach"at arsüna, uka jaqin sutip amtañ yant"asa. "Uh, janiwa, janiw amtaskti -juparux jawillt"atänwa rusa artesanonakamp chikt"ata, uka artefacto ukar wasitat sayt"ayañataki, Pedro Jach"a ukar uñacht"ayat qhipatxa, ¿yatitati?"
  
  Sam jilatajj jankʼakiw akham säna: "Jïsa" sasa.
  
  "Leyendarjamaxa, kunapachatix Catherine Palacio ukan mä machaq diseño lurañ luraskäna ukhax kimsa ámbar ukanakaw "mayt"äna", yatipxtawa, jan walt"awinakapata", Kemper jupax Sam ukarux nayranakap ch"allxtayäna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Janiw cheqapuni jupar juchañchkasmati" sasa.
  
  "Janiwa, ¿kunjamarak khitis ukat juchañchaspasti? Nayax iyawstwa. Ukhamäkchïnsa, mä yä aljarakïnwa. Mayni paninixa warmipampiwa sallqjatäpxatayna, ukhamaraki aljapxarakitaynawa. Ukampis ukajj janis cheqäkaspa ukhamawa, ukat uka warmit parlki ukajj wila masinakapat nayrïr matriarcal jaqënwa, jupajj walja patak maranak qhepatwa Hitler chachar uñtʼäna, jupajj wali muspharkañawa" sasa.
  
  Kemper jupax qhanaw jupan sarnaqäwipat kusisita, Sam jiwayañ thakinx pacha jiwayaskäna, ukampis ukhamakipans periodistax juk"amp yäqawayiwa kunawsatix sarnaqäwix uñstawayki ukhama. "Jupax nayrïr Sala Ámbar ukan qhipharkir pä ámbar chimpunakax wawanakapar pasayatayna, ukat tukuyañatakix janiw yaqharux sarkänti, jan ukasti Johann Dietrich Eckart juparuw sarapxäna! ¿Kunjamatsa akax mä accidente ukhamäspa?"
  
  Sam jilatajj phenqʼasisaw perdón mayïna: "Perdón, Klaus, ukampis alemán arun sarnaqäwipat yatiñajajj phenqʼachañawa. Ukatwa Nina kullakarojj uñjta" sasa.
  
  "¡Ha! ¿Sarnaqäwit yatiyañatakiki?" Klaus jilatajj jiskʼachasïna. -Nayax pächastwa -sasa. Ukampis qhanañchtʼapxäma. Eckart sat wali yatxattʼat jaqi ukat metafísico tuqit poeta satänwa, jupaw Hitler chachan layqasiñ tuqit amuytʼasirïtapatxa chiqapuni juchanïna. Jiwasax suyt"tanwa, Eckart jupaw Kalihasa ch"amap jikxatawayi, ukatx uka phenomenon apnaqawayi kunapachatix nayrïr Black Sun ukankirinakar tantacht"awaykana. Ukat chiqans, juk"amp uñt"at chikancht"asir jaqix jan jisk"achañjam oportunidad ukar ch"amampiw apnaqañ atipxatayna, jaqinakan uraqpachar uñjawip mayjt"ayañataki..."
  
  "...Adolf Hitler sat chachajj ukhamänwa. Jichhax amuyasta" sasaw Sam chachax ch"usa chiqanakar phuqhantäna, katuntiripar sallqjañatakix encanto ukham uñt"ayasa. "Kalihasa jupax Hitler juparux jaqinakar, wali, drones ukar tukuyañ ch"am churäna. Ukaw qhanañchi kunatsa Alemania nazi markanx jaqinakax jilpachx pachpa amuyunïpxäna... movimientos sincronizados ukat aka nivel de crueldad obscenamente instintivo, inhumano".
  
  Klaus jilatajj Sam jilatarojj suma chuymampiw jachaqtʼasïna. "Indecente instintivo...nayatakix wali askiwa."
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Ukham lurasmawa sasaw amuyayäta" sasa. "Taqi kunas positivamente fascinante ukhamawa, ¿yatitati? Ukampis ¿kunjamatsa taqi ukanak yatta?"
  
  Kemper chachajj cheqapuniw akham säna: "Tataja" sasa. Jupax Sam juparux mä potencial celebridad ukhamaw phinq"asir uñtasit uñacht"ayäna. "Karl Kemper sat chachajj ukhamänwa" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Kemper sat sutiw Ninan audio clippan uñstäna. "Jupaw Ejército Rojo ukankir mä soldador jisktʼañ utan jiwatapat juchanïna. Jichhax uka rompecabezas ukax mayacht"asi. Jupax mä jisk"a marco ukan nayraqatapan sayt"atäki uka monstruon nayranakaparuw wali sum uñch"ukisïna. Janiw suyt"añjamäkiti jumar asfixia uñch"ukiñamataki, Sam jupax amuyt"äna kunawsatix Ch"iyar Inti comandanterux taqi kunatix jupax munkän uk churäna. "Janiw iyaw sañjamäkiti, mä genocidio sat jaqempiw umañaja. ¡Kunjamsa nayax laq"aman thuqt"añ munta, juma nazi q"añu!" Sam-an almapan uñstawayki uka amuyunakax yaqhakïkaspas ukhamaw amuyasïna ukat jupan jaqi kankañapat divorciatäxänwa, ukat ukax juparux axsarayarakïnwa. P"iqipan Kalihasa-x wasitatw apnaqañ qalltäna, amuyunakaparux jan walinak phuqhantäna ukat primal violence , ukampis kuna jan walinaktï lupʼkäna ukajj janiw taqpach jachʼañchatäkänti sasaw iyaw sañapäna.
  
  "Klaus, sapxita, ¿kuna amtampis Berlín markan jiwayasiñanakax utjäna?" Sam jupax entrevista especial satäkis ukx mä vaso suma wiskimpiw jilxattayäna. "Asxara? ¿Pública ukan llakisiñapa? Nayax sapa kutiw amuyirïta, akax jumanakan misanakar wakicht"añakiw wakisi, jutïrin machaq sistema de orden ukat disciplina uñstayañataki. ¡Kunja jakʼankjjayäta! Mä apuesta lurañaw wakisïna" sasa.
  
  Kemper jupax machaq thakhinjam yatxatat periodistax saraskäna uk ist"asax janiw estrella ukham uñt"atäkänti, ukampis janiw kunas chhaqhayasiñapäkänti, sarnaqir jiwatanakar amtanakap uñt"ayasa.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Chiqpachansa, wali chʼamäki uka wakichäwiwa" sasa. "Kunalaykutix canciller alemán ukax jiwasan ch"amasankiwa, ukatw apalancamiento ukax utjistu. Jach"a markachirinakaru jiwayatanakaxa, jilpachaxa política tuqita ukhamaraki qullqituqita markana suma jakañapataki, uñacht"ayapxiwa yatipxatasa ukhamaraki, chiqansa, janiwa pächasiñakiti jiwasana amenazas ukanaka phuqhañataki".
  
  "Ukhamajj ¿jupanakar elite uñtʼayasiñatak ajlliwaytati?" Sam jilatajj ukhamakiw jisktʼäna.
  
  "Ukax ukhamarakiw tata Cleave. Ukampis sapa amtanakajax jiwasan uraqpachanx juk"amp manqhan qullqichasiwiw utjäna, qullqimp ch"amampikiw utjäna", Kemper jupax siwa, janis sinti munkaspas ukhamaw kunatix chiqpachan uka qullqichasiwinakax uk yatiyañataki. Sam sat chachajj pʼeqep chʼoqtʼasisajj janiw interesañjamäkaspas ukham amuyaskänti, ukat ventanatwa anqankir kustʼat terreno uñchʼukiñ qalltäna, ukhakiw Kemper chachajj jupar yatiyañapatak obligat amuyasïna. "Sapa mayni aka aleatorio ukham uñt"atanakax chiqpachanx alemanes ukanakaw jichha pacha Ejército Rojo ukan masinakasar yanapt"apxi, kawkhantix utjki uk imantañataki ukhamarak Sala Ámbar ukan utjatap imantañataki, ukax sapa mayniw juk"amp aski jark"awix Black Sun ukan nayrïr obra maestra ukar thaqhañataki. Tatajax nayraqat Leopold - traidor ruso - jupat yatxatäna, uka reliquia ukax Ejército Rojo ukan jark"ata ukat janiw Wilhelm Gustloff jupamp saraqkänti, jupax Milla ukhamawa, kunjamtix leyendax siski ukhama. Uka pachatpachaw yaqhip Black Sun ukankirinakax uraqpachan apnaqañ tuqit amuyunakap mayjt"ayasax jiwasan filanakasat mistuwayxapxi. ¿Iyaw sasmati? Aryanakan wawanakapax wali ch"amani ukat amuyt"ir jaqinakaw Orden ukamp t"aqasiñ amtapxäna. Ukampis jukʼamp jachʼa traicionajj Soviético sat bastardonakar Sala Ámbar imantañ yanaptʼañaw utjäna, ¡1986 maran mä jamasat operacionaruw qollqe churapjjäna, ukhamat Kalihasa sat tunka qheparkäna uka ámbar losanakat suxta tʼunjañataki!"
  
  Sam jilatajj wali chʼamampiw sartasïna. -Suyt"am suyt"am -sasa. ¿Kunsa 1986 maran parltʼaskta? ¿Ambar Sala chikatpach tʼunjatäpachati?"
  
  "Jïsa, jichhak jiwat sociedad ukan élite ukankirinakasar yuspajarasawa, jupanakax Milla markaruw Operación Patria ukar qullqi churapxäna, jichhax Chernóbil markax chikat mä jach"a reliquia ukan sepulturapawa", Kemper jupax jach"at arsüna, amparanakap ch"allxtasa. "Ukampis aka kutix jupanakaruw t"unjañäni - marka masinakapamp chika ukhamarak taqi khitinakatix jiskt"apkistu ukanakamp chika chhaqhayapxañani".
  
  "Kunjama?" sasaw Sam jilatajj jisktʼäna.
  
  Kemper jupax larusitaynawa, Sam Cleave ukham amuyt"ir jaqix janiw kuntix chiqpachan luraski ukx amuykiti sasaw muspharäna. "Walikiwa, jumaw utjapxtam, tata Cleave. Jumax machaq Hitler Ch"iyara Inti... aka especial creatura ukampi, ukax p"iqiman manq"atawa".
  
  "P'ampachawi?" Sam jilatajj jachaqtʼasïna. "¿Kunjamsa jumajj amtamar phoqañ munta?"
  
  "Amuyumax jaqinakar apnaqañ yatiñaniwa, amigo. Führer ukham Milla ukat taqi yaqha agencianakar jupanakjam apnaqañ yatipxäta - gobiernonakarus ukhamaraki. Jilt"irinakax jupanakpachaw lurapxani", sasaw Kemper jupax chuym ch"allxtayäna.
  
  "¿Amigonakajat kamsaraksnasa?" - Sam jiskt"äna, jist"araña suyt"awinakampi alarmata.
  
  "Janiw kunas kunäkaniti. Kalihasan ch"amap uraqpachan proyectañkamax cuerpox jilpach p"iqim ch"amthapiwayxaniwa", Kemper jupax Sam jupax wali axsarataw uñch"ukiskäna. "Ukhama jan ukax actividad eléctrica ukan jan normal jilxattatapax p"iqim phayañani. Kunjamäskpasa, Ordenan heroeparjamaw historiar mantasma" sasa.
  
  
  31 t"aqa
  
  
  "Jupanakarux uka fucking quri churapxam. Qurix niyaw inamayakïxani, janitix vanidad ukat densidad ukanak chiqpach paradigmas de sobrevivencia ukar tukuyañ thakhi jikxatapkani ukhaxa", Natashax irnaqir masinakapat jisk"achawayi. Milla ukar visitirinakax mä jach"a mesa muytasin qunt"asipxäna, mä tama hackers militantes ukanakamp chika, jupanakax Perdue jupax jichhax jikxatawayi, Gabi ukan jan amuyt"kay control de tránsito aéreo ukamp aruskipäwip qhipäxan jaqinakawa. Marco jupaw, Milla ukan amukt"at jaqit maynïriwa, jupax Copenhague markan control aéreo ukarux janiw sañ munkänti, ukat Purdue ukan pilotos ukanakarux Berlín markar sarañ thakhi mayjt"ayapxam sasaw säna, ukampis Purdue jupax janiw Detlef ukan "Viudo" sutip tapap phust"añampïkänti, khitis chiqpachan uk uñacht"ayañataki ukax -janiw jichhakamax .
  
  Nina Perdue kullakajj rusanakamp chʼajjwañ taypinwa akham säna: "Janiw kuntï qorijj uka amtampi luraski uk amuykti" sasa.
  
  "Jichhax utjki uka ámbar laphinakat jila partex quri incrustaciones ukat marcos ukanakax utjaskakiwa, Gould doctora" sasaw Elenax qhanañcht"äna, ukat Ninax uka tuqit sinti jach"at quejasitapatx loqhe ukhamaw jikxatasïna.
  
  "Jïsa!" - Misha kullakaxa chika taypinkiwa. "Aka qurixa wali aski jaqinakatakixa wali askiwa."
  
  "¿Jichhax capitalista khuchhiti?" -sasawa Yurixa jiskt"äna. "Qullqix inamayakiwa. Yatiyawinaka, yatiñanaka ukhamaraki luraña yänakaru yäqaña. Jiwasax jupanakarux quri churapxta. ¿Khitis jupat llakisi? Gabi amigonakapax janiw kun lurañs yatipkiti sasin sallqjañatakix quriw munasispa" sasa.
  
  Elena kullakajj akham sasaw ewjjtʼäna: "Jukʼamp sumajja, isótopo uñstayañatakejj qorit lurat tallanak apnaqapjjta. Mä catalizador ukat electricidad ukax sarten junt"uchañatakix wakisiwa" sasa.
  
  -¿Isótopo ukaxa? ¿Jumax cientificoti, Elena?" Perdue kullakajj wal muspharayi.
  
  "Física nuclear, clase de 2014" sasaw Natasha kullakajj wali suma amigopat jachaqtʼasis jachʼañchasïna.
  
  "Jan askinaka!" Ninax wali kusisitaw jikxatasïna, uka suma warmin imantat yatiñanakapat wal muspharäna. Jupax Perdue-r uñkatasaw juparux ch"allxtayäna. "Aka chiqax sapiosexual ukan Valhallapawa, ¿janich ukhamäki?"
  
  Perdue chachajj Nina kullakajj kuntï amuykäna uk uñjasajj coquet ukham cejas jiltayasïna. Mä akatjamat hackers del Ejército Rojo ukanakan wali ch"ama aruskipäwipax mä jach"a ch"axwäwimpiw jark"ata, ukat taqiniw suyt"äwimp congelapxäna. Jupanakajj wali sum istʼasaw suyapjjäna. Centro de transmisión ukan pirqapar uchat parlantenakatjja, mä señal mantanir wararitapajj kuna jan walinaksa yatiyäna.
  
  "Guten Tag, meine Kameraden ukat juk"ampinaka."
  
  Natasha kullakajj akham sänwa: "Ay Dios, mayamp Kemper satänwa" sasa.
  
  Perdue chachajj purakapar usutjam amuyasïna. Uka chachan arup istʼasitapatjja, pʼeqew chʼalljjtayasïna, ukampis grupon askipatwa katjjasïna.
  
  Kemper jilatajj akham sänwa: "Pä horatjja Chernóbil markaruw puriñäni. "Akax nayrïr ukat sapa iwxt"awimawa, jiwasan ETA ukan Sala Ámbar sarcófago ukan apsuñapatak suyt"apxta. Jan phuqhañax..." sasaw chuymapan chhuxriñchjasïna ukat formalidades ukanakar jaytañ amtäna, "... walikiwa, ukax canciller alemán ukat Sam Cleave jupanakan jiwataparuw puriyani, ukat qhipatx gas nervioso ukx mistuyañäni Moscú, Londres ukat Seúl uka markanakax pachpa pachanwa. David Perdue jupax jiwasan jach"a red de medios políticos ukanx chikañchasiniwa , ukhamax jan ch"axwañ yant"apxamti. Zwei Stunden sat jilataw ukham luräna. Wiedersehen markanxa" sasa.
  
  Mä clic ukax estático uksan khuchhurata ukat silencio ukax cafetería uksanx mä manta de derrota ukham jaquqaniwayi.
  
  "Ukatpï kawkhantï jikxatasktan uk mayjtʼayañax wakisïna. Jichhax mä phaxsiw jiwasan frecuencias de transmisión ukanakar hackear lurapxi. Jiwasan jakhunakasat sipan mayj mayj jakhunak secuencianak apayasax jaqinakarux subliminal sugerencia tuqiw jupanakpachas ukat yaqhanakar jiwayapxañapatak wayt"apxi. Jichhax Duga-3 ukan fantasma ukan qunt"asiñasawa", sasaw Natashax jachaqt"asïna.
  
  Perdue chachajj wali chʼamampiw manqʼantäna, kunattejj temperaturapajj jukʼampiw jiljjattäna. Tantachäw jan jarkʼañatakejj thaya, qʼañu amparanakap mayni ladopan asientoruw uchäna. Nina kullakajj jankʼakiw kunas jan walïtap amuyasïna.
  
  "¿Purdu?" - sasaw jiskt"äna. "¿Mayamp usutätati?" sasa.
  
  Jupax jan ch"amaniw jachaqt"asïna ukat p"iqip ch"allxtasaw cepillt"asïna.
  
  Misha kullakajj akham sänwa: "Janiw suma uñnaqt"anïkiti. "Piykatayasiwi? ¿Qhawqha tiempos akankapjjta? ¿Mä urut sipansa jukʼampi?"
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Janiwa" sasa. "Mä qhawqha horanakaki. Ukampis pä uruw usuntawayxi" sasa.
  
  "Jan llakisipxamti, jaqinaka" sasaw Perdue-x jisk"at arsüna, wali kusisitaw uñnaqap uñacht"ayasa. "Uka qhipatwa sarawayxi."
  
  "Ukata?" sasaw Elena kullakajj jisktʼäna.
  
  Perdue sat chachajj saytʼasïna, ajanupas chʼiyjatäjjänwa, kunattejj jupa pachpaw jawqʼjañ munäna, ukampis jachʼa janchipampiw punku toqer jaqontäna, ukat wali chʼamampiw chhuxriñchjasiñ munäna.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Uka qhepatjja" sasa.
  
  "Chachanakan cuartopax alaya pampankiwa" sasaw Marcox jan amuyt"asis säna, invitadopar jank"ak gradanakat saraqaskir uñjasa. "¿Umañati jan ukax nervios ukanakacha?" sasaw Ninar jiskt"äna.
  
  "Paypacha. Black Sun jupax walja urunak t"aqhisiyatayna, janïr Sam amigojax jupar apsuñataki. Nayax amuyta, usuchjasiñax juparux wali jan walt"ayaskiwa", sasaw qhanañcht"awayi. "Kazajistán markan estepa sat cheqankir fortalezapanwa imapjjäna ukat jan samartʼasaw tʼaqhesiyapjjäna" sasa.
  
  Warminakax chachanakjamaw jan yäqasir uñnaqanïpxäna. Amuyataxa, t"aqhisiyañax jupanakan nayra saräwipanx ch"axwawinakampi ukhamarak jan walt"awinakampiw wali saphintata, ukatw aruskipäwinx mä churata. Ukat jankʼakiw Misha kullakajj ajanupan chʼusa uñnaqapajj qhantʼäna ukat uñnaqapas chʼamañchtʼarakïnwa. "Gould doctor, ¿aka chiqan coordenadas ukanakax utjiti? Aka... Kazajistán markan fortalezapa?"
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Jïsa" sasa. "Ukhamaw nayrïr kutix jikxatapxta."
  
  Uka colerat jaqejj amparapampiw jupar luqtäna, ukat Nina kullakajj jankʼakiw nayrïr cremallera uchat bolsapat uka uru Helberg doctoran oficinapan bosquejkäna uka papel thaqhäna. Jupax Misha kullakaruw grabat numeronaka ukat yatiyäwinak churäna.
  
  Ukhama, nayrïr yatiyawinak Detlef jupax Edimburgo markar apaniwayitu, janiw Millax apayankiti. Jan ukhamäkaspa ukhaxa, kawkhans uka complejox utji uk yatipxaspänwa, "Ninax amuyäna, ukampis jupa pachpaw imasïna. Maysa tuqitxa, Milla kullakax "El Viudo" sasaw sutichäna. Jupanakas, jankʼakiw uka jaqirux Gabi chachan chachapjam uñtʼapxäna. "Amparanakapawa ch"amaka, chhuxriñchjat ñik"utapan samart"äna kunawsatix p"iqip sayt"ayaskäna ukat codos ukanakap mesa patxar samart"ayäna mä aburrida escuelankir tawaqur uñtata, juparux amuyt"äna Gabi - ukat ukat Detlef - ukax pantjasiyatarakiwa Ordenan transferencias ukar jan walt"ayatapata, ukhamaraki the people affected by the number sequences Maleficent. "Ay Diosay, Detlef jilataruw perdón mayisiñaja. Nayax yatxatwa Volvo ukamp jisk"a jan walt"äwit qhispiwayi. ¿Ukham suyt"askta?".
  
  Perdue jilatajj walja tiempow jan mistkänti, ukampis janïr tiempopajj purinkipanwa mä amtar puriñajj jukʼamp wakiskirïna. Jupajj rusa genionakaruw pachpa arupat kuntï wal parltʼasipkäna uk uñjäna, ukampis janiw kuna jan waltʼäwis utjkänti. Jupatakix wali sumaw ist"asïna, ukat jupanakan tonadaparjamax Misha-n amuyupax walikïskatap amuyasïna.
  
  Kunjamtï Sam chachan destinop wasitat llakisiñ qalltäna ukhajja, Misha ukat Elena kullakajj uka amtat qhanañchañatakiw jupamp jikisipjjäna. Mayni chikancht"asirinakaw Natasha-rux cuartot arknaqapxäna, ukatx Ninax hierrot lurat gradanakat qhixu qhixu qhixunak ist"äna, kunjamatix nina naktäw ejercicio lurapkän ukhama.
  
  "Nayax amuyasta jumax mä plan ukaniwa. Mä amtaw utjtam yatiyapxita. Jiwasan pachasax niyaw tukusxi ukatx janiw juk"amp apt"añjamäkiti sasaw amuyta. Sam-ar jiwayapxani ukhaxa, Diosaruw juramento lurta, taqinir ina chʼusar aptʼañatakiw jakäwij katuyasï" sasaw jan suytʼäwin jachäna.
  
  Elena kullakajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Akajj wila chuymanïñawa.
  
  "Ukat jïsa, mä amtaw utjistu. Suma amtäwi" sasaw Mishax säna. Jupajj niyas kusisitäkaspas ukhamänwa.
  
  "Phawulusu!" Ninax jachaqt"asïnwa, ukampirus wali ch"amampiw uñnaqäna. "¿Kuna amtampis lurasi?"
  
  Misha kullakajj jan ajjsarasaw akham säna: "Jupanakaruw Sala Ámbar churapjjta" sasa.
  
  Ninan jachaqt"asitapax chhaqtawayxänwa.
  
  "¿Wasitat jutam?" jupax jank"akiw nayranakap ch"irmthapïna, chikat colerata, chikatx qhanañchäwip ist"añ munäna. "¿Jukʼamp suytʼañajati, jumanakan tukuyäwimar chintʼata? Kunattix ukham amtäwimax ukhamächi ukhaxa, ingenio soviético ukar jukʼamp jachʼañchañax janiw utjxiti" sasa.
  
  Jupanakajj jan amuytʼasisaw larusipjjäna. Occidental jaqinakan amuyunakapat janiw llakisipkänti, ukax qhanaw amuyasïna; janirakiw pächasiñap chhaqtayañatak jankʼak lurañas wakiskiti. Ninax pechoparuw amparanakap luqxatäna. Perdue sat chachan sapa kuti usuntatapa ukat Sam sat chachan sapa kuti apnaqatätapa ukat jan ukankatapat lupʼiñajja, uka jan wali sarnaqäw qellqerirojj jukʼampiw colerayäna. Elena kullakajj aynachtʼatap amuyasïna ukat jan ajjsarasaw amparapat katthapïna.
  
  "Janiw Black Sun chiqpach, um, Sala Ámbar jan ukax apthapiñ tuqit arsutanakaparux jark"kañäniti, jan ukasti taqi kunatix jupanakamp ch"axwañatakix wakiski ukanak churapxäma. Waliki?" - sasaw Nina kullakarojj säna.
  
  "¿Janit Sam-ar kuttʼayañatak yanaptʼapkitäta?" Ninax jachaqt"asïna. Jupax jachaqt"asiñ munäna. Taqi ukanak qhipatxa, Kemper contrax jupanakan sapa aliados ukanakax janiw sasaw amuyapxäna . Inas Ejército Rojo ukax jan ch"amanïkchïnti, kunjamtï jupanakan sutipax siskän ukhama, sasaw chuymapanx wali llakit amuyt"äna. "Ukhamajj ¿kuna diablos cheqpachansa yanaptʼäta?" - jupax seethed.
  
  Misha kullakajj jan toleranciampiw nayranakapajj chʼamaktʼäna. "Istʼapjjam, janiw yanaptʼapjjañajäkiti. Yatiyäwinak yatiyapxta, janiw nuwasïwinakamampi nuwasipxañapäkiti" sasa.
  
  Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Qhanapuniwa" sasa. "Ukhamajj ¿kunas jichhajj pasani?"
  
  "Jumampi Viudompixa Sala Ámbar ukan qhipharkir chiqanakap apsupxañamawa. Yurix jumatakix mä jach"a carrito ukat bloques ukan jaqiruw contratani" sasaw Elenax juk"amp proactivo ukham ist"añ yant"äna. "Natasha ukat Marco jupanakax jichhax sector reactores de subnivel Medvedka uksankapxi. Marco jilatarojj niyaw venenompi yanaptʼä" sasa.
  
  "NAYA?" Ninax chhuxriñchjasïna.
  
  Misha kullakajj Elena kullakaruw uñachtʼayäna. "Ukhamaw bombanakar uchapki uka elementos químicos sasaw sapxi. Nayax amuyta jupanakax larusiñatakiw ch"amachasipxi. Sañäni, vinompi janchir veneno churasaxa, kuna yänakarus químicos ukanakampi jan ukax yaqhanakampi venenompiw tukuyapxi" sasa.
  
  Elenax jamp"att"asisaw mayninakamp chikt"atäñatakix reactor rápido criador ukan jamasat sotano ukan perdón mayisïna, ukax jach"a base militar ukan mä t"aqapawa, nayrax equipos ukanakaw imañatak apnaqatäna. Arc-3 ukax kimsa chiqanakat maynïriwa, Millax sapa maraw sapa marax sarxatayna, jan katuntañataki jan ukax jan uñt"ayasiñapataki, ukat uka tamax jamasatw sapa chiqanakap bases de operaciones completamente funcionales ukar tukuyatayna.
  
  "Kunapachatix veneno ukax wakicht"atäni ukhax materiales ukanakax churapxäma, ukampis jumanakax armas ukanakax Bóveda ukan wakicht"apxañamawa", sasaw Mishax qhanañcht"i.
  
  "¿Akax sarcófago ukhamäpachati?" - sasaw jiskt"äna.
  
  "Jïsa."
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Ukampis ukankir radiación ukaw jiwayistani" sasa.
  
  "Janiw Bóveda ukan utjkätati. 1996 maranx tiyujampi achachilajampix Sala Ámbar ukanx placas ukanakax nayra phuch"uruw apayapxäna, ukax Bóveda ukan jak"apankiwa, ukampis kawkhantix phuch"ux utjki ukanx uraqiw utji, walja uraqinakaw utji. Janiw reactor 4 ukampi chikt"atäkiti, ukhamax walikïñamawa", sasaw qhanañcht"awayi.
  
  "Dios, akax nayaruw ñik"ut ch"iyjani" sasaw jisk"at arsüna, taqi empresa jaytañsa wali amuyt"asa ukat Perdue ukat Sam jupanakar destinopar jaytañ amtaskäna. Mishax occidental jan wali warmin paranoiapat larusisaw p"iqip ch"allxtayäna. "¿Khitis aka phayañ uñachtʼayitaspa?" - Ninax qhipharux jiskt"asiwayiwa, janiw rusanakax escoceses ukanakar jan ch"aman uñjapxañap munkti sasaw amtawayi.
  
  "Natasha kullakajj explosivonakat yatjjattʼatawa. Elena kullakajj químicos sat jan walinakat yatjjattʼatawa. Kunjams Sala Ámbar ukax ataúd ukar tukuyañax uk yatiyapxätam" sasaw Mishax jachaqt"asïna. "Mä kunawa, Gould doctora" sasaw amuktʼat arumpi saskakïna, janiw autoridadanïtap uñachtʼaykänti. "Askiw metalat jarkʼaqasiñ yänakampi apnaqañama ukat jan laka chʼuqtʼasa samsuñamatakiw chʼamachasiñama. Ukat jupanakar reliquia churañ tukuyasaxa, jayarstʼapxam. Jaya jaya, ¿walikiti?"
  
  Ninax llakisitapat yuspärasaw akham säna: "Walikiwa" sasa. Ukajj jupan mä ladopapunïnwa, jichhakamajj janipuniw uñjkänti. Jupajj wali suma jaqënwa. "¿Misha?"
  
  "Jïsa?"
  
  Taqi kunat sipansa, uk yatiñatakiw achiktʼasïna. "¿Kuna kasta armas akan luraskta?"
  
  Jupax janiw jayskänti, ukatwa mä jukʼamp yatxatäna.
  
  "¿Kemperar Sala Ámbar churañ tukuyatatxa, ¿qhawqha jayankañas wakisispa?" - jupax amtaña munäna.
  
  Misha kullakajj walja kutiw nayranakap chʼirmthapïna, uka suma warmin chʼamaka nayranakaparuw wali sum uñchʼukïna. Kunkap qʼomachasajj akham sasaw ewjjtʼäna: "Markat sarjjapjjam" sasa.
  
  
  32 t"aqa
  
  
  Kunapachatï Perdue chachajj baño pampan sartaskäna ukhajja, camisapajj bilis ukat saliva ukanakamp qʼañuchatäjjänwa. Ukat phenqʼasisaw ampar jabonampi ukat lavabo ukan thaya umampi jariqañatak chʼamachasïna. Mä jukʼa qʼomachasajja, espejot uñkatasaw uka telajj kunjamäskis uk uñjäna. "Janipuniw paskaspa ukhamäkiti" sasaw jachaqt"asïna, ch"amanchatapat kusisita.
  
  Cafetería ukar mantasax Nina kullakaruw Elena ukat Misha jupanakan isthapitapar jikxatäna.
  
  Nina kullakajj akham sasaw jachʼat arsüna: "Juman turnomawa" sasa. "Uñjatwa yaqha usump usuntawayta."
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Janiw kunas nuwasiñat sipansa jukʼampïkänti. -¿Kunas pasaski?
  
  Elena kullakajj akham sänwa: "Kunapachatï panpachani Sala Ámbar ukar sarapkäta ukhajja, Gould sat doctoran isiparuw radiación ukar saykatañ materialanakampi phuqantapjjä" sasa.
  
  Ukat akham quejasïna: "Akajj wali muspharkañawa, Nina. "Taqi ukanak uchasiñ janiw munkti. Jiwasan lurawinakasax janis jark"atäkaspa ukhama, jichhax jan amuyt"kaya ukat tiempo apt"asir amtanakaruw puriñama, ukhamat juk"amp pachanak qhiphart"ayañataki?"
  
  Ninax ñik"utap ch"uqt"asïna. Perdue kullakax auton nuwasir whiny perra ukar kutt"awaykaspas ukhamaw amuyasïna, ukat janiw wawar uñtasit caprichonakap aguantañ munkänti. "¿Qharürkamax bolanakamax jaquqaniñap munasmati?" - sasaw sarcasticamente jaysäna. "Jan ukhamäkanixa, mä copa apsuñaw jukʼamp askixa; chiqachaña."
  
  Ukat akham sasaw kuttʼayäna: "Gould doctor, jilsum" sasa.
  
  "Niveles de radiación ukax niya jiwayañjamawa aka jisk"a expedición ukataki, Dave. Mä qawqha semananakatjja, jan jarkʼat ñikʼuta chʼiyjañatakejj mä jachʼa gorra de béisbol ukanipjjañamatakiw suytʼaskta" sasa.
  
  Soviéticos jupanakax amukiw Ninan patronizacionapat larusipxäna, kunawsatix qhip qhipa plomo reforzado gadgets ukanakap utt"ayapkäna ukhaxa. Elenax mä qullañ mascara churäna lakap ch"uqt"añataki kunapachatix phujut saraqankäna ukhaxa, ukat mä casco makhatañatakis jan kuna jan walt"äwin uñjasiñapataki.
  
  Mä juk"a uñch"ukiñ tukuyasax Perdue jupax ukham isthapiyapxañapatakiw jaytawayi, janïr Nina jupamp chik sarkasa, kawkhantix Natashax nuwasiñatak armañatak wakicht"atäkän ukaru. Marco jilatajj jupanakatak mä qhawqha suma kʼachachtʼat lapis caja tama cutting herramientas ukanakaw tantachtʼasïna, ukat kunjamsa ámbar sat chʼakhanak chʼuqtʼapjjaspa uka toqet ewjjtʼanakampiw mä jiskʼa vidriot lurat prototipo ukar uñtasit luratayna.
  
  "Jaqinaka, ¿jumax yatipktati aka empresa altamente especializada ukax mä juk"a pachanx phuqhasispawa?" - Perdu sasaw jiskt"äna.
  
  Marco jilatajj akham sänwa: "Gould sat doctorajj inventorätwa sasaw säna" sasa. "Kunjamtï electrónica tuqit irnaqtʼktanxa. Uñt"añataki ukhamaraki chiqañchañataki herramientas ukanaka apnaqaña. Uka metal chiqanakax mä ámbar laphiruw uchañama, ukhamat quri incrustacionar uñtat imantañataki ukat tapanakampiw ch"uqt"añama. Uka clips ukanakax esquinanakaruw apnaqasi ukat BOOM! Sala Ámbar, jiwañampi ch"amanchata ukhamat utar apapxañapataki".
  
  Nina kullakajj akham sasaw quejasïna: "Kunatsa taqe ukanakajj sañ muni uk jichhakamajj janiw sum amuykti. "¿Kunatsa ukham lurasktanjja? Mishax jayarst"añasawa sasaw iwxt"itu, ukax mä bomba sañ muni, ¿janich ukhamäki?"
  
  Natasha kullakajj akham sänwa: "Ukhamawa" sasa.
  
  "Ukampis qullqit lurat qʼañut lurat metalat lurat marconaka ukat anillonak apthapitakïskiwa. Kuntï mecánico achachilajajj chʼusa yapuchañ utan imkäna ukar uñtasitawa" sasaw jachäna. Perdue jupax nayraqat mä juk"a misión ukar munañap uñacht"ayäna, kunapachatix ch"usa yänak uñjasax q"añuchata acero jan ukax qullqir uñtasita.
  
  "¡María, Diosan Taykapa! ¡Nina!" - jupax respetompiw samaqt"äna, Natasha kullakaruw mä uñkatas uñacht"ayäna, juchañchañampi ukat muspharkañamp phuqt"ata. "¡Jumanakajj loqtatäpjjtawa!"
  
  "Kuna? Kunasa akaxa?" - sasaw jiskt"äna. Taqinipuniw uñkatasiñap kutt"ayapxäna, sustjata amuyt"atapatxa janiw mayjt"ayatäkänti. Perdue chachan lakapax jan iyawsasaw jist"arat qhiparäna, kunawsatix mä yä amparapar apt"atax Nina tuqir kutt"äna. "Akax armas ukar uñtasit plutonio satawa. ¡Jupanakax Sala Ámbar sat chiqar mä bomba nuclear ukar tukuyañatakiw khitapxitu!"
  
  Jupanakax janiw arsutaparux jan iyawsapkänti, janirakiw axsarayas uñstapkänti. Ninax janiw kuns arskänti.
  
  -¿Akaxa chiqati? - sasaw jiskt"äna. Elena kullakajj uñkatasïna ukat Natasha kullakajj jachʼa jachʼa tukusaw pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "Amparanakamar katxaruskasax janiw phallkaspati, Nina" sasaw Natashax samarañamp qhanañcht"äna. "Mä arte ukar uñtasit lurañakiw wakisi ukat paneles ukanakax Marco vidrio ukamp ch"uqt"añawa. Ukat Kemperar churañamawa" sasa.
  
  "Plutonio ukax q"uma thayampi jan ukax umampi jikthapt"ataw nakhanti" sasaw Pardue chachax manq"antatayna, ukat uka elementon taqi propiedades ukanakat lup"isa. "Revestimientojj chʼiyjasispa jan ukajj uñstaspa ukhajja, jan walinakaw utjaspa" sasa.
  
  Natasha kullakajj kusisitaw akham säna: "Ukhamajj jan tornillonak luramti" sasa. "Jichhax sarañäni, jumax pä horat juk"ampikiw jikxatta invitadonakasar uñacht"ayañama."
  
  
  * * * .
  
  
  Mä juk"a pä tunk minutos ukjatx Perdue ukat Nina jupanakax mä imantat qala phuch"uruw jaquntatäpxäna, ukax tunka maranakaw radioactivo ch"uxña quqanakampi ukat ch"uxña quqanakampi phuqhantat uñjasi. Qala luratanakax nayrir Cortina de Hierro ukar uñtasitaw t"unjasiwayi, ukax nayra pachan nayrar sartañ tecnología ukat machaq lurawinakat uñacht"ayi, Chernóbil markat qhipat jaytata ukat t"unjañatak jaytatawa.
  
  Elena kullakajj Nina kullakarojj akham sasaw amtayäna: "Refugio utat jayanktawa, ukampis nayramat samsuñamawa, Yuri jilatampi primopampiw akan suyapjjani, uka reliquia apsuñkama".
  
  "¿Kunjamatsa aka phuch"u mantañarux puriysna? ¡Sapa panelajj automat sipansa jukʼamp pesatawa!" sasaw Perdue kullakajj säna.
  
  "Akanx mä sistema ferroviario ukaw utji" sasaw Mishax ch"amaka p"iyaruw arnaqasïna. "Pistanakax Sala Ámbar sat salaruw puri, ukanwa achachilajampi tiyujampix uka jiskʼa tʼaqanak mä jamasat chiqar apapxirïna. Mä mina carritoruw soganakampi jaqontasma ukat akan rollompiw liwxatasma, ukanwa Yurix aptani" sasa.
  
  Ninax jupanakarux mä ampar luk"anampiw uñacht"ayäna, kunawsatix walkie-talkie-p uñakipt"askäna, kuna frecuencias Misha-x churäna, jupanakat maynir jawst"añapataki, kuna jiskt"äwinakas utjaspa ukhax chernóbil markan axsarkañ central eléctrica ukan jikxataskasa.
  
  "Waliki! Akax tukuyañäni, Nina -sasawa Perdue-x ch"allxtayäna.
  
  Casconakapar linternanakampi chintʼataw thaya chʼamakar sarapjjäna. Ch"amakan ch"iyar masax Mishax arskäna uka minera maquinaw tukuwayi, ukat Marco-n laphinakap herramientas apnaqasaw ukaruw apxarupxäna, maquinax saraskäna ukhamarjamaw thaqhapxäna.
  
  Perdue chachajj akham sänwa: "Mä jukʼa jan yanaptʼasirïtwa. "Ukampis pä tunk jila maranak chʼamakan herrumbret sarnaqaskäyät ukhajj ukhamarakiw jikjjatasirïta" sasa.
  
  Kʼajkir qhananakapajj mä qhawqha metronak nayraqatanwa chhaqtawayjjäna, chʼamaka chʼamakampiw chʼamaktʼäna. Walja jiskʼa partículanakaw thaya taypin jalnaqäna ukat oraq manqhankir canal amuktʼasajj rayunak nayraqatan thuqtʼasirakïnwa.
  
  "¿Kuttʼanipxañäni ukat phuchʼu jistʼantapxani ukhaxa, ¿kamachasmasa?" Ninax mä akatjamat akham säna.
  
  "Mä thak jikxatañäni. Nayrat sipans juk"amp jan walin uñjasipxta", sasaw qhanancht"awayi.
  
  "Akanx wali axsarkañ amukiw" sasaw llakit chuymapanx ch"amanchasïna. "Nayra pachax aka uraqinx umaw utjäna. Aka alayaru imantasiñ thaqkasax qawqha jaqinakas aka phuchʼur umamp chhaqhayasipxi jan ukax radiación ukamp jiwapxi sasaw jisktʼasirakta" sasa.
  
  "Nina" sasaw jan amuytʼasirïtapat chʼalljjtayañatak säna.
  
  Ninax akham sasaw jiskʼat säna: "Perdón. "Infierno ukham axsarayastwa."
  
  "Ukax janiw jumar uñtasitäkiti" sasaw Perdue-x mä denso atmosfera ukan säna, ukax aruparux kuna eco-s apt"asïna. "Infección jan ukax radiación ukamp venenompi usuntañax kuna jan walinakas utjaspa ukak axsararaktawa, ukax juk"at juk"at jiwañaruw puriyi. Ukatpï aka chiqax axsarañjam jikxatta" sasa.
  
  Ninax lamparapan ch"amakt"at qhanapanx wali amuyumpiw uñch"ukiskäna. "David, yuspärsmawa."
  
  Mä qhawqha kayunak saratapatjja, ajanupajj mayjtʼjjänwa. Jupax ch"iqa tuqirux kuns uñch"ukiskäna, ukampis Ninax janiw kuns yatiñ munkti sasaw jan pächasis säna. Perdue sat chachajj saytʼaskäna ukhajja, kunayman ajjsarkañ uñachtʼäwinakaw Nina kullakarojj chʼamaktʼayäna.
  
  "Uñtapxam" sasaw jachaqt"asïna, amparapamp katxarusaw walja maranak laq"ampi ukat q"añunakampi imantatäki uka jach"a tesoro uñkatañataki. "Prusia markan reyipajj uka marka apnaqkäna uka tiempot sipansa janiw jukʼamp jachʼäkiti" sasa.
  
  Ninax q"illu losas qhant"ayaskäna ukhax quri ukat ámbar ukanakax mayacht"asipxäna, ukat nayra patak maranakan chhaqhat suma uñnaqt"an suma espejonakaruw tukupxäna. Espejon marconakaparu ukat fragmentonakapar kʼachachtʼir wali chʼamäki uka tallanakajj ámbar qʼomachatätap uñachtʼayäna.
  
  Ukat akham sasaw jiskʼat arsüna: "Mä jan wali diosas akan ikiski sasin amuytʼaña" sasa.
  
  "Mä chiqaw kunatix inclusiones ukham uñt"atäki, Nina, uñtam" sasaw Perdue jupax uñacht"ayäna. "Uka especímenes, wali jiskʼakiwa, niyas jan uñjkañänwa, Purdue sat chachan lentenakapan uñjata, jachʼaptayasa.
  
  "Munat Dios, ¿janit jumax mä grotesco jisk"a jaqi" sasaw säna. "Cangrejo jan ukax laqʼur uñtasitawa, ukampis pʼiqipax jaqir uñtat ajanuniwa".
  
  "Ay, Dios, ukax ajjtaskañawa" sasaw Ninax uka amuytʼasax khathattʼasïna.
  
  "Jutapxam uñakipt"apxam" sasaw Perdue kullakax jawillt"äna, ukat kunjamsa kuns lurani uk wakicht"asisa. Lentespan chʼiqa lupapjja, jan llamktʼat qorit lurat ámbar patjjan yaqha qʼañu cheqaruw uchäna. Ninax jupar uñkatañatakiw qunt"asïna.
  
  "¿Kunas Júpiter sat chachan gónadanakapan sutipajj aka yänakajj?" jupax wali mulljataw jachaqt"asïna, ajanupan jan amuyt"asir uñnaqapampi. "Aka axsarkañ yänakax p"iqijar mantaspa ukhax naya pachpaw ch"axwañ munta sasaw juramento lurta. Diosaja, ¿Sam-ax Kalihassa-pax kunjamäpachas uk yatispa uk amuyt"asmati?"
  
  "Sam tuqit parlkasax nayax amuyta, jank"akiw aka tesoro nazis ukanakar katuyañasa. ¿Kunsa jumajj sasma? Perdue jilatajj akham sasaw säna.
  
  "Jïsa".
  
  Kunapachatï jachʼa losanakar metalampi chʼamañchtʼañ tukuyapjjäna ukat kunjamtï siskäna ukhamarjamaw jarkʼaqasiñ película qhepäjjat wali amuyump sellañ tukuyapjjäna ukhajja, Perdue ukat Nina sat chacha warminakajj mayat mayat panelanak phuchʼu laka manqharuw liwjjapjjäna.
  
  "Uñtapxam, ¿uñjapxtati? Taqinipuniw chhaqtxapxi. Uka patat janiw khitis utjkiti" sasaw quejasïna.
  
  Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Janiw mantañaw jarkʼapkänti" sasa. "Janiw uka urux ukan qhiparapxañap suyksnati, ¿janich ukhamäki?"
  
  Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Janiw ukhamäkaspati" sasa. "Uka phuchʼur puripjjatajat wal kusista. Confiam, nayax uka maldito catacumbas ukanakax phuqt"atawa."
  
  Jayatpachaw motoran jachʼa thuqtʼasitap istʼasipjjäna. Uka jakʼankir mä thakin jukʼat jukʼat jalnaqir autonakajj phuju cheqar jakʼachasipkäna. Yuri jilatampi primopampixa uka losas apthapiñ qalltapxäna. Uka barcon suma qʼañu qʼañunakanïkchïnsa, tiempo aptʼasirïkchïnjja. Pä rusa ukat pusi locales ukanakax Perdue ukarux sapa losa ukar llika ch"allt"añ yanapt"apxäna, ukax mä kutix 400kg jila apthapiñjam uñt"ayatäñap suyt"äna.
  
  Nina kullakajj akham sasaw jiskʼat arsüna: "Janiw creyiñjamäkiti. Jupajj mä suma jaya cheqanwa saytʼasïna, túnel manqhanwa saytʼasïna. Claustrofobia sat usupax juparuw jalxatäna, ukampis janiw thakhin jarkʼañ munkänti. Uka chachanakajj ewjjtʼanak arnaqasipkäna ukat horas jaktʼapkäna ukhajja, pä toqet parlir radiopaw uka transmisión apthapisïna.
  
  "Nina, mantam. Tukuyatäxiwa", Elenax Ninax yatintat jisk"a ch"axwañ arunak tuqiw säna.
  
  "Akax Ninan katuqt"añ utapawa. Tukuyatäxiwa" sasaw jupax jaysäna.
  
  "Nina, Sala Ámbar ukax apsutäni ukhax sarxañäni, ¿walikiti?" Elena kullakajj akham sasaw ewjjtʼäna. "Jan llakisimti ukat jichhakiw t"ijtxapxta sasin amuyapxañamatakiw munta, ukampis janïr Arco 3 ukar puripkipanx sarxañasawa".
  
  "Janiwa!" Nina kullakajj arnaqasïna. "Kunata?"
  
  "Pachpa uraqin jikisiñäni ukhax wila wartäwiw utjani. Jumax yatisktawa". Misha kullakajj jupar jaysäna. "Jichhax jan llakisimti. Jiwasax uñt'ayasiñäniwa. Amuyasipxam ukat mä suma viaje lurapxam" sasa.
  
  Ninan chuymapax ch"allxtasïna. "Amuyasipxam, jan sarapxamti". Jakäwipanx janipuniw ukham sapak arunak ist"irïkänti.
  
  "Mayampi mayampi".
  
  Perdue chachajj isipat laqʼa cepilltʼasajj pantalonapat amparanakap tʼijtʼayasaw qʼañunak pichthapiskäna ukhajja, mä laqʼo istʼäna. Nina kullakaruw uñch"ukiskäna, ukat nayranakapajj jupan nayranakap jikjjatäna ukhajja, wali suma chuymampiw jachaqtʼasïna.
  
  "¡Tukuyasxtawa, Dr. Gould!" jupax wali kusisitaw jikxatasïna.
  
  Mä akatjamat jupanakan patat disparonakax ist"asïna, ukat Perdue-rux ch"amakaruw ch"allt"asïna. Ninax jan kuna jan walt"äwin uñjasiñapatakiw arnaqasïna, ukampis jupax juk"ampiw túnel ukan chiqap tuqirux jalnaqäna, ukat walikïsktwa sasaw samarañapa.
  
  "¡Yuri ukat yanapirinakapax jiwayatäpxiwa!" - jupanakax Kemper jupan arup phuch"un ist"apxäna.
  
  "¿Kawkinkis Sam sat chachajj?" Ninax arnaqasïna kunawsatix qhanax túnel pampar alaxpachankir infierno ukham jaquqanïna.
  
  "Cleave tatax mä juk"a umañaw utjäna... ukampis... ¡David, yanapt"asitamat walpun yuspärta! Oh, ukat Dr. Gould, taqi chuyma chuymacht"awinak katuqapxañani kunatix akax qhipa llaki pachanakam aka uraqin utjani. Aruntanaka!"
  
  "¡Fuck you!" Nina kullakajj arnaqasïna. "¡Jichhakiw jikisiñäni, bastardo! Niyawa!"
  
  Jachaqt"asir alemán jaqir arunakamp colerasiñap uñacht"ayasax jaqinakapax phuch"un lakap mä thiya hormigón losa ukamp ch"uqt"añ qalltapxäna, ukat juk"at juk"at túnel ch"amakt"ayapxäna. Ninax Klaus Kemper juparux samarañampiw mä qawqha jakhüwinak jisk"a arump arsuskir ist"äna, niyas kunjamtï radion yatiyawinakap ist"käna ukhama.
  
  Ch"amakax juk"at juk"at chhaqtawayxän ukhax Perdue-ruw uñch"ukiskäna, ukat wali axsarañänwa, congelado nayranakapax Kemper-aruw qhan katuntat uñch"ukiskäna. Chhaqtasir qhanan qhipa rayunakapanxa, Ninax Perdue-n ajanupax mä munañani ukat jan wali sonrisaruw tukuskir uñjäna, kunawsatix chiqak uñkataskäna ukhaxa.
  
  
  33 t"aqa
  
  
  Mä kutix Kemper jupax rampaging tesorop katuqatayna, ukatx jaqinakaparux Kazajistán markar sarapxañapatakiw mayïna. Jupanakax Black Sun territorioruw kutt"asipkäna, nayrïr chiqpach suyt"awipampi, uraqpachan apnaqañapataki, amtapax niyaw tukuyata.
  
  "¿Suxtani jumanakax uma taypinkapxtati?" sasaw irnaqirinakapar jiskt"äna.
  
  -Jïsa, tata.
  
  "Akax nayra ámbar resinawa. Ukax wali frágil ukhamawa, ukax t"unjatäspa ukhax manqhan katjata muestras ukanakax jaltxapxani, ukatx jach"a jan walt"awinakaruw puriñäni. ¡Complejo ukar puriñkamax uma manqhan qhiparapxañapawa, señores!" Kemper chachajj janïr luxus autopar sarkasajj arnaqasïna.
  
  "¿Kunatsa umaxa, comandante?" - sasaw mayni jaqipax jiskt"äna.
  
  "Kunalaykutix umax uñisiñawa. Ukanx janiw kuna ch"amas utjkaspati ukat uñisipxiwa, aka chiqarux mä carcel ideal ukar tukuyapxi, ukanx jan kuna axsarasaw uñjasipxaspa", sasaw qhanañcht"awayi. Ukham sasinjja, autoruw mantäna, ukat uka pä autonakajj jukʼat jukʼatwa sarjjapjjäna, Chernóbil markajj nayrat sipansa jukʼamp chʼusaruw qheparäna.
  
  
  * * * .
  
  
  Sam jupax wali ch"amampiw uka polvo ukamp apnaqatäskäna, ukax ch"usat wiski vaso manqhan mä janq"u q"añut jaytawayi. Kemper chachajj janiw jupar istʼkänti. Machaq kusiskañ cargopanx janiw nayrir muspharkañ akapachan dueñopjamakiti, jan ukasti jutir machaq pacha apnaqañ umbral ukankarakiwa, jupax periodistarux janiw amuyaskänti. Ninan arnaqatanakapax amuyunakapanx wali ist"asïna, ismu chuymaparux muxsa musicanakjamaw ist"asïna.
  
  Perdue sat cebo ukham apnaqañajj tukuyarojj wali askïkaspas ukhamänwa. Mä juk"a pachax Kemper jupax janiw yatiskanti, p"iqin jariqañ thakhinakax walikiti janicha, ukampis kunapachatix Perdue jupax Kemper jupax thaqhañapatak jaytawaykatayna uka dispositivos de comunicación ukanakamp sum apnaqatayna, ukatx Cleve ukat Gould jupanakax niyaw llika taypin katjatäpxañap yatïna. Taqi ch"ama irnaqatapat Cleve-rux Nina-r jan sarañapatak jaytatapat aljantañax Kemper-atakix wali kusiskañänwa. Jichhax jupax suelto puntas ukanakaruw chint"awayi, ukanakx janiw yaqha Black Sun comandantex jikxatkänti.
  
  Dave Perdue, Renatus ukar traidor, jichhax maldecido Chernóbil ukan dios jaytat uraqi manqhan ismuñatak jaytatäxänwa, mä juk"a pachatxa, uka chuym usuchjasir jisk"a warmiruw jiwayatayna, jupax nayratpachaw Perdue ukar Ordenar t"unjañatak ch"amanchatayna. Ukat Sam Cleave jupax...
  
  Kemper chachajj Cleve jilataruw uñtäna. Jupa pachpaw uma tuqir saraskäna. Ukat mä kutix Kemper jupar wakicht"ani ukhax mä aski lurawiw Ordenan enlace ideal medios de comunicación ukhama. Taqi kunat sipansa , ¿kunjamarak akapachax kunatix mä periodista investigador Premio Pulitzer ukan atipt"ir uñacht"ayat ukarux pantjasispa, jupax sapakiw pistola anillonak uñacht"ayi ukat sindicatos de delincuencia ukanakaruw t"unjawayi? Sam jupax medios de comunicación ukan títere ukhamawa, Kemper jupax kuntix munki uk uraqpachar yatiyaspawa, uka pachparakiw jupan Kalihasa ukax jiltayaspa, taqpach continentenakar control masivo uñacht"ayañataki. Ukat kunapachatï uka jiskʼa diosan chʼamapajj tukusjjani ukhajja, jupa lanti walja jaqenakaruw jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñapatak khitani.
  
  Kunanakas Kemper ukat Orden jupanakatakix wali ch"amampiw thaqhaskäna. Qhiparusti, Escocia markan jark"awinakapax apsutäxänwa ukatx thakhipax qhanaw wakiskir mayjt"awinak lurañataki, kawkhantix Himmler jupax jan atipt"awaykana. Taqi ukanak uñjasax Kemper jupax janiw kuns kamachkänti, kunjams uka sexy jisk"a sarnaqäw yatxatirimp nayrir munatapampix sarnaqapxi ukxat lup"iskatayna.
  
  
  * * * .
  
  
  Ninax chuymapan thuqt"atap ist"äna, ukat janiw ch"amäkänti, kunjams cuerpopan thuqt"askäna ukat jinchunakapax mä juk"a ch"axwañatakis ch"allxtatäna ukarjamaw amuyt"añäni. Perdue kullakax amukiw jikxatasïna ukat janiw kawkhans jikxataspa ukx amuykänti, ukampis kunjamtï lurañjamäki ukhamarjamaw yaqha tuqirux saräna, qhananakax qhant"ayaskäna ukhamat jan uñjañapataki. Jupasti ukhamarakiw luräna.
  
  -Ay muxsa Jesus, ¿kawkinkis jupaxa? sasaw amuyt"äna, kawkhantix Sala Ámbar ukax nayrax utjkän uka jak"an qunt"asisa. Lakapas wañtʼatäjjänwa ukat samarañsa wal munäna, ukampis jichhajj janiw chuymachtʼatäñsa ni manqʼañsa thaqañ horasäkänti. Mä qhawqha kayunak sarañanjja, walja jiskʼa qalanakan chʼoqtʼasitap istʼäna, ukat ukajj walpun jachaqtʼasïna. "Jan askinaka!" Ninax juparux jan amuyt"ayañ munäna, ukampis vidriot lurat nayranakapat amuyt"asax kuna arskäna ukax pasaniw sasaw pächasïna. "¡Naya tuqiruw saraski, ¡sapa kutiw uka arunak jakʼachasir istʼta!" sasa.
  
  Jichhax kimsa horat jilaw Reactor 4 jak"an uraqi manqhankapxatayna, ukat jupax uka jan walt"awinak amuyañ qalltäna. Jupajj chuyma chʼalljjtayañwa qalltäna, ukat migraña usujj niyaw jan sum amuytʼañapatak aptʼasjjäna. Ukampis aka qhipa urunakanx kunayman jan walt"äwinakaw sarnaqäwinakat yatxatirirux puri. Jichhajj mä pʼeqe jariqatäjjänwa , jukʼamp usut amuyun jupar jiwayañatakejj programatänwa. Pachpa amigoman jiwayatäñax jukʼamp jan walipunïspawa, mä loco jan uñtʼat jaqit jan ukax mercenariot misioner tʼijtʼañat sipansa. ¡Ukajj Dave satänwa! Dave Perdue, nayratpach amigopa ukat nayra munatapa.
  
  Jan yatiyasa, janchipax khathatitaynawa ukat qunqurt"asisaw thaya, qala uraqin qunt"asïna ukat chhuxriñchjasïna. Sapa convulsión ukampix juk"ampiw jilxattawayi, jachañ qalltañkama. Nina kullakajj janiw kunjamatsa amuktʼkänti, ukat Perdue kullakajj kuna chʼajjwañanaktï luraskäna ukampiw jankʼak arknaqaspa sasaw amuyasïna. Jupajj wal chʼuñuskäna, ukat pʼeqepar chintʼat linterna correajj chuym ustʼayirjam chhuxriñchjaskäna, ukatwa ñikʼutapat apsusïna. Wali sustjataw luz uraqit mä qhawqha centimetronak alayaru uñtayäna ukat qhantʼayarakïna. Vigax mä jisk"a radion uraqiruw jalxatäna ukat jupax muyuntat yänak uñakipäna.
  
  Perdue chachajj janiw kawkhansa jikjjataskänti. Mä akatjamatwa mä jachʼa acero thujrujj nayraqatapan chʼamakat ajanupar tʼijtäna. Jupajj amparapampiw jawqʼjäna, ukatwa tʼaqhesiñat arnaqasïna. "¡Arktaña! Suyt'ayaña! ¡Jesucristo! ¿Aka nazi idiota layku jiwayapxitati? ¡Sartasim, tayka!"
  
  Ninax qhana jist"antasïna, mä qarjata uywa katuñ jaqir uñtataw jachaqt"asïna. Qunqurtʼasisaw yaqha kuti chhuxriñchjasiñap jarkʼaqasax pʼiqip chʼallxtayir migraña sat usump thuqtʼir jan yäqañ yantʼäna. Perdue chachan kayunakapax ch"amakan jak"achasïna, amukt"at jachatapatx janiw kuns yäqkänti. Ninan jan chʼamanïki uka amparanakapajj pä toqet parlir radiompiw jupar chintʼatäna.
  
  Aka chiqan jaytañani. Jach"at qhant"ayañama ukat yaqha tuqir t"ijt"añama" sasaw chuymapan amuyt"ayäna, ukampis yaqha manqhankir aruw uka tuqit jan walt"ayäna, "Idiot, janiw anqäx tuqit aruskipt"añatak qhipa ch"am jaytkasmati, armanakjam apnaqañ yänak jikxatañamawa , ukanx q"añunakaw utjäna.
  
  Qhipïrix jukʼamp lurañjamapunïnwa. Mä qawqha qalanak katthapisinxa, kawkhans jikxatasi uk mä señal suytʼäna. Chʼamakajj mä thiya mantar uñtataw chʼamaktʼayäna, ukampis kunatï jupar coleraykäna ukajja, samsuskäna ukhajj nayrap phichhantat laqʼawa. Chʼamaka manqhanjja, kunas sarnaqaskir istʼäna. Ninax mä qawqha qalanak nayraqataparuw jaquntäna, janïr ch"iqa tuqir jaltkasax jaqunukuñataki, ukat chiqak mä mistuni qalaruw ch"allt"asïna, uka qalax mä camionar uñtataw juparux ch"allt"äna. Mä chʼamaktʼat jachaqtʼasisaw pampar jan chʼamampi jaqontäna.
  
  Kunjamakitix estado de concienciapax jakäwiparuw jan walt"ayäna, ukat mä jach"a ch"amaw jikxatasïna ukat qunqurinakapamp codonakapamp pamparuw jalnaqäna. Kunjamtï mä jan wali gripex utjkixa, uka radiación ukax cuerpoparuw jan waltʼayañ qalltäna. Ganso ch"akhanakax janchiparuw t"ijtäna, p"iqipax plomo ukham llakt"ataw jikxatasïna. Uka chʼalljjtataw nayrapajj usutäna, kunattejj wasitat equilibrio jikjjatañatakiw chʼamachasïna.
  
  "Ey, Nina" sasaw jiskʼat arsüna, khathattʼasir cuerpopat mä qhawqha centimetronak jayarstʼasa, chuymapajj wali mulljataw jalnaqäna. Perdue-n wali qhanapax mä juk"a pachatakiw juykhuptayäna, kunawsatix ajanupar uñch"ukiskäna ukhaxa. "Nayaw jumar jikxatta".
  
  
  30 pachaw sarawayxi - Shalkar, Kazajistán markan
  
  
  Sam jilatajj wal colerasïna, ukampis escapañ amtap phoqañapkamajj janiw jan waltʼäwinak utjayañ atinakänti. Kunapachatï sartaskäna ukhajja, Kemper ukat Orden sat chachan amparapankkäna ukhajja, nayraqatapan utjkäna uka autojj mä jan wali, chʼusa thakinwa jan jaytjasis jalnaqkäna. Uka tiempotakejja, Saratov markat pasasaw Kazajistán markar frontera pasapjjäna. Jupatakix wali jayäxänwa. Nina ukat Perdue sat kullakanakajj kawkhantï jakapkäna ukat niya 24 horanakaw sarapjjäna, ukatwa janiw mä jukʼa jaltjjasajj Chernóbil jan ukajj Pripyat markar kuttʼañ puedkänti.
  
  "Desayuno, tata Cleve" sasaw Kemper chachajj amuytʼayäna. "Chʼamam utjaskakiñasawa" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Janiwa, yuspärta" sasa. "Aka semanan droganakan cuotajajj lurawayta".
  
  "¡Ay, jutam!" Kemper jilatajj suma chuymampiw jaysäna. "Jumax mä llaktʼasir wayn tawaqur uñtasitätawa, jupax mä colerasiñaruw jaquntäna. Ukat nayax PMS ukax warminakan jan walt"äwipawa sasaw amuyayäta. Nayajj droganakwa churañajäna, jan ukhamäkaspa ukhajja, amigonakamampiw tʼijtjjasma ukat jiwayatäsmawa. Jakaskatamat yuspärañamawa" sasa. Jupax mä sándwich envuelto apt"asitayna, uka sándwich ukax mä tienda ukan alasitapänwa, ukax mä markan pasapxänwa.
  
  "¿Jupanakar jiwayapxtati?" sasaw Sam jilatajj jisktʼäna.
  
  "Tata, Shalkar markanx jank"akiw camionar combustible uchañasa" sasaw conductorax yatiyäna.
  
  "Ukajj wali sumawa, Dirk. ¿Qhawqha pachas? sasaw uka auto apnaqerirojj jisktʼäna.
  
  Ukat Kemper jilatarojj akham sänwa: "Ukar puriñkamajj tunka minutonakaw pasjjäna" sasa.
  
  "Waliki". Sam uñkatasinxa mä jan wali jachaqt"asiwiw ajanupan uñstäna. "¡Ukankapjjañamawa!" Kemper jilatajj kusisitaw larusitayna. "¡Ay, ukankayätam uk yattwa, ukampis uñjañamawa sañ muntwa!"
  
  Sam chachajj sapa arunak alemán jaqejj thuqtʼaskäna ukampiw wal chuym ustʼayasiskäna. Kemper chachan ajanupan sapa musculonakapax Sam-an uñisiñaparuw ch"amanchawayi, ukat sapa ampar luqtatapax periodista-rux chiqpach colerasiñaruw puriyatayna. 'Suyaña. Mä juk"a suyt"añakiw wakisi.
  
  "Jichhax Nina-max reactor-4 ground zero ukan wali radioactivo ukan isthapitawa." Kemper chachajj wali kusisitaw arsüna. "Sexy jiskʼa asnupajj chʼaphinakaniwa ukat parlapkta ukhajj ismuñarakiwa. ¡Khitis yatpacha kuntï Perdue chachajj jupar lurkäna uk! Ukampis maynit maynikamas jukʼamp jakasipkchejja, manqʼat awtjata ukat radiación usunïñaw jupanakar tukjani" sasa.
  
  Suyaña! Janiw wakiskiti. Janirakiwa.
  
  Sam jupax yatïnawa, Kemper jupax amuyunakaparux Sam jupan ch"amapat jark"aqaspawa, ukat jupar apnaqañ yant"añax janiw ch"amap ina ch"usar apt"añapakiti, jan ukasti inamayakïspawa. Shalkar sat jiskʼa markaruw puripjjäna, uka markajj mä qota jakʼankiwa, ukajj mä pampa wasar pampan chika taypinkiwa. Jach"a thakhi thiyan mä gasolinera ukaw autonak uñstayatayna.
  
  - Jichha.
  
  Sam chachajj Kemper chachan amuyunakapar jan mayjtʼayañjamäkchïnsa, uka jiskʼa comandantejj jañchi toqet apnaqañajj faciläspawa, uk sum yatïna. Sam chachan chʼamaka nayranakapajj jankʼakiw nayrïr asientonak qhepäjjat, kayu saytʼayaña ukat Camper chachan jakʼapan asienton ikiskir yänak uñakipäna. Sam jupax Kemper jupan jak"apan Taser ukakiw jan walt"ayäna, ukampis Highland Ferry Boxing Club ukax Sam Cleave waynaruw uka muspharkañ ukhamarak jank"ak trump defensa ukar yatichäna.
  
  Jupax wali samsusaw conductoran amuyunakap apthapiñ qalltäna. Jachʼa gorilajj jañchin wali yatiñanïnwa, ukampis Sam chachajj pʼeqepar uchat pilampi chikajj amuyunakapajj algodón dulce ukhamänwa. Sam chachajj Dirk chachan pʼeqepar taqe kun apnaqañ qalltkasajj janiw mä minutos paskänti, ukat kutkatasiñwa amtäna. Trajempi isthaptʼat bandidojj autot saraqanïna.
  
  "¿Kawkhans f...?" Kemper chachajj qalltäna, ukampis warmir uñtat ajanupajj mä suma yatichat puñchumpiw tʼunjatäjjäna, ukajj libre jakasiñatakïnwa. Janïr pistola de aturdimiento katjañ amtkasax Klaus Kemper jupax wasitatw mä martillo ukamp jawq"jatäna - ukat walja juk"ampinakampiw jawq"jatäna, ajanupax punkit ch"akhanakampi wilampiw ch"allxtatäna.
  
  Sam chachan kamachiparjamaxa, uka auto apnaqirix mä pistola apsusaw uka jachʼa camionankir irnaqirinakaruw pallapallanak jiwayañ qalltäna. Sam chachajj Kemper chachan teléfonop aptʼasisaw qhepa asientopat liwjjatäna, ukat markar mantañ thakin pasapkäna uka qota jakʼankir mä sapa cheqaruw saräna. Ukat jan waltʼäwinakanjja, uka markankir policianakajj jankʼakiw uka tiruristar katuntañatak puripjjäna. Kunapachatï qhipa asienton mä jawqʼjata jaqir jikxatapxäna ukhaxa, Dirk chachan luratapaw sasaw amuyapxäna. Dirk jupar katuntañ yant"apkän ukhax mä qhipa ch"axwawimpiw ch"axwantäna - alaxpachar.
  
  Sam jupax tirano jaqin contacto listap uñakipäna, janïr celularap jaquntkasax jank"ak jawsañ amtäna, ukhamat jan arknaqatäñapataki. Uka listan thaqkäna uka sutiw uñstäna, ukat janiw kuns kamachkänti, jan ukasti aire puñtumpiw uk luräna. Uka numeroruw jawsäna ukat cigarro naktayasaw wali llakit suytʼäna, kunapachatï jawsatajj istʼaskäna ukhajja.
  
  "¡Detlef! Akax Sam satawa."
  
  
  34 t"aqa
  
  
  Ninax janiw Perdue-rux uñjkataynati, kunawsatix mä uru nayrax pä thakhi radiopampi templon jawq"jatayna. Ukampis uka tiempot aksarojj qawqha tiempos pasawayjjäna uk janiw amuyaskänti, ukampis jukʼamp jan walin uñjasitapatjja, mä qhawqha tiempojj pasawayjjatap yatïna. Jiskʼa chʼakhanakaw ñikʼutapan uñstäna, ukat nervionakapan inflamado tukusiñanakapas janiw kuns llamktʼañjamäkänti. Aka qhipa urux walja kutiw Millamp jikisiñ yant"äna, ukampis Perdue idiotax cableado ukarux ch"amanchawayiwa ukat mä dispositivo ukamp jaytawayi, ukax janq"u ch"axwañakiw utjaspa.
  
  -¡Mayakiwa! Mä canal churapxita, jumax mä juk"a mierda" sasaw amukt"asis frustración ukan jachäna, kunawsatix botón de conversación ukar sapüru ch"allt"askäna ukhaxa. Janq"u ch"axwañan chhuxriñchjasiñakiw sarantaskakïna. Ukat akham sasaw jiskʼat arsüna: "Pilanakajajj niyaw tukusjjani" sasa. "Milla, mantam. Amp suma. Kawkirisa? ¡Achiktʼasim, mantam!" Kunkapas nakhantäna ukat lakapas punkitänwa, ukampis katthapisirakïnwa. "¡Ay Diosay, janq"u ch"axwañanakamp jikisiñax fantasmas ukanakakiw utji!" - jupax jan suyt"ataw arnaqasïna, kunkapar ch"iyjasa. Ukampis Ninax janiw juk"amp llakisxänti.
  
  Amoníaco, carbón ukat jiwañan thujsapax infiernox qhipa samañapat sipan juk"amp jak"ankxatap amtayäna. -¡Jichhaxa! ¡Jiwat jaqinaka! Jiwatanaka... fucking ucranianonaka... Rusia markan jiwat jaqinaka! Wila Jiwatanaka, ¡mantam! Tukuya!"
  
  Chernóbil markan manqhan jan suyt"äwimp chhaqhata, histérico cackling ukax mä sistema subterráneo ukanw ist"asïna, uka sistema uraqpachax tunka maranakaw armasxäna. Taqi kunas p"iqipanx inamayakïxänwa. Amtäwinakax jutïr pachatak amtanakamp chikaw qhant"äna ukat chhaqtawayxäna, ukat qhana samkanakaruw tukuwayxäna. Nina kullakajj jakäwip aptʼasitapat sipansa jukʼamp jankʼakiw amuyunakap aptʼasïna, ukatwa larusiskakïna.
  
  "¿Janit nayajj jiwayapksma?" - Jupax wali ch"amakan mä uñt"at amenaza ist"äna.
  
  "¿Purdu?" -sasawa chhuxriñchjasïna.
  
  "Jïsa".
  
  Jupar chhuxriñchjasir istʼarakïnwa, ukampis kayunakapan janiw taqe kuns jikjjatasjjänti. Ukat yaqha chiqar sarxañasa jan ukax tʼijtxañas janiw wakisxänti, ukatwa Ninax nayranakap jistʼarasïna ukat llakip tukusxatapatxa wali sumwa uñjäna. Uka acero tubojj pʼeqeparuw saraqanïna, ukampis migraña usunïtapajj pʼeqeparuw chʼamaktʼayäna, ukatwa juntʼu wilajj ajanupar chʼalljjtayäna. Yaqha ch"axwäwiw suyt"ata, ukampis janipuniw purinkänti. Ninan nayranakapajj wali llakkañänwa, ukampis mä jukʼa tiempotakejj qhananakan loco muyuntañap uñjäna ukat nuwasiñ istʼarakïna.
  
  Jupax ukan ikiskäna, jiwañ suyt"askäna, ukampis Perdue-rux mä cucaracha ukham ch"amakar t"ijt"ir ist"äna, qhanapan jan jak"achasir jaqit jayarst"añataki. Nina sat tawaquruw quntʼasïna, llampʼu chuymampiw amparapamp luqxatäna. Llamktʼatapax chʼuxña ñikʼutaparuw chuym usuyäna, ukampis janiw kuns lurkänti. Chikat sartata, chikat jan jakäwini, Ninax p"iqip patxan qhant"ir qhana tuqir apxatatap amuyasïna. Ukax jiwañampïskir jaqinakan sarnaqäwinakap amtayäna, jupanakax alaxpachat janq"u qhana uñjapxäna, ukampis phuch"un laka anqan uru qhanan qhuru janq"u qhanapanx Ninax qhispiyiriparuw uñt"äna.
  
  Ukat akham sasaw jachʼat säna: "Viudo" sasa.
  
  "Hola, munat kullaka" sasaw jachaqt"asïna. Chʼiyjat amparapajj kawkhantï cuchillomp jawqʼjkäna uka chʼusa nayra chʼakhaparuw chʼalljjtayäna, ukat jachañ qalltäna. Ukat akham sarakïnwa: "Jan llakisimti" sasa. "Jakäwijan munasiñap aptʼasiwaytwa. Nayrajj janiw kunäkisa akampi chikachasiñajja" sasa.
  
  Anqan muxsa uma churaskäna ukhaxa, Sam jupax jawsatayna sasaw qhanañcht"äna, janiw jupamp Perduempix jan utjxatap amuyaskänti. Sam jilatajj jan kuna jan waltʼäwin uñjasïna, ukampis Detlef jilataruw jupar ukat Perdue sat jilatarojj jikjjatañapatak mayïna. Detlef jupax seguridad ukat vigilancia ukan yatichäwip apnaqawayi, Nina celularat Volvo ukan radion señalanakap triangulación ukar puriñkama, Chernóbil markan kawkhans jikxatasi uk yatiñataki.
  
  "Millax wasitatw internetar jutäna, ukatx Kirill-an BW ukampiw Sam-ax Kemper-at ukat base-pat jan kuna jan walt"äwin jikxatasitap yatiyañatak apnaqawayta" sasaw juparux säna, jupax amparapamp katxarusaw säna. Ninax ch"iyjat lakap taypit jachaqt"asïna, laq"amp phuqhantat ajanupax ch"uxñanakampi, ch"akhanakampi ukat jachaqt"asis ch"allt"ata.
  
  "Viudo" sasaw punkit lakapamp uka aru ch"allxtayäna.
  
  "Jïsa?"
  
  Ninax desmayasiñatakix wakichtʼatäxänwa, ukampis perdón mayisiñatakiw chʼamachasïna. "Tarjetanakam apnaqatajat walpun llakista" sasa.
  
  
  Kazajistán estepa - 24 pachanak qhipat
  
  
  Kemper chachajj jan wali uñnaqtʼan ajanuparux wali askit uñjäna, ukampis janiw uka tuqit jachkänti. Sala Ámbar, wali sumaw mä acuario ukar tukuyata, quri k"achacht"at tallanakampi ukat muspharkay k"ajkir q"illu ámbar ukamp lawat lurat patat. Ukax mä muspharkañ acuario ukhamänwa, wasar pampan fortalezapan chika taypinkiwa, niya 50 m diámetro ukhamarak 70 m alturani, Perdue jupax ukan jikxataskän uka acuario ukar uñtasita. Nayrjax wali suma isthapt"ataw uka sofisticado monstruox champán uk umasïna, kunawsatix yatxatäw yanapirinakapax nayrïr organismo p"iqipar uchatäñapatak yaqhawjar jaqukipapxañap suyt"askäna.
  
  Payïr urux mä jach"a thayax Ch"iyara Intin utt"asitaparux walpun purintäna. Ukajj mä muspharkañ qʼejjo qʼejjopunïnwa, uka tiempotakejj janiw uñtʼatäkänti, ukampis awisajj llijullijunakajj wali jachʼänwa ukat wali chʼamanirakïnwa. Kemper jupax nayranakap alaxpachar uñtat uñch"ukisïna ukat jachaqt"asïnwa. "Jichhajj nayajj Diosäjjtwa."
  
  Jayanx Misha Svechin jupan Il 76-MD carga avión ukax wali qhuru qinayanak taypin uñstawayi. 93 toneladanak jachʼa avionajj turbulencia ukat mayjtʼir corrientenak taypinwa barrilamp jalnaqäna. Sam Cleave ukat Marco Strenski jupanakax Misha jupamp chikt"atäñapatakiw barconkapxäna. Avionan intestinonakapanjja, kimsa tunka barril metal sódico ukanakaw imantatäna ukat suma jarkʼaqatäskäna, uka metalajj thayampi jan ukajj umampi jan jikisiñatakejj aceitempiw chʼalltʼata -jichhakama. Uka elemento wali volátil, reactores ukanx conductor de calor ukhamarak refrigerante ukham apnaqatawa, pä jan wali lurawinakaniwa. Ukajj thayampi jikiskäna ukhaw nakhantäna. Umampi jikisisajj phallawayjjänwa.
  
  "Akana! Ukanx akham aynacharu. Janiw akax jaytañjamäkiti", sasaw Sam jupax Misha-rux säna, kunapachatix complejo Black Sun uñstkän ukhaxa. "Acuariopax jan jakʼachatäkchisa, aka jallux taqi kunwa jiwasatak lurani".
  
  "¡Ukhamawa, compañero!" Marcoxa larusitaynawa. "Janipuniw nayrajj ukham jachʼa escalar luraskir uñjirïkti. Laboratorio uksanxa mä jisk"a guisante tama sodio mä vaso ukana. YouTube ukan uñacht"ayasini." Marco jilatajj kunatï jupar gustkäna uk fotonak apsupunirïnwa. Chiqansa, disco duropanx walja video clips ukanakaw utjäna, ukax ikiñ utapan grabatäna.
  
  Jupanakax uka fortaleza muytapxäna. Sam jupax sapa llijullijunak ist"asax liwxatasïna, avión ukar jan ch"allt"añap suyt"asa, ukampis loco soviéticos ukanakax jan axsart"ir ukhamarak kusisita ukhamaw uñjasipxäna. "¿Tamboranakax aka acero teja p"akjapxani?" sasaw Marco-rux jiskt"äna, ukampis Misha-x nayranakap ch"allxtayäna.
  
  Jutïr kuttʼanjjasajja, Sam ukat Marco jilatanakajj tamboranak mayat mayat apsusipjje, jankʼakiw avionat jaqsupjjäna, ukhamat complejon tejapat wali chʼamampi ukat jankʼak jaqontañataki. Uka metal volátil ukax umamp jikthaptasax walja segundonakaw ninamp nakhantañataki ukat phallañatakix munasispa, ukat placas de Sala Ámbar ukan jarkʼaqasiñ revestimientox tʼunjasispa ukat plutonio ukax phallañan juntʼuparuw puriyaspa.
  
  Kunjamtï nayrïr tunka barrilanak jaquqapkäna ukhamarakiw OVNI ukham fortaleza taypinkir tejajj tʼunjatäna, ukat uka muyu taypin mä tanquew uñstäna.
  
  -¡Ukhama! ¡Jichhax qhipharux tank apxaruyapxita, ukat jank"akiw aka chiqat infierno apsuñasa!" Misha kullakajj arnaqasïna. Jupax t"ijtir jaqinakarux aynacht"ayasaw Sam-arux ist"äna: "Kemper-an ajanupar qhip qhipa kuti uñjañ munta" sasa.
  
  Marcox larusisaw uñch"ukisïna, kunawsatix sodio disuelto ukax tantachasiñ qalltäna. "¡Akax Yuritakikiwa, juma nazi perra!"
  
  Misha chachajj acerot lurat jachʼa animalaruw jukʼa tiempon jayarstʼayäna, ukhamat zona de impacto ukan alay toqer walja patak kilometronak uraqir puriñapataki. Jupajj janiw bombajj phallkäna ukhajj aire taypinkañ munkänti. Jupanakajj 20 minutonakat mä jukʼa qhepatwa Kazaly markar puripjjäna. Kazajistán markan ch"aman uraqitx cerveza amparanakapamp apt"ataw horizonte ukar uñch"ukipxäna.
  
  Sam jupax Ninax wali jakaskatap suyt"äna. Jupax Detlef jupar jikxatañ atipxatayna ukat Perdue jiwayañat jithiqtawayi sasaw suyt"äna, kunawsatix Sam jupax qhanañcht"awaykana Carrington jupax Gabi juparux mä estado hipnótico ukan Kemper jupan amuyupan apnaqata.
  
  Kazajistán markan alaxpachax q"illuw jikxatasïna, kunawsatix Sam jupax jan ch"uxña uraqinak uñch"ukiskäna, thaya thayt"anita, kunjamatix uñjkäna ukhama. Jupax janiw amuyaskänti kuna phuch"utix Perdue-r uñjkän ukax wali askipuniwa, ukampirus janiw Sam-an experienciapan Kazajistán chiqatakikiti. Qhepatjja, qhep qhepa profeciajj phoqasjjänwa.
  
  Sala Ámbar ukan tankipan umaruw llijullijunak ch"allt"äna, ukat manqhankir taqe kunaw nakhantayäna. Termoniuclear sat phallañan chʼamapajj radiopan taqe kunwa tʼunjäna, ukat Calihas chachan cuerpopajj chhaqtawayjjänwa, wiñayatakiw chhaqtawayjjäna. Kunjamakitix qhana qhant"awix mä pulso ukar tukuwayxänwa, ukax alaxpacharuw ch"allxtayäna, Misha, Sam ukat Marco jupanakax uñjapxäna kunjams ch"uñu qinayax cosmos diosanakar wali axsarkañ suma uñnaqt"an purintäna.
  
  Sam jilatajj cervezap jiltayäna. "Ninar katuyata."
  
  
  TUKUYA
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  Preston W. Wawa ukat yaqhanakampi
  Salomón reyin Diamantenakapa
  
  
  Ukhamarakiw Preston William Child jupan qillqata
  
  
  Wolfenstein Estación de Hielo ukax mä jach"a uñacht"äwiwa
  
  manqhankir quta
  
  Ch"iyara intix jalsuwayxi
  
  Valhalla markar thaqhaña
  
  Nazi quri
  
  Ch"iyara Inti Conspiración
  
  Atlantis markan rollonakapa
  
  Biblioteca de Libros Prohibidos ukat juk"ampinaka
  
  Odin sat chachan Sepulturapa
  
  Tesla ukan yant"awipa
  
  Paqallquri imantata
  
  Medusa Qala
  
  ukatsti Sala Ámbar satawa
  
  Babilonia markankir mascara
  
  Wayn tawaqunakan phuch"upa
  
  Bóveda de Hércules ukat juk"ampinaka
  
  Chhaqhat Tesoro thaqhaña
  
  
  Chapar aru
  
  
  
  "Twinkle, twinkle, jisk"a warawara, .
  
  ¡Khitïtas uk wal yatiñ munta!
  
  Ukhama akapachat sipansa wali jach"a
  
  Kunjamtï mä diamante alaxpachan utjki ukhama.
  
  
  Kunapachatï qʼañu intix jalantki ukhaxa,
  
  Kunapachatix jan kunas jupar qhant'ki ukhaxa,
  
  Ukatxa jisk"a chispa uñacht"ayaraktawa
  
  Jupanakax arum paqaraw ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar.
  
  
  Ukatxa ch"amakanxa sarnaqirixa
  
  Jisk"a chispamat yuspajarapxsmawa,
  
  Kunjamarak kawkirus sarañapa uk uñjpachäna,
  
  ¿Jani ukhamäksta ukhajja, ¿janit ukham lurktati?
  
  
  Ch"amaka ch"uxña alaxpachanxa jumaxa katxarutawa, .
  
  Sapa kutiw cortinanakajat uñchʼukipjje, .
  
  Jumatakixa, janipuniw nayranakam jistʼarañamäkiti, .
  
  Intix alaxpachan jalsuñapkama.
  
  
  Kunjamatix qhana ukat jisk"a chispamax ukhama
  
  Ch"amakan sarnaqir jaqirux qhant"ayi, .
  
  Janis khitïtas uk yatkstjja
  
  Ch"iyar, ch"iyar, jisk"a warawara."
  
  
  - Jane Taylor (No The Star, 1806) ukat jukʼampinaka.
  
  
  1. 1. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Uka faro ukar chhaqhata
  
  
  Reichtisusis sat usux Dave Perdue chachan amtatapat sipansa jukʼamp qhanänwa. Kawkhantï pä tunk jila maranakan jakkäna uka jachʼa torrenakajja, kimsa maranakaw Edimburgo markan jan aka oraqen alajjpachar sarapjjäna, uka estanciajj alajjpachampis mayachthapikaspa ukhama. Perdue chachan janq"u ñik"utapax jayp"u amukt"at samañapanx sarnaqäna, kunawsatix auton punkup jist"antasax juk"at juk"at qhipa thakhinjam nayrïr punkupar puriñkama.
  
  Janitï kawkhantï uñjkäna uka empresarusa ni equipajep aptʼasisasa, nayranakapajj wasitatwa kawkhantï jakaskäna uk uñjäna. Guardiapat mistuñapatak waytʼatapatjja, walja phajjsinakaw pasawayjje. Jupanakan jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñapataki.
  
  "Hmm, jumax janirakiw nayan thujrujat jithiqtktati, ¿janich ukhamäki, Patrick?" sasaw taqi chuyma jisktʼäna.
  
  Jupan jak"apanx agente especial Patrick Smith, Perdue-n nayrir uywa katuri ukhamarak Servicio Secreto Británico ukan machaq aliado ukhamawa, jupax jach"at arsüna ukat jaqinakaparux arumax estancian punkunakap jist"antapxañapatakiw amparapamp uñacht"ayäna. "David, sapakiw ukanak imasipjjayäta. Jan llakisimti -sasawa llamp"u chuymampi, wali ch"ullqi arumpi jaysäna. "Ukampis jupanakax janiw kuna yatiñanakas jan ukax lurawinakamanx chikañchasipkti. Juman territorioman religioso ukat wali valorani reliquianak imatäñ tuqit jilïr irpirisan yatxatäwiparux janiw jark"apkänti sasaw suyt"askta" sasa.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Chiqpachansa" sasa. "Uka jaqinakax uta uñjirinakajawa, janiw irnaqir masinakajakiti. Jupanakas janiw yatipkiti kuna lurañan irnaqtʼaskta, kawkhansa pendiente patentenakajajj utji, ni negocio lurañatak jayarstʼatajj kawkirus viajita" sasa.
  
  "Jïsa, jïsa, ukatwa jan pächasipkti. Ist"am, David, kunatix nayax sarnaqawimar arkta ukat jaqinakarux thakhimar uchawayta..." sasaw qalltäna, ukampis Perdue jupax wali ch"amampiw uñch"ukitayna.
  
  "¿Kunapachatï Sam sat chachar naya contra saytʼayawaytati?" jupax Patrick jilataruw atacatayna.
  
  Patrick chachan samañapax kunkaparuw katjasïna, janiw mä disculpa mayiñ jaysäw formulañ puedkänti, kunatix panpachanix paskatayna ukhamarjama. "Amigonakajarojj jukʼamp valoranit uñjäna, uk amuyayäta ukat sipansa jukʼamp askit uñjäna sasaw ajjsarayäta. Janipuniw jumamp Sam-ampix aka tuqit jan walt"ayasiñap munkti. Nayar iyaw sañamawa" sasaw Patrick jilatajj qhanañchäna.
  
  Ukajj familiapan jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñapatakiw wawatpach Sam Cleave sat amigopat jayarstʼañ amtäna. Jaljawix Patrick-atakix wali llakiskañawa ukat wakisirakiwa, juparux Sam-ax munasiñampiw Paddy sasin sutinchawayi, ukampis Sam-an Dave Perdue-mp chikt"atapax sapa kutiw agente MI6-an familiaparux jan walt"ayir pachar jaquntawayi, Tercer Reich-an reliquianaka ukat wali chiqpach amenazas ukanakar thaqhañataki. Qhipharux Sam jupax Perdue empresamp munañap jaytañapatakiw wayt"ata, Patrick jupax wasitat iyaw sañapataki, Sam juparux topo ukar tukuyäna, jupax Perdue ukan destino ukarux sellado ukhamaw Bóveda de Hércules ukar jikxatañatak sarapxäna. Ukampis Sam ukax qhipharux Perdue ukar chiqa chuymanïtap uñacht"ayäna, multimillonario ukar yanapt"asa, jupax pachpa jiwatapat falsificañapatakiw yanapt"äna, Patrick ukat MI6 ukanakamp jan katuntatäñapataki, Patrick jupax Perdue ukar jikxatañ yanapt"añ vicio ukarux manti.
  
  Patrick Smith jupar Orden del Sol Negro ukan qhispiyatäñatak estadop uñt"ayasa, Perdue jupax arqueológicos delitos ukanakat juchanchatäñ iyaw satayna, Etiopía markan gobiernopax Axum ukan Arca del Pacto ukan copiap lunthatasitapat juchanchatawa. Kuntix MI6 ukax Perdue ukan yänakapampix munkän ukax Patrick Smith jupax janiw amuyañjamäkänti, kunatix agencia gubernamental ukax Reichtisousis ukarux mä juk"a pachaw dueñopan jiwatapat uñjasiwayi.
  
  Mä jisk"a nayrïr audiencia ukanw tribunal ukan jach"a audiencia ukar wakicht"añatakix Perdue jupax corrupción ukan manchanakap apthapiñ atipxatayna, ukanakx Patrick jupamp chikaw jan axsaras uñt"ayatayna, kunawsatix jan wali chiqawjamp uñkataskäna uka pachana.
  
  "¿MI6 ukax Orden del Sol Negro ukan apnaqatätap yatta, David?" - Patrick jupax jisk"a arumpiw jiskt"äna, markapax jan ist"añapataki.
  
  "Suma uñt"atäñaja, fortunaja ukat jakäwij ukaruw apuestas uñacht"ayawayta, Patrick", Perdue jupax ukhamarakiw jaysäna. "Diosaruw juramento lurta, agenciamax mä loco jaqin uñjatawa."
  
  Perdue utan nayrïr gradanakapar makhatapkäna ukhajja, nayrïr punkupaw jistʼarasïna. Purdue utan irnaqirinakax k"allk"u muxsa ajanunakampiw umbral ukan sayt"asipxäna, uywiripan kutt"aniñap katuqasa. Jupanakax suma chuymampiw Perdue-n uñnaqapan sinti jan walt"awip jan yäqapkänti, mä semana manq"at awtjata, Ch"iyara Inti matriarca-n t"aqhisiñ utapanxa, ukat muspharkañap jamasat imantapxäna, jan kuna usuniw janchi manqhan imantapxäna.
  
  "Almacen utaruw mantapxta, tata. Ukat barmanx umapkayäta ukhax lunthatapxataynawa, jumanakan suertemataki", sasaw Johnny, Purdue markan uraqi uñjirinakapat maynïrix säna, ukat irlandés ukhamarakiwa.
  
  "Janiw yaqha tuqit munkirismati, Johnny." Perdue chachajj markapan wali kusisita colerasiñap taypin manqhar mantasajj jachaqtʼasïnwa. "Uka yänak jank"ak phuqhantayañ suyt"apxañäni".
  
  Uñnaqapar aruntt"añax mä juk"a pachakiw munasïna kunatix jupanakax juk"anikïpxänwa, ukampis jupanakan yupaychäwipax jazmín panqaranakat mistur muxsa ch"allxtañjamarakïnwa. Jupar yanaptʼir mä qhawqha jaqenakajj familiar uñtasitäpjjänwa, taqeniw pachpa amuyunïpjjäna, ukat Perdue chachan jan ajjsarirïtapata ukat sapa kuti yatiñanak thaqhatapat wali askit uñjapjjarakïna. Ukampis khititï jukʼamp uñjañ munkäna ukajj janiw ukankänti.
  
  "Ay, Lily, ¿kawkinkis Charles jilataxa?" Perdue jupax Lillian kullakaruw jiskt"äna, jupax manq"a phayiripa ukat manqhankir chispitapawa. "Amuyasipxam, jan irnaqawipat jaqunukutap sapxitati".
  
  Perdue jupax janipuniw Patrick juparux yatiyañjamäkänti, mayordomo Charles jupaw indirectamente Perdue ukar MI6 jupar katuntañatak mistuni sasin yatiyañapatak juchani. Ukhamatwa qhan amuyasi, janiw khiti Wrichtisousis ukan irnaqirinakapax Purdue ukan negociopankapkiti sasin iyawsäwix jan chiqaw sañjamawa. Hardy Butler jupax Expedición de Hércules ukanx Mafia siciliana ukan katuntat jaqir antutañ amtarakïnwa, ukax Charles chachan jan irnaqañat sipans juk"amp sarañ yatitap uñacht"ayäna. Jupax Perdue, Sam ukat Nina Gould doctoranakaruw uñacht"ayäna, janiw camisanak pallapallanakan chiqapar planchañatakiki ukat Purdue markan calendariopan sapa citanak sapa uru p"iqir yapt"añatakikix askïtap uñacht"ayäna.
  
  Lily kullakajj wali llakit ajanumpiw akham qhanañchäna: "Mä qhawqha urunakajj janiw utj-jjeti, tata" sasa.
  
  "¿Policiaru jawstʼpachänti?" - Perduxa wali jiskt"asitaynawa. "Uka estancian jakasir jutam sasaw sista. ¿Kawkins jupajj jakasi?
  
  Patrick jilatajj akham sasaw amtayäna: "Janiw mistkasmati, David" sasa. "Amtañäni, lunes uru tantachasiñasakamajj utan jistʼantatäsipkaktawa. Utar kutt"añ thakinx kawkhantï jakaski uka jak"an sayt"asiristxa, ¿walikïskiti?"
  
  "Patrick, yuspajarapxsmawa" sasaw Perduex p"iqip ch"allxtayäna. "Lillian kullakajj direccionap churätam. Taqi kuntï yatiñamäki uk yatiyapxätamwa, zapatopan tamapkama" sasaw Lily kullakarux nayranakap chʼallxtayäna. -Suma arumaw taqinixa -sasa. Nayax nayratpach jubilasxä sasaw amuyta. Naya pachpaw ikiñat faltasiyäta" sasa.
  
  Jach"a, jan ch"amani yatichiri Raichtisusis jupax kimsïr pisor makhatatayna. Jupax janiw kuna chimpunaks uñacht"aykänti, utapar kutt"añax axsarañjamawa, ukampis MI6 chachanakax ukat irnaqirinakapax janchipar ukhamarak amuyunakapar wali ch"am phaxsi tukuyatatx qarjataw uñjasipxäna. Ukampis Perdue chachajj ikiñ uta punku jistʼantasajj ikiñan mayni ladopan balconan punkunakapar saraskäna ukhajja, qonqorinakapajj chʼoqantatäjjänwa. Ajanup q"añuchata jachaqt"asitanakat juk"akiw uñjäna, ukat amparanakaparuw amparap luqtäna, chiqap - mä oxidado jark"awi, ukax sapa kutiw muytañapäna.
  
  Perdue chachajj punkunak jistʼarasïna ukat Escocia markankir thaya thaya thaytʼanitapat jachaqtʼasïna, uka thayajj jakäwimpiw phoqantäna, cheqpach jakañampiw phoqantäna; nayra achachilanakapan uraqipakiw jakañapäna. Jach"a jardinar uñjasax perfecto césped, nayra anqäx utanaka ukat jaya quta, Perdue jupax nayranakap jach"at arsüna, encinas, abetos ukat pinos ukanakax jank"akiw patiopar uñjapxäna. Amuktʼat jachatapa ukat qʼañut samsuñapasa, thayajj jupanakar chʼalljjtaykäna ukhajja, pʼeqenakapan thuqtʼasitapatwa chhaqtjjäna.
  
  Qunqurt"asisaw ch"allxtasïna, chuymapan infierno, jichhak uñjkäna uka infierno t"aqhisiña, manq"antañapataki. Wali khathattʼasisaw taqe kunas wartaskäna ukhajj amparanakap pechopar chʼalljjtayasïna, jaqenakan jan chuymap chʼalljjtayañatakik amuktʼayasïna. Jupax janiw kuns lup"känti, janirakiw Nina tuqitsa lup"känti. Jupax janiw arskänti ni lup"irïkänti, janirakiw amtanakapsa lurkänti, janirakiw lup"känti. Jachʼa nayra estancian jachʼa teja manqhanjja, dueñopajj khathattʼasisaw mä suma horajj jachäna, ukhamakiw jikjjatasïna. Perdue chachajj taqe kunatï amuytʼasirïki ukanakjja janiw istʼkänti, ukat kunjamsa jikjjatasipjje ukakiw ajllïna. Taqi kunas yatitaparjamaw sarnaqäna, qhipa semananakax jakäwipat chhaqtayatäxänwa.
  
  Qhepatjja, chʼiyar chʼiyar nayranakapajj punkit tapa manqhat chʼamampiw jistʼarasïna, nayratpachaw lentes apsusjjäna. Uka suma llakt"asiñax q"uma q"umachasiñat juparux amparamp luqxatäna, kunatix jachañanakapax juk"ampiw jilxattawayi ukat juk"amp ch"amakt"awayxarakïnwa. Uka pata qinayanakax mä qawqha amukt"at qhananak pampachapxäna. Ukampis arumanthi alaxpachar uñchʼukiskäna ukhaxa, nayranakapan qʼuma umapax sapa warawararuw juykhuptayañjam qhantʼäna, jachʼa qhananakapax kawkhantix nayranakapan jachaqtʼasitapax jan naturaljam chʼallxtaykäna uka chiqanakanwa chʼaxwapxäna.
  
  Mä chʼiyar warawaraw jupar chuym chʼalljjtayäna. Alaxpachankir bóveda uksanx amukiw jan walt"ayapxäna, jan uñt"at chiqaruw jaltxapxäna, ukampirus wiñayatakiw armasipxäna. Perdue kullakajj uka uñjasajj wal muspharäna. Nayrajj walja kutis uñjkchïnjja, nayrïr kutiw uka warawarajj kunjamsa muspharkañ jiwäna uk cheqapuni amuyasïna. Ukampis janiw mä warawarakïkänti, ¿janich ukhamäki? Jupax amuyt"äna, colerasiñampi nina nakhantäwimpix Luciferan destinopawa - kunjams jupax saraqañ thakinx phichhantasïna ukat arnaqasïna, t"unjäna, janiw luraskänti ukat qhipharux sapakiw jiwxäna, kawkhantix khitinakatix jaquqaniñap jan yäqasis uñch"ukipkän ukanakax yaqha amukt"at jiwañjamaw uñjapxäna.
  
  Nayranakapaxa Mar Norte uksan mä cámara amorfo ukar mantañ thakin arktapxäna, chuymapax alaxpachar jan samin jaytañkama, normal, estado estático ukar kutt"añkama. Perdue chachajj mä jukʼa llakitaw jikjjatasïna, ukat kuntï diosanakajj jupar sapkäna uk sum yatïna. Jupasti wali chʼamani jaqenakan jachʼa chʼamapat jaquqanïna, kusisiñapajj wiñayatakïkaspas ukham pantjasisaw laqʼar tukuwayjjäna. Janipuniw nayrax kunjamtï jupax tukuwaykäna ukhamäkänti, jupax uñt"at Dave Perdue jaqir uñtasit janiw kunas utjkänti. Jupax pachpa janchipanx jan uñt"at jaqïnwa, nayrax k"ajkir warawaranïnwa ukampis mä llamp"u ch"usaruw tukuwayxäna, janiw juk"amp uñt"känti. Taqi kunatix jupax suykäna ukax uka juk"a jaqinakan respetatäñapänwa, jupanakax alaxpachar uñch"ukiñ munapxäna jupar liwxatatap uñjañataki, mä juk"a pachakiw jakäwipat apsusipxäna liwxatatapat kusisiyañataki.
  
  "Khitïtas uk jisktʼasiraktwa" sasaw llampʼu chuymamp säna, jan munkasaw nayranakap jistʼarasïna.
  
  
  2. 2. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Katarinakar takt"aña
  
  
  "Nayaw lurasmati, ukampis mä material wali específico ukat wali juk"a uñt"ataw munasini", sasaw Abdul Rayax markaparux arsuwayi. "Ukat jutir pusi urunakatakix jupanakaruw munaskä; jan ukhamäkanixa, jiwasan aruskipäwisax tukjañajawa. Uñjapxtawa, señora, yaqha clientenakaw suyt"apxitu" sasa.
  
  "¿Nayan jakʼankir tarifanak churapjjeti?" sasaw señorax Abdul jilatarux jiskt"äna. "Kunalaykutix aka kasta walja yänakax janiw jasakïkiti, janirakiw qullqix utjkiti, jumax yatisktawa."
  
  Chʼiyar janchini charlatan chachajj akham sasaw jachaqtʼasïna: "Ukham jan ajjsarirïñajatak jaysäta ukhajja, señora, ukar uñtasitajja, qollqe churatamajj mä premio ukham uñjatäniwa" sasa.
  
  Uka warmejj jawqʼjäna, ukhamatwa jukʼamp kusisïna, ukhamatwa obligatäni uka istʼasa. Jupax yatïnawa transgresión ukax mä suma chimpuniwa ukat ukax ego ukarux ch"amäspawa kunatix jupax munkän uk jikxatañataki kunawsatix jupax sallqjatayna juk"amp qullqini clientes ukaniwa sasaw amuyatayna Bélgica markar puriñap suyt"asa. Ukampis Abdul jupax janiw taqpach sallqjatäkänti kunatix jupax lurañ yatiñanakapat jach"añchasinxa, kunatix markapat imantat yatiñanakax juk"amp t"unjir amuyt"awiw amuyañataki. Ukxa pechopa jakʼaruw katxaruni, chuyma qhipäxaru, jistʼarañ horas puriñkama.
  
  Jupax janiw luxus utapan ch"amakt"at sala de estar ukan phallatapatx mistkänti, jan ukasti janis kunas paskaspa ukhamaw qhiparäna, codopax mantel ukarux ch"amaka wila uñstawiruw ch"allt"asïna, quri marconakan aceite ukamp pintatanakampi ukat pä jach"a tallado antigüedades ukanakampikiw p"akjatäna cuarto mantañawjanx encina ukat pino quqanakan mesanakapaw utjäna. Isi manqhan ninax taqi chuymaw ch"allxtäna, ukampis Abdul jupax janiw jan aguantañjam junt"u pacharux yäqkänti, ukax kayup phichhantawayi.
  
  "Ukhamajj kawkïrinakas munasispa?" warmix cuartot mistuñ tukuyatat mä juk"a pachat kutt"anxasax jach"at arsüna, colerat chhullunkhayasisa. Bejeweled amparapanjja, mä kʼachachtʼat cuaderno aptʼatäskäna, uka cuadernojj alquimistan mayitanakap qellqañatakiw wakichtʼatäskäna. Jupajj pä jaqenakat maynïrïnwa, jupajj sum jakʼachasïna. Abdul-atakix llakiskañawa, jilpach jach"a europeonakax wali yatiñanipxänwa, sarnaqäwip uñakipañataki, ukat jank"akiw thakhipar khitapxäna. Maysatxa, Madame Chantal ukham jaqinakax jasakiw jan walt"ayat uñjasipxäna kunatix mä suma qamawiw jupar uñtasit jaqinakax jan walt"ayat jaqinakarux munapxäna - mä suma qamawi inherente khitinakatix sapa kutiw laq"a ch"uxña uraqin jikxatasipxäna: jan suyt"aña.
  
  Jupatakejj wali valorani metalanak lurañ yatirikïkänwa, qori qollqempi suma ukat jan uñtʼat herreronak aljirirakïnwa, uka qalanakapajj suma herreronakampi luratawa. Madame Chantal jupax janiw amuyaskänti jupax falsificación ukan virtuoso ukhamarakïnwa, ukampis luxus ukat extravagancia ukanakan jan saciable gustopax kuna revelaciones ukanakas juykhuptawayi, inas jan amuyt"asis mascarapat fugas ukar jaytawaychïna.
  
  Wali yatiñampiw chʼiqa toqer liwjjatasïna, ukat kuna lurañtï contratkäna uk tukuyañatakejj kuna qollqenaktï munkäna ukanak qellqäna. Jupax mä caligrafo jaqin amparapampiw qillqt"äna, ukampis ortografiapax wali axsarkañänwa. Ukampirus, masinakapat sipan juk"amp munatapatxa, Madame Chantal jupax kunatix wakiski uk lurani, kunatix listapan utjkän ukanak phuqhañataki. Jupax tukuyxäna uka qhipatxa, uka lista uñakipt"äna. Chimenea ukan uñjkañ ch"amakanakapan juk"amp ch"uqt"asisaw Madame Chantal kullakax wali samsuwayxäna ukat jach"a jaqiruw uñkatarakïna, jupax yogu jan ukax yaqhip jamasat culto guru ukar amtayäna.
  
  "¿Kunapachas akax munasispa?" - sasaw wali ch"amampi jiskt"äna. "Ukat chachajax janiw yatiñapäkiti. Aka chiqan wasitat jikisiñasawa kunatix jupax janiw aka chiqar saraqañ munkiti" sasa.
  
  "Mä semanat jukʼampiruw Bélgica markar puriñaja, señora, ukat uka tiempotakejj ordenam phoqañajawa. Janiw walja pachax utjkiti, ukax sañ muniw billeteramar uchañkamax uka diamantenakax munasini", sasaw llamp"u chuymamp jachaqt"asïna. Ch"usa nayranakapaxa juparuw uñch"ukiskäna, lakapax muxsa arumpiw jiskht"asïna. Madame Chantal jupax janiw kuns kamachkänti, wasar pampankir mä viper ukamp uñt"ayasa, lakap ch"allt"asisaw ajanupax qalar uñtat qhiparäna.
  
  Repulsión-compulsión ukax mä juk"a pachanakanwa. Ukham sutimp uñt'atawa. Uka exótico patronarux uñisïnwa, jupax wali suma magow sasaw sarakïna, ukampis kunatsa janiw saykatañjamäkänti. Francés aristócrata ukax janiw Abdul jupat nayranakap apsuñjamäkänti kunapachatix jupax jan uñch"ukiskäna ukhaxa, jupax taqi tuqitw juparux uñisitayna. Kunjamakitix, uñisir uñnaqapax, uywanakan chhuxriñchjatapa ukat jan natural garra ukham amparanakapax juparux walpun muspharayäna, ukat obsesión ukar puriñkamaw muspharäna.
  
  Jupax nina qhanan sayt"atäskänwa, mä grotesco ch"iwiw pirqaru jaquntäna, ukax janiw jupan uñnaqapat jayankkänti. Chʼakhanakjam ajanupan kʼullu nayrapajj mä jamachʼir uñtasitänwa, inas mä jiskʼa buitrer uñtatächïna. Abdul chachan jisk"a ch"amaka nayranakapax niya jan ñik"utan cejas ukanakan imantatäpxänwa, manqhankir llakinakanwa, ukax ajanunakaparukiw juk"amp qhan uñacht"ayäna. Qʼañu ukat likʼi, chʼiyar ñikʼutapax mä cola de caballo ukar kuttʼayatäxänwa, ukat mä sapa jiskʼa aro pendiente ukaw chʼiqa jinchup kʼachachtʼäna.
  
  Incienso ukat qʼapkir qollanak thujstʼirïna, ukat arskäna jan ukajj jachaqtʼaskäna ukhajja, chʼiyar lakapan lineapajj wali muspharkañ jan pantjasir kisunakampi pʼakjatäjjänwa. Madame Chantal kullakax thujsapax wali jach"apuniw jikxatasïna; jupax janiw Faraón jan ukax Fantasmo uk yatkänti. Jupax mä tuqitwa yatïna: mago ukat alquimistax jan iyawsañjam ukankapxänwa, janiw arup jachʼar aptkänti ni amparap kuyntʼayaskänti. Ukaw juparux axsarayäna ukat jupar muspharkañ uñisiñax juk"ampiw jilxattawayi.
  
  "¿Celeste kullakajj?" jupax churkäna uka papelan uñtʼat sutip liytʼasax jachaqtʼasïnwa. Ajanupajj uka joya katoqasajj kunja llakisiñas jikjjatasïna uk uñachtʼayäna. Nina qhanan jach"a esmeraldanakjamaw chispiyäna, Madame Chantal kullakajj Abdul chachan nayranakaparuw uñtäna. "Tata Raya, janiwa nayaxa. Chachajax "Celeste" Louvre ukar churañ iyaw satayna. Pantjasitap chiqañchañ yantʼasaxa, kuntï jupax munki uk katuqaspawa sasaw sarakïna, ukat akham sänwa: "Chiqpachansa mayni pä tuqitwa askichirista, ukampis janiw akax askichirjamäkti" sasa.
  
  Abdul jupax janiw kuna chimpunakas uka jan walt"äwit llakisiñ uñacht"aykänti. Kʼachat kʼachat amparapamp ajanupar tʼijtʼayasajj sumakiw jachaqtʼasïna. "Chiqpachansa, jumax amuyunakam mayjtʼayañamawa, señora. Jachʼa jaqenakan luratanakap amparanakaman katjjaruñajj jumar uñtasit warminakan wali askipuniwa" sasa. Kunjamtï suma kʼuchiki amparanakapajj janqʼo ñikʼutapar chʼiwjjaykäna ukhajja, uka aristócrata chachajj mä hielot lurat presión ukaw ajanupar chʼalljjtayäna. Jankʼakiw ajanupar pichthapisajj thaya tʼijtjjäna, ukatwa kunkap qʼomachasïna ukat jupa pachpaw jawqʼjasïna. Jichhajj aynachtʼaspa ukhajja, jan uñtʼat jaqenakan qotanwa chhaqhayaspäna.
  
  "Pä urut kutt"anxam. Aka sala de estar ukan uñt"apxita. Yanapt"irijax uñt"tamwa ukat suyt"arakïtamwa" sasaw kamachi, wali khathatt"ata, mä juk"a pachax ajanupan qhant"at axsarkañ sensación ukamp. "Celeeste kullakaruw katuqä, tata Raya, ukampis jumax juk"amp askiwa nayan jan walt"äwinakajax askïspa."
  
  Abdul jupax janiw kuns juk"amp arskänti. Jupajj janiw uk munaskänti.
  
  
  3. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Mä llamkt"awix llamp"u chuymanïñawa
  
  
  Kunapachatï Perdue chachajj qhepürojj sartaskäna ukhajja, mä jaqjamaw amuyasïna, qhana ukat jan chʼamäki ukhama. Chiqansa, qhip qhipa kuti chiqpachapuni jachatapxa janiw amtaskänti, ukat qʼumachañ tukuyatat jukʼamp kʼachat jikxataskchïnxa, nayranakapas phustʼata ukat phichhantatänwa. Kunas usuntäna uk jan khitis yatiñapatakixa, Perdue chachax kimsa pusi t"aqa botella Southern Moonshine uk umatayna, uka botellax axsarkañ libronakap taypin ventana jak"an mä estanteruw imasïna.
  
  "Ay Diosay, jilïr jaqi, jumax mä sarnaqir jaqitakix wali askiwa" sasaw Perdue-x jachäna, bañon espejopan uñacht"äwip uñkatasa. "¿Kunjamatsa taqi ukanakax pasäna? Jan sapxitati, jani -sasawa jach"at arsüna. Ducha grifonak qhantʼayañatakejj espejot jitheqtkäna ukhajja, mä jan wali chuyman jaqjamaw arnaqaskakïna. Fitting kunjamatix cuerpopax patak maras mä arumax chuymankipstatäkaspas ukhama. "Yattwa. Kunjamsa ukajj pasäna uk sum yatta. Jan wali manqʼanak manqʼayäta, purakamax uka venenoruw yatintasispa sasaw suyayäta, ukampis uka lantix venenompiw usuntayäta" sasa.
  
  Isinakapax jupat jaquqaniwayi, janis janchipar uñt"kaspa ukhama, kayunakap jamp"att"asis janïr uka pila tela ukat mistkasa, kunatix armariopax tukuwayxänwa kunatix taqi uka pesaje ukax "Mama" utapan maq"añ utapan chhaqhatapatpacha. Perdue chachajj qʼañu uma jawir manqhanjja, jan religionampiw mayisïna, jan iyawsäwimpiw yuspäräna ukat taqe khitinakatï uta manqhan plomería ukan luxus jan uñtʼapkäna ukanakat wal sinttʼasirakïna. Ducha ukan bautisasisajja, kuna qʼepinaktï Joseph Karsten chachan amparapan tʼaqheskäna ukajj janiw tukuskänti sasaw amtayäna, ukat jukʼat jukʼatwa ukat wali amuyumpiw tarjetanakap anattʼäna. Jupan amuyunakaparjamax Oblivion ukax jisk"achataw uñjasiwayi kunatix jan walt"äwinakax wali jach"a imantasiñänwa, ukat uka armasiñax jupar jaquntataw jikxatasiñ munäna.
  
  Ukampis Perdue chachajj qhepa maranakan jan walin uñjasitaparjamajja, janiw jaya tiempojj kusiskänti, janïr punku llawintasajj uka terapia qalltaskipanwa jan waltʼayäna.
  
  "Kunasa akaxa?" sasaw umax chhuxriñchjasïna.
  
  "Desayunoma, tata" sasaw punkut mayni chiqat ist"äna. Perdue chachajj wali chʼamañchtʼasïnwa ukat jawsirir amukiw colerasiñap jaytäna.
  
  -¿Charles? sasaw jiskt"äna.
  
  -Jïsa, tata? sasaw Charles jilatajj jaysäna.
  
  Perdue chachajj jachaqtʼasïnwa, mayordomopan uñtʼat arup wasitat istʼasajj wal kusisïna, uka arujj carcelan jiwañ horasapat lupʼkasajj walpun faltäna; mä aru, janipuniw mayamps ist"käti sasaw amuyäna. Jan pä kuti lupʼisajja, llakit millonario jaqejj ducha anqäjjat jaltasaw punku jistʼaräna. Q"al jan amuyt"asir mayordomox wali musphataw sayt"asïna, kunawsatix q"ala jefepax jamp"att"askäna ukhaxa.
  
  "¡Ay Diosay, chuymankipstat jaqi, chhaqkasma ukham amuyasta!" Perduex jachaqt"asïna, ukat uka jaqirux amparap luqxatañapatakiw antutäna. Wali askiwa, Charles jupax wali llakitaw profesional ukhamätayna, Purdue ukan gaita ukanakap jan yäqasa ukat uka jan kuna jan walt"awinak lurañ yati, kunatix britániconakax nayratpach jach"añchasipxirïna.
  
  "Ukat mä jukʼa mistuwayxänwa, tata. Jichhax taqi kunas walikïskiwa, yuspajarapxsmawa", sasaw Charles Perdue-x arsuwayi. "¿Cuartoman jan ukax utaman manq"añ munasmati" sasaw mä juk"a chhuxriñchjasïna, "MI6 jaqinakampi?"
  
  "Chiqpachansa aka pata tuqinxa. Yuspajarapxsmawa, Charles" sasaw Perdue-x jaysäna, corona joyanak uñacht"ayat jaqimp wali amparat luqxataskatap amuyasa.
  
  Charles jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. "Wali sumawa, tata."
  
  Perdue chachajj nayranakap manqhankir jan wali bolsanak ñikʼut khuchhuñatakisa ukat apsuñatakisa bañoruw kuttʼankäna ukhajja, mayordomojj jachʼa ikiñ utat mistunïna, jamasatw patronapan kusisita, qʼala jan isin sarnaqatapat amtasisajj jachaqtʼasïna. Sapa kutiw jan uñjatäñax wali askïspa, sasaw amuyäna, jichhakamas ukhamaraki.
  
  -¿Kunsa jupajj säna? - Lily kullakaxa jiskt"äna kunapachatixa Charles jilataxa manq"a phayt"aña utaru mantankäna ukhaxa. Uka cheqanjja, jichhak phaytʼat tʼantʼanaka ukat chʼuñu chʼuñunakaw thujsäna, ukat café chʼalltʼat qʼapkir qollajj mä jukʼa chʼamañchtʼatäjjänwa. Uka suma uñnaqtʼan ukampis yatiñ munir pʼeqe phayañajj cocinan toalla manqhar amparanakap chʼalljjtayasïna ukat jan pacienciampiw mayordomorojj uñchʼukïna, jaysäwi suytʼasa.
  
  "Lillian" sasaw qalltan arsüna, yatiñ munatapatjja, yatitaparjamaw colerasïna. Ukampis uka qhepatjja, jupajj ukhamarakiw uka utan dueñopar wal munasitap amuyasïna, ukat uka chachajj Charles chachar nayrïr arunakapajj kamsänsa uk jisktʼasiñatakejj derechonïtapwa amuyasïna. Aka revisión, jank"akiw p"iqipan luratäna, uñkatataparux llamp"ucharakïnwa.
  
  Charles jilatajj formalmente akham sänwa: "Jupajj wasitat akankjjatapat wal kusista" sasa.
  
  "¿Ukhamäpachati jupajj siskäna?" - sasaw munasiñampi jiskt"äna.
  
  Charles jilatajj uka horasatwa askinak apsusïna. "Janiw walja arunakajj utjkänti, amparanakapampi ukat cuerpopan arunakapampis kusisitap sum uñachtʼaykchïnjja". Jupajj arunakapat jan larusiñatakiw wal chʼamachasïna, cheqa yatichäwinaka ukat caprichonak uñachtʼayañatakiw suma arunakampi qellqasïna.
  
  "Ay, akax wali sumawa" sasaw jachaqt"asïna, ukat Perdue-takix mä plato apsuñatakiw buffet ukar saräna. "¿Ukhamajj ¿jukʼunaka ukat salchichanaka?"
  
  Mayordomotakix janiw uñt"atäkänti, jupax larusisaw jaltxatayna, ukax sapürunjam qhuru sarnaqatapat mä suma mayjt"äwiwa. Mä juk"a mayjt"ata, ukampis jan uñt"at reacción luratapat jachaqt"asisaw desayuno ukan confirmación suyt"as sayt"asïna, kunawsatix mayordomox larusiñatak jalnaqäna.
  
  Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Ukajj jïsa sasaw amuyayäta" sasa. "Diosaja, wawaja, mä wali larusiñaw jumatakix paspachäna qala chuymanïñam jaytañamataki." Mä plato apsusaw mesa patjjar uchasïna. -¡Uñtapxam! Taqi ukanak jaytañakiw jaytawayta" sasa.
  
  Charles jilatajj larusisaw pä kuti jiljjattäna, ukat qhepa punkun esquinapar kʼachachtʼat hierrot lurat carbón estufa jakʼankir baldosas alcobaruw taktʼasïna. "Lillian, walpun llakista, ukampis janiw kunatï paskäna uka toqet parltʼirjamäkti. Jan walikïspawa, uk amuyasmawa" sasa.
  
  "Yattwa" sasaw jachaqt"asïna, Purdue sat llamp"u tostadas jak"an salchichanakampi ukat yuqall wawanakamp wakicht"asa. "Chiqansa, kunas pasäna uk yatiñatakix jiwañampïsktwa, ukampis aka kutix jumar larusiñatak uñjasakiw jikxatasï. Ukaw urujan lurañatakejj wakisi" sasa.
  
  Jichha kutix chuymankipstat warmix yatiyañatak ch"amañcht"atapat samarañ jikxatasaxa, Charles chachax amparapampiw ch"allxtayäna ukat jupa pachpaw jaquqanïna. Mä bandeja apt"asisaw manq"anak ukar uchatayna, café umañ yanapt"äna, ukat qhiparusti Perdue-r patat irpañatakix periodico apthapïna. Charles chachan jaqi kankañ tuqit jan walt"äwip jaya pachanak lurañ munasaxa, Lilyx cocinat mistuñkamax kunatix juparux wal juchañchawayki uk wasitat janiw arsuñapäkänti. Jupajj bandeja jaqontañap ajjsaräna, ukat cheqapuniw säna. Uka uñjañax wali qhanaw amuyupan utjäna, Charles jilatax amtayaspäna ukhaxa, pamparux mä qʼañuw jaytaspäna.
  
  Uka utan nayrïr pisopanjja, Servicio Secreto ukan peones ukanakajj Reichtisousis sat markaruw jupanakan ukankatapampix umamp phuqhantayapxäna. Charles jilatajj janiw kuns lurkänti, khitinakatï servicio de inteligencia ukan irnaqapkäna uka jaqenakarojja, ukampis ukan uttʼayatäpjjatap laykojj janiw kuns jupanakajj kʼari reinojj qollqe churapkäna uka jan wali jaqenakat sipansa jukʼampïkänti. Jupanakax janiw derecho ukanipkänti, ukat kamachinakjam sarnaqapkchïnsa, irnaqirinakax janiw jisk"a ukat esporádico ch"ama anatäwinakap aguantañ puedipkänti, kunapachatix mä multimillonario yatxatirir uñch"ukiñatak utt"ayatäpkän ukhaxa, jupanakax común lunthatanakjamaw sarnaqapxäna .
  
  Jichhakamax janiw amuyañjamäkiti kunjams inteligencia militar ukax aka utarux anexionaspa kunapachatix jan kuna amenaza militar internacional ukax akan jakaski ukhaxa, Charles jupax bandeja Perdue ukan cuartopar apaskäna ukhax amuyt"äna. Ukat ukhamakipans jupax yatiskänwa taqi ukanak gobiernon iyawsatäñapatakix mä jan wali razonaw utjañapa - mä amuyt"awix juk"amp axsarañawa. Kunas jukʼampi utjañapänwa, ukat cuñadopat wasitat yatiyañapäkchïnsa, uka manqharuw puriñapäna. Charles chachajj Perdue jilatarojj qhep qhepa kuti cuñadopar aruparjam katoqasajj qhespiyäna. Jupajj cuñadopaw mayordomorojj mä qhawqhanak jukʼamp churaspa sasaw ewjjtʼäna, ukajj kamsañsa muni uk yatjjatañaw wakisispa.
  
  "Ey Charlie, ¿jupax jichhakamax sartaskiti?" - mä operativox kusisitaw jiskt"äna.
  
  Charles jilatajj janiw jupar istʼkänti. Jupatï khitirus jaysañapäna ukhajja, janiw yaqhajj utjkaspänti, jan ukasti agente Especial Smith satänwa. Jichhakamax jefepax agente supervisorampiw wali ch"aman conexión personal uñstayatayna sasaw atinisitayna. Perdue chachan punkupar purinkäna ukhajja, taqe kusistʼañanakaw jaytawayäna ukat sapürunjam chʼamani ukat istʼasir jaqeparuw kuttʼjjäna.
  
  "Desayunoma, tata" sasaw punku jakʼan säna.
  
  Perdue chachajj yaqha isimpiw punku jistʼaräna. Chinos, Moschino mocasines ukat janq"u botonado camisa ukampiw taqpach isthapt"ata, mangas ukanakax codos ukar puriñkamaw liwxatasïna, mayordomopatakix punku jist"aratayna. Charles chachajj mantankäna ukhajja, Perdue sat chacharuw jankʼak punku jistʼantatap istʼäna.
  
  Ukat jiskʼa arumpiw akham säna: "Jumampiw parltʼañaja, Charles" sasa. "¿Khitis akan arktamxa?"
  
  "Janiwa, tata, nayax yatkta ukhamarjamax janiw" sasaw Charles chachax chiqapar jaysäna, ukat bandejax Perdue roble mesaruw uchasïna, kawkhantix awisax jayp"unakax brandy ukamp kusist"irïna. Chalecop chiqachasïna ukat nayraqatapar amparanakap luqxatäna. "¿Kunsa nayajj jumatak lurasmati, tata?"
  
  Perdue chachajj nayranakapansa sallqa uñnaqtʼanïnwa, cuerpopan arunakapajj jan amuytʼasirïtapa ukat amuytʼayir jaqëtap uñachtʼaykchïnsa. Qhawqsa suma jaqëñatak chʼamachaskchïnjja, jan ajjsarirïñatak chʼamachaskchïnjja, janiw mayordomopar engañjkaspänti. Charles jilatajj Purdue markaruw wiñayatak uñtʼäna. Jupajj walja maranakaw uñjäna, ciencian jarkʼäwinakapat loco colerasiñat qalltasa, walja qamir warminakan amparapan kusisita ukat suma chuymanïñkama. Jupax kuns Perdue-rux llakisiyatap amuyasïna, janiw uka jak"an ist"añax utjkänti.
  
  "Jumaw Gould sat doctorar Servicio Secreto ukankirinakajj katuntapjjani sasin sista uk yattwa, ukat jupar yatiyatamat taqe chuymaw yuspärta, ukampis yatiñajawa, Charles" sasaw jankʼak chʼamampi jiskʼat arsüna , " Kunjamsa uka toqet yatjjatayäta uk yatiñajawa, kunattejj ukat sipansa jukʼampinakaw utji. Ukat sipanx juk"ampinakaw utji, ukatx taqi kuns yatiñajawa ukat kunatix MI6 ukax jutïrin lurañ amtki ukanak yatiñajawa".
  
  Charles jilatajj patronapan taqe chuyma mayitapajj amuyasïnwa, ukampis uka pachparakiw uka mayitapat jan sum amuytʼasir amuyasïna. "Uñjtwa" sasaw amuyasi phenqʼasis säna. "Walikiwa, ina chʼusat istʼta. Vivian ukar visitt"kasax kullakaja, chachapax mä juk"a... iyaw sataynawa. Jupax Reichtisusis ukan irnaqatax yatïnawa, ukampis amuyataxa, británico gobiernon mä sucursalapan irnaqir masiparuw MI6 ukar arknaqañatak taqpach permiso churapxatapat arsutap ist"äna, tata. Chiqansa, uka tiemponxa janiw uka tuqit wal lupʼirïkänti sasaw amuyta" sasa.
  
  "Chiqansa janiw uk lurkänti. Akax fucking larusiñawa. Nayax nacionalidad tuqitx escocés ukhamaw fucking. Nayax pallapallanakan askinak lurañanx chikañchaskchiyät ukhas MI5 ukax ch"akhanak jaquntaspawa. Relaciones internacionales ukax chiqapuniw aka tuqitx ch"amäxi, sapxsmawa, ukat ukax llakisiyituwa", Perdue jupax amuyt"awayiwa. "Charles, nayatakix cuñadomar jawstʼañamawa" sasa.
  
  Charles jilatajj jankʼakiw akham säna: "Taqe respetompi, tata, jumatï jan llakisksta ukhajja, familiajarojj jan uka toqet yanaptʼañaw jukʼamp askixa. Amtäwitx arrepentista, tata, ukampis chiqpachansa, kullakajatakix axsaratwa. Nayax llakisiñ qalltawayta, jupax mä chachampiw jaqichasi, jupax Servicio Secreto ukamp chikt"atawa ukat jupax administrador ukhamakiwa. Ukham mä fiasco internacional ukar aynacht"ayaña..." Jupax juchañchataw amparanakap t"axllirt"äna, jupan pachpa chiqapar sarnaqatapat wali axsarañjamaw jikxatasïna. Perdue chachajj mayordomot irnaqtʼirïtapat wali askit uñjañapatakiw suytʼäna, ukat jan istʼasirïtapatjja janiw irnaqäwipat jaqunukuñapäkänti.
  
  "Amuyastwa" sasaw Perduex jan ch"amampi jaysäna, Charles-at jithiqtasax balcon punkunakat Edimburgo alwax wali suma samarañ uñch"ukiñataki.
  
  Charles jilatajj akham sänwa: "Perdue jilata, pampachapxita.
  
  "Janiwa, Charles, cheqapuniw amuyasta. Nayax iyawstwa, iyawsapxita. ¿Qhawqha jan walinakas jakʼa amigonakajarojj pasäna, kunattejj jupanakajj luratanakajan chikañchasipjjäna? Nayatakix irnaqañax kuna jan walt"awinaks apanispa ukx sum amuyta ", Perdue jupax qhanancht"iwa, jan suyt"äwiniw ist"asi, janiw khuyapt"ayasiñ amtampi. Chiqpachansa, juchañchasiñax wali chʼamäkaspas ukhamwa amuyasïna. Kunapachatï respetompi jan istʼapkäna ukhajja, suma chuymanïñ yantʼäna, ukatwa Perdue jilatajj kuttʼanïna ukat jachaqtʼasïnwa. "Chiqpachansa, Charles. Chiqpachansa amuyasta. ¿Kunapachas Agente Especial Smith jupax purini uk yatiyapxita?"
  
  Charles jilatajj ñikʼutap wali chʼamampiw jaqontäna: "Chiqpachansa, tata" sasa. Jupax traidorjamaw cuartot mistuwayxäna, ukat vestíbulo ukankir oficialanakan ukat agentenakan uñnaqapat amuytʼasaxa, jupax ukham uñjatäxänwa.
  
  
  4. 4. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Doctorax in
  
  
  Patrick Smith agente especial jupax uka urux Purdue markaruw saratayna, kunatix Smith jupax jilïr irpirinakaparux qullirin citapawa sasin siskän ukataki. Kuntï tayka sasin uñtʼatäki uka matriarca nazi sat chachan utapan kuntï paskäna uk amuytʼasajja, consejo judicial ukankirinakajj Perdue jilatarojj Servicio Secreto de Inteligencia ukan mä jukʼa tiempo uñjkasajj qollatäñapatakiw jaytapjjäna.
  
  Uka turnojj kimsa chachanakaw guardiankapjjerïna, punkun anqankir paninirojj janiw jaktʼapkänti, Charles jilatajj utan lurañanakampiw chʼamachasiskäna, jupanakampiw colerasiñap manqʼayäna. Ukampirus jupax juk"amp llamp"u chuymampiw Smith ukar cortesía uñacht"ayäna, Purdue ukar yanapt"atapata. Charles jilatajj punku timbrejj istʼaskäna ukhaw doctoratak punku jistʼaräna.
  
  "Mä pisinkir qullirirus thaqhañaw wakisi" sasaw Perdue kullakax jachʼat arsüna, escaleran patapan saytʼatäsa ukat barandillaruw wal chʼallxtayasïna, ukhamat yanaptʼañapataki.
  
  "Uka waynax jan ch"amanïkaspas ukhamawa, ¿janich ukhamäki?" - mayni chachaxa mayniru jiskht"äna. "¡Uñtapxam, ¡kunjamsa nayranakapas punkitäxi!"
  
  "Ukat wila" sasaw maynix p"iqip ch"allxtayasïna. "Janiw jupax waliptañapakiti" sasa.
  
  "Chachanaka, jank"ak lurapxam" sasaw agente especial Smith jupax wali ch"amampiw säna, jupanakan lurawip amtayasa. "Doctorax mä horakiw tata Perduampix utji, ukhamax nayrar sartam" sasa.
  
  "Jïsa, tata" sasaw qullañ thaqhañ tukuyasax mä arumpi arnaqapxäna.
  
  Kunapachatï doctoramp tukuyapjjäna ukhajja, Patrick jilatajj kawkhantï Perdue jilatampi mayordomopampejj suyapkäna uka pataruw irpäna. Ukanjja, Patrick jilatajj escaleran patat mä centinela poste aptäna.
  
  "¿Yaqhax utjani, tata?" - Charles jilataxa jiskt"asitaynawa kunapachatixa qullirixa Perdu chachan cuartoparu punku jist"aratayna.
  
  "Janiwa, yuspajarapxsmawa, Charles. Jumax sarasmawa" sasaw Perdue-x janïr Charles-ax punku jist"antkipanx jach"at jaysäna. Charles jilatajj jefepar cepilltʼasajj wali juchañchatäskakïnwa, ukampis Perdue chachajj taqe chuymas amuytʼkaspa ukhamänwa.
  
  Perdue chachan oficinapan privadopanjja, doctorampiw mä jukʼa suytʼapjjäna, janiw parlkänti ni kuyntʼaskänti, punku anqan kuna jan waltʼäwinakas utjaspa uk istʼapjjäna. Janiw kuna ch"axwañas utjkänti, ukat Purdue markan pirqapar equipar jamasat uñch"ukiñ p"iyanakat maynïritxa, janiw khitis ist"apkänti.
  
  "Nayax amuyta, qullañ tuqit jan wali arunakat wawanakar uñtasit arsuñat jithiqtañajawa, chuymankipstat jaqi, ch"amanïñamatakix ukhamakipans. Yatipxañapawa, akax mä jach"a ch"axwawiwa nayan dramatico ch"amanakajataki", sasaw qullirix qullañ armariop pampar uchasax säna. "¿Kunjamsa Dr. Beach sat chachar nayra maleta maytʼañapatak chʼamachasiyäta uk yattati?"
  
  "Chuyma, Sam" sasaw Perdue-x säna, yatiyirix ch"iyar marco-ni lentes qhipäxan uñch"ukiskäna ukhax kusisitaw jachaqt"asïna, uka lentes ukanakax janiw jupankkänti. "Doctor Beach sat doctorjam uñtʼayasiñaw jumanakan amuyuman utjäna. Ukhamajj ¿kunjamsa qhespiyirijajj jikjjataski?"
  
  Purdue markan qhispiyañ equipopax pä jaqinakawa, jupanakax munat Nina Gould doctoraparuw uñt"apxäna, jupax católica sacerdote ukhamarak médico general ukhamawa, Oban (Escocia) markankirïnwa. Uka paninix Perdue-rux mä jan sinti qhuru jiwatat qhispiyañatakiw amtapxäna, jan wali Yvette Wolf-an sotano-pan, jupax Orden del Sol Negro ukan nayrïr nivel-ankirïnwa, jupax fascista warminakapan Mama ukham uñt"atawa.
  
  "Jupax wali sum sarnaqaski, jumamp Harper tatampi uka infierno utan jan walt"äwip qhipatx mä juk"a chuym ch"allxtayaskchisa. Kunatï ukham lurawayki ukajja, wali yatiyäwinak yatiyañatakiw yanaptʼaspa uk sum yatta, ukampis janiw uka toqet qhanañchañ munkiti" sasaw Sam chachajj amparap luqtäna. "Ministrox uka tuqitx kusisitaw jikxatasiraki, ukat ukax bolanakajaruw chhuxriñchjayi, yatisktawa".
  
  Perdue kullakajj wali jachʼatwa arsüna. "Nayajj ukhamwa amuyasta. Iyawsapxita, Sam, kuntï uka imantat nayra utan jaytapkta ukax jan jikxatasaw jaytañax wali askixa. ¿Kunjamsa Ninax jikxatasi?"
  
  "Jupax Alejandría markankiwa, museon mä qhawqha tesoronak jikxatapkta ukanakat catalogar lurañ yanaptʼaski. Jupanakax aka particular uñacht"äwirux Alejandro Magno sutimp sutinchañ munapxi - kunatix Gould/Earle Find ukar uñtasitawa, Nina ukat Joanna jupanakan ch"ama irnaqawipar jach"añchañataki, Carta de Olimpias ukat ukham uñtasitanak jikxatañataki. Chiqansa janiw wali yäqat sutimxa arskänti. Inyeccionanakampi" sasa.
  
  "Nayax uñjtwa imill wawajax jach"a amtanakaniwa", Perdue jupax llamp"u chuymampiw jachaqt"asi ukat kusisitaw ist"i, uka feisty, ch"ikhi ukat suma sarnaqäw yatxatirix qhipharux académico ukan uñt"ayasiñap katuqawayi.
  
  "Jïsa, ukat jupax wali jiskt"itu kunjams aka jan walt"äwit mä kuti wiñayatak mistuyapxsma, ukaruw nayax jilpachax uka tuqit mayjt"ayañaja kunatix... walikiwa, chiqpachanx janiw yatiskti qawqha jach"as ukxa", Sam sasaw säna.parlañ juk"amp jach"a thakhinjam irpasa.
  
  "Walikiwa, ukatwa jumax akankta, jilïr jaqi" sasaw Perduex jach"at arsüna. "Ukat janiw walja tiempox utjkituti jumar phuqantañataki, ukhamax qunt"asim ukat mä wiski umañamawa."
  
  Sam jilatajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Ukampis tata, nayajj doctorätwa. ¿Kunjamarak jumax atrevistasti? Vasop Perdue jilataruw katuyäna, ukhamat grouse ukamp tintañapataki. "Jan qʼañuchasimti, jichhajj."
  
  Sam Cleave-n k"uchirt"awipampix wasitat t"aqhisiyat uñjasiñax wali askiwa, ukat Perdue-rux mä kutimpiw periodista-n wayn tawaqun llamp"u chuymanïtapat t"aqhisiñax wali kusiskañänwa. Jupax wali sum yatïna, Cleve-rux jakäwipampix atinisispawa ukat kunapachatix juk"amp wakiskirïki ukhax amigopax mä ratukiw ukat wali sumaw mä profesional irnaqir masipan lurawip katuqaspa. Sam jupax mäkiw mä loqhe escocés ukhat mä ch"aman phuqhasir jaqir tukuspa - mä jan aljañjam calidad ukaw jan walt"ayir pachanx ocultismo reliquias ukat ciencia freaks ukanakan.
  
  Uka pä jaqix balcon punkunakan umbralan qunt"asipxäna, manqha tuqirukiw qunt"asipxäna, ukhamat janq"u encaje thiya cortinanakax aruskipäwip imantañapataki, jan césped uñch"ukiñ uñch"ukiñ nayranakampi. Jupanakasti jisk"a arunakampiwa parlapxäna.
  
  "Mä juk"a arumpixa", Perdue jupax siwa, "mä perra yuqapax nayan secuestrojaruw orquestawayi, ukat Ninax uka tuqit secuestrawayitu, jupax Black Sun ukankirïnwa, Joseph Karsten sutini".
  
  Sam chachajj chalecopan bolsillopar aptʼat mä chʼiyjat cuadernoruw uka suti qellqäna. "¿Jiwatäxiti?" Sam jilatajj janis kunas paskaspa ukhamwa jisktʼäna. Chiqansa, tonadapax wali materia de hecho ukhamänwa, Perdue chachax janiw yatkänti jaysäwipat llakisiñapa jan ukax kusisiñapa.
  
  "Janiwa, jupax wali jak"ankiwa" sasaw Perduex jaysäna.
  
  Sam jilatajj qollqe ñikʼutan amigoparuw uñtäna. "Ukampis jiwañap munapxta, ¿janich ukhamäki?"
  
  "Sam, akax mä sutil movimiento ukhamäñapawa. Jiwayañax jisk"a jaqinakatakikiwa", sasaw Perdue jupax juparux säna.
  
  "Chiqpachansa? Ukxa wizened old bitch ukar yatiyañamawa khititix jumar ukham lurktam ukaru -sasaw Sam-ax Perdue-n janchipar uñacht"ayasax qhuru arsüna. "Orden del Sol Negro ukax Alemania nazi, amigojampiw jiwañapäna, ukat nayax janïr ataúd ukan ikt"kasax jupanakax chhaqtxapxañapatakiw maldito asegurarä".
  
  Perdue jilatajj akham sasaw chuymachtʼäna: "Nayajj yattwa, ukat jan walinak lurapkta ukanakan qellqatap tukjañatak chʼamachasitajat walpun yuspärta. Chiqpachansa nayax muntwa. Ukampis taqpach sarnaqäwi yatiñkamaw suytʼañama. Ukat kuntï amtkta ukajj janiw suma plaguicidakïkiti sasaw sapjjeta" sasa.
  
  "Walikiwa" sasaw Sam chachajj iyaw säna, ukat mä jukʼa jukʼampiw wiñayatakjam jan waltʼäw tukjañ munäna, uka jan waltʼäwejja, khitinakatï SS sat elite ukan jan wali luratanakap wali katjapkäna ukanaka. "Sarxam, qhipharux yatiyapxita."
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Jumanakajj aka mayjtʼäwejj wal munasipjjäta, kunjamtï nayajj aynachtʼayirïki ukhama" sasa. "Joseph Karsten jilatajj janiw yaqhakiti, Joe Carter sat jilatakiwa, jupajj jichhajj Servicio Secreto de Inteligencia ukan pʼeqtʼiripawa".
  
  -¡Jesusa! - Samxa musphataw jach"at arsüna. "¡Janiw sinti amuytʼasirïkasmati! Uka jaqix tarde té ukat Austin Powers ukham británico ukhamawa".
  
  "Aka chiqaw nayarux mayjt"ayitu, Sam" sasaw Perdue jilatax jaysäna. "¿Kunsa akan jikjjataskta uk amuyasmati?"
  
  "MI6 ukax yänakam jan wali apnaqaski" sasaw Sam jupax juk"at juk"at jaysäna, kunatix amuyunakapax ukat sarnaqir nayrapax taqi kunayman conexiones ukanakan t"ijtäna. "Servicio Secreto Británico ukax Black Sun sat organizacionankir mä jaqin apnaqatawa, ukat janiw khitis kuns yatkiti, uka kamachirjam sallqjañ tukuyatatxa." Chʼamaka nayranakapajj jankʼakiw tʼijtäna, kunattejj ruedanakapajj uka jan waltʼäwin taqe cheqanakap imtʼañatakiw muytapjjäna. "Perdu, ¿kunatsa utam munpacha?"
  
  Perdue kullakajj Sam jilataruw llakisiyäna. Jupax niyas jan kuns lurirjamäkaspas ukhamänwa, yatiñanakapat yatiyasax wali chʼamanïkaspas ukhamänwa. Llamp"u, qarjata arumpiw amparanakap luqxatäna ukat amparanakap jist"arat uñacht"ayäna: "Kuntix uka saxra manq"añ utan ist"awaytwa sasin amuyirïta, Reichtisusis markanx Himmler ukat Hitler jupanakax thaqhapkäna uka taqpach reliquianakaw utji sasaw amuyapxi".
  
  Sam chachajj akham sänwa: "Janiw taqpach jan cheqäkiti" sasa, ukat jupa pachpaw qellqtʼasïna.
  
  "Jïsa, ukampis Sam, kuntï nayajj akan imantawaytwa sasin amuyapki ukajj jukʼamp jachʼañchatawa. Janiw ukakikiti. Kunatï akan utjkitu ukajj janipuniw" Sam chachan nayra amparap wali chʼamampi chʼalljjtayasïna, "¡Josef Karsten chachan amparapar purtʼañapänwa! Janiw Inteligencia Militar 6 jan ukax Orden del Inti Ch"iyara ukham uñt"atäkiti. !" Perdue chachan nayranakapajj qʼañuchatäjjänwa, Sam chachan ñikʼutapar nayra amparapajj khathatirakïnwa, kunattejj sapa atiniskañ nayranakaparuw achiktʼasïna.
  
  "Walikiwa, chuyman gallo" sasaw Sam-ax Perdue-n ajanupan mania llamp"uchañ suyt"äna.
  
  "Ist"am, Sam, janiw khitis kuntï luraskta uk yatkiti" sasaw millonario jaqix saskakïna. "Jiwasan ladosanjja, janiw khitis yatkiti mä fucking nazi sat chachajj Gran Bretaña markan seguridadap uñji. Nayax jumaruw munta, jach"a yatxatiri periodista, Premio Pulitzer ukan atipt"iri, celebridad yatiyiri... aka bastardo ukan paracaidistap jist"arañamataki, ¿walikiti?"
  
  Sam chachajj uka yatiyäw katoqäna, jachʼat qhana ukat qhana. Jupax uñjänwa, sapa kuti suma ukat apthapit Dave Perdue sat chachax fortalezapan chʼakhanakanïnwa. Uka machaq lurawix juk"amp manqhankir cuchillampiw juk"amp manqhan khuchhuqatayna, ukat Perdue-n jawline-p tuqiw thakhi khuchhuqatayna. Sam jupax yatïnwa aka caso uñjañapa janïr Karstenan cuchillopax mä wila media luna Perdue-n kunkapar muytasin wiñayatak tukuykasa. Amigopajj wali jan walinwa uñjasïna ukat jakäwipas qhanaw jan walin uñjasïna, nayrat sipansa.
  
  "¿Khitis yaqhax chiqpach khitïtapsa yati? ¿Paddyx yatpachati?" - Sam jupax jiskt"asiwayiwa, khitinakas ukankapxi uk qhananchasa, ukhamat kawkhans qalltañapa uk amtañataki. Patrick Smith chachajj Carter chachajj Joseph Karsten satätap yatispa ukhajja, inas wasitat jan walin uñjasirakchispa.
  
  "Janiwa, audiencianjja, kunas llakisiyitäna uk amuyasïna, ukampis ukham jachʼa yänak pechojar wali jakʼachasiñ amtawayta. Jupax uka tuqitx ch"amakankiwa aka pachanxa", sasaw Perdue jupax chiqanchawayi.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Akham lurañajj jukʼamp askiwa sasaw amuyta" sasa. "Kunjamsa aka charlatan halcón lakapar ch"allt"añax uk amuyt"kasax qawqhas jach"a jan walt"awinak jark"aqsna uk uñjañäni".
  
  Joan Earl kullakajj Alejandro Magno chachan jistʼaratäkäna ukhajj Terranova markan laqʼamp phoqantat hielo taypin parltʼasipkäna uka ewjjtʼanak istʼañ munasaw Perdue chachajj Sam chachar uñtäna. "Jan ukasti , Sam, naya pachpaw lurañäni. Taqe ukanak lurañatakejj mä razonaw utjitu" sasa.
  
  "Arsüwa, jumarjam luraraksnawa, ukampis kunas jan walt"ayasxani ukhaxa, Perdue, brigada renegado ukar jawst"ä, jiwasanakar yanapt"añataki. Aka Karstenax mä ch"amaniwa, janiw sapakix nuwasiñasäkiti. Jilapachax pallapallanakan inteligencia ukan jach"a ramanakanx mä escudo ukaw utji, ukax mä juk"a jan mantañjam escudo ukaniwa, jumatix kuntix sañ munkta uk yatisksta ukhaxa", sasaw Sam jupax iwxt"awayi. "Aka jaqinakax reinan aruparjamaw ch"amanïpxi, Perdue. Aka bastardox jiwasatakix absolutamente jik"a lurawinakampiw luraspa ukat imt"asispawa kunjamatix mä pusix pooped in the litter box. Janipuniw khitis yatkaniti. Ukat khititï mä reclamación lurki ukajj jankʼakiw chhaqtayatäspa" sasa.
  
  -Jïsa, nayajj yattwa -sasa. Iyawsapxita, kuna jan walt"awinaks apanispa ukx sum yatxa", sasaw Perdue jupax arsuwayi. "Ukampis janiw yaqha amtäwix utjkitu ukhax jiwañap munkti. Jichhajja, Patrick jilatampi ukat equipo jurídicojampiw Karsten jilatarojj jukʼamp tiempo jan jitheqtañapatak yanaptʼä" sasa.
  
  "Walikiwa, mä qawqha historia, escrituras de título, registros tributarios ukat taqi ukanak uñakipt"apxäma. Uka jan wali jaqit jukʼamp yatxatañäni ukhaxa, jukʼampiw juparux sipitar jaquntañasa" sasa. Sam jilatajj jichhajj taqe registronakapajj sum wakichtʼatäjjänwa, jichhajj Perdue chachajj kunja jan walinakansa uñjasiskäna uk yatjjasajja, kʼari yatiñapampiw uka jan waltʼäwir saykatañatak chʼamachasïna.
  
  "Suma jaqi" sasaw Perdue-x samaqäna, Sam ukham jaqir ukham yatiyatapatxa, khitirus yatxatat chiqapar mantañapatak atinisispawa. "Jichhaxa, aka punku qhipäxankir buitrenakax jumaru ukat Patrick-arux qullañ utar tukuyañ tukuyañ uñjapxañapawa sasaw amuyta".
  
  Sam jupax Dr. Beach isimp isthapt"ataw ukat Patrick Smith jupax uka k"arimp apnaqasa, Perdue jupax ikiñ uta punkupat despedida luratayna. Sam jilatajj qheparuw uñtäna. "Hemorroides usux aka kasta sexual práctica ukanx wali uñt"atawa, tata Perdue. Nayax jilpachax políticos ukat...agentes de inteligencia ukanakamp uñjta...ukampis janiw kunas llakisiñakiti. K"umara jakasipxam ukat niyaw uñjapxäma" sasa.
  
  Perdue chachajj larusiñatakiw cuartopar chhaqtjjäna, Sam jilatasti nayrïr punkunakar sarañ thakinjja, walja kutiw chuym ustʼayasïna. Suma chuymampiw pʼiqip chʼallxtayasïna, ukat wawatpach amigopampiw uka estanciat mistuwayäna. Patrick jupax Sam-an chhuxriñchjasiñanakaparux yatintänwa, ukampis aka urux mä maldito ch"amampw mantener su comportamiento estrictamente profesional, juk"ampis Volvo-par mantañkama ukat estanciat mistuñkama - puntadas ukan.
  
  
  5. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Villa d"Chantal ukan pirqanakapan llakisiña
  
  
  
  Entrevo - pä uru qhiparu
  
  
  Uka junt"u jayp"ux Madame Chantal warmin kayunakap juk"akiw junt"uchäna, kunawsatix yaqha medias seda medias ukar jaquntäna. Otoño phajjsitäjjänwa, ukampis jupatakejj juyphi pachan thayajj kawkhantï sarkäna uka cheqanakanwa niyaw utjäna.
  
  "Ajjsartwa kuna jan waltʼäwis utjaspa, munat kullaka" sasaw chachapajj patak kuti corbatap chiqañchäna. "¿Jichha arumax thayampi tʼaqhisisin nayamp chika jutkasmati? Jumax yatisktawa, jaqinakax sapak banquetenakar jutaskir uñjapxitaspa ukhaxa, inas kunas jiwasanak taypin jan sum sarnaqkiti sasin amuyañ qalltapxaspaw" sasa.
  
  Jupajj llakit uñkatasïnwa. "Janiw jupanakax yatipxañapäkiti, jiwasax niya bancarrotaruw puripxta, ¿yatitati? Nayamp ukan jan ukankatamax inas chʼaxwañanak utjaychispa ukat jiwasar uñchʼukiñasatak yanaptʼchispa. Inas jan wali jaqenakajj yatiñ munañap phoqañatakejj kunjamäktansa uk yatjjatapjjchispa. Jumax yatisktawa, nayax wali llakitaw jikxatastxa ukat Ministro ukat accionistas ukanakan suma amtäwip manteniñajawa, jan ukhamäkanixa tukuyxapxtwa".
  
  -Jïsa, chiqpachansa nayax muntwa -sasa. Ukhamakiwa, kunapachatix niyaw uka yänak imañat llakisipxäti sasin sista ukhax atinisiñamawa", sasaw jan ch"aman arumpix arsuwayi.
  
  -¿Kunas sañ muni? Nayax sapxsmawa, janiw diamantenak aljkti. !" Jupajj jan amuytʼasisaw säna, arunakapajj colerasiñat sipansa llakisiñat sipansa jukʼampïkchïnsa. "Jichha arumax nayamp chik jutapxam ukat kuna extravagante isimp isthapt"asipxam, ukhamat chiqpach negocios ukan suma irnaqir jaqit uñt"ayasiñajataki".
  
  "Henri, jutïr urun jumamp chik sarä sasaw arsuwayta. Ukhamakiwa, janiw ukham jaya tiempo ajanujan kusisit uñnaqanïkaspas ukham amuyaskti, ukat calenturampi ukat usuchjasiñampi nuwasirïtwa" sasa. Chantal kullakajj jan kuna llakimpiw chachapar jakʼachasïna, jachaqtʼasisaw sarnaqäna. Corbatap chiqañchasaw ajanupar jampʼattʼäna. Jupajj temperaturap yatiñatakejj amparapampiw nayraqatapar uchasïna, ukatsti uñjkañaw jayarstʼäna.
  
  "Kuna?" - sasaw jiskt"äna.
  
  "Ay Diosaja, Chantal. Janiw yatkti kuna kasta calenturas utji, ukampis ukax mayjäkaspas ukhamawa. Jumax... mä jiwat jaqir uñtat thayätawa" sasaw qhipharux mä jan wali uñtasïw apsuwayxi.
  
  Ukat jan kuns amuyt"asisaw akham säna: "Sapjjsmawa, janiw sum jikjjataskti kunjamtï barón chachan warmipajj kunjamtï ladomar kʼachachtʼki ukhama" sasa. Jichhax jank"akïpxam, inas qhipt"apxchisma, ukax janiw kunäkisa" sasa.
  
  "Jïsa, señora" sasaw Henrix jachaqt"asïna, ukampis warmipan ñik"utap jikxatatapatxa, chuymapax wali ch"amampiw t"ijtäna, jupax wali jisk"a temperaturaniwa, kunats ajanupas lakapas wali wila ch"uxñakïskäna ukx janiw amuykänti. Barón chachajj kunjamsa jikjjatasïna uk sum imantañ yatïna. Ukajj titulopan mayitapa ukat negocio lurañatak mä thakïnwa. Mä juk"a pachatxa, Belle Époque castillopan jist"arat nayrïr punkupat warmipar amparapamp despedida uñch"ukiñ munasaw sarxäna, ukampis uñstaskakiñ amtäna.
  
  Abril phaxsin jayp"ux thaya alaxpachanx barón de Martín jupax jan munkasaw utapat sarxatayna, ukampis warmipax sapak sarnaqatapatakiw kusisïna. Ukampisa, janiw sapakïñatakix ukham luratäkänti. Invitadopar katoqañatakejj jankʼakiw wakichtʼasïna, nayraqatjja chachapan caja fuertepat kimsa diamantenak apsuwayjjäna. Celeste kullakajj wali suma jaqënwa, wali muspharkañänwa, janiw jupat jaljtañ munkänti, ukampis kuntï alquimistat munkäna ukajj jukʼamp wakiskirïnwa.
  
  "Jichha arumax qhispiyapxäma, munat Henri" sasaw jisk"at arsüna, diamantenak ch"uxña terciopelo servilleta ukar khuchhurata, mä isimp khuchhurata, kunjamtï chachapax jichhak sarkän ukhamarjam manq"äwinakar sarañ yatirïna. Thaya amparanakap wali khusa ch"allxtasaw Chantal kullakax nina naktäwin ninapar luqxatäna, junt"uchañataki. Mantel relojan uniforme thuqtʼatapajj uka chʼamaktʼat utaruw saräna, ukat dial ukan payïr chikataparuw purirakïna. Jupajj janïr purinkipanjja, kimsa tunka minutonakaw utjäna. Uta uñjiripax nayratpach ajanupar uñt"äna, yanapiripas ukhamaraki, ukampis purinitapat janiw yatiyapkänti.
  
  Diariopanjja, uka urutak mä qellqat qellqäna, ukanjja kunjamsa jikjjatasïna uka toqetwa parläna. Chantal jupax disconak uñjirïnwa, wali munat fotografo ukhamarak qillqirirakïnwa. Jupax taqi pachatakiw poesía qillqt"äna, kusist"añanakan sapuru pachanakanx poesías ukanak amtañatakiw qillqt"äna. Sapa uru aniversario amtatanakapax nayrir revistanakan uñakipatarakïnwa, ukhamat nostalgia ukar phuqhañataki. Privacidad ukat antigüedad ukanak wali munasiri, Chantal jupax diarios ukanakap jila qullqin encuadernado libronakan imasïna ukat chiqpachans amuyunakap qillqt"asax wali kusisitaw jikxatasïna.
  
  
  14 uru achuqa phaxsit 2016 marana - Entrevaux
  
  Nayax usutätwa sasaw amuyta. Cuerpojax jan iyawsañjam thayakiwa, anqanx juk"akiw 19 grados ukjat juk"ampi. Nayan jak"ajan ninax nayranakajax mä ilusión ukhamakïkaspas ukhamawa; Nayax nina naktäwinak jan junt"u jikxatasaw uñjta. Janitï jankʼak lurañanakajäkaspäna ukhajja, jichhürunakan tantachäwip cancelaskakiriskayätwa. Ukampis janiw nayajj puedkti. Thayat jan loqtañatakix juntʼu isimpi ukat vinompikiw kusistʼañaja.
  
  Taqi kuns aljapxta negociox jan chhaqhañapataki ukat munat Henryn k"umaräñapatakix axsararaktwa. Jupax janiw ikiskiti ukat jila partex chuymapan jayarstʼatawa. Janiw juk"amp qillqañatakix walja pachax utjkituti, ukampis kuntix niyaw lurañ munkta ukax qullqi tuqit p"iyanakat mistuñasatakix yattwa.
  
  Raya tatax alquimista egipcio ukhamawa, jupax clientes ukanakapanx mä impecable reputación ukaniwa, jupax jichhür jayp"ux visitt"itu. Jupan yanapt"apampiw mä qawqha joyanakax utjkitu ukanakan valorap jilxatayañäni, ukax juk"amp valoraniw kunapachatix aljkä ukhaxa. Mä premio ukhamax Celeste juparuw churta, mä jan wali lurawi, juk"ampirus munat Henri ukar uñtasita, jupax familiapax uka qalax qullanjam uñjapxi ukat nayratpachaw uka qalax dueñopäxi. Ukampis akax mä jisk"a qullqiwa, ukax yaqha diamantenak q"umachañataki ukhamarak valoranïñapatakiw jaytasispa, ukax qullqi tuqit jan walt"äwisaruw kutt"ayani ukat chachajarux baronía ukat uraqip jan chhaqhañapatakiw yanapt"ani.
  
  Anna, Louise ukat nayax Henryx janïr kutt"ankipanx mä break-in ukanw uñacht"ayapxä, ukhamat Celeste ukan chhaqhatapat qhanañcht"añataki. Chuymajax Henri-takix llakitawa, kunatix herenciap ukham q"añuchaskta, ukampis nayax amuyasta, ukax mä sapa thakhiw jiwasan estados ukar kutt"ayañataki, janïr ch"amakar chhaqtkasa ukat p"inqachawimp tukuykasa. Ukampis chachajax askinak jikxatani ukat ukakiw nayatakix wali wakiskirixa. Janipuniw juparux uk yatiykiristti, ukampis mä kutix waliptawayxi ukat post ukan sum jikxatasxani ukhax wasitat sum ikini, sum manq"ani ukat kusisitaw jikxatasi. Ukajj kuna chispi gemanakat sipansa jukʼamp valoraniwa.
  
  - Chantal ukat juk"ampinaka
  
  
  Sutipar firmañ tukuyasaxa, Chantal jupax sala de estar ukan reloj ukar wasitat uñakipäna. Jupajj mä jukʼa tiempow qellqäna. Kunjamtï nayrax lurapxirïktxa, Henri jilatan achachilapan pintatap qhipäxankir nicho ukanwa uka diario uchatayna, ukat kunas nombramientopan jan waltʼayasiñapatakix yanaptʼaspa sasaw jisktʼasïna. Mä chiqanx amuyunakapan ch"amakt"atapanxa, qillqt"kasax relojax horar ch"allt"atap ist"äna, ukampis janiw ukarux yäqkänti, ukhamat kuntix uka urutakix diario ukan qillqt"añ munkän uk jan armasiñapataki. Jichhax uka k"achacht"at jach"a amparax tunka payan amparat phisqaruw jilxattawayi, uk uñjasax muspharänwa.
  
  "¿Niya pä tunka phisqhani minutonaka qhiparxtati?" - -sasawa jiskht"äna, yaqha chal ch"allt"ata amparanakaparu jaquntäna. -¡Anna! - jupax uta uñjiriparuw jawsatayna, kunawsatix nina naktayañatak póquer apt"askäna ukhaxa. Yaqha tronco sistʼaskäna ukhajja, chimenea lakaparuw chhullunkhayat nina naktäwinak thuqtʼäna, ukampis janiw nina naktäwir llamktʼañatakisa ukat jukʼamp chʼamañchtʼañatakis tiemponïkänti. Rayampi jikisiñax qhiphart"atapatxa, Chantal jupax janïr chachapax kutt"ankipanx negocios ukanakap tukuyañatakix juk"a pachakiw jikxatasïna. Ukaw uta dueñorux mä juk"a axsarayäna. Jankʼakiw chimenea nayraqatar kuttʼjjäna, ukat invitadopajj kunatsa qheptʼäna uk qhanañchtʼañatakejj jawstʼataynati sasaw irnaqirinakapar jisktʼañapäna. -¡Anna! ¿Kawkinkis jumax Dios layku? "mayampiw arnaqasïna, janiw nina naktäwit juntʼütap amuyaskänti, uka nina lawranakajj niyaw amparanakap chʼalljjtayasïna.
  
  Chantal kullakajj janiw sirvientapat, uta uñjiripat ni yanapiripat kuns jaysäwip istʼkänti. "Jichha arumax horas extras irnaqapxatap armasxapxtwa sapxamti" sasaw chuymapan arsüna, ukat villa inti jalsu tuqir pasillot jankʼakiw saraskäna. -¡Anna! ¡Bridget kullakajj walikïskiwa! Jichhax cocina punku muytasinx juk"amp jach"at jawsäna, uka punkut sipansa ch"amakakiw utjäna. Ch"amakan jalnaqkasax Chantal jupax café lurañ maquinan naranja qhanap uñjäna, pirqa ch"akhanakan walja saminakan qhananakapa ukat yaqhip aparatonakapar uñjäna; Ukhamaw sapa kutix señoranakan uka urutak sarxapxirïna. "Diosaja, armasxapxänwa" sasaw jachʼat arsüna, thayax qʼuma ñikʼutan hielox chʼakhutjamaw chuymapar katjäna, ukat wali chʼamampiw jachʼat arsüna.
  
  Villan dueñopax jankʼakiw pasillonaknam sarxäna, ukat utan sapakïtap amuyasïna. Ukat akham quejasïna: "Jachʼa, jichhajj aka toqet sum apnaqañajawa" sasa. "Louise, wali guardianktawa sasaw sapxita" sasaw jistʼantat punkur säna, uka punkunjja yanapiripajj Chantal chachan impuestonakapa, caridadan irnaqäwipa ukat prensa ukanakamp apasiñapwa uñjirïna. Ch"amaka lawa punkuxa jist"antatänwa, janirakiw manqhat jayskänti. Chantal jilatajj wali llakitaw jikjjatasïna.
  
  Invitadopax uñstaskchïnsa, janiw tiempox utjkaspati, pʼakjañatakisa ukat mantañatakisa, chachaparuw obligañapäna. Sarkasax jupa pachpaw qhuruchasisa, aristócratax chales ukanakap pechopar jaquntaskakïnwa ukat kunka qhipäxap imt"askakïnwa, ñik"utap alayaruw jaytawayäna, ukhamat mä kasta aislamiento uñstayañataki. Niya 21 jaypʼu horasaruw sala de estar ukar mantäna.
  
  Uka jan waltʼäwin jan waltʼayasitapajj niyaw asfixia. Jupax janiw yatkasin irnaqirinakaparux Rye tatan suyt"apxañapatak säna, ukampis kunatix juparux juk"amp muspharaykäna ukax janiw yanapiripaki ukat uta uñjiripakikiti, jan ukasti invitadopas uka wakichäwit jithiqtawayiwa. ¿Chachapax amtanakapat thaya katuqatayna ukat markaparux arumax samarañ churatayna, ukhamat tata Rayampi jan jikisiñapataki? Ukat jukʼamp llakisiñajja, ¿Henry chachajj kunjamatsa Raya kullakarojj jitheqtäna?
  
  Kunapachatï kawkhantï kimsa diamantenakan terciopelot lurat servilleta uchawaykäna uka cheqar kuttʼkäna ukhajja, Chantal chachajj sapak utapankkäna ukat sipansa jukʼamp muspharkañaw jikjjatasïna. Chʼusa tela uñjasajj amparapampiw lakap chʼoqtʼasïna, ukat mä khathattʼasir jachaqtʼasiñaw jupat qhespiyäna. Jachaqt"asiwipax nayranakaparuw purinïna, puraka manqhapatxa wali nina nakhantayataw mistunïna ukat chuymaparux ch"allxtayarakïnwa. Uka qalanakajj lunthatatäjjänwa, ukampis kunatï jukʼamp ajjsarkäna ukajja, utankkasajj mayniw ukanak aptʼasïna. Janiw kuna seguridad ukas p"akintatakänti, ukat Madame Chantal kullakax walja qhanañchäwinakatx walpun mulljasïna.
  
  
  6. 6. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Jach"a chanini
  
  
  "Qam kankañat sipansa suma sutinïñaw jukʼamp askejja".
  
  -Rey Salomón
  
  
  Thayax thayt"añ qalltäna, ukampis ukhamakipans janiw villa ukan amukt"añ p"akintkänti, kawkhantix Chantal jupax chhaqhatapat jacht"asis sayt"atäna. Janiw diamantenakap chhaqhayatapa ukat Celeste ukan jan jakt"kay valorapakïkänti, jan ukasti taqi kunatix lunthatasiñat chhaqtxatayna.
  
  "¡Jumajj jan amuytʼasir, jan pʼeqeni jaqëtawa! ¡Amuyasipxam kuntï munkta ukxa, jan amuytʼasir warmi!" ukat amparanakapamp katuntat uñjasisaw jachäna, nayrïr amtapan jan wali luratapat jachäna. "Jichhax janiw Anri-rux k"arisiñamäkiti. ¡Chiqpachansa lunthatatäpxänwa!"
  
  Vestíbulo ukanx kunas sarnaqäna, kayunakax lawa pampan ch"allxtasïna. Nayrïr césped uñkatasin cortinanak qhepatjja, khitis ukankpachati janicha uk yatiñatakejj alayaruw uñtäna, ukampis chʼusakïskänwa. Mä axsarkañ chirrido ist"asiwix chikat escaleranak sala de estar ukar saraqasinx ist"asïna, ukampis Chantal jupax janiw policía jan ukax empresa de seguridad ukar jawst"añjamäkänti jupar thaqhañataki. Chiqpach jan wali luräwiruw tinkupxañapäna, nayrax mä jan wali luräwiruw puripxañapäna, ukat jupax jachʼa jan waltʼäwinwa uñjasispäna.
  
  Jan ukajj ¿jupajj ¿janich ukhamäki?
  
  Ukham jawsatapajj kuna jan walinakansa uñjasispa uka toqet lupʼiñaw chuymapar tʼaqhesiyäna. ¿Taqi basenakapar uñachtʼayasipxaspa ukhaxa, llawuntawaypachati? Ukatakejj chachapar chuym ustʼayañaw jukʼamp askejja, ukat walja phajjsinakaw chuym ustʼayasispa, mä yatiñan jaqen jiwayatäñat sipansa, ukhamatwa utapan sistema de seguridad ukar jan sarjjaspa.
  
  Jumaw juk"amp sum amtañama, warmi. Tiempojj tukusjjewa. Mä lunthatatï jiwayañ munsta ukhajja, utam uñakipañapatakiw tiempom ina chʼusar aptʼaskta, chuymapajj ajjsarañat pechoparuw thuqtʼäna. Maysa tuqitxa, policiaruw jawstʼasma ukat amtamax yatiyasispa ukhaxa, Henryx Celeste sat warmir chhaqhayatapat divorciasispawa; ¡ukax churañatakix derechonïtawa sasaw jan axsaras amuyasta!
  
  Chantal kullakajj wali thayapunïnwa, ukatwa ñikʼutapajj wali thaya capanak manqhanjja, thayampis nakhantatäkaspas ukhamaw nakhantäna. Botanakap alfombraruw chʼalltʼäna, ukhamat kayunakapar umajj jukʼamp puriñapataki, ukampis zapato manqhanjja thayakïskänwa ukat usuchjarakïnwa.
  
  Mä jachʼa samsusajja, mä amtar puriñwa amtäna. Chantal kullakajj sillunakapat sartasïna ukat chimeneat póquer apsuwayjjäna. Thayax juk"amp jach"aruw jilxattawayi, ukakipkarakiw serenata ukax jan ch"aman ninan sapak ch"axwataparu, ukampis Chantal jupax sensación ukarux wali amuyumpiw uñjäna, kunawsatix pasillo ukar mistuwayxän kawkhantix uka chillqt"awix utjki uk jikxatañataki. Chachapan jiwat nayra achachilanakapan jan wali uñkatatapampixa, pirqanakar uñtat pinturanakan uñachtʼayatänwa, ukat uka jan wali amtar saykatañatakix kuntï lurirjamäki uk lurañwa arsüna.
  
  Poker amparapamp apt"ata, Henri-t despedida-t ampar luqxatasinx nayrïr kutiw escalerat saraqanïna. Chantal lakapax wañt"atäxänwa, lakapax thithita ukat jan chiqaparuw jikxatasïna, kunkapas lija papelar uñtat qhururakïnwa. Henri familian warminakan pintatanakap uñkatasajja, Chantal chachajj janiw kuns lurañjamäkänti, kunattejj kunkanakapar kʼachachtʼat jachʼa diamante collaranak uñjasajj juchañchataw jikjjatasïna. Jachʼa jachʼa tukuri uñnaqanakapar maldecipkäna ukhajj aguantañat sipansa, uñkatasiñap jiskʼachäna.
  
  Chantal kullakajj uta taypin sarnaqkäna ukhajja, sapa qhanaw qhantʼäna; jupax janiw khitirus imantasiñapatak mä chiqax utjañap munkänti. Jupan nayraqatapanjja, alay toqenkir escaleranakajj nayrïr pisorkamaw saraqanïna, ukat uka cheqatjja, toqew istʼasïna. Uka póquer sat anattʼañ wali sum katjjarusajj amparanakapajj wali llaktʼatänwa.
  
  Kunawsatix Chantal jupax aterrizaje ukar purinkäna ukhax mármol ukan pampan jaya thakhinjam sarañatakiw kutt"awayxäna, vestíbulo ukan interruptor ukar t"ijtayañataki, ukampis chuymapax kuntix semi-ch"amakax uñacht"ayki ukaruw sayt"äna. Jupajj nayraqatapan wali ajjsarkañ vision uñjasajj llampʼu chuymampiw jachäna. Jaya lado pirqax interruptor jak"anx mä qhuru qhanañchäwiw churasïna, ukax chhuxriñchjasiñ ist"asiñapataki. Mä viga techot mä sogampi warktʼataw mä warmin cuerpopajj jistʼarat ventanat thayampi thaytʼanitapat mä ladot yaqha toqer liwjjatäna.
  
  Chantal qunqurinakapax ch"uqt"asipxäna ukat jupax primal arnaqasiñap jark"aqañapänwa, ukax yuriñapatakiw achikt"asïna. Ukajj Brigid satänwa, jupajj uta uñjiripänwa. Kimsa tunk llätunkan marani jach"a, jisk"a rubio tawaqux ch"uxña ajanunïtaynawa, nayrax wali suma uñnaqt"anïtapat mä axsarkañ ukat wali axsarkañ mayjt"ayat versión ukhamänwa. Zapatonakapajj pamparuw jaquqanïna, kayu puntanakapatjja janiw mä metro jukʼamp jayankkänti. Vestíbulo ukan alayax Chantal-atakix ártico ukhamaw uñjasi, niyas jan aguantañjamawa, ukat janiw jaya pachax suyt"añjamäkänti, kayunakap apsuñ axsarasa. Musculonakapajj thayatwa nakhantjjäna ukat qalayasjjarakïna, cuerpopan utjki uka tendonanakajj wali chʼamañchtʼataw jikjjatasïna.
  
  ¡Ala pataruw sarañaja!, sasaw amuyunakapan arnaqasïna. Chimenearuw puriñaja jan ukax jiwañkamaw congelatäxa. Nayax jist"antasiñakiw ukat policiaruw jawst"ä" Taqi ch"amap apthapisinx gradanakaruw jalnaqäna, maynit maynikamaw irpäna, ukat Bridget kullakax jiwat uñkatatapax ladopat uñch"ukiskäna. ¡Jan jupar uñkatamti, Chantal! Janiw jupar uñkatañamäkiti.
  
  Jayanjja, mä suma, juntʼu sala uñjäna, ukajj jichhajj jan jakasiñatakiw wali wakiskirïna. Chimenea ukar ukhamaki purispa ukhaxa, jachʼa utapan jachʼa jan wali laberinto uñakipañ yantʼañat sipansa, mä cuarto uñjañakiw wakisispa. Mä kutix sala de estar ukan jist"antatäxän ukhax Chantal jupax amuyasïnwa, jilïr irpirinakar jawst"aspawa, ukat chachapax yatiñkamax chhaqhat diamantenakat jan yatkaspa ukhamaw tukuñ yant"aspa. Jichhakamax wali munat uta uñjiripampi ukat mä jiwayir jaqimp chhaqhatapat amuyasiñapaw wakisi, jupax inas uka utankchi. Nayraqatax jakaskakiñapänwa, ukat jan wali amtanakapat mutuyatäñapänwa. Uka sogajj wali ajjsarkañ tensionapajj barandillat pasaskäna ukhajja, mä chʼiyjat samañar uñtataw istʼasïna. Jupax chuym ch"allxtataw jikxatasïna ukat kisunakapax thayat chhuxriñchjasïna.
  
  Louise kullakajj jiskʼa oficinapatjja, mä jachʼa jachʼa tukuñaw jutäna, ukajj pampankir repuesto cuartonakat maynïrïnwa. Mä hielo thayax punku manqhat jaltxatayna ukat Chantal botas ukat kayunakap pataruw t"ijtäna. Janiwa, jan punku jist"arañati, arsutanakapax juparux iyawsayarakïnwa. Jumax yatisktawa kunas pasaski. Kuntix jumax nayratpach yatkta uka chimpunak thaqhañatakix janiw pachax utjkituti, Chantal. Sarañani. Yattati. Ukjja jikjjatsnawa. Kunjamtï kayunakampi mä jan wali samkax samkaspa ukhama, kunas suytʼtam uk yattawa. Ukhama nina naktayaña.
  
  Louise kullakajj punku jistʼarañ munañar saykatasajja, Chantal kullakajj manija jaytäna ukat kuntï manqhan llaktʼaskäna uk jan yatiyañatakejj kuttʼjjäna. "Diosaruw yuspärta taqi qhananakax qhant"atawa" sasaw chhuxriñchjat laq"unak taypin arsüna, amparanakap muyuntasinx katuqt"ir punku tuqir sarasaw chimenea ukan muspharkañ naranja qhant"äwipar puriyäna.
  
  Chantal kullakajj nayrar uñtasajj nayranakapajj jachʼaptänwa. Qalltanjja, cheqapunit punkujj kuyntʼaskäna uk janiw sum yatkänti, ukampis uka cuarto jakʼachasisinjja, punkujj kʼachat kʼachat jistʼantatätap amuyasïna. Jankʼak lurañ yantʼasajja, khitinakatï punku jistʼantapki ukanakatakiw póquer wakichtʼäna, ukampis mantañaw wakisïna.
  
  Utan mä jiwayir jaqit sipansa jukʼamp utjchi ukhaxa, ¿kamachasmasa? Salón ukankir jaqix Louise kullakax cuartopankkäna ukat mayjtʼayasktam ukhaxa, ¿kunsa lurasma? Janiw aski pachakiti aka uñstayañataki, sasaw yaqha manqhankir arux arsuwayi.
  
  Chantal kullakax ajanupax hielo ukhamänwa, lakapas jan coloraniwa, ukat punku jak"achasisinx cuerpopax wali khathatirakïnwa. Ukampis uka ampar yantʼasajj jankʼakiw jistʼantasïna, ukat chʼamampiw qhepar jaqontäna. Patax mä pista de patinaje hielo ukar uñtasitänwa ukat jank"akiw kayut kutt"awayxäna, atipt"asisaw jachäna kunatix Louise-n punkup anqäxat jach"at jachañ arunak ist"asïna. Chantal kullakajj wali mulljataw sala punku thaqhañ yantʼäna, ukampis thayajj wali chʼamanïjjänwa.
  
  Ukat pamparuw jaquqanïna, chimenea qhana uñjañatakis punku manqharuw uñchʼukisïna. Ukhamäkchïnsa, kunatï juntʼüki uk amuytʼaspäna ukhajja, inas mä jukʼa chuymachtʼaspäna, ukampis uka thiya alfombrajj janiw uñjkänti. Ukat wasitat sartañ yantʼäna, ukampis wali thayapunïnwa, ukatwa jistʼantat punku jakʼankir esquinaruw liwjjatäna.
  
  Yaqha cuartonakat maynïr sarañamawa ukat mä qhawqha mantanak apsuñamawa, idiota, sasaw amuyäna. Jutam, yaqha nina naktayañamawa, Chantal. Villanjja, tunka pusini chimeneanakaw utji, ukat mä layku jiwañatakejj wakichtʼatätawa? Madame Chantal kullakax kayunakap sayt"asisaw jak"ankir invitadonakan ikiñ utapar chimenea ukamp puriñkamax ch"amachasïna. Pusi punkunakakiw alayaru ukat mä qhawqha gradanakakiw alayaru.
  
  Payïr punku qhipäxat jach"a jach"a jach"a tukuñanakax psiquis ukat nervios ukanakaruw jan walt"ayäna, ukampis utan munatapax pusi cuarto jan purinkani ukhax hipotermia usump jiwañap yatïna. Ukanjja, mä cajón ukaw utjäna, ukanjja fósforos ukat encendedores ukanakaw walja utjäna, ukat chimenean ajanupan rejillapanjja, butanojj waljaw utjäna, ukhamatwa phallañapataki. Celularapax sala de estar ukankänwa ukatx computadoranakapax kunayman cuartonakaruw uraqi manqhan utjäna - mä chiqaw kawkhantix jupax sarañ axsaraskäna, mä chiqaw kawkhantix ventanax jist"aratän ukat jiwat uta uñjiripax mä reloj ukham mantel ukan pachap imasïna.
  
  "Askiw, achikt"asipxsmawa, cuarto manqhan tronconakax utjpan" sasaw khathatt"asïna, amparanakap ch"allxtasa ukat chal puntap ajanupar jaquntasaw mä juk"a junt"u samañap katjañ yant"äna. Uka póquer amparapamp wali sum katxarusaxa, uka cuarto jistʼaratätap amuyasïna. Chantal chachan sustjasitapax jiwayir jaqimpi thayampi chikaw jalnaqäna, ukat kawkïris jukʼamp jankʼak jiwayaspa sasaw sapa kuti jisktʼasirïna. Wali chʼamampiw sala de estar ukan chimenea patxar tronconak pilañ yantʼäna, ukat mayni cuartot jan waltʼayir jachañanakax jukʼamp jan chʼamanïxänwa.
  
  Amparanakapax jan amuytʼasisaw quqat katxaruñ yantʼäna, ukampis jukʼakiw amparanakapamp apnaqañ puedxäna. Kunjamsa jikjjatasïna ukajj muspharkañänwa, sasaw jupajj amuyäna. Utapajj sum juntʼuchatätapa ukat samañapat vapor jan uñjatapajja, Niza markan tiempojj uka tiempotakejj jan uñtʼat thayapunïnwa sasin siskäna ukajj janiw cheqäkiti.
  
  "Taqi ukanakxa" sasaw jan wali amtanakapampix chhullunkhayasi, tronco manqhan gas qhant"ayañ yant"asa, "¡janïr thayas utjki ukhax junt"uchasiñatakik!" ¿Kunas pasaski? ¡Manqhatpach congelastwa jiwañkama!"
  
  Ninax jakañkamaw wararïna, gas butano ukan nakhantatapax mä ratukiw cuarto manqhankir chʼiyar chʼiyar coloranak uñachtʼayäna. "Saram! Jiwaki!" - sasaw jach"at arsüna. Jupax wali colerat ninan amparanakap junt"uchañatakiw póquer ukar jaquntäna, uka ninax jaktxänwa, laxranakampiw ch"allxtasïna ukat chispanak ch"iqiyarakïna, uka chispanakax mä juk"a ch"allt"asis jiwataspawa. Ukat amparanakap chimenea ukar chʼuqtʼasajj tʼijtjjapjjäna ukat chhaqtapjjarakïna. Kunas qhipäxanx chhuxriñchjasïna, ukat Chantal jupax Abdul Raya chachan ch"iyar, ch"amakt"at nayranakapamp ch"amakt"at ajanupar uñkatañatakiw kutt"äna.
  
  "¡Paraíso tata!" - sasaw jan munkasax säna. "¡Jumaw diamantenakaj aptʼasiwaytajja!"
  
  Ukat suma chuymampiw akham säna: "Ukham lurawayta, señora" sasa. "Ukampis ukhamäpansa, janiw chachamarux kuntï qhipäxan lurkta uk yatiykäti" sasa.
  
  "¡Jumajj mä qʼañu wawa!" Jupajj colerasiñap chhaqtayäna, ukampis cuerpopajj janiw jankʼak chhullunkhayañ munkänti.
  
  "Nina jak"an qhiparañax juk"amp askiwa, señora. Jakañatakix juntʼu chuymanïñaw wakisi. Ukampis diamantenakax janiw samsuñamäkiti", sasaw yatiñap yatiyäna.
  
  "¿Kunsa jumar lurirista uk amuyasmati? ¡Wali yatxattʼat jaqinakaruw uñtʼta, ukat diamantenakaj jan kuttʼayapkätam ukhaxa, wali suma uywa katurinakaruw contratañatakix qullqix utjitu!"
  
  "Madam Chantal, amenazanakam jaytxam" sasaw taqi chuyma iwxtʼäna. "Qhipa gemas ukanakan mágico transmutación lurañatakejj kunatsa mä alquimista munaskäna uk panpachaniw yattanjja. Qullqi munasmati. Clack-clack" sasaw arst"äna. "Jumajj wali qʼañu qamirïtawa, suma uñnaqtʼanïñsa ukat amtanïñsa juykhükta ukhakiw qamirïñ uñjta. Jumax janiw kuntix utjktam ukax merecipktati, ukatwa aka axsarkañ q'ipit qhispiyasiñax naya pachpar apthapta -sasa.
  
  "¿Kunjamatsa d-atrevista?" sasaw ñikʼutap chʼoqtʼasïna, kʼullut lurat ajanupajj jukʼakiw chʼiyar colorap chhaqtayäna, uka nina nakhantat nina qhananjja.
  
  "Nayajj atrevista. Jumanakax aristócratas ukanakax aka uraqin wali muspharkañ churäwinakaparuw qunt"asipxta ukat jumanakankiwa sasaw sapxi. Janiw diosanakan chʼamap alasipkasmati, jan ukasti chacha warminakan jan wali ajayunakapakiw alasisma. Jumanakajj uk uñachtʼayapjjtawa. Uka liwxatat warawaranakax janiw jumankkiti. Taqi jiwasanakankiwa, magos ukat artesanonakaw ukanak apnaqapxi, kunatix jan ch"amanïki uk lurañataki, k"achacht"añataki ukhamarak ch"amanchañataki", sasaw wali munasiñampi arsuwiyi.
  
  "Juma? ¿Layqaxa? " sasaw chʼusa larusitayna. "Jumax artista-geólogo ukhamätawa. ¡Janiw magia satäkis ukajj utjkaspati, jan amuytʼasirïta!"
  
  "¿Janit ukankapkiti?" - sasaw jachaqt"asis jiskt"äna, Celeste-mp amparanakap taypin anatt"asa. "Ukat yatiyapxita señora, ¿kunjamatsa hipotermia usump t"aqhisiñ ilusión uñstayawayta?"
  
  Chantal jupax jan arsuñjama, colerata ukat wali mulljataw jikxatasïna. Uka jan uñtʼat estadojj jupankätap yatkchïnsa, qhepa kuti jikisipkäna ukhajj thayampiw amparapamp llamktʼäna sasin janiw amuyañjamäkänti. Ukhampachasa, naturaleza tuqit kamachinakat sipansa, thayampiw jiwxäna. Jupar sarjjatap uñjasajj nayranakapajj wali ajjsarkañänwa.
  
  "Aski urukipanaya, Madame Chantal. Mirä amp suma, juntʼu chuymanïpxam" sasa.
  
  Kunjamtix jupax liwxataskir sirvienta manqhan saraskäna ukhax Abdul Rayax invitadonakan cuartopat wila ch"allt"ir arnaqasiñ ist"äna... kunjamtï suykäna ukhama. Jupax diamantenak bolsillupar uchatayna, ukat patat Madame Chantal kullakax chimenea ukar makhatatayna, ukhamat thayap jan sinti utjañapataki. Niyakejjay cuerpopajj 37,5 ў C ukha temperaturan jan kuna jan waltʼäwin uñjasjjchïnjja, mä qhawqha tiempotjja ninampiw jiwjjäna.
  
  
  7. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Apocalipsis qillqatan pʼiyanxa janiw khiti traicionirix utjkiti
  
  
  Perdue jupax kuntix nayrax jan yatiñar yatintkän ukx amuyasïna - yaqha jaqir sinti uñisiña. Fallin (Escocia) jiskʼa markan jan walin uñjasitapat jukʼat jukʼat jañchipansa amuyunakapansa waliptawaykchïnjja, kusisita, jan llakisisa sarnaqäwipan kuttʼaniñapjja, Joe Carter jan ukajj Joseph Carsten chachajj jupar katjaskakïnwa sasaw amuyäna samana. Jupax sapa kutiw abogadonakapamp jutir juicio tuqit aruskipt"asax lakapanx mä jan uñt"at jan wali sawurani qhiparäna, agente especial Patrick Smith jupan p"iqinchata.
  
  "Jichhakiw aka qillqat katuqta, David", sasaw Harry Webster, Purdue markan kamachinak tuqit jilïr irpirix yatiyäna. "Janiw yatkti akax jumatakix suma yatiyäwiti jan ukax jan walicha."
  
  Webster jupan pä masinakapax Patrick jupamp chikaw Perdue ukat abogadopamp chika manq"añ mesax Wrichtishousis Hotel ukan jach"a techo ukan manq"añ utapankapxäna. Jupanakarux scones ukat té ukanakaw churapxäna, ukat uka tantachasirinakax wali kusisitaw katuqapxäna, janïr kuntï jankʼaki ukat llampʼu chuymamp istʼañ suyapkäna uka chiqar sarkasa.
  
  "Kunasa akaxa?" -sasawa Perduxa chuymapaxa salt"ata amuyasïna. Janipuniw nayrajj kuns ajjsarañapäkänti. Qamir yänakapasa, yänakapasa ukat representantenakapasa kuna jan waltʼäwinakas askichaspawa. Ukampis aka qhipa phaxsinakanxa, jakäwin chiqpach qamirïñax libre jakasiñakiw sasaw amuyasïna, ukat niyaw uka qamir aptʼasiñampïskäna. Chiqpachansa wali axsarkañ amuytʼäwi.
  
  Harryx ñik"utap ch"uqt"asïna, kunawsatix Departamento Jurídico ukan Servicio Secreto de Inteligencia ukan sede ukan katuqkäna uka correo electrónico ukan suma letrap uñakipt"asa. "Ay, kunjamakitix ukhama, inas jiwasatakix jan sinti wakiskirïkchiti, ukampis MI6 p"iqinchirix janiw ukankaniti. Aka correo electrónico ukax taqi khitinakatix ukankapki ukanakar yatiyañatakiw ukat perdón mayiñatakiwa, ukampis jupax mä qawqha asuntos personales urgentes ukanakanïnwa, ukanak uñjañaw wakisïna".
  
  "Kawkhana?" - Jiskt"ata. - Perduex jan pacienciampiw jach"at arsüna.
  
  Juradonakar kunjamsa uñjäna uk muspharayasaxa, jankʼakiw amparanakap luqxatasa ukat jachaqtʼasis jiskʼachäna: "Kunatsa estanciajar muyuntañatak mayïna uka jaqix jan amay imäwijar sarañatak jan llakiskäna uk yatiñ munaraktwa".
  
  "Janiw khitis imt"kätamti, David" sasaw Webster chachajj abogadopan arupampi Harryr chuymachtʼäna. "Ukampis janiw kawkhans arskiti, ukakipkarakiw nayra achachilanakapan markapar sarañapäna. Nayax amuyta, ukax jaya Inglaterra markan mä esquinapankaspawa" sasa.
  
  Janiwa, Alemania jan ukax Suiza uksan kawkhans utjañapänwa, jan ukax uka suma nazi qullunakat maynïriw utjañapäna, Perdue jupax amuyunakapanx larusisaw arsüna, kuntix k"ari chuyman irpirit chiqäki uk jach"at uñacht"ayañak munäna. Jupax jamasatw samarañ jikxatäna, janiw uñisiripan jik"ari ajanupar uñch"ukiñax wakiskaniti, kunapachatix jaqinak nayraqatan mä jan wali jaqir uñtat uñjaskäna, ukat uka jan wali jaqir jan walt"äwin kusist"ir uñjasa.
  
  Sam Cleave jupax nayrïr arumax jawsataynawa, Perdue ukar yatiyañataki, Canal 8 ukat World Broadcast Today, inas CNN ukax utjchispa, taqi kunatix yatxatiri periodistax mayacht"awayki ukanak yatiyañataki, kuna MI6 jan wali lurawinakas uraqpachan escenario ukan ukhamarak británico gobiernor uñt"ayañataki. Ukampis Karsten jilatarojj juchañchañatakejj walja pruebanakanïñapkamajja, Sam ukat Perdue jilatanakajj taqe yatiñanakapwa jamasat imapjjañapäna. Jan waltʼäwejj Karsten jilatajj yatitapänwa. Jupax Perdue-n yatitap yatïna, ukat ukax mä directo amenaza ukhamänwa, kunatix Perdue-x jutañap uñjañapänwa. Kunatï jupar llakisiykäna ukajja, kunjamsa Karsten chachajj jakäwip tukjañ amtäna, kunattejj Perdue chachajj carcelar khitatäkchïnsa wiñayatakiw chʼamakan qheparañapäna.
  
  "¿Patrick, celularampi apnaqasmati?" -sasawa angeljama jiskt"äna, munaspa ukhaxa janis Sam ukaru puriñjamäkaspa ukhama.
  
  "Hm, jïsa, chiqpachansa. Ukampis khitinakarus jawst"apxäta uk yatiñajawa", sasaw Patrick jupax caja fuerte jist"aratayna, kawkhantix taqi yänak Perdue-n jan permiso-mp jan mantañapatak utjkän ukanak imatayna.
  
  "Sam Cleave" sasaw Perdue-x jan kuns lurasax säna, jank"akiw Patrick-an iyawsäwip katuqäna ukampis Webster-an mä muspharkañ uñakipäw katuqäna.
  
  "Kunata?" sasaw Perdue kullakarojj jisktʼäna. "Uka istʼañax kimsa horat jukʼampiruw purini, David. Tiempo sum apnaqañaw ewjjtʼta" sasa.
  
  "Akham nayajj lurta. Harry, amuyt"awimat yuspajarapxsmawa, ukampis ukax Sam-atakix niyas ukhamarakiwa, jumatix jan kuna jan walt"awis utjkchi ukhaxa", Perdue-x mä tonadampiw jaysäna, ukax Harry Webster-arux janiw p"iqinchirïkiti sasaw amtayäna. Uka arunakampixa, uka numeroruw jawsäna ukat "Carstenax chhaqhawa" sasaw qillqtʼarakïna. Austria markankir qullut amuytʼaña" sasa.
  
  Mä jisk"a yatiyaw cifrado ukax jank"akiw mä enlace satélite intermitentemente jan thaqhañjam apayatäna, Perdue ukan mä machaq gadgets tecnológicos ukar yuspajarasawa, ukax amigonakapan ukhamarak mayordomopan teléfononakapar uskt"atayna, uka jaqinakakiw ukham privilegio ukat importancia merece ukham amuyasïna. Mä kutix uka yatiyäwix yatiyatäxän ukhax Perdue jupax Patrick juparuw teléfono kutt"ayäna. "Ta."
  
  Patrick jilatajj wal muspharäna, jupajj akham sänwa: "Ukajj wali jankʼakïnwa" sasa.
  
  "Tecnología, amigoja. Nayax axsaratwa, niyaw arunakax códigos ukar ch"amakt"ani, ukatx jeroglíficos ukar kutt"añäni", Perdue jupax jach"a jach"a tukusaw jachaqt"asïna. "Ukampis chiqpachapuniw mä aplicación uñstayä, ukax apnaqirirux Edgar Allan Poe jan ukax Shakespeare ukanakan arunakap apsuñapatakiw wayt"ani janïr mantkasa".
  
  Patrick jilatajj janiw kuns kamachkänti, jan ukasti jachaqtʼasïnwa. Akax nayrïr kutiw chiqpachans millonario explorador, cientifico, filántropo David Perdue jupamp chika pachax jikxatasïna. Jichhakamajja, uka jaqejj mä jachʼa jachʼa tukur qamir wawakïkaspas ukhamwa amuyäna, jupajj kuna infiernotï munkäna uk jikjjatañatakiw privilegiop uñachtʼayäna. Patrick jupax Perdue juparux janiw mä conquistador ukhamakiti jan ukax nayra reliquias ukhamakiw uñjäna, ukax janiw jupankkänti, jupax mä común amigo-lunthatjamaw uñjäna.
  
  Nayraqatx Perdue sutix jisk"achañakiw uñstayatayna, ukax Sam Cleave ukan venalidad ukat grizzled reliquia cazador ukan jan walt"awinakapampix sinónimo ukhamawa. Ukampis jichhax Patrick chachax jan llakisiri ukat carismático chachan munasiñap amuyañ qalltäna, chiqpachansa, jupax modesto ukat chiqapar sarnaqir jaqiwa. Jan kun sañs munkasajja, Perdue chachan empresaparu ukat ingeniopar munañaw jiljjattäna.
  
  Harry Webster chachajj akham sasaw amuytʼayäna: "Ukajj tukuyañäni, yuqall wawanaka" sasa, ukat uka chachanakajj sapa mayni arstʼäwinakap tukuyañatakiw qontʼasipjjäna.
  
  
  8. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Juykhunakan Tribunalapa
  
  
  
  Glasgow - kimsa horanak qhipat
  
  
  Mä llamp"u, jan qhant"at chiqanx mä jisk"a tantachäwiw gobiernon irnaqirinaka, sociedad arqueológica ukat abogadonakax David Perdue jupar juchañchañatak tantachasipxäna, espionaje internacional ukat propiedad cultural lunthatasiñampiw juchanchata. Perdue chachan chʼiyar chʼiyar nayranakapajj junta directivaruw uñakipäna, Karsten chachan jiskʼachat ajanupar thaqhasa, segunda naturaleza ukhamäkaspas ukhama. Jupax kuns austriacox kawkhantix jikxataskän ukjanx chhuxriñchjaskäna sasaw jiskt"asïna, ukampirus Perdue sat jaqirux kawkhans jikxataspa uk sum yatïna. Maysatxa, Karsten jupax amuyt"aspawa, Perdue jupax sinti axsaraspawa, kunatix mä jach"a funcionariox Orden del Sol Negro ukankir jaqimp chikt"atap uñacht"ayañax kuna jan walt"awinaks apanispa, ukat inas ikiskir anunakar sapak jaytañ amtarakchïna.
  
  Qhipa amuyt"awix nayrïr uñacht"awiwa, Perdue jaqin juchapax janiw Tribunal Penal Internacional de La Haya ukan juchañchatäkänti, ukax ukham juchanchawinak juchañchañatakiw apnaqasi. Perdue ukat panel jurídico jupamp chikaw iyaw sapxäna, Joe Carter jupax Glasgow markan mä audiencia informal ukan Etiopía markan gobiernopar juchañchañapatak amuyt"ayatapax uka jan walt"äw jan yatiyañ munatap uñacht"ayi. Ukham jiskʼa tribunalan juicionakajja, juchañchatanakar sum uñjatäñapatak yanaptʼkchïnjja, espionaje toqet derecho internacional ukan cimientonakap chʼalljjtayañatakejj janiw wal yanaptʼkaspänti, kunas ukhamäkchïnsa.
  
  "Akax jiwasan ch"aman arxatäwisawa", sasaw Harry Webster jupax Perdue juparux juicio anqan arsuwayi. "Jupajj jumar juchañchatäñama ukat juchañchatäñam muni, ukampis janiw jaqenakar uñchʼukiñ munkiti. Akax wali askiwa".
  
  Tantachäwix qunt"asisaw juicio qalltañap suyt"apxäna.
  
  "Akax David Connor Perdue chachan juiciopawa, jupax delitos arqueológicos ukanakat juchanchatawa, kunayman iconos culturales ukat reliquias religiosas ukanakaw lunthatasiwayi", sasaw fiscalax yatiyawiyi. "Aka juicion uñachtʼayat yatiyäwinakajja, arqueología toqet yatjjatasajj espionaje lurapkäna uka juchañchäwimpejj mayakïniwa".
  
  Kunawsatix taqi yatiyawinakas ukhamarak formalidades ukanakax tukusxi ukhax Jilïr Fiscalax MI6 sutipxar Adv. Ron Watts jupax oposición ukankirinakaruw uñt"ayi, jupanakax República Democrática Federal de Etiopía ukat Unidad de Delitos Arqueológicos ukanakan uñt"atawa. Jupanak taypinx prof. Imru Movimiento del Patrimonio del Pueblo ukat coronel Basil Yimenu, veterano comandante militar ukhamarak patriarca de la Asociación de Preservación Histórica de Addis Abeba.
  
  "Perdue tata, 2016 maran marzo phaxsinx mä expedición juman p"iqinchata ukat qullqimp yanapt"atax mä reliquia religiosa Arca del Pacto ukham uñt"atawa, Axum (Etiopía) markan mä templopat lunthatawayi sasaw sapxi. ¿Nayax chiqati? sasaw fiscalax nasal tuqit chhuxriñchjasïna, ukhamat chiqaparu jiskʼachasiñampi.
  
  Perdue chachajj sapürunjam samaraña ukat patronasiri jaqënwa. "Pantjasktawa, tata."
  
  Ukankirinakajj jan walit uñjatäpkäna ukanakajj mä jukʼa istʼasipjjäna, ukat Harry Webster jilatajj Perdue chacharuw amparapamp mä jukʼa chʼalljjtayäna, ukhamat jan kuns kamachañapatak amtayañataki, ukampis Perdue chachajj wali munasiñampiw akham saskakïna: "Chiqansa, uka Arcajj Pacto Arcan uñtasitänwa, ukat manqhanwa jikjjatapjjayäta ayllu anqäxa qullu pata. Ukajj janiw Diosan chʼamapajj utjkäna uka wali uñtʼat Sagrado Caja ukhamäkänti, tata" sasa.
  
  Abogadojj sawkasisaw akham säna: "Uñjapjjtawa, akajj muspharkañawa, kunattejj uka respetatäki uka cientificonakajj cheqpach Arcat falso Arcat yaqhachapjjaspa sasaw amuyayäta" sasa.
  
  Perdue jilatajj jankʼakiw akham säna: "Iyaw sasaw säna. "Jupanakax mayj mayja yatipxaspawa sasaw amuyasma. Maysa toqetjja, niyakejjay cheqpach Arcajj kawkhansa utji ukajj mä yatjjatañakïskchejja, janiw sum yatjjatapkchejja, kuna uñtasïwinaksa thaqhañasa uk yatiñajj chʼamakïspawa" sasa.
  
  Prof. Imrux sayt"asïna, wali colerat uñnaqt"ani, ukampis abogadox janïr mä aru arskasax qunt"asiñapatakiw amparapamp uñacht"ayäna.
  
  "¿Kunsa uka arunakampi sañ munta?" - sasaw abogadox jiskt"äna.
  
  "Nayax uñch"ukistwa, señora", Prof. Imrux qunt"at Helen Ostrin juezaruw arsüna. "¡Aka jaqix herencias ukanakat larusiski ukat jiwasan artefactos uñt"añ yatiñasat jisk"achaski!"
  
  "Qunt"asipxam, Prof. Imru", sasaw juezax kamachi. "Janiw kuna arsuwinakas ukham juchanchat jaqit ist"kti. Jumajj turnom suytʼam" sasa. Jupax Perdue sat jaqiruw uñtäna. "¿Kuns sañ munta tata Perdue?"
  
  "Janiw nayajj sarnaqäwinakat yatjjattʼirïkti ni teólogo jaqëkti, ukampis Salomón reyitsa, Seba markankir reinatsa, Pacto Arcatsa mä jukʼa yattwa. Taqi qillqatanakan qhanañchataparjamaxa, janipuniw Segunda Guerra Mundial ukhatpach tapapan tallanak utjatapat arsutäkänti sasaw mä jukʼa yatxatta" sasaw Perdue chachax jan amuytʼasis säna.
  
  Uka abogadojj akham sänwa: "¿Kunsa sañ munta, tata Perdue?", ukajj janiw kunäkisa" sasa.
  
  "Nayraqataxa, janiw mä esvástica grabado ukhamäñapäkiti", Perdue jupax jan amuyt"asisaw säna, junta directiva ukan uñjirinakax wali musphataw uñjapxäna. Qullqi ñik"utan millonario jaqix ajllit chiqawjanakatw arsüna, ukhamat arxatasiñapataki, jan alaya manqhankir uraqinak uñacht"ayasa, kawkhantix kamachix thakhin jark"aqaspa. Jupax wali amuyumpiw kuntix jupanakar yatiykaspän uk ajlliwayi, ukhamat Karstenar lurawinakapampi jan yatiyañapataki, ukhamarak Ch"iyar Intimpi nuwasiñax radar ukan jaya pachanak qhiparañapataki, ukhamat kuna yänaktix aka jaljan firmañatakix wakiski ukanak apnaqañapataki.
  
  -¿Jumax loco ukhamätati? Col. Yimenu jupax arnaqasïna, ukampis jank"akiw delegación etiopía ukankirinakax jan walt"awinakaparux chikañchasipxäna.
  
  "Coronel, juma pachpaw controlasim jan ukax desprecio de tribunal ukamp juchañchapxäma. ¡Amtasipxam, akax tribunalan audienciapakïskiwa, janiw mä debate ukhamäkiti!" - juezaxa ch"amampi arsüna. "Fiscalía ukax sarantaskakispawa".
  
  "¿Uka qoritjja mä esvástica grabatänwa sasmati?" abogadox uka jan amuyt"kayanak uñjasax jachaqt"asïnwa. "¿Uka uñacht"ayañatakix kuna fotonakas utji, tata Perdue?"
  
  "Janiw yatkti" sasaw Perduex arrepentisiñatak jaysäna.
  
  Uka fiscalajj wal kusisïna. "¿Ukhamajj arjjatañamajj istʼatanakarjamaw lurasi?"
  
  Perdue jilatajj akham qhanañchtʼi: "Mä arknaqañ horasanwa registronakajajj tʼunjatäna, ukat niyaw jiwayapjjetäna" sasa.
  
  Watts jilatajj akham sänwa: "Ukhamajj autoridadanakaw arknaqapjjäna" sasa. "Inas mä jan aljañjam sarnaqäwi lunthataskatamat layku. Perdue jilata, monumentonak t"unjatapat juchanchañatakix legal base ukax 1954 maran jach"a tantachäwit juti, ukax Segunda Guerra Mundial qhipat t"unjäwinak utjki ukanakar jaysañatakiw utt"ayasiwayi. Kunatsa balamp jiwayapjjtajja" sasa.
  
  "Ukampis yaqha expedicionankir grupow jiwayapjjetäna, jupajj Watts sat abogadowa, jupajj mä yatichiriw pʼeqtʼäna. Rita Medley ukat Cosa Nostra ukan qullqichata."
  
  Mayampiw uka arunakapajj wal colerasïna, ukatwa juezajj jupanakar jawsañapäna orden churapjjañapataki. MI6 ukan irnaqirinakax uñkatasipxänwa, janiw yatipkänti kuna Mafia sicilia ukan chikanchasipxatapa.
  
  "Ukhamajj ¿kawkinkis aka yaqha expedición ukat pʼeqtʼir profesorampi?" - sasaw fiscalax jiskt"äna.
  
  "Jiwatäxiwa, tata" sasaw Perdue chachajj jan kun imtʼasa säna.
  
  "Ukhamajj kuntï jumajj sapkta ukajja, taqe kunatï jikjjatktam ukar yanaptʼir datos ukat fotonakajj tʼunjatäjjewa, ukat khitinakatï uka toqet yanaptʼapkaspän ukanakajj taqeniw jiwatäpjje" sasaw Watts chachajj jachʼat arsüna. "Ukajj wali askipuniwa."
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Ukajj khitis nayrïr kutin Arcampi sarjjañaj amtawayi sasaw jisktʼasta" sasa.
  
  Juezajj akham sasaw ewjjtʼäna: "Perdue jilata, parltʼapkäta ukhakiw parläta" sasa. "Ukampirus akax mä chiqaw sasaw fiscalía ukankirinakarux uñt"ayañ munta. ¿Uka Arcax Perdue tatan amparapans jikxataspachänti, Agente Especial Smith?
  
  Patrick Smith jilatajj respetompiw sartasïna ukat akham sänwa: "Janiwa, señoraja" sasa.
  
  "Ukhamaxa, ¿kunatsa Servicio Secreto de Inteligencia ukan kamachipax janïr cancelatäki?" - sasaw taripirix jiskt"äna. "Perdue jilatar juchañchañatakix janiw kuna pruebas utjkchixa, ¿kunatsa tribunalarux jan yatiyatäkänti aka lurawipatxa?"
  
  Patrick jilatajj kunkapar qʼomachasïna. "Kunalaykutix jilïr irpirisax janiw jichhakamax orden churkiti, señora."
  
  "¿Ukat kawkinkis jefemaxa?" Jupax ñik"utap ch"uqt"asïna, ukampis uka juchanchawix memorando oficial ukar amtayäna, ukanx Joe Carter jupax sapa mayniw mä excusa mayitayna. Juezajj wali chʼamampiw tribunalankirinakarojj uñchʼukïna. "Nayatakix aka jan organizacionax axsarañjamawa, señores, juk"ampirus kunapachatix mä jaqir juchañchañ amtapxtaxa, jan ch"ama pruebas ukanakax chiqpachapuniw lunthatat artefacto ukankatapata".
  
  "¿Milady, nayajj ukhamächi ukhajja?" - uka jan wali Concejal Watts jupax groveled. "Perdue tatax wali uñt"atawa ukat qillqt"atarakiwa, jupax kunayman tesoros ukanakaw expedición ukanx jikxatasïna, ukat uñt"at Lanza del Destino ukaw jikxatasïna, ukax nazis ukanakax Segunda Guerra Mundial ukan lunthatapxatayna. Jupax walja reliquias reliquias religiosas ukat culturales valores ukanakaw uraqpachan museonakar churawayi, ukat Alejandro Magno ukan jichhak jikxatatapa. Pallapallanakan yatxattʼat jaqinakax janiw uka yänakap yänakapan jikxatapkaspänti, ukhamax ukax uka expediciónnakampi yaqha markanakar uñchʼukiñatakikiw uñachtʼayi" sasa.
  
  Oh mierda, sasaw Patrick Smith chachajj amuyäna.
  
  "Amukt"asmawa, señora, ¿kuns siristxa?" Col. Ukat Yimenaruw jisktʼäna, ukat juezajj mä señas lurasaw permiso churäna. "Aka jaqix Arcasar jan lunthataspa ukhaxa, kunjamtï Aksum markankir mä tama irnaqirinakax juramento lurapki ukhama, ¿kunjamarak amparapat chhaqtaspasti?"
  
  "¿Perdue tata? ¿Uka toqet jukʼamp qhanañchtʼañ munasmati? "- sasaw taripirix jiskt"äna.
  
  "Kunjamtï nayrajj sisktxa, yaqha expedición ukan arknaqataw uñjasipjjetäna. Señora, nayax juk"akiw jakäwijamp qhispiwayta, ukampis Potpourri turismo ukankirinakax qhipatx Arca ukarux katuntapxataynawa, ukax janiw chiqpach Arca del Pacto ukhamäkänti", sasaw Perdue jupax qhanañcht"awayi.
  
  "Ukat taqiniw jiwapxäna. Ukhamajj ¿kawkhansa uka artefactojj utji?" - sasaw kusisit yatichirix jiskt"äna. Imru, uñjkañaw chhaqhatapat t"unjata. Juezajj kunjamtï jupajj siskäna ukhamarjamaw uka chachanakar sum parlapjjañapatak jaytäna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Qhep qhepa kutiw Djibouti markankir villapan uñjasiwayi, profesor, janïr irnaqtʼir masinakajampi nayamp chika Grecia markat mä qhawqha rollonak uñakipañataki mä expedición ukar sarapkäna ukhakama. Jupanakar thakhi uñacht"ayañax wayt"atapxtwa, ukat ukankänwa..."
  
  Fiscalax wali qhuru chuymampiw akham säna: "Kawkhans juma pachpa jiwañam uñachtʼayawayta" sasa. "Janiw juk"amp arsuñax wakiskiti, señora. MI6 jupanakax Perdue jilatar katuntañatakiw uka chiqar jawsapxatayna, ukampirus "jiwata" jikxatapxatayna ukat uka expedición ukan italiano jaqinakax jiwapxataynawa. ¿Chiqati, Agente Especial Smith?"
  
  Patrick jilatajj Perdue sat chachar jan uñkatañatakiw chʼamachasïna. Jupasti amukiw akham säna: "Jïsa" sasa.
  
  "¿Kunatsa jiwatap kʼarisispa jan katuntatäñatakejja, janitï kuna imantañas utjkaspa ukhajja?" - fiscalax sarantaskakiwa. Perdue chachajj luratanakap qhanañchañ wal munäna, ukampis Orden del Sol Negro ukan taqe dramanakapar mantasa ukat jupanakas wali utjasipkatap uñachtʼayañajj wali sumapunïnwa, janiw mayjtʼayañjamäkänti.
  
  "¿Milady, ¿janich ukhamäki?" Harry Webster jilatajj qhepatjja asientopat sartasïna.
  
  Ukat arxatiri abogadox janïraw mä arsa arskänti, ukatwa iyaw säna: "Nayrar sartam" sasa.
  
  "Clientejatakix mä juk"a aruskipäwir puriñasatakiw iwxt"apxsma, kunatix qhanaw aka tuqinx walja p"iyanakaw utji. Lunthatat reliquianak imantatapatxa, clientejarux janiw kuna pruebas concretas ukanakas utjkiti . Ukatjja, janiw khitis ukankiti, jupajj cheqapuniw espionaje toqet kuna yatiñanaksa jupanakar yatiyäna sasin qhanañchapjjaspa" sasa. Jupax mä juk"a samart"äna, sapa mayni Inteligencia Militar ukankirinakar uñkatañataki, 6 Ukat Perdue ukar uñkatarakïna.
  
  Ukat saskakiwa: "Señoranaka, señoraja, clientejan permisopampejja, mä acuerdo de acusación ukar mantañ munta" sasa.
  
  Perdue chachajj cheqapuniw ajanup uñjäna, ukampis chuymapajj wal thuqtʼaskäna. Uka alwajj Harry jilatampiw uka toqet sum parltʼasïna, ukhamajj pʼeqtʼir abogadopar atinisiñap yatïna, jupajj suma amtanakar puriñapataki. Ukhamäkchïnsa, nervionakajaruw purtʼitäna. Ukhamäkchïnsa, Perdue chachajj jukʼa infierno ninampiw taqe ukanak jaytapjjañapa sasaw iyaw säna. Jupax janiw jan wali luratanakapat jawq"jatäñ ajjsarkänti, ukampis janiw kunjamatsa walja maranak carcelan jist"antatäñax juparux gustkänti, jan kuna inventario, yatxatañ, ukat juk"amp askixa, Joseph Karsten juparux kawkhantix jupax utjkän uka chiqar uñt"ayaña.
  
  "Walikiwa" sasaw juezajj amparanakap mesa patjjar loqjjatasajj säna. "¿Kuna condicionanakas juchañchatax utji?"
  
  
  9. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Uñt"iri
  
  
  "¿Kunjamsa istʼañax utjäna?" Ninax Sam juparux Skype tuqiw jiskt"äna. Qhepäjjapanjja, nayra yänakampi phoqantat estanterías jan tukuskir filanakas uñjasïna, ukat janqʼo abrigonakani chachanakaw kunayman yänak catálogo lurapjjäna.
  
  "Janiw Paddy jan ukax Perdue ukanakat kutt"ayañ ist"kti, ukampis jichhür tardex Paddyx jawsanitu ukhax jank"akiw yatiyapxäma" sasaw Sam jupax mä juk"a samarañ samaqt"ayas säna. "Paddy jupamp chika ukankatapat kusisitakïtwa."
  
  "Kunata?" -sasawa ñik"uta ch"uqt"asïna. Ukatxa, kusisitaw jachʼat arsüna. "Perdue sat chachajj jan yantʼasisaw jaqenakarojj jiskʼa amparapamp muyunti. Jupatakix janiw axsarañax wakiskiti, Sam. Nayax apuestas ukax libre sarnaqaniw jan kunapachas carcelan local celularan arumax lubricante apnaqañax wakiskiti".
  
  Sam jupax jupamp chikaw larusitayna, Purdue ukan yatiñanakapar iyawsatapata ukhamarak Escocia markan carcelanakat sawkasitapat kusisita. Jupajj walpun munasïna, ukampis janipuniw jachʼat arskänti, janirakiw cheqak yatiykänti. Ukampis jupax wal munäna.
  
  "¿Kunapachas kuttʼanxäta mä sapa malta alañataki?" - sasaw jiskt"äna.
  
  Ninax jachaqt"asisaw pantalla jamp"att"añatakix nayrar jaltxatayna. "Ay, ¿nayat faltastati, tata Cleave?"
  
  "Jan jach"añchasiñamäkiti" sasaw jachaqt"asïna, ukat phinq"asisaw uñch"ukisïna. Ukampis jupax wali suma sarnaqäw yatxatirin ch"amaka nayranakaparuw wasitat uñch"ukiñ munäna. Ukat wasitat jachaqtʼasitapajj jukʼampiw gustäna. "¿Kawkinkis Joannax jikxatasi?"
  
  Ninax jank"akiw qhipäxar uñtäna, p"iqipan sarnaqatapax jach"a ch"amaka llawintanakaparuw jakañ samaqäna, kunawsatix sarnaqatapampix jaltxapxäna. "Jupax akankänwa...suyt"am...Joe!" - jupax kawkhans pantallat mistusaw arnaqasïna. "Jutam munasirimar arunttʼañama."
  
  Sam chachajj jachaqtʼasisaw nayraqatap amparapamp samartʼayäna, "¿Muspharkañ suma asnujar arknaqaskakïnti?"
  
  "Jïsa, jupax wali amuyatawa jumax mä allqamari asnu, wali valorani" sasaw Ninax chiqaw satayna. "Ukampis lamar qotankir capitanaparuw jukʼamp munasïna. P'ampachawi." Nina kullakajj Joan Earl sat amigapar jakʼachasir uñjasajj nayranakap chʼoqtʼasïna, jupajj Alejandro Magno chachan tesorop jikjjatañwa jupanakar yanaptʼäna, jupajj historia yatichiriwa.
  
  "¡Hola Sam!" Uka kusisit Canadá markankir jaqix amparapampiw amparapamp luqxatäna.
  
  "Ey Joe, ¿walikïsktati?"
  
  "Nayax wali sum luraskta, munat kullaka" sasaw jupax qhant"äna. "Jumax yatisktawa, nayatakix akax mä samkakiwa. ¡Qhepatjja, kusistʼaraktwa ukat viajiraktwa, ¡taqe ukanak lurasajj historia yatichasktwa!"
  
  "Janiw kuntï jikxatkta ukat qullqi churañax wakiskiti, ¿janich ukhamäki?" sasaw nayranakap ch"irmthapïna.
  
  Jachaqtʼasitapajj chhaqtawayjjänwa, ukat uka lantix mä munañan uñnaqapaw utjäna, kunattix pʼiqip chʼallxtasaw akham säna: "Yattwa, ¿janich ukhamäki? ¡Ukham lurasajj jakañwa jikjjatasirïta! Ukat mä bono ukhamaxa, mä sexy nayra kayak ukaw challwa katur charter negociojatakix katuqawayta. Awisax inti jalant uñch"ukiñatakikiw uma patxarux mistuwayapxta, yatisktawa, jan sinti phinq"asis uñacht"ayañataki".
  
  "Wali sumaw ist"asi" sasaw jachaqt"asïna, amukiw Ninax wasitat apnaqañapatak mayisïna. Jupax Joan kullakaruw yupaychäna, ukampis jupax mä chacharuw sallqjaspa. Amuyunakap liytʼkaspa ukhamaw amparap luqxatäna ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Walikiwa, Sam, Gould sat doctoraruw kuttʼayapxäma. ¡Jichhax aruntt"asipxam!"
  
  Ukat mä ceja jachʼaptayasaw akham säna: "Adiós, Joe" sasa. Diosax bendicipan.
  
  "Ist"am, Sam. Pä urutjja, Edimburgo markaruw kuttʼjjä. Alejandría markar tesoro churatax lunthatapkta uka yänak aptʼasiwayta, ukhamatwa kunatsa fiesta lurañax wakisini. Nayax Purdue ukan equipo jurídico ukankirinakax taqi ch"amampiw lurapxañap suyt"askta, ukhamat mayacht"asis jach"a phunchhäwinak lurañataki. Janitï mä misioner sarkäta ukhajja, mä arunjja" sasa.
  
  Sam jupax janiw Perdue jupax kuna asignación no oficial ukx yatiykänti, Karstenan negocios conexiones ukanakat juk"amp yatxatañataki. Jichhakamax uka pä jaqinak taypin jamasat qhiparañapänwa. "Janiwa, mä jukʼa akawjan ukat ukjan yatxatañakiw wakisi" sasaw amparap luqxatäna. "Ukampis janiw kunas wali wakiskirïkiti, ukhamatwa mä pinta jan katoqañajataki" sasa.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Munasiñawa" sasa.
  
  "Ukhamajj ¿Oban markar jankʼak kuttʼjjätati?" - Sam jiskt"asitaynawa.
  
  Jupax nayrap ch"uqt"asïna. -Janiwa yatkti -sasa. Jichhajj Reichtisusis sat usujj jan utjkchïnjja, uka toqet amuytʼaskta" sasa.
  
  Ukat akham sasaw amtayäna: "Chiqpachansa jumanakan utamax Edimburgo markan mä jachʼa jachʼa utanïtap yatta" sasa. "Janiw fortaleza histórica de mito ukat leyenda ukhamäkiti, ukampis chiqpachans mä Jacuzzi wali suma ukat refrigerador ukax thaya umañanak phuqt"ata".
  
  Ninax yuqall wawatpach jupar jak"achasiñ yant"atapatx jachaqt"asïnwa. "Walikiwa, walikiwa, jumax nayarux iyawsayistawa. Aeropuertot irptanipxita ukat automan maleteropax chʼusakïñapatakiw uñjañama. Jichha kutix crap equipaje ukaniwa, k"achachata packer ukhamäkchiyätsa" sasa.
  
  "Jïsa, nayax lurarakïwa, imill wawa. Nayajj sarañajawa, ukampis ¿kuna horasa puriniñamatak mensajenak apayanitäta?"
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Nayajj lurarakïwa" sasa. "¡Chʼamañchtʼasim!"
  
  Sam jupax janïr mä amuyt"ayir jaysäw jaqunukkasax Ninan jupanak taypin sapak chiste luratapat jan chiqaw sañapataki, jupax aruskipäw tukuyäna. "Jan askinaka!" - sasaw jachäna. "Akat sipansa jukʼamp jankʼakiw sarnaqañaja" sasa.
  
  Jupax sayt"asisaw cocinar mä cerveza umañatak saräna. Niya 9 p.m. Jupax taqi ukanak uñjasax wali axsarataw jikxatasïna ukat ukax mä juk"a jan munañapatakiw Paddy ukar jawsañ munäna. Sam jupax janiw jichhür arumax jan wali yatiyäwinak katuqañax utjkänti, ukampis jan walinak lurañar munataparux uñisïnwa.
  
  "Kunjams jan axsart"as jaqix mä cerveza amparapar katxarusin phuqt"i, ukax muspharkañawa, ¿janich ukhamäki?" sasaw Breichladditch jilatarojj jisktʼäna, jupajj cocinan punkup anqankir pasillon mä sillun qʼañu chuymampiw chʼoqtʼasïna. "Paddy sat jilataruw jawstʼä sasaw amuyta. ¿Kunsa jumajj amuyta?
  
  Jach"a wila pusinixa jan yäqasa uñkatasisaxa escalera jak"a pirqaru mistuta chiqaru jaltawayxäna. Jupax juk"at juk"atw isimp mayni puntapar jalxatäna ukat wasitat ikiwayxäna - Nina, Sam ukat Perdue jupanakan fotop nayraqatankiwa, Medusa Qala thaqhasax kuna jan walt"äwinaktix aguantapkäna uka qhipatxa. Sam jupax lakap ch"allxtayasïna ukat p"iqip ch"allxtayäna, "jumax ukham sasmawa sasaw amuyayäta". Jumax abogado ukhamäñamawa, Bruich. Jumax wali amuytʼasirïtawa" sasa.
  
  Punku llawintkäna ukhakiw teléfono apthapïna. Mä akatjamat thuqtʼasajj niyaw cervezap jaqontayäna, ukat Bruich jilatarojj jan amuytʼasisaw uñchʼukïna. "¿Ukham pasañap yattati?" - -sasawa jisk"a arumpi jiskt"äna, uñch"ukiñ uta uñkatasa. Jupax Bruich jilataruw uñtäna. "Jumanakax pantjasipxtawa. Akax janiw Paddy satäkiti" sasa.
  
  "¿Tata Chop?" anqankir jaqix achikt"asïna. "¿Mä qhawqha arunak arsusmati?"
  
  Sam p"iqip ch"allxtayäna. Jupajj janiw visitanakar katoqañ munkänti. Ukatjja, jan uñtʼat jaqenakan sapak jakasiñapa ukat mayitanakapajj wal kusisïna. Uka jaqix wasitatw thuqt"äna, ukampis Sam jupax lakaparuw mä amparapamp luqxatäna, pusiniruw amukt"añapatak amparapamp uñacht"ayäna. Uk uñjasax pusix mäkiw muytasin ikiñar qunt"asïna.
  
  "Cleave tata, nayan sutijajj Liam Johnson satawa. "Irnaqir masijax Perdue tatan mayordomo Charles, jupampiw wila masixa, ukat mä qawqha yatiyawinakaw utjitu, ukax jumatakix wali askïspawa" sasaw uka jaqix qhanañcht"i. Sam chachan chuymapan chuymachtʼatätapa ukat yatiñ munatapat mä chʼaxwäwiw utjäna. Vaqueros ukat calcetines ukampi isthapt"ata, janiw suma uñnaqt"anïkänti, ukampis kuntix aka Liam waynax sañ munkän uk yatiñapänwa.
  
  Sam jilatajj jan munkasaw akham säna: "Katthapisim" sasa. Ukhamajj yatiñ munirïtajajj jukʼamp sumäjjänwa sasaw amuyta. Suytʼasisaw punku jistʼaräna. "Hola Liam" sasa.
  
  "Cleave tata, jumamp jikisiñax wali askiwa" sasaw uka jaqix axsarañat jachaqt"asïna. "¿Janïr khitis akan uñjkitu ukhat mantasmati?"
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Chiqansa, mä qhawqha documentonak uñjasaxa" sasa. Pä ch"axwir jilïr señoranakaw nayrïr punkupat pasapxäna, uka suma uñnaqt"an, qhuru, jan camisani periodistax maynit maynikam ch"allxtasipkäna ukhax musphataw uñnaqapxäna. Jan larusiñatakiw chʼamachasïna, jan ukasti jupanakaruw nayranakap chʼoqtʼäna.
  
  "Chiqpachansa, jukʼamp jankʼak sarnaqapxañapatakiw yanaptʼäna" sasaw Liam jilatax jachʼat arsüna, ukat jankʼakiw sarapxirïna, ukat Sam sat chacharuw ID-p uñakipañapatak churäna. Liam chachajj kunjamsa billeterap jankʼak apsuskäna uk uñjasajj wal muspharäna, ukatwa Sam chachajj janiw kuns kamachkänti.
  
  "Inspector/Agente Liam Johnson, Sector 2, Inteligencia Británica ukat taqi ukanakxa", Sam jupax jisk"a qillqat liyt"asaw arsüna, Paddyx thaqhañ yatichkän uka jisk"a autenticación arunak uñakipt"asa. "Walikiwa, amigo. Jutapxam -sasa.
  
  "Yuspära, tata Cleave" sasaw Liam-ax säna, jank"akiw manqhar saräna, jallu ch"allxtayirinak ch"allxtañatakix mä juk"a khathatt"asïna, ukax janiw pavo real-apar mantañjamäkänti. "¿Brolly-jajj pampar uchasispati?"
  
  "Janiwa, aka apt"askä" sasaw Sam chachajj uñachtʼayäna ukat mä especial isi colganteruw pʼeqtʼat warktʼäna, ukhamat caucho esterapar chʼalljjtayañataki. "¿Mä cerveza munasmati?"
  
  Liam jilatajj kusisitaw akham säna: "Walpun yuspärta" sasa.
  
  "Chiqpachansa? "Janiw nayax ukham suykayätti" sasaw Sam-ax jachaqt"asïna, refrigeradorat mä jarru apsusa.
  
  "Kunata? Nayax chikat irlandés ukhamätwa, yatisktawa" sasaw Liam chachax sawkasïna. "Kuna urus escoceses ukanakat sipan juk"amp umañjamaw sañ munta" sasa.
  
  "Jan walt"äwix iyaw satawa, amigo" sasaw Sam jupax anatt"äna. Invitadoparuw visitirinakatak imaski uka munasiñ asienton qontʼasiñapatak invittʼäna. Kimsa qunuñanimpi chikachasiñatakixa, Sam chachax ikiñat sipansa juk"amp arumaw ukan qhiparäna, pä qunuñanix juk"amp ch"amaniwa ukat janiw nayrïr qunuñatjam jakasirjam amuyaskänti.
  
  "Ukhamaxa, ¿kunsa yatiyañatakix akanktaxa?"
  
  Kunka qʼomachasajja, Liam chachajj mä akatjamat qʼal sinti llakisiñ qalltäna. Wali llakit uñnaqtʼasaw Sam jilatarojj jukʼamp llampʼu arumpi jaysäna. "Yatxatawimax jiwasan amuyusarjamaw purini, tata Cleave. Suertenixa, jankʼakiw katjawayta, kunattix movimiento tuqitxa mä reacción aguda ukaw utjitu".
  
  Sam jilatajj akham sasaw jiskʼat arsüna: "Janiw kunas utjkiti" sasa, ukat mä qhawqha jaya tiemponak umtʼasajj jankʼak jikjjatasitapat llakisiñap chhaqtayañataki. "Ukham uñjta, jumanakax utajan punkupan sayt'atäsipkäyät ukhaxa. Jumax wali sum uñjir jaqïtawa ukat jankʼakiw uka tuqitxa kuns lurasma. ¿Nayax chiqati?
  
  Liam jilatajj akham sänwa: "Jïsa" sasa. "Ukatpï jank"akiw amuyasta, mä jach"a irpirisan yatiyawinak oficiales ukanx seguridad ukan jan walt"awipax utjatapa, Joe Carter, MI6 p"iqinchiri".
  
  "Ukat jumax akanktawa mä ultimátum mä premio churañataki, jan ukhamäkanixa, jamasat yatxatañ anunakarux khitïnsa uka jan wali jaqix uk yatiyäta, ¿janich ukhamäki?" Sam jilatajj wali jachʼatwa arsüna. "Janiw chantaje luririnakar pagañatakix kuna yänakas utjkituti, tata Johnson, ukat janiw jaqinakar munkti, jupanakax janiw mistsusin kuntix munapki uk arsupkiti. Ukatxa, ¿kun lurañajsa munta, jamasat imañajataki?"
  
  "Jan waliw amuyasta, Sam" sasaw Liam chachajj chʼamampi sistʼasïna, sarnaqäwipajj mä ratukiw Sam chachar jan kunjamtï amuykäna ukhama llampʼu chuymanïtap uñachtʼayäna. Chʼojjña nayranakapajj qhantʼänwa, ukham jan yäqañjam munañanakat juchañchatäsajj chuym ustʼayasisaw qhantʼäna. "Ukat ukakipkarakiw aka jiskʼachasiñax pasañapatak jaytañajaxa. Nayax católico ukhamätwa ukat janiw juchañchksnati khitinakatix jan juchanïtapata ukhamarak jan yatiñan jisk"achapkistu ukanakaru. Janiw uñt'apkistati, ukampis jichhax sapxsmawa, janiw jumar ch'allxtañatakix akankkti. ¡Jesucristo, nayajj akat sipansa jukʼampïtwa!"
  
  Sam jupax janiw Liam chachan reacción ukax chiqpachapuniw axsarayitu sasin siskänti, ukampis mä juk"a pachatxa, amuyasïnwa, asumción ukax, jan amuyt"kaya ukhamäkchïnsa, janïr uka jaqirux sum arsuñapatak jayskasax janiw chiqaw sañjamäkänti. Invitadopar akham sänwa: "Liam, perdón mayissma" sasa. "Chiqpachapuniw nayamp colerataxa" sasa.
  
  "Jaqinakax nayat kuns amuyapxitu, ukhamakiw qarjasta. Nayax iyawstwa ukax césped ukamp juti. Ukampis uk maysar apanukuñäni ukat kunas pasaski uk yatiyapxäma. Perdue tatax warmin utapat qhispiyatäxän ukjax Alta Comisión de Inteligencia Británica ukax seguridad ukan juk"amp ch"amanchañapatakiw kamachi. Nayax Joe Carter jupat jutatap amuyta", sasaw qhanañcht"awayi. "Qalltanx janiw amuyañjamäkänti kunas Carter-arux ukham luraspa, perdón mayipxsma, mä común markachiriru, jupax ukhamakiw qamir jaqir tukuwayi. Suma, janiw inamayakiti sector inteligencia ukan irnaqañaxa, tata Cleave. Mä kilómetro ukch"a jayankasinx suyt"añjam sarnaqawinak uñjta, ukat kunjams Carter ukham ch"aman jaqix Perdue tatax jakaski ukat wali sumaw mä juk"a jan wali thakhinjam ch"allt"itu, ¿yatitati? "
  
  "Kuntï sañ munkta uk sum amuyta. Kunanaktï akan luraskta uka yatxatäwinakatxa, Liam, llaktʼasiñjamaw jan yatiyañjamäkiti, ukampis uka suytʼañjam amuyunïtamxa taqe chuymaw atinisisma sasaw sisma" sasa.
  
  "Uñjapxam, tata Cleave, janiw jumat yatiyawinak apsuñatakix akankkti, ukampis kuntix jumax yatkta, kuntix jan siskta ukax irnaqkta uka agencian chiqapar sarnaqatapamp saschi ukhaxa, yatiñajawa", Liam sasaw ch"amanchasïna. "Carter chachan amtanakapampix infiernoruw puri, chiqa yatichäwinak thaqhaskta".
  
  
  10. 10. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  El Cairo markanxa
  
  
  El Cairo markan junt"u alaxpachan manqhanx almanakan ch"axwawiw utjäna, janiw poético uka amuyunïkänti, jan ukasti mä piadoso ukham jikxatasïna, kunatix mä jan waliw cosmos ukan sarnaqaski, akapach phichhantañatak wakicht"asiski, kunjamatix mä amparax lupa apt"atäki ukhama chiqap ángulo ukat jayan jaqinakar q"añuchañataki. Ukampis uka esporádico tantachäwinakax qullan jaqinakampi ukat chiqa chuyman arkirinakapampix warawara uñch"ukirinakapan axial precesión ukanx mä muspharkañ mayjt"äwiw jupanakkamax utjayapxäna. Nayra wila masinakax jamasat sociedad taypin jan kuna jan walt"äwin jark"aqatäpxänwa, jupanakax nayra achachilanakapan costumbrenakap jan chhaqhayasaw jupanak taypin sarnaqapxäna.
  
  Qalltanx libanés markachirinakax akatjamat luz apaqatapat t"aqhisiwayapxi, ukampis técnicos ukanakax kunats utji uk jikxatañatak ch"amachasipkän ukhax yaqha markanakat yaqha markanakat yatiyawix purinitayna, uka chiqanx luz ukax mistuwayxarakitaynawa, ukax Beirut markat La Meca markakamaw jan walt"awinak utjayawayi. Mä urux Turquía, Irak ukat Irán uksan chiqanakat yatiyawinakax uñstawayi, jan qhanañchañjam luz apaqatanakax jan walt"awinak utjayawayi. Jichhajj El Cairo ukat Alejandría markanakanjja, Egipto markan mä qhawqha cheqanakanjja, chʼamaktʼarakïnwa, ukatwa warawaranak uñjir tribunakat pä chacharojj yaqha cheqa thaqhapjjañapatak waytʼäna, janiw red de centrales eléctricas ukan utjkänti.
  
  "¿Paqallqu jakhüwix órbita jaytxatapat chiqati?" Penekal jupax Ofar masiparuw jiskt"äna.
  
  Ofarajj akham sänwa: "Sapa patakat patak cheqätwa, Penekal" sasa. -Juma pachpa uñjam -sasa. ¡Akajj mä jachʼa turnowa, ukajj mä qhawqha urunakakiw utjani!"
  
  "Urunaka? ¿Jumajj loqtatätati? ¡Akax janiw lurañjamäkiti!" Penekal jupax jaysawayiwa, irnaqir masipan teoría ukaruw q"al jan iyaw sataynati. Ofarux llamp"u chuymampiw amparap aytäna ukat samarañampiw amparap luqxatäna. "Jutam jilata. Cienciataki ni Diosatakix janiw kunas jan lurañjamäkiti, uk jumax yatisktawa. Maynix maynin milagropan dueñopawa" sasa.
  
  Uka arsutapat arrepentisisaw Penekal jupax jacht"asïna ukat Ofarux pampachañapatakiw amparapamp uñacht"ayäna. "Yattwa. Yattwa. Ukhamakiwa..." sasaw jan pacienciampi samaqt"äna. "Janipuniw ukham jan waltʼäwix utjkäna sasin qhanañchatäkiti. Inas ukajj cheqätap ajjsarayasta, kunattejj mä alajjpachankir cuerpojj masinakapar jan kuna jarkʼasa órbita mayjtʼayaspa sasin amuytʼañajj wali ajjsarkañawa" sasa.
  
  "Nayax yatxa, yatxa" sasaw Ofarux jach"at arsüna. Panpachaniw suxta tunk maranïxapxäna, ukampis janchipax wali k"umarapunïnwa ukat ajanunakapas juk"a chuymanïñ chimpunak uñacht"ayäna. Panpachaniw astrónomonakäpxäna ukat nayraqatxa Teón de Alejandría sat jaqin yatichäwinakapatwa yatxatapxäna, ukampis jichha tiempon yatichäwinakaparusa ukat yatichäwinakaparus wali askit uñjapxarakïna, taqi qhipa astrotecnologíanakampi ukat uraqpachan cientificonakan yatiyäwinakapsa sum yatxatapxarakïna. Ukampis jichha tiempon tantachtʼat yatiñanakapat sipansa, uka pä chuyman jaqenakajj nayra tribunakan costumbrenakaparuw istʼapjjäna, ukat alajjpachat concienciaparjam yatjjatasajj ciencia ukat mitología toqet yatjjatapjjänwa. Jilapachax pä yatichäwinak mayacht"at uñakipañax jupanakarux mä suma chika taypinkänwa, muspharkañamp lógica ukamp mayachthapiñataki, ukax amuyunakapar uñstayañ yanapt"äna. Janirawa.
  
  Penecal chachajj tubo de oculares ukar khathatit amparapampiw jukʼat jukʼat uka jiskʼa lentet jitheqtäna, nayranakapajj wali musphataw nayrar uñtatäskäna. Qhiparusti, Ofar uñkatasiñapatakiw kutt"äna, lakapax wañt"atäxänwa ukat chuymapas ch"allxtarakïnwa. "Diosanakaruw juramento lurta. Ukajj jakäwisanwa pasaski. Nayax janiw uka warawara jikxatkti, amigo, kawkhans thaqktxa" sasa.
  
  "Mä warawaraw jaquqaniwayi" sasaw Ofarux llakit uñkatasax jachäna. -Jiwasax jan walt"awinakanwa -sasa.
  
  "¿Kuna kasta diamantesa Salomón kamachirjamaxa?" - Jiskt"ata Penekal.
  
  "Nayajj nayratpach uñchʼukiyäta. Akax Rhabdos satawa", Ofarux nayratpach akham sänwa, "mä lampara qhant"ayiriwa".
  
  Mä llakit Penekal chachax Giza markan Hathor Edificio ukan 20n pisopan uñjañ utapan ventanaparuw tinkutäna. Alaxpachat El Cairo jach"a metrópoli uñjapxäna, ukat alayax Nilo jawir uñjapxäna, ukax mä azul líquido ukham katarinakjamaw markan taypin sarnaqäna. Nayra ch"amaka nayranakapaxa alaya marka uñakipäna ukatxa uka ch"amaka horizonte jikxatäna, ukaxa akapachampi alaxpachampi jaljaña chiqaru ch"allt"ata. "¿Kunapachas liwxatapxäna uk yattanti?"
  
  -Janiwa chiqpachansa -sasa. Notanak apsuwaykta ukarjamaxa, martes urut jichhürukamaw ukham lurpachäna. Ukax sañ muniw Rhabdos ukax qhipa kimsa tunk payan pachanx jaquqaniwayi", sasaw Ofarux qhanañcht"awayi. "¿Marka irpir chuymaninakar kuns sañasati?"
  
  "Janiwa" sasaw Penekal-an jank"ak jan iyawsatapax jutäna. "Janirakiwa. Jiwasatix kuntix chiqpachan aka yänak apnaqktan uka tuqit qhant"ayir arsuñäni ukhax jasakiw chhaqtayapxistaspa, waranq waranq maranakaw uñjawinak apt"asipxaspa".
  
  Ofarajj akham sänwa: "Uñjtwa" sasa. "Aka observatorio ukat Yemen markan mä jisk"a observatorio ukanx programa de carta de constelaciones Osiris ukaruw irptawayta. Yemen markan utjki ukax warawaranak ch"axwañ uñch"ukiñapawa, kunapachatix jan akan ukham lurañjamäki ukhaxa, ukhamat uñch"ukiñasataki".
  
  Ofaran telefonopaw ist"asïna. Jupax perdón mayisïna ukat cuartot mistuwayxäna, ukat Penekal jupax escritoriopan qunt"asiwayi, pantalla jark"aqañan uñacht"äwip espacio taypin sarnaqatap uñjañataki, ukax juparux wali munat warawaranak taypin t"ijtkaspas ukhamaw amuyasïna. Ukhamatwa sarnaqawip samarañapa, ukat warawaranakan pasatap hipnótico ukham mayamp mayamp arsutapax lup"iñatakiw yanapt"äna. Ukampis Leo sat warawaran perímetro sat cheqan paqallq warawaran chhaqtatapajja, janiw ikiñar puriykänti, ukajj janiw pächasiñasäkiti. Jupax Ofaran kayunakap ist"äna, jupanakax cuartot mistuñat sipanx juk"amp jank"akiw cuarto ukar mantapxäna.
  
  "¡Penecal!" - jupax chhuxriñchjasïna, janiw uka ch"axwañarux saykatañjamäkänti.
  
  "Kunasa akaxa?"
  
  "Jichhakiw Marsella markankir jaqinakasat mä yatiyäw katuqta, ukax Mont Faron sat qullu patankir observatorio ukankiwa, Toulon jakʼankiwa". Ofarux wali ch"amampiw samsuskäna, mä juk"a pachatakix janiw sarantañ ch"amanïxänti. Amigapax nayraqat samsuñapatakix mä juk"a llamkt"añapänwa. Mä kutix jank"ak sarnaqir chuyman jaqix samañap katjasinx saskakiwa. "Mä qawqha horanak nayraw Niza markan francés villa ukan warkkatat mä warmir jikxatapxatayna sasaw sapxi".
  
  Penekal jilatajj akham sänwa: "Akajj wali axsarkañawa, Ofar" sasa. "Ukhamajj cheqäskapuniwa, ukampis ¿kunatsa jumampejj uka toqet jawstʼañama?"
  
  Ukat akham sasaw jachäna: "Cáñamo sat qalat lurat soga patjjaruw liwjjatasïna" sasa. "Ukat akax mä uñacht"äwiwa, ukax jiwasatakix wali llakiskañawa", sasaw wali ch"amampiw samsuwayxäna. "Uka utax mä jach"a jaqinkiwa, barón Henri de Martin, jupax diamantenak apthapitapat wali uñt"atawa".
  
  Penekal jupax mä qawqha uñt"at uñacht"awinak katjatayna, ukampis janiw pä ukat pä uñacht"awinak mayacht"añjamäkänti, Ofarux sarnaqäwip tukuyañkama. "¡Penecal, ¡barón Henri de Martin sat chachajj Celeste sat barcon dueñopänwa!"
  
  Mä qawqha qullan sutinak jank"ak arsuñ munañap jaytasaxa, uka jisk"a chuyman egipciox amparapampiw lakap ch"uqt"äna. Uka jan amuytʼasirïkaspas ukham yatiyäwinakajja, kuntï yatipkäna ukat arkapjjataparus walpun yanaptʼäna. Chiqpachansa, ukax mä apokalipsis jak"achasiñampïskatap yatiyañ chimpunakänwa. Ukajj janiw kunjamatsa qellqatäkänti, janirakiw mä profecía ukham creykänti, jan ukasti Salomón reyin tantachäwinakapanïnwa, uka tantachäwejj pachpa yatiñan reyejj mä imantat códice ukan qellqäna, uka códice sat cheqanjja, Ofar ukat Penekal sat chachan sarnaqäwiparjamankirinakakiw uñtʼapjjäna.
  
  Aka rollojja, alajjpachan kunanakatï paskäna ukanakat wali wakiskir yatiyirinakat parläna, uka jaqenakajj apócrifo toqet parlirïnwa. Códice qillqatanxa janiw kunas ukham pasani sasin siskänti, ukampis Salomonax aka tuqit qillqatanakaparjam amuytʼasaxa, jaquqanir warawarampi ukat uka qhipat jan waltʼäwinakampix janiw ukhamakïkänti. Khitinakatix saräwirjam sarnaqapkäna ukat chimpunak uñjapkäna ukanakax jaqinakar qhispiyapxañap suyt"apxäna, jupanakax uka augurio uk amuyapxani ukhaxa.
  
  "Amtayapxita, ¿kawkïris cáñamot soganak muyuñat parläna?" - sasaw chiqa chuyman Ofarux jiskt"äna, jupax nayratpach qillqatanakap uñakipt"askäna, suti jikxatañataki. Nayra liwxatat warawaran sutip qillqt"asaxa, uñch"ukisaw jist"aratayna. "Onoskelis ukat juk'ampinaka".
  
  Penekal chachajj jan iyawsasaw pʼeqep chʼoqtʼasis akham säna: "Nayajj qʼal muspharata, nayra amigoja" sasa. "Akax sañ muniw masones ukanakax mä alquimista jikxatapxi, jan ukax juk"amp jan waliw - ¡amparanakasanx mä Asistente ukaw utjistu!"
  
  
  tunka mayani
  Pergamino ukat juk"ampinaka
  
  
  
  Amiens, Francia markanwa jikxatasïna
  
  
  Abdul Rayax wali sum ikirïna, ukampis janiw samkanïkänti. Jupax janiw nayrax uk amuyirïkänti, ukampis janiw yatkänti kunjams jan uñt"at chiqanakar sarañax jan ukax jan natural yänak samkañ tejers ukan trama hilos ukanakamp chikt"at uñjañax uk yatkänti. Janipuniw jan wali samkanakax jupar visittʼirïkänti. Jakäwipanx janipuniw mayninakax arumanakax ikiñat wali axsarkañ sarnaqäwinakat iyaw sañjamäkänti. Janipuniw chʼuñumpi, axsarañat khathattʼata, jan ukax nayra chʼakhanakap qhipäxan infierno pachan usut axsarañat wali khathattʼasir sartkänti.
  
  Ventanapanjja, chika aruma qhepat nayrïr minutonakanjja, anqan qontʼatäsipkäna ukhajja, alayankir vecinonakapan amuktʼat parltʼasitapakiw istʼasïna. Jupanakax wali axsarkañ uñacht"awinak liyt"apxatayna, kunatix uka pisinkir barón francés ukax aguantañapänwa, kunapachatix nayrïr jayp"ux utaparuw kutt"awayxäna, ukat warmipan carbonizado cuerpop chimenea ukan Entrevaux markan jach"a utapan chimenea ukan jikxatäna, Var jawir thiyankiwa. Ukham lurir jan wali animalajj pachpa thaya samsutap yatipjjaspäna ukhajja.
  
  Ventanapanjja, suma chuyman vecinonakapajj amukiw parlapjjerïna, ukampis kunjamatsa Rayajj sapa arunakap istʼäna, ikiñankkasajj istʼarakïnwa. Ist"asa, kuntix sapkän uk qillqt"asa, patio jak"ankir canal cascada ukan ist"asa, amuyunakapax taqi ukanak amuyupan imatäna. Qhipharux jupax munaspa ukhax Abdul Raya jupax uka yatiyawinak amtasispawa, jupax munaspa ukhaxa. Kunatsa jupanakan aruskipäwip tukuyatat jan sartkänti, kunatix jupax nayratpach taqi chiqawj yatïna, jan jupanakan mayjt"awinakapat jan ukax Europa uksan mayjt"awinakapat yatiyasa, jupanakax barón caja fuerte ukan diamantenak lunthatapxatapat ist"apxäna ukat uta uñjirir wali axsarkañ jiwayatapat ist"apxäna .
  
  Taqi jach"a canales de televisión ukan yatiyirinakax "jach"a apthapiw" joyas barón ukan bóvedas ukanakat lunthatat ukanakat yatiyapxäna, ukat kawkhantix Celeste ukax lunthatatäkän uka caja fuerte ukax pusit mayakiw sasaw yatiyapxäna, taqi ukanakax gemas ukat diamantes ukanakat q"umachatawa, ukax... home of an aristocrat.Natural, kunatix janiw kunas chiqäkänti ukax janiw khitis uñt"känti jan ukasti barón Henri de Martin, jupax warmipan jiwatapat ukhamarak wali jan askichat lunthatasiñat aprovechasisaw seguros ukanakat mä suma qullqi mayt"asiwayi ukat payllawinak apthapiwayi warmipan políticapax Janiw kuna juchanchawis Barón ukarux luratäkänti, kunatix jupax Madame Chantal jiwatapatx mä alibi hierro ukanïnwa, ukax mä fortuna herenciar katuqañapatakiw yanapt"äna.Qhipïrix qullqix manupat mistuñapatakiw utjäna.Ukhama, in esencia, Madame Chantal ukax taqpach - janiw pächasiñakiti, jupax chachaparuw jan bancarrota ukar yanapt"awayi.
  
  Taqi ukax mä muxsa ironía ukhamänwa, Barón ukax janipuniw amuyañjamäkänti. Ukampis uka jan waltʼäwix wali muspharkañawa ukat wali axsarkañänwa, ukat kuna jan walinakas uka jan waltʼäwin uñjasiwayi uka tuqitwa jisktʼasïna. Warmipax Celeste ukat yaqha pä jisk"a qalanak caja fuertepat apsutapxa janiw yatkänti, ukat jan uñt"at jiwatapat amuyt"añatakiw p"iqip ch"allxtayäna. Jupax janiw kunjamatsa jiwayasiñ munkänti, ukat jaya chiqat jiwayasiñ munkaspäna ukhaxa, ¡Chantal kullakax janipuniw ninamp phichhantkaspänti, ¡taqi jaqinakat sipansa!
  
  Louise sat Chantal sat chachan yanapiripar lakap khuchhurata ukat juykhuptayat jikxatkäna ukhakiw warmipan jiwatapax janiw jiwañakïkänti, uk amuyasïna. Policianakajj iyaw sapjjäna, ukampis janiw kawkhansa ukham jan wali jiwayañ yatjjatañ qalltapjjañap yatipkänti. Uka pachatpachaw Louise kullakax Instituto Psicológico de París ukan psiquiátrico ukar mantawayi, ukanx uñakipañatakiw qhiparañapäna, ukampis taqpach qullirinakax jupar uñt"apkän ukanakax loco ukhamaw tukuwayxi sasaw amuyapxäna, inas jupax jiwayawinakat juchanïchispa ukat... qhipa ataques.jupa pachpa mutilación.
  
  Europa markpachan titulares ukham uñt"ayasïna, ukat yaqha chiqanakan yaqhip jisk"a canales de TV ukanakax uka muspharkañ jan walt"äw uñacht"ayapxarakïna. Uka pachanx Barón jupax janiw kuna entrevistas ukanakas utjkänti, jupax llakisiñ experienciapatw arsu, kunatix jupax jaqinakan nayraqatapat jayarst"ataw tiempo munasïna.
  
  Qhepatjja, vecinonakajj aruman thaya thayajj jupanakar sinti jan waltʼayaskaspa ukhamwa amuyasipjjäna, ukatwa utapar kuttʼjjapjjäna. Mä jawir tʼijtʼir istʼasa ukat awisajj jaya cheqankir anunakan larusiñapakiw qheparäna. Sapa kutiw mä autojj uka complejon mayni toqenkir jiskʼa calle sarasirïna, janïr amuktʼañ jaytkasajj jukʼampiw pasasirïna.
  
  Abdul jupax mä akatjamat qhana amuyumpiw sartasïna. Janiw qalltakïkänti, ukampis mä ratukiw sartañ munäna, ukatwa nayranakap jistʼaräna. Jupax suyt"äna ukat ist"arakïna, ukampis janiw kunas jupar sartayañatakïkänti, jan ukasti mä kasta suxta sentido ukakiw sartayäna. Qʼala jan isin ukat qarjataw egipcio sallqjirix ikiñ utapan ventanapar saräna. Mä kuti warawaranakamp phuqhantat alaxpachar uñkatasaw kunatsa samkapat sarxañapatak mayipxäna uk amuyasïna.
  
  "Yaqhax jaquqaniwa" sasaw jisk"at arsüna, kunawsatix ch"uqt"ir nayranakapax uka ch"iyar warawaran jank"ak jaquqanitap arktasa, amuyunakapanx jak"ankir warawaranakax kawkhans jikxatasipxi uk uñjasa. Abdul jupax jachaqt"asïna. "Jichhax juk"akiw utjxi, akapachax taqi munañanakamaruw phuqhani. Jupanakax arnaqasipxani, jiwañ mayipxarakini" sasa.
  
  Uka janqʼo chʼiyar chʼiyar chʼiyar chhaqkäna ukhakiw ventanat jitheqtäna. Ikiñ utapan ch"amakt"atapatxa, nayra lawat lurat cajaruw jak"achasïna, uka cajax taqi chiqaruw apasxäna, ukax pä jach"a q"ara correanakampiw chint"ata, ukax nayraqatapanx mayacht"atawa. Mä jiskʼa pórtico qhanakiw cuartopar qhantʼayäna, ukajj ventanapatjja obturadoran jan chika taypinkänwa. Ukanakax jiskʼa uñnaqaparuw qhantʼayapxäna, qʼala ñikʼutapan qhanapax alambre musculonakaparuw qhanstayäna. Rayax mä kasta acróbata ukar uñtasitaw mä acto de circo ukar uñtasita, mä ch"amaka versión acróbata ukar uñtasitawa, jupax janiw khitirus kusist"ayañat llakiskänti jan ukasti jupa pachpaw kusist"ayañ munäna, jan ukasti yatiñapampiw yaqhanakar kusist"ayañatak apnaqäna.
  
  Uka cuartojj jupar uñtasitänwa, mä arunjja, jan chʼamäki, jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñapataki ukat sum irnaqtʼirïnwa. Ukanjja, lavabo ukat cama, armario ukat escritorio silla ukat lámpara ukanakaw utjäna. Ukakiw utjäna. Taqi kunas mä juk"a pachatakikiw ukankäna, ukhamat Bélgica ukat Francia alaxpachankir warawaranakar uñch"ukiñapataki, diamantenak thaqhañkama. Cuartopan pusi pirqanakapanjja, jan jaktʼkay mapas de constelación ukanakaw uraqpachan sapa esquinanakapat utjäna, taqpachaw yaqhep ley lineanakan chʼakhanakap chʼajjwir líneas conectores ukanakamp chimpuntata, yaqhepasti jan mapas utjatapat jan uñtʼat sarnaqatapatwa wila coloramp chimpuntata. Yaqhep jachʼa, pintat tarjetanakajj wila chʼakhanakanïnwa, oxidado-marrón manchanakaw utjäna, ukajj kunjamsa jikjjatasipjjäna uk amukiw uñachtʼayäna. Yaqhepasti machaqäpjjänwa, mä qhawqha maranak nayrakiw imprimitänjja, patak patak maranak nayrajj jikjjatapkäna ukanakat sipansa, wali mayjäpjjänwa.
  
  Oriente Medio uksan jan walt"äwinak utjañapatak niyaw pachax purinxäna, ukatx kawkirus jutïrin sarañapa uk amuyt"asax kusisitaw jikxatasïna: Europa uksankir occidental uksankir loqhe, qullqi munañan jaqinakat sipanx juk"amp jasakiw sallqjañax. Abdul jupax yatïnwa Oriente Medio uksanx jaqinakax juk"ampiw sallqjatäpxani, kunatix jupanakan muspharkañ saräwinakapa ukhamarak k"ari iyawsäwinakapa. Jupajj jankʼakiw loqtayaspäna jan ukajj kawkhantï Salomón reyejj nayrajj sarnaqkäna uka wasar pampan jiwayasipjjaspäna. Jupax Jerusalén markaruw qhip qhipa qhispiyäna, kunatix Orden de las Estrellas Caídas ukax ukham luratayna.
  
  Rayax pecho jist"arasaw rollonak thaqhäna, ukanakx tela ukat quri cinturonanaka taypin thaqhäna. Uka chʼiyar marrón, aceiteni uñnaqtʼan pergamino pedazojj caja ladopar uñtataw thaqkäna. Wali kusisita uñkatasaw jistʼaräna ukat mesa patjjar ucharakïna, sapa puntapanjja pä librompiw sum chintʼäna. Ukatxa, pachpa pechot mä athame uñstayäna. Nayra tiempon cheqaparjam kurvat lurat cuchillajj chʼiqa amparaparu chʼullqhi puntap chʼalljjtaykäna ukhajja, chʼollqe qhananwa lliphipisïna. Espadan puntapajj jan chʼam tukusaw ñikʼutapar mantantäna, ukajj mä jukʼa gravedad satäkis ukan chʼamapampiw mantanïna. Jupajj janiw chʼamachasiñas wakiskiti.
  
  Wilax cuchillon jiskʼa puntaparuw muyuntäna, ukat mä perfecto carmesí perla ukham lurasïna, ukat jukʼat jukʼatwa cuchillo apsuñkamax jilxattawayi. Wilapampiw jichhak jaquqanir warawaran kawkhankänsa uk uñacht"ayäna. Uka pachparakiw chʼamaka pergaminojj mä jukʼa khathattʼasïna. Abdul juparux wali kusisitaw uñjäna, uka encantado artefacto, Código de Leyes de Sol Amun, ukax waynäkasaw jan sutimp uñt"at egipcio qullunakan waña ch"amakan cabritonak awatiñkamax jikxatäna.
  
  Mä kutix wilapax encantado rollo ukan warawaranakan mapapar ch"allt"asxän ukhax Abdul jupax wali amuyumpiw liwxatäna ukat rollo katxarur tendones ukanakarux mä nudo ukham chint"äna. Warawarax qhipharux jaltxawayxiwa. Jichhax Francia markat sarxañ pachaw purini. Jichhax Celeste usunïxasax juk"amp wakiskir chiqanakaruw saraspa, kawkhantix magia lurañapa ukat akapachan t"unjatäñap uñjañapataki, Salomón reyin diamantenakan p"iqinchatapamp t"unjata.
  
  
  12. 12. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Nina Gould sat doctoraruw mantani
  
  
  "Jumax muspharkañaw sarnaqaskta, Sam. Nayax sañ muntwa, munat innata extrañezamat sipan juk"amp muspharkañawa", sasaw Ninax jupanakar mä juk"a wila vino warantasax arsüna. Bruich chachajja, Sam chachajj Edimburgo markat qhep qhepa jan sarkäna ukhajj ñuñuskäna uka jiskʼa señorat wali amtasisajj utapanjam jikjjatasïna. Nina kullakajj automáticamentew jupar amparamp luqxatañ qalltäna, ukajj mä natural saräwikïkaspas ukhama.
  
  Jupax mä hora nayraw aeropuerto de Edimburgo ukar puritayna, ukanx Sam jupax jallux walpun purintäna ukat Dean Village ukan markapan utaparuw kutt"ayatayna, kunjamtï amtapkän ukhama.
  
  "Janiw nayajj qaritäkti, Nina." Jupax amparap luqxatäna, vaso jupat apsusaw tostadas ukham jiltayäna. "¡Jichhax grilletenakat qhispipxañäni, ukat asnonakajax walja maranakaw sur tuqir uñtatäpxañapa!"
  
  Ninax larusisaw phallïna, ukampirus aka tostadas cómicas ukan munañap amuyasïnwa. "Jïsa!" - sasaw jach"at arsüna ukat vasopax jupan vasopampiw ch"allxtayasïna, p"iqip kusisitaw ch"allxtayäna. Jupax Sam chachan soltero pad muytasinwa uñch"ukisïna. Perqanakax ch"usakïpxänwa jan ukax mä qawqha jamuqanak Sam jupax nayrax wali uñt"at políticonakamp ukhamarak yaqhip jach"a sociedad ukan uñt"atanakamp chikaw uñacht"ayasïna, ukatx mä qawqha jamuqanak Nina ukat Perdue ukanakamp chikaw uñacht"ayasïna, ukat chiqans Bruich jupamp chikaw uñacht"ayasïna. Uka jan waltʼäwejj walja tiempow jan amuyaskäna uk tukjañwa amtäna.
  
  "¿Kunatsa mä uta jan alasipkta?" - sasaw jiskt"äna.
  
  Jupajj jan amuytʼasisaw akham säna: "Jardín lurañ uñisiñajawa" sasa.
  
  "Paisajista jan ukax jardinería ukar contratañamawa."
  
  "Chʼaxwañanakax nayatakix uñisiñawa."
  
  -¿Amuyasmati? Nayajj amuyirïtwa, taqe cheqankir jaqenakamp jakasajja, walja jan waltʼäwinakaw utjaspa" sasa.
  
  -Jupanakax jubiladunakawa. 10 alwata 11 alwakamakiw jikjjatasispa" sasaw Sam chachajj nayrar jaqtʼasisin pʼeqep ladopar chʼoqtʼasïna, ukhamatwa jupar munañap uñachtʼayäna. "Nina, ¿akax jumamp jakasiñajatak mayisktati?"
  
  Ukat akham sasaw ñikʼutap chʼoqtʼasïna: "Amuktʼam" sasa. "Jan llampʼu chuymanïñamäkiti. Nayax akham amuyta, taqi qullqinak jikxatapxpachätaxa, kunjamtï taqinix jikxatawayktanxa kunapachatï uka expedicionanakax suma suerte apanipxatayna ukhama, uka qullqimpiw mä jukʼa privacidad jikxatasma ukat inas machaq autos utjchispa?"
  
  "Kunata? Datsun ukax wali sum irnaqt"i", sasaw flash ukan funcionalidad ukar munatapat arxatasi.
  
  Ninax janiw jichhakamax ukx yäqkänti, ukampis Sam jupax qarjataw uñjasi, janiw jupanakar khuchhuqkänti. Jupax wali jayankxänwa, Alejandron jikxatatapat lunthatat yänak jupamp aruskipt"kasax mä jaya pachas amuyun t"aqanuqtañ luraskaspa ukhama.
  
  "¿Ukhamajj ¿juman sutipampiw uka uñachtʼäwejj jumamp Joe sat sutimpi sutichapjjäna?" Jupax jachaqt"asïna. "Ukax wali picantewa, Dr. Gould. Jichhax akapachanx juk"amp jach"aruw sartaskta. Matlock chachajj wali nervionakamar purtʼasirïkäna uka urunakajj nayratpachaw pasawayjje. ¡Chiqpachansa juparuw uñachtʼayawaytaxa!"
  
  "Asno" sasaw janïr cigarro naktaykasajj jachʼat arsüna. Wali chʼamaktʼat nayranakapajj Sam jilataruw uñkatäna. "¿Cgarro umañ munasmati?"
  
  "Jïsa" sasaw quntʼasisin jachʼat arsüna. -Wali askipunïspawa -sasa. Pay suma."
  
  Jupax Marlboro sat auto churäna ukat filtroruw chuchuyäna. Sam jupax mä juk"a pachaw uñch"ukiskäna, janïr jiskt"añ atinakasa. -¿Jumaxa amuyasta akaxa wali suma amuyt"awiwa? Janiw jaya pachax niyaw Jiwañax pelotanakar ch"allt"ata. Janiw nayax aka laq"urux ukham jank"ak muyuntkiriskayätti, Nina."
  
  "Amuktʼam" sasaw cigarrot arsüna, Bruich jilatarojj persa alfombraruw jaqontäna. Kunjamtï Ninax munat Sam jupar uñjatap wali askit uñjkchïnxa, jupa pachpa tʼunjasiñax sapa maynin askipawa sasaw amuyäna, ukat cuerpopax aka infiernorux saykataspawa sasin amuyaspa ukhaxa, uka teoría yantʼañatakix derechonïspawa. "¿Kunas jumar manqʼanttam, Sam?" - sasaw mayamp jiskt"äna.
  
  Jupajj akham sänwa: "Jan uka toqet mayjtʼayañamäkiti" sasa.
  
  "Janiw nayax uka tuqit mayjt"aykti" sasaw ñik"utap ch"uqt"asïna, uka nina nakhaskir chuymapax ch"iyar ch"uxña nayranakaparuw ch"iyar ch"iyar uñtäna. "Jumanakajj cigarro pittajjatwa, nayasti mayninakar llakisirjamäpjjatam layku."
  
  Sam juparux wasitat uñjañapatakix walja pachaw munasïna ukat walja kutiw utan visitt"añapatak jawst"apxäna, ukhamax janiw Nina kullakaruw colerayasax taqi kuns apt"asiñatak wakicht"atäkänti. Mä jach"a jach"a tukusaw patio punkur arktäna, uka punkux Jacuzzi jist"arañatakiw jist"arasïna. Camisap apsuwayxäna, ukat wila bikini chint"at manqhan qhipäx ch"iyjataw uñacht"ayasïna. Ninan sexy caderanakapax mä ladot maysaruw liwxatasïna, kunattix jupax ukhamarakiw vaqueros apsuwayxäna, ukat Sam sat waynax uka suma uñjañ katuqañatakix chiqaparuw congelasïna.
  
  Edimburgo markan thayajj janiw jupanakar sinti llakisiykänti. Juyphi pachax pasawayxänwa, janis primavera ukan chimpunakapax utjkchïnxa, jila parte jaqinakax uka manqhan qhiparañ munasipkakïnwa. Ukampis Sam sat chachan alajjpachankir estanquepanjja, juntʼu umaw utjäna, ukat niyakejjay alcohol umañ horasan jukʼat jukʼat mistutapajj wilap juntʼuchatächïnjja, panpachaniw jan isinïñ munapjjäna.
  
  Nina uñkatasin samarañ uma taypin quntʼatäsaxa, Sam sat chachax jupar yatiyañapatakiw jan pächasis arsutap amuyasïna. Qhiparusti parlañ qalltäna. "Janiw Perdue jan ukax Paddy ukanakat kuns ist"kti, ukampis yaqhip yänakax utjiw jan parlt"añajatak achikt"asiwaykitu ukat nayax ukhamakiw uñjañ munta. Jumax amuyastawa, ¿janich ukhamäki?"
  
  -¿Nayatakïpachati? - Jupaxa samaraña jiskt"äna, wali jani uñkatata Sam tuqita apaqasa.
  
  "Janiwa" sasaw ñikʼutap chʼoqtʼasïna, arupat amuytʼasa, uka warmin amuyatapat muspharata.
  
  "Ukhamaxa, ¿kunatsa uka tuqit jan yatkayäta?" - -sasawa mä ratuki jiskt"äna, muspharasa katuqasa.
  
  Ukat akham sasaw qhanañchtʼäna: "Uñtapjjam, nayatï wakiskaspa ukhajja, mä segundot sapjjasmawa. Ukampis Perdue jupax jichhakamax akax jiwasanak taypinkañapatak mayitu. Juramento lurtwa, munat masija, janitï cremallerampi jan sum amuytʼasis maytʼkitaspa ukhajja, janiw jumat jarkʼkiriskayätti" sasa.
  
  "Ukhamajj ¿khitis yaqha yati?" - Ninax jiskt"äna, jank"akiw uñkatatapax sapa mä juk"a pachax pechopar jaquntatäna uk amuyasïna.
  
  "Ni khiti. Purdue ukat nayakiw yattanxa. Paddy kullakas janiw kuns amuykiti. Perdue chachajj chʼamakan imapjjañajatakiw mayïna, ukhamat jan kuna luratapas kuntï Perdue jilatampi nayampejj lurañ munapkta ukar jarkʼañapataki, ¿yatitati?" jupax kunjamtï amuyki ukhamarjamaw qhanañchäna, llamp"u ñik"utapan machaq tatuaje ukampix wali musphataw jikxatasïna, ch"iqa pechopat mä juk"a patat.
  
  "¿Ukhamajj jupajj nayajj thakin mantaskä sasaw amuyi?" Jupax ñik"utap ch"uqt"asïna, Jacuzzi uksanx jisk"a amparanakapamp ch"allt"asïna, kunawsatix uka tuqit amuyunakap apthapiskäna ukhaxa.
  
  "Janiwa! Janiwa, Nina, janipuniw jumat kuns siskänti. Ukajj janiw yaqhep jaqenakar jaqsuñatakjamäkänti. Ukax taqiniruw jaqunukuñawa, janïr jupar munaski uka yatiyäwinak churañkama. Ukatxa kun lurañsa amtäna uk qhanañchtʼarakiniwa. Jichhax taqi kunatix sapksma ukax Purdue ukax khiti ch"aman jaqin uñch"ukitawa, jupax mä enigma ukhamawa. Aka jaqix pä pachan jakasi, pä uñnaqan pachan jakasi, ukat panpachanx wali jach"a cargonak katuqaraki".
  
  Ukat akham sasaw tukuyäna: "Ukhamajj corrupción toqetwa parlasktanjja" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sasaw achiktʼasïna: "Jïsa, ukampis janiw Perdue chachar jan jitheqtas laykux uka tuqit qhanañchtʼirjamäkti" sasa. "Juk"amp sumaxa, Paddy-t ist"asax juma pachpaw Perdue-r jiskt"asma. Ukatxa janiw juramento pʼakintasax inamayakïkaspas ukham amuyaskäti" sasa.
  
  "Yatitawa, Sam, kimsanix jilpachax uñt"asipxta, awisax reliquias ukanakar thaqhañat jan ukax expedición ukan mä juk"a valorani antiguo adornonak jikxatañat uñt"asipkta uk yatkchiyätsa", Ninax jan pacienciampiw säna, "juma, naya ukat Perdue ukanakax mä equipo ukhamäpxtwa sasaw amuyayäta. " Nayax sapa kutiw kimsa jach"a ingredientes ukham amuyta, constante en los pudín históricos ukanakax aka qhipa maranakanx mundo académico ukar uñt"ayatawa". Ninax jan uñtʼatätap laykuw chuym ustʼayasïna, ukampis jan uñachtʼayañatakiw chʼamachasïna.
  
  "Nina" sasaw Sam-ax wali ch"amampi säna, ukampis janiw mä chiqax churkänti.
  
  "Jichhax paninix mayachtʼasipxirïta ukhaxa, kimsïrix thakinx chʼaxwapuniwa, maynix jan waltʼäwir purispa ukhaxa, mayni paninix kunjamatsa chʼaxwapxi. Janiw yatkti jumanakax uk amuyapxtati. ¿Ukham amuyaraktati?" Sam sat waynar puriñ yantʼkasajj arupajj mayjtʼasïnwa, janis uñachtʼayañjamäkchïnjja, jisktʼapar jan yäqasa jaysani jan ukajj cepillompiw apaqani sasaw wal ajjsarasïna. Inas jupax pä suma sarnaqir chachanakan centro de atracción ukhamäñapatak yatintatächïna, ukampis mayj mayjäpkchisa. Jupatakix wali ch"aman amigonakanïnwa ukat jakäwipat wali ch"ullqhi sarnaqäwi, jiwañar jak"achasiña, jupanakpacha sacrificio ukat chiqa chuymanïñ jupanakkama, ukat jupax janiw pächasiñatak llakiskänti.
  
  Sam jilatajj jachaqtʼasïnwa, ukatwa jupajj samarañapa. Nayranakapan chiqpachapuniw jupan nayranakapar uñch"ukiskäna jan kuna emocional distancia - ukankatapanx - wali kusisitaw jikxatasïna, qawqha qala ajanupas qhiparäna.
  
  Ukat akham sasaw qhanañchtʼäna: "Ukajj wali askitwa uñjasktajja, munasiña" sasa. "Jumax yatisktawa kuntix lurapkta uk yatisax jumaruw turkapxäma, kunatix munat Nina, janiw kuna fucking clue ukax utjkiti kuntix jichhax lurapkta ukxa."
  
  "¿Ukat nayax janiw yanapt"irjamäkti?" - sasaw jiskt"äna.
  
  Ukat jan ajjsarasaw akham säna: "Janiw ajjsarayaskti" sasa. "Ukampis, ukhamäkchisa, niyaw mayachtʼasiñäni. Jumax yatisktawa, nayax yatxatwa Perdue jupax janiw pächaskaniti jumamp chika ukanak yatiyañataki, kunapachatix nayra anunakax jawsañ amtapxitu ukhaxa, mä arunxa" sasa.
  
  "Jïsa, akax nayatakix llakisiñ qalltarakituwa. Uka juiciojj walja horanak nayraw tukuyjjpachäna. Jan ukajj fiestanak lurañan sinti chʼam tukuski jan ukajj amuyapkta ukat sipansa jukʼamp jan waltʼäwinakaniwa" sasaw jupajj ewjjtʼäna. -¡Sam!
  
  Uka pä tuqit amuyt"asaxa, Ninax Sam-an uñkatatapax amuyt"asis sarnaqatap uñjäna ukat jan amuyt"asisaw Ninan cleavage-pan sayt"äna. -¡Sam! Uk jaytapjjam. Janiw uka toqet mayjtʼayañjamäkiti" sasa.
  
  Sam jilatajj uk amuyasaw larusitayna. Inas jikjjatasitapat qʼellqjatäkaspas ukham amuyaschïna, ukampis suerteni warawaranakaparuw yuspäräna, kunattejj janiw kuns amuykänti. "Kunapachasa, janiw nayrax jupanakar jan uñjkaspa ukhamäkiti."
  
  "Inas akax wasitat amtayañataki..." sasaw yant"äna.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Sam, amuktʼasim ukat yaqha umañampiw warjjattʼäta" sasa.
  
  "Jïsa, señora" sasaw uma taypit umamp ch"allt"at, cicatriz janchip apsusin säna. Jupan turnopajj chacha uñnaqapar jachʼañchañatakiw jupar pasaskäna ukhajja, janiw phenqʼaskänti, kunattejj mä qhawqha kutis uka chacha kankañan askinakap kusistʼañatakejj suertenïtap amtasïna. Uka pachanakax janis sinti machaqäkchïnxa, Ninax amuyupanx mä carpeta especial de memoria de alta definición ukanw imasïna.
  
  Bruich jupax punku chiqaruw sayt"asïna, janiw umbral ukar makhatañ munkänti kawkhantix vapor qinayanakax jupar axsarayäna. Uñkatatapax Nina tuqiruw uñch"ukiskäna, nayrïri ukat payïr uñch"ukiwipax janiw mä jach"a, chuyman, q"añu pusinitakjam uñt"atäkänti. Jupajj jukʼampiw qontʼasirïna, kuna claserus qhepüruw saräna, ukat yaqha juntʼu purakapat sipansa, arumatak utap lurañ puedkäna ukhakiw jukʼamp jan lupʼirïna.
  
  "¿Kunas paspacha, Bruich?" Nina kullakajj wali jachʼatwa jisktʼäna, kunjamtï nayrajj arski ukhamarjamaw munasiñampi arjjatäna. "Jutam akharu. Jutaña."
  
  Jupax janiw kuyntkänti. "Ugh, chiqans maldito pusix janiw jumar jutkaniti, idiota" sasaw qhipa horan amukt"atapata ukhamarak luxus ukan llamp"u gurgón ukamp chiqanchasïna. Pusinaka ukat uma tuqit loqhe amuyunakapat chuym ch"allxtataw ukat Sam kutt"aniñap suyt"añat qarjataw amparanakap patat lliphipikir espuma ukar ch"allt"äna, ukat jengibre pusirux mä axsarañ t"ijtäwiruw muspharayäna. Jupar manqhar jaltʼata ukat chaise longue sat manqʼan chhaqhatap uñjañajja, arrepentisiñat sipansa jukʼamp kusiskañänwa.
  
  Perra, manqhankir arupax uka pisinkir uywan sutipxar chiqanchawayi, ukampis Ninax wali larusiñatak jikxatäna. "¡Perdón, Bruich!" - jupax wali jach"a jach"a tukusaw jupar qhipäxan arnaqasïna. "Janiw nayajj uka toqet kuns lurirjamäkti. Jan llakisimti, amigo. Nayax karma chiqpachapuniw jikxatä... umampi, jumar ukham luratamata, munat kullaka."
  
  Sam jupax sala de estar utat t"ijt"asaw patio ukar mistuwayäna, wali kusisitaw uñnaqäna. Chikat qʼumachatäskchïnsa, janiw umañanak warantkänti, amparanakapas vino vaso katjatäkaspas ukham chʼalljjtayatäkchïnsa.
  
  -¡Jach"a yatiyäwi! Paddy sat jilataw jawsäna. Perdue jupax mä condición ukan qhispiyatäna", sasaw arnaqasïna, ukax mä coro de colerat "shut the fuck up, Cleve" vecinos ukanakat ch"amanchawayi.
  
  Ninan ajanupax qhant"äna. -¿Kuna condicionansa? sasaw jisktʼäna, uka complejonkir taqe jaqenakan amuktʼapjjatap jan istʼasa.
  
  "Janiw yatkti, ukampis amuyataxa, kuna sarnaqäwinakatsa parli. Ukhama, uñjtawa, Dr. Gould, kimsïr jiwasax munasini" sasaw Sam jupax yatiyäna. "Ukhamarus yaqha sarnaqäw yatxatirinakax janiw jumar uñtasit jila qullqinïpkiti."
  
  Ninax jachaqt"asisaw nayrar sartäna, burla insulto ukamp sist"asïna, Sam-ar jaltasaw jamp"att"äna kunjamatix jan jamp"att"kataynati uka qhana carpetas ukanakat amuyupan. Jupax wasitat ukan uñt"ayasiñapatakix wali kusisitaw jikxatasïna, ukat janiw uka jaqirux amuyaskänti, jupax compacto patio ch"amaka chiqan sayt"atäskäna, Sam jupax bikinipan encajep jaquntaskir wali munasiñampiw uñjäna.
  
  
  13. 13. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Eclipse sat chʼamaktʼäwi
  
  
  
  Salzkammergut suyunxa, Austria markanxa
  
  
  Joseph Karsten chachan jach"a utapax amukiw sayt"atäna, jach"a jardinanakan ch"usat uñjata, kawkhantix janiw jamach"inakax q"uchupkänti. Panqaranakapas pincelanakapas sapakiw ukat amukiw jardinan jakasipxäna, thayax munkäna ukhakiw sarnaqapxäna. Aka chiqanx janiw kunas utjañat sipansa wali askit uñjatäkänti, ukat Karsten chachan kunatï jupan utjkäna ukanak apnaqañapatakix ukhamarakiw uñjasïna.
  
  Warmipampi pä phuchhapampiw Londres markan qhiparañ amtapxäna, Carsten chachan utapan wali suma uñnaqt"anïtap jaytañ amtapxäna. Ukampirus jubilasxatapatxa wali kusisitaw jikxatasïna, Orden del Sol Negro uka jaljapampix mä amtar purisax mäkiw irpxaruwayäna. Kunjamakitix jupax gobierno británico ukan kamachiparjam lurawayi ukat inteligencia militar ukar internacional ukar irptawayi, jupax MI6 ukanx cargop mantenispawa ukat jan aljañjam yänakap apnaqaspa, relaciones internacionales ukar uñjañapataki, ukax Black Sun ukan qullqichasiwinakaparu ukhamarak amtäwinakaparuw yanapt"aspa jan ukax jark"aspa.
  
  Uka tamax janiw kunakipans jan wali ch"amap chhaqhayawaykiti, Segunda Guerra Mundial qhipatxa, kunawsatix mito ukat leyenda ukan manqha pachapar jaquntatäna, ukat armasirinakatakix mä k"allk"u amtawikiw tukuwayi ukat khitinakatix yaqha yatipkän ukanakatakix chiqpach jan walt"awiruw tukuwayi. David Perdue ukat jupamp chik sarnaqir masinakapar uñtasit jaqinaka.
  
  Purdue markankir tribunalar perdón mayisisa, khititï qhispiwayki ukajj uñachtʼayañapatakiw ajjsaräna, ukatwa Karsten chachajj kuntï qollunkir qollapan santuariopan qalltawaykäna uk tukuyañatakejj mä jukʼa tiempo apstʼasïna. Anqanjja, wali ajjsarkañ urupunïnwa, ukampis janiw sapürunjam amuyaskänti. Intix Salzkammergut qullunakan sapürunjam suma wasar pamparuw qhant"ayäna, quqanakan jach"a alfombrapax ch"uxña ch"uxñaruw tukuyäna, dosel quqanakan manqhankir esmeralda ukar uñtasita. Karsten markankir señoranakajj austria markankir wali suma uñnaqtʼanak jaytasajj arrepentisipjjäna, ukampis uka cheqan natural suma uñnaqtʼapajj kawkhantï Joseyampi masinakapamp sarapkäna uka cheqanjja, janiw kʼajkirïkänti, ukatwa Salzkammergut sat suma cheqar visittʼañakis wakisïna.
  
  "Janiw mä posición pública ukankaskäyät ukhax naya pachpaw uk luraskä" sasaw Karsten-ax silla de césped-at säna, escritorio teléfonop katxarusa. "Ukampis pä urut Londres markar kutt"añajawa, Hebrides ukan lanzamiento ukat amtäwinakap yatiyañataki, Clive. Mä qhawqha tiempojj janiw Austria markar kuttʼkäti. Jan uñjata taqe kun lurañ yatipki uka jaqenakaruw munta, ¿yatitati?"
  
  Uka jawsirin jaysäwip istʼasaw pʼeqep chʼoqtʼasïna. "Waliki. Kunawsatix jaqinakamax misión tukuyapxani ukhax nanakampiw aruskipt"apxasma. Yuspajarapxsmawa, Clive" sasa.
  
  Jupax jaya pachaw mesa taypit uñch"ukisïna, kawkhantix suertenitayna uka suyun yatxatasa, kunapachatix jan q"añuskir Londres markar jan ukax Glasgow markar sarañax wakiskänti.
  
  "Janiw juma laykux taqpach chhaqhaykäti, Perdue. Nayan identidadjat amuktʼañ amtasksta jan ukajj jan amuktʼañ amtasksta ukhajja, janiw khuyaptʼayaskätamti. Jumax mä q"ipitawa ukat tukuyañamawa. Taqiniruw tukuyapxañama" sasaw nayranakapamp utapar muyuntat jach"a janq"u tapani qalanak uñjasax jisk"at arsüna. Quqan qhuru qalampi ukat jan tukuskir ch"amakampiw nayranakap samarañ tukuyäna, ukat lakapax venganza arunakampiw khathatirakïna. "Taqi mayniw sutix uñt"apxi, ajanux uñt"apxi, mamajar jiwayapxi ukat kawkhans jamasat imantasipxäna uk yatipxtawa... taqiniw uka tuqit juchañchapxirista... ¡taqiniw tukuyapxañama!"
  
  Karsten chachajj lakap chʼoqtʼasïna, kuna arutï jaltkäna uk amtasisa, kunjamtï jupajj ajjsarirïkäna ukhama, taykapan utapatjja, kunapachatï Oban markankir chachanakajj David Perdue sat chachar amparapat apsuñjam uñstapkäna ukhajja. Wali valorani yänakapajj común markachirinakaruw purini sasin amuyañajj wal colerayäna, jachʼa jachʼa tukuñaparuw jan waltʼayäna, ukat jan ina chʼusat jan walinak lurañsa aptʼasïna. Jichhakamax taqi kunas tukuyatäñapänwa. Jan ukasti, jan waltʼäwinakapajj uka jan waltʼäwinakampiw pä kuti jiljjattäna.
  
  "Tata, David Perdue tuqit yatiyäwi" sasaw Nigel Lime yanapiripax patio punkut yatiyäna. Karsten chachajj uka chachar uñkatañatakejj kuttʼañapänwa, ukhamat uka muspharkañ wakiskir temajj cheqapunit uñachtʼayatäpachati janicha uk yatiñataki.
  
  Jupajj akham sänwa: "Muspharkañawa" sasa. "Uka toqet jisktʼasiskayätwa, Nigel."
  
  Nigel jilatajj wal muspharayi, ukat mallat lurat patioruw saräna, ukanjja Karsten jilatajj té umaskäna. "Walikiwa, inas psíquico ukhamästa, tata" sasaw jachaqt"asïna, carpeta amparapamp katxarusa. "Comité Judicial ukax Glasgow markankapxañamatakiw mayipxi, ukhamat mä confesión de jucha firmapxañamataki, ukhamat Gobierno de Etiopía ukat Unidad de Delitos Arqueológicos ukanakax Perdue tatan juchañchäwip mayjt"ayañatak nayrar sartapxañapataki".
  
  Carsten chachajj Perdue sat chachar mutuyañwa wal munäna, jupa pachpas uk phoqañ munaspäna ukhasa. Ukampis inas suytʼatapajj nayra tiempon vengasiñ suytʼäwipan sinti qhoru ukhamächïna, kunattejj kuna castigotï yatiñ munkäna uk yatisajj jankʼakiw aynachtʼäna.
  
  "Ukhamaxa, ¿kuna sentenciapaxa?" sasaw Nigel jilatarojj jisktʼäna. "¿Kunsa yanaptʼapjjañapa?"
  
  "¿Quntʼasiristti?" - Nigel jupax jiskt"asiwayiwa, Karstenan iyaw sañapataki. Jupax expediente ukax mesa patxaruw uchatayna. "David Perdue jupax mä acuerdo de pleito ukaruw puri. Mä juk"a arumpixa, qhispiyasiñap mayjt"ayañataki..."
  
  "Liwirtara?" Karsten jilatajj arnaqasïna, chuymapajj machaq colerasiñampiw wal thuqtʼasïna. "Kuna? ¿Janit carcelar jistʼantatäñapatak juchañchatäski?"
  
  Nigel jilatajj sumakiw akham säna: "Janiwa, tata, ukampis kunanaktï jikjjatapkäna ukanakat mä jukʼa qhanañchtʼapjjäma" sasa.
  
  "Aka istʼañäni. Mä jiskʼa ukat jan chʼamäki ukanak lurañamawa. Nayax kunatï wakiski ukanak yatiñ munta" sasaw Karsten jilatax qhuru arsüna, amparanakapas chʼallxtasaw lakapar copa apthapïna.
  
  Nigel jilatajj akham sänwa: "Chiqansa, tata" sasaw satayna, ukat jefepamp colerasiñapjja, jan sinti llakisiñap qhepatwa imantasïna. "Mä juk"a arumpixa" sasaw jan amuyt"asis säna, "Perdue tatax Etiopía markan arsutapat jan walt"awinak pagañ amtawayi, ukat reliquia ukax kawkhantix apsuwaykän ukaruw kutt"ayañatak iyaw satayna, uka qhipatxa, chiqans, janipuniw Etiopía markar mantañapatak jark"atäni wasitampi."
  
  "Suytʼam, ¿ukakïpachati?" Karsten chachajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna, ajanupajj jukʼat jukʼatwa jukʼamp morado colorar tukuwayjjäna. "¿Jupar sarnaqañapatak jaytapjjaniti?"
  
  Karsten chachajj aynachtʼata ukat atipjatapat wal juykhüna, ukatwa yanapiripan ajanupan sawkasir uñnaqap jan amuyaskänti. "Nayatï ukhamächi ukhajja, tata, jumajj uka toqet wali askit uñjkasmas ukhamawa" sasa.
  
  -¡Janiwa lurañjamäkiti! Carsten jilatajj kunkapar qʼomachasaw arnaqasïna. "Jupax qamir sallqjiriwa, taqi kuns pagaraki, jach"a sociedad ukarux encantadora ukhamat juykhuptañapataki jan wali lurawinakaparu. Chiqansa, kunapachatï ukham jaqinakax mä sanu iwxtʼampi ukat mä qullqimpi saraqapxi ukhaxa, walpun chuym ustʼayasta. Aka jaqix millonario ukhamawa, ¡Lime! Qullqipax janiw sapürus qhispiykaspati sasaw yatichañapa. Aka chiqanx mä jach"a askiw jupar yatichañataki - ukat jupar uñtasit sepultura lunthatanakan akapach... jupanakax chiqapar uñjatäpxani, mutuyatäpxani! Ukat ¿kunsa amtapxi? Jupajj coleratatwa tʼijtʼaskäna. " ! ¡Jesucristo! !"
  
  Nigel Lime jupax uka tirade ukax tukusiñap suyt"askäna. MI6 ukan colerat irpiripar jark"añax janiw kuna askïkänti. Kunawsatix Karsten, jan ukax Carter tatax kunjamtï jan amuyt"asir subordinados jupar sapxirïna, jupax rant ukanak tukuyatapat yatxatäna ukhax Nigel jupax juk"amp jan munat detalles jefepar apsuñ atina. Jupajj wali amuyumpiw expedientejj mesa patjjar jaqontäna. "Ukat jankʼakiw aka firmañamatak munta, tata. Jichhürunakanjja, firmamamp chikaw mensajero toqet comité ukar apayapjjañapa" sasa.
  
  "Kunasa akaxa?" Karstenan jachaqt"at ajanupax khathatitaynawa, kunatix David Perdue tuqit ch"amanchatapanx yaqha jan walt"äwiw jikxatasïna.
  
  "Perdue chachan mayitapar tribunalankirinakat maynïrix Edimburgo markan yänakap jan kamachirjam katuntatätapawa, tata", sasaw Nigel chachajj qhanañchtʼäna, Carsten chachan yaqha chʼakhanakapatak wakichtʼaskäna ukhajja, chuymapan llaktʼasitaw jikjjatasïna.
  
  "¡Aka yänakajj mä razonatwa katuntatäpjjäna! ¿Kunas taqi qullan sutipxarux aka urunakanx jilïr irpirinakampix lurasiski? Jan chiqaparu? Ukhamat mä jaqix MI6 ukar interesata asuntos militares internacionales ukanakamp chikt"atax arsutawa kunawsatix jan yatxatañax luraskiti kunatix utjki ukanakxa?" -sasawa arnaqasïna, porcelana copa p"akjasa, hierro forjado mesa patxaru ch"allt"asa.
  
  "Tata, MI6 yapuchirinakax peinado estancia ukarux kunayman juchañchawinak thaqhapxi ukatx janiw kunas jikxatapkiti espionaje militar jan ukax adquisición ilegal de cualquier objetos históricos, religiosos jan ukax yaqha ukham uñt"ayañataki. Ukatwa, Raichtishousi jaqin qhispiyasiñap jark"añax janiw askïkänti ukatx jan kamachirjam uñjatäna kunatix janiw kuna chimpunakax utjkänti jiwasan arsutanakasar yanapt"añataki", sasaw Nigel jupax qhan qhanañcht"awayi, janiw Karsten tiranico ukan lik"i ajanupax ch"allxtayañapatak jayskänti, kunawsatix jupax jan walt"awinak qhanañchkäna ukhaxa. "Akax mä escritura de liberación ukawa, ukax firmañamawa Wrichtishousis ukax dueñopar kutt"ayañataki ukhamarak taqi kamachinakax contrario ukar kutt"ayañataki, Lord Harrington ukat Parlamento ukan irpirinakapax sapxiwa".
  
  Karsten jilatajj wal colerasïna, ukatwa jaysäwinakapajj llampʼu chuymanïna, sallqjañjam samarañänwa. "¿Autoridadan jan yäqatäkti?"
  
  Nigel jilatajj akham sänwa: "Jïsa, tata" sasa. "Ukham axsararaktwa."
  
  Karsten jilatajj amtanakap jan phoqasitapat wal colerasïna, ukampis taqe ukanakat profesionaläkaspas ukham tukuñwa munäna. Nigel chachajj wali yatiñan jaqënwa, ukat Karsten chachajj kunjamsa uka jan waltʼäwit uñjasïna uk yatispäna ukhajja, inas David Perdue sat chachampi chiktʼatapat sinti qhantʼayaspäna.
  
  "Ukhamajj mä pluma churapjjeta" sasaw säna, ukat janiw chuymapan thaya thaytʼanitapat kuna chʼamas uñachtʼayañ munkänti. Kunjamakitix Carsten jupax Raichtisusis jupar nemesis ukar kutt"ayañatak orden firmawayi, ego ukax mä ch"axwawimp t"unjataw uñjasiwayi, wali amuyump uñt"ayat amtanakaparux, waranq waranq euros ukjaw qullqix munasïna, ukat mä jan ch"aman p"iqinchirjamaw jaytawayi, mä organizacionan jan ch"aman ch"amanïñapataki.
  
  "Yuspära, tata" sasaw Nigel-ax Karsten-an khathatit amparapat pluma katuqasa säna. "Jichhüruw aka apayanipxä, ukhamat archivox jiwasan tukuyan jist"antatäñapataki. Abogadonakajajj Etiopía markan kunanakatï pasaski ukanak yatiyapjjani, reliquiapajj cheqapar kuttʼayañkama".
  
  Karsten jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna, ukampis Nigel chachan arunakap janiw istʼkänti. Taqi kuns wasitat qalltañ suytʼäwikiw jupatakix amuyasïna. P"iqip q"umachañ yant"asax kawkhans Perdue-x taqi reliquianak imatayna, ukanakx jupax Karsten-ax Edimburgo markan propiedad ukan jikxatañ suykäna uk amuyt"añ yant"äna. Ukampirus llakisiñawa, jupax janiw Purdue ukan taqpach yänakap thaqhañatak kamachix phuqhañjamäkänti kunatix ukax Orden del Inti Ch"iyara ukan apthapit yatxatäwinakarjamaw lurasispäna, uka tamax janiw utjañapäkänti ukat juk"ampirus janiw apnaqatäñapäkänti Oficina de inteligencia Militar Reino Unido ukan jilïr irpiripawa.
  
  Kuntï cheqäskatap yatkäna ukajj jupa pachpatakiw imañapäna. Perdue jupax janiw katuntatäkaspati kunatix nazis ukan wali aski tesoros ukat artefactos ukanakap lunthatasitapata kunatix uñt"ayasiñax Black Sun ukarux jan walt"ayaspawa. Karstenan p"iqipax taqpach ch"amampiw irnaqaskäna, taqi ukanak muyuntañatakiw ch"amachasiskäna, ukampis pachpa jaysäwiw taqi tuqit jutäna - Perdue jupax jiwañapänwa.
  
  
  14. 14. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  A82.Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  
  
  Oban (Escocia) quta thiyankir Oban markanx Nina-n utapax ch"usat qhiparäna, kunawsatix Perdue-x machaq excursión ukar sarañatak sarañ amtkän ukhaxa, jichhakiw kamachinak tuqit jan walt"äwinakap uñjäna. Oban markan jakañax jan jupampïskakïnwa, ukampis ukankir walja jaqinakaw jupat wal munasipxäna. Mä q"añuskir secuestro jan walt"äwix mä qawqha phaxsi nayraw titulares locales ukar uñt"ayasïna, uka establecimiento ukax kusisit samarañ utar kutt"awayxi.
  
  Dr Lance Beach ukat warmipampix Glasgow markan mä qullañ conferencia ukar wakicht"asipkäna, uka tantachäwinakat maynïrix khitis yati khitinakas ukat khitis isimp isthapt"asipxi ukax chiqpach qullañ yatxatäwit sipanx juk"amp wakiskiriwa jan ukax yant"äw qullanak churañat sipanx juk"amp wakiskiriwa, ukax wali wakiskiriwa uka tuqin nayrar sartañataki.
  
  Sylvia Beach chachajj akham sasaw chachapar amtayäna: "Qhawqsa ukanak jiskʼachaskta uk yatisktawa" sasa.
  
  "Yattwa, munat kullaka" sasaw jaysäna, machaq zapatonakap lanat lurat thiya calcetinakapar uchañ chʼamachasisajj ñikʼut mururasïna. "Ukampis nayax rasgos especiales ukat inclusión especial ukatakikiw uñjapxitu, jupanakax utjatax yatipxchi ukhakiw uñjapxitu, ukat jupanakax utjatax yatipxañapatakix uka fijados casos ukanx ajanuj uñacht"ayañaw wakisi".
  
  "Jïsa, yattwa" sasaw jaljtat lakapat jachäna, lakap jistʼarasaw parläna ukat rosa rocía sat labial uchasïna. "Janiw kuntix qhipa kutix lurapkta uk luramti, sarxañkamax aka wallpa uywañ utampiw jaytapxita. Ukat janiw jaya tiempo qheparañ munkti" sasa.
  
  "Qillqata". Lance Beach sat doctorax mä jachaqtʼasiw falsificäna, kunattix kayunakapax machaq qʼara botas ukan chʼallxtasïna. Nayrajja, janiw warmipan llaktʼasitap istʼañatakejj paciencianïkaspänti, ukampis secuestrapkäna ukhajj jiwañap ajjsarasajja, warmipan ukankatapatjja, taqe kunat sipansa jukʼamp valoranit uñjañwa yateqäna. Lance chachajj janipuniw mayampsa ukham jikjjatasiñ munjjänti, warmipar jan mayampsa uñjjjäti sasaw ajjsaräna, ukatwa kusisitaw mä jukʼa llaktʼasïna. "Janiw jaya tiempo qheparapkäti. Nayax arsuwayta".
  
  "Imill wawanakax domingo uruw kutt"anipxani, ukhamax mä juk"a nayraqat kutt"anxañäni ukhax mä arum chikat uruw jiwas pachpatak utjani" sasaw arsüna, ukat jank"akiw espejot kunjamsa jikxatasïna uk uñch"ukisïna. Qhipäxapanxa, ikiñanxa, arunakapamp jachaqt"asir uñjäna, mä amuyt"awimpi, "Hmm, ukax chiqawa, señora Beach".
  
  Sylviax jachaqt"asisaw pendiente clavija ch"iqa lóbulopar uchatayna ukat jank"akiw uñch"ukisïna kunjams jayp"u isimp uñtasi. Jupax pachpa suma uñnaqt"anïtaparux iyaw sasaw p"iqip ch"allxtayäna, ukampis janiw sinti jaya pachax reflexionap uñch"ukkänti. Ukax kunats nayrïr kutix aka monstruo ukan secuestratäna uk amtayäna - Dr. Nina Gould ukar uñtasitapa. Ukhamarakiw jisk"a uñnaqapax ukat ch"amaka cerraduranakapax khitirus sallqjaspawa, khititix uka pä warmir jan uñt"ki ukaru, ukat juk"ampirus Sylvia kullakax niyaw Ninan nayranakapar uñtasitäna, jan ukasti, Ninan chocolate nayranakapat sipanx juk"amp jisk"a uñnaqani ukat ámbar coloranirakïnwa.
  
  "¿Wakichtʼatätati, munasiña?" Lance jilatajj jisktʼäna, kuna jan wali amuyunakatï warmipar sinti jaya tiempo uñchʼukkäna ukhajj tʼaqhesiyaskäna ukanak chhaqtayañ suytʼasa. Jupajj atipjänwa. Mä jisk"a jach"a jach"a tukusaw uñch"ukiñ atipt"äw sayt"ayäna ukat jank"akiw bolsapa ukat abrigop apthapisïna.
  
  "Sarañatakix wakichtʼatäxtwa" sasaw wali chʼamampi qhanañchäna, chuymapan sum jakasitapat kuna pächasiñanaksa apanukuñ suytʼäna. Ukat janïr yaqha aru arskasaxa, wali suma chuymampiw cuartot mistuwayxäna ukat pasillot saraqasaw nayrïr punkunkir pasillo tuqir sarawayxäna.
  
  Uka arumax wali ajjsarkañänwa. Jupanak patat qinayanakax titanes meteorológicos ukan jach"a jach"a tukuñanakap umamp chhaqhayapxäna ukat rayas eléctricas ukanakax estática azul ukamp ch"amakt"ayapxäna. Jallux walpun purïna ukat thakip mä jawiraruw tukuyäna. Sylvia kullakajj uma taypit jaltawayjjäna, ukajj zapatonakapas wañtʼkaspa ukhama, ukat Lance jilatajj uka jachʼa paraguas pʼeqep patjjar katjjaruñatakikiw qhepäjjat saräna . "¡Suyt"am, Silla, suyt"am!" - sasaw jach"at arsüna, kunawsatix jupax jank"akiw brolly ukan tapapat mistuwayxäna.
  
  "¡Jank"aki, k"achat k"achat huelga!" - jupax jisk"achasïna ukat auto punkuruw amparap luqtäna, ukampis chachapax janiw k"achat k"achat sarnaqatapat sawkasiñ munkänti. Autopankir inmovilizador sat aparatompiw chʼalljjtäna, janïr jistʼarkipanwa taqe punkunakap llawintäna.
  
  Ukat larusisaw jachʼañchasïna: "Janiw khitis mando a distancia aptʼatäki ukajj jankʼak sarañapäkiti" sasa.
  
  -¡Punku jist"arañamawa! - jupax ch"amanchasïna, jupamp jan larusiñataki. Ukat akham sasaw ewjjtʼäna: "Chuymajajj qʼañuchatäniwa" sasa. "Ukat jan amuytʼasir chachäkasmas ukham amuyapxani, ukatwa jan wali qullirïkasmas ukham amuyapxani, ¿yatitati?"
  
  Chiqpachansa ñikʼutapsa maquillajepsa tʼunjañat llakisiñ qalltäna ukhakiw punkunakax jistʼarasïna, ukat Sylvia kullakax wali llakitaw autot jaltawayxäna. Mä qhawqha tiempotjja, Lance jilatajj autot qheparuw mantasajj auto qalltäna.
  
  "Jichhax jan sarkañäni ukhaxa, chiqpachansa qhiptʼañäniwa" sasaw ventananakat chʼamaka ukat jan pampachir qinayanak uñkatasax arsüna.
  
  "Jichhax juk"amp jank"akiw uk lurañäni, munat kullaka. Jayp"urux 8 jayp"u pachakiw purini" sasaw Sylviax säna.
  
  "Jïsa, ukampis aka pachampixa maldito juk"ampiruw sarani. Nayax sapxsmawa, janiw kunas sumäkiti. Civilización ukar purisax Glasgow markan trafico ukanakat janiw arsuñax wakiskiti" sasa.
  
  "Ukhamawa" sasaw jachʼat arsüna, pasajeronakan asientopan espejop jaqontäna, ukhamat mä qhawqha rimel fugas ukar llamktʼañataki. "Janiw sinti jankʼak auto apnaqañamäkiti. Janiw wali wakiskirïkiti, auton accidentasisa jan ukax ukham yaqha ukhamanakan jiwañasataki" sasa.
  
  Reverso qhananakax jallu pachan qhant"ir warawaranakjamaw uñtasïna, kunawsatix Lance jupax BMW uka jisk"a thakhit jach"a thakhinjam irpäna, pä horanak sarañ qalltañataki, Glasgow markan mä coctel de élite ukar sarañataki, ukax Sociedad Médica de Escocia ukan wakicht"atawa. Qhepatjja, autojj sapa kuti muytʼkäna ukat frenatäkipan wali amuyump irnaqtʼasajja, Sylvia kullakajj qʼañut lurat ajanupar qʼomachañwa atipjäna, ukat wasitat suma uñnaqtʼanïñwa atipjäna.
  
  Kunjamakitix Lancex janiw A82 uka thakhinjam sarañ munkänti, ukax pä utjki uka thakhinak jaljayi, jupax janiw juk"amp jaya thakhinak sarañx atipkänti kunatix qhipt"añaruw puriyaspa. Jupax Paisley markar pasañapatak wali axsarkañ jach"a thakhiruw kutt"añapäna, kawkhantix secuestradores ukanakax warmiparux janïr Glasgow markar apatäkasax imasipkäna, taqi chiqanakat sipansa. Ukaw chuym ustʼayäna, ukampis janiw uka tuqit parlañ munkänti. Sylviax janiw aka thakhinjam sarawaykiti, kunawsatix jan wali jaqinakamp chika jikxatasitayna, jupanakax janiw mayamps familiapar uñjxäti sasaw amuyayapxäna.
  
  Inas jan kuns amuytʼkchiti, jan ukasti kunatsa uka thak ajlliwayta uk qhanañchtʼkäti. Inas jupax amuychispa, sasaw Lancex Parque Nacional Trossachs uksar autot sarasipkäna ukhax chuymapan amuyt"äna. Ukampis amparanakapajj volantet wali chʼamampiw katjjatäna, ukatwa amparanakapajj chʼamaktʼjjäna.
  
  "¿Kunas jan walïki, munasiña?" - sasaw mä akatjamat jiskt"äna.
  
  "Janiw kunas" sasaw jan amuytʼasis säna. "Kunata?"
  
  "Jumax tensión ukham uñnaqtʼanïtawa. ¿Aka perra ukamp saräwix wasitat jakt"añaxa sasin llakistati? Chiqansa, akax pachpa thakhiwa" sasaw Sylviax jiskt"äna. Jan kuns lurasaw arsüna, Lance jilatajj niyaw samarañ qalltäna, ukampis chʼamäñapänwa, ukat ukajj juparuw llakisiyäna.
  
  "Chiqpachansa, chiqpachansa uka tuqit llakisiyätwa" sasaw amparanakap mä jukʼa flexionasax säna.
  
  "Walikiwa, ¿janich ukhamäki?" Ukat samarañapatakix thixniparuw amparamp luqxatäna. "Walikisktwa. Aka thakhix sapa kutiw akankxani. Janiw jakäwijanx ukat jithiqtkiristti, ¿yatitati? Taqi kunatix lurañjamäki ukax jumamp chikaw aka t"ijt"askta, janiw jupamp t"ijt"askta sañakiw wakisi" sasa.
  
  "Ukhamajj ¿janit aka thakijj ajjsarjjänti?" sasaw jiskt"äna.
  
  "Janiwa. Jichhax mä thakhikiw ukat nayax chachajampiw jikxatastxa ukat janiw mä psico perra ukhamäkti. Ukax kunatix nayax axsarañax utjkitu ukaruw axsarañ uñt"ayañaxa", sasaw llakit amuyt"ayäna. "Janiw thak ajjsarkiristti. Thakhixa janiwa kuna jan walt"aykituti, janirakiw manq"at awtjata, janirakiw ñanqhachkituti, ¿janich ukhamäki?"
  
  Lance jilatajj wal muspharasajj warmipar uñkatasaw wali muspharat uñchʼukïna. "Yatitawa, Cilla, ukax chiqpachansa wali suma uñakipañatakiwa. Ukat ukax wali amuyt"atawa".
  
  Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Walikiwa, yuspärsmawa, doctora. "Dios, ñik"utajax mä amuyuniwa. Punkunakax wali jaya pachaw jist"antat jaytawayta. Umajj estilojaruw tʼunjawayitu sasaw amuyta" sasa.
  
  "Jïsa" sasaw llampʼu chuymamp iyaw säna. "Ukajj umapunïnwa. Ukhampuni."
  
  Jupajj janiw kuntï siskäna uk istʼkänti ukat wasitatwa uka jiskʼa espejo apsuwayjjäna, ajanupar enmarcañatak jaytkäna uka pä ñikʼutap kuttʼayañwa wal chʼamachasïna. "Qullan santunaka...!" - Jupaxa colerata jach"at arsüna, asientopanwa kutt"äna qhipäxa uñkatañataki. "¿Aka idiota linternanakapampi iyaw sasmati? Janiw mä maldito kuns espejot uñjkti" sasa.
  
  Lance chachajj retrovisor uñkatasaw uñchʼukïna. Qhepäjjat saraskäna uka auton faronakapan chʼalljjtayir qhanapaw nayranakap qhantʼayäna ukat mä jukʼa tiempojj juykhuptayarakïnwa. "¡Suma Dios! ¿Kunsa jupajj auto apnaqi? ¿Ruedanakan mä farojj utjiti?
  
  Ukat akham sasaw ewjjtʼäna: "Kʼachat kʼachat munat jilata, pasañapatak jaytam" sasa.
  
  "Niyaw wali k"achat autot saraskta, janiw pachapar fiestar puriñjamäkiti, munat kullaka" sasaw arsusïna. "Janiw uka asnurux qhiptʼayañap jaytkäti. Nayax juparux mä juk'a qullanak churarakï -sasa.
  
  Lance chachajj espejop askichäna, ukhamat qhepäjjapankir auton rayonakapajj jupar cheqak uñstañapataki. "¡Kuntï doctorax siski ukhama, idiota!" Lancex wali jach"at arsüna. Auto apnaqerejj nayranakaparuw mä qhana qhantʼayasïna ukat qhepat jan kuna jan waltʼäwin qheparjjäna uka qhepatjja, autojj jukʼampiw jukʼampi jukʼampi jukʼampi sarawayjjäna.
  
  Sylvia kullakajj akham sasaw sawkasïna: "Inas galés jaqëchïna. "Janiw jach"a vigas ukanakap uchatätap amuyaskchïnti".
  
  "Dios, ¿kunjamarak uka maldito faros autojan pinturap phichhantatap jan amuyaspasti?" Lance jilatajj jachaqtʼasïnwa, ukatwa warmipajj larusitayna.
  
  Oldlochley chachajj jichhakiw jupanakar antutäna, kunattejj amukiw sur toqer kayuk sarapjjäna.
  
  "Jichha jayp"ux juk"a thakhinak utjatapatx wali kusisitaw muspharta sañajawa, jueves urutakis ukhamaraki", Lancex A82 thakhin jank"ak sarapkän ukhax arsuwayi.
  
  "Ist"am, munat kullaka, ¿mä juk"a llamp"u chuymanïsmati?" - Sylvia kullakaxa achikt"asïna, jan walt"ayata jaqina ajanupa jupa tuqiru uñtasa. "Nayax axsarañjamawa".
  
  "Janiw walïkiti, munasiña" sasaw Lancex jachaqt"asïna.
  
  "Janiwa, chiqpachansa. Aka chiqanx juk"amp ch"amampiw jallux purini, ukat nayax amuyta jan trafico utjatapax mä juk"a pachax juk"amp juk"ampiruw puriyistu, ¿janich ukhamäki? ".
  
  Lancex janiw ch"axwañjamäkänti. Jupajj cheqapuniw säna. Jupanakan qhipäxankir automp juykhuptayasiñax Lancex maníaco velocidadap jan chhaqhañapatakix q"uma thakin juk"amp jan walt"ayaspawa. Sylvia kullakajj uka mayitapajj janiw jan amuytʼasirïkänti, ukwa iyaw sañapäna. Jupax wali juk"ampiw juk"ampi juk"ampi.
  
  "Kusisita?" sasaw jisktʼäna.
  
  Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Jïsa, yuspärapjjsmawa. "Nervionakajatakix jukʼamp askiwa".
  
  "Ukat ñikʼutamax waliptawayxarakispa ukhamawa" sasaw larusitayna.
  
  "¡Lance!" - jupax mä akatjamat arnaqasïna kunatix maquillaje espejox chuymapan sarnaqir auton axsarañ uñacht"ayäna, loco ukhamaw nayrar sartawayi. Mä juk"a qhanancht"asaxa, autox janiw Lance-rux frenonak ch"allt"ir uñjkataynati ukat janirakiw umamp phuqhantat thakinx pachapar juk"amp juk"aptayañjamäkänti sasaw amuyäna.
  
  -¡Jesusa! Lancex qhananakax juk"amp jach"aptatap uñjasax jach"at arsüna, wali jank"akiw jak"achasïna, janiw ukanakat jark"aqasiñataki. Jupanakajj chʼamap apthapiñakiw lurapjjañapäna. Instintoparjamaxa, Lancex warmipan nayraqataparuw amparap luqxatäna, ukhamat uka ch"axwäwit jark"aqañataki. Kunjamtï mä llijulliju llijullijux qhantʼki ukhama, qhipäxankir faronakax chʼuqtʼir faros ukanakax ladoparuw jaltxapxäna. Jupanakan qhipäxankir autox mä juk"a jaltxataynawa, ukampis chiqap qhanampiw ch"allt"äna, ukat BMW ukax asfalto lliphipir jan walt"ayasaw muyuntäna.
  
  Sylvia kullakajj jan suytʼat arnaqasitapajj metalanak tʼunjata ukat vidrio pʼakjata cacofonía ukanwa umamp chhaqtjjäna. Lance ukat Sylvia panpachaniw jan controlatäki uka autopan usut muyuntatap amuyasipxäna, kunattix janiw kunas uka jan waltʼäwi jarkʼaqañatakix lurañjamäkänti. Ukampis pantjasipxäna. Mä chiqan thakhinjam sayt"asipxäna, mä franja sallqa quqanaka ukat ch"uxña quqanak taypin A82 autopista ukat Loch Lomond ch"iyar thaya uma taypin.
  
  "¿Walikïsktati, munat kullaka?" - Lancexa jani ch"amanïsa jiskt"äna.
  
  Pʼakjata nayrapat chhuxriñchjasiñampiw akham säna: "Jakaskaktwa, ukampis kunkajaw jiwayaskitu" sasa.
  
  Mä qhawqha tiempojj jan kuns lurasaw tʼiju tʼiju tʼiju tʼijunakan qontʼasipjjäna, jallujj metalar wal thuqtʼaskäna uk istʼapjjäna. Panpachaniw airbags ukanakamp wali jarkʼaqatäpjjäna, cuerpopan kawkïr partenakapas wali sum irnaqtʼaski uk yatiñatakiw chʼamachasipjjäna. Lance Beach sat doctorampi Sylvia esposapampejj janipuniw suyapkänti, qhepäjjankir autojj chʼamaka taypin jankʼak saraspa, jupanakar cheqak saraskäna.
  
  Lancex Sylvia kullakaruw amparat katxaruñ yant"äna, kunatix saxra faros ukanakax qhipa kutiw juykhuptayäna ukat wali ch"amampiw ch"allt"äna. Uka jank"a thakhix Lance-n amparap ch"iyjatayna ukat panpachan ch"iqa ch"akhanakap ch"iyjatayna, ukat autopax quta manqharuw khitäna kawkhantix ataúd ukar tukuñapäna.
  
  
  15. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Ukax mä juk"a pachanakanwa
  
  
  Reichtisusis markanx nayrïr kutiw mä marat jilaw chuymax wali jach"apunïnwa. Perdue jupax utaparuw kutt"awayxäna, mä gracioso despedida ukampiw chacha warminakax utap katuqapxäna, kunapachatix MI6 ukat jan sinti khuyapt"ayasir irpiripan khuyapayasiñapankkäna, pä chuyman Joe Carter. Kunjamakitix Purdue ukax profesores académicos, empresarios, curadores ukat donantes internacionales ukanakatakix jach"a fiestas ukanakar subvencionanakapar jaquntañ munapkän ukhamarakiw aka kutix juk"amp jisk"a yänakax mayitäna.
  
  Mä histórico mansión ukan teja manqhan jachʼa fiestanak lurañ urunakatpachaw Perdue chachajj amuytʼasiñajj wakisi sasaw yateqäna. Uka tiemponjja, Orden del Sol Negro ukar uñtasita ni sucursalanakapas janiw jichhakam jikiskänti, ukampis qhepat uñakiptʼasajja, jan amuyasisaw walja miembronakapampejj sum uñtʼasïna. Ukampirus mä jan wali lurawix juparux taqpach ch"amakt"ayataw uñjasiwayi, kunatix taqi uka maranakanx mä anatt"ir jaqikïskänwa, nayra sarnaqäwinakat wali aski yänakar munasiri.
  
  Mä jan walt"ayir organizacion nazi ukar chuymacht"añ yant"atapax, jilpachax ego ukar amparamp luqxatañataki, Deep Sea One, plataforma petrolera offshore ukax Mar del Norte uksanx wali llakitaw tukuwayi. Ukanwa, kunapachatix Lanza del Destino lunthatasïna ukat jaqit sipan juk"amp jaqir uywañ yanapt"äna, ukatw nayraqat kayunakap kayunakap takxatäna. Uka chiqatx kunaymaninak juk"amp jan walt"ayasxäna, Perdue-x aliado-t mä jan walt"äwir tukuñkama, qhipharux Black Sun-an ladopan jach"a ch"aphir tukuñkama.
  
  Jichhax janiw qhipäxar kutt"añax utjkänti. Janiwa kutt"ayatäkiti. Janiw qhipäxar kuttʼañax utjkiti. Jichhax Perdue jupax taqi kunatix lurañjamäki ukax sistematicamente taqi siniestra organizacionankirinakar chhaqtayañakïnwa, ukhamat wasitat jan kuna usun jaqinak nayraqatan uñstañapataki, jan axsaras amigonakapar ukhamarak irnaqirinakapar jiwayañkama. Ukat aka juk"at juk"at chhaqtayañax wali amuyumpi, sutil ukhamarak método ukarjam lurañaw wakisïna. Janiw kunas jupanakarux t"unjañapäkänti jan ukax ukham uñtasita, ukampis Perdue jupax qamirïnwa ukat yatiñanirakïnwa, uka pachan jiwayir armas ukanakamp maynit maynikam khuchhuqañataki - tecnología, medios de comunicación, legislación ukat chiqans ch"aman Mammon.
  
  Sam ukat Nina autot saraqapkäna ukhajja, Perdue jilatajj akham sasaw sawkasïna: "Doctor, walik kuttʼanjjtajja" sasa. Jichhak muyuntat chimpunakax wali uñjasiwayiwa kunatix Purdue ukan yaqhip agentenakapamp irnaqirinakapampix muyuntat sayt"asipxäna, MI6 ukan puestonakapat mistxañapataki ukhamarak mä juk"a pachatak dispositivos de inteligencia ukat autos ukanakap apsuñapataki. Perdue-n Sam-ar jak"achasiñapax Nina-rux mä juk"a mayjt"ayäna, ukampis larusipxatapatx yatïna, ukax yaqhax uka pä jaqinak taypin jaytañax wali askïspawa.
  
  "Jutapxam, waynanaka, manq"at awtjataw jikxatastxa" sasa.
  
  "Ay, chiqpachansa, munat Nina" sasaw Perdue kullakax munasiñampi säna, ukat jamp"att"añatakiw amparap luqtäna. Ninax janiw kuns siskänti, ukampis qarjataw uñnaqapax llakisiyäna. Fallin sat chachan jan waltʼäwipatjja, wali likʼïkchïnsa, uka jachʼa janqʼo ñikʼutan geniojj wali jiskʼa ukat qarjataw uñnaqtʼaspa sasin janiw creykänti. Uka ch"uxña alwaxa, Perdue ukat Nina jupanakax mä juk"a pachaw amparapamp qhiparapxäna, mä juk"a pachakiw maynit maynikam utjatapat kusist"apxäna.
  
  Ukat akham sasaw jiskʼat arsüna: "Dave, walikïtamat wal kusista" sasa. Perdue chachan chuymapax mä juk"a ch"allxtataw jikxatasïna. Ninax jukʼakiw sutipat jawsäna, janis jawsäna ukhaxa. Ukax sañ munänwa, juparux mä nivel wali personal ukan puriñ munäna, ukax jupatakix alaxpachan mä golpe ukhamänwa.
  
  "Yuspära, munasiña" sasaw llamp"u chuymamp ñik"utapar jaysäna, janïr jaytkasax p"iqip patat jamp"att"asïna. "Jichhaxa" sasaw kusisita amparanakap tʼaxllirtʼasa ukat tʼaxllirtʼasa säna, "¿kunas jutïrin pasani uk janïr yatiykasax mä jukʼa fiesta lurañäniti?"
  
  Nina kullakajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Jïsa, ukampis kunas qhepat pasani uk istʼañ suytʼirjamäkti. Walja maranaka empresaman irnaqtʼasaxa, muspharkañanakxa janiw qʼal munasxiti" sasa.
  
  "Amuyastwa" sasaw säna, ukat jupaw nayrïr kuti uka estancian punkunakapar mantañapatak suytʼäna. "Ukampis sapxsmawa, janiw kuna jan walt"äwis utjkiti, Etiopía markan gobiernopan ukhamarak ACU ukan uñjata, ukat taqpach kamachirjama".
  
  Sam jilatajj akham sasaw jiskʼachäna: "Jichha kutinjja" sasa.
  
  "¿Kunjamarak jumax atrevistasti, tata?" Perdue jupax Sam jupampiw sawkasïna, periodistaruw collarat vestíbulo ukar ayxatäna.
  
  "Aski urukipanaya Charles" sasa. Ninax sapa kuti chiqa chuyman mayordomoruw jachaqt"asïna, jupax niyaw sala de estar ukan mesa wakicht"askäna, jupanakan sapak tantachäwipataki.
  
  Charles jilatajj suma chuymampiw pʼeqep chʼoqtʼasïna: "Señora" sasa. "Tata Crack" sasa.
  
  Sam jilatajj wali munasiñampiw aruntäna: "Arunttʼapjjsmawa, munat jilata. "¿Agente especial Smith ukax jichhakamax sarxpachati?"
  
  "Janiwa, tata. Chiqansa, jichhakiw bañor saräna ukat niyaw jumamp chiktʼasini" sasaw Charles jilatax janïr jankʼak cuartot mistuñkamax säna.
  
  "Jupax mä juk"a qarjataw, pisinkir jaqiwa", Perdue jupax qhanañcht"iwa, "uka walja jan jawillt"at invitadonakaruw walja pachanak luqtañapäna. Qharüru ukat martes urunakaw juparux samarañ churta. Chiqansa, sapa uru periodiconakat sipansa yaqhax jupatakix wali jukʼa irnaqäwiw utjaspa, naya jan utjkaspäna ukhaxa, ¿yatitati?"
  
  "Jïsa" sasaw Sam jilatajj iyaw säna. "Ukampis Lillian kullakajj kuttʼanjjañapkamajj guardiapankjjani sasaw suytʼaskta. Nayax nayratpach juparux convinciwaytwa, kunapachatix kutt"anxañäni ukhax strudel de pudín de albaricoque nayatak lurañapataki."
  
  "Kawkhana?" - Jiskt"ata. -sasawa Ninax mayamp wali jaytjataw jikxatasisax jiskt"äna.
  
  "Walikiwa, ukax yaqha razonaw jumanakar panin jutapxañamatak mayipxsma, Nina. Mä qunuñanïpxam ukat mä juk"a bourbon warantapxäma", sasaw Perdue-x säna. Sam jilatajj wasitat wali kusisit uñjasajj wal kusisïna, niyas nayrjajj wali suma chuymanïnwa ukat jan ajjsarirïnwa. Maysa toqetjja, carcelar jistʼantatäñat mä jukʼa tiempo jaytañajj jiskʼa jan waltʼäwinakampiw maynirojj kusisiyaspa sasaw Sam chachajj amuytʼayäna. Ninax qunt"asiwayiwa, amparapampiw brandy vaso manqhar uchasïna, ukanx Perdue jupax Consuelo Sur ukx jupatakiw warantatayna.
  
  Alwatätapajja, janiw kunatsa chʼamaka cuartojj kunjamsa sarnaqäna uk mayjtʼaykänti. Jachʼa ventananakanjja, chʼojjña cortinanakaw utjäna, ukanakajj marrón alfombra thiyaruw sartayäna, ukat tononakapas uka suma cuartoruw oraqjam uñtʼayasïna. Tʼaqa tʼaqa cortinanakajj utjkäna uka jiskʼa encaje chʼakhanakatjja, alwa qhanajj mueblenak qhantʼayañ yantʼäna, ukampis janiw kuns qhantʼkänti, jan ukasti uka jakʼankir alfombrakiw qhantʼäna. Anqanxa, qinayanakax wali jachʼa ukat chʼamaktʼirïpxänwa, ukat kuna intix urur uñtasitäki uka intix chʼamap lunthatapxirïna.
  
  "¿Kunsa aka anattʼaski?" Sam chachajj janiw khitirus jukʼamp parlkänti, kunapachatï mä uñtʼat melodiajj uta taypin jalnaqkäna ukhajja, cocinan kawkit jutäna.
  
  "Lillian, kunjamtï jumax munkta ukhamarjamaw turno luraskta" sasaw Perdue kullakax larusitayna. "Phayaskäna ukhajj musica tocañapatakiw jaytta, ukampis janiw kunäkisa uk amuykti, cheqas. Mayni irnaqirinakatakix jan sinti jan waltʼayañjamäkani ukhaxa, janiw uta nayräxan mä jukʼa thaytʼañax nayatakix llakiskiti" sasa.
  
  "Jiwaki. Nayatakix wali askiwa" sasaw Ninax arsüna, wali amuyumpiw cristal ukan patap alaya lakapar puriyäna, ukat jan labial ukamp q"añuchañ yant"äna. "Ukhamajj ¿kunapachas machaq misión jiwasat istʼä?"
  
  Perdue kullakajj jachaqtʼasïnwa, Nina kullakajj yatiñ munataparu ukat kuntï Sam chachajj janïr yatkatayna ukanak uñjasa. Vasop uchasax amparanakap chʼallxtayasïna. "Ukax wali chʼamawa, ukat uka tuqit parlir gobiernonakan nayraqatapanx taqi juchanakajat qhispiyistaniwa, ukat uka reliquiatwa qhispiyani, uka reliquiax taqi uka jan waltʼäwinakaruw puriyitu".
  
  "¿Falso Arca?" -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Chiqawa" sasa. "Akax Unidad de Delitos Arqueológicos ukat Alto Comisionado Etiopía ukanakamp aruskipt"atax mä chimpuniwa, jupax historia ukar munasiri Coronel sutini. Basil Yeaman jupax reliquia religiosa ukar kutt"ayañataki..."
  
  Ninax lakap jist"aratayna, uka ñik"utax chiqapar uñjañapataki, ukampis Perdue kullakax kuntix sañ munkän uk yatïna ukat mä juk"a pachatxa kunatix juparux mayjt"ayatayna uk arsüna. "...Qhawqha k"aris utjkchixa, ayllu anqäxa qullun chiqaparu, kawkhantix nayax jupanakar apsuwaykta uka chiqaru."
  
  "¿Janit chiqpach Pacto Arca satäkis uk yatipki uka yänakat wali jarkʼaqasipxi?" - Sam jiskt"äna, Nina chiqapa jiskt"awipa arumpi.
  
  "Jïsa, Sam. Jupanakatakix wali valorani nayra reliquia ukhamawa, Diosan chʼamapa jan ukax jan utjkchisa. Uk amuyasta, ukatwa kuttʼayarakta" sasa. Jupax amparap luqxatäna. "Janiw akax munaskiti. Kunapachatï Bóveda de Hércules sat barco thaqkayäta ukhajja, kuntï jupat munkayäta uk jikjjatapjjayäta, ¿janich ukhamäki? Nayax sañ muntwa, janiw walja aski yänakax aka arcan utjxiti, ukax jiwasatakix askiwa. Ukanjja, Payïr Jachʼa Chʼajjwäwinjja, SS sat soldadonakajj wawanakar jan sinttʼasir yantʼanak lurapkäna uka toqetwa yatiyapjjetäna, ukampis jukʼamp tiempo imañax janiw wakiskaspati" sasa.
  
  "¿Kunas jupanakajj amuyapjje? ¿Akax mä qullan cajakïkaspas ukham amuyasipkiti?" -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  "¡Agente Especial!" Sam jilatajj Patrick jilatan cuartopar mantatapat yatiyäna.
  
  Patrick jilatajj phinqʼasisaw jachaqtʼasïna. "Amukt"am, Sam." Jupax Perdue ukan jak"apanw jikxatasïna ukat jichhak antutatäki uka anfitrionapat mä umañ katuqarakïna. "David, yuspärsmawa."
  
  Muspharkañawa, janiw Perdue ukat Sam jupanakax uñkatasiñap mayjt"ayapkänti kunatix mayni pänix janiw kuns yatipkänti chiqpach identidad MI6 Joe Carter tuqita. Ukhamaw jamasat luratanakap jan yatiyañatakejj wali amuyumpi sarnaqapjjäna. Ninan warmin amuytʼasitapakiw uka jamasat negocior awisajj chʼajjwäna, ukampis kunas pasäna uk janiw amuyañjamäkänti.
  
  "Walikiwa", Perdue jupax wasitat qalltawayi, "Patrick jupax equipo jurídico ukamp chikaw documentos legales ukanakax wakicht"awayi, ukhamat Etiopía markar sarañax jan ch"amäñapataki, qullan cajap kutt"ayañataki, MI6 ukan uñjata. Jumax yatisktawa, jan yaqha markatakis jan ukax ukham yänakatakis yatiñanak apthapiñajataki".
  
  Sam ukat Nina jupanakax Perdue jupax uka jan walt"äwit sawkasitapatx larusiñaw wakisïna, ukampis Patrick jupax qarjataw jikxatasïna ukat Escocia markar kutt"añapatakix taqi ukanak tukuyañak munäna. Perdue jilatarojj akham sasaw amtayäna: "Ukajj janiw mä semanat jiläkaniti sasaw sapjjetäna.
  
  "¿Nanakamp chik jutasktati?" Sam jilatajj cheqapuniw jachaqtʼasïna.
  
  Patrick jilatajj muspharata ukat mä jukʼa musphataw uñnaqäna. "Jïsa, Sam. Kunata? ¿Jan wali sarnaqañ amtasktati, ukhamatwa mä wawa uñjirix jan jisktʼañjamäkiti? Jan ukajj ¿janit suma amigomajj jan asnumar chʼajjwayañamäkiti sasin confiyaskta?"
  
  Ninax jan sinti llakisiñatakiw jachtʼasïna, ukampis uka cuarton sinti jan waltʼäwinakax utjatapax qhanaw amuyasïna. Jupax Perdue-ruw uñtäna, jupax turkakipt"asax juk"amp angeljam jan juchanïtap uñacht"ayaskäna, uka jan wali jaqix apthapispawa. Nayranakapajj janiw jupan nayranakapamp jikiskänti, ukampis jupar uñkatatap sum yatïna.
  
  ¿Kunsa Purdue markax nayat imantaski? Kuns nayat imantaski, kunas, mayamp, Sam-ar yatiyaski?, sasaw amuyäna.
  
  -Janiwa janiwa. Janiw kunas ukham utjkiti" sasaw Sam chachajj arsüna. "Janiw nayajj jan walin uñjasiñam munkti, Paddy. Kunatsa taqi uka jan walinakax nayrïr kutix nanak taypin pasäna ukax kunatix Perdue, Nina ukat nayax lurapkta ukax jumanakaru ukhamarak familiamaruw jan walt"ayawaytam".
  
  Wow, niyaw juparux iyawstxa, chuyma manqhapanx Ninax Sam-an qhanañchäwiparuw k"umiwayi, Sam-ax yaqha amtanakaniwa Paddy-r jayarst"ayañataki. Ukampis jupax wali amuytʼasirïkaspas ukhamänwa, ukampis Perdue chachax vaso umañ quntʼatäkasax mä nivel, jan expresionan uñnaqap uñachtʼayäna.
  
  "Sam, walpun yuspärta, ukampis uñjtawa, janiw sarkäti kunattix janiw chiqpachans jumar atiniskti" sasaw Patrick jilatax wali jachʼat arsüna. "Janiw fiestamsa tʼunjkäti, janirakiw jumar uñchʼukiñ munkti. Chiqasa... Nayax sarañajawa. Kamachinakajajj qhanawa, janitï trabajo aptʼasiñ munkä ukhajja, ukanak phoqañajawa" sasa.
  
  "Suyt"am, ukhamax kunas kunäpans jutañamatakiw kamachipxätamxa?" -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  Patrick jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  Sam jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasisaw akham säna: "Jesus" sasa. "¿Kawkïr asnurus sarxatamxa, Paddy?"
  
  "¿Kuns amuyta, jilïr jaqi?" Patrick jilatajj jan kuns lurasaw jisktʼäna, destinoparuw renunciarakïna.
  
  "Joe Carter" sasaw Perdue chachajj chʼamampi säna, nayranakapajj espacioruw uñchʼukiskäna, lakapajj Karsten chachan inglés arut jan wali sutip arsuñatakejj jukʼakiw kuyntʼäna.
  
  Sam chachajj vaqueros ukan kayunakapajj chʼamaktʼkaspas ukhamwa amuyasïna. Patrick jilatarojj uka expedición ukar khitañ amtatapat llakisitati jan ukajj coleratas janiw amtkänti. Chʼamaka nayranakapajj lliphipisïnwa, akham sasaw jisktʼäna: "Kawkïr yänaktï apsupkäna uka laqʼa cajaru wasitat uchañatakejj wasar pampar sarañajj janiw mä jachʼa oficial de inteligencia militaratak mä lurañakïkiti, ¿janich ukhamäki?"
  
  Patrick jilatajj kunjamtï Sam jilatarojj uñchʼukkäna ukhamarakiw jupar uñchʼukïna, kunapachatï directoran oficinapan lado lado saytʼasipkäna ukhajja, mä kasta castigo suytʼapjjäna. "Ukhamapuniw nayajj amuyayäta, Sam. Aka misión ukar mantañax niyas... amuyuparjamaw sasaw atrevista sañ munta".
  
  
  16. 16. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Saxranakax janiw jiwapkiti
  
  
  Charles jupax janiw ukankänti, kunapachatix uka tamax desayuno manq"apkän ukhaxa, kunjams mä jank"ak sarañax utjaspa ukxat aruskipt"apxäna, qhipharux Perdue-rux chiqap penitenciap tukuyañ yanapt"añataki, ukat qhiparusti Etiopía markar Perdue markat qhispiyañataki.
  
  "Ay, aka particular variedad ukar wali askit uñjañatakix yant"añamawa", Perdue jupax Patrick juparux sänwa, ukampis Sam ukat Nina jupanakaruw aruskipäwinx uñt"ayäna. Jupanakax suma vinonakat ukhamarak brandy ukanakat yatiyawinak mayjt"ayapxäna, Lillian jupanakatakix wakicht"at suma k"acha manq"añanak kusist"añkama. Jupajj jefepar wasitat larusisa ukat sawkasir uñjasajj wal kusisïna, jupajj wali confiyat aliadonakapat maynïrïnwa ukat jichhakamas pachpa chʼamañchtʼat jaqënwa.
  
  -¡Charles jilata! sasaw jawsäna. Mä qhawqha tiempotjja, mayamp jawsasaw campana tuktʼayäna, ukampis Charles jilatajj janiw jayskänti. "Suyt"am, mä botella apsuñatakiw sarä" sasaw amuyt"ayäna ukat vino lurañ utar sarañatakiw sartasïna. Ninax janiw kunjam jiskʼa ukat qʼañu uñnaqtʼanïtap amuyaskänti. Jupajj nayrajj jachʼa jaqënwa, jan chʼamani jaqënwa, ukampis Fallin sat juiciojj jichhak jan likʼïtapatjja, jukʼamp jachʼa ukat jukʼamp jan chʼamanïkaspas ukhamwa uñnaqäna.
  
  Patrick jilatajj akham sänwa: "Jumamp chikaw sarä, David" sasa. "Charles-an jan jaysatapax janiw nayatakix askïkiti, jumatix kuntï sañ munkta uk yatisksta ukhaxa."
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Jan loqhe jaqëmti, Patrick" sasa. "Reichtisusis ukax wali atiniskañawa, jan munat invitadonak jan utjañapataki. Ukhamaraki, mä empresa de seguridad apnaqañat sipansa, punkujan seguridad privada contratañ amtawayta. Jupanakajj janiw kuna payllañ chequenaksa jaysapkiti, jan ukasti jumanakan cheqpachapuni firmapkta ukanakat sipansa" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Suma amuytʼäwi" sasa.
  
  "Ukat niyaw kutt"anxä aka q"añu jila chanini botella de majestad líquida uñacht"ayañataki", Perdue jupax mä juk"a reserva ukamp jach"añchasïna.
  
  "¿Ukat jist"arañax jaysatäniti?" Nina kullakajj jupat sawkasïna. "Kunalaykutix jan chiqaw sañjamäki ukanakat jachʼañchasiñax janiw kuna askïkisa, amuyasmawa".
  
  Perdue chachajj jachʼa jachaqtʼasisaw akham säna: "Ay, Gould doctora, machat amuyunakamar muyuntatap uñjasajj nayra tiempon utjkäna uka reliquianakatwa jumamp sawkasiñ suyaskta" sasa. Ukat uka arunakampixa, jankʼakiw uka cuartot mistuwayxäna ukat laboratorionakapat pasasax sotanoruw sarawayxäna. Jupax janiw dominiop kutt"ayasax ukhamak jank"ak iyaw sañ munkänti, ukampis Perdue jupax mayordomopan jan utjatapat llakisirakïnwa. Jila partejja, kunatsa Charles chachajj jupanakar jaytanukuwaypacha uk thaqhasajj mayninakamp tʼaqasiñatakiw uka brandy sat mä pretexto apnaqäna.
  
  "¿Lily, ¿Charsar uñjtati?" sasaw uta uñjiriparu ukat manq"a phayiripar jiskt"äna.
  
  Ukat qarjataw uñnaqap uñkatañatakejj refrigeradorat jitheqtäna. Cocinan toalla apnaqkäna uka manqhan amparanakap tʼaxllirtʼasaxa, jan munkasaw jachaqtʼasïna. -Jïsa, tata. Agente especial Smith jilatajj Charles jilatarojj aeropuertot mayni invitadomar irpañapatakiw mayïna" sasa.
  
  "¿Yaqha invitadoja?" sasaw Perdue kullakajj jupat qhepat säna. Jupajj wali wakiskir tantachäwit jan armasitapwa suyäna.
  
  Ukat akham sasaw qhanañchäna: "Jïsa, Perdue jilata. "¿Charles jilatampi Smith jilatampejj jumamp chiktʼatäñapatak iyaw sapjjeti?" Lilyx mä juk"a llakitaw ist"asïna, jilpachax kunatix janiw kuntix Perdue-x invitadot yatkän ukx sum yatkänti. Perdue kullakatakejja, nayrïr kutin jan sum yatkäna uk armasitapat amuytʼasirïtapat jisktʼasiskaspa ukhamänwa.
  
  Perduex mä juk"a amuyt"äna, punku marcoruw amparanakapamp ch"allt"äna, ukhamat suma wakicht"atäñapataki. Jupan amuyunakaparjamaxa, Lily sat suma chuyman chuyman warmimpi qhan anattʼañax wali askïspawa , jupax jupat jukʼamp jachʼa amuyunïnwa. "Um, Lily, ¿aka invitador jawst"ta? ¿Pʼeqejj aptʼasktati?
  
  Mä akatjamat Lily kullakatakix taqi kunas qhanstawayxäna ukat jupax wali muxsa larusitaynawa. "Janiwa! Dios, janiwa, tata Perdue, jumaxa janiwa uka tuqita yatkayätati. Jan llakisimti, janiw jichhakamax loqtktati" sasa.
  
  Perdue kullakajj samarañ jikjjatasisajj akham sasaw jachʼat arsüna: "¡Diosar yuspärta!" - ukat jupamp chika larusipxäna. "Khitisa?"
  
  "Janiw sutip yatkti, tata, ukampis amuyataxa, jutïr expedición ukan yanaptʼañ muntamxa" sasa. -sasawa axsarañampi säna.
  
  -¿Inakiw? sasaw sawkasïna.
  
  Lily kullakajj akham sasaw jachʼat arsüna: "Cheqas ukham suytʼaskta, tata" sasa.
  
  "Yuspära Lily" sasaw janïr jayskäna ukhajj chhaqtjjäna. Lily kullakajj tarde thaya thaytʼanitapat jachaqtʼasïnwa, uka thayajj refrigeradoranaka ukat congeladores ukanakan jakʼapan jistʼarat ventanatwa mantanïna, ukanjja racionanak apthapiskäna. Jupax amukiw säna: "Wali jach"apuniw kutt"anxtaxa, munat kullaka" sasa.
  
  Laboratorionakap jak"an sarnaqasax Perdue jupax nostálgico ukhamaw jikxatasïna, ukampis suyt"äwinïrakïnwa. Jachʼa pasillopan nayrïr piso manqhar saraqasajj hormigón escalerat saraqasaw saraqanïna. Ukax sotano ukar puriyatayna kawkhantix laboratorios ukanakax utjkän uka chiqaru, ch"amaka ukat ch"amakt"ata. Perdue jupax mä jach"a jan wali colerasiñaw jikxatasïna, Joseph Carsten jupax utapan uñacht"ayasiñapataki, privacidad ukar jan walt"ayañataki, tecnología patentada ukat forense ukan yatxatäwinakap aprovechañataki, taqi kunas jupatakix walikïkaspas ukhama.
  
  Jupax janiw jach"a ch"aman techo qhananakampi llakiskänti, jisk"a pasillo ukar mantañ chiqan jach"a qhanakiw qhant"ayasïna. Laboratorio ukan vidrio punkupan ch"amaka cuadrados ukanakat pasasax, janïr kunas jan wali ukat política ukat jan walt"äwinak utjkän uka quri urunakat amtasïna. Manqhanxa, antropólogos independientes, cientificonaka ukat pasantenakapar ist"añax wali amuyt"aspawa , jupanakax conexiones ukat teorías ukanakat ch"axwapxirïna, servidores ukat intercoolers ukanakan t"ijtir ist"awinakapampi. Uka urunakax kuttʼaniñapatakix chuymapax usutäkchïnsa, jachaqtʼasirakïnwa. Jichhajj jila parte jaqenakajj jan wali jaqëkaspas ukham uñjapjjäna ukat suma uñtʼatätapajj janiw currículum qellqañatakejj askïjjänti, ukatwa cientificonakan elite sat cientificonakar jawstʼañajj inamayakïkaspas ukham amuyasïna.
  
  "Tiempow munasini, jilïr jaqi" sasaw jupa pachpa säna. "Pacienciampiki, Dios layku."
  
  Jach"a uñnaqapax ch"iqa pasillo tuqiruw jalnaqäna, chhaqhir rampa de hormigón ukax kayunakap manqhanx ch"amanïkaspas ukhamaw amuyasïna. Ukajj walja patak maranak nayraw albañil jaqenakan warantat hormigón satänwa. Ukajj utapunïnwa, ukat jupajj wali jachʼa jaqëkaspas ukhamwa amuyayäna, nayrat sipansa.
  
  Almacén ukan jan uñjkañ punkupat saraskäna ukhajja, chuymapajj jankʼakiw tʼijtjjäna ukat mä chhuxriñchjasiñaw qhepäjjat kayunakapar tʼijtäna. Perdue chachajj jachaqtʼasïnwa, kunattejj hierrot lurat nayra punkut pasasajj perqampi sasiwa, ukat thakinjja pä kutiw llawintäna. Qhiparusti, chhaqhat sotano ukan q"añut thujsapax nayraparuw phuqhantäna. Perdue chachajj wasitat sapakïtapat wal kusisïna, ukampis jankʼakiw 1930 maranakan crimeano vino botella apsuñatak saräna, ukhamat empresapamp chika.
  
  Charles jilatajj bodegajj mä jukʼa qʼomaw uñjäna, botellanakajj laqʼampi chʼalljjtayasïna ukat muytayarakïna, ukampis jan ukhamäkchïnjja, Perdue chachajj wali chʼamani mayordomoruw cuartot qhepat kunjamtï utjki ukhamarjam jaytañapatak mayïna. Chiqansa, janiw mä suma vino bodega ukhamäkaspati, janitï mä jukʼa tʼijtʼata ukat tʼijtʼir uñnaqanïkaspa ukhaxa. Mä juk"a pachatakix suma yänak amtañatakix Perdue jupax qhuru Universo ukan kamachinakaparjamaw qullqi churañapäna, ukatx mä juk"a pachatxa amuyunakapax yaqha tuqiruw sarnaqañ qalltäna.
  
  Sotano pirqanakax mazmorra ukar amtayistu, kawkhantix jupax Black Sun ukankir tiránica perra ukan katjatäna, janïr jupa pachpax jupamp chikancht"asiñkama. Jakäwipan aka jan wali jaljapax jist"antatätap amtasiskchïnsa, janiw kuns kamacht"irjamäkänti, jan ukasti pirqanakax muyuntat jist"antataw jikxatasïna.
  
  "Janiwa, janiwa, akaxa janiwa chiqäkiti" sasaw jiskht"äna. "Ukax amuyunakamax mä fobia ukham traumático experiencianakam uñt"ayañakiw."
  
  Ukampirus Perdue-x janis kuynt"añjamäkaspas ukhamaw amuyasïna kunatix nayranakapax jupar k"arisipxäna. Botella amparapar aptʼata ukat jistʼarat punkujj nayraqatapan ikiskäna ukhajja, jan suytʼäwinïñaw almapar katuntatäkaspas ukham amuyasïna. Uka chiqar cadenamp chint"ata, Perdue-x janiw mä thakhis sarañjamäkänti, ukat chuymapax juk"amp jank"akiw amuyunakapampix nuwasïna. "Ay Diosay, ¿kunas akaxa?" - sasaw qhuruchasïna, qhispiyat amparapampiw nayraqatapar ch"allt"asïna.
  
  Taqi kunas jupar muyuntatänwa, qawqhas uñacht"awinakampi ch"axwawaykchïnxa, qhana chiqpach amuyt"awipampi ukhamarak psicología ukamp. Jach"a jach"a tukusaw nayranakap jist"arasïna, psiquis ukar jan carcelar kutt"atapat amuyt"ayañataki. Mä akatjamatwa mä amparapajj wali chʼamampi katthapïna ukat amparapat jawqʼjäna, ukat Perdue jilatarojj wali amuyumpiw ajjsaräna. Nayranakapajj mä ratukiw jistʼarasïna ukat amuyunakapas qʼomachasïna.
  
  "Jesus, Perdue, mä portal jan ukax kunayman manq"antatäkasmas ukham amuyasipxta" sasaw Ninax muñecapat wali katxarusin säna.
  
  "¡Ay Diosay, Nina!" - sasaw jach"at arsüna, qhana ch"uxña nayranakap jach"a jist"arasa, chiqpachan qhiparañapataki. "Janiw kunas jichhak paskitu uk yatkti. Nayax... Nayax-naya s-uñjawaytwa uka carcela... ¡Ay Dios! ¡Nayajj loco jaqëjjtwa!"
  
  Jupax Nina patxaruw jaquqanïna ukat jupax amparapampiw muyuntäna kunawsatix histérico ukham jachaqt"askäna. Jupax botella jupat apsusinx qhipäxankir mesaruw uchatayna, kawkhantix Perdue-n jan ch"amani ukat jawq"jat janchipar cunaskäna ukat janiw mä pulgadas sarkänti. Ukat akham sasaw jiskʼat arsüna: "Janiw walïkiti, Perdue. "Uka amuyunak sum yatta. Fobias ukax mä sapa jan walt"äwitw yuripxi. Ukakiw loco tukuñatakix wakisi, nayar atinisiñamawa. Ukajj juicioman traumapawa, janiw amuytʼasirïñaman tʼunjatäñapäkiti, uk yatiñamawa. Uk amtkäta ukhakamaw walikïskäta" sasa.
  
  "¿Sapa kuti mä jiskʼa chiqar jaquntapxtamxa, jiwasan askisatakix ukham jikxatasipxta?" - sasaw amukt"äna, Ninan jinchup jak"an thaya thaqhasa.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Jïsa" sasa. "Ukampis jan sinti qhuru arunak istʼayañamäkiti. Deep Sea One ukat submarino janïr purinkipanxa, sapa kutiw mä jiskʼa chiqar jaquntatätax qʼal chhaqtxa . Niyakejjay jumamp Samamp irnaqtʼawayta" sasaw jachaqtʼasis mä jukʼa jayarstʼayäna, ukhamat nayranakapar uñkatañapataki, "walja kutiw claustrofobia sat usump atipjayasiñajajj wakisïna, uñkatasiñajawa, jan ukhamäkani ukhajja, taqeniw jikjjatapjjaspäna jiwayata, ukax, chiqpachansa, jumanakax pä loco jaqinakaw aka tuqit juk"amp sum askichañ yanapt"apxista" sasa.
  
  Perdue kullakax uñch"ukisïnwa ukat sustjasiñax juk"amp juk"ampiw jikxatasïna. Jupax wali ch"amampiw samsuwayxäna ukat wali amuyumpiw amparapamp Ninan p"iqip patxaru t"ijtäna, rizonakapx amparanakaparuw muyuntayäna. "¿Gould sat doctora, jan jumampïkasajj ¿kunsa luraspäna?"
  
  Ukat akham sasaw amuytʼayäna: "Walikiwa, nayraqatajj expedición grupomat wiñayatak wali suytʼataw sarjjasma" sasa. "Ukhamaxa, jan taqinirus suytʼayañäniti" sasa.
  
  "Taqini?" - sasaw yatiñ munir jiskt"äna.
  
  Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Jïsa, invitadomax mä qhawqha minutonakaw Charles jilatampi purinitayna.
  
  "¿Jupax pistolanïpachati?" sasaw jiskʼachasïna.
  
  "Janiw nayax yatkti" sasaw Ninax anatt"äna. "Jupax ukhamakiw luraspäna. Ukhampachas wakicht"asiñanakax janiw aburritäkaniti" sasa.
  
  Sam jupax laboratorios ukan chiqapat jupanakar jawsäna. Nina kullakajj nayranakap chʼoqtʼasisaw akham säna: "Jutam, janïr kuna qʼañus lurañ amtapkasajj ukar kuttʼañäni" sasa.
  
  "¿Ukajj jan walipunïspawa?" Perdue kullakajj coqueteataynawa.
  
  "Chhuy!" Sam nayrïr pasillot jawsäna. "¿Uvas achunak laqʼuntapjjañap suyañajati?"
  
  "Sam-ar confiyañamawa, jupax común referencias ukanakax q"añunakjam ist"ayi." Perdue kullakax kusisitaw jach"at arsüna ukat Ninax jachaqt"asïnwa. "Jumax mayjt"ayañamawa, jilïr jaqi" sasaw Perduex jach"at arsüna. "Ayu-Dag Cahors ukanakax yant"apxäta ukhax juk"amp munapxätawa."
  
  Ninax mä ceja jach"ar aptäna ukat Perdue-rux sustjasisaw uñkatarakïna. "Walikiwa, uka kutix taqi kuns t"unjawaytaxa."
  
  Perdue chachajj nayrïr pasillo tuqir sarasajj jachʼa jachʼa tukusaw nayrar uñtäna. "Yattwa".
  
  Sam sat waynar mayamp mayachasisajja, kimsanijj nayrïr pisor saraqañatakejj pasillot escalerar kuttʼjjapjjänwa. Perdue chachajj panpachaniw invitadopat wali jamasat parlapjjatap uñisïna. Pachpa mayordomopas jupat jarkʼaqänwa, ukhamatwa mä jan chʼamani wawar uñtatäkaspas ukham amuyasïna. Jupax janiw kuns kamachkänti, mä juk"a patronizacionampiw jikxatasïna, ukampis Sam ukat Nina jupanakar uñt"asax jupar muspharayañ munapxatap yatïna. Ukat Purdue, kunjamtï nayrax luraskäna ukhama, wali sumaw jikxatasïna.
  
  Charles ukat Patrick jilatanakajj sala punku anqanwa mä qhawqha arunak mayjtʼayaskir uñjapjjäna. Jupanakan qhipäxapanxa, Perdue chachax mä pila de cuero bolsas ukat mä nayra pecho usuchjat uñjäna. Patrick jilatajj Perdue, Sam ukat Nina sat jilatarojj nayrïr piso escalerat makatasipkäna uk uñjasajja, jachaqtʼasisaw Perdue jilatarojj tantachäwir kuttʼañapatak amparapamp uñachtʼayäna. "¿Jan wali jachʼañchasipkta uka vino apaniptati?" sasaw Patrick jilatajj jiskʼachasïna. "¿Jan ukax agentenakajat lunthatapxataynati?"
  
  "Dios, janiw muspharkayätti" sasaw Perdue-x Patrick-ar jak"achasisinx sawkasis arsüna.
  
  Uka cuartoruw mantankäna ukhajja, Perdue jilatajj jachaqtʼasïnwa. Jupajj janiw yatkänti, nayraqatapan uñjkäna uka visionampiw muspharaspa jan ukajj ajjsarayasispa. Nina jakʼan saytʼatäskäna uka jaqejj wali munasiñampiw jachaqtʼasïna, amparanakapas nayraqatapan istʼasisaw chʼoqtʼasïna. "¿Kunjamsa sarnaqaskta, Perdue Efendi?"
  
  
  17. 17. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Nayrïr arunaka
  
  
  "¡Janiw nayranakaj creyiñjamäkiti!" - Perduexa jach"at arsüna, janiwa sawkasirïkänti. -¡Janiw nayax ukhamäkti! Kamisaki! ¿Chiqapunit akanktaxa, amigo?"
  
  "Naya, Efendi" sasaw Ajo Kirax jaysäna, jupax millonario jaqin jupar uñjasax kusisitapatx juk"amp jach"añchataw jikxatasïna. "Wali muspharatäkasmas ukhamawa."
  
  Perdue jilatajj taqe chuymaw akham säna: "Jiwataw sasaw amuyayäta" sasa. "Uka ledge qhipatxa kawkhantix pallapallanakamp jiwayapxitu... nayax jumaruw jiwayapxtam sasaw amuyasta".
  
  "Llakiskañawa, Efendi jilajaruw jiwayapxi" sasaw egipciox quejasïna. "Ukampis akax janiw jumanakan luratamäkiti. Juparojj qhespiyañatakiw mä jeep apnaqaskäna ukhajj balamp jiwayapjjäna" sasa.
  
  "Aka jaqix mä suma amay imañ katuqañap suyt"askta. Confiam, Ajo, nayax familiamaruw askichä taqi kunatix lurawaykta ukanakxa, etiopías ukat uka malditos monstruos Cosa Nostra ukanakan amparapat qhispiñ yanapt"añataki.
  
  Nina kullakajj respetompiw akham säna: "Perdontʼapjjeta" sasa. "¿Khitis chiqpachapuni, tata? Aka cheqan mä jukʼa chhaqtatätaj iyaw sañajawa" sasa.
  
  Uka chachanakax jachaqt"asipxäna. Perdue jilatajj akham sänwa: "Cheqas cheqapuniwa" sasa. "Kunapachatix nayax... adquiriwaykta ukhax janiw nayampïktati uk armasxayätwa" sasaw Ajo-rux mä jan wali uñch"ukis uñch"ukisïna, "mä falso Arca del Pacto Axum de Etiopía ukan uñt"ayata".
  
  "¿Jichhax ukanak utjktamti, tata Perdue?" - Jiskt"ata Ajo. "¿Jan ukax ¿Jibouti markan uka jan wali utan tʼaqhisiyapkitu ukankapkiti?"
  
  "Ay Diosay, ¿jumarus tʼaqhisiyapxtamti?" -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  "Jïsa, Gould sat doctora. Prof. Medley chachan chachapampi trolls ukanakapampix juchanïpxiwa. Nayax iyaw sañajawa, jupax ukankchïnsa, janiw askïtap amuyayäta. ¿Jichhax jiwatäxiti?" - Ajoxa wali sumawa jiskt"äna.
  
  "Jïsa, jupax, llakt"asiñjamawa, Hércules ukan expedición ukan jiwatayna", sasaw Ninax chiqanchawayi. "Ukampis ¿kunjamatsa aka excursión ukar mantawayta? Purdue, ¿kunatsa tata Cirot jan yatipkayätti?"
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Medley chachan jaqenakajj kawkhantï nayajj wali munapkäna uka reliquiampi kawkhanktsa uk yatiñatakiw katuntapjjerïna, Nina" sasa. "Aka señorax egipcio ingenierowa, jupax Sagrado Caja ukampiw qhispiñ yanapt"itu janïr aka chiqar apankasinxa -janïr Bóveda de Hércules ukan jikxataskasa".
  
  Sam jilatajj akham sarakïnwa: "Ukat jumajj jiwatäkaspas ukhamwa amuyayäta" sasa.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Chiqawa" sasa. "Ukatwa "jiwata" amigojarojj jichhajj salajan jakaskir uñjasajj wal muspharta. Munat Ajo, ¿kunatsa akanktaxa, janitix mä jakkir reunión ukatakik jutta?"
  
  Ajox mä juk"a mayjt"ataw uñnaqäna, janiw qhanañchañ yatkänti, ukampis Patrick jupax voluntario ukhamaw taqiniruw uka tuqit phuqt"ayäna. "Chiqansa, tata Kirax uka artefacto ukar kutt"ayañ yanapt"añatakiw akankxi, kawkhantix jumax lunthatawaykta uka chiqaru, David". Janïr qhanañchtʼaskasajja, jankʼakiw uka egipciorojj jiskʼachasïna, ukhamat taqenis jankʼak sartapjjañapataki. "Chiqansa, Egipto markankir sistema jurídico ukankirinakax Departamento de Delitos Arqueológicos ukan jan waltʼayataw ukham lurañapatak obligapxäna. Yaqha tuqitxa, mä jaltxar jaqir yanaptʼasax carcelar jistʼantatäspawa, ukat Etiopía markankirinakat mä valorani nayra sarnaqäwinak lunthatasiñatakis yanaptʼarakispawa" sasa.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Ukhamajj jumanakan castigomajj nayar uñtasitawa" sasa.
  
  "Jan ukax janiw aka multa pagañjamäkaspati, Effendi", sasaw Ajox qhanañcht"i.
  
  Patrick jilatajj iyaw sänwa: "Janiw ukhamäkiti sasaw amuyta" sasa. "Ukampis ukax janiw jumat suyatäkaspati, kunattix jumax yanapirikïtawa, janiw jachʼa jan wali lurirïktati" sasa.
  
  "Ukhamajj ukatwa khitapjjtam, Paddy?" - Sam jiskt"asitaynawa. Jupax qhanaw wali jan walt"ayat jikxatasïna Patrick chachan uka expedición ukar mantañapataki.
  
  "Jïsa, nayax amuyta. Taqi gastos Davidax castigoparjam phuqkchixa, taqinimp chikaw sarañaja, ukhamat jan juk"amp shenanigans ukanakax utjañapataki, ukax juk"amp jach"a jucharuw puriyaspa", sasaw jan sintt"asis chiqapar qhanañchäna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Ukampis kawkïr jilïr agente de camporus khitapjjaspänwa" sasa.
  
  "Jïsa, jupanakax ukham lurapxaspänwa, Sammo. Ukampis jupanakax nayaruw ajllisipxitu, ukhamax taqi kuns lurañäni ukat aka q"añunak amuyt"añäni, ¿janich ukhamäki?" Patrick jilatajj Sam chacharuw amparapamp chʼalljjtayasïna, sasaw amuytʼayäna. "Ukhamarakiw aka qhipa mara jan ukax mä mara chhaqhat pachanak phuqhañatakix mä ch"am churarakistani. David, ¿jutïr expedición lurañax kunjamsa nayrar sartaski uk qhanañchtʼañkamax mä umañ umtʼapxirista?"
  
  "Kunjamtï jumax amuykta ukax nayatakix wali askiwa, agente especial Smith" sasaw Perdue kullakax jachaqt"asïna, ukat mä premio ukham botella apt"asisaw arsüna. "Jichhax qunt"asipxañäni ukat nayraqat qillqt"apxañäni kuna visas especiales ukat permisos ukanakas wakisispa, ukanakx aduanas tuqiw puriñäni. Uka qhipatxa, nayan jaqijan wali yatxatat yanapt"apampiw wali suma thakhix irnaqsna, jupax Kirampiw akan mayachasini, ukat transporte charter ukax qalltaraksnawa".
  
  Uka urux ukat jayp"ukamaw uka tamax markar kutt"añ amtapxäna, ukanx uka markankirinakan jisk"achatapamp ukhamarak guianakan qhuru arunakapampix misión ukax phuqhasiñapkamaw atipjayasipxañapäna. Perdue, Nina ukat Sam jupanakatakix wali askipunïnwa, Perdue jach"a jach"a, histórico mansión ukan wasitat mayachasipxañapataki, janiw pä sapa mayni amigonakan compañía ukankapxatapat arsuñax wakiskiti, ukax taqi kunaw aka kutix mä juk"a juk"amp askinak tukuyi.
  
  Qhipür alwakamax taqi kuns amtapxäna ukatx sapa mayniw uka thakhi saräwitak yänakap apthapiñ lurawimp sallqjatäpxäna, ukhamarak pasaportes ukat viaje documentos ukanakan chiqapätap uñakipañataki, gobierno británico, inteligencia militar ukat delegados etiopías ukanakan kamachiparjama, Profesor J. Imru ukat Coronel ukanakaw ukham lurapxäna. Yimen.
  
  Uka tamax mä juk"a pachaw desayunañatak tantachasipxäna, Perdue-n mayordomopan wali qhuru nayranakapampi, jan kuns jupat munaspa ukhaxa. Aka kutix Ninax janiw Sam ukat Perdue ukanakan amukt"at aruskipäwip amuyaskänti kunatix nayranakapax jach"a rosa madera mesa taypin jikisipxäna kunawsatix Lily kullakax kusisit clásico rock himnos ukanakax cocinan jaya chiqanakan ist"askäna.
  
  Mayninakax nayrïr arumax ikiñar sarxapxäna, Sam ukat Perdue jupanakax mä qawqha horanak sapakiw sarnaqapxäna, kunjams Joe Carter juparux jaqinakan nayraqatapar uñt"ayañax ukxat amuyunak mayjt"ayapxäna, ukampirus jilpach Orden ukx suma tupuñatakiw ch"iyjapxäna. Uka lurawix ch"amawa ukat wakicht"asiñatakix mä juk"a pachaw munasispa sasaw iyaw sapxäna, ukampis Carter-atakix mä kasta sipita uñstayañax wakisispa ukx yatipxänwa. Aka jaqix janiw llamp"u chuymanïkänti. Jupajj kunjamsa jakthapisïna ukat jan wali jaqënwa, ukatwa panpachanejj amtanakap sum amuytʼañatakejj tiempo apstʼasipjjäna. Jupanakax janiw kuna conexiones ukanakas jan chiqaw sañjamäkänti. Sam jupax janiw Perdue ukarux MI6 agente Liam Johnson jupar visitt"atapat yatiykänti, janirakiw kuntix uka arumax visitirir uñt"ayawaykataynati, kunapachatix Sam juparux espionaje ukham uñt"ayatapat yatiyatayna.
  
  Carstenan t"unjäwip amtañatakix janiw walja pachax utjkänti, ukampis Perdue jupax janiw jank"ak kuns lurañjamäkiti sasaw arsuwayi. Ukampis Perdue jupax jichhax tribunalan uka juchax jan yäqatäñapatakiw chuym churañapäna, ukhamat jakäwipax nayrïr kutiw phaxsinakatx normal ukar kutt"añapataki.
  
  Nayraqatxa, uka reliquia ukax mä llawintat contenedor ukan apañapatakiw wakicht"apxañapäna, aduanas ukan irnaqirinakax Patrick Smith agente especial ukan uñjataw uñjapxäna. Jupax niyas Carteran autoridadap billeterapan apt"asiwayi sapa thakhinak aka viaje ukanx, kunatix MI6 Jach"a Comandante ukax jank"akiw jan askit uñjkaspati. Chiqans, kunatsa Smith-arux Aksum-an expedición uñakipañatakix uka viaje ukar khitatayna, ukax agente-t qhispiyasiñatakïnwa. Jupax Smith jupax Purdue ukar wali jak"achasiñap yatïna, Black Sun ukan cruzadas ukan jan jikxatasiñapataki. Ukampis Patrick jilatajj cheqas janiw uk yatkänti.
  
  "¿David, ¿kunsa luraskta?" - Patrick jupax Perdue ukar mantasax jiskt"asiwayiwa, jupax laboratorio informático ukan irnaqañanx wali ch"am tukuskäna. Perdue chachajja, hackers wali elite ukanakakiw kuntï luraskäna uk yatipjjatap yatïna. Patrick chachajj janiw uk lurañ munkänti, ukatwa uka millón millón jaqejj uka agente laboratorior mantaskir uñjasajj jukʼakiw nayranakap chʼoqtʼasïna.
  
  "Janïr laboratorionakat jayarstʼkasajj kuntï luraskayäta uk apthapiñakiw wakisi, Paddy" sasaw Perdue chachajj kusisitaw qhanañchäna. "Wali walja gadgets ukanakaw utji, ukanak lurañaw wakisi, jan walt"awinak askichaña ukat ukham yänak askichaña, yatipxtawa. Ukampis niyakejjay expedición equipojajj janïr sarkasajj gobiernon aprobacionap suytʼañapächejja, inas nayajj mä jukʼa trabajo lurarakchirista sasaw amuyayäta" sasa.
  
  Patrick jupax janis kunas paskaspa ukhamaw mantanïna, jichhax nayrat sipans juk"ampiw kunjams chiqpach genio Dave Perdue jupax uk yatïna. Nayranakapajj jan qhanañchañjam aparatonakampi phoqantatänwa, uka aparatonakajj wali chʼamäkaspas ukhamwa amuyäna. "Wali sumawa" sasaw akham säna, mä jachʼa caja de servidor nayraqatan saytʼatäsa ukat manqhankir maquinan thuqtʼasitapampi jiskʼa qhananakax qhantʼir uñjäna. "Chiqpachansa, David, uka yänakampi jan chʼamanïtamxa wali askit uñjta, ukampis janipuniw taqi uka placa madre ukat tarjetas de memoria ukat yaqha ukhamanak muyuntat katjkistati".
  
  "¡Ha!" Perduex jachaqt"asïnwa, janiw irnaqawipat uñch"ukiskänti. "Ukhamajj ¿kunatsa, Agente Especial, mä vela nina nakhantayañat sipansa, mä muspharkañ jaya cheqan nina nakhantayañat sipansa, ¿kun lurañsa sum yatta?"
  
  Patrick jilatajj wali jachʼatwa arsüna. "Ay, ¿uka tuqit ist"tati?"
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Ukham lurawayta" sasa. "Sam Cleave chachajj machjki ukhajja, wawatpach wali suma sarnaqäwinakapatwa parltʼasirïta, jilïr jaqe."
  
  Patrick jilatajj uka jikjjatatapatjja, wali kusisitaw jikjjatasïna. Altʼat chuymampiw pʼeqep chʼoqtʼasisajj saytʼasïna, ukat uka loco periodistat amuytʼañatakejj pamparuw uñchʼukisïna. Jupajj kunjamsa wali suma amigopajj colerasïna uk sum yatïna, ukat uka fiestajj wali kusiskañänwa. Perdue-n arupax juk"amp jach"aruw jilxattawayi, kunatix Patrick-an p"iqipanx jichhakiw uñstawayi, flashbacks ukat k"uchirt"ayir amtawinaka.
  
  "Ukhamaxa, ¿kunas jumatakix jukʼamp kusisitaxa, kunapachatix jan irnaqkäta ukhaxa, Patrick?"
  
  "UKXATA!" - agente ukaxa amtawinakapatxa p"akintawayi. "Hmm, walikiwa, nayatakix alambrenakax wali askiwa."
  
  Perdue jupax nayrïr kutiw pantalla de programación ukanx uñch"ukiwayi, uka críptico declaración ukar uñt"ayañ yant"asa. Patrick ukar kuttʼasajja, jan amuytʼasir yatiñ munirïkaspas ukhamwa amuyasïna, ukat akham sasakiw jisktʼäna: "¿Alambres?"
  
  Patrick jilatajj larusitaynawa.
  
  "Nayax mä alpinista ukhamätwa. Nayatakix sogas ukat cables ukanakax wali askiwa, ukhamat suma uñnaqt"anïñataki. Kunjamtï Sam jilatajj nayrajj siskchïtam jan ukajj jan siskchïtamjja, janiw sinti amuytʼasirïkti ni amuyunakatsa chʼamañchtʼatäkti. Nayax qalat makhataña, buceo jan ukax artes marciales ukanakan janchi tuqit ch"amanchañaw juk"amp askixa", Patrick jupax juk"amp qhanañcht"i, "llakt"asiñjamawa, mä ch"amakt"at yatichäwit juk"amp yatxatañat sipansa jan ukax física jan ukax teología ukan web ukar amuyañat sipansa".
  
  -Kunatsa "Llakiskañawa?" - Perdu sasaw jiskt"äna. "Chiqansa, akapachan filósofonakaki utjaspa ukhaxa, janiw wali yatiñan ingenieronak lurañsa, yatxatañsa, jan ukax chiqpachansa wali yatiñan ingenieronak lurañsa puedksnati. Ukax papelan qhiparaspa ukat amuyt"asispäna jan jaqinakax físicamente uka reconocimiento lurapkaspän ukhaxa, ¿janich ukhamäki? "
  
  Patrick jilatajj amparap chʼoqtʼasisaw akham säna: "Nayajj amuyta. Janipuniw nayrajj uka toqet lupʼirïkti" sasa.
  
  Ukhaw jichhak mä paradoja subjetiva tuqit arsutap amuyasïna, ukat ukax uwijanakjamaw larusiñatak yanaptʼäna. Ukhampachasa, Patrick jupax janiw kuns kamachkänti, Purdue ukan tablas ukat códigos ukanakax walpun muspharayi. "Jutam, Perdue, mä laico jaqirux tecnología tuqit kuns yaticham" sasaw mä silla apthapisin amuyt"ayäna. "Kunsa chiqpachapuni akan luraskta uk yatiyapxita."
  
  Perdue chachajj mä jukʼa lupʼïna, janïr sapürunjam suma uñtʼat atinisiñapampi jayskasa. "Nayaw mä dispositivo de seguridad luraskta, Patrick."
  
  Patrick jilatajj jan wali arunakampiw jachaqtʼasïna. "Amuytwa. ¿MI6 ukax jutïrin jan utjañapataki?"
  
  Perdue chachajj Patrick chachan jan wali sonrisap kuttʼayäna ukat suma chuymampiw "jïsa" sasaw jachʼañchasïna.
  
  Niya chiqaw saskta, chuyman gallo, Perdue jupax chuymapan amuyt"äna, Patrick-an p"iqinchawipax chiqapar jan walt"ayir jak"achasiñap yatisa, mä turkakipäwimpi, chiqpachansa. ¿Janit jumax aka tuqit lup"iñax kusiskasmati, jumatix yatisksta uka dispositivox específicamente MI6 chuchuñatak luratawa?
  
  "¿Nayax ukhamätxa?" Patrick jilatajj jachaqtʼasïna. "Ukhamaxa kunjamasa ukxa yatiyapxita... Ay, suyt"am" sasawa kusisita säna, "armt"asiwaytwa, nayaxa aka akan ch"axwapkta uka axsarkañ organizacionanktwa" sasa. Perdue jupax Patrick jupampiw larusitayna, ukampis panpachaniw jan uñt"at munañanakap uñt"ayapxäna, ukanakx janiw maynit maynikam yatiyañjamäkänti.
  
  
  18. 18. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Alaxpacha tuqi
  
  
  Kimsa urunak qhipatxa, uka partidox Super Hércules ukaruw mantapxäna, ukax Perdue ukan alquilatänwa, mä ajllit tama jaqinakampiw coronel J. jupan uñjata, Yimenux etiopía markankir wali aski carga ukar apkatapxäna.
  
  "¿Nanakamp chika jutäta, Coronel?" - Perdue jupax gruñón ukampis pasionado nayra veteranoruw jiskt"äna.
  
  "¿Mä expedición ukanxa?" - Kunasa akaxa? sasaw Perdue jilatarojj wal jisktʼäna, uka qamir exploradoran wali munasirïtap wali askit uñjkchïnsa. "Janiwa, janiwa, janiwa. Uka q"ipix jumaruw puri, wawa. Juma sapakiw askichañama. Jan wali arunakampi istʼasiñax jan waliruw purispa, jumatï jan llakiskäta ukhaxa, jumamp jan jiskʼa parltʼañaw jukʼamp askixa" sasa.
  
  Perdue jilatajj respetompiw akham säna: "Walikiwa, coronel" sasa. "Nayax taqpach amuyt'twa".
  
  "Ukhamarus", uka veteranox saskakiwa, "janiw Axum markar kutt"kasax kuna jan walt"awinakas ukat pandemonio ukanakas utjañapäki ukanak pasañ munkti. Kunjam uñisiñampis uñjasipkäta ukjja, cheqapuniw Sagrado Caja apayanipkani ukhajj kunas jumar pasaspa ukhajja, janiw nayajj jan wali luraña sañ munkti" sasa.
  
  Nina kullakajj jistʼarat ramparuw qontʼatäsajj cigarro fumasaw akham säna: "Waw" sasa. "Jan jarkʼamti" sasa.
  
  Coronelojj Nina kullakaruw ladopar uñtäna. "Warmimarojj jupa pachpa negociopat amuytʼasiñapatakiw säta. Warminakan kutkatasiñapax janiw uraqijanx jaysatäkiti" sasa.
  
  Sam chachajj cámara jistʼarasaw suytʼäna.
  
  "Nina" Perdue kullakax janïr kuns lurañ qalltkasax sänwa, jan wali veterano ukar antutañatak jawsatäpkäna uka infierno jaytañ suyt"asa. Uñkatatapax coronel ukarux uñtataw qhiparäna, ukampis sayt"asisin jak"achasiñap ist"asax nayranakapas jist"antasïna. Sam, Hércules sat jaqin purakapan vigiliapat jichhak uñstkäna ukhaxa, lentep uñchʼukiskäna ukhaxa, jachaqtʼasïnwa.
  
  Coronelax jachaqt"asisaw uñch"ukiskäna, kunjams uka jisk"a saxrax jupar jak"achasïna, cigarropan chhuxuparux uñnaqapampiw ch"allt"äna, saraskäna ukhaxa. Ch"iyar ñik"utapax amparanakaparux wali ch"amampiw jalluntäna, ukat mä llamp"u thayax ch"uxña nayranakapan ch"akhanakapan ch"akhanakap ch"allxtayäna.
  
  Ukat jukʼamp llampʼu chuymampiw akham jisktʼäna: "Coronel, sapxita, ¿warminïtati?"
  
  "Chiqpachansa nayax luraraktwa" sasaw wali ch"amampiw jaysäna, janiw Perdue-t nayranakap apaqkänti.
  
  "¿Jupar secuestrañax wakisispati jan ukax pallapallanakan lacayonakaparux genitales ukanakap mutilapxañapatak mayt"apxtati, ukhamat jan yatiñapataki, jumanakan uñacht"äwimax decoro social ukar uñtasit jik"akïtapa?" - sasaw chiqak jiskt"äna.
  
  -¡Nina! Perdue kullakajj jachaqtʼasïnwa, wali mulljataw jupar uñkatañatak kuttʼäna, kunattejj uka veteranojj akham sänwa: "¡Kunjamarak atrevistasti!" qhipäxanxa.
  
  Ninax jachaqtʼasisaw akham säna: "Perdón. Jupax jan amuyt"asisaw cigarrop arrastre aptäna ukat coronel tuqiruw chhullunkha phust"äna. Yimenu sat chachan ajanupa. -Nayan perdón mayipxsma -sasa. Etiopía markan jikisiñäni, Coronel" sasa. Jupax Hércules ukar kutt"awayxäna, ukampis chika thakhin kutt"awayxäna, kuntix sañ munkän uk tukuyañataki. "Ay, ukat ukan tʼijuñanjja, cheqapuniw aka Abrahanat ajjtaskätam sum uñjä. Jan llakisimti." Jupax Caja Sagrada satäkis ukaruw uñacht"ayäna ukat janïr avión ukan jach"a carga bahía ukan ch"amakapar chhaqtkasax Coronelaruw nayranakap ch"allxtayäna.
  
  Sam sat chachajj grabacionanak saytʼayasaw cheqak ajanunïñatak chʼamachasïna. Ukat akham sasaw jiskʼachäna: "Jumajj yatisktawa, kunanaktï jichhak lurawaykta ukatjja ukan jiwayapjjätamjja" sasa.
  
  "Jïsa, ukampis janiw ukan lurkti, ¿janich ukhamäki, Sam?" - sasaw jisk"achasïna. "Akan Escocia uraqin uk lurawayta, kuna culturarus jan género ukar respetapki ukanakarux pagano ukham jan yäqatajampiw lurawayta".
  
  Jupax larusisaw cámarap mä chiqar jaytawayi. "Suma ladomar katjawayta, ukax kuna chuymacht"äwis utjaspa ukhaxa."
  
  "¡Jumajj jan wali jaqe! ¿Aka qillqtati?" - sasaw arnaqasïna, Sam-ar katxarusa. Ukampis Sam sat chachajj jukʼamp jachʼänwa, jukʼamp jankʼakïnwa ukat jukʼamp chʼamanïrakïnwa. Jupax arunakaparjamaw iyaw sañapäna, janiw Paddy-r uñacht"ayañapäkiti, jan ukhamäkanixa, Axum markar purinkäna ukhax Coronel jaqinakan arknaqatäñ axsarasaw excursión-t jaqunukuñapäna.
  
  Perdue jupax Ninan arsutapatx perdón mayitayna, janis juk"amp jisk"a ch"axwäw uraqir puriñjamäkchïnxa. "Janiw kunas utjkiti, wawa" sasaw uka veteranojj qhuruchasïna. "Wasaran mä chʼusa sepulturaruw jiskʼakiwa, ukanjja arupajj wiñayatakiw amuktʼaspa. Ukat janiw mä suma arqueólogo chachajj mä phajjsi qhepatsa chʼakhanakap yatjjatkaspänti" sasa. Ukham sasinx jeep ukaruw sarawayxäna, ukax Lossiemouth aeropuerto ukan jach"a pampan uñkatasipanw suyt"askäna, ukampis janïr jayarst"kasax Perdue jupax nayraqatapan sayt"asïna.
  
  "Coronel Yimenu, inas markamarux indemnización manüchirista, ukampis janiw mä segundos amigonakajar axsarayas sarxasma sasin amuyañamäkiti. Nayax janiw markajar jiwayañ amenazanak tolerkäti -jan ukax naya pachpas, ukatakix- ukhamax mä iwxt"aw munapxsma", Perdue-x mä samarañ arumpiw chhullunkhayat arsüna, ukax mä juk"a juk"at phichhantañ colerasiñaw sañ muni. Jaya índice dedopax sartasïna ukat ajanupampi Yimenu ajanupampix uma taypin qhiparäna. "Territoriojan suma uñnaqtʼapar jan kayump taktʼamti. Wali llampʼu chuymanïtamwa amuyasïta, ukatwa alaya chʼaphinakat jaltxasma" sasa.
  
  Patrick jilatajj mä akatjamat akham sasaw arnaqasïna: "¡Walikiwa, ¡ukhamawa! ¡Uka sartañatakix wakicht"asipxam! ¡Taqi jaqinakajax q"umachatäpxañap munta ukat janïr aka juchañchäw jist"antkasax cuenta churapxañap munta, ¡Colin!" Jupax jan jaytjasaw kamachinak larusitayna, ukat Yimenux wali colerata ukhamaw jikxatasïna, Perdue ukar amenazas sarantañapataki. Mä qhawqha tiempotjja, Escocia markan chʼamaktʼat alajjpachan autoparuw jankʼak saräna, ukat thayampi nuwasiñatakiw chalecop muyuntäna.
  
  Chikat equipo taypinxa, Patrick chachax janiw arnaqkänti ukat Perdue sat jaqiruw uñkatarakïna.
  
  "Uk ist"twa, ¿yatitati?" - sasaw säna. "David, jumax mä suicidio wawakïtawa, janïr oso plumapar uchatäkasax reyin parltʼaskta" sasa. Jupax Perdue sat jaqiruw jakʼachasïna. "Ukampis ukax nayatakix wali suma fucking ukhamänwa, compañero."
  
  Millonario jaqirux qhipäxat ch"allt"asaw Patrick jupax mä agenteparux uka jaqin tabletapar chint"at mä hoja firmañapatak mayiskakïna. Perdue-x jachaqt"asiñ munäna, avión ukar mantasinx mä juk"a qunqurt"asisaw jikxatasïna, ukampis chiqpach uñacht"äwi ukat Yeaman-an Nina-r jan wali qhuru ajjsarañapatakix amuyupankänwa. Mä juk"amp kunatix jupax uñjañapawa, Karsten MI6 ukan lurawinakap uñjkasa, Patrick juparux jefepat ch"amakan uñjañapataki ukat taqiniruw jakayañapatak Sagrado Caja ukar lantintañkama.
  
  -¿Taqi kunas walikïskiti? - Sam jupax qunt"asisinx Perdueruw jiskt"äna.
  
  Perdue chachajj jan chʼamäki uka arunakampiw akham säna: "Perfecto" sasa. "Janiw jichhakamax ch"axwapkituti." Nina kullakaruw uñtäna, jupax jichhax samarañ qalltawayxänwa, ukat mä jukʼa axsararakïnwa.
  
  Ukat akham sasaw jiskʼat arsüna: "Jupaw uk mayïna.
  
  Jilpachax qhipharux sartasiwinakax aruskipt"añ janq"u ch"axwawinakanw utjawayi. Sam ukat Perdue jupanakax nayrax misiones ukat campamento ukar sarapki uka chiqanakatw aruskipt"apxäna, Ninax kayunakap sayt"ayäna mä siesta lurañataki.
  
  Patrick jupax thakhi uñakipäna ukat mä juk"a pachatak arqueológico ayllun coordenadas ukanakap uñjäna, kawkhantix Perdue jupax qhip qhipa jaltxatayna jakäwip qhispiyañataki. Patrick chachajj pallapallanakan taqe yatichatäkchïnsa ukat oraqpachan leyinakapsa yatkchïnjja, jan amuytʼasisaw uka cheqar puripjjatapat ajjsaräna. Chiqansa, expedición ukankirinakan jan kuna jan waltʼäwin uñjasipxañapatakix jupan luratäpxänwa.
  
  Perdue ukat Sam ukanakan kusisitjam uñt"at mayjt"äwip amukiw uñch"ukiskäna, Patrick jupax janiw kuns kamachkänti, kuna programatix Perdue jupar irnaqañapatak katjatayna, kunawsatix Reichtisousis ukan complejo de laboratorio ukar mantasinx uraqi manqhanx jikxatasïna. Jupax janiw kunats uka tuqitx paranoico ukhamäkaspas ukham amuyaskänti kunatix Perdue jupax qhanancht"awayiwa, uka sistemax yaqhip chiqanakar mando a distancia jan ukax ukham uñtasit utanakapan jaljañatakiw lurata. Jupax janipuniw jargón técnico ukatakix ukhamäkänti, ukatwa Perdue jupax utapan sistema de seguridad ukar mayjt"ayaskäna sasaw amuyäna, ukhamat agentenakar jan mantañapataki, jupanakax códigos de seguridad ukat protocolos ukanakat yatxatapxatayna, kunawsatix mansión ukax MI6 cuarentena ukankkäna ukhaxa. Chiqapa, jupax tukuyañatakix amuyt"äna, mä juk"a jan satisfacta ukhamaw jupan pachpa chiqanchawipampi.
  
  Ukat mä qhawqha horanakatjja, wali chʼamani Hércules sat barcojj Alemania ukat Austria markanakanwa wararïna, ukat Grecia ukat Mediterráneo sat qotanakaruw qarjata saraskakïna.
  
  "¿Aka yäx gasolina uchañatakix uraqir purispati?" -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  Perdue jachaqt"asisaw arnaqasïna, "aka Lockheed uywax sarantaspawa ukat sarantaspawa. ¡Ukatwa uka jachʼa autonakar wal munasta!"
  
  "Jïsa, ukax jan profesionaljam mayitajaruw q"al jaysi, Perdue" sasaw chuymapan säna, p"iqip ch"allxtayasa.
  
  "Africa markan costa uksaruw tunka phisqhan horat mä juk"a pachat puriñasawa, Nina" sasaw Sam jupax juk"amp suma amuyt"ayañ yant"äna.
  
  "Sam, achiktʼasismawa, janiw jichhax uka panqaran "aterrizaje" siski uka aru apnaqañamäkiti. Ta" sasaw jachäna, jupar kusisiyañataki.
  
  "Aka yäx utar uñtasitaw atiniskaspa" sasaw Patrick jilatax jachaqtʼasïna ukat Nina sat tawaqurux chuymachtʼañapatakix thixniparuw chʼallxtayäna, ukampis uk lurañkamax janiw kawkirus amparap luqtkäna uk amuyaskänti. Jankʼakiw amparap apsüna, chuym ustʼayatäkaspas ukhamänwa, ukampis Ninax larusiñakiw utjäna. Jan ukasti, amparapampiw thixnipar luqxatäna, mä jiskʼa jachʼa uñnaqampiw akham säna: "Janiw kunas paskiti, Paddy. Vaqueronakajajj janiw kuna jan walinak lurañas utjkaniti" sasa.
  
  Wali samarataw jikxatasïna, ukat Nina sat tawaqump chikaw taqi chuyma larusipxäna. Patrick chachajj istʼasir ukat suma chuymani warminakatak jukʼamp askïkchïnsa, Sam ukat Perdue sat chachan sarnaqäwipat yatxattʼat jaqenakar wal munasitapsa ukat cheqaparjam jan ajjsarir sarnaqatapatsa sum amuytʼäna.
  
  Intix jilpach zonas horarias locales ukarux jank"akiw jaltxapxäna, ukhamax Grecia markar puripkän ukhax arumanthiw alaxpachan t"ijtxapxäna. Sam chachajj relojap uñkatasaw jupa sapaki wali ikiskir jikjjatasïna. Aburrimiento ukata, jan ukax kunatix jutïrin utjañapäkän ukanak katjañataki, mayni fiestankirinakax uka pachakamax asientonakapan ikipxänwa. Piloto sapakiw kuns säna, ukat co-pilotorojj wal muspharasajj akham säna: "¿Ak uñjtati, Roger?"
  
  "Ay, ukhamasti?" sasaw copilotox jiskt"äna ukat nayraqataparuw uñacht"ayäna. "¡Jïsa, uñjtwa!"
  
  Sam-an yatxatañ munatapax mä jank"ak reflejo ukhamänwa ukat jank"akiw nayrar uñtäna kawkhantix uka jaqix uñacht"ayaskäna ukaru. Uka suma uñnaqt"anïtapat ajanupax qhant"äna ukat ch"amakar chhaqtañkamaw wali sum uñch"ukiskäna. "Dios, Ninax uk uñjañ munta" sasaw wasitat qunt"asis arsüna.
  
  "Kuna?" -sasawa Ninax sutip ist"asax wali chika ikiskäna. "Kuna? ¿Kunsa uñjta?
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Ay, janiw kunas sinti utjkiti, sasaw amuyta" sasa. "Ukajj mä suma visionakïskänwa."
  
  "Kuna?" - sasaw qunt"asis nayranakap pichthapisinxa jiskt"äna.
  
  Sam chachajj jachaqtʼasïnwa, nayranakapampi ukham jupar yatiyañap munäna. "Mä juykhuptir qhana ch"iyar warawara, munat masija. Mä super qhana chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar jamachʼi.
  
  
  19. 19. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Uka dragón arknaqaña
  
  
  "¡Yaqha warawaraw jaquqaniwayi, Ofa!" Penekal jupax jach"at arsüna, teléfonopan mä alerta uñt"ayasa, Yemen markan mä chachapan apayata.
  
  "Uñjawaytwa" sasaw qarjata jilïr jaqix jaysäna. "Layqa ukar arktañatakix suyt"añasawa, kuna usus jaqinakarux jutïrin purini. Aka yantʼajj wali amuyumpi ukat jila qollqe munasiñapatakiw ajjsarayasta" sasa.
  
  -¿Kunatsa ukham sista? - Jiskt"ata Penekal.
  
  Ofarux amparap luqxatäna. "Walikiwa, kunatix jichha pachanx akapachanx -jan walt"awinakampi, locuranakampi, jaqin moralidad básica ukan larusiñatak jan wali apnaqawimpi- kuna jan walinakas jaqinakar purini uk yatiñax wali ch"amawa, kunatix nayratpach utjki uka jan walinakat sipansa, ¿janich ukhamäki?"
  
  Penekal jupax iyaw sataynawa, ukampis jupanakax kuns lurapxañapänwa, Layqax jan juk"amp alaxpachan ch"amap apthapiñapataki. "Sudán markankir masones ukanakamp jikisiñ munta. Jupanakax yatipxañapawa, jupanakan jaqinakapat maynïriti janicha. Jan llakisimti", sasaw Ofar-an uka amuyump jan walt"ayasiñatak jak"achasiñap khuchhuqawayi, "nayax amuyumpiw jiskt"ä".
  
  "Janiw jupanakarux yatiyañjamäkiti, kunas pasaski uk yatipxtwa, Penekal. Jupanakax muxsañchapxchi ukhax..." sasaw Ofarux iwxt"äna.
  
  "Janiw lurapkaniti, amigo" sasaw Penekal jupax qhuru chuymamp jaysäna. Jupanakajj pä urut jilaw observatoriopan uñjapjjäna, qarjataw uñjasipjjäna, turnasisaw ikiñar puripjjäna ukat alajjpacharuw uñchʼukipjjäna, kuna jan uñtʼat desviación ukanakas uka warawaranakan utji. "Janïr chika urux kutt"anxäwa, mä qawqha jaysäwinakampiw suyt"askta".
  
  "Jank"akim, Penekal. Salomón reyin Rollonakapajja, mä qhawqha semananakakiw Poder Magia ukar jan atipjañatakejj munasini sasaw qhanañchi. Jupatï liwitat jaqenakar aka Oraqer kuttʼayaspa ukhajja, kunsa alajjpachan luraspa uk amuytʼañäni. Mayjt"ir warawaranakax jiwasan jakawisarux jan walt"ayaspawa", sasaw Ofarux amtayäna, samañap katjañatakix mä juk"a samart"asa. "Jupax Celeste ukanïchi ukhaxa, janiw kuna jan walinakas askichatäkaspati."
  
  "Nayax yatxa, Ofar", Penekal jupax warawaranakan tablanakap apthapisinx uka chiqankir Maestro de la Jurisdicción Masónica ukar visitt"añatakiw säna. "Salomón reyin diamantenakap taqpach apthapiñakiw wakisi, ukat aka oraqpacharuw chʼiqiyatäni. Ukajj nayatakejj jan atipkañjamäkaspas ukhamawa" sasa.
  
  Ofarajj amigoparuw chuymachtʼäna: "Jilïr jila partejj akan wasarankasipkakiwa" sasa. "Wali jukʼanikiw lunthatasïna. Janiw waljax apthapiñatakikix utjkiti, ukhamax inas Wizard ukar ukham saykatañax utjchispa."
  
  -¿Jumax loco ukhamätati? Penekal jupax chhuxriñchjasïna. "¡Jichhax janipuniw uka diamantenak dueñonakapat kuttʼayañ mayipkañäniti!" Qarita ukat jan suytʼäwinïsajj Penekal chachajj nayrïr arumajj kawkhantï ikiwaykäna ukaruw chhaqtjjäna. "Janipuniw aka planeta qhespiyañatakejj wali valorani yänakap jaytapkaspänti. Diosajja, ¿janit jaqenakan munañapar istʼkta, uka planetan jakañap aptʼasisa?"
  
  "Utjituwa! Utjituwa!" Ofarux kutt"anxänwa. "Chiqpachansa nayax ukham lurawayta."
  
  "Ukhamajj ¿kunjamarak suyasmasti, pä nayra loqhe jaqenakar gemanakap churapjjañapsa, ukhamatwa ukham lurapjjañapatak mayipjjaspa, ukhamat mä jan wali jaqejj warawaranakan alineacionap mayjtʼayañapataki ukat jichha tiempon Biblian jan waltʼäwinakap wasitat apayaniñapataki?"
  
  Ofarux arxatiriruw tuküna, aka kutix janiw jan sinti llakisiñapäkiti sasaw amuyasïna. "¿Kunjamsa ist"asi uk janiw amuykti, Penekal?" sasaw larusitayna. -¡Janiw nayax loqhïkti! Taqi kunatix nayax amuyt"ayañ munkta ukax jumanakax amuyt"apxañamawa yanapt"a mayiñ kunatix utjki ukanak apthapiñataki ukhamat Layqax jan usut amuyunak phuqhañapataki ukhamarak taqiniruw chhaqhayañapataki. ¿Kawkinkis iyawsäwimax jilata? ¿Kawkhansa uka jamasat profeciajj jan phoqasiñapatak arsuwayta? Taqi kun lurañasawa, mä juk"a... yant"añataki... kunatix luraski ukar ch"axwañataki".
  
  Penekal jupax Ofaran lakap khathatitap uñjäna, ukat mä axsarkañ khathatiw ch"akha amparanakap taypin t"ijtäna. "Samarañamawa, nayra amigo. Ukhamatwa samarañama. Chuymamax janiw colerasiñaman impuesto aptʼasiñjamäkiti" sasa.
  
  Jupax amigopan jak"aparuw qunt"asïna, tarjetanak amparapar apt"ata. Penekal chachan arupax wali ch"amampiw jilxattawayi, Ofar chuyman jaqirux kuna ch"axwañ chuymanïtapat jayarst"ayañatakikïnwa. "Uñjapxam, taqi kunatix siskta ukax akawa, janitix qhipharkir diamantenak dueñonakapat kutt"aykañäni ukhax janiw taqpach apsuñjamäkaniti janïr Asistente ukax purinkipanxa. Jupatakix jupanakatakix jiwayañaki ukat qalanak reclamañax facilakiwa. Jiwasatakix suma jaqinakatakix pachpa apthapiñ lurañax chiqpachanx juk"amp ch"amawa".
  
  "Ukhamasti taqi qamir yänakas apthapiñäni. Taqi uñjañ torrenakasan jilanakapamp aruskipt"añamawa, Inti jalsu tuqinkir jilanakampisa, ukat qhipharkir diamantenak katuqañajatakiw jaysapxita" sasaw Ofarux jach"at qarjata jach"at achikt"asïna. Penekal jupax janiw uka amuyun jan amuyt"kayap amuyañjamäkänti, jaqinakan sarnaqawip uñt"asa, juk"ampis jichha pachankir qamirinaka, jupanakax wali amuyapxäna qalanakax reyinakaru ukhamarak reinanakar tukuyi, ukampirus jutïr pachapax jan ch"amanïkaspas ukhamaw jan walt"awinaka, manq"at awtjata ukat asfixia ukanakat. Ukampis jakäwipan amigopar jan jukʼamp chuym ustʼayañatakejja, pʼeqep chʼoqtʼasisaw lakap chʼakhuyäna, ukhamatwa jan amuytʼasis katuyasiñap uñachtʼayäna. "Uñjañäni, ¿walikiti? Mä kutix yatichirimp jikista ukat mä kutix masones ukanakax aka qhipäxankapxatap yatipxta ukhax kuna yaqha amtawinakax utji uk uñjaraksnawa", sasaw Penekal jupax chuymacht"äwimp arsuwayi. "Ukampis ukakamax mä jukʼa samartʼapxam, ukat jankʼakiw suma yatiyäwinak yatiyapxäma, suytʼaskta" sasa.
  
  "Nayaw akankä" sasaw Ofarux jach"at arsüna. "Nayaw línea katxarurakï."
  
  
  * * * .
  
  
  Marka manqhanjja, Penekal chachajj mä taxiruw jachʼañchäna, ukhamat uka markankir masones sat cheqankir masones pʼeqtʼirinakan utapar irpañataki. Jupax uka nombramiento ukax premisa ukampiw lurawayi, masones ukanakax aka particular tabla de estrellas apnaqasaw ritual lurasiski uk yatipxiti janicha uk yatxatañaw wakisi. Ukax janiw taqpach sallqjañjam tapakänti, ukampis visitt"atapax juk"ampiw masónico pachax jichhak alaxpachan t"unjäwipan chikañchasiñapatak uñt"ayasïna.
  
  El Cairo markanx walja jaqinakaw sarnaqapxäna, ukax nayra saräwipatx mayj mayjawa. Rascacielos ukanakax alaxpachar jilxattasin jach"aptasipkäna ukhax p"iqin ch"uxña ukat naranja firmamentonakax mä solemne amukt"äwi ukat samarañ samsupxäna. Penekal jupax auton ventanapat alaxpachar uñtäna, jaqinakan destinopat lup"iskäna, jupanakax aka chiqan qunt"atäsipkäna, suma chuymanjam uñt"at trononakan k"ajkir ukhamarak sumankañ trononakapan.
  
  Jaqen sarnaqäwiparjamapuniw ukham amuyäna. Kunjamtï luratanakan jila parte yänakajj luraski ukhama. Chaos ukanakat mistuñatak ordenaña. Chaos, taqi ordenar desplazando alturas de tiempo. Diosax taqiniruw aka jakäwin yanapt"istani, akax Layqax jupat parlki ukhaxa.
  
  "Muspharkañ pacha, ¿janich ukhamäki?" - uka auto apnaqirixa mä akatjamat amuyasïna. Penekal chachajj iyaw sasaw pʼeqep chʼoqtʼasïna, kunattejj Penekal chachajj kunanakatï paskani ukanak lupʼkasajj uka jaqejj ukham lurañapatakiw istʼani sasaw muspharäna.
  
  "Jïsa, ukax chiqawa" sasaw Penekal jupax suma chuymamp jaysäna. Ruedan qhipäxankir portly chachax Penekal chachan jaysäwipampix satisfechosïnwa, jichhakamax ukhamarakiw. Mä qhawqha segundonakatjja, akham sänwa: "Jan wali chʼama ukat jan yatiñatak jallunakajj purirakiniwa. Kunas thaya taypinsa qinayanak mayjt"ayaski ukat qutax loqtatäkaspas ukhamawa" sasa.
  
  -¿Kunatsa ukham sista? - Jiskt"ata Penekal.
  
  "¿Janit jichhür alwajj periodiconak liytʼkta?" uka auto apnaqirix jachaqt"asïna. "Alejandría quta thiyax 58% ukjaw juk"aptawayi aka qhipa pusi urunak saraqataru ukatx janiw kuna chimpunakas atmosférico ukan mayjt"awinakapax utjkiti aka tantachäw yanapt"añataki".
  
  "Ukhamaxa, ¿kunas uka phenomenon utjayawayi sasin amuyapxi?" Penekal jupax jiskt"äna, jiskt"äw qhipäxanx sustjasitap mä plano tonalidad ukamp imantañ yant"äna. Taqe kuns uñjirïkchïnsa, janiw lamar qotan umajj jiljjattatap yatkänti.
  
  Uka jaqix amparap luqxatäna: "Janiw chiqpachapun yatkti. Nayax sañ muntwa, phaxsikiw ukham umax apnaqaspa, ¿janich ukhamäki?"
  
  -Nayaxa iyawstwa -sasa. Ukampis ¿phajjsijj juchanïpacha sasaw sapjjäna? ¿Ukax" ukham amuytʼayasax "órbita ukan kunjamatsa mayjtʼawayi?"
  
  Choferux Penekal ukarux retrovisor tuqiw jisk"achas uñch"ukitayna. "Jumax sawkasisktawa, ¿janich ukhamäki, tata? ¡Ukajj jan amuytʼkañawa! Phajjsis mayjtʼaspa ukhajja, akapachankir jaqenakaw uk yatipjjaspa, uk sum yatta" sasa.
  
  "Jïsa, jïsa, chiqäskapuniwa. Nayax amuyt"asiskäyätwa", Penekal jupax jank"akiw conductoran jisk"achawinakap sayt"ayañatak jaysäna.
  
  "Ukat mayamp, teoría ukax janiw loco ukhamäkiti, kunjamtï yaqhipanakax nayrïr yatiyäwitpach ist"apkta ukhama", sasaw conductorax larusitayna. "¡Aka markan yaqhep jaqenakatjja, wali larusiñatak jan wali arunak istʼawayta!"
  
  Penekal jupax sillupan mayjt"ayasïna, nayrar jalt"asa. "UKXATA? ¿Kunjamatsa?
  
  "Aka tuqit parlkasas llampʼu chuymanïtwa" sasaw uka jaqix jachʼat arsüna, awisax pasajeropampiw parltʼasiñatakix espejot uñkatasïna. "Kunapachatixa yaqhipa jilïri jaqinakaxa thuqt"asipxi, jachapxi, jachapxi, akaxa mä ñanqha ajayun luratapawa sapxiwa. ¡Ha! ¿Jumax aka q"añunakar iyawsasmati? Uma saxraw Egipto markan antutatäski, amigo" sasa. Jupax wali jach"at larusisaw uka amuyut larusitayna.
  
  Ukampis pasajeropajj janiw jupamp chika laruskänti. Qala ajanu ukat wali amuytʼasir Penekal chachajj jukʼat jukʼatwa chalecopan bolsillopankir pluma amparap luqtäna, ukat apsusaw amparapamp qellqtʼasïna: "Uma Supay" sasa.
  
  Choferux wali kusisitaw larusitayna, Penekal jupax janiw burbuja p"akjañ amtkänti ukat El Cairo markan locos ukanakar jan jilxatayañ amtäna, mä arunx uka larusiñatak teorías ukanakax chiqpachapuniw sasaw säna. Taqi machaq llakinak utjkchïnsa, uka jilïr jaqix phinqʼasisaw auto apnaqirir kusisiyañatak jachaqtʼasïna.
  
  "Tata, janiw kuns kamacht"irjamäkti, kawkir direccionarus irpañ mayipkta uka dirección" sasaw mä juk"a pächasïna, "mä chiqaw mä jach"a misterio jaqitakix mä jach"a misterio ukhama".
  
  "UKXATA?" -sasawa Penekal jan juchani jiskt"äna.
  
  "Jïsa" sasaw chʼamachasir auto apnaqerejj qhanañchäna. "Akax masónico templowa, jukʼanikiw uka tuqit yatipxi. Jupanakax El Cairo markan jach"a museo jan ukax monumento ukanakat yaqha ukham amuyapxi".
  
  "Kunjamäpachas uk yatxa, amigo", Penekal jupax jank"akiw säna, uka jaqin arnaqasir lakap aguantañ qarjataw alaxpachan kuna jan walt"äwis utjäna uk qhanañchañ yant"äna.
  
  "Ay, uñjtwa" sasaw auto apnaqirix jaysäna, pasajeropan chhuxriñchjatapat mä juk"a juk"amp jisk"achat uñnaqani. Kawkhantï sarañ munkäna uk yati, nayra magia rituales ukat uraqpachan apnaqir chʼamaninakan jachʼa miembronakapan cheqapawa sasaw yatiyäna, uka yatiyäwejj uka chachar mä jukʼa axsaraykaspas ukhamänwa. Ukampis amuktʼayañkamatï ajjsarayaspa ukhajja, ukajj walikïskiwa, sasaw Penekal chachajj amuyäna. Jupajj nayratpachwa llakisiñatak utjäna.
  
  Jupanakax markan juk"amp saparst"at chiqaruw sarxapxäna, mä residencial ukanx walja sinagogas, iglesias ukat templos ukanakaw utjäna, kimsa yatiqañ utanakaw uka jak"an jikxatasïna. Wawanakan callin utjatapax juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at juk"at jilxattawayi, ukat Penekal jupax thayax mayjt"ataw jikxatasïna. Utanakajj jukʼampiw suma uñnaqtʼanïjjäna, ukat callejj kʼullut lurat suma jardinanakan thiyap taypinjja, vallenakapajj jukʼampiw chʼamanïjjäna. Thakhi tukuyarojja, autojj mä jiskʼa callejón ladoruw sarawayjjäna, uka callejónajj mä jachʼa edificioruw purirakïna, uka edificiotjja, seguridadan mä chʼama punkupaw uñchʼukiskäna.
  
  "Sarañäni, señor" sasaw auto apnaqerejj punkut mä qhawqha metronak auto saytʼayäna, templot mä radion utjañ ajjsarkaspa ukhama.
  
  Penekal jilatajj akham sänwa: "Yuspära" sasa. "Tukuykä ukhajj jawstʼäma" sasa.
  
  Ukat auto apnaqerejj akham sänwa: "Perdón, señor" sasa. "Akana". Jupax Penekal juparuw irnaqir masipan tarjeta de visita churäna. "Irnaqir masijaruw jawstʼasma, jupar irpañataki. Nayajj janiw jukʼamp akan jutañ munkti, jumatï jan llakiskäta ukhajja" sasa.
  
  Jan yaqha arumpixa, Penekal qullqip apt"asisaw autopamp sarawayxäna, janïr T-junction ukar yaqha callir puriñkamax jank"akiw jank"ak sarawayxäna. Nayra astrónomox taxi ukan freno qhananakapax esquina muytasin chhaqhatap uñjäna, janïr wali samsuñapataki ukat jach"a punkur uñtañatakiw kutt"äna. Qhepäjjapanjja, Templo Masónico ukaw saytʼatäskäna, wali amuytʼasir ukat amukiw saytʼatäskäna, jupar suytʼkaspas ukhama.
  
  
  20. 20. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Uñisirijan uñisiripawa
  
  
  "¡Penekal yatichiri!" - jupax jaya chiqat ist"äna, uka valle mayamp chika. Uka pachpa jaqew jupar uñjir jutäna, uka markankir lodge ukan patronapawa. "Jumax mä juk"a nayraw sarxtaxa. Suyt'am, nayajj jutämaw jumatak jist'arapjjäma. Nayax suyt"twa, jumanakax anqan qunt"asiñax janiw kuna jan walt"awis utjkaniti. Chʼamajj mayampiw jiwarjjäna" sasa.
  
  Penekal chachajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Yuspära" sasa. "Janiw kuna jan walt"äwis utjkituti, mä juk"a suma samana katuqañaxa, tata."
  
  Jupax janiw nayrax Prof.. Imru, El Cairo ukat Giza markanakan masones ukanakan p"iqinchiripawa. Penekal jupax jupat yatïna, jupax antropólogo ukhamarak director ejecutivo de Movimiento del Pueblo para la Protección de Sitios del Patrimonio ukanïnwa, jupax jichhakiw tribunal mundial de delitos arqueológicos ukan Norte de África uksan chikancht"asiwayi. Profesorax qamirïkchïnsa ukat wali chʼamanïkchïnsa, kunjam jaqïnsa ukax wali sumapunïnwa, ukat jupamp chikasti jankʼakiw Penekal chachax utapanjam jikxatasïna.
  
  "¿Umañ munasmati?" Prof. Nayax Imraruw jiskt"ta.
  
  "Pay suma. Kuntix jumax utjktam ukax nayatakix utjani" sasaw Penekal jupax jaysäna, nayra pergamino rollonak amparap manqhan akanx juk"amp loqhe ukhamaw jikxatasïna, edificio anqan natural suma uñnaqt"anakat saparst"ata. Protocolo ukar jan sum yatisax wali munasiñampiw jachaqt"asiskakïna ukat arunakap arsuñat sipansa jaysäwinakatakiw imatäna.
  
  "Ukhamajj" sasaw profesor. Imrux mä vaso té helado apt"ataw qunt"asisin qalltäna, yaqhax invitadoparuw pasayäna, "¿Alquimista tuqit kuna jiskt"äwinakas utji sasmati?"
  
  Penekal chachajj akham sänwa: "Jïsa, tata" sasa. "Janiw nayax anattʼirïkti, kunattix wali chuymanïxtwa, janiw gimmicks ukanakamp tiempo aptʼasirïkti".
  
  Imru kullakajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Ukajj wali askiwa.
  
  Kunka q"umachasaxa, Penekal jupax chiqapuniw anatañar mantawayi. "Jichhax masones ukanakax alquímicas ukan irnaqapxi, ukax... uh... ukham uñt"ayatawa", sasaw jiskt"äwipan arunakapampix ch"am tukuwayi.
  
  "Jiskt"añakiw wakisi, Penekal yatichiri", Imrux visitantepan nervios ukanakap samarañ suyt"asa.
  
  "¿Inas ritualanak luraraksta, uka costumbrenakajj warawaranakaruw jan waltʼayaspa?" -sasawa Penekal jiskt"äna, nayranakap jisk"achasa ukat jan walin uñjasisax ch"allxtayasïna. "Kunjamsa istʼasi uk yattwa, ukampis..."
  
  -¿Kunjamatsa akaxa ist"asi? - Imruxa yatiñ munasaw jiskt"äna.
  
  Nayra astrónomo chachajj akham sänwa: "Janiw creyiñjamäkiti" sasa.
  
  "Jach"a rituales ukat nayra esotericismo ukan mä purveyor ukamp parlt"askta, amigo. Nayax sapxsmawa, aka Universo ukanx juk"akiw kunatix nayatakix jan iyawsañjamäkaspas ukhamawa, ukat wali juk"akiw jan lurañjamäkiti", sasaw yatichirix arsuwiyi. Imrux jach"a jach"a tukusaw uñacht"ayäna.
  
  "Uñjapxtawa, jilat kullakanakajax mä juk"a uñt"at tamarakiwa. Nayratpachaw utt"asiwayi, niyas janiw jiwasan utt"asirinakasat qillqatanakax utjkiti", sasaw Penekal jupax qhanañcht"awayi.
  
  "Yattwa. Jumax Hermópolis Dragon Watchers uka tamankirïtawa. Nayax yattwa", sasaw Yatichiri. Imrux iyaw sasaw p"iqip ch"allxtayäna. "Chiqpachansa, nayax antropología tuqit yatichiritwa, suma yatichirijawa. Ukat mä masónico iniciado ukhamaxa, nayax taqpach yatxatwa kuna lurawinaktix ordenamax taqi uka patak maranakanx lurawayki ukanakxa. Chiqansa, jiwasan walja costumbrenakasampi ukat cimientonakampiw istʼasi. Nayax yattwa nayra achachilanakamax Thoth-ar arkapxatayna, ukampis ¿kunas akan lurasiski sasin amuyta?"
  
  Niya wali kusisitaw saltasïna, Penekal chachajj rollonakap mesa patjjar uchasaw profesorar tarjetanakap jistʼaräna. Nayax wali amuyumpiw yatxatañ munta. "Uñjaña?" - jupax wali kusisitaw samaqt"äna. "Aka warawaranakaxa qhipa semana chikatani kawkhantixa utjki ukanakatxa jaquqaniwayi, tata. ¿Jupanakar uñtʼtati?
  
  Walja pachaw Prof. Imrux amukiw mapan chimpuntat warawaranak uñch"ukiskäna, ukanak amuyt"añ yant"asa. Qhiparusti jupax uñch"ukisïnwa. "Janiw nayax wali suma astrónomo ukhamäkti, Penekal yatichiri. Nayax yattwa aka diamantex mágico círculos ukanx wali wakiskiriwa, Código de Salomón ukanx utjarakiwa".
  
  Jupax nayrïr warawararuw uñacht"ayäna, uka warawarax Penekal ukat Ofar jupanakax chimpuntapxataynawa. Uka yatichirix akham siwa : "Akax wali wakiskiriwa, 1800 mara chikatan Francia markan alquímico lurañanakanxa, ukampis nayax arsuñajawa, kunjamtï nayax yatkta ukhamarjamax janiw mä alquimistas jichhax akan irnaqkiti" sasa. Imru jupax Penekal juparuw yatiyäna. "¿Kawkïr elementos aka chiqanx mä rol uñacht"ayi? Quri?"
  
  Penekal chachajj wali ajjsarkañ uñnaqampiw akham säna: "Diamantenaka" sasa.
  
  Ukatx jupax Prof. Nayax Niza, Francia jak"an jiwayawinakat yatiyäw enlaces uñakipaskta. Mä amuki tonadampi, jan pacienciampi khathatt"asisaw Madame Chantal ukat uta uñjiripar jiwayatanakapat qhanañcht"äna. "Aka jan walt"äwin lunthatat diamantex juk"amp uñt"atawa, Profesor, Celeste satawa" sasaw jach"at arsüna.
  
  "Uka toqet istʼtwa. Yaqhip muspharkañ qalanakax Cullinan qalat sipanx juk"amp sumaw sasaw ist"ta. Ukampis ¿kunas aka cheqan ukajj wakisi?" Prof. Nayax Imraruw jiskt"ta.
  
  Yatichirix Penekal jupax wali t"unjataw uñnaqäna, sarnaqäwipax uñjkañ ch"amakt"ataw uñjasiwayi, kunatix nayra visitirix masones ukanakax janiw jichhak uñstki uka arquitectonakäpkiti sasaw yatïna. "Celeste ukax yatichiri qalawa, Salomonax paqallq tunk payan diamantenak apthapitaparux atipt"aspawa, Mago contra apnaqaspa ukhaxa, mä jach"a yatiñan jaqiwa, wali axsarkañ amtanakani ukat ch"amaniwa", Penekal jupax jank"akiw qhanañcht"i, samañapax kunkaparuw katjatayna.
  
  "Askiw, Penekal yatichiri, aka chiqan qunt"asiñamawa. Jumax aka junt"u pachanx sinti ch"amanchasisktawa. Mä jukʼa tiempo saytʼañamawa. Ist"añatakikiw akankä, amigo", sasaw yatichirix säna. Imrux janïr mä akatjamat mä estado de profunda contemplación ukar jaquntatäkasax sänwa.
  
  "W-kunasa... kunasa, tata?" - Jiskt"ata Penekal.
  
  "Mä minuto churapxita, achikt"asipxsmawa" sasaw profesorax achikt"asïna, ukat amtawinakax jupar phichhantatäxänwa. Nayra masónico edificio imantapkäna uka acacia quqanakan chʼiwipanxa, profesorax amuytʼasisaw sarnaqäna. Penekal chachajj cuerpopar thaytʼayañataki ukat llakinakapat qhespiyañatakejj helado té umaskäna ukhajja, kunjamsa profesor chachajj amukiw chuymapan arnaqasïna uk uñjäna. Uka utan dueñopax jank"akiw amuyt"asxäna ukat Penekal tuqir kutt"awayxäna, ajanupanx mä muspharkañ jan iyawsäwi uñacht"ayasa. "Penekal yatichiri, ¿Ananías yatiñani jaqit ist"tati?"
  
  "Janiw kunas utjkituti, tata. Bibliarjamaw ist"asi", sasaw Penekal jupax amparap luqxatasin säna.
  
  "Nayar qhanañcht"kta uka layqa, ch"amanïtapa ukat kunanaks infierno ukar ch"allxtayi" sasaw qhanañchañ yant"äna, ukampis jupan arunakapax janiw phuqhaskänti, "jupax... janiw uka tuqit lup"irjamäkti, ukampis nayratpach amuyt"apxta uñjata, qawqha jan amuyt"kay arunakas nayrax chiqäxi" sasaw p"iqip ch"allxtayäna. "Aka jaqix 1782 maran francés iniciado jaqimp jikiskäna uka místico ukhamaw ist"asi, ukampis qhanaw janiw pachpa jaqikïkaspati". Qhep qhepa arunakapajj jan chʼamanïkaspas ukhamänwa ukat jan sum amuytʼasirïkaspas ukhamänwa, ukampis uka arunakanjja, mä lógica ukaw utjäna. Ukax mä kunaw Penekal jupax wali sum amuyäna. Jupax wali yatiñani ukat chiqapar uñjir irpiriruw uñch"ukis qunt"asïna, mä juk"a chiqa chuymanïñ uñstayañ suyt"asa, profesorax kun lurañs yatispa sasaw suyt"äna.
  
  "¿Ukat Salomón reyin diamantenakap apthapiski, ukhamat jan luräwinakap jan waltʼayañataki?" Prof. Imru jupax pachpa pasión ukampiw jiskt"asiwayi, kunjamtix Penekal jupax nayrïr kutix uka jan walt"äwit arsuwaykän ukhama.
  
  "Ukhamawa, tata. Jilt"ir diamantenakaruw amparanakas puriñasa, ukat taqpachax suxta tunk llatunkaniwa. Kunjamtï Ofar pisinkir amigojajj jan tukuskir ukat loqhe suma suytʼäwipan amuytʼayäna" sasaw Penekal chachajj wali llakit jachaqtʼasïna. "Uraqpachan wali uñtʼat ukat qamir jaqinakan amparapan utjki uka qalanak alañat sipansa, janiw Layqa janïr purinkipan jikxatkañäniti".
  
  Prof. Imrux janiw sarnaqkänti ukat nayra astrónomoruw uñch"ukiskäna. "Janipuniw mä suma amtäwin larusiñatak amtanakap jisk"achañamäkiti, amigo", sasaw mä uñnaqampi säna, uka uñnaqax kusist"añampi ukat machaq munañampiw mistu. "Yaqhip amtawinakax wali larusiñawa, ukat jilapartx irnaqañ tukuyapxi".
  
  "Tata, taqi respetompi, ¿janit jumax wali amuyt"ktati phisqa tunk jila uñt"at diamantenak akapachan qamirinakat alañataki? ¡Ukajj...uh...walja qollqew munasispa!" Penekal jupax uka amuyumpiw ch"axwawayxi. "Millon millón millón ukhanïspawa, ukat ¿khitis loco ukhamäspa ukham muspharkañ atipjañataki ukham walja qollqe gastañataki?"
  
  "David Perdue", ukat Prof. Imru ukax wali jach"apuniwa. "Yatichiri Penekal, ¿pä tunka pusini horat aka chiqar kutt"asmati, achikt"asisma?" - sasaw achikt"asïna. "Inas nayax kunjams ordenamarux aka Mage ukar ch"axwañ yanapt"sna uk yatxa."
  
  -¿Amuyatati? Penekal kullakajj kusisitaw jachaqtʼasïna.
  
  Prof. Imruxa larusitaynawa. "Janiw kuns arsuñjamäkiti, ukampis kamachi pʼakintasin walja millón millón jaqeruw uñtʼta, jupajj janiw autoridadanakar respetkiti, chʼamani ukat jan wali jaqenakarus tʼaqhesiyañsa wal muni. Ukat kunjamtï suertex siskänxa, jupax manunïxiwa ukat kunjamtï parlktanxa, África continente uksaruw saraski".
  
  
  21. 21. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Uka Omen
  
  
  Oban ch"amaka alaxpachanx mä thakhin jan walt"äwipat yatiyäwix mä local doctorampi warmipampix jiwarapxataynawa, ukax nina nakhantayañjamaw jilxattawayi. Uka chiqan aljirinakax wali musphataw uñjasipxi, yatichirinakax ukhamarak challwa katurinakax Dr Lance Beach ukat Sylvia warmipat llakisiñap uñt"ayapxäna. Wawanakapajj mä jukʼa tiempotakiw tiapan uñjatäpjjäna, uka jan walin uñjasisajj wali llakitaw jikjjatasipjjäna. GP ukat warmipax taqiniw wali munatäpxäna ukat A82 ukan wali axsarkañ jiwatapax ayllunakarux wali jach"a ch"axwawiwa.
  
  Jachʼa qhatunakansa ukat manqʼañ utanakansa jan amuytʼasir arunakaw yatiyasïna, uka jan walinakajj mä pisinkir familiaruw pasäna, mä qhawqha tiempotjja, mä doctorajj warmipar niyaw jiwjjäna, mä jan wali chacha warmiruw secuestrapjjäna. Ukhampachas uka markan jakirinakax muspharapxänwa, kunatix Playas ukanakax kunatix señora Beach ukar secuestrapxatapa ukat qhipat qhispiyatäpkän ukanakx ukham wali sum uñjat jamasat imapxäna. Ukampirus jilpach jaqinakax Beaches jupax uka jan walt"äwitx nayrar sartañ munkaspas ukhamakiw amuyapxäna, ukat janiw uka tuqit parlañ munapkänti.
  
  Beach sat doctorampi ukat uka markankir católico sacerdote Harper sat tatakurampejja, Beach kullakarusa Perdue jilatarusa qhespiyañatakejj líneas morales uksa cheqanakar makhatañaw wakisïna, jupanakajj nazis sat qʼañu katuntirinakapar jupanakan qollanakap mä sabor churasajj janiw yatipkänti. Qhana arunxa, jila parte jaqinakax janiw amuyapkaspati, awisax mä jan wali jaqit vengasiñax wali askiwa, mä arunxa, mä arunxa, nayra Testamenton suma colerasiñawa.
  
  George Hamish sat mä wayn tawaqojj jankʼakiw parque taypin tʼijtʼaskäna. Colegion fútbol equipopan capitanjamax atlético tuqit wali yatxattʼatänwa, janiw khitis tʼiju tʼijuñapxa muspharkañjam uñjkänti. Jupax chándal ukat Nike zapatillas ukanakamp isthapt"ataw jikxatasïna. Ch"iyar ñik"utapax q"uma ajanupampi, kunkapampix ch"amakt"awayiwa, kunawsatix parkin ch"uxña, liwxatat césped ukanakanx wali ch"amampiw t"ijtäna. Uka jank"ak sarir waynax quqa ramanakax juparux ch"allt"atayna ukat ch"allxtayatayna, kunawsatix t"ijt"askäna ukat jupanakan manqhanx Iglesia de San Colmbano uksaruw parque ukan jisk"a calle chiqan t"ijtäna.
  
  Asfalto sat cheqan jankʼak saraskäna ukhajja, jankʼakiw mä autot jaltjjäna, ukat gradanakaruw tʼijtäna ukat iglesian jistʼarat punkunakapat sipansa chʼamakaruw liwjjatäna.
  
  "¡Harper tatax!" - sasaw jach"at arsüna, samañapax mistuwayxiwa.
  
  Uka manqhankir walja parroquianonakax banconakaparuw kutt"apxäna ukat uka loqhe waynarux jan respeto uñacht"ayatapatx shushed ukham lurapxäna, ukampis jupax janiw kuns lurkänti.
  
  -¿Kawkinkis tataxa? Jupax jiskt"asiwayiwa, janiw atipkänti yatiyawinak mayisïna kunatix jupanakax juk"amp chuym ch"allxtataw uñstapxäna. Jupan jakʼapankir chuymankipstat señorajj janiw waynanakan jan respetatäpjjatap aguantkänti.
  
  "¡Jumajj iglesianktawa! Jaqinakax mayisipki, jan yäqasir jaqi" sasaw tuqinuqäna, ukampis Georgex wali ch"ullqhi lakaparux janiw ist"känti ukat isla taypit jach"a pulpitoruw t"ijtäna.
  
  "Jaqinakan jakäwipax jan walt"ayataw uñjasi, señora" sasaw chika avión ukan säna. "Jupanakatak mayisitanakam imapjjam."
  
  "Jach"a Scott, George, ¿kuna diablos...?" Harper tatax jach"a salat mä juk"a jayankasin oficinapar t"ijt"ir waynar uñjasax ñik"utap ch"uqt"asïna. Jupajj ajllkäna uka arunak manqʼantäna, kunattejj tamapajj uka arunakap istʼasajj ñikʼutap chʼoqtʼasisaw qarjat wayn tawaqorojj oficinapar aynachtʼayäna.
  
  Punku jist"antasaxa, uka waynaruxa ñik"uta ch"uqt"asïna. "¿Kunas jumatakix jan walïki, Georgie?"
  
  George jilatajj samañap katjañ yantʼasajj akham sasaw ewjjtʼäna: "Harper tata, Oban jilataruw sarjjañama" sasa.
  
  "P'ampachawi?" - sasaw Awkixa säna. -¿Kunsa jumatakixa?
  
  George jilatajj akham sasaw achiktʼasïna: "Janiw khitirus kawkirus saraskta uk yatiyañamäkiti, tata" sasa. "Daisy antigüedades ukan mä jaqiruw jumat jiskt"ir ist"ta, nayax h...uh...mä qhipa callejón ukankäyätwa" sasaw Georgex sarnaqäwip chiqañchäna.
  
  "¿Kuna jaqisa? ¿Kunsa jupajj mayïna?" Harper tataxa.
  
  George jilatajj akham sänwa: "Uñtapjjam, tata, janiw yatkti aka waynajj kuntï siski ukat pʼeqepan cheqati janicha, ukampis yatisktawa, kunjamatsa yatiyañ munsma sasaw amuyayäta" sasa. "Janiw sacerdotekïktati sasaw säna."
  
  "Jïsa" sasaw Harper tatax chiqaw satayna. Chiqansa, jupax walja pachaw pachpa chiqawj jiwata Dr. Beach ukar yatiyäna, sapa kutiw tatakurax kuns luratayna, ukax cassocks ukan jaqinakax janiw yatipxañapäkänti. -Akaxa chiqawa -sasa. Janiw khitis sacerdotet naskiti, Georgie" sasa.
  
  -Jïsa nayaxa amuyta. Janipuniw ukham amuyirïkti, amuyta" sasaw waynax jiskʼat arsüna, wali mulljata ukat tʼijtʼasaw samañapax tukusxäna.
  
  "¿Kunsa chiqpachapuni aka jaqix säna? ¿Kunas nayar chuym ustʼayaspa sasin amuytʼayawaytam uk jukʼamp sum qhanañchtʼasmati? "- sasaw tatakurax jiskt"äna, waynarux mä vaso uma warantasa.
  
  -Walja yänaka. Jupajj sutim violañ munkaspa ukhamänwa, ¿yatitati?"
  
  "¿Suma uñtʼatäñaj rap luraña?" sasaw Harper tatax jiskt"äna, ukampis mä juk"a pachatxa, kun sañs muni uk amuyasax jupan jiskt"awiparuw jaysäna. "Ah, sutijax jan walt"ayataw uñjasi. Janiw kunas wakiskiti -sasa.
  
  "Jïsa, tata. Ukat jupax tienda ukan yaqhip jaqinakarux mä chuyman warmir jiwayañanx chikanchasipxtawa sasaw saskäna. Ukatx mä qawqha phaxsi nayraw Glasgow markankir mä warmir secuestrapxta ukat jiwayapxta sasaw säna, kunapachatix qullirin warmipax chhaqhata... ukhamakiw sarantaskakïna. Ukatjja, kuna kʼari chuyman jaqëtamsa taqeniruw yatiyäna, janïr chhaqkasajj warminakajj jumar confiyapjjañapatakiw collar qhepäjjat imantasïna" sasa. George chachan sarnaqäwipax amuyupat ukat khathatit lakapat jalluqäna.
  
  Harper tatax jach"a qhipäx sillun qunt"atäskänwa, ist"añakiw utjäna. George jilatajj uka sacerdotejj janiw mä jukʼsa chuym ustʼayasiñap uñachtʼaykänti, kuna jan walinaksa yatiyäna, ukampis cleronakan yatiñaparjamaw tizampi qellqäna.
  
  Mä jachʼa chʼamani sacerdotejj George pisinkir jilataruw uñchʼukis qontʼatäskäna, chʼeqa toqer mä jukʼa chʼoqtʼasisaw qontʼasïna. Amparanakap chʼuqtʼatapajj wali chʼamani ukat chʼamani uñnaqtʼanïtapwa uñachtʼayäna, ukat kupi amparapan índice dedopajj llampʼu chuymampiw uka waynan arunakapat lupʼiskäna ukhajja, alaya lakaparuw arknaqäna.
  
  George jilatajj uma vaso chʼusatak mä jukʼa tiempo apstʼaskäna ukhajja, Harper tatajj sillupan mä jukʼa mayjtʼayasaw codonakap jupanak taypin mesa patjjar samartʼayäna. Wali jachtʼasisaw akham jisktʼäna: "¿Georgie, ¿kunjam jaqënsa uka jaqejj uk amtasmati?"
  
  "Jan wali" sasaw waynax wali manq"antat jaysäna.
  
  Harper tatax akham sasaw jachʼat arsüna: "Chiqansa, jupax jan wali jaqïnwa. Escocia markankir jila parte chachanakajj janiw suma uñnaqtʼanïtapat uñtʼatäpkiti" sasa.
  
  George jilatajj akham sasaw qhanañchäna: "Janiwa, janiw ukham sañ munkayätti, tata" sasa. Uka vaso gotanak sacerdoten vidriot lurat mesapar uchasaw wasitat yantʼäna. "Ukham sañ muntwa, jupax jan wali jaqïnwa, mä monstruo de películas de terror ukham, ¿yatitati?"
  
  "UKXATA?" - Jiskt"äna Harper tataxa, wali amuyt"ata.
  
  "Jïsa, ukat jupax janipuniw escocés jaqïkänti. Jupax inglés arut acento ukanïnwa yaqha yänakampi", sasaw Georgex qhanañcht"i.
  
  "¿Yaqha kunas kunjamasa?" sasaw sacerdotejj jukʼamp jisktʼäna.
  
  Uka waynax ñik"utap ch"uqt"asïna: "Walikiwa, inglés arupax alemán arumpiw uñt"ayasi. Nayax yattwa ukax llamp"u chuymanïñjamaw ist"asispa, ukampis jupax alemán ukhamarak Londres markan jilsuwaykaspas ukhamawa. Kunas ukham uñt'atawa".
  
  George jilatajj janiw sum qhanañchañ puedkänti, ukatwa chuym ustʼayasïna, ukampis sacerdotejj sumakiw pʼeqep chʼoqtʼäna. "Janiwa, nayax taqpach katuqta, Georgie. Jan llakisimti. Yatiyapxita, ¿janit sutip uñt"ayawaykiti ni uñt"ayawaykiti?"
  
  "Janiwa, tata. Ukampis chiqpachapuniw colerat uñnaqäna ukat tornilloruw tukuwayxäna..." Georgex jan amuyt"asis juramento luratapat mä akatjamat sayt"äna. "Perdón, tata."
  
  Ukampis Harper tatax decoro social ukan sarnaqañat sipansa, yatiyawinakat jukʼamp munäna. George jilatajj wal muspharayi, sacerdotejj janis juramento lurkaspa ukhamwa luräna. "Kunjama?"
  
  "¿Perdón, tata?" George jilatajj jan amuytʼasisaw jisktʼäna.
  
  "¿Kunjamatsa...kunjamatsa jupax...tornillox puri?" sasaw Harper tatax jan amuyt"asis jiskt"äna.
  
  "Awki?" musphart"at waynax jachaqt"asïnwa, ukampis jan wali uñnaqt"an sacerdotex pacienciampiw jaysañap suyt"äna, ajanupanx wali suma uñnaqt"aniw jikxatasïna, ukat axsarañjamarakïnwa. "Hmm, nayax sañ muntwa, jupax phichhantatänwa jan ukax inas jupapachpa khuchhuqatächïna." George jilatajj mä jukʼa amuytʼäna, ukat mä akatjamat wali kusisitaw akham säna: "Pʼeqepajj púas alambrempi chʼoqantatäkaspas ukhamawa, ukat mayniw kayupat apsuwayjjäna. P"akjata, ¿amuyasmati?
  
  "Uñjawaytwa" sasaw Harper tatax jaysäna, nayrax kunjams amuyt"irïna ukaruw kutt"äna. "Walikiwa, ukhamax ukhamaxa?"
  
  George jilatajj akham sänwa: "Jïsa, tata" sasa. "Janïr jikxatkipanx mäkiw jaltxapxañama kunatix jupax yatiw kawkhans San Colmbanox jichhax jikxatasi".
  
  "Georgie, kuna mapansa jikjjataspänwa. Kunatix nayarux chuym ust"ayitu ukax nayan pachpa markajan sutij ch"allt"añ yant"atapawa", sasaw Harper tatax qhanañcht"i. "Jan llakisimti. Diosajj janiw ikiskiti" sasa.
  
  "Walikiwa, nayaxa janirakiw tata" sasaw waynax tatakuramp chika punku tuqir sarawayxäna. "Aka waynax janiw kuna askis utjkiti, ukat chiqpachansa, chiqpachansa janiw qharürun yatiyäwinakan jumat istʼañ munkti. Jumax policianakaruw jawst"añama. Aka chiqan patrullapxpan ukat kunaymaninak lurapxpan" sasa.
  
  Harper tatax taqi chuymaw akham säna: "Georgie, yuspajarapxsmawa, llakisitamata" sasa. "Ukat nayar ewjjtʼapjjatamat walpun yuspärapjjsma. Nayax arsuwayta, nayax iwxt"awim chuymaruw katuqä ukat Supayan qhipäxar kutt"añkamax wali amuyumpiw uñjä, ¿walikiti? ¿Taqi kunas walikïskiti?" Uka waynax sum samarañapatakix wasitatwa ukham lurañapäna.
  
  Walja maranak nayrajj bautiskäna uka waynaruw iglesiat irpäna, wali yatiñampiw sarnaqäna ukat jupa jakʼankir autoridadampiw uru qhanar mistuñapkamajj sarnaqäna. Escalera patat tatakurax nayranakap ch"irmthapïna ukat George jilataruw amparapamp luqxatäna, kunattix utapar tʼijtʼasaw kuttʼäna. Mä thaya, p"akjata qinayanakax parque patxaruw saraqanïna ukat thakhin asfalto ukar ch"amakt"ayäna, kunawsatix waynax mä fantasma ch"amakar chhaqtkäna ukhaxa.
  
  Harper tatax iglesian vestíbulopar janïr kuttʼkasax walja pasajeronakaruw wali munasiñampi pʼiqip chʼallxtayäna. Banconakan wali muspharata jaqenakar jan istʼasajja, jachʼa jilïr sacerdotejj jankʼakiw oficinapar kuttʼjjäna. Uka waynan ewjjtʼapajj taqe chuymaw chuymapar katoqäna. Chiqansa, taqi tiempow ukham suytʼäna. Kuntï jupax Dr. Beach sat chachampi Fallin markan David Perdue sat jaqir jichha tiempon nazi sat yupaychäwit qhispiyapkäna ukat kuttʼayañax utjani, ukat janipuniw pächasiñas utjkänti.
  
  Ukat jankʼakiw oficinapan jiskʼa pasillopan chʼamaktʼat mantäna, ukat punkupjja wali jachʼat jistʼantäna. Ukat llawintasaw cortinanak dibujäna. Laptop ukakiw oficinapan qhantʼäna, pantallapajj pacienciampiw sacerdoten apnaqañapatak suytʼäna. Harper tatax qunt"asisaw mä qawqha arunakamp qillqt"awayi, janïr kuntix thaqkän ukax pantalla LED ukan uñstkipana - Clive Mueller jupan jamuqapa, jupax jaya pachaw irnaqäna ukat Guerra Fría ukan doble agente ukan wali uñt"atawa.
  
  Harper tatax oficinapan laqʼampi phuqantat sapakïkäna ukhaxa, akham sänwa: "Jumaw ukham lurañama uk yattwa" sasa. Muebles ukat libronaka, lamparanaka ukat plantas ukanakax jupa jak"anx ch"amakanaka ukat siluetas ukanakakiw tukuwayi, ukampis atmosfera ukax estático ukat calma atmosfera ukat mä tenso área de negatividad subconsciente ukar mayjt"awayi. Nayra pachanx k"ari iyawsirinakax mä uñstawiw sasin sapxaspäna, ukampis Harper tatax yatïnawa, ukax niyaw mä ch"axwäw utjañap nayratpach uñacht"ayata. Ukampis qhep qhepa qhanañchäwipajj janiw kunatï niyaw pasañapäkäna ukajj jan sinti llakisiykänti, jupatï guardiapar aynachtʼayañ ajjsaraspa ukhajja.
  
  Foton Harper tatax jawsatayna uka jaqix mä grotesco uñnaqt"an monstruo ukar uñtasitänwa. Clive Muller jupax 1986 maranw uka yatiyäw uñt"ayi, 10 Downing Street nayraqatan embajador ruso ukar jiwayatapata, ukampis mä juk"a legal ukan jan walt"awinakapat Austria markar jaqunukutaw uñjasiwayi, ukatx juicio suyt"añatakiw jaltxatayna.
  
  "Clive, valle jan wali chiqankaskta ukhamaw amuyasi", Harper tatax jiwayir jaqit juk"a yatiyawinak uñakipasinx sänwa, ukax internet tuqinw uñt"ayasïna. "Aka taqe horasanjja, jiskʼa uñtʼatäpjjtwa, ¿janich ukhamäki? Ukat jichhax manq"añ qullqi laykux civiles ukanakar jiwayapxtati? Ukajj ego-takejj chʼamakïpachänwa" sasa.
  
  Anqanx pachax juk"amp thayaruw puriskäna ukatx jallux oficina ventanaruw ch"allt"askäna, dibujat cortinanakan mayni tuqinxa, kunatix tatakurax thaqhañ jist"antatayna ukat laptop jist"antatayna. "Nayax yattwa jumanakax niyaw akankxapxtaxa. ¿Diosan altʼat chuyman jaqepar uñachtʼayañatakejj sinti ajjsartati?"
  
  Kunapachatï laptop jistʼantatäjjäna ukhajja, cuartojj niyaw chʼamaktʼjjäna, ukat pantallan qhep qhepa chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar tukutapajj Harper chachan awkipajj libronak uchañ estante qhepäjjat mä jachʼa chʼiyar jaqeruw mistüna. Kunjamtï suykäna ukham nuwasiñat sipansa, Harper tatax arunakampiw chʼaxwapxäna. "Juma? ¿Diosan jaqipa? Uka jaqixa chuym ch"allxtayäna.
  
  Qalltanx jach"a arupax acento ukarux maskarawayxänwa, ukampis janiw khitis arsuñjamäkänti, jach"a consonantes guturales ukanakax, kunapachatix mä solido británico ukham arskäna ukhax - alemán ukat inglés ukanakan mä perfecto equilibrio - personalidadaparuw aljantatayna.
  
  
  22. 22. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Thakhi mayjt"ayaña
  
  
  -¿Kunsa jupajj säna? Ninax ñik"utap ch"uqt"asïna, kunats chika avión ukan thakhi mayjt"ayapxäna uk yatiñatakiw wal ch"amachasïna. Sam sat chacharuw chʼalljjtayäna, jupajj kuntï Patrick chachajj avión apnaqerar siskäna uk istʼañwa munäna.
  
  Sam sat chachajj kunatsa akatjamat amtap mayjtʼayäna uk yatiñatakejj chʼamachasisajj akham sänwa: "Suytʼam, tukuypan" sasa. Mä yatxatat yatxatiri periodista ukhamaxa, Sam jupax thakhinak ukham jank"ak mayjt"awinakar jan atinisiñ yatiqatayna ukat ukatw Ninan llakinakap amuyatayna.
  
  Patrick jupax avionan purakaparuw kutt"awayxäna, Sam, Nina, Ajo ukat Perdue jupanakaruw uñch"ukiskäna jupanakax amukiw suyapxäna, qhanañchäwip suyt"asa. Patrick jilatajj akham sasaw chuymachtʼäna: "Janiw kuna llakisiñas utjkiti, jaqenaka.
  
  "¿Coronelax Ninan jan wali luratapat wasar pampar uraqir puriñasatakix mä thakhi mayjt"ayañapatak mayïna?" - Sam jiskt"asitaynawa. Ninax sawkasisaw uñkatasïna ukat amparaparus wal chʼallxtayäna. "Chiqpachansa, Paddy. ¿Kunatsa kuttʼanktanjja? Nayatakix janiw ukax gustkituti ".
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Nayajj ukhamarakiw amigo" sasa.
  
  "Chiqpachansa, waynanaka, janiw ukhamakiti. Jichhakiw expedición wakicht"irinakat maynit mä parche katuqta, jupax mä profesorawa. Imru", sasaw Patrick jilatax säna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Jupajj tribunalankänwa. "¿Kunsa jupajj munpacha?"
  
  "Chiqans, jupax jiskt"asiwayituw yanapt"apxiristti ... mä juk"amp personal asunto janïr legal prioridad ukanakat uñjkasa. Amuyataxa, coronel J. Yimenu jupampiw aruskipt"awayi, ukatx amtatäki ukat sipans mä uru qhipüruw puripxä sasaw yatiyäna, ukhamat uka ladox uñjatäna", sasaw Patrick jupax arsuwiyi.
  
  "¿Kunsa jupax nayat munaspa frente personal ukanxa?" Perdue kullakajj jachʼat amuytʼasïna. Millonario jaqix janiw sinti atinisir uñtaskänti aka machaq turkakipäwitxa, ukat llakisiñapax pachparakiw expedición ukankirinakan ajanunakapan uñacht"ayasïna.
  
  "¿Jan iyawsksnati?" -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  Patrick jilatajj akham sänwa: "Ukham lurasmawa" sasa. "Ukat Sam jupax luraspawa, ukampis tata Kira ukat David jupanakax niyaw crimen arqueológico jaqinakan amparapankapxi, ukat Prof. Imrux uka tamax p"iqinchirinakat maynïriwa".
  
  "Ukhamajj janiw kuna lurañas utjkiti, jan ukasti yanaptʼañakiw wakisi" sasaw Perdue jilatajj jachʼat arsüna, uka planon turnopampejj jan uñtʼat qarjataw uñnaqäna. Patrick jupax Perdue ukat Nina jupanak nayraqatan qunt"asïna, Sam ukat Ajo jupanakax jupan jak"apankänwa.
  
  "Qhanañchtʼäma. Akax mä impromptu walkthrough ukhamawa, waynanaka. Kuntï sapkitän ukarjamajja, ukajj jumatak walikïskaniwa sasaw niyaw sapjjerista" sasa.
  
  "Taqi ch"uxña achunakas manq"añ munapkasma ukhamaw ist"asi, mama" sasaw Sam jupax jisk"achasïna, arunakapax wali chiqakïnwa.
  
  "Uñjapxam, janiw aka fucking jiwañ anatäwirux azucarar uñtat lurañ yant"kti, Sam" sasaw Patrick jupax jiskt"äna. "Janiw nayax juykhükaspas ukham kamachinak ist"askti jan ukax jumax ingenuo ukhamäkasmas ukham amuyañamäkiti, ukat División de Delitos Arqueológicos ukamp yanapt"asiñamatakix sallqjañaw wakisispa". Jupa pachpa arsuñ tukuyasax agente MI6 ukax samarañatakiw tiempo apst"asiwayi. "Qhanaw akax janiw Sagrado Cajampi jan ukax Davidan achikt"asiñ amtampix kuns luraskiti. Janiwa. Prof. Imrux jiskt"asiwayiwa, jumanakax mä wali jamasat mä jan walt"äwin yanapt"asmati, ukax taqpach uraqpacharuw jan walt"ayaspa" sasa.
  
  Perdue jupax jichhax taqi suyt"awinak maysar apanukuñ amtäna. Inas jan ukham lurañ wal yatiñ munchïna sasaw amuyäna. "Ukat jupax sänwa, ¿kunas, aka jamasat negocio?"
  
  Patrick jilatajj amparap chʼoqtʼasïna. "Janiw kuna específicos ukanakas qhanañchañ yatkti. Jupax El Cairo markar uraqir puriñjamati ukat Giza markan Templo Masónico ukan jikisiñax wakisispati sasaw jiskt"itu. Ukanx kuntix jupax "jan amuyt"asir mayiwi" sasin sutinchawayki uk qhanañcht"ani, jumax yanapt"añ munasmati janicha uk yatiñataki".
  
  "¿"Yanaptañapa" siski uka arunakajj kamsañsa muni, sasaw amuyta?" Perdue chachajj Patrick jilatajj wali amuyump tejidoskäna uka arunak chiqañchäna.
  
  Patrick jilatajj iyaw sänwa: "Nayajj amuyta" sasa. "Ukampis chiqpachanxa, taqi chuymaw uka tuqit arsu sasaw amuyta. Nayax sañ muntwa, janiw uka wali wakiskir reliquia religiosa ukan entregap mayjtʼaykaspati, ukhamatwa jaqinakar uñjañ laykuki, ¿janich ukhamäki? "
  
  "Patrick, ¿janit akax mä kasta embuscada ukhamäkiti?" -sasawa Ninax amuki jiskt"äna. Sam ukat Perdue jilatanakajj jupar uñtasit llakit uñnaqtʼanïpjjänwa. "Janiw Black Sun jan ukax uka diplomáticos africanos ukanakat sipans juk"amp jach"ar uñt"ayañ munkti, ¿yatitati? Jupanakat aka reliquia lunthatasiñax uka waynanakarux chiqpachans jach"a hemorroides ukanakaw churaspa ukhamawa. ¿Kunjamatsa yattanxa, janiw El Cairo markar jaytañakix taqinirus jiwayapkistaniti ukat janis Etiopía markar jan ukax yaqha markar sarapkaspa ukhamaw tukupxani?"
  
  "Nayajj agente especial ukhamätwa sasaw amuyayäta, Gould sat doctora. Mä katari p"iyan mä ratat sipansa juk"amp confianza tuqit jan walt"awinakaw utji", sasaw Patrick jupax qhanañcht"awayi.
  
  Perdue kullakajj akham sasaw arsüna: "Confiam, kunatsa ukham amuyasi" sasa. Kunjamtï mayninakax lurapktanxa ukhama. Patrick, jumarux atinisipxsmawa aka amuyt"añataki akax mä kasta emboscada ukhamawa. Jiwasax kunjamatsa sarañäni, ¿janich ukhamäki? Mayninakax janïr phichhantat utar jist"antat tukuykasax chhuxriñchjasiñamatakiw munapxta, ¿walikïskiti?"
  
  Patrick jilatajj akham sänwa: "Iyawstwa" sasa. "Ukat ukatwa Yemen markat uñt"at yaqhip jaqinakamp El Cairo markar irpañ amtawayta. Jupanakajj lunthatasipjjaniwa ukat uñjapjjarakistaniwa, ukhamatwa sum yatisipjjani" sasa.
  
  "Akax juk"amp sumaw ist"asi" sasaw Ajox samarañamp jach"at arsüna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Iyaw sista" sasa. "Kunapachatix unidades externas ukanakax kawkhans jikxatastan uk yatipxani ukhax jiwasatakix uka tuqit askichañax juk"amp jasakiw".
  
  Patrick jilatajj akham sänwa: "Jutam, Sammo" sasa. "¿Janit qhipa punku jist"arat utjkitu ukhax kamachinakarukiw jaquntañax sasin amuyapkta?"
  
  "Ukampis ¿walja qhiparañäniti?" - Perdu sasaw jiskt"äna. "Janiw chiqpachans aka Sagrado Caja tuqit sinti jaya pachax parlañ munkti, ukx iyaw sañajawa. Akax mä jaljaw tukuyañ munta ukat jakäwijar kutt"añ munta, ¿yatitati?"
  
  Patrick jilatajj akham sänwa: "Amuyatwa" sasa. "Aka expedición ukan jan kuna jan walt"äwin uñjasiñapatakix taqpach lurañanak apsta. Profesoramp jikisiñkamaw irnaqäwir kuttʼxañäni. Imru" sasa.
  
  
  * * * .
  
  
  El Cairo markar puripkäna ukhajja, chʼamakäjjänwa. Janiw arumax ch"amakt"känti, jan ukasti taqpach jak"a markanakanx ch"amakt"ataw uñjasiwayi, ukat Super Hércules ukan pista ukar sum uraqir puriñax wali ch"amawa, ukax nina manq"añanakampiw qhant"ata. Jiskʼa ventanat uñkatasajja, Nina kullakajj mä jan wali amparaw jupar uchatäkaspas ukham amuyasïna, ukajj mä ataque de claustrofobia ukar uñtasitänwa, kunapachatï mä jistʼantat cheqan jikjjataskäna ukhajja. Mä asfixiante, ajjsarkañ chuymaw jupar purïna.
  
  Sam jilatarojj akham sänwa: "Ataúd ukan jistʼantatäkaspas ukhamwa amuyasta" sasa.
  
  Jupax El Cairo markan kuntï jikiskäna uk uñjasax jupar uñtasitaw muspharäna, ukampis Sam chachax jan axsarañatakiw chʼamachasïna. "Jan llakisimti, munasiña. Alturar axsarir jaqinakakiw jichhax jan walin jikxatasipxañapa. Inas luz apaqañax mä central eléctrica jan ukax kunatsa utjchispa" sasa.
  
  Pilotojj jupanakar kuttʼasaw uñchʼukïna. "Mä jukʼa, hebillanak uchasim ukat jukʼamp sum amuytʼañajataki. Pay suma!"
  
  Ninax kayunakapax jaytjataw jikxatasïna. Jupanakat patak millas ukch"a alayax qhanax Hércules ukan panel de control ukan cabinapankänwa, taqpach Egipto markax ch"iyar ch"iyaränwa, walja markanakat maynïrix jan qhanañchañjam luz apaqataw jikxatasïna, janiw khitis jikxatkänti.Kunjamtï jupax uñiskäna ukhama show Kunjamtï jupax muspharkäna ukhama, janiw mä fobia ukax jupar apnaqkaspas ukham amuyasin chʼallxtañjamäkänti.Janiw motoranakani nayra sopa lata tʼijtir ukankkänti, jan ukasti jichhax qhanan jan utjatapax mä jistʼantat chiqar qʼal uñtasitätap jikxatäna.
  
  Perdue kullakajj jupa jakʼaruw qontʼasïna, kunjamsa ñikʼutapasa ukat amparanakapas khathattʼaskäna uk amuyasïna. Jupax qhumantt"asisaw jan kuns arskänti, ukax Ninax jan uñt"at samarañ jikxatäna. Yatiqt"ata Kira ukat Sam jupanakax uraqir puriñatakikiw wakicht"asipxäna, taqi yänakap ukat liyiñ yänakap apthapipxäna janïr correa ukar mantañkama.
  
  "Iyaw sañajawa, Effendi, nayax aka jiskt"äwit wal yatiñ munta, Yatichiri. Imrux chiqpachapuniw jumamp aruskipt"añ muni" sasaw Ajox motoranakan ist"añjam thuqt"asitapat arnaqasïna. Perdue chachajj jachaqtʼasïnwa, nayra guiapan kusisitap sum yatïna.
  
  "¿Kuns jan yatktati, munat Ajo?" - Perdu sasaw jiskt"äna.
  
  "Janiwa, uka prof. Imrux wali yatiñani jaqit uñt"atawa, markapan reyipawa. Jupax nayra sarnaqäwinakaru ukat chiqans arqueología ukarux walpun munasi, ukampis jumar uñjañ munatapax nayatakix wali jach"a jach"a tukuñawa. Nayax suyt"twa aka tantachäwix kunanaktix jupax uñt"atäki ukanakxata. Jupax wali ch"aman jaqiwa, historia tuqinx wali ch"aman amparaniwa".
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Amuyatätwa" sasa. "Ukhamajj suma suytʼañäni" sasa.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Templo Masónico" sasa. "¿Jupax masonati?"
  
  "Jïsa, señora" sasaw Ajox chiqaw satayna. "Giza markankir Logia de Isis ukan Jachʼa Yatichiripa."
  
  Perdue chachan nayranakapajj qhantʼäna. "¿Albañiles ukanaka? ¿Ukat nayar yanaptʼa thaqhasipki?" Jupax Patrick jilataruw uñtäna. "Jichhajj walpun muspharta" sasa.
  
  Patrick jilatajj jachaqtʼasïnwa, Perdue chachajj janiw kun lurañ munkänti, janiw mä viaje lurañapäkaniti sasaw samarañ jikjjatasïna. Nina kullakajj sillunakapar qontʼasirakïnwa, tantachäwin kunanaktï luraskäna ukanak uñjasajj jukʼamp sallqjataw jikjjatasïna. Nayratpachax warminakax masones ukan tantachäwinakapar jan sarañapatak jaysapkchïnxa, jupax nayra pachan jach"a chachanakaruw uñt"äna, jupanakax nayra ukat wali ch"aman organizacionankirinakawa, uka organizacionan qalltatapax juparux walpun muspharayäna. Sarnaqäwinakat yatxattʼatjamaxa, nayra costumbrenakapatsa ukat imantat luratanakapatsa waljax sarnaqäwinakan esenciapawa, ukat akapachan kunanakatï paskäna ukanakaruw yanaptʼäna sasaw amuyäna.
  
  
  23. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Kunjamtï mä diamante alaxpachan utjki ukhama
  
  
  Prof. Imrux Perdue-rux mä suma aruntt"äwip churäna, kunawsatix jach"a punkux uka tamatak jist"arkäna ukhaxa. "Mayamp uñjasax wali kusiskañawa, tata Perdue. ¿Jumatakix taqi kunas walikïskañap suytʼaskta?"
  
  "Walikiwa, ikiñanx mä juk"a chuym ch"allxtataw jikxatasiyäta, ukat manq"añanakax jichhakamas janiw gustkituti, ukampis waliptawaytwa, yuspajarapxsmawa, yatichiri" sasaw Perduex jachaqt"asis jaysäna. "Chiqansa, carcelankirinakan suma katuqtʼatapat jan kusisitajax sapa uru kusisiñatakix wakisiwa" sasa.
  
  Uka profesorax sinttʼasisaw iyaw säna: "Nayax ukham amuyta" sasa. "Naya pachpatakix carcelar jistʼantatäñax janiw qalltan amtapkänti. Ukhamarus MI6 jaqinakan amtapax wiñayatak carcelar jist"antañäkaspas ukhamawa, janiw Etiopía markankir delegación ukar jist"antañ munkänti". Profesoran arsutapax Karstenan vengasiñ amtanakapat mä juk"a qhant"ayi, Purdue ukar katuqañatak mistutapatx juk"amp chiqaw sasaw qhanañcht"i, ukampis ukax yaqha pachatakiw kunas utjäna.
  
  Uka tamax Templo nayraqatan wali munat thaya ch"amakan master masonar mayachatäxäna uka qhipatxa, niyaw wali jach"a aruskipäwix qalltañampïxäna. Penekal jupax janiw Nina uñkatasiñ jaytkänti, ukampis jupax amukt"at jach"añchäwip khuyapayasiñampiw katuqäna. Perdue ukat Sam jupanakax qhan jupar munasitapax kusiskañänwa, ukampis jupanakax kusist"awinakaparux ñik"ut ch"allxtawinakampi ukat ch"allxtawinakampiw llamp"uchapxäna, aruskipäwix mä aire de formalidad ukat serio ukar puriñkama.
  
  "Penekal yatichirix kunatix misticismo tuqinx Magia satäkis ukampiw uñch"ukipxistu sasaw amuyi. Ukhamasti, jichhürunakanxa, janipuniw uka jaqix kʼari ukat kʼari chuymanïkaspas ukham amuyañamäkiti", sasaw uka yatichirix säna. Imru qalltäna.
  
  "Suma amuyt"añataki, jupaw uka luz jan walt"awinak utjayawayi", sasaw Penekal jupax amukt"awayi.
  
  "Atispa ukhaxa, Penekal yatichiri, janïr jiwasan dilema esotérico ukar qhanañchkasax juma pachpat nayrar sartañat jithiqtañamawa", sasaw yatichirix saraki. -sasawa Imruxa nayra astrónomo sata jaqiruxa jiskt"äna. "Penekal chachan arsutapanx walja chiqaw utji, ukampis jumanakax juk"amp amuyapxätawa, mä kutix nayrïr yatichäwinak qhanañcht"ä ukhaxa. Sagrado Caja kuttʼayañatakejj mä qhawqha tiempokiw utji , ukhamajj jankʼakiw uk lurañatak chʼamachasiñäni" sasa.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Yuspära" sasa. "Ukham jankʼak lurañ munta" sasa.
  
  "Chiqansa", sasaw Prof. Imrux p"iqip ch"allxtayäna ukat ukat kuntix jupax ukat astrónomo ukax jichhakamax apthapipkän uk yatichaskakïnwa. Nina, Perdue, Sam ukat Ajo jupanakax warawaranak ch"axwañamp sarnaqir yatiñan jaqi jiwayir lunthatasiñanakapamp chikt"atapat yatichatäpkän ukhax mayniw punkump anatt"askäna.
  
  Penekal jilatajj akham sasaw perdón mayisïna: "Perdontʼapjjeta" sasa. "Khitis ukajj uk yattwa. Qheptʼatapat perdón mayisjjtwa" sasa.
  
  -This ukat jisk"a tuqinakata. Akax llavenakax utjiwa, Penekal yatichiri", sasaw yatichirix Penekal punkun llavep katuyäna, ukhamat frenético Ofar ukar mantañapataki, kunapachatix escocés expedición ukar jupanakar katjañ yanapt"askakitayna. Ofarux qarjataw uñnaqäna, nayranakapas wali mulljata ukat nayratpach amuytʼasisaw amigopax punku jistʼaräna. "¿Jichhakamax amuytʼapxiti?" jupax wali ch"amampiw samsuskäna.
  
  "Jichhax jupanakaruw yatiyapxta, amigoja", sasaw Penekal Ofarax qhanancht"awayi.
  
  "Jank"ak lurapxam" sasaw Ofarux achikt"asïna. "¡Yaqha warawarax janiw pä tunk minutos jilaw jaquqanïkänti!"
  
  "Kuna?" Penekal jupax delirante ukhamaw jikxatasïna. -¿Kawkïris jupanakatxa?
  
  "¡Paqallqu kullakat nayrïri!" Ofarux jist"arasïna, arunakapax mä ataúd ukan clavonakjamaw jist"arasïna. "¡Jan jankʼak lurañasawa, Penekal! ¡Jichhaw kuttʼayasiñäni, jan ukhamäkani ukhajja, taqeniw chhaqtjjani!" Lakapajj jiwañampïskir jaqen lakapjamaw khathatïna. "¡Layqa, Penekal, jark"añasawa, jan ukax wawanakajax janiw chuymankipstañkamax jakapkaniti!"
  
  "Nayax uk sum yatxa, nayra amigoja", Penekal jupax Ofararux chuymacht"äna, mä ch"aman amparapampiw qhipäxat yanapt"äna, kunawsatix jardinan junt"u, suma chimenea ukar jak"achasipkäna ukhaxa. Nina naktäwinakax wali suma katuqt"atäpxänwa, jach"a nayra templon fachada ukarux mä jach"a yatiyawimpiw qhant"ayapxäna, ukanx ukankir chikancht"asirinakan ch"amakanakapax pirqanakan uñacht"ayatänwa ukat sapa sarnaqawip ch"amancharakïna.
  
  "Aski urukipanaya, Ofa yatichiri", prof. Imrux jilïr jaqix qunt"asisaw säna, ukat mayni tama jaqinakarux p"iqip ch"allxtayäna. "Jichhax Perdue tataru ukat masinakaparux jank"akiw jiwasan amuyunakasat yatiyawayta. Chiqpachansa Layqax mä axsarkañ profecía sawuñanx ch"am tukuskatap yatipxi", sasaw yatichirix yatiyäna. "Hermópolis markankir Dragón uñjirinakan astrónomonakaparuw jaytawayta, jupanakax Thoth sacerdotenakan wila masinakapat jutir jaqinakawa, kuntï aka jiwayirix lurañ munchispa uk yatiyapxañamataki".
  
  Penekal jupax sillunakapat sartasïna, quqa ramanakat warkt"at phukhunakat warkt"at linterna qhanan rollonak jist"arasa. Perdue jilatampi amigonakapampejja, jankʼakiw códice ukat diagramanak sum yatjjatañatak jakʼachasipjjäna.
  
  "Akax nayra pachan warawaranakan mapapawa, Egipto, Túnez ... taqpachanx taqpach Oriente Medio uksanw alaxpachar chiqak uñt"ayi kunjamtix uñt"ktan ukhama", Penekal jupax qhanancht"iwa. "Aka qhipa pä semananxa, Ofar irnaqir masijampiw alaxpachan walja jan waltʼäwinakap uñjapxta".
  
  "Ukjama?" - Sam jiskt"äna, nayra marrón pergamino ukat muspharkañ yatiyawinak jakhunakampi qillqt"ata ukat jan uñt"at letra ukanakamp wali sum yatxatasa.
  
  "Warawaranakamp ch"axwañjama", sasaw Sam-rux mä objetivo gesto abierto de palma ukamp sayt"ayäna, janïr periodistax arskasaxa, "ukampis... janiw khitinakarutï jaquntañax wakiskiti. Nayax akham sañ munta, uka alaxpachankir cuerponakax janiw gases ukanakakïkiti, jan ukasti planetanakawa, jaya chiqan jiskʼakiwa. Kunapachatï uka kasta warawaranakax jaquqanipxi ukhaxa, órbitas ukanakat jaqsutäxapxi sañ muni" sasa. Ofarux pachpa arunakapampix q"al musphataw uñnaqäna. "Ukajj jiwatapajj jakʼankir warawaranakan mä reacción en cadena ukham utjayaspa sañ muni" sasa.
  
  Ninax jachaqt"asïna. "Jan waltʼäwinakjamaw istʼasi."
  
  Ofarajj akham sänwa: "Uka señorajj cheqapuniw säna. "Ukat taqi uka particular cuerponakax wali wakiskiriwa, wali wakiskiriwa, ukat sutinakampi uñtʼatäpxiwa".
  
  "Janiw sapürunjam cientificonakan sutipjam jakhüwinakax utjkiti, jichhürunakan walja uñt"at warawaranakjama", Penekal jupax mesa ukan tantachasirinakar yatiyäna. " Sutinakapajj wali wakiskirïnwa, alajjpachanjja aka oraqenjja wali wakiskirïnwa, Diosan markapajj uñtʼatäpjjänwa" sasa.
  
  Sam jilatajj wal muspharäna. Jupajj jan wali organizacionanakampi ukat jamasat jan wali jaqenakampis sarnaqkchïnjja, warawaranakamp phoqantat alajjpachan mistico uñtʼatätapajj kunjamsa jupar munasïna ukaruw katuyasiñapäna. "¿Kunjamarak ukhamäpachasti, tata Ofar?" Sam chachajj cheqpach munasiñampiw jisktʼäna, mä qhawqha qellqatanakaw jupa pachpatak luräna, ukhamat kuna terminologíasa ukat tablan utjki uka cargonakan sutinakapas amtañataki.
  
  "Bibliankir yatiñan reyin Salomonan Testamentopanjja, Salomón reyejj paqallq tunka payan demonionakaruw chinuntasin Jerusalén Templo lurapjjañapatak waytʼäna sasaw sapjje" sasa.
  
  Uka arsutapax naturalmente uka tamax cinismo ukamp katuqatäna, ukax amukt"at lup"iñjam disfrazata. Ajo sapakiw jan kuynt"asis qunt"asïna, p"iqip patxan warawaranak uñch"ukiskäna. Kunapachatï uka jakʼankir markansa ukat yaqha cheqanakansa jan Egipto markar uñtasit chʼamajj chhaqtayatäjjäna ukhajja, warawaranakan kʼajkir qhanapajj taqe kunat sipansa sapa kutiw chʼamaktʼäna.
  
  Penekal chachajj akham sasaw qhanañchtʼi: "Kunjamsa istʼasiñapa uk yattwa, ukampis "sajjranakajj" kunjam jaqëpjjesa uk amuytʼañatakejj usunakatsa jan wali amuyunakatsa amuytʼañamawa, janiw wajjranakani sajjranakat amuytʼañamäkiti. Ukax qalltanx jan amuyt"kayaw ist"asispa, kuntix uñjapkta, kunas paskatayna uk yatiyañkama. Ukhamatwa jan iyawsäwinak suytʼayañ qalltapjjäta, ukhamatwa ewjjtʼanak churapjjäta" sasa.
  
  Uka yatichirix akham siwa: "Ofar ukat Penekal yatichirinakarux akham sasaw sista: "Aka jamasat jaljt amuytʼañatakix jukʼanikiw yatxattʼat jaqinakax chiqpachansa uka tuqit kuns lurapxaspa" sasa. Imru jupax Escocia markat jutir visitirinakaruw yatiyäna. "Ukat ukatwa jumaru, Perdue tatarusa, amigonakamarusa, uka tuqit jakʼachasiñatakix walikïskir jaqinakäkaspas ukham uñjta. Nayax walja lurawinakam ullart"araktwa, tata Cleave", sasaw Sam-ar säna. "Gould doctorampi Perdue jilatampix awisax jan iyawsañjam yantʼanakamata ukat aventuranakamat wal yatiqawayta. Ukaw nayarux amuyt"ayitu, janiw jumanakax juykhükasin jan uñt"at ukat jan amuyt"kay jan walt"awinak apanukupktati, ukanakx sapa uruw akan jikxattanxa, sapa mayni Ordenanakasanxa".
  
  Jach"a irnaqawi, yatichiri, Ninax amuyt"äna. Wali askiw jumanakax aka encantadora, patronizante ukhamäkchisa, jach"añchasiñat yatiyapxita. Inas warmin ch"amapax Ninax jach"añchañ psicología elocuente ukar amuyañapatak yanapt"chïna, ukampis janiw jach"at arsuñ munkänti. Ukax nayratpach Perdue ukat coronel ukanakan jan walt"awinak utjayawayi. Yimen, jupax mä legítimo uñisirinakapat maynïrikiwa. Uka contraproducente lurawimp wasitat lurañax janiw wakiskiti Prof. Nayax mayjt"ayarakïwa ukat wiñayatakiw Perdue-n sutip t"unjä, Master Mason tuqit amuyt"awip chiqanchañataki.
  
  Ukat ukhamatwa Gould doctorax lakap katxarutayna, kunawsatix astrónomo ukan suma yatiyäwip ist"käna ukhaxa, arupax mä nayra layqa jaqir uñtasitaw samarañapa, ukax mä película de ciencia ficción ukan uñt"atawa.
  
  
  24. 24. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Amta
  
  
  Mä juk"a pachatxa jupanakarux Prof. Uta uñjirinaka Imru. Bandejas de t"ant"a Baladi ukat ta"meyi (falafel) ukanakax juk"amp pä bandejas de Hawushi picante ukamp arktatawa. Waka aychampi ukat suma qʼapkir qollanakampiw nayranakaparojj machjayir suma qʼapkir qollanakampi phoqantayäna. Bandejanakax jach"a mesa patxaruw uchatäna, ukat profesoran jaqinakapax kunjamtï uñstapkäna ukhamarjamaw mä akatjamat amukiw sarxapxäna.
  
  Uka visitirinakax masones ukanakan manqʼap wali munasiñampiw katuqapxäna ukat walikïskir arnaqasiñampiw luqtapxäna, ukax dueñorux wal gustäna. Kunawsatix taqinix mä juk"a samart"apkän ukhax juk"amp yatxatañatakix pachaw purinxäna, kunatix Perdue fiestax janiw walja libre tiemponïkänti.
  
  "Askiw, Ofa yatichiri, sarantaskakim", sasaw Prof. Imru jawillt"ata.
  
  "Jiwasax, ordenajax mä conjunto de pergaminos ukaniwa, ukax "Código de Salomón" sutimp uñt"atawa", sasaw Ofarux qhanañcht"i uñjir qala manqhan saxranakar chint"ata - diamantenaka." Ch"amaka nayranakapaxa jan amuyt"kayampiw qhant"äna, kunawsatix arup jisk"achasax sapa mayni ist"irinakaruw arsüna. "Ukat sapa diamantetakix mä warawaraw bautisasïna, liwitat ajayunakar chimpuntañataki."
  
  Perdue chachajj akham sänwa: "Mapa de estrellas" sasaw mä pergamino laphin alajjpachankir wali chʼamampi qellqat uñachtʼayäna. Ofar ukat Penekal jupanakax críptico ukhamaw p"iqip ch"allxtayapxäna, panpachaniw juk"amp sereno ukham uñt"atäpxäna, kunatix jupanakan jan walt"äwip jichha pacha jinchunakar puriyañataki.
  
  "Jichhax kunjamtix Prof. jupax siskän ukhamarjama. Inas Imrux jiwasan jan utjkasax qhanañcht"apxchisma, yatiñan jaqix wasitat jiwasanak taypin sarnaqaskiw sasin iyawsañatakix razonanakanïpxtwa", sasaw Ofarux saraki. "Ukat jichhakam jaquqanir taqe warawaranakajj Salomonan mapapanjja wali askipunïnwa."
  
  Penekal jupax saskakiwa, "Ukat ukhamatwa, sapa maynin ch"amapax mä juk"a uñacht"ayasiwayi, khitinakatix kuns thaqhañ yatipki jupanakatakikiw uñt"ayasi, ¿yatitati?"
  
  "¿Madam Chantal jiwata warmin uta uñjiripax, mä qawqha urunak nayraw Niza markan mä jach"a utan cáñamo soga ukamp warkt"ata?" Ofarux yatiyäna, irnaqir masipan ch"usa chiqanakar phuqhañap suyt"asa.
  
  Penekal chachajj akham sänwa: "Onoskelis sat sajjrajj cáñamo sat soganak sawutayna sasaw Códice qellqatajj qhanañchi, uka soganakajj Jerusalén markan templo lurañapatakiw apnaqasïna" sasa.
  
  Ofarux saskakiwa: "Leo sat warawaran paqallqüri warawarapa, Rhabdos sat warawarax liwxatarakïnwa" sasa.
  
  Penekal jilatajj turkakiptʼasajj akham sänwa: "Templon luraskäna ukhajj lamparanakataki mä encendedor" sasa. Jiskʼa amparanakap jachʼar aptasinjja, markar muyuntat chʼamakaruw uñtäna. "Uka jakʼankir oraqenakanjja, taqe cheqanwa lamparanakajj jistʼantasïna. Ninakiw qhana uñstayaspa, kunjamtï uñjawaykta ukhama. Janiw lamparanakas ni luz luzanas utjkaniti" sasa.
  
  Nina ukat Sam jupanakax axsarañamp ukampis suyt"äwimp uñkatasipxäna. Perdue ukat Ajo jupanakax uka muspharkañ lurawinakatx munañamp mä juk"a kusisiñampiw uñacht"ayapxäna. Perdue kullakax juk"at juk"at p"iqip ch"allxtayäna, uñjirinakax uñacht"ayat uñacht"äwinakap apthapisinxa. "Penekal ukat Ofa yatichirinaka, ¿kuns chiqpachapuni lurañ munapxta? Kuntï jumajj siskta ukajj pasaski uk sum amuyasta . Ukampis irnaqir masinakajampi nayampejj kunatsa jawstʼapjjetäna uk mä jukʼa qhanañchañaw wakisi" sasa.
  
  "Qhipa liwxatat warawarat mä llakisiñ ist"ta, tata, nayraqat aka chiqar sarañ thakinx taxi ukan. Amuyataxa, qutanakax jilxattaski, ukampis kuna natural causa contra. Mapanx warawarax qhip qhipa uñacht"ayitu ukarjamaxa, akax mä jan wali destino ukhamawa", sasaw Penekal jupax llakisïna. "Perdue tata, qhipharkir Rey Diamantenak apsuñatakix yanapt"amaw munapxta. Layqax jupanakar apthapi, ukat ukham luraskäna ukhax yaqha warawaraw jaquqani; yaqha usuw jutaski" sasa.
  
  "Walikiwa, ¿kawkinkis uka diamantenakax ukhamaxa? Nayax yatxatwa, Layqa nayraqat jupanakar allsuñ yanapt"añ yant"asma..." sasaw säna.
  
  "Mä layqa, tata" sasaw Ofarux arupax khathatt"äna.
  
  "P'ampachawi. Layqaxa", Purdue jupax jank"akiw pantjasitap chiqañchäna, "jupanakarux jikxati".
  
  Prof. Imrux sayt"asiwayiwa, warawara uñch"ukiñ aliados ukanakarux mä juk"a pacha apst"asipxañapatakiw amparapamp uñacht"ayäna. "Uñjapxtawa, tata Perdue, ukax jan walt"äwiwa. Salomón reyin walja diamantenakapajj walja patak maranakaw qamir jaqenak taypin chʼeqtʼatäjjäna, mä arunjja, reyinaka, marka pʼeqtʼirinaka ukat jan sinti uñtʼat qollqe apthapirinaka- ukatwa Layqajj maynit maynikam katoqañatakejj sallqjañaru ukat jaqe jiwayañaruw purïna" sasa.
  
  Ninax akham sasaw jiskʼat arsüna: "Ay Diosaja" sasa. "Ukax mä agujax mä ch"uqi ch"uqiruw uñtatawa. ¿Kunjamatsa taqe ukanak jikjjatsna? ¿Kuna diamantenaktï thaqktan ukanakat registronakajj utjtamti?"
  
  "Llakiskañawa, janiwa, Dr. Gould", Prof. Imrux jach"at arsüna. Jupax mä llamp"u chuyman larusiñaw arsüna, ukax loqhe ukhamaw jikxatasïna, ukat uka tuqit arsutapatxa. "Chiqansa, uñjirinakampi nayampixa, Perdue tatax qamirïnwa, ukat uka jisktʼat diamantenak kuttʼayañatakiw sawkasipxta, ukhamat jan waltʼäwinaka ukat tiempo qhispiyañataki" sasa.
  
  Taqinipuniw uka hilarante absurdo ukat larusipxäna, ukampis Ninax master masones ukan sarnaqawip uñjäna, jupax sum yatïna, jupax uka propuesta ukarux jan kuna suyt"äwinakampiw nayrar sartayaski, jan ukax Perdue ukan extravagante, riesgo-taking innate prodding ukat sipansa. Mä kutimpiw uka jachʼa manipulacionajj jupa pachpatak imasïna ukat jachaqtʼasïnwa. Perdue-rux uñkatasaw uñch"ukiskäna, mä iwxt"äw uñkatañ yant"äna, ukampis Ninax mä juk"a sinti larusitap uñjäna.
  
  Akapachanxa janiw kunas utjkiti, sasaw amuyäna. ¡Jupajj cheqapuniw uka toqet amuytʼasiski!
  
  Ukat wali kusisitaw akham säna: "Sam" sasa.
  
  -Jïsa, nayajj yattwa -sasa. Jupax cebo apt"ani ukat janiw jark"añjamäkiti" sasaw Sam-ax jan uñch"ukis jaysäna, wali larusisaw distraído uñnaqañ yant"äna.
  
  "Sam" sasaw mayamp säna, janiw mä jaysäwi lurañ puedkänti.
  
  Sam jilatajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Jupajj qollqenïspawa" sasa.
  
  Ukampis Ninax janiw ukanak imañ puedxänti. Ukat jukʼamp suma ukat respetompiw amuyunakap arsüna, ukatwa asientopat saytʼasïna. Uka jiskʼa uñnaqapajj profesoran jachʼa chʼiwiparuw chʼamañchäna. Nayax templo masónico ukan pirqapan telón de fondo ukan sayt"atäskta, jupanak taypin nina naktäwin uñacht"ayata.
  
  Ukat akham sasaw jaysäna: "Taqi respetompiw yatichiri, janiw ukhamäkiti sasaw amuyta" sasa. "Janiwa askïkiti qullqi tuqita ordinario alxawiru sarañaxa kunapachatixa yänakaxa ukham valorani ukhaxa. Ukham amuyt"añax jan amuyt"kayaw sañjamawa. Ukat niyaw sapxsma, nayan experienciajatxa, jan yatiñan jaqinakax qamirinakas jan qamirinakas janiw jasakix tesoronakapat jaljtapkiti. Ukat chiqans janiw taqpach jikxatañatakix tiempox utjkituti ukat janïr Asistentemax jikxatkipanx qarita intercambios ukar mantañataki."
  
  Ninax mä muspharkañ tonalidad ukaniñapatakiw ch"amachasïna, k"acha arupax mä juk"a jank"ak lurañ amtaskatap uñacht"ayäna, chiqans jupax uka amtarux taqpach contraw sayt"äna. Egipto chachanakax janiw mä warmin utjañapsa katuqañ yatipkänti, janirakiw mä aruskipäwin chikancht"asiñapatak jaysañ yatipkänti, Perdue ukat Sam jupanakax samañap katxarusipkäna ukhax jaya pachaw amukt"apxäna.
  
  Jupajj wal muspharayi, Prof. Imrux akham sasaw jaysäna: "Chiqpachansa nayax iyawstwa, Dr. Gould. Ukham suyt"añax wali ch"amawa, janirakiw pachapar puriyañas wakiskiti."
  
  "Uñjapxam" sasaw Perdue chachax uka torneo tuqit qalltäna, asientopan jikxatasisax sumakiw qunt"asïna, "munat Nina kullaka, llakisiñamat walpun yuspärta, ukat ukham lurañax wali jayapunïkaspas ukhamawa sasaw iyawstxa. Ukampis mä kunaw nayajj qhanañchtʼirista, janiw kunas khuchhurata ni wañtʼayatäkiti. Kuntï munktan uk phoqañatakejj kunayman toqetwa yanaptʼsna. Ukhamächi ukhaxa, yaqhip dueñonakaruw jakʼachasisma ukat mä ofrecimiento churasma" sasa.
  
  Sam jilatajj mesat mayni ladopat jan amuytʼasisaw akham säna: "Nayat sawkasisktawa" sasa. -¿Kunas uka katjawixa? Mäkiw utjañapa, jan ukhamäkanixa, jumax q"al loco, jilïr jaqi."
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Janiwa, Sam, nayajj taqe chuymaw sarnaqaskta" sasa. "Jaqinaka, ist"apxita." Millonario jaqix dueñopar uñkatañatakiw kutt"äna. "Jumatix yatichiri, kuna qalanakatï munaski ukanakat yatiyawinak apthapisma ukhaxa, corredoranakajaru ukat entidades jurídicas ukanakaruw uka diamantenak chiqapar aljañapatak mayisma, jan bancarrota lurasa. Uka escrituras de título ukanakax nombrado experto ukan chiqapätap chiqanchañ tukuyatat apsusipxani". Jupax profesorar acero uñkatas uñacht"ayäna, ukax mä confianza uñacht"ayäna, Sam ukat Nina ukham jaya pachaw amigopar jan uñjapkänti. "Ukax frotamiento ukawa, profesor."
  
  Ninax ch"amaka ukat nina jisk"a k"uchupan jachaqt"asïna, mä juk"a scone ukjam apsusaw Perdue jupax nayrir uñisiripamp mä amtar puriñkama. "Katjañax akawa, Magia ukan misión ukar jan walt"ayañ tukuyatatxa, Salomón reyin diamantenakapax kamachirjam nayankiwa".
  
  Ninax akham sasaw jiskʼat arsüna: "Akax wawajawa" sasa.
  
  Qalltanx wali mulljataw Prof. Juk"at juk"at Imru ukax amuyasxänwa ukax mä chiqap ofrecimiento ukhamawa. Chiqansa, janïr astrologonakax uka yatiñan kʼarinak jikxatapkäna ukhaxa, janipuniw diamantenakatsa istʼkänti. Salomón reyejj walja qori qollqenïtap sum yatïna, ukampis janiw reyejj diamantenakanïtap yatkänti, jupanak pachpa. Ukhamarus diamante minas ukanakax Tanis markan jikxatasiwayi, Delta del Nilo uksan noreste uksan jikxatasi, ukat yaqha chiqanakat mä qawqha yatiyawinakax inas reyin jaysatächispa, Prof. Imr jupax ukax jupatakix machaqäkaspas ukhamaw iyaw sañapäna.
  
  "¿Iyaw sapxtati, profesor?" - Perduex ch"amanchasïna, reloj uñkatasa jaysäwi katuqañataki.
  
  Yatiñampiw uka profesorax iyaw säna. Ukampisa, jupax pachpa condicionanakanïnwa. "Nayax amuyta akax wali yatiñaniwa, tata Perdue, ukat yanapt"asirakirakiw", sasaw saraki. "Ukampis mä contraoferta ukaw utjitu. Chiqansa, nayax ukhamarakiw Dragón Uñchʼukirinakarux mä jan wali alaxpachan jan waltʼäwi jan utjañapatakix yanaptʼaskta" sasa.
  
  "Amuytwa. ¿Kunsa jumajj amuytʼayasma? - Perdu sasaw jiskt"äna.
  
  "Europa ukat Asia uksan qamir familianakan jan utjki uka diamantenakax Sociedad Arqueológica Egipto ukan yänakaparuw tukuni" sasaw uka yatichirix ch"amanchawayi. "Khitinakarutï corredoranakamajj jarkʼañ atipki ukanakajj jumanakankiwa. ¿Kunsa jumajj sasma?
  
  Sam jilatajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna, cuadernop katjañ yantʼata. "¿Kawkïr markansa uka yaqha diamantenak jikjjatañäni?"
  
  Jachʼa jachʼa tukur profesorax Sam jilataruw jachaqtʼasïna, kusisitaw amparanakap chʼuqtʼasïna. "Chiqpachansa, tata Cleave, jupanakax mä cementerio ukan imt"atäpxiwa sasaw amuyapxta, kawkhantix jumamp irnaqir masinakamampix aka jan wali negocio oficial ukar sarapxäta ukat janiw jayankkiti".
  
  "¿Etiopía markanjja?" Ajox nayrïr kutiw arsüna, kunawsatix nayraqatapan suma manq"anak lakapar phuqhantayañ qalltäna. "Janiw Axum markankapkiti, tata. Nayajj sapjjsmawa. Walja maranakaw uka suyun kunayman arqueológicos internacionales grupos ukanakamp chika excavacionanakan irnaqawayta" sasa.
  
  "Nayax yatxa, tata Kira", Prof. Imruxa wali ch"amampiwa säna.
  
  Penekal chachajj akham sänwa: "Nayra qellqatanakasarjamajja, thaqktan uka diamantenakajj Tana qotan qollan islankir mä monasterioruw imtʼatäpjje sasaw sapjje" sasa.
  
  "¿Etiopía markanjja?" - Sam jiskt"asitaynawa. Wali jachʼa ñikʼutap chʼuqtʼayasajj amparap luqtäna ukat akham sasaw qhanañchäna: "Nayajj escocés jaqëtwa. África markat janiw kunas yatiskti, ukax janiw Tarzan peliculan uñstkiti".
  
  Ninax jachaqt"asïna. Ukat akham sasaw qhanañchtʼäna: "Tana qotan mä islaw utji sasaw sapjje, ukanjja Virgen María kullakajj Egipto markat sarkasajj samartʼäna sasaw sapjje" sasa. "Chiqpach Pacto Arcax janïr Axum markar 400 maran janïr apankasin aka chiqan imatäskäna sasaw amuyapxarakïna".
  
  "Sarnaqäw yatiñanakamat wal muspharta, Perdue tata. Inas Dr. Gould jupax mä urux Movimiento del Patrimonio del Pueblo ukamp irnaqchispa? Prof. Imruxa wali jach"a jach"a tukutaynawa. "¿Jan ukax Sociedad Arqueológica Egipto ukatakis jan ukax inas Universidad de El Cairo ukatakis?"
  
  Ukat suma chuymampiw akham säna: "Inas mä jukʼa tiempotak ewjjtʼirïsta, Profesor" sasa. "Ukampis jichha tiempon sarnaqäwip walpun munasta, jukʼampisa Alemania markan Segunda Guerra Mundial ukan sarnaqäwipat walpun munasta."
  
  Jupajj akham sänwa: "Ah" sasa. -Ukaxa wali khuyapayasiñawa. Akax mä ch"amaka, qhuru pachawa, ukat chuymam churañamawa. ¿Kunsa akajj chuymaman uñachtʼayi uk jisktʼañ atinati?"
  
  Ninax mä ceja jach"ar aptäna, jank"akiw jaysäna. "Ukax mäkiw sañ muni, kawkhantix nayatakix llakiski uka chiqanakan sarnaqäwinakan lurawinakap wasitat uñstañap axsarañajataki".
  
  Jach"a jach"a ch"iyar ñik"utan yatichirix uka mayj mayj jisk"a mármol ñik"utan qulliriruw uñch"ukisïna, nayranakapas chiqpach jach"añchasiñampi ukat junt"u chuymampiw phuqt"ata. Perdue jupax yaqha escándalo cultural munat Nina jupat axsarasïnwa, ukatwa jisk"a experienciap jark"äna, jupamp profesoramp mä conexión uñstayañataki. Imru.
  
  "Walikiwa ukhamaxa" sasaw Perdue-x amparanakap t"axllirt"äna ukat jachaqt"asïna. "Nayraqatax alwat qalltañäni."
  
  "Jïsa" sasaw Ninax iyaw säna. "Anunakjamax qarjataw jikxatasiyäta, ukat avión qhipt"atax janiw nayatakix askïkänti".
  
  "Jïsa, pacha mayjt"awix Escocia markanx wali ch"amawa", sasaw uñacht"ayir jaqix iyaw satayna.
  
  Jupanakax wali ch"amampiw tantachäwit sarxapxäna, nayra astrónomos ukanakarux yanapt"apxatapatx samarañjam jaytawayapxäna, ukatx Prof. Nayax jutir tesoro thaqhañ tuqitx walpun kusista. Ajox Nina-rux taxi-r mantañapatakiw mä chiqar sarxäna, Sam-ax Perdue-r katjäna.
  
  "¿Taqi ukanak grabatati?" - Perdu sasaw jiskt"äna.
  
  Sam chachajj akham sänwa: "Jïsa, taqe uka tratojja" sasa. "Ukhamajj jichhajj Etiopía markat wasitat lunthatasipjjta?" - sasaw jan juchani jiskt"äna, taqi ukanak irónico ukat k"uchikiw jikxatäna.
  
  "Jïsa" sasaw Perdue chachajj kʼarimp jachaqtʼasïna, ukat jaysatapajj compañíapankir taqeniruw mayjtʼayäna. "Ukampis aka kutix Black Sun ukatakiw lunthatasipxta".
  
  
  25. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Alquimia ukax Diosanakan luratawa
  
  
  
  Amberes, Bélgica markanwa jikxatasïna
  
  
  Abdul Rayax Berchem markan mä jach"a thakhinjam saraskäna, ukax mä pintoresco barrio ukhamawa, ukax Amberes uksan flamenco uksankiwa. Jupajj Hannes Vetter sat anticuario sat chachan utapan negociop saraskäna, jupajj flamenco markankirïnwa, jupajj wali valorani qalanakampiw walpun munasïna. Jupan apthapitapax Egipto, Mesopotamia, India ukat Rusia markanakan kunayman nayra yänakapaw utjäna, taqi ukanakax rubí, esmeralda, diamante ukat zafiro ukanakamp luratawa. Ukampis Rayax Vetteran colección ukan marapat jan ukax juk"a utjatapat janiw llakiskänti. Mäkiw juparux gustäna, ukat uka tuqitxa phisqhïr mayakiw munasïna.
  
  Wetter jupax kimsa uru nayraw Raya jupamp telefonot aruskipt"awayi, janïr uma jalsunakax taqi chuyma qalltankipan. Jupanakax mä suma excéntrica ukham uñt"ayapxäna, mä jan wali uñacht"äwiw origen indio ukan utjäna, ukax Wetter jupan apthapitapankänwa. Uka particular yäjj janiw aljañatakïkiti sasin siskchïnjja, janiw Rai chachan muspharkañ luräwip jan iyaw sañjamäkänti. Alasirix Wetter ukarux eBay ukan jikxatäna, ukampis kuntix Wetter jupax Raya ukamp aruskipt"asax yatiqkän ukat egipciox nayra arte ukarux walpun yatïna ukatx janiw tecnología ukarux kuns yatkänti.
  
  Amberes ukat Bélgica uksanx uma jalsunakax juk"ampiw jilxattawayi, aka qhipa urunakanxa. Taqi quta thiyanakanxa, Francia markan Le Havre ukat Dieppe ukanakat Países Bajos markan Terneuzen markakamaw utanakax jaqunukutäna, kunatix qutax jan kuns kamacht"ataw jilxattawayi. Amberes markax chika taypin sándwich ukan jikxatasïna, ukatx Sunken Land of Saftinge ukan nayratpach umamp chhaqhat uraqix niyaw umax chhaqtawayxäna. Yaqha markanakax Goes, Vlissingen ukat Middelburg uka markanakax olas ukanakamp phuqhantatänwa, La Haya markakama.
  
  Rayax jachaqt"asïnwa, jupax jamasat canales de tiempo ukan yatichiripätap yatïna, ukanakx autoridadanakax janiw amuyt"apkänti. Callenakanx jaqinakamp jikisiskakïnwa, jupanakax wali ch"amampiw aruskipapxäna, amuyt"apxäna, ukat qutan umax jilxattaskakiwa, ukat niyaw qhipürux Alkmaar ukat Holanda del Norte uksankir markanakar umamp phuqhantat uñjasirïna.
  
  "Diosax mutuyaskistuwa" sasaw chika marani mä warmix cafetería anqan chachapar siskäna uk ist"äna. "Ukatwa ukham lurasi. Akax Diosan colerasiñapawa -sasa.
  
  Chachapajj jupar uñtasit wali muspharat uñnaqtʼanïnwa, ukampis amuytʼasisaw chuymachtʼäwi jikjjatañatak chʼamachasïna. "Matilda, samarañamawa. Inas mä fenómeno natural ukhamakïchispa, pacha jaqinakax janiw uka radares ukanakamp apthapiñjamäkänti", sasaw achikt"asi.
  
  -Ukampis ¿kunatsa? - sasaw jupax ch"amanchasïna. "Natural fenómenos ukanakax Diosan munañaparjamaw utji, Martin. Ukajj Diosan castigopawa" sasa.
  
  "Jan ukax Diosan jan walipa" sasaw chachapax arsüna, ukat religioso warmipax wal axsarayäna.
  
  -¿Kunjamatsa ukham sasma? - sasaw chhuxriñchjasïna, kunjamatix Rayax sarnaqkän ukhama. "¿Kunatsa Diosajj jan walinak apayanistaspa?"
  
  "Ay, janiw akax saykatañjamäkiti" sasaw Abdul Rayax jach"at arsüna. Uka warmimpi chachapampi mayachasiñatakiw kuttʼäna. Jan uñt"at uñnaqapampi, garra ukham amparanakapampi, ch"ullqhi, ch"akhanakani ajanupampi ukat ch"amakt"at nayranakapampix amukiw jikxatasipxäna . "Señora, jan walin suma uñnaqapax akawa, jan walix janiw askinakjamäkiti, jan walix janiw mä razón munaskiti t"unjañataki. Jan walin chiqpach chiqapaxa, ukham lurañan qʼuma kusisiñatakix amuyuparjam tʼunjañawa. Aski jayp'u." Kunjamtï jupax jalnaqkäna ukhaxa, uka chachampi warmipampix wali mulljataw saytʼasipxäna, jila partex uñachtʼayatapatxa, ukampis chiqpachansa uñnaqapat ukhamaraki.
  
  Taqi chiqanw canales de televisión ukanx iwxt"awinakax apayatäna, ukatx uma jalsunakan jiwatapat yatiyawinakax cuenca mediterránea, Australia, Sudáfrica ukat Sudamérica uksankir yaqha yatiyawinakampiw mayachasi, uma jalsunakax jan walt"ayaspawa. Japón markax chikat jaqinakan chhaqhatapatw walja islanakax uma manqhar chhaqtxapxäna.
  
  "Ay, suyt"apxam, munat masinaka" sasaw Rayax kusisitaw q"ucht"äna, Hannes Vetter-an utapar jak"achasisinxa, "akax uma maldición ukawa. Umaxa taqi chiqanwa jikxatasi, janiwa quta taypina jikxataskiti. Suyt"apxam, liwxatat Kunospastonax uma saxrawa. ¡Juma pachpaw bañeranakaman umamp chhaqtxasma!"
  
  Akax mä warawaran qhipa jaquntawipawa, Ofarux uñjataynawa, Penekal jupax Egipto markan qutan jilxattatapat ist"atapatxa. Ukampis Rayax kunas niyaw pasañapäna uk yatïna, kunattix jupaw uka jan waltʼäwin arquitectopäna. Uka qarjata Layqax jaqinakar amtayañakiw thaqhäna, jupanakax Universo nayraqatapanx janiw kunäkisa, jan jakt"kay nayranakas sapa arumaw jupanakar qhant"äna. Ukat taqe ukanakat sipansa, tʼunjir chʼamampi apnaqatapa ukat wayn tawaqonakan kunatsa ukham luräna uk yatkäna ukhajj wali kusisitaw jikjjatasïna.
  
  Chiqansa, qhipïrix kunayman tuqinakat amuytʼatakïskänwa. Qhipa kutix jaqinakar yatiñanak uñt"ayasax Revolución Industrial ukaruw puri. Uka qhepatjja janiw sinti lurañapäkänti. Jaqinakax ciencia tuqitx machaq qhanampiw jikxatapxäna, motoranakax jilpach autonak lantiw uñstayapxäna, ukat tecnología ukax aka Uraqin wilapaw munasïna, ukhamat yaqha markanakar ch"amampi, qullqimpi, evolución ukar ch"axwañan t"unjañatakix wali sum atipt"asiskakiñapataki. Kunjamtï jupax suykänaxa, jaqinakax yatiñampiw tʼunjapxäna, mä arunxa, jaqir tukur jan walinakarux mä suma chʼiwiw uñchʼukipxi. Ukampis Rayax walja kuti ch"axwawinakampi ukat monotono qullqi munañampiw aburritäna, ukatwa juk"amp lurañ amtäna... kunatix definitivo... akapach apnaqañapataki.
  
  "Tata Raya, jumar uñjasax wali kusiskañawa. Hannes Wetter, jumanakan irnaqäwimanxa -sasa. Antigüedades aljirix jachaqt"asïnwa, kunawsatix uka jan uñt"at jaqix nayrïr punkupar gradanakat makhataskäna ukhaxa.
  
  "Suma tarde, tata Vetter" sasaw Rayax suma aruntt"äna, uka jaqin amparap luqxatasa. "Premioja katoqañwa wal suyaskta" sasa.
  
  "Ukhampuni. Mantapxam" sasaw Hannes-ax samarañamp jaysäna, jinchut jinchukama jachaqt"asisaw jaysäna. "Tiendajajj sotano ukankiwa. Akax jumanakankiwa. " Raya kullakarojj wali suma escalerat saraqañapatakiw amparapamp uñachtʼayäna, uka escalerajj barandillat saraqañatak soportenakan suma ukat jila alani joyanakampi kʼachachtʼatänwa. Jupanak patjjanjja, Hannes chachajj kunanaktï thaytʼayaskäna uka jiskʼa ventiladoran mä jukʼa thaya taypinjja, yaqhep tejidos yänakaw qhantʼäna.
  
  "Akax mä jisk"a chiqaw wali muspharkañawa. ¿Kawkhans clientenakamax jikxatasipxi? -sasawa Rayaxa jiskt"äna. Hannes chachajj uka jisktʼampiw mä jukʼa muspharäna, ukampis egipciojj nayratpach lurañanak jukʼamp munkaspas ukhamwa amuyäna.
  
  "Aljirinakax internet tuqiw mayipxi ukatx jupanakaruw uka yänak apayapxta", sasaw Hannes jupax qhanañcht"i.
  
  "¿Jumaruti confiyapjje?" - jisk"a Layqaxa taqi chuyma muspharata qalltäna. "¿Kunjamsa pagapjjtamjja? ¿Ukat ¿kunjamarak yatipxisti jumax arunak phuqätamxa?"
  
  Aljirix mä muspharkañ larusiñampiw arsüna. "Akham, tata Raya. Oficinajanjja. Nayax uka k"achacht"äwinak mayipkta uk ukan jaytañ amtawayta. Jupanakax kawkhans jutapxi, ukhamax alasitamax chiqati janicha ukx yatipxtawa", sasaw Hannes jupax suma chuymamp jaysäna. "Akanx laptop ukax utjiwa."
  
  "¿Juman kunsa?" - uka suma amuyt"asir ch"amaka magoxa thaya jiskt"äna.
  
  -¿Nayan laptopjaxa? Hannes chachajj computadoraruw uñachtʼayasajj mayamp säna. "¿Kawkirus cuentamat qullqix aljañ yänak pagañatakix mayjtʼayasma?"
  
  "UKXATA!" Rayax amuyasxänwa. -Chiqpachansa jïsa -sasa. P'ampachawi. Nayax wali jaya arumaw sarnaqawayta -sasa.
  
  "¿Warminakati jan ukax vinocha?" kusisit Hannes chachajj jachaqtʼasïnwa.
  
  "Nayax sarnaqañax axsaratwa. Uñjapxtawa, jichhax jilïr jaqïxtwa, juk"amp qarjataw jikxatasi", sasaw Rayax qhanañcht"i.
  
  "Yattwa. Ukjja nayajj wali sum yatta" sasaw Hannes chachajj säna. "Waynäkayäta ukhajj maratón tʼijtjjayätwa, jichhajj samsuñatakejj jan saytʼasaw escalerar makatañatak chʼamachasta. ¿Kawkirus sarnaqaskäyätasti?"
  
  "Gante markankiri. Janiw ikiñ puedkti, ukatwa kayukiw jumar visitt"ir sarawayta" sasaw Rayax materia de hecho ukham qhanañcht"äna, musphataw oficina uñkatasa.
  
  "P'ampachawi?" Hannes jilatajj jachaqtʼasïnwa. "¿Gante markat Amberes markar kayuk sarawaytati? ¿Phisqa tunka kilómetros ukch"akiwa?"
  
  "Jïsa".
  
  Hannes Vetter chachajj wal muspharäna, ukampis uka clienten uñnaqapajj wali excéntrico ukhamäkaspas ukhamwa amuyäna, jupajj jila parte yänakampi jan llakisirïkaspas ukhamänwa.
  
  "Ukajj wali muspharkañawa. ¿Mä jukʼa té umañ munasmati?
  
  "Uka jamuq uñjañ munaraktwa" sasaw Rayax ch"amampi säna.
  
  "Ay, chiqpachansa" sasaw Hannes chachax tunka payan pulgadani figurilla apsuñatakix pirqa caja fuerte ukar saräna. Kuttʼankäna ukhajja, Raya chachan chʼiyar nayranakapajj jankʼakiw suxta uniforme diamantenak uñtʼäna, uka diamantenakajj gemas sat qotan imantatänwa, ukanakajj uka figurinan anqäjjaparuw tukuyäna. Uka saxrax wali uñnaqtʼanïnwa, qʼala kisunakanïnwa ukat pʼiqipansa jachʼa chʼiyar ñikʼutanirakïnwa. Chʼiyar marfilat lurat uka yäjj jachʼa ajanupan sapa ladopan pä ladopan jachʼañchasïna, mä cuerpokis utjkchïnjja. Sapa facetan nayraqataparuw mä diamante uchasïna.
  
  "Nayat sipansa, aka jisk"a saxrax chiqpach jakawipanx juk"amp jan waliw" sasaw Rayax usut jachaqt"asis säna, mä larusiñ Hannes ukan figurinap apsusa. Aljirix janiw alasiripan amuyunakapar ch"axwañ amtkänti kunatix jila partex chiqäskapunïnwa. Ukampis sum amuytʼasitapajja, Rai chachan yatiñ munatapatwa phenqʼasiñat qhespiyasïna. "¿Kunatsa phisqa ladonïpacha? Uka sapakiw jan waltʼayirinakar jarkʼaqañatakejj wakisispa" sasa.
  
  "Ay, ukax" sasaw Hannes-ax kawkhans uñstawayi uk qhanañchañ wal munäna. "Kawkhans uñstawayi uk amuyt"asax nayrax pä dueñonakakiw utjäna. Sudán markat jutir mä reyejj payïr patak maranakanwa ukanak apnaqäna, ukampis maldecitätwa sasaw säna, ukatwa Alborán lamar qotan campaña luraskäna ukhajj España markankir mä iglesiar churäna, ukajj Gibraltar jakʼankiwa" sasa.
  
  Rayax jan amuyt"asir uñnaqampiw uka jaqir uñkatäna. "Ukhamajj ¿kunatsa phisqa ladonïpacha?"
  
  Hannes jilatajj akham sasaw larusitayna: "Janiwa, janiw, janiw" sasa. "Nayax wali ch"amampiw uka chiqar puriskta. Uka kʼachachtʼäwejj indionakan jan wali Ravana diosapat uñtasitänwa, ukampis Ravanajj tunka pʼeqenakanïnwa, ukhamajj inas uka dios-reyir jan cheqpach ode ukhamäpachänti" sasa.
  
  "Jan ukax janiw dios-reyix kunjamatsa" Rayax jachaqt"asïna, ukat qhipharkir diamantenakax Paqallqu Kullakanakat suxta ukham jakthapisa, Salomon reyin Testamentopan saxranaka.
  
  "Kamsañs munta?" - sasaw Hannes jupax jiskt"äna.
  
  Rayaxa wali jachaqt"asisawa sayt"asïna. Llamp"u, didáctico tonadampiw akham säna: "Uñtapxam" sasa.
  
  Mayat mayat anticuariox wali uñch"ukiskchïnsa, Rayax sapa diamantenak bolsillo cuchillopampiw apsuwayxäna, suxta amparapar puriñkama. Hannes chachajj janiw kunatsa ukham lurkäna uk yatkänti, ukampis uka visitarojj wal ajjsaräna, janiw kuns jarkʼkänti. Mä jach"a axsarañaw juparux katjäna, saxra pachpas jupan nayraqatapan sayt"atäkaspas ukhama, ukat janiw kuns lurañjamäkänti, jan ukasti uñch"ukiñakiw puedïna, kunjamtï visitirix siskän ukhama. Jach"a jach"a egipcio jaqix diamantenak amparaparu apthapïna. Kunjamtï mä salón magox mä barato fiestan luraskixa, ukhamarakiw Hannes sat chacharux qalanak uñachtʼayäna. "¿Aka uñjtati?"
  
  "J-jïsa" sasaw Hannes chachajj cheqañchäna, nayraqatapajj chʼuñumpiw qʼomachasïna.
  
  "Akanakax paqallqu kullakanakat suxta kullakanakawa, Salomon reyin templop lurañatakix chint"at saxranakawa", sasaw Rayax uñacht"ayañjam yatiyawinakampix säna. "Jupanakaw Jerusalén Templon cimientonakap allsuñapäna."
  
  Hannes chachajj akham sänwa: "Wali muspharkañawa" sasaw säna, mä kikpaki parlañ yantʼäna ukat janiw sustjaskänti. Kuntï clientepajj siskäna ukajj jan amuytʼkaya ukat ajjsarkañänwa, ukajj Hannes chachan nayraqatapanwa loco tukuyäna. Ukax Rayax jan walt"ayirïspawa sasaw amuyt"ayäna, ukatwa jichhax anatt"arakïna. Inas uka artefacto luratapat jan pagatäkchiti, uk amuyasïna.
  
  "Jïsa, wali sumawa, tata Vetter, ukampis ¿kunas chiqpachapuni wali muspharkañax uk yattati?" - Raya jiskt"äna Hannes kullakaxa ch"uqi uñkatasa. Maynïr amparapampiw Rayax Celeste-rux bolsillupat apsuwayxäna. Jachʼa amparanakapan suma ukat liwxatasin sarnaqatapax wali sumapunïnwa, ballet thuqhurirjama. Ukampis Rai chachan nayranakapajj chʼamaktʼjjänwa, kunattejj pä amparap mayachthapisinwa. "Jichhajj kunatï cheqpachapuni wali askïki uk uñjäta. Ukax alquimia satawa; ¡Jachʼa Diseñon alquimiapa, diosanakan mayjtʼäwipa!" Rayax taqi tuqitw uka qhipatx jach"at arsüna. Uñnaqanakapan manqhanjja, jiskʼa amparanakapampi ukat amparanakapan pʼeqenakap taypinjja, wila chʼiyar kʼajkirïnwa. Jupax amparanakap jach"ar aptäna, jach"a jach"a tukusaw jan uñt"at alquimia ukan ch"amap Hannes ukar uñacht"ayäna, jupax wali axsarataw pechopat katthapïna.
  
  "Aka chuyma usuchjasiñax qhiphart"ayañamawa, tata Vetter, juma pachpan temploman cimientop uñjañkama" sasaw Rayax kusisitaw jiskt"äna. "Uñtaña!"
  
  Uka jan wali ordenax Hannes Vetter-atakix sinti jach"änwa, ukat pamparuw chhaqtxäna, pechop ch"amakt"ayasa. Jupat patxanxa, jan wali Layqax amparanakapan carmesí k"ajkir qhant"atapatx kusisitaw jikxatasïna, kunawsatix Celestex suxta kullaka diamantenakamp jikiskäna, ukat jupanakax atacapxäna. Jupanak manqhanjja, oraqejj khathatiñ qalltäna, ukat khathatinakajj Hannes chachajj jakaskäna uka edificion saytʼayat pilaranakap mayjtʼayäna. Uraq khathatix jilxattaskäna ukhax vidrionak p"akjañ ist"äna, ukat jach"a hormigón ukat acero varillanakax pamparuw t"unjasïna.
  
  Anqanx actividad sísmica ukax suxta kutiw jilxattawayi, Amberes markpacharuw uraq khathatix epicentro ukham ch"allxtayi, ukatx uraq patat taqi chiqaruw jalnaqawayi. Mä qhawqha tiempotjja, Alemania ukat Países Bajos markanakaruw puripjjañapäna, ukat lamar qota lamar qotat qʼañuchapjjañapänwa. Rayax Hannes-at kuntix munkän uk katuqäna, jiwañampïskir jaqirux utapan t"unjatanakap manqhan jaytawayäna. Uka magox Austria markaruw jank"ak sarañapäna, Salzkammergut uksankir mä jaqimp jikisiñataki, jupax Celeste uksat sipanx juk"amp thaqhat qalaw sasaw säna.
  
  "Jichhakiw jikisiñäni, tata Karsten."
  
  
  26. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Jiwasax Katarix alacrán ukarux antuttanwa
  
  
  Ninax qhipa cervezap jaquqaniwayi, janïr Hércules ukax mä pista de aterrizaje improvisado ukar muyuntañ qalltkasax clínica Dansha jak"an Tigray suyunkiwa. Kunjamtï amtapkäna ukhama, wali jaypʼuw pasäna. Administrativo yanapirinakapan yanapt"apampiw Perdue jupax jichhakiw permiso ukax jaytjata pista apnaqañatak katuqawayi, Patrick jupamp chika estrategia tuqit aruskipt"asa. Patrick jilatajj coronelar yatiyañaw jupa pachpatak aptʼasïna. Yimen, kunjams jupax obligado ukhamaw lurañapa, kunatix Perdue ukan equipo de juicio ukankirinakax Etiopía markan gobiernopampi ukat representantenakapampix lurapxäna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Umapjjam, waynanaka. "Jichhax uñisirinakan qhipäxapankxtanwa..." sasaw Perdue-r uñkatasïna, "... mayamp." Jupax qunt"asiwayiwa kunawsatix taqiniw qhipa thaya cerveza jist"arapxäna janïr Sagrado Caja Axum ukar kutt"ayañkama. "Ukhamaxa, qhanpach arsuñatakiki. Paddy, ¿kunatsa jan Axum markan jach"a aeropuerto ukar uraqir puripkäti?"
  
  "Kunalaykutix jupanakax, khitinakas jupanakax ukham suyapxi" sasaw Sam jupax nayranakap ch"allxtayäna. "Uñisirir kayunakap chʼalljjtayañatakejj janiw kunas jankʼak amtanakar mayjtʼayañajj utjkaspati".
  
  Ukat akham sasaw kuttʼayäna: "Ukampis jumajj Yimen sat chacharuw yatiytajja" sasa.
  
  "Jïsa, Nina. Ukampis jilapart civiles ukat arqueológicos yatxatirinakax jiwasatak colerasipki ukanakax janiw jank"ak yatiyatäpkaniti taqi thakhinjam aka chiqar jutapxañapataki", sasaw Patrick jupax qhanañcht"awayi. "Laka arunakampi aka chiqar puripkani ukhaxa, Yeha qulluruw sarañäni, kawkhantix Perdue jupax Sagrado Caja ukar jikxatäna. Mä jan chimpuntat "Pä chikatani" camionat sarañäni, janiw kuna coloranakas ni emblemas ukanakas uñjasiskaniti, ukhamatwa Etiopía markankirinakatakix niyas jan uñjkañäniti" sasa. Jupax Perdue-mpiw mä sonrisa mayjt"ayasïna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Jachʼapuniwa" sasa. "Ukampis ¿kunatsa akanx jiskt"asiñax wali wakiskirïspa ukhaxa?"
  
  "Walikiwa" Patrick jupax barcon tejapar uchat ch"iyar qhanan mapa uñacht"ayäna, "Dansha markax niya chika taypin jikxatasitap uñjäta, Axum chika thakinkiwa, akankiwa", uka markan sutip uñacht"ayäna ukat índice dedo puntapxa ch"iqa tuqiru ukhamaraki aynacharu papel tuqiru t"ijtäna. "Ukat amtäwimax Tana qutakiwa, aka chiqankiwa, Axum markat inti jalant tuqinkiwa."
  
  "Ukhamajj, ¿caja jaqontasajj pä kuti saraqapjjta?" - Sam jupax jiskt"asiwayiwa, janïr Ninax pächasiñatak pachanïkasax Patrick jupax "jiwasan" arut sipanx "juman" aru apnaqatayna.
  
  Perduex jachaqt"asisaw akham säna: "Janiwa, Sam, munat Nina kullakajajj Tana Kirkos sat islaruw sarapjjäta, uka islajj kawkhantï diamantenakajj utjki uka islaruw sarapjjani. Ukañkamax Patrick, Ajo ukat nayax Sagrado Caja ukampiw Axum markar sarapxä, Etiopía markan Gobierno ukat Yimenu markankirinakan uñstawinakap sarantaskakïna".
  
  "Suyt"am, ¿kunas?" Ninax jachaqt"asïnwa, Sam chachan thixnipat katthapisinxa, nayraqatar jaquntasaw ñik"utap ch"uqt"asïna. "¿Sam ukat nayax sapakiw maldito diamantenak lunthatasir sarapxta?"
  
  Sam jilatajj jachaqtʼasïnwa. "Nayarux wali askiwa".
  
  "Ay, fuck off" sasaw jachäna, avionan purakaparuw qhipäxar jaquntasïna, kunattix mä rolloruw thuqtʼasïna, uraqir puriñkamaw wakichtʼasïna.
  
  "Jutam, Gould sat doctora. Ukhamat janiw egipcio warawaranak uñch"ukirinakar qalanak puriyañ pachak qhispiyañasäkiti, jan ukasti mä suma tapa ukhamarakiw yanapt"istaspa", sasaw Perdue jupax achikt"awayi.
  
  "Ukat jutïrin yatisktaxa, katuntatäxäwa ukat wasitatwa Oban chachan jukʼamp uñtʼat jaqipäxä" sasaw ñikʼutap chʼuqtʼäna, ukat phuqtʼat lakap botella kunkapar chʼallxtayasïna.
  
  "¿Oban markankirïtati?" - pilotox Ninaruw jiskt"äna, nayraqatapan controles ukanakar uñakipt"kasax jan kutt"asaw jiskt"äna.
  
  Jupajj akham sänwa: "Jïsa" sasa.
  
  "Markamankir uka jaqinakatakix wali axsarañawa, ¿janich ukhamäki? Kunjams pʼinqachasi" sasaw avión apnaqerejj säna.
  
  Perdue ukat Sam jupanakax Nina kullakampix wali ch"amanchasipxarakïnwa, panpachaniw jupax distraído ukhamäpxäna. -¿Kuna jaqinakasa? - sasaw jiskt"äna. -¿Kunas pasäna?
  
  "Ay, Edimburgo markan periodicopan niya kimsa urunak nayraw uk uñjta, inas juk"amp jaya pachax utjchispa" sasaw pilotox säna. "Doctorampi warmipampiw mä auton accidentasisin jiwapxatayna. Loch Lomond markan umamp chhaqhata, autopax umaruw jaquntatäna jan ukax ukham uñtasita" sasa.
  
  -¡Ay Diosaja! - sasaw jach"at arsüna, axsarat uñnaqani. "¿Uñt"tati sutipa?"
  
  "Jïsa, amuyt"añani" sasaw motoranakan wararitapat jach"at arsüna. "Sutipax umamp chikaw sasaw sapxirïta, ¿yatitati? Ironía ukax umamp chhaqhayasipxi, ¿yatitati? Uh..." sasa.
  
  "Quta?" - jupax chhuxriñchjasïna, walpun yatiñ munäna, ukampis kuna chiqanchañs axsararakïnwa.
  
  - ¡Ukax taqpachawa! Jisa, Playa, ukax taqpachawa. Beach sat doctorampi warmipampi" sasaw janïr jukʼamp jan walinak amuykasajj ampar lukʼanapsa ukat anillo dedopampiw chʼoqtʼasïna. "Ay Diosay, jan amigonakamäpjjañap suyaskta."
  
  Nina kullakajj amparanakaparuw jachäna: "Ay, Jesus" sasa.
  
  "Walpun pampachapxita, Gould doctor" sasaw avión apnaqirix perdón mayisïna, kunattix África del Norte markpachan qhipa urunakan utjkäna uka thiya chʼamakan uraqir puriñ wakichtʼasiñatakiw kuttʼäna. "Janiw nayax amuyirïkti jumax janiw ist"ktati."
  
  Ukat wali llakitaw samsutayna: "Janiw walïkiti" sasa. "Chiqansa, janiw kunjamatsa jupanakat yatxatax yatiskayätati. Taqi kunas walikïskiwa. Taqi kunas walikïskiwa".
  
  Ninax janiw jachkänti, jan ukasti amparanakapaw khathatt"asïna, ukat llakisiñaw nayranakapan ch"amakt"äna. Perdue kullakajj mä amparapampiw qhumantäna. "Yatitawa, janitix Canadá markar saraskäyät ukat taqi uka identidad tuqit jan walt"awinak utjayaspän ukhax janiw jichhax jiwapkaspänti" sasaw chuymapar t"aqhisiyat juchañchäwit kisunakap ch"allxtayasïna.
  
  Sam jilatajj llampʼu chuymampiw akham säna: "Jan wali arunaka, Nina" sasa. "Jumax yatisktawa akax mä crap ukhamawa, ¿janich ukhamäki? Uka nazi bastardox wali jiwayaspawa khitirus thakipanxa..." Sam jupax janiw sinti qhanpach arsuñ munkänti, ukampis Perdue jupax jupar juchañchañ tukuyäna. Patrick jilatajj amukiw qheparäna ukat jichhakamas ukham qheparañwa amtäna.
  
  "T"unjañ thakinkiwa" sasaw Perdue chachajj ajjsarañat arsusïna. "Janiw juman juchamäkiti, munat Nina. Kunjamtï nayrax lurapxirïktxa, nayamp yanaptʼasitamax mä jan juchani jaqiruw tukuytamxa, ukat Beach sat doctorax nayar qhispiyañan yanaptʼatapax familiapan chuymap chʼallxtayäna. ¡Jesucristo! Nayax jiwañan sarnaqir mä augurio ukhamakïtwa, ¿janich ukhamäki? "jupa pachpat khuyaptʼayasiñat sipansa, jukʼamp introspección ukampiw säna.
  
  Ninan khathatt"at janchipat jaytawayi, ukat mä juk"a pachax qhipäxar jaquntañ munäna, ukampis amuyunakaparjam jaytawayäna. Ukham lurasajj panpacha amigonakaparojj ukarjamaw impuesto pagapjjerïna, uk Sam chachajj sum amuyäna. Jupax Ajo ukar uñkatatayna, jupax jupar uñkatasin qunt"atäskäna, kunawsatix avión ukan ruedanakapax nayra pista ukan ch"iyjata, mä juk"a jach"a asfalto ukar Hércules ukan ch"amapampiw ch"allt"asïna. Egipciox wali k"achat nayranakap ch"irmthapïna, Sam juparux samarañapataki ukat jan jank"ak kuns lurañapataki.
  
  Sam jupax amukiw p"iqip ch"allxtayäna ukat amuyunakapanx Tana qutar jutir saräwitak wakicht"ataw jikxatasïna. Mä juk"a pachatxa, Super Hércules ukax juk"at juk"at sayt"xäna, ukatx Sam jupax Perdue-rux Sagrado Caja reliquia uñch"ukiskir uñjäna. Qullqi ñik"utan millonario explorador ukax janiw nayrjax kusisitäxänti, jan ukasti, nayra pachan artefactos ukanakamp obsesión ukamp jach"at qunt"asisaw qunt"asitayna, amparanakapax ch"uqt"ataw thixninakap taypin jan ch"amampi warkt"ata. Sam jilatajj wali chʼamampiw samsuwayjjäna. Aka pachax akapachan jiskt"äwinakatakix juk"amp jan walipunïnwa, ukampis wali wakiskir yatiyäwinakaw jupatakix wakisïna. Sam chachajj kuna horasas jukʼamp amuytʼasirïspa uk ajllisajja, janïr Perdue sat chachar jisktʼkasajj akham sasaw amuktʼir Patrick chachar uñkatasïna: "¿Ninampi nayampejj Tana qotar puriñatakejj mä autonïpjjayäta, ¿Perdue?"
  
  -Jumax amuyastawa -sasa. Akax mä jan uñjkañ jisk"a Volkswagen ukawa. Janiw kuna jan walt"awis utjkaniti sasaw suyt"askta" sasaw Perdue-x jan ch"amampi säna. Ninan qʼoma nayranakapajj qheparuw liwjjatäna ukat janïr jachʼa avionat mistkasajj jachaqtʼasiñap jarkʼañ yantʼkäna ukhajja, liwxatasïna. Jupax Perdue sat jaqin amparap katxarusaw ch"allxtayäna. Jupar jiskhtʼasajj arupajj mayjtʼasïnwa, ukampis arunakapajj janiw sinti chuym ustʼaykänti. "Jichhax taqi kunatix lurañjamäki ukax pä ajanuni bastardo ukax kuntix jupax wakiski uk jikxatañapatakiw uñjañasa, Perdue. Jaqinakax jumamp chikt"ataw jikxatasipxi kunatix jumax, kunatix jumax utjañ tuqitx ch"amanchatawa ukat suma yänakaruw munaraki. Jumaw geniomampi, inventonakampi, jukʼamp suma jakasiñatak thak jistʼarasma" sasa.
  
  Perdue kullakax hipnotizante arupanx janiw qhan amuyaskänti, qhipa tapa jist"arañan chiqañchatapa ukat yaqha jaqinakax Yeha qullu manqhat Sagrado Caja apsuñatakix sapa kutiw wakicht"asipxäna. Sam ukat Ajo jupanakax reliquian pesajepat aruskipt"apkän uk ist"äna, ukampis chiqpachan ist"äna, Ninan qhipa frases ukanakakiw ist"äna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Chequenak janïr qʼomachaskipanjja, taqeniw jumamp irnaqtʼañ amtapjjta, wawaja" sasa. "Ukat Beach sat doctorax jumar qhispiyañ amtäna, kunattix akapachatakix kunja wakiskiris uk yatïna. Diosaja, Perdue, jumax uñt"ir jaqinakatakix alaxpachan mä warawarat sipans juk"ampiwa. Jumaw intix taqinirus equilibrar uñjistu, juntʼuñapataki ukat órbita ukan sum jakasiñatakiw yanaptʼistu. Jaqinakax magnético ukankatamat wal munapxi, ukat uka privilegio layku jiwañajax wakisispa ukhaxa, ukhamäpan" sasa.
  
  Patrick jilatajj janiw jarkʼañ munkänti, ukampis mä horarioruw phoqasiñapatak utjäna, ukat jukʼat jukʼatwa jupanakar jakʼachasïna, ukhamat sarjjañ horasäjjatap uñachtʼayañataki. Perdue jupax janiw kunjams Ninan devoción arunakapamp jaysañ yatkänti, ukampis Sam juparux taqi qhuru jach"a kankañampiw ukan sayt"atäskir uñjäna, amparanakap ch"uqt"ata ukat Ninan chuymapar yanapt"kaspas ukhamaw jachaqt"asiskäna. Sam jilatajj wali munasiñampiw akham säna: "Ukham lurañäni, Perdue" sasa. "Jupa maldito cajap kutt"ayañäni ukat Layqa ukar puriñäni."
  
  "Iyaw sañajawa, Karsten jilataruw jukʼamp munta" sasaw Perdue kullakajj chuym ustʼayasis säna. Sam jupax jupar jak"achasisinx mä ch"aman amparapampiw amparapamp luqxatäna. Kunawsatix Ninax Patrick ukar egipcio ukar arkäna ukhax Sam jupax jamasatw Perdue ukarux mä jach"a chuymacht"äwimp yatiyäna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Uka yatiyäwejj cumpleañomatakiw imaskayäta, ukampis mä qhawqha yatiyäwinakaw utjitu, ukanakajj jichhajj vengasiñ muniri ladomar chuymachtʼaspawa" sasa.
  
  "Kuna?" - Perdue jiskt"asitayna, nayratpach interesata.
  
  "Amtasta, jumax taqi transacciones qillqtʼañajatakiw mayista, ¿janich ukhamäki? Nayax taqi yatiyawinak apthapipxta aka taqpach excursión ukhamarak Magia tuqit qillqt"awayta. Amtastawa, markaman jikxatapki uka diamantenak uñch"ukiñajatakiw mayipxita ukat juk"ampinaka", Sam jupax saskakiwa, juk"ampirus arup jisk"achañatakiw ch"amanchawayi, "kunatix Karstenan mansión ukan yapuchañ munta, Negro ukan nayrïr miembropar enmarcar Inti, ¿janich ukhamäki?"
  
  "Jïsa? Jïsa, jïsa, ¿kunas uka tuqitxa? Waliw mä thakhi jikxatañax wakisi aka lurañataki mä kutix thuqt"añ tukuyxtan ukhax Etiopía markan jilïr irpirinakan silbato ukar thuqt"añ tukuyxtan ukhaxa, Sam", Perdue jupax mä tonada ukamp arsüna, ukax estrés ukan umamp chhaqhatapat aljantawayi.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Uñisiriman amparapampiw mä katari katjañ munta jan ukajj kunampis katjañ munta sasma uk amtastwa" sasa. "Ukhamajj, jumanakatakiw aka pelot muyuntañatak libertad apsta."
  
  Perdue sat chachan ajanunakapajj intrigampiw qʼellurïna. "Kunjama?" - sasaw qhuru arsüna.
  
  "Mä amigojaw utjäna -jan jiskt"asimti- kawkhans Magia ukan jan walt"ayat jaqinakax servicionakap katuqapxi uk yatxatañamawa", Sam jupax jank"akiw janïr Ninax thaqhañ qalltkasax yatiyäna. "Ukat kunjamtï machaq yatxattʼat amigojax austriaco jaqin computadoranakapar mantañ atipkäna ukhamarakiw ukham pasäna, ukat Black Sun sat wali munat amigojax jan uñtʼat alquimistaruw utapar jawstʼäna, ukhamat qullqi jikxatañataki".
  
  Perdue chachan ajanupax qhant"äna ukat mä jachaqt"asiñ uñtasitaw uñstäna.
  
  "Jichhax taqi kunatix lurañasäki ukax miércoles urukamaw Karstenan estanciapar uñt"ayat diamante ukx puriyañasa, ukatx uka katarix escorpión ukan ch"akhutap uñjañäni, venenonakasan jan juk"amp veneno utjañapkama" sasaw Sam jupax jachaqt"asïna.
  
  "Cleave tata, jumax mä genio ukhamätawa" sasaw Perdue-x Sam-an ajanuparux mä ch"aman jamp"att"äwimp yapuchasïna. Ninax mantasinx jiwataw pistanakapan sayt"asïna ukat pechoparuw amparanakap ch"uqt"äna. Mä ceja jiltayasaxa, amuytʼañakiw puedïna. "Escocia markankirinakawa. Falda uchasiñajj janis chacha kankañap yantʼañatakejj wakiskaspa ukhama."
  
  
  27. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Q"uma wasar pampa
  
  
  Sam ukat Nina jupanakax Tana Kirkos markar sarañatakix jeep ukar apthapipxäna, Perdue jupax Ajo jupampiw uka chiqankir etiopías ukanakat aruskipt"äna, jupanakax Yeha qullu qhipäxan arqueológico ukar irpapxani. Patrick jilatajj mä qhawqha tiempotjja, jupanakamp chikaw kunjamsa apapjjani uk jan sinti chʼajjwañampi parltʼapjjerïna.
  
  "Nayaw coronelar jawst"ä. Yeemen jupar yatiyañataki kunapachatix puripktan ukhaxa. Jupax ukampikiw jikxatasiñapa" sasaw Patrick jupax saraki. "Kunapachatix Qullan Caja kutt"ayatäni ukhax ukankchi ukhax janiw uñjkti kunats kawkir chiqarus sarapxta uk yatiyañasa".
  
  Sam jilatajj iyaw sänwa: "Wali chiqäskapuniwa, Paddy" sasa. "Amtañamawa, Perdu ukat Ajo sat chachanakajj kunayman sutinïpjjchejja, Reino Unido markaruw tribunalan pʼeqtʼatäpjjta. Ukanjja, janiw khitis uka reliquia kuttʼayañatakejj khitirus tʼaqhesiyañas ni nuwañas utjkaspati" sasa.
  
  Patrick jilatajj akham sänwa: "Ukhamawa" sasa. "Jichha kutix mä excepción internacional ukaw utjistu, kunapachatix uka acuerdo ukan kamachinakaparjam phuqhasktan ukhakama, ukatx Yimenu ukax ukaruw phuqhañapa".
  
  "Aka manzanan sawutapax nayatakix wali askiwa", Perdue jupax Ajo ukat Patrick kimsa jaqinakarux falso Arca ukar pallapallanakan camionapar apañatak wakicht"apxatapat apthapiñ yanapt"asax jach"at arsüna. "Aka yatxatat gatillo aljirix sapa kutiw jupar uñkatasax chʼiyjasitu".
  
  "Saram!" - Ninax jach"at arsüna, Perdue sat jaqir uñjasax nayrap jach"ar aptasa. -Jichhaxa amuyasta -sasa. Aksum markat jayaruw khithapxitu, ukhamat Yimenu ukat nayax jan maynit maynikam ch"axwañataki, ¿hey? Ukat jumax Sam-aruw khithäta, ukhamat jan correa-t mistuñajataki" sasa.
  
  Sam ukat Perdue jupanakax lado lado sayt"asipxäna, amukt"añ amtapxäna, ukampis Ajox jach"at arsüna ukat Patrick jupax jupamp chachanak taypinx uka pacha qhispiyañatakiw jalnaqäna. "Chiqpachansa akax wali askiwa, Nina, ¿janich ukhamäki? Nayax sañ muntwa, chiqpachans qhipharkir diamantenak Nación Dragón Egipto ukar puriyañaw wakisi..." sasa.
  
  Sam jupax chhuxriñchjasïna, Patrick jupat jan larusiñ yant"asa, jupax Orden de los Estrellas uñch"ukirinakar jan walit "pobre" sasin sutinchawayi, ukampis Perdue jupax qhananw jachaqt"asiwayi. Patrick chachajj janïr uka ajjsarkañ jiskʼa sarnaqäw yatxatirir kuttʼkasajj jiskʼachataw uka chachanakar kuttʼäna. "Qalanakax jank"akiw munapxi, ukat artefacto ukar puriyatapampix..." sasaw sarantaskakïna, juparux samarañapatakiw ch"amachasi. Ukampis Ninax amparap ayxatasin pʼiqip chʼallxtayasïna. "Ukham jaytañamawa, Patrick. Janiw kunas wakiskiti. Nayax Gran Bretaña sutimp aka pisin jakasir markat yaqhanak lunthatasir sarä, uka diplomático jan wali samka jan utjañapataki, ukax chiqpachapuniw amuyujanx conjurani, uka idiota misoginista ukar wasitat uñjasax".
  
  "Sarañasawa, Efendi", Ajo Perdue jupax yuspajarañaw uka jan walt"äwinak jak"achasiñapatak amuyt"ayir arsutapampix askichäna. "Pächasiñäni ukhajja, janiw horasapar purkañäniti" sasa.
  
  "Jïsa! Taqinipuniw jank"ak lurañax juk"amp askixa", sasaw Perdux amuyt"ayäna. "Nina, jumamp Samampix chiqpachapuniw pä tunk pusini horat aka chiqan jikisipxäta, isla monasterio ukan diamantenakapampix. Ukatxa, El Cairo markaruw mä tiempon kuttʼañasa" sasa.
  
  Nina kullakajj akham sasaw ñikʼutap chʼoqtʼasïna: "Nitpicker sasaw sapjjeta, ukampis ¿kunas faltaskitu? Uka diamantenakajj profesoran yänakapar tukuñapänwa sasaw amuyayäta. Sociedad Arqueológica Egipto Imru ukax mä jach"a uñacht"äwiwa."
  
  "Jïsa, ukax tratopunïnwa, ukampis corredoranakajax profesorat qalanakat mä lista katuqapxäna. Imru jaqinakax ayllunkapxänwa, Sam ukat nayax Penekal yatichirimp chikaw aruskipt"apxta", sasaw Perdue jupax qhanañcht"i.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "¡Ay Dios, pä anattʼañaw amuyasta" sasaw säna, ukampis Sam jilatajj llampʼu chuymampiw amparapat katthapïna ukat chuymatpach Perdue jilatat jaqsusaw akham säna: "¡Arunttʼapjjsmawa, jilïr jaqe!" Jiwasax sarañäni, Dr. Gould. Mä jucha lurañaw wakisi ukat uk lurañatakix jukʼa tiempokiw utjistu" sasa.
  
  "Dios, jakäwijan ismu manzananaka" sasaw Perdue kullakajj amparapamp luqxatäna.
  
  "¡Jan armasimti alaxpacha uñchʼukiñ!" Perdue chachajj janïr nayra camionan pasajeronakan punkup jistʼarkasajj sawkasïna. Qhipa asientonx uka reliquia ukax Patrick ukat jaqinakapaw uñch"ukipxäna, Perdue jupax escopetampiw Ajo ruedan sarnaqäna. Egipto markankir ingenierojj uka cheqan wali suma guiapunïnwa, ukat Perdue chachajj akham amuyäna: nayatï auto apnaqaspäna ukhajja, janiw kawkirus sarañajäki uk yatiyañajänti.
  
  Ch"amakan ch"amakt"ata, mä tama jaqinakaw Sagrado Caja ukax Yeha qullun allsuñ chiqar apapxäna, ukhamat jank"ak kutt"ayañataki, colerat etiopía markankirinakan juk"a jan walt"awinakapampi. Mä jachʼa qʼañut uñtʼat camionaw mä pʼiyanakan thakin chhuxriñchjasïna ukat arnaqasïna, inti jalsu toqeruw wali uñtʼat Axum sat thakin saräna, uka thakinjja, Biblian qellqatäki uka Arca del Pacto sat cheqan samartʼañ utapaw sasaw amuyapjjäna.
  
  Inti jalant tuqir sarasinxa, Sam ukat Nina sat tawaqunakax Tana qutaruw tʼijtxapxäna, uka qutax paqallq horanak churapkäna uka jeep sat qutaruw sarapxañapäna.
  
  "¿Sum lurasktanti, Sam?" - sasaw jiskt"äna, chukula ch"uqi ch"uqi ch"uñuyasa. "¿Jan ukax ¿Purdue markan ch"iwipar arknaqasktanti?"
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Kuntï Hércules sat chachan siskta uk istʼtwa, munat kullaka" sasa. "Wakisitapat ukham lurapxta." Jupajj jupar uñkatarakïnwa. "Chiqpachansa kuntï jupar siskta ukxa, ¿janich ukhamäki? Jan ukajj ¿jan sinti qʼañu jaqëkaspas ukham uñjañ munasmati?"
  
  Ninax jan munkasaw jaysäna, masticañax tiempotak saytʼasiñatakiw apnaqäna.
  
  "Nayax yatxa" Sam jupax uñt"ayiwa, "Perdue juparux Black Sun ukan t"aqhisiyataw uñjasiwayi ukat jiwataw jaytawayi... ukat uka sapakiw taqi sistemas ukanakar wila ch"allxtayirir puriyaski".
  
  Ninax misk"i manq"antasax warawaranakax maynit maynikamaw yuripxi, jan uñt"at horizonte ukar sarapkän uka patat uñch"ukiskäna, qawqhanis diabólicos ukhamäpxaspa sasaw jiskt"asïna. "Jichhax canción infantil ukax juk"amp amuyt"atawa, ¿yatitati? Twinkle, twinkle, jisk"a warawara. Kunjamsa nayajj khitïtas uk jisktʼasta" sasa.
  
  "Janipuniw chiqpachans ukham amuyt"kti, ukampis mä juk"a misterio ukaw utji. Jumax chiqaw sasma. Ukatx mä ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar jaqirux mä munañaw lurapxañama", sasaw suma Nina-r uñkatasax saskakïna, ch"uqi ch"uñump manq"añatakis amparanakap ch"uqt"asa. "Kunatsa mä warawarax mä genio ukham munañanakam phuqaspa sasaw jisktʼasiñama" sasa.
  
  "Ukat jumax yatisktawa kunjamsa chiqpachansa uka jan wali jaqinakax jan walinak lurapxi, ¿janich ukhamäki? Jumatix munañanakamx sobrenatural ukarjam uñt"ayassta ukhax nayax amuyta, jumax asnumarux ch"allt"añamawa. Janiw liwitat angelanakarusa, jan ukax saxranakarusa, kuna infierno sutinïpkchisa, qullqi munañamar jukʼamp chʼamañchtʼañamäkiti. Ukatpï khititix apnaqki ukax..." sasaw arknaqäna. "Sam, aka kamachix jumamp Perduempix profesorar mayipxtawa. Imr jan ukax Karsten?
  
  "¿Kuna kamachis utji? Janiw kuna kamachis utjkiti", sasaw suma chuymamp arxatäna, nayranakap tantacht"asir ch"amakan ch"ama thakhin lip"katata.
  
  "¿Karsten chachan munañapajj tʼunjatäspa, Layqampi ukat Salomón reyin diamantenakapampi akapachar chhaqtayañataki?" -sasawa iwxt"äna, jupa pachparu wali atinisiña ist"asïna. Sam jilatajj confesañapatak pachaw purini. Uka feisty sarnaqäw yatxatirix janiw loqhïkänti, ukat ukat sipansa, jupax jupanakan equipopankänwa, ukatwa kunas Perdue ukat Sam ukanakan pasaski ukat kuntix jupanakax jikxatañ suyapkän uk yatiñax wakisïna.
  
  Ninax niya kimsa horaw jan jaytjasis ikirïna. Sam jupax janiw quejaskänti, ukampirus taqpach qarjataw jikxatasïna ukat monotono thakin jan ikiñatakiw ch"axwäna, ukax wali askiwa mä cráter ukar uñtasita, ukax wali acné ukaniwa. Tunka mayan pacharux warawaranakax jan kuna q"añuni alaxpacharux q"umaw qhant"apxäna, ukampis Sam jupax qutar saraqapkän uka laq"a thakhinjam uñt"at humedales ukanakar uñch"ukiñanx wali ch"am tukusïnwa.
  
  -¿Nina? -sasawa llamp"u chuymampi sartayäna.
  
  "¿Nayrat ukankjjtanjja?" - Jupaxa wali mulljata arsüna.
  
  Jupajj akham sänwa: "Niya, ukampis kun uñjañamatakiw munta" sasa.
  
  "Sam, janiw jichhax wayn tawaqunakan chacha warmi ikthapiñ tuqit nayrar sartañ amtanïkti" sasaw ñikʼutap chʼuqtʼasïna, ukat jaktayat momia ukham wali qhuruchasïna.
  
  Ukat akham sasaw chʼamachasïna: "Janiwa, nayajj wali amuytʼasirïtwa" sasa. "Uñtaña. Ventanamat uñtasim ukat kuntï uñjkta uk uñjtati janicha uk sapxita" sasa.
  
  Jupajj chʼamampiw istʼäna. "Chʼamaka uñjta. Chika arumawa -sasa.
  
  "Phaxsix phuqt"atawa, ukhamax janiw taqpach ch"amakt"kiti. Kuntix aka paisaje ukan uñjkta uk yatiyapxita", sasaw ch"amanchawayi. Sam jupax pachpa pachan jan amuyt"asir ukhamarak chuym ch"allxtataw uñjasi, kunatix jupatakix taqpach jan uñt"atawa, ukhamax Ninax wali wakiskirïñap yatïna. Jupajj jukʼamp sum uñakipäna, kuntï sañ munkäna uk amuyañatakiw chʼamachasïna. Etiopía markanjja, jila partejj waña ukat wasar pampakïtap amtasïna ukhakiw kuntï sañ munkäna uk amuyasïna.
  
  "¿Uma patjjar sarasktanti?" -sasawa wali amuyumpi jiskt"äna. Ukatxa, uka muspharkañax taqpach chʼallxtayäna ukat jupax akham sasaw jachʼat arsüna: "Sam, ¿kunatsa uma patxaru auto apnaqapxta?"
  
  Jeep llantanakapajj qʼomachatäjjänwa, thakijj janis umamp phoqantatäkchïnjja. Grava thakin mayni ladopanjja, phajjsejj llampʼu thayampi liwxatasir laqʼa chʼallanak qhantʼayäna. Niyakejjay thakejj muyuntat qʼañu oraqenakat mä jukʼa jachʼar aptatächïnjja, janiw jichhakam umamp chʼalljjtayatäkänti, kunjamtï uka jakʼankir markanakar uñtasita.
  
  Sam jilatajj amparap luqxatasajj akham sänwa: "Janiw ukhamäñasäkiti" sasa. "Nayax yatxa, aka markax waña pachat uñt"atawa, ukat uraqix q"al wañt"añapawa".
  
  Ukat Ajo chachajj jupanakar churkäna uka mapa uñakipañatakiw teja luz qhantʼayasajj akham säna: "Suytʼapjjam" sasa. "Amuytʼäma, ¿kawkhansa jichhajj jikjjatastanjja?"
  
  Jupajj akham sänwa: "Jichhakiw Gondar markat pasapjjta, niya tunka phesqani minutonakaw pasjjäna. "Jichhax Addis Zemen jak"ankxañasawa, ukax Wereta markat niya tunka phisqhan minutos ukch"akiwa, kawkhantix sarañ munktan uka chiqatxa, janïr quta khurkatar barcor sarkasa".
  
  "¡Sam, aka thakixa niya tunka paqallqu kilometronakwa qutatxa!" - jupax jachaqt"asïna, thakhimpi jak"a umampi chika jayankxatapa tupusa. "Janiw quta umax utjkaspati. ¿Ukhamäspati?"
  
  Sam jilatajj iyaw sänwa: "Janiwa" sasa. "Ukampis kunatix muspharayitu ukax Ajo ukat Perdue jupanakan nayrïr yatxatäwiparjamax aka pä uru q"añut apthapiñ pachanx janiw jallux aka suyunx utjkiti! Ukhama, kawkhans infierno qutax aka maldito thakhi ch"amakt"ayañatakix juk"amp uma apsuwaypacha uk yatiñ munta".
  
  "Akax" sasaw p"iqip ch"allxtayäna, janiw amuyt"añjamäkänti, "janiw... naturaläkiti".
  
  "¿Ukajj kamsañsa muni uk sum amuyta, ¿janich ukhamäki?" Sam jilatajj wali jachʼatwa arsüna. "Uma tuqikiw monasterio ukar puriñäni".
  
  Ninax janiw machaq lurawinakampix sinti jan kusisitäkaspas ukhamäkänti: "Nayatakix wali askiwa. Uma taypin taqpach sarnaqañax askinakaniwa - turístico lurawinakat sipanx janiw sinti uñjatäkaniti".
  
  "Kamsañs munta?"
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Veret markat mä canoa apsusaw uka cheqat taqpach viaje lurañasa sasaw ewjjtʼta" sasa. "Janiw transporte mayjt"ayañax utjkiti. Ukatakix janiw locales ukanakamp jikisiñax wakiskiti, ¿yatitati? Mä canoa aptʼasisaw mä qhawqha isinak uchasipxta ukat diamante uñjir jilat kullakanakajaruw uk yatiyapxta" sasa.
  
  Sam jilatajj uta patat jaquqanir chʼiyar qhanampiw jachaqtʼasïna.
  
  "Kuna?" - sasaw jiskt"äna, janiw juk"amp muspharkänti.
  
  "Ay, janiwa kunasa. Nayax jichhak jikxataski uka criminal honradez ukarux walpun munasta, Dr. Gould. Jiwasax amuyañasawa jan taqpach Ch"amaka Lado ukar chhaqhayañataki". Jupax jachaqt"asïna.
  
  "Ay, fuck off" sasaw jachaqt"asis säna. "Uka lurañ tukuyañatakiw akanktxa. Ukatjja, religionarojj kunja uñisiñas uk yatipjjtawa. Ukhamäkchisa, ¿kunatsa uka monjenakajj diamantenak imantapjje?"
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Suma punto" sasa. "Janiw suyt"añjamäkiti, mä tama alt"at chuymani, suma chuyman jaqinakarux akapachan qhipa qamir yänakap lunthatasiñataki." Kunjamtï ajjsaraskäna ukhama, Nina kullakarojj janiw kʼarinak parlatapajj gustkänti ukat mä arumpiw akham säna: "Jïsa" sasa.
  
  "Ukhamarus, ¿khitis mä alwax mä canoa churapxitani, Dr. Gould?" - Sam jiskt"asitaynawa.
  
  "Janiw khitis, nayax amuyta. Mä maytʼasiñakiw wakisini. Mä suma phisqa horaw janïr sartasipkäna ukat chhaqhat uñjasipxañapäna. Uka pachakamax niyaw monjenak ajlliñäni, ¿janich ukhamäki? " sasaw jupax aventurar säna.
  
  "Jan Diosa" sasaw jachaqt"asïna, jeep ukarux jisk"a marcharuw mayjt"ayäna, ukhamat jan uñt"at umax imantat ch"amäki uka p"iyanakar negociañataki. "Jumanakax janipuniw Diosar jan yupaychirïpktati."
  
  
  28. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Sepultura Lunthatasiña 101
  
  
  Vereta markar puriñkamax uka jeep ukax kimsa kayuni umaruw ch"allt"asiskäna. Uka thakhix walja kilómetros nayraw chhaqtawayxäna, ukampis quta thiyaruw sarasipkakïna. Arumanakax Tana Kirkos markar sum mantapxañapatakix janïr sinti walja jaqinakaw thakhipar mantapkipanx arumax imt"asiñax wakisïnwa.
  
  Sam jilatajj jan suytʼasaw akham säna: "Jan saytʼañasawa, Nina" sasa. "Kunatï nayatak llakisiykitu ukajja, jeep sat autojj chhaqtjjani ukhajja, kunjamsa tantachasiñ utar kuttʼañäni ukajja" sasa.
  
  "Llakisiñanakax yaqha pachatakikiwa" sasaw Sam chachan ajanupar amparap luqxatasin jaysäna. "Jichhax uka lurañ tukuyañasawa. Mä jach"a lurañakiw mä kutix lurañäni, jan ukhamäkanixa, perdón uka puntu, llakimp umamp chhaqhayasiñäni ukat misión ukar pantjasipxañäni".
  
  Sam jilatajj janiw uka toqet chʼajjwañ puedkänti. Jupajj cheqpunwa säna, janïr mä askichäwi utjkipan jan sinti llakisiñatak ewjjtʼatapajj walikïskänwa. Wali alwaw markar mantañawjan auto saytʼayäna. Uka cheqatjja, jankʼakiw uka islar puriñatakejj mä kasta bote jikjjatapjjañapäna. Quta quta thiyanakarus puriñkamax wali jaya thakhinïnwa, janirakiw islar remar sarañas wakiskänti.
  
  Markajj jan waltʼäwinakanwa uñjasïna. Utanakax umamp ch"allxtataw chhaqtawayxäna, ukat jila partex "layqa" sasaw arnaqasipxäna, kunattix janiw jallux purkänti, ukatwa umax walpun purïna. Sam jilatajj ayuntamienton gradanakapan qontʼatäpkäna uka markankir jaqenakat mayniruw kawkhansa mä canoa jikjjatasma sasaw jisktʼäna. Uka jaqix janiw turistas ukanakamp parlt"añ munkänti, Sam jupax mä wad de birra etiopía ukx pagañatak apsuñkama.
  
  Sam sat chachajj Nina kullakarojj akham sänwa: "Uma jalsu janïr purinkipanjja, luz apaqatäjjänwa sasaw sitäna" sasa. "Uka tukuyañatakix mä hora nayraw taqi líneas eléctricas ukanakax chhaqtawayxäna. Uka jaqinakax walja horanak nayraw taqi chuymaw yaqha chiqar sarxañ qalltapxäna, ukhamax jan waliruw puriñap yatipxäna" sasa.
  
  "Jan wali yänaka. Sam, jiwasax akax sayt"ayañasawa. Taqi ukanakax chiqpachapunit mä alquimista especial yatiñan luratapax mä juk"a jayarst"atawa, ukampis janïr taqpach uraq t"unjatäkipanx uka bastardo ukar jark"aqañatakix taqi kuns lurañasa", sasaw Ninax arsuwiyi. "Jan kunjamatsa transmutación ukamp jan waltʼäwinak utjañapatak chʼamanïchi ukhasa".
  
  Bolsas compactos ukanakamp qhipäxapar apt"ataw sapak voluntario ukar mä qawqha cuadras Colegio de Agricultura ukar arktapxäna, kimsanix qunqurkama uma taypin sarnaqapxäna. Jupanak jak"anx ayllunkirinakax wali sarnaqasipkänwa, maynit maynikamaw iwxt"awinaka ukat iwxt"awinak arnaqasipxäna kunatix yaqhipanakax utanakap qhispiyañ yant"apxäna yaqhipanakax juk"amp jach"a qulluruw jaltxañ munapxäna. Sam ukat Nina ukanakar apanir waynax qhipharux campus ukan mä jach"a almacén nayraqatan sayt"asïna ukat mä taller uñacht"ayäna.
  
  "Akanxa, akaxa mä taller de fabricación de metales ukawa, ukanxa yatichapxaraktwa clases ukanaka lurañataki ukhamaraki montaje de equipos agrícolas ukanaka. Inas biólogos ukanakax granero ukan imapki uka tankwa ukanakat maynir jikxatchisma, señor. Ukampiw qutan muestras apsusipxi" sasa.
  
  - ¿Mä tan-? Sam jilatajj mayampiw ukham lurañ yantʼäna.
  
  "Tankva" sasaw waynax jachaqt"asïna. "Uka bote lurapkta ukax uh, pa-p... papiro? Quta taypinwa jilsupxi, nayra achachilanakasan pachapatpachaw jupanakat botenak lurapxta", sasaw qhanañcht"awayi.
  
  "Jumasti? ¿Kunatsa taqi ukanak luraskta?" sasaw Ninax jupar jiskt"äna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Kullakajaru ukat chachapar suytʼaskta, señora" sasa. "Taqinipuniw inti jalsu tuqir familian granjapar sarapxta, umat jayarstʼañ suytʼasa".
  
  "Walikiwa, amuyasim, ¿walikïskiti?" Nina kullakajj sänwa.
  
  "Jumarakiw" sasaw waynax säna, ukat kawkhantï jikxatapkäna uka markan gradanakaparuw jankʼak kuttʼäna. "Wali surti!"
  
  Mä qhawqha minutonakajj uka jiskʼa almacén ukar mantasajj jan walinak lurasajj qhepatjja, kunatï jan waltʼayañatak askïki ukaruw tinkupjjäna. Sam jupax Nina kullakaruw uma taypin jaya pachaw ayxatäna, linternapampiw thakhi qhant"ayäna.
  
  "Jumax yatisktawa, Diosan churäwipawa, janiw jallux purkiti" sasaw jisk"at arsüna.
  
  "Nayajj ukhamarakiw amuytʼasirïta. ¿Llamayumpi ukat jachʼa jallumpi jan uñjañjamäki uka jan walinak uma patjjan aka viajkasajj amuytʼasmati?" sasaw iyaw säna. "Akana! Uka patatsti. Mä canoar uñtasitawa" sasa.
  
  "Jïsa, ukampis wali jiskʼakiwa" sasaw uka uñjäwit quejasïna. Amparamp lurat vasojj janiw Sam sapakitak jachʼäkänti, janirakiw panpachanitakjamäkänti. Jayankir jan walinaksa janiw yaqhanak jikjjatapkänti, ukatwa uka paninijj mä jan jarkʼat amtar puripjjäna.
  
  "Juma sapakiw sarañama, Nina. Jiwasax janiw jan walinak lurañatakix tiemponïktanti. Pusi horat jukʼampiruw alwax purini, ukat jumax qhana ukat jiskʼakïtawa. Sapakiw jukʼamp jankʼak viajäta" sasaw Sam chachajj qhanañchäna, sapak jan uñtʼat cheqar khitañ ajjsarasa.
  
  Anqanx walja warminakaw arnaqasipxäna, kunawsatix uta tejax t"unjatäxän ukhax Ninax diamantenak apsuñapatakiw ch"amanchatayna, ukat jan juchani jaqinakan t"aqhisiñap tukjañataki. "Chiqpachansa janiw munkti" sasaw jupax iyaw säna. "Aka amuyt"awix axsarayituwa, ukampis nayax saraskäwa. Nayax sañ muntwa, ¿kunsa mä tama sumankañ muniri, celibato monjenakax nayat sipansa mä chʼiyar hereje jaqit munapxaspa?"
  
  "¿Jan ukasti lawar phichhantapxätam?" Sam jupax jan amuyt"asisaw säna, larusiñatak ch"amachasisa.
  
  Mä ch"allt"awix Ninax jan amuyt"asiwip uñacht"ayäna, jupax jank"akiw amuyasïna, janïr canoa saraqañapatak amparapamp uñacht"ayasa. Jutïr pusi tunk phisqhan minutonakaw uma taypin jaquntapxäna, mä jist"arat chiqawj jikxatañkama, jan kuna edificionakas ni vallenakas thakip jark"aqañataki.
  
  "Phaxsiw thakim qhant"ani, ukat monasterio pirqanakan qhananakapax amtäwim uñacht"ayani, munat jilatanaka. Amuyasipxam, ¿walikïskiti?" Jupax Beretta sat autop mä machaq clipmpiw amparapar jaquntäna. Sam sat chachajj akham sänwa: "Cocodrilonakat amuyasim" sasaw jupar apthapisin wali chʼamampi katthapïna. Chiqansa, sapak chʼamachasitapatxa wal llakisïna, ukampis janiw chiqa yatichäwimpix axsarañap jukʼamp jilxatayañ atinakänti.
  
  Nina kullakajj jiskʼa cuerpopar arpillera isimpi chʼoqtʼaskäna ukhajja, Sam chachajj sapakiw kuna jan walinakansa uñjasiñapäna ukanak uñjasajj kunkapan mä tʼantʼa jikjjatasïna. "Akankiwa alcaldía ukan suyt"apxäma."
  
  Remar qalltasajj janiw qhepar uñtaskänti, janirakiw mä arus arskänti. Sam jupax ukax mä chimpu ukhamaw uñjäna, jupax lurawiparuw chuym churaskäna, chiqans jachaskäna. Jupax janipuniw yatkaspänti kunjams jupax sapak mä nayra monasterio ukar sarañax axsaräna, janiw kunas ukan suyt"aski ukx amuykänti, ukampirus jupax wali jayaruw jikxatasïna, kunas pasaspa ukhax qhispiyañataki. Janiw uka jan uñtʼat kawkir sarañakis Nina kullakarojj ajjsaraykänti. Qutan jilxattaski uka uma manqhan kunas utjäna uk amuytʼasaxa, mä arunxa, Nilo Azul sat jawirax jalsuski uka qutatwa- jan amuytʼasisaw axsarayäna. Ukampis jupatakix wali askiwa, walja markachirinakax jupar uñtasit amuyunïpxänwa, ukat janiw sapakïkänti uka jachʼa uma taypinxa, uka umax jichhax chiqpach qutaruw imantawayi. Jupax janiw chiqpach Tana qutax kawkhans qalltawayi ukx amuykänti, ukampis kunjamtï Sam jupax siskän ukhamarjamax Tana Kirkos uksan monasterio pirqanakan nina manq"añanakan nina naktäwip thaqhañakiw wakisïna.
  
  Walja canoar uñtat botenak taypin uma taypin sarnaqañax wali axsarkañänwa, jakʼapankir jaqinakar jan amuyañjam arunakat parlir istʼañax wali axsarkänwa. "Estix jawir makhatañax ukhamaw sasaw amuyta" sasaw kusisitax akham säna, kawkhantï sarañ munkäna uka chiqar puriñkamax wali chʼamampiw remar saraskäna. "Taqi arunaka; taqi kunatix walja jaqinakan jiskht"asitapa. Chacha warminaka ukat kunayman dialectonaka, taqiniw ch"amakan ch"iyar uma patxan diosanakan khuyapayasiñapat barcot sarapxi."
  
  Sarnaqäw yatxatirix qhana, warawaranakamp phuqhantat alaxpacharuw uñtäna. Ch"iyar ñik"utapax uma patxan llamp"u thayampiw liwxatäna, capucha manqhat uñch"ukiskäna. "Ch"iyar, ch"iyar, Jisk"a Warawara" sasaw jisk"at arsüna, armapan amparapamp katxarusa, jachaqt"asiwipax amukiw ajanupat jalnaqäna. "Fucking evil ukax khitïtasa ukawa."
  
  Uma taypin istʼasir arnaqasiñanakakiw jan sinti sapakïtap amtayäna, ukat jaya cheqanjja, Sam chachajj parlkäna uka ninanakan mä jukʼa qhantʼatap amuyasïna. Jayankir mä cheqanjja, iglesian campanapaw istʼasïna, qalltanjja, barconakankir jaqenakarojj ajjsarayaspa ukhamänwa. Ukampis uka qhepatjja, qʼochuñwa qalltapjjäna. Qalltanx kunayman melodías ukat tonos ukanakaw utjäna, ukampis juk"at juk"at Amhara uksan jaqinakax mäkiw q"uchuñ qalltapxäna.
  
  "¿Akax jupanakan himno nacionalapati?" Nina kullakajj jachʼat jisktʼasïna, ukampis janiw khitïtapsa jaytañ ajjsarasa mayiñ atinakänti. -Janiwa, suyt"am -sasa. Akax... mä himnowa."
  
  Jayanjja, mä chʼamaka campanajj uma taypinwa istʼasïna, kunattejj machaq oladanakaw yuripjjäna, jan kawkits mistkaspa ukhamänwa. Yaqhep jaqenakarojj wali mulljataw arnaqañatakejj qʼochup jaytapjjerïna, yaqhepasti jukʼamp jachʼat qʼochupjjäna. Ninax nayranakap jistʼarasïna, kunattix umax wali chʼamampiw jalnaqäna, ukat janiw pächaskänti, cocodrilo jan ukax hipopótamo ukhamäspawa.
  
  -¡Ay Diosaja! - sasaw tankipax liwxatäna sasaw arnaqasïna. Taqi ch"amapampiw remot katxarusa, Ninax juk"amp jank"akiw remar saräna, kuna monstruotï uka uraqin utjki ukax yaqha canoa ajlliñapataki ukat mä qawqha urunak jakañapatak jaytañapataki. Chuymapax wali ch"amampiw thuqt"añ qalltäna, kunatix qhipäxan kawkhans jaqinakan arnaqasitanakap ist"äna, umamp ch"allt"asir jach"a ist"asa, ukax mä llakit warariñampiw tukuyäna.
  
  Mä uywax jaqinakamp phuqhantat mä bote katuntatayna, ukat Ninax wali mulljataw jikxatasïna, uka jach"a qutanx sapa jakirinakax jila kullakanakanïpxiwa sasin amuyt"asa. Walja juk"amp ataques ukanakaw utjawayi indiferente phaxsi manqhar jutañataki kawkhantix jichhür arumax fresco aychax uñstawayi. "Sam, cocodrilonakat sawkasirïkasmas ukham amuyayäta" sasaw ajjsarañat chʼalljjtayasisajj säna. Jan amuytʼasisaw uka juchani animalajj kunjam jaqënsa uk amuyasïna. "Uma saxranaka, taqiniw" sasaw jachʼat arsüna, kunattix Tana qutan traicionero uma taypin remar sarañ chʼamachasitapatxa pechopas amparanakapas phichhantaskänwa.
  
  Pusi jayp"u pacharuw Ninan tankvapax Tana Kirkos isla quta thiyanakar puriyatayna, ukanx Salomón reyin qhipharkir diamantenakapax cementerio ukan imantatänwa. Jupajj kawkhantï utjkäna uk sum yatïna, ukampis Nina kullakajj janiw kawkhansa uka qalanakajj imatäni uk sum amuykänti. Mä casonjja? ¿Mä bolsanxa? Mä ataúd ukanjja, ¿Diosajj jan walïkchiti? Nayra pachan lurat fortaleza ukar jak"achasisax mä jan waliw sarnaqäw yatxatirix samarawayi: umax jilxattaskiw ukax monasterio pirqaruw chiqak puriyañapäna, ukatx janiw jan walt"ayir terrenonak taypin thakhi lurañax wakiskaniti jan uñt"at guardianakampi jan ukax uywanakampi usuchjata.
  
  Nina kullakajj brújulapampiw kawkhantï perqa pʼakjañapäkäna uk yatjjatäna, ukat mä sogampiw makatañatak canoap mä mistur soporteruw chintʼäna. Monjenakax jach"a mantañawjan jaqinakar katuqañanx wali ch"am tukusaw ch"amachasipxäna, ukhamarak manq"añanakap jach"a torrenakar apañataki. Taqi uka jan walt"awinakax Ninan misión ukarux askinjam uñjäna. Janiw monjenakakix wali chʼam tukupkänti, ukatwa uka markar mantañ munirinakarux jan yäqapkänti, jan ukasti iglesian campanapax istʼasïna ukhaxa, janipuniw uka warmin ukankatapax istʼasirïkänti. Jila partejja, janiw cementerioru mantkasajj jamasat sarnaqañas wakiskänti ni amuktʼañas wakiskänti.
  
  Payïr pirqa muytasinxa, kunjamtï Perdue chachax siskän ukhamarjamaw uka cementerio jikxatasax wal kusisïna. Uka cementeriojj janiw kawkhantï jikjjatañapäkäna uka cheqan jan wali mapa churapkäna ukat sipansa jukʼamp jiskʼakïnwa. Chiqansa, nayrïr uñtasax jankʼakiw jikxatäna.
  
  Ukax wali facilakiwa, sasaw amuyäna, mä juk"a jan walt"ayataw jikxatasïna. Inas jumax qʼañunak allsuñar yatintatästa, ukat kuntï "kusisit accidente" satäki uk jan askit uñjksta.
  
  Inas suertepajj jupamp chikächispa, ukhamatwa abad chachajj jupar katuntjjchïna, jupajj juchañchatap uñjäna.
  
  
  29. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Bruichladdich ukax Karma satawa
  
  
  Qhipa obsesión ukax fitness ukat ch"ama entrenamiento ukampi, Ninax janiw askinak tuqitx ch"axwañjamäkänti, jichhax condicionamiento ukampiw jan katjatäñatakix apnaqañapäna. Jila partejj cuerpon chʼamachasitapajj wali sumaw lurasïna, kunattejj manqhankir perqa barreraruw escalapjjäna, ukhamat sala jakʼankir alaya tʼaqaru mantañataki. Ninax jamasatw mä qawqha sepulturanakar mantäna, uka sepulturanakax jiskʼa trincheranakar uñtasitänwa. Ukajj trenan wali axsarkañ autonakan líneap amtayäna, uka autonakajj cementeriot sipansa jukʼamp jiskʼakiwa.
  
  Kunatï jan uñtʼatäki ukajja, mapan chimpuntat kimsïr sepulturajj muspharkañ machaq mármol losa ukanïnwa, jukʼampisa uka filankir taqe mayninakajj qhan usuchjat ukat qʼañut lurat llawuntatanakampi chikachasiñawa. Jupax ukax mä indicación de acceso ukhamaw sasaw suyt"äna. Ukar jak"achasisinx Ninax uñjäna, uka jach"a qalanx "Ephippas Abizitibod" uka arunak qillqt"ata.
  
  -¡Eureka kullaka! - sasaw chuymapan säna, uka jikxatawix chiqpachapuniw kawkhantix utjañapäkän uka chiqan utjatapat kusisita. Ninax akapachan sarnaqäwinakat yatxattʼat wali suma yatxattʼat jaqinakat maynïrïnwa. Payïr Jachʼa Chʼaxwäwit wali yatxattʼatäkchïnsa, nayra sarnaqäwinaka, apócrifa ukat mitología ukanakat walpun munasïna. Nayra granito ukan qillqtʼat pä arunakax janiw yaqhip monje jan ukax canonizado benefactor ukan sutip uñachtʼaykänti.
  
  Ninax mármol patxaruw qunqurt"asïna ukat amparanakapamp sutinak patxaruw t"ijtäna. "Khitïtas uk yattwa" sasaw kusisitaw qʼochtʼäna, kunattejj monasteriojj anqankir perqanakan chʼiyjatapat uma apsuñ qalltäna. Ukat akham sasaw jiskʼat arsüna: "Efipas, jumaw Salomón reyejj templopan jachʼa esquina qalap apthapiñatak contratkäna uka sajjrakïtajja, mä jachʼa losa ukhamänwa" sasaw jiskʼat arsüna, ukat sepultura qalat sum uñakiptʼasajj kuna aparato jan ukajj palanca jistʼarañatakejj utjiti janicha uk sum uñakiptʼäna. "Ukat Abizifibod" sasaw jach"a jach"a tukus yatiyäna, sutipat laq"a amparapamp pichthapisa, "jumax uka jan wali jaqiwa, khititix egipcio magonakar Moises contra yanapt"irïkta..." sasa.
  
  Mä akatjamatwa uka losajj qonqorinakap manqhan sarnaqañ qalltäna. "¡Qullan mierda!" - Ninax jach"at arsüna, qhipäxar kutt"asax jach"a capilla ukan tejapar uskt"at jach"a qala cruzaruw chiqak uñch"ukisïna. "P'ampachawi".
  
  Nota a sí mismo, jupax amuyt"iwa, Harper tataruw jawst"añama kunapachatix akax taqi kunas tukusxi ukhaxa.
  
  Alaxpachan janis mä qinayas utjkchïnxa, umax jukʼamp jachʼaruw jilxattaskakïna. Ninax cruzan perdón mayiskäna ukhaxa, yaqha chʼiyar warawaraw nayrapar katjäna. "¡Ay diosa!" - jupax jach"at jach"at arsüna, laq"a taypin jalnaqt"asax uniforme animado mármol ukan thakhipat mistuñataki. Ukanakajj wali thithitänwa, ukat mä ratukiw kayunakap tʼunjapjjerïna.
  
  Mayni sepultura qalanakat sipansa, aka sepultura qalajj Salomón reyin chintʼat saxranakan sutip aptʼatawa, ukat monjenakajj chhaqat diamantenak kawkhantï uka cheqanwa imapjjerïna sasaw jan pächasis qhanañchäna. Uka losajj granito concharuw mä moliendampi chʼalltʼasïna, ukatwa Ninax chhuxriñchjasïna, kuntï uñjani uk lupʼisa. Kunjamtï ajjsarkäna ukhama, mä esqueletompiw jikisïna, uka esqueletojj mä morado camaruw ikiskäna, ukajj nayrajj seda satänwa. Uka pʼeqe patjjarojj qorit lurat mä coronajj rubí ukat zafironakampi chʼoqantatänwa. Ukax q"illu q"illu, chiqpach q"añu quri, ukampis Nina Gould doctorax janiw coronat llakiskänti.
  
  "¿Kawkins diamantenakajj utji?" -sasawa ñik"uta ch"uqt"asïna. "Ay Dios, jan diamantenak lunthatatap sistamti. Janiwa janiwa". Uka pachanx taqi respetompiw ukat uka jan walt"äwinakanx sepultura uñakipañ qalltäna. Chʼakhanak mayat mayat apthapisin jan samartʼasaw arnaqasïna, ukat kunjamsa umajj jiskʼa canalarojj sepulturanakamp phoqantayäna uk janiw amuykänti, ukanjja thaqañatakiw chʼamachasiskäna. Nayrïr sepulturax umamp phuqhantatänwa, kunawsatix muyuntat pirqax quta patanakan jilxattatapat t"unjatäna. Fortalezan altu ladopankir jaqenakat mayisiñanaka ukat jachañanakaw istʼasïna, ukampis Nina kullakajj janïr taqe kunas chhaqkipanwa diamantenak apsuñatak chʼamachasïna.
  
  Nayrïr sepulturajj phoqantatäjjäna ukhajja, uka sepulturampi chʼoqantatäkäna uka suelto oraqejj laqʼar tukuwayjjänwa. Ataúd ukat sepultura qalax uma manqhar chhaqtxäna, ukhamatwa umax jan khitin jarkʼat payïr sepulturar puriñapatak yanaptʼäna, ukax Nina qhipäxankiwa.
  
  "¿Kawkhansa diamantenakamajj imapjjta, Dios layku?" - jupax iglesian campanapan loco ukham phust"asitaparuw arnaqasïna.
  
  -¿Alaxpacha layku? - maynix jupat sipan juk"amp sänwa. "¿Jan ukax Mamón ukatakicha?"
  
  Ninax janiw uñchʼukiñ munkänti, ukampis pistola cañón thaya puntapax istʼañapatakiw waytʼäna. Jupatjja, mä jachʼa monje waynaw jachʼar aptatäskäna, jupajj wali colerat uñnaqtʼanïnwa. "Taqi arumanakax tesoro thaqhasa mä sepultura qʼañuchatäspa ukhaxa, ¿aka arumax ajllismati? ¡Diosax jumat khuyapt'aypan saxranakan munañap layku, warmi!"
  
  Juparux abad jupaw khithatayna, kunapachatix p"iqinchir monjex almanakar qhispiyañar ch"amanchaskäna ukat yaqha chiqar sarxañatak delegacionanak churañkamaw ch"amanchasïna.
  
  -Janiwa ¡Janiwa! ¡Taqi kunaw qhanañchtʼirista! ¡Nayan sutijajj Nina Gould sat doctorawa!" - Ninax arnaqasïna, amparanakap liwxatasin katuyasiñataki, janiw amuyaskänti Sam Beretta, cinturón ukar ch"uqt"ata, qhana uñjata. Jupax p"iqip ch"allxtayäna. Monjex amparapampiw M16 ukax katxaruski uka gatillo ukar anatäna, ukampis nayranakapax jach"aptawayiwa ukat janchiparuw llawintasïna. Ukhaw uka pistola amtasïna. "¡Ist"apxam, ist"apxam!" - sasaw achikt"asïna. "Nayajj qhanañchtʼiristwa."
  
  Payïr sepulturax suelto jakañ laq"aruw chhaqtäna, ukax quta umax laq"amp phuqhantat jan wali umampiw lurasïna, ukax kimsïr sepulturaruw jak"achasiskäna, ukampis Nina ukat monje ukax janiw uk amuyapkänti.
  
  Ukat qhanaw jan amuytʼasir uñnaqtʼanïsajj akham säna: "Janiw kuns qhanañchktati" sasa. "¡Amuktʼapxam! ¡Amuyapxäma! Janiw yatkänti, jupax pechoparuw uñch"ukiskäna, kawkhantix botonat camisapax jaljtatayna ukat mä tatuaje uñacht"ayatayna, ukax Sam-arux walpun muspharayarakitayna.
  
  Ninax janiw apt"at pistola llamkt"añ atinakänti, ukampis diamantenak jikxatañatakix walpun ch"amachasïna. Jupajj mä distracción lurañaw wakisïna. "¡Umat amuyasipxam!" - -sasawa arnaqasïna, sustjasiñapataki ukhamaraki monjeru sallqjañataki uñkatasa. Uñch"ukiñar kutt"asaxa, Ninax sayt"asïna ukat thayampiw martillox Beretta sat warmin chhuxupampiw ch"allt"äna, p"iqip ch"akhaparuw ch"allt"äna. Monjex mä thuqt"awimpiw uraqiruw jaquqanïna, ukat wali mulljataw uka esqueleton ch"akhanakap thaqhäna, satin tela uksa ch"iyjarakïnwa, ukampis janiw kunas mistkänti.
  
  Jupajj atipjataw wali colerat jachäna, coleratapatwa uka morado trapo chʼalljjtayasïna. Uka sarnaqawix p"iqi ch"akhax columna vertebral ukat mä grotesco ch"iyar ch"akhampiw jaljatayna, ukax p"iqi ch"akharuw t"ijtäna. Pä jiskʼa jan llamktʼat qalanakaw nayra chʼiwipat mistunïna ukat tela patjjar jaquqanïna.
  
  "¡Janiw kunas infiernon utjkiti!" Ninax kusisitaw jachäna. "Taqi ukanak pʼiqimar puriñapatakiw jaytawayta, ¿janich ukhamäki?"
  
  Umax waynan monjepan jan ch"amanïki uka janchiparuw jariqäna ukat fusil de asalto ukap apsuwayxäna, ukat alayax laq"amp phuqhantat sepulturaruw ayxatäna, ukatx Ninax diamantenak apthapisinx p"iqi ch"akhaparuw kutt"ayäna, ukat p"iqip morado telampiw chint"asïna. Kimsïr sepulturar umax warantaskäna ukhaxa, uka premio bolsaparuw uchasïna ukat qhipäxaruw kuttʼayäna.
  
  Mä khuyapt"ayasiñ jach"a jach"a tukuñaw umamp chhaqhat monjet mä qawqha metronak jayarst"at jutäna. Jupajj embudo ukham chʼamaktʼat umaw sotano manqhar saraqanïna, ukampis rejilla de drenaje ukaw jan pasañapatak jarkʼäna. Ukatwa umamp chhaqhayasiñatak jaytatäna, uka espiral de succión ukan katjata. Ninax sarxañapänwa. Niyaw alwax purinxäna, ukat umax taqpach qullan islaruw umamp phuqhantäna, ukan imantasir jan wali almanakampi chika.
  
  Canopajj payïr torre perqaparuw wali chʼamampi tʼijtäna. Janitï jankʼak sarkaspäna ukhajja, uka oraqempiw saraqaspäna ukat qotan chʼamaktʼat colerasiñapan jiwataw ikispäna, kunjamtï cementerioru chintʼat mayni jiwat cuerponakjama. Ukampis sotano patxankir uma jalsut awisax gurgling arnaqasiñanakax Ninan khuyapt"ayasiñapatakiw jach"at arnaqasïna.
  
  Jupajj jumaruw balamp jiwayañ munäna. Juparux chhuxriñchjasipxam, jupan manqhankir perrapax achikt"asïna. Jupar yanaptʼañatak chʼamachasïta ukhajja, ukhamarakiw jumampejj pasani. Ukatjja, inas ukapachajj mä batonampi jawqʼjatamat katjañ munchiristam ukat katjañ munchiristam. Kunsa lurañajän uk sum yatta. Karma ukax mä juk"a pachanakanwa.
  
  "Karma" sasaw Ninax jisk"at arsüna, Sam jupamp arumaw bañera caliente ukan jikxatasipxatapat kuns amuyasïna. "Bruich, Karma umampiw jawq"jani sasaw sista. Kunanaksa sum askichañajawa" sasa.
  
  Jan wali kʼari yatichäwinakapat maldecasisajja, umamp jaqsutäki uka jaqerojj jankʼakiw wali chʼamani uma taypin saräna. Amparanakapax wali ch"amampiw t"ijtäna, kunawsatix ajanupax uma manqhar sarawayxäna, kunawsatix sarnaqäw yatxatirix jupar jak"achasïna. Jila partejja, Nina kullakajj jukʼamp jan waltʼäwin uñjasïna, jiskʼa marconakapawa. Jupax mä jilïr jaqir qhispiyañatakix janiw pesajenïkänti, ukat umax kayunakapat jaquqanïna, kunawsatix chhullunkhayat hidromasaje ukar mantkäna ukhaxa, ukaruw juk"amp quta umax jaquqanïna.
  
  "Suyaña!" - sasaw jach"at arsüna, hierrot lurat mä barrat katjañ yant"asa, ukax sotano ukar puriñ jisk"a ventananakaruw jark"antatayna. Umax wali coleratänwa, manqhar jaquntäna ukat jan saytʼasisaw esófago ukat pulmonanakap chʼiyjäna, ukampis monjen amparaparu amparap luqxatasax jan katxaruñapatakiw chʼamachasïna. "¡Amparajat katthapisim! ¡Nayaw jumar irpsuñatak ch"amachasï!" - uma lakapar mantatapatxa arnaqasïna. "Maldito pusirux kuns kutt"ayawayta" sasaw janiw khitirus juk"amp skänti, kunatix amparapamp nayrïr amparapar jak"achasiñap amuyasïna, amparap amparamp ch"allxtasa.
  
  Taqi ch"amapampiw jupar jaquntäna, samañap katjañatakis yanapt"añatakiki, ukampis Ninan qarjata janchipax jan ch"amanïñ qalltäna. Ukat mayampiw yantʼäna, ukampis janiw atipkänti, uma llaktʼataw sotano pirqanakajj chʼiyjasïna, mä qhawqha tiempot panpachaniruw jan jarkʼat jiwañampi tʼunjasïna.
  
  -¡Jichhaxa! -sasawa arnaqasïna, aka kutix botapan kayup pirqar ch"allt"añ amtäna ukat cuerpop aparato ukham apnaqañ amtäna. Ch"amax Ninan jañchipan ch"amapatakix sinti jach"änwa, ukat jupax amparapax ch"iyjataw jikxatasïna kunatix monje ukan pesaje ukat choque ukax manguito rotador ukan ch"iyjatäna. -¡Jesucristo! - jupax wali t"aqhisiñampiw arnaqasïna, janïr laq"ampi umampi umax manq"antañapataki.
  
  Kunjamatix mä jach"a qutan ola ukan ch"allt"at líquido locura ukhama, Ninan janchipax wali ch"amampiw ch"allxtäna ukat t"unjata pirqa manqharuw jaquntatäna, ukampis monjen amparapampiw wali ch"amampiw katxarutap amuyasïna. Kunjamtï cuerpopax payïr kuti pirqar chʼalltʼaskäna ukhaxa, Ninax suma amparapampiw uka contador katjäna. "Kunjamtï chinumax jukʼamp jachʼäki ukhama" sasaw chuymapan arupax amuytʼayäna. "Chiqpachans mä ch"ama ch"axwäwjam uñt"ayasiñakiw wakisi, kunatix jan ukham lurkäta ukhax janiw mayamps Escocia markar uñjkätati".
  
  Qhip qhipa arnaqasiñampiw Ninax uma patat t"aqanuqtäna, monjer katxarut ch"amat qhispiyasïna, ukat jupax mä boya ukham alayaruw t"ijtäna. Mä jukʼa tiempojj janiw kuns amuyasjjänti, ukampis Ninan arup istʼasajj nayranakapajj jistʼarasïna. -¿Nayampïtati? - sasaw jach"at arsüna. "¡Askiw kuns katxarusim, kunattix janiw jukʼamp pesatam apthapiñjamäxiti! ¡Amparajajj walpun jan waltʼayatäjje!"
  
  Kunjamtï jupax siskäna ukhamarjamaw luräna, uka jakʼankir ventanan mä barrapat katxarusaw kayunakapat saytʼasïna. Ninax qarjataw jikxatasïna, jan amuyt"asiñapataki, ukampis diamantenakanïnwa ukat Sam-aruw jikxatañ munäna. Jupajj Sam-ampïñwa munäna. Jupampejj jan kuna jan waltʼäwin uñjasïna, jichhajj taqe kunat sipansa ukajj jukʼampwa munasïna.
  
  Usuchjat monje irpxarusaw cerco pirqa pataruw makhatatayna, uka contrafuerte ukar arktañataki, kawkhantix canoapax suyt"askäna. Monjex janiw arknaqkänti, jan ukasti mä jisk"a boteruw jaltawayxäna ukat Tana qutaruw loco ukham remar saräna. Sapa mä qawqha thakhinak jan ch"amampi uñch"ukisaw Ninax Sam-ar t"ijtäna, janiw Wereta-nakamp mayninakamp umamp chhaqhayasiñap suyt"asa. Alwat qhantati, lakapat jaltxasax manq"añ animalanakar mayisiñampiw Ninax barcot sarxäna, uka jisk"a islatxa, jichhax janiw kunas juk"ampïkänti, jan ukasti jaya chiqan mä sapa faro ukhamakïxänwa.
  
  
  kimsa tunka
  Judas, Bruto ukat Casio sat chacha warminaka
  
  
  Ukañkamax Nina ukat Sam jupanakax jan walt"awinakamp ch"axwapkän ukhax Patrick Smith juparux Sagrado Caja ukax Yeha qullun samart"añ utaparuw puriyañ wakicht"añatak luratäna, Axum jak"an. Jupajj documentonak wakichtʼaskäna, uka documentonakajj coronel chachan firmatäñapänwa. Yeaman ukat Mr Carter jupanakax MI6 ukan sede ukar yatiyapxañapataki. Ukatx Carter jilatan administración ukax MI6 p"iqinchirjamax Purdue markan tribunalaruw qillqatanakap uñt"ayañapäna, uka juchanchawix jan yäqañataki.
  
  Joe Carter jupax walja horanak nayraw aeropuerto Axum uksar puritayna, coronel J. Yimenu ukat Etiopía markan gobiernopan legal representantes ukanakamp jikisiñataki. Jupanakax apayañ uñjapxañapänwa, ukampis Carter jupax David Perdue jupamp chikt"atäñatx amuyasxänwa, kunatix escocés multimillonario ukax Carter chiqpach uñt"ayañ yant"aspa, Joseph Karsten, siniestro Orden del Sol Negro ukan nayrïr nivelapa.
  
  Qullu manqhankir carpa markar sarapkäna ukhajja, Karsten chachan amuyunakapaw tʼijtäna. Purdue ukax janiw jupatakikiti, jan ukasti taqpach Black Sun ukarux mä jach"a responsabilidad ukhamaw tukuwayxäna. Planeta mä jan walt"äw p"iyaruw jaquntañatak Layqar antutapxäna, ukax reloj ukham nayrar sartaskäna. Jupanakan amtapax Karstenan pä jakäwipax uñt"ayasispa ukat organizacionax uñt"ayasispa ukhakiw jan walt"ayasispa, ukat uka jan walt"awinakax mä ch"amanchawikiw utjäna - David Perdue.
  
  "¿Europa del Norte uksan uma jalsunakax jichhax Escandinavia markar purinxi uka tuqit ist"apxtati?" Coronel satawa. Yimenu jilatajj Karsten jilataruw jisktʼäna. "Carter jilata, luz jan walt"awinak utjatapat perdón mayipxsma, kunatix África del Norte uksanx jilpach markanakax, ukhamarak Arabia Saudita, Yemen, Siria markar puriñkamax ch"amakan t"aqhisiwayapxi".
  
  "Jïsa, ukwa istʼta. Nayraqatax economía ukatakix mä jach"a q"ipiw utjañapa", sasaw Karsten jupax arsuwiyi, jupax jan yatiñan lurawip sum phuqhawayi, kunawsatix jichha pachan uraqpachan dilema ukan arquitecto ukhamäkan ukhaxa. "Taqinis amuyunakas ukat qullqi imañ utanakas mayacht"asisax markasan utjki ukanak qhispiyaraksnawa sasaw amuyasta".
  
  Chiqansa, ukax Black Sun ukan amtapapunïnwa. Mä kutix uraqpachax jan walt"awinakampi, negocios ukanakan jan walt"awinakapampi, seguridad tuqit jan walt"awinakampi, jach"a lunthatasiñanak ukhamarak t"unjawinakamp t"aqhisiyat uñjasax, ukax organizacionarux walja jan walt"awinakaruw puriyani, taqi jach"a ch"aman markanakar t"unjañataki. Jan tukuskir yänakapampi, yatxatat profesionalanakapampi ukhamarak riqueza colectiva ukampix Orden ukax machaq régimen de fascismo ukampiw uraqpachar apnaqañ yati.
  
  "Janiw yatiskti kuns gobiernox lurani aka ch"amaka ukat jichhax uma jalsunakax juk"amp jan walt"awinak utjayaspa ukhaxa, tata Carter. Nayax janiw yatkti" sasaw Yimenux uka ch"axwañ thakhin ist"asitapat jachäna. "¿Reino Unido markanx mä juk"a medida de emergencia ukaw utji sasaw amuyta?"
  
  Karsten chachajj akham sänwa: "Jupanakajj lurapjjañapawa" sasaw Karsten chachajj Yimena sat chachar suytʼäwimp uñkatasajj säna, nayranakapajj janiw khitinakarutï mä jiskʼa animaljam uñjkäna ukanakar jiskʼachatapat aljantkänti. "Pallapallanak tuqitxa, nayax amuyta, jiwasan yänakasampix Diosan lurawinakap contraw juk"amp apnaqañäni". Jupajj sinttʼasir uñnaqtʼasaw amparap luqtäna.
  
  "Chiqpachapuniwa" sasaw Yimenux jaysäna. "Ukanakax Diosan luräwinakapawa; qhuru ukat colerat diosa. Khitis yatpacha, inas chhaqtañampïsna" sasa.
  
  Karsten jupax mä jachaqt"asiw chhaqtayañapänwa, Noé ukham jikxatasisa, jan yäqat jaqinakax mä diosan amparapan destinopamp jikisipxatap uñjasa, jupanakax janiw sum yupaychapkiti. Uka horasan jan katjatäñatakiw chʼamachasisajj akham säna: "Aka apocalipsis ukanjja, wali suma jaqenakajj qhespipjjaniwa sasaw confiyasta" sasa.
  
  "Tata, purinipxtwa" sasaw auto apnaqirix coronelar säna. Yimen. "Perdue sat chachan tamax niyaw purinipxatayna ukat Sagrado Caja manqhar apxatäkaspas ukhamaw amuyasi".
  
  -¿Janiw khitis akankkiti? Col. Yimenu ukax chhuxriñchjasïna.
  
  -Jïsa, tata. Nayax agente Especial Smith ukarux camionan suyt"askir uñjta", sasaw conductorax chiqanchawayi.
  
  "Ay, walikïskiwa" sasaw coronel. Yimenux wali jach"atwa arsüna. "Aka jaqix uka pacharuw sartasi. Nayax Agente Especial Smith, Carter jilataruw jallallt"apxsma. Jupajj mä paso nayrar sartapuniwa, taqe ordenanak phoqasiñapatakiw chʼamachasi" sasa.
  
  Karsten jupax Yemenu Smith jupar jach"añchatapatx chuym ch"allxtayäna, jachaqt"asiñjamaw falsificatäna. -Ay jïsa -sasa. Ukatpï nayax Agente Especial Smith tata Perdue-mp aka saräwin irpañapatak ch"amanchawayta. Jupa sapakiw uka irnaqäwitak askïspa uk yattwa" sasa.
  
  Autot saraqasinx Patrick jupampiw jikisipxäna, jupax Perdue tamax nayraqat purinitapax pacha mayjt"ayataw sasaw yatiyatayna, ukat yaqha thakhinjam sarapxañapatak wayt"apxatayna.
  
  "Hércules-amax Axum aeropuerto ukan jan utjatapax nayatakix muspharkañjamaw amuyasïna", Carsten-ax akham sänwa, kunjams jupar uñt"at jaqi jiwayir jaqirux jan mä diana ukamp jaytatätapat imantasa. "¿Kawkirus uraqir puripxta?"
  
  Patrick jilatarojj janiw jefepan tonadapajj gustkänti, ukampis niyakejjay jefepan cheqpach khitïtapsa jan sum yatkchïnjja, kunatsa respetatäki uka Joe Carter chachajj jan yäqañjam logística ukar wal chʼamachasïna uk janiw amuykänti. "Walikiwa, tata, pilotojj Dunsha markanwa jaytapjjetäna ukat yaqha pistaruw sarapjjta, ukhamat aterrizaje ukan jan waltʼäwinakap askichañ uñjañataki".
  
  Karsten chachajj janiw uka toqet jan waltʼaykänti. Ukax wali amuyt"ataw ist"asi, juk"ampirus Etiopía markan jilpach thakhinakapax janiw atiniskañäkänti, juk"ampirus janiw jallu purintat uma jalsunakax Mediterráneo uksankir continentenakar jichhak purinkäna ukhax sum uñjatäkänti. Jupax Patrick chachan amuyt"asis k"arinak coronel ukar jan kun mayisaw katuqäna. Yeeman ukat qullunakar sarapxañapatakiw iwxt"awayi, Perdue jupax jan kuna kasta estafa ukankatapat yatiñataki.
  
  Col. Ukatx Yimenux satélite teléfono tuqiw jawsatäna ukatx perdón mayisïna, MI6 ukan tantachasirinakarux uka pachakamax uka chiqar uñakipasipkakiñapatakiw amparapamp uñacht"ayäna. Mä kutix manqhar mantasax Patrick ukat Carsten, Patrick chachan utt"ayat pä jaqimp chikaw Perdue-n arup ist"asiñapatak arktapxäna, thakhi jikxatañataki.
  
  "Akham, tata. Ajo Kira tatan munatapampiw muyuntat chiqanakarux jark"aqañ atipxatayna, ukhamat Sagrado Caja ukax nayra chiqar kutt"ayañataki, jan t"unjañ axsarasa", sasaw Patrick jupax jilïr irpiripar yatiyäna.
  
  "¿Tata Kirax uraqinak jan ch"allxtañ yatiti?" sasaw Karsten jilatajj jisktʼäna. Wali jiskʼachasaw akham saraki: "Nayajj mä turismo guiakïkaspas ukhamwa amuyayäta" sasa.
  
  Patrick jilatajj akham sänwa: "Ukhamawa, tata" sasa. "Ukampis jupax ingeniero civil wali yatxattʼatarakiwa".
  
  Mä k"añask, jisk"a pasillo ukaw jupanakarux saraqapxäna, kawkhantix Perdue jupax nayrïr kutix uka markankirinakamp jikiskäna, janïr Sagrado Caja lunthatkasa, ukax Arca del Pacto sasin pantjasitayna.
  
  "Suma jayp"u, señoranaka" sasaw Karsten-ax aruntt"äna, arupax Perdue-n jinchupanx mä axsarkañ q"uchurjamaw ist"asïna, uñisiñampi ukat axsarañampiw almaparux ch"allxtayäna. Jupax amtasiskakïnwa, janiw katuntat jaqïxänti, Patrick Smith ukat jaqinakapampix jan kuna jan walt"äwinakax utjki ukanakamp chikaw jikxatasiyäta.
  
  "Ay, hi" Perdue chachajj kusisitaw aruntäna, Karsten jilatarojj hielo chʼiyar nayranakapamp chintʼäna. Sawkasisaw uka charlatan sutip jachʼañchäna. "Jumar uñjasax wali kusiskañawa... Tata Carter, ¿janich ukhamäki?"
  
  Patrick jilatajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna. Jupax Perdue-x jefepan sutip yati sasaw amuyäna, ukampis wali yatiñan jaqit uñt"atätapatxa, Patrick-ax jank"akiw amuyasïna, Perdue ukat Carter-ampix juk"amp kunas utji.
  
  Karsten jilatajj akham sänwa: "Jan nanakamp qalltatam uñjta" sasa.
  
  Patrick Perdue jilatajj akham sänwa: "Kunatsa nayrajj jutapjjta ukjja, Carter jilataruw qhanañchtʼawayta. "Ukampis jichhax taqi kunatix llakisiñax wakiski ukax aka reliquia ukar kutt"ayañakiw kawkhantix taqinix utar sarxañasataki, ¿hey?"
  
  Patrick chachajj suma arunakampis parlkchïnjja, kunkapar mä lazompi chʼoqantat jan waltʼäwejj jupanak jakʼan jukʼamp chʼamaktʼatap amuyasïna. Jupan arsutaparjamax, ukax mä jan wali chuyma ch"allxtawi ukhamakiw kunatix uka reliquia lunthatasiñax taqinin lakapar jan wali sawuñ jaytawayi. Karsten chachajja, Sagrado Cajajj cheqaparjam uchatätap amuyasïna, ukat qhepapar uñtañatak kuttʼankäna ukhajja, coronel J. Yimenu sat chachajj wali askiwa, janiw kuttʼankänti sasaw amuyasïna.
  
  "Agente especial Smith, ¿Perdue tatamp Sagrado Caja ukan mayachasismati, munasmati?" - sasaw Patrick-arux yatichäna.
  
  "Kunata?" Patrick jilatajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna.
  
  Patrick jilatajj jankʼakiw jefepan amtanakapat cheqpach yateqäna. "¡Kunalaykutix nayax fucking ukham sapxsma, Smith!" - sasaw wali colerat arnaqasïna, pistola apsusaw arsüna. "¡Armam jaytam, Smith!"
  
  Perdue chachajj cheqaparuw congelasïna, amparanakap luqjjatasaw katuyasïna. Patrick jilatajj amukiw jikjjatasïna, ukampis ukhampachasa, jefeparuw istʼäna. Pä subordinadonakapajja, janiw sum yatipkänti, ukampis mä qhawqha tiempotjja, janiw armanakap cajapar uchañsa ni yaqha cheqar sarjjañsa amtapjjäna.
  
  "¿Qhipharux chiqpach coloranakam uñacht"ayañax wakisispati, Karsten?" Perdue kullakajj sawkasïna. Patrick jilatajj jan amuytʼasisaw ñikʼutap chʼoqtʼasïna. "Uñjapxtawa, Paddy, Joe Carter sutimp uñt"at aka jaqix chiqpachanx Joseph Karsten satawa, jupax Orden del Sol Negro ukan sucursal austriaco ukan p"iqinchiripawa".
  
  Patrick jilatajj akham sänwa: "Ay Diosaja" sasa. -¿Kunatsa jan yatiykista?
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Janiw kunarus mitisiñam munapkti, Patrick, ukatwa chʼamakan uñjapjjsma" sasa.
  
  Patrick jilatajj akham sänwa: "Jachʼa trabajowa, David" sasa. "Ukat jitheqtkiriskayätwa" sasa.
  
  "¡Janiwa, ¡janiw ukham lurkasmati!" - Karstenxa jach"at arsüna, lik"i wila ajanupax jisk"achasiñampiw khathatitayna. "Mä razonaw utji kunatix nayax inteligencia militar británica uksan p"iqinchirïtwa ukat jumax janiw ukhamäktati, wayna. Nayratpachwa amtasta ukat tareanaksa luraraktwa" sasa.
  
  "Yuqalla?" Perdue kullakajj wali jachʼatwa arsüna. "Escocia markankirinakar askïkaspas ukham jan uñtʼayañamawa, Carsten."
  
  "¿Karsten?" - sasaw Patrick-ax Perdu-rux ñik"utap ch"uqt"asïna.
  
  "Joseph Karsten, Patrick sat jilatampiw uñtʼayasi. Orden del Sol Negro, Primera Clase, ukat mä traidor ukhamarakiw Iscariote pachpax janiw igualañjamäkänti" sasa.
  
  Carsten chachajj arma de fuego de servicio ukampiw Perdue sat chachar cheqak uñachtʼayäna, amparapajj wali chʼamampiw khathatäna. "¡Mamaman utapan tukuyañajapunïnwa, ¡mä termita sinti privilegionakampi!" - jupax thixni marrón ajanunakapat chhuxriñchjasïna.
  
  "Ukampis jumax mamamar qhispiyañatakix t"ijtxasax wali ch"am tukustawa, ¿janich ukhamäki, jisk"achat axsarkañ jaqi" sasaw Perdue-x samarañ arsüna.
  
  "¡Lakam jist"antasim, traidor! Jumax Renatus, Ch"iyara Intin p"iqinchirïtawa...!- sasaw jach"at arnaqasïna.
  
  "Default ukhama, janiw ajllitakiti" Perdue jupax Patrick jupan askipatakiw chiqañchäna.
  
  "...ukat jumax taqi uka ch"am jaytañ amtawayta, uka lantix jakäwiman lurawim tukuyañataki jiwasanakar t"unjañataki. Nanaka! ¡Jach"a wila masi ariano, akapach apnaqañatak ajllit diosanakan uywata! ¡Jumajj traicionir jaqëtawa!" Karsten jilatajj wal arnaqasïna.
  
  "Ukhamajj ¿kunsa lurasma, Karsten?" - Perdue jupax jiskt"asiwayiwa kunawsatix austriaco locox Patrick juparux ladopar ch"allxtayäna. "¿Juma pachpa agentenakaman nayraqatapan ch"axwapxitätati?"
  
  Karsten jilatajj akham sasaw jachʼat arsüna: "Janiwa, cheqas janiw ukhamäkiti" sasa. Jupax jank"akiw muytasinx pä balas sapa mayni Patrick MI6 ukan yanapt"ir oficialanakar uchatayna. "Janiw testigonakax utjkaniti. Aka jan wali amuyuxa aka chiqanwa tukusi, wiñayataki."
  
  Patrick jilatajj usutjamaw amuyasïna. Yaqha markan mä pʼiyan pampan jiwat ikiskir jaqenakapar uñjasajj wal colerasïna. ¡Jupaw taqe jaqenakat juchañchäna! Khitis uñisirix uk yatiñapänwa. Ukampis Patrick jilatajj jankʼakiw amuyasjjäna, jupan cargopankkäna uka jaqenakajj janipuniw kunjamsa kunas pasani uk sum yatipkaspati. Jichhajj jiwatäkaspas ukham suma jaqëjjatapjja cheqapuniw yatïna.
  
  "Yimenu ukax niyaw kutt"anxani", sasaw Carsten jupax yatiyawiyi. "Ukat Reino Unido markaruw kuttʼarakï, ukhamat yänakamat reclamañataki. Chiqansa, janiw jichha kutix jiwatjam uñjatäkätati" sasa.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Mä amtaskakim, Karsten, kunas aptʼasiñamawa. Janiw yatkti. Jumanakax estancianakanïpxaraktawa" sasa.
  
  Karsten jilatajj armapan martillop qheparuw jaqontäna. -¿Kunsa anatt"apxtaxa?
  
  Perdue kullakajj amparap chʼoqtʼasïna. Jichha kutix kuntix sañ munkän ukax kuna jan walt"awinaks apanispa ukx janiw axsarasxänti, kunatix kuna destinos jupatakix utjañapäkän ukx iyaw sataynawa. Perdue jilatajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Jumanakajj mä warmini phuchanïpjjtawa. ¿Janit Salzkammergut markan utapar puripkani, ay", Perdue-x reloj uñkatasisaw q"uchüna, "niya pusi jayp"u pacharuw?"
  
  Karsten chachan nayranakapajj wali chʼamaw tukuwayjjäna, nayranakapas chʼamaktʼjjänwa, ukat wali chuym ustʼayasisajj chʼiyjataw jachäna. Ukampirus llakisiñawa, janiw Perdue-rux ch"axwañ atkänti kunatix mä accidente ukar uñtasitaw Karsten-ax juchat qhispiyatäñapataki ukhamat Yimen ukat uka markankirinakax jupar iyawsapxañapataki. Ukapachaw Karsten chachajj jan walinakan uñjasir jaqemp anattʼañ puedjjäna, ukhamat jupa pachpat yaqhachañataki.
  
  Perdue chachajj Karsten chachan muspharkañ uñnaqapajj wal gustäna, ukampis Patrick jilatarojj jupan jakʼapan wali samsuñ istʼäna. Sam wali suma amigopat sintt"asïna , jupax Perdue ukamp chikt"atapat wasitat jiwañampïskäna.
  
  "Familiajar kunas paschi ukhaxa, Clive-ruw khithä, amigamar, uka Gould perra, jakäwipan wali suma pachap churañataki... janïr apt"kasa!" Karsten chachajj akham sasaw ewjjtʼäna, nayranakapajj uñisiñampi ukat atiptʼasisaw nakhantäna, ukat thiya lakapat thuqtʼasïna. "Jutam, Ajo."
  
  
  31. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Vereta markat jaltxaña
  
  
  Karsten jupax qullut mistuñ tuqiruw saratayna, Perdue ukat Patrick jupanakarux q"al amukiw jaytawayi. Ajox Carsten-aruw arktäna, ukampis túnel ukar mantañawjan sayt"äna, Purdue-n destino-p sellañataki.
  
  -¡Kunas ukaxa! Patrick jupax qhuru arumpiw arsüna, kunawsatix taqpach traicionirinakamp chikt"atätapax tukusxän ukhaxa. "Juma? ¿Kunatsa jumax, Ajo? Kunjama? Maldito Ch"iyara Intit qhispiyapxsma ukat jichhax jupanakan munatätati?"
  
  "Janiw juma pachpat amuyañamäkiti, Smit-Efendi" sasaw Ajox iwxt"äna, jisk"a ch"amaka amparapampiw mä qalat lurat llave amparamp samart"äna, ukax palmeras ukjam jach"änwa. "Jumax Perdue Effendi, aka tuqitx wali askit uñjasma. Juma laykux Donkor jilajax jiwayataw uñjasiwayi. Niya jiwayataw uñjasta aka reliquia lunthatasiñ yanapt"añataki, ukat?" sasaw colerat arnaqasïna, pechopas coleratatwa jachʼat arsüna. "¡Ukatxa, janïr yanapirinakamax secuestrapkitu ukat tʼaqhisiyapkitäna ukhakamaw jiwatat jaytawayapxitäna, ukhamat kawkhankaskta uk yatiñataki! ¡Taqi ukanak jumatakix aguantawaytwa, Efendi, jumax kusisitaw kuntix aka Sagrado Caja ukan jikxatkta uk arknaqkta! Nayan aljantatätax chuymar katuqañatakix kunatsa utji, ukat jichha arumax mä jachʼa qala manqhan jukʼat jukʼat jiwapxañamatakiw suytʼaskta" sasa. Jupajj celda manqhanwa uñchʼukïna. "Aka chiqaw jumamp jikisiñatak maldecitäyäta, aka chiqaw jumar imtʼañamataki maldecipxsma."
  
  Patrick jilatajj jupan jakʼapanwa akham säna: "Dios, jumajj amigonak jikjjatañ yatta, David" sasa.
  
  "Jumaw jupatakix aka trampa lurawaytaxa, ¿janich ukhamäki?" Perdue-x amuyasxänwa, ukat Ajo-x p"iqip ch"allxtayäna, axsarañap chiqanchañataki.
  
  Anqanxa, Karsten chachan coronelar arnaqasir ist"apxäna. Yimenu jaqinakax imantasipxañapawa. Ukax Ajo-n señalapawa, ukat dial ukarux amparap manqhar ch"allt"äna, ukat jupanakan patankir qalanakanx mä axsarkañ thuqt"äwiw utjäna. Edimburgo markan tantachäwip nayrïr urunakan Ajo chachajj wali amuyump lurkäna uka cimiento qalanakajj tʼunjatäjjänwa. Jupax túnel ukarux chhaqtawayxänwa, pasillo ukan ch"iyjata pirqanakapat t"ijtasa. Jupax arumanthi thayampiw lankt"asïna, niyaw mä qawqha q"añunakampi ukat t"unjatat laq"ampi ch"amakt"ayatäna.
  
  "¡Jupanakax wali manqhankapxiwa!" - sasaw jach"at arsüna. "¡Yaqha jaqenakajj tʼunjatäpjjaniwa! ¡Jumajj jupanakar yanaptʼañamawa!" Ajox coronel camisapat katthapïna, jan ch"amanïkaspas ukhamaw amuyt"ayäna. Ukampis Coronel. Yimenux juparux jaqunukutaynawa, uraqiruw jaquntatayna. "Markajax uma manqhankiwa, wawanakajan jakawiparuw jan walt"ayi ukat parlkasax juk"amp t"unjir tukuwayi, ukat jumax t"unjatätapat akankxapxista?" Yimen jupax Ajo ukat Karsten jupanakaruw tuqinuqäna, mä akatjamat diplomacia tuqit jan amuyt"asiñapataki.
  
  Karsten chachajj waña chuymampiw akham säna: "Amuyastwa, tata" sasa. "Jichhakamax aka accidente ukax reliquia debacle tukuyatapat amuyt"añäni. Chiqansa, kunjamtï sisktaxa, wawanakar uñjañaw wakisi. Familiajar qhespiyañajj kunja wakiskirisa uk sum amuyasta" sasa.
  
  Uka arunakampixa, Karsten ukat Ajo jupanakax coronel ukarux uñch"ukipxäna. Yimenu ukat conductorapax horizonte ukan rosa alwa pacharuw kutt"apxi. Niya horasajj qalltanjja, Sagrado Cajajj kuttʼayatäñapänwa. Mä juk"a pachatxa, uka chiqan lurañ irnaqirinakax wali ch"amanchasipxänwa, kunatix Perdue-n puriniñap suyapxäna, ukat markapan tesoros ukanakap lunthatasir grizzled intruder ukar mä suma jawq"jañ amtapxäna.
  
  Karsten jilatajj akham sänwa: "Ajo, cheqati tʼunjatäpjjeti janicha uk uñjir sarañamawa" sasa. "Jank"aki, sarañasawa" sasa.
  
  Ajo Kira jupax jank"akiw kawkhantix Yeha qullur mantañax utjkän ukaruw saräna, ukhamat t"unjatapax denso ukat qhipa ukhamañapataki. Jupax janiw Karsten-arux kayunakap kutt"ayañ uñjkänti, ukat llakt"asiñjamawa, irnaqawipan suma sarantäwip uñakipañatakix qunqurt"asisaw jakäwip apt"asiwayi. Karsten chachajj pʼeqep patjjar mä jachʼa qala aptasajj Ajo pʼeqep qhepäjjaruw jaqontäna, ukat mä ratukiw tʼunjäna.
  
  "Janiw testigonakax utjkiti" sasaw Karsten-ax jisk"at arsüna, amparanakap laq"a apsusaw Perdue-n camionapar sarawayxäna. Qhipäxapanxa, Ajo Kira jiwatax t"unjat mantañawjan nayraqatapanx suelto qala ukat ch"usa ch"usawjanakaruw ch"allt"äna. Pʼeqe chʼakhapajj wasar laqʼan mä grotesco marka jaytawayäna, ukatwa yaqha qalamp jaqsutäkaspas ukham uñnaqäna, ukat janiw pächasiñas utjkänti. Karsten jupax Purdue markan Pä Chika pallapallanakan camionapampiw kutt"awayxäna, Austria markan utapar t"ijt"añataki, janïr Etiopía markan jilxattaski uka umax sipitar puriñapataki.
  
  Sur toqer jukʼampi sarasajja, Nina ukat Sam jilatanakajj janiw ukhama suertenïpkänti. Tana quta jak"ankir taqpach suyunakax uma manqhankänwa. Jaqinakax walpun mulljasipxäna, janiw uma jalsu laykukix sustjasipkänti, jan ukasti umax kunjamsa jan qhanañchañjam jutäna ukatwa sustjasipxäna. Jawiranakas phuch"unakas jan kuna corriente uka suministro fuentet jallu purintatapa. Jallux janiw purkänti, ukampis waña jawir thiyanakatxa janiw kawkitsa phuchʼunakax mistunkänti.
  
  Uraqpachanx markanakax luz jan walt"awinakampi, uraq khathatinakampi ukat uma jalsunakampiw t"aqhisiwayapxi, ukax wali wakiskir utanakaruw t"unjawayi. ONU ukan sede centralapa, Pentágono, Corte Mundial de La Haya ukat walja instituciones ukanakax orden ukat nayrar sartañ tuqit uñjirinakax t"unjatäpxänwa. Jichhakamax Dunsha markan pista de avión ukanx jan walt"ayataw uñjasispa sasaw axsarapxäna, ukampis Sam jupax suyt"äwinïxänwa kunatix ayllunkirinakax wali jayankapxänwa, Tana qutax janiw chiqak jan walt"ayatäkaniti. Ukat uraqi manqharux wali jayapunïnwa, ukat lamar qutax janïr purinkipanx mä jukʼa tiempow pasañapäna.
  
  Alwat qalltasin fantasma chʼamakanjja, Sam chachajj aruman tʼunjäwip taqe jan wali cheqanakan uñjäna. Jupax taqpach jan walt"äwin qhipharkir yänakap sapa kutiw filmäna, videocámara compacta ukan pilan ch"amap jan chhaqhañapatakiw uñjäna, ukatx Nina jupar kutt"aniñap wali llakitaw suyt"äna. Mä chiqanx jaya chiqanx mä muspharkañ chhuxriñchjasiñ ist"askakïnwa, janiw uñt"känti, ukampis tizampiw mä kasta alucinación auditiva ukar puriñkamaw ch"allt"äna. Jupax pä tunk pusini horat jilaw jan ikiskäna ukat qarjatax kunjamsa jan waltʼayaspa uk amuyarakïnwa, ukampis Nina kullakax jupar jikxatañatakix jan ikiñapawa. Ukhamarus, jupax wali ch"amampiw irnaqaskäna ukat jupax juparuw manüna, kunapachatix kutt"anki ukhaxa, janiw kutt"ankani ukhaxa. Jupax jan wali amuyunakax jaytxänwa, uka jan wali amuyunakax juparux t"aqhisiyataynawa, kunatix jupax jan kuna jan walt"äwin uñjasiñapatakiw mä qutan jan axsart"ir animalanakampi phuqt"ata.
  
  Lente tuqiw Etiopía markachirinakat sinti khuyapt"ayasïna, jichhax jakañatakix utanakapsa, jakäwinakapsa jaytxapxañapawa. Yaqhepajj utanakapan tejapat wal jachapjjäna, yaqhepasti usuchjatanakar vendampiw chintʼasipjjäna. Awisax Sam sat chachax uma taypinkir cuerponakampiw jikisïna.
  
  Ukat akham sasaw jiskʼat arsüna: "Jesucristo, cheqapuniw akapachan tukusiñapa" sasa.
  
  Jupajj mä jachʼa jachʼa umaw filmasipkäna, uka umajj nayranakap nayraqatan jan tukuskir chʼalljjtatäkaspas ukhamänwa. Inti jalsu tuqinkir alaxpachax horizonte rosa ukat q"illu pintkäna ukhax janiw kuns lurañjamäkänti, kuna qhipäxansa aka axsarkañ anatt"äwix uñacht"ayasïna ukax wali sumawa. Uka llamp"u umax janiw ch"allxtkänti ukat qutarux mä juk"a pachatakiw phuqhantäna, ukat ukax paisaje ukarux suma uñt"ayarakïnwa, jamach"inakan jakawipax líquido espejo ukan jakasïna. Waljaniw tankinakapan wali chʼamanïsipkäna, manqʼañatakis chawlla katusipkäna jan ukajj umamp jaqsusipkäna. Ukampis jupanak taypinxa mä jiskʼa botekiw sarnaqäna, chiqpachapuniw sarnaqäna. Uka barco sapakïkaspas ukhamänwa, ukat yaqha barconakat jutir uñchʼukirinakarojj kusisiyapjjänwa.
  
  Sam jilatajj akham sasaw jachaqtʼasïna: "Nina" sasa. "¡Jumakïtawa, wawa!"
  
  Mä jan uñtʼat istʼäwin chuym ustʼayir wararitapamp chikaw jankʼak jalnaqir barcor jukʼamp jachʼaptayäna, ukampis lentejj jukʼamp sum uñjañatakejj mayjtʼaskäna ukhajja, Sam chachan jachaqtʼasitapajj chhaqtawayjjänwa. "Ay Diosay, Nina, ¿kunsa lurawayta?"
  
  Juparux phisqa pachpa jank"ak sarir botenakaw arkapxäna, Ninax p"iqip qalltatapakiw juk"amp k"achat sarapxäna. Ajanupajj jupa pachpaw parläna. Ukat arknaqir monjenakat jayarstʼasajj wali sustjasitapa ukat wali llakit chʼamachasitapajj suma ajanuparuw mayjtʼayäna. Sam jilatajj alcaldía ukan qontʼatätapat jaltasaw uka muspharkañ arunak kawkhantï jupar mayjtʼayaskäna uk jikjjatäna.
  
  Pallapallanakan helicópteros ukanakax alay tuqitw jaltxapxäna, markachirinakar apthapiñataki, ukat juk"amp sureste uksar uraqir puriyañataki. Sam jupax niya paqallq helicópteros ukanakaw awisax uraqir puripxäna, mä juk"a pachatak katjatanakapat jaqinakar apthapiñatakiw jakthapitayna. Maynïrix CH-47F Chinook ukawa, mä qawqha cuadras ukch"a jayaruw qunt"asitayna, kunawsatix piloto ukax walja jaqinakar avión ukar apthapïna.
  
  Ninax niyaw marka anqäxar purintäna, ajanupax qarjata ukat usuchjatanakat ch"uxña ukat q"añutänwa. Sam chachajj janïr thakipan monjenakajj janïr purinkipanwa jupar puriñatakejj chʼama uma taypin sarnaqäna . Amparapajj jan waltʼayañ qalltäna ukhajja, wali jukʼampiw jukʼampi jukʼampi jukʼampi jukʼampi jukʼampi. Sam sat chachajj taqe chʼamampiw amparanakapamp jukʼamp jankʼak sarnaqäna ukat uma manqhankir pʼiyanakaru, chʼullqhi yänakaru ukat yaqha jarkʼäwinakaruw sararakïna, ukanakjja janiw uñjkänti.
  
  -¡Nina! - sasaw jach"at arsüna.
  
  "¡Sam, yanaptʼita! ¡Hombrojajj chʼiyjatäjjänwa!" - sasaw jachäna. "Janiw kunas nayan utjkituti. Pl-please, jupax ukhamakiw..." sasaw jupax chhuxriñchjasïna. Sam sat chachar purisajj amparapampiw katthapisin kuttʼjjäna, ukat alcaldía uksat sur toqenkir edificionakan tamaparuw liwjjatasïna, ukhamat imantasiñapatak mä cheq jikjjatañataki. Jupanakan qhipäxapanx monjenakax jaqinakarux arnaqasipxäna, jupanakax lunthatanakar katuntañ yanapt"apxañapataki.
  
  "Ay mierda, jichhax manqhankir mierda ukankapxta" sasaw chhuxriñchjasïna. "¿Jichhax t"ijtxasmati, Nina?"
  
  Ch"amaka nayranakapaxa liwxatasïna ukatxa amparapa katxarusa jachäna. "Akax tomacorriente ukar wasitat enchufasma ukhaxa, nayax chiqpachapuniw chʼamachasiristxa".
  
  Taqi maranakanx yapu tuqin irnaqatapanx, ch"axwañ chiqanakan filmación ukat yatiyawinak uñt"ayañanx Sam jupax wali aski yatiñanak EMTs ukanakamp yatiqawayi, jupanakamp irnaqatapata. "Janiw kʼariskäti, munasiña" sasaw ewjjtʼäna. "Akax infierno ukham usuchjasiñawa."
  
  Kunjamtï munasir markachirinakax Nina ukat Sam ukanakar jikxatañatakix jiskʼa callenakan sarnaqapkäna ukhaxa, Nina sat warmin amparap mayjtʼayañ lurañ tukuykasax amukiw qhiparapxañapäna. Sam sat chachajj bolsap churäna, ukhamat correa chʼakhuñapataki, ukat arknaqirinakapajj alaya uma taypin arnaqasipkäna ukhajja, Sam chachajj mä kayumpiw pechopar taktʼäna, panpachaniw khathatit amparapamp katthapïna.
  
  "Waliki?" - sasaw jiskht"äna, ukampis Ninax nayranakap jist"arasisaw p"iqip ch"allxtayäna. Sam jilatajj amparapampiw wali chʼamampi jawqʼjäna, jukʼat jukʼatwa cuerpopat jayarstʼayäna. Ninax lona manqhan wali t"aqhisiñat arnaqasïna, nayranakap manqhat jachaqt"asisaw jachaqt"asïna.
  
  "¡Jupanakar istʼtwa!" - maynix nayra arupampiw jach"at arsüna. Sam ukat Nina jupanakax janiw uka aru yatiñax wakiskänti, ukat jupax llamp"u chuymampiw amparap muytayäna, janïr jaytkasax manguito rotador ukamp chikachasiñapkama . Ninan amukt"at arnaqasitapax janiw jach"äkänti, jupanakar thaqhir monjenakax ist"apxänwa, ukampis pä jaqiw uma patxat mistur escaleraruw jupanakar jikxatañatakix niyaw makatasipkäna.
  
  Jupanakat maynïrejj mä jiskʼa lanzampiw armasïna, ukat Ninan jan chʼamani janchiparuw chiqak saräna, uka armajj pechoparuw uñtäna, ukampis Sam chachajj uka thujru katjäna. Jupax ajanuparux cuadrado ch"ankhampiw jawq"jatayna, mä juk"a pachatakix jan amuyt"asisaw jawq"jatayna, mayni atacadorax ventana patat jaltawayxatayna. Sam sat chachajj béisbol heroe ukham lanzap liwjjatäna, ukat uka jaqen chʼakhapajj chʼakhanakap pʼakjasaw chʼakhanakap pʼakjäna. Khititï jawqʼjkäna ukajj amuytʼasjjänwa. Sam sat chachan lanzap aptʼasisaw ladopar jawqʼjäna.
  
  -¡Sam! - Ninax jach"at arnaqasïna. "¡Pʼeqenakjja!" Jupax sartañ yant"äna, ukampis wali ch"amanïxänwa, ukatwa Beretta sat autop jupar jaquntäna. Periodistax arma de fuego ukx katjataynawa ukatx mä kuynt"awimpiw ataque ukan p"iqip uma manqhar ch"allt"atayna, mä bala kunkapar qhipäxar uchatayna.
  
  Ukat cuchillomp chʼajjwayat chʼakhanakap chʼalljjtayasajj akham sänwa: "Disparo istʼapjjpachänwa" sasa. Mä escándalo ukaw umamp phuqhantat callinakanx utjawayi, pallapallanakan helicópteros ukanakax ist"añjam jaltxapxatapa. Sam jilatajj jachʼa oraqet uñkatasaw helicópterojj wali saytʼatäskir uñjäna.
  
  "Nina, ¿jumax sarasmati?" - sasaw mayamp jiskt"äna.
  
  Jupax ch"amamp qunt"asïna. "Nayaw sarnaqañ yatta. ¿Kuna amtampis lurasi?
  
  "P"inqachasitamat amuyt"asax Salomón reyin diamantenakap katuqañ atipxatamat amuyta?"
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Jïsa, mochilajan pʼeqe chʼakhapanwa" sasa.
  
  Sam chachajj janiw pʼeqe chʼakhanakat referenciat jisktʼañatakejj tiemponïkänti, ukampis premio katoqatapat wal kusisïna. Jupanakax mä jak"ankir edificioruw sarxapxäna ukatx piloto ukan Chinook ukar kutt"añap suyapxäna, janïr amukiw uka tuqir liwxatkasax qhispiyat jaqinakax qunt"atäsipkäna. Jupanakan thakipanxa, islat tunka phisqhan monjes ukat Vetera markankir suxta jaqinakaw jupanakar arknaqapxäna, uka umax walpun arknaqapxäna. Copilotojj punku jistʼantañatak wakichtʼaskäna ukhajja, Sam chachajj pistolan bozalap pʼeqeparuw chʼalljjtayäna.
  
  "Chiqpachansa janiw nayax uk lurañ munkti, amigo, ukampis alay tuqir sarañasawa, ukat jichhaw uk lurañasa!" Sam jilatajj wali jachʼat arsüna, Nina kullakaruw amparat katjjarusajj qhepäjjat katjjaruyäna.
  
  "Janiwa! ¡Janiw uk lurañjamäkiti!" - copiloto ukax wali ch"amampiw unxtasi. Colerat monjenakan arnaqatanakapax jak"achasiskänwa. "¡Jumanakax qhiphar jaytatäpxtawa!"
  
  Sam chachajj janiw kunas helicóptero ukar mantapjjañapatak jarkʼkänti, ukat wali amuytʼasirïtap uñachtʼayañapänwa. Ninax jak"achasipkäna ukhax colerat jaqinakarux qalanak jaquntapxatapat qhipäx uñtäna. Uka qalajj templon Ninaruw chʼalljjtäna, ukampis janiw jaqoqtkänti.
  
  -¡Jesusa! - sasaw arnaqasïna, kawkhantix p"iqip llamkt"käna uka chiqanx amparanakapan wila jikxatäna. "Jumanakax warminakarux qalamp k"upjapxtawa sapa kuti, jumax fucking primitivo..."
  
  Uka disparojj juparuw amuktʼayäna. Sam jupax copiloto ukarux kayuparuw ch"axwantäna, ukat pasajeros ukanakax walpun mulljapxäna. Jupax monjenakaruw uñch"ukitayna, chika thakin jark"aqasa. Ninax janiw jupanak taypin qhispiyat monje ukarux uñjkänti, ukampis ajanupar thaqhaskäna ukhax Sam jupax katjatayna ukat mä helicóptero ukar jaquntatayna, ukax wali axsarat pasajeros ukanakamp phuqhantatänwa. Copilotojj jupa jakʼankir pampan jachtʼasisaw ikiskäna, ukat kayupar vendañatakejj cinturón apsuwayjjänwa. Cockpit ukanx Sam jupax pistola puntampiw piloto ukarux kamachinak arnaqasïna, ukat alay tuqir Dansha markar sarañapatakiw mayïna, uka chiqax cita ukanw jikxatasïna.
  
  
  32. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Axum markat jaltxaña
  
  
  Yeha qullu kayunxa, walja uka markankirinakaw tantachasipxäna, uka jiwat egipcio guiar uñjasax walpun mulljapxäna, taqiniw allsuñ chiqanakat uñt"apxäna. Jupanakatakix yaqha muspharkañ muspharkañax jach"a qala jallu purintatapaw qullun ch"akhanakap jist"antawayi. Kun lurañas uk jan sum yatisax mä tama allsuñ yanapirinaka, arqueológicos yanapirinaka ukat venganza local ukanakax uka jan suyt"at saräwit yatxatapxäna, jupanakkamaw kunas chiqpachan pasäna uk yatiñatak ch"axwapxäna.
  
  "Akanx manqhankir llantanakan pistas ukanakaw utji, ukax sañ muniw mä jach"a camionaw akan sayt"ayatäna" sasaw mä irnaqirix uraqin impresionanakapar uñacht"ayasax amuyt"ayäna. "Akanx pä, inas kimsa autonakax utjchispa."
  
  Maynix akham sasaw amuytʼayäna: "Inas Hessian sat doctorax sapa mä qhawqha urunak apnaqki uka Land Rover ukakïchispa" sasa.
  
  "Janiwa, ukankiwa, chiqaw utji, chiqaw kawkhantix jaytawayki janïr qharüru Mekele markar machaq herramientas apsuñataki sarkasa", nayrïr irnaqirix uñch"ukisïnwa, arqueólogo ukar visitt"ir Land Rover ukar uñacht"ayasa, ukax mä qawqha carpan lona teja manqhan sayt"atawa metros ukch"a jayankiwa.Jupat.
  
  "Ukhamajj ¿kunjamatsa uka caja kuttʼayatäjjeti janicha uk yatsna? Akax Ajo Kira satawa. Jiwata. ¡Perdue jilatajj jiwayasaw uka caja aptʼasïna!" - mä jaqiw jach"at arsüna. "¡Ukatwa camara tʼunjapjjäna!"
  
  Jupan agresiva deducción ukax uka jak"ankir ayllunakan ukhamarak carpanak allsuñ chiqa jak"ankir jaqinakarux walpun ch"axwayäna. Yaqhep chachanakajj amuytʼasisaw amuytʼasiñ yantʼapjjäna, ukampis jila partejj janiw kuns munapkänti, jan ukasti qʼoma venganzakiw munapjjäna.
  
  "¿Uk istʼasmati?" Perdue jupax Patrick juparux kawkhans qullun inti jalsu tuqit uñstapxi sasaw jiskt"äna. "Jupanakax jakkir ñik"ut apsuñ munapxistu, jilïr jaqi. ¿Aka kayut tʼijtʼasmati?"
  
  Patrick jilatajj akham sänwa: "Janiw ukhamäkiti" sasa. "Tobillojajj pʼakjatawa. Uñtaña."
  
  Ajo ukan t"unjawipax janiw uka pä jaqirux jiwaykänti kunatix Perdue jupax taqi Ajo ukan diseñonakapan mä wakiskir lurawipat amtasïnwa - correo ukan mistuñapax mä k"ari pirqa manqhan imantatawa. Suertenixa, egipciox Perdue sat jaqiruw Egipto markan nayra saräwinakap yatiyäna, juk"ampirus nayra sepulturanaka ukat pirámide ukanakan manqhanxa. Ukhamaw Perdue, Ajo ukat Ajo jila Donkor jupanakax nayrïr kutix Sagrado Caja ukamp qhispipxäna.
  
  Rasguñonakampi, p"iyanakampi ukat laq"ampi ch"uqt"ata, Perdue ukat Patrick jupanakax jan uñjatäñapatakix wali amuyumpiw qullu manqhan walja jach"a qalanak qhipäxan jalnaqapxäna. Patrick jupax chhuxriñchjasïna, kunawsatix ch"iqa tobillopan mä jach"a usux sapa nayrar sartañamp jupar ch"allxtayäna.
  
  "¿Jichhax...c-mä juk"a samart"añakiw wakisispa?" sasaw Perdue kullakarojj jisktʼäna. Ch"iyar ñik"utan yatxatirix jupar qhipäx uñtäna.
  
  "Uñtapxam, amigo, infierno ukham usutätap yattwa, ukampis jan jankʼak puriñäni ukhaxa, jikxatapxitaniwa. Janiw kuna kasta armanaksa uka jaqinakax liwxatapxi uk yatiyañax wakiskiti, ¿janich ukhamäki? Palas, espigas, martillos...", sasaw Perdue-x masipar amtayäna.
  
  "Yattwa. Aka Landyx nayatakix wali jayakiwa. Janïr payïr thaknam sarkasax katjapxitaniwa", sasaw iyaw säna. "Chakijajj basurawa. Nayraru sartam, jupanakan amuytʼasiñapataki, jan ukax mistusin yanaptʼa jawstʼasim" sasa.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Jan wali arunakawa" sasa. "Aka Landy ukarux mayacht"asisaw puriñäni ukat infiernoruw aka chiqat apsuñäni."
  
  "¿Kunjamsa jumajj uk lurañasatak ewjjtʼapjjsma?" Patrick jilatajj jachaqtʼasïna.
  
  Perdue kullakajj uka jakʼankir allsuñ herramientanak uñachtʼayasajj jachaqtʼasïnwa. Patrick jilatajj nayranakapampejj uka cheqaruw arktäna. Jupax Perdue-mp chikaw larusispäna, jakäwipax jan ukax kunas pasani ukat dependirïkaspän ukhaxa.
  
  "Janiw kunas infiernonjja, David. Janiwa! ¿Jumajj loqtatätati? - Jupaxa wali jach"at jiskht"äna, Perdue kullakaru amparaparu ch"allt"asa.
  
  "¿Akan grava patxan mä jukʼamp suma silla de ruedas amuytʼasmati?" Perdue kullakajj jachaqtʼasïna. -Wakicht'atäpxam -sasa. Kutt"anxä ukhax Landyruw sarañäni -sasa.
  
  "Ukat nayax amuyta, ¿ukapachax enchufañatakix tiempox utjani?" - sasaw Patrick jilatajj jiskt"äna.
  
  Perdue chachajj confiykañ jiskʼa tabletap apsuwayjjäna, uka tabletajj mä aparatoruw walja aparatonakjam irnaqäna.
  
  Patrick jilatarojj jachaqtʼasisaw akham säna: "Ay, jumanakajj jukʼa iyawsäwinïpjjtawa" sasa.
  
  Jilapachax Purdue ukax infrarrojo ukat radar ukanak apnaqawayi jan ukax mä dispositivo de comunicación ukham apnaqawayi. Ukampis uka aparatojj sapa kutiw jukʼamp sumaptayäna, machaq inventonak yaptʼasa ukat tecnología toqet jukʼamp sumaptayasa. Jupax Patrick-arux mä jisk"a botón uñacht"ayäna, ukax dispositivo ladopankiwa. "Eléctrica sat chʼamajj jukʼampiw jiljjattaski. Mä psíquico ukaniwa, Paddy" sasa.
  
  "¿Kunsa jupajj luraski?" Patrick jilatajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna, nayranakapajj awisajj Perdue sat cheqaruw tʼijtäna, ukhamat jan amuytʼasirïñapataki.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Ukajj autonakaruw puriyi" sasa. Patrick jilatajj janïr kuns jaysañ amtkäna ukhajja, Perdue jilatajj saytʼasisaw herramientanak uchañ utar tʼijtäna. Jupax jamasatw sarnaqäna, jan mistxañapatakix jan mistxañapatakix jach"a janchiparuw nayrar jaquntäna.
  
  "Jichhakamax wali sumawa, loco bastardo" sasaw Patrick-ax Perdue-r auto apt"ir uñjasax jisk"at arsüna. "Ukampis jumax yatisktawa aka yäx ch"axwañapxa, ¿janich ukhamäki?"
  
  Nayrar arknaqañatak wakicht"asisax Perdue jupax wali samsusaw jaqinakax jupat Patrick jupat qawqha jayankapxi uk amuyt"äna. "Sarxañäni" sasaw säna ukat Land Rover sat auto qalltañatakix botón uk chʼalltʼäna. Ukanjja, janiw yaqha qhananakajj utjkänti, jan ukasti salpicaderonkir qhananakakiw utjäna, ukampis qollur mantañawja jakʼankir yaqhep jaqenakajj motoran jan kun lurasajj chʼajjwir istʼapjjerïna. Perdue chachajj mä jukʼa tiempo jan waltʼayasipkäna ukanak askipatak apnaqañapatakiw amtäna, ukat mä autompiw Patrick sat chachar jankʼak saräna.
  
  "Thuqtaña! ¡Juk'amp jank'akiw!" - sasaw Patrick-arux arnaqasïna, niyas jupar puriñkama. MI6 agentex autoruw pulmón ukamp jalxatäna, niyaw jank"ak t"unjäna, ukampis Perdue-n adrenalina-pax chiqaparuw uñjäna.
  
  -¡Akankapxiwa! ¡Uka jan wali jaqinakar jiwayapxam! "- uka jaqix arnaqasïna, pä jaqiruw uñacht"ayäna, jupanakax mä carretillampiw Land Rover ukar t"ijtapxäna.
  
  "¡Dios, ¡tanquepajj phoqantatäñap suytʼaskta!" - Patrick jupax arnaqasïna, mä raquítico hierro cubo chiqak 4x4 ukan pasajero punkupar mantasa. "¡Nayan ch"iqa ch"akhaja! Ch"akhanakajax asnujankiwa, Purdue. ¡Dios, jumaw akan jiwayapxista!" ukax taqpach jaqinakax ist"apxänwa, kunawsatix t"ijtir jaqinakar t"ijt"apkäna ukhaxa.
  
  Pasajeronakan punkupar puripkäna ukhajja, Perdue jilatajj mä qalampiw ventana pʼakjäna ukat punku jistʼararakïna. Patrick jilatajj autot mistuñatakiw wal chʼamachasïna, ukampis jakʼachasipkäna uka loconakajj reserva chʼamapampi apnaqañapatakiw amuytʼayapjjäna, ukat cuerpopajj autoruw jaqontäna. Ruedanaka muytʼasaw sarjjapjjäna, khititï jaqenakan sinti jakʼachasipkäna ukaruw qalanak jaqontapjjäna. Ukat Perdue sat chachajj qhepatjja pedal sat cheqar mantasaw jupanakamp wila wartasir uka markankir pandillampi mä jukʼa jayarstʼayäna.
  
  "¿Qhawqha tiempos Dunsha markar puriñatakejj wakisi?" sasaw Perdu jilatajj Patrick jilatarojj jisktʼäna.
  
  Patrick jilatajj akham sänwa: "Sam ukat Nina jilatanakajj ukan jikisipjjañapäkäna ukhajj niya kimsa horanak faltkipanwa" sasa. Jupax gas medidor ukar uñtäna. -¡Diosaja! janiw 200 kilómetros ukch"a jayar irpkistaniti" sasa.
  
  "Taqi kunas walikïskiwa, kunapachatix Supayan abeja colmenapat jayarst"añäni, thakisanxa", sasaw Perdue kullakax säna, retrovisor ukan wali uñch"ukiskäna. "Sam jilatampiw jikisiñasa, kawkhankapjjesa uk yatjjatañasawa. Inas jupanakax Hércules ukar jak"achasipxchispa jiwasanakar apthapiñataki. Dios, jupanakax wali jakasipxañapatakiw suyt'askta -sasa.
  
  Patrick jilatajj sapa kutiw Land Rover sat autojj mä pʼiya jan waltʼayaskäna jan ukajj marcha mayjtʼayaskäna ukhajj chʼalljjtäna ukhajja, jachtʼasïna. Tobillopax jiwayaskäna, ukampis jakaskäna ukat ukakiw wali wakiskirïna.
  
  "Carter jilatatjja, nayratpachaw yatiyäta. ¿Kunatsa jan yatiykista? - sasaw Patrick jilatajj jiskt"äna.
  
  "Nayax sapxsmawa, janiw mä cómplice ukhamäñam munapkti. Janitï yatkasma ukhajja, janiw ukar mantakasmati" sasa.
  
  "Ukat aka negociox familiapampiw lurasi? ¿Jupanakar uñjañapatakix khitirus khithtaxa?" - sasaw Patrick jilatajj jiskt"äna.
  
  "¡Ay Diosay, Patrick! Nayax janiw terrorista ukhamäkti. Nayax bluff luraskayätwa", sasaw Perdue-x juparux arsüna. "Jaulap ch"allxtayañaw wakisïna, ukat Sam-an yatxatäwiparu ukhamarak Karsten"... Carter-an oficinapan yuspajarasinx warmipampi phuchhanakapamp Austria markan utapar sarañ thakinkapxatapat yatiyawinak katuqapxta".
  
  Patrick jilatajj akham sänwa: "Janiw iyaw sañjamäkiti" sasa. "Jumampi Samampix Su Majestad ukan agentenakapjamaw qillqantasipxañama, ¿amuyati? Jumanakax loco, imprudente ukat jamasat histeria ukar puriñkama, jumanakax panini. Ukat Gould sat doctorax janiw jaya qhipharkiti" sasa.
  
  "Walikiwa, yuspajarapxsmawa, Patrick" sasaw Perduex jachaqt"asïna. "Ukampis jiwasax libre jakasiñax wali askiwa, yatipxtawa, jan uñjkaya q"añut lurañanak lurañataki."
  
  Patrick jilatajj akham sänwa: "Janiw kunas utjkiti. "¿Khitirus Sam sat chachajj mä topo ukham apnaqaskäna?"
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Janiw yatkti.
  
  "David, ¿khitis aka fucking molexa? Janiw uka waynarux ch"allt"käti, atinisipxam" sasaw Patrick-ax ch"axwäna.
  
  "Janiwa, chiqpachansa janiw yatkti" sasaw Perduex ch"amanchawayi. "Sam jilatajj Karsten chachan archivonakapar jan walinak luratap yatisajj Sam sat chacharuw jakʼachasïna. Jupar uttʼayañat sipansa, Sam jilatajj Karsten jilatarojj kunjamäskis uk uñachtʼayañapatakiw kuna yatiyäwinaktï munapkta uk churapjjeta sasaw sitäna" sasa.
  
  Patrick jilatajj uka yatiyäwinak pʼeqeparuw kuttʼayäna. Ukax wali askipunïnwa, ukampis uka misión tukuyatatxa janiw khitirus atinisiñap yatxänti. "The mole" ukax Karstenan yatiyawinakap churapxtam, kawkhans yänakapax utji ukat ukham uñtasitanaksa?"
  
  Perdue jilatajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Wilapat aynacharu" sasa.
  
  "Ukampirus, ¿kunjamsa Sam chachajj Karstenar uñtʼayañ amti? Jupax kamachirjam uka uraqin dueñopäspawa, ukatx nayax yatxatwa pallapallanakan inteligencia p"iqinchiripax kunjams pistas ukanakap burocrático burocrático ukamp ch"amanchañ yati", sasaw Patrick jupax amuyt"ayi.
  
  "Ay, ukax chiqawa" sasaw Perduex iyaw säna. "Ukampis jupax jan wali katarinak ajlliwayi, Sam, Nina ukat nayamp anatt"añataki. Sam ukat "mole" ukax servidores ukan sistemas de comunicación ukanakaruw hackearon, ukax Karsten jupax jupatakikiw apnaqi. Kunjamtï parlktanxa, diamante jiwayañanakata ukat uraqpachan jan waltʼäwinakat juchani alquimistax Salzkammergut markankir Karsten chachan jachʼa utaparuw saraski" sasa.
  
  -¿Kunatakis? - sasaw Patrick jilatajj jiskt"äna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Carsten jilatajj mä diamante aljañatak utjatap yatiyäna" sasa. "Mä wali juk"a primaria qalax Sudanese Eye satawa. Kunjamatix Celeste ukat Faraón jach"a qalanakax ukhamarakiw Sudanés Nayrax kawkir jisk"a diamantenakampis chikañchasispa, ukax Salomón reyix Templo tukuyatat luratayna. Salomón reyin paqallq tunka payan jan waltʼäwinakapamp chintʼat sapa plaganak antutañatakejj primer numeronakaw munasiraki" sasa.
  
  "Chinkatiri. Ukat jichhax kuntix akan uñjktan ukax cinismo ukar wasitat amuyt"ayañatakiw yanapt"istu", sasaw Patrick jupax qhanañcht"awayi. "Jan numeros primos ukanakax utjkchi ukhaxa, ¿Magox janiw alquimia diabólica ukap luraspati?"
  
  Perdue kullakajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. Ukat akham sasaw yatiyäna: "Dragon uñjirinakan egipcio amigonakajajja, rollonakaparjamajja, Salomón reyin magonakapajj sapa qalaruw mä alajjpachankir cuerpor chintʼapjjerïna sasaw sapjjetäna" sasa. "Chiqpachansa, Qullan Qillqatanakan uñtʼat qillqatanakapat nayra qillqatanxa, liwxatat angelanakax pä patakanïpxänwa, ukat paqallq tunka payaniw Salomonax jawsapxäna sasaw qhanañchi. Aka chiqanwa sapa diamantempi warawara tarjetanakax uñstapxi" sasa.
  
  "¿Karsten chachajj sudanés nayranïpachati?" - sasaw Patrick jilatajj jiskt"äna.
  
  "Janiwa, nayajj [...] . Akax pä diamantenakat maynïriwa, ukanakx corredoranakajax mä baronesa húngara ukan jikxatañ atipxatayna, jupax bancarrota ukar puriñkamaw jikxatasi, ukat mä viudo italiano ukan machaq jakäw qalltañ muni, mafia wila masinakapat jayarst"ata, ¿amuyt"asmati? Kimsa jakhunakatxa pä primo jakhunakaw utjitu. Maynïristi, "Celeste" satawa, ukax Layqan amparapankiwa."
  
  "¿Ukat Karsten chachajj ukanak aljañatak uchatayna?" Patrick jilatajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna, taqe ukanak amuytʼañ yantʼasa.
  
  "Sam jupax Karsten jupan correo electrónico personal ukampiw uk luratayna", Perdue jupax qhanancht"iwa. "Karsten jupax janiw amuykiti, Layqa, tata Raya, jupat jutir jach"a calidad diamante alasir jutatapxa".
  
  -¡Ay, wali sumawa! Patrick jilataxa jachaqt"asïna, amparanakapampi t"axllirt"asa. "Jichhax qhipharkir diamantenak Master Penekal ukat Ofar puriyañax wakisispa ukhax Rayax janiw yaqha muspharkañanak apankaspati. Nina ukat Sam jilatanakajj jupanakar katoqapjjañapatakejj Diosaruw mayista" sasa.
  
  "¿Kunjamsa Sam ukat Nina jilatampi jikisissna? Dispositivonakajajj ukanwa circon chhaqtjjäna" sasaw Patrick jilatajj jisktʼäna.
  
  "Akankiwa" sasaw Perdue jilatajj säna. "Sam sutipar sarañamawa ukat satélites ukanakax conectapxistaspati janicha uk uñjañamawa."
  
  Patrick jilatajj kunjamtï Perdue chachajj siskäna ukhamarjamaw luräna. Jisk"a arst"irix aleatoriamente ch"iqt"äna. Mä akatjamatwa Sam chachan arupajj parlante patjjan mä jukʼa chʼalljjtäna, akham sänwa: "¿Kawkhansa infiernojj sarawayta? ¡Walja horanakaw conectasiñatak chʼamachasipjjta!"
  
  Patrick jilatajj akham sänwa: "Sam, Axum markat sarasipkta, chʼusaw sarapjjta. Ukar purisaxa, ¿coordenadas apayanipxätam ukhax apthapipxitasmati?"
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Uñtapjjam, aka cheqan wali chʼama laqʼanakan jikjjatasipjjta" sasa. "Nayax" sasaw jach"at arsüna, "mä juk"a... pilotoruw sallqjayäta ukat pallapallanakan qhispiyasiñ helicóptero ukar secuestrayäta. Jaya sarnaqäwi".
  
  -¡Diosaja! Patrick jupax chhuxriñchjasïna, amparanakap thayaruw jaquntäna.
  
  "Jichhakiw akan Dansha pista ukar uraqir puripxi, kunjamtix nayax obligawaykta ukhama, ukampis katuntapxitu. Taqe cheqanwa pallapallanakajj utji, ukhamajj janiw yanaptʼirjamäkti" sasaw Sam chachajj quejasïna.
  
  Qhepäjjatjja, Perdue chachajj mä helicóptero ukan rotoran istʼasïna ukat jaqenakan arnaqasipjjarakïnwa. Jupatakix mä ch"axwäw zona ukhamaw ist"asïna. "¿Sam, ¿diamantenak apsuwaytati?"
  
  "Ninax ukanak katuqawayi, ukampis jichhax inas apsutäxchispa" sasaw Sam jupax säna, wali llakitaw ukat colerata ukhamaw ist"asïna. "Kunjamäskpasa, coordenadas ukanakam uñakiptʼañamawa."
  
  Perdue chachan ajanupax mayjtʼasïnwa, kunjamtï mä jan waltʼäwit mistuñatakix mä amtar puriñapäkäna ukhama. Patrick jilatajj wali chʼamampiw samsuwayjjäna. "Statenat fresco."
  
  
  33. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Apocalipsis ukax Salzkammergut ukan uñt"ayatawa
  
  
  Jallu purintatapanxa, Karstenan jach"a ch"uxña jardinanakapax jan kuna q"añuchataw uñstapxäna. Jallun chʼiyar velopanjja, panqaranakan coloranakapajj niyas qhantʼkaspa ukhamänwa, ukat qoqanakas wali jachʼa jachʼa tukusaw saytʼatäpjjäna. Ukampis kunatsa, taqe naturaleza suma uñnaqtʼanakajj janiw chhaqtäwi, thaya warktʼat tʼunjäwi, jan waltʼäwinak jan katjañjamäkänti.
  
  "Diosaja, kuna jan wali paraison jakaskta, José" sasaw Liam Johnson chachajj autop mä chʼiwjjat lurat abedul ukat chʼojjña abedul qoqanak manqhan saytʼayaskäna, uka qollu patat qollun saytʼayasajj sänwa. "Kunjamtï awkimaxa, Supaya."
  
  Amparapanjja, mä bolsa aptʼatäjjänwa, ukanjja walja zirconia cúbico ukat mä jukʼa jachʼa qalaw utjäna, uka qalajj Perdue kullakajj jefepan mayitaparjamaw churäna. Sam jupan irnaqatapampixa, Liam jupax pä uru nayraw Reichtisousis markar saratayna, Purdue markan privado colección ukan qalanak apthapiñataki. Mä suma pusi tunk marani señorax Purdue qullqi tuqit askinak apnaqirïnwa, jupax suma chuymampiw Liam juparux diamante certificado ukanakan chhaqhatapat yatiyäna.
  
  "Aka lunthatasim ukat nayax mä ch"iyar uñnaqampiw bolanakam khuchhuqä, ¿walikiti?" - sasaw uka suma uñnaqt"an escocesa señorax Liam-arux säna, Karsten-an mansión-apar jaquntañapäkän uka bolsa katuyasa. Chiqpachans mä suma amtawiwa kunatix jupax mä tipo ukar uñtasitarakïnwa - kunjamakitix... Miss Moneypenny kullakax American Mary ukamp jikisi.
  
  Mä kutix jank"ak puriñjam pampankir estancia manqhar mantasax Liam jupax amtasïna, utan planos ukanakat wali sum yatxatasa, oficinapar sarañataki, kawkhantix Karsten jupax taqi jamasat negociop luraskäna. Anqanxa, seguridad medio nivel ukankirinakax uta uñjir jaqimp aruskipt"apxatap ist"asipxäna. Karsten chachan warmipampi phuchanakapampix pä hora nayraw purinipxäna, ukat kimsanix ikiñ utaparuw jubilasxapxäna, ukhamat mä juk"a ikiñar sarañataki.
  
  Liam chachajj nayrïr pison inti jalsu toqenkir alajjpach tukuyankir jiskʼa vestibuloruw mantäna. Jupajj jankʼakiw oficinapan cerrojop apthapïna ukat janïr mantasajj jupamp chik saririnakarojj yaqha espía churarakïna.
  
  "¡Qullan mierda!" - Jupax jisk"at arsüna, manqhar thakhi lurasa, niyaw cámaras uñch"ukiñ armasxäna. Liam chachajj punku jistʼantasajj purakapas wal chʼalljjtayasitap amuyasïna. "¡Disneyland nazi!" - jupax samaña manqhanwa samaqxatayna. "Ay Diosa, nayax yattwa jumax kuns lurañ munta, Carter, ukampis ¿aka? ¡Aka mierdax jutir nivelankiwa!"
  
  Taqi oficinax nazis ukan chimpunakapampix k"achacht"atawa, Himmler ukat Göring ukanakan pintatanakapampi ukat SS ukan yaqha jach"a comandantenakan walja bustonakapamp k"achacht"ata. Silla qhepäjjatjja, perqaruw mä pancarta warktʼatäskäna. "Janiwa! Orden del Inti Ch"iyara", Liam jupax chiqanchawayiwa, wila satin tela ukan ch"iyar seda hilo ukamp bordat axsarkañ chimpuruw jak"achasïna. Kunatï Liam jilatarojj jukʼamp llakisiykäna ukajja, Partido Nazi sat partidon 1944 maran premio churañ ceremonianakapan walja kuti videoclip uñachtʼayatapawa, uka videonakajj pantalla plana sat monitoran sapa kutiw anatasïna. Jan amuyt"asisaw yaqha pinturaruw tukuwayi, ukanx Yvette Wolf, Karl Wolf, SS-Obergruppenführer phuchapan jik"a ajanupaw uñacht"ayasi. "Jupaw" sasaw Liam kullakax amukt"äna, "mama".
  
  Actuam mayacht"asim, wayna, Liam-an manqhankir arupaw ch"amañchäna. Uka p"iyan qhipa pachax janiw pasañ munktati, ¿janich ukhamäki?
  
  Mä experimentado especialista de acción encubierta ukhamarak experto tecnológico espionaje Liam Johnson ukhamatakix Karstenan caja fuertep ch"iyjañax wawanakan anatt"awipawa. Caja fuerte ukanx Liam jupax yaqha documento ukar jikxatäna, ukanx Inti Ch"iyara chimpuw utjäna, ukax mä memorando oficial ukhamawa, taqi miembronakataki, Orden ukax exiliado egipcio masones Abdul Raya ukar thaqhatayna. Carsten ukat jilïr masinakapax Rai juparux Turquía markan asilo ukan mistuñapatak wakicht"apxäna, kunatix yatxatäwinakax Segunda Guerra Mundial ukan irnaqawip uñt"ayapxäna.
  
  Sapa maranïtapa, wali jakaskatapa ukat walikïtapa, jan amuytʼkay sarnaqäwinakawa, ukatwa Black Sun sat chachajj wali jachʼañchatäna. Uka cuarto uñkatasinx Liam jupax mä monitor CCTV ukamp sonido ukamp ucharakïna, Karstenan cámaras personales ukanakar uñtasita. Ukax mayj mayjawa, akax Joe Carter tatan servicio de seguridad ukaruw yatiyawinak apayanitayna, ukanx Interpol ukat yaqha agencias gubernamentales ukanakax jasakiw jark"aqasipxaspa.
  
  Liam jupan misión ukax mä elaborado irnaqawiwa, MI6 ukan qhipäxapar ch"axwañ irpirir uñt"ayañataki ukhamarak wali sum uñjat imantat yatiyäwip televisión en vivo ukan uñt"ayañataki, kunawsatix Perdue jupax activawayki ukhaxa. Sam Cleave jupax sapak yatiyäwipatak katuqkäna uka yatiyäwinakamp chika, Joe Carter chachan sutipax wali jan walt"äwin uñjasiwayi.
  
  -¿Kawkhansa jupanakaxa jikxatasipxi? Karstenan jach"a arupax uta taypin ist"asïna, MI6 ukan jamasat mantañ munirirux muspharayäna. Liam chachajj jankʼakiw diamantenakan bolsapa caja fuertepar uchäna ukat jankʼakiw jistʼantäna.
  
  "¿Khitis, tata?" - sasaw seguridad ukan irnaqirix jiskt"äna.
  
  -¡Warmijaxa! ¡M-m-phuchanakaja, jumanakax fucking idiotas ukhamäpxtawa!" - sasaw larusitayna, arupax oficina punkunakat pasañkamaw apasxäna ukat escalerarkamaw chhuxriñchjasïna. Liam jilatajj oficinankir monitoran grabacionan loop sat grabacionan jakʼapanwa intercomunicador sat aparatojj istʼasïna.
  
  "Herr Karsten, mä chachaw jumar uñjañ muni, tata. ¿Abdul Raya sutiti?" - mä aru yatiyata taqi intercomunicadores ukanakata utana.
  
  "Kuna?" Karstenan chhuxriñchjasiñapax alaxpachat jutäna. Liam chachajj enmarcación ukan sum irnaqatapat larusiñakiw puedïna. "¡Janiw jupamp mä citajj utjkituti! ¡Jupax Brujas markankaskañapawa, ¡jan walinak luraski!"
  
  Liam jilatajj oficina punkuruw jalnaqäna, Karsten chachan jan wali arunakap istʼasa. Ukhamatwa kawkhansa uka traicionirix utji uk yatispa. MI6 agente ukax payïr piso ukan aseo ukan ventanapatw jaltxatayna, jichhax jach"a chiqanakar jan sarañataki, jichhax paranoico oficiales de seguridad ukanakax uñch"ukipxi. Larusisaw uka jan wali paraison jan wali perqanakapat tʼijtjjäna, ukanjja niyaw mä ajjsarkañ chʼajjwañajj utjañapäna.
  
  "¿Loco ukhamätati, Raya? ¿Kunapachas diamantenak aljañatak utjitu?" Karsten jilatajj oficinapan punkupan saytʼataw arsüna.
  
  "Karsten tata, sudanés nayra qala aljañ munasaw nayar jawst"apxitäna" sasaw Rayax samarañamp jaysäna, ch"iyar nayranakapas ch"iyar nayranakapaw ch"allxtasïna.
  
  "¿Sudanés nayrax? ¿Kunatsa taqi qullan yänakan sutipxarux parlaskta?" Karsten jilatajj akham sänwa. "¡Janiw ukatakix qhispiyapksmati, Raya! ¡Mayisiñas phuqhañataki, akapachar qunqurt"ayañatakiw qhispiyapxsma! Jichhax jumax jutam ukat aka jan amuyt"kay q"añunakamp llakisiyapxita?"
  
  Rai-n lakapax liwxatasïna, ukat jik"añ munir kisunakap uñacht"ayäna, kunawsatix lik"i khuchhiruw jak"achaskäna, jupampiw parlt"askäna. "Khitinakarutï mä allqamarirjam uñjkta uk wal amuytʼasim, tata Karsten. ¡Jumasa organizacionamasa khitïtsa uk armasipjjtawa sasaw amuyta!" Raya kullakaxa coleratapuniwa chhuxriñchjasïna. "¡Nayaw jachʼa yatiñan jaqïtwa, 1943 maran África del Norte uksan langosta sat animalanakat juchani layqatwa, uka layqatwa nazi sat soldadonakarux aliados sat soldadonakar wila wartapki uka diosar jaytjat jan waxtʼir uraqin saytʼatäpkäna ukanakarux yanaptʼawayta!"
  
  Karsten jilatajj sillunakaparuw qhepar qontʼasïna, wal chʼuñuyasïna. "Naya...janiw kuna diamantenakas utjkituti, tata Raya, juramento lurta!"
  
  -¡Uñacht"ayañamawa! Raya ukaxa raspa. "Cujeronakamsa, pechonakamsa uñachtʼayapxita. Janitï kuns jikxatkä ukat wali valorani tiempox ina chʼusar aptʼasksta ukhaxa, jakkasax manqhat aynachtʼayapxäma" sasa.
  
  -¡Ay Diosaja! Karsten kullakajj arnaqasïna, caja fuerte tuqiruw liwjjatasïna. Uñkatatapax taykapan jamuqaparuw purïna, juparux wali sum uñch"ukiskäna. Jupax Perdue chachan jan columna vertebral ukan t"ijtatapat amtasïnwa, kunapachatix uka chuyman warmir jaytanukuwaykäna, kunapachatix Perdue jaqir qhispiyañatak utapar mantapxäna. Qhepatjja, jiwatapat yatiyäwejj Ordenar purinkäna ukhajja, Karsten chachajj uka arumajj jupamp chikäskäna ukhatjja, kuna jan walinakansa uñjasipjjäna uka toqetwa jisktʼapjjäna. ¿Kunjamarak jupax t"ijtxäna ukat jupax jan t"ijtxäna? Black Sun ukax mä jan wali tamawa, ukampis taqpach ukankirinakax ch"aman amuyuni ukat ch"aman yänakani chacha warminakawa.
  
  Kunapachatï Karsten chachajj mä jukʼa jan kuna jan waltʼäwin caja fuertep jistʼarkäna ukhajja, mä jan wali visionampiw uñjasïna. Mä jaytat bolsat walja diamantenakaw pirqankir caja fuerte chʼamakan qhantʼäna. Ukat akham sarakïnwa: "Janiw ukhamäkaspati" sasa. -¡Akax janiw lurañjamäkiti! ¡Ukajj janiw nayankkiti!"
  
  Rayax khathatit loqhe jaqirux mä chiqar jaquntäna ukat diamantenak amparapan apthapisïna. Ukatxa, wali thaya ñikʼutampiw Karsten tuqir kuttʼäna. Chʼiyar ajanupampi ukat chʼiyar ñikʼutapampiw mä kasta jiwañat yatiyir jaqjam uñtʼayasïna, inas pachpa Cosechadorajj ukhamächïna. Karsten chachajj seguridadan irnaqerinakaparuw jawsäna, ukampis janiw khitis jayskänti.
  
  
  34. Ukaxa mä juk"a pachanakwa lurasi
  Ukax patak patak libranakaniwa
  
  
  Kunawsatix Chinook ukax Dunshae anqan mä jaytat pista aérea ukar purintäna, kimsa pallapallanakan jeep ukanakax Perdue ukan Etiopía markar sarañatak alquilat avión Hércules ukan nayraqatapan sayt"atäpxänwa.
  
  "Tukuyxapxtwa" sasaw Ninax arsüna, wali usuchjat piloton kayup wila masinakapamp katxarusaw arsüna. K"umaräñapatakix janiw kuna jan walt"äwis utjkänti kunatix Sam jupax anqäx thixniruw amtäna, ukat janiw kunas mä jisk"a usuchjat sipans juk"amp jan walin uñjasirïkänti. Lado punkuxa jist"arasïna ukatxa markachirinakaxa mistuyapxäna janïra pallapallanakaxa Nina irpañataki jutapkipana. Sam jilatajj niyaw armanak apsuwayjjäna ukat mä jeep sat auton qhepa asientoparuw jaqontäna.
  
  Sam ukat Nina sat chachan pä bolsanakap aptʼasisaw esposamp chintʼapjjäna.
  
  "¿Markajar jutasin lunthatasiñjamati sasin amuyta?" - Capitanax jupanakarux jach"at arsüna. "¿Jiwasan patrulla aérea ukarux taxi personal ukham apnaqasmati sasin amuyta? Chhuy?"
  
  "¡Istʼapjjam, Egipto markar jan jankʼak puriñäni ukhajja, wali llakiskañäniwa!" Sam jilatajj qhanañchañ yantʼäna, ukampis ukajj tripaparuw chʼankhampiw jawqʼjäna.
  
  "¡Amuktʼapjjam, istʼapjjam!" - Ninax achikt"asitaynawa. "¡El Cairo markar puriñasawa, uma jalsunaka ukat luz jan waltʼäwinak janïr uraqpachar tʼunjkipan jan saytʼañapataki!"
  
  "¿Kunatsa jan pachpa pachan uraq khathatinak saytʼayañax wakisispa, ¿janich ukhamäki?" Capitanajj jupat sawkasïna, Nina kullakajj wali suma jañchiparuw qhuru amparapamp chʼalljjtäna.
  
  "¡Capitán Ifili, warmit amparanakam apsusim!" - mä chacha aruxa kamachi, capitanaruxa jank"aki ist"añapataki. -Juparux sarañapawa -sasa. Ukat uka jaqejj ukhamaraki" sasa.
  
  "Taqi respetompi, tata" sasaw capitanax säna, Nina kullakax janiw mistkänti, "jupax monasterioruw lunthatasïna, ukat uka jan yuspärasir jaqix" sasaw qhuruchasïna, Sam-ar ch"akhampiw ch"allt"asïna, "helicóptero qhispiyañ utar secuestrañatakix nervio ukanïnwa".
  
  "Kuntix jupax lurkän ukx sum yatta, capitan, ukampis jumatix jichhax jupanakar jan katuykäta ukhax tribunal marcial ukanw insubordinación ukar purisma. Inas jubilasjjchirista, ukampis nayajj Etiopía markankir ejercitoru qollqe toqet jukʼamp yanaptʼirïtwa" sasaw uka jaqejj arnaqasïna.
  
  Capitanajj akham sänwa: "Jïsa, tata" sasaw uka chachanakar Sam ukat Nina sat chachar antutapjjañapatak amparapamp uñachtʼayäna. Kunapachatï mä chiqar sarxäna ukhaxa, Ninax janiw khitis qhispiyiripax uk iyawskänti. "Col. Yimen?
  
  Jupan arkirinakapajj taqpachaniw pusi jaqenak jakʼapan suyapjjäna. "Pilotomax kuna amtampis Tana Kirkos markar visitt"apxta uk yatiyapxitu, Dr. Gould", Yimenux Nina kullakaruw säna. "Ukat niyakixay jumanakan manuman jikxatastxa, janiw kuna lurañas utjkituti, jan ukasti El Cairo markar sarañ thakhi jist"arañaw utjitu. Etiopía markat Eritrea ukat Sudán markanakat Egipto markar sarir pä chachanakajaru ukat seguridad tuqit permisonak jumanakar jaytxä" sasa.
  
  Nina ukat Sam jupanakax jan amuyt"asis ukat jan atinisiñampiw uñkatasipxäna. Ukat wali amuyumpiw akham säna: "Um, yuspajarapxsmawa, coronel" sasa. "Ukampis ¿kunatsa yanaptʼapjjeta? Jumampi nayampejj jan wali kayuruw saraqapjjayäta, ukajj janiw jamasäkiti" sasa.
  
  "Gould sat doctora, culturajat wali sum amuytʼasksta, ukat naya pachpas jan walinak lurayäta, ukampis wawajan jakäwipsa qhespiytawa. Ukatakix janiw kuns kamacht"irjamäkti, kuna vendettas jumanakar utjkitu ukanakat qhispiyapxsma", Col. Yimenu ukax jaytawayi.
  
  Ukat akham sasaw jiskʼat arsüna: "Ay Diosay, jichhajj mä qʼañu jaqjamaw amuyasta" sasa.
  
  "P'ampachawi?" sasaw jiskt"äna.
  
  Ninax jachaqt"asisaw amparap jupar luqtäna. "Nayajj sistwa, jumanakat perdón mayisiñ munsma, kuntï amuykta ukat qhuru arsutanakajatsa" sasa.
  
  "¿Maynirus qhispiyapxtati?" - Sam jiskt"äna, wali sumawa purakaru jawq"jatapata.
  
  Col. Yimenux periodistaruw uñch"ukitayna, jupax arsutap apsuñapatakiw jaytawayi. "Jupaw wawajarojj niyaw umamp chhaqtjjañapatak qhespiyäna, kunapachatï monasteriojj umamp phoqantat uñjasïna. Waljaniw qhipa arumax jiwapxatayna, ukat Cantu-jax jupanak taypinkaspänwa, Gould doctorax jan uma taypit apsuspän ukhaxa. Jupax jawsanituw kunapachatix nayax Perdue tatampi ukat yaqhanakampi qullu manqhan Sagrado Caja kutt"aniñap uñjañatakiki, Salomonan angelap sasaw sutichäna. Jupax sutip yatiyäna ukat p"iqi p"iqip lunthatawayi sasaw yatiyäna. Ukajj janiw jiwañar juchañchañatakjam juchakïkiti sasaw siristjja" sasa.
  
  Sam sat chachajj videocámara compactapan visorapatwa Nina kullakarojj uñchʼukïna ukat nayranakap chʼoqtʼäna. Kunatï pʼeqe pʼeqejj utjkäna uk jan khitis yatkaspa ukhajja, jukʼamp askïspawa. Mä juk"a pachatxa, Sam jupax Yimenu jaqit maynimp chikaw Perdue ukat Patrick jupanakar irpañatak saräna, kawkhantix lunthatat Land Rover jupanakan diésel ukax tukusxän ukaru. Janïr saytʼkasajj chikat jilaw autot sarjjapjjäna, ukhamajj janiw Sam chachan autopajj jupanakar jikjjatañatakejj jaya tiempojj munaskänti.
  
  
  Kimsa uru qhipatxa
  
  
  Yimenu jupan permisopampixa, uka tamax jank"akiw El Cairo markar puripxäna, ukatx qhipharux Hércules ukax Jach"a Yatiqañ Utan jak"aruw puripxäna. "Salomonan angelapa, ¿janich ukhamäki?" Sam jilatajj jiskʼachasïna. "¿Kunatsa, oracionan yatiyañama?"
  
  "Janiw amuyt"kti" sasaw Ninax jachaqt"asïna, kunawsatix Santuario de Vigilantes del Dragón ukan nayra pirqanakapar mantapxäna.
  
  "¿Yatiyäw uñjtati?" - Perdu sasaw jiskt"äna. "Karsten chachan jachʼa utapajj qʼal jaytjataw jikjjatapjjäna, jan ukasti nina naktäwin señalanakapakiw utjäna, uka ninajj perqanakaruw hollín jaytawayäna. Jupax oficialmentex familiapampiw chhaqhat sasin qillqt"ata".
  
  "Ukat jiwasax... jupax... aka diamantenak caja fuerte ukar uchapxtanxa?" - Sam jiskt"asitaynawa.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Jiwata" sasa. "Jan ukax Layqax k"arinakätap jan jank"ak amuyasisaw apxarutayna, jan ukax Ch"iyara Intix traicionir jaqipar apt"asir jutapkäna ukhax apt"atayna, mamapax jaytanukutap qhanañchañataki".
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Kuna formansa Layqajj jaytawayäna" sasa. "Uka arumax Madame Chantal, yanapiripamp uta uñjiripampix kuntï lurkäna uk istʼapxtawa. Diosajj kuntï Karsten chachatak amtki uk sum yati" sasa.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Kunas uka nazi khuchhimpi paskchejja, uka toqet wal kusista, janiw kuna jan walis jikjjataskti" sasa. Qhep qhepa escalerar makatapjjänwa, wali llakit sarnaqapjjatapajj kuna jan walinakansa uñjasipjjäna uk amuyasipjjarakïnwa.
  
  El Cairo markar kutt"añax wali qarjataw sarawayxi, Patrick jupax mä clínica local ukar tobillo ukar uchatäñapatakiw mantawayi ukatx hotel ukan qhiparawayi, Perdue, Sam ukat Nina jupanakax escaleranakat observatorio ukar makhatapxäna kawkhantix Penekal ukat Ofa yatichirinakax suyapkäna.
  
  "Aski jutäwi!" Ofarux amparanakap ch"uqt"asisaw ist"asïna. "¿Istʼta inas mä suma yatiyäwi nanakatak utjchispa?"
  
  "Ukham suyt"askta, jan ukhamäkanixa, qhipürux wasar pampan jikxatasiñäni, qutax jiwasan patat uñt"atawa", Penekal-an cínico quejasiwipax kawkhantix telescopio tuqi uñch"ukiskäna uka alturat jutäna.
  
  Ofarux akham sänwa: "Jumanakax yaqha jachʼa chʼaxwäwit qhispipkayäta ukhamawa. "Janiw kuna jach"a usuchjatanakas utjañapäkiti sasaw suyt"askta."
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Cacatrices jaytapjjani, Ofar yatichiri, ukampis jakasipkaktwa, walikïsipktwa" sasa.
  
  Taqi observatorio ukax nayra mapas, tapicería de telar ukat nayra instrumentos astronómicos ukanakamp k"achacht"atawa. Ninax Ofar jak"ankir sofá ukan qunt"asiwayi, bolsap jist"arasa, ukat q"illu tarde alaxpachan natural qhanapax taqpach cuartoruw qurimp ch"allt"awayi, mä mágico ukham uñstayasa. Kunapachatï qalanak uñachtʼayäna ukhajja, jankʼakiw uka pä astrónomonakajj iyaw sapjjäna.
  
  "Ukanakax chiqäskapuniwa. Salomón reyin diamantenakapa" sasaw Penekal chachajj jachaqtʼasïna. "Taqiniruw yanaptʼapxatamat walpun yuspärapxsma."
  
  Ofarux Perdue sat jaqiruw uñtäna. "Ukampis janit Prof. ¿Imru?"
  
  "¿Uka chʼamampi ukat jupax uñtʼki uka rituales alquímicos ukanakamp chika jaytasmati?" Perdue jilatajj Ofararuw jisktʼäna.
  
  Ofarux akham sänwa: "Janiw ukhamäkiti, ukampis jumanakan tratomaw sasaw amuyayäta" sasa.
  
  "Prof. Imrux jikxatiw Joseph Karsten jupanakarux lunthatawayitu kunapachatix Yeha qullun jiwayañ munapxitu ukhaxa, ukhamax janiw kutt"ayañjamäkiti, ¿amuyt"apxtati?" Perdue jilatajj wali kusisitaw qhanañchäna.
  
  "Ukhamajj yaqha jan wali alquimia jan utjañapatakiw akan bóvedanakasan imapjjsna?" - Jiskt"iwa Ofarux.
  
  "Jïsa, tata" sasaw Perdue chachajj cheqañchäna. "Europa markan privado aljasiñanak tuqiw kimsa diamante llano ukanakat pä diamante alawayta, ukat kunjamtï tratox siskixa, kunjamtï yatipktaxa, kuntï alaskta ukax nayankiwa".
  
  Penekal jilatajj akham sänwa: "Chiqapuniwa" sasa. "Jumanakax jupanakar imañaw jukʼamp askixa. Ukhamatwa, primo jakhunakax..." sasaw jank'ak diamantenak uñakipäna, "... Salomón reyin mayni suxta tunk payan diamantenakapat.
  
  "Ukhamajj ¿Layqax tunka jupanakampiw jichhakamax uka plaga utjayawaypacha?" - Sam jiskt"asitaynawa.
  
  "Jïsa" sasaw Ofarux säna. "Mä primo numero apnaqasa, "Celeste". Ukampis jupanakax niyaw antutatäxapxi, ukhamax janiw juk"amp jan walt"awinak lurañjamäkiti, ukanak ukat Perdue tatan pä primos ukanakap katuqañkama".
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Suma uñachtʼäwi" sasa. "¿Ukat jichhax alquimistamax uka usunak t"unjañapawa?"
  
  "Janiw jan walt"awinak askichañatakikiti, jan ukasti jichha jan walt"awinak sayt"ayañataki, jan ukax Layqax jupanakar amparapamp luqxatañapawa janïr jiwasan alquimistax composición ukar mayjt"ayañapataki, jan ch"amanïñapataki", Penekal jupax jaysawayiwa.
  
  Ofarux uka llaki tema mayjt"ayañ munäna. "Ist"twa jumax mä taqpach exposición lurawayta &# 233; MI6 corrupción ukan jan walt"awipa, Mr Cleave."
  
  Sam jilatajj jachʼa jachʼa tukusaw akham säna: "Jïsa, lunes uruw uñtʼayasini" sasa. "Cuchillompi usuchjatäkayäta ukhajj pä urunwa taqe ukanak editʼañaja ukat wasitat yatiyañajajj wakisïna" sasa.
  
  "Jach"a irnaqawiwa" sasaw Penekal jupax jachaqt"asïna. "Yämas pallapallanak tuqit parlkasax janiw markax ch"amakt"ayatäñapäkiti... sañjamawa". Jupax El Cairo markaruw uñtäna, wali ch"amanïsa. "Ukampis jichhax MI6 ukan chhaqhat p"iqinchiripax televisión internacional ukan uñacht"ayatäni, ¿khitis jupan lantix utjani?"
  
  Sam jupax jachaqt"asisaw akham säna, "Agente Especial Patrick Smith jupax mä jach"a jach"a tukuñatak wakicht"atäkaspas ukhamaw amuyasi, kunatix Joe Carter jupar chiqapar uñjañax wali ch"amaniwa. Ukat jakthapiñasawa. Yimenux cámara nayraqatanx jan kuna jan walt"äwin lurawinakaparuw yanapt"arakïna".
  
  "Akax wali jach"awa", sasaw Ofarux kusisitayna. "Alquimista jiwasanakan jank"ak puriñap suyt"askta" sasaw amuyt"asis jach"at arsüna. "Jupax qhipt"ki ukhax jan waliw jikxatasiyäta."
  
  "Jaqinakax qhipt"apxi ukhax jan waliw jikxatasirïta, nayra amigoja", sasaw Penekal jupax saraki. "Jumax sinti llakistawa. Amtañäni, jakäwix janiw yatiskiti" sasa.
  
  "Chiqpachansa akax jan wakicht"atanakatakiwa" sasaw escalera patat mä colerat aru ist"asïna. Taqinipuniw kutt"apxäna, jan wali amtampiw thayax thayt"aski sasaw amuyapxäna.
  
  -¡Ay Diosaja! - Perdue kullakaxa jach"at arsüna.
  
  "Khitisa?" - Sam jiskt"asitaynawa.
  
  "¡Aka... aka... yatiñani!" Ofarajj khathattʼasisaw pechopat katthapisisajj jaysäna. Penekal jupax amigopan nayraqatapan sayt"atäna, kunjamatix Sam jupax Nina nayraqatan sayt"atäskäna ukhama. Perdue kullakajj taqinin nayraqatapanwa saytʼasïna.
  
  "¿Jumajj nayan uñisirijäyätati, jachʼa jaqe?" - sasaw Magia jaqix suma chuymampi jiskt"äna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Jïsa" sasa.
  
  "Perdue, ¿kunsa jumax amuyta?" Ninax wali axsarataw sist"asïna.
  
  Sam Perdue chachajj amparapamp chʼamampi amparapampiw akham säna: "Jan ukham luramti" sasa. "Janiw juchanïsajj mártir jaqëkasmati. Jaqinakax jumarux mierda lurañ munapxi, amtañamawa. ¡Jiwasax ajlliwaytanwa!"
  
  "Pacienciax tukusxiwa ukat curso ukax wali qhiphart"atawa, uka khuchhix Austria markan pä kutiw chhaqhata", Rayax qhuru arumpiw arsüna. "Jichhax Salomonan qalanakap katuyapxam, jan ukhamäkanixa, taqiniruw jakkir ñik"ut mulljapxäma."
  
  Ninax diamantenak qhipäxat katxaruwayäna, janiw yatkänti uka jan natural animalax jupanakar munañanïtapxa. Jan iyawsañjam ch"amampiw Perdue ukat Sam jupanakarux mä chiqar jaquntäna ukat Nina kullakaruw amparap luqtäna.
  
  "Jichhax jisk"a janchiman sapa ch"akhanakap p"akjä, Jezabel" sasaw Ninan ajanupan uka jan wali kisunakap uñacht"ayasax qhuru arsüna. Jupax janiw arxatañjamäkänti kunatix amparanakapamp diamantenak wali ch"amampiw katxarutayna.
  
  Ajjsarkañ chʼamampiw Nina kullakarojj katjäna ukat juparuw uñtayäna. Ukat purakaparux qhipäxaparuw chʼallxtayäna, ukat amparanakap antutañatakix jakʼachasisinïnwa.
  
  -¡Nina! ¡Jan jupar churapjjamti!" - Samxa chhuxriñchjasïna, kayunakaparu purisa. Perdue sat chachajj yaqha toqet jupanakar jalnaqtʼaskäna. Ninax wali axsarataw jachäna, janchipax Mage-n wali axsarkañ jamp"att"asitapatx khathatitaynawa, kunawsatix garrapax ch"iqa chuchuparux t"aqhisiñamp ch"allxtayäna.
  
  Mä muspharkañ jach"a jach"a tukuñaw jupat qhispiwayi, ukat mä jach"a t"aqhisiñ jach"a jach"a tukuñaruw jilxattawayi. Ofar ukat Penekal jupanakax qhipäxar kutt"apxäna, ukat Perdue jupax kunas pasaski uk yatiñatakix janiw jalnaqkänti. Ninax janiw jupat qhispiñjamäkänti, ukampis jankʼakiw katxarutapax llampʼuchasïna ukat jukʼamp jachʼat arnaqasïna.
  
  Sam jilatajj jan amuytʼasisaw ñikʼutap chʼoqtʼasïna, kunas pasäna uk janiw amuykänti. -¡Nina! Nina, ¿kunas pasaski?"
  
  Jupax p"iqip ch"allxtayas lakapampiw säna: "Janiw yatkti" sasa.
  
  Ukapachaw Penekal jupax nervio ukar purintäna, kunas uka arnaqasir Wizard ukar pasaski uk yatiñataki. Jach"a, jisk"a yatiñani jaqin lakap nayra ch"akhanakapampix t"unjatäskir uñjasax nayranakapax jach"aptänwa. Amparapajj Ninan pechoparuw ikiskäna, mä corriente eléctricampis chʼalljjtayatäkaspas ukhamaw ñikʼutap wartäna. Nina nakhaskir aycha thujsax cuartoruw phuqhantäna.
  
  Ofarux jach"at arsüna ukat Ninan pechopar uñacht"ayäna: "¡Akax ñik"utapan mä chimpupawa!"
  
  "Kuna?" -sasawa Penekal jiskt"äna, juk"ampi uñakipt"asa. Kuntï amigopajj parlkäna uk amuyasaw ajanupas qhantʼäna. "¡Mark Gould sat doctorax Sage sat jaqiruw tʼunji! Uñtaña! ¡Uñtapxam" sasaw jachaqtʼasïna, "¡akax Salomonan Sellopawa!"
  
  "Kuna?" - Jiskt"ata. - -sasawa Perduex Nina kullakaru amparanakapampi luqxatasa jiskt"äna.
  
  "¡Salomonan sellopa!" Penekal kullakajj mayamp sänwa. "Mä saxranakan sipitapa, mä arma demonionakar saykatañataki, Diosax Salomonaruw churäna sapxiwa."
  
  Qhiparusti, uka jan wali alquimistax qunqurt"asisaw jiwata ukat wañsuwayxäna. Jiwapajj pamparuw tʼunjatäna, ukat Nina kullakajj janiw kuna jan waltʼäwis utjkänti. Taqi chachanakax mä juk"a pachatakix wali musphataw amukt"apxäna.
  
  "Patak kilonak gastawayta" sasaw Ninax jan muspharkañ arumpi säna, tatuajepar amparamp luqxatasa, mä qhawqha segundonak janïr desmaykasa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Janipuniw filmayäta, wali suma pachaw" sasa.
  
  Kunjamtï taqinix jichhak uñjapkäna uka jan iyawsañjam loquïñat waliptañ qalltasipkäna ukhaxa, Penekal chachan uttʼayat alquimistax qʼañu chuymampiw escalerar makatäna. Jan kuns lurirjamaw akham yatiyäna: "Perdón, qheptʼtwa. Talinki"s Fish & Chips ukan machaq lurawinakapax manq"añatakis wali jayp"uruw puriyitu. Ukampis jichhax purakajax phuqtʼatäxiwa ukat akapach qhispiyañatakix wakichtʼatäxtwa" sasa.
  
  
  ***TUKUYA***
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  Preston W. Wawa ukat yaqhanakampi
  Atlantis markan rollonakapa
  
  
  Prólogo satawa
  
  
  
  Serapeo, templo - 391 marana. e.
  
  
  Mediterráneo lamar qotatjja, mä jan wali thayaw mistunïna, ukat Alejandría sat suman jakasir markan utjkäna uka amuktʼañaw tʼunjäna. Chika arumaxa, aceite lamparanaka ukat nina qhananakakiw callinakan uñjasirïna, kunatix phisqa chimpunakax monje ukham isthapt"ataw jank"ak markar sarapxäna. Mä jachʼa qalat lurat ventanatwa mä waynajj jupanakar uñjäna, kunjamtï monjenakajj uñtʼatäpkäna ukhama, amukiw sarnaqapjjäna. Jupax mamaparuw jupar jak"achasisin jupanakar uñacht"ayäna.
  
  Jachaqtʼasisaw uka markan mä iglesian chika aruma misar sarapjjatap säna. Uka waynan jach"a ch"uxña nayranakapaxa, manqhankir jisk"a ch"aphinakaruw wali muspharat uñch"ukiskäna, ch"iwinakap uñch"ukisaw uñch"ukiskäna, kunatix ch"iyar jach"a uñnaqanakax sapa kutiw nina pasasax jayarst"apxäna. Yamas mä jaqiruw qhan uñjäna, jupax isi manqhan kuns imantaskäna, kunatï wali wakiskirïki, kunjam uñnaqapas uk janiw amuykänti.
  
  Mä llamp"u qhipa arumaw utjäna, anqanx walja jaqinakaw utjäna ukat junt"u qhananakax kusist"añ uñacht"ayapxäna. Jupanak patjjanjja, qhana alajjpachanwa warawaranakajj qhantʼäna, ukat alayarojja, jachʼa aljiri barconakajj samsuñ jachʼa barconakjamaw lamar qotan jilxattaski ukat jaquqanir oladanakan sartasipjjäna. Awisax larusiñas jan ukax vino pʼakjata jarran chʼallxtatapaw llakisiñarux mayjtʼayäna, ukampis uka waynax ukaruw yatintäna. Thayax ch"amaka ñik"utapan anatt"äna, kunawsatix ventana patat qunt"asïna, uka jan amuyt"kay qullan jaqinakar juk"amp uñtañataki, jupanakarux wali munasiñampiw uñjäna.
  
  Jutïr chʼiwiru puripkäna ukhajja, mä akatjamat tʼijtjjapjjäna, pachpa jankʼakïkchïnsa, kunayman toqeruw tʼijtjjapjjäna. Uka waynax ñik"utap ch"uqt"asïna, sapa maynix markan kunayman chiqanakan kunayman ceremonianakar sarapxiti sasaw jiskt"asïna. Mamapax invitadonakapampix parlt"askäna ukat ikiñar sarañamawa sasaw säna. Qullan jaqinakan muspharkañ sarnaqawip uñjasax wali muspharataw uka waynax pachpa isimp isthapt"asisaw familiaparu ukat invitadonakapar pasasax jach"a cuartoruw jalxatäna. Qʼala kayukiw perqa patjjankir qalat lurat jachʼa gradanakat saraqanïna, ukhamat alaya calleru puriñkama.
  
  Jupax uka jaqinakat maynir arktañ amtäna, ukat kunas uka muspharkañ formación ukax uk uñjañatakiwa. Monjenakax tama tamaw sarnaqapxirïna ukat misaruw mayachtʼasis sarapxirïna. Chuymapax pä tuqit yatxatañ munañamp phuqt"ata ukat jan amuyt"asis aventura umañ munañampiw uka waynax mä monje ukar arktäna. Uka isimp isthapt"at jaqix iglesia jak"anw sarnaqäna, kawkhantix uka waynampi familiapampix cristianonakjamax yupaychapxirïna. Uka waynajj kawkhantï uka monjejj saraskäna uka thaknam yaqha diosanakar yupaychirinakan templopar puritap amuyasïna, ukajj Serapis sat templo satawa. Diosar yupaychañ utar yupaychañ utar uñtasit mä lanzar uñtataw chuymapar chʼallxtayäna, ukampis yaqha diosanakar yupaychañ utar kayump uchañ amtasax jukʼampiw yatiñ munäna. Kunatsa ukham luräna uk yatiñapänwa.
  
  Uka llampʼu thakin taqpach anchopanjja, uka jachʼa templojj taqpach uñjataw uñstäna. Lunthata monje ukan talonanakapan wali junt"üta, uka waynax ch"iwiparux taqi chuymaw arknaqäna, ukham pachan Diosan jaqipar jak"achasiñ suyt"asa. Chuymapax templo uñjasax wal muspharäna, ukanx awk taykaparux cristian martirionakat parlir ist"äna, jupanakax paganonakax ukanw uñjapxäna, paparusa reyirus ch"axwapxañapataki. Uka waynax wali chʼaxwäwinakan tiempopanwa jakasïna, uka tiemponxa paganismo religionat cristianismo sat yupaychäwir mayjtʼañax uka continente markpachanwa qhan amuyasïna. Alejandría markanx Diosar kutt"ayañax wilaruw tukuwayi ukat jupax axsararakïnwa, ukham ch"aman chimpump jak"achasiñataki, ukax Serapis pagano diosan utapawa.
  
  Yaqha pä monjenakaruw lado callenakan uñjäna, ukampis jupanakax uñchʼukisipkakïnwa. Jupax uka isimp isthapt"at jaqir arktasaw uka jach"a estructuran plano cuadrado fachadapar mantäna, niyaw juparux jan uñjxänti. Uka waynax janiw monje ukham jank"ak sarnaqirïkänti, ukampis ch"amakanx kayunakap arktañ yatïna. Uka nayraqatanjja, mä jachʼa patiow utjäna, ukat uka patjjanjja, jachʼa columnanakan mä jachʼa utaw saytʼatäskäna, ukajj templon taqe kʼajkir uñnaqap uñachtʼayäna. Kunapachatï waynax jan muspharxän ukhaxa, sapakiw qhiparxatap amuyasïna, ukat aka chiqar irpkitu qullan jaqirus janiw thaqxänti.
  
  Ukampis ukhamakipans, kuna fantastico jark"awimp t"aqhisitayna, jark"atanakax churapkaspän uka kusisiñampiw irpata, qhiparäna. Uka arunakax jak"aruw purinïna, ukanx pä paganonakaw jach"a columnanak lurañ tuqir sarasipkäna, jupanakat maynix Serapis sacerdoterakïnwa. Uka waynax jak"achasisinx jupanakar ist"añ qalltäna.
  
  "¡Janiw nayax uka sallqjawirux katuykäti, Salodio! !" - mä tatakura uñtasita jaqixa wali ch"amampiwa jiskht"äna. Amparanakapanjja, mä rollo apthapitänwa, ukat compañeropajj amparap manqhanwa chikat jaqen qorit lurat figurilla aptʼatäskäna. Jupax mä pila papiro amparapampiw katthapïna, kunawsatix patio ch"iqa k"uchunkir mantañ tuqir sarapkäna ukhaxa. Kuntï istʼkäna ukarjamajja, Salodio sat mä jaqen utapänwa.
  
  "Jumax yatisktawa, nayax taqi ch"amajampiw luraskä, imantat yänakas jark"aqañataki, Graciama. Jumajj yatisktawa, nayajj jakañaj aptʼaskäjja" sasaw Salodiojj säna.
  
  "Aka juramentox niyaw cristiano tamanakan yant"atäni sasaw axsarasta, amigo. Jupanakax jiwasan jakawisat sapa mayni qhipharkir jaqinakarux t"unjañatakiw ch"amachasipxani, jupanakan herejía q"umachäwipanx Diosar yupaychañjam disfrazata", sasaw tatakurax chuym ch"allxtataw jach"at arsüna. "Uka laykuw janipuniw jupanakan iyawsäwipar kuttʼkäti. Jaqenakjjar diosar tukusma, jaqenakan diosapar serviskta sasin sisma ukhajja, ¿kuna kʼari chuymanïñas traicionañat sipansa jukʼamp jachʼäspa?"
  
  Taqi uka cristianonakax Taqe Chʼamani Diosan banderapan chʼamanïpjjatap sapjjatapatwa uka waynarojj wal llakisiyäna, ukampis jachʼa markapan oraqepar jan ajjsarir jiskʼachañ ajjsarir ukham jan wali jaqenakan jikjjatatäñap ajjsarasaw lakapat katjjaruñapäna. Salodio markan anqanjja, pä plano qoqanakaw utjäna, ukanjja waynajj qontʼasiñwa ajllïna, ukat chachanakajj manqhar mantapjjäna. Mä chʼamaktʼat lamparaw punku manqhat qhantʼäna, ukampis punku jistʼantatäsajj janiw kuntï lurapkäna uk uñjkänti.
  
  Jupanakan jukʼamp munañap uñjasajj jamasat mantañwa amtäna, ukat kunatsa uka pä jaqenakajj amuktʼapjjäna uk jupa pachpaw uñjañ amtäna, nayrajj kunatï paskäna ukat qhepatkir fantasmas ukhamakïpkaspa ukhama. Ukampis kawkhantï imantaskäna uka cheqatjja, uka waynajj mä jukʼa chʼajjwañ istʼäna ukat jan jikjjatasiñapatakiw uka cheqan congelasïna. Uka monjempi ukat yaqha pä isimp isthaptʼat jaqenakampiw jankʼak jupat jakʼachasipkäna uk uñjasajj wal muspharäna, ukat jankʼakiw uka cuartoruw mantapjjäna. Mä qhawqha minutonakatjja, muspharata waynajj kunjamsa mistunipjjäna uk uñjäna, uniformenakap disfrazañatak uchasipkäna uka marrón telaruw wilajj chʼalljjtäna.
  
  ¡Jupanakajj janiw monjenakäpkiti! ¡Akax Guardia Papal del Papa Copto Teófilo! Sinti ajjsarasaw sarjjäna, ukatwa jukʼamp paganonakar jikjjatañatakejj jan sarapjjañapkama suytʼäna. Jupax kayunakapamp qunt"ataw llamp"u cuarto tuqir t"ijtäna, qunqurt"ataw sarnaqäna, ukhamat jan uñjkaya aka axsarkañ chiqan utjatapa, jan diosanakar yupaychirinakan qullanat uñjatäñapataki. Jan amuyasisaw uka cuartoruw liwxatäna ukat punku jistʼantarakïna, ukhamat khitis mantani uk istʼañapataki.
  
  Uka waynax jan munkasaw pä jiwat jaqir uñjasax arnaqasïna, uka pachpa arunakaw mä qhawqha minutonak nayrax yatiñanak apsuwaykäna uka arunakax amukt"apxäna.
  
  Ukhamajj cheqäskapuniwa. Cristiano guardianakajj iyawsäwipan juchañchapki uka herejenakjamaw wila wartatäpjje, sasaw uka waynajj amuyäna. Uka amuytʼayir qhanañchäwix chuymap pʼakintawayi. Uka sacerdotejj cheqwa säna. Teófilo tatakurampi Diosan luqtirinakapampix jaqinakar ch"amanïñ laykukiw ukham lurapxi, janiw awkipar jach"añchañatakikiti. ¿Janit ukax jupanakarux yaqha diosanakar yupaychir jaqinakjam jan walir tukuyki?
  
  Uka waynax maranïkasax janiw munasiñ yatichäwir luqtapxta sapki uka jaqinakat mistur barbaridad ukampix amuyaskänti. Kunka chʼiyjata uñjasajj wali mulljataw khathattʼasïna ukat mä thujsajj awkipan jiwayat uwijanakat amtayäna, uka qʼapkir qollajj cobret lurat juntʼu qʼapkir qʼapkir qollawa, uka qʼapkir qʼañunakaw amuyunakapan jaqëtap arsuñapatak waytʼäna.
  
  ¿Munasiñampi ukat pampachirinakan Diosapa? ¿Ukhamti papasa iglesiapas jaqi masinakapar munasipxi ukat jucha luririnakarus pampachapxi?, jupax p"iqipanx ch"am tukusïnwa, ukampis juk"amp lup"isax juk"ampiw pampan jiwayat jaqinakat khuyapt"ayasïna. Ukatxa, papiro aptʼatäpkäna uk amtasisax kunjamtï lurirjamäki ukhamarjamaw taqi kuns amuktʼañ qalltäna.
  
  Anqanxa, patio ukanxa, waynaxa juk"ampi juk"ampi ch"axwaña ist"äna, ukhamaraki arknaqirinakaxa jichhaxa jamasata jaytxapxi ukhama. Awisax mayniruw tʼaqhisiñat arnaqasir istʼirïna, ukat walja kutiw acerox acero patxar chʼaxwäna. Uka arumax markaparuw kunas pasäna. Jupajj uk yatïna. Lamar qotan thayapan jiskʼat wararitap amuyasïna, uka thayajj aljiri barconakan chʼaphinakapwa umamp chhaqtayäna, ukajj aka arumajj janiw yaqha arumajj ukhamäkiti sasaw jan wali nayratpach amuyasïna.
  
  Pecho tapanaka ukat armario punkunakap wali colerat jistʼarasajj janiw Salodio chachan utapar apanit uñjkäna uka documentonak jikjjatkänti. Qhepatjja, templon yupaychäwin wali colerat chʼajjwäwipan jukʼamp chʼajjwañ taypinjja, uka waynajj wali qaritätwa qonqortʼasïna. Jiwat paganonak jakʼanjja, kunatï cheqäki ukat iyawsäwipar aljantatätap laykojj wal jachäna.
  
  "¡Janiw jukʼamp cristianöñ munkti!" - sasaw jach"at arsüna, janiw jichhax jikxatapxañap ajjsarkänti. "¡Diosar yupaychir jaqëjjayätwa ukat nayra saräwinakar arjjatä! !" - sasaw jachäna. "¡Arxatirimar tukuyapxita, Serapis!"
  
  Armas ukanakan thuqtʼasitapa ukat jiwayatäpkäna ukanakan arnaqasitapajj wali jachʼänwa, ukatwa arnaqasitapajj yaqha jiwayañ istʼasirïkaspas ukham amuyasispa. Wali colerat arnaqasiñanakaw jukʼamp tʼunjir kunas pasäna sasaw yatiyäna, ukat ventanaruw tʼijtäna, ukhamatwa pata jachʼa templon tʼaqapan columnanakap mayat mayat tʼunjatäskir uñjäna. Ukampis chiqpach jan waltʼäwix kawkhantï jupax jakaskäna uka pachpa edificiotwa jutäna. Ventanat uñchʼukiskäna ukhajja, wali juntʼüñaw ajanupar purtʼäna. Jachʼa qoqanakjam jachʼa nina lawranakaw edificionakar chʼalljjtayasïna, estatuanakajj jachʼa jaqenakan kayunakapjam istʼasir jachʼa chʼakhanakampiw jaquqanïna.
  
  Uka axsarat waynax wali mulljataw ukat jachtʼasisaw mä jankʼak mistuñ thaqhäna, ukampis Salodio chachan jan jakkir jiwat cuerpop patxaruw jaltawayxäna, ukat kayupax uka jaqin amparaparuw katjatäna ukat wali chʼamampiw pampar jaquntatäna. Uka chʼaxwäwit waliptasaxa, uka waynax thaqhaskäna uka armario manqhan mä panel uñjäna. Ukajj mä lawat lurat panelänwa, ukajj hormigón pisoruw imantatäna. Wali chʼamampiw lawat lurat armariot maysar jaqontäna ukat tapap apthapïna. Uka manqhanjja, nayra rollonakampi ukat mapanakampi mä pila jikjjatäna, ukanak thaqhaskäna.
  
  Jiwataruw uñchʼukïna, jupajj cheqa thakinwa uñachtʼayi sasaw amuyäna, cheqpachansa ukat ajay toqensa. "Jumaruw yuspärta, Salodio. Jiwañamax janiw inamayakïkaniti" sasaw jachaqtʼasïna, ukat rollonak pechopar katthapisinxa. Jiskʼa janchipampiw yänakapjam apnaqasajj templon manqhankir uma tubonakat maynïr pasäna, uka tubojj thaya thaytʼanjam saraskäna ukat jan amuyasisaw qhespiwayjjäna.
  
  
  1 t"aqa
  
  
  Bernax jupa patxan jach"a ch"uxña uraqiruw uñch"ukiskäna, ukax wiñayatakis ch"allxtatäkaspas ukhamänwa, mä ch"iyar marrón chimpumpikiw p"akjatäna, kawkhantix pampa pampax horizonte ukar chimpuntäna. Cigarropakiw thayajj thaytʼanitap uñachtʼayäna, inti jalsu toqeruw chʼamaktʼat janqʼo chhullunkhap thaytʼayäna, ukat acero chʼiyar nayranakapajj perímetro ukar peinaskäna ukhajja. Jupajj qaritäjjänwa, ukampis janiw uñachtʼayañ ajjsarkänti. Ukham jan amuytʼasir arunakajj autoridadaparuw aynachtʼayaspa. Campamentonkir kimsa capitananakat maynïrjamaxa, thaya, jan tukuskir qhuru kankaña ukat jan jaqirjam jan ikiñ yatiñap utjaskakiñapänwa.
  
  Bern ukham chachanakakiw uñisirinakarux khathatiyapxaspäna ukat unidadapan sutip jaktayapxaspäna, uka chiqan jakirinakan ch"amakt"at jiskht"awinakapampi ukhamarak jach"a quta thiyankir jaqinakan amukt"at tonanakapampi. Chuymapax jisk"a ñik"ut khuchhurata, p"iqipax ch"iyar gris ch"uxña ch"uqi manqhan uñjasïna, janiw thayax ch"allxtayatäkänti. Laka ch"uqt"ata, cigarro rollt"atapax mä juk"a pachatakix naranja color ukhamaw phallawayi, janïr jan formani veneno manq"antasa ukat balconan barandilla patxar chhuxriñchjasa. Kawkhantï saytʼatäskäna uka barricada manqhanjja, walja patak metronak mä jachʼa gota qollu kayukamaw saraqanïna.
  
  Ukax mä suma uñjañänwa purinir invitadonakataki, suma katuqt"añataki ukat yaqhanakataki. Bernax ch"iyar ukat ch"iyar bigote ukat barba ukanakan amparanakapamp t"ijtäna, walja kutiw amparamp luqxatäna, suma q"uma ukat jan kuna laq"u qhiphar puriñkama. Jupajj janiw uniforme munaskänti -janiw maynis munaskänti- ukampis wali chʼamampi cheqañchapjjatapajj kunjamsa sarnaqapjjerïna ukat kunjamsa yatichasipjjäna uk uñachtʼayäna. Jaqinakapax wali regimentados ukhamarak sapa mayniw kunayman tuqinakan perfección ukar yatichatäpxäna, jupanakan miembronakapax taqi kunat mä juk"a yatiñat ukat jilpachan especializados ukanakat dependeriwa. Sapaki jakasipjjatapa ukat wali ayuno lurapjjatapajja, janiw monjenakan sum sarnaqapjjatapa jan ukajj qʼoma sarnaqapjjatapa sañ munkänti.
  
  Chiqansa, Berna markankirinakax mä tama qhuru qhuru walja étnico jaqinakawa, jupanakax taqi kunatix jilpach sallqa jaqinakan lurapki ukx gustänwa, ukampis jupanakax kusist"añanakap apnaqañ yatiqapxäna. Sapa maynix lurawip ukhamarak taqi misiones ukanakap wali ch"amampiw phuqhapxäna, Bern ukat pä masinakapax paquparux kunjamtï anunakäpkän ukhamarjamaw jaysapxäna.
  
  Ukhamatwa jupanakarux wali suma imt"äwi churapxäna, pallapallanakan markan kamachinakaparjam phuqhapxatapa ukat kunatï vallepan umbral ukar jan suma amtampi pasañ atina jan ukax kuna qullqis jan ukax aychas ukanakas utjañapatak jan axsaras qʼañuchatäpkäna ukanak qʼañuchapxäna. Ukampis Bern chachan pʼeqtʼat sapa chachajj wali yatiñani ukat yatjjatatänwa. Sarnaqäw yatxatirinaka, pistola luririnaka, qullañ tuqit yatxatirinaka, arqueólogos ukat lingüistas ukanakax jaqi jiwayirinakampi, matemáticos ukat abogadonakampiw amparat amparat sarnaqapxäna.
  
  Byrne chachajj 44 maranïjjänwa, nayra tiemponjja, oraqpachan lunthatanakajj envidiasipjjänwa.
  
  Nayrir unidad de Berlín de la Nuevo Spetsnaz (GRU Secreto) ukankirïnwa, Bern jupax walja ch"am tukuñ amuyun anatäwinakanw sarnaqäna, jan chuymani ukhamarak régimen de entrenamiento físico ukar uñtasita, kunawsatix alemán jaqix fuerzas especiales rusas ukan irnaqkän uka maranakanxa. Jupan ch"iwipankxatapatxa, juk"at juk"atw jank"ak comandantepax jamasat misiones de orden alemán secreto ukar uñt"ayäna. Bern jupax aka jamasat tama aristocracia alemana ukat magnate mundial ukanakatakix wali askinjam agente ukhamaw tukuwayi, jan wali amtanakampi, qhipharux mä misión de nivel de entrada ukaruw churapxäna, ukampirus jupax phisqhïr nivelan miembro ukhamäñapatakiw churapxäna, ukax wali askiwa.
  
  Kunawsatix consejo británico ukankir mä jaqin jisk"a wawap secuestrañapa ukat awk taykapax organizacionan kamachinakapar jan phuqhapkani ukhax wawar jiwayañapa, ukax qhanstawayxäna ukhax Bern jupax mä tama ch"aman ukat axt"asir wila masinakaruw luqtatap amuyasïna, ukat janiw munkänti. Ukampis utar kutt"asax warmipar violata ukat jiwayata ukat wawapar chhaqhat jikxatasax kunayman tuqitw Orden del Sol Negro ukar t"unjañ arsuwayi. Jupax suma autoridadanïnwa, miembronakax kunayman agencias gubernamentales ukan irnaqapxäna, ukat tentáculos ukanakax Europa oriental uksan carcelanakar ukhamarak estudios de Hollywood ukanakar jayaruw puri, bancos imperiales ukat inmuebles ukanakar Emiratos Árabes Unidos ukat Singapur uksar puriñkama.
  
  Chiqansa, Berna markax mä juk"a pachatx jupanakarux saxra, ch"amaka ukham uñt"äna; taqi kunatix jan uñjkaya, ukampis taqi chiqan utjki ukanaka.
  
  Mä kutkatasiñ irptasax pachpa amuyun operativos ukat payïr nivel ukankirinakan jach"a ch"amapampi, Bern ukat masinakapax uka orden jaytxapxäna ukat sapa mayni subordinados ukat miembros del Inti Ch"iyara jach"a consejo ukar t"unjañ amtapxäna .
  
  Ukhamaw Brigada Renegada ukax yuritayna, jupanakax kutkatasirinakax Orden del Sol Negro ukan juk"amp suma uñisiñanakapat juchanipxänwa, uka uñisirikiw wali axsarañjama, ukat Orden taypinx iwxt"atäñapawa.
  
  Jichhax Brigada Renegado ukax sapa kutiw ukankatap uñt"ayapxäna, Ch"iyara Inti ukar amtayañataki, jupanakax mä axsarkañ ch"aman uñisirinïpxiwa, janis tecnología de la información ukat qullqi tuqit akapachanx Capítulo ukham ch"amanïkchixa, jan ukasti capacidades tácticas ukanakanx juk"amp jach"awa.ukat inteligencia. Qhip qhipa yatiñanakax gobiernonakar saphitpach chhaqtayañataki ukat t"unjañataki yatiñanakänwa, jan tukuskir qamir yänakampi ukat yänakampi yanapt"ayasisa.
  
  Berna markax mä arco manqhan sarnaqäna, ukax bunker ukham piso ukan pä pisos ukan jach"a jakañ utanakat alayaruw sarnaqäna, pä jach"a ch"iyara, hierrot lurat punkunakat pasasa, uka punkunakax uka uywan purakapar juchañchatäpkän ukanakaruw katuqäna, ukanx Ch"iyara Intin wawanakaparux yaqhachasiñampiw jiwayapxäna . Ukat ukhamäpansa, patak pieza ukan irnaqaskäna, ukat janiw kuns yatkti sasaw säna. Burn jupax nayratpachaw kunjams chiqa chuymanïpxatap uñacht"ayatapax janipuniw kuns jikxatkänti, ukampirus jupanakax mä organizacionan askipatakiw sacrificio lurañax obligatjam amuyasipxäna, uka organizacionax jupanakarux correampiw chint"atayna ukat sapa kutiw uñacht"ayatayna, uka tamax ch"amanchawiparux janiw sasaw uñacht"ayatayna luqtata. ¿Kunatakis?
  
  Ukhamächi ukhajja, uka esclavonakan psicología toqetjja, kunjamsa mä jan uñjkañ chʼamajj jan wali amtanïtap uñachtʼayäna, ukat patak waranq normal, suma jaqenakarojj walja uniformeni lata soldadonakar tukuyañwa atipjäna, jupanakajj nazis ukanakatakiw sartapjjäna. Kunas "Ch"iyara Inti" tuqitx pachpa axsarañamp ch"amanchataw irnaqäna, ukax Hitleran kamachiparjamax suma jaqinakarux jakkir wawanakar phichhantañatakiw irpxaruwayäna, ukat wawanakar gas ukan q"añunakap ch"amakt"ayañ uñjapxañapataki, taykanakapatak arnaqasipkäna ukhaxa. Sapa kuti maynir tʼunjkäna ukhajja, samarañaw jikjjatasïna; janiw yaqha uñisirin uñjatapat samarañ laykux sinti jachʼäkiti, jan ukasti janiw jupanakjam jaqïkänti.
  
  
  2 t"aqa
  
  
  Ninax hodgepodge ukan ch"amakt"äna. Sam jupax janiw kuns kamachkänti, akatjamat ch"amanchatapata ukhamarak muspharkañ uñnaqap uñjasa, ukat mä jisk"a uñkatasiñampiw juparux taripäna, ukax jank"akiw normalar kutt"ayäna.
  
  "Perdón, Nina" sasaw kusistʼañap imantañ inamaya chʼamachasïna, "ukampis uka sopajj juntʼütawa sasakiw sistamjja, ukat mä cucharampiw ukar chʼalltʼasin sarasma. ¿Kunas pasani sasin amuyta?"
  
  Ninan lakapax jank"akiw mallt"at sopa q"añuchatapat ch"amakt"äna, ukampis juramento luraskakïnwa.
  
  "¿Kunjamsa manqʼat awtjatätxa uk amtayañax wakisispati?" -sasawa jachaqt"asïna.
  
  "Jïsa, tunka pusini kutis juk"ampi" sasaw chuym ust"ayir wayn tawaqut säna, ukat Katya Strenkova kullakax cocinan juykhuptayir bombilla manqhanx cucharax amparapamp wali ch"amampiw ch"allxtayäna. Ukajj mohompi nayra telampiw thujsäna, ukampis kunatsa Nina kullakajj wali sumaw jikjjatasïna, yaqha jakäwipat utapäkaspas ukhama. Rusia markan verano ukan ch"amanchata laq"unakakiw zona de confort ukanx llakisiyäna, ukampis jan ukhamäkaspa ukhax rusa familianakan wali munasiñampiw katuqt"asipxäna ukat qhuru eficiencia ukanakamp kusisipxäna.
  
  Pä uruw pasawayxi Nina, Sam ukat Alexander jupanakax trenat continente uksa chiqar makhatapxäna ukat qhipharux Novosibirsk uksaruw puripxäna, ukatw Alexander jupax taqiniruw mä alquilat autot sarañapatak churäna, uka autox janiw thakhinjam sarañjamäkiti, ukax Strenkov jupan granjaparuw Argut jawir thiyan puriyatayna , norte de Mongolia ukat Rusia markanakan fronterapa.
  
  Niyakejjay Perdue chachajj Bélgica markan empresapat mistjjchïnjja, jichhajj Sam ukat Nina sat chachajj Alejandro chachan experienciapa ukat jan jitheqtas sarnaqatapat khuyaptʼayatäpjjänwa, jupajj qhepa maranakan jan confiykañ jaqenakat sipansa jukʼamp confiykañänwa. Perdue-x Renata de la Orden del Sol Negro-n katuntat chhaqhat arumax Ninax Sam-arux nanite coctel-ap churäna, kunjamtix Perdue-x churkän ukhama, ukhamat panpachanir Ch"iyar Intin taqi kun uñjir nayrapat qhispiyañataki. Kunjamtï jupax suykäna ukhamarjamaxa, ukax kunjamtï jupax qhanstaykäna ukhamarjamaw uñachtʼayäna, Dave Perdue chachan qamirïñat sipansa, Sam Cleave chachan munasiñap ajllitap amuytʼasa. Sarxatapatxa, chuymapan arsutapax janis jupankchïnsa, janiw jaytañat jayarstʼkiti sasaw säna. Ukampis mä millonario playboy ukan thakhinakapax ukhamänwa, ukat jupax juparux jach"añchañapawa - jupax munasiñapanx jan sinti khuyapt"ayasiriwa, kunjamatix aventuranakapan ukhama.
  
  Jichhax Rusia markanx juk"ampiw jikxatasipxi, kunapachatix jutir saräwip amtapkän ukhax complejo renegado ukar mantañataki, kawkhantix Black Sun ukan ch"axwirinakapax ch"amanchatäpkän uka pachana. Akax mä jach"a jan walt"awi ukhamarak qarjañ lurawiw sañ muni, kunatix jupanakax janiw trumpeta ukax utjxänti - jutïrin Renata de la Inti Ch"iyara jaqunukutaw. Ukampis ukhamakipansa, Alejandro, Sam ukat Nina jupanakax yatipxänwa, uka kamachix jan sintt"asis jupanakar jikxatañataki ukat jiwayañataki arknaqatapatxa, yaqha markat sarxirinakan clan ukakiw imantasipxäna.
  
  Rebelde p"iqinchirirux janiw Orden Renata ukan uñch"ukipkti sasin amuyt"ayañ atipkchïnxa, janiw kuntix Brigada Renegada ukan amtapkän ukx amuyapkänti, ukax uñacht"ayañataki. Ukajj jupa pachpaw wali ajjsarkañ amuytʼäna.
  
  Mönkh Saridag sat cheqan fortalezap uñjir jaqenakajja, Sayan qollunakan jukʼamp jachʼa qollunakapawa, jupanakajj janiw sawkasiñatakjamäpkänti. Sam ukat Nina jupanakax wali uñt"atäpxänwa, kunjamtix jupanakax Brujas markan Black Sun ukan sede central ukan carcelan jist"antatäpkän ukjax pä semanas janïr tukuykipanw yatipxäna. Wali machaq amuyunakapanx kunjams Renatax Sam jan ukax Nina ukarux mä destino misión ukar khitañapa, Brigada Renegado ukar mantañataki ukat Longinus ukar lunthatañataki, mä arma uka tuqitx janiw waljax yatiyatäkänti. Jichhakamax janiw amuyapkiti Longinus ukan misión satäkis ukax mä misión legítima ukhamäpachati jan ukax Renatan jan wali apetito ukar satisfacer mä trampa ukhama, kunatix jupar jan walt"ayat jaqinakarux pusi ukat ch"uqi anatäwinakar khitatayna, ukhamat jiwatapax juk"amp kusiskañ ukhamarak sofisticado ukhamañapataki jupan kusist"añapataki.
  
  Alejandrox sapakiw mä campaña de reconocimiento ukar saräna, kuna kasta seguridad Brigada Renegado ukax territoriopan churaspa uk uñjañataki. Técnico yatiñanakapampix ukhamarak sobrevivencia ukan yatiqatapampix janiw renegados ukanakamp chikachasiñapäkänti, ukampis jupax pä masinakapampix janiw wiñayatak Katya granja ukan p"iyanakap ch"uqt"añjamäkänti. Qhepatjja, mä tama kutkatasirinakampiw jikisipjjañapäna, jan ukhamäkaspa ukhajja, janipuniw nayra jakäwipar kuttʼjjapkaspänti.
  
  Sapak sarañax jukʼamp askïspawa sasaw Nina ukat Sam sat chachar säna. Kunjamakitix Orden ukax kimsaniru wali arknaqaspa ukhax chiqpachans janiw mä sapa yapuchirin amparap thaqhapkaspati, mä LDV (vehículo ligero) jawq"jata, Mongolia pampanakan jan ukax mä jawir rusa uksan. Ukatjja, amparap qhepäjjat uñtataw markapar uñtʼäna, ukatwa jankʼak sarañatakisa ukat uka aru jukʼamp sum yatjjatañatakis yanaptʼäna. Mä irnaqir masiparux funcionarionakampi jiskt"asipxaspa ukhaxa, aru jan yatipxatapax uka amtarux walpun jark"aspa, jan ukax katuntatäspa jan ukax balamp jiwayatäspa ukhaxa.
  
  Jupax mä ch"usa jisk"a grava thakhinjam sarawayxäna, ukax qullu pataruw k"uchirt"äna, uka qullux frontera ukar uñt"ayäna ukat amukiw Mongolia markan suma uñnaqt"anïtap yatiyarakïna. Uka jisk"a autox mä jawq"jat nayra ch"uxña ch"uxña yänïnwa, ukax sapa ruedanakan sarnaqatapatw chhuxriñchjasïna, ukat retrovisor ukan rosariox mä qullan péndulo ukham liwxatasïna. Munat Katya kullakax saratapatakiw Alejandrox cabinan amukt"atapanx tablón de instrumentos ukan perlas ukanakan colerasiñap aguantawayi, jan ukhamäkaspa ukhax espejot reliquia ukx ch"iyjasaw ventanapat jaquntaspa. Ukatjja, uka cheqajj wali armatäjjänwa. Ukatakix janiw kuna qhispiñas utjkaspati rosario ukanxa.
  
  Jiskʼa thayajj jistʼarat ventanatwa thaytʼanïna, ukat nayra amparapan ñikʼutapajj thayat nakhantañ qalltäna. Jupax juramento luräna, uka ch"iyjat manijax janiw vidrio apsuñjamäkänti, ukhamat kuna ch"usa pampan thaya samañapat kuna chuymacht"äwi churañataki. Jupan manqhanx mä jisk"a aruw tuqinuqäna, jan yuspärasirïtapata, kunatix Bélgica markanx chuyma ch"allxtayir jan walt"äwinakaw utjawayi, kawkhantix munat Axelle-pax jiwayatäna ukat jupax pachpa destino-t mä juk"a qhispiwayi.
  
  Nayraqatax frontera ukankir poste uñjäna, kawkhantix, wali askiwa, Katya chachax irnaqäna. Alejandrojj jankʼakiw uka rosario uñkatasïna, uka rosariojj khathattʼir auton tablón de instrumentos ukan qellqatänwa, ukat jupanakas uka kusiskañ bendicionat amtayapjjatap yatïna.
  
  "Jïsa! Jïsa! Yattwa. "Yattwa, maldición" sasaw jach"at arsüna, ukat uka liwxataskir yär uñkatasa.
  
  Fronterankir postejj janiw kunas jukʼampïkänti, jan ukasti yaqha jan wali jiskʼa edificiokïskänwa, nayra alambre de púas sat jachʼa jachʼa tukuñamp muyuntatänwa ukat jachʼa pistolanak aptʼat chachanakaw patrullasipkäna, ukat mä jukʼa lurañanak suyapkäna. Jupanakax q"añuw akawjan ukat ukjan sarnaqapxäna, yaqhipanakax amigonakapatakiw cigarro nakhantayapxäna, yaqhipanakax uka jan uñt"at turistaruw jiskt"apxäna, jupax pasañ yant"äna.
  
  Alexander jupax jupanak taypinx Sergei Strenkov juparuw uñjäna, jupax mä jach"a australiano warmimpiw foto apsutäna, jupax ruso arun "fuck you" sañ yatiqañapatakiw ch"amanchasïna. Sergei chachajj wali yupaychir jaqïnwa, ukhamarakiw Katya sat sallqa pusinipas ukham lurarakïna, ukampis uka señoraruw kusisiyäna, ukat uka lantix "María" sañwa yatichäna, ukat uka arunakxa chiqpachapuniw mayïna sasaw amuytʼayäna. Alejandrojj larusiñapänwa ukat pʼeqep chʼoqtʼasiñapänwa, kunattejj guardiamp parltʼañ suytʼasajj parltʼasiñ istʼäna.
  
  "¡Ay suyt"am, Dima! ¡Aka mayniruw apä!" Sergei jilatajj irnaqir masiparuw arnaqasïna.
  
  "Alexander, arumaw jutañama" sasaw samañapan arsüna, amigopan documentonakap mayiskaspas ukhama. Alejandrox documentonakap churasax akham sasaw jaysäna: "Nayax ukham lurasmati, ukampis jumax uka nayraw tukuyta, ukat janiw khitirus atiniskti jan ukasti jumat sipansa, kuntï aka valle mayni chiqan lurañ munkta uk yatiñataki, ¿yatitati?"
  
  Sergei jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. Jupax thixni bigote ukat ch"iyar cejas ch"uxña ch"ankhanakanïnwa, ukax uniformepanx juk"amp axsarañjamaw uñnaqäna. Sibiryak, Sergei ukat Katya jupanakax wawatpach Alejandro loco ukan amigonakapäpxänwa ukat walja arumanakax carcelan jist"antatäpxänwa, jan amuyt"asir amuyunakapat. Ukhampachasa, uka janchini, chʼamani waynax khitinakarutï sum sarnaqañ munkäna ukat jan kuna jan waltʼäwin jakasiñ thaqhapkäna ukanakatakix mä jan waltʼäwipunïnwa, ukat uka pä wayn tawaqunakax jankʼakiw Alejandrox jan kamachirjam sarnaqatapat jupamp chiktʼatäñ iyaw sasipkakispa ukhaxa, jankʼakiw jachʼa jan waltʼäwinakar puriyapxañapäna, aventuras gay ukanaka.
  
  Ukampis Alejandrojj Guerra del Golfo sat chʼajjwäwin Gran Bretaña markankir mä unidadan navegadorjam irnaqtʼir sarjjäna uka qhepatsa uka kimsanijj amigonakapäsipkakïnwa. Scout ukhamarak sobrevivencia tuqit yatxatat maranakax jank"akiw filanak taypin jilxattañapatak yanapt"awayi, independiente contratista ukar tukuñkama, jupax jank"akiw taqi uka organizacionanakan respeto katuqawayi, jupar contratapki ukanaka. Ukañkamax Katya ukat Sergei jupanakax yatiqañ jakäwipanx sapa kutiw nayrar sartasipkäna, ukampis qullqi jan utjatapata ukhamarak Moscú ukat Minsk uksanx política tuqit jan walt"awinakax panpachaniw Siberia markar kutt"apxañapatak wayt"awayi, ukanx wasitatw jikisipxäna, niya tunka maraw juk"amp wakiskir saräwinakar sarxapxatayna kuna jan waltʼäwinakatï janipuniw paskänti.
  
  janïr aljañkamax uka granja ukar reclamañatak kutt"añapänwa estado ukankirinakaxa. Sergei jilatajj jupamp chikaw sarjjäna, ukat panpachaniw ukan qamasipjjäna. Pä mara qhipatxa, Alejandro Inestable jaqichasïwipar jawillt"atax kimsanix wasitat uñt"asipxäna, walja botellas de luna ukan aventuranakapat arsusipxäna, uka sallqa urunak amtasiñapkama, jupanakax jakapkaspa ukhama.
  
  Katya ukat Sergei jupanakax pampan jakawip wali kusiskañ jikxatapxäna ukat qhiparux iglesiar sarir markachirinakaruw tukupxäna, ukampirus sallqa amigopax jan walt"äwin jakañ ajlliwayi ukat sapa kutiw paisajes ukanakax mayjt"awayi. Jichhax jupar ukat pä escocés amigonakapar imantapxañapatakiw yanapt"aparux jawsäna, jupax kunayman jan walt"awinak askichañkama, chiqans janiw kuna jan walt"äwins jupax, Sam ukat Nina chiqpachan jikxatasipxäna. Suma chuymani ukat suma compañía utjatapat kusisitapuniw Strenkov familiajj kimsa amigonakapar mä jukʼa tiempo jupanakamp qheparapjjañapatak invittʼapjjäna.
  
  Jichhajj kuntï jutäna uk lurañ horasäjjänwa, ukat Alejandrojj wawatpach amigonakapar akham sänwa:
  
  "Chʼiqa punkut mantam; uka chiqankirinakax t"unjasipxi. Uka candadojj falso satawa, Alex. Uka cadena jaquntañakiw wakisi ukat uñjäta. Ukat jawir thiyankir utar sarañamawa, ukanwa..." janiw kunas juk"amp uñacht"aykänti, "niya phisqa kilómetros ukch"a jayankakiwa. Ukanx mä carrier ukaw utji, Costa. Juparux mä juk"a machjayir umañanak jan ukax kunanaktï uka matraz ukan utjki ukanak churañamawa. Jupax juchararjamaw soborno churañax facilakiwa", Sergei jupax larusitaynawa, "ukat kawkhantix sarañax wakiski ukaruw irpapxätam".
  
  Sergei chachajj amparapampiw bolsillopar manqhar chʼoqtʼasïna.
  
  "Ay, uk uñjtwa" sasaw Alejandrox sawkasïna, amigoparux k"umara q"illu ñik"utampi ukat llamp"u chuyman larusisaw p"inqachäna.
  
  "Janiwa, jumax mä idiota ukhamätawa. Aka chiqanxa" sasaw Sergei chachax Alejandrorux p"akjat rosario churäna.
  
  Alejandrojj akham sasaw jachʼat säna: "Ay, Jesus, janiw maynis jupanakat maynïkiti" sasa. Sergei chachajj Diosar jiskʼachatapat wali chʼama uñnaqap uñjäna ukat perdón mayisiñampiw amparap aytäna.
  
  "Akax espejot uñstki ukat sipansa mayjawa. Uñjapxam, akax campamentonkir mä guardiaruw churapxäta ukat jupax mä capitanaruw irpapxätam, ¿walikïskiti?" Sergei jilatajj akham sasaw qhanañchäna.
  
  "¿Kunatsa uka pʼakjata rosario?" -sasawa Alejandrox q"al muspharata uñnaqäna.
  
  "Akax mä apóstata jaqin chimpupawa. Brigada renegado ukax ukampiw maynit maynikam uñt"ayasiñatakix apnaqapxi", sasaw amigopax jan amuyt"asis jaysäna.
  
  "Suyt"am, ¿kunjamas jumax...?"
  
  "Janiw kunas paskiti, amigo. Nayax ukhamarakiw pallapallanakäyäta, ¿yatitati? "Janiw nayax idiota ukhamäkti" sasaw Sergei jupax jisk"at arsüna.
  
  "Janipuniw ukham sañ munkti, ukampis ¿kunjamarak khitinakarus uñjañ munapkta uk yattasti?" - Alejandrox jiskt"asitaynawa. Jupax Sergei chachax Inti Ch"iyara ch"iyar arañan yaqha kayukïpachati ukat jupar atinisiñjamati sasaw jiskt"asïna. Ukatxa, Sam ukat Nina, jan suyt"asaw, manor ukankapxatapat lup"ïna.
  
  "Ist"apxam, jumax pä jan uñt"at jaqinakampiw utajan uñacht"ayasma, jupanakax niyas janiw kunas jupanakan utjkiti: janiw qullqix utjkiti, janiw isinak utjkiti, janiw falso documentos ukanakas utjkiti... Ukat jumax amuyta janiw mä refugiado uñjkti kunapachatix mä refugiado uñjkta ukhaxa? Ukhamarus jupanakax jumamp chikäpxiwa. Ukat janiw jan kuna jan waltʼäwin uñjasir jaqinakamp chikachasktati. Jichhax sarantaskakiwa. Ukat janïr chika arumkamaw granjapar kuttʼañ yantʼañama", sasaw Sergei chachajj säna. Jupajj ruedanakan basura montón ukan tejaparuw chʼalljjtäna ukat punkunkir guardiaruw sillpʼäna.
  
  Alejandrojj yuspärasaw pʼeqep chʼoqtʼasïna, autojj punkut saraskäna ukhajja, rosariop chhuxriñchjasïna.
  
  
  3 t"aqa
  
  
  Perdue chachan lentes ukanakapajj nayraqatapan circuito electrónico uñachtʼayäna, ukajj kawkhantï qontʼatäkäna uka chʼamakan qhantʼäna. Ukajj amukiw utjäna, akapachankir cheqapanjja, arumanakaw jiwatäjjäna. Jupax Reichtishusis ukarux walpun munasïna, Edimburgo ukat jan llakisiñ urunak mansión ukan sarnaqatapatx walpun munasïna, invitadonakaru ukat clientes ukanakaruw inventos ukat jan uñt"at genio ukanakamp muspharayäna. Uka attención ukax wali jan juchani, wali inakiw nayratpach uñt"at ukat q"añu muspharkañ fortunap uñjasa, ukampis jupax janiw uk uñjkänti. Uka pachanx janïr Deep Sea One ukan qhanancht"awinakapampix ukat Parashant wasaran negocios ukan jan wali ajllitanakapamp manqhankir mierda ukar mantkasaxa, jakäwix mä aventura interesante ukat mä estafa romántico ukhamaw sarantawayi.
  
  Jichhajj qamir kankañapajj jukʼakiw jakäwipar yanaptʼäna, ukat mayninakan jan waltʼäwipat llakisiñajj amparaparuw purtʼasïna. Chʼamachaskchïnsa, taqe kun mayachtʼatäñajj niyas jan chʼamäjjatap amuyasïna. Nina, munat masipa, jichhak chhaqhat nayrir munatapa khitirutix jupax taqpach kutt"ayañ amtäna, Asia uksanx kawkhans jupax munat jaqimp chikaw jikxatasïna. Sam, Nina munasiñapat ch"axwiripa ukat (janiw uñt"ayañäniti) jichhakiw ukham atipt"asiwinakan atipt"iri, Perdue-r ch"amanchawinakapan yanapt"añatakix utjapunirïnwa - jan chiqapar uñjatäkchisa.
  
  Jupan pachpa jan walt"awipax jan walt"ayataw uñjasiwayi, jan kuna jan walt"awis utjkchispas, juk"ampirus jichhax mä juk"a pachatakix Black Sun irptañ jaytawayi. Consejo irpirinak uñjir consejox jupar uñjpachänwa ukat kunatsa uka pachanx filanakaparux manti, ukat ukax Perdue-rux wali axsarañar puriyatayna - ukat jupax janiw kunakipans axsarañjam jaqïkänti. Taqi kunatix luraspän ukax p"iqip jisk"achañakiw wakisïna, Nina jupamp chikt"atäñ mä amtar puriñkama, ukat jan kuna jan walt"äwin uñjasiñapataki, consejox kuns luraspa ukhax kuns lurañapa uk amuyt"añkama.
  
  Pʼeqepajj mä qhawqha minutonak nayrajj nayrat walja wila mistutapat wal thuqtʼaskäna, ukampis jichhajj janiw saytʼirjamäjjänti. Ukanjja, sintipuniw jan waltʼayasïna.
  
  Walja kutiw Dave Perdue chachajj pantalla holográficapan uka aparatojj mayjtʼayäna, ukampis kuna jan waltʼäwis utjäna, ukanakjja janiw uñjkänti. Ukat llätunk horanak jan jarkʼat ikiñat jichhak sartaskäna ukhasa, janiw nayrjamax wali sum amuytʼaskänti. Jupax nayratpach p"iqi usump usuntatänwa kunapachatix sartaskäna ukhaxa, ukampis janiw muspharkañakkänti kunatix niya taqpach botella Johnnie Walker wila umañ qalltäna, sapakiw chimenea nayraqatan qunt"atäskäna.
  
  -¡Alaxpacha layku! Perduex amukiw arnaqasïna, ukhamat jan khiti jaqi masinakapar sartayañataki, ukat amparanakapamp mesa patxaruw ch"allt"asïna. Jupatakix thaya chhaqhayañax taqpach jan walipunïnwa, juk"ampirus mä jisk"a lurawimp mä circuito electrónico simple ukhama, ukanakx tunka pusini maraniw nayratpach yatxatawayxäna. Llakit sarnaqatapa ukat jan paciencianïtapax qhipa urunakanïnwa, ukat Ninar Sam-amp jaytañax taqi kunat sipansa juparuw puriwayi sasaw iyaw sañap yatïna.
  
  Normalmente qullqipampi encantopampix jasakiw kuna presa apt"asirïna, ukat taqi ukanakxat sipansa, pä marat jilaw Nina sat tawaqurux uñjäna, ukampis janiw kunäkisa sasaw amuyäna ukat jan llakisisax jakaskatap yatiyañatakiw radarat chhaqtawayxäna. Jupax uka sarnaqawiruw yatintatayna, ukatx jilpach jaqinakax excentricidad ukan chikanchataw katuqapxäna, ukampis jichhax ukax nayrïr jach"a ch"axwawiw jupanakan sarnaqawiparux yatïna. Uñnaqapax juk"ampiw chuym ch"allxtayäna, jilpachax kunatix uka pachax yatïnawa, jupax amuyuparjamaw ch"amakan uñjäna ukat ukjatx, mä jiwayir ch"axwawimpiw, jichhakamax ch"aman "Ch"iyara Inti" ukamp juk"amp axsarañjam uñch"ukiñarux jaquntäna.
  
  Perdue chachajj lentes apsusaw jupa jakʼankir jiskʼa taburete de bar ukar uchäna. Mä juk"a nayranakap jist"arasaw nayrapan puentep mä juk"a ch"allxtayäna ukat jach"a amparapampiw ch"allxtayäna ukat jan amuyt"asir amuyunakap q"umachañ yant"äna ukat p"iqip modo técnico ukar kutt"ayañ yant"äna. Arumax llamp"upunïnwa, ukampis thayax jiwat quqanakarux ventanaruw jaquntäna ukat mä pusi manqhar mantañ yant"irjamaw ch"iyjapxäna. Perdue chachajj wiñayatak jakaskäna uka jiskʼa bungalow anqanjja, jutïr saräwip amtañkamaw arumanakajj kunas utjäna.
  
  Uka thayampi quqa ramanakar jan jaytjasis llamktʼatapa ukat mä llave master ukamp jan ukax ventanan bujía ukamp chʼalltʼatapat yaqhachañax chʼamakïnwa. Perdue kullakajj istʼañatakiw saytʼasïna. Normalmente jupax janiw intuición ukan jaqïkänti, ukampis jichhax, jupan instinto naciente ukar ist"asax, jach"a acrimonio ukar saykatawayi.
  
  Jupax uñch"ukiñat sipans juk"amp sum yatïna, ukatwa mä aparato apnaqäna, ukax wali jan yant"ataw jikxatasïna, janïr Edimburgo markan jach"a utapat ch"amakan imt"at jaltxañapataki. Ukajj mä kasta vidriot luratänwa, jan kuns yatipkäna ukanakan luratanakap sum yatjjatañatakejj jaya cheqanak qʼomachañat sipansa, kunayman amtanakatakiw wasitat luratäna. Ukanx mä función infrarroja ukaw utjäna, ukax mä wila haz láser ukamp phuqt"ata, ukax mä fusil de fuerza de tarea ukar uñtasitawa, ukampis aka láser ukax patak yardanak taypinx jilpach uraqinakaruw khuchhuqaspa. Mä interruptor thuqt"asax ampar luk"anap manqhanx Perdue jupax telescopio ukarux junt"u firmanak apsuñatakiw utt"ayaspäna, ukhamax jan pirqanakat uñjkchïnxa, jaqin janchipan kuna temperaturas ukanakas madera pirqanakapat anqäxar sarkasax uñt"ayaspänwa.
  
  Jupax jank"akiw ch"usawjan payïr pisopar puriñ jach"a escalera improvisada ukan llätunk gradanakapar makhatatayna ukat kayu puntapampiw pampan chiqaparu puritayna, kawkhantix paja teja ukamp chikt"atäki uka jisk"a ch"usawjaruw uñch"ukispa. Kupi nayrapa lente uñkatasajja, jankʼakiw edificio anqäjjankir cheqanak uñakipäna, jukʼat jukʼatwa mä esquinat yaqha esquinaruw saräna.
  
  Jupajj jeep sat autopan motorapakiw juntʼüñapatak amuyasïna. Yaqhax janiw kuna jank"ak jan walt"awinak utjañap uñacht"ayawaykiti. Ukat jan amuytʼasisaw mä jukʼa qontʼasïna, ukat jichhak jikjjatat suxta sentidopat lupʼiskäna. Jupajj janipuniw ukanak lurañatakejj pantjaskänti. Yämas jichhak jiwir uñisirinakamp jikiskäna uka qhepatjja, mä jan waltʼäwi jakʼankkäna uk uñtʼañwa yateqawayi.
  
  Kunapachatï Perdue chachajj cabinan nayrïr pisopar kuttʼanjjäna ukhajja, jupa patjjankir cuartoruw irpkäna uka escotilla jistʼantäna ukat qhepa kimsa gradanakatwa jaltawayjjäna. Jupax kayunakaparux wali ch"amampiw uraqir puritayna. Uñch"ukiskäna ukhaxa, mä jaqiw sillupan qunt"atäskäna. Mä ratukiw khitis uk amuyasïna ukat chuymapax saytʼxänwa. ¿Kawkitsa jutäna?
  
  Jachʼa chʼiyar nayranakapajj kunayman color holograman qhanapan etéreo ukhamänwa, ukampis diagrama toqew jupar cheqak uñchʼukïna. Mayninakax ch"amakanakaruw chhaqtxapxäna.
  
  "Janipuniw mayamp uñjañ amtkti" sasaw säna, janiw taqe chuyma muspharatap imantañ puedkänti.
  
  "Chiqansa janiw uk lurktati, David. Chiqpach jan waltʼäwipat jaktʼañat sipansa, pachpa lurañ munañaw jukʼamp askixa" sasaw apuestasma" sasa. Uka uñt"at aruxa Perdue-n jinchuparux wali muspharkañjamaw taqi uka pachanak qhipatxa.
  
  Jupar jakʼachasïna, ukampis chʼamakanakaw atipjäna ukat jupat imantarakïnwa. Uñkatatapax alayaruw liwxatasïna ukat dibujopan chimpunakaparjamaw arktäna.
  
  "Akanx cuadrilateral cíclico ukax irregular ukhamawa, ¿yatitati?" - jupax janis kunas paskaspa ukhamaw säna. Nayranakapaxa Perdue pantjasitaparuw uñch"ukiskäna ukat yaqha tuqinakat jiskt"asiskäna ukhas amukt"asïna, sañäni, ukankatapax pantjasitap uñjkatayna uk chiqañchir jutañkama.
  
  Ukajj Agatha Perdue sat warmin típico ukhamänwa.
  
  Agatha kullakajj kunjam jaqënsa, mä genio ukhamarak obsesivo personalidad rasgos ukanïnwa, ukat gemelo jilaparojj qʼal ordinario uñnaqtʼanïtap uñachtʼayäna, ukajj mä sabor adquirido ukhamänwa. Maynitï jan yatkaspa ukhajja, mä muspharkañ IQnïtap yatkaspa ukhajja, inas mä jukʼa loco sasin pantjasispa. Jilapan suma amuytʼasirïtapat sipansa, Agatha kullakajj certificación katoqañampïskänwa, kunapachatï mä jan waltʼäwi askichañaw wakisïna.
  
  Ukat aka tuqinx gemelonakax maynit maynikamaw wali mayjäpxäna. Perdue chachajj ciencia ukat tecnología toqet yatiñap sum apnaqäna, ukhamat nayra reyinakan fortunapa ukat suma uñtʼatäpjjañapataki, yateqer masinakapan taypina. Ukampis Agata kullakajj jilapamp chikajj janiw mä limosnerojj jukʼamp jiskʼäkänti. Jan suma uñnaqtʼanïtapatjja, uñchʼukisaw mä freak ukar tukuwayjjäna, ukatwa chachanakajj jupar muspharkañ ukat ajjsarañjam uñjapjjäna. Jupan pachpa valorapax jilpachx pantjasiwinak chiqañchañatakïnwa, jan ch"am tukusaw mayninakan lurawinakapan jikxatäna, ukat ukax jilpachx física jan ukax ciencia ukan atipt"asiñ tuqinakan irnaqañ yant"kän ukhax ch"amaparux wali ch"amampiw ch"allxtayäna.
  
  Tukuyañatakix Agathax bibliotecaria ukhamaw tukuwayi, ukampis janiw bibliotecaria ukhamakiti, qillqatanakan torrenakapan ukhamarak archivonakan cámaras ukanakan crepúsculo qhanapan armatäxänwa. Jupax chiqpachans mä juk"a jach"a jach"a tukuñ uñacht"ayäna, psicología antisocial ukax siskän ukat sipans juk"ampiruw tukuñatakix ch"amanchasïna. Agathax mä carrera lateral ukanïnwa, kunayman qamir clientenakatakiw consultora ukhama, jilpachax khitinakatix arcano libronakar qullqichxapxirïna ukat nayra qillqatanakan jan wali trampas ukanakamp jan jark"at ocultismo ukar qullqichxapxirïna.
  
  Jupanakjam jaqinakatakix qhipïrix mä novedad ukhamänwa, janiw kunas mä premio ukhamakïkänti, mä esotérico pissing concurso ukan. Janiw khitis clientenakapat nayra pachar chiqpach yuspärañ uñachtʼaykänti, ni escribanakarus kunanakatï machaq nayranakan jan uñjkaspa ukanak grabapxäna. Ukaw loco tukuyäna, ukampis janiw mä aleatorio suxta chimpunak premio churañx jan iyaw sañjamäkänti. Ukajj mä idiotakïspänwa, libronakan sarnaqäwipan wali wakiskirïtaparu ukat kawkhantï jan khitin jarkʼata irpkäna uka cheqanakar jan cheqañchañatakejj qhawqha chʼamachasiskchïnsa.
  
  Dave Perdue sat chachajja, chuym ustʼayir kullakapan uñachtʼayat jan waltʼäwip uñakipäna.
  
  ¿Kunjamarak infiernox akax faltawaypachasti? Ukat ¿kunatsa infiernojj nayar uñachtʼayañatakejj akankañapajj wakisïna? sasaw amuyt"äna, mä paradigma uñstayasa, jamasat reacción ukar yant"asa sapa redirección holograma ukan luratapampi. Uñnaqapax ch"usakïxänwa ukat nayranakapas juk"akiw kuynt"äna kunawsatix muyuntatanakap tukuykäna ukhaxa. Ukajj mä suma señalänwa. Jupatï jachʼat arnaqaspa, amparap luqxataspa jan ukax nayranakap chʼiyjaspa ukhaxa, kuntï luraski uk jan chiqaw sañ munatap yatispa, mä arunxa, jupax qullan chuymampiw jupar yanaptʼaspa sañ muni.
  
  "Kusisita?" sasaw jisktʼañ arsüna, yaqha pantjasiw jikjjatañap suyäna, ukampis pʼeqep chʼoqtʼasakiw chʼoqtʼasïna. Qhepatjja, nayranakapajj mä normal jaqen nayranakapjamaw jistʼarasïna, ukat Perdue kullakajj uka jan waltʼäwejj jukʼampiw jikjjatasïna.
  
  "Ukhamaxa, ¿kunatsa aka invasión ukar manüta?" sasaw jiskt"äna, kunawsatix viaje bolsapat yaqha botella machjayir umañar saraskäna ukhaxa.
  
  Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Ay, kunjamtï nayrajj sisktan ukhama. "David, sapxsmawa, mantataxax wali askiwa."
  
  Jupa pachpaw mä vaso wiski warantasïna ukat uka botella churarakïna.
  
  -Jïsa yuspajarapxsmawa. "Mä qawqha apsuñani" sasaw jaysäna ukat nayrar jalt"äna, amparanakap apthapisinx thixninakap taypin liwxatäna. "Kunsa jumanakan yanaptʼap munta" sasa.
  
  Arunakapajj vidriot lurat jiskʼa tʼaqanakjamaw jinchupan istʼasïna. Ninan ch"allxtatapatxa, Perdue kullakax kullakapar uñkatañatakiw kutt"äna, jan iyawsasaw laq"a ch"uxña ch"uxña.
  
  Ukat jan pacienciampiw akham säna: "Ay, jutam, melodramampi" sasa. "¿Chiqapunit jan amuytʼañjamäkiti, inas jumanakan yanaptʼam munaschirista?"
  
  "Janiwa, janiw ukhamäkiti" sasaw Perduex jaysäna, mä vaso jan walt"äw liquido warantasa. "Janiw amuyt"añjamäkiti, jumax jiskt"asiñ amtasktaxa."
  
  
  4 t"aqa
  
  
  Sam jupax Nina kullakat amtatanakap imantatayna. Jupax janiw jupat ukham wali chuyma chʼallxtayirinak yatiñap munkänti, kunatsa ukham luratayna uk janis yatkchïnxa. Nina nayra chachapan wali suma amigopan pʼeqtʼat mä organizacion internacional de armas ukan amparapamp noviapan jan wali jiwatapat niya taqe kun yatïna, ukajj qhanaw amuyasïna. Walja kutiw nayrax Ninax jan chuyman jaqimp chikt"atapat llakisïna, jupax Sam-an samkanakap wila thakin sayt"ayäna, kunapachatix jakäwipan munasiñap jan sintt"asis jiwayatayna. Ukampis qillqatanakapanx mä juk"a subconsciente colerasiñaw utjäna, janiw Ninax liyt"atati janicha uk uñjañ munkänti, ukatwa jupat imantañ amtäna.
  
  Ukampis jichhax Alejandrox kunjams renegados ukar mantañax ukxat mä yatiyaw apt"asit kutt"aniñap suyapkän ukhax Sam jupax amuyasïnwa, aka aburrimiento ukax frontera uksan alay tuqinkir Rusia markan pampanakanx wali askïspawa, amtawinakap sarantañataki.
  
  Alejandrox jan axsarasaw jupanakamp parltʼir saräna, inas jan amuytʼasis saräna. Jupax yanapt"awip churañapäna, Sam Cleave ukat Dr. Nina Gould jupanakamp chika, Orden del Sol Negro ukar saykatañataki, ukat qhipharux mä thakhi jikxatañapänwa, mä kutikiw uka tamax t"unjañataki. Uka kutkatasirinakax janïr Inti Ch"iyara irpirir oficialmente jaqunukuñ qhiphart"atapat yatiyapkaspän ukhax Alejandrox uka mä juk"a pachatak jan ch"amanïtapat ordenan operacionanakapan aski ch"axwañapatak apnaqañ amtäna.
  
  Ninax Katyaruw cocinan yanapt"äna, bollo phayañ yatiqasa.
  
  Sapa kutiw Sam chachajj amuyunakapar ukat llakinak amtatanakap chʼiyjat cuadernopar qellqkäna ukhajja, uka pä warminakajj wali jachʼat larusiñap istʼäna. Uka qhipatxa, Nina kullakax mä juk"a jan yatiñanïtap uñt"ayañaw wakisispa, Katyax p"inqachañ pantjasiwinakapx janiw sasaw arsuñapäna.
  
  "Jumax wali sumaw jikxatastaxa..." Katyax arnaqasïna, sillupar jaquntataw chuymatpach larusiñampi: "¡Mä escocés ukataki! Ukampis ¡jumat mä ruso luraskakiñäniwa!"
  
  "Ukat pächastwa, Katya. Nayax Highland haggis lurañ yatichañ munapxsma, ukampis chiqpachanx janiw nayax uka tuqinx sinti sum yatiskti!" Ninax wali jach"at larusisaw phallïna.
  
  Taqi ukax mä juk"a jach"a phunchhäwjamaw ist"asi, Sam jupax amuyt"äna, kunawsatix cuadernon tapap jist"antasinx bolsapar jan kuna usun plumapamp chika uchatayna. Alejandrompi jakapkäna uka invitadonakan cuartopan maderat lurat sapa ikiñat sartasïna ukat jachʼa pasillot sarasaw jiskʼa escaleranakat cocinar saräna, ukanjja warminakajj mä infierno ukham chʼajjwapjjerïna.
  
  "Uñtaña! ¡Sam! Nayax... oh... mä taqpach lote lurawayta... walja? Walja yänaka...?" jupax ñik"utap ch"uqt"asïna ukat Katya kullakaruw yanapt"añapatak amparapamp uñacht"ayäna.
  
  -¡Dumplings ukaxa! Katyax kusisitaw jach"at arsüna, amparapampiw masa ukat ch"iqiyata aychax lawat lurat cocinan mesapan q"añut uñacht"ayäna.
  
  -¡Ukhamapuniwa! Ninax wali jach"at arsüna.
  
  "¿Imill wawanakax ina chʼusat machjatäpxtati?" -sasawa jiskt"äna, suerteni pä suma warmimpi kusisita, jani kawkhansa chika taypina ch"amakt"ata. Jupatï jan wali amuyunakampi jukʼamp caballero jaqëspäna ukhajja, inas qʼañu amuyunïspäna, ukampis Sam ukhamäsajj mä sillun qontʼasisaw Nina kullakajj masa sum khuchhuñ yantʼkäna uk uñjäna.
  
  "Janiw machjatäpkti, tata Cleave. Jiwasax machjayir umañakiw jikxatasipxta", sasaw Katyax qhanañcht"äna, Sam-ar jak"achasisinx mä sanu vidrio mermelada jarru chikat mä jan wali qhana líquido ukamp phuqt"ata.
  
  "Saram!" - sasaw jach"at arsüna, amparanakap thiya ch"iyar ñik"utap t"ijt"ayasa, "nayax nayrax ukham uñjta, ukat akax jiwasanakax Cleaves ukanakax Slocherville markar sarañ thakhi sasaw sutichapxirïta. Nayatakix mä juk"a nayraw, yuspajarapxsmawa."
  
  "Alwa?" -sasawa Katya kullakaxa chiqpachansa jan amuyt"asisawa jiskt"äna. "¡Sam, chika arumatakix mä horaw utjxi!"
  
  "Jïsa! 7 p.m. pachatpachaw umañ qalltawaytanxa", Ninax chillt"äna, amparanakapamp khuchhi aycha, ch"uñu, ajo ukat perejil ukanakamp ch"allt"ata, masa bolsillos phuqhantañataki.
  
  "¡Jan llampʼu chuymanïmti!" Sam jilatajj jiskʼa ventanaruw jankʼak saräna, ukat relojapajj uñachtʼaykäna ukat sipansa alajjpachajj wali qhanaw uñjasïna, uk uñjasajj wal muspharäna. "Walja nayraw sasaw amuyayäta ukat mä qʼañu jaqjamakiw sarnaqayäta, ikiñar jaquntañ munarakta".
  
  Pä warmiruw uñch"ukisïna, uruy arumaw mayj mayja, ukampis maynir uñtasit suma uñnaqt"ani.
  
  Katya kullakajj kunjamtï Sam chachajj nayrïr kuti amuykäna ukhamarakiw sutip istʼasïna, janïr nayrïr kuti granjar puripkäna ukhajja. Jach"a ch"uxña nayranakapamp ch"akhanak orbital ukar ch"allt"ata ukat jach"a lakapampi phuqhat lakapampi, jupax estereotipo ruso uñnaqt"anïnwa. Ajanup chʼakhanakapajj wali jachʼänwa, ukatwa alajjpachat jaquqanir qhuru qhanan ajanupar chʼiwjjatäna, ukat cheqa rubio ñikʼutapas amparanakaparu ukat nayranakaparuw jaquqanïna.
  
  Jupajj jiskʼa ukat jachʼa jaqïnwa, jupajj jakʼankir chʼiyar nayrani escocés tawaqonkir jiskʼa uñnaqapat sipansa jukʼamp jachʼänwa. Nina kullakajj qhepatjja, ñikʼutapan coloraparuw kuttʼjjäna, uka chʼiyar chʼiyar colorajj wali chʼamawa, ukat Bélgica markan jupar kayuk qontʼatäsajj ajanupar umamp chhaqhayañ wal munäna. Sam jupax samarañaw jikxatasïna, jupax ch"iyar ch"uxña ch"ankhapax tukusxänwa ukat wasitatw suma curvas ukat wila ñik"utap uñacht"ayaspäna. Chʼiyar Intin amparapat jayarstʼat tiempojj mä jukʼa qollatäjjänwa.
  
  Inas Brujas markat jaya, jaya markan thayapax panpachanir samarañapatak yanapt"chïna, ukampis juk"amp ch"amanchataw jikxatasipxäna ukat q"uma rusa muyuntäwipanx samarataw jikxatasipxäna. Aka chiqanx taqi kunas juk"amp facilakïnwa, ukat jaqinakax suma chuymanïpxänwa ukampis qhuru jaqinakäpxänwa. Aka oraqejj janiw amuytʼasirïñatakisa ni sensibilidad lurañatakis oraqekänti, ukat Sam jilatarojj ukham gustäna.
  
  Chhaqhat qhanan lila ch"uxña pampanak uñch"ukisa ukat jupamp chika utan kusist"añanak ist"asa, Sam jupax janiw kuns kamachkänti, Alejandrox kunjamas jikxatasi ukxat lup"iñataki.
  
  Sam ukat Nina jupanakax qullun kutkatasirinakax Alejandror atinisipxañapänwa, ukat janiw mä espía sasin pantjasipxañapäkänti.
  
  
  * * * .
  
  
  -¡Jumax mä espía ukhamätawa! - sasaw arnaqasïna, uka janchini italiano kutkatasirix pacienciampiw Alejandro chachan qunt"at janchipar muyuntat sarnaqäna. Ukax ruso jaqirux wali p"iqi usuruw puriyatayna, ukax uma bañera patxan p"iqit p"iqit uñtat uñstatapakiw juk"amp jan walt"ayäna.
  
  -¡Ist"apxita! Alejandrox patak kutiw achikt"asïna. Pʼeqepajj pʼeqepajj phallaskänwa, kunattejj wilajj nayranakap qhepäjjaruw tʼijtäna, ukat tobillonakapajj jukʼat jukʼatwa cuerpopan llaktʼatäsajj chʼiyjatäjjäna, uka cuerpojj celulan qalat lurat techopar chintʼat qʼañu sogampi ukat cadenanakampiw warktʼasïna. "Nayatï mä espía ukhamäristjja, ¿kunatsa infiernojj akan jutaspa? ¿Kunatsa nayax aka chiqar jutta, jumanakan casomar yanapt"ir yatiyawinakampi, jumax loqhe fideo fucking?"
  
  Italianox janiw Alejandro jaqin jañchi tuqit jisk"achawiparux askit uñjkänti, ukat jan arsusisax ruso p"iqip hielo umamp bañor kutt"ayañakiw ch"allt"äna, ukhamat chhuxriñchjatapakiw patat qhiparäna. Irnaqir masinakapax uka ruso jaqin kunjamsa jikxatasïna uk uñjasax larusipxäna, kunawsatix candado punku anqan qunt"atäsipkäna ukat umapkäna ukhaxa.
  
  "¡Kuttʼanisajj kuntï siskta uk jukʼamp sum yatta, stronzo! Jakawimax aka pasta jaqit dependiwa, ukat aka jiskt"awix niyaw umañatak pachax apthapiski. ¡Nayax fucking jaytawayapxsmawa umamp chhaqhayasiñataki, nayax lurarakïma!" - sasaw jach"at arsüna, baño jak"an qunqurt"asisaw umamp chhaqhat rusax ist"añapataki.
  
  "Carlo, ¿kuna jan walt"äwis utji?" Bern jilatajj kawkhantï jakʼachaskäna uka pasillot jawsäna. Capitanajj jan kun imtʼasa akham sänwa: "Jan naturaljam ajjsarirïkasmas ukhamawa" sasa. Arco mantañ punkur jakʼachasïna ukhajja, arupajj jukʼamp jachʼänwa. Mayni pä jaqinakax p"iqinchirir uñjasax wali ch"amampiw uñch"ukipxäna, ukampis jupax samarañatakix jan yäqasaw amparapamp luqxatäna.
  
  "Capitán, aka idiotax yatiyawinakaw utjitu sasaw siwa, ukax yanapt"istaspawa, ukampis rusa documentonakakiw utji, ukax jiwasatakix falso ukhamaw uñjasi", italianox Berna markax ch"aman ch"iyar punku jist"arawayi jiskt"äw chiqar mantañataki, jan ukax juk"ampirus - t"aqhisiyañataki cámara ukat juk"ampinaka.
  
  "¿Kawkinsa papelanakapajj utji?" -sasawa capitanax jiskt"äna, ukat Carlox kawkir sillurutï nayraqat rusa jaqir chint"käna ukaruw uñacht"ayäna. Bern jilatajj suma falsificatäki uka pasaje de frontera ukat tarjeta de identificación ukanakaruw uñtäna. Rusia arun qellqatat jan nayranakap apaqasa, samarañampiw akham säna: "Carlo" sasa.
  
  "¿Si, capitano?"
  
  "Rusia jaqix umamp chhaqt"atawa, Carlo. Jupajj sartpan" sasa.
  
  -¡Ay Diosaja! Carlo jilatajj jaltasaw Alejandro sat jachaqtʼasir jaqerojj apthapïna. Uka umamp ch"allt"at rusax thaya thaqhañatakix walpun jachaqt"asïna, janïr sistemapan jilxatir umax chhuxriñchjkasax wali ch"amampiw chhuxriñchjasïna.
  
  "Alexander Arichenkov sat chachan akham siwa: ¿Chiqpach sutimaxa? Byrne chachajj invitadoparuw jisktʼäna, ukampis uka jaqen sutipajj janiw jupanakan nudge-patak wakiskirïkänti, uk amuyasïna. "Janiw ukax kunäkisa sasaw amuyta. Janïr chika arumkamaw jiwxäta -sasa.
  
  Alejandrojj janïr sum amuytʼasir tʼaqhesiripan khuyapayasiñapar jaytatäkasajj jilïrinakaparuw arsuñapäna, uk sum yatïna. Nasa qhipäxapan umax wali tantachtʼasisaw nayra chʼakhanakap phichhantäna, ukat niyas janiw arsuñjamäkänti, ukampis jakäwipax uka tuqitwa dependirïna.
  
  "Capitán, janiw nayax mä espía ukhamäkti. Nayax empresaman mantañ munta, ukakiw" sasaw alambre rusox rambled.
  
  Bernajj talonaparuw kuttʼäna. "¿Ukat kunatsa ukham lurañ munta?" Jupax Carlo-rux bañera manqharuw uka tema uñt"ayañapatak señas uñacht"ayäna.
  
  "¡Renatax irnaqawipat jaqunukutaw uñjasiwayi!" Alejandrojj wal arnaqasïna. "Orden del Sol Negro ukan irpirinakapar t"unjañatak mä amtan chikancht"asiwaytwa, ukatx atipt"apxtwa... mä juk"a".
  
  Bernax amparap aytäna, ukhamat italianox qhipa kamachip phuqhañapatak jark"añataki.
  
  "Janiw t"aqhisiyañax wakiskiti, capitan. ¡Inakiw jumanakar yatiyañatak akanktxa!" - sasaw rusa aru qhanañchäna. Carlo chachajj uñisiñampiw uñchʼukïna, Alejandro chachan destinop apnaqkäna uka bloqueruw amparapamp chʼalljjtayasïna.
  
  "Aka yatiyawinak mayjt"ayañatakixa, ¿munasmati...?" - sasaw Bernajj jiskt"äna. "¿Nanakamp chiktʼasiñ munasmati?"
  
  "Jïsa! Jïsa! Pä amigonakajampi ukat nayax Ch"iyara Inti jaltxapxaraktwa. Jiwasax wali jach"a ordenankirinakaruw jikxatañ yattanxa, ukatwa jiwayañ munapxistu, capitán", sasaw arsüna, kunkapan umax wali ch"amamp samsuñapatakix chiqap arunak jikxatañax jan walt"ayataw jikxatasïna.
  
  "¿Kawkinkis aka pä amigonakamajj jikjjatasipjje? ¿Jupanakax imantasipxpachati, tata Arichenkov?" sasaw Bernajj jiskʼachasïna.
  
  "Naya sapakiw jutta, capitan, organizacionamat yatiyawinakax chiqati janicha uk yatiñataki; Wali actuasktati" sasaw Alejandrox jank"ak arsüna. Berna kullakajj jupan jakʼapar qonqortʼasisaw alajjpachat aynacharu uñchʼukïna. Ruso jaqix chika marani, jisk"a ukat janchini. Ch"iqa lado ajanupan ch"iqapax nuwasir jaqir uñtat uñacht"ayäna. Popa capitanajj índice dedopampiw uka cicatriz patjjar tʼijtäna, jichhajj ruso chachan chʼiyar, qʼoma, thaya ñikʼutapajj morado coloränwa.
  
  "¿Janiw auton accidentat jan ukax kuna jan walt"äwit utjkchïnti sasaw suyt"askta?" sasaw Alejandro sat chachar jisktʼäna. Uka qʼoma jaqen chʼiyar chʼiyar nayranakapajj presión ukan wilamp chʼalljjtayatänwa ukat niyaw umamp chhaqtjjäna, capitanar uñkatasajj pʼeqep chʼalljjtayasïna.
  
  "Walja cicatrizanakanïtwa, capitán. Ukat janiw maynis mä ch"axwäwit uñstkänti, uk sapxsma. Jilapart balas, metrallas ukat warminakax junt"u carácter ukanipxi", Alejandrox khathatt"at ch"uxña lakampiw jaysäna.
  
  "Warmi. Oh jïsa, nayatakix wali askiwa. Jumax nayan kasta jaqir uñtataw ist"asi, amigo" sasaw Bern-ax jachaqt"asïna ukat Carlo-rux amuki ukampis wali ch"amampiw uñkatarakïna, ukax Alexander-arux mä juk"a jan walt"ayäna. "Janiwa, tata Arichenkov, nayax pächasiñan askipa churapxäma. Nayax sañ muntwa, ¡janiw jiwasax fucking uywanakäktanti! " sasaw qhuru arsüna, ukankir chachanakan kusist"añapataki ukat jupanakax wali ch"amampiw iyaw sapxatayna.
  
  Ukat Rusia mamax aruntt"asmawa, Alejandro, manqhankir arupax p"iqipanx ist"asiwayiwa. Nayax suyt"twa, janiw jiwat sartañax wakiskiti.
  
  Kunjamakitix jan jiwatapat samarañax Alejandroruw jariqäna, uywanakan jach"a jach"a tukutapampi, kusisiñapampi, cuerpopax ch"amakt"awayxänwa ukat armt"asiwayxänwa.
  
  
  5 t"aqa
  
  
  Pä alwajj janïr purinkipanwa, Katyajj qhep qhepa tarjetap mesa patjjar uchäna.
  
  "Nayax winuñtʼaskta" sasa.
  
  Ninax sawkasisaw jach"at arsüna, amparap ch"allxtayäna ukhamat Sam-ax jan expresionan ajanupar jan liyt"añapataki.
  
  -Jichhaxa. ¡Amuytʼam, Sam!" - Ninax larusitaynawa kunapachatix Katyax ajanupar jamp"att"äna. Ukat uka rusa suma uñnaqt"an tawaqux Sam p"iqip patat jamp"att"asïna ukat jan ist"kayaw akham säna: "Ikiñaruw sarä. Sergei jilatajj niyaw turnopat kuttʼanjjani" sasa.
  
  "Suma arumaw Katya" sasaw Sam chachajj jachaqtʼasïna, ukat amparapampiw mesa patjjar uchasïna. "Pä paris".
  
  "¡Ha!" Nina kullakajj jachʼat arsüna. "Phuqata sala. Payam, masi" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sasaw jiskʼat arsüna: "Maldita" sasaw chʼeqa calcetín apsusïna. Strip poker ukax juk"amp sumaw ist"asi, señoranakan juk"amp sum yatipxatap yatiñkama, qalltanx kunjams anatt"añ iyaw satayna ukat sipansa. Jiskʼa pantalonapampi ukat mä calcetinampi, mesa jakʼan khathattʼasïna.
  
  "Jumax yatisktawa akax sallqjañawa ukat machantat laykukiw jaysapxta. Jumat aprovechasiñajj wali ajjsarkañäspawa, ¿janich ukhamäki?" sasaw jupar arstʼäna, jukʼakiw jarkʼaqasïna. Sam jupax larusiñ munäna, ukampis janiw uka pacha t"unjañ munkänti ukat wali suma patético slouch ukampiw uchasïna.
  
  "Ukham suma chuymanïtamat yuspärapxsmawa. Aka urunakanx aka planetanx juk"anikiw suma warminakax qhiparapxi", sasaw qhan kusist"awimp arsuwayi.
  
  "Ukhamawa" sasaw Ninax iyaw säna, payïr jarru phaxsi qhanan vasopar warantasa. Ukampis mä qhawqha gotanakakiw jan ceremonialjam vaso manqhar warantasipxäna, ukat uka aruman kusistʼañanakasa ukat anattʼañanakas jan amuytʼasis tukusxatap uñachtʼayapxäna, ukat wali axsarañänwa. "Ukat jumar munasitax laykukiw sallqjañamatak jaytawayta."
  
  Dios, nayax wali amuyt"asirïñap munta kunapachatix ukham siskäna ukhaxa, Sam jupax munänwa kunjamatix Ninax ajanupar amparanakapamp cupt"askäna ukhama. Perfumepan llampʼu qʼaphipajj destilat espiritunakan venenoni nuwasïwipampiw chʼalljjtäna, kunattejj lakapar mä suma jampʼattʼasaw chʼalljjtayasïna.
  
  "Nayamp ikiñar jutapxam" sasaw säna, ukat Y ukham muspharkañ escocés jaqirux cocinat irpäna, kunawsatix mistuñ thakinx wali ch"amampiw isinak apthapiskäna. Sam jilatajj janiw kuns siskänti. Jupax Nina kullakaruw cuartopar irpkaspas ukham amuyasïna, ukhamat escalerat jan jach"a jaquqantañapataki, ukampis kunapachatix mayninakat esquina muytasin jisk"a cuartopar mantapxäna ukhax punku jist"antatayna.
  
  "Kuns lurtä?" sasaw jiskt"äna, kunapachatix Sam-arux vaqueros-apar jaquntañ yant"ir uñjäna, camisapax amparapat jaquntataw uñjasïna.
  
  "Nayajj wali congelatätwa, Nina. Mä segunda churapxita" sasaw cremallerampi jan chʼamampi chʼamachasisax jaysäna.
  
  Ninan jisk"a amparanakapax khathatit amparanakaparuw jist"antasïna. Jupax amparapampiw vaqueros ukar liwxatäna, latón cremallera kisunakap wasitat jaljtayäna. Sam jilatajj congelasïna, llamktʼatapat wal muspharäna. Jan munkasaw nayranakap jistʼarasïna ukat juntʼu llampʼu lakapajj jupan lakaparuw chʼalljjtayasïna.
  
  Ukat ikiñaparuw kuttʼayäna ukat luz jistʼantarakïna.
  
  "Nina, jumax machatätawa, imill wawa. Janiw kuna lurañas alwax arrepentisiñamäkiti", sasaw iwxt"awayi, mä jan yäqañjama. Chiqansa, walpun munäna, ukatwa pʼakjaspa.
  
  Ukat chʼamakanjja, muspharkañ amuytʼasir arupajj akham sänwa: "Ukajj amukiw lurañaja, ukatwa arrepentiskä" sasa.
  
  Botas ukanakap ladopar chʼalltʼata ukat sillajj ikiñan chʼeqa toqer saraskir istʼasïna. Sam jilatajj jupar atacatap amuyasïna, jan amuytʼasisaw pesopampejj genitales ukanakap tʼunjäna.
  
  "Amuyumpi!" - sasaw jachäna. -¡Nayax jupanakarux munastwa!
  
  Ukat janïr jayskasajj wali munasiñampiw jampʼattʼäna: "Nayarakïtwa" sasa. Sam chachajj jan sinti llakisiñatakiw chʼamachasïna, kunattejj Nina kullakajj jiskʼa janchipampiw jupar chʼalljjtayasïna, kunkapat samaqäna. Jupax junt"u q"ala janchipax llamkt"äna ukhax jachaqt"asïnwa, pä horanak jan camisani póquer anatt"asax wali thayapunïnwa.
  
  "Jumax yatisktawa jumar munasitaxa, ¿janich ukhamäki?" - sasaw jiskht"äna. Sam sat chachan nayranakapajj uka arunak istʼasajj jan munkasajj wali kusisitaw qhepar kuttʼäna, ukampis sapa sílabampi chiktʼat alcoholajj kusisiñapwa tʼunjäna.
  
  Ukat akham sasaw chuymachtʼäna: "Jïsa, yattwa" sasa.
  
  Sam chachajj jupa pachpaw cuerpopar libre apnaqañapatak jaytäna. Qhipürux uka tuqit juchañchasiñap yatïna, ukampis jichhax kuntï munkta uk churaskta sasaw jupa pachpar säna; jupax pasión uka suerte katuqirikiw sasaw satayna.
  
  Katyax janiw ikiskänti. Punkupax llamp"u chuymampiw jist"arasïna kunawsatix Ninax jachañ qalltäna, ukat Sam jupax Ninarux wali jach"a jamp"att"asisaw amukt"ayañ yant"äna, jan patronapar jan walt"ayañ suyt"asa. Ukampis taqi ukanak taypinx janiw mä maldición churañ munkänti, Katyax cuartoruw mantaspa, qhana qhant"ayasa ukat mayachasiñatak arsuwaykchisa - Ninax jupatakikiw negociop amuyt"aspa ukhakama. Amparanakapax qhipäxaparuw amparamp luqxatäna ukat mä jan ukax pä cicatriz ukanakaruw amparapamp t"ijtäna, sapa mayniw kunatsa utji uk amtasïna.
  
  Jupajj ukankänwa. Uñtʼasipkäna ukat aksarojja, jan kuns kamachtʼasaw jakäwinakapajj chʼamaka, jan tukuskir jan wali phuchʼur tukuwayjjäna, ukat kunapachas jan umajj chʼamani oraqer puripjjani sasaw Sam chachajj jisktʼasïna. Ukampis jupax janiw kuns lurkänti, jilpachax jupanakax mayacht"asisaw ch"axwapxäna. Kunjamatsa Nina kullakajj jakʼapankkäna ukhajja, Sam chachajj jan kuna jan waltʼäwin uñjasïna, jiwañan amparapansa. Ukat jichhax aka chiqan amparapamp katxarutapatxa, mä juk"a pachax juparu ukat jupa saparukiw chuym ch"allxtayäna; jupax jan atipt"kaya, jan llamkt"añjamäkaspas ukhamaw amuyasïna.
  
  Katyax kayunakapax cocinat jutäna, ukanx Sergei-takix punku jist"araskäna. Mä jukʼa samartʼasajja, Sam chachajj amuktʼat parltʼasipkäna uk istʼänwa, kunjamatsa janiw amuyañjamäkänti. Jupax cocinan aruskipt"apxatapat yuspäräna, ukhamat Ninax kusisiñat amukt"at arnaqasiñanakapamp kusist"añapataki, kunawsatix ventana manqhan pirqar ch"allt"askäna ukhaxa.
  
  Phisqa minutonakatjja, cocinan punkupajj jistʼantasïna. Sam jilatajj kawkirus uka sonidonakajj istʼasïna uk istʼäna. Jachʼa botas ukanakaw Katya kullakajj jachʼa ikiñ utar suma uñnaqtʼanïtap arktäna, ukampis punkujj janiw jukʼamp chʼalljjtkänti. Sergei kullakax amukiw jikxatasïna, ukampis Katyax kuns säna ukat wali amuyumpiw Ninan punkup llawintäna, janiw Sam jupamp chikätap amuyaskänti.
  
  "Nina, ¿mantasmati?" - sasaw punku chiqat qhan jiskt"äna.
  
  Sam jupax qunt"asitaynawa, vaqueros ukanakap katxaruñatakix wakicht"ataw jikxatasïna, ukampis ch"amakanx janiw kawkhans Ninax jaquntäna ukx amuyaskänti. Ninax janiw kuns amuyaskänti. Orgasmopax alcoholax arum paqar qarjataw jikxatasïna, ukat q"uma, jan ch"amanïki uka janchipax kusisitaw juparux ch"allxtayäna, mä jiwat jaqir uñtataw jan kuynt"asa. Katya kullakajj mayampiw llawintäna: "Nina, jumamp parltʼañajawa, ¿janich ukhamäki? Amp suma!"
  
  Sam jilatajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna.
  
  Punku chiqan mayitapax sinti ch"amanchataw ist"asïna, niyas axsarañjamarakïnwa.
  
  ¡Ay, infiernoruw taqi kunampi! Ukatwa Ninar jawqʼjawayta. Kunjamäskpasa, ¿kunas ukajj wakisispa?, sasaw chʼamakan amparanakapamp pampar llamktʼasajj isimp uñtasit kuntï thaqhaskäna uk amuyäna. Jupajj jukʼakiw vaqueros uchasiñatak tiemponïkäna, ukat punku perillajj muytjjänwa.
  
  -Ey kunas pasaski? Sam jilatajj jan juchaniw jisktʼäna, jistʼarasir punkun chʼamaka chʼiwipat uñstasa. Katya kullakax amparap manqhanx punkux mä akatjamat sayt"äna, kunapachatix Sam jupax kayup qhipäx tuqit ch"allt"äna.
  
  "UKXATA!" sasaw chhuxriñchjasïna, jan wali ajanu uñjatajat muspharata. "Ninax akankkaspas ukham amuyayäta".
  
  "Jupax ukhamarakiwa. Chhaqhat amuyt"asiña. Taqi uka utan jilir jilatanakax asnuparuw ch"allt"apxäna", sasaw phinq"asisaw jaysäna, ukampis Katyax janiw muspharat uñnaqt"anïkänti. Chiqansa, jupax wali axsarataw uñnaqäna.
  
  "Sam, ukhamakiw isthapisïta. Gould sat doctorar sartam ukat nanakamp chika jutam" sasaw Sergei chachajj jan wali arunakampi säna.
  
  -¿Kunas pasäna? Ninax infierno ukham machjatawa ukatx taripañ urukamax janiw sartkaniti ukhamaw amuyasi", Sam jupax Sergei juparux juk"amp jach"a chuymampiw säna, ukampis jupax waliw anatañ yant"askäna.
  
  "¡Dios, ¡janiw aka q"añunakatak tiemponïpkti!" - uka jaqixa chacha warmi qhipäxata arnaqasïna. "Makarov" sasaw Katya p"iqin uñstäna, ukat amparapampiw gatillo ukar ch"allt"äna.
  
  ¡Ch"iqtañamawa!
  
  "Jutïr clic ukax plomo ukamp luratäniwa, compañero", sasaw tirurix iwxt"äna.
  
  Sergei chachajj jachañ qalltäna, ukat qhepäjjapan saytʼatäpkäna uka chachanakaruw locot arsüna, warmipan jakañapatakiw achiktʼasïna. Katya kullakajj amparapampiw ajanupar chʼuqtʼasïna ukat wali mulljataw qonqortʼasïna. Kuntï Sam chachajj apthapkäna ukarjamajja, janiw Sergei chachan irnaqer masinakapäpkänti, kunjamtï nayrajj amuykäna ukhama. Janis ruso aru amuykchïnxa, jupanakan tonadapatx akham amuyt"äna, Nina-r jan sartayasax jupanakamp chika sarkasax taqiniruw jiwayañax wali jach"anchasipxi. Uka chʼaxwäwix jan waliruw puriskäna uk uñjasaxa, Sam sat chachax amparanakap luqxatasinwa uka cuartot mistuwayxäna.
  
  -Suma suma -sasa. Nanakax jumamp chikaw sarapxä. Kunas pasaski uk yatiyapxita ukat Gould doctoraruw sartayä" sasaw pusi colerat uñnaqt"an thuqhurinakarux chuymacht"äna.
  
  Sergei chachajj jachir warmiparuw qhomantäna ukat jarkʼaqarakïna.
  
  "Nayan sutijax Bodo satawa. Nayax iyaw sañajawa, jumamp Gould doctorampix Alexander Arichenkov sat jaqimp chikaw jiwasan suma uraqisarux sarapxta" sasaw tiru jaqix Sam-ar jiskt"äna.
  
  "¿Khitis yatiñ muni?" Sam jilatajj akham sänwa.
  
  Bodox pistolap ch"allxtayäna ukat uka axsarañ chacha warmiruw uñch"ukitayna.
  
  "Jïsa!" Sam jupax jach"at arsüna, Bodo ukar amparap luqxatasa. "Jesus, ¿samarasmati? Janiw nayajj tʼijtjjäti. ¡Chika aruma disparañ ensayañax wakisispa ukhaxa, ¡uka maldito uñachtʼayañamawa!"
  
  Francés thuqhurix armap jaquntäna, masinakapax wakicht"ataw armap katxarupxäna. Sam chachajj wali chʼamampiw manqʼantäna ukat Nina kullakat lupʼïna, jupajj janiw kuntï paskäna uk amuykänti. Ukan utjatap chiqanchasax arrepentisïna, ukampis uka mantanirinakax jupar jikxatapxaspäna ukhaxa, inas Nina ukat Strenkovs ukanakar jiwayapxaspäna ukat anqan bolanakapamp warkt"apxaspäna, ukhamat sallqa jaqinakan ch"iyjatäñapataki.
  
  "Warmir sartayañamawa, tata Cleave" sasaw Bodox mayïna.
  
  "Waliki. Ukhama...ukham samarañakiw wakisi, ¿walikïskiti?" Sam jilatajj katuyasiñatakiw pʼeqep chʼoqtʼasïna, kunattejj jukʼat jukʼatwa chʼamaka cuartoru kuttʼjjäna.
  
  "Lusax qhant"atawa, punkux jist"aratawa" sasaw Bodox ch"amampiw säna. Sam jupax janiw Nina-r yatiñan ch"akhanakapamp jan walt"ayañampïkänti, ukatwa iyaw sasaw qhant"äna, ukat janïr Katya-tak punku jist"arañkamax Nina-rux imt"atapat yuspärasa. Jupax janiw amuyt"añ munkänti, kunjams uka uywanakax q"ala jan amuyt"asir warmirux lurapxani, jupax nayratpach ikiñan qunt"atäspa ukhaxa.
  
  Jiskʼa uñnaqapajj kawkhantï qhepäjjat ikiskäna uka mantajj jukʼakiw apthapïna, lakapas machat siestampiw jistʼarasïna. Sam jilatajj ukham suma fiesta tʼunjañajj uñisïnwa, ukampis jupan sartatapatw jakäwinakapajj utjäna.
  
  "Nina" sasaw wali jach"at säna, ukat jupar qunt"asisaw punku muytasin warkt"at jan wali animalanakat jark"aqañ yant"äna, jupanakat maynix utanakankirinakar katxaruñkama. "Nina, sartam."
  
  "Diosar munasiñatakejja, fucking qhana jistʼantañamawa. ¡Pʼeqejajj niyaw jiwayaskitu, Sam!" -sasawa jach"at arsüna ukat ladopar kutt"äna. Ukat jankʼakiw punkunkir chachanakar perdón mayisiñatak uñchʼukïna, jupanakajj muspharat uñchʼukisakiw uñchʼukipjjäna, ukat uka ikiskir warmiruw mä jukʼa uñjañ munapjjäna, jupajj inas marinerorojj pʼinqachchispa.
  
  -¡Nina! Nina, ¡jichhakiw sartañasa ukat isthapisiñasa! ¿Amuyasmati?" Sam jilatajj wali jachʼa amparapampiw chʼalljjtayasïna, ukampis jupajj ñikʼutap chʼoqtʼasisaw jayarstʼayäna. Bodo jilatajj jan kawkits mitisisaw Nina kullakarojj ajanupar wal jawqʼjäna, ukhamatwa nudopajj jankʼak wilamp mistüna.
  
  "Sartasiña!" - sasaw jach"at arsüna. Thaya arupan ist"asir larusitapa ukat jawq"jatapat wali t"aqhisiñaw Ninarux wal muspharayäna, vidrior uñtataw amuyt"ayäna. Jupax jan amuytʼasisaw quntʼasïna, wali coleratänwa. Francés jaqir amparapamp luqxatasaxa, akham sasaw jachʼat arsüna: "¿Khiti diablos ukham amuyta?"
  
  -¡Nina! Janiwa!" Sam jilatajj jichhakiw mä bala apsutap ajjsarasajj arnaqasïna.
  
  Bodox amparapat katthapisinx amparapamp qhipäxapampiw jawq"jatayna. Sam jupax nayrar sartawayi, jach"a francés jaqirux pirqa jak"ankir armarioruw chint"äna. Kimsa ch"iqa ganchos Bodo-n ajanuparux uraqir puriyatayna, sapa ch"allt"atax pachpa nudillonakapax qhipäxar kutt"ankaspas ukhamaw amuyasïna.
  
  "¡Jan kunapachas nayraqatajan mä warmir jawqʼjañ atinakïtati, ¡mä laqʼa laqʼa!" - sasaw jach"at arsüna, colerat chhullunkhayasa.
  
  Bodo jilataruw jinchupat katthapïna ukat p"iqip qhipäxap pamparuw wali ch"amampiw ch"allt"äna, ukampis janïr payïr kuti ch"allt"kasax Bodox ukhamarakiw Sam juparux katjäna.
  
  "¿Escocia markar munasmati?" Bodox wila kisunakat larusisaw Sam p"iqip jupan p"iqip tuqir jaquntäna, mä jan ch"aman p"iqinchäwimp puriyasa, ukax jank"akiw Sam-arux jan amuyt"asiñapatak ch"allt"äna. "¡Glasgow jamp"att"awi satawa... wayna!"
  
  Chachanakax larusisaw arnaqasipxäna, kunawsatix Katyax jupanak taypin Nina ukar yanapt"añatak ch"allxtayäna. Ninan nayrapax wilawa ukat ajanupanx wali ch"uxña ch"akhanakaw utjäna, ukampis jupax wali colerata ukat desorientado ukhamaw jikxatasïna, ukat Katyax historiador miniatura ukar katxaruñapänwa. Bodo markanx mä jawira maldición ukat niyaw jiwañ arsutanakap antutasax Ninax kisunakap ch"allxtayäna kunatix Katyax mä isimpiw ch"uqt"äna ukat wali ch"amampiw jamp"att"äna samarañapataki, taqinin askipataki.
  
  "Uk jaytañamawa, Nina. Ukham jaytapxam" sasaw Katyax Ninan jinchupar säna, wali jak"at katxarusa, ukat chachanakax janiw arunakap ist"apkänti.
  
  "Nayaw juparux fucking jiwayä. Diosaruw juramento lurta, kuna pachatix nayax ch"am jikxatkä ukhax jiwxaniwa", Ninax Katya kunkaparux jachaqt"asïna, kunawsatix rusa warmix jak"at katthapkän ukhaxa.
  
  "Jumax ch"amam jikxatäta, ukampis nayraqatax akat qhispiñamawa, ¿walikiti? Nayax yattwa jumax jupar jiwayañ munta, munat kullaka. Jakkasax qhiparañamawa kunatix..." sasaw Katyax chuymacht"äna. Nayranakapaxa, jachaqt"asisawa, Nina ñik"uta ch"akhanakapatxa Bodo uñkatasïna. "Jiwat warminakax janiw jiwayapkaspati."
  
  
  6 t"aqa
  
  
  Agatha kullakajj mä jiskʼa disco duro ukanïnwa, uka disco durompiw viajkasajj kuna jan waltʼäwinakatï munaskäna ukanak apnaqäna. Jupax Purdue ukan módem ukar uñt"ayäna, ukatx consumado facilidad ukampiw mä plataforma de manipulación de software ukar lurañatakix suxta horanak munasïna, ukampiw Black Sun ukan nayrax jan accesibles base de datos financieras ukar hackeó. Jilapajj wali thaya alwajj amukiw jupan jakʼapan qontʼasïna, ukat mä juntʼu café amparanakaparuw wali chʼamampi katthapïna. Perdue sat chacharux técnica tuqit yatiñapampix muspharayapkäna ukanakax jukʼanikiw utjäna, ukampis kullakapax wali muspharkañ jaytañ yatitap iyaw sañapäna.
  
  Janiw jupat sipan jukʼamp yatkänti, jan ukasti kunjamatsa panpachanipan utjkäna uka yatiñanak apnaqañ jukʼamp munäna, ukat jupax sapa kutiw yaqhip fórmulas pʼiqir apsutäki ukanak jan yäqkänti, ukat walja kutiw pʼiqipan amuyupar thaqhañapatak waytʼäna, chhaqhatjama ajayu Uka pachanakat maynïriw qharürun amtäwipat pächasiyäna, ukatwa Agathax chhaqhat amtäwinak jank"ak jikxatäna.
  
  Jichhajj qhanan velocidadapampiw qellqaskäna. Perdue kullakajj sistema ukar mantat códigonakjja, jukʼakiw liytʼäna.
  
  "¿Kunsa aka oraqen luraskta?" sasaw jiskt"äna.
  
  "Uka pä amigonakamat jukʼamp sum qhanañchtʼapjjeta. Nayax ID numeronaka ukat apellido ukanakaw munasini, jichhax. Sarañani! Ukhana. Uka chiqaruw uchasma" sasaw sarnaqäna, índice amparapampiw aire ukan sutip qillqtʼkaspa ukham uñachtʼayañatak chʼallxtayasïna. Kunja milagros jupajj luräna. Perdue kullakajj kunjamsa sarnaqatapajj wali muspharkañäspa uk armasjjänwa. Jupax uñacht"ayat vestidor ukar jak"achasisinx pä carpetas apsuwayxi kawkhantix Sam ukat Nina ukan qillqatanakap imatayna, kunawsatix nayrïr kutix Antártida markar sarañapatak yanapt"añatak apnaqatayna, legendario Estación de Hielo Wolfenstein ukar jikxatañataki.
  
  "¿Aka yänakat jukʼamp utj-jjaspati?" sasaw jiskt"äna, ukat papelanak jupat apsusaw jiskt"äna.
  
  "¿Kuna kasta materialanakas utji?" sasaw jiskt"äna.
  
  "Ukaxa... Dude, uka yäxa azucarampi, lechempi lurata..."
  
  "Kaphiya?" - Jiskt"ata. -sasawa, wali muspharata jiskt"äna. "Agatha, jumax yatisktawa kunas café ukaxa."
  
  "Nayax fucking yatxa. Uka aruxa mäkiw p"iqijat mistuwayxi kunatix taqi uka códigox p"iqijan lurawinakaparuw saraskäna. Janis awisax jan walt"äwinakax utjkaspa ukhama", sasaw jiskt"äna.
  
  -Jichhax walikiwa. Nayax jumatakix mä juk"a ukanak phayapxäma. ¿Kunsa Nina ukat Sam sat chachan datunakapamp luraskta, ¿janit jiskt"asiñ atinaristxa?" Perdu chachajj contador qhipäxankir capuchino maquinat jawsäna.
  
  "Bancarionakan cuentanakapwa descongelañ munta, David. "Nayaw Black Sun bancon cuentap hackear" sasaw jachaqt"asïna, regaliz sat thujru masticasa.
  
  Perdue sat chachajj niyaw mä convulsión sat usump usuntäna. Jupajj gemela kullakapar jankʼakiw pantallan kuntï luraski uk uñjir saräna.
  
  "¿Agatha, ¿janit amuytʼasirïtati? ¿Uraqpachanx uka jaqinakax kuna jach"a sistemas de alarma de seguridad ukat técnicos ukanakas utji uk amuyt"apxtati?" jupax sustjataw thuqt"asïna, yaqha reacción Dave Perdue jupax janiw jichhakamax uñacht"ayaspänti.
  
  Agatha kullakajj llakitaw jupar uñkatäna. "Kunjamsa ataque de perra ukar reaccionasma... hmm" sasaw kisunak taypin ch"iyar misk"i taypinx samarañ arsüna. "Nayraqatax servidoranakapaxa, janitix pantjasktxa, programat ukhamarak firewall ukampiw... jumamp... ¿janich ukhamäki?"
  
  Perdue jilatajj amuytʼasisaw pʼeqep chʼoqtʼasïna: "¿Jïsa?"
  
  "Ukat aka pachanx mä jaqikiw sistemas ukanakar hackear yati, kunatix mä jaqikiw kunjams codificañax yati, kuna circuitos ukat subservidores ukanakas apnaqañax uk yati", sasaw saraki.
  
  "Juma" sasaw mä jukʼa samarañampi jachʼat arsüna, qhepa asienton mä ajjsarir auto apnaqerjamaw wali amuyumpi qontʼasïna.
  
  -Ukhamawa -sasa. Tunka puntonak Griffindorar uñacht"ayi" sasaw jisk"achat säna.
  
  "Janiw melodrama ukax wakiskiti" sasaw Perdue-x tuqinuqäna, ukampis café tukuyañar saraskäna ukhax lakapax jachaqt"asisaw liwxatäna.
  
  Agatha kullakajj akham sasaw jiskʼachäna: "Juma pachpaw ewjjtʼam katoqasma, jilïr jaqe" sasa.
  
  "Ukhamatwa jach"a servidoranakanx jan uñt"apkätamti. Uka laq"ux sartayañamawa", sasaw nayra Perdue"s ukham jan wali sonrisampiw amuyt"ayäna.
  
  -¡Nayaxa wakisiwa! Jupax larusitaynawa. "Ukampis nayraqat amigonakamar nayra estadonakapar kuttʼayañäni. Akax wasitat utt"ayatanakat maynïriwa. Ukatx Rusia markat kutt"anxasax wasitatw jupanakarux hackearañäni ukat qullqi tuqit cuentanakaparux hackearañäni. Kunjamakitix irpirinakapax mä qala thakinkapxi, mä ch"axwawix qullqituqit jupanakarux mä suma merecido carcelan fuck churañapawa. ¡Q"umachasim, Ch"iyara Inti! ¡Agatha tiajax mä boner ukaniwa!" jupax anatt"asisaw q"ucht"äna, regaliz ukax kisunakap taypin katxarusinx Metal Gear Solid ukx anatt"kaspas ukhamaw q"ucht"äna.
  
  Perdue chachajj jan wali kullakapampi chikaw larusiñat arnaqasïna. Jupax chiqpachansa mä aburrido ukhamaw jikxatasïna.
  
  Jupax invasión ukap tukuyäna. "Mä scrambler jaytawayta, ukhamat sensores de calor ukanakap jan irnaqañapataki".
  
  "Waliki".
  
  Dave Perdue jupax qhip qhipa kutiw kullakapar uñjäna, 1996 maran Congo markan sur uksan qutanakan. Uka pachax wali phinq"asirïnwa, jichhax janiw tunka maya qamirïkänti.
  
  Agatha ukat David Perdue jilatanakajj mä jaya familiarapampiw sarapjjäna, ukhamat kuntï uka familiajj "cultura" sasin sapki uka toqet mä jukʼa yatjjatañataki. Ukampirus llakisiñawa, janiw maynis awkipan jach"a tiyupan uywa katuñ munañapamp chikachasiñapäkänti, ukampis kunjamtix uka jilïr jaqir jan kamachirjam marfil aljasiñapat elefantenak jiwayir uñjañ uñisipkchïnxa, janiw kuna thakhis utjkänti jan manuales ukanakamp jan ukax jan walt"ayir markat sarxañataki.
  
  Dave jilatajj kimsa tunka ukat pusi tunka marani aventuranakapar uñachtʼayir aventuranakat wal gusti. Tiyupjamarakiw kullakapan jan jaytjasir achikt"asitapax qarjañjamaw tukuwayxi ukat mä juk"a pachatxa janiw parlxapxänti. Kunjamtï sarxañ munkäna ukhamarakiw tiyupar jilaparus qullqi laykux ina chʼusat uywa katupxatapat juchañchañ amtäna, ukax Purdue markankir chachanakat sipansa jukʼamp jan wali excusawa. Wiggins tiyumpi jilapampix jan ch"amanchatapat jan chuym ch"allxtatap uñjasax, utaparuw kutt"anxä ukhax jach"a tiyupan jisk"a negociop autoridadanakar katuyañatakix taqi kuns lurani sasaw jupanakar säna.
  
  Uka jilïr jaqejj larusisaw Davitar akham säna: "Janiw uka warmir ajjsarañat kuns lupʼiñamäkiti, ukat chuym ustʼayasiñakiw utji" sasa.
  
  Kunjamakitix Agathax sarxañapatak achikt"asitapax mä thuqhuñampiw tukuyäna, ukatx Wiggins tiox jan ceremoniampiw Agatharux arsuwayi, yaqha queja jupat ist"asax akan junt"u uraqin jaytañaniw sasaw arsuwayi. Uka pachanx janiw mä amenazax jupar katxaruñapäkänti, ukampis pachax sarawayxänwa, uka tawaqux juk"amp qhururuw tukuwayxäna, ukat mä alwax Wiggins tiox Davidaruw ukat uywa katuri tamaparux irpxaruwayäna, Agatha-rux campamentoruw jaytawayäna uka markankir warminakamp chika.
  
  Yaqha urux uywa katur sarapxäna ukat mä jan suyt"at arumax junt"u uraqin campamento ukar sarapxäna, Perdue-n tamapax qhipür alwaw balsa ukar mantapxäna. - Dave Perdue jilataxa wali munasiñampiwa jiskt"äna, kunapachatixa Tanganyika qutaru mä botempi makhatapxäna. Ukampis jachʼa tiopajj Agatha kullakarojj "suma uñjatäskiwa" sasakiw säna, ukat niyaw mä avión alquilat ukar apayapjjani, uka avionajj uka jakʼankir aeropuertoruw jupar irpañatak contratäna, ukat jupajj puerto de Zanzibar markanwa.
  
  Dodoma markat Dar es Salaam markar autot sarapkäna ukhajja, Dave Perdue jilatajj kullakapan África markan chhaqtjjatap yatïna. Chiqansa, jupax wali irnaqtʼirïkaspas ukhamwa amuyasïna, ukhamatwa sapaki utar puriñ qalltäna, ukat uka jan waltʼäwi jan amuytʼasiñapatakiw taqi chʼamachasïna. Phajjsinakajj pasawayjjäna ukhajja, Perdue chachajj cheqapuniw Agatha kullakarojj jikjjatañatak chʼamachasïna, ukampis thakipajj taqe cheqanwa thayar tukuwayjjäna. Jupan yatiyirinakax sapxaspawa, jupax uñjasiwayiwa, jakaskiwa ukat wali sumawa, ukat jupax Norte de África, Mauricio ukat Egipto uksan activista ukhamawa, kunapachatix qhip qhipa ist"apkän ukhaxa. Ukat ukhamatwa qhipharux jaytawayäna, gemela kullakapax reforma ukat jark"aqasiñ munataparjamaw sarnaqäna, ukat ukatw qullqi imañax jan wakisxänti, kunapachas qullqi imañax wakischispa sasaw amtäna.
  
  Walja maranak jaljtasin wasitat uñjasajj jupatakejj jukʼamp muspharkañänwa, ukampis jupamp chikäñajj wal kusisïna. Mä jukʼa chʼamañchtʼatajj kunatsa jichhajj uñstäna uk qhepatjja yatiyani sasaw confiyäna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Ukhamajj kunatsa Sam ukat Nina jilatarojj Rusia markat irpañ munta uk sapjjeta" sasa. Jupax yanapt"ap thaqhañatakix jilpachax imantat razonanakaparuw puriñ yant"äna, ukampis Agathax janiw taqpach uñacht"äwinak churkänti ukat kunjams uñt"äna ukax taqpach jikxatañapänwa, yaqha amtañkama.
  
  "Jumajj nayratpachaw qollqe toqet llakisiyäta, David. Kunatï jan ganancianïkätam ukjja, jumajj pächastwa" sasaw café umtʼasajj thayampi jaysäna. "Kun lurañatak contratapkitäna uk jikjjatañatakejj Gould sat doctoraruw yanaptʼañaja. Kunjamtï jumanakajj yatipkta, negociojajj libronakawa. Ukat sarnaqäwipax sarnaqäwiwa. Janiw jumat juk"amp munaskti, jan ukasti señorar jawsañakiw wakisi, ukhamat yatiñanakapar apnaqañajataki".
  
  "¿Ukakiw nayat munasispa?" -sasawa jiskt"äna, ajanupanxa mä jach"a jach"a tukuñampiwa jiskt"äna.
  
  Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Jïsa, David" sasa.
  
  "Aka qhipa phaxsinakanx Dr. Gould ukat nayampjama yaqha miembronakax jan uñt"ataw sarapxi, Black Sun ukan organizacionapampi ukat afiliados ukanakamp jan arknaqatäñapataki. Uka jaqinakax janiw jiskʼachatäñapäkiti" sasa.
  
  Ukat jan kun imtʼasaw akham säna: "Kuna luratamas jupanakar chuym ustʼayäna" sasa.
  
  Jupajj janiw uk cheqätap uñachtʼayañjamäkänti.
  
  "Kunapachasa, nayatakix jupar thaqhañamatakiw munta. Jupax yatxatäwijatakix wali askipunïniwa ukat clientejax wali askiwa", sasaw Agathax jan pacienciampi kayut kayut mayjt"ayas säna. "Ukat janiw wiñayatak aka chiqar puriñax wakiskiti, ¿yatitati?"
  
  "Ukhamaxa, ¿janit akax mä visita social ukhamäkiti taqi kunatix lurapkta ukanakat parlt"añataki?" jupax jisk"achataw jachaqt"asïna, kullakapan wali uñt"at jan toleranciapat anatasa.
  
  "Ay, luratanakamat sum yatta, David, ukat wali yatxattʼataraktwa. Kuntï lurawaykta ukat wali uñtʼatäñsa janiw taqe kuns altʼasirïktati. Kuntï lurapkta uk allsuñatakejj janiw wila masikïñamäkiti. ¿Kawkhans Nina Gould kullakat ist"ta sasin amuyta?" -sasawa jiskt"äna, tonadapax mä jach"a jach"a tukur wawar uñtasitaw mä jach"a anatañ pampan.
  
  "Walikiwa, Rusia markar sarañax wakisispa sasaw axsarayäta, ukhamat jupar irpañataki. Imantatäkasax janiw teléfononïkiti ukat janiw fronteranak jan kuna kasta falso identidad jikxatkasax pasañapakiti sasaw yatxatawaytxa", sasaw qhanañcht"i.
  
  "Waliki. Jupar irptir sarañamawa. Edimburgo markanwa suyt"ä, muxsa utamanxa", sasaw jisk"achas p"iqip ch"allxtayäna.
  
  "Janiwa, ukanwa jikxatapxätam. Nayax yatxatwa, Europa uksanx taqpach propiedades ukanakanx consejo ukan uñch"ukirinakaw utji", sasaw iwxt"awayi. "¿Kunatsa nayamp chika jan jutkta? Ukhamatwa jumar uñchʼukiskä, jan kuna jan waltʼäwin uñjasismasa" sasa.
  
  -¡Ha! - jupax mä sardónico larusiñampiw imitatayna. "Juma? ¡Janiw jarkʼaqasiñsa puedkasmati! Uñjapxam, Elche markan esquinanakapan mä jisk"a ch"uqimp imantat. Alicante markankir amigonakajajj jankʼakiw thaqhapjjtamjja, niyaw aynachtʼayäyäta" sasa.
  
  Perdue chachajj janiw uka jiskʼa jawqʼjañajj gustkänti, ukampis cheqätap yatïna. Ninax qhip qhipa kutix kunkapat katthapisinx jupar uñtasitaw säna. Jupax jupa pachpaw arsuñapäna, taqi yänakapasa, yänakapas janiw khitinakarutï jupat llakiskäna ukanakar jarkʼaqañatakix wakiskiti, ukat ukax jupan jan waltʼäwipat jarkʼaqasiñatakiw yanaptʼäna, ukat jichhax España markan jankʼak jikxataspa ukhaxa, qhanaw amuyasïna.
  
  "Ukat jan armasipkañäniti, munat jilaja", sasaw saskakïna, qhiparusti, nayrïr kuti ukan uñjasax kunjamsa qalltan jupat suykäna uk uñachtʼayäna, "qhipa kuti safari ukan jan kuna jan waltʼäwin uñjasitajat jumar atinisiyäta ukhaxa, naya pachpaw jikxatasiyäta , llampʼu chuymamp sañäni, jan walin uñjasi" sasa.
  
  -Agatha -sasa. Amp suma?" - Perdu sasaw jiskt"äna. "Akankatamat wal kusista, ukat Diosaruw juramento lurta, jichhajj jakaskta ukat walikïskatam yatjjta, ukhamatwa ukham sarnaqañ amtaskta" sasa.
  
  -¡Ugh! jupax sillun qhipäxaparuw quntʼasïna, amparap qhipäxapampiw nayraqatapar uchasïna, ukhamat uka draman dramap uñachtʼayañataki: "Amuktʼasmawa, David, jan ukham drama reina ukhamämti" sasa.
  
  Jupax chiqa chuymanïtapat larusisaw larusitayna ukat nayranakapan uñisiñamp uñkatasiñapatakiw nayrar jalt"äna: "Jumampiw saraskä, munat David, ukhamat jan Wiggins tiox nayar t"aqhisiykitu ukhama, chuymankipstat jaqi. Nazi sat jan wali familiamajj jichhajj jumar jikjjatapjjañap janiw munapkirismati, ¿janich ukhamäki?"
  
  
  7 t"aqa
  
  
  Berna kullakajj kunjamsa uka jiskʼa sarnaqäwinakat yatjjatirijj asientopat uñkataskäna uk uñjäna. Jupajj janiw jiskʼa chacha warmi ikthapiñampiki sallqjkänti. Jupax nórdico estereotipo uñnaqt"an warminakar munaskchïnsa -jach"a, jisk"a, ch"uxña nayrani, q"illu ñik"uta- jupax aka warmirux janiw amuyañjamäkänti.
  
  "Gould doctor, janiw arunakampix kunjams irnaqir masijax jumar uñjktam uk uñjasax walpun mulljasta uk arsuñjamäkiti, ukat arsuwayta, ukat chiqaparjam mutuyatäñapatakiw ch"amachasi" sasaw llamp"u chuymamp säna. "Jiwasax mä qutu qhuru chachanakäpxtwa, ukampis janiw warminakar jawq"japkti. ¡Ukat katuntat warminakar jan walinak lurañax janiw kunjamatsa askit uñjktanti! ¿Taqi kunas qhanati, Monsieur Baudot? "sasawa jach"a francés jaqiruxa p"akjata ajanupampi jiskt"äna. Bodox pasivamente p"iqip ch"allxtayäna, Ninax muspharänwa.
  
  Juparojj mä suma cuartoruw qontʼapjjäna, ukanjja taqe kunaw utjäna. Ukampis mä uru nayrajj manqʼa apanipkäna uka phayañ yatirinakan jiskʼa arstʼäwip istʼasajj janiw kuns Sam chachat istʼkänti, jupajj paniniruw akar apaniñapatak mayïna, uka pʼeqtʼirimp jikisiñ suytʼäna.
  
  "Nayax amuyasta, jiwasan métodos ukanakax ch"amakt"ayañamawa..." sasaw phinq"asis qalltäna, ukampis Ninax taqi uka jach"a jach"a tukur kasta jaqinakan suma chuymamp perdón mayipxatap ist"asax qarjataw jikxatasïna. Jupatakix taqiniw suma sarnaqir terroristanakakïpxäna, banco jach"a cuentanakani thuqhurinaka ukat taqi cuentanakatxa, mayni ismu jerarquía ukanakar uñtasit política tuqit jan wali jaqinakakïpxänwa.
  
  -Janiwa chiqpachansa -sasa. Nayax juk"amp jach"a pistolanakan jaqinakan jan walinakjam uñjatäñ yatitawa", sasaw wali ch"amampiw kutt"ayäna. Ajanupajj qʼañuchatäjjänwa, ukampis Bernajj wali suma uñnaqtʼanïtap amuyasïna. Jupax francés jaqir colerat uñkatatap uñjäna, ukampis janiw ist"känti. Chiqansa, Bodo sat jaqir uñisiñatakix kunatsa ukham luräna.
  
  "Noviomax enfermería ukankiwa. Jupax mä juk"a concusión ukanïnwa, ukampis walikïskaniwa", sasaw Byrnex säna, uka suma yatiyäwix kusisiyañapatakiw suyt"äna. Ukampis jupax janiw Nina Gould sat doctorar uñtʼkänti.
  
  "Jupax janiw nayan noviojäkiti. "Jupampix chhuxriñchjasiñakiw" sasaw thayampi säna. "Tata, cigarro layku jiwayañ munta" sasa.
  
  Capitanajj qhanaw kunjamsa ukham luräna uk uñjasajj wal muspharäna, ukampis mä jukʼa jachaqtʼasiñ yantʼäna ukat jankʼakiw cigarropat maynïr churäna. Ninax k"arimp jaysatapampix Sam-at jayarst"añ suyt"äna, ukhamat jan jupanakar maynit maynikam jan walt"ayañ yant"apxañapataki. Jupatï Sam sat chachar jan kunsa chuymapan munaskiti sasin amuytʼayaspa ukhajja, janiw jupar chʼamañchtʼañatakejj chuym ustʼayapkaspati, ukajj jupanakan amtapäspa ukhajja.
  
  "Ay, walikiwa ukhamaxa" sasaw Bernax Ninan cigarrop qhant"ayas säna. "Bodo, periodistar jiwayañamawa."
  
  "Jïsa" sasaw Bodox jach"at arsüna ukat jank"akiw oficinapat mistuwayxäna.
  
  Ninan chuymapax sayt"asxänwa. ¿Jupajj kunjamäskis uk uñjapjjpachänti? Jan ukajj ¿Sam jilatatak mä jachʼañchäwi qellqaskäna? Jupax thayt"ayaskakïnwa, cigarropat mä jaya pachaw apt"asïna.
  
  "Jichhaxa, janitix jumax llakiskätamxa, Doctor, ¿kunatsa jumamp irnaqir masinakamampix jan khithatäkasin uñjir jutapxäta uk yatiñ munta?" sasaw jisktʼäna. Jupa pachpaw cigarro naktayäna ukat sumakiw jaysäwip suytʼäna. Ninax janiw kuns kamachkänti, Sam chachan destinopat lupʼiskänwa, ukampis janiw kunjamatsa jakʼachasipxañapatak jaytkänti.
  
  "Ist"am, Capitán Bern, jiwasax jaltxapxtwa. Jumanjamarakiw Orden del Sol Negro ukampix mä jan wali t"ijtäwiw utjawayi, ukatx mä juk"a lakasanx mä mierda sawuñ jaytawayi. Jupanakajj janiw jupanakamp chiktʼatäñsa jan ukajj uywanakar tukuñasatak amtapkta ukjja, janiw askit uñjapkänti. Chiqansa, jichhakiw aka tuqitx wali jak"achasipxta, ukat jumar thaqhañaruw wayt"apxitu kunatix juma sapakiw k"achat k"achat jiwañat sipanx juk"amp askixa", sasaw sist"asïna. Ajanupajj wali punkitänwa, chʼeqa ajanupan jan wali cicatrizpajj qʼellur uñtatänwa. Ninan nayranakapan janqʼo ñikʼutanakapajj wila venanakan mapapänwa, ukat nayranakapa manqhankir bolsanakajj jan ikiñapatakiw uñachtʼayasïna.
  
  Bern chachajj amuytʼasisaw pʼeqep chʼoqtʼasïna ukat janïr mayamp parlkasajj cigarropat mä jukʼa apsüna.
  
  "Arichenkov tatax Renataruw nanakar irpapxäta sasaw sapxitu, ukampis... jumax... chhaqhayawaytati?"
  
  "Ukhama sañjamawa" Ninax janiw kuns kamachkänti, kunjams Perdue-x jupanakan atinisiñap aljantawayi ukat qhipa pachan Renata-r secuestrasax consejo-mp chika suertep jaquntawayi uk amuyt"asa.
  
  "¿Kuns sañ munta, "ukham sañjamawa", Gould sat doctora?" -sasawa qhuru p"iqinchirixa suma arumpi jiskt"äna, ukaxa wali colerasiña ist"asïna. Jupax yatïnwa jupanakar kuns churañapa jan Sam jan ukax Perdue ukar jak"achasiñap jaytasa -mä wali ch"amäkaspas ukhamaw sarnaqañataki, jupar uñtasit yatiñan tawaqutakis ukhamaraki.
  
  "Hm, walikiwa, thakinkapxayätwa - tata Arichenkov, tata Cleave ukat nayax..." sasaw Perdue-r amuyuparjam jan jaytasa, "Renata-r jumar puriyañataki, jumanakax mä kuti Ch"iyara Inti t"unjañatak ch"axwäwisar mantañamataki ukhamaraki taqinitaki" sasa.
  
  "Jichhax kawkhantï Renata chhaqhayawaykta uka chiqar kuttʼam. Mirä amp suma" sasaw Bern chachajj ewjjtʼäna, ukampis llampʼu chuyman arunakapanjja, jan paciencianïtapwa amuyasïna, samarañajj janiw jukʼamp tiempojj utjkaspati.
  
  "Masinakapar jan wali arknaqasax chiqpachansa, mä auto accidenteruw puripxta, Capitán Byrne" sasaw amuytʼasisaw arsüna, ukat uka jan waltʼäwix jan chʼamäki ukax Renata sat tawaqur chhaqhayañatakix mä razón ukhamäspawa sasaw suytʼäna.
  
  Mä ceja jiltayäna, niya musphataw uñnaqäna.
  
  "Ukat amuytʼasipjjta ukhajja, janiw ukan utj-jjänti. Jaqinakapax - khitinakatix arknaqapkitu ukanakax - kutt"ayapxtwa sasaw amuyapxta", sasaw Sam-at lup"isa ukat uka pachanx jiwayatäpachati janicha ukxat lup"isa.
  
  "Ukat ¿janit sapa pʼeqemar mä bala uchapjjpachänti, ukhamat yateqapjjañapataki? ¿Janit jakapkayätam ukanakar kuttʼayapktamti?" sasaw mä juk"a pallapallanakan yatichat cinismo ukamp jiskt"äna. Mesa patxaruw nayrar quntʼasïna ukat colerat pʼiqip chʼallxtayasïna: "Ukhamapuniw nayajj luraskä. Ukat nayax nayrax Ch"iyara Inti taypinkäyätwa. Kunjams operapxi uk sum yatta, Gould sat doctora, ukat Renata sat tawaqurux janiw ch"axwapkaspati ukat samañamatakiw jaytapkasma uk yattwa" sasa.
  
  Jichha kutix Ninax jan arsuñjamaw jikxatasïna. Janiw kʼari yatiñapas qhespiykaspati, uka sarnaqäwit sipansa mä cheqpach yaqha toqet uñachtʼayasa.
  
  ¿Sam sat chachajj jakaskakpachati?, sasaw amuyäna, jan wali jaqen bluff sasin jan jawsañap wal munäna.
  
  "Gould sat doctora, jan suma chuymanïtaj yantʼamti. Nayax mä talento ukaniwa, jan walinak jawsañataki, ukat jumax k"arinak manq"ayapxista" sasaw thaya cortesía ukamp säna, ukax Ninan janchiparux jach"a suéter manqhanw jalnaqäna. "Jichhaxa, qhip qhipa kutixa, ¿kunjamarak jumasa amigonakamasa jakasipktasti?"
  
  Perdue jilatat parlkasajj jankʼakiw akham säna: "Chachajat yanaptʼa katoqapjjayäta, ukampis sutip uñtʼayañat sipansa janiw jukʼamp munkänti. Aka Berne, kunjamtix jupax jaqinakat yatiskän ukhamarjamax janiw mä jan amuyt'asir jaqikïkänti, jan ukasti nayranakapat yatisïna, jupax uka kasta "janiw chhuxriñchjañjamäkiti" especie ukankirïnwa; mä kasta "jan wali jiwaña", ukat mä loqhe jaqikiw uka ch"aphirux kuynt"ayaspa, jupax muspharkañ jank"akiw jaysäna ukat yaqha aski arunak jank"akiw arsuspa sasaw suyt"äna, jan tornillo ukat jiwayasisa. Alexander, ukat jichhax ukat Sam ukax inas jiwatäxchispa, ukhamax jupatakix wali askïspawa, jupanakan sapa aliados ukanakamp chiqapar arsuñaxa.
  
  "¿Manqhankir jaqi?" - sasaw Bernajj jiskt"äna. "¿Khitirus uñtʼta?"
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Janiw yatipkti" sasa. Técnicamente janiw k"ariskti, Jesus wawa. Uka pachakamax janiw yatipkti concilio ukamp chikt"atätapxa, jupax amuyupan mayisïna, amuyunakapar ist"ir diosax juparux khuyapt"ayasiñapatakiw suyt"äna. Ninax wayn tawaqutpach iglesiankir jaqinakat tʼijtxasax janiw domingo escuelat lupʼkänti, ukampis jichhakamax janiw jakäwipat mayisiñax wakiskiti sasin amuyaskänti. Sam jilatarojj niyaw istʼäna, jupajj mä diosar kusisiyañatak wali llakit yantʼatapat larusisaw larusitayna, ukat uka laykuw utar puriñkamajj jupat sawkasirïna.
  
  "Hmm" sasaw uka jach"a irpirix lup"ïna, p"iqipan chiqawj uñakipañ sistema tuqiw sarnaqäwip t"ijtäna. "Ukat aka... jan uñt"at... jaqix Renataruw ayxatäna, arknaqirinakax jan automar jak"achasipxañapataki, jiwatati janicha uk yatiñataki?"
  
  "Jïsa" sasaw säna, ukat jayskäna ukhajj pʼeqepan taqe kunatsa ukham lurapjjäna uk wali sum amuytʼaskäna.
  
  Jupax kusisitaw jachaqt"asïna ukat juparux jach"añcharakïna: "Ukax mä estiramientowa, Dr. Gould. Wali jisk"a jaljatawa, akanakaxa. Ukampis nayajj alaskä... jichhakama" sasa.
  
  Ninax qhanaw mä samarañ samsuwayxäna. Mä akatjamat jach"a comandantex mesa patxaruw qunt"asïna ukat ch"amampiw amparapamp Ninan ñik"utapar t"ijtäna, wali ch"amampiw ch"allxtayäna ukat wali ch"amampiw jupar jak"achasïna. Jupax sustjataw arnaqasïna ukat jupax wali llakitaw ajanuparux usuchjat ajanuparux ch"allxtayäna.
  
  "Ukampis jumax nayar k"arisitamat yatxatä ukhaxa, naya pachpaw crudo k"ariskta uka qhipatxa, puchunakam markajaruw manq"ayaskä. ¿Taqi kunas jumatakix qhanati, Gould doctor?" Berna kullakajj ajanupanwa sistʼasïna. Ninax chuymapax sayt"ataw jikxatasïna ukat niyaw axsarañat desmayasïna. Jupajj pʼeqep chʼoqtʼasiñakïnwa.
  
  Jupajj janipuniw ukham pasañap suykänti. Jichhajj Sam jilatajj jiwatäjjatap sum yatïna. Brigada Renegada ukax ukham psicópata uñstayatäspa ukhax chiqpachans janiw khuyapayasiñ jan ukax jark"aqasiñ uñt"apkaspati. Mä jukʼa tiempow ukan qontʼasïna, wali muspharatänwa. Ukax taqpach katuntat jaqinakar jan sintt"asis uñjatapata, jupax amuyt"asisaw Diosar mayisïna, jan ina ch"usat jach"at ukham arsuñapataki.
  
  "¡Bodo-rux mayni pä apanipxam sañamawa!" - sasaw punkun uñjirirux jach"at arsüna. Jupax cuarto jaya chiqan sayt"asïna, wasitat horizonte uñkatasa. Ninan pʼeqepajj jiskʼachatäjjänwa, ukampis nayranakapajj jupar uñkatañatakiw sartasïna. Bernax arrepentisirjamaw uñtasïna, jupax kutt"anxänwa: "Naya... perdón mayisiñax janiw wakiskaspati, nayax amuyta. Suma chuymanïñ yant"añax wali jayäxiwa, ukampis... chiqpachapuniw aka tuqitx jan walt"ayat jikxatastxa, ukhamax... pampachapxita."
  
  "Janiw walïkiti" sasaw jupax atipjäna, arunakapax niyas jan ist"kañjamarakïnwa.
  
  "Janiwa, chiqpachansa. Nayax... - jupatakix ch"amaw arsuñaxa, jupa pachpa sarnaqatapat jisk"achata, "colerasiñampiw jan walt"ayasiñax utjitu. Jaqenakajj kʼarisipjjetu ukhajja, chuym ustʼayasta. Chiqansa, Gould sat doctora, janiw warminakar jan waltʼayañ yatkti. Akax mä jach"a juchawa, ukax mä jach"a jaqitakiw imt"ata" sasa.
  
  Ninax Bodo-r uñiskäna ukhamarakiw jupar uñisiñ munäna, ukampis janiw puedkänti. Mä muspharkañ tuqitxa, taqi chuymanïtap yatïna ukat uka lantix chuym ustʼayasitap sum amuyasïna. Chiqansa, ukax chiqpachapuniw Purdue sat empresan jan waltʼäwipäna. Qhawqsa jupar munasiñ munkchïnjja, kʼajkirïtapsa amuyaskchïnjja, jan walinakar munasitapsa amuyaskchïnjja, jila partejj pelotanakar chʼalltʼañak munäna. Ukat kʼarinak parlapkäna ukhajja, wali coleratapajj jan amuytʼasisaw uñachtʼayasïna, ukat Perdue sat jaqew jan pantjasis uka bomba phallawayi.
  
  "Amuytwa. Chiqansa, nayax muntwa" sasaw wali muspharat säna. Berna kullakajj arup mayjtʼatap amuyasïna. Jichha kutix crudo ukat cheqpachänwa. Kunapachatï colerasiñap amuyasta sasin siskäna ukhajja, jan sinttʼasisaw honradöskäna.
  
  "Jichhax, ukax nayax iyawstwa, Dr. Gould. Nayax taripäwinakajanx chiqapar sarnaqañatakiw ch"amachasiskä", sasaw juparux säna. Chʼamakanakajj inti jalsut kuttʼanjjäna ukhajja, uñtʼasipkäna uka jan khitirus yaqhachasir comandanteruw kuttʼjjäna. Janïr Ninax kuntix "juicio" sasin sañ munkän uk amuykasax punkux jist"arasïna ukat Sam ukat Alejandro jupanakaruw uñjäna.
  
  Mä jukʼa chʼiyjatäpjjänwa, ukampis taqpachanjja wali suma uñnaqtʼanïpjjänwa. Alejandrox qarjata ukat jan ukankir uñnaqt"anïnwa. Sam jilatajj nayrapar jawqʼjatapat wali tʼaqhesiskänwa, chʼeqa amparapajj vendampiw chintʼatäskäna. Panpachaniw Ninan usuchjatanakap uñjasajj wali uñnaqtʼanïpjjäna. Uka dimisión qhipäxanx colerasiñaw utjäna, ukampis jupax yatïnawa, juk"amp askinakatakikiw jan jupar usuchjat thuqhurirux atacapxäna.
  
  Bernax uka pä jaqiruw qunt"asipxañapatak amparapamp uñacht"ayäna. Panpachaniw plástico esposanakamp qhepäjjat esposat uchatäpjjäna, janiw Nina sat warmit sipansa libre ukhamäkänti.
  
  "Jichhax kimsanimp parltʼasax jan jiwayañ amtawayta. Ukampinsa-"
  
  "Mä katjañaw utji" sasaw Alejandrox Berna markar jan uñch"ukis jach"at arsüna. P"iqipax jan suyt"ataw warkt"atäna, q"illu ch"uxña ñik"utapax ch"iyjataw jikxatasïna.
  
  "Chiqans, akanx mä katjawiw utji, tata Arichenkov" sasaw Bern-ax jaysäna, Alejandro-n qhan arsutapatx niya musphataw ist"asïna. "Jumax imantañ munta. Nayax Renataruw munta -sasa.
  
  Kimsanpachaw jan iyawsasin jupar uñkatapxäna.
  
  Alejandrojj akham sasaw qalltäna: "Capitán, janiw kunas mayamp katuntksnati" sasa.
  
  Byrne jilatajj akham sänwa: "Jan chuymaman jaqëtajja, jïsa, yattwa" sasa.
  
  Sam ukat Alexander jupanakax Ninaruw uñch"ukipxäna, ukampis jupax amparanakap t"axllirt"asisaw p"iqip ch"allxtayäna.
  
  Byrne chachajj akham sarakïnwa: "Ukatpï mä garantia ukham khitirus akan jaytawayta" sasa. "Yaqhanakax chiqa chuymanïpxatap uñacht"ayañatakix Renata jakkirpachaw nayar puriyapxañapa. Kunjam suma katoqtʼirïtaj uñachtʼayañatakejja, khitis Strenkov familiamp qheparani uk ajlliñwa jaytapjjäma" sasa.
  
  Sam, Alejandro ukat Nina jupanakax jachaqt"asipxäna.
  
  "¡Ay, samarañamawa!" Bern chachajj pʼeqep wal qhepar jaqontäna, nayraqatar qhepar sarasaw saräna. "Janiw yatipkiti jupanakax diana ukham uñt"atawa. ¡Jan kuna usunïpxam jupanakan cotijapan! Chachanakajax chiqankapxiwa, nayan kamachinakajarjam ch"axwañatakix wakicht"ataw jikxatasipxi. Kuntï nayajj munkta uk aptʼasisaw akan kuttʼañamatakejj mä phajjsikiw utji" sasa.
  
  Sam jilatajj Nina kullakaruw uñtäna. Lakapampiw akham säna: "Tukuyxapxtwa" sasa.
  
  Alejandrojj iyaw sasaw pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  
  8 t"aqa
  
  
  Janiw uka jan wali katuntat jaqinakat sipanx brigada p"iqinchirinakar jan chuymacht"apkänti, Sam, Nina ukat Alexander jupanakax uka arumax miembronakamp manq"añ privilegio ukanipxi. Fortaleza qalat lurat teja chika taypin mä jach"a nina muytasa, taqiniw qunt"asisin parlt"asipxirïna. Perqanakanx walja guardianakan cabinanakapaw lurasïna, ukhamat guardianakax perímetro ukar sapa kuti uñjapxañapataki, ukat sapa cardinal esquinapan saytʼatäki uka qhan uñjañ torrenakax chʼusakïpxänwa.
  
  Alejandrojj kunjamsa sallqjañ toqet parläna uk uñjasajj akham sänwa: "Chʼikhi" sasa.
  
  "Jïsa" sasaw Sam chachajj iyaw säna, ukat mä pʼiyan jaqjamaw amparanakapan kattʼat jachʼa costillap wal chʼakhusajj säna.
  
  "Amuyawaytwa, uka jaqinakamp apasiñatakix -kunjamatix uka yaqha jaqinakamp apasiñatakix ukhamarakiw - kuntix uñjkta ukanakx sapa kutiw lup"iñama, jan ukhamäkanixa, sapa kutiw jan amuyt"asis katjapxiristam", sasaw Ninax chiqaparu qhanañcht"i. Sam sat chachan jakʼapan qontʼasisaw jichhak phaytʼat tʼantʼa amparanakapamp kattʼasïna ukat soparuw chʼalltʼasïna.
  
  "Ukhamajj akan qheparasktawa - ¿cheqasktati, Alejandro?" Nina kullakajj wali llakitaw jisktʼäna, janis yaqha jaqejj jupamp chika Edimburgo markar sarañap munkchïnjja, jan ukasti Sam satänwa. Renata ukar jikxatañax wakisispa ukhax Purdue ukan qalltañatakix wali askiwa. Jupax Reichtisusis markar sarasin protocolo p"akintasinx jutaniw sasaw yatïna.
  
  -Nayaxa wakisiwa -sasa. Wawäkayäta uka amigonakajamp chikäñatakiw chʼamachasiyäta. Jupanakax balamp jiwayatäpxani ukhax chiqpachapuniw chikatpachas uka jan wali jaqinakat apt"asiñ munta", sasaw jichhak lunthatat frascop tostadas ukan jiltayatayna.
  
  "¡Jumajj loco rusa jaqëtawa!" Ninax larusitaynawa. "¿Alaskta ukhaxa phuqtʼatäpachati?"
  
  "Ukhamänwa" sasaw rusa alcohólico jaqix jach"añchasïna, "ukampis jichhax niyaw ch"usäxi!"
  
  "¿Katyajj manqʼa churkistu uka pachpakïpachati?" - Sam jiskt"äna, mä jik"a ch"allxtawi lurasaxa, kuna jan wali phaxsi qhant"ata amtasaxa, kunatixa juparuxa póquer anatt"aña pachana uñjapxäna.
  
  "Jïsa! Aka pachpa suyun luratawa. Siberia markanx taqi kunas akat sipan juk"amp sumaw sarantaski, amigonaka. ¿Kunatsa jumax amuyta Rusia markanx janiw kunas jiltkiti? !" Jupax jach"a jach"a tukur jaqir uñtataw larusitayna.
  
  Jachʼa nina nakhantayañ uñkatasajja, Ninax Berna sat tawaquruw uñjäna. Jupax ninar uñchʼukisakiw uñchʼukiskäna, uka nina manqhan sarnaqäwinak anattʼir uñjkaspa ukhama. Chʼiyar chʼiyar nayranakapajj niyaw nayraqatapan nina nakhantayäna, ukat uka suma uñnaqtʼan comandantet mä jukʼa sinttʼasirakïnwa. Jichhax janiw irnaqäwipankxänti, mayni irpirinakat mayniw uka arumax irnaqañ qalltäna. Janiw khitis jupamp parlkänti, ukax jupatakix wali askiwa. Botas ukax ch"usat plato ukanïnwa ukat jupax janïr Ridgebacks ukanakat maynix puchunakapar purinkipanx katjatayna. Ukapachaw nayranakapajj Ninan nayranakapamp jikisipjjäna.
  
  Jupajj maysaruw uñtañ munäna, ukampis janiw uñchʼukkänti. Jupajj kunapachatï thayap aptʼaskäna ukhajj kuna jan walinaktï ajjsarayaskäna ukanak amtañ chhaqtayañ munäna, ukampis janipuniw ukham lurañjamäkaniti sasaw yatïna. Bern jupax janiw yatkänti Ninax ukham ch"aman ukat suma uñnaqt"an alemán jaqimp "juk"amp chhuxriñchjatäñ" amenazanx janiw chiqpachapun uñisiñatakjam jikxatkänti, ukampis janipuniw uka tuqit yatxatañapatak jaytkänti.
  
  Jan jaytjasis arnaqasiñanaka ukat chhuxriñchjasiñanak utjatapatxa, musicax saytʼxänwa. Kunjamtï Ninax suykäna ukhama, uka musicax rusa ukhamaw melodiapanx wali suma tempo ukampiw uñt"ayasi, ukax mä tama cosacos ukanakaruw jan kawkits mä línea ukan mä muyu uñstayañatak jaltapxatap amuyt"ayäna. Jupax janiw akankaspänti aka chiqan pachax wali suma, jan kuna usuni ukat kusiskañänwa, chiqpachans mä qawqha pachanak nayrax janiw amuyt"kaspänti. Bern kullakax jach"a oficina ukan jupanakamp aruskipt"atapatx kimsaniruw junt"u duchar sarapxañapatak khitapxäna, q"uma isinak churapxäna (juk"ampirus uka chiqankir sawutaparjama), ukat janïr sarkasax mä arumaw manq"asipxañapataki ukat samart"apxañapataki.
  
  Ukañkamax Alejandrox brigada renegado ukan nivel principal ukankirjamaw uñjatäni, amigonakapax irpirinakarux provocapxañapataki, jupanakan licitación ukax mä charade ukhamaw sasin amuyapxañapataki. Ukat jupasa Strenkov chacha warmisa mä jukʼa tiempokiw jiwayapjjaspäna.
  
  Berna kullakajj mä muspharkañ llakimpiw Nina kullakarojj uñchʼukïna, ukatwa jan sum jikjjataskänti. Jupan jak"apanx Sam jupax Alexander jupampiw aruskipt"askäna, Novosibirsk markar puriñkamax uka chiqar uñt"ayañataki, ukhamat markar sum sarnaqapxañapataki. Sam chachan arup ist"äna, ukampis comandantex hipnotizante uñkatatapax cuerpoparux mä jach"a munañampiw qhant"ayäna, janiw qhanañcht"irjamäkänti. Qhepatjja, plato aptʼataw asientopat sartasïna, ukat kawkhantï uka chachanakajj munasiñampi galera sasin sapkäna ukaruw saräna.
  
  Nina kullakajj jupamp sapak parltʼasiñatakejj obligatäkaspas ukhamwa amuyasïna, ukatwa perdón mayisïna ukat Bern chacharuw arktäna. Ukat gradanakat saraqasinjja, mä jiskʼa sucursalaruw saräna, kawkhantï cocinajj utjkäna uka pasilloruw mantäna, ukat mantasajj jupajj mistuwayjjänwa. Platopajj cuerpoparuw chʼalljjtäna ukat oraqeruw tʼunjatäna.
  
  "¡Ay Diosay, walpun llakista!" - sasaw uka jisk"a t"aqanak apthapitayna.
  
  "Janiw kuna jan waltʼäwis utjkiti, Gould sat doctora." Jupax jisk"a suma uñnaqt"an warmi jak"aruw qunqurt"asïna, yanapt"asa, ukampis nayranakapax janiw ajanupat mistkänti. Uñkatatap amuyasïna ukat mä uñtʼat juntʼu chuymaw jupar tʼijtʼirïna. Taqi jach"a t"aqanak apthapisinxa, p"akjat plato apsuñatakiw galera ukar sarapxäna.
  
  Ukat jan uñtʼat phinqʼasisaw akham säna: "Jisktʼañajawa" sasa.
  
  "Jïsa?" jupax suyt"äna, camisapat t"ant"a t"ant"a jilpacha ch"allt"asa.
  
  Nina kullakajj uka jan waltʼäwinakat phenqʼasïnwa, ukampis jachaqtʼasïnwa.
  
  "Kunas yatiñajax utji... naya pachpataki" sasaw pächasïna.
  
  "Ukhampuni. Kunjamtï munkta ukhama" sasaw suma chuymamp jaysäna.
  
  "Chiqpachansa?" jan amuytʼasisaw wasitat amuyunakap jaytäna. "Hmm, walikiwa. Inas aka tuqitx pantjasksta, capitan, ukampis jumax sinti lado uñkatasaw uñch"ukiskäyäta. ¿Nayakïpachati?"
  
  Ninax janiw nayranakap iyaw sañjamäkänti. Uka jaqix q"illu ñik"utanïnwa. Ukham jan waltʼäwir puriyatapatjja, jukʼamp jan wali jaqjamaw amuyasïna.
  
  Ukampis mayampsa, janiw jan sum amuytʼasis sistamxa, castigorjamaw jumamp casarasiñ munta, ukhamax jan jupat sinti llakisimti, sasaw chuymapan arupax säna.
  
  "Ukhamakiwa... jumax..." Jupax kuna vulnerabilidad uñacht"ayañatakis ch"am tukuwayi, ukat niyas jan ch"am tukusaw kunanaktix sarnaqäw yatxatirix jupar arsuñapatak mayiwayki ukanak arsuñax ch"am tukuwayi. "Jumaw jiwata Gould sat doctora esposajat amtayista" sasa.
  
  Sumakiwa, jichhax chiqpach asnujamaw jikxatasïta.
  
  Janïr yaqhanak siskäna ukhajja, akham saskakiwa: "Niya jumar uñtasitänwa. Chuymapakiw chhuxriñchjata, ukat cejas ukax janiw jumar uñtasit... ukhamax... suma k"achacht"atäkänti", sasaw qhanañcht"i. "Jumajj jumar uñtasitaw sarnaqäna" sasa.
  
  "Nayax walpun llakista, capitan. Jisktʼatajatjja, mä qʼañu jaqjamaw amuyasta" sasa.
  
  "Ludwig sasaw sutichapxita, achikt"asipxsmawa, Nina. Janiw jumar uñt"añ munkti, ukampis formalidades ukanakat sipans juk"ampiruw sarapxta, ukat khitinakatix amenazas ukanakamp mayjt"ayapkän ukanakax sutip uñt"ayasiñapaw sasaw amuyta, ¿janich ukhamäki?" sasaw jiskʼa jachaqtʼasïna.
  
  Nina kullakajj akham sasaw jachʼat arsüna: "Ludwig, nayajj taqe chuymaw iyaw sista" sasa. "Ludwig jilatajj ukhamänwa. Uka qhipa sutimpiw jumamp chikt"asiñ munta" sasa.
  
  -¿Kunsa nayajj siristjja? Mamajax Beethoven chachatakix mä llamp"u chuymanïnwa. ¡Diosaruw yuspärta, jupax janiw Engelbert Humperdinck-ar gustkänti!" jupanakarux umañanak warantasax amparanakap t"axllirt"äna.
  
  Ninax larusisaw chhuxriñchjasïna, Caspio qutan aka chiqankir juk"amp jan wali uywanakan qhuru comandantep Engelbert ukham sutimp uñt"ayasa.
  
  "¡Nayajj aynachtʼañajawa! Ludwig jupax mä juk"a clásico ukhamarak legendario ukhamawa", sasaw jach"at arsüna.
  
  "Jutapxam, kutt"xañäni. Janiw Cleave tatax territoriopar mantaskta sasin amuyañap munkti" sasaw Ninar säna ukat llamp"u chuymampiw amparapamp qhipäxapar luqxatäna cocinat irpañataki.
  
  
  9 t"aqa
  
  
  Altai sat qollunak patjjanjja, thayajj wal thaytʼäna. Guardianakakiw samaña manqhan kuns wali arnaqasipxirïna, encendedores ukanakamp turkasipxänwa ukat taqi kasta leyendas locales, machaq visitantes ukat amtanakapatw jiskht"asipxäna, ukat yaqhipanakax Alejandrox Renata tuqit arsutapax chiqati janicha ukxatw apuestas lurapxarakïna.
  
  Ukampis janiw maynis Berne chachan sarnaqäwinakat yatxattʼat jaqir munasitapat parlkänti.
  
  Yaqhip nayra masinakapax, walja maranak nayraw jupamp chika sarxapxatayna, jupanakax warmipax kunjamäpachas uk yatipxänwa, ukat jupanakatakix niyas jan amuyt"kayakïkaspas ukhamaw aka escocés imill wawax Vera Burn ukar uñtasita. Jupanakan amuyunakaparjamaxa, janiw jupanakan comandantepatakix wali askïkänti jiwata warmipar uñtasitampi jikisiñaxa, kunatix jupax juk"amp llakitaw jikxatasïna. Jan uñt"at jaqinakas machaq chikancht"asirinakas jan yatipkaspän ukhas yaqhipanakax qhanpach mayjt"äwip yatipxaspäna.
  
  Paqallq horanak nayrax Sam Cleave ukat muspharkañ Nina Gould jupanakax jak"a markaruw thaqhañ qalltañatak irpapxatayna, kunawsatix reloj de arena ukar muytayaskäna, Alexander Arichenkov, Katya ukat Sergei Strenkov jupanakan destinop yatiñataki.
  
  Jupanak jan saratapatxa, Brigada Renegada ukankirinakax jutir phaxsi suyt"asaw suyapxäna. Chiqans Renata ukar secuestrañax wali muspharkañawa, ukampis mä kutix tukuyatax tripulacionax walja suyt"awinakanïniwa. Chiqans Ch"iyar Inti irpirin antutatätapax jupanakatakix mä histórico pachaw utjaspa. Chiqansa, ukax organizacionapan uttʼasitapat sipansa jukʼamp nayrar sartañapawa. Ukat jupamp chika, jupanakax taqi ch"amanïpxänwa, qhipharux oraqpachan nazis sat khuchhinakan desovenakapar umamp chhaqhayañataki.
  
  Thayax 1 a.m. pachat mä juk"a pacharux jan waliruw tukuwayxäna ukatx jilpach chachanakax ikiñar sarxapxäna. Jallu jak"achasisin imt"ata, yaqha ataque brigada ukan ch"amanchatap suyt"askäna, ukampis jaqinakax uka jak"achasiñ ch"axwäwitx q"al armasipxänwa. Ulangom uksatx mä flotilla de autos ukaw jak"achasipxäna, ukat jan jaytjasaw uka thiya jach"a qullu patat jach"a niebla taypin thakhinak sarapxäna, ukanx qinayanakax janïr thiyapat jaquqasinx jachaqt"asis uraqiruw jaquqanisin qamañatak tantachasipxäna.
  
  Thakhix jan walipunïnwa ukat pachax juk"amp jan walipunïnwa, ukampis flotax jan jaytjasaw uka qullu tuqir ch"amanchasïna, uka ch"am thakhi atipjañataki ukat misión phuqhañkamaw ukan qhiparañ amtapxäna. Uka thakhix nayraqat Mengu-Timur monasterio uksaruw puriñapäna, ukat uka chiqatx emisario ukax M"nkh Saridag uksaruw saraskakiñapäna, Brigada Renegado ukan qullup jikxatañataki, kunatix empresankirinakax janiw yatipkänti.
  
  Qhixu qhixunakax alaxpachar ch"allxtañ qalltäna ukhax Ludwig Bern jupax ikiñan ikiskäna. Jupax lurawinakapan lista uñakipäna ukat jutir pä urunakax nayrïr p"iqinchir miembronakat qhispiyatäñapänwa. Luz jist"antasaw jallun ist"äna ukat mä jan iyawsañjam sapakïñaw jupar atipjäna sasaw amuyasïna. Jupax Nina Gould kullakax jan wali yatiyäwiw sasaw yatïna, ukampis janiw jupan juchapäkänti. Munat masipar chhaqhayañax janiw jupamp kuns lurkänti, ukat jaytasaw sarnaqañapäna. Jan ukasti, walja maranak nayraw jupamp chhaqhat wawapat lupʼïna, ukampis sapa uru amuyunakapat janipuniw jayankkänti. Bernax warmipat sipansa wawapat lupʼiñaw jukʼamp askïspa sasaw amuyäna. Ukajj yaqha kasta munasiñapunïnwa, maynimp uñjañajj maynit sipansa jukʼamp facilakïnwa. Warminakarux jaytañapänwa kunatix panpachan amtasiñapax juk"amp llakisiñakiw juparux puriyäna, janiw kunjams llamp"u chuymamp lurapxatapat arsuñax wakiskiti. Jupan chʼamap aptʼasitapajj janiw chʼama amtanakar puriñapäkänti ukat awisajj jan walinak lurañsa aptʼaspänwa, ukat ukanakakiw qhespiñatak yanaptʼaspäna ukat kamachipjjarakïnwa.
  
  Ch"amakanxa, ikiñan muxsa samarañap mä juk"a pachakiw ch"amakt"ayäna, janïr jan sintt"asisaw ukat ch"iyjatäna. Punku qhipäxat mä jach"a arnaqasiñ ist"äna - "¡P"akintawi!"
  
  "Kuna?" - jach"at arnaqasïna, ukampis sirena ukat postenkir jaqinakax kamachinak arnaqasipkäna ukanakan jan walt"äwipanx jan jaysataw qhiparäna. Bernajj jaltasaw pantalonapa ukat botas uchasïna, janiw calcetinakap uchasiñatak llakiskänti.
  
  Jupax ch"axwañanakaw suyt"äna, phallañanakas ukhamarakiw suyt"äna, ukampis jan walt"awinaka ukat chiqañchäwinak ist"añakiw utjäna. Jupajj pistola aptʼataw apartamentopat tʼijtjjäna, nuwasiñatak wakichtʼatäjjänwa. Jupax jank"akiw sur tuqinkir edificiot inti jalsu tuqinkir alaya tuqirux sarxäna, kawkhantix tiendanakax utjkän uka chiqaru. ¿Uka akatjamat jan waltʼayasiñajj kimsa visitirinakampejj kuns lurpachäna? Janiw kunas brigadan sistemanakaparus ni punkurus mantawaykänti, Nina ukat amigonakapampix aka chiqan uñacht"ayasiñapkama. ¿Ukham coleraspa ukat katuntatap cebo ukham apnaqaspachänti? Alejandron cuartopar uk yatiñatakejj waranq jisktʼanakaw pʼeqepan tʼijtäna.
  
  "¡Ferryman sat chachajja! ¿Kunas pasaski? - sasaw jupa jak"a pasaski uka club ukankirinakat mayniru jiskt"äna.
  
  "Maynix sistema de seguridad p"akintawayi ukat local ukar mantawayxi, capitán! Jupanakax wali complejo ukankapxiwa" sasa.
  
  "Kuwarintina! ¡Nayaw cuarentena ukham yatiyta!" Bernax mä colerat diosjamaw arnaqasïna.
  
  Guardia ukankir técnicos ukanakax maynit maynikamaw códigonakap qillqt"apxäna, ukatx mä qawqha segundonakatx taqpach fortaleza ukaw jist"antatäxäna.
  
  "Jichhax Escuadrón 3 ukat 8 ukax uka conejonak thaqhir sarapxaspawa" sasaw kamachi, ukat taqpach waliptawayiwa, kunatix jank"akiw ch"axwañax juparux walpun kusisiyäna. Bernax Alejandrox ikiñ utaparuw jalxatäna ukat uka ruso jaqirux ventanapat uñch"ukiskir jikxatäna. Alejandroruw katjäna ukat wali chʼamampiw pirqar chʼalljjtäna, ukatwa nayrapat wilajj mistuñ qalltäna, chʼiyar chʼiyar nayranakapajj jachʼa ukat jan amuytʼasirïnwa.
  
  "¿Arichenkov, ¿juman luratamti?" Berna kullakajj wali tʼantʼänwa.
  
  "Janiwa! Janiwa! ¡Janiw kunas pasaski ukx amuykti, capitán! ¡Ukaruw juramento lurta!" Alejandrox wali jach"at arsüna. "Ukat nayax arsuwayapxsmawa, ¡ukax janiw amigonakajampis kuns lurkiti! ¿Kunatsa jumanakan khuyapayasiñaman akankkasax ukham lurasmati? Uka toqet amuytʼañäni" sasa.
  
  "Juk"amp yatiñan jaqinakax juk"amp jan uñt"at lurawinakampiw lurapxi, Alejandro. ¡Janiw kuns kunjamtï utjki ukarjam confiykti!" Bernax wali ch"amampiw säna, wali ruso jaqirux pirqaruw chint"äna. Uñkatatapax anqan sarnaqañ katjatayna. Alejandror antutasajj jankʼakiw uñchʼukïna. Alejandrojj ventana jakʼanwa jupamp chiktʼasïna.
  
  Panpachaniw uka jakʼankir mä tama qoqanakan tapapat caballot sarir pä uñachtʼäwinak mistkir uñjapjjäna.
  
  "Tata!" Bernax arnaqasïna, frustrado ukat chhullunkhayata. "Alexander, nayamp chika jutam."
  
  Sala de control uksaruw sarapxäna, ukanx técnicos ukanakax qhipa kutiw circuitos uñakipapxäna, sapa cámara CCTV ukar uñakipañatakiw mayjt"ayapxäna. Comandante ukat rusa masipampiw cuarto ukar qhixu qhixuw mantapxäna, pä técnicos ukanakaruw intercomunicador ukar puriñkamax mä chiqar jaquntapxäna.
  
  "¡Achtung! Daniels ukat McKee, ¡caballonakamar puripxam! ¡Jan jawilltʼat invitadonakajj caballot sarasaw sureste toqer sarjjapjje! ¡Mayampiw arsta, Daniels ukat McKee, ¡caballot arknaqapxam! Taqi francotiradores ukanakax sur pirqaruw yatiyapxi, ¡JANIW!" - jupax sistema tuqiw ordenanak larusïna, ukax taqpach fortaleza ukan utt"ayatawa.
  
  "¿Alexander, ¿mä caballot sartati?" sasaw jiskt"äna.
  
  -¡Nayaxa iyawstwa! Nayax mä tracker ukhamarak scout, capitan ukhamätwa. ¿Kawkhansa establonakajj utji? Alejandrojj taqe chuymaw jachʼañchasïna. Aka kasta lurawix kunatix jupax luratäkän ukawa. Jakañ tuqit yatiñapa ukhamarak arknaqañ tuqit yatiñapax jichhür arumax taqiniruw sum yanapt"aspa, ukat muspharkañawa, aka kutix janiw kuna qullqis servicionakapan utjatapatx llakiskänti.
  
  Uraq manqhanxa, ukax Alejandroruw mä jach"a garaje amtayäna, ukat esquinaruw establo ukar kutt"apxäna. Uma jalsunaka ukat chhijchhix jan pasañjam chiqanakanx tunka caballonakax sapa kutiw uñjapxirïna, uka pachax autonakax janiw thakhinak pasañ puedkänti. Qullu vallenakan suma samarañ taypinxa, sapa uruw uywanakarux pastunakar apapxirïna, ukax acantilado uksan sur uksankiwa, kawkhantix brigada ukan qullupax utjkäna. Jallujj wali thayapunïnwa, ukat uka jallun chʼalljjtäwinakapajj plazan jistʼarat cheqaparuw jaqontäna. Alejandrosa ukhamarakiw ukat jithiqtañ amtäna ukat amukiw wali juntʼu literapan jikxatasiñap munäna, ukampis ukapachax arknaqañan wali juntʼütapaw juntʼuchasiñatak chʼamañchtʼäna.
  
  Berna kullakajj ukan uñtʼasipkäna uka pä chachanakaruw amparapamp uñachtʼayäna. Uka paniniruw intercomunicador tuqi jawsatayna, ukat caballonakapax nayratpach sillanak uchatäpxänwa.
  
  -¡Capitán! - panpachaniwa aruntt"asipxäna.
  
  "Akax Alejandro satawa. Jupaw mantanirinakan thakip jikxatañatakix nanakamp chik sarapxani", sasaw Bernax jupanakar säna, kunapachatix jupax Alejandrompi caballonakap wakicht"apkäna ukhaxa.
  
  -Ukham pachanxa? ¡Jumajj wali jachʼäpachätawa!" McKee jupax ruso ukarux nayranakap ch"allxtayäna.
  
  Byrne chachajj estribonakap chʼoqtʼasisaw akham säna: "Jichhakiw uk yatjjañäni" sasa.
  
  Pusi chachanakaw uka jachʼa thaya thayaru kayuk sarapjjäna. Berna jilatajj mayni kimsa jaqenakat sipansa nayrankänwa, kawkhantï mantanir jaqenakar jaltjjatap uñjkäna uka thaknam irpäna. Muyuntat pampanakatxa qullux inti jalsu tuqiruw jaltxañ qalltäna, ukat wali ch"amakanx uywanakapatakix wali axsarañjamaw qarqa uraqinak chiqancht"añaxa. Caballonakan equilibrio jan utjañapatakejj kʼachat kʼachat arknaqañaw wakisïna. Tʼijtir caballot saririnakajj ukhamarakiw wali amuyumpi sarnaqapjjäna sasaw amuyasïna, ukatwa Bern chachajj kuna tiempotï jupanakan ventajapajj aptʼaskäna uk aptʼasiñapäna.
  
  Valle manqhankir jiskʼa jawir makhatapjjänwa, kayukiw uka jawir makhatasipjjäna, ukhamat caballonakaparojj wali chʼamani qalanak patjjar irpañataki, ukampis jichhakamajj thaya jawirajj janiw jupanakar llakisiykänti. Alaxpachan jallupat umamp warantasisaw uka pusi jaqinakax qhiparux caballonakapar kuttʼxapxäna ukat sur tuqir sarasipkakïnwa, ukat mä barranca taypit pasapxäna, uka barrancax qullun basepat yaqha chiqar puriñkamaw puripxäna. Aka chiqanx Bernax juk"amp juk"ampiw jikxatasïna.
  
  Uka chiqakiw yaqha kayuk saririnakax uka chiqat mistuñ yatipxäna, ukat Berne chachax jaqinakaparux caballonakapar kayuk sarapxañapatakiw amparapamp uñacht"ayäna. Alejandrojj caballopat saraqasaw caballopan jakʼapar jaltjjäna, Berna markat mä jukʼa nayrar sartasaw pezuñapan imprimitanakap manqhap uñakipañataki. Uka amparanakapajja, kawkhantï animalanakap arknaqapkäna uka dentado qalanakan mayni ladopan mä jukʼa sarnaqatap uñachtʼayäna. Taqinipuniw caballot saraqapxäna, McKee-rux caballonak allsuñ chiqat jayarst"ayañapatakiw jaytawayapxäna, qhipäxar kutt"apxäna, ukhamat uka tamax ukan utjatap jan uñt"ayañataki.
  
  Alexander, Bern ukat Daniels jupanakax qullu pataruw jaltxapxäna ukat alayaruw uñtapxäna. Jallun istʼasitapata ukat awisajj qʼejjo tʼajjllirtʼatapat yuspärapjjasajja, wakischi ukhajj jan sinti amukiw sarnaqapjjerïna.
  
  Kobdo markar sarañ thakinx pä jaqinakax samart"añatakiw sayt"asipxäna, kunawsatix jach"a qalat lurat formación ukan mayni chiqan kawkhantix silla de ruedas ukanakap apthapipkäna, brigada ukan uywa katurinakax Mengu Timur monasterio ukan kutt"anir jaqinakar uñjapxäna. Pä chimpunakax ch"amakanakaruw liwxatapxäna ukat qalanak ch"iqintapxäna.
  
  "Jutaña!" Bernax masinakapar yatiyäna. "Jupanakax sapa semana convoy ukarux mantapxi. Jiwasatï jupanakar jan uñjkañäni ukhajja, jiwasat chhaqtjjani ukat mayninakampi chikachasipjjaniwa" sasa.
  
  Berna kullakajj uka convoynakat yatïna. Jupanakajj sapa semanaw monasteriorojj manqʼañanaka ukat qollanak aptʼasit khitapjjerïna, awisajj pä semanan mä kutiw apayapjjerïna.
  
  "Genio" sasaw jachaqt"asïna, janiw atipt"atap arsuñ munkänti, ukampis jupanakan ch"ikhi sallqjawipampix jan ch"amanïtwa sasaw arsuñapatak wayt"ata. Janiw kunas jupanakarux uka tamat yaqhachañax utjkaspati, jan ukax Berna markax kunjamatsa taqiniruw katuntaspa ukat bolsillonakap ch"usañapatak wayt"aspa, brigada ukan kuna uñt"at yänakas apsutäpachati janicha uk yatiñataki. Uka qillqatanxa, qamañ utapar jankʼak mantasa ukat mistuñapampiw kunsa munapxi sasaw jisktʼasïna.
  
  "¿Uñisirir tukuñäniti, capitan?" - Daniels jupax jiskt"asiwayiwa.
  
  "Nayax iyawstwa, Daniels. Jiwasatix jan sum, sum katjañ yant"äwimp jaltxapxañapatak jaysañäni ukhax jupanakax atipt"äw churañ munapxani", sasaw Burn jupax masinakapar arsuwiyi. "¡Ukat janiw ukham pasañapatak jaytksnati!"
  
  Kimsax jank"akiw chhullunkhayarux jaltxapxäna ukat wakicht"at chiqanakar fusilenak katxarusaw sarnaqir jaqinakar muyuntapxäna. Phisqa autot sarir convoy ukanx niya tunka mayan jaqinakakiw sarapxäna, jupanakatx waljaniw misioneronaka ukat enfermeranakäpxäna. Byrne, Daniels ukat Alexander jupanakax maynit maynikamaw mongol ukat ruso markachirinakarux traición ukan chimpunakapax utjiti janicha uk uñakipapxäna, ukat identificación documentonakap uñjañ mayipxäna.
  
  "¡Janiw derechonïktati aka lurañataki!" - uka jaqixa unxtasitaynawa. "¡Janiw frontera patrullanakäpktati ni policianakäpktati!"
  
  "¿Kunas imantasiñatak utji?" Bernajj wali colerat jisktʼäna, ukatwa uka jaqejj wasitat filaruw kuttʼjjäna.
  
  "Jumanak taypinjja, pä jaqew utji, jupanakajj janiw kunjamtï amuyapki ukhamäpkiti. Ukat jupanakar pasañap munapxta. ¡Ukanakax utjkitu ukhakiw negocionakamar jaytxapxäma, ukhamax jankʼak puriyapxäta ukhaxa, taqeniw jankʼak juntʼuchasipxañäni ukat wañtʼapxaraksna!" Bernax yatiyäna, sapa mayniruw t"ijtäna, kunjamtï mä nazi comandantex mä campo de concentración ukan kamachinakap uñt"ayaski ukhama. "¡Chachanakajampi nayampejj janiw kuna jan waltʼäwis utjkituti, jumanak istʼañkamajj jumanakamp chika thaya ukat jallu pachan qheparañajj janiw kuna jan waltʼäwis utjkiti! ¡Uka jan wali jaqinakar imantapkäta ukhakamaw akankapxäta!"
  
  
  10 t"aqa
  
  
  Sam jilatajj akham sasaw sawkasïna: "Janiw aka apnaqañam ewjjtʼkti, munat kullaka" sasa, ukampis uka pachparakiw taqe chuyma taqe chuyma parläna.
  
  "Sam, machaq vaqueros ukanakaw munta. ¡Uñtapxam! Ninax ch"axwäna, jach"a abrigop jist"arasaw Sam-ar q"añuskir, jichhax ch"iyjat vaqueros-apan usuchjat estado uñacht"ayañataki. Uka abrigox Ludwig Bern sat qhipa thaya wila masipan munatapan katuqatäna. Ukajj jupan yänakapat maynïrïnwa, mä jiskʼa isi manqhanjja, natural ñikʼutampi chʼoqantatänwa, uka isijj Ninan jiskʼa cuerpoparuw mä coco ukham muyuntäna.
  
  "Janiw jichhakamax qullqis aptʼasiñasäkiti. Nayax sapxsmawa. Kunas jan walïki. Mä akatjamat cuentanakajax jan congelatäxiti ukat wasitat taqpach acceso ukaniwa? Nayax apuestas ukax mä trampa ukhamawa ukhamat jupanakax jikxatapxañapataki. "Ch'iyara Inti" ukax banco ukan cuentanakas congelawayistu; kunats aka uraqinx akax akatjamat wali sumax jakawis kutt'ayañataki?" sasaw jiskt"äna.
  
  "¿Perduejj inas mä qhawqha cuerdanak apsuwaychïna?" jaysäwip suytʼäna, ukampis Sam chachajj jachaqtʼasisaw aeropuertonkir edificion jachʼa techopar uñtäna, kawkhantï mä horat janïr avionat sarapjjañapäkäna ukaruw uñtäna.
  
  "Ay Diosay, jumax wal jupar iyawstaxa, ¿janich ukhamäki?" sasaw chuym ch"allxtayasïna. "¿Qhawqha kutis jakäwisan jan waltʼäwinakar puriyistu? Janit jumax amuyktati jupax "jachañ lobo" uka k"arinak jaquntawayitu, khuyapayasiñaparu ukhamarak suma munañaparuw yatintawayistu jiwasan atinisiñasataki, ukat ukjatx... ukatx mä akatjamat amuyapxta taqi uka pachax cebo ukham apnaqañ munapxitu ? Jan ukajj ¿chivo expiatorionakacha?
  
  "¿Juma pachpat istʼasma?" sasaw chiqpach muspharkañ ajanupan anatt"asis jiskt"äna. "Kunanakarutï mantawaykistu ukanakatjja, sapa kutiw apsupjjetäna, ¿janich ukhamäki?"
  
  Sam chachajj janiw Perdue sat chachat chʼajjwañ munkänti, jupajj jukʼamp loco mayjtʼir animalampiw jikisïna. Jupajj thaya, qaritäjjänwa, utapat jayarstʼasajj qaritäjjänwa. Jupax Bruichladditch sat pusiniruw faltäna. Patrick sat suma amigopampiw mä pint manqʼañ wal munäna, jichhajj panpachaniw jupatak niya jan uñtʼatäjjapjjänti. Taqi kunatix jupax munkän ukax Edimburgo markan pisopar kutt"añakïnwa, Bruich jupax purakapan chhuxriñchjasis sofá ukan ikiskäna ukat mä suma malta única uk umañakïnwa, suma nayra Escocia markan callinakap ventanapat ist"asa.
  
  Yaqhax irnaqañaw wakisïna, taqpach pistola anillo ukan jan walt"äwipat amtatanakapawa, ukax Trish jiwayatäkän ukhax t"unjañ yanapt"awayi. Uka jist"antawix jupatakix wali askïspawa, ukhamarak uka librot apsutäñapataki, ukax Londres ukat Berlín markanakan pä mayj mayj yatiyirinakaw uñacht"ayapxäna. Janiw kunatix jupax aljañ layku lurañ munkänti, ukax qhanaw alaxpachar jilxattaspa, qhipa Pulitzer ukan uñt"atätapat ukhamarak taqpach operación ukan wali muspharkañ sarnaqäwip uñjasa. Jupax jiwata noviapat ukat anillo de armas tukuyañax wali askïñapatakix wali aski luratapat akapachar yatiyañapänwa. Jupax jan axsart"irïtapata ukhamarak jach"a amtäwipat qhipa qullqix payllawayi, ukat kuntix aka jan amuyt"asir tama ukat yanapirinakapat akapachar qhispiyañatak jikxatawayki ukanakat uñt"atäñaw wakisïna. Mä kutix taqi ukanak luratäxän ukhax aka jaljaw jakäwipanx taqpach jist"antaspa ukat mä juk"a pachax mä suma, akapachan jakawipan samart"aspawa - jan ukax, chiqans, Perdue jupax yaqha amtanakap jupatakix utjaspän ukhaxa. Jupax jach"a genio ukarux jach"añchañapänwa, aventura ukar jan saciable umañ munatapata, ukampis Sam chachan uñjatapatxa, jilpachax taqi ukanakat qarjataw jikxatasïna.
  
  Jichhax Moscú markan aeropuerto internacional Domodedovo ukan jach"a terminales ukan mä tienda anqan sayt"atäskäna, qala chuyman Nina Gould sat warmimpiw amuyt"añ yant"äna. Jupajj mä chʼamäñapataki ukat qollqep mä chikat machaq isinak alañatak apstʼasiñapatakiw säna.
  
  "Sam, nayax yakjamaw thujst"ta. ¡Mä hielo estatua ukham chuymanïtwa! !" - sasaw jachäna, Sam-ar jak"achasïna ukat collarat katjäna. "Machaq vaqueros ukat mä suma sombrero uñtasit jinchu chʼukuñampiw munta, Sam. Nayajj wasitat jaqëkaspas ukham jikjjatasiñajawa" sasa.
  
  "Jïsa, nayajj ukhamaraki. Ukampis ¿Edimburgo markar kuttʼañkamajj suytʼsnati, ukhamat wasitat jaqjam jikjjatasiñataki? Amp suma? Qullqi tuqit aka akatjamat mayjt"awiparux janiw atiniskti, Nina. Ukhampachasa, janïr juk"amp jan walt"äwinak jan walt"ayañ qalltkasax pachpa uraqisar kutt"añäni", sasaw Sam jupax llamp"u chuymamp arsuwayäna, jan arst"asa. Jupax wali sum yatïna, Ninax mä natural reacción ukanïnwa, kunatix mä reacción ukanïnwa, kunatix mä cheqañchäwi jan ukax mä yatichäwjam ist"askäna ukanakxa.
  
  Chuymapax mä jisk"a, suelto cola de caballo ukar kutt"ayata, ch"iyar azul vaqueros ukat pallapallanakan sombreros ukanakap mä jisk"a antigüedades ukan uñakipäna, uka tienda ukanx rusa isinak aljarakïnwa, khitinakatix Moscú markan moda cultural ukanakamp chikt"asiñ munapki uka turistanakataki. Nayranakapajj mä arsüwiw utjäna, ukampis Sam-ar uñkatasajj cheqätap yatïna. Tarjeta de débito jan ukax local cajero automático ukampiw mä jach"a qullqit anatt"apxirïna. Jan aynachtʼataw amuytʼasirïtapajj mä jukʼa tiempo jaytanukuwayjjäna, ukampis jankʼakiw jan munañapsa kuttʼayjjäna, ukat arsutaparjamaw istʼasïna.
  
  "Jutam, Ninanovich" sasaw Sam jupax chuymacht"äna, amparanakap qhumantt"asa, "janiw Ch"iyara Inti masinakasar uñt"ayañäniti, ¿janich ukhamäki?"
  
  "Jïsa, Klivenikov" sasa.
  
  Jupax larusitaynawa, punkunakapar yatiyapxañapatak yatiyawix purinkäna ukhax amparapat jawq"jasaw arsüna. Ninax yatitaw taqi jaqinakarux wali sum uñjäna, jupanakax sapa ajanunakapsa, amparanakapsa ukat equipajenakapsa uñakipäna. Janiw kuntï thaqkäna uk yatkänti, jan ukasti cuerpopan kuna sustjaskañ arunakapsa jankʼakiw uñtʼirïna. Jichhakamajj jaqenakar liytʼañatakejj wali sum yatichatäjjänwa.
  
  Mä cobre sawutaw kunkapat qhipäxat jalnaqäna, ukat nayranakap taypin mä jukʼa pʼiqi usuw utjäna, nayranakapansa mä jukʼa chʼallxtasïna. Ukat jukʼamp tʼaqhesiñatjja, nayraqatapanwa manqhankir pʼeqenakajj uñstäna.
  
  -¿Kunas pasäna? - Sam jiskt"asitaynawa.
  
  "Maldita p"iqi usu" sasaw arsüna, mä amparapampiw nayraqatapar ch"allt"asïna. Mä akatjamatwa chʼeqa nayrapat mä juntʼu wilajj mistuñ qalltäna, ukat Sam jilatajj janïr yatkasaw pʼeqep qhepar jaqontañatak sartasïna.
  
  "Walikisktwa. Taqi kunas nayatakix walikïskiwa. Juparux ch"allt"añakiw wakisi ukat bañoruw sarä" sasaw manq"antasïna, p"iqip nayräxapan usut uñjasax jank"akiw nayranakap ch"irmthapïna.
  
  "Jïsa, sarañäni" sasaw Sam chachajj warminakan bañopan jachʼa punkupar irpäna. "Jankʼakiw uk lurañama. Enchufam kunattix janiw aka avión jaytañ munkti" sasa.
  
  "Yattwa, Sam" sasaw jachʼat arsüna ukat granitot lurat lavabonakampi ukat qollqet lurat yänakampi mä thaya armarioruw mantäna. Ukax wali thaya pachawa, impersonal ukhamarak super higiénico. Ninax amuyt"äna, ukax mä suma qullañ utan operacionatak wali askïspawa, ukampis janiw pisxañatakis ni rubor uchasiñatakis askïkaspati.
  
  Pä señoranakaw amparamp secadora jakʼan parltʼasipkäna, maynïristi jichhakiw uka puestot mistuskäna. Ninax mä qawqha papel higiénico apsuñatakiw puesto ukar jankʼak mantäna, ukat nayrapar katxarusax mä enchufe lurañatakiw mä chiqa chʼiyjäna. Nasapar chʼuqtʼasajja, yaqha aptasajj wali amuyumpiw doblayäna, ukhamat yak chalecopan bolsillopar uchañataki. Pä warminakax mä qhuru suma arumpiw aruskipt"asipkäna, kunawsatix Ninax ajanupat ukat chinupat wila wañt"ir ch"akhanak jariqañatak mistuwayxäna, ukanx ch"allt"asir gotanakax Sam-an jank"ak jaysäwipatx janiw jaltkänti.
  
  Chʼiqa toqenjja, kawkhantï apnaqkäna uka jakʼankir cabinat mä sapa warmiw mistunir uñjäna. Ninax janiw jupar uñtañ munkänti. Rusia warminakax Sam ukat Alexander jupanakamp purisax mä juk"a pachatxa, wali parlt"asirïpxatap amuyasïna. Niyakejjay uka aru jan yatkchïnjja, jachaqtʼasiñsa, nayranakap uñkatasa ukat parltʼañ qalltañsa jan chʼamäñ munäna. Nayra k"uchupatxa, Ninax mä warmiruw uñch"ukiskir uñjäna.
  
  Oh Dios janiw. Janiw jupanakarux akan utjapxañapäkiti.
  
  Nina kullakajj qʼoma papel higiénicompiw ajanupar pichthapisajj qhep qhepa kuti espejot uñkatasïna, kunjamtï mayni pä señoranakajj sarjjapjjäna ukhama. Jupax yatïnwa, janiw mä jan uñt"at jaqimp sapak akankañ munkänti, ukatwa jank"akiw basurero ukar saratayna tisunak jaquntañataki ukat punku tuqiruw saratayna, uka punkux juk"at juk"at mayni pä qhipäxan jist"antasïna.
  
  - ¿Jumajj walikïsktati? - jan uñt"ata jaqixa mä akatjamata arsüna.
  
  Jan askinaka.
  
  Ninax arknaqatäkchïnsa, janiw jan wali arunak parlirïkänti. Jupax wali punku tuqiruw saraskäna, ukat warmiruw jawsäna: "Jïsa, yuspajarapxsmawa. Nayax walikïskäwa ". Nina kullakajj jan wali jachaqtʼasisaw Sam jilatarojj ukan suytʼaskir jikjjatäna.
  
  "Ey, sarañäni" sasaw Sam sat chachar niyaw nayrar sartayäna. Terminal taypinjja, jankʼakiw sarapjjäna, qollqet lurat ajjsarkañ columnanakampi muyuntatänwa, uka columnanakajj uka jachʼa edificion taqpach largoparuw sarapjjäna. Kunayman pantalla plana ukanakan wila, janq"u ukat ch"uxña anuncios digitales ukanakamp chimpuntata ukat vuelo números ukanakamp chika sarnaqkän ukhax janiw qhipäx uñch"ukiñ atinakänti. Sam jilatajj mä jukʼa ajjsaratap janiw amuyaskänti.
  
  "Suma kunatix chachamax CIA uksanx wali suma falsificado documentonak katuqapxitu", Sam jupax uñacht"ayiwa, jach"a falsificaciones ukanakat uñakipt"asa, ukanakx Notario Byrne jupanakarux obligataynawa, Reino Unido markar jan kuna usun kutt"ayañataki.
  
  Ukat akham sasaw arsu: "Janiw noviojäkiti" sasa, ukampis uka amuytʼäwix janiw taqpach jan walikïkänti. "Ukhamarus, jankʼakiw utar puriñasatak chʼamachasiñ muni, ukhamat kuntï munki uk jikjjatañasataki. Nayax sapxsmawa, janiw mä onzas suma chuymanïñax utjkiti" sasa.
  
  Jupax cínico asumción ukanx pantjasitap suyt"äna, juk"ampiw Sam-ar amukt"ayañatak apnaqäna Bern-amp amigatätapata.
  
  "Ukax ukhamawa" sasaw Sam jupax jach"at arsüna, kunapachatix seguridad ukan uñjañ utar sarapkäna ukat k"achat k"achat equipajenak apthapipxäna.
  
  "Purdue sat markaruw jikjjatañasa. Jupax kawkhans Renatax jikxatasi uk jan yatiykistani ukhaxa..." sasa.
  
  "Ukax janiw lurkaniti" sasaw Sam jupax chika taypin säna.
  
  "Ukatxa, Brigadarux mä alternativa churañ yanaptʼistani, janiw pächasiñasäkiti" sasaw colerat uñkatasiñamp tukuyäna.
  
  "¿Kunjamatsa Purdue markar jikxatañäni? Mansión ukar sarañax llamp"u chuymanïspawa", sasaw Sam jupax nayraqatapan jach"a Boeing ukar uñkatasax säna.
  
  "Yattwa, ukampis janiw kunsa yaqha lurañax yatkti. Taqi khitinakatï uñtʼapkta ukanakax jiwatäpxiwa jan ukax uñisirinakäpxatapwa uñachtʼayasiwayi" sasaw Ninax llakisïna. "Utar kuttʼañ thakin jutïr saräwis sum amuytʼañasatak suytʼasktanjja".
  
  "Nayax yattwa akax wali axsarkañawa, Nina" sasaw Sam jupax akatjamat säna, panpachaniw asientonakapar qunt"asipxäna. "Ukampis inas chhaqtxaraksna. Alejandrojj kuntï lurki uk sum yati" sasa.
  
  -¿Kunjamatsa jumaxa? - sasaw jach"at arsüna. "Jupaw Brujas markat apsupjjetäna. Amigonakapax utaparuw katuqapxitu ukat jan jiskt"asisaw imantapxitu, ukat ukatwa jach"añchapxitu -jiwasatakix Sam. Mirä amp suma, seguridadamamp chika integridad apt"asiwayta sasin jan sapxitati, kunattix ukhamax, munat kullaka, chiqpachapuniw aka pachanx sapakïskä" sasa. Tonopax wali qhuru ukat coleratänwa, ukat Sam jupax kuntï kunjamäkäntix ukhamak jaytañax wali askiwa sasaw amuyäna, avión ukan tiempop apnaqañkama, ukhamat uñchʼukiñatakisa ukat mä askichäwi jikxatañatakisa.
  
  Uka avión ukax janiw sinti jan walïkänti, jan ukasti mä australiano celebridad ukaw mä mamut gay ukamp chist"asiskäna, jupax brazos ukanakap lunthatatayna, ukat mä ch"axwañ chacha warmix thuqhuñap barcor apxapkaspas ukhamaw uñjasi ukat janiw suyt"añjamäkänti janïr martirio ukar puriñkama mä jaqichasïwipat panpachaniw tʼaqhisipxäna. Sam sat chachajj ventanapan asientopanwa wali sum ikiskäna, Nina kullakajj jupar jutkäna uka nausea sat usumpiw nuwasïna, uka usujj aeropuerton señoranakan cuartopat mistutapatpachaw tʼaqhesïna. Awisax bañoruw jankʼak chhuxriñchjasirïna, ukampis janiw kunas jariqañatakix utjkänti. Ukax wali qarjañjamaw tukusxäna ukat jupax juk"amp jan walt"ayat jikxatasiñat llakisiñ qalltäna, ukax purakaparuw ch"allxtayäna.
  
  Janiw manq"at veneno ukhamäkaspati. Nayraqatxa, hierrot lurat purakapanïnwa, payïristi, Sam sat chachax jupar uñtasit taqpach manqʼanak manqʼäna, ukat janiw kuna jan waltʼäwis utjkänti. Ukat yaqha kuti jan waltʼäwip askichañ yantʼasaxa, espejot uñkatasïna. Jupajj muspharkañ kʼumar uñnaqtʼanïnwa, janiw kunjamatsa chʼiyar chʼiyar uñnaqtʼanïkänti ni jan chʼamanïkänti. Tukuyañatakix Ninax jan wali k"umarätapax cabina ukan alturapata jan ukax presión ukan utjatapatw sasaw säna, ukat mä juk"a ikiñ amtarakïna. ¿Khitis Heathrow markan kunas jupanakar suyaskäna uk yatpachäna? Jupajj samartʼañapawa.
  
  
  11 t"aqa
  
  
  Bernajj wal colerasïna.
  
  Uka jan walt"ayirinakar arknaqasa, janiw jupanakarux uñjkänti, khitinakarutix jupax jaqinakapampix Mengu-Timur monasterio uksat mistur k"añask thakhi jak"an katuntapxatayna. Mayat mayatw jaqinakar thaqhapxäna - monjes, misioneros, enfermeras ukat kimsa turistas Nueva Zelanda uksat jutirinaka - ukampis janiw kunas jupanakanx jikxatapkänti, ukax brigada ukatakix kuna askisïnwa.
  
  Jupax janiw amuyañjamäkänti kuntix uka pä lunthatanakax mä complejo ukan thaqhapkäna, janipuniw nayrax mantapkänti. Jakäwip ajjsarasaw mä misionerojj Daniels chacharojj akham säna: qalltanjja, uka convoyjj suxta autonakanïnwa, ukampis payïr saytʼäwinjja, mä autow jukʼakïpjjäna. Janiw khitis uka tuqit kuns amuyapkänti kunatix mä autox jist"antatäniw Janste Khan albergue uka jak"an serviñataki sasaw sapxäna. Ukampis Byrne chachajj pʼeqtʼir conductorajj kawkïr thaktï churawayki uk uñakipañ wal chʼamachasïna, ukatjja janiw sojjta autonakat parlkänti.
  
  Jan juchani civiles ukanakar jan yatiñapat t"aqhisiyañax janiw kuna askïkänti, janiw kunas juk"amp jutkaspati. Lunthatanakax jupanakatx chiqpachapuniw jaltxapxäna, ukat qhipäxar kuttʼasax kuna jan walinakas uka utar mantañ tuqit jan waltʼayapxäna uk amuytʼañakiw wakisispa sasaw iyaw sañapäna.
  
  Alejandrox machaq comandantepan nayranakapan suyt"äwip uñjäna, kunawsatix establo ukar mantapxäna, kayunakap qarjataw ayxatapxäna, kunawsatix caballonakar irpxaruwayapxäna, ukhamat irnaqirinakax uñakipapxañapataki. Pusi jaqinakat janiw maynis arskänti, ukampis Bernax kuntï amuykäna ukxa taqiniw yatipxäna. Daniels ukat McKee jupanakax uñkatasiñanak mayjt"ayapxäna, ukax Alexander jupan chikancht"asitapax jilpachx mä consenso general ukhamaw sasaw amuyapxäna.
  
  "Alexander, nayamp chika jutam" sasaw Bernax jan axsaras säna ukat ukhamakiw sarxäna.
  
  Mackey chachajj británico acentopampiw akham ewjjtʼäna: "Kuntï siskta uk uñjañaw jukʼamp askejja, jilïr jaqe" sasa. "Aka jaqix mayjt"iriwa."
  
  Alejandrojj akham sänwa: "Janiw kuna lurañas utjkitänti" sasaw alejandrojj säna, ukampis mayni pä jaqenakajj uñkatasakiw uñchʼukipjjäna, ukatsti khuyaptʼayasisaw uka rusa jaqer uñkatapjjäna.
  
  "Janiw jupar ch"amanchañamäkiti, kunapachatï excusanak lurañ qalltasma ukhaxa. Juma pachpa jiskʼachasisax juchanïtamwa amuytʼayasma" sasaw Daniels jilatax iwxtʼäna.
  
  "Pay suma. Jichhax mä umañatak jiwayañ munta" sasaw Alejandrox amparap luqxatäna.
  
  "Jan llakisimti, qhipa munañjamaw ukanak taypit maynix utjaspa" sasaw Daniels jupax jachaqt"asïna, ukampis irnaqir masinakapan ajanupan wali jach"a uñnaqap uñkatasax amuyasïnwa, arsutapax janiw kunjamatsa yanapt"kiti, ukat jupax negocioparuw sarxäna caballomatakix pä manta apsuñataki.
  
  Alejandrojj perqankir lamparanakampi qhantʼat jiskʼa bunkernak taypinwa comandantepar arktäna, ukat payïr pisoruw saräna. Bernax escalerat t"ijt"awayxänwa, jan rus ist"asa, ukat payïr pison vestíbulo ukar purisax mä jaqiparuw mä ch"aman ch"iyar café mayitayna.
  
  Alejandrojj qhepäjjat akham sänwa: "Capitán, masinakajajj janiw uka toqet kuns lurapkiti sasaw sista" sasa.
  
  Bernajj akham sänwa: "Nayajj yattwa, Arichenkov" sasa.
  
  Alejandrojj Berna chachan kunjamsa jikjjatasïna uk uñjasajj wal muspharäna, comandantejj kuntï siskäna ukajj samarañsa jikjjatkchïnjja.
  
  "Ukhamaxa, ¿kunatsa jumamp chik sarañ mayipxista?" - sasaw jiskt"äna.
  
  "Jichhax mä juk"a pachatxa, Arichenkov. Nayraqatax mä juk"a café ukat mä chhullunkha umañakiw jaytapxita, ukhamat uka jan walt"äwit uñakipt"añax askichañataki", sasaw comandantex jaysawayxi. Cigarro naktayaskäna ukhajja, arupajj wali ajjsarkañänwa.
  
  "¿Kunatsa jan juntʼu duchar sarkta? Aka chiqanx wasitat jikisisnawa, sañäni, pä tunk minutos ukjat. Ukañkamasti, kunas lunthatasïna, kunas lunthatatäna uk yatiñajawa. Jumax yatisktawa, janiw billetera lunthatasiñatakix taqi uka jan walt"awinakar sarapkaspati sasaw amuyta" sasaw nayraqatapanx mä jach"a ch"uxña janq"u chhullunkha ch"allxtayäna.
  
  "Jïsa, tata" sasaw Alejandrojj cuartopar sarañatak kuttʼäna.
  
  Kunas jan walïkaspas ukhamänwa. Jupajj acero gradanakat makhatasisaw uka jachʼa pasilloruw saräna, kawkhantï jila parte chachanakajj kawkhantï jakapkäna uka jachʼa pasilloruw mantäna. Pasillojj wali chʼamaktʼänwa, Alejandrojj cemento pampan botanakapan sapak istʼasitaparojj uñisïnwa, mä cuenta regresiva ukhama, kuna jan walinakatï jutañapäkäna ukar uñtasita. Jayatjja, chachan arunakapa ukat kunatï radio AM señaljam istʼaskäna jan ukajj inas mä kasta janqʼo ruido maquinar uñtasit istʼasirïna. Uka chillqt"at ist"asiwix Estación de Hielo Wolfenstein ukar sarañ amtayäna, ukax estación ukan intestinonakapan manqhankiwa, ukanx pallapallanakax cabina calentura ukat jan walt"awinakampiw jiwayasipxäna.
  
  Esquinat kuttʼasajja, cuartopan punkup jistʼarat jikjjatäna. Jupax sayt"xänwa. Manqhanx amukiw jikxatasïna ukat janis khitis ukankaspa ukhamaw amuyasïna, ukampis yatichäwipax janiw kuns valor nominal ukarjam katuqañ yatichäna. Jupax juk"at juk"at punku jist"aratayna, ukhamat jan khitis qhipäxan imantatäñapataki. Nayraqatapanjja, kunjamsa tripulacionankirinakajj jukʼak confiyapjjerïna uk qhan señalaw utjäna. Taqpach cuartopajj mayjtʼayatäjjänwa ukat ikiñapan lipʼichipsa chʼiyjatäjjänwa, ukhamat thaqhañataki. Taqi uka chiqax jan walt"ayataw uñjasiwayi.
  
  Cheqas Alejandrojj jukʼakïnwa, ukampis cuartopan utjkäna ukanakajj qʼal lunthatatäjjänwa.
  
  "Fucking dogs" sasaw jisk"at arsüna, ch"iyar ch"uxña nayranakapax pirqat pirqaruw uñakipäna, kuna suspectos p"iqinchanakas utji, ukax kuntix jikxatapxañap amuyapkän uk utt"ayañ yanapt"aspa. Janïr duchas comunales ukar sarkasax qhipa cuarto ukankir chachanakaruw uñch"ukiskäna, ukanx janq"u ch"axwäwix jichhax mä juk"a ch"amakt"ayatänwa. Ukan qunt"asipxäna, pusinikiw jupar uñch"ukipxäna. Jupanakar maldecañ yant"atax jan yäqañ amtäna ukat jan yäqañakiw amtäna, ukat yaqha tuqiruw bañonakar saräna.
  
  Kunjamtï juntʼu, llampʼu umajj umamp chʼalljjtaykäna ukhajja, Katya ukat Sergei jilatanakajj jan utjkchejja, jan kuna jan waltʼäwin uñjasipjjañapatakiw mayisïna. Ukham tripulacionankirinakajj jupar confiyapjjäna ukhajja, inas granjapajj cheqa yatichäwinak thaqhasajj mä jukʼa lunthatasiñamp tʼaqhesirakchïna sasin amuyañajj walikïskänwa. Kunjamtï mä katuntat uywax kutkatasiñat jarkʼatäkixa, ukhamarakiw uka lupʼir rusa jaqix jutïr saräwip amtäna. Berna, Bodo jan ukax kawkir jan wali jaqinakampis aka chiqan jan wali jaqinakamp suyt"awinakapat ch"axwañax loqhekïspawa. Ukham sarjjañajj jankʼakiw jupatakisa ukat panpacha amigonakapatakis jukʼamp jan waltʼayaspäna. Ukat qhispispa ukat Sergei ukat warmipar aka chiqat irpañ yantʼani ukhaxa, uka tuqit pächasipxatapakiw qhanañchaspa.
  
  Kunapachatï waña ukat isimp isthaptʼatäjjäna ukhajja, Berna chachan oficinapar kuttʼjjäna, ukanjja, jachʼa comandanteruw ventana jakʼan saytʼatäskir jikjjatäna, horizonte uñkatasa, kunjamtï kunanaktï sum lupʼirïkäna ukhama.
  
  -¿Capitán? -sasawa Alejandrox punkupat säna.
  
  "Jutapxam. Mantapxam" sasaw Byrnex säna. "Kunatsa cuartonakamar thaqhapjjañajäna uk amuyañamawa, Alejandro. Uka tuqitxa jumanakan amuyum yatiñax wali wakiskirïnwa, kunattix wali suytʼañjam jan walinakanwa wali chʼamani arsutanakampix nanakar jutapxtaxa".
  
  "Amuyastwa" sasaw rusa jaqix iyaw säna. Mä qhawqha vaso vodka umañatakiw jiwañampïskäna, ukat Bern chachajj escritoriopar imkäna uka utan lurat cerveza botellajj janiw jupatak yanaptʼkänti.
  
  "Umt"asipxam" sasaw Bernax jawillt"äna, botella uñacht"ayasa, uka botellax rusa uñch"ukiskir uñjäna.
  
  Alejandrojj jachaqtʼasisaw mä vaso warjjatäna: "Yuspära" sasa. Nina uma lakapar apankäna ukhajja, venenojj chʼamaktʼayatäpachati sasaw jisktʼasïna, ukampis janiw wali amuyump sarnaqerïkänti. Alexander Arichenkov, loco ruso, jupax suma vodka mallt"asax mä llaki jiwañaw juk"amp askixa, jan manq"añat sipansa, jan ch"am tukuñat sipansa. Jupatakix suerteniw uka umañax kunjamtï lurayirinakax amtapkän ukhamarjam veneno ukhamakïnwa, ukat janiw kuns kamachkänti, pechopan nina nakhantäwip uñjasax taqi ukanak manq"antasax kusisitaw jachäna.
  
  Ukat samañap katjasaw akham säna: "¿Jisktʼirismati, Capitán, ¿kunas uka uta pʼakjañan jan waltʼayasïna?"
  
  "Janiw kunas" sasaw Bernajj säna. Mä jukʼa tiempow wali muspharkañ samartʼäna ukat kunatï cheqäki uk uñachtʼayarakïna. "Janiw kunas jan waltʼayatäkänti, ukampis yaqhep yänakajj lunthatatänwa. Kunatï jan aljañjam ukat akapachatakix wali axsarkañawa. Kunatï jukʼamp llakisiykitu ukajja, Orden del Sol Negro ukanakakiw ukanak utjatap yatipjjäna" sasa.
  
  "¿Kunas akaxa, jiskt"asiristxa?" - Alejandrox jiskt"asitaynawa.
  
  Bernajj mä chuymar purtʼkir uñkatasaw jupar uñtäna. Janiw colerasiñampi jan ukax jan yatiñapat aynachtʼañampi uñnaqanïkänti, jan ukasti chiqpach llakisiñampi ukat amtat ajjsarañampiw uñnaqäna.
  
  -Arma -sasa. Jupanakax armas ukanakaw lunthatapxatayna, ukax t"unjañatakiw ukat t"unjañatakiwa, kamachinakampiw apnaqatäna, janiw jichhakamax atipt"ktanti", sasaw yatiyatayna, vodka ukar amparap luqxatasin sapa maynitak mä vaso warantasa. "Jan jawilltʼat invitadonakajj ukat qhespiyapjjetäna. Jupanakax Longinus sat jaqiruw lunthatapxäna" sasa.
  
  
  12 t"aqa
  
  
  Heathrow markanx kimsa alwa pachas kunayman lurawinakaw utjäna.
  
  Mä juk"a pachaw Nina ukat Sam jupanakax jutir avión utar mantapxañapäna, ukat jupanakax hotelan cuarto reservañ amtapxäna, ukhamat terminal ukan juykhuptayir janq"u qhananakan jan suyt"apxañapataki.
  
  "Kunapachas wasitat aka chiqar kuttʼañax wakisispa uk yatxatiriw sarä. Maynitak manqʼañatakis kuns munasispa. "Maldita manq"at awtjatätwa" sasaw Sam chachajj Nina kullakarojj säna.
  
  Ukat akham sasaw amtayäna: "Avionan manqʼasiyäta" sasa.
  
  Sam jupax uka nayra jisk"achasir escuelankir wayna uñnaqap uñacht"ayäna: "¿Aka manq"a sasmati? Janiw kuna muspharkañas utjkiti" sasa.
  
  Ukham sasinjja, boletonak aljañ utaruw saräna, ukat jachʼa yak abrigopampiw nayrïr amparapar chʼoqantat jaytäna ukat panpachaniw viaje bolsas ukanakap amparanakapar warktʼatäna. Ninan nayranakapajj chʼiyjatäjjänwa ukat lakapas wañtʼarakïnwa, ukampis walja semananakat sipansa jukʼamp sumwa jikjjatasïna.
  
  Niya utar puriñkamaw chuymapan amuyasïna, ukat lakapas phinqʼasir jachaqtʼasisaw liwxatäna. Jupax jan munkasaw jachaqt"asitapax panqarañapatak jaytäna, kuns uñjirinakas ukat pasajeros ukanakax amuyapxaspa, kunatix jupax uka jachaqt"asiw jikxatatapjamaw amuyasïna, ukat t"aqhisitayna. Ukat jichhakiw tunka payan muyuntat Jiwañamp mistunïna, ukat wali sayt"atäskänwa. Jachʼa marrón nayranakapajj Sam chachan suma lurat cuerpop patjjaruw sarnaqäna, uka jachʼa amparanakapajj nayratpach uñachtʼayat sipansa jukʼamp sumaw sarnaqañapatak yanaptʼäna. Jachaqtʼasitapajj jupar uñjarakïnwa.
  
  Jupax walja pachaw Sam chachan lurawipat pächasxäna, ukampis Perdue-n qhipa acrobaciap qhipatxa, pä nuwasiri jaqinak taypin ch"amakt"atax qarjataw jikxatasïna sasaw amuyasïna. Perdue kullakarojj munasitap arsutapajj jukʼampiw yanaptʼäna, janiw iyaw sañ munkänti. Kunjamatix machaq pretendiente ukax Rusia-Mongolia frontera ukanx Perdue-n ch"amapampi ukat yänakapampix juparux askinjam uñjäna. ¿Qhawqha kutis jiwayatäspäna, janitï Perdue chachan yänakapampi ukat qollqepampi jan ukajj Bern chachan khuyapayasiñapajj jiwata esposapar uñtasitäkaspäna ukhajja?
  
  Jachaqtʼasitapajj jankʼakiw chhaqtawayjjäna.
  
  Mä warmiw zona de llegadas internacionales ukanx mistunïna, jupax wali uñt"at uñnaqt"anïnwa. Ninax wali ch"amampiw sartasïna ukat café ukan mistur cornisa ukan lurat esquinaruw kutt"awayxäna, ukanw suyt"äna, jak"achasir señorat ajanupar imantasa. Nina samañap katxarusaw Ninax kawkhantï Sam-ax jikxatasi uk uñjañatakis uka chiqat uñchʼukiskäna. Jupax jan uñjkayaw jikxatasïna ukat janiw warmix jupar chiqak saratapat yatiyañ atkänti.
  
  Ukampis uka warmejj miskʼi aljir utaruw mantäna, ukajj caja jakʼankänwa, ukanjja Sam chachajj encantonakapwa uñachtʼayaskäna, ukhamatwa jan pantjasir uniformeni tawaqonakajj kusisipjjäna.
  
  "Tata! Típico" sasaw Ninax ñik"utap ch"uqt"asïna ukat frustración ukan lakap ch"akhutayna. Jupax jank"akiw jupar jak"achasïna, ajanupax ch"ullqhi ukat mä juk"a jaya thakhinjam sarnaqäna kunatix jan jupa pachpar uñch"ukisaw kunjamtï lurañjamäki ukhamarjam jank"ak sarnaqañ yant"äna.
  
  Jupajj doble vidrio punkunakat oficinaruw mantäna ukat Sam sat chacharuw tʼijtäna.
  
  "¿Tukusxtati?" - sasaw jan p"inqan jan wali amuyumpi jiskt"äna.
  
  "Walikiwa, aka uñtam" sasaw anattʼasis jachʼañchäna, "yaqha suma señora". ¡Ukat janiw cumpleañojas utjkiti!"
  
  Administración ukan irnaqirinakax lart"asipxäna, ukampis Ninax wali jach"a chuymanïnwa.
  
  "Mä warmiw arktaskistu, Sam."
  
  -¿Jumaxa chiqati? -sasawa taqi chuyma jiskt"äna, nayranakapampi uka jak"ankir jaqinakaru uñch"ukiskäna.
  
  "Positivo" sasaw samaña manqhan jaysäna, amparap wali chʼamampiw chʼalljjtayasïna. "Rusia markanwa uñjta, kunapachatï nayrajajj wilajj mistunkäna ukhajja. Jichhax jupax akankxiwa -sasa.
  
  "Walikiwa, ukampis walja jaqinakaw Moscú ukat Londres ukanakan avionat sarapxi, Nina. Ukax mä coincidencia ukhamäspawa", sasaw qhanañcht"awayi.
  
  Jupajj arunakapajj walikïskatap iyaw sañapänwa. Ukampis ¿kunjamatsa uka jan uñtʼat uñnaqtʼan janqʼo ñikʼutani ukat chʼiyar ñikʼutani warmit kunas jupar jan waltʼayäna sasin amuytʼayaspasti? Maynin jan uñtʼat uñnaqap mä juchañchañatak apnaqañajj larusiñatakjamakïspawa, yamas mä jamasat organizacionat jutapjjaspa ukat "sinti yatjjata" sasin nayratpach jiwayapjjätam sasin sañajj larusiñatakjamaspawa.
  
  Sam jupax janiw khitirus uñjkänti ukat Nina kullakaruw suyt"añ chiqan sofá ukar qunt"ayäna.
  
  - ¿Jumajj walikïsktati? sasaw jisktʼäna, bolsanakapat qhespiyasa ukat chuymachtʼatäñatakiw amparanakap amparanakapar uchasïna.
  
  "Jïsa, jïsa, walikïsktwa. Nayax mä juk"a axsarañakiw jikxatastxa" sasaw amuyt"äna, ukampis chuyma manqhapanx janiw uka warmirux atiniskänti. Ukampis janis kunatsa jupar ajjsarañapäkchïnjja, Nina kullakajj mä kikpaki sarnaqañwa amtäna.
  
  "Jan llakisimti, imill wawa" sasaw nayranakap ch"irmthapiyäna. "Janïr Purdue ukar thaqhañ qalltkasax mä uru jan ukax pä uruw waliptañatakix munasispa".
  
  "¡Arkapxam!" Ninax jachaqt"asïna.
  
  "Jïsa, jupar thaqhañasawa, ¿amtastati?" Sam jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "Janiwa, Perdue kullakax qhipäxan sayt"atäskiwa" sasaw Ninax jan amuyt"asis säna, tonadapax mä akatjamat sereno ukat pachpa pachan muspharata. Sam jilatajj kuttʼanjjänwa. Dave Perdue jupax qhipäxan sayt"atäskäna, mä ch"ikhi chaleco thaya jark"aqañataki ukat mä jach"a duffel bolsa apt"ata. Jupax jachaqt"asisaw akham säna: "Akan panini uñjasax muspharkañawa" sasa.
  
  Sam ukat Nina jupanakax amukiw jikxatasipxäna.
  
  ¿Kunsa jupanakajj akan utjatapat lurapjjañapäna? ¿Jupax Ch"iyara Intimpix cahoots ukankäna? Jupanakan laykuti, jan ukajj panpachaniw uka patat uñtʼatäpjjäna. Kunjamtï Dave Perdue jilatajj lurkäna ukhama, janiw kuna cargonïkänti uk yatiñajj utjkänti.
  
  Nina imantaskäna uka warmix qhipäxat mistunïna. Mä jisk"a, jach"a, laq"a rubio, Perdue ukham mayjt"ir nayrani ukat pachpa grúa ukar uñtasit inclinación, jupax samarataw sayt"asïna, kunatix utjki uk uñakipt"asa. Ninax wal muspharäna, janiw amuyaskänti jaltxañatakis jan ukax nuwasiñatakis wakichtʼasiñapa.
  
  "¡Arkapxam!" - Samxa jach"at arsüna. "Nayax uñjtwa jumax jakaskta, walikïskatamsa."
  
  "Jïsa, uñt"apxistawa, nayax sapa kutiw situacionanakat mistuñatakix wali sum jikxatastxa" sasaw Perdue-x nayranakap ch"irmthapïna, Nina-n sallqa uñnaqap jupar jak"achasisin uñjasa. "UKXATA!" - sasaw warmiru nayraqataru ayxarusa säna. "Akax Agatha, gemela kullakajawa."
  
  "Diosaruw yuspajarapxsma tatajan layku gemelos ukhamäpxtwa" sasaw jach"at arsüna. Waña k"uchirt"awipax mä juk"a pachakiw Ninarux chuym ch"allxtayäna, kunawsatix amuyunakapax uka warmix janiw jan walt"ayirïtap amuyasïna. Ukapachaw uka warmin Purdue markar uñjatapax qhanstawayxi.
  
  "Ay, nayax llakistwa. "Qarjataw uñjasta" sasaw Ninax sinti jaya uñch"ukiskatapat laq"u excusap uñacht"ayäna.
  
  -¿Aka tuqitxa yatipxtati -sasa. Uka nayra wilax jan walipunïnwa, ¿janich ukhamäki?" Agatha kullakajj iyaw sänwa.
  
  "Agatha, jumamp jikisiñax wali kusiskañawa. Nayax Sam-twa" sasaw Sam-ax jachaqt"asïna ukat amparapat katthapïna kunatix mä juk"akiw ch"allxtayäna. Jan uñtʼat sarnaqatapajj qhanaw uñjasïna, ukampis Sam chachajj janiw kuna jan waltʼäwinïtapsa amuyäna.
  
  Agatha kullakajj pʼeqep ladopar liwjjatasaw akham säna: "Sam Cleave" sasa. Jupajj wal muspharäna jan ukajj jutïrin yatjjatañatakejj Sam chachan ajanupajj sum pʼeqer yatjjatapkaspas ukhamänwa. Jupax jisk"a sarnaqäw yatxatirirux jan wali ch"amampiw uñch"ukisïna ukat akham sänwa: "¡Ukat jumaw Gould doctorax thaqhaskta!"
  
  Ninax Sam sat tawaquruw uñtäna: "¿Uñjapxtati? Ukham sapxsma" sasa.
  
  Sam jupax amuyasïnwa, aka warmix Ninax parlaskäna ukawa.
  
  "¿Ukhamajj jumajj Rusia markankaraktawa?" Sam jupax amukiw anatäna, ukampis Perdue jupax wali sum yatïna, periodistax jupanakan jan taqpach aleatorio tantachäwiparuw munaskäna.
  
  Agatha kullakajj akham sänwa: "Jïsa, cheqas nayajj jumaruw thaqhaskayäta" sasa. "Ukampis mä kutix chiqap isimp isthapt"asipxäta ukhax ukaruw kutt"apxä. Munat Dios, aka abrigojj qʼañuchatawa" sasa.
  
  Ninax wali musphataw jikxatasïna. Uka pä warminakax chʼusa uñnaqampiw uñkatasipxäna.
  
  "¿Miss Perdue, ¿nayajj amuyasta?" sasaw Sam jilatajj jisktʼäna, ukat uka jan waltʼäwinak askichañ yantʼäna.
  
  "Jïsa, Agatha Perdue kullaka. Ukat akham sarakïnwa: "Janipuniw jaqichaskti.
  
  Nina kullakajj pʼeqep altʼasisaw akham säna: "Janiw muspharkañäkiti" sasa, ukampis Perdue jilatajj istʼasaw chuymapan jachʼat arsüna. Kullakapax yatintasiñatakix mä jukʼa tiempo apstʼasitap yatïna, ukat Nina kullakax excentricidades ukanakar katuqañatakix jukʼamp jan wakichtʼatäpachänwa.
  
  "Nayax pampachapxita, Gould sat doctora. Ukajj janiw mä amtampi jiskʼachatäkänti. Jumax iyaw sañamawa, uka maldito ukax jiwat uywar uñtataw thujsa", sasaw Agathax jan amuyt"asis arsüna. "Ukampis casarasiñ jan munatajajj nayatakïnwa, jumatï creysta ukhajja" sasa.
  
  Jichhax Sam jupax Perdue jupamp chikaw larusitayna, Ninax sapa kutiw jan walt"awinakapat larusitayna, kunatix jupax ch"axwañ munir jaqiwa.
  
  "Janiw nayax sañ munkti..." sasaw askichañ yantʼäna, ukampis Agatha kullakax janiw istʼkänti ukat bolsap apthapisïna.
  
  "Jutam, munat kullaka. Nayax thakhinx mä qawqha machaq temas ukanakaw alasipxäma. Janïr avión wakichtʼatäkipanwa kuttʼanjjapjjä" sasaw Agatha kullakajj Sam chachan amparapamp abrigop jaqontäna.
  
  "¿Janit mä avión privado ukan viajipkta?" -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  "Janiwa, sapa mayni avionanakaruw sarapjjta, ukhamat jan sinti facilak arknaqañajataki. Suma yapuchata paranoia sañamawa", sasaw Perdue-x jachaqt"asïna.
  
  "¿Jan ukax mä jikxatäwit yatiñacha?" Agatha kullakajj wasitatwa jilapan jan jitheqtatapat pʼeqep uñkatas uñkatasïna. "Jutam, Gould sat doctora. ¡Jiwasax sarxapxtwa!"
  
  Janïr Ninax protesta luraskipanxa, uka jan uñt"at warmix oficinapat irpsuwayxäna, kunapachatix chachanakax bolsas ukat Ninan jan wali q"ara ñik"ut regalop apthapipxäna.
  
  "Jichhax janiw inestabilidad de estrógeno ukax utjkiti, ukhamat aruskipäwisarux jark"aqañataki, kunats jan sapxista kunats jumamp Ninampix jan Alexanderampïpkta" sasaw Perdue jupax jiskt"äna, uka jak"ankir café ukar mantasinx junt"u umañanak umañatakiw qunt"asipxäna. "¡Dios, achiktʼasismawa, janiw kunas uka loco rusa jaqirux paskänti!" Perdue kullakajj mä amparapampiw Sam chachan amparapamp achiktʼasïna.
  
  Sam chachajj akham sänwa: "Janiwa, jakaskakiwa" sasa, ukampis Perdue chachajj uka yatiyäwinakan jukʼamp utjatap tonadapat amuyasïna. "Jupax Brigada Renegado ukamp chikt"atawa."
  
  "Ukhamajj ¿jupanakan laykukïtamti jupanakar amuytʼayañ atipxtati?" - Perdu sasaw jiskt"äna. -Nayaxa juma laykuw kusisita -sasa. Ukampis jichhax panpachaniw akankxapxtaxa, ukat Alejandro... jupanakamp chikaw jikxatasi. Sam, jan t"ijtxam sasmati. Janiw uka jaqinakax jumar jan atinisiñjamäkaspas ukham amuyapxañap munktati" sasa.
  
  "Kunats janixa? Mä nayra ch"ipxtasin mä chiqa chuymanïñat yaqha chiqa chuymanïñat saltañax janiw juk"amp jan walïkasmati" sasaw Sam jupax Perdue-rux jan yatiñan arunakampi tuqinuqäna.
  
  "Ist"am, Sam. Nayax posición ukax manteniñajawa, ukhamat jan kuna jan walt"awis Nina ukar puriñapataki. Jumax uk yatisktawa", sasaw Perdue-x qhanañcht"awayi.
  
  "¿Nayat kamsaraksnasa, Dave? ¿Kawkinkis nayan quntʼasiñajaxa? Jumax sapa kutiw nayar irpxaruwayitu" sasa.
  
  "Janiwa, pä kutiw aynacht"ayawayta, jakthapitajarjama. Jilt"irinakax juma pachpan sutim uñt"ayasiñakiw nayan tamajat maynix mierda p"iyaruw uchapxtamxa", Perdue-x amparap ch"allxtayäna. Jupajj cheqäskapuniwa.
  
  Jilapachax kunatix jan walt"awinakar puriykän ukax kuna jan walt"awinakas utjawayi, kunatix Sam jupax Trish jupax anillo de armas ukar t"unjañ yant"äna ukat qhipatx Perdue jupax Antártida markar sarañanx chikancht"asiwayi. Uka qhipat mä kutikiw Perdue-x Sam-an servicionakap Deep Sea One-an qillqt"awayi. Ukat sipansa, Sam Cleave chachajj jichhajj mä jan wali organizacionan cruzadopan wali chʼamanïtapakiw utjäna, uka organizacionajj janiw jupar arknaqañ jaytkänti.
  
  Sam jilatajj Earl Grey sat vapor copapar uñkatasaw akham säna: "Jakäwij kuttʼayañak munta" sasa.
  
  "Taqinis ukhamarakiw lurapxta, ukampis jumax amuyañamawa nayraqatax kuntix jiwasax jikxatawayktan ukampiw askichañasa", sasaw Perdue jupax amtayawayi.
  
  "Uka qillqatanxa, ¿kawkirus amigonakaman listapanxa, kunayman jan waltʼäwin uñjasir animalanakat uñtʼatäpxta?" sasaw Sam jilatajj cheqpach interesampi jisktʼäna. Jupax janiw Perdue-rux nayrat sipans mä iota juk"amp atiniskänti, ukampis jupax Nina-mp jan walt"äwinkapxaspän ukhax Perdue-x nayratpach jupanakarux mä jaya chiqaruw irpapxaspäna, ukanx jakäwinakap tukuyaspäna. Suma, inas jan Nina, ukampis chiqpachapuniw Sam. Taqi kunatix yatiñ munkän ukax kuntix Perdue-x Renata-r lurkän ukawa, ukampis jupax yatïnwa, uka ch"ama irnaqir magnate-x janipuniw jupar yatiykaniti ni Sam-arux wali wakiskirjam uñjkaniti, amtanakap uñt"ayañataki.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Jichhakejj jan kuna jan waltʼäwinïtawa, ukampis niyaw tukusjje sasaw amuyta" sasa. Dave Perdue sat chachan aka yatiyäwipajj wali khuyaptʼayasiriwa.
  
  Sam jupax directo fuente uksat yatïna, janiw amparapat sinti uñch"ukiñax wakiskiti, amuyataxa, jutir zorro wajjra ist"añapkama ukat jan wali tukuyat caza tukuyat kutt"anxañapkama.
  
  
  13 t"aqa
  
  
  Sam ukat Nina jupanakax Perdue ukat kullakapar Heathrow aeropuerto ukan t"ijtxapxäna ukat walja urunak sarawayxi. Perdue ukat Agatha jilatanakajj kunjamäsipkäna ukat ukham uñtasitäpkäna uka toqet jan sum qhanañchasajja, Reichtisousis sat cheqaruw jan kuttʼañ amtapjjäna, ukajj Edimburgo markankir Perdue chachan jachʼa utapawa. Ukax wali jan walt"awinakanïnwa kunatix uka utax mä jach"a uñt"at sarnaqäw chimpunïnwa ukat Purdue markan qamañ utapamp uñt"atawa.
  
  Nina ukat Sam jilatarojj ukhamarakiw lurapjjañapatak ewjjtʼapjjäna, ukampis yaqha amtapjjäna. Ukampirus Agatha Perdue kullakax Nina jupamp tantachasiñ mayitayna, ukhamat servicios ukanakap thaqhañataki, kunatix Agatha kullakax Alemania markan thaqhaskäna. Nina Gould doctorax Alemania markan sarnaqäwipat yatxatatjam uñt"atätapax wali askïspawa, ukhamarak Sam Cleave jupax fotógrafo ukhamarak periodista ukhamaw kuna jikxatawinaks Miss Perdue kullakax jikxataspa uk qillqt"añ yatiñapax wali askïspawa.
  
  "Chiqansa, Davidax kawkhantï jikxataskta uk yatiñataki ukat aka qhipa tantachäwir uñtʼañatakis yanaptʼawayitu sasaw sapa kuti amtayasax thaknam sarawayaraki. Nayax ego-p amparamp amparamp luqxatañapatakiw jaytä, jan jaytjasir metaforas ukat alusiones ukanakat jithiqtañatakiki. Chiqansa, qullqip aptʼataw viajipxta, ukhamax ¿kunatsa jan amuytʼasir jaqir jan munktanti?" Agatha kullakax Nina kullakaruw qhanañcht"äna, kunawsatix mä jach"a muyu mesa muytasin qunt"atäsipkäna, Thurso markan mä amigopan ch"usat vacacionan utapan qunt"atäsipkäna, ukax Escocia markan alay tuqinkiwa.
  
  Uka chiqax ch"usänwa, jan ukax jallupachanx Agatha ukat Dave jupanakan amigopax What"s-His-name yatichirix akan jakasïna. Marka anqäxanxa, Dunnet Head jakʼanxa, pä pisoni mä jiskʼa utaw saytʼatäskäna, uka utax alayax pä auton garaje ukar jakʼachasïna. Mä chʼamaktʼat alwajja, callen pasapkäna uka autonakajj jachʼa sala ventana anqanjja, fantasmanakjam jalnaqirïkaspas ukhamänwa, ukampis manqhan ninajj uka cuartoruw wali suma tukuyäna. Nina kullakajj kunjamsa uka jachʼa nina naktayañajj lurasïna uk uñjasajj wal muspharäna, uka nina naktäwirojj jankʼakiw mantaspa, kunjamtï mä condenado almajj infiernor sarki ukhama. Chiqansa, chʼiyar parrilla patxan wali chʼamäki uka tallanak uñjasa ukat utan nayra qala pirqapan jachʼa alcoba ukan uñstki uka jan waltʼayir relieve uñachtʼäwinakap uñjasax kunjamtï jupax amuykäna ukhamapunïnwa.
  
  Relieve ukan saxranakampi uywanakampi ch"amakt"at q"ala janchinakatxa, qhanaw uka utan dueñopax medioeval ukan nina ukat azufre ukan uñacht"äwinakapatx wal muspharäna, ukanx herejía, purgatorio, divina castigo de bestialidad ukat juk"ampinakaw uñacht"ayata. Ukax Ninarux ganso ukham uñt"ayäna, ukampis Sam jupax warmi jucharar jaqinakan curvanakapar amparanakap t"ijtasaw kusist"äna, amuyuparjamax Ninarux chuym ust"ayañataki.
  
  "Nayax amuyta, aka tuqitx mayacht"asisaw yatxatapxaraksna" Ninax suma chuymampiw jachaqt"asïna, Sam wayn tawaqun luratanakapat jan kusisiyasiñatakiw ch"amachasïna, kunawsatix Perdue-x utan diosat jaytjata vino bodegapat kutt"aniñap suyt"askäna, kunatix juk"amp ch"aman umañampïnwa. Amuyataxa, uka residencia ukan dueñopax sapa markanakat vodka alañ munirïna, ukat viajkasax jukʼamp porciones ukanakaw imañ munäna, ukanakxa janiw munkir jan munkir manqʼkänti.
  
  Sam jupax Nina jupan jak"apanw jikxatasïna, kunawsatix Perdue jupax pä jan etiquetado botellanak apt"ata, sapa amparapar mä botella apt"ata, atipjasaw cuarto ukar mantäna.
  
  Agatha kullakajj akham sänwa: "Café mayiñajj janiw chʼamäkaspati" sasa.
  
  "Janiw chiqäkiti" sasaw Dave Perdue chachajj jachaqtʼasïna, kunattejj Sam jilatampiw punku jakʼankir jachʼa gabinetet uñtasit lentes apsupjjäna. "Ukanjja, café lurañ maquinaw utji, ukampis yantʼañatakejj wali jankʼakiw jikjjatasiyäta" sasa.
  
  "Jan llakisimti. Qhipürux lunthatä -sasawa Agathax jan kuns lurirjam jaysäna. "Diosanakar yuspajarañaw t"ant"a jisk"a ukat galletas sawurani ukanakaw utjistu.
  
  Agatha kullakajj pä caja galletanakaw pä manqʼañ platonakar jaqontäna, pʼakjasispa ukhajj janiw kuns lurkänti. Nina kullakatakejj nina naktayañjam nayra jaqëkaspas ukhamänwa. Agatha Perdue kullakax mä jach"a uñacht"äwimp muyuntatänwa, kawkhantix yaqhip jamasat ukat jan wali ideología ukanakax imantatänwa, jan p"inqasisaw uñacht"ayasïna. Kunjamakitix uka jan wali luratanakax pirqanakan ukhamarak muebles ukan tallados ukanakanx libre jakasipxi, ukhamarakiw Agathax personalidad ukax - jan justificación jan ukax significados subconscientes ukanakampi. Kuntï siskäna ukajj kuntï amuyki ukawa, ukat mä jukʼa libre sarnaqañaw utjäna, sasaw Ninax amuyäna.
  
  Jupax mä thakhi amuyunakap uñt"ayañ munaspa, jan amuyt"asa, kuna consecuencias ukanakas utjaspa, ukax conciencia de su superioridad intelectual ukat distancia moral ukat dicta ukhamawa, kunatix sociedad ukax dicta jaqinakarux chiqapar sarnaqapxañapataki, chika chiqawjanak arsusa, ukhamat jan chhaqhañapataki up uñstawinaka. Ukax wali ch"amañcht"kirïnwa, wali yanapt"asirïkchïnsa, ukampis mä qawqha urunak nayrax Perdue jupax kullakapax taqinimp ukhamaw jikxatasi sasaw säna, ukat jan amuyt"asis jan wali luratapat yatitapsa pächasïnwa.
  
  Agatha kullakax janiw munkänti, mayni kimsanix jan uñt"at alcohol umañ munapxäna, kunawsatix Sam-ax colegio qalltañanx escuelan bolsapar uñtasit mä qawqha documentonak apsuskäna , mä marrón qara bolsa ukham uchatätapax antigüedad ukhamäñapänwa. Lado tuqinxa, caja pata tuqiruxa, yaqhipa sawutanakaxa ch"uqt"atawa ukatxa tapaxa q"añuchatawa jist"arañataki kunatixa usuchjata ukhamaraki chuymanïtapata. Uka umañan thujsapax Ninar wal kusisiyäna, ukat wali amuyumpiw amparap luqtäna, ukhamat jachʼa ampar lukʼanapampi ukat jiskʼa ampar lukʼanapampix kunjamäskis uk amuyañataki.
  
  Agatha kullakajj jachʼa jachʼa tukusaw akham säna: "Niya 1874 maranwa" sasa. "Universidad de Gotemburgo ukan rectorapaw nayar churawayitu, jupax qhipatx Museo de Cultura Mundial ukan p"iqinchiripawa. Jach"a achachilapankiwa, janïr uka chuyman jaqix 1923 maran warmipan jiwayatäkasax biología tuqit yatichir escuelan mä waynampi sarnaqatapatxa, nayax iyawstwa".
  
  "Agatha" sasaw Perdue kullakajj chuym chʼalljjtayasïna, ukampis Sam chachajj mä jachʼa larusiñampiw jarkʼäna, ukat Nina kullakarus jachaqtʼasïnwa.
  
  "Waw" sasaw Ninax wali askit uñjäna, ukat Agathax uka lantiw uka caja jaytäna.
  
  "Jichhax kuntix clientejax mayikitu ukax aka libro jikxatañawa, mä diario ukax Alemania markaruw Legión Extranjera Francesa ukan pallapallapan kimsa tunk mara 1871 maran Guerra Franco-Prusa tukuyatat apaniwayi sasaw sapxi", sasaw Agathax uñacht"ayäna mä panka libron fotoparu.
  
  Nina kullakajj uka documento sum yatjjatasaw akham säna: "Akajj Otto von Bismarck chachan tiempopanwa" sasa. Jupax nayranakap ch"irmthapïna, ukampis janiw kuntï uka pankan qʼañut tintampi qillqtʼatäki uk amuytʼkänti.
  
  "Akax wali ch"amaw ullart"añaxa, ukampis clientejax mä diario ukanw sasaw arsu, ukax qalltanx Segunda Guerra Franco-Dahomea ukanx mä legionario ukan apsutawa, jupax Abomi markanw jikxatasïna mä juk"a pachaw janïr rey Bé Khanzina 1894 maran", Agatax mä profesional sarnaqäw yatiyirirjamaw sarnaqäwipat arst"äna.
  
  Sarnaqäwinak yatiyañ yatiñapax muspharkañänwa, ukat arsutapax wali suma wakicht"ata ukat tonalidad mayjt"ayatapampix jank"akiw kimsa jaqirux thaqhaskäna uka libron mä suma resumen sum ist"apxañapatak jawst"äna. "Leyendarjamaxa, aka qillqir jilïr jaqix 1900 mara qalltanx Argel markan mä hospital de campo ukanw insuficiencia respiratoria ukamp jiwatayna. Yatiyäwix siwa, "jupax yaqha nayra certificado jupanakarux mä oficial médico de campo ukan churäna - jupax llätunk jila maraniwa ukatx chiqpachanx urunakapanx jakaskäna".
  
  "¿Ukhamajj jupajj chuymankipstat soldadopunïnwa, janipuniw Europa markar kuttʼkänti?" - Perdu sasaw jiskt"äna.
  
  "Waliki. Qhipa urunakapanx Abomey markan utt"ayat Legión Exterior Alemana ukan mä oficialampiw amigochasïna, juparux mä juk"a pachaw janïr jiwkasax diario ukx churäna", sasaw Agathax chiqanchawayi. Jupax sarantaskakiwa, uka certificado patxaruw amparapamp t"ijtäna.
  
  "Kuna urutix mayacht"asis sarnaqapkän uka urunakax alemán markachirirux taqi ch"axwäw sarnaqäwinakapamp kusisiyatayna, taqi ukanakax aka diario ukan qillqt"atawa. Ukampis mä sarnaqäwix jukʼampiw mä chuymankipstat soldadon arsutanakapat yatiyasïna. África markan irnaqkäna ukhaxa, 1845 maranwa empresapax egipcio uraqini jaqin jiskʼa uraqipan jikxatasïna, jupax pä yapu lurañ uraqinak achachilapat katuqatayna, ukat waynäkasax Egipto markat Argelia markaruw sarxatayna. Jichhajja, uka egipciojj kuntï uka nayra soldadojj "akapachan armatäkaspas" sasin siskäna uka tesorojj utjpachänwa, ukat kawkhantï uka tesorojj utjkäna ukajj qhepat qellqkäna uka poemaruw qellqasïna" sasa.
  
  "Akax janiw liyt"irjamäktan uka poema" sasaw Sam-ax jach"at arsüna. Jupax sillunakapar qhipäxar qunt"asisaw mä vaso vodka aptäna. P"iqip ch"allxtasaw taqi ukanak manq"antäna.
  
  "Ukajj wali yatiñawa, Sam. Aka sarnaqäwix janis ch"amäkaspa ukhamawa, p"iqim juk"amp ch"amakt"ayañaw wakisi" sasaw Ninax turkakipt"asax p"iqip ch"allxtayasïna. Perdue kullakajj janiw kuns siskänti. Ukampis jupar arktasaw mä laka manqʼantäna. Panpachaniw jachtʼasipxäna, suma tejidos mantel patxaruw suma lentes jan chʼallxtayasipxäna.
  
  Nina kullakajj akham sasaw jachʼat amuytʼäna: "Ukhamajj alemán legionariow Alemania markar utar apanipjjäna, ukampis uka cheqatjja diariojj chʼamaktʼataw chhaqtjjäna" sasa.
  
  "Jïsa" sasaw Agatha kullakajj iyaw säna.
  
  "Ukhamaxa, ¿kunjamatsa clientemax aka librot yati? ¿Kawkitsa uka pankan fotop apsüna?" sasaw Sam jupax jiskt"äna, nayra cínico periodístico ukhamaw ist"asïna. Ninax kutt"ayasaw jachaqt"asïna. Uka amuytʼäwip wasitat istʼañajj wali kusiskañänwa.
  
  Agatha kullakajj nayranakap chʼoqtʼasïna.
  
  "Uñjapxam, khititix mä diario ukanïki ukax kawkhantix mä tesoro mundial ukan utjki ukax yaqha chiqanw posteridad ukar qillqt"ani, ukax chhaqhaspa jan ukax lunthataspa jan ukax, Diosax jan munkaspa, janïr jikxatkasax jiwxaspa ukhaxa "", sasaw qhanañcht"awayi , frustración ukanx sallqa señas uñacht"ayasa. Agatha kullakajj kunjamsa ukajj Sam jilatarojj mayjtʼayaspa uk janiw amuykänti. "Clientejajj mamapan yänakap taypinwa uka sarnaqäwit parlir documentonaka ukat cartanak jikjjatäna, kunapachatï jiwjjäna ukhajja. Kawkhantï jikjjataskäna ukajj janiw yatiskänti. Jumax yatisktawa jupanakax janiw taqpach utjañap jaytapkänti" sasa.
  
  Sam jilatajj wali machjatäjjänwa, janiw jupar uñkataskänti, ukatwa jupajj lurañ munäna.
  
  "Uñjapxam, akax juk"amp jan amuyt"kayjamaw ist"asi, kunatix utjki ukat sipansa", Perdue jupax qhanañcht"iwa.
  
  "Jïsa!" Sam jilatajj iyaw sänwa, janiw kuns amuykänti, uk imantasajj janiw atipkänti.
  
  Perdue jilatajj yaqha vaso wartäna ukat Agatha kullakajj iyaw satäñapatakiw mä jukʼa qhanañchäna: "Ukhamajj 1900 mara qalltan Argelia markat jutir mä diario jikjjatañasawa" sasa.
  
  -Nayaxa amuyta, jïsa. Paso a paso", sasaw kullakapax chiqanchawayi. "Diario utjkistu ukhajja, uka poema descifrarapjjaraksnawa ukat kuna tesorotsa parlaskäna uk amuytʼaraksnawa".
  
  "¿Janit clientemax ukham lurañapa?" -sasawa Ninax jiskt"äna. "Uka uru tukuyarojja, clientematak mä diario apsuñamawa. Khuchhuña ukat wañt"ayaña" sasa.
  
  Mayni kimsax Ninaruw uñch"ukipxäna.
  
  "Kuna?" - sasaw jiskt"äna, amparanakap t"axllirt"asa.
  
  "¿Janit kuns uk yatiñ munkta, Nina?" - Perduxa muspharata jiskt"äna.
  
  "Jumax yatisktawa, aka qhipa urunakanx aventuranakat mä juk"a samart"awaytwa, jumatix jan amuyasksta ukhaxa. Nayatakix wali askïspawa aka tuqit iwxt"awinak katuqañaki ukat taqi kunat jithiqtañaxa. Taqinipuniw nayrar sartapxasma ukat kunatix inas wali askïkaspas ukham thaqhapxasma, ukampis nayax ch"ama arknaqawinakat qarjataw uñjasta", sasaw sarnaqäna.
  
  "¿Kunjamarak akax jan walinakäspasti?" - Sam jiskt"asitaynawa. "Uka poema ukax chiqapuniwa."
  
  "Jïsa, Sam. Kunjamtï yatktanxa, uka sapa copiakiw utji, ukat ¡fucking indescifrable ukhamawa!" - sasaw chhuxriñchjasïna, chuym ch"allxtataw arup jach"ar aptäna.
  
  "Dios, janiw iyaw sañjamäkiti" sasaw Sam chachajj kutt"ayäna. "Jumax mä fucking historiador ukhamätawa, Nina. Isturya. ¿Uk amtastati? ¿Janit ukham jakaskta?"
  
  Ninax Sam-arux ninar uñtataw pintäna. Mä jukʼa samartʼasajja, samarañänwa ukat akham sasakiw akham säna: "Janiw yaqhanak yatkti" sasa.
  
  Perdue kullakajj samañap katjjaruwayäna. Sam sat chachan jawqʼjapajj jawqʼjatäna. Agatha kullakax galletanak manq"äna.
  
  "Agatha, nayax aka libro jikxatañ yanapt"äma kunatix ukax nayatakix wali askiwa... Ukat jumax qullqix janïr payllañkamaw descongelawayta, ukat ukatakix wiñayatakiw yuspärta. Chiqansa" sasaw Ninax säna.
  
  -¿Jumax uk lurtati? Jumax cuentanakas kutt"ayawayxtawa. ¡Agatha, jumax chiqpach campeón ukhamätawa!" Sam jilatajj jachʼat arsüna, jankʼak machjatapat janiw amuyaskänti Nina kullakarojj jarkʼatapa.
  
  Jupax jisk"achataw uñkatasïna ukat saskakiwa, Agatha kullakaruw uñtäna: "Ukampis ukakiw aka kutix lurañaxa". Jupax Perdue-rux qhanaw jan suma uñnaqt"an ajanupan uñkatasïna. "Jaqinakajj qollqe jaqontapjjetuwa, ukatwa jakäwij aptʼasisin tʼijuñajj qaritäjja" sasa.
  
  Janiw maynis kunatsa wasitat amuytʼasiñapa uka toqetjja, janiw kuna jan waltʼäwis utjkänti, janirakiw walikïkaspas ukham arsusipkänti. Ninax janiw iyaw sañjamäkänti, Sam-ax Perdue-r wasitat arknaqañ wal munäna.
  
  "¿Kunatsa akankapxta uk armasxtati, Sam?" - sasaw chiqak jiskt"äna. "¿Alejandrox seguro churañ munatax laykuki, juntʼu chimenea nayraqatan mä suma utan saxranakan chhuxriñchjapkta uk armasxtati?" Ninan arupax amukiw colerasiñamp phuqt"ata.
  
  Perdue ukat Agatha jupanakax jank"akiw uñkatasipxäna, kuns Ninax Sam-ar yatiyañ munäna sasaw jiskt"asipxäna. Periodistax lakap katxaruñakiw utjäna, umañap umt"askäna, nayranakapas jupar uñkatañatakix janiw jach"añchatäkänti.
  
  "Jumanakax tesoro thaqhir sarasktaxa Diosax yatiw kawkhansa, ukampis nayax arsutax phuqharakïwa. Kimsa semanaw utjistu, jilïr jaqi -sasawa qhuru arumpi säna. "Mä jukʼsa, nayajj uka toqet kuns lurañ munta" sasa.
  
  
  14 t"aqa
  
  
  Agatha kullakajj chika aruma qhepatwa Ninan punkup llawintäna.
  
  Perdue kullakampi kullakapampix Nina ukat Sam jupanakarux Thurso ukan utapan qhiparapxañapatakiw amuyt"ayapxäna, kawkhans thaqhañ qalltapxani uk amuyt"añkama. Sam ukat Perdue jupanakax piscina ukan umasipkakïnwa, alcohol ukamp aruskipäwinakapax sapa anatäwimp sapa umañamp juk"amp jach"aruw jilxattawayi. Pä yatxatat chachanakan aruskipäwinakapax futbol ukan puntuacionanakapat qalltasa, alemán recetas ukanakakama; suma ángulo ukhat mä línea jaquntañatakix kunawsatix ch"uspa challwa katur sarañax Loch Ness Monster ukat conexión ukax dowsing ukampi. Ukampis kunapachatix q"ala jan isin Glasgow hooligans ukanakat sarnaqäwinakax uñstawayki ukhax Agathax janiw juk"amp katuqañ atkänti ukat amukiw kawkhantix Ninax qhispiwaykän ukaruw makhatxäna, Sam jupamp jisk"a thuqt"asitapatxa.
  
  "Agatha, mantam" sasaw sarnaqäw yatxatirin arup ist"äna, ukax thiya encina punkut mayni chiqat ist"asïna. Agatha Perdue kullakax punku jist"aratayna ukat musphataw Nina Gould kullakax ikiñan ikiskir jikxatäna, nayranakapas jachatapat wila, kuna jerks chachanakas ukxat chhuxriñchjasïna. Kunjamtï jupax lurkaspän ukhamarakiw Agathax Nina sat tawaqurux Internet uksan allsuskir uñjäna, uka sarnaqäwin saräwipat yatxatañataki ukat uka yatiyäwimp chiqpach progresión cronológica ukamp uñtasit sarnaqäwinakamp chikachasiñatak ch"amachasi.
  
  Nina kullakajj uka toqet wal chʼamachasitapat wal kusisïna, ukatwa Agatha kullakajj punkun cortinanakapat liwjjatäna ukat punku jistʼantarakïna. Nina kullakajj uñchʼukiskäna ukhajja, Agatha kullakajj jamasat wila vino ukat cigarro apanitap amuyasïna. Chiqansa, mä paquete Walkers jengibre galletanakaw amparap manqhan uchatäna. Ninax jachaqt"asiñapawa. Chiqans bibliotecaria excéntrica ukax kuna pachanakas utjäna, kunawsatix jan khitirus jisk"achkänti, chiqañchkänti jan ukax coleraykänti.
  
  Jichhajj nayrat sipansa, Nina kullakajj gemelo jilapampi niya kikpäpjjatapwa uñjäna. Jupax janiw kunapachas jupat aruskipt"känti, Nina jupamp chikt"atäpkän uka pachana, ukampis maynit maynikam arsutanakap taypin liyt"asax amuyasïnwa, qhipa t"aqanuqtawipax janiw suma chuymanïkänti - jan ukax inas uka pachanakat mä kutikiw ch"axwañax juk"amp jilxattawayi kuna jan waltʼäwinakatï utjkäna ukanakat sipansa, jukʼamp jachʼapuniw utjañapäna.
  
  "¿Kuna kusisiñas qalltañ tuqitxa utjiti, munat kullaka?" - sasaw amuyt"ir rubio warmix jiskt"äna, Nina jak"ankir ikiñar qunt"asisa.
  
  "Janirakiwa. Clientemax janiw jiwasan alemán pallapallasan sutipax utjkiti? Ukax juk"amp jasakiw lurasispa, kunatix ukatx pallapallanakan saräwip thaqhapxaspänwa ukat kawkhans qamasi uk uñjapxaraksnawa, censo ukan registronakap uñakipt"apxaraksnawa ukat ukham uñt"atanaka", sasaw Ninax mä amtampiw p"iqip ch"allxtayäna kunawsatix pantalla de laptop ukax ch"amaka nayranakapamp uñacht"ayasïna.
  
  "Janiwa, kunjamtï nayax yatkta ukhamarjamax janiw. Uka documento mä grafólogo ukar apasiñasataki ukat amparamp qellqatanakap uñakipapjjañajatakiw suyaskayäta. Inas uka arunak qʼomachassna ukhajja, khitis diario qellqäna uk mä amuytʼayir yanaptʼistaspa" sasaw Agatha kullakajj ewjjtʼäna.
  
  "Jïsa, ukampis ukajj janiw khitinakarus churäna uk yatiskiti. África markat kutt"anxasax khiti alemán jupanakarux aka chiqar apanipki ukax khitis uñt"ayañasawa. Khitis aka qillqt"awayi uk yatiñax janiw kunjamatsa yanapt"kaniti" sasaw Ninax jach"at arsüna, plumap alaya lakapan sensual curva ukar ch"allt"asa, kunawsatix amuyunakapax yaqhanak thaqhaskäna ukhaxa.
  
  "Ukhamäspawa. Qillqirin sarnaqäwipax kunjams unidad de campo ukan jaqinakan sutinakapx yatxatañax uk yatiyaspawa, munat Nina", Agatax qhanañcht"iwa, galletanakap caprichoso ukham ch"allt"asa. "Nayan suma lurataja, ukax mä qhana amuyt"awiwa, nayax amuyta khitis jumanakan yatiñaman amuyt"aspa".
  
  Ninan nayranakapajj mä jachʼa ewjjtʼampiw chʼalljjtäna. "Ukax wali maldito jayaruw puri, Agatha. Chiqansa, chiqpach pachan utjki uka qillqatanakar arknaqañax mä bibliotecan seguridadapat fantasía lurañ amtanakar amuytʼañat sipansa, mä jukʼa mayjawa".
  
  Agatha kullakajj janiw masticañ munjjänti. Jupax uka bitchy historiador ukarux wali uñkatasaw uñch"ukitayna, Ninax jank"akiw jaysatapat arrepentisitayna. Niya chika minuto ukhaw Agatha Perdue kullakajj jupan lanti jan kuns lurasaw qheparäna, janiw jakkänti. Ninax wali phinq"asitaw uka warmir uñjasax wali phinq"asitayna, niyaw jaqir uñtat porcelana muñeca ukar uñtasitäxäna, ukakipkarakiw qunt"atäskäna ukat jupar uñtasit sarnaqarakïna. Mä akatjamatwa Agatha kullakajj masticañ qalltäna ukat kuyntʼañ qalltäna, ukat Nina kullakarojj chuyma usunïñapatakiw mä ñikʼutat ajjsarayäta.
  
  "Suma arsutawa, Dr. Gould. Touch é" sasaw Agathax wali kusisitaw arsüna, galletap tukuyasa. -¿Kunsa jumanakaxa iwxt"apxsma?
  
  "Nayan amuyujax... mä juk"a... jan kamachirjamawa" sasaw Ninax chhuxriñchjasïna, mä botella vinot mä juk"a umt"asa.
  
  "Ay, yatiyapxita" sasaw Agatha kullakax jachaqt"asïna, ukat kunjamsa jupax uñjäna ukax Nina kullakaruw muspharayi. Chiqansa, jupax jilapjamarakiw jan waltʼäwinakar puriñ munirïna.
  
  "Uka pachanx yaqha markankirinakan inmigración ukar yatxatañatakix Oficina del Interior ukan registronakaparuw mantañax wakisispa, ukhamarak Legión Extranjera ukan qillqantatäpki ukanakan registronakapar mantañax wakisispawa, ukampis janiw kunjams uk lurañax ukx amuykti", sasaw Ninax wali askit arsuwayi, galletas ukanakat apsusaw mä paquete.
  
  "Janiw nayax ukak hackearïkti, llamp"u chuymanïñawa" sasaw Agathax jachaqt"asïna.
  
  "¿Jan ukax hackear ukhama? ¿Alemán consulado ukan archivonakapanjja? ¿Ministerio Federal del Interior ukaru ukhamaraki taqi registros archivonakaparu?" Ninax jiskt"äna, amuyuparjamaw wasitat arsusïna, ukhamat Miss Perdue-n nivel de locura-p sum amuyt"añapataki . Oh Dios, carcelan manq"anak purakajan mallt"añjamawa, kunatix lesbiana celda masijax sinti qhumantt"asiñ amtawayi, sasaw Ninax amuyäna. Jan wali lurawinakat jithiqtañatakix qawqha ch"amas ch"amachaskchïnxa, ukat katjañatakix yaqha thakhinjam saraskaspa ukhamaw amuyasïna.
  
  "Jïsa, autom churapxita" sasaw Agathax mä akatjamat säna, jach"a jisk"a amparanakapampi Ninan laptop katjañataki. Ninax jankʼakiw kuns luräna, ukat wali kusisit clientepan amparapat computadora apsuwayxäna.
  
  "Janiwa!" - sasaw jach"at arsüna. "Janiw laptop ukan utjkiti. ¿Jumajj loqtatätati?
  
  Mä kutimpiw uka castigox qhanpach mä juk"a loco Agatha warmirux mä muspharkañ jank"ak reacción uñstayäna, ukampis aka kutix niya jank"akiw amuyt"asxäna. Nina kullakajj kunanaktï mä caprichompi jan waltʼaykaspäna ukanak wali sum amuytʼasitapat chuym ustʼayasïna, ukatwa Agatha kullakajj amparanakap samarañapa, jachʼat arsüna.
  
  Sarnaqäwinakat yatjjatirijj akham sarakïnwa: "Computadoraman luram" sasa.
  
  Agatha kullakajj jachʼat akham sänwa: "Ay, ukhamajj arknaqatäñat llakisiñakiw utji, janiw arknaqañat llakisiñamäkiti" sasa. "Walikiwa, ukax juk"amp askiwa. Jumajj jan wali amuyunïkaspas ukhamwa amuyayäta" sasa.
  
  Ninan nayranakapaxa, uka warmin jan kuns lurapxatapatxa musphataw jachʼaptayasïna, jutïr jan wali amtar suytʼkasaxa.
  
  "Jichhakiw kuttʼanjjä, Gould sat doctora. Suyt"am" sasaw jupax jaltawayxäna. Punku jist"arasax mä juk"a qhipäx uñch"ukisïnwa, Ninar yatiyañataki, "ukat nayax waliw akax mä grafólogo ukar uñacht"ayañ munta, jan pächasisakiw" sasaw kutt"awayxäna ukat Navidad alwax mä kusisit wawar uñtataw punkut mistuwayxäna.
  
  "No fucking way" sasaw Ninax amukt"as säna, laptop pechopar katxarusa, jark"aqaskaspa ukhama. "Janiw iyaw sañjamäkiti, nayax nayratpach laq"ampi ch"uqt"atatwa ukat plumanakax t"ijtxañap suyt"askta."
  
  Mä qawqha pachatxa, Agathax mä letrero apt"ataw kutt"anïna, ukax mä nayra Buck Rogers episodio ukan mistki ukar uñtasitaynawa. Uka yäjj jila partejj qhanänwa, mä kasta fibra de vidriot luratänwa, niya mä qellqañ papelar uñtasitänwa, ukat janiw pantalla táctil ukanïkänti, ukhamat sarnaqañataki . Agatha kullakajj bolsillopat mä jiskʼa chʼiyar caja apsusinjja, índice dedo puntapampiw qollqet lurat jiskʼa boton llamktʼäna. Uka jisk"a yäxa mä ch"uqi dedal ukham amparapa puntaparu qunt"asïna, ukhamata uka muspharkaña chimpumpi ch"iqa pata k"uchuru ch"allt"äna.
  
  -Uñtapxam -sasa. Davidajj janïr pä semananak nayraw ukham luräna" sasaw Agathajj jachʼañchasïna.
  
  "Chiqpachansa" sasaw Ninax jachtʼasïna ukat pʼiqip chʼallxtayasïna, kunattix wali yatxattʼat tecnología uñtʼatax wali askiwa. "¿Kunsa jupajj luraski?"
  
  Agathax uka patronizante uñnaqanakat mayniruw churi ukat Ninax jan jark"at jumax-janiw kuns yatisktati ukatakix wakicht"asiwayi? tonalidad ukat juk"ampinaka.
  
  Qhiparusti, uka rubiox chiqak jaysäna: "Computadorawa, Nina."
  
  Jïsa, ¡akankxiwa!, chuymapan colerat arupaw yatiyäna. Ukhamakiwa jaytañani. Ukham jaytañamawa, Nina.
  
  Nina kullakajj jukʼat jukʼatwa machjatäsajj samarañ amtäna, ukat mä kutikiw samartʼañ amtäna. "Janiwa, aka sañ munta" sasaw Agatha kullakarojj mä chʼusa, muruqʼu, qollqet lurat yär uñachtʼayäna.
  
  "Ay, ukax mä módem satawa. Janiw arknaqatäkaspati. Ukham sañani, niyas jan uñjkaya. Chiqpachansa frecuencias de ancho de banda satélite ukanak apthapi ukat nayrïr suxta ukarux uñt"ayi. Ukatx kimsa segundos ukjax ajllit canales ukanakaruw mayjt"ayi, ukhamat muyuntañataki, kunayman servicios ukanakat jutir yatiyawinak apthapi. Ukhamat mä registro activo ukar uñtasit mä caída velocidad de conexión ukar uñtasita. Nayax aka idiota ukar churañajawa. Jupax sistema ukar chhuxriñchjañatakix wali sumawa", Agathax samkañjam jachaqt"asïna, Perdue-t jach"añchasa.
  
  Ninax jach"at larusitayna. Janiw vinox juparux ukham lurañapatak yanapt"känti, jan ukasti Agathax chiqap lakapan "fuck" ukham ina ch"usat arsutap ist"asitayna. Jisk"a janchipax ikiñan p"iqiparuw ch"allt"asïna, mä botella vinompiw nayraqatapan ciencia ficción uñacht"äw uñch"ukiskäna.
  
  "Kuna?" -sasawa Agatha kullakaxa jan juchani jiskt"äna, uka letrero pata tuqiru amparapampi t"ijt"ayasa.
  
  "Janiw kunasa, señora. Sarantaskakiwa" sasaw Ninax jachaqt"asïna.
  
  "Walikiwa, sarañäni" sasaw Agatha kullakajj säna.
  
  Taqi sistema de fibra óptica ukax equipo ukarux pastel morado color ukamp pintawayi, ukax Nina ukarux mä sable de luz ukar amtayi, ukampirus janiw mä sombra ukham qhuru ch"amanchawikiti. Nayranakapaxa archivo binario ukar uñjäna, ukax Agatha-n yatichat amparanakapamp uka código rectangular pantalla chika taypir qillqt"atapat uñstawayi.
  
  "Pluma ukat papel" sasaw Agatha kullakajj Nina kullakarojj mayïna, janiw nayranakap pantallat apsuskänti. Ninax mä pluma ukat mä qawqha ch"iyjat pankanak cuadernot apsusaw suyt"añ qalltäna.
  
  Agatha kullakajj Nina kullakajj parlkasajj jan amuytʼkañ códigonak qellqkäna uka enlace liytʼäna. Uka chachanakaruw escalerat makatasipkäna uk istʼapjjerïna, niya tukuyapjjäna ukhajj wali jan wali arunakatwa larusipjjäna.
  
  "¿Kunsa jumajj aparatonakajampi luraskta?" - Perdu sasaw jiskt"äna. Ninax kullakapan jan axsart"as arsutapatx juk"amp arxatasiñapaw sasaw amuyäna, ukampis jupax kuntix luraski ukat sipans kuntix luraskäna ukaruw juk"amp munaskäna.
  
  "Ninax 1900 mara qalltan Alemania markar puripkäna uka anqäx markankir legionarionakan sutip yatiñapaw wakisi. Nayax jupatakik aka yatiyawinak apthapiskta", Agathax qhanancht"iwa, nayranakapax wali walja líneas de código ukanakaruw t"ijtäna, ukat jupax ajllisaw Nina-rux chiqap chimpunak dictatayna.
  
  "Maldita" sasakiw Sam sat chachajj tantachtʼasïna, kunattejj jila parte chʼamapajj kayunakap saytʼasiñatakiw chʼamachasïna. Uka jach"a tecnología ukan letrero ukan muspharkañ luratapa, qawqha sutinak apsusipxani, jan ukax chiqpachanx nayraqatapan mä delito federal lurapxatapa, ukax janiw khitis yatkänti.
  
  "¿Kunas jichha pachax utji?" - Perdue jiskt"ata, ukhamaraki janiwa sinti coherente ukhama.
  
  "Taqi sutinaka ukhamaraki ID ukanaka apkatañäni, inas yaqhipa direccionanaka. Ukat desayuno ukan uñacht"ayapxäma" sasaw Ninax uka chachanakar säna, arupax wali amuyt"asir ukhamarak jan axsart"as ist"añapatakiw ch"amanchasïna. Ukampis alasisaw ikiskakiñatakix iyaw sapxäna.
  
  Jutïr kimsa tunk minutos ukax Legión Extranjera ukan qillqantatäpkän uka taqpach chachanakan jan jakt"kay sutinakapa, filanakapa ukat cargonakap apkatañatakix qarjataw sarnaqapxäna, ukampis pä señoranakaw kunjamtï alcoholax jayskäna ukhamarjam chuym ch"allxtayasipxäna. Yatxatäwinakapanx mä sapa llakiw utjäna, ukax sarnaqir jaqinakan jan utjatapawa.
  
  
  15 t"aqa
  
  
  Sam, Nina ukat Perdue jupanakax resaca ukamp t"aqhisiyataw amukt"at arunak arsupxäna, juk"amp jach"a thuqt"ir p"iqi usump qhispiyasiñataki. Maisie McFadden uta uñjir warmin wakicht"at desayuno ukax janiw jupanakan jan walt"awip askichañjamäkänti, janis tramezzine secado ukax ch"uñumpi ukat yuqall wawampi manq"apan wali suma manq"atapat ch"axwañjamäkänti.
  
  Manqʼañ tukuyasajja, wali muspharkañ salaruw wasitat tantachasipjjäna, ukanjja sapa perchata ukat qalat lurat luratanakatjja, tallanakaw uñstäna. Ninax cuadernop jist"aräna, ukanx jan liyt"añjam garabatonakapax alwat amuyunakaparux ch"amanchawayiwa. Uka listatjja, taqe chachanakan sutinakapwa uñakipäna, jupanakajj qellqatäpkäna, jakapki ukat jiwatanaka. Perdue chachajj mayat mayatjja, kullakapajj mä jukʼa tiempotak reservatäkäna uka base de datos ukar sutinakapwa qellqäna, ukhamat jupanakar uñakipapjjañapataki, jan kuna jan waltʼäwinaksa servidor ukan jikjjatasa.
  
  Sapa sutin qellqatanakap mä qhawqha segundonak uñakiptʼasajj akham sänwa: "Janiwa, janiw Argelia markankiti" sasa.
  
  Sam sat chachajj café lurañ mesa jakʼan qontʼatäskänwa, ukat Agatha kullakajj mä uru nayrajj wali samkkäna uka café lurañ maquinat cheqpach café umaskäna. Jupax laptop jist"arawayi ukatx walja fuentenakaruw correo electrónico tuqi apayani, ukax mä nayra pallapallan lore ukan uñstawip thaqhañ yanapt"awayi, jupax mä poema qillqt"awayi akapachan chhaqhat tesoro tuqita, ukax mä egipcio familiamp qhiparasax uñjtwa sasaw arsuwayi.
  
  Mä phunchhawipax, Tánger markankir mä suma nayra editor marroquí, mä horanx jaysawayiwa.
  
  Jupax wali musphataw uñjasi, uka sarnaqäwix Sam ukham jichha pacha europeo periodistar puritapata.
  
  Editorax akham sasaw jaysatayna: "Nayax yatkta ukhamarjamax aka sarnaqäwix mä cuento ukhamakiwa, pä jach"a ch"axwäwinakanx legionarios ukanakax aka Norte de África uksan arsupxäna, aka sallqa uraqpachan mä kasta magia ukaw utji sasin suyt"äwip jan chhaqhañapataki. Chiqpachansa janipuniw uka chʼakhanakanxa kuna aychas utjani sasin amuyatäkänti. Ukampis kuntï utjktam uk apayanipxita, kunjamsa uka tuqit yanaptʼasma uk uñjä" sasa.
  
  "¿Jupar confiyasispati?" -sasawa Ninax jiskt"äna. "¿Qhawqha sumsa jupar uñtʼta?"
  
  "Pä kutiw jupamp jikista, kunapachatix Abidjan markan 2007 maran ch"axwawinakat yatiyawaytxa, ukatx kimsa mara qhipatx París markan Fondo Mundial de Control de Enfermedades ukan tantachäwipanx wasitatw uñt"ayawayta. Ukax ch"amawa. Wali pächasirïkchïnsa" sasaw Sam jilatajj amtasïna.
  
  "Ukax wali askiwa, Sam" sasaw Perdue kullakax Sam chacharux qhipäxapar ch"allxtayäna. "Ukhamajj janiw uka luräwejj mä loqhe luräwikïkaspas ukham uñjkaniti. Jiwasatakix wali askïniwa. Kunatï jan creyiski ukajj janiw utjkaspati, ¿janich ukhamäki?" Perdue kullakajj wali jachʼatwa arsüna. "Uka janan mä copiap jupar apayanipxam. Kunsa aka tuqit apsuspa uk uñjañäni" sasa.
  
  "Janiw nayax aka pankan copianakap khitirus apayaniñ munkti, Perdue" sasaw Ninax iwxt"i. "Janiw munapktati aka legendario sarnaqäwix histórico significado ukanipxaspa sasin yatiyatäñapa".
  
  "Llakisiñamax amuyatawa, munat Nina" sasaw Perdue-x juparux säna, chiqpachansa jachaqt"asitapax mä juk"a llakitaw munasiñap chhaqhayatapatxa. "Ukampis jiwasa pachpaw uk yatiñasa. Agathax niyas janiw kuns clientepat yatkiti, jupax inas mä qamir wawakïchispa, jupax familian herenciap katuqawayi ukat ch"iyar qhathut aka diario ukatakix kuns jikxataspati janicha uk uñjañ muni".
  
  "Jan ukax jiskʼachapxistaspawa, ¿yatitati?" jupax arunakap ch"amanchawayi, Sam ukat Perdue jupanakax amuyapxañapataki, Consejo de Sol Negro ukax inas taqi pachaw uka qhipäxankchi.
  
  Perdue jilatajj jankʼakiw akham säna: "Pächastwa" sasa. Jupajj kuntï jan yatki uk yatkaspa ukhamwa amuyäna, ukatwa dadonak liwjjattani sasaw confiyäna. Maysa toqetjja, kunapachas mayninakajj jan yatipkäna uk yatpachäna. Sapa kutiw mä juk"a nayrar sartawayi ukat wali jamasatw kunjams sarnaqäna, Perdue jupax janiw Ninan amuyupat llakisiñap uñacht"aykänti. Ukampis Sam jilatajj janiw Nina ukham jiskʼachasirïkänti. Jupax Perdue-rux mä jach"a suyt"äwimpiw uñch"ukitayna. Ukatx pächasiw correo electrónico apayaniñatakix janïr "jumax maldito seguro ukhamawa, janiw... amuyt"ayawayktanti".
  
  "Kunjamsa jumanakax kimsax aruskipt"añ yant"apxta ukx walpun munasta, ukat janiw amuykti kuntix sapkta ukax juk"ampi utjatapa. Ukampis nayax taqi kuns yatta uka organizacionat ukhamarak kunjams jan amuyt"asis walja miembronakapar chhuxriñchjapkta ukhatpach jumanakan utjawimanx jan walt"ayi. ¡Ay Diosay, wawanaka, ukatwa contratapjjsma!" Jupax larusitaynawa. Aka kutix Agathax mä cliente comprometido ukhamaw ist"asi ukat janiw mä loco vagabundo ukhamäkiti, jupax inti jalsunx sinti pachaw sarnaqäna.
  
  "Taqi kunat sipansa, jupaw Black Sun ukan servidoranakap hackeatayna, qullqi tuqit estado ukar activañataki... wawanakama", Perdue jupax mä ñik"ut ch"allxtasaw amtayäna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Walikiwa, janiw taqe ukanak yatktati, Perdue kullaka" sasa.
  
  -Ukampis nayajj yattwa -sasa. Jilajampi nayampejj inas sapa mayni yatiñanakajan chʼajjwapjjchi, ukampis yaqhep toqenakatjja, pachpakïpjjtwa. Sam Cleave ukat Nina Gould jupanakan compleja misión uka pandilla renegado ukar uñt"ayatapat yatiyawix janiw chiqpachapun jamasatäkiti, janiw kunapachatix ruso aru arsupk ukhax ukhamäkiti", sasaw iwxt"awayi.
  
  Sam ukat Nina kullakajj wal muspharapjjäna. ¿Ukapachax Perdue-x Renata-rux jikxatapxañap yatispa, jupax wali jach"a imantatänwa? ¿Kunjamarak jichhajj jupar katoqapjjaspasti? Munatapat sipansa mä jukʼa llakisisaw uñkatasipxäna.
  
  "Jan llakisimti" sasaw Perdue chachajj amuktʼañ pʼakjäna. "Agatha kullakax clientepan artefactop katuqañ yanapt"añäni, ukat jank"akiw uk lurañäni...khitis yatpacha...Inas mä juk"a aruskipäwir puriraksna, ukhamat tripulación ukar chiqa chuymanïñamataki", sasaw Nina uñkatasax säna.
  
  Jupax janiw kuns kamachkänti, qhip qhipa kutiw Perdue chachax janïr chhaqhkipanx jan sum qhanañcht"asis aruskipt"apxatapat amtasïna. Amuyatajja, "acuerdopajj" jupar mayamp jan jitheqtayañwa sañ munäna, jan pächasisa. Chiqansa, qhipa aruskipäwipanxa, Sam chachan amparapat, Sam chachan ikiñat kuttʼayañ yantʼasax janiw jaytanukkti sasaw satayna. Jichhax kunats jupax Renata/Brigada Renegada ukan atipt"añaparakïna uk yatïna.
  
  "Arunakamar phuqañax juk"amp askiwa, Perdu. Jiwasax...nayax...cucharanakax tukusxiwa, mierda manq"añatakis, jumatix yatisktati kuntix nayax jikxatkta" sasaw Sam jupax iwxt"äna. "Taqe kunas jan waltʼayatäni ukhajja, wiñayatakiw sarjjä. Chhaqhatawa. Escocia markanx janipuniw mayamps uñjatäxapxaniti. Ukham jayarstʼatajajj Nina kullakatakikïnwa" sasa.
  
  Uka jan walt"ayat pachax taqiniruw mä segundo amukt"ayäna.
  
  "Walikiwa, jichhax taqiniw kawkhans jikxatasipxta ukat qawqha jayas taqinix sarañasa uk yattanxa, estaciones ukanakasar puriñkamax, correo electrónico tuqiw uka caballero marroquí ukarux correo electrónico ukar jawst"apxsna, ukat uka sutinakat mayninakax thaqhañ qalltapxaraksnawa, ¿janich ukhamäki David?" Agatha kullakajj mä tama jan amuytʼasir irnaqer masinakaparuw pʼeqtʼäna.
  
  "Nina, ¿nayamp chika markan mä tantachäwir jutañ munasmati? Jan ukax ¿uka paninimpi yaqha kimsa jaqichasiñ munasmati?" Perdue kullakajj mä jisktʼa retórica sasaw jisktʼäna, ukat jan jaysäwi suykasajja, nayra bolsap aptʼasisaw mä wakiskir documento uchäna. Ninax Sam ukat Perdue sat jilatanakaruw uñkatasïna.
  
  "¿Mamaja jan utjkchi ukhat panpachaniw sarnaqapxäta?" - sasaw sawkasïna, ukampis tonadapax sarcasmo ukamp phuqhantatänwa. Ninax wali coleratänwa, kunattix uka pä chachanakax mä jukʼa jupanakankiwa sasaw sapxäna. Jupanakax ukhamakiw sayt"asipxäna, Agathax sapürunjam jan sinti qhuru honradez ukax jupanakarux amuyt"ayawayiwa kuna lurawinaktix amparapankkäna ukataki.
  
  
  16 t"aqa
  
  
  "¿Kawkirus sarañäni?" Nina kullakajj kunapachatï Agatha kullakajj alquilat auto jikjjatkäna uk jisktʼäna.
  
  Ukat sarapkäna ukhajja, Nina kullakarojj akham sänwa: "Halkirk" sasa. Autojj sur toqer jankʼakiw saräna, ukat Agatha kullakajj mä muspharkañ jachaqtʼasisaw Nina kullakarojj uñchʼukïna. "Janiw nayax secuestrapksmati, Dr. Gould. Mä grafólogo ukamp jikisiñäni, juparuw clientejax uñt"ayitu. Mä suma chiqawa, Halkirk" sasaw saraki, "Thurso jawir thiyankiwa ukat aka chiqatx janiw tunka phisqhan minutos ukch"a autot sarañax utjkiti. Tantachäwisax tunka mayan urutakiw wakichtʼata, ukampis nayraw uka chiqar puriñäni" sasa.
  
  Ninax janiw ch"axwañjamäkänti. Uka uñacht"awix wali muspharkañänwa ukatx jupax juk"amp kutiw markat mistuñ munäna, Escocia markan pampanakap uñjañatakiwa. Edimburgo markax wali sumapunïnwa, sarnaqäwimp jakawimp phuqt"ata, ukampis aka qhipa maranakanx maynit maynikam yant"äwinakatx jupax Altos uksan mä jisk"a ayllun qamañ amtaskäna. Akana. Aka chiqanx wali askïspawa. A9 uksatx B874 uksaruw kutt"apxäna ukatx inti jalant tuqiruw mä jisk"a markar sarapxäna.
  
  "George sat callenwa jikjjatasi. Nina, George calle thaqham" sasaw Agathax pasajeropar säna. Ninax machaq teléfonop apsusinx GPS ukarux wawar uñtat jachaqt"asisaw activatayna, ukax Agatha kullakaruw kusisiyäna, chuymatpach jachaqt"asiñapataki. Kunapachatï uka pä warminakajj direccionap jikjjatapjjäna ukhajja, mä jukʼa tiempow samsuñatak apstʼasipjjäna. Agatha kullakax amparamp qillqt"at uñakipañax kunjamatsa khitis qillqirix uk qhanstayaspa, jan ukax juk"amp askixa, kunas ch"amakt"at pankan qillqt"ata uk qhanstayaspa sasaw suyt"äna. Khitis yatpacha, Agatha kullakajj akham sänwa: Ukajj mä tramokïtap yatïna, ukampis uka cheqat yatjjatañajj wali askiwa.
  
  Kunapachatï autot saraqapkäna ukhajja, chʼiyar alajjpachajj Halkirk markaruw mä suma qhana jallu purintayäna. Thayapunïnwa, ukampis janiw sinti jan walikänti, ukat Agatha kullakajj nayra maletapajj pechoparuw katthapïna, ukat abrigopampiw chʼoqtʼasïna, kunattejj George calle tukuyankir jiskʼa utan nayrïr punkuparuw cementot lurat jachʼa escalerar makatapjjäna. Mä pintoresco jisk"a muñeca utaw sasaw Ninax amuyäna, mä edición escocesa House & Home ukan apsutäkaspas ukhama. Uka jan kuna qʼañuchata céspedjja, jichhak uta nayraqatar jaqontatäki uka terciopelo sat chʼiyar uñtasitänwa.
  
  "Ay, jank"aki. ¡Jallu taypit mistupxam, señoras!" - mä warmi aruxa nayraqata punku ch"iyara ch"akhata jutäna. Mä jach"a chika marani warmix muxsa jachaqt"asis qhipäxan ch"amakat uñch"ukiskäna. Jupanakatak punku jistʼarasaw jankʼak sarapjjañapatak amparapamp uñachtʼayäna.
  
  "¿Agatha Perdue kullakajj?" - sasaw jiskt"äna.
  
  Agatha kullakajj akham sänwa: "Jïsa, ukat akajj Nina amigajawa" sasa. Ninan sutip jaytawayi, ukhamat anfitrionarux kunja wakiskir documento uñakipañapa uk jan yatiyañataki. Agatha kullakajj jaya familiarapan mä nayra pankakïkaspas ukham uñachtʼayañwa munäna. Uka jikjjatañatakejj qhawqha qollqetï jupar pagapkäna ukajj walikïskchïnjja, janiw ukajj yatiyatäñapäkänti.
  
  "Hola, Nina. Rachel Clark kullakajj akham siwa: Jumanakampi jikisiñax wali kusiskañawa señoras. Jichhajja, ¿oficinajar sarapjjañasati?" uka kusisit grafólogox jachaqt"asïnwa.
  
  Uta ch"amaka, suma chiqat mistusaw mä jisk"a cuartoru mantapxäna, uka cuartox uru qhanampiw qhant"äna, uka punkux mä jisk"a piscinaruw sarir deslizador punkunakat filtratäna. Ninax suma muyunak uñch"ukiskäna, uka suma muyunakax jallu gotas ukanakax estanque patxaruw jaquqanïna, ukat estanque muytapanx helechos ukat laphinakaw ayruntatäki ukanakarux wali askit uñjäna, ukhamat umaruw chhaqtxañamataki. Ukajj estéticamente muspharkañänwa, gris qʼoma tiempon chʼojjña qhanarakïnwa.
  
  "¿Jumatakix walikiti, Nina?" -sasawa Raquelaxa jiskt"äna, kunapachatixa Agatha kullakaxa papelanakxa churäna.
  
  "Jïsa, muspharkañawa kunjams sallqa ukat natural uñtasi" sasaw Ninax suma chuymamp jaysäna.
  
  "Chachajajj paisaje lurañ yatiriwa. Uka ch"uqi ch"uqixa ch"akhutaynawa kunapachatixa jupax taqi kasta junt"u uraqinakana ukhamaraki quqa pampanakana allsusa jakaskäna, ukatxa jupax jardina luraña qalltäna aka jan wali nayra caso de nervios ukanaka llamp"uchañataki. Jumax yatisktawa, estrés ukax wali axsarañawa, janiw khitis aka urunakanx amuyaskiti, kunjamtï sinti estresatäsax khathatiñasäki ukhama, ¿janich ukhamäki?" - Rachel kullakaxa jan chiqaparu arsüna, mä jach"a qhana manqhana documento jist"arasa.
  
  "Chiqpachansa" sasaw Ninax iyaw säna. "Estrés sat usux jukʼamp jaqinakaruw jiwayi, janiw khitis amuyaskiti."
  
  "Jïsa, ukatwa chachapax uka lantix yaqha jaqinakan jardinanakap paisajismo lurañ qalltawayi. Juk"ampirus mä hobby tipo trabajo ukar uñtasitawa. Nayan lurawijarux wali uñtasitawa. Sumakiwa, Perdue kullaka, aka garabatos ukanakam uñakipt"añäni -sasawa Rachel kullakaxa irnaqawi ajanu uchasa säna.
  
  Ninax taqpach amuyt"awit pächasïnwa, ukampis utat mistuñax wali kusiskañänwa ukat Perdue ukat Sam jupanakat jayarst"añax juparux gustänwa. Jupax deslizante punku jak"ankir jisk"a sofá ukan qunt"atäskäna, laphinakan ukat ramanakan kunayman coloranakan diseñonakap uñch"ukiskäna. Jichha kutix Raquelax janiw kuns siskänti. Agatha kullakajj wali sum uñchʼukiskäna, ukat wali amukiw tukusjjäna, ukatwa Ninampi Agathampejj mä qhawqha arunakamp mayjtʼayapjjäna, panpachaniw kunatsa Rachel kullakajj mä panka walja tiempo yatjjatäna uk wal yatiñ munapjjäna.
  
  Qhepatjja, Raquelajj akham sasaw uñtäna: "¿Kawkitsa uk apsuyäta, munat kullaka?" Tonopax wali jach"änwa ukat mä juk"a pächasirïnwa.
  
  Agatha kullakajj wali yatiñampiw kʼarisïna: "Ay, mamajajj nayra achachilapat mä qhawqha nayra yänak katoqäna, ukat nayaruw taqe ukanak juchañchäna" sasa. "Ukax yaqhip jan munat facturanak taypin jikxatawayta ukat wali askiwa sasaw amuyayäta".
  
  Ninax wali chʼamampiw akham säna: "¿Kunatsa? ¿Uñjtati kunsa ukan siski?"
  
  "Señoras, janiw ex... walikiwa, yatxatiritwa" sasaw waña larusitayna, lentes apsusisa, "ukampis jan pantjasisktxa, aka fotot..."
  
  "Jïsa?" - Nina ukat Agata jupanakax pachpa pachanw jach"at arsupxäna.
  
  "Qillqatäkaspas ukhamawa..." sasaw uñkatasïna, qʼal jan amuytʼasisa, "¿papiro?"
  
  Agathax ajanupanx juk"amp jan amuyt"asir uñnaqampiw uñacht"ayasïna, Ninax mäkiw jachaqt"asïna.
  
  -¿Akaxa wali askiti? -sasawa Ninax jiskt"äna, yatiyawinak thaqhañatakix muxsa anatt"asa.
  
  "Kunatsa jïsa, munat jilata. Ukax sañ muniwa, aka qillqatax wali askipuniwa. Miss Perdue, ¿jumax originalax utjktamti?" sasaw Raquelajj jisktʼäna. Jupax wali kusisitaw Agatha kullakaruw amparapamp luqxatäna.
  
  "Janiw yatkti sasaw axsarasta, janiw. Ukampis uka foto uñchʼukiñak yatiñ munirïta. Uka librot apsutäki uka librojj wali suma libropunïpachänwa, uk jichhajj yattanwa. Nayax qalltatpach yattwa" Agathax ingenuo ukhamaw jikxatasïna, "kunatix ukatwa kuntï siski uk yatxatañax walpun chʼamachasiyäta. Inas ¿kunsa siski uk amuytʼañatakejj yanaptʼapjjetasma?"
  
  "Nayajj yantʼasiristwa. Nayax sañ muntwa, walja amparamp qillqt"at muestras ukanakaw uñjta ukat ukatakix mä yatichat nayranïtwa sasaw jach"añchasiñaja", sasaw Rachel kullakax jachaqt"asïna.
  
  Agathax Ninaruw nayranakapamp ch"allxtayäna "ukham sapxsma" sañjamawa, ukat Ninax p"iqip muytayasax jardinaru ukat estanque uñkatañatakiw jachaqt"asiñapäna, kawkhantix jichhax jallux puriñ qalltäna.
  
  "Mä qawqha minutonak churapxita, uñjapxita... nayax... lurasmati..." Raquelan arunakapax chhaqtawayxänwa, kunawsatix jach"a lamparax juk"amp sum uñjañapatak chiqañchäna. "Khitinakatix aka foto apsupkän ukanakax jupanakan jisk"a qillqatap lurapxäna uk uñjta. Aka t"aqapanx tintax juk"amp machaqäxiwa ukatx qillqirin amparamp qillqt"atapax wali mayjawa. Suyaña."
  
  Mä wiñay pachas pasawaykaspas ukhamänwa, Rachel kullakax arut arut qillqañap suyt"äna, kunatix jupax kuntix qillqt"awaykatayna uk juk"at juk"at descifrarkäna, ukat mä chimpunak akawjan ukat ukjan jaytawayäna, kawkhantix jan amuyañjamäki uka chiqana. Agatha kullakajj uka cuarto muytasinwa uñchʼukïna. Taqi chiqanw fotografías ukan muestras ukanakap uñjäna, carteles ukanakax kunayman ángulos ukat presión ukanakanïnwa, ukax predisposiciones psicológicas ukat rasgos de carácter ukanakaw uñacht"ayasïna. Jupan amuyataparjamajja, wali kusiskañ jawsäwipunïnwa. Inas Agatha kullakax bibliotecaria ukhamax estructura ukat ukham uñtasit arunakar ukat significado ukar munasiñax gustchïna.
  
  Rachel kullakajj akham sasaw jiskʼat arsüna: "Mä kasta poema uñtasitawa, ukajj pä ampar taypin jaljatawa. Nayax apuestas pä mayj mayj jaqinakaw aka poema qillqt"apxi - maynix nayrïr t"aqa, ukat maynix qhipa t"aqa. Nayrïr chimpunakax francés arunkiwa, mayninakax alemán arunkiwa, amuyujax chiqaparuw yanapt"itu. Oh, ukat aka uraqinx kunatix uñtaski ukampiw firmatawa... nayrïr chiqax firmax complejo ukhamawa, ukampis qhipa chiqax qhanaw "Venen" jan ukax "Wener" ukar uñtasita. ¿Familiaman uka sutini khitirus uñtʼtati, señorita Perdue?"
  
  "Janiwa, llakt"asiñjamawa, janiwa" sasaw Agatha kullakax mä juk"a arrepentisiñamp jaysäna, jupax wali sumwa lurawip phuqhäna, Ninax jachaqt"asisaw jamasat p"iqip ch"allxtayäna.
  
  "Agatha, jumax ukham sarantañamawa, munat kullaka. Ukat kawkhantï aka qellqatajj papiron qellqatäki ukajj qʼal... nayra tiemponkiwa sasaw siristjja" sasaw Raquelajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna.
  
  "¿Kunjamtï nayra 1800 maranakan lurapkäna ukhama?" -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  "Janiwa, munat jilata. Niya waranq jila maranakaw 1800 marat nayrax - nayra pacha", Rachel kullakax muspharata ukat chiqa chuymamp nayranakap jach"aptayasaw säna. "¡Uraqpachan sarnaqäwipat museonakanjja, Museo del El Cairo ukham papironak jikjjatapjjäta!"
  
  Raquelan uka documento uñtʼañ munatapat jan amuytʼasisaw Agatha kullakajj yaqha toqet amuytʼasïna.
  
  "¿Ukat uka toqet parlki uka poemajj ukhamarakiw nayra tiempon utji?" - sasaw jiskt"äna.
  
  "Janiwa, janiw ukhamäkiti. Tintajj janiw chikatpach chʼamaktʼkiti, kunjamtï nayrajj qellqatäkaspäna ukhama. Maynix apsusinx papelar qillqt"atayna, uka valoranx janiw amuyapkänti, munat kullaka. Kawkhans apsupxäna ukax mä misterio ukhamaw qhiparaski, kunatix uka kasta papironakax museonakan imatäpachänwa jan ukax... - kuntix sañ munkän ukax jan amuyt"asirïtapat larusitayna - Biblioteca ukan pachapatpachaw kawkhans imatäpxpachäna Alejandría markanwa jakasïna. Uka larusiñatak arsutapat jachʼat larusiñ munañar saykatasajja, Rachel kullakajj amparapampiw amparap luqtäna.
  
  "¿Kuna arunaksa aka tuqit apaqapxtaxa?" -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  "Francés arunkiwa, nayax amuyta. Ukhama, janiw francés aru parlkti..." sasa.
  
  "Janiw walïkiti, nayax iyawstwa" sasaw Agathax jank"ak säna. Jupax relojap uñkatasïna. "Ay Diosay, uka pacha uñtam. Nina, ¡Millie tiajan utapar mantañ manq"äwiparux qhipt"apxtwa!"
  
  Ninax janiw kuntï Agathax parlaskäna uk amuykänti, ukampis ukax mä jan walinakjamaw amuyäna, ukat uka aruskipäwin jukʼamp jan waltʼäwinakap askichañatakix anattʼañapawa. Jupajj cheqapuniw amuyäna.
  
  "¡Ay maldición, jumax chiqaw sasma! ¡Ukat torta apsuñatakix wali wakiskiriwa! Raquel, ¿uka jakʼan mä suma panadería uñtʼtati?" -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  Thurso markar kuttʼañ jachʼa thaknam autot sarapkäna ukhajja, Agatha kullakajj akham sänwa: "Jiwañampïsipkayätwa" sasa.
  
  "¡Janiw kunas utjkiti! Pantjasitajajj iyaw sañajawa. Mä grafólogo contratañax wali askipunïnwa", sasaw Ninax saraki. "¿Kuntï jupajj qellqkäna uka qellqatat jaqokipasmati?"
  
  "Jïsa" sasaw Agatha kullakajj säna. "¿Janiw francés aru parlktati?"
  
  -Wali juk"akiwa. Nayax nayratpachaw germánico arurux walpun munasta", sasaw sarnaqäw yatxatirix chuym ch"allxtayäna. "Chachanakaruw jukʼamp gustitäna."
  
  "Chiqä? ¿Aleman chachanakar jukʼamp munasmati? Ukat ¿Escocia markankir rollonakajj llakisiytamti?" Agatha kullakajj uk amuyasïna. Ninax janiw yatkänti, Agatha kullakax arsutapanx mä onzas amenazas utjatap yatiskanti, ukampis jupampix kunas utjaspawa.
  
  Ukat akham sawkasisaw akham säna: "Sam sat chachajj wali suma uñnaqtʼan especímenes ukhamawa.
  
  "Yattwa. Jupat mä revisión katuqañax janiw kuna jan walt"awis utjkaspati sañ atina. Ukampis ¿kunsa Davidan uñjta? Qullqi tuqitwa parli, ¿janich ukhamäki? Qullqix utjañapawa" sasaw Agathax jiskt"äna.
  
  "Janiwa, janiw sinti qollqejj atinisiñasäkiti. Ukat jakäwipar munatapax, nayax amuyta", sasaw Ninax säna. Purdue markar munasiñap ukham sum yatxatañapatak obligatäñax janiw juparux gustkänti. Chiqansa, kunatï nayrïr kutix jupat wali askïki uk armasiñaw jukʼamp askixa. Jupar munasiñap qillqtʼañax janiw kuna jan waltʼäwins uñjaskänti, qhawqsa jan walit uñtʼkchïnsa.
  
  Ukat Sam jilatajj janiw ukhamäkänti. Jupamp chikäñ munatapa janicha uk janiw yatiykänti. Trish ukat jupamp chika jakäwipat qillqatanakap jikxatasax ukax chiqaw sasaw qhanañchäna, ukat uka tuqit jupar uñkataspa ukhax chuyma ch"allxtataw uñjasispa, ukat jupa pachpaw ukanak imasïna. Ukampis chuyma manqhapanxa, Ninax janiw Sam sat tawaqump munasiñapxa arskänti, uka jan jikxatañjam munasirix janipuniw mä qhawqha minutonakat sipansa jukʼampi jupamp chikäkaspati.
  
  Chuymapax sapa kutiw Trish jupamp jakäwipat uka amtawinakat lup"ïna, kunjams jupar munasïna, jisk"a quirks ukanakapa ukat kunjams jak"achasïna -kunjams jupat faltäna. ¿Kunatsa yaqha chiqar sarxaspäna ukhaxa, jupanakan mayachtʼat jakasipxatapat wal qillqtʼaspa? ¿Kunatsa jupar kʼarinak parläna, jupajj nayrir jaqerojj jamasat odonak qellqaskäna ukhajja? Trish sat chachar janipuniw tupuñap yatisajj jan aguantañjamäkänti.
  
  
  17 t"aqa
  
  
  Perdue kullakax nina nakhantayäna, Sam kullakax Miss Maisie kullakax wali uñjataw manq"añanak wakicht"askäna. Chiqansa, jupax yanaptʼaskäna ukhakiw yanaptʼaskäna, ukampis jupax manqʼa phaytʼirïtap amuyayäna. Perdue jupax mä wayna sonrisampiw cocinar mantawayi, kunawsatix Sam jupax kuna jan walt"awinaktix mä manq"äw wakicht"añan lurawayki uk uñjasa.
  
  "Jan walinak churistam, ¿janich ukhamäki?" sasaw Perdue kullakajj Maisie kullakarojj jisktʼäna.
  
  "Janiw chachajat sipan jukʼampïkiti, tata" sasaw nayranakap chʼoqtʼasïna ukat kawkhantï Sam chachajj bollo lurañ yantʼkasajj jakʼu warjjatkäna uka cheqaruw qʼomachasïna.
  
  "Sam" sasaw Perdue-x säna ukat Sam-ax nina jak"an jupamp chikt"atäñapatakiw p"iqip ch"allxtayäna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Maisie kullaka, cocinan lurañanakajat qhespiyasiñajawa sasaw ajjsarayäta" sasa.
  
  Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Jan llakisimti, tata Cleave" sasa. Cocinat mistusajj akham sänwa: "Diosaruw yuspärta" sasa.
  
  "¿Aka qillqatan yatiyäwip katuqapxtati?" - Perdu sasaw jiskt"äna.
  
  "Janiwa. Nayax amuyta, taqiniw nayax loco ukhamaw amuyapxi, mito tuqit mä sarnaqäw luratax layku, ukampis mä tuqitx ukax wali askiwa. Uka tuqit jukʼa jaqinakax yatipxaspa ukhaxa, jukʼamp sumawa. Inas diario ukax kawkhans wali jan walt"ayat uñjasispa" sasaw Sam jupax saraki.
  
  "Jïsa, kunas aka tesoro satäkis ukax uk wal yatiñ munta" sasaw Perdue-x jupanakar mä juk"a escocés warantasax säna.
  
  Sam jilatajj mä jukʼa kusisitajj akham sänwa: "Cheqas ukhamawa" sasa.
  
  "Janiw qullqi tuqit parlkiti, Sam. Diosax yatiwa, nayatakix akax phuqt"atawa. Janiw qullqi laykux utanakan reliquianakap arknaqañax wakiskiti", sasaw Perdue-x juparux säna. "Chiqpachansa nayra pachanx ch"amanchataw jikxatastxa, kunatix akapachan imantat chiqanakan imatäki ukanakxa, jaqinakax sinti jan yatiñanipxiwa, ukat janiw llakisipkiti. Nayax sañ muntwa, mä uraqin jakastanxa, uka uraqix juk"amp muspharkañanak uñjawayi, juk"amp muspharkañ pachanakan jakastanxa. Chiqpachansa nayra pachat qhipharkir yänak jikxatañax wali askipuniwa, ukat kunanaktï janipuniw yatkañäni ukanak yatki ukanak llamktʼañax wali askipuniwa" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Aka tiempotakejj wali manqhapuniwa, chacha" sasa. Mä kutikiw chika vaso escocés uk umäna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Ukham lurañajj facilakiwa" sasa. "Kunapachatï uka pä señoranakajj kuttʼanipjjani ukhajja, jan sartañsa ukat amuytʼasirïñwa munta" sasa.
  
  "Chiqpachansa, janiw uka tuqitx taqpach yatiskti" sasaw Sam jupax iyaw säna. Perdue chachajj niya ukhamarakiw jikjjatasïna, ukatwa jachaqtʼasïna. Ukampis uka pä chachanakajj janiw Nina kullakampi jan ukajj kunanaktï jupajj utjkäna ukanakat maynimp parltʼañ amtapjjäna. Muspharkañawa, janipuniw kuna jan wali wila masinakax Perdue ukat Sam ukanakanx utjkänti, jupanakax Ninan chuymapatakix pä ch"axwirinakawa, kunatix panpachaniw janchipax utjapxäna.
  
  Nayrïr punkux jist"arasïna ukat pä chikat umamp phuqhantat warminakax jank"akiw manqhar mantapxäna. Janiw jallux jupanakarux nayrar sartaykänti, jan ukasti yatiyäwinakaw nayrar sartayäna. Kuntix grafólogo ukan oficinapan paskatayna uk mä juk"a qhanañcht"asax, jupanakax uka poema uñakipañ jan jark"at munañarux saykatapxäna, ukat Miss Maisie kullakaruw jach"añchapxäna, nayrïr kutiw suma manq"a suma manq"ap mallt"apxäna. Jupan nayraqatapan machaq tuqinakat parltʼañax janiw askïkaspati, jan ukax khitirus uka tuqit parltʼañaxa, jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñatakiki.
  
  Chika uru manq"añ tukuyasaxa, pusinixa mesa muytasa qunt"asipxäna, ukhamata qillqatanakanxa kuna wakiskirïpachati janicha uk yatiñataki.
  
  "David, ¿uka arusti? Altu francés arunakajajj janiw wakiskiti sasaw suytʼta" sasaw Agatha kullakajj jan pacienciampi säna.
  
  Rachel kullakajj uka ajjsarkañ amparamp qellqat uñjäna, ukanwa uka poema francés arut qellqat qellqat copiatayna. "Ay, uh, ukax pagano sañ muni, ukat ukax..."
  
  Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Jan loqhe jaqëmti, nayajj yattwa" sasaw jachaqtʼasïna ukat uka panka aptʼasïna. Ninax Perdue-n mutuyatapat jach"at arsüna. Jupax mä juk"a phinq"asisaw jachaqt"asïna.
  
  Ukhamatwa, Agatha kullakax irnaqkasax patak kutiw juk"amp colerasïna, Nina ukat Sam jupanakax amuyapkäna ukat sipansa.
  
  "Walikiwa, yanapt"a munassta ukhax alemán sección ukan jawst"apxita, Agatha. "Nayaw mä juk"a té apsuñatak sarä" sasaw Ninax jan amuyt"asis säna, excéntrico bibliotecariox janiw mä snide remark ukhamak katuqañap suyt"äna. Ukampis Agatha kullakajj francés arut jaqokipañ tukuykasajj janiw khitirus istʼkänti. Mayninakax pacienciampiw suyapxäna, jisk"a arst"äwinakampiw taqinix yatxatañ munapxäna. Mä akatjamatwa Agatha kullakajj kunkapar qʼomachasïna: "Walikiwa, ukhamajj akham siwa: "Janïr cruzanak mayjtʼayapkäna ukhajj yaqha diosanakar yupaychirinakan puertonakapatwa Diosan katarinakapat imantat yatiyañatakejj nayra escribanakajj jutapjjäna, Serapis chachajj kunjamsa chʼakhanakap aptʼasipjjäna uk uñjäna wasar pamparuw mantapxäna, ukat jeroglíficos ukanakax Ahmed chachan kayuparuw umamp chhaqtxapxäna" sasa.
  
  Jupax sayt"asïna. Jupanakax suyt"apxänwa. Agatha kullakajj jan iyawsasaw jupanakar uñkatasïna: "¿Ukhamajj ¿kunas?"
  
  -¿Akax taqpachaxa? sasaw Sam jupax jiskt"äna, uka axsarkañ genio ukan jan walt"äwip jan walt"ayasa.
  
  "Jïsa, Sam, akax -sasawa, kunjamtï suykäna ukhama. "Kunata? ¿Mä ópera lurañ suyaskayätati?"
  
  "Janiwa, ukhamakiw... yatisktawa... juk"amp pachaw suyt"ayäta kunatix jumax wali jaya pachaw apst"asiwayta..." sasaw qalltäna, ukampis Perdue-x kullakaparux qhipäxar kutt"ayäna, Sam-arux jamasat uka amtäwimp sarantañapataki.
  
  "¿Francés aru parltati, tata Cleave?" - sasaw sarcasti arsüna. Perdue chachajj nayranakap jistʼarasïna, ukat Sam chachajj chuym ustʼayasitap amuyasïna.
  
  "Janiwa. Janiwa nayax yatkti. Kuns amuytʼañatakejj wiñayatakiw munasispa" sasaw Sam chachajj cheqañchañ yantʼäna.
  
  Nina kullakajj akham sasaw yanaptʼäna: "¿Kunas "Serapis?"" sasaw Nina kullakajj yanaptʼäna, ñikʼutap chʼoqtʼasitapajj wali sum yatjjataña sañ munäna, janiw mä ina chʼusat jisktʼañak munkänti, ukajj Sam chachan proverbial bolanakap embraguepat qhespiyañatakiw lurasïna.
  
  Taqeniw pʼeqenakap chʼoqtʼasipjjäna.
  
  Sam jilatajj akham sasaw ewjjtʼäna: "Internet toqetwa uñakiptʼañama" sasa, ukat janïr arunakapajj tukuskipanjja, Nina kullakajj laptop jistʼaräna.
  
  Ukat mä jiskʼa arstʼäwi arstʼañatakejj yatiyäwinak uñakiptʼasaw akham säna: "Amuyawaytwa" sasa. "Serapis sat diosax yaqha diosanakar yupaychir diosänwa, Egipto markanwa nayraqat yupaychapxirïna."
  
  "Ukhampuni. Papiro ukaniptwa, ukhamax naturalmente Egipto ukan kawkhans utjañapawa", sasaw Perdue jupax chiqaw satayna.
  
  Ninax saskakiwa: "Kunjamäskpasa, mä jukʼa arumpixa... Mä jukʼa tiempotxa, pusi patak maranakanxa Alejandría markanxa, Teófilo obispox yaqha diosanakar yupaychañ taqeniw jarkʼäna, ukat Dionisio sat diosan jaytat templo manqhanxa, catacumbankir bóvedanakan utjki uka yänakax qʼañuchatäkaspas ukhamaw amuyasïna. .
  
  "¿Ukhamajj uka jan wali jaqerojj jiwayapjjpachäna?" Sam jupax thuqt"äna, taqiniruw kusisiyäna jan ukax Nina jupakiw kusisiyäna, jupax acero ukham uñch"ukiñ uñacht"ayäna, ukat esquinaparuw kutt"ayäna.
  
  Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Janiwa, janiw uka jan wali jaqerojj jiwayapkänti, Sam, ukampis callenakan vengakuñatakiw chʼajjwañanak sartapjjäna. Ukampis cristianonakax uka contraw saytʼasipxäna ukat yaqha diosanakar yupaychir iyawsirinakax Serapeum sat temploruw imantasipxañapatak waytʼapxäna, uka templox Serapis sat templowa, ukax mä jachʼa utaw amuyasïna. Ukatwa ukan barricadanak uchasipxäna, mä qhawqha cristianonakaruw suma tupuñatak rehenjam katuqapxäna" sasa.
  
  "Walikiwa, ukax pagano puertonakat qhanañchi. Alejandría markax nayra pachanx wali wakiskir puertopunïnwa. Pagan puertonakapajj cristianoruw tukuwayjjäna, ¿janich ukhamäki?" Perdue ukax chiqaw sasaw qhanañcht"awayi.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Ukarjamajja, cheqäskapuniwa" sasa. "Ukampis nayra escribanakaxa, jamasat imasipxi..." sasa.
  
  Agata kullakajj akham sänwa: "Nayra escribanakajj Alejandría markan qellqatanakap imapjjerïpkäna uka sacerdotenakäpjjañapawa" sasa. ¡Alejandría markankir biblioteca!"
  
  "Ukampis Biblioteca de Alejandría ukax Boomfack (Columbia Británica) markanx niyaw phichhantat uñjasiwayi, ¿janich ukhamäki?" - Sam jiskt"asitaynawa. Perdue jupax periodistax arunak ajllitapatx larusiñapänwa.
  
  Perdue jilatajj iyaw sänwa: "César chachajj flota barconakapar ninamp phichhantkäna ukhajj phichhantatänwa sasaw yatiyasi, nayajj yattwa" sasa.
  
  "Walikiwa, ukampis ukhamäkchïnsa, aka documentojj papiron qellqatäkaspas ukhamawa, uka qellqatajj nayra tiemponïnwa sasaw grafólogojj sapjjetäna. Inas jan taqe kunas tʼunjatäkchïnti. Inas ukax Diosan katarinakapat imantapxatap sañ munchi - ¡cristiano autoridadanakat!" Nina kullakajj jachʼat arsüna.
  
  "Taqi ukanakax chiqapawa, Nina, ukampis ¿kunas akax 1800 maranakan mä legionario ukamp lurasi? ¿Kunjamatsa jupajj akan mantaspa?" Agatha kullakajj uka toqetwa lupʼïna. "¿Aka qillqirixa, ¿kuna amtampisa?"
  
  "Mä nayra soldadox nayra pachan jan aljañjam yänakap nayranakapamp uñjkäna uka urut yatiyäna, ¿janich ukhamäki?" Sam jilatajj akham sasaw arsüna. "Quri qullqit lup"ipxtan kunapachatix mä poema ukan pankanaka, yatiyawinak ukat jeroglíficos ukanakat lup"iñasa. Serapis sat chachan chʼakhanakapajj templon chʼakhanakapäpachänwa, ¿janich ukhamäki?"
  
  "¡Sam, jumax mä genio fucking ukhamätawa!" Ninax chhuxriñchjasïna. - ¡Ukax taqpachawa! Natural ukhamawa, kunjams ch"akhanakapax wasar pampan ayxatatäna ukat umamp chhaqhata... imt"ata... Ahmed chachan kayup manqhan uñjañaxa. Mä chuymankipstat soldadox mä egipcio jaqin granjapanwa mä tesoro uñjäna sasaw yatiyäna. ¡Aka qʼañunakajj Argelia markan mä egipcio jaqen kayunakap manqhan imtʼatäjjänwa!"
  
  "Waliki! Ukatwa francés nayra soldadox kunas ukax uk yatiyapxitu, kawkhans uñjta. Ukax janiw kawkhans diariopax uk yatiykiti", sasaw Perdue jupax taqinir amtayäna. Uka jan amuytʼkay yatichäwiruw wal chʼamachasipjjäna, ukatwa cheqpach documento thaqhapkäna uk jan amuyapjjäna.
  
  "Jan llakisimti. Akax Ninan lurawipawa. Alemán, mä wayna pallapallaw qillqt"ata, juparuw diario churäna", sasaw Agathax suyt"äwip machaqar tukuyasax säna. "Kunas uka tesorojj uk yatiñaw wakisïna, mä arunjja, Alejandría markankir Biblioteca ukan qellqatanakapawa. Jichhax kunjams jupanakar jikxatañax uk yatiñasawa, clientejatakix diario jikxatañ tukuyatatxa, chiqpachansa".
  
  Ninax francés-alemán poema ukan juk"amp jach"a t"aqapampiw pachap apst"asiwayi.
  
  -Wali ch"amawa -sasa. Walja código arunaka. Nayrïr jan walt"äwinakat sipanx akax juk"amp jan walt"awinakaw utjani sasaw suyt"ta", sasaw yaqhip arunak ch"amanchasa. "Akanx walja arunakaw chhaqxi."
  
  "Jïsa, uñjtwa. Aka fotox walja maranakaw q"añuchata jan ukax jan walt"ayata ukhamaw amuyasi kunatix jilpachx uraqpachaw ch"amakt"ata. Nayax suyt"twa nayrïr pankax janiw pachpa jan walt"ayat uñjasiwaykiti. Ukampis wali utjki uka arunak churapxita, munat kullaka" sasaw Agathax chʼamañchtʼäna.
  
  "Jichhax amtañamawa, akax nayrïr qillqatat sipanx juk"amp qhipharuw qillqt"ata" sasaw Ninax jupa pachpar säna, ukax kuna contexto ukar jaqukipañapäna uk amtayañataki. "Niya patak mara qallta maranakanxa, ukhama... niya tunka llätunkani kunaymana. Uka reclutatäpki uka chachanakan sutinakapwa jawsañasa, Agatha" sasa.
  
  Kunapachatï alemán arunak qhepat jaqokipjjäna ukhajja, sillunakaparuw qhepar qontʼasïna, nayranakap chʼoqtʼasisaw chʼoqtʼasïna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Istʼañäni" sasa.
  
  Ninax jukʼat jukʼatwa akham liytʼäna: "Akax wali chʼamäxiwa. Qhanapuniw jakkasajj janiw khitis jikjjatañap munkänti. Nayan amuyt"atajax 1900 mara qalltakamax legionario junior ukax chika maraniw pasawayxi. Kawkhantï arunakajj jan utjki uka cheqanakarukiw puntonak ucharakta" sasa.
  
  
  Jaqinakatakix machaqäxiwa
  
  Janiwa uraqinxa 680 tunka payani
  
  Diosan wali jiltaski uka índice ukanxa pä trinidad ukaw utji
  
  Ukat Angelanakax t"axllirt"asipxi... Erno
  
  ...ukax wali......ukax imatäxiwa
  
  ...... jan uñjkaya... Heinrich I
  
  
  "Jichhax mä línea taqpach chhaqhata" sasaw Ninax jach"at arsüna, ukat atipt"asisaw plumap mä chiqar jaquntäna. "Qhipa chiqax "Wehner" sutini waynan firmapawa", Rachel Clarke kullakax siwa".
  
  Sam jilatajj mä muxsa bollo masticaskäna. Jupax Ninan amparapamp qunt"asisaw lakap phuqhantat akham säna: "Janiw "Venus" ukhamäkiti. Akax "Werner" satawa, urux qhanawa.
  
  Ninax p"iqip jach"ar aptasinx nayranakap jisk"aptayäna, patronizacionap uñjasa, ukampis Sam jupax jachaqt"asakiw jachaqt"asïna, kunjamtï jan kuna pantjasir yatiñanïtap yatisax jachaqt"askäna ukhama: "Ukat akax "Klaus" satawa. Klaus Werner sat chachajja, 1935 maranwa lurasïna."
  
  Nina ukat Agatha kullakajj wali musphataw Sam-ar uñchʼukipjjäna.
  
  "Uñjaña?" - sasaw foton wali manqhapar uñacht"ayäna. "1935 maranwa ukham lurasïna. ¿Jumanakax señoras ukanakax akax mä panka jakhüwiw sasin amuyapxtati? Kunattix jan ukhamäkanixa, aka jaqin diariopax Bibliat sipan jukʼamp thithitawa, ukat wali jaya tiempo ukat kunayman jan walinakan sarnaqarakpachäna" sasa.
  
  Perdue chachajj janiw jukʼamp jarkʼaqasiñ puedkänti. Chimenea jakʼankir cheqatjja, kawkhantï mä vaso vinompi marcopar chʼoqtʼaskäna uka cheqatjja, larusisaw arnaqasïna. Sam jilatajj jupamp chikaw chuymatpach larusitayna, ukampis jan kuna jan waltʼäwin uñjasispäna ukhajja, jankʼakiw Nina kullakat jitheqtjjäna. Agatha kullakas jachaqtʼasisaw akham säna: "Nayas jachʼa jachʼa tukutapat wal colerasirïta, janitï walja extra trabajonak qhespiyapkistani ukhajja, ¿janit iyaw siskta, Gould doctor?"
  
  "Jïsa, janiw aka kutix jan walt"ayawaykiti" sasaw Ninax jisk"achasïna ukat Sam-arux jachaqt"asïna.
  
  
  18 t"aqa
  
  
  "Jaqinakatakix machaqawa, janiw uraqitakikiti. Ukhamajj akajj machaq cheqapunïnwa, kunapachatï Klaus Werner chachajj 1935 maran Alemania markar kuttʼankäna ukhajja, jan ukajj kunapachatï kuttʼankäna ukhajja. Sam jupax 1900-1935 maranakan legionarionakan sutip uñakipi", sasaw Nina Agate jupax saraki.
  
  "Ukampis ¿kawkhan jakaskäna uk yatiñatakejj kunas utji?" -sasawa Agatha kullakaxa codonakaparu takt"asisa, amparanakapampi ajanupa ch"uqt"asisa, llätunka marani imilla ukhama jiskt"äna.
  
  "¡Werner jilataruw uñtʼta, jupajj 1914 maranwa uka markar mantantäna!" - Samxa jach"at arsüna. "Jupax Werner jupat sipan juk"amp jak"ankiwa, uka fechas ukanakarux. Mayninakax 1901, 1905 ukat 1948 maranakanwa uñstawayi" sasa.
  
  "Ukajj nayra sarnaqäwinakat maynïrïspawa, Sam. Taqi ukanak uñakipt"añäni. ¿Kunsa aka 1914 maran lurat rollojj qhanañchi?" -sasawa Perdue kullakaxa jiskt"äna, Sam-an sillunakaparu ch"allt"asisa, laptop ukan yatiyawinak yatxatañataki.
  
  "Uka tiemponjja, walja cheqanakaw machaqäjjäna. Dios, Torre Eiffel ukax uka pachanx waynäxänwa. Ukajj revolución industrial satänwa. Taqi kunas jichhakiw lurasiwayi. ¿Kunas 680 tunka payanxa?" Ninax wali jach"at arsüna. "Nayax p'iqi usunïtwa".
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Tunka payan maranïñapawa" sasa. "Nayax sañ muntwa, machaq ukat nayra pacharuw uñt"ayi, ukatwa utjañ pachat uñt"ayasi. Ukampis ¿kunas 680 maranakajja?"
  
  "Chiqansa, kawkhantï parlki uka chiqan marapawa" sasaw Agathax kisunakap ch"uqt"asis arsüna, janiw amparanakapan chuymacht"äwipat jawq"ap apsuñ munkänti.
  
  "Walikiwa, ukhamax aka chiqax 680 maraniwa. ¿Jichhax jilxattaski? Nayax mä chhaqtäwin jikxatastxa. Janiw kunas jakañax utjkaspati" sasaw Ninax wali jach"at arsüna.
  
  "¿Inas jaqinakax jilxattapxchispa?" sasaw Sam jilatajj amuytʼayäna. "Uñjapxam, "Diosan índice" sasaw "pä trinidad" katxarutayna, ukat ukax qhanaw mä iglesiaxa. Janiw chʼamäkiti" sasa.
  
  "¿Alemania markan qawqha iglesianakas utji uk yattati, Sam?" Ninax jachaqt"asïna. Taqi ukanakat wali qarjata ukat jan paciencianïtapax qhanaw amuyasïna. Tiempompejj yaqha kunaw jupar llaktʼayäna, rusa amigonakapan jiwañap jakʼankjjäna, ukajj jukʼat jukʼatwa jupar katuntjjäna.
  
  "Chiqpachansa, Sam. Mä iglesia thaqhasktan sañax janiw ch"amäkiti, ukampis kawkïr jaysäwirus maynix k"ariwa, nayax aka tuqitx yatxatwa, "pä trinidad" ukankiwa. Sapa iglesianjja, kimsa tʼaqaw utji, ukampis jukʼakiw yaqha kimsa jaqenakajj utji" sasaw Agatha kullakajj jaysäna. Jupax iyaw sañapänwa, jupax ukhamarakiw uka poema ukan jan amuyt"kay aspectonakapat wali amuyt"atayna.
  
  Pardue chachajj mä akatjamat Sam sat waynar jakʼachasïna ukat pantallaruw uñachtʼayäna, ukajj Werner chachan 1914 numeropänwa. "¡Juparux katjapxta!"
  
  "Kawkhana?" Nina, Agatha ukat Sam jupanakax mäkiw jach"at arsupxäna, uka ch"amanchawipat yuspärasa.
  
  "Cologna, kullakanaka ukat señoranaka. Uka jaqejj Colonia markanwa jakasïna. Aka chiqanx Sam" sasaw jisk"a uñacht"äwipampix uka frase ch"iyar ch"iyar uñacht"ayäna, "kawkhantix akham siwa: "Klaus Werner, markan planificador, Konrad Adenauer, Colonia markan alcaldepa (1917-1933) apnaqata".
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Akajj Adenauer jilatar jaqsutäjjäna uka qhepatwa aka poema qellqäna sañ muni" sasa. Alemania markan sarnaqäwipat uñtʼat mä uñtʼat istʼañajj wali sumapunïnwa. "1933 maranjja, Colonia markanwa Partido Nazi sat partidojj local chhijlläwinakan atipjäna. Ukhampuni! Mä qhawqha tiempotjja, ukankir iglesia gótica sat iglesiajj machaq Imperio alemán sat monumentoruw tukuyatäjjäna. Ukampis Herr Werner chachajj iglesian marapa, mä qhawqha maranak churañasa jan ukajj apsuñsa mä jukʼa pantjasïnwa sasaw amuyta" sasa.
  
  -¿Khitis llakisi? ¡Aka iglesiatï chiqapächi ukhaxa, ¡jaqinaka!" Sam jilatajj wali chʼamampiw säna.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Suytʼam, janïr jan wakichtʼat sarkasajj pä kutiw chʼamachasiñaja" sasa. Jupax "Atracciones de Colonia" ukaruw motor de búsqueda ukar mantawayi. Kölner Dom, Colonia Catedral, uka markan juk"amp wakiskir monumento ukan uñakipäwinakap liyt"asax ajanupax qhant"äna.
  
  Jupajj pʼeqep chʼoqtʼasisaw jan pächasis akham säna: "Jïsa, istʼapjjam, Colonia markankir Catedral sat cheqanwa Santuario de los Tres Reyes sat cheqajj utji. ¡Apuestas akax payïr trinidad Werner chachan arsutapawa!"
  
  Perdue kullakajj wali llakitaw saytʼasïna: "Jichhajj kawkitsa qalltañasa uk yattanwa, Diosaruw yuspärapjjsma. Agata, wakichäwinak lurapxam. Aka diario catedralat apsuñatakix taqi kunatix munaski ukanak apthapipxä" sasa.
  
  Qhipür tardekamaxa, uka tamax Colonia markar sarañatakix wakicht"atäxänwa, nayra adivinanza ukar askichañax Agatha kullakax munaskäna uka reliquia ukar puriyaspati janicha uk yatiñataki. Nina ukat Sam jupanakax alquilat autop uñjapxäna, Perdues jupanakax wali suma aparatos ilegales ukanakap apthapipxäna, ukhamat uka jan walt"ayir seguridad medidas ukanakax markanakax monumentonakapar jark"aqañatak utt"ayapxäna, ukanak katuntañax jark"atäspa ukhaxa.
  
  Colonia markar avionax jan kuna jan walt"äwinïnwa ukat jank"akiw saräna, Purdue markan avión ukan irnaqirinakapar yuspajarasawa. Jet privado ukax jupanakax janiw jupan wali suma avionanakapat maynïrkänti, ukampis janiw mä luxus viaje ukhamäkänti. Jichha kutix Perdue jupax avionap apnaqatayna, instinto ukat sipansa, razones prácticas ukataki. Colonia-Bonn aeropuerto ukan sureste toqenkir mä jiskʼa aterrizaje ukanjja, Challenger 350 sat kʼachat kʼachat frenadojj wali sumaw frenäna. Pachax wali axsarkañänwa, janiw avionat sarañatakikix jan walt"ayatäkänti, jan ukasti taqinitak sarañatakis ukhamarakiwa. Mä jan suyt"at thaya thayt"anitapat thakhinakax q"umaw jikxatasïna. Perdue, Nina, Sam ukat Agatha jupanakax jaqinak taypin sarapkän ukhax pasajeros ukanakan llakisiñ sarnaqawip uñjapxäna, kunatix jupanakax normal jallu uruw sasin amuyapkän uka colerasiñapat jachapxäna. Amuyataxa, pronóstico local ukax janiw kuns uka usux kunjams ch"amanchasi ukxat arsuwaykiti.
  
  "Diosar yuspajarañaw botas de goma apt"atajata" sasaw Nina kullakajj aeropuertot makhatasisajj purinipkäna uka utat mistuñar sarapjjäna. "Botanakajaruw tʼunjaspa" sasa.
  
  "Ukampis uka ajjsarkañ yak chalecojj jichhajj wali sumwa luraspa, ¿janich ukhamäki?" Agatha kullakajj jachaqtʼasïnwa, kunattejj gradanakat saraqasinjja, S-13 trenajj marka taypir mantañatak boletonak aljañ utaruw sarapjjäna.
  
  "¿Khitis jumar aka churi? Agatha kullakajj akham sänwa: "Jumajj mä regalowa sasaw sista" sasa. Ninax Sam-arux uka jiskt"äwitx chuym ch"allxtatap uñjäna, ukampis janiw kunats ukham luratayna ukx amuyaskänti kunatix Trish-at amtasiñapanx wali ch"amanchataw jikxatasïna.
  
  "Brigada renegado ukan pʼeqtʼiripajja, Ludwig Bern satänwa. Jupan maynïrïnwa" sasaw Ninax qhan kusisita säna. Jupajj mä escuelankir mä tawaqojj machaq noviop laykuw desmayaskäna sasaw Sam sat chachar amtayäna. Mä qhawqha yardanakakiw sarnaqäna, jichhakiw cigarro naktayañ munäna. Jupax Perdue ukarux boleto lurañ maquinaruw chikañchasïna.
  
  "Jupax muspharkañaw ist"asi. Jumax yatisktawa, uka jaqinakax wali qhuru, wali chiqañchata ukat wali, wali irnaqir jaqinakjam uñt"atawa", sasaw Agathax chiqpachanx arsuwayi. "Jichhakiw jupanakat wal yatjjatawayta. Sapxita, ¿uka qullu ch'aman t'aqhisiñ utanakax utjiti?"
  
  "Jïsa, ukampis suerteniyätwa, ukanjja janiw preso ukhamäkti. Ukhamatwa, Bern chachan jiwata warmipar uñtasitätwa. Nayax amuyta, ukham jisk"a cortesías ukanakax asnujaruw qhispiyapxitu, kunapachatix katuntapkitu ukhaxa, kunatix nayax nayrïr kutiw uñjta jupanakan uywanakjam uñt"atäpxatapa, jist"antatäkayäta ukhaxa", sasaw Ninax Agata ukar yatiyäna. Uñkatatapax pamparuw wali ch"amampiw uñch"ukiskäna, kunattix uka nuwasiñ tuqit parlkasaxa.
  
  Agatha kullakajj Sam chachan kunjamsa jikjjatasïna uk uñjäna, kunjamtï llakitäkchïnjja, ukat akham sasaw jiskʼat arsüna: "¿Ukajj Sam-ar ukham jan walinak lurapkäna ukhajja?"
  
  "Jïsa".
  
  "¿Ukat jumax uka jan wali ch"akhanak katuqtati?"
  
  "Jïsa, Agatha" sasa.
  
  "Cunts" sasaw sapxi.
  
  "Jïsa, Agatha. Jumax chiqaparuw amuyta. Ukhama, uka turno ukan irpiripax juk"amp jaqirjam uñjawayitu kunapachatix jiskt"apxitäna... chiqans... violación ukamp amenazat qhipatx... ukat jiwayañampiw" sasaw Ninax säna, niyas kusisita taqpacha yänaka.
  
  -Sarxañäni -sasa. Jiwasan albergue ukarux askichañasawa, ukhamat mä juk"a samart"añasataki", sasaw Perdue jupax arsuwiyi.
  
  Perdue chachajj parlkäna uka alberguejj janiw kunjamtï chuymajar purtʼirïkäna ukhamäkänti. Trimbornstrasse sat cheqan tranvía sat autot saraqasaw jutïr cuadra chikatani kayuk sarapjjäna, ukat mä jan jachʼa jachʼa tukur nayra edificioruw puripjjäna. Ninax ladrillot lurat pusi pisos jachʼa utaruw uñtäna, uka edificiox Segunda Guerra Mundial ukan mä fabricampi ukat mä nayra torre utampi suma saytʼayat cruzat uñtasitänwa. Uka cheqajj nayra pachan wali suma uñnaqtʼani ukat suma katoqtʼasirïnwa, qhanpachas jukʼamp suma urunak uñjkchïnjja.
  
  Ventananakajj kʼachachtʼat marconakampi ukat sillpʼinakampi kʼachachtʼatänwa, ukat vidriot mayni ladopanjja, Nina kullakajj qʼoma qʼoma cortinanak qhepat khitis uñchʼukiskir uñjäna. Invitadonakajj mantapkäna ukhajja, jichhak phaytʼat tʼantʼampi cafémpiw thujsajj jiskʼa, chʼamaka, qʼañu vestíbulo ukan chʼamaktʼayäna.
  
  "Cuartonakamax altus ukankiwa, Herr Perdue" sasaw kimsa tunk marani mä llakit suma q"uma jaqix Perdue-r säna.
  
  "Vielen dunk, Peter" sasaw Perdue kullakajj jachaqtʼasïna ukat mä ladoruw sarjjäna, ukhamat señoranakajj cuartonakapar escalerat makatapjjañapataki. "Sam jilatampi nayampejj mä cuartonkapjjtwa; Nina ukat Agata ukanakax mayniruw uñt"ayasipxi" sasa.
  
  "Diosaruw yuspärta, janiw Davidampi qhiparañax wakiskiti. Jichhas janiw ikiñan chuym ust"ayir arunakap jaytkiti" sasaw Agathax Ninarux codopamp ch"allxtayäna.
  
  "¡Ha! ¿Ukham lurirïpachati?" Ninax jachaqt"asisaw bolsas ukanakap uraqir uchapxäna.
  
  "Naskta ukhatpachaw ukham amuyta. Jupax sapa kutiw arunakamp parlirïna, nayax amukt"ayasaw kunayman tuqit yatichirïta" sasaw Agathax chiqaw sawkïna.
  
  "Walikiwa, mä jukʼa samartʼañäni. Qhipürux tardex kuntix catedralax uñacht"ayki uk uñjir sarañäni", sasaw Perdue jupax yatiyäna, jach"a ch"allxtasa ukat jach"a jach"a tukusa.
  
  "¡Istʼtwa!" Sam jilatajj iyaw sänwa.
  
  Nina kullakarojj qhep qhepa uñkatasaw Sam chachajj Perdue kullakampejj cuartopar mantapjjäna ukat punku jistʼantarakïna.
  
  
  19 t"aqa
  
  
  Agathax qhiparxänwa, kunapachatix mayni kimsax Colonia Catedral ukar sarapkän ukhaxa. Jupax jilapan tabletapar conectat dispositivos de seguimiento ukanakampiw qhipäxap uñch"ukiñapäna, kimsa relojes de pulsera ukampiw identidad ukanakap uñch"ukiñapäna. Camapan laptopap apnaqasaw uka markan sistema de comunicaciones policiales ukar mantawayi, jilapan banda de lunthatanakapat kuna alertas utjki uk uñjañataki. Galletas ukat mä matraz ch"aman ch"iyar café jak"an apt"ata, Agathax ikiñ utapan jist"antat punku qhipäxan pantallanak uñch"ukiskäna.
  
  Nina ukat Sam jupanakax wali muspharkañawa, janiw nayranakap nayraqatapan gótico ukan jach"a ch"amapat apsuñjamäkänti. Ukajj wali jachʼänwa ukat nayra tiemponïnwa, torrenakapajj basepat mä promedio 500 metronak ukchʼaruw purirïna. Uka arquitecturajj janiw medieval tiempon torrenakaruk uñtasitäkänti ukat proyecciones puntadas ukanakar uñtasitäkänti, jan ukasti jaya cheqatjja, uka suma edificion contornopajj jan kikpaki ukat chʼamanïkaspas ukhamänwa. Uka ch"amäki ukax janiw amuyt"añjamäkänti, kunatix jaqimp uñjañaw wakisi, sasaw Ninax amuyäna, kunatix nayrax uka uñt"at catedral ukarux libronakan uñjatayna. Ukampis janiw kunas uka samarañ visionatak wakichtʼkaspati, uka visionajj wal muspharat khathattʼäna.
  
  "Jachʼapuniwa, ¿janich ukhamäki?" Perdue kullakajj jan ajjsarasaw jachaqtʼasïna. "¡Qhipa kuti akankkta ukat sipansa jukʼamp suma uñnaqtʼaniwa!"
  
  Griegonakan templonakapan ukat italiano monumentonakapan nayra kamachinakaparjamasa, sarnaqäwipajj wali muspharkañänwa. Pä torrenakajj jachʼa ukat amukiw saytʼatäpjjäna, Diosar arstʼapkaspa ukhamwa alajjpachar uñachtʼayapjjäna; ukat chika taypinx mä axsarkañ mantañaw waranq waranq jaqinakarux manqhar mantañapatak yant"äna, ukat uta manqhan uñch"ukipxarakïna.
  
  "400 jila metronak largorojja, ¿iyaw sasmati? ¡Uñtapxam! Yaqha amtanakatakiw akanktan uk yattwa, ukampis alemán arquitectura ukan chiqpach jach"a kankañap wali askit uñjañax janipuniw kuna jan walt"awis utjkiti", sasaw Perdue jupax contrafuertes ukat torres ukanakar jach"añchasax arsuwayi.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Kunatï manqhan utjki uk uñjañatakejj jiwañwa munaskta" sasa.
  
  "Jan sinti jan paciencianïmti, Nina. Walja horanakaw ukan qheparäta" sasaw Sam chachajj amtayäna, amparanakap pechopar chʼoqtʼasisaw sinti jachaqtʼasïna. Jupax nayrap jupar uñkatasaw kimsanix jach"a monumento ukar mantapkän ukhax jachaqt"asïna.
  
  Niyakejjay uka diariojj kawkhansa utjaspa uk jan amuyapkchïnjja, Perdue jilatajj jupampi Samampi Ninampejj jaljtapjjañapatakiw ewjjtʼäna, ukhamat mä pachpa tiempon catedralan sapa cheqanakap yatjjatapjjañapataki. Jupajj iglesian perqanakap anqan kuna señales de calor ukanakas utjkäna uk apthapiñatakiw mä pluma tama letra láser aptʼasitayna, ukat inas jamasat mantañapajj wakischispa.
  
  "Qullan q"añu, akax urunak apst"asiñäni" sasaw Sam jupax mä juk"a jach"at arsüna, musphart"at nayranakapamp jach"a jach"a edificio uñakipasa. ¡Jaqinakax arnaqasitapat phiñasitaw arnaqapxäna, iglesia manqhanx janiw juk"ampi!
  
  "Ukatxa, ukampi qalltañax wali askiwa. Kunatï kawkhansa imatäspa uk amuytʼayistaspa ukhajja, amuytʼañasawa. Taqeniw relojasan maynin fotopajj utjistu, ukhamajj jan chhaqtjjamti. Nayax janiw ch"amanïkti mä diario ukat pä chhaqhat almanak thaqhañataki", sasaw Perdue-x jachaqt"asïna.
  
  Nina kullakajj akham sasaw jachʼat arsüna: "Ay, ukham muyuntañakiw wakisïna" sasa. "Qhepatjja, yuqall wawanaka."
  
  Kimsa tuqiruw jaljasipxäna, uka uñjäwinak uñjañatakis ukankapkaspas ukhamaw tukupxäna, ukampirus kuna p"iqinchawinakas utjaspa ukx sum uñakipapxäna, ukax kawkhans francés pallapallanakan diariopax utji uk uñacht"ayaspa. Relojanakajj uchatäpkäna ukanakajj mä yatiyawjamaw yanaptʼäna, ukhamat sapa kuti jan mayamp tantachtʼasisajj yatiyäwinak mayjtʼayapjjañapataki.
  
  Sam chachajj comunión capillaruw sarnaqäna, cheqapuniw nayra jiskʼa libror uñtasit kuntï thaqhaskta sasaw mayamp säna. Kuntï thaqkäna uk jupa pachpaw yatiyaskakiñapäna, ukhamat religionan tesoronakapajj sapa esquinanakan jan mayjtʼayatäñapataki. Jupajj janipuniw religioso ukhamäkänti, cheqas qhepatjja, janiw kuna qollansa jikjjataskänti, ukampis escultoranakamp albañil luririnakan yatiñaparuw katuyasiñapäna, jupanakajj jupa jakʼan muspharkañanak lurapjjäna. Kunjam jachʼa jachʼa tukuñampi ukat respetompi luratäpkäna ukajj chuymapanwa chʼalljjtayäna, ukat niya taqe estatuanaka ukat estructuranakajj fotop apsuñapawa. Walja tiempow Sam chachajj kawkhantï cheqapuni fotonak apsuñ yatiñap apnaqkaspäna uka cheqan jikjjatasjjänti.
  
  Ninan arupax muñecapan aparatonakapamp chikt"at auricular tuqiw jutäna.
  
  "¿"T"unjiri, t"unjiri" jan ukax ukham sañax wakisispati?" -sasawa uka chiri señal patxata jiskt"äna.
  
  Sam jilatajj janiw kuns kamachkänti, ukat mä qhawqha tiempotjja, Perdue sat chacharuw akham säna: "Janiwa, Nina. Sam sat chachajj kunsa lurkaspa uk amuytʼañajj ajjsarayaskayätwa, ukhamajj parltʼañakiw wakisi" sasa.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Epifanía sat usunïtwa sasaw amuyta.
  
  Sam sat chachajj akham sasaw sawkasïna: "Tiempomar almam qhespiyañamawa, Gould doctora" sasa, ukat linean mayni puntapan jachʼat jachʼat arnaqasir istʼarakïna.
  
  "¿Kunas paspacha, Nina?" - Perdu sasaw jiskt"äna.
  
  "Sur spire ukan campananakap uñakipt"askta ukat aka folleto ukar puriwayta taqi kunayman campananakatxa. Uka torre de la ridge ukanx mä campana ukaw utji , ukax Campana Angelus satawa", sasaw jaysatayna. "Akax uka poemampix kunas lurasispa sasaw jisktʼasirïta" sasa.
  
  "Kawkhana? ¿Angelanakar tʼaxllirtʼasa?" - Perdu sasaw jiskt"äna.
  
  "Walikiwa, "Angeles" ukax mä jach"a "A" ukamp qillqt"atawa ukat nayax amuyta ukax mä sutikïspawa ukat janiw angelanakaru uñt"ayañakikiti, ¿yatitati?" Nina kullakajj akham sasaw jiskʼat arsüna.
  
  Sam jilatajj akham sasaw arsüna: "Uka toqet cheqapuniw sasma sasaw amuyta, Nina" sasa. "Ist"apxam, aka chiqanx "angelanakaruw t"axllirt"apxi" sasaw qillqt"ata. Campana chika taypiru warkt"atäki uka lakaxa, jawq"iri satawa, ¿janich ukhamäki? ¿Uka diariojj Campana Ángelus ukan jarkʼaqatäkaspas ukham sañti munaspa?"
  
  Perdue kullakajj kusisitaw akham säna: "Ay Diosay, jumaw uk amuytʼawayta" sasa. Arupax janiw juk"amp chuym ch"allxtataw ist"asispati turistas ukanakanxa, jupanakax Capilla Marien ukan manqhan tantachasipxäna, kawkhantix Perdue jupax Stefan Lochner jupax Colonia markan patronanakapar pintatap gótico ukan uñacht"ayat ukarux wali askit uñjäna. "Jichhax Capilla Santa María uksanktwa, ukampis Ridge Turret base ukan jikisipxta, sañäni, 10 minutos ukjatx?"
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Walikiwa, ukanwa jikisiñäni" sasa. -¿Sam?
  
  "Jïsa, uka techot yaqha foto apsuñkamaw ukankä. ¡Maldita ukax walikïskiwa! Jupax arsuwayiw kunapachatix Nina ukat Perdue jupanakax Sam jak"ankir jaqinakarux wasitat arsutapamp jachaqt"asis ist"apxäna.
  
  Kunapachatï observación ukan tantachasipkäna ukhajja, taqe kunas cheqaparuw jaqoqtäna. Torre de la cresta ukan patankir plataformatjja, uka jiskʼa campanajj wali sumwa mä diario imantaspa sasaw qhan amuyasïna.
  
  "¿Kunjamarak uka infiernojj ukar mantaspasti?" - Sam jiskt"asitaynawa.
  
  "Amtasipxam, aka Werner chachax marka wakicht"irïnwa. Jupajj markan edificionakapan ukat infraestructuranakapan kunayman esquinanakaparuw mantpachäna. Nayax apuestas ukatwa jupax Angelus Bell ukar ajlliwayi. Ukax jisk"akiwa, jach"a campananakat sipanx juk"amp jisk"akiwa, ukatx janiw khitis akan uñch"ukiñ amtkaspati", sasaw Perdue jupax qhanañcht"awayi. "Walikiwa, ukhamax kullakajampiw jichhür arumax aka chiqar jutapxä ukat jumanakax paniniw jak"ankir lurawinakat uñch"ukipxasma".
  
  -¿Agatha? ¿Akar makhatasmati?" Ninax jachaqt"asïna.
  
  "Jïsa, colegionkkasajj gimnasta de nivel nacional ukhamänwa. ¿Janit jupajj sisktam?" Perdue kullakajj pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  Ninax akham sänwa: "Janiwa" sasaw uka yatiyäwit qʼal muspharäna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Ukhamaw jan wali cuerpop qhanañchaspa" sasa.
  
  -Ukhamawa -sasa. Tatajax nayratpachaw amuyasïna, jupax wali ch"amanïtapa, janiw deportista jan ukax tenis anatiri ukhamäkaspati, ukatwa gimnasia ukat artes marciales ukanakamp uñt"ayäna, ukhamat yatiñanakapar jilxattañapatak yanapt"añataki", sasaw Perdue jupax saraki. "Jupax mä jach"a alpinista ukhamarakiwa, archivonakata, almacenamientos ukat libronak estanterías ukanakat apsuñjamaspa ukhaxa". Dave Perdue jupax pä irnaqir masinakapan kunjams jikxatasipxäna uk uñjasax larusitaynawa. Panpachaniw botas ukat arnés ukan Agatha warmit qhan amtapxäna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Khitis aka jachʼa edificior makataspa ukhajja, mä makhatir jaqëspawa" sasa. "Uka loqtañataki jan ajllitätajat wal kusista" sasa.
  
  "¡Naya, Sam, naya ukhamaraki!" Ninax khathatt"asïnwa, ukat jach"a catedralan jach"a tejapan qunt"atäskir jisk"a torreruw wasitat uñch"ukisïna. "Dios, akan saytʼatäñ lupʼiñakiw llakisiyäta. Nayax jist"antat chiqanakaruw uñistxa, ukampis arsupkta ukhax alturanakaruw jan munañax jilxattaski".
  
  Sam jupax walja fotonakaw uka jak"ankir chiqanakat apsu, juk"amp jan ukax juk"ampirus uka jak"ankir paisaje ukanakamp chika, ukhamat uka yänak thaqhañ amtapxañapataki ukhamarak qhispiyañataki. Perdue chachajj telescopiop apsusaw torre uñakipäna.
  
  Ninax nayranakapamp uka aparato uñakipasinx akham sänwa: "Sumakiwa" sasa. "¿Kunsa aka oraqen luraski?"
  
  "Uñtapxam" sasaw Perdue kullakax juparux churäna. "JANIW wila boton chʼalltʼañamäkiti. Qullqit lurat boton chʼiqtʼam" sasa.
  
  Sam jilatajj kuntï luraskäna uk uñjañatakiw nayrar jaltjjäna. Ninan lakapax wali jach"at jist"arasïna, ukat lakapax juk"at juk"at jachaqt"asisaw kurvatäna.
  
  "Kuna? ¿Kunsa uñjta? Sam sat chachajj wal chʼalljjtayäna. Perdue kullakax jach"a jach"a tukusaw jachaqt"asïna ukat uka yatxatañ munir periodistarux mä ceja uñacht"ayäna.
  
  "Jupax pirqa taypit uñch"ukiski, Sam. Nina, ¿kunas ukan jan uñtʼat uñjta? ¿Kunas mä libror uñtasita?" sasaw jisktʼäna.
  
  "Janiw kuna botones utjkiti, ukampis mä rectangular yäw uñjta, ukax chiqaw patat jikxatasi, cúpula de campana manqhan jikxatasi", sasaw qhanañcht"i, uka yäx torreta ukat campana ukar patat aynacharu liwxatasin jan kunas faltañapataki. "Akana".
  
  Sam sat chacharuw ukanak katuyäna, jupajj wal muspharäna.
  
  "Perdu, ¿aka contrapción celularajar uchañjamati sasin amuyta? Kuntï foto apsuskta ukajj uñkatasaw uñjayäta" sasaw Sam jilatajj jiskʼachasïna.
  
  Perdue kullakajj akham sasaw larusitayna: "Jumatï sarnaqäta ukhajja, tiemponïkä ukhajj mä lurarakïma" sasa.
  
  Ninax jupanakan sawkasipxatapatx p"iqip ch"allxtayäna.
  
  Mayniw jupa jakʼan pasäna, jan amuytʼasisaw ñikʼutap chʼalljjtayasïna. Ukat kuttʼasajja, mä chacharuw jupar sinti jakʼachasisin jachaqtʼasir uñjäna. Kisunakapajj qʼañuchatäjjänwa ukat uñnaqapas wali muspharkañänwa. Sam chachan amparapat katthapisiñatakiw kuttʼäna, ukhamat uka chachar irpapjjatap yatiñapataki. Kunapachatï wasitat kuttʼankäna ukhajja, kunjamatsa jiskʼa thayaruw chhaqtjjäna.
  
  "Agatha, nayax kawkhans uka yäx utji ukx chimpuntaskta", sasaw Perdue-x dispositivo de comunicación ukan arsüna. Mä juk"a pachatxa, vidrio espía ukax Angelus Bell ukar uñacht"ayäna ukat mä jank"ak pitiw ist"asïna kunawsatix láser ukax torre ukan uraqpachan jikxatasitap uñacht"ayäna Agatha ukan pantallapan grabacionataki.
  
  Ninax mä juk"a pachanak nayraw jupamp uñkataskäna uka uñisiñ jaqirux wali axsarañjam jikxatasïna. Jupajj wali qʼañu abrigopa ukat tabaco masticañ qʼapkir qʼapkir qollapampiw samañapar thujstʼäna. Jupa jak"ankir jisk"a tama turistanakanx janiw ukham jaqix utjkänti. Jan wali tantachäwiw sasaw amuyasïna ukat janiw kunas jukʼampïkänti, ukatwa Nina kullakajj jan kuna wakiskir tantachäwir tiza lurañ amtäna.
  
  
  20 t"aqa
  
  
  Chika aruma qhepatjja, Perdue ukat Agatha sat kullakanakajj uka fiestatakiw isthapisipjjäna. Mä axsarkañ arumaw thaya thayt"ani ukat ch"amakt"at alaxpachampi, ukampis suerteniw jupanakatakix janiw jallux purkänti -jichhakama. Jallux jach"a utar escalañ yatipxatapatx walpun jan walt"ayaspa, juk"ampirus kawkhantix torrex utjkän uka chiqanakanx wali suma ukat jan walt"ayasaw pusi tejas ukanakan pataparux ch"allt"aspa, ukax mä cruz ukham uñt"ayasiñapatakiw ch"allt"aspa. Suma amtasa ukat seguridad tuqit jan waltʼäwinakat amuytʼasa ukat tiempon jan waltʼäwinakap uñjasaxa, anqäxat uka edificior escalañ amtapxäna, chiqak torre ukar puriñkama. Mä nicho ukanw makhatapxäna, kawkhantix sur ukat inti jalsu pirqanakax jikiskäna, ukatx proyectados contrafuertes ukat arcos ukanakamp makhatapxäna, ukhamat kayunak lurañax jan ch"amäñapataki.
  
  Ninax niyaw nervioso tʼunjatäñampïskäna.
  
  "¿Thayajj jukʼamp chʼamanïspa ukhajja, ¿kamachasmasa?" sasaw Agatha kullakarojj jisktʼäna, ukat abrigo manqhar cinturón de seguridad uchaskäna ukhajja, uka rubio bibliotecarioruw muyuntäna.
  
  "Munat kullaka, ukatwa seguridad sogas ukanakax utjistu" sasaw jach"at arsüna, overol ukan sawutap botas ukar chint"asa, ukhamat jan kunarus katjañataki. Sam jupax Perdue jupamp chikaw sala de estar ukan mayni chiqankäna, jupanakan aruskipt"añ yänakap uñakipaskäna.
  
  "¿Kunjamsa mensajenak uñjañ yatta?" - Agathax Ninaruw jiskt"äna, jupax base t"ijtir lurawimp silla de ruedas ukanïnwa, Sam jupax catedral jach"a fachada uñkatasin callit uñch"ukiñ posición ukar puriñapänwa.
  
  "Jïsa, Agatha. Nayax janiw chiqpachans tecnología tuqit yatxatt"atäkti" sasaw Ninax jach"at arsüna. Agatha kullakajj jan amuytʼasis jiskʼachatapat janiw arjjatañatak chʼamachasiñapäkänti, uk jupajj nayratpach yatïna.
  
  Agatha kullakajj jukʼamp suma jaqetwa larusitayna: "Chiqawa" sasa.
  
  Chiqansa, Perdue gemelos ukanakax uraqpachan hackers ukat desarrolladores ukanakawa, jupanakax electrónica ukat ciencia ukanakarux kunjamtï yaqha jaqinakax zapatonakap chint"apki ukhamarjamaw apnaqapxirïna, ukampis Nina kullakax janiw yatiñan pist"känti. Nayraqatxa, sallqa colerasiñap mä jukʼa apnaqañ yatiqäna; mä juk"a Agatha warmin rarezanakapar yatintañataki. 2:30 a.m. horasaruw uka equiponkirinakajj guardianakajj jan irnaqtʼapjjani jan ukajj jan patrullapjjani sasaw suyapjjäna, kunattejj martes arumaw wali thayajj wal thaytʼanïna.
  
  Kimsa alwa janïr purinkipanxa, Sam, Perdu ukat Agatha jupanakax punku tuqir sarapxäna, Nina kullakax qhipäxaparuw arktäna, punku jist"antañataki.
  
  Nina kullakajj mayampiw akham säna: "Amuyasipxam, waynanaka" sasa.
  
  "Ey, jan llakisimti" sasaw Perdue chachajj nayranakap chʼoqtʼasïna, "jiwasajj profesional jan waltʼayir jaqenakäpjjtwa. Jiwasax walikïskañäniwa -sasa.
  
  Ukat amukiw akham säna: "Sam" sasaw amuktʼäna ukat guantempi uchat amparap lunthatjamaw amparapar kattʼasïna, "jankʼakiw kuttʼanjjäta" sasa.
  
  "Nanakar uñch"ukiskakim, ¿janich ukhamäki?" - Jupaxa jiskht"asïna, nayraqatapa jupan nayraqataparu ch"allt"asisa jachaqt"asisawa.
  
  Catedral muyuntat callinakanx jiwat amukiw utjäna. Thayan jachañakiw edificionakan esquinanakapan sillp"itäna ukat thakhi chimpunak ch"allxtayäna, yaqhip periodiconakas laphinakas jupan irnaqatapan thuqt"apxäna. Jach"a iglesian inti jalsu tuqinkir quqanakatxa ch"iyar isimp isthapt"at kimsa chimpunakax jak"achasipxänwa. Sincronización silenciosa ukanx dispositivos de comunicación ukat rastreadores ukanakap utt"ayapxäna, janïr pä alpinistanakax vigiliapat t"aqanuqtapkasax monumento ukan sureste uksar makhatañ qalltapxäna.
  
  Taqi kunas amtaparjamaw saräna, kunatix Perdue ukat Agatha jupanakax wali amuyumpiw torre de la ridge uksar sarapxäna. Sam chachajj thayajj soganakap jawqʼjkäna ukhajj jukʼat jukʼatwa puntani arconakar makatapjjäna uk uñjäna. Jupax quqanakan ch"iwipan sayt"atäskäna, kawkhantix calle lamparax jan uñjkataynati. Ch"iqa tuqiruxa mä ch"axwawi ist"äna. Mä jisk"a imill wawax niya tunka payan maraniwa, calle tuqiw tren ukar t"ijtäna, wali axsarataw jacht"asiskäna. Juparux pusi juvenil thuqhurinakaw neonazi isimp isthapt"at jan jaytjasis arknaqapxäna, taqi kasta q"añu arunak jupar arnaqasipxäna. Sam chachajj janiw alemán aru wal yatkänti, ukampis jan suma amtanakanïpjjatap yatiñatakejj sum yatïna.
  
  "¿Kunsa ukham tawaqux aka arumax akan luraski?" sasaw chuymapan säna.
  
  Yatiqañ munirïñaw jupar jukʼamp atipjäna, ukampis jan kuna jan waltʼäwin uñjasiñatakejj ukham qheparañapänwa.
  
  ¿Kunas jukʼamp wakiskirejja? Chiqpach jan waltʼäwin uñjasir wawax jan ukax pä irnaqir masinakaman sum jakasiñapataki, jupanakatakix taqi kunas wali sumwa jichhakamax saraski?, jupax concienciapampiw chʼaxwäna. Tornillo, nayax aka uñakipt"ä ukat kutt"anxä janïr Purdue ukax uñch"ukiñkama.
  
  Sam sat chachajj jamasatw jan wali jaqenakar uñchʼukïna, qhanat jitheqtañatakiw chʼamachasïna. Uka thayajj loco ukham istʼaskäna ukhajja, jukʼakiw istʼäna, ukampis chʼiwinakapajj catedral qhepäjjankir trenaruw mantaskir uñjäna. Inti jalsu tuqiruw sarxäna, ukhamatwa Perdue ukat Agatha sat markanakan chʼiwipar uñtat sarnaqapkäna ukanakxa, contrafuertes ukat gótico qalat lurat agujanak taypin sarnaqapkäna ukanakxa janiw uñjkänti.
  
  Jichhajj janiw jupanakar kuns istʼkänti, ukampis estacionan edificiopan imantatäsajj ukhampachasa, manqhanjja mä jiwat amukiw utjäna. Sam sat waynax kunjamtï lurirjamäkäna ukhamarjamaw amuktʼäna, ukampis janiw uka tawaqurux istʼxänti. Mä usut chuymanïñaw purakapan jikxatasïna, kunattix jupar katjapxäna ukat amuktʼañapatak waytʼapxäna sasaw amuyäna. Jan ukajj inas nayratpach jiwayapjjchïna. Sam jupax jan amuyt"kay hipersensibilidad ukap amuyunakapat ch"allxtayäna ukat plataforman sarnaqaskakïnwa.
  
  Qhepäjjatjja, mayjtʼat kayunakaw utjäna, janiw arjjatañjamäkänti, ukat walja amparanakapaw pampar chʼalljjtayaskäna, billeterapar llamktʼasa ukat thaqhasaw jikjjatasïna.
  
  Pʼiqi chʼuqtʼat saxranakjamarakiw axsarkañ sonrisanakampi ukat machaq alemán arnaqasiñanakampi nuwasiñ tuqit jachʼat arnaqasipxäna. Jupanak taypinx mä imill wawaw sayt"atäskäna, comisaría ukan janq"u qhanapan qhipäxapanx qhant"äna. Sam jilatajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna. Chiqansa, jupax janiw jiskʼa imill wawakïkänti. Uka tawaqux jupanakat maynïrïnwa, jan amuytʼasir samaritanonakarux sapak chiqanakar irpañ yatipxirïna, kawkhantï paquetepax jupanakar lunthatasiñapäna. Jichhajj ajanupar uñjjjäna ukhajja, Sam chachajj tunka llatunkan maranïtap amuyasïna. Jiskʼa wayna cuerpopajj juparuw aljantäna. Walja kutiw costillanakapar jawq"jatax jan arxatirir jaytawayi, ukat Sam jupax Bodo ukan uñt"at amtasiñapax amuyunakapat mistunitap amuyasïna.
  
  -¡Sam! ¿Sam? ¿Jumajj walikïsktati? ¡Nayampi parlt'asipxam!" Ninax auricularaparuw arnaqasïna, ukampis mä laka ch"akha wilampiw thuqt"äna.
  
  Jupanakajj relojap jaqontasipkaspas ukhamwa amuyasïna.
  
  -Janiwa janiwa! ¡Akax janiw mä relojäkiti! ¡Janiw ukax utjkaspati! "jupax arnaqasïna, janiw kuns lurkänti, protestanakapax relojapax jupatakix wali askïtap amuyt"ayaspati janicha ukxa.
  
  "¡Amukt"am, Scheiskopf!" imill wawax jachaqt"asisaw Sam sat chacharux botapamp escroto ukar ch"allt"äna, ukat samañapax chhaqtawayxänwa.
  
  Jupax ist"ataynawa, uka pack-an larusipxatapa, jupanakax sarxapxänwa, mä turista jan billetera ukankatapat quejasipxatayna. Sam jilatajj wal colerasïna, ukatwa jan suytʼäwit arnaqasïna. Kunjamäskpasa, anqan jachʼa thaya thaytʼanjja, janiw khitis kuns istʼkänti.
  
  "Tata! ¿Qhawqha llampʼu chuymanïtasa, Cleve?" -sasawa jachaqt"asïna, chhuxriñchjata. Jupax manqhankir hormigón ukarux amparapampiw ch"allt"äna, ukampis janiw sartañjamäkänti. Purak manqhapan chhuxriñchjat lanzax jan sarnaqañapatakiw yanaptʼäna, ukat janïr saytʼkasax pandillax janiw kuttʼanxaniti sasaw suyäna. Lunthatasipkäna uka relojajj janiw kuna horasas uk yatkaspa uk yatisajj kuttʼanipjjpachäna.
  
  Ukañkamasti, Perdue ukat Agatha jupanakax chika taypinkapxataynawa. Jupanakax janiw thayan ch"axwatapat parlt"añjamäkänti, jikxatañ axsarasa, ukampis Perdue jupax kullakapan pantalonapax alayaruw uñtat qalat katjatätap uñjäna. Janiw sarantañ puedkänti, ukat janiw kunjamatsa soga churañax utjkänti, ukhamat kawkhantï jikxataskäna uk chiqañchañataki ukat kayup jan jachʼa jachʼa tukur sipitat qhispiyañataki. Perdue jilataruw uñkatasïna ukat cordón khuchhuqañapatakiw amparapamp luqtäna, kunattejj jiskʼa chhullunkha patjjan saytʼatäsajj wali chʼamampiw ledgenakat katthapïna. Jan iyaw satäsajj taqe chuymaw pʼeqep chʼoqtʼasïna ukat suytʼañapatakiw amparapamp amparapamp uñachtʼayäna.
  
  Kʼachat kʼachat wali amuytʼasisaw qala pirqanakat thaya thaytʼanipjjañapatak chʼamachasïna, ukat wali amuyumpiw kayunakap edificion chʼiwipar uchäna. Mayat mayakiw saraqanïna, alayax jukʼamp jachʼa chhullunkharuw sarawayxäna, ukhamat machaq kawkhantï jikxataskäna ukax Agatha sat tawaqurux pantalonap ladrillo esquinat kawkhantï sum chintʼatäkäna uka soga apsuñapatakix mä libertad churañataki.
  
  Kunapachatï qhispiyaskäna ukhaxa, pesajepax permisot sipansa jukʼampïnwa ukat asientopat jaqunukutaw uñjasïna. Mä arnaqasiñaw sustjat cuerpopat qhespiyäna, ukampis thayajj jankʼakiw manqʼantäna.
  
  -¿Kunas pasaski? Ninan sustjasitapax auriculares ukan ist"asïna. -¿Agathaxa?
  
  Perdue chachajj kawkhantï amparanakapajj pesajepar jaytañ ajjsarapkäna uka cheqanwa peinejj wali chʼamampi katjjasïna, ukampis kullakapar jan jiwañapatakejj chʼam jawsäna. Jupajj jupar aynachtʼayäna. Ajanupax q"añut uñtatänwa ukat nayranakapas jach"aptayatänwa kunawsatix uñch"ukiskäna ukat yuspärañatak p"iqip ch"allxtayäna. Ukampis Perdue kullakajj jupat jakʼachasïna. Uka cheqan congelatäsajj nayranakapajj wali amuyumpiw manqhankir kunarus sarnaqäna. Larusisaw ñikʼutap chʼoqtʼasitapajj yatiyañ mayïna, ukampis jukʼat jukʼatwa pʼeqep chʼoqtʼasïna ukat lakapaki amuktʼañapatakiw mayïna. Dispositivo de comunicación ukanx Ninax Perdue-rux akham sasaw jiskht"ir ist"äna: "Jan kuynt"amti, Agatha. Janiw mä sonido lurañamäkiti -sasa.
  
  -¡Ay Diosaja! Ninax base de casa ukanx jach"at arsüna. -¿Kunas ukan pasaski?
  
  "Nina, samarañamawa. Mirä amp suma", sasaw Perdue sat chachar parlante estático sat toqet siskäna ukak istʼäna.
  
  Agatha kullakajj nervionakapajj wali chʼamanïjjänwa, janiw Colonia markankir Catedral sat cheqan sur toqenkir jaya cheqat warktʼatätap laykukiti, jan ukasti kuntï jilapajj qhepap uñchʼukkäna uk janiw yatkänti.
  
  ¿Kawkirus Sam sat chachajj saräna? Juparus katjapxarakpachänti?, Pardue-x jiskt"asïna, Sam-an ch"amap thaqhasa, alaya chiqan uñakipt"asa, ukampis janiw periodista-n ch"amap jikxatkänti.
  
  Agatha ukan alayapanxa, callinxa, Perdue jupax kimsa policianakaruw patrullar uñjäna. Wali thaya thaytʼatapatjja, janiw kuntï sapkäna uk istʼirjamäkänti. Inas jupanakax pizza toppings ukanakat aruskipt"apxarakchïna, taqi kunatix jupax yatkatayna ukataki, ukampis jupax jupanakan ukankatapax Sam-an coleratapaw sasaw amuyäna, jan ukhamäkaspa ukhax jichhakamax uñch"ukipxaspänwa. Kullakaparux thaya thaytʼan jan walinakjam liwxataskir jaytañapänwa, ukat esquinaruw kuttʼapxañap suytʼäna, ukampis jupanakax uñjkañaw qhiparapxäna.
  
  Perdue jilatajj jupanakan aruskipäwip wali sum uñjäna.
  
  Mä akatjamatwa Sam chachajj estacionat lanktʼasïna, qhanaw machantat uñnaqäna. Oficiales ukanakax chiqak jupar jak"achasipxäna, ukampis janïr katjkasax pä ch"iyar ch"amakaw quqanakan ch"amaka tapat jank"ak mistuwayxäna. Perduen samañapax kunkaparuw katjatayna, kunatix pä Rottweilers ukanakax policía ukar ch"axwañ uñjäna, jupanakan tamapankir chachanakaruw mä chiqar jaquntapxäna.
  
  -¿Kunas uka...? - sasaw chuymapan jiskht"asïna. Nina ukat Agata panpachaniw maynejj jachʼat arnaqasïna, maynïristi lakap chʼoqtʼasisaw akham säna: "¿KUNAS?"
  
  Sam chachajj calle kʼuchunkir chʼamakanakaruw chhaqtjjäna ukat ukanwa suytʼäna. Nayrajj anunakaw arknaqapjjäna, janiw ukajj wali suma amtatanakapat maynïrïkänti. Perdue ukat Sam jupanakax estacionanakapat uñch"ukipxäna, kunawsatix policía ukanakax armas de fuego ukanakap apsusipkäna ukat thayaruw pallapallanak apsusipkäna, jan wali ch"iyar uywanakar axsarañataki.
  
  Perdue ukat Agatha jupanakax panpachaniw liwxatapxäna, jupanakar chiqak uñtat uka jan uñt"at balanakan phallatapat nayranakap jist"antapxäna. Suertenixa, janiw mä ch"axwañas qalarusa ni llamp"u aychaparux ch"allt"känti. Panpachani anunakaxa larusipxäna, ukampisa janiwa nayraru sartapkänti. Jupanakar apnaqatäpkaspa ukhamänwa, sasaw Perdue chachajj amuyäna. Uka oficialanakax juk"at juk"atw autopar kutt"apxäna, uka alambre Control Animal ukar katuyañataki.
  
  Perdue chachajj jankʼakiw kullakapar perqa toqer irpäna, ukhamat mä establo jikjjatañapataki, ukat índice dedopa lakapar uchasaw amuktʼañapatak señas luräna. Mä kutix kayup jikxatasaxa, jan axsaras uñch"ukiñwa arsüna. Chuymapax wali ch"amampiw thuqt"añ qalltäna, jach"a jach"a tukutapata ukat policianakan calle chiqankir uñjasa.
  
  "¡Ukat sarjjañäni!" - Perdue kullakaxa jiskht"asïna.
  
  Ninax wali coleratänwa.
  
  "¡Disparonak istʼta! ¿Maynix kuna infiernos ukan pasaski uk yatiyaspati?" - sasaw chhuxriñchjasïna.
  
  "Nina, walikïsipktwa. Mä jisk"a jark"awikiwa. Jichhax ukham lurapxañäni", sasaw Perdue jupax qhanañcht"awayi.
  
  Sam sat chachajj jankʼakiw uka animalanakajj jan kuna chʼiyar chhaqjjatap amuyasïna.
  
  Jupax janiw com ukan jan parlapxamti sañjamäkänti, mä pandilla delincuentes juveniles jupanakar ist"apxañapataki, ukat janirakiw Nina-mp parlt"añjamäkänti. Kimsatxa janiw maynis celularanakanïkänti, ukhamat señalan jan waltʼayasiñapataki, ukhamax janiw Ninarux walikïskiti sañjamäkänti.
  
  "Ay, jichhax wali ch"ullqhiw jikxatastxa" sasaw jach"at arsüna ukat pä qullu pataruw jak"ankir tejanakan crestapar puripkäna uk uñjäna.
  
  
  21 t"aqa
  
  
  "¿Janïr sarkasax yaqha kunas utji, Gould sat doctora?" -sasawa arumanthi anfitrionaxa punku mayaru jiskt"äna. Samarañ tonadapax Nina kullakax radion ist"käna uka kusiskañ wakichäwimp chikapuniw mayjt"äna, ukat ukax Nina kullakaruw yaqha amuyupar puriyäna.
  
  "Janiwa, yuspajarapxsmawa, ukakiw" sasaw kutt"ayäna, jan histérico ukham ist"añ yant"asa.
  
  "Perdue tatax kutt"anxani ukhax Maisie kullakax telefonot mä mensaje jaytawayi sasaw sapxañama. Uka likʼi uywatajj akham sänwa: "Anunakar manqʼa churtwa sasin yatiyañajatakiw mayïna" sasa.
  
  "Um... Jisa, nayajj lurarakïwa. Aski arumakipana!" Ninax kusisitäkaspas ukhamaw uñnaqap ch"akhutayna.
  
  Kuntï jichhak markan paskatayna uka qhepatjja, khitis allqamarir manqʼayañapatak jan mä jukʼsa churkaspa ukhama. Idiot, Ninax amuyupanx qhuru arumpiw arsüna.
  
  Reloj tuqit arnaqasitapatx janiw Sam-at ist"känti, ukampis janiw mayni pä jaqirux jark"añ atinakänti, kunapachatix jupanakax nayratpach taqi amuyunakapampix jan jaquntatäpxañapataki. Nina kullakajj policianakat jan yatiyañjamätap laykojj wal colerasïna, ukampis janiw jupajj juchanïkänti. Janiw radion yatiyawinakapax iglesiar apayapkänti, ukat ukan jan amuyt"asis uñstatapax janiw jupan juchapäkänti. Ukampis cheqansa, Agatha kullakajj uka toqet jakäwipan yatichäwip churañapänwa.
  
  "Infiernoruw aka tuqitxa" sasaw Ninax amtäna, thaya jark"aqañap apsuñatakiw sillu jak"ar saräna. Vestíbulo ukan galleta jarrupatxa, garaje ukankir Jag tipo E ukan llavenakap apsuwayxäna, ukax Peter ukankiwa, jupax Perdue ukan fiestap katuqir utan dueñopawa. Cargopat mistusajj uta jistʼantasajj catedralaruw jukʼamp yanaptʼañatak saräna.
  
  
  * * * .
  
  
  Uka qollu patatjja, Agatha kullakajj teja patjjan jiskʼa ladonakaparuw katjjatäna, ukat pusi kayumpiw uka cheqar chʼiyjäna. Perdue kullakax mä juk"a nayrankxänwa, torre tuqiruw saraskäna, kawkhantix Angelus Campana ukat masinakapax amukiw warkt"asipxäna. Niya mä tonelada pesa, campanax janiw ch"allxtañjamäkänti, thaya thayt"anitapatxa, ukax jank"akiw ukat aleatoriamente dirección mayjt"ayawayi, monumental iglesian compleja arquitectura ukamp esquinaruw puri. Panpachaniw q"al qarjasipxäna, suma uñnaqt"anïpkchisa, kunatix makhatañax jan walt"ayatapata ukhamarak adrenalina ukan niya jikxatasitapata... jan ukax ch"axwatapata.
  
  Kunjamtï mayjtʼir chʼiwinakajj panpachanejj torre manqhar liwjjattʼasipjjäna, ukat alayajj mä suma piso utjatapata ukat jiskʼa torren cúpula ukat columnanakapajj mä jukʼa tiempo jan kuna jan waltʼäwin uñjasitapat yuspärapjjänwa.
  
  Perdue chachajj pantalon kayup cremallera apsusaw mä telescopio apsuwayjjäna. Ukanjja, mä botón ukaw utjäna, ukajj nayrajj grabkäna uka coordenadas ukanakajj Ninan pantallapan GPS sat aparatompiw lintʼäna. Ukampis uka campanajj kawkhantï uka librojj imantaskäna uka cheqa cheqapuniw uñachtʼayasïna, uk yatiñatakejja, tukuyapan GPS sat aparatompiw activañapa.
  
  "Nina, coordenadas GPS ukanakaw jumamp jikisiñatak apayaniskta", sasaw Perdue jupax dispositivo comunicador ukan säna. Janiw kuna jaysäwis utjkiti. Jupax wasitatw Nina kullakampi jikisiñ yant"äna, ukampis janiw kuna jaysäwis utjkänti.
  
  "Ukhamajj ¿kunas jichhajj pasani? "Janiw aka kasta excursión lurañatakix yatiñanïkiti sasaw sista, David" sasaw Agathax suyt"kasax samañap manqhan arnaqasïna.
  
  "Janiw jupax ukham lurkiti. Jupax janiw mä idiota ukhamäkiti, Agatha. Kunas jan walïkiti, jan ukhamäkaspa ukhax jaysaspänwa ukat jumax yatisktawa" sasaw Perdue-x ch"amanchasïna, manqhanx suma Nina-parux kunas pasatayna sasaw axsaräna. Jupajj telescopiompi wali sum uñjasaw kawkhantï uka yäjj jikjjataski uk amparapamp yatjjatañ yantʼäna.
  
  "Janiw kuna jan waltʼäwinakatï utjkistu ukanakat llakisiñatakejj tiempojj utjkituti, ukhamajj uka toqet nayrar sartañäni, ¿walikïskiti?" - sasaw Agatharu säna.
  
  -¿Nayra yatiqañ utaxa? - Agathaxa jiskt"asitaynawa.
  
  "Nayra yatiqañ uta" sasaw jachaqt"asis láser ukar ch"allt"äna kawkhantix alcancepax mä anomalía de diferenciación de textura uñacht"ayäna. "Aka wawar apsuñäni ukat infierno aka chiqat apsuñäni."
  
  Perdue ukat kullakapax janïr sarkasax Control de Animales ukax alayaruw uñstawayi, oficiales ukanakar jan chhaqhat anunakar thaqhañ yanapt"añataki. Uka machaq lurawinak jan yatisaxa, Perdue ukax rectangular hierro caja fuerte ukax tapa ladopat wali sum apsuwayxi, kawkhantix janïr metal ukar jaquntatäkipanx uchatäna.
  
  "Wali amuytʼasirïtawa, ¿janich ukhamäki?" Agatha kullakajj pʼeqep ladopar liwjjatasaw amuyasïna, kunattejj ingeniería ukan datos ukanakap luraskäna, uka datonakajj nayrïr fundición ukan apnaqatäpachänwa. "Khititix aka petardo lurañ irpkän ukax Klaus Werner jupampiw chikt"ata".
  
  Perdue chachajj akham sarakïnwa: "Jan ukajj Klaus Werner satänwa" sasa, ukat uka soldadojj mochilaparuw uchasïna.
  
  "Campanax patak patak maranakaw utji, ukampis aka qhipa tunka maranakanx walja kutiw mayjt"ayata", sasaw machaq casting ukar amparapamp t"ijtäna. "Ukajj Nayrïr Jachʼa Chʼajjwäwi qhepat jankʼakiw lurasispäna, uka tiemponjja Adenauer jilatajj alcaldepänwa" sasa.
  
  "David, kunapachatix campana patxar cooing tukuyxäta ukhaxa..." kullakapax jan amuyt"asisaw calle tuqir uñacht"ayäna. Uka manqhanjja, walja funcionarionakaw warktʼasipjjäna, anunak thaqhasa.
  
  "Ay, janiwa" sasaw Perduex jach"at arsüna. "Ninampix janiw jikisxänti, ukat Sam-an aparatopax mä juk"a pachatx jan internetankxänwa. Uka toqetjja janiw kuna lurañas utjkaniti sasaw suytʼaskta" sasa.
  
  Perdue ukat Agatha jupanakax callinkir circo jiwañapkamaw anqan qunt"asipxañapäna. Janïr alwajj pasañap suyapjjäna, ukampis jichhajj suytʼañatakiw qontʼasipjjäna.
  
  Ninax catedral tuqiruw saraskäna. Jupajj jan sum amuytʼasisaw kunjamtï lurañjamäki ukhamarjam auto apnaqäna, ukampis mayninakat llakisitap laykojj jukʼat jukʼatwa jan sinti llakisjjäna. Tunisstrasse markat ch"iqa tuqir kutt"asax jach"a torrenakaruw uñch"ukiskäna, ukanakax iglesia gótica ukan kawkhans utji uk uñacht"ayäna, ukat Sam, Perdue ukat Agatha jupanakar ukan jikxatañax utjaskakiniw sasaw suyt"äna. Domkloster sat cheqanjja, kawkhantï catedralajj utjkäna uka cheqanjja, motorajj mä jukʼa chhullunkhayañatakiw jukʼamp kʼachat auto apnaqäna. Catedral manqhan sarnaqatapajj wal muspharayäna, ukat jankʼakiw frenonak chʼalljjtayasïna ukat faronaksa jistʼantarakïnwa. Agathax alquilat autopax janiw kawkhans uñjaskänti, naturalmente, kunatix janiw ukankapxatap amuyapkänti. Bibliotecariox mä qawqha cuadras ukch"a jayankasaw auto sayt"ayäna, kawkhantix catedral tuqir sarañ qalltapxäna.
  
  Ninax uniformeni jan uñt"at jaqinakarux uka chiqan peinar uñjäna, kuns jan ukax khitirus thaqhasa.
  
  "Jutam, Sam. Kawkhanktasa?" - sasaw auton amukt"asa amukt"as jiskt"äna. Chiqpach qarwa qʼapkir qullax autoruw phuqhantäna, ukat kuttʼanxani ukhaxa, dueñopax kilometronak sarañap uñakipaniti sasaw jisktʼasïna. Tunka phisqhan minutos usutäxasaxa, oficiales ukat allqu katjirinakax mä arumaw sasaw sapxäna, ukat pusi autonaka ukat mä camioneta ukanakax maynit maynikam kunayman tuqinakar sarapkäna uk uñjäna, kawkhantix turnopax uka arumax khitkäna ukaruw sarapxäna.
  
  Niya 5 alwa horasäjjänwa ukat Ninax qarjataw jikxatasïna. Jupajj kunjamsa amigonakapajj jichhajj jikjjatasipjje uk amuytʼañakiw wakisïna. Kunas jupanakar pasaspa uk lupʼisajj wal sustjäna. ¿Kunsa policianakajj akan lurapjjäna? ¿Kunsa thaqhasipkäna? Jupax amuyunakapan amuyt"ayat jan wali uñacht"äwinakat axsarasïnwa -Agatha jan ukax Perdue jupanakax baño ukan jikxataskasax jiwañaruw jaquntapxäna, amukt"am sasin sapkän uka qhipatpacha; kunjams policía ukanakax orden ukar kutt"ayañataki ukat Sam ukar katuntañatak ukankapxatayna, ukat juk"ampinaka. Sapa mayni alternativax nayrïr alternativat sipanx juk"amp jan walipunïnwa.
  
  Maynin amparapajj ventanaruw chʼalljjtäna, ukat Nina kullakajj chuymapajj saytʼjjänwa.
  
  -¡Jesucristo! ¡Sam! !" - -sasawa pechop katxarusa jach"at arsüna.
  
  "¿Taqinis chhaqtxapxiti?" -sasawa, thaya tuqita wali khathatita jiskt"äna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Jïsa, qontʼasim" sasa.
  
  "Perdu ukat Agatha jupanakax wali patat jikxatasipxi, waliw uka alayax idiotas ukanakamp katuntat uñjasipxi. Dios, nayax suyt"twa jupanakax janiw ukan congelatäpkiti. Walja tiempo nayraw ukham lurasïna", sasaw sarakïna.
  
  "¿Kawkhans parltʼasiñ aparatomax utji?" sasaw jiskt"äna. "Uka tuqit arnaqasitam istʼtwa" sasa.
  
  Jupajj jan kun imtʼasaw akham säna: "Nayarojj atacapjjetäna.
  
  "Wasitampi? ¿Jumax mä imán de golpe ukhamätati jan ukax kunas? "- sasaw jiskt"äna.
  
  -Ukaxa wali jaya sarnaqäwiwa -sasa. Jumax ukhamarakiw lurasma, ukhamax amukt"asim" sasaw samsutayna, amparanakap junt"uchasiñatakix ch"allt"asisaw samsutayna.
  
  "¿Kunjamatsa akankapjjatap yatipjjani?" Ninax jach"at amuyt"äna, kunawsatix autox juk"at juk"at ch"iqa tuqir kutt"ayäna ukat wali amuyumpiw ch"iyar catedral tuqir jan kun luras sarnaqäna.
  
  -Janiwa -sasa. Jupanakar uñjañkamakiw suytʼañasa" sasaw Sam chachajj ewjjtʼäna. Jupajj parabrisas uñkatasaw nayrar jaltjjäna. "Inti jalsu tuqir sarañamawa, Nina. Aka chiqanwa jupanakax makhatapxäna. Jupanakajj inas..." sasa.
  
  "Saraqapxi" sasaw Ninax chika taypin säna, ukat kawkhantï pä chimpunakax jan uñjkañ hilonakamp warktʼatäpkäna ukat jukʼat jukʼatwa saraqapkäna uk uñachtʼayäna.
  
  "Ay, Diosar yuspajarañani, walikïsipkiwa" sasaw jachʼat arsüna ukat pʼeqep qhepar jaqontäna, nayranakap jistʼarasaw. Sam jilatajj mistusaw qontʼasiñapatak amparapamp uñachtʼayäna.
  
  Perdue ukat Agatha sat kullakanakajj qhepa asientoruw jaltapjjäna.
  
  "Jan sinti qʼañu arunak parlkchiyätsa, ¿kunas ukan pasäna sasaw jisktʼañ munta?" Agatha kullakajj arnaqasïna.
  
  "¡Uñtapxam, ¡janiw jiwasan juchasäkiti policianakax uñacht"ayasipxi!" Sam jilatajj kuttʼayasaw arnaqasïna, retrovisoranwa jupar uñchʼukisïna.
  
  "Purdue, ¿kawkhansa alquilat autojj saytʼatäski?" sasaw Ninax jiskt"äna, Sam ukat Agatha jupanakax negocio lurañ qalltapxäna.
  
  Perdue kullakax kawkir sarañas uk churäna ukat jupax bloques ukanakan juk"at juk"at sarnaqäna, auto manqhan ch"axwañax sarantaskakiwa.
  
  "Iyaw sañ muntwa, Sam, chiqpachansa uka tawaqumpiw kuna jan waltʼäwis utji uk jan yatiyasax jaytawayapxitu. Jumax jichhakiw sarxtaxa", sasaw Perduex jaysäna.
  
  "¡Phisqa jan ukax suxta fucking pervertido alemanes ukanakaw suspenditapxitu, jumatix jan llakisksta ukhaxa!" Sam jilatajj wal arnaqasïna.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Sam, jaytjjañamawa. Janipuniw uka tukusiñap istʼkätati -sasa.
  
  "¡Chiqansa janiw ukhamäkiti, Gould sat doctora!" Agatha kullakajj wal säna, jichhajj colerasiñapjja jan wali cheqaruw uñtäna. "Jumax baset sarxasax janiw nanakamp jikisxätati".
  
  "Ay, nayax amuyasta janiw mä maldito uñkatasiñax uka t"unarux jaysatäkiti, Agatha. ¿Kunas, jumax señales de humo apayaniñaj munta? Ukhamarus, janiw kunas canales de policía ukanx aka chiqatx utjkänti, ukhamax juchañchawinakam yaqha jaqitak imañamawa! "- sasaw junt"u chuyman sarnaqäw yatxatirix kutt"ayäna. "Jumanakax paninix amukt"añajakiw jaysapxtaxa. Ukat jumax mä genio ukhamäñamawa, ukampis ukax lógica base ukhamawa, ¡muyt"at!"
  
  Nina kullakajj wali coleratänwa, ukatwa niyaw Perdue ukat Agatha sat kullakanakajj alquilat autot pasawayjjäna, jupanakajj kuttʼanjjapjjañapänwa.
  
  Sam jilatajj akham sasaw ewjjtʼäna: "Jaguar sat autojj kuttʼayarakïwa, Nina" sasa, ukat autot saraqapjjäna, kawkhantï utjkäna ukanak mayjtʼayañataki.
  
  Agatha kullakajj Sam jilatarojj akham sänwa: "Janipuniw jakäwijampi jumar confiyjjäti" sasa.
  
  "¿Mä tama thuqhurinakax mä tawaqur jiwayapki uk uñjañakiw wakisïna? Inas jumax thaya, jan yäqasir perra ukhamästa, ukampis nayax maynix jan walt"äwin uñjasi ukhax chikancharaktwa, Agatha!" Sam jilatajj sistwa arsüna.
  
  "Janiwa, jumax jan amuyt"asirïtawa, tata Cleave! ! " sasaw jupax chhuxriñchjasïna.
  
  Mä ratukiw pusinix amuktʼapxäna. Agatha kullakajj chuym ustʼayir arunakapajj Sam chacharuw chuymapan mä lanzar uñtat chʼalljjtayäna, ukat Perdue chachajj chuymapan mä jukʼa chʼalljjtatap amuyasïna. Sam jilatajj amukiw jikjjatasïna. Aka pachanx janiw kunas utjkänti jan ukasti chhuxriñchjasiñakiw utjäna, jan ukasti pechopanx kawkhantix wal usutäna. Agatha kullakajj kuntï lurkäna uk sum yatïna, ukampis askichañatakejj wali jayäjjänwa. Janïr yant"kasaxa, Ninax mä ch"axwañ ch"ankhampiw chhuxriñchjatayna, jach"a janchiparux wali ch"amampiw ladopar jaquntäna, ukat qunqurinakaparuw uraqir puritayna.
  
  -¡Nina! Sam jilatajj jachañ qalltäna ukat katjañatakiw saräna.
  
  Perdue kullakajj kullakapar sartañapatakiw yanaptʼäna, ukampis janiw jupamp chikachaskänti.
  
  "Jutapxam, utar kutt"xañäni. Qharürojj walja lurañanakaw utji. Taqini thayt"asipxañäni, mä juk"a samart"apxañäni", sasawa samaraña arsüna.
  
  Ninax loco ukham khathatt"askäna, salivax lakap k"uchunakaruw q"umachäna, kunawsatix Sam jupax usuchjat amparap amparapan katxarutayna. Perdue chachajj Sam jilatarojj pasaskäna ukhajja, chuymachtʼataw amparapamp llamktʼäna. Jupax chiqpachapuniw periodistat sinti khuyapt"ayasïna, jupax mä qawqha maranak nayraw jakäwipan munasiñap nayraqatapan ajanupar ch"axwañ uñjäna.
  
  -Sam... -sasa.
  
  "Janiwa, mirä amp suma, Nina. Janiw wakiskiti", sasaw sarakïna. Vidrio nayranakapajj qʼañu chuymampiw nayrar uñtäna, ukampis janiw thak uñchʼukkänti. Qhiparusti mayniw ukham säna. Kuntï taqi uka maranakan amuytʼkäna, kuna juchañchäwitï taqinix khuyaptʼayasisax jupat apaqapkäna ukax kʼariwa. Qhepatjja, jupaw Trish jilatarojj jiwañapatak yanaptʼäna. Maynix uk arsuñakiw wakisïna.
  
  
  22 t"aqa
  
  
  Utar kuttʼañkama ukat 6:30 a.m. Ninax Agatha kullakat jithiqtañatakix sofá ukan ikirïna. Perdue ukat Sam jupanakax juk"akiw mä arus maynit maynikam arsupxäna, kunapachatix qhananakax jist"antatän ukhaxa.
  
  Taqinitak wali chʼamäxänwa, ukampis kunapachatï uka tesoro satäkis uk jikxatañan irnaqtʼañ tukuyapxaspäna ukhaxa, jampʼattʼasipxañapäna ukat askichasipxañapäna uk yatipxänwa.
  
  Chiqansa, alquilat autot utar kuttʼkasaxa, Agatha kullakax diario ukan utjki uka caja fuerte aptasin clientepar puriyañapatakiw iwxtʼäna. Chiqansa, ukatwa Nina ukat Sam sat tawaqunakarux yanaptʼañapatak contratäna, ukat niyakixay jichhax kuntï thaqkäna ukax utjxchïnxa, taqi ukanak jaytañ munäna ukat tʼijtxañ munäna. Ukampis qhepatjja, jilapajj janiw ukhamäkiti sasaw amuytʼayäna, ukat alwakamaw qheparañama ukat kunjamsa pasani uk uñjañapatak ewjjtʼarakïna. Perdue chachajj janiw mä misterio thaqhañ jaytir jaqëkänti, ukat jan tukuyat poemajj jan jarkʼat yatiñ munañaparuw chʼamañchäna.
  
  Perdue chachajj jan kuna jan waltʼäwin uñjasisaw uka cajajj jupamp chik imasïna, acero maletaparuw llawintäna, mä arunjja, mä caja fuerte apañataki- alwakama. Ukhamatwa Agatha kullakarojj akan uñjaspa ukat Nina jan ukajj Sam sat chacharuw jan tʼijtjjañapatak jarkʼaqaspäna. Sam jilatajj jupat llakisitapat pächasïnwa. Agathax Trish-ar uka qhuru jisk"achasiñ arskäna ukhatpachaw Sam-ax mä kasta llakit, llakisiñ chuymar kutt"awayxäna, kawkhantix janiw khitimpis parlañ munkänti. Utar purisax duchar saräna ukat chiqak ikiñar sarxäna, janiw suma arumax siskänti, janirakiw Perdue-rux uñkataskänti kunapachatix cuarto ukar mantkäna ukhaxa.
  
  Sam jilatajj janiw ukham jan walinak lurañar saykatkaspänti, uka llampʼu chuyman jiskʼachasiñas janiw jupar lurañar chʼamañchkänti.
  
  Ninax Sam jilatampiw parltʼañ munäna. Jupax yatïnwa, aka kutix chacha warmi ikthapiñax janiw Trish-an qhipa t"unjäwip askichkaniti. Chiqansa, Trish-ar ukham warktʼasiskatap amuytʼasaxa, jiwata noviapamp chikachasiñatakix janiw kuns jupatakix kunäkisa sasaw jukʼamp amuytʼayäna. Ukampis ukajj muspharkañänwa, kunattejj aka qhepa maranakanjja, uka taqe jan wali jan waltʼäwitjja, samarataw sarnaqäna. Terapeutapax nayrar sartatapat kusisitaw jikxatasïna, Sam jupa pachpaw Trish tuqit lup"isax janiw llakisxänti sasaw säna, ukat qhipharux mä juk"a jist"antañ jikxatatapax qhanaw amuyasïna. Ninax jutïr pachan mayacht"asis utjañap yatïna, jupanakax munapxchi ukhaxa, taqi infiernonak taypins amparat amparat sarnaqapkchïnsa.
  
  Ukampis jichhajj jan amuytʼasisaw Sam chachajj Trish jilatatsa ukat jupamp chik sarnaqatapat sum qhanañchaskäna. Pankanakat jananakanjja, kunanakatï paskäna ukat kunanakatï paskäna ukanakjja, panpachaniw uka jan wali pistolanak contrabando lurañan chikañchasipjjäna, uka jan waltʼäwiw jakäwip wiñayatak mayjtʼayäna. Ninax janiw kawkitsa taqi ukanakax juti uk amuyt"irjamäkänti, ukat kunas Sam-ar aka ch"aphi apthapiwayi sasaw jiskt"asïna.
  
  Chuymapan jan walt"awipampi, Agatha sallqjatapat mä juk"a arrepentisiñampi, ukat Perdue-n Sam-ar munasiñapat amuyun anatt"awinakapat juk"amp jan walt"ayata, Nina-x qhipharux rompecabezas-aparux jasakiw katuyasïna ukat ikiñan kusisiñapax juparux apxaruyäna.
  
  Agatha kullakajj taqe jaqenakat sipansa qhepüruw qheparäna, thuqtʼir jawqʼjata ukat usut ajanupampiw chʼalljjtayasïna. Gould sat doctorjam jiskʼa jaqejj ukham jawqʼjaspa sasin janipuniw amuykaspänti, ukampis uka jiskʼa sarnaqäwinakat yatjjatirijj janiw jañchin lurañar chʼamañchtʼatäñapäkiti sasaw iyaw sañapäna. Agatha kullakax awisax kusist"añatakikiw mä qawqha artes marciales cuerpo a cuerpo ukanakamp yatiqañax gustäna, ukampis janipuniw uka ch"axwäwix jutañap uñjkänti. Ukajj Sam Cleave chachajj Nina kullakatakejj wali wakiskirïtap uñachtʼayäna, qawqhas jiskʼachañ yantʼkchïnjja. Jach"a rubio warmix cocinaruw saraqanïna, punkit ajanupat juk"amp hielo apsuñataki.
  
  Chʼamaka cocinar mantkäna ukhajja, mä jachʼa chachajj refrigeradoran lamparapan mä jukʼa qhanapan saytʼatäskäna, uka lamparajj cincelat purakapar ukat pechoparuw mä jukʼa jistʼarat punkut verticalmente jaquqanïna.
  
  Sam chachajj punku mantan chʼiwipar uñtäna.
  
  Panpachaniw jankʼakiw jan wali amuktʼasa congelasipjjäna, muspharat uñkatasakiw uñchʼukipjjäna, ukampis janiw maynis maynit nayranakap apsuñjamäkänti. Panpachaniw yatipxäna, kunatsa mayninakax jayarstʼatäsipkäna ukhaxa, mä pachpa horasar pachpa chiqar jutapxirïna. Chiqañchäwinak lurañaw wakisïna.
  
  Agatha kullakajj akham sänwa: "Istʼam, tata Cleave" sasaw Agatha kullakajj arsüna, arupajj jukʼakiw mä jiskʼa arumpi arsüna, "cinturón manqhar chʼalltʼatajat walpun arrepentista" sasa. Ukat janiw uka layku janchi tuqit castigo t"aqhisiyatax laykukiti" sasa.
  
  "Agatha" sasaw jachʼat arsüna, ukat jarkʼaqañatakiw amparap aytäna.
  
  "Janiwa, chiqpachansa. ¡Kunatsa ukham sista uk janiw amuykti! ¡Ukajj cheqätapjja janiw cheqpachapuni creykti!" - sasaw achikt"asïna.
  
  "Uñjapxam, panpachaniw wal colerasipxta uk yattwa. Niya jiwawayxtawa, mä qutu alemán idiotanakaw nayat uka q"añunak jawq"japxitu, taqiniw niyaw katuntasipxta... nayax katuqta. Taqinipuniw mäkiw bombeatäpxta", sasaw qhanañcht"awayi. "Janiw aka imantat uñt"aykañäniti jaljtatäñäni ukhaxa, ¿amuyasmati?"
  
  -Jumax chiqaw sasma -sasa. Ukampirus, nayax jumanakar ukham yatiyatax taqpach crap ukhamaw amuyasta, kunatix nayax yattwa akax jumatakix mä usuchjat chiqawa. Nayajj jumar chuym ustʼayañ munta, Sam. Nayajj wal munta. Ukax janiw pampachañjamakiti", sasaw quejasïna. Agatha Perdue kullakajj arrepentisitap uñachtʼayañasa jan ukajj jan wali luratanakapat qhanañchañas janiw walïkänti. Sam-atakix ukax chiqa chuymanïtap uñacht"ayäna, ukampirus mayampiw Trish-an jiwatapatx janiw pampachañ puedkänti. Muspharkañawa, qhipa kimsa maranakanxa kusisitaw jikxatasïna, chiqpachansa kusisitaw jikxatasïna. Amuyupanxa, wiñayatakiw uka punku jist"antawayta sasaw amuyäna, ukampis inas Londres markankir mä yatiyiritak memorias ukanakap qillqañatak chʼamachasitapat nayra usuchjatanakax wali chʼamanïchïna.
  
  Agatha kullakajj Sam sat chacharuw jakʼachasïna. Jupax uñjiwa kunjams chiqpachans jupax wali suma uñnaqt"ani, janitix Perdue ukar ukham jan uñt"at uñtasïwinïkaspa ukhaxa - jupatakix ukax chiqap dick blocker ukhamakiwa. Jupax juparux cepillompiw ch"allxtayasïna ukat jupax jan munat intimidad ukatakikiw ch"amanchasïna kunatix jupax mä tinaja helado pasas de ron apsuñatakiw amparap luqtäna.
  
  Wali askiwa, janiwa kuna llamp"u chuymampisa lurkti, sasawa phinq"asis amuyt"äna.
  
  Agatha kullakajj kuntï amuykäna uk yatkaspa ukhamwa nayranakapar cheqak uñchʼukïna ukat qheparuw kuttʼäna, ukhamat uka congelado phukhur chʼajjwayat usuchjatanakapar chʼalljjtayañataki. Sam chachajj jachaqtʼasisaw refrigerador punkun utjkäna uka botella de cerveza kʼachat amparap luqtäna. Punku jist"antasaxa, cocina ch"amakaru ch"amakt"ayañatakixa qhana tira jist"antasa, punku taypinxa mä uñacht"awiwa uñstawayi, mä silueta ukaxa manq"añ uta qhant"ata ukhakiw uñjasi. Agatha ukat Sam jupanakax Nina kullakaruw uka pachan sayt"atäskir uñjasax muspharapxäna, khitis cocinan jikxatasi uk uñjañ yant"äna.
  
  -¿Sam? - sasaw nayraqatapan ch"amakar jiskt"äna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Jïsa, imill wawa" sasa, ukat refrigerador wasitat jistʼaräna, ukhamat Agatha kullakampi mesa jakʼan qontʼatäskir uñjañapataki. Jupajj niyaw chiwchinak nuwasiñatak chʼamachasiñatak wakichtʼatäjjäna, ukampis janiw ukham paskänti. Ninax Agatha kullakaruw jak"achasïna, helado jarru uñacht"ayasa, jan mä arsa arsusa. Agatax Ninaruw mä thaya uma phukhu churäna, ukat Ninax qunt"asïna, ñik"utap ch"uqt"asaw uka suma samarañ hielo phukhur ch"allt"äna.
  
  "Ahh" sasaw jachäna, nayranakapajj wasitatwa socketanakapar liwjjatäna. Nina Gould kullakajj janiw perdón mayisiñ amtkänti, Agatha kullakajj uk sum yatïna, ukajj walikïskänwa. Jupax Ninan uka ch"amanchawip katuqatayna, ukat mä muspharkañ tuqitx juchañchatapatx juk"amp askiwa, Sam-an suma pampachatapat sipansa.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Ukhamajj ¿khitis cigarro aptʼasi?"
  
  
  23 t"aqa
  
  
  "Purdue, nayax jumar yatiyañ armasxtwa. Uta uñjirix Maisie satawa, jupax qhipa arumaw jawsanitu, ukat jupax allqamariruw manq"ayatayna uk yatiyañamatakiw mayitu", sasaw Nina Perdue kullakax garaje ukan acero mesa patxar caja fuerte ukar uchapxäna. "¿Akax mä código ukhamäpachati? Kunattix janiw kuna askis utjkituti, internacional tuqir jawsañaxa, kunatï jan sinti wakiskirïki uk yatiyañataki".
  
  Perdue kullakajj jachaqtʼasisaw pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "Jupax taqi kunatakix códigos ukaniwa. Diosaja, Dublín markan museo arqueológico ukan reliquianak apsuñamp jan ukax toxinas activas ukan composición ukar mayjt"ayañamp ajllit uñtasiwinakap ist"añamawa..." Agathax jilapan arsuñapkamaw jach"at ch"axwäna.
  
  "Agatha, ¿juma pachpat aka tuqit yatiyasmati? Uka jan mantañjam caja chʼiyjañkamajj kunatï manqhan utjki uk jan jan waltʼayasaw chʼiyjañkama" sasa.
  
  "¿Kunatsa jan mä soplador apnaqkta?" - Samxa punku tuqita jiskt"äna, garajeru mantasa.
  
  "Peter chachajj janiw kunas utjkiti, jan ukasti herramientas básicas ukanakakiw utji" sasaw Perdue chachajj säna, ukat acero cajajj sapa ángulo toqetwa sum uñakiptʼäna, ukhamat kuna kasta kʼaris utji janicha uk yatiñataki, inas mä imantat compartimiento jan ukajj caja de fuerte jistʼarañatakejj mä método de punto de presión ukhamächïna. Niya mä thiya libro mayor ukham jachʼänwa, janiw sawutanakas ni uñjkañ tapasa ni cerradurapas utjkänti; chiqansa, kunjamsa uka revistax nayrïr kutix ukham contrapción manqhan tukuyäna ukax mä misteriopunïnwa. Perdue sat chachasa, kunatï uka yän luratäki uka toqetjja, wali suma almacenamiento ukat transporte sat sistemanak uñtʼirïnwa. Ukampisa, acero ukhamakïnwa, janiw yaqha jan mantañjam metal cientificonakan uñstayatäkänti.
  
  "Sam, gimnasio bolsajax uka chiqankiwa... Mirä amp suma, vidrio espía apanipxita" sasaw Perdue-x jiskt"äna.
  
  Kunawsatix función IR ukar activawayki ukhax compartimiento manqhan uñakipañ atipxatayna. Mä jisk"a rectángulo manqhanx revistan jach"atap chiqanchawayi, ukatx Perdue jupax mä dispositivo ukampiw sapa punto de medición ukar alcance ukan chimpuntawayi, ukhamat láser ukan lurawipax uka parámetros ukan qhiparañapataki, kunapachatix caja lado khuchhuqañatak apnaqkän ukhaxa.
  
  Kunawsatix wila ukar uñt"ayat ukhax láser, jan uñjkaya jan ukax wila ch"iqa chimpu física ukan uñt"ayatawa, ukax chimpuntat dimensiones ukarux impecable precisión ukamp khuchhuqaraki.
  
  "David, libro jan jan walt"aymti" sasaw Agatha kullakajj qhepäjjat ewjjtʼäna. Perdue chachajj sinti ewjjtʼatapat colerat lakap chʼalljjtayasïna.
  
  Mä jiskʼa chhullunkha taypinjja, fusionat aceron mä jiskʼa naranja lineajj mä ladot yaqha ladoruw sarawayjjäna, ukatsti saraqasaw thakip mayamp mayamp saraskäna, ukhamatwa mä perfecto pusi lado rectángulojj caja plano ladopar lurasïna.
  
  "Jichhax mä juk"a thayt"añap suyt"apxam, ukhamat mayni chiqar apthapiñasataki", sasaw Perdue-x mayninakax tantachasipxäna, mesa patxaruw qunt"asipxäna, kunatix niyaw uñacht"ayasiñapäkän uk juk"amp sum uñjañataki.
  
  "Iyaw sañajawa, uka librojj suykayäta ukat sipansa jukʼamp jachʼawa. Mä bloc de notas ukar uñtasit mä ordinario yäkaspas ukham amuyayäta" sasaw Agatha kullakajj säna. "Ukampis chiqpach libro mayoräkaspas ukhamwa amuyta".
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Uka papirojj uñstkaspas ukhamak uñjañ munta" sasa. Sarnaqäwinakat yatxattʼatjamaxa, ukham nayra yänakax niya qullanäkaspas ukhamwa uñjäna.
  
  Sam chachajj cámarap wakichtʼataw uka libron jachʼätapa ukat kunjamäñapänsa uk grabañatakejj wakichtʼasïna, ukat manqhan guionarakïnwa. Perdue sat chachajj uka khuchhurat tapa jistʼarasaw mä librot sipansa mä bolsa bronceada cuerompi chintʼat jikjjatäna.
  
  "¿Kunas akaxa?" - Sam jiskt"asitaynawa.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Akajj códigowa" sasa.
  
  "¿Código?" Agatha kullakajj wali musphataw mayamp säna. "Bibliotecanakan archivonakapanjja, tunka mayan maranakaw irnaqtʼawayta, jupanakamp chikaw nayra escribanakat parltʼañatakejj sapa kuti irnaqtʼayäta. Alemania markankir mä soldadojj sapa uru kuntï luraski uk qellqtʼañatakejj mä códice toqew qellqaspa sasin ¿khitis amuypachäna?"
  
  "Akax wali muspharkañawa", sasaw Ninax wali muspharat säna, kunawsatix Agathax guantes ukamp sepulturat wali suma apsuwaykäna ukhaxa. Jupajj nayra documentonaka ukat libronak apnaqañ sum yatïna ukat sapa kasta qellqatanakan jan chʼamanïtapsa yatirakirakïnwa. Sam jupax diario ukan fotonakap apsutayna. Ukajj kunjamtï uka leyendajj siskänjja, jan uñtʼatänwa.
  
  Nayraqata ukat qhipa tapanakax roble de corcho sat quqat luratänwa, ukat plano paneles ukanakax sumar uñtatänwa ukat cera ukamp uchatänwa. Wila juntʼu hierro varampi jan ukajj ukar uñtasit herramientampiw uka lawarojj nakhantayapjjerïna, ukhamat Claude Hernault sat chachan sutip qellqtʼasiñapataki. Uka escribajj inas pachpa Erno chachajj pirografía lurañ yatkchïnti, kunattejj walja cheqanakanjja, kawkhantï sinti presión jan ukajj juntʼu umamp uchatäkäna uka cheqanakanjja, carbonización ukan chʼakhanakapwa amuyasïna.
  
  Jupanak taypinjja, mä pila papiro laphinakaw códice ukan utjkäna ukanak lurasïna, chʼeqa toqenjja janiw mä columna vertebral ukankänti, jichhürunakan libronakjama, jan ukasti mä fila cuerdanakaw utjäna. Sapa corbatajj mä lawat lurat panelan ladopan perforat pʼiyanakat roscampiw uchasïna ukat papiro taypitwa pasapjjerïna, uka pʼiyanakat jila partejj jan usuchjasitapata ukat chuymankipstatapat chʼiyjatäjjänwa. Ukampis uka librojj jila parte cheqanakanwa pankanakap katjjarusi, ukat wali jukʼa laphinakaw qʼal chʼiyjata.
  
  "Akax wali wakiskiriwa" sasaw Nina kullakax muspharäna, kunapachatï Agatha kullakax uka materialarux qʼala amparanakapamp llamktʼañapatak jaytkäna ukhaxa, ukhamatwa uka materialax kunjamäkitix uk sum amuytʼañatakisa ukat chuymanïñatakisa. "Amuytʼañäni, uka pankanakajj Alejandro Magno chachan pachpa tiempon amparapampiw lurasïna. Alejandría markar Cesarar muyuntapkäna ukhajj qhespipjjänwa sasaw apuestayäta, janiw uka rollonak libror tukuyañat sipansa qhespipkänti" sasa.
  
  "Historia nerd" sasaw Sam chachajj waña chuymampi jiskʼachasïna.
  
  "Walikiwa, jichhax akax wali askiwa ukat nayra encanto ukampix wali kusisitaw jikxatasipxta, inas uka poema ukat mayni p"iqinchawinakar jackpot ukar sarxaraksna", Perdue jupax siwa. "Aka librox tiempon yantʼaparux saykataspawa, ukampis pächastwa, ukhamax... janiw jichha tiempox utjkiti".
  
  Sam ukat Perdue jupanakan cuartonakapanjja, pusiniw tantachasipjjäna, kawkïr pankatï Agatha kullakajj fotonïkäna uk jikjjatañataki, ukhamat Nina kullakajj uka poema qellqatan líneanakapan jan utjkäna uka arunak jaqokipañapataki. Sapa pankax francés arut qillqt"atataynawa, khititix amparamp qillqt"at wali axsarkañ jaqiw qillqt"atayna, ukampis Sam jupax sapa laphinak apthapisinx taqpach tarjeta de memoria ukar imatayna. Qhipharux uka panka jikxatapxäna, pä hora jila qhipatxa, pusi yatxatirinakax wali kusisitaw jikxatasipxäna, uka taqpach poema ukax utjaskakiwa. Uka ch"usawjanakar phuqhantañ munasax Agata ukat Nina jupanakax janïr amuyunakapar qhanañchañ yant"kasax taqpach qillqt"añ qalltapxäna.
  
  "Ukhamasti" sasaw Ninax kusisita jachaqt"asïna, amparanakap mesa patxaru luqxatasa, "chhaqhat arunak jaqukipta, jichhax taqpach chiqaw utjistu" sasa.
  
  
  "Jaqinakatakix machaqäxiwa
  
  Janiwa uraqinxa 680 tunka payani
  
  Diosan wali jiltaski uka índice ukanxa pä trinidad ukaw utji
  
  Ukat t"axllirt"ir Angelanakax Erno Secreto ukarux imantapxiwa
  
  Ukat uka katxaruñ amparanakarusa
  
  Enrique I sat chachar jaktäwip luqtir jaqitakis jan uñjkayaw qhiparaski
  
  Kawkhantix diosanakax nina apayapxi, kawkhantix mayisiñanakax arsusipxi
  
  
  ""Erno" ukan misteriopax... hmm, Erno jupax diario ukan irnaqiriwa, francés qillqiriwa", sasaw Sam jupax saraki.
  
  "Jïsa, pachpa nayra pallapalla. Jichhajj mä sutinïjjchejja, janiw mä cuento uñtasitäjjeti, ¿janich ukhamäki? Perdue jupax saskakiwa, janiw kunas juk"amp muspharkänti, kunatix nayrax jan uñjkaya ukat jan walt"awinakax utjkän ukax kunjams jikxatasiwayi.
  
  Nina kullakajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Qhanapuniw imantatapajj nayra tiempon parlkäna uka tesorojja" sasa.
  
  "Ukhamaxa, kawkhantï uka tesorox utjki, ukan jaqinakax janiw uk yatipkiti?" sasaw Sam chachajj jisktʼäna, kunjamtï mä cuervo sat animalan kunanakatï utjki ukanak chhaqtayañ yantʼkäna ukhama, jankʼakiw nayranakap chʼirmthapisïna.
  
  "Waliki. Ukat akax Enrique I. ¿Kunatsa Enrique Ix wali uñtʼatänxa?" Agatha kullakajj jachʼat amuytʼasïna, plumampiw chinupar chʼalljjtayasïna.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Henry Nayrïr reyijj Alemania markan nayrïr reyipänwa, Edad Media tiemponjja. Ukhamajj inas yurïwip thaqhasksna? Jan ukajj inas chʼamanïki uka cheqapachächi?"
  
  -Janiwa, suyt"am -sasa. Janiw ukakikiti" sasaw Perdue-x chim-t"äna.
  
  -¿Kunjamatsa? -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  "Semántica" sasaw jankʼak jaysäna, lentes manqhankir marco manqhankir ñikʼutap llamktʼasa. "Aka línea ukax "Khititï wasitat yurïwip Enriquer katuyki" uka tuqitwa parli, ukhamax janiw chiqpach reyimpix kuns lurkiti, jan ukasti khititï jupan wawanakapäkäna jan ukax mä jukʼa Enrique I sat chachar uñtasitäkäna ukampiw saski" sasa.
  
  "¡Ay Diosaxy, Purdue! ¡Jumax chiqaw sasma! Nina kullakajj iyaw sasaw amparapamp chʼalljjtayasisajj jachʼat arsüna. "Ukhampuni! Jupan wawanakapax nayratpachaw jan utjxapxiti, ukampirus mä jaya línea ukax janiw kuna askis utjkänti kuna pachatix Werner jupax jakkän uka pachanxa, Nayrïr ukhamarak Payïr Jach"a Ch"axwäwinaka. Amtañäni, jupaw Segunda Guerra Mundial tiempon Colonia markan markap wakichtʼirïna. Ukax wali wakiskiriwa".
  
  "Waliki. Muspayiri. Kunata?" Agatha kullakajj sapürunjam amuytʼasir realidad chequeompiw ukar jakʼachasïna.
  
  "Kunalaykutix Enrique I ukax Payïr Jach"a Ch"axwäwimp chikachasiñatak utjkän ukax mä jaqiwa, jupax nayrïr reyin reencarnación ukhamaw sasaw amuyasïna - ¡Heinrich Himmler!" Ninax niyaw jan jark"at kusisitapat arnaqasïna.
  
  "Yaqha nazi asnuw uñstawayi. ¿Kunatsa jan muspharkayätti?" Sam jilatajj wali jachʼatwa arsüna. "Himmler sat chachajj jachʼa anunakänwa. Ukajj jan chʼamäñapawa. Uka tesorojj amparapankchïnsa, jan ukajj ukham yaqha ukhamas utjkchïnjja, janiw yatkänti" sasa.
  
  "Jïsa, ukax chiqpachanx uka qhanañchäwitx jikxataraktwa" sasaw Perdue-x iyaw säna.
  
  "Ukhamajj ¿kawkhansa kunatï jan yatkäna uk imasispäna?" Agatha kullakajj ñikʼutap chʼoqtʼasïna. -¿Jupan utapa?
  
  Nina kullakajj akham sasaw jachʼat arsüna: "Jïsa" sasa. Kusisiñap jan yäqañax ch"amapunïnwa. "¿Ukat ¿Klaus Werner, Colonia markan marka wakichtʼir jaqëkäna uka tiemponjja, ¿kawkhansa Himmler chachajj jakasïna?"
  
  Sam ukat Agatha jupanakax amparanakap t"axllirt"asipxäna.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "¡Sir Herte Herren ukat señora" sasaw wali muspharkañ arsüna, alemán arupajj aka toqet cheqätap suytʼasa, "¡Castillo de Wewelsburg!"
  
  Sam jilatajj uka qhana arunakap uñjasajj jachaqtʼasïnwa. Agatha kullakajj pʼeqep chʼoqtʼasisaw yaqha galleta aptäna, Perdue chachajj jan pacienciampiw amparanakap chʼalljjtayasïna ukat chʼalljjtayasïna.
  
  "Nayax amuyasta jumax janiw jan munktati taqi kunat sipansa, Dr. Gould?" -sasawa Agatha kullakaxa jan amuyt"asis jiskt"äna. Perdue ukat Sam jupanakax yatiñ munasaw uñch"ukipxäna ukat suyt"apxarakïna.
  
  Ninax janiw arskänti, códice ukat ukampi chikt"at yatiyäwinakax juparux walpun muspharayitu, ukax kunatix chiqpachan wali ch"ullqhi ukhamäspa uk thaqhaskakiñapatakiw ch"amanchawayi. Jupax nayrax akham amuyirïna, aka kutix ch"ikhi lurawinak lurarakï; janiw sallqa ganso arknaqañax utjxaspänti, ukampis jichhax yaqha sarnaqäwin milagro luraskir uñjasax kunjamarak jan arktaspasti? ¿Janit mä jachʼa luräwin chikanchasiñajj jan walinak lurañajj wakiskäna?
  
  Ninax jachaqt"asïnwa, taqi pächasiñanakap maysar apanukusaw kuntï uka códigox imantaspa uk askinak arsüna. -Nayaxa ukanktwa -sasa. Diosajj yanaptʼita. Nayax ukanktwa -sasa.
  
  
  24 t"aqa
  
  
  Pä uru qhepatjja, Agatha kullakajj clientepampiw uka códice apayaniñapatak iyaw säna, ukatwa contratapjjäna. Nina kullakatakejj nayra sarnaqäwinakat ukham wali valorani qellqatat jaljtañajj chʼamakïnwa. Alemania markan sarnaqäwipat yatxattʼatäkchïnsa, jilpachax Payïr Jachʼa Chʼaxwäwimp sasiwa, ukampis taqi sarnaqäwinakatxa walpun munasïna, jukʼampisa nayra pachat wali chʼamaka ukat jaya tiemponakanwa jukʼani chiqpach reliquianaka jan ukax uka tuqit sarnaqäwinakas qhiparaski.
  
  Walja kunatix chiqpachan nayra sarnaqäwinakat qillqt"atäki ukax pachaparuw t"unjata, q"añuchata ukat t"unjata jaqinakan taqi continentenakaru ukhamarak civilización ukanakar apnaqañ munatapata. Ch"axwawinakampi ukat yaqha chiqar sarxañampiw wali aski sarnaqäwinakampi, armt"at pachanakan reliquianakapampix mitos ukat ch"axwawinakaruw tukuwayi. Akax mä yäx chiqpachapuniw utjäna, kunawsatix diosas ukat monstruos ukanakax aka Uraqin sarnaqapxirïna sasaw sapxirïna, reyinakax nina samsupxäna ukat heroínas ukanakax Diosan mä sapa arupampiw taqpach markanakar apnaqapxäna.
  
  Suma uñnaqtʼan amparapajj uka wali valorani yänakaruw llampʼu chuymamp llamktʼäna. Nudillonakapan chimpunakapax qullañ qalltawayxänwa, ukat sarnaqäwipanx mä muspharkañ nostalgia ukaw utjäna, pasïr semanax mä ch"amakt"at samkakïkaspas ukhama, ukanx mä privilegio ukanïnwa, kunatix wali misterioso ukat mágico ukar uñt"ayasiñapataki. Amparapanx Tiwaz runa tatuaje ukax manga manqhat mä juk"a mistunitayna, ukatx yaqha ukham jan walt"äwit amtasïna, kunawsatix p"iqimp mitología nórdica ukat jichha pachanakanx wali munañjam chiqpach uñstawipar ch"allt"askäna. Uka tiempot aksarojja, janiw akapachan imtʼat cheqa yatichäwinakat ukham wal muspharkänti, jichhajj mä larusiñatak yatichäwiruw tukuwayjje.
  
  Ukat ukhampachasa akanx utjarakïnwa, uñjkaya, uñjkaya ukat wali chiqäkaspas ukhama. ¿Khitis yaqha arunakaxa, kʼari yatichäwinakan chhaqhata, janiw atiniskañjamäkiti sasin sispa? Sam sat chachajj sapa panka fotonak apsuskchïnjja, nayra libron suma uñnaqtʼanïtapsa profesionaljam apsuwaykchïnjja, jan jarkʼat chhaqtjjatapat llakisïnwa. Perdue kullakajj liytʼañapatakejj taqpach diario mä qhawqha pankanakar jaqokipañ munkchïnsa, janiw pachpäkänti. Arunakax janiw wakiskänti. Nayra civilización ukanakan imprentanakaparux janiw arunakampi amparanakap luqtañ puedkänti.
  
  "Ay Diosay, Nina, ¿aka yänakampix obsesionatati?" - Samxa sawkasitaynawa, Agatha kullakaxa chuymapampiwa cuartoru mantatayna. "¿Chuyman sacerdoteru, wayna sacerdoteru jawsayañajati?"
  
  "Ay, jaytañamawa, tata Cleave. Aka pachanx mä qawqha jaqinakaw qhiparapxi, jupanakax nayra pachan chiqpach ch"amap wali askit uñjapxi. Gould doctora, nayax qullqim mayjt"ayawaytwa" sasaw Agatha Perdue kullakax yatiyäna. Amparapanjja, libro apañatakejj mä caja especial de cuero aptʼatäjjänwa; ukax patat mä cerradurampiw Nina nayra escuelan bolsapar uñtasita, tunka pusini maranïkäna ukhaxa.
  
  Ninax suma chuymampiw akham säna: "Yuspära Agata. "Clientemax ukhamarakiw wali askit uñjani sasaw suyt"askta".
  
  "Ay, libro kuttʼayañatakejj taqe jan waltʼäwinakan uñjasipkta ukanak wali askit uñji, uk yatiraktwa. Ukampis fotonak jan ukax yatiyawinak jan uñt"ayapxamti" sasaw Agathax Sam ukat Nina jupanakar jiskt"äna, "jan ukax khitirus yatiyapxam, jupanakan contenidopar mantañatakix permiso churapxsma" sasa. Jupanakajj iyaw sasaw pʼeqep chʼoqtʼasipjjäna. Chiqansa, kunarutï libropax irpki uk qhanañchapxañapäna ukhaxa, janiw utjatap uñachtʼayañax wakiskaspänti.
  
  "¿Kawkinkis Davitax jikxatasi?" - sasaw jiskt"äna, bolsanakap apthapisinxa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Peter jilatajj yaqha edificion oficinapankänwa" sasa, ukat Agatha kullakarojj makhatañ yänakan bolsapampiw yanaptʼäna.
  
  "Walikiwa, despedida sasin sañamawa, ¿walikiti?" - sasaw säna, janiw khitirus juk"ampirus arxaykänti.
  
  Kunjams muspharkañ familiaxa, Ninax chuymapan akham sänwa, Agatha ukat Sam sat chacha warminakar escalerat saraqasin nayrïr punkur chhaqtxapxatap uñjasa. Gemelos ukanakax walja maranakaw jan uñjasipkiti, ukat ukhamaw t"aqanuqtapxi. Maldición, nayax mä thaya familiarätwa sasaw amuyayäta, ukampis aka päx ukhamakiw... qullqi tuqit parlt"añapa. Qullqix jaqinakarux llamp"u chuymanïñapataki ukat jan wali jaqiruw tukuyi.
  
  "Agatha kullakajj nanakamp chikaw jutaski sasaw amuyayäta" sasaw Nina kullakajj Purdue sat cheqankir balaustradat jawsäna, jupajj Peter jilatampiw vestíbulo ukar sarapjjäna.
  
  Perdue kullakajj uñkatasïna. Pedrox amparapampiw llamkt"äna ukat Nina kullakaruw amparapamp despedida luräna.
  
  Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Wiedersechen, Peter.
  
  "¿Kullakajajj jan utj-jjeti sasaw amuyta?" -sasawa Perduex jiskt"äna, jupamp chikt"atäñatakix nayrïr thakhinak jaytasa.
  
  "Chiqansa, jichhakiw ukham lurapxi. Nayax paninix janiw jak"achasipktati sasaw amuyta" sasaw jupax qhanañcht"äna. "¿Janiw jupajj despedir jutam suykaspänti?"
  
  "Juparux uñt"tawa" sasaw säna, arupax mä juk"a chhuxriñchjataw nayra q"añu chuymamp qhan uñacht"ayasïna. "Suma urunsa janiw sinti munasirïkti." Nina kullakaruw sum uñchʼukïna, ukat nayranakapajj jukʼamp llampʼuruw tukuwayjjäna. "Maysa tuqitxa, kawkïr clantï jutta uk amuytʼasax wali munasiñampiw uñjasta".
  
  "Chiqansa, jumatï jan ukham manipulador jaqïksta ukhaxa" sasaw juparux khuchhuqäna. Arunakapajj janiw sinti qhuru ukhamäkänti, ukampis nayra munatapat cheqaparjam amuyatap uñachtʼayäna. "Ayllunakamampixa wali sumäkaspas ukhamawa, jilïri jaqi."
  
  "¿Sarañatakix wakichtʼatäxtanti?" Sam sat chachan nayrïr punkupat arupajj jan waltʼäwinak askichäna.
  
  "Jïsa. Jisa, qalltañatakejj wakichtʼatätanwa. Peter jilatarojj Buren markar sarañatak transporte wakichtʼañapatakiw mayta, ukat uka cheqatjja, revistan arunakapajj kuna amuyunïpachati janicha uk yatiñatakejj castilloruw sarapjjerïta", sasaw Perdue chachajj säna. "Jank"akiw wawanaka, wawanaka. ¡Walja jan wali lurañanakaw utji!"
  
  Sam ukat Nina kullakajj kawkhantï equipaje jaytkäna uka oficinaruw sarañ lado pasillot chhaqtkäna uk uñjapjjäna.
  
  "¿Uka jan jikjjatañjam premio thaqhasajj aka oraqpacha allsuñajj wali jan qarjatätap creyismati?" -sasawa Ninax jiskt"äna. "Jakañan kuntï thaqki uk yatiti sasaw jisktʼasta, kunattejj tesoronak jikjjatañaruw chuym chʼalljjtayasi, ukampis janipuniw ukajj wakiskiti" sasa.
  
  Sam sat chachajj mä qhawqha centimetronak qhepatjja, ñikʼutap llampʼu chuymampiw amparamp luqxatäna, "kuntï thaqki uk yattwa. Ukampis uka jan jikjjatañjam premiojj jiwañapäskaniwa sasaw ajjsarayäta" sasa.
  
  Ninax Sam ukar uñkatañatakiw kutt"äna. Uñnaqapax muxsa llakimpiw phuqt"ata, amparap jupat jayarst"asa, ukampis Ninax jank"akiw katjatayna ukat muñecapat wali ch"amampiw katxarutayna. Jupax amparapamp katxarusaw jach"at arsüna.
  
  "Ay, Sam."
  
  "Jïsa?" -sasawa amparanakapampi anatt"askäna.
  
  "Jumanakax uka obsesión ukat jithiqtapxañamatakiw munta. Ukanx janiw jutïr pachax utjkiti. Awisax chhaqhatamat iyaw sañax qawqha llakiskchisa, nayrar sartañamawa" sasaw Ninax llamp"u chuymamp iwxt"äna, Trish-ar jupa pachpa grilletenak churatapat iwxt"atapar ist"añ suyt"asa.
  
  Chiqpachansa llakitaw uñnaqäna, ukat kuntï taqi tiempon jikxataskäna ukxa ajjsarkäna uka tuqit parlir istʼasax chuymapax walpun llakisïna. Berna markar qhan munatapat jayarst"atäxänwa, ukat Perdue-n uka chiqar kutt"anxatapatxa, Sam-at jayarst"añax janiw jark"atäkänti. Jupajj oqarar tukuñap munäna, ukhamat confesacionapat llakisiñat qhespiyañataki. Ukampis uk jupajj yatïna. Jupax Ninax mä kutikiw chhaqhayasïna.
  
  Sam chachan ajanuparux mä suma amparapampiw llamktʼäna, uka llamktʼañax juparux wal munäna. Ukampis arunakapajj chuymaparuw chuym ustʼayäna.
  
  "Juparux antutañamawa, jan ukax aka jan jikxatañjam samkamax jiwañaruw puriyätam."
  
  Janiwa! ¡Janiw uk lurañjamäkiti!Amuyupax arnaqasïna, ukampis arupax amukiw qhiparäna. Sam jupax uka tukuyan chhaqhatjamaw amuyasïna, kuna jan wali jikxatañas apankäna ukan chhaqhata. Jupajj kunsa sañapänwa.
  
  "Waliki! ¡Taqi kunas wakicht'atawa!" Perdue jupax suspendido emoción uka pacharuw p"akintawayi. "Janiw walja tiemponïpkti janïr uka urutak jistʼantatäkipan uka castillor puriñatakiki".
  
  Nina ukat Sam jupanakax jan yaqha aru arsusaw equipajenakapamp arkapxäna. Wewelsburg markar sarañ thakix wiñayatakïkaspas ukhamänwa. Sam jilatajj perdón mayisaw qhepa asienton qontʼasïna, auricularanakap teléfonopar uchasïna, musicanak istʼasajj ikiñar tukuskirïkaspas ukhamaw tukusïna. Ukampis pʼeqepanjja, taqe kunatï paskäna ukanakajj mayjtʼayatäjjänwa. Kunjamarak Ninax jan jupampïñ amtawayi sasaw jiskt"asïna, kunatix jupax yatkatayna ukhamarjamax janiw kuns lurkänti jupar jaqunukuñataki. Qhepatjja, cheqapuniw uka musicanak istʼasajj ikiñar purtʼasïna, ukat kunanakatï jan kuns lurañ puedkäna ukanakat llakisiñajj kusisitaw jaytjjäna.
  
  Jilpachax E331 thakhinx mä suma thakhinjam sarapxäna, urux castillo ukar sarañataki. Nina kullakajj uka poema qhepat yatjjatañatakiw tiempo apstʼasïna. Qhep qhepa tʼaqaruw puripjjäna: "Kawkirutï diosanakajj nina apayapki, kawkirutï Diosar mayisiñajj waktʼki" sasa.
  
  Ninax ñik"utap ch"uqt"asisaw akham säna: "Nayax amuyta kawkhantix utjki ukax Wewelsburg markankiwa, qhipa línea ukax kawkhans castillo ukan uñch"ukiñasa uk yatiyañapawa".
  
  "Inasa. Nayax iyaw sañajawa, janiw kawkhans qalltañax ukx amuykti. Mä jach"a chiqawa... ukat jach"arakiwa", sasaw Perdue jupax jaysawayxi. "Ukat nazi tiempon documentonakampixa, jumasa nayasa panpachaniw yattan kuna nivel de engaño ukar puripxaspa, ukat nayax amuyta ukax mä juk"a axsarañawa. Maysa toqetjja, inas ajjsarayassna, jan ukajj yaqha chʼamäkaspas ukham uñjaraksna. Chiqansa, nayrax yaqhip jamasat redes ukanakaparux atipt"awayapxtwa, ¿khitis aka kutix janiw lurañjamäkiti saspa?"
  
  Nina kullakajj amparanakap ñikʼutap tʼijtʼasaw akham säna: "Jumarjam nanakar creyiñ munta, Perdue" sasa.
  
  Qhipa maranakanx Renatax kawkhans jikxatasïna ukat Bélgica markan auto accidentat qhispipxäna ukat kuns jupamp luratayna uk jiskt"añakiw munasïna. Ukax wakisïnwa jupax yatiñapataki - ukat jank"akiw. Ninax Alexander ukat amigonakapar kunayman qullqit qhispiyañaw wakisïna, ukax Perdue-n ikiñapar kutt"añax wakiskchïnsa - kunayman tuqitw wakisïna - yatiyawinak jikxatañataki.
  
  Parltʼasipkäna ukhajja, Perdue chachan nayranakapajj retrovisor uñkatasaw uñchʼukiskäna, ukampis janiw kʼachat kʼachat sarnaqkänti. Mä qawqha minutonakatjja, Soest markan mä jukʼa manqʼañatakis saytʼañ amtapjjäna. Uka suma markax jach"a thakhitw jupanakarux señas uñacht"ayäna, iglesian torrenakapax utanakan tejanakapat jilxattaskäna ukat quqanakax jach"a ramanakaparux estanque ukat jawiranakaruw alayaruw jaquntapxäna. Uka sumankañax wali sumapunïnwa ukat Sam jupax wali kusisitaw ukan manq"añanakax utjatap yatisax jikxatasïna.
  
  Manq"añ tukuykamax pintoresco café é markan plazanjja, Perdue chachajj jayarstʼatäkaspas ukhamänwa, mä jukʼa jan kikpäkaspas ukhamänwa, ukampis Nina kullakajj kullakapan mä akatjamat sarjjañapatak tizampiw uñtʼayäna.
  
  Sam jupax kunayman local ukar yant"añatakiw ch"amanchawayi, Pumpernickel ukat Zwiebelbier ukanakaruw ajlliwayi, kunjamatix mä jach"a kusisit tama turistas Grecia markankirinakax amuyt"ayapxäna, jupanakax aka nayrïr pachanx chiqa thakhin sarnaqañax jan walt"awinakan jikxatasipxäna.
  
  Ukat ukax Sam-arux aka umañapätap amuyt"ayäna. Taqi kunat sipansa aruskipäwix k"achakiwa, jilpachax markan suma uñnaqt"anïtapat mä jisk"a dosis k"umara k"umiwimpiw pasajeros ukanakarux vaqueros ukanakax sinti t"iju t"ijunakampi jan ukax khitinakatix jan higiene personal ukax wakiskirjam uñjapki ukanakarux.
  
  "Nayax amuyta, sarañ pachaw purini, jaqinaka", Perdue-x jach"at arsüna, mesat sayt"asisaw sayt"asïna, uka mesax jichhakamax apnaqat servilletanakampi ukat ch"usat platonakampi phuqhantatänwa, kunatix mä muspharkañ manq"äwin ch"iqiyata qhipharkir yänakampi. "Sam, inas uka cámara ukax bolsaman jan utjkchiti, ¿janich ukhamäki?"
  
  "Jïsa".
  
  "Uka chiqankir iglesia románico ukan fotop apsuñ munta" sasaw Perdue jupax jiskt"äna, mä nayra crema color edificio ukar uñacht"ayasa, ukax gótico ukan uñacht"ayatawa, ukax janiw chikat Catedral de Colonia ukar uñtasit muspharkañakkiti ukampis wali jach"a definición ukan disparo ukar uñtasitawa.
  
  Sam jilatajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Chiqansa, tata" sasa. Uka uñachtʼäwiruw jachʼaptayäna, ukhamat iglesian taqpach alturap chʼuqtʼañataki, ukat qhananakas filtración ukanakas chiqapar uñjatäñapatakiw uñjäna, ukhamat arquitecturan taqe jiskʼa luratanakapajj amuyasiñapataki.
  
  "Yuspära" sasaw Perdue chachajj amparanakap chʼalljjtayasïna. "Jichhaxa, sarañäni."
  
  Nina kullakajj wali sumwa jupar uñjäna. Jupajj pachpa jachʼa jachʼa tukur jaqïnwa, ukampis kunas jupat amuyasïna. Jupax mä juk"a axsarañjamaw amuyasïna, jan ukax kunas llakisiyäna, ukax janiw yatiyañ munkänti.
  
  Purdue ukat imantat yatiyäwinakapa. Sapa kutiw mä mapa manga patat uchasma, ¿janich ukhamäki?, Nina kullakajj autopar jakʼachasipkäna ukhajj akham sasaw amuyäna.
  
  Kuntï jan amuykäna ukajja, pä punk waynanakaw kayunakap arknaqapjjäna, jupanakajj jan kuna jan waltʼäwin uñjasisaw kayunakap arkapjjerïna, jupanakajj yaqha cheqanakar uñjirjamaw sarnaqapjjäna. Jupanakax Perdue, Sam ukat Nina jupanakaruw arknaqapxäna, niya pä hora chikataniw Colonia markat sarxapxäna.
  
  
  25 t"aqa
  
  
  Erasmusbrug jupax cisne kunkaparux qhana alaxpacharuw ch"allxtayäna, kunawsatix Agatha kullakax puente patxat paskäna ukhaxa. Jupax juk"akiw Rotterdam markar pachapar purintäna, kunatix Bonn markanx avión qhiphart"ataw jikxatasïna, ukampis jichhax puente Erasmus ukx chiqancht"askäna, ukax munasiñampiw De Zwaan sutimp uñt"ata, kunatix janq"u pilón curvado ukham uñt"atawa, ukax cables ukanakamp ch"amanchatawa, ukax cables ukanakamp ch"amanchatawa.
  
  Jupax janiw qhipt"kaspati jan ukax consultoría ukax tukusxaspawa. Jilapamp aruskipt"asax kuntix jaytawayki ukax akhamawa, clientepax mä Jost Bloom, uraqpachan uñt"at ch"amakt"at yänak apthapiri. Mä wawanakax awichapan ático ukan jupanakar jikxatatapax janiw mä juk"akïkänti. Uka jamuqx mä antigüedades aljirin registronakap taypinkänwa, jupax, llakt"asiñjamawa, Agatha-n clientepan jan wali tuqin jikxatasïna, consejo holandés ukan representantepa.
  
  Jupax sum yatïna, indirectamente uka pachpa consejo de alto rango ukankirinakatakiw irnaqäna, ukax Black Sun ukan organizacionapan irnaqäna, jupanakax kunapachatix ordenax gobiernopan jan walt"äwinakap utjkän ukhax chikanchasipxäna. Ukat khitimpis chikañchasi uksa yatipxarakïnwa, ukampis kunatsa panpachaniw jan kuns lurañ munkänti. Agatha Purdue kullakax jilapat jithiqtawayiwa ukhamarak carrera ukarux jaljtawayiwa ukat consejo ukarux janiw kunakipans uñt'atäpkiti jan ukasti sutipampiw uñt'ayasi sasaw arsuwayi, ukax ré sumaé.
  
  Ukampis kuntï jan yatipkäna ukajja, Brujas markan arknaqapkäna uka jaqenakaruw Agatha kullakajj kuna yänaktï thaqkäna uk jikjjatañatak contratawayi. Mä arunxa, jilapar regalopawa, juparusa irnaqir masinakaparusa mä p"iqinchäwi churañataki, janïr Bloom chachan jaqinakax uka pasaje descifrapkasa ukat thakhiparjam arktasa, kunatix Wewelsburg markan intestinonakapan katjatäki uk jikxatañataki. Jan ukhamäkaspa ukhajja, jupa pachpakiw llakisïna, ukat cheqapuniw sum luräna.
  
  Choferopax Audi RS5 ukaruw Instituto Piet Zwart ukan estacionamiento ukar irpxaruwayäna, ukanx Bloom tatamp yanapirinakapamp jikisiñapänwa.
  
  Ukat wali llakitaw akham säna: "Yuspära" sasaw auto apnaqerirojj jan waltʼäwipat mä qhawqha euronak churäna. Pasajeropax llakt"at uñnaqt"anïnwa, jupax archivista profesional ukhamarak consultora experta ukhamaw jan kuna jan walt"awimp isthapt"ata, jan sinti uñt"at libronakan jamasat yatiyawinaka ukat sarnaqäwinakat libronak taqpachan. Jupax kunapachatix Agathax Willem de Kooning Academy, markan nayrïr yatiqañ utan arte ukar mantkän ukhax sarxänwa, kawkhantix clientepax oficinapan utjkän uka edificio de oficinas ukan clientepar uñt"añataki. Jach"a bibliotecariax ñik"utap mä estilo bollo ukar jaquntäna ukat jach"a pasillot traje de falda de lápiz ukat tacones ukamp sarawayxäna, ukax chiqpachans vapid recluse ukar uñtasitänwa.
  
  Ch"iqa tuqinkir qhipa oficinatxa, kawkhantix ventananakan cortinanakapax dibujatänwa, ukhamat qhanax juk"akiw manqhar mantañapataki, Bloom-an arup ist"äna.
  
  "Perdue kullakajj ukhamänwa. Nayrjax horasaparuw purini" sasaw wali munasiñampi säna, ukat pä amparap luqxatasaw jupan amparap chʼallxtayäna. Bloom tatax wali suma uñnaqt"anïnwa, phisqa tunk maranïxänwa, q"illu ñik"utapax mä juk"a wila ch"uxña ch"ankhampiw collarap patxarux jach"a cerraduranakampi jaquntatäna. Agatha kullakajj qollqeruw yatintäna, larusiñatak qamir familiat jutirïnwa, ukampis Bloom tatan isipajj wali jachʼa estilonïtap iyaw sañapänwa. Janitï lesbiana ukhamäkaspäna ukhajja, inas jupar sallqjaspäna. Amuyatajja, jupajj pachpa amuyunïkchïnjja, kunattejj munañan chʼiyar nayranakapajj arunttʼaskäna ukhajj qhananwa curvanakap uñakipäna.
  
  Mä kunatï holandés jaqenakat yatïna, janipuniw reservatäpkänti.
  
  "¿Revistasar katoqawaytam sasaw amuyta?" - sasaw jiskt"äna kunapachatix mesapan mayni tuqinakapar qunt"asipxäna.
  
  "Jïsa, tata Bloom. Aka chiqanwa" sasaw jupax jaysäna. Jupajj wali amuyumpiw qara cajap lipʼichit lurat patjjar uchasajj jistʼaräna. Bloom sat chachan yanapiripajj Wesley satänwa, jupajj mä maletín aptʼataw oficinapar mantäna. Jupajj jefepat sipansa jukʼamp sullkapunïnwa, ukampis isinak ajlliñansa ukhamarakiw suma uñnaqtʼanïna. Walja maranakaw jan nayrar sartat markanakan sarnaqatapatx wali suma uñjatäna, kawkhantix calcetines ukan mä chachax chic ukham uñjatäna, Agathax amuyt"äna.
  
  Bloom jilatajj akham sänwa: "Wesley, señorar qollqep churam, achiktʼassmawa" sasa. Agathax juparux consejo ukanx mä muspharkañ ajlliw sasaw uñjäna, kunatix jupanakax jach"a jilïr jaqinakäpxänwa, jupanakax janiw Bloom ukan jaqipjam uñt"atäpkänti ni drama ukar uñt"ayañ munapkänti. Ukampis aka jaqix mä uñt"at arte escuelan junta directivapan mä asiento ukanïnwa, ukatwa mä juk"a colores ukham uñt"ayasiñapäna. Wesley waynan amparapat maletín apsusaw Bloom tatax alasitap uñakipañ suyt"äna.
  
  "Kusisiñawa" sasaw wali muspharat samaqäna, ukat uka yär llamktʼañatakis guantesap bolsillopat apsusaw arsüna. "Miss Perdue, ¿qullqim uñakipt"añ muntati?"
  
  Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Jumaruw confiyasma" sasa, ukampis cuerpopan parlatapajj llakisitap uñachtʼayäna. Chʼiyar Inti taypinkir kawkïritï naturalezapat jakʼachasiñjam jaqëkchisa, jan wali jaqëspawa, uk jupajj sum yatïna. Maynix Bloom ukham uñt"atawa, khititix iwxt"awinakampi sarnaqäna, khititix mayni ordenankirinakat sipan juk"ampi, axsarkañ jan wali jaqi ukhamarak jan yäqasir jaqïpachänwa. Agatha kullakajj janiw mä kutis uka cheqajj amuyunakapat mistuñapatak jaytkänti, ukhamatwa taqe kusistʼañanakat sipansa.
  
  -¡Jumax nayar atinisitawa! -sasawa thiya holandés acentopampi jach"at arsüna, qhana muspharata uñnaqani. "Munat imill wawa, qhip qhipa jaqiruw atinisiñama, jukʼampisa qullqi tuqitxa" sasa.
  
  Wesley jupax Bloom jupamp chikaw larusitayna, kunawsatix jan wali uñkatasiñanak mayjt"ayapkäna ukhaxa. Jupanakax Agatharux mä taqpach idiota ukhamaw jikxatasipxäna, ukat mä ingenuo ukhamaw jikxatasipxäna, ukampis jupax janiw jisk"achasiñjam lurañ atinakänti. Jupax wali qhuru chuymanïnwa, jichhax machaq nivel de bastardo ukan nayraqatapankänwa ukax mayninakar jisk"achasiñanakapax jan ch"amani ukat wawar uñtasitaw uñacht"ayäna.
  
  "Ukhamajj ukhamäpachati, tata Bloom?" - -sasawa jiskht"asisa jiskt"äna.
  
  "Qullqim uñakipt"am, Agatha" sasaw mä akatjamat wali ch"ullqhi, wali arumpi säna, nayranakapas jupan nayranakaparuw aburritäna. Jupajj istʼänwa.
  
  Bloom chachajj wali amuyumpiw códice uñakipäna, ukat Agatha kullakarojj churkäna uka fotojj kawkhantï utjkäna uka jana thaqäna. Wesley chachajj qhipäxapan saytʼatäskäna, amparapat uñkatasa, yatichiripjamarakiw qillqatanakar chuym chʼallxtayat uñnaqäna. Agatha kullakajj kuna payllañtï amtapkäna ukajj utjaskiti janicha uk uñjäna. Bloom kullakajj amukiw uñchʼukïna, ukat wali llakitaw jikjjatasïna.
  
  "¿Ukhamakïpachati?" sasaw jiskt"äna.
  
  "Jïsa, tata Bloom" sasaw p"iqip ch"allxtayäna, mä renunciado idiota ukham uñkatasa. Uka uñnaqaw chachanakar jan munañapatak yanaptʼapunirïna, ukampis janiw kuns lurañ puedkänti. Pʼeqepajj espiral lurañ qalltäna ukat kuna horasas, cuerpopan kunjamsa parläna ukat kunjamsa samsuñapa uk jaktʼañ qalltäna. Agatha kullakajj wal sustjasïna.
  
  "Sapa kutiw uka caso uñakipt"añama, munat kullaka. Janipuniw khitis jumar sallqjañ muntam uk yatktati, ¿janich ukhamäki?" sasaw ewjjtʼäna ukat códice sat qellqataruw wasitat amuytʼayäna. "Jichhax yatiyapxita, janïr junt"u uraqir t"ijtkasax..." sasaw jan uñkatas säna, "kunjamarak aka reliquia jikxattasti?", sañ muntwa, ¿kunjamarak jikxatañ atipxtasti?"
  
  Uka arunakapajj wilaparuw thaytʼayäna.
  
  Janiw ukax tornillox utjkiti, Agatha. Muxsa anatt"aña. Muxsa anatt"aña ukat taqi kunas walikïskaniwa, sasaw qalat lurat, pulsante p"iqipan ch"axwäna. Jupax nayrar jaquntasaw amparanakap wali sum chhuxriñchjasïna.
  
  "Chiqansa, poema ukan iwxtʼanakaparjamaw sarnaqawayta" sasaw jachaqtʼasïna, kunatï wakiski ukhamarjamaw parlañ yantʼäna. Jupax suyt"äna; ukatsti amparap luqxatäna: "¿Ukhamakïpachati?"
  
  Ukat akham sänwa: "Jïsa, tata" sasaw jupajj jan atinisiñjamäkaspas ukham säna, ukajj wali confiykañänwa. "Jichhakiw Colonia markankir Catedralnkir Angel Bell sat cheqan utjatap yatta. Chiqansa, janïr amuytʼkasaxa, jila parte yatjjatañataki ukat amuytʼañatakis walja tiempow munasïna" sasa.
  
  "Chiqpachansa?" -sasawa jachaqt"asïna. "Nayax suma autoridadampiw amuyta, amuyunakamax jilpach jach"a amuyunakapat sipan juk"ampiwa, ukat jumax mä jan amuyt"kay ch"amanïtawa, rompecabezas ukanakar askichañataki, sañäni, códigos ukat ukham uñtasitanakaru".
  
  "Nayaw anatt"askta" sasaw jan kun imt"as säna. Kuntï siskäna uk jan amuyasajja, cheqaparjamaw anatäna ukat janiw kuns lurañ munkänti.
  
  "Jumax anatt"asisktawa. ¿Kunsa jilamajj munpacha uk yatiñ munasmati?" -sasawa jiskt"äna, nayranakap jisk"achasa, uka pachpa poema Nina jupataki Turso arut jaqukipata.
  
  Chuymapax jan amuytʼasisaw akham säna: "Janiw amuyañjamäkiti" sasa.
  
  "Jilama, David. Juparojj ukham kuns munaspäna. Chiqansa, jan jupan utjki ukanak arknaqatapat uñt"atawa", Bloom jupax sarcasmo ukham jach"at arsüna, guantes ukan puntapampiw uka poema amparamp luqxatäna.
  
  "Jupax juk"amp yatxatiriw sasaw ist"ta. Maysa tuqitxa, uta manqhan jakañax jukʼamp kusiskañawa. Nayax janiw jupan natural tendenciap uñt"kti, jupax jan walt"äwir puriñapataki", sasaw jaysawayxi. Jilapat arsutapax nayratpach Bloom jupax yänakap apnaqatapat suyt"atayna sasaw amuyayäna, ukampis jupax bluff ukhamäspawa.
  
  Ukat akham sasaw qhanañchäna: "Ukhamajj jumaw jukʼamp yatiñan jilata jan ukajj kullakasäta" sasa. "Ukampis yatiyapxita, señorita Perdue, ¿kunas mä poema juk"amp yatxatañamatak jark"tamxa, uka poema ukax qhan arsu, nayra Werner nayra Leica III ukar ch"iqt"atapat sipansa, janïr Erno diario imantañkama?"
  
  Jupax Werner-aruw uñt"äna ukat Erno-rux uñt"arakïnwa. Alemán jaqejj kawkïr cámaras apnaqpachäna uksa yatïnwa, Adenauer ukat Himmler chachanakan tiempopan janïr códice imantañapkama. Yatiñapajj jupat sipansa jukʼamp jachʼänwa, ukampis ukajj janiw akan yanaptʼkänti, kunattejj yatiñapajj jukʼamp jachʼänwa. Nayrïr kutiw jakäwipanx Agathax mä esquina ukan jikxatasïna, kunatix jupax janiw wakicht"atäkänti, jupax jilpachat sipan juk"amp yatiñaniwa sasaw iyawsäna. Inas amuktʼat anattʼañax kuns imantatätap uñachtʼaychispa.
  
  "Nayax sañ muntwa, ¿kunas ukham lurañat jarkʼapxätamxa?" sasaw jiskt"äna.
  
  "Tiempo" sasaw sapürunjam atinisiñap amtayir mä amtañ arumpi säna. Jupatï traicionasirïtap amuyaspäna ukhajja, jupajj iyaw sañapawa sasaw amuyäna. Ukhamatwa jupajj cheqapar sarnaqerïtapa ukat kuntï lurañ yatki ukanakat jachʼañchasirïtapa, jupar uñtasit jaqenakan nayraqatapansa janiw ajjsarkänti.
  
  Bloom ukat Wesley jupanakax janïr jach"a larusiñampiw uka jan axsart"ir jan wali jaqirux uñch"ukipxäna. Agathax janiw jaqinakarux ukat quirks ukanakarux yatintatäkiti. Jupar wali askit uñjapjjatapa jan ukajj jan ajjsarir uñstañ yantʼatapat larusipjjeti janicha uk janiw amuykänti. Bloom chachajj códice patjjaruw qontʼasïna, saxranakjam suma uñnaqtʼanïtapajj encantonakapan nayraqatapanwa jan kuns lurañjamäkänti.
  
  "Miss Perdue, nayax jumarux munassmawa. Serio, jumatix jan Purdue ukhamäkasmaxa, nayax sapürunjam contratañ amtasmati" sasaw jach"at arsüna. "Jumax mä infierno jan wali galleta ukhamätawa, ¿janich ukhamäki? Ukham pʼeqejj ukham qʼañu luräwinakampi... janiw kuns kamachtʼirjamäkti, ukatwa jumar jachʼañchsma" sasa.
  
  Agatha kullakajj janiw kuns sañ munkänti, jan ukasti yuspärasaw pʼeqep chʼoqtʼasïna, kunattejj Wesley chachajj wali amuyumpiw códice Bloom chachan cajapar uchäna.
  
  Bloom jilatajj saytʼasisaw trajep chiqañchäna. "Miss Perdue, jumar yuspajarapxsmawa yanapt"awinakamata. Jumax sapa qullqix wali askiwa -sasa.
  
  Jupanakax amparat luqtapxäna ukat Agathax Wesley kullakax jupatak katxaruwaykäna uka punku tuqiruw saräna, maletín amparapamp apt"ata.
  
  "Uka irnaqawix wali sum lurasiwayi sañ muntwa... ukat mä récord tiemponwa", Bloom jupax suma chuymampiw arsüna.
  
  Bloom sat jilatampi sarnaqañ tukuykchïnjja, jupajj wali sumwa lurañap suyäna.
  
  "Ukampis janiw jumar atiniskti" sasaw qhipäxat wali chʼamampi säna, ukat Wesley kullakax punku jistʼantarakïna.
  
  
  26 t"aqa
  
  
  Perduex janiw kuns jupanakar arktasin autot arskänti. Nayraqatax paranoico ukhamäpachati jan ukax paninix pä civiles ukhamakiti, Castillo de Wewelsburg ukar uñjir sarapxi uk yatxatañapänwa. Jichhax janiw kimsaniru uñch"ukiñ pachax utjkänti, juk"ampirus jupanakax chiqpachapuniw mä jan wali lurawinakar puriñatakiki ukat kuntix Werner jupax castillo ukan arskäna uk jikxatañataki. Uka utax kimsanix nayrax sapa kutiw visitt"apxirïna, ukax wali jach"änwa, janiw suerte anatt"añ jan ukax amuyañ anatt"añax utjkänti.
  
  Ninax uka poema uñchʼukisaw quntʼasïna ukat mä akatjamat celularapatwa Internetar kuttʼäna, kunatï wakiskirïkaspas ukham amuykäna uk thaqhasa. Ukampis mä qhawqha tiempotjja, aynachtʼataw pʼeqep chʼalljjtayasïna.
  
  "Janiwa?" - Perdu sasaw jiskt"äna.
  
  "Janiwa. "Kawkhantï diosanakajj nina apayapki, kawkhantï oración lurapki" ukaw iglesiat amuytʼayitu. ¿Wewelsburg markanx mä capillax utjiti?" -sasawa ñik"uta ch"uqt"asïna.
  
  "Janiwa, kunjamtï yatkta ukhama, ukampis uka qhepatjja, SS generalanakan salapankjjayätwa. Ukham jan waltʼäwinakanjja, janiw cheqapuni yaqhanak amuyirïkti" sasaw Sam chachajj qhep qhepa visittʼkasajj mä qhawqha maranak nayrajj jukʼamp jan wali tapapat maynïr qellqäna.
  
  "Janiw capillax utjkiti, janiw. Janiwa, janitï jichhak mayjtʼayapkaspäna ukhajja, ¿kawkirus diosanakajj nina apayapjjaspa?" - Perdue -sasawa jiskt"äna, wali jani nayranakapxa qhipäxa jak"achasir autot apsusisa. Qhip qhipa kuti Nina ukat Sam jupanakamp autonkkäna ukhaxa, niyaw arknaqañ pachan jiwapxatayna, ukax janiw mayamp lurañ munkänti.
  
  "¿Kunas diosanakan ninapaxa?" Sam jilatajj mä segunda kutiw lupʼïna. Ukatxa uñkatasinxa akham sänwa: "¡Llama! ¿Llamayu ukhamäspati? ¿Wewelsburg markax llijullijumpix kuns lurpacha?"
  
  "Infierno jïsa, akax wali sumaw diosanakan khithapki uka ninax utjaspa, Sam. Jumax Diosan churäwipawa... awisax" sasaw jupar jachaqt"asïna. Sam jilatajj wali munasiñampiw uñjasïna, ukampis wali sumwa uñjäna. Ninax taqi nayra llijullijunak Wewelsburg ayllun jak"an yatxatäna. Mä BMW 1978 beige ukax jupanak jak"anx jan waliw sayt"asïna, wali jak"ankxänwa, Perdue ukax pasajeros ukanakan ajanunakap uñjäna. Jupanakajj muspharkañ jaqenakäpjjewa sasaw amuyäna, khititï profesionalanakar contratki ukanakajj espianakjam jan ukajj jiwayir jaqenakjam apnaqapjjaspa sasaw amuyäna, ukampis inas jan creyiñjam uñnaqapajj uka amtar purchïna.
  
  Choferux mä jisk"a mohican ñik"ut khuchhurata ukat jach"a delineador de ojos ukanïnwa, ukampirus masipax Hitler ukan ñik"utap khuchhuqatayna, ch"iyar ch"ankhanak amparanakapan. Perdue chachajj janiw maynirus uñtʼkänti, ukampis qhanaw pä tunk maranïpjjäna.
  
  -Nina -sasa. Sam. Cinturonanakam chint"asipxam" sasaw Perduex mayïna.
  
  "Kunata?" - Sam jiskt"äna ukatxa instintivamente qhipa ventana uñkatasïna. Jupax chiqaw Mauser ukan barril ukar uñtäna, uka qhipäxanx Fuhrer ukan doble psicópata ukaw larusitayna.
  
  "¡Jesucristo, ¡Rammstein markat disparapxistu! Nina, qunqurt"asiñamawa pamparu. Jichha!" Sam jilatajj balanakan jan chʼamaktʼat thuqtʼasitapajj autopan qhepäjjaparuw chʼalljjtäna. Ninax kayunakapan guantes manqhan quntʼasisaw pʼiqip altʼasïna, kunattix balanakaw jupanakar jallu purintayäna.
  
  -¡Sam! ¿Amigonakamaxa?" Perdue chachajj arnaqasïna, asientopar jukʼamp manqharuw chhaqtjjäna ukat transmisión jukʼamp jachʼa marcharuw mayjtʼayarakïna.
  
  "Janiwa! ¡Jupanakax juk"ampiw amigonakamar uñtasitäpxi, nazi reliquia cazador! ¿Diosar layku, ¿janit ukhamaki jaytanukupxistani?" Sam jilatajj qhuruchasïna.
  
  Ninax nayranakap jist"arasisaw teléfonop katxarusin jan jiwañapatak suyt"äna.
  
  "Sam, ¡espionat apsuñamawa! Wila botón pä kuti ch"allt"aña ukat rueda qhipäxankir Iroquois ukar uñacht"ayaña", Perdue-x jach"at arsüna, asientonak taypin mä jach"a pluma yänak jilxatayasa.
  
  "¡Ey, kawkhantï uka maldito uñachtʼaykta uk amuyasim!" Sam jilatajj wal jachäna. Ukat jankʼakiw wila botonar ampar lukʼanap uchasïna ukat balanakan chʼalljjtatanakap taypin mä jukʼa samartʼañ suytʼäna. Ukat jiskʼa ikiskäna ukhajja, asienton pataparuw chiqak sarjjäna, ukajj punku uñkatasinkiwa, ukhamat kawkhantï jikjjataskäna uk jan amuyapjjañapataki. Mä ratukiw Sam ukat telescopiojj qhepa ventana esquinapan uñstäna. Jupax pä kutiw wila botón ukx ch"allt"äna ukatx uñjäna kunjams wila viga ukax chiqak kawkhantix uñacht"ayäna - conductoran nayraqatapar jaquntatäna.
  
  Hitler chachajj wasitatwa pallapallanak aptʼasïna, ukat mä suma amtat balajj Sam chachan ajanupan nayraqatapanwa vidrio tʼunjäna, ukat metrallampiw jawqʼjäna. Ukampis láser ukax nayratpach mohican ukar uñtatänwa, ukhamat p"iqi ch"akhapar mantañapataki. Viga ukan wali junt"ütapax conductoran p"iqip p"iqiparuw phichhantawayi, ukat retrovisor ukan Perdue jupax mä juk"a pachatakix ajanupax mä pulpso q"añuchataw uñjäna, ukax mosquito wila ukat ch"akha fragmentos ukanakaw parabrisas ukan utjäna.
  
  "¡Walikïskta, Sam!" - Perdue jupax jach"at arsüna, kunawsatix BMW ukax thakhit wali ch"amampiw kutt"awayxäna ukatx mä qullu patat chhaqtawayxäna, ukax mä jach"a qalaruw tukuwayxäna. Ninax Sam-an jachaqt"asitanakap jachaqt"asiñar ukat arnaqasiñar tukutap ist"asax kutt"anxänwa.
  
  "¡Ay Diosay, Sam!" - sasaw chhuxriñchjasïna.
  
  -¿Kunas pasäna? - Perdu sasaw jiskt"äna. Sam sat chacharuw espejot uñjäna, wila amparanakapamp ajanupat katthapiskäna ukhajja, wali chʼamañchtʼasïnwa. -¡Ay Diosaja!
  
  -¡Janiw kuns uñjkti! ¡Ajanux ninamp nakhantatänwa!" Sam jilatajj arnaqasïna, kunattejj Nina kullakajj jupar uñkatañatakiw asientonak taypin liwjjatasïna.
  
  -Uñjapxäma -sasa. ¡Uñjapxäma! - sasaw amparanakap jayarst"ayasax ch"amanchasïna. Ninax Sam sat chachan askipatakix sustjataw jan arnaqañatak chʼamachasïna. Ajanupajj jiskʼa vidriot lurat jiskʼa tʼaqanakampi khuchhuratarakïnwa, yaqhepajj ñikʼutapat wali mistunirakïnwa. Nayranakapanjja, wilakiw uñjäna.
  
  "¿Nayranakam jistʼarasmati?"
  
  -¿Jumajj loqtatätati? ¡Ay Diosay, nayranakajanjja vidriot lurat jiskʼa tʼaqanakaw utji!" sasaw jachäna. Sam chachajj wali jaya jaqënwa, ukat llakipajj wali jachʼänwa. Jupar wawar uñtat chhuxriñchjasir ukat chhuxriñchjasir ist"asax Nina ukat Perdue jupanakax wali llakitaw jikxatasipxäna.
  
  "¡Hospitalar irpañamawa, Perdue!" - sasaw säna.
  
  "Nina, kunas pasäna uk yatiñ munapxani, ukat janiw qhanstayasiñax wakiskiti. Nayax sañ muntwa, Sam jupax mä jaqiruw jiwayatayna" sasaw Perdue-x qhanañcht"i, ukampis Ninax janiw ukanak ist"añ munkänti.
  
  "David Perdue, Wewelsburg markar puriñkamax clínica ukar irpapxita, jan ukax Diosaruw juramento lurapxta...!" - sasaw sist"äna.
  
  "Tiempo ina chʼusar aptʼañ amtasarux wal atipjaspa. Nayratpach arknaqatäsktan uk uñjtawa. Diosax yatiw qawqha juk"amp suscriptores ukanakas utji, janiw pächasiñakiti, Sam jupan correo electrónico marroquí amigopar apayatapat yuspajarasawa", sasaw Perdue jupax unxtasi.
  
  "¡Ey, ¡jumajj walikïskiwa!" Sam jupax nayraqatapan ch"usa chiqaruw arnaqasïna. "Janipuniw jupar foto apayankti. ¡Janipuniw uka correo electrónico ukar jayskti! ¡Janiw contactonakajat jutkänti, amigo!"
  
  Perdue jilatajj wal muspharäna. Ukhamaw fugas mistuwaypachäna sasaw jupajj amuyäna.
  
  "Ukhamajj ¿khitis, Sam? ¿Khitis yaqhajj uka toqet yatispa? - Perdue jupax jiskt"asiwayiwa kunapachas Wewelsburg ayllux mä milla jan ukax pä kilómetro nayrar uñstawayi.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Agatha kullakajj clientepawa. "Ukhamäpachänwa. Uka sapa jaqikiw yati..."
  
  Nina Perdue kullakajj jankʼakiw uka teoría ukar jan cheqätap säna: "Janiwa, clientepajj janiw kullakajat sipansa yaqha jaqejj sapaki uka lurañ phoqatap amuykiti" sasa.
  
  Ninax wali amuyumpiw Sam chachan ajanupat jiskʼa vidrio chimpunak apsuwayxäna, ukat mayni amparapampiw ajanupar copamp uchasïna. Palmerapan juntʼütapakiw Sam chachajj walja chʼakhanakamp jachʼa phichhantat uñjasïna, ukat wila amparanakapajj qonqorinakaparuw samartʼäna.
  
  "¡Ay, jan wali arunaka!" Ninax mä akatjamat jachaqt"asïna. -¡Gráfólogo! ! ¡Janiw mä fucking way! Chachapajj paisaj lurañ yatiriwa sasaw sapjjetäna, kunattejj jupajj jakañatakejj allsuñ yatirakïnwa" sasa.
  
  -Ukat kunasa? - Perdu sasaw jiskt"äna.
  
  "¿Khitis jakañatakix allsu, Perdue? Arqueólogos sat jaqenaka. Chiqpachansa uka leyendax jikxatasiwayi sasin yatiyañax chiqpachansa ukham jaqirux walpun munasi, ¿janich ukhamäki? "- jupax mä hipótesis uñstayatayna.
  
  "Kusawa. Mä anatirix janiw uñt"ktanti. Kuntix munktan ukakiw" Perdue-x jach"at arsüna, Sam-an usuchjatanakap uñakipt"asa. Jupax yatïnwa janiw kunas usuchjat periodistar qullañ utar puriyañax utjkiti, ukampis jupax ch"amanchañapänwa jan ukax chhaqhayañapänwa kuntix Wewelsberg jupax imantaskäna uk yatxatañataki, janiw ukakikiti mayninakax kimsaniruw katjapxani. Mä pachanx kunawsatix sentido común ukax caza ukan kusisiñap apnaqkän ukhax Perdue jupax uka jak"an qullañ utax utjiti janicha uk uñakipäna.
  
  Jupajj autojj jukʼamp manqharuw mantayäna, uka utajj castillo jakʼankänwa, ukanjja Johann Kurtz sat mä doctoraw irnaqäna. Jupanakax uka sutix aleatoriamente ajllipxäna, ukampis mä kusiskañ accidente ukhamaw jupanakarux sapa qullirir puriyatayna, jupax 3 jayp"ukamaw jan citanïkänti mä jank"ak k"arisiñampi. Nina kullakajj Sam chachan usuchjasitapajj Wewelsburg markar visittʼir sarapkäna ukhajj mä qollu pasat autot sarapkäna ukhajj mä qala jaqontataw jikjjatasïna sasaw doctorajj säna. Jupaw alasïna. ¿Kunjamarak jan ukhamäkaspasti? Ninan suma uñnaqt"apax qhanaw kimsa wawan jan wali chika marani awkiparux muspharayäna, jupax utapatw practicap t"ijtäna.
  
  Sam suyt"apkän ukhax Perdue ukat Nina jupanakax mä juk"a pachatak suyt"añ utaruw qunt"asipxäna, ukax mä veranda convertida ukhamänwa, jach"a jist"arat ventananakampi pantallanakampi ukat thaya campananakampi ch"uqt"ata. Mä suma thayaw aka chiqan jalnaqäna, jupanakatakix wali munat samarañ chiqawa. Ninax kuntï llijullijunakamp chikachasiñat suytʼkäna uk yantʼaskakïnwa.
  
  Perdue chachajj jaya cheqanaka ukat cheqanakar uñjañatakis apnaqkäna uka jiskʼa tabla apthapïna, ukat mä amparapampiw jistʼaräna, ukhamatwa Wewelsburg Castillon contornopa uñachtʼayarakïna. Jupax ventanat castillo uñch"ukis sayt"atäskäna, kimsa tuqit lurat estructurap aparatopampis yatxatkaspas ukhama, torrenakan líneas ukanakap thaqhasa ukat matemáticamente alturanakap uñakipt"asa, jan yatiñax wakischi ukhakiw.
  
  Nina kullakajj akham sasaw jiskʼat säna: "Perdue" sasa.
  
  Jupax wali jaya uñkatasiñampiw uñch"ukisïna. Jupajj jakʼapan qontʼasiñapatakiw amparapamp uñachtʼayäna.
  
  "Akan uñakipt"apxam, 1815 maranx castillon Torre Norte ukax llijullijunakamp ch"allt"atax ninamp phichhantatänwa, ukatx 1934 marakamaw akan sur uksanx mä rectorio ukaw utjäna. Nayax amuyta kunatix Torre Norte ukat oracionanakax sur uksan luratäkaspas ukhamaw parli, maynix kawkhans utji uk yatiyarakistu, maynix kawkirus sarañax uk yatiyarakistu. Torre Norte, patat uñtatawa."
  
  "¿Kunas Torre Norte sat cheqan utji?" - Perdu sasaw jiskt"äna.
  
  "SS ukankirinakax yaqha sala lurañ amtapxäna, kunjamtï SS generalanakan salapax uka patat lurapkäna ukhama, ukampis amuyataxa, janipuniw luratäkänti" sasaw Nina kullakax mä kutix SS ukan misticismo tuqit qillqtʼkäna uka disertación ukan amtasïna , ukat uka... torre ukaxa rituales ukanakataki.
  
  Perdue chachajj mä minuto pʼeqepan uka toqet lupʼïna. Sam sat chachajj doctoran oficinapat mistkäna ukhajja, Perdue jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. "Walikiwa, nayax mä juk"a manq"a apsuñ munta. Akax mä solución ukar jak"achasiñawa. Torre Norte sat cheqajj cheqapuniw uka cheqajja" sasa.
  
  Sam chachajj Beirut markat jichhak kuttʼankäna uka usuchjat soldador uñtasitänwa. Pʼeqeparojj vendampiw chintʼapjjäna, ukhamat uka antiséptico pomadajj jutïr horatak ajanupar jan utjañapataki. Nayranakapan jan walt"ayatapatxa, qullirix gotanak churatayna, ukampis qhipürux janiw sum uñjkaspati.
  
  "Ukhamajj nayan turnojaw irptañataki" sasaw sawkasïna. "Wielen dank, Herr Doktor" sasaw alemán markankir jaqix alemán acentopan jukʼamp jan wali acentopampi qarjataw säna. Ninax chuymapanw jach"at arsüna, Sam juparux wali munasir jikxatäna; ukhama khuyapt"ayasiri ukat vendajenakapan ch"iyjata. Jupajj jampʼattʼañwa munäna, ukampis janiw Trish sat chachar wal munaskäna ukhajj jupa pachpajj arsuwayi. Jupax wali mulljat GP ukarux suma despedida ukat ampar luqtasaw sarxäna, ukat kimsanix autoruw sarapxäna. Uka jakʼanjja, mä nayra edificiow jupanakar suyaskäna, ukajj wali suma imatäjjänwa ukat wali muspharkañ imantat yatiyäwinakampiw phoqantatarakïna.
  
  
  27 t"aqa
  
  
  Perdue jilatajj sapa mayniruw hotelan cuartonak wakichtʼäna.
  
  Muspharkänwa, janiw Sam-amp chika cuartopankkänti, kunattix Ninax jupamp chikaw taqi privilegionakap aptʼasiwayi. Sam chachajj sapakïñ munatap amuyasïna, ukampis kunatsa ukham jikjjatasïna sasaw jisktʼasipjjäna. Perdue kullakax Colonia markan utapat sarxapxäna ukat jichhakamax juk"amp jach"a lurawinakampiw sarnaqäna, ukat Sam jupax janiw Agatha kullakax akatjamat sarxatapax ukampi chikañchaskänti sasaw amuyäna. Jichhajj janiw Nina kullakampejj jankʼak uka toqet parltʼirjamäkänti, kunattejj janiw kuntï inas jan kunäkaspa uka toqet llakisiñap munkänti.
  
  Chika uru manqʼapkäna uka qhepatjja, jankʼakiw Sam chachajj vendanak apsuwayjjäna. Jupax janiw momia ukham llawuntat castillo muytañ munkänti, ukat taqi yaqha markankirinakan larusiñapataki, jupanakax museo ukat jak"ankir edificionakat pasapxäna. Inti lentesap aptʼasitapat yuspärasajja, nayranakapajj kunja ajjsarkañänwa, uk imantarakïnwa. Iris muytapan janqʼu ñikʼutanakapajj chʼiyar rosa coloränwa, ukat inflamación ukaw nayranakap marrón colorar tukuyäna. Taqi ajanupanxa, jisk"a khuchhuratanakax wila ch"iyar uñtataw uñstäna, ukampis Ninax juparux amuyt"ayäna, ukhamat mä juk"a maquillaje uka rasguñonakar uchañapataki, ukhamat jan sinti uñjatäñapataki.
  
  Uka castillo visittʼañatakisa, kuntï Werner chachajj parlkäna uk jikjjatapjjaspati janicha uk yatiñatakejj tiempokiw utjäna. Perdue chachajj janiw amuyañ munkänti, ukampis jichha kutinjja janiw kuna lurañas utjkänti. Jupanakajj SS generalanakan salapan tantachasipjjäna ukat ukatwa kunas jukʼamp wakiskirïpacha uk yatipjjañapäna, kuna jan uñtʼat yänakas jupanakar chuym chʼalljjtayäna ukhajja. Ukax juk"amp jisk"a lurawiwa, janïr arknaqirinakapampix katjapkasa, jupanakax suyt"awimpiw pä clones Rammstein ukanakar jisk"achapxäna, jupanakax chhaqtayatäpxänwa. Ukampirus mayniw khithanipxäna, ukat maynix juk"amp lacayonakaruw jupanakan lantix khithani sasaw sapxäna.
  
  Kimsa k"uchu uñtat suma fortaleza ukar mantapkän ukhax Ninax qalat lurat lurawinakat amtasïna, ukax walja kutiw luratäna, kunatix nayra pachanx utanakax t"unjatäxänwa, wasitat luratäna, yapxatatäna ukat torreta ukham luratäna, llätunk patak maratpacha. Alemania markan wali uñtʼat castillonakat maynïriw qheparäna, ukat jukʼampiw sarnaqäwipat wal munasïna. Kimsax Torre Norte uksaruw chiqak sarapxäna, Ninan teoría ukax chiqaw sañ suyt"asa.
  
  Sam jilatajj jukʼakiw sum uñjäna. Uñnaqapax mayjt"ayatäxänwa, ukhamat jilpach yänakan contornonakap uñjañapataki, ukampis jan ukhamäkanixa, taqi kunas wali ch"amakt"atäxänwa. Ninax amparap katxarusaw irpxaruwayäna, ukat uka edificion jan jaktʼkay gradanakar jan tinkuñapataki.
  
  "¿Cámaramat maytʼasismati, Sam?" -sasawa Perduex jiskt"äna. Jupax wali kusisitaw jikxatasïna, kunatix periodistax niyas jan uñjkataynawa, jupax wali manqhan fotonak apsuñjamäkaspas ukhamaw tukuwayi.
  
  "Jumatix munsta ukhaxa. Janiw mä maldito uñjkti. Yant"añas inamayakiwa", sasaw Sam jupax llakisïna.
  
  SS Obergruppenführer Salón, Salón de Generales SS ukar mantapkäna ukhajja, Nina kullakajj gris mármol pampan pintat diseño uñjasajj wal muspharäna.
  
  Nina kullakajj akham sasaw jachʼat arsüna: "Jan chuymar purtʼasaw aka toqet thuqtʼañ munta" sasa.
  
  -¿Kunatsa? - Sam jiskt"asitaynawa.
  
  "Uka maldito chimpux wal uñistxa" sasaw jaysäna, ch"uxña ch"uxña inti rueda chiqancht"asisa, ukax Orden del Inti Ch"iyara chimpump uñt"atawa.
  
  Sam jilatajj waña chuymampiw ewjjtʼäna: "Jan thuqtʼamti, Nina" sasa. Perdue jupaw nayrar sartawayi, wasitat mä estado de samkañ uñt"ayasa. Jupax Sam chachan cámarap apthapïna, telescopio amparapamp cámara ukamp chika imantasa. Mä vidrio espía IR ukar uñtat apnaqasaw pirqanakarux kuna yänaktï manqhan imantatäki uk uñakipäna. Modo de imagen térmica ukanx janiw kuns jikxatkänti jan ukasti temperatura fluctuaciones ukanakaw continuidad de mampostería ukanx firmas de calor ukar uñakipt"äna.
  
  Jila parte visitanakajj Wewelsburg 1933-1945 maranakan amtañ utar munapkchïnjja, nayrajj SS guardianakan utapanwa castillo patiopan jikjjatasïna, ukampis kimsa irnaqer masinakapajj taqe chuymaw kunatï wali wakiskirïki uk thaqhasipkäna. Kunas ukajja, janiw yatipkänti, ukampis Nina kullakajj yatkäna ukhajja, jukʼampejj Alemania markan sarnaqäwipan nazi sat tiempon yatjjatasaw kunapachatï SS sat grupon ajay toqet centropäñapäkäna uka cheqan kunas jan walïkäna uk yatirakïna.
  
  Jupanakan alayapanjja, jan wali uñtʼat bóveda jan ukajj gruft sat mä sepulturar uñtat utaw utjäna, ukajj torre cimientoparuw chhaqtäna, ukat Micena markankir cúpula sat sepulturanakat amtayistu. Qalltanx Ninax uka misteriox askichasispawa, mä curioso drenaje p"iyanakampi, mä ch"amakt"at muyu cenit manqhan mä esvástica cúpula ukan utjatapata, ukampis jupax jilxattañaw wakisi, Werner ukan qillqatanakaparjama.
  
  "Janiw ch"amakanx kunas utji sasin amuyt"irjamäkti" sasaw Sam-ar säna.
  
  "Uñjapxam, Torre Norte sat jachʼa chiqaru makhatapxañäni ukat uka chiqat uñakiptʼañäni. Kuntix thaqktan ukax janiw castillo manqhankiti, jan ukasti anqanwa", sasaw Sam jupax amuyt"ayäna.
  
  -¿Kunatsa ukham sista? - sasaw jiskt"äna.
  
  "Kunjamtï Perdue chachajj siskänjja... Semántica..." sasaw amparap chʼoqtʼasïna.
  
  Perdue chachajj wali muspharkañ uñnaqtʼanïnwa: "Munat jilata, yatiyita" sasa.
  
  Sam chachan nayranakapaxa infierno ninar uñtataw nayranakap taypin nakhantäna, ukampis janiw Perdue-r uñkatañjamäkänti kunapachatix jupamp parlkäna ukhaxa. Pechopar ñikʼutap samartʼayasa, llakipar atipjasaw akham saskakïna: "Qhepa tʼaqanjja taqe kunas anqankir yänakatwa parli, sañäni, llijullijunaka ukat alajjpachar mayisiñanaka. Jila parte teología toqet uñachtʼäwinaka jan ukajj nayra grabadonakajj oracionanakajj perqanakat chhullunkhayasirjamaw uñachtʼayasi. Chiqpachans nayax amuyta, mä anqäx uta jan ukax mä sección agrícola ukar thaqhasktanwa, kunatix kawkhantix diosanakax nina nakhantapki ukat anqäxankiwa", sasaw qhanañcht"awayi.
  
  "Walikiwa, aparatonakajajj janiw torre manqhan kuna yaqha yänaksa ni kuna anomalías ukanakas uñjañjamäkänti. Nayax Sam chachan teoría ukarjam sarnaqañaw sasaw iwxt"apxsma. Ukatx juk"amp askiwa jank"ak lurañasa, kunatix ch"amakaw jutaski", sasaw Perdue-x chiqanchawayi, Nina-rux cámara churasa.
  
  "Walikiwa, sarañäni" sasaw Nina kullakajj iyaw säna, Sam chachan amparap jukʼat jukʼat aytäna, ukhamat jupamp chika sarnaqañapataki.
  
  "Janiw nayajj juykhükti, ¿yatitati?" - sasaw jisk"achasïna.
  
  Nina kullakajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Yattwa, ukampis akajj naya contra saytʼayañatakejj mä suma pretextowa" sasa.
  
  ¡Akanwa mayampi!, sasaw Sam chachajj amuyäna. Jachaqt"asiña, coqueteaña, llamp"u chuymampi yanapt"aña. ¿Kuna amtanakas jupan amtapa? Ukat kunatsa antutañama sasin sispacha, ukat kunatsa jutïrin jan utjkaspa sasin sispacha sasaw jisktʼasiñ qalltäna. Ukampis jichhajj janiw kuna horasäkänti, kunanakatï sapa segundojj qhep qhepakïkaspa uka jakäwinjja, kunanakatï jan wakiskirïki ukanakat entrevistañataki.
  
  Torre Norte sat cheqan patankir plataformatjja, Nina kullakajj Wewelsburg markar muyuntat qʼoma suma uñnaqtʼan jachʼa utanakaruw uñtäna. Callenakan uñstki uka pintoresco ukat suma qʼoma utanakat sipansa ukat kunayman chʼojjña chʼojjña coloranakat sipansa, janiw kunas yaqhajj wakiskirïkänti. Sam jupax anqäx pirqa pataruw qhipäxapar ch"uqt"asis qunt"asïna, ukhamat nayranakap jark"aqañataki, uka thaya thayax bastión patat thayt"anitayna.
  
  Nina chachjamarakiw Perdue kullakajj janiw kuna jan uñtʼat uñjkänti.
  
  "Akan thakhi tukuyaruw puripxta sasaw amuyta, waynanaka" sasaw qhipharux iyaw säna. "Chiqpachans yant"apxta, ukampis akax mä kasta charade ukhamäspawa, khitinakatix Werner jupax yatkän uk jan yatipki ukanakar jan walt"ayañataki".
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Jïsa, iyaw sañajawa" sasaw Nina kullakajj alaya valle uñkatasajj säna, janiw mä jukʼa aynachtʼkänti. "Ukat janiw nayax uk lurañs munkayätti. Ukampis jichhajj pantjaskaspa ukhamwa amuyasta" sasa.
  
  "Ay, jutam" sasaw Sam jupax anatt"äna, "taqiniw yattanxa janiw juma pachpat khuyapt"ayasiñjamäkiti, ¿janich ukhamäki?"
  
  "Amukt"am, Sam" sasaw jupax säna, amparanakap ch"uqt"asisaw jan jupar irpañapatak atinisiñapataki. Mä jach"a jach"a tukusaw Sam jupax sayt"asïna ukat uñch"ukiñamp kusist"añatakiw ch"amanchasïna, mä juk"a pachax sarxapxañapkama. Jupax ch"amampw aka chiqar saräna, janiw nayranakapan usuchjatapat jan panorámica uñch"ukiñamp sarxañapäkänti.
  
  "Khitinakas uka idiotanakax Perdue ukar ch"axwapxitu uk amuyt"añasawa. Nayax apuestas ukax Halkirk markankir uka Rachel warmimpiw kuns lurapxi" sasaw Ninax ch"amanchawayi.
  
  -¿Nina? Sam jilatajj jupanakan qhipäxat jawsäna.
  
  "Jutam, Nina. Uka pisinkir jaqirux janïr jiwañar jaquntatäkipan yanapt"apxam" sasaw Pardue kullakax qhan jan yäqasirïtapat jach"at arsüna.
  
  -¡Nina! Sam jilatajj arnaqasïna.
  
  "Ay Jesus, wilamat uñjam, Sam. "Jutäwa" sasaw qhuruchasïna ukat Perdue-rux nayranakap ch"allxtayäna.
  
  -¡Nina! Uñtaña!" Sam jilatajj saskakïnwa. Inti lentes apsusïna, wali thayampi ukat tarde urun wilamp chʼalltʼat nayranakapar chʼalljjtayasajj wali tʼaqhesiñapsa janiw istʼkänti. Jupampi Perduempixa, jupax qhipäx tuqir uñch"ukiskäna ukhax juparuw flanqueapxäna, walja kutiw akham jiskt"äna: "¿Janit uñjkta? ¿Janit ukhamäki?
  
  "Janiwa" sasaw panpachanix jaysapxäna.
  
  Sam jupax maniaco ukhamaw larusitayna ukat mä ch"aman amparapampiw uñacht"ayäna ukax ch"iqat ch"iqaruw saräna, castillo pirqanakar jak"achasisa, ch"iqa tuqiruw sayt"äna. "¿Kunjamarak aka jan uñjasmasti?"
  
  "¿Kunsa uñjta?" -sasawa Ninax jiskt"äna, mä juk"a colerata, kunatix jupax wali ch"amampiw kuntix uñacht"ayaski ukx amuyañjamäkänti. Perdue kullakajj ñikʼutap chʼoqtʼasisaw amparap chʼoqtʼasïna, jupar uñkatasa.
  
  "Akanx mä qawqha líneas ukanakaw utji" sasaw Sam jupax muspharat samsuñamp säna. "Inas líneas de gradiente ukanakax jilxattaspa, jan ukax inas nayra cascadas de hormigón ukanakax mä jach"a posición ukan lurañatakix luratächispa, ukampis qhan uñacht"ayi mä jach"a red de gran límites circulares. Yaqhepajj mä jukʼa tiempotjja, castillon perímetro anqäjjaruw tukuyapjje, yaqhepasti chʼojjña manqhar pʼiyasipkaspa ukhamaw chhaqtjjapjje" sasa.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Suytʼam" sasa. Jupax mä telescopio uñstayäna, ukhamat uka chiqan relieve uraq uñjañapataki.
  
  "¿Radios x uñxattʼätati?" - Sam -sasawa jiskt"äna, Perdue jaqina uñnaqaparu mä juk"a uñkatasa, jan wali uñjatapampi, ukaxa taqi kunasa mayjt"ayata ukhamaraki q"illu uñtatawa. "¡Ey, jank"akiw akax Ninan pechopar uñacht"ayañama!"
  
  Perdue kullakajj wali jachʼat larusitayna, ukat panpachaniw uka jan kusisit sarnaqäw qellqerin mä jukʼa pouty ajanupar uñkatapjjäna.
  
  "Janiw kunas panpachanix nayrax jan uñjapktati, ukhamax jan sallqjasipxamti" sasaw jan axsaras jisk"achasïna, panpachaniw mä juk"a yuqall wawar uñtat sonrisa jikxatäna. Janiw jupanakax muspharapki ukhamäkiti, Ninax jichhakiw mistuwayxi ukat uka típicamente jan wali arunak arsuwayxi. Walja kutiw panpachanimp ikirïna, ukhamajj kunatsa jan walïkaspa uk janiw amuykänti.
  
  Perdue jupax telescopio apthapisinx kawkhantix Sam jupax amuyt"at fronterap qalltawayi ukaruw qalltawayi. Qalltanjja, janiw kunas mayjtʼkaspa ukhamäkänti, jan ukasti mä qhawqha uraq manqhankir alcantarilladonak utjkäna ukanakakiw utjäna, ukajj frontera uksat jukʼamp nayrïr calle jakʼankänwa. Ukatsti uk uñjäna.
  
  -¡Ay Diosaja! - sasaw samaqxatayna. Ukatxa, jichhak quri jikxatir mä thaqhir jaqir uñtataw larusiñ qalltäna.
  
  "Kuna! Kuna!" Ninax wali kusisitaw chhuxriñchjasïna. Jupax Perdue ukar t"ijtäna ukat jupar sayt"asisaw uka aparato jark"aqäna, ukampis jupax juk"amp yatïna ukat amparapamp jak"achasisinx qhipa chiqanakaruw uñakipt"äna, kawkhantix uraqi manqhankir estructuras ukanakax tantachasipxäna ukat t"ijtapxäna.
  
  Qhepatjja, akham sänwa: "Istʼam, Nina, pantjasiristwa, ukampis oraq manqhan utjki uka estructuranakajj jiwasan alayasan utjkaspa ukhamawa" sasa.
  
  Telescopiot katthapïna, ukampis wali chʼamampiw katthapïna, ukat nayraparuw ucharakïna. Mä jiskʼa holograma ukhamjamajja, oraq manqhankir taqe kunas mä jukʼa qhantʼäna, kunattejj punto láser ukan mistki uka ultrasonidojj mä jan uñjkañ materialat mä sonograma luräna. Ninan nayranakapajj wali muspharatänwa.
  
  "Jach"a irnaqawi, tata Cleve", Pardue jupax Sam juparux mä muspharkañ red jist"aratapat jach"añchawayi. "¡Ukat nayrampi, janiw jukʼampi!"
  
  "Jïsa, wali askiwa nayarux ch"axwapxitu ukat niyaw juykhüpxitu, ¿janich ukhamäki?" Sam jilataxa larusitaynawa, Perdue jilataru amparaparu ch"allt"asa.
  
  "Sam, akax janiw larusiñakiti" sasaw Ninax uñch"ukiñ chiqat säna, kunatix Wewelsburg manqhan ikiñan ikiski uka necrópolis de leviatán ukham uñt"atäki ukax largo ukat ancho ukanakap q"umachasïna.
  
  "Nayan pantjasitaja. Ukham sañjamax wali muspharkañawa" sasaw Sam jupax jaysäna, jichhax uka uru qhispiyatapatx jupa pachpaw kusisita.
  
  "Nina, kawkhans qalltasipki uk uñjtawa, castillot juk"amp jayaruw sarapxi, chiqpachansa. Mä chiqat jamasat mantañax wakisispänwa, uka chiqax janiw cámaras de seguridad ukanakamp uñjatäkiti", sasaw Perdue jupax jiskt"äna.
  
  "Suyt"am" sasaw jach"at arsüna, uka sapa línea ukar arktasa, ukax taqpach red ukan t"ijtäna. "Nayrïr patio manqhankir cisterna manqhan saytʼasi. Aka chiqanx mä escotilla utjañapawa, uka tuqit saraqañasataki" sasa.
  
  "Waliki!" - Perdue kullakaxa jach"at arsüna. "Aka chiqanw espeleológico yatxatäwinak qalltañäni. Mä juk"a ikiñar sarañäni, ukhamat janïr alwax aka chiqar puriñasataki. Kuntï Wewelsburg markajj jichha tiempon jaqenakat jamasat imaski uk yatiñajawa" sasa.
  
  Ninax iyaw sasaw p"iqip ch"allxtayäna, "Ukat kunas jiwayañax wakisispa" sasa.
  
  
  28 t"aqa
  
  
  Maisie kullakax pä horanak wakicht"at wali suma manq"añ tukuyäna. Uka estancian mä partejj sapa manqʼañanwa cocinero certificadot uñtʼatäñapatak calificacionanakap apnaqañapäna. Jichhajj uka patronajj janiw utj-jjänti, uka utanjja mä jiskʼa servirinakaw utjäna, ukampis jupajj uta uñjir pʼeqtʼirjamaw lurañanakap sum phoqañapa. Jichhax jach"a residencia jak"ankir jisk"a utan jakasir jaqin sarnaqatapax Maisie kullakaruw jan tukuskir colerayäna, ukampis sapa kutiw kunjamtï lurañjamäki ukhamarjam profesionaljam qhiparañapa. Jupajj mä jukʼa tiempojj ukan jakaskäna uka jan yuspärasir layqaruw serviñap uñisïna, patronapajj invitadopajj jichhajj wiñayatakiw qheparani sasin qhan arsuwaykchïnjja.
  
  Invitadojj jan sinttʼasir warminïnwa, reyinakan barcopar phoqantañatakejj jukʼamp confiyasirïnwa, manqʼañanakapas kunjamtï suyapkäna ukhamarakiw jan uñtʼat ukat ajllitäpjjarakïna. Qalltanx vegano ukhamätaynawa, jupax janiw ternera manq"anak jan ukax empanada ukanak manq"añ munkänti, Maisie kullakax wali ch"amampiw wakicht"äna, ukat uka lantix ch"uxña ensalada ukat tofu ukanak manq"añ munäna. Taqi maranakapanxa, phisqa tunka marani manq"a phayirixa janiwa ukhama común ukhamaraki taqpacha llamp"u chuymani ingredientempi jikiskänti, ukatxa janiwa jan wali luratapa imantkänti. Ukat irnaqtʼkäna uka invitadojj patronapar jan istʼasirïtapat yatiyäna, ukat Maisie kullakajj jankʼakiw utanirojj cheqañchäna, suma chuymanïkchïnsa.
  
  Kunawsatix qhipharux vegano phayañ tuqit colgar katuqkän ukhax lout ukax phayañ munkän ukax audacia ukanïnwa, veganismo ukax janiw kuntix jupax munkän ukhamäxiti ukat filete rara ukat arroz basmati ukanak munarakïna. Maisie kullakax wali coleratänwa, kunatix jan wakiskir jan walt"awinakaw utjäna, kunatix utapan qullqip jila chanini vegano yänakaruw apt"asiñapäna, jichhax almacenamiento ukan ina ch"usar tukus qunt"atäski kunatix mä ajlliñ manq"irix mä manq"añaruw tukuwayxi. Postrenakas wali qhuru juzgatäpjjänwa, qawqha suma manqʼas utjkchïnjja. Maisie kullakajj Escocia markan wali uñtʼat panaderonakat maynïrïnwa, ukat pusi tunka maranïkasaw kimsa libronaksa postres ukat conservas ukanakat apsusïna , ukhamajj invitadopar suma luratanakap jan iyawsatap uñjasajja, jukʼamp venenoso especia botellanak jikjjatañatakejj amuyunakapanwa jikjjatasïna .
  
  Invitadopax wali muspharkañ warminïnwa, uta apnaqirin amigopänwa, kuntï jupar sapkäna ukhamarjama, ukampis juparux mä qhawqha yatichäwinakaw churapxäna, ukhamat Mirele kullakax kuna qullqis jupar churat qurpachasiñ utat mistuñapatak jan jaytañapataki. Maisie kullakax yatïnawa, uka jisk"achasir tawaqux janiw ajllitapat ukankänti, ukat jupax mä misterio político mundial ukan jikxatasïna, uka ambigüedad ukax wakisiwa, akapach jan kuna jan walt"äwir jan puriñapataki, kunatix Payïr Jach"a Ch"axwäwix qhip qhipa uñstawayi. Uta uñjir warmix patronapar luqtañatakikiw invitadopan jan wali arunakampi ukat wayn tawaqunakan jan sinttʼasitapampi aguantäna, ukampis jan ukhamäkaspäna ukhaxa, uñjkäna uka pʼiqi chʼamani warmirux mä jukʼa tiempokiw irnaqaspäna.
  
  Thurso markar apanipxatapatx niya kimsa phaxsiw pasawayxi.
  
  Maisie kullakajj patronapar jan jisktʼañ yatirakïnwa, kunattejj jupajj yupaychänwa ukat kuna muspharkañanaktï jupar mayiskäna ukanakjja, mä suma razonaw utjäna. Jupax Dave Perdue jupamp chikaw qhipa pä tunk maranakanx jilpach irnaqäna, kimsa estancianakapan kunayman cargonakanïnwa, ukat uka luräw churañkama. Sapa jayp"ux Mirela kullakax manq"añ platonak apthapisin perímetros de seguridad ukanakamp utt"ayasax Maisie kullakaruw patronapar jawsañapatak yatiyapxäna, ukat mä yatiyaw jaytañapataki, uka allqamarix manq"ayataw sasaw sapxäna.
  
  Janipuniw kunatsa ukham jisktʼaskäna, janirakiw ukham lurañatakejj jupar munañapsa chuym chʼalljjtaykänti. Niya robotjamaw devoción ukanx Miss Maisie kullakax kuntix sapkän ukak luratayna, ukat Perdue tatax wali sum pagatayna.
  
  Nayranakapajj invitadonakan utapar mantañ qhepa punkut mä jukʼa patjjan perqankir cocinan relojaparuw tʼijtäna. Aka chiqax mä suma jaqit uñt"atawa, uñnaqanak jan chhaqhañapataki. Chiqansa, phisqa warawaran celda sat celdax janiw kunas jukʼampïkänti, uka celdax niya taqi kunatï ukan jakasir jaqix librëspa ukhaxa, kusistʼañapänwa. Chiqans janiw kuna dispositivos de comunicación ukanakax jaysatäkänti, ukat uka edificiox wali yatiñampiw satélite ukat señal scramblers ukanakamp uchatäna, ukax walja semananakaw juk"amp yatxatat equipos ukat hackers ukanakan jan uñt"at exploits ukanakamp mantañatakix munasispa.
  
  Invitadotakix yaqha jarkʼäwiw utjäna, ukax invitadonakan utapan janchi tuqit jan chʼamanïtapawa.
  
  Jan uñjkañ, jan ist"asir pirqanakax sensores térmicos ukanakampiw uñt"ayatäna, ukax sapa kutiw jaqin janchipan manqhan temperaturap uñjäna, ukhamat kuna jan walt"äwinakas jank"ak yatiyatäñapataki.
  
  Taqi invitadonak uta anqanx jach"a espejot lurat contrapción ukax nayra pachan ilusionistas ukanakan apnaqat nayra pachan lurat amparamp apnaqatawa, mä muspharkañ sapuru ukat jan ch"amäki sallqjawi. Ukhamatwa uka chiqax jan sum uñakiptʼasa jan ukax yatichat nayrampis jan uñjañjamäkänti, janiw qhixu qhixu qʼixu qʼixunakan jan waltʼäwinakapsa parlañasäkiti. Jila partejj uka yänakajj jan munat jaqenakar mayjtʼayañatakiw lurasïna, ukat kunatï katuntatäñatak utjkäna ukanak jarkʼaqañatakiw lurasïna.
  
  8 p.m.
  
  Arumax wali thayapunïnwa ukat thayax caprichoso ukhamaw jikxatasïna, kunawsatix jach"a pinos ukat jach"a qala jardinan helechos ukanakan manqhat pasaskäna, ukax mä jach"a jaqin amparanakapjamaw thakhinjam jalnaqäna. Taqi kunas uka uraqit Jayp"u qhananakax thakinakaru ukat quqanakaruw aka uraqin warawaranakjam qhant"ayäna, ukat Maisie kullakax kawkirus saraskäna ukx qhan uñjäna. Anqa punkun nayrïr códigopar jawsasajja, mantasajj qhepäjjaparuw jistʼantäna. Uka invitadonakan utapax submarino ukan escotillapar uñtasitänwa, pä pasaje ukanïnwa: anqäx punku ukat edificio ukar mantañatakix yanapiri.
  
  Payïr cuartoruw mantasajj Maisie kullakajj jiwañjam amuktʼat jikjjatäna.
  
  Normalmente TVx qhant"atawa, jach"a utat conectatäna, ukat taqi qhananakax utan jach"a control de potencia ukan qhant"ata ukat jist"antatänwa. Mä axsarkañ crepúsculo ukaw mueblenakar purintäna, ukat cuartonakanx amukiw utjäna, janiw ventiladores ukanakat thayax kuynt"as ist"askänti.
  
  "Manq"añaxa, señora" sasaw Maisie kullakax qhan säna, janis normat jithiqtañax utjkaspa ukhama. Uka muspharkañ jan waltʼäwinakat amuyasïna, ukampis janiw muspharkänti.
  
  Invitadox nayrax walja kutiw axsarayatayna ukat jan jark"at t"aqhisiñ jiwañaw sasaw arsuwayi, ukampis uta uñjir jaqin mä chiqapax kunaymaninak liwxatañapatakiw jaytawayi ukat jan yäqañjamaw ch"usat amenazas ukanakax Miss Mirela ukham jan kusisit brats ukanakat jutatayna.
  
  Chiqansa, Maisie kullakax janiw amuykänti, Mirela, jan wali sarnaqir invitadopax aka qhipa pä tunka maranakanx uraqpachan wali axsarat organizacionan p"iqinchiripawa, ukat uñisirinakapar arsutaparjamax kuns luraspawa. Maisie kullakax janiw uñt"känti, Mirelax Renata de la Orden del Sol Negro ukhamawa, jichhax Dave Perdue ukan rehen ukhamawa, jupax consejo ukarux mä chip de negociación ukham apnaqatäñapänwa, kunapachatix pachax purinxän ukhaxa. Perdue jupax yatïnawa, Renatar consejo ukan imantañax wali aski pachaw Brigada Renegado ukamp mä ch"aman alianza lurañataki, Ch"iyar Intin uñisirinakapampi. Consejox juparux jaqunukuñ yant"äna, ukampis jayankkasax Ch"iyara Intix janiw jupan lantix utjkaspati ukat ukhamatw amtanakap uñacht"ayäna.
  
  "Señora, ukhamax manq"añ mesaruw jaytxä" sasaw Maisie kullakax yatiyäna, janiw yaqha markankir jaqinakan jan walt"ayasiñap munkänti.
  
  Ukat sarxañatak kuttʼankäna ukhaxa, mä ajjsarañ munir jaqiw punkut aruntäna.
  
  "Nayax amuyta, jichhür arumax manq"asipxañasawa, ¿janit iyaw sapkta?" Mirela kullakajj acerot lurat arupajj wal chʼamachasïna.
  
  Maisie kullakajj Mirela kullakajj kuna jan walinakansa uñjasispa uk mä jukʼa amuytʼäna, ukat nasïwitpach jan chuyman jaqenakar jan jiskʼachir jaqëtapatjja, akham sasakiw iyaw säna: "Chiqansa, señora. Ukampis mä saparukiw ganayäta" sasa.
  
  "Ay, janiw kuna llakisiñas utjkiti" sasaw Mirela kullakajj jachaqtʼasïna, nayranakapajj cobra sat nayranakapjamaw qhantʼäna, ukat jan kuns lurasaw amparapamp uñachtʼayasïna. "Jumanakax manq"asipxasmawa. Nayajj jumamp chikaw sarnaqapjjäma. ¿Jumajj vino apanipjjtati?"
  
  "Chiqansa, señora. Mä jisk"a muxsa vino, pastelería cornualles ukanakamp sarañataki, nayax jumatakiw juk"amp phayt"awayta" sasaw Maisie kullakax ist"asir jaysäna.
  
  Ukampis Mirelax uta uñjirix jan llakiskaspas ukhamaw amuyasïna, ukax patronamiento ukampikiw utjäna; juk"amp chuym usuchjayir gatillo ukax Mirela ukan jan amuyt"asis uñisiñaruw puriyatayna. Walja maranakaw nazi sat loco sat jaqenakan wali ajjsarkañ cultopan pʼeqtʼatäjjäna ukhajja, janipuniw jan istʼasirïñajj aguantkänti.
  
  "¿Kuna códigonakas punkunakatakix utji?" - sasaw chiqapa jiskt"äna, qhipäxat mä jach"a cortina riel apsusa, ukax mä kasta lanza ukham luratawa.
  
  "Ay, akax irnaqirinakarusa, uywatanakarukiw yatipxañapa, señora. Nayajj amuyasmawa" sasaw Maisie kullakajj qhanañchäna. Ukampis arupajj janiw kuna ajjsarañas utjkänti, ukat nayranakapajj Mirela sat nayranakapamp chikaw jikisipjjäna. Mirela kullakajj uka puntojj Maisie kullakaruw kunkapar uchäna, uta uñjirejj mä razonampiw nayrar sartañapatak mä razon churaspa sasaw jamasat suytʼäna. Uka chʼullqhi puntapajj uta uñjir jaqen ñikʼutaparuw mä chʼaphi jaytäna ukat mä suma wila chʼakharuw chʼuqtʼäna.
  
  "Uka armanak jaytañax wali yatiñaniwa, señora" sasaw Maisie kullakax mä akatjamat niya jan jupan arupampi iwxt"äna. Arunakapax mä ch"ullqhi acentompiw mistüna, ukax sapürunjam kusisit chime ukat sipans juk"amp manqhankir tonompiw mistüna. Mirelax janiw impudenciap iyaw sañjamäkänti ukat larusisaw p"iqip qhipäxar jaquntäna. Qhana arunxa, uka ordinario sirvientax janiw khitimpis apasiñap amuyaskänti, ukat jukʼamp jan walixa, Mirelax Maisie kullakaruw ajanuparux mä flexible barra de aluminio ukamp jawqʼjäna. Ukhamatwa uta uñjir warmin ajanuparux mä nina nakhantäna, kunattix uka jawqʼjataw waliptawayxäna.
  
  "Janïr jumat jithiqtkasax kuntï nayax mayiskta uk yatiyañax wali askïspawa" sasaw Mirelax Maisie kullakarux yaqha ch"akhanak qunqurinakapar puriyasax jisk"achasïna, ukat sirvientax wali t"aqhisiñat jachäna. "Jichha!"
  
  Uta uñjirix jacht"asisaw ajanuparux qunqurinakapar imt"askäna.
  
  "¡Ukat kunjamtï munkta ukhamarjamaw llaktʼasisma!" Mirela kullakajj warmin pʼeqepar chʼuqtʼañatakejj armap katjjarusaw qhuru arsüna. "Kunjamtï yatktaxa, aka suma jiskʼa qullux insonorizado ukhamawa".
  
  Maisie kullakajj uñkatasïna, jachʼa chʼiyar nayranakapajj janiw tolerancia ukat istʼasirïtap uñachtʼaykänti. Lakapax qhipäxar liwxatäna, kisunakap uñacht"ayasa, ukat puraka manqhat mistur mä jan qullan thuqt"awimpiw jalnaqäna.
  
  Mirelax janiw armap liwxatañatakix tiemponïkänti, janïr Maisie kullakax mä ch"aman kayump ch"allt"asaw Mirelan kayupar tobillop p"akjatayna. Ukat kayupax wali llakitaw thuqtʼaskäna ukhaxa, jaquntatäsax armap jaquntäna. Mirelax mä jawira uñisiñ amenazas ukanakaw mistunitayna, jach"a arnaqatanakapampi, llakinaka ukat colerasiñaw jupan manqhan ch"axwapxäna.
  
  Kuntix Mirelax jan yatkatayna ukax Maisie-x Thurso-rux janiw manq"añanak lurañ yatiñapat jawillt"atäkänti, jan ukasti wali yatiñan nuwasiñ yatiñapatw jawillt"ata. Mä jan walt"äwix utjaspa ukhax juparux wali yaqhachasiñampiw huelga lurañapa, ukat Ala de Ranger del Ejército Irlandés jan ukax Fian óglach ukan operativo ukham yatiqatapatx taqpach apnaqañaw wakisïna. Sociedad civil ukar mantatapatpachax Maisie McFadden jupax guardia de seguridad personal ukhamaw contratat uñjasitayna, ukat aka chiqanw Dave Perdue jupax servicios ukanakar jawsatayna.
  
  "Kunjamtï munkta ukhamarjam arnaqasim, Miss Mirela" sasaw Maisie kullakax wali ch"ullqhi arupax liwxatasir uñisiriparux ist"asïna, "nayatakix wali samarañawa. Ukat jichha arumax uka tuqitxa jukʼak lurapxäta, sasaw sapxsma" sasa.
  
  
  29 t"aqa
  
  
  Pä horanak janïr alwajj purinkipanjja, Nina, Sam ukat Perdue sat chachanakajj qhepa kimsa cuadranak mä residencial calleruw sarapjjäna, ukhamat jupanakan ukankatapampi jan khitirus aljantañataki. Jupanakajj autop wali jayaruw saytʼayapjjäna, mä arumajj callen saytʼatäpkäna uka walja autonak taypinwa saytʼayapjjäna, ukhamajj wali amuytʼasirïpjjänwa. Kimsa irnaqir masinakax overol ukat mä soga apnaqasaw callin qhipa utan vallep patxaruw makatapxäna. Ninax kawkhantï uraqir purinkäna uka chiqat uñkatasïna ukat qullu patankir mä jachʼa nayra fortalezan axsarkañ siluetap uñkatarakïna.
  
  Wewelsburg markanxa.
  
  Jupax amukiw ayllun irpäna, patak patak maranakan yatiñapampiw ukan jakirinakan almanakap uñjäna. Uka castillox ukankapxatap yatispati sasaw jiskt"asïna, ukat mä juk"a amuyt"asisaw uka castillox uraq manqhankir imantat yatiyäwinakap q"añuchañapatak jaysaspa sasaw jiskt"asïna.
  
  "Jutam, Nina" sasaw Perdue kullakarojj jiskʼat arsüna. Sam sat chachan yanaptʼapampiw hierrot lurat mä jachʼa cuadrado tapa jistʼaräna, uka tapajj patio jaya esquinapankänwa. Jupanakax mä llamp"u, ch"amaka utar wali jak"achasipxänwa ukat amukiw sarnaqañ yant"apxäna. Suertenixa, tapax jilpachax jan wali quqanakampi ukat jach"a ch"uxña quqanakampiw phuqhantatänwa, ukat jist"arapkän ukhax muyuntat thiya taypinx amukiw liwxatasïna.
  
  Kimsax ch"uxña ch"uxña laka ch"uxñaruw muyuntat sayt"asipxäna, ch"amakan juk"amp imantatäpxänwa. Calle lamparas janiw jupanakan yanaptʼap qhantʼaykänti, ukat jan jaquqasisa ukat alayaru usuchjasisajj pʼiyaruw jaltʼañajj jan walipunïnwa. Mä kutix borde manqhanx Perdue jupax linternap qhant"ayäna, drenaje ukan p"iya ukat alayax tubo ukan kunjamäskis uk uñakipañataki.
  
  "Saram. Dios, janiw iyaw sañjamäkiti mayamp ukham luratax -sasawa Ninax samaña manqhan jachäna, cuerpopax claustrofobia ukamp tensión ukanïnwa. Submarino escotillas ukat walja yaqha jan puriñjam chiqanakamp jan ch"am tukus jikisiñat qhipatxa, janipuniw mayamps ukham uñt"ayasiñax utjkaniti sasaw arsuwayi - ukampis akankxiwa.
  
  Sam jilatajj amparapampiw amparamp luqxatasin akham säna: "Jan llakisimti, nayajj qhipäxanktwa. Ukat kunjamtï uñjkta ukhamarjamaxa, wali jachʼa túnel satawa" sasa.
  
  Ukat jan suytʼasaw akham säna: "Yuspära, Sam" sasa. "Qhawqha anchos uk janiw nayatak llakiskti. Ukax wali túnel ukhamawa -sasa.
  
  Perdue chachan ajanupax ch"iyar p"iyat uñch"ukiskäna, "Nina".
  
  "Janiwa, walikiwa" sasaw jachʼat arsüna ukat uka jachʼa castillo qhep qhepa uñkatasajj suytʼkäna uka jistʼarat infiernoruw saraqanïna. Ch"amakax Nina jak"anx mä material pirqaw llamp"u jan walt"äwinïnwa, ukat sapa onza jan axsarañaw munasïna jan mayamp p"akjañataki. Juparojj wali chʼamani ukat wali sum uñjir pä chachanakaw jupamp chik sarapjjatapajj chuymachtʼäna, jupanakajj jupar jarkʼaqañatakejj taqe kunwa lurapjjañapäna.
  
  Mayni callinxa, mä jan suma uñjat qullu thiya cepillo qhipäxan imantatänwa, ukat sallqa laphinakapan qhipäxapanxa, mä par umañ nayranakaw uka kimsa jaqirux uñch"ukipxäna, kunawsatix uta anqäx tank qhipäxan mä manhole ukan thiyapar jaquntatäsipkäna.
  
  Tobillokamaw tubo de drenaje ukan laqʼapar jaltʼasajja, wali amuyumpiw hierrot lurat oxidado rejillar sarapjjäna, uka rejillajj tuboruw jukʼamp jachʼa red de canales de alcantarillado ukanakat jaljäna. Ninax jan kusisitaw qhuru arsüna, nayraqat llijulliju punkut sarasaxa, ukat Sam ukat Perdue jupanakax turnoparuw axsarapxäna. Kimsanpachaw tukuyxapxäna ukhaxa, malla mayjtʼayapxäna. Perdue jilatajj jiskʼa tabletap jistʼaräna, ukat jachʼa amparanakapampiw uka aparatojj mä libror uñtasit jachʼaptäna. Jupax kimsa sapaqat túnel ukar mantañkamaw apasxäna, ukhamat uraq manqhankir estructura ukan nayraqat mantat datos ukanakamp sincronización lurañataki, ukhamat chiqap jist"arañ jikxatañataki, mä tubo ukaw imantat estructura ukan patapar mantañapatak yanapt"aspa.
  
  Anqanxa, thayax mä jan wali yatiyawjamaw wararïna, chhaqhat almanakax escotilla tapan jiskʼa chʼiwinakat jutapxatapat yatiqasisaw istʼasïna, ukat jupanak jakʼankir kunayman canalanakat pasaskir thayax qʼañu samañaruw puriyäna. Túnel manqhanjja, uraq patjjat sipansa jukʼamp thayapunïnwa, ukat qʼañut lurat qʼañu uma taypin sarnaqasajj jukʼamp jan waliruw puriyäna.
  
  "Túnel extrema derecha" sasaw Perdue chachajj yatiyäna, kunattejj tabletapan qhantʼir líneas ukanakajj grabatäki uka tupunakamp chikäskänwa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Ukatjja, jan uñtʼat cheqanakaruw sarapjjta" sasa, Nina kullakajj jan yuspärasaw pʼeqep chʼoqtʼasïna. Ukampis janiw arunakapax ukham chʼamaktʼañap munkänti, ukat kunjamsa uka warmix kuns luräna uk uñjasax amparanakap tʼaxllirtʼasïnwa.
  
  Mä qhawqha yardanak sarasajja, Sam chachajj bolsillopat mä tiza apsusaw kawkhantï mantapkäna uka perqaruw chimpuntäna. Uka rasguñanakax Perdue ukat Nina ukanakaruw muspharayäna, ukat jupanakax kutt"anipxäna.
  
  "Jan kuna jan waltʼäwis utjchi ukhajja..." sasaw Sam jilatajj qhanañchañ qalltäna.
  
  -¿Kunatsa? Nina kullakajj akham sasaw jiskʼat arsüna.
  
  "Purdue ukax tecnología ukar chhaqhayaspa ukhaxa. Janipuniw yatktati. Nayax nayra yatiqañ utan saräwinakaparuw chikanchasirïta. Jilapartx radiación electromagnética jan ukax jiwat pilanakaruw aguantaspa", sasaw Sam jupax saraki.
  
  "Tabletajajj janiw pilanakampi apnaqkiti, Sam" sasaw Perdue chachajj amtayäna ukat nayraqatapan jiskʼa pasillot saraskakïnwa.
  
  "Janiw yatiskti aka lurañjamati" sasaw Ninax säna ukat pistanakapan sayt"asïna, nayraqatapan mä jisk"a túnel ukar axsarasa.
  
  Sam jilatajj akham sasaw jiskʼat säna: "Cheqas lurasmawa" sasa. "Jutam, amparaj katxarusim."
  
  "Akanx janiw mä llamayu qhant"ayañ munkti, aka utan jan alcancepan jikxatasipxañajataki", sasaw Perdue jupax jupanakar säna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Janiw walïkiti, Nina satänwa" sasa.
  
  Amparanakap manqhanxa, janchipar ch"allt"ata kawkhantix Nina-r jak"achaskäna, cuerpopax khathatitap amuyasïna. Jupax yatïnwa, janiw thayax juparux axsaraykänti. Taqi kunatix luraspän ukax wali ch"amampiw katxaruñapäna ukat amparapampiw ampar luk"anapampi amparamp luqxatäna, ukhamat samarañapataki, kunawsatix techo alaya t"aqa taypin sarnaqapkäna ukhaxa. Perdue chachajj mapeo lurañampiw chuym chʼalljjtayasïna ukat sapa kuyntʼatapsa uñchʼukirakïnwa, Sam chachajj jan munat Nina cuerpopampiw jupan janchipamp chikajj jan uñtʼat llika kunkapar maniobrañapäna, uka llikajj jichhajj manqʼantawayjjänwa. Kunkapanxa, Ninax uraqi manqhankir thayax hielo ukham llamkt"atap amuyasïna, ukat jaya chiqatpachaw alcantarillado umax cascada ukham ch"allt"at umax drenaje ukanakat ch"allt"asir uñjäna.
  
  "Sarxañäni" sasaw Perduex mä akatjamat säna. Jupanak patjjanjja, mä trampa punkur uñtat jikjjatäna, ukajj hierro forjat lurat punkuw cementot luratäna, uka punkujj kʼachachtʼat kurvanakampi ukat rollonakampi luratawa. Chiqansa, janiw escotilla ukat canales ukanakar uñtasit mä servicio ukar mantañax utjkänti. Amuyatajja, kunatsa ukajj kʼachachtʼat luratänwa, inas yaqha rejillat sipansa yaqha uraq manqhankir utar mantañapäkaspas ukham uñachtʼaychïna. Ukajj mä muyu plano disco ukhamänwa, ukajj mä complejo esvástica ukham uñtʼatänwa, uka discojj chʼiyar hierrompi ukat broncet luratänwa. Uka chimpun tʼiju tʼiju tʼiju tʼiju tʼijunakapasa ukat punkun muyunakapasa, walja patak maranakan jan chʼamanïtapat wali sum imantatänwa. Chʼuxña algas qullatäxäna ukat herrumbre erosiva ukanakax disco ukarux muyuntat techoruw wali sum katxarutayna, ukat niyas jan jistʼarañjamarakïnwa. Chiqansa, amparampiw wali chʼamampi, jan kuyntʼasis chintʼatäna.
  
  "Jan wali amuyunïtap yatiyätwa" sasaw Ninax Perdue qhipäxat q"ucht"äna. "Diario jikjjatapkta uka qhepat qhespiñajajj yattwa" sasa.
  
  Jupa pachpaw parltʼaskäna, ukampis Sam chachajj kawkhantï jikjjataskäna uka cheqat wal ajjsaratapatjja, mä chikat sustjataw jikjjatasïna, uk sum yatïna. Jupajj akham sasaw jiskʼat arsüna: "Kunsa jikjjatañäni uk amuytʼam, Nina. Werner chachajj Himmler jilataru ukat animalanakapat uk imantañatakejj kunanaksa pasäna uk amuytʼañäni. Chiqpachansa kunatï wali askipunïñapawa, ¿amtastati?" Sam chachatakix wawarux ch"uxña achunak manq"añapatak amuyt"ayañ munkaspas ukhamaw amuyasïna, ukampis arunakapanx mä juk"a ch"amanchawiw utjäna, uka jisk"a sarnaqäw yatxatiritakix, jupax jachaqt"asisaw amparapamp jachaqt"asïna. Qhiparusti jupamp chika juk"ampi sarañ amtäna.
  
  Perdue-x walja kutiw perno-r t"unjat huelga-t jayarst"ayañ yant"äna, ukatx Sam-aruw qhipäxar uñtäna, ukat amparamp apnaqat soplador-ar uñakipt"añapatakiw mayïna, ukax bolsa de cremallera-r uchatäna. Ninax Sam-aruw ch"amakt"äna, ch"amakax jupar manq"antañapatakiw axsaräna, jaytanukuni ukhaxa. Jupanakan qhanapax mä ch"amakt"at LED linterna ukakiw apnaqapxirïna, ukat jan tukuskir ch"amakanx mä p"iyan vela ukham ch"amakt"ayatänwa.
  
  "Purdue, nayax amuyta jumax lazo phichhantañamawa. Taqi uka maranakanx wali muyuntañapatakiw pächasta", sasaw Sam Perdue-x iwxt"äna, jupax iyaw sasaw p"iqip ch"allxtayäna, kunawsatix hierro khuchhuñ jisk"a herramienta qhant"ayaskäna ukhaxa. Ninax uñch"ukiskakïnwa kunatix chispanakax jach"a canales ukan q"añuskir nayra hormigón pirqanakap qhant"ayäna ukat mä naranja qhanaw qhant"äna, ukax pachat pacharuw juk"amp qhant"äna. Uka qhana pachanakat maynïrin kuns uñjaspa uk amuyt"asax Nina kullakaruw uka jan walinak axsarayäna. ¿Khitis uraq manqhan walja hectáreas ukchʼa qʼoma, chʼamaka cheqan imantasispa uk yatïna?
  
  Mä qhawqha tiempotjja, uka punkujj juntʼu bisagranakapat chʼiyjatäjjänwa ukat ladonakapas pʼakjatäjjänwa, ukatwa panpachani chachanakajj pesatap oraqer apapjjañapäna. Walja chhuxriñchjasiñampi ukat chhuxriñchjasiñampiw punkux wali amuyump saraqapxäna, ukhamat muyuntat amukt"añapataki, jan ukax khitirus ist"añ jak"an purinkäna ukanakan chuymap ch"allxtañapataki.
  
  Mayat mayatw pata ch"amaka chiqar makhatapxäna, uka chiqax jank"akiw yaqha amuyump thujsampi. Sam jupax wasitat pirqa chimpuntäna, kunawsatix Perdue jupax jisk"a tableta dispositivopan mä thakhi jikxatañap suyapkäna ukhaxa. Pantallanxa mä complejo conjunto de líneas ukaw uñstäna, ukatwa jachʼa túneles ukanakat mä jukʼa jiskʼa túneles ukanakat yaqhachañax chʼamakïna. Perdue kullakajj wali jachʼatwa arsüna. Jupax janiw chhaqhirïkänti ni pantjasirïkänti, janiw sapürus ukhamäkänti, ukampis jutïr amtanakapat jan sum yatxatatap iyaw sañapäna.
  
  "Llamayu qhant"am, Perdue. Amp suma. Mirä amp suma -sasawa Ninax jiwat ch"amakan jisk"at arsüna. Janiw kuna ist"asiñas utjkänti - janiw kuna gotanakas utjkänti, janiw umas utjkänti, janiw thayax sarnaqkänti, uka chiqar mä juk"a jakañ uñacht"ayañataki. Ninax chuymapax pechopan ch"allxtataw jikxatasïna. Kawkhantix jichhax sayt"atäpkän uka chiqanx sapa aru arsutapampix alambres ukat laq"a phichhantat wali axsarkañ thujsañaw utjäna, mä lacónico murmura ukar mayacht"ata. Ukax Nina kullakaruw mä ataúd amtayäna; mä wali jisk"a, jist"antat ataúd, janiw kuna chiqas sarnaqañatakis ni samañatakis utjkiti. Jukʼat jukʼatwa mä ataque de panic ukaw juparux wal chʼallxtayäna.
  
  "¡Arkapxam!" Sam jilatajj wali chʼamampiw säna. "Tistillu. Ninax janiw uka pacharux sum atipkiti. Ukatjja, kawkirus sarasktan uk uñjañasawa" sasa.
  
  "Ay Diosaja, Nina. Ukhampuni. Nayax walpun llakista", Perdue-x mä llamayuruw amparap luqxatäna, ukat perdón mayisïna.
  
  "¡Aka chiqax wali jiskʼakïkaspas ukhamawa!" Ninax jachaqt"asïnwa, qunqurt"asisaw jaquqanïna. "¡Cuerpojan perqanakajj utjki uk amuyasta! Ay muxsa Jesus, nayax aka uraqin jiwañ munta. ¡Sam, ¡yanaptʼasmawa!" Jachaqtʼasitapajj wali chʼamakan jankʼak samsuñaruw tukuwayjjäna.
  
  Uka llijullijupan chʼiyjatapajj juykhuptayir qhanaruw puriyäna, ukat wali samsusaw pulmonanakapajj jachʼaptatap amuyasïna. Kimsanpachaw akatjamat qhantʼir qhana uñjasax nayranakap chʼiyjapxäna, ukat uñjäwipax yatintatäñap suyapxäna. Ninax janïr uka chiqan jachʼätapat ironía uñtʼkasaxa, Perdue sat jaqiruw istʼäna: "¡Diosan Qullan Tayka!"
  
  "¡Mä nave espacial ukar uñtasitawa!" Sam jilatajj chimp istʼasïna, ñikʼutapas wali musphataw warktʼasïna.
  
  Ninax jak"apan mä jist"antat chiqawj utjañap amuyt"añax jan walt"ayirjam amuyaspa ukhaxa, jichhax wasitat amuyt"añatakix kunatsa utjatayna. Leviatán ukan estructurapax jupanakax mä axsarkañ cualidad ukanïnwa, kawkhantix mä manqhankir pachax amukt"at axsarañamp grotesco simplicidad ukamp chika. Pʼeqe patjjan jachʼa arconakajj chʼiyar chʼiyar perqanakatwa mistunïna, uka perqanakajj pamparuw perpendicularjam mayachasiñat sipansa, pamparuw jalluntäna.
  
  "Ist"apxam" sasaw Perdue-x kusisita säna ukat nayranakapamp teja uñakipt"kasax índice amparap jach"ar aptäna.
  
  Ninax akham sänwa: "Janiw kunas utjkiti.
  
  "Janiwa. Inas jan kunas mä específico ruido ukan amuyupanx utjkchiti, ukampis ist"apxam... aka chiqanx sapa kutiw mä zumbido ukaw utji", sasaw Perdue jupax arsuwiyi.
  
  Sam jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. Jupasti uk istʼarakïnwa. Uka túnel ukax niyas jan amuyañjam khathatimpis jakaskaspa ukhamänwa. Pä tuqitxa, jach"a utax ch"amakaruw ch"amakt"äna, uka ch"amakax janiw qhant"apkänti.
  
  Nina kullakajj amparanakap pechopar wali chʼamampiw chʼalljjtayasïna: "Ukajj ganso ukham churitu" sasa.
  
  "Pänipxtwa, jan pächasisaw" Perdue-x jachaqt"asïna, "ukampis janiw kuns lurañjamäkiti, jan ukasti wali askit uñjapxirïta".
  
  "Jïsa" sasaw Sam chachajj cámara apsusin iyaw säna. Uka fotonjja, janiw kuna uñjkañ yänakas utjkänti, ukampis uka tubojj wali jachʼätapa ukat suma suma jaqëtapajj mä milagro ukhamänwa.
  
  "¿Kunjamatsa aka chiqar lurapxäna?" Ninax jach"at amuyt"äna.
  
  Ukajj Himmler chachajj Wewelsburg markar katuntaskäna ukhajj luratäpachänwa, ukajj qhanawa, ukampis janipuniw uka toqet parlkänti, cheqas janiw uka castillon dibujonakapajj ukham lurat utanakan utjatapat parlkänti. Uka jachʼa jachʼa tukutapatjja, uta lurañ yatirinakajj ingeniero toqet wal yateqapjjañapäna, ukampis pata cheqankirinakajj janipuniw alaya cheqankir allsuñanak amuyapkänti.
  
  "Apuestas ukarux campamento de concentración ukan katuntat jaqinakampiw aka chiqar lurapxäna", Sam jupax yaqha disparo apsusaw uñacht"ayäna, Nina ukax marco ukanïnwa, jupar uñtasit túnel ukan jach"atap taqpach yatiyañataki. "Chiqansa, niyas akan jupanakar jikxataskaskaspa ukhamawa".
  
  
  30 t"aqa
  
  
  Perdue jupax letreropan chimpunakapwa arktapxañapa sasaw amuyäna, jichhax inti jalsu tuqir uñtatawa, kawkir túnel ukankapkän uka apnaqasa. Jiskʼa pantallanjja, uka castillojj wila chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar uñtasitänwa, ukat uka chiqatjja, mä jachʼa arañjamaw mä jachʼa túneles sat túneles sat chʼakhanakax jilpachax kimsa cardinal tuqinakar ramachasïna.
  
  "Taqi uka tiempo qhipatxa, chiqpachansa janiw kuna qʼañunakas ni erosión ukanakas uka canalanakan utjkiti, ukax wali muspharkañawa", sasaw Sam chachax Perdue sat jaqir chʼamakar arktasax säna.
  
  -Nayaxa iyawstwa -sasa. Aka chiqax ch"usat qhiparatap amuyt"añax wali jan walt"ayituwa, ukampirus janiw kunas ch"axwäw pachanx akan paskatayna ukax utjkiti", sasaw Ninax iyaw säna, jach"a ch"uxña nayranakapamp pirqanakan sapa detallenakap uñjasa ukat muyuñanakapax pampamp chikt"ata.
  
  "¿Kunas uka sonidojja?" Sam jupax wasitat jiskt"äna, sapa kuti chhuxriñchjatapat colerata, wali ch"amakt"ata, ukat niyaw ch"amaka túnel ukan amukt"añan chikanchasïna.
  
  "Turbina ukham amtayitu" sasaw Perdue chachajj säna, ukat diagramapan mä qhawqha yardanak nayraqatan uñstki uka jan uñtʼat yä uñjasajj ñikʼutap chʼoqtʼasisaw säna. Jupax sayt"xänwa.
  
  "Kunasa akaxa?" -sasawa Ninax arupanxa mä juk"a sustjasisa jiskt"äna.
  
  Perdue chachajj jukʼamp kʼachat saraskakïnwa, mä cuadrado yätwa amuyasïna, uka yäjj janiw bosquejo uñnaqapat uñtʼkänti.
  
  "Akan qhiparapxam" sasaw jiskʼat arsüna.
  
  "Janiw fucking way" sasaw Ninax säna ukat wasitat Sam-an amparap katxarutayna. "Janiw chʼamakan jaytanukkitati" sasa.
  
  Sam jilatajj jachaqtʼasïnwa. Nina kullakarojj wasitat wali askïkaspas ukham amuyasiñajj wali sumapunïnwa, ukat sapa kuti llamktʼatapajj wal kusisïna.
  
  "¿Turbinanaka?" Sam jilatajj amuytʼasisaw pʼeqep chʼoqtʼasisaw mayamp säna. Chiqpachansa uka red de túnel ukax nazis ukanakan apnaqatäspa ukhaxa, ukax wali askïspawa. Ukax juk"amp jamasat luz uñstayañatakix utjaspawa, kunawsatix nayraqat arsuwayktan uka pachax utjatapat jan amuyaskäna ukhaxa.
  
  Nayraqatankir chʼamakanakatjja, Sam ukat Nina sat chachajja, Perdue chachan wali kusisita yatiyäwip istʼapjjäna: "¡Ah! ¡Mä generadorar uñtasitawa!"
  
  Nina kullakajj akham sasaw jachʼat arsüna: "Diosaruw yuspärta, janiw yatkti qawqha tiempos aka chʼamakan sarnaqerïta" sasa.
  
  "¿Kunapachas chʼamakar ajjsarapjjta?" sasaw Sam jilatajj jupar jisktʼäna.
  
  -Janiw nayax ukhamäkti -sasa. Ukampis mä jan jist"arat, axsarkañ uraq manqhan hangar ukan jan qhanax muyuntat uñjañax mä juk"a llakisiñawa, ¿janich ukhamäki? "- sasaw qhanañchäna.
  
  "Jïsa, uk amuytʼasiristwa."
  
  Uka llijullijux wali jankʼakiw jistʼantäna, ukat jukʼat jukʼat jilxattaski uka chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar ñikʼutax mä capar uñtataw jupanakarux chʼamaktʼayäna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Sam" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Uka patjjanwa" sasa ukat bolsapat yaqha llamayu apsuñatakiw qontʼasïna.
  
  Ch"amakanx mä chhuxriñchjataw ist"asïna, kunawsatix Perdue-x laq"amp phuqhantat maquinamp thuqt"askäna ukhaxa.
  
  "Akax janiw generador run-of-the-mill ukakiti. Nayax yatxatwa mä kasta contrapción kunayman funciones ukanakatak luratawa, ukampis kawkïrinakas janiw amuyt"kti", sasaw Perdue jupax saraki.
  
  Sam jupax yaqha llamayu qhant"ayäna ukampis janiw kuna kust"at jaqinakas jaya chiqan jak"achasir uñjkänti, jupanakan qhipäxankir túnel ukan. Ninax Perdue jak"aruw qunt"asïna, telarañampi ch"uqt"at auto uñakipañataki. Mä metalat lurat mä marco jan chʼamaniruw uchatäna, ukat Nina kullakarojj nayra lavadoratwa amtayäna. Nayraqatapanxa thiya perillanakaw utjäna, sapa maynix pusi configuración ukanïnwa, ukampis letranakapax chhaqtawayxänwa, ukhamax janiw kunjam lurañas utjkänti uk yatiñax utjkänti.
  
  Perdue sat chachan jachʼa, yatichat amparanakapajj qhepäjjapan mä qhawqha cableadonakampiw istʼasïna.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Amuyasim, Perdue" sasa.
  
  "Jan llakisimti, munat kullaka" sasaw jachaqt"asïna. "Ukhamäkchisa, jumanakan llakisitamax chuym chʼallxtayituwa. Pay suma."
  
  "Jan sinti atinisimti. Jichhax aka chiqamp apasiñatakix juk"ampiw utjitu -sasawa, amparapamp ch"allt"asisaw chhuxriñchjasïna, ukax juparux larusiñaruw puriyäna.
  
  Sam jilatajj janiw kuns kamachkänti, jan ukasti jan walinwa jikjjatasïna. Uraqpachan wali uñt"at periodista ukhamaxa, jupax yaqhip jan walt"ayir chiqanakaruw saratayna ukat nayrax yaqhip jan wali jaqinakamp ukhamarak chiqanakampiw jikisitayna, ukampis jupax iyaw sañapawa, jaya pachaw jan walt"ayat jikxatasitapatxa mä atmósfera tuqi. Sam sat chachajj kʼari yatichäwinakan jaqëspa ukhajja, uka túneles sat cheqanjja, jan walinakan uñjatäkaspas ukhamwa amuypachäna.
  
  Autot mä jachʼa chʼaxwäwi ukat chispanak jallu purintatapaw purinïna, qalltanxa mä chʼamampi, jan mayjtʼir ritmompiw istʼasïna. Nina ukat Perdue jupanakax uka yän akatjamat jakawipat qhipäxar kutt"apxäna ukat motorax juk"at juk"at jank"ak jilxattatap ist"apxäna, mä jan mayjt"ir muyuntañar tukusa.
  
  Nina kullakajj janiw khitirus jukʼamp parlkänti: "Tractorjamaw ina chʼusat sarnaqjje" sasa. Uka istʼasajja, wawatpachwa amtayäna, uka tiemponjja, janïr alwajj achachilapan tractorap qalltatap istʼasajj sartasirïna. Aka chiqanx wali suma amtawipunïnwa, mä jaytjata alien utapan fantasmas ukat nazi historia.
  
  Mayat mayakiw pirqankir jiskʼa lamparanakajj qhantʼäna. Plástico qalat lurat tapanakapajja, walja maranakaw jiwat laqʼunakaru ukat laqʼa katjjarupjjäna, ukat manqhankir bombillanakajj janiw qhantʼkänti. Uka jiskʼa cableadojj wali sum irnaqtʼaskäna ukajj muspharkañänwa, ukampis kunjamtï suykayätanjja, qhanajj wali sumäkipanwa jan chʼamanïkänti.
  
  "Walikiwa, kawkirus sarañäni uk uñjaraksnawa" sasaw Ninax säna, ukat mä qhawqha yardanak nayraqatan mä jukʼa chʼiqa tuqir mä jukʼa muytasin jan tukuskir túnel sat chiqaruw qhipäxar uñtäna. Mä muspharkañ razonatwa, uka sarnaqäwix Sam-arux jan walin uñjayäna, ukampis jupax janiw kuns luraskänti. Jupajj janis uka nayratpach amuytʼasitapat chʼalljjtayañjamäkaspa ukhamänwa, ukat mä suma amtampiw ukham amuyasïna.
  
  Jupanakan qhipäxapanxa, kawkhantix jikxatasipkän uka manqha pachan jan qhant"at pasaje ukanx phisqa jisk"a ch"amakanakaw ch"amakan sarnaqapxäna, kunjamatix nayrax Ninax jan amuyaskäna ukhama.
  
  "Kunatï mayni ladopan utjki uk uñjir sarañäni" sasaw Perdue chachajj ewjjtʼäna, ukat mä bolsa cremallerampiw amparapamp warktʼat sarnaqäna. Ninax Sam juparux jupamp chikaw irpäna, ukat jupanakax amukiw ukat yatxatañ munasaw sarnaqapxäna, turbinan jisk"a thuqt"awipa ukat kayunakapan jach"a chiqan ist"asitapakiw ist"asïna.
  
  "Purdue, jank"akiw uk lurañasa. Kunjamtï qharüru amtapkäyätjja, Sam jilatampejj jankʼakiw Mongolia markar kuttʼapjjañaja" sasaw Nina kullakajj arsüna. Renata kullakajj kawkhantï jikjjataski uk yatjjatañwa jaytjjäna, ukampis Berna markar mä jukʼa chuymachtʼataw kuttʼañ suyäna, kuntï jupar jan jitheqtañatakejj kuns lurkaspäna uk amuyäna. Sam jupax Perdue kullakaruw Renatax kawkhans jikxatasi uk yatxatañ lurañax Nina kullakaruw churäna, kunatix jupax Sam jupat sipan juk"amp jupar yanapt"äna.
  
  "Nayax yatxa, munat Nina. Ukat mä kutix kuntix Ernox yatkatayna ukat kunats Wewelsburg markar khithapxitu uk amuyt"añäni, taqi chiqanakat. Nayax arsuwayta akax askichasiristwa, ukampis jichhax aka jan jikxatañjam imantat jikxatañakiw yanapt"apxita", sasaw Perduex juparux arsuwayi. Jupajj janipuniw Sam-ar uñchʼukkänti, kunapachatï yanaptʼañ arskäna ukhajja. "Kunsa munapjje uk yattwa. Kunatsa aka chiqar kuttʼayapxätam uk sum yatta" sasa.
  
  Jichhax ukax wakisiwa, sasaw Ninax amuyasïna, ukat jan juk"amp ch"amanchañ amtäna.
  
  "¿Uk istʼasmati?" sasaw Sam sat chachajj mä akatjamat jisktʼäna, jiñchunakapas wali chʼamañchtʼatäjjänwa.
  
  "Janiwa, ¿kunas?" Ninax ñik"utap ch"uqt"asïna.
  
  "Ist'aña!" Sam jilatajj wali jachʼa uñnaqampiw ewjjtʼäna. Chʼamakan qhipäxan tapʼiña ukat chhuxriñchjasiñanak jukʼamp sum amuyañatakix pistanakapan saytʼasïna. Jichhax Perdue ukat Nina jupanakax ist"apxarakïnwa.
  
  -¿Kunas ukaxa? Nina kullakajj qhanpachaw arupan khathattʼasis jisktʼäna.
  
  "Janiw yatkti" sasaw Perdue kullakajj jiskʼat arsüna, ukat Sam jilatar chuymachtʼañatakejj mä jistʼarat amparap luqtäna.
  
  Perqanakat qhanajj jukʼamp qhantʼaskakïnwa ukat jukʼamp chʼamaktʼarakïnwa, kunattejj nayra cobre alambrenak taypinwa corrientejj jiljjattäna ukat jaquqanïna. Ninax uñch"ukisïnwa ukat wali jach"at jachaqt"asïna, ukat wali axsarañax jach"a laberinto ukanw ist"asïna.
  
  "¡Ay Jesus!" - sasaw jach"at arsüna ukat panpacha masinakapan amparanakapat jan arsuñjam axsarañamp ajanupan katthapïna.
  
  Qhipäxapanxa, phisqa ch"iyara anunakawa jaya ch"amaka p"iyata uñstapxäna.
  
  "Janiwa, ¿kunjamas akax surrealistaxa? ¿Kuntï nayajj uñjaskta uk uñjaskti?" - Samxa t"ijtxañataki wakicht"asisawa jiskt"äna.
  
  Perdue jupax Colonia Catedral ukan uywanakat amtasïna, kawkhantix jupax kullakapampix katuntatäsipkäna. Jupanakax pachpa raza ukhamarak pachpa tendencia absoluta disciplina ukampi, ukhamax pachpa anunakäpxañapänwa. Ukampis jichhajj janiw kawkïritsa ni kawkitsa jutapki uka toqet lupʼiñatakejj tiempojj utj-jjänti. Jupanakajj janiw kuna lurañas utjkänti, jan ukasti...
  
  "Jalaña!" Sam jilatajj arnaqasïna ukat niyaw Nina kullakarojj jankʼak tʼijtʼasajj kayupat jaqontäna. Perdue sat chachajj ukhamarakiw arktäna, kunattejj animalanakajj wali chʼamampiw arknaqapjjäna. Kimsa yatxatirinakax jan uñt"at estructura ukan curva ukar muyuntapxäna, mä chiqawj imantasipxañapataki jan ukax jaltxapxañapataki, ukampis túnel ukax jan mayjt"ataw sarantaskakïna, kunapachatix anunakax jupanakar katjapkän ukhaxa.
  
  Sam jupax kutt"asaw llamayu qhant"ayäna. "Nayraqata! Nayraqata!" - sasaw mayni pä jaqirux arnaqasïna, jupax pachpaw uywanakamp Perdue ukat Nina ukanakamp barricada ukham irnaqäna.
  
  -¡Sam! - Ninax arnaqasïna, ukampis Perdue kullakax nayrar sartayäna, túnel ukan ch"iyar ch"iyar qhanaparuw jaquntäna.
  
  Sam jupax nayraqatapan mä nina thujru uñacht"ayäna, ukat Rottweilers ukarux amparapamp luqxatäna. Uka nina nakhaskir uñjasaw saytʼasipjjäna, ukat Sam jilatajj mä qhawqha segundonakakïtap amuyasïna, ukhamat mistuñataki.
  
  Jupax Perdue ukat Nina jupanakan kayunakap juk"at juk"at amukt"añap ist"äna, kunatix jupamp jupanakamp jayankxapxänwa. Nayranakapajj jankʼakiw mä ladot yaqha toqer tʼijtjjäna, ukampis janiw nayranakap animalanakajj kawkhantï jikjjatapkäna uka cheqat apsuskänti. Qhuruchata ukat chhuxriñchjasa, nina thujru aptʼat jaqirux wali colerat amenazan lakanakap kʼuchupxäna. Mä jach"a silbato q"illu tubo taypit jutäna, mä ratukiw túnel jaya chiqat señas uñacht"ayäna, sasaw Sam jupax amuyäna.
  
  Kimsa anunakax jank"akiw kutt"anipxäna ukat t"ijtxapxäna, mayni pä anunakax janis kuns ist"apkaspa ukhamaw kawkhantix jikxatasipkän ukjan qhiparapxäna. Sam jupax uywiripan apnaqataw sasaw amuyäna; kunjamtï mä awatirin sillpʼipajj kunayman arunak istʼasa anupar apnaqki ukhama. Ukhamatwa jupanakan sarnaqawip apnaqäna.
  
  Brillante sasaw Sam chachajj amuyäna.
  
  Jupar uñjañatakejj päniw qheparapjjäna. Jupax flash-apax juk"amp jan ch"amanïtap amuyasïna.
  
  -¿Nina? sasaw jawsäna. Janiw kunas kutt"anxänti. Ukat akham sasaw chuymapan säna: "Ukhamawa, Sam, juma sapakïtawa, wawa" sasa.
  
  Kunapachatï destellonakajj tukusjjäna ukhajja, Sam chachajj cámarap aptʼasisaw flash qhantʼayäna. Uka llijullijux mä jukʼa tiempotakis juykhuptayaspänwa, ukampis pantjasïnwa. Pä busty perras ukanakax cámara ukan qhana qhanaparux janiw yäqapkänti, ukampis janiw nayrar sartapkänti. Uka silbatojj wasitatwa phustʼäna ukat Sam-aruw qhuruñ qalltapxäna.
  
  ¿Kawkhansa mayni anunakaxa utji? sasaw amuyt"äna, uka chiqar saphintat sayt"atäsa.
  
  Mä qhawqha tiempotjja, Ninan arnaqasir istʼasajj jisktʼapar qhanañchäwip katoqäna. Sam jilatajj janiw animalanakajj jupar katjapkänti, ukajj janiw kuns lurkänti. Jupax Ninar yanapt"iriw jutañapäna. Sentido común ukar sipans juk"amp jan axsarañ uñacht"ayasax periodistax Ninan arup tuqiruw jank"ak saräna. Arktaskäna ukhajja, anunakan garranakapajj cemento patjjar chʼalljjtayasitap istʼäna, jupar arknaqapkäna ukhajja. Kunapachatï mä saltʼir animalan jachʼa janchipaw jupar jaquqaniñap suyäna, garranakapajj ñikʼutaparuw allsupjjäna ukat ñikʼutanakapas kunkapar chʼalljjtayasïna. Tʼijuñanjja, qhepat uñtasajj janiw jupar katjapkänti. Kuntï Sam chachajj amuytʼkäna ukarjamajja, anunakajj esquinaruw khuchhurañatak apnaqatäpkaspas ukham amuyasïna, janiw jiwayañatakejj apnaqatäkänti. Ukhamäkchïnsa, janiw mä suma cargonïkänti.
  
  Uka k"uchu muytasaxa, yaqha pä túnel ukanakaw aka túnel ukan ramanakapar jaljtatap uñjäna, ukat uka pä túnel ukan patapar jank"ak sarañatakiw wakicht"asïna. Maynix mayni patat sipansa, Rottweilers ukan jank"akïtapat sipans juk"amp jach"a mantañawjaruw jaltawayxäna.
  
  -¡Nina! wasitat jawsäna, ukat aka kutix jaya chiqat ist"äna, wali jayaruw kawkhans jikxatasi uk yatiñatakix ist"äna.
  
  -¡Sam! ¡Sam, imantasim!" - jupax arnaqasitap ist"äna.
  
  Ukat juk"amp jank"akiw juk"amp jach"a mantañawjaruw jaltäna, mä qawqha yardanak janïr uraqir mantañkamax yaqha túnel ukar mantañkama. Jupax thaya, qala hormigón ukarux mä ch"allt"at thuqt"awimpiw ch"allt"äna, ukax niyaw costillanakap p"akjatäna, ukampis Sam jupax jank"akiw uka jist"arat p"iya taypit jalnaqäna, niya pä tunk metro alturani. Mä allqamarix juparux arknaqäna, mayni allqamaristi jan atipt"kasin yant"atapat jan walt"ayatapat jach"at arnaqasïna, ukax wali axsarañänwa.
  
  Nina ukat Perdue jilatanakajj mayninakampiw apasiñapäna. Rottweilers jupanakax kunjamatsa kutt"anipxäna, jupanakar túnel uksan mayni chiqan embuscañataki.
  
  "Jumax yatisktawa ukax sañ muniw taqi uka canalanakax conectatäxiwa, ¿janich ukhamäki?" Perdue jupax tabletapan yatiyawinak qillqt"asaw arsuwayi.
  
  "¡Akax janiw laberinto fucking ukar mapa lurañatakix pachakiti, Perdue!" -sasawa ñik"uta ch"uqt"asïna.
  
  Ukat akham sasaw kuttʼayäna: "Ay, ukampis akajj wali askïspawa, Nina" sasa. "Puntos de acceso ukanakat jukʼamp yatiyawinak jikjjatañäni ukhajja, qhespiñajj janiw chʼamäkaniti".
  
  "Ukhamajj ¿kunsa jupanakamp lurañasa?" sasaw jupanakar muyuntat tʼijtʼir anunakar uñachtʼayäna.
  
  Ukat akham sasaw ewjjtʼäna: "Amuktʼañamawa ukat arupsa jiskʼachañamawa" sasa. "Uywiripax jiwañar munapxitaspa ukhaxa, niyaw allqamari manqʼäxapxirista" sasa.
  
  -Ay, wali sumawa. Jichhax juk"amp sumaw jikxatastxa" sasaw Ninax säna, kunapachatix nayranakapamp mä jach"a jaqin ch"iwipax llamp"u pirqaru ch"allt"ata uñjäna.
  
  
  31 t"aqa
  
  
  Sam chachajj janiw kawkirus sarañapäkänti, jan ukasti jan amtampiw tʼijtäna, uka jiskʼa túnel ukan chʼamakaparuw tʼijtäna. Ukampis mä muspharkañawa, jichhajj jachʼa túnel sat cheqat jayarstʼatapatjja, turbinajj jukʼamp jachʼatwa istʼasïna. Taqi kunas jankʼaki ukat chuymapax jan saytʼañjamäkchïnsa, janiw kuns kamachkänti, ukampis mä esquinaruw irpkäna uka suma wakichtʼat anunakan suma uñnaqtʼanïtapxa janiw uñjkänti. Ch"iyar ñik"utapax jan suma qhant"atas k"umara lliphipiw utjäna, ukat lakapax jisk"achasiñat mä juk"a jachaqt"asiwiruw mayjt"äna, kunawsatix samarañ qalltäna, thakipan sayt"atäskäna, wali samsuña.
  
  "Ay, janiwa, jumar uñtasit jaqinakarux sum uñt"ta, ukhamat uka suma uñnaqt"anïñamp jan sallqjañataki, imill wawa" sasaw Sam jupax jan ch"amäki uka arunakamp kutt"ayäna. Jupajj jukʼamp sum yatïna. Sam jupax túnel ukar juk"amp manqhar mantañ amtäna, ukampis normal ritmo ukan. Uka anunakax janiw arknaqañ churkaspati, Sam jan kuns arknaqañapatak churkaspän ukhaxa. Kʼachat kʼachat ajjsarañap jan istʼasajja, Sam chachajj normaljam sarnaqañwa yantʼäna ukat chʼamaka hormigón pasillot sarawayjjäna. Ukampis chʼamachasitapajj jan walit uñjatätap laykuw jarkʼäna, mä ajjsarkañ wararitaw Sam chachajj janiw kuns istʼkänti.
  
  "Walikiwa, nayamp chikaw jutapxasma" sasaw adrenalinax venanakapar phuqhantäna, ukat wali munasiñampiw säna.
  
  Ch"iyara ch"uqixa janiwa kunasa munkänti. Jan wali jachaqt"asisaw wasitat sayt"asïna ukat mä qawqha thakhinak amtapar jak"achasïna, juk"amp amuyt"ayañataki. Sam chachan qhispiñ yantʼañax loqhekïspawa, mä animalat qhispiñ yantʼaspa ukhaxa. Jupanakax juk"amp jank"aki ukat jiwayir jaqinakäpxänwa, janiw ch"axwañatak uñisirinakäpkänti. Sam jilatajj pamparuw qontʼasïna ukat kun lurañsa suytʼäna. Ukampis uywa katuntat jaqix mä centinela ukham nayraqatapan quntʼasiñakiw uñachtʼayäna. Ukat khitïnsa uk chiqpachapuniw ukham luräna.
  
  Sam jilatajj janiw uka anunakar usuchjañ munkänti. Jupajj animalanakar wal munasiripunïnwa, khitinakatï jupar chʼiyjapkäna ukanakarus wal munasïna. Ukampis Perduempi Ninampi jan walin uñjasipjjaspa ukhajja, jaytañapänwa. Sapa kuti sarnaqkäna ukhajja, juparuw qhuruchasïna.
  
  "Perdón mayipxsma, tata Cleve" sasaw mantañawjan qhipäxankir chʼamaka pʼiyat mä aru istʼasïna, ukat Sam sat chacharuw muspharayi. "Ukampis janiw jaytañjamäkiti, ¿yatitati?" Uka aruxa chachapunïnwa ukat mä ch"aman acento holandés ukampiw arsüna.
  
  "Janiwa, jan llakisimti. Nayax wali charming ukhamätwa. Walja jaqinakaw nayan compañía ukamp kusisipxta sasaw sapxi", sasaw Sam jupax wali uñt"at sarcasmo ukham irnaqawipat jaqunukuñamp jaysäna.
  
  Uka jaqejj akham sänwa: "Sam, amuytʼasirïtamat wal kusista" sasa. "Diosax yatiw sinti llakit jaqinakax utjatapxa."
  
  Mä jaqew uñstäna. Jupajj overol uchatäjjänwa, kunjamtï Sam ukat grupopajj uchasïna ukhama. Jupax wali suma uñnaqt"an jaqïnwa ukat sarnaqäwipax walikïkaspas ukhamaw amuyasïna, ukampis Sam chachax juk"amp civilizado ukat yatxatat chachanakax juk"amp jan wali jaqinakäpxatap yatïna. Chiqansa, Brigada Renegado ukankirinakax taqpachaniw wali yatxattʼat ukat suma sarnaqir jaqinakäpxäna, ukampis mä chʼipxtasaw nuwasiñanakaru ukat jan sinttʼasis sarnaqapxaspäna. Jupamp uñkataskäna uka jaqetjja, kunas Sam-aruw wali amuyump kayuk sarañapatak säna.
  
  "¿Kunsa aka uraqin thaqkta uk yattati?" -sasawa uka jaqixa jiskt"äna.
  
  Sam jilatajj amukiw qheparäna. Chiqansa, jupax janiw kuntï jupasa, Ninasa ukat Perdue jilatasa thaqhapkäna uk amuykänti, ukampis janiw uka jan uñtʼat jaqin jisktʼanakapar jaysañ amtaskänti.
  
  "Cleave tata, mä jiskt"a jiskt"asmawa."
  
  Rottweiler ukax qhuruchasïna, Sam ukar jak"achasïna. Ukarjamajj jan kuna ordenampiw kuns luräna, ukajj muspharkañänwa ukat ajjsarkañarakïnwa.
  
  "Janiw yatkti. Wewelsburg jak"an jikxatapkta uka yaqhip planos ukanakak arktasipkayäta", sasaw Sam jupax jaysäna, arunakap jan ch"amäñapataki. -Ukat khitis jumaxa?
  
  "Bloem sat chachajja. Jost Bloom, tata -sasawa uka jaqixa säna. Sam jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna. Jichhax acento uñt"ayasxänwa, janis sutip yatkchïnxa. "Nayax amuyta, Perdu tatampi Gould doctoramp chikt"atäñasawa".
  
  Sam jilatajj wal muspharäna. ¿Kunjamatsa aka jaqix sutinakapxa yatïna? Ukat ¿kunjamatsa kawkhansa jupanakar jikjjataspa uk yatïna? "Ukhamarus", Bloom jupax arsuwayiwa, "janiw kawkirus aka túnel tuqix puriñjamäkiti. Akax q"uma ventilación ukatakikiw" sasa.
  
  Sam juparux qhant"awayiwa, Rottweilers jupanakax janiw red de túnel ukarux jupamp irnaqir masinakapamp mantapkaspati, ukhamax holandés jaqix yaqha mantañ chiqat yatispachäna.
  
  Túnel secundario ukanx jach"a salaruw kutt"xapxäna, ukanx qhananakax wali qhant"ataw jikxatasïna, ukat cuartox qhant"ataw uñjasïna. Sam jupax Bloom ukat Face jupanakan uywapar thaya wilamp uñjatapat lup"ïna, ukampis janïr kuna amtanakas wakicht"kasax kimsa chimpunakax jayaruw uñstäna. Mayni anunakaxa arkapxarakïnwa. Ukajj Nina ukat Perdue jilatampiw yaqha waynampi sarnaqapjjäna. Ninax Sam-ax jan kuna usunïtap uñjasax ajanupax qhant"äna.
  
  "Jichhax señoras, señores, ¿sarnaqañäniti?" Yost Bloom jupan iwxt"ata.
  
  "Kawkhana?" - Jiskt"ata. - Perdu sasaw jiskt"äna.
  
  "Ay, jaytam, tata Perdu. Jan nayamp anatt'amti, jilïr jaqi. Nayax yatxa khitinakas jumanakax, khitinakas taqinis, janis khitïtsa uk amuyapktati, ukat ukax amigonakajax nayamp anatt"añat wali amuyumpiw lurapxañama" sasaw Bloom-ax qhanañcht"i, Nina-n amparap llamp"u chuymamp katxarusa ukat jayarst"ayasa Perdue ukat Sam. "Yämas kunapachatï jakäwiman warminakax jan waltʼayasipxaspa ukhaxa".
  
  "¡Jan jupar ajjsarañ ajjsarktati!" Sam jilatajj wali jachʼatwa arsüna.
  
  Ninax akham sasaw achiktʼasïna: "Sam, samarañamawa" sasa. Bloom ukanx kunas juparux janiw pächaskaniti sasaw säna, ukat jupax chiqaw sasaw säna.
  
  Bloom jilatajj akham sänwa: "Gould doctorar istʼam... Sam" sasa.
  
  "Perdón, ukampis ¿maynit maynikam uñtʼasiñäniti?" - Perdue -sasawa jiskt"äna jach"a pasaje ukata sarañ qalltapxäna.
  
  Bloom jilatajj suma chuymampiw akham säna: "Taqe jaqenakat sipansa jumajj ukhamäñamawa, Perdue jilata, ukampis ay, janiw ukhamäktati" sasa.
  
  Perdue chachajj uka jan uñtʼat jaqen arsutapatjja, cheqapuniw llakisïna, ukampis janiw nayrajj jupamp jikisitap amtaskänti. Uka jaqix Ninan amparap wali ch"amampiw katxarutayna, mä jark"aqasiñ munasirirjama, janiw uñisiñap uñacht"aykänti, janis jan sinti arrepentisiñamp qhispiñapatak jaytkaniti uk yatkchïnsa.
  
  "¿Yaqha amigoma, Perdue?" sasaw Sam jilatajj mä cáustico tonadampi jisktʼäna.
  
  "Janiwa, Sam" sasaw Perdue-x kutt"ayäna, ukampis janïr Sam-an amuyt"äwip jan chiqaw sañjamäkipanx Bloom-ax yatiyirirux chiqapuniw arsüna.
  
  "Janiw nayax jupan amigopäkti, tata Cleave. Ukampis kullakapax wali jak"a... uñt"atawa" sasaw Bloom-ax jachaqt"asïna.
  
  Perdue chachan ajanupax wali mulljataw laq"ar tukuwayxäna. Ninax samañap katxarutayna.
  
  "Ukhamajj achiktʼasim, jiwasamp sum apasiñataki, ¿janich ukhamäki?" Bloom jilatajj Sam jilataruw jachaqtʼasïna.
  
  "¿Ukhamajj ¿kunjamsa jikjjatapjjetäna?" -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  -Chiqpachansa janiwa -sasa. Agatha kullakajj janiw kawkhantï jikjjataskta uk amuykänti. Cleave tatan cortesía tuqiw jikxatapxta", Bloom jupax iyaw sataynawa, Perdue ukat Neene ukanakan periodista amigopar jilxattaskir jan atinisiñ uñjatapatx kusisitaw jikxatasïna.
  
  -¡Jan wali arunaka! - Samxa jach"at arsüna. Irnaqir masinakapan kuntï lurapkäna uk uñjasajj wal colerasïna. "¡Janiw kuna lurañas utjkitänti!"
  
  "Chiqpachansa?" - Bloom kullakaxa saxra sonrisampiwa jiskt"äna. "Wesley, jupanakar uñacht"ayañamawa."
  
  Uka waynax anunakamp qhipäxan sarnaqaskäna ukax ist"äna. Bolsillopat mä aparato apsüna, uka aparatojj jan botonani celularar uñtasitänwa. Ukanx mä compacta uñtawiw uka chiqan ukhamarak muyuntat laderas ukanakax uñacht"ayata, ukax terreno ukat qhipharux laberinto de estructuras ukanakaw uñacht"ayasi, jupanakax sarapxi. Mä wila ch"iqakiw pulsatäna, juk"at juk"at mä chimpun coordenadas ukarjam sarnaqäna.
  
  Bloom jilatajj akham sänwa: "Uñtapjjam" sasa, ukat Wesley jilatajj Sam chacharuw chika thakin saytʼayäna. Wila ch"iqa pantallan sayt"äna.
  
  "¡Jumajj mä qʼañu wawa!" Ninax Sam-aruw sist"äna, jupax jan iyawsasaw p"iqip ch"allxtayäna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Janiw kuna lurañas utjkitänti.
  
  "Ukax muspharkañawa, kunatix jumax sistema de vigilancia jupanakanktawa", Perdue jupax mä jisk"achawimpiw säna, ukax Sam juparux colerayataynawa.
  
  "¡Jumampi ukat fucking kullakamampix akax nayaruw yapuchapxpachäta!" Sam jilatajj arnaqasïna.
  
  "Ukhamaxa, ¿kunjamatsa uka waynanakax señal katuqapxaspäna? Pantallanakapan uñstañapatakix jupanakan arknaqirinakapat maynïriw Sam satänwa. ¿Kawkhansa yaqhax uñacht"ayasisma, nayrax jupanakamp jan utjkaspän ukhaxa?" Perdue jilatajj akham sasaw säna.
  
  "Janiw yatkti!" Sam jilatajj janiw sasaw säna.
  
  Ninax janiw jinchup iyaw sañjamäkänti. Jan amuytʼasisaw amukiw Sam sat chachar uñkatäna, jupajj jakäwipampiw confiyäna. Taqi kunatix luraspän ukax janiw kuna jan walt"awis utjkiti, ukampis jan walt"awinakax utjatap yatïna.
  
  "Ukat sipansa, jichhax taqiniw akanktanxa. Jan khitis usuchjatäñapataki jan ukax jiwayatäñapatakix yanapt"asiñax juk"amp askiwa", sasaw Bloom jupax jach"at arsüna.
  
  Jupax kunjams masinakapan jan walt"äwip jank"ak askichañ atipxatayna, ukat mä juk"a jan atinisiñampiw kusisitayna. Amtanakaparux janiw walïkaspati, jupax yatiyaspa ukhax consejox Sam juparux nanites ukanakamp janchipan apnaqasaw arknaqaski, kunjamatix Nina janchipan utjki ukhama, Bélgica markan janïr Perdue jupar ukhamarak Sam jupar frascos ukanakax antídoto ukamp manq"antañatak churkipanxa.
  
  Sam chachajj janiw Perdue chachan amtanakapar confiykänti ukat Nina kullakarojj uka antídoto sat qolla umarakïnwa sasaw amuyayäna. Ukampis cuerpopan nanites ukanakar neutralizañatak mä líquido jan aptʼasisajja, Sam chachajj jan amuytʼasisaw consejonkirinakarojj jankʼak jikjjatapjjañapatak jaytäna, ukat kawkhantï Erno chachan imantat yatiyäwip imatäki uka cheqar arkapjjañapataki.
  
  Jichhajj cheqapuniw traicionero sasin sapjjäna, ukat janiw kuna pruebas utjkänti.
  
  Túnel ukan mä jach"a turno ukar puripxäna ukat mä jach"a bóveda punku nayraqatan jikxatasipxäna, ukax pirqaruw luratäna kawkhantix túnel ukax tukuykäna. Ukajj chʼiyar chʼiyar punkunïnwa, ladonakapansa chika taypinsa oxidado pernonakampi katjjarutänwa. Uka grupojj nayraqatapan utjkäna uka jachʼa punku uñakipañatakiw mä jukʼa saytʼasipjjäna. Uka colorapajj gris crema chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyaränwa, perqanakan colorapatsa ukat tubonakan pampanakapatsa mä jukʼa mayjänwa. Jukʼamp sum uñakiptʼasajja, acerot lurat cilindronak lurapjjäna, uka cilindronakajj uka jachʼa punkujj punkun muyuntat marcoparuw chintʼäna, uka cilindronakajj thiya hormigónmpiw uchatäna.
  
  "Perdue tata, nayax yatxatwa aka jist"arañaxa jiwasataki" sasaw Bloom jupax saraki.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Pächastwa" sasa. "Janiw nitroglicerina ukax nayamp chikäkänti."
  
  "Ukampis chiqpachansa, mä jukʼa tecnología genio bolsaman utji, kunjamtï sapüru lurapkta ukhama, ukhamat taqi chiqanakar jankʼak pasañataki, kawkhantï nayrax chʼalltʼasktaxa?" Bloom jilatajj akham sasaw säna, pacienciapajj jukʼamp uñisiñampiw qhan amuyasïna. "Mä juk"a pachatakiw luram..." sasaw Perdue-rux säna, ukat jutir amenaza-p qhan arsüna: "Kullakamatakiwa."
  
  Agathax wali sum jiwatäxaspawa, Perdue-x amuyäna, ukampis chiqap ajanuparjamaw uñjäna.
  
  Jank"akiw phisqa anunakax chuym ch"allxtataw uñstañ qalltapxäna, chhuxriñchjata ukat jacht"asis kayut kayut mayjt"ayasa.
  
  "¿Kunas imill wawanaka?" - Wesley jupax uywanakarux jiskt"äna, jank"akiw samarañapataki.
  
  Uka tamax uñch"ukipxäna, ukampis janiw kuna jan walt"äwsa uñjapkänti. Ukat kunjamsa anunakax wali chʼaxwapxirïna, janïr jan jaytjasis arnaqañ qalltkasaxa, pulmonanak patat larusipxäna uk uñjapxäna, ukatwa muspharapxäna.
  
  "¿Kunatsa ukham lurapxi?" -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  Wesley chachajj pʼeqep chʼoqtʼasisaw akham säna: "Kunanaktï jiwasajj jan istʼksna ukanak istʼapjje. ¡Ukat kunas utjchi, ¡wali chʼamanïñapawa!"
  
  Amuyataxa uywanakax wali coleratapxiwa subsónico tononakampi kunatix jaqinakax janiw ist"apkänti, kunatix jupanakax jan ch"amampiw warariñ qalltapxäna, maníaco ukhamaw chiqaparu muyuntapxäna. Mayat mayat anunakax bóveda punkut qhipäxar kutt"añ qalltapxäna. Wesley chachajj jan jaktʼkay mayjtʼäwinakampiw sillpʼäna, ukampis anunakajj janiw istʼañ munapkänti. Jupanakax kutikipstasin t"ijtxapxäna, saxras jupanakar arknaqkaspa ukhama, ukat jank"akiw jaya chiqan k"uchu muytasin chhaqtxapxäna.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Paranoico sasaw sapjjeta, ukampis ukajj jan waltʼäwin uñjasipjjataj cheqpach señalawa" sasa, mayninakajj wali mulljataw uñchʼukipjjäna.
  
  Yost Bloom ukat chiqa chuyman Wesley jupanakax panpachaniw pistolanakap chaleco manqhat apsupxäna.
  
  "¿Mä arma apanipxtati?" Ninax musphataw ñik"utap ch"uqt"asïna. "Ukhamaxa, ¿kunatsa anunakat llakisiñaxa?"
  
  "Kunalaykutix sallqa uywanakamp t"unjatäpxäta ukhaxa, jan amuyt"asisaw jiwañama ukat llakisiñatak tukuyätam, munat Gould doctora. Janiw arknaqatäkaspati. Ukat ukham acústica ukar ch"axwañax mä llamp"u chuymanïñakïspawa", Bloom jupax jan amuyt"asisaw qhanañcht"äna, gatillo qhipäxar jaquntasaw.
  
  
  32 t"aqa
  
  
  
  Pä uru nayra - Monkh Saridag
  
  
  "Uka chiqax jark"atawa", sasaw hacker ukax Ludwig Bern juparux säna.
  
  Jupanakax uruy arumaw irnaqapxäna, mä semana jila nayraw uka pandilla renegado ukan lunthatat lunthat armanak jikxatañataki. Nayrir Black Sun ukankirinakätapatxa, janiw mä jaqis uka pandilla ukamp chikt"atäkänti, jupax janiw artesanía ukan yatxatatäkänti, ukhamax ukax wali askiwa, ukanx walja IT yatxatirinakax utjañapawa, jan walt"ayir jaqinakan kawkhankapkitix uk yatiñataki Longinus ukax mä juk"a pachanakanwa.
  
  "Manqha!" Bernax jach"at arsüna, pä comandante masinakapar iyaw sañapataki.
  
  Jupanakat maynïrejj Kent Bridges satänwa, jupajj nayrir SAS chachanïnwa, ukat nayrir Black Sun sat kimsïr nivelan munirïnwa, jupajj municionanak uñjirïnwa. Maynïristi Otto Schmidt satänwa, jupax janïr brigada renegado ukar mantkasax Black Sun ukan kimsïr nivelankirïnwa, lingüística aplicada ukan yatichiri ukhamarak nayrir piloto de combate Viena, Austria markankirïnwa.
  
  "¿Kawkinkis jichha pachax jikxatasipxi?" - Puentenakaxa jiskt"asipxiwa.
  
  Hacker ukax mä ceja uñacht"ayäna: "Chiqpachansa, juk"amp muspharkañ chiqawa. Fibra óptica uñacht"ayirinakarjamaxa, ukax hardware Longinus ukamp sincronizado ukhamawa, jichhax... Castillo de Wewelsburg ukankiwa."
  
  Kimsa comandantenakajj jan amuytʼasisaw uñkatasipjjäna.
  
  "¿Aka arumanthixa? Ukanx janiw alwas utjkiti, ¿janich ukhamäki, ¿Otto?" - sasaw Bernajj jiskt"äna.
  
  "Janiwa, nayax amuyta niya 5 jayp"u pacharuw purini" sasaw Ottox jaysäna.
  
  "Wewelsburg Castillo ukax janiw jichhakamax jist"aratäkiti, chiqans janiw mä juk"a pachatak visitirinakax jan ukax turistas ukanakax arumanthix ukar mantañapakiti", Bridges jupax chiqaw sasaw chiqaw satayna. "¿Kunjamarak ukax uka chiqar purispasti? Jan ukhamäkchi ukhaxa... ¿mä lunthatax jichhax Wewelsburg markaruw mantaskäna?"
  
  Uka cuartojj amuktʼänwa, kunattejj taqeniw uka manqhankir jaqenakajj mä amuytʼasir qhanañchäwit amuytʼapjjäna.
  
  "Janiw kunas wakiskiti" sasaw Bernax mä akatjamat arsüna. "Kawkhantï utjki uk yatiñaw wali wakiskirejja. Nayax voluntario ukhamaw Alemania markar jupanakar apthapiñatak sarawayta. Nayax Alexander Arichenkov jupamp chikaw irpä. Aka jaqix mä excepcional tracker ukhamarak navegador ukhamawa".
  
  "Ukham lurañamawa, Berna. Kunjamtï nayrax lurapxirïktxa, sapa 11 horanakaw nanakamp chika uñtʼayasiñama. Ukat kuna jan waltʼäwinakas utjaspa ukhajja, yatiyapjjeta. Europa occidental uksanx sapa markanw aliados ukanakax utjistu, ch"amanchawinak munapxsta ukhax", sasaw Bridges jupax chiqanchawayi.
  
  "Uñt'ayatäniwa".
  
  "¿Mä rusa jaqir atinisiñamatakix chiqati?" Otto Schmidt jilatajj amukiw jisktʼäna.
  
  "Nayax iyawstwa, Otto. Aka jaqix janiw kunatsa yaqha tuqit iyawsañatakix churkituti. Ukatjja, amigonakapan utap uñjir jaqenakajj utjaskakiwa, ukampis kunapachas ukham purini sasaw pächasta. Ukampirus sarnaqäw yatxatirinakan ukhamarak periodistan Renata ukar apaniñatakix pachapax tukusxiwa. Ukax juk"ampiw llakisiyitu, janiw iyaw sañ munkti, ukampis mä kunaw mä kuti", sasaw Bern jupax austriaco piloto ukarux qhanancht"awayi.
  
  "Iyawsaña. Bon viaje, Berna", sasaw Bridges jupax arsuwiyi.
  
  "Yuspära, Kent. Mä horat sarxañäni, Otto. ¿Wakichtʼatäxätati?" - sasaw Bernajj jiskt"äna.
  
  "Ukhampuni. Khitinakatix llamp"u chuymanïpkän ukanakat aka amenaza kutt"ayapxañäni, ukhamat kayunakap apxaruñataki. ¡Diosaxay, ¡kunsa aka yänakax luraspa uk yatipxaspäna ukhaxa!" Otto chachajj akham sasaw säna.
  
  "Akax nayatakix axsarañawa. Kuntï luraspa uk sum yatipjje sasaw amuyasta" sasa.
  
  
  * * * .
  
  
  Nina, Sam ukat Perdue jupanakax janiw qawqha pachas túneles ukankapxatayna ukx amuyapkänti. Aljäxäkaspas ukham amuyaskchïnsa, janiw kunjamatsa aka uraqin uru qhana uñjapkänti. Jichhajj pistolampiw katjatäpjjäna, ukat jachʼa jachʼa bóveda punku nayraqatan saytʼatäsipkäna ukhajja, janiw kunsa amuyapkänti.
  
  "Perdue tata, munsta ukhaxa" Yost Bloom chachax pistolapampiw Perduerux mä antorcha portátil ukamp bóveda jist"arañatak ch"allxtayäna, ukampiw alcantarillado ukan sellop khuchhuqäna.
  
  -Bloom tata, janiw uñt"ksmati, ukampis nayax yatxatwa jumanakan amuyt"ir jaqix amuyasiwa, mä punkux janiw ukham llakisiñ instrumentumpix jist"aratäkaspati -sasaw Perdue-x kutt"ayäna, ukampirus amuyt"ir tonalidad ukax manti.
  
  Bloom chachan ajanupajj thayaruw tukuwayjjäna: "Dave, jan jiskʼachasimti, kunattejj janiw jiskʼa instrumentom sañ munkti" sasa.
  
  Sam chachajj janiw sawkasirïkänti, kunatï arunak ajllkäna ukat janiw jiskʼachkänti, ukatwa mä jukʼa kʼarinak arsüna. Ninan jach"a ch"amaka nayranakapaw Sam-ar uñch"ukiskäna. Jupax uñjänwa, jupax wali chuym ch"allxtataw jikxatasïna, kunatix jupax traicionatäkaspas ukhamaw jikxatasïna, kunapachatix jupax jan antídoto frasco ukx apt"askäna, ukampis jupax kuna razonanakas utjäna, Perdue-r jan atinisiñapataki, kunatix Brujas markan jupanakar uchawaykatayna uka qhipatxa.
  
  Perdue jilatajj kuntï Bloom jilatajj parlkäna uk sum yatïna. Mä jachʼa uñkatasaw mä pluma ukham vidriot apsusin activarïna, infrarrojo ukampiw punkun thiyap yatiñatakejj yanaptʼäna. Ukatx nayrapax jisk"a vidrio uñch"ukiñ p"iyaruw uñch"ukiskäna, kunapachatix mayninakax suyt"asipkäna, wali axsarkañ circunstancianakax anunakax jupanakat jayaruw loco ukham larusipxäna.
  
  Perdue jupax payïr boton amparapampiw ch"allt"äna, jan telescopiot nayranakap apt"asisa, ukat mä jisk"a wila ch"ankhax punku pernoruw uñstäna.
  
  Wesley jilatajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Laser cutter" sasa. "Wali suma".
  
  "Askiw jank"aki, tata Perdu. Ukat tukuyxäta ukhaxa, aka suma herramientat qhispiyapxäma" sasaw Bloom-ax säna. "Ukham prototipompiw irnaqir masinakajan clonación lurañatakix apnaqasma".
  
  "¿Khitis irnaqir masimax utjaspa, tata Bloom?" sasaw Perdue chachajj jisktʼäna, kunattejj vigajj qʼellur uñtat chʼama aceroruw chhaqtäna, ukat chʼalljjtayaskäna ukhajj jan chʼamanïjjänwa.
  
  Bloom chachajj akham sänwa: "Renata sat animalar apañapäkäna uka arumajj Bélgica markanwa amigonakamampi qhespiñ yantʼapjjayäta" sasa, ukat acero chullut chispanakaw nayranakapan infierno ninar uñtat lliphipiskäna.
  
  Ninax samañap katxarusaw Sam-ar uñkatasïna. Aka chiqanx wasitatw consejo ukan compañía ukankapxäna, Inti Ch"iyara irpirin juk"a uñt"at taripirinakapa, kunawsatix Alejandrox p"inqachat irpirir jaytañ amtapkän uka p"inqachawi p"inqachawi Renata, jupanakan t"unjatäñapänwa.
  
  Jichhax tabla de ajedrez ukankapxaspän ukhax tornillompiw uñjapxirïta, sasaw Ninax amuyäna, Perdue-x Renata-x kawkhans jikxatasi uk yatispa. Jichhax jupax consejo ukar puriyañapawa, Nina ukat Sam ukanakar Brigada Renegado ukar katuyañ yanapt"añat sipansa. Ukhamäkchïnsa, Sam ukat Nina sat chacha warminakajj jan waliruw puripjjäna, ukatwa jan waltʼäwinakar purtʼasipjjäna.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Agatha kullakarojj diario jikjjatañapatakiw contratayäta" sasa.
  
  "Jïsa, ukampis janiw ukajj nayatak wali wakiskirïkänti. Ukajj kunjamtï sisktajja, nayra cebo ukhamänwa. Ukham lurañatak contratapjjañäni ukhajja , diario jikjjatañatakejj jilapan yanaptʼapaw munasini, cheqas Perdue jilatajj thaqkasipkta uka reliquia ukhamätap yattwa" sasaw Bloom jilatajj Sam jilatarojj qhanañchtʼäna.
  
  "Ukat jichhax taqiniw akankxapxta, inas kuntix jumanakax akan Wewelsburg jak"an thaqhapkta uk uñjapxaraksna, janïr negocios tukuykasaxa", Wesley jupax Sam qhipäxat saskakiwa.
  
  Jayanxa, anunakax larusipxäna ukat chhuxriñchjasipxarakïna, turbinax chhuxriñchjaskakïnwa. Ukhamatwa Nina kullakarojj wali ajjsarañasa ukat jan suytʼäwinïsajj jikjjatasïna, ukajj jan aynachtʼat chuymanïtapampiw chikachasïna. Yost Bloom sat tawaquruw uñtäna ukat jan uñtʼatjamax colerasiñap apnaqäna: "¿Agathax walikïskiti, tata Bloom? ¿Juman uñjatäskakti?"
  
  "Jïsa, jiwasan uñjatasankiwa" sasaw jank"ak uñch"ukis jaysäna, ukampis Agatha warmin sum jakasitapat amukt"atapax mä jan wali amuyupunïnwa. Ninax Perdue sat tawaquruw uñtäna. Lakapax qhanaw concentración ukan ch"allxtasïna, ukampis nayrir amigapjamax cuerpopan arunakap sum yatïna -Perdue kullakax chuym ch"allxtataw jikxatasïna.
  
  Punkux mä ist"añjamaw thuqt"äna, ukax laberinto manqhan ist"asïna, ukat nayrïr kutiw uka amukt"äwix tunka maranakax aka ch"amakt"at pachanx apnaqaskäna uk p"akintasïna. Perdue, Wesley ukat Sam jupanakax jisk"a ch"axwawinakampiw jach"a jan jark"at punku jist"arapxäna, ukat qhipäxar kutt"apxäna. Qhepatjja, aynachtʼasaw mayni ladopar liwjjatäna, walja maranakaw laqʼampi ukat qʼellur uñtat papelanak chʼiyjäna. Janiw khitis nayraqat mantañ atinakänti, ukampirus uka q"añut lurat cuartox túnel ukar uñtasit pachpa serie de luces eléctricas de pared ukanakampiw qhant"ayatäna.
  
  "Kunas manqhan utji uk uñjañäni" sasaw Sam chachajj cámara wakichtʼat katjjarusajj säna. Bloom jupax Nina kullakaruw jaytawayi ukat Perdue jupamp chikaw barril jan wali puntapat nayrar sartawayi. Ninax Sam jupar jakʼachasiñapkamaw suytʼäna, janïr amparap mä jukʼa llamktʼkasaxa, "¿kunsa luraskta?" Jupax jupat coleratap yatispänwa, ukampis nayranakapan kunas Sam-ax amuyuparjam concilio-r jupanakar irpañapatak iyaw sañ munäna sasaw säna.
  
  "Jichhax jikxatatanakas qillqt"añatakiw akanktxa, ¿amtastati?" - sasaw wali ch"amampiw säna. Jupax cámara ukarux amparapamp luqxatäna, ukampis uñkatatapax pantalla de visualización digital ukar uñtat uñacht"ayäna, ukanx jupanakan katuntirinakapar filmapxatap uñjäna. Consejo ukar chantaje lurañax wakisispa, jan ukax fotografía uñacht"ayañax wakisispa ukhax Sam jupax walja fotonak uka chachanakan ukhamarak lurawinakap apsuwayxi, kunawsatix aka tantachäwix mä normal irnaqäwjam uñjkaspas ukhama.
  
  Nina kullakajj pʼeqep chʼoqtʼasisaw arknaqäna, ukat uka chʼamaktʼat cuartoruw mantäna.
  
  Pata ukat pirqanakapajj azulejonakampi uchatänwa, ukat techonsa walja tubo fluorescentenakaw utjäna, ukat mä juykhuptir janqʼo qhanaw mistu, jichhajj tʼunjat plástico tapanakapan manqhanjja, lliphipir llamayunakaruw tukuwayjjäna. Uka yatxatirinakax mä juk"a pachatakiw khitinakas uk armasipxäna kunatix taqiniw uka uñacht"äwit muspharapxäna, mä kipka chiqanakan jach"añchasiñampi ukhamarak axsarañampi.
  
  -¿Kuna kasta chiqasa? Wesley jilatajj riñon nayra phukhupat thaya qʼañuchat instrumentonak apthapisaw jisktʼäna. Jupa patxanxa, amuktʼata ukat jiwata, mä tʼunjat lámparaw saytʼatäskäna, uka lamparax mä telarañampiw phuqhantäna, uka pachanakax extremos ukanakan apthapitaw utjäna. Uka baldosa pampanjja, wali axsarkañ manchanakaw utjäna, yaqhepajj waña wilaruw uñtasïna, yaqhepasti químicos sat manqʼanakan qhep qhepanakapar uñtasitarakïnwa, uka qʼañunakajj pamparuw mä jukʼa saphintatäjjäna.
  
  "Mä kasta yatxatäw utar uñtasitawa", sasaw Perdue jupax jaysawayxi, jupax pachpa operacionanak uñjawayi ukat apnaqawayi.
  
  "Kuna? ¿Super pallapallanaka? Jaqinakar yant"äwinakan walja chimpunakapaw utji", sasaw Ninax uñacht"ayäna, jaya pirqax refrigeradoran punkunakap mä juk"a jist"arat uñjasax chuym ch"allxtayasïna. "Akanakax morgue ukan refrigeradores ukanakawa, ukanx walja cuerpo bolsas ukanakaw pilat utji..."
  
  Yost chachajj kawkhantï saytʼatäskäna uka cheqat akham sänwa: "Ukat chʼiyjat isinaksa" sänwa, ukat kunatï tʼaxsuñ canastanakar uñtasitäkäna ukanak qhipäxat uñchʼukiskäna. "Ay Dios, uka telajj qʼañunakjamaw thujsa. Ukat jach"a wila phuch"unakax kawkhantix collaranakax utjki. Nayax amuyta Dr. Gould jupax chiqaw sasaw arsu - yant"awinakax jaqinakar lurasiwayi, ukampis pächasta nazi soldadonakar luratätapata. Aka cheqankir isinakjja, kunjamtï campo de concentración ukan jistʼantatäpkäna ukanakan jila partejj uchasipkäna ukar uñtasitawa" sasa.
  
  Nina kullakajj Wewelsburg jakʼankir campos de concentración ukanakat kuntï yatkäna uk amtañ yantʼkasajj amuytʼasisaw nayranakapajj sartäna. Llamp"u chuymampi, chuyma ch"allxtayiri ukat khuyapt"ayasiri, khitinakati ch"iyjata, wila isimp isthapt"atäpxaspa ukanakat yatkatayna ukanak yatiyatayna.
  
  "Wewelsburg markan lurañanxa katuntat jaqinakax irnaqirinakjamaw apnaqapxäna, uk yattwa. Jupanakax wali sum jaqinakaw Sam jupax aka uraqin jikxatasi sasaw säna. Jupanakax Niederhagen markat apanipxatayna, yaqhipanakax Sachsenhausen markat apanipxatayna, ukampis taqiniw kunatix mä castillo lurañat sipans juk"ampïñapäkän uka lurañatakix irnaqäw uñstayapxäna. Jichhax taqi ukanak jikxatapxta ukat túneles ukanakax chiqäkaspas ukhamaw amuyasi", sasaw chacha masinakapar yatiyäna.
  
  Wesley ukat Sam jupanakax panpachaniw jak"apanx wali jan wali uñnaqt"anïpxäna. Wesley chachajj amparanakap chʼoqtʼasisaw thaya nayra amparanakap chʼalljjtayasïna. Sam jilatajj jichhakiw cámarapampiw morgue ukan refrigeradoranakapan molde ukat herrumbre ukanakat jukʼamp fotonak apsuwayjjäna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Janiw jachʼa yänak apthapiñatak apnaqatäpkänti. Jupax pirqar warkt"at abrigo de laboratorio ukarux mä chiqar jaquntäna ukat qhipäxan mä jach"a ch"iyar ch"iyar pirqa manqhan khuchhurata jikxatäna.
  
  "Qhanañcham" sasaw mayïna, janiw khitirus arskänti.
  
  Wesley chachajj mä linterna churäna, ukat Perdue chachajj uka pʼiyaruw qhantʼäna ukhajja, chʼamaktʼat umajj qʼañuchatäjjänwa, ukat manqhan ismuskäna uka nayra chʼakhanakan isthapitapampiw chʼamaktʼäna.
  
  "Tata! ¡Uñtapxam aka! jupax chhuxriñchjasïna ukat jupanakax p"iya muytasin tantachasipxäna kunatix pä tunk jaqir uñtat jaqinakan qhipharkir yänakap jikxatañataki. Jupax pä tunka p"iqi ch"akhanak jakthapitayna, ukampis juk"amp p"iqi ch"akhanakaw utjaspäna.
  
  "Mä casow utjawayi, Salzkotten markankir walja judionakax 1930 mara tukuyanx Wewelsburg markan mä carcelan jist"antatäpxänwa sasaw sapxirïna", sasaw Ninax uk uñjasax amuyt"ayäna. "Ukampis qhipatxa Buchenwald sat campamentoruw tukuyapxäna sasaw yatiyapxi. Yatiyawix siwa. Uka jisktʼat carcelajj Obergruppenführer Hersal sat chachan pʼeqtʼatäki uka bóveda satäkaspas ukham amuyapjjerïta, ukampis ¡inas aka cheqajj ukhamächïna!"
  
  Kuntï jikjjatapkäna uk uñjasajj wal muspharapjjäna, ukampis uka grupojj janiw amuyapkänti, anunakan jan jaytjasis larusiñapajj jankʼakiw tukusjjäna.
  
  
  33 t"aqa
  
  
  Sam sat chachajj uka ajjsarkañ uñachtʼäwi foto apsuskäna ukhajja, Nina kullakajj yaqha punkumpiw yatiñ munäna, uka punkujj sapürunjam lawat luratänwa, ukat patapanjja mä ventanaw utjäna, jichhajj janiw uñjañjamäkänti. Punku manqhanjja, uka pachpa serie lamparanakat mä qhanaw uñjäna, uka lamparanakajj kawkhantï jakapkäna uka cuartoruw qhantʼäna.
  
  "Jan uka chiqar mantañs lup"iñamäkiti" sasaw Jost chachan akatjamat qhipäxapan arsutapax niya chuyma usump usuntañkamaw muspharayäna. Ninax wali mulljataw pechopar amparapamp katxarusax Jost Bloom juparux kunjamtï warminakat sapa kuti katuqkäna ukham uñnaqap uñacht"ayäna - mä uñnaqax irritación ukat renuncia. Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Janiw nayamp guardia cuerpomjam jan utjkituti, mä arunjja" sasa. Ninax uñjänwa, holandés concejal jupax suma uñnaqt"anïtap yatitapxa, juk"ampiw mä juk"a nayrar sartawip jan iyawsañatak razonanïtapa.
  
  "Nayax wali ch"amanïtwa, yuspajarapxsmawa, señora" sasaw wali ch"amampiw jisk"achasïna ukat punku manijaruw jaquntäna. Mä jukʼa chʼamañchtʼañaw wakisïna, ukampis jan sinti chʼamachasisaw jistʼarapjjäna, herrumbrempi ukat jan apnaqasas jistʼarapjjäna.
  
  Ukampis aka cuartojj nayrïr cuartot sipansa mayjäkaspas ukhamänwa. Mä qullañ utan jiwatat sipan mä juk"a suma uñnaqt"anïnwa, ukampis nazi aura de previoding ukax utjaskakiwa.
  
  Nayra libronakampi phuqt"ata, arqueología ukhat ocultismo ukar puriñkama, póstumo libronakatsa marxismo ukat mitología ukar uñtasita, uka cuartox nayra biblioteca jan ukax oficina ukar uñtasitänwa, jach"a escritorio ukat altu qhipäxan silla esquina ukan uñjata, kawkhantix pä estanterías ukanakax jikiskäna. Libronakas carpetanakas, taqi chiqan chʼiqintatäki uka papelanakas pachpa saminakanïnwa, jachʼa laqʼa utjatapatxa.
  
  -¡Sam! - sasaw jawsatayna. -¡Sam! ¡Aka fotonak apsuñamawa!"
  
  "Ukat ¿kunsa aka oraqen uka fotonakamp lurasma, tata Cleave?" Jost Bloom jilatajj Sam jilataruw jisktʼäna, jupajj jupanakat mayniruw punkut apsuskäna.
  
  Sam jilatajj jan amuytʼasisaw akham säna: "Kuntï periodistanakajj lurapki uk lurapjjam, jukʼamp qollqe churir jaqeruw aljapjjam" sasa.
  
  Bloom jupax mä axsarkañ larusiñampiw arsüna, ukax qhan uñacht"ayäna Sam jupamp jan iyawsatapa. Jupax Sam-an amparapampiw amparapamp ch"allxtayäna: "¿Khitis aka chiqat jan scot-free-mp mistuñama sasin siskäna, wawa?"
  
  "Walikiwa, nayax uka pachan jakasta, tata Bloom, ukat jumar uñtasit ch"amamp manq"at awtjata asnunakax nayatakix destinox jan qillqt"apxañapatakiw ch"amachasta" sasaw Sam jupax jach"a jach"a tukusaw jach"at arsüna. "Inas jiwat cuerpoman fotopat mä dólar apsuschirista" sasa.
  
  Bloom jilatajj jan yatiyasaw Sam chachan ajanupar mä chʼamampi chʼajjwayäna, ukat qheparuw jaqontäna ukat oraqer jaqontäna. Sam sat chachajj acerot lurat gabinete patjjar jaqontäna ukhajja, cámarapajj pamparuw jaquqanïna, ukat chʼalljjtayasisajj tʼunjatäjjänwa.
  
  "Jumax khiti ch"aman ukat jan walt"ayir jaqimpiw parlt"askta, jupax ukhamakiw uka escocés bolas ukanakax wali ch"amampiw katxaruta, wayna. ¡Jan jumanakajj uka toqet armasiñ atinasipktati!" Jost chachajj qʼejjo qʼejjow istʼasïna, kunattejj Nina kullakajj Sam jilatar yanaptʼañatakiw jankʼak saräna.
  
  "Janiw kunatsa yanapt"askta uks yatkti" sasaw wila nayrap pichthapisin amukt"äna. "Janiw nayar atinisiñamäkiti, ukatwa aka qʼañunakar mantayapxitu. Jumax Trish-arux atinisismawa, ukampis nayax janiw Trish-kti, ¿janich ukhamäki?"
  
  Ninan arunakapax Sam-arux muspharayäna. "Suyt"am, ¿kunas? Nina sat noviamarojj janiw confiykayätti. Taqi kunatï pasawaykistu uka qhipatxa, kuntï siskistu uk iyawsaskakismawa, ukampis nayax janiw iyawskti. Ukat ¿kunas taqi ukanak akatjamat Trish-ampi pasaski?"
  
  Nina kullakajj wila jan mistuñapatakiw pʼeqep qhepar liwjjatasajj akham säna: "Sam, memoria jikjjatawayta" sasa. "Janipuniw jupar tukuskäti uk yattwa, ukampis jaytañamawa" sasa.
  
  Sam chachan jawqʼapajj cheqapuniw jaquqanïna. Ukhamajj ¡ukham sañ munäna uka utanjja! ¡Trish jilatarojj sarjjañapawa, janiw jupajj sarjjañapäkiti!
  
  Perdue chachajj Wesley chachan pistolapajj sapa kutiw qhepäjjapar uñachtʼayasajj mantanïna, ukat uka horasajj chhaqtawayjjänwa.
  
  "Nina, ¿kunsa aka oficinat yatta? ¿Qillqatanakan utjiti?" - Perdu sasaw jiskt"äna.
  
  "Purdue, janiw khitis aka chiqat yatiskiti. ¿Kunjamatsa akax kuna disconakan utjaspasti?" jupax chhaqhayataynawa.
  
  Jost chachajj mesa patjjankir mä qhawqha papelanak uñakiptʼäna. "¡Akanx mä qawqha apócrifo qillqatanakaw utji!" sasaw yatiyäna, wali muspharkañ uñnaqani. "¡Chiqpach, nayra qillqatanaka!"
  
  Ninax jaltasaw jupamp chikt"asïna.
  
  "Jumax yatisktawa, Wewelsburg markan inti jalant tuqinkir torrepan sotanopanx mä caja fuerte personal ukaw utjäna, Himmler jupax ukan uskt"atayna. Jupampi ukat castillon comandantepampikiw uk yatipxäna, ukampis ch"axwäw qhipatx kunatix utjkän ukax apsutäxänwa ukatx janipuniw jikxataskänti", sasaw Ninax arst"äna, jamasat qillqatanakat uñakipt"asa, uka qillqatanakax leyendas ukat nayra códigos históricos ukanakan ist"kataynawa. "Apuestas ukax aka chiqar apayatäxiwa. Nayax akham sañkamaw sarañ munta..." taqi tuqir kutt"awayxäna qillqatanakan marap sum uñakipañataki, "akax wali sumaw mä imañ utarakïspa. Nayax sañ muntwa, kawkir punkut mantapkta uk uñjtawa" sasa.
  
  Jistʼarat cajón uñkatasajj wali nayra tiempon lurat mä qawqha rollonak jikjjatäna. Nina kullakajj Jost chachan jan istʼatap uñjäna, ukat sum uñakiptʼasajja, uka pachpa papirojj diario qellqatätap amuyasïna. Tukuyañatakix suma amparanakapamp ch"iyjasaw mä juk"a jist"aratayna ukat latin arut kuns liyt"atayna, ukax samañap apt"awayi - Alexandrina Bibliotes - Guion de Atlantis
  
  ¿Ukajj ukhamäspati? Uka rollonak bolsapar wali amuyump uchasajj jan khitis uñjañapatakiw chʼamachasïna.
  
  Uka rollonak aptʼasisajj akham sänwa: "Bloom jilata, ¿kuna yaqhanaksa aka cheqat diarion qellqaskäna uk yatiyasmati?" Jupax aruskipt"añjamaw tonalidad ukax utjaskakïna, ukampis juparux ocupatäñapataki ukat jupanak taypin juk"amp cordial conexión uñstayañ munäna, ukhamat amtanakap jan jupar aljantañataki.
  
  "Chiqpachansa, janiw códice sat librot wal munkayätti, Gould sat doctora. Nayan llakijax Agatha Perdue uka jaqir jikxatañatak apnaqañakiw utjäna", sasaw jaysäna, Perdue tuqiruw p"iqip ch"allxtayäna, kunawsatix mayni chachanakax imantat cintanakan cuartopan marapat ukat ukan utjki ukanak aruskipt"apxäna. "Ukampis kunatï wali askïki ukajja, kuntï jupajj akan apankistu uka poema qhepat mä cheqan qellqkäna ukawa, janïr uka poema askichañatakejj jan waltʼäwinak pasañajäkipanwa" sasa.
  
  -¿Kunsa jupajj säna? sasaw interesarjam jisktʼäna. Ukampis kuntï jan amuytʼasis Ninar yatiykäna ukajj sarnaqäwinakat parlki ukakiw jupar interesäna.
  
  "Klaus Werner sat chachajja, Colonia markan markan planificadorapänwa, ¿yatitati?" - sasaw jiskt"äna. Ninax p"iqip ch"allxtayäna. Jupax saskakiwa: "Diario ukanx qillqt"iwa kawkhantix África uksan utt"ayatäkän ukaruw kutt"awaytxa ukat egipcio familiaruw kutt"awaytxa, jupanakax uka uraqinïnwa, kawkhantix jupax aka uraqpachan aka jach"a tesoro uñjta sasaw säna, ¿janich ukhamäki?"
  
  Ukat Sam sat chacharuw uñkatasajj akham säna: "Jïsa" sasa, jupajj chʼakhanakap chuchuyaskäna.
  
  Yost chachajj jiskʼachasaw akham säna: "Jupajj jumar uñtasitaw jupatakik imañ munäna" sasa. "Ukampis mä irnaqir masipan yanaptʼap munäna, mä arqueólogo, jupajj akan Wewelsburg markan irnaqtʼäna, Wilhelm Jordan sat chachan yanaptʼapwa munäna. Jupax Werner jupamp chikaw sarnaqäw yatxatirirjam sarnaqäna, Argelia markan mä jisk"a egipcio ukan tesoro apsuñataki, jumar uñtasita", sasaw kusisitaw jisk"achawip wasitat arsüna. "Ukampis Alemania markar kuttʼapkäna ukhajja, amigopajj uka tiempon Wewelsburg jakʼan Himmler ukat SS Alto Comisionado ukanakan sutipjjaruw uraq allsuñanak pʼeqtʼäna, juparuw machjayäna ukat balamp jiwayarakïna, ukat uka patat parltʼktan uka yänak aptʼasïna, ukajj... Werner jilatajj qellqatanakapanjja janiw cheqak parlkänti. Kunjamäpjjänsa uk janipuniw yatkañäniti" sasa.
  
  "Llakiskañawa" sasaw Ninax khuyapt"ayasirjam arsüna, chuymapax pechopan wali ch"amampiw thuqt"äna.
  
  Jupax kunjamatsa uka jan sinti khuyapt"ayasir señoranakatxa jank"akiw chhaqtayasipxaspa sasaw suyt"äna. Aka qhipa maranakanx Ninax jach"añchasiwayi, mä jan axsart"ir, pacifista ukhamäkchisa, cientifico ukhat mä capaz asno-kicker ukar tukutapata, khititix jaqimp jikiskäna ukanakax juparuw moldea. Mä kutix gansoparux ukham jan walt"äwin phayatapat amuyt"aspäna, jichhax kunjams jan katuntatäñapatak amuyt"äna, mä churatjamas - ukat ukhamarakiw. Jichhax jakäwipanx jiwañ amenazax sapa kutiw jupar ukhamarak irnaqir masinakaparux uñstawayi, ukat jupax jan amuyt"asisaw maníaco ch"ama anatt"awinakan locuranakapan ukhamarak ch"amakt"at personajes ukanakan chikancht"asir tukuwayi.
  
  Mä turbinan zumbidopax pasillot jutäna - mä akatjamat, ist"añjam amukt"awi, thayax jisk"a arnaqasir silbato ukampiw lantintatäna, ukax complejos túneles ukanakaruw jan walt"ayäna. Jichha kutix taqiniw amuyapxäna, jan amuyt"asisaw uñkatasipxäna.
  
  "¿Kunas jichhak pasäna?" Wesley jilatajj jisktʼäna, jupaw nayrïr kuti jiwat amuktʼäwin arsüna.
  
  "Muspharkañawa, amuktʼayat qhipatwa uka chʼaxwäwix amuyasta, ¿janich ukhamäki?" - sasaw yaqha cuartot mä aru säna.
  
  "Jïsa! Ukampis jichhax naya pachpaw lupʼiskta uk istʼarakta" sasaw maynix säna.
  
  Nina ukat Sam jupanakax jank"akiw uka aru uñt"apxäna ukat wali llakitaw uñkatasipxäna.
  
  "Tiemposajj janiw tukuskiti, ¿janich ukhamäki?" Sam jilatajj wali jachʼatwa Nina kullakarojj jisktʼäna. Mayninakan jan amuytʼasir uñnaqap taypinxa, Ninax Sam sat tawaquruw pʼiqip chʼallxtayäna, ukhamat jan iyawsañataki. Panpachaniw Ludwig Bern ukat Alexander Arichenkov amigopan arup uñt"apxäna. Perdue jupax ruso jaqin arup uñt"arakitaynawa.
  
  "¿Kunsa Alejandrojj akan luraski?" sasaw Sam sat chachar jisktʼäna, ukampis janïr jayskasajj pä jaqew punkut mantapjjäna. Wesley chachajj Alejandroruw armap uñachtʼayäna, ukat Jost Bloom jilatajj jiskʼa Nina kullakarojj qʼañu chuymampiw ñikʼutapat katthapïna ukat Makarov sat autopan bozalpampiw templopar chʼalljjtayäna.
  
  "Amukt"apxam, jan ukham lurapxamti" sasaw jan amuyt"asis arsüna. Berna kullakajj uka holandés jaqeruw uñtäna.
  
  Byrne chachajj jan pächasisaw akham ewjjtʼäna: "Gould sat doctorar jan waltʼayasma ukhajja, taqpach familiamaruw tʼunjäjja, Yost" sasa. "Ukat kawkhantï jakapki uk yattwa."
  
  -¿Jumanakax maynit maynikam uñt"asipxtati? - Perdu sasaw jiskt"äna.
  
  "Akax Monkh Saridag, Perdue tatat jutir irpirit maynïriwa", sasaw Alejandrox jaysäna. Perdue kullakajj chʼiyar uñnaqtʼanïnwa ukat wali jan walirakiw uñnaqäna. Kunatsa tripulacionankirinakajj akankapjjäna uk yatïna, ukampis kunjamsa jikjjatapjjäna uk janiw yatkänti. Chiqansa, nayrïr kutiw jakäwipanx uka jach"a jach"a tukuri ukat jan llakisisa millonario jaqix mä gancho ukan mä gusano ukham jikxatasïna; chiqap anatt"awix kawkhantix jaytañapäkän uka chiqanakar sinti manqhar mantatapata.
  
  "Jïsa, Jost jilatampi nayampejj pachpa patronaruw servipjjayäta, ukhamatwa amuytʼasirïta ukat Renata ukham jan amuytʼasir jaqenakan amparapan peón ukhamäñ jaytjjayäta" sasaw Bernajj jachʼat arsüna.
  
  Jost chachajj akham sasaw mayamp säna: "Diosaruw juramento lurta, jiwayäma" sasaw Nina kullakarojj chuym ustʼayäna, ukhamatwa arnaqasïna. Sam jupax ataque ukham sayt"äna, ukat Jost jupax jank"akiw periodistamp colerat uñkatasiñamp mayjt"ayasïna: "¿Mayamp imantasiñ muntati, qullu patat sarnaqir?"
  
  "¡Fuck you, queso dick! P"iqipan mä ñik"utas jan walt"ayañamawa ukat nayax uka oxidado bisturí ukampiw fucking ñik"utamar ch"iyjäma yaqha cuarto ukanxa. ¡Yant"apxita!" Sam jupax larusitaynawa, ukat jupax ukham sañ munäna.
  
  "Janiw jaqinakan laykukikiti, jan ukasti jan wali suerte laykurakiw minoríanktaxa sañ munta, compañero" sasaw Alejandrox jachaqt"asïna, bolsillupat mä junt"u apsusaw mä fósforo ukamp qhant"ayäna. "Jichhax wayna, armam uchasim jan ukax jumarux mä correa uchapxarakiñäniwa."
  
  Uka arunakampixa, Alexander chachaxa phisqa allqamari collaranaka Wesley chachan kayunakaparu jaquntäna.
  
  "¿Kunsa anunakajar lurapxta?" wal arnaqasïna, venanakapas kunkaparuw jalnaqäna, ukampis Bernampi Alejandrompejj janiw jupar uñjapkänti. Wesley chachajj pistolapan seguridadap antutäna. Nayranakapajj jachaqtʼasïnwa ukat lakapas jan kuns kamachtʼasaw khathattʼasïna. Jupajj jan suma saytʼatätapjja taqe khitinakatï uñjapkäna ukanakatakiw qhan amuyasïna. Bern chachajj Nina kullakaruw nayranakap jiskʼachäna, jan amuytʼasisaw nayrïr paso lurañapatak mayïna, jan amuyañjam pʼeqep chʼoqtʼasitapampi. Jupa sapakiw jan waltʼäwin uñjasïna, ukatwa jan ajjsarirïñapäna ukat Bloom jilatarojj muspharkañ katjañatakiw chʼamachasiñapäna.
  
  Uka suma sarnaqäw yatxatirix mä juk"a pachaw amtasïna, kuntix mä kutix Val jiwata masipax yatichäna, kunapachatix mä juk"a ch"axwapkäna ukhaxa. Adrenalina sat chʼamampiw cuerpopajj sarnaqañ qalltäna, ukat taqe chʼamapampiw Bloom chachan amparap codopat liwjjatäna, ukhamatwa pistolapajj alayaru uñachtʼayañapatak waytʼäna. Perdue ukat Sam jupanakax mä pachan Bloom ukar t"ijtapxäna, Ninax wali ch"amampiw t"unjapxäna.
  
  Wewelsburg Castillo manqhankir túneles ukanakanjja, mä istʼañjam disparojj istʼasïna.
  
  
  34 t"aqa
  
  
  Agatha Perdue kullakajj kawkhantï sartaskäna uka sotano ukan qʼañut lurat cemento piso taypinwa jalnaqäna. Pechopan wali llakitätapajja, Wesley Bernard ukat Jost Bloom sat chachan amparapan qhep qhepa usuchjatätap uñachtʼayäna. Janïr pä balas torsopar uchapkäna ukhajja, Bloom jilatajj walja horanakaw jan walinak luräna, usuchjasitapata ukat wilap aptʼasitapat desmayañapkama. Agatha kullakajj jukʼamp jakaskäna ukhajja, ñikʼutan qonqorinakapampiw uka jiskʼa cuadrado lawampi plásticompi saraskakïna, uka maderajj wilampi ukat jachaqtʼasisaw nayranakapamp uñjäna.
  
  Pulmonanakapan jilxattañapatakiw chʼaxwäna, sapa kutiw nayrar sartasax chhuxriñchjasïna. Qʼañuskir pirqankir interruptoranaka ukat corrientenakan cuadradopajj señas uñachtʼayäna, ukampis janïr armasiñajj janïr purinkipanjja, janiw ukham jayarstʼkaspas ukham amuyaskänti. Diafragma ukat costilla patat aychap chʼiyjkäna uka metalat lurat balanakajj nina nakhantat ukat pulsante, jan qollañjam pʼiyanakaw jaytawayäna, uka pʼiyanakajj wal wilajj mistunïna, ukat pulmonanakapajj trenan chʼakhanakapar pincojäkaspas ukhamaw amuyasïna.
  
  Uka cuarto anqanxa mä pachaw utjäna, janiw kuna jan waltʼäwinsa uñjaskänti, ukat janipuniw mayampsa intix uñjxäti sasaw yatïna. Ukampis mä kunatï uka genio bibliotecariojj yatïna, jupar atacirinakajj janiw jupat sipansa jukʼamp jakapkaniti. Kunawsatix jilapamp chika qullunakan mä fortaleza ukar Mongolia ukat Rusia ukanakax jikisipki ukar sarapkän ukhax lunthatat armas ukanakamp consejo ukarux kunayman tuqitw apnaqapxä sasaw arsuwayapxi. Yaqha Black Sun Renata ukax consejo ukan mayitaparjam sartañapatak jan walt"ayasiñat sipansa, Mirela ukar thaqhañanx jan paciencianïpxaspa ukhax David ukat Agatha jupanakax consejo uksa chhaqtayañ amtapxarakïna.
  
  Jupanakax Orden del Inti Ch"iyara irpirir irpañ amtapki ukanakar chhaqtayapxaspän ukhax janiw khitis machaq irpirir chhijllañax utjkaspati, kunapachatix Renata Brigada Renegado ukar katuyapkäna ukhaxa. Ukat ukatakix Longinus sat qullampi mä kutikiw taqinir tʼunjañax wali askïspa. Ukampis jichhax jupax jiwañampiw uñjasïna ukat janiw kawkhans jilapax jikxataskän ukx amuyaskänti, jan ukax Bloom ukat uywanakapan jikxatapkän uka qhipatx jakaskaspachänti. Ukampis Agatha kullakajj sapa maynitak lurañatak chʼamachasïnwa, ukatwa jan juchani jaqenakar jiwayañatakejj jan walir purtʼasïna, jupa pachpas vengasiñatakïnwa. Ukatjja, janipuniw kunanaktï lurañapäkäna ukat sipansa, sarnaqäwipa jan ukajj chuymapan jukʼamp sumäñapatak jaytir jaqëkänti, ukat jichhüruw janïr qhep qhepa samaqkasajj uk uñachtʼayañapäna.
  
  Jiwatäkaspas ukham amuyasajja, kuttʼanisajj cuerpopar jaqontañatakiw mä capa jaqontapjjäna. Jupax yatïnawa, jilapar jikxatañ amtapxäna ukat Renatar janïr jiwaykasax jaytañapatak wayt"apxäna ukat Renata-rux jaqunukupxäna, machaq irpirir jank"ak uñt"ayañataki.
  
  Uka ch"ama cajax jak"achasiñatakiw jawst"äna.
  
  Ukan cableado apnaqasa, uka corrientejj qollqet lurat jiskʼa transmisor ukar kuttʼayaspäna, uka transmisorjja, Dave chachajj tabletapatak luratayna, ukhamat Thurso markan mä módem satélite ukham apnaqañapataki. Pä ampar p"akjata ukat jilpach ñik"utapax nudillonakapat ch"iyjata, Agathax abrigopan sawut bolsilloparuw allsutayna, Rusia markat kutt"anxasax jilapampiw lurat jisk"a localizador apsuñataki. Ukajj Longinus chachan especificacionaparjamaw lurasïna ukat tantachtʼasïna, ukat jaya cheqat detonador ukhamarakiw irnaqarakïna. Dave ukat Agatha jupanakax Brujas markan consejo ukan sede centralap t"unjañ amtapxäna, jilpacha, jan ukax taqpachani, chhaqtayañ suyapxäna.
  
  Caja eléctrica ukar purisax p"akjat nayra mueblenakaruw ch"allxtasïna, uka muebles ukanakax ukan jaquntatarakiwa ukat armasxarakïnwa, Agatha Perdue ukham. Wali ch"amampw magia luratayna, juk"at juk"at ukat wali amuyumpi, janïr uka jan yäqañjam uñnaqt"an superarma ukar phallañatak wakicht"äw tukuykasax jan jiwañapatakiw mayisïna, ukax Wesley Bernard jupar payïr kuti violatapat yatxatat uñstayatayna.
  
  
  35 t"aqa
  
  
  Sam jupax Bloom juparux jawq"jasaw jalluntäna, Nina kullakax Perdue kullakaruw amparat katxarutayna. Kunawsatix Bloom-an pistolapax jalxatkän ukhax Alexander-ax Wesley-rux jank"akiw jalxatäna, mä bala amparapar apkatasax janïr Byrne-x waynar jaquntañkama ukat jaqunuqañkama. Perdue jilatarojj Bloom chachan pistolapampiw thixnipar chʼalltʼasïna, ukampis alayaruw uñtasïna, ukampis amuyasjjänwa. Ninax kayuparuw mä tela chint"äna, ukat jichhakamax wilax jan mistuñapatakix ch"iyjataynawa.
  
  "Sam, jichhax sayt"asismawa" sasaw Bern-ax säna, Sam-arux Jost Bloom-an jan ch"amanïki uka janchipat apsusaw säna. Ukat kuttʼayañajj wali sumapunïnwa, sasaw Sam chachajj amuyäna, ukat Bern chachar oraqet apsuñapatak janïr jaytkasajj yaqha chʼakhampiw jawqʼjasïna.
  
  "Jichhakiw jumamp apasiñäni. Taqinipuniw samarañ yatipxi ukhaxa", sasaw Nina Perdue kullakax säna, ukampis Sam ukat Bern jupanakaruw arunakap uñt"ayäna. Alejandrox punku jak"an pirqaruw wila ch"allt"asis qunt"asïna, abrigopan bolsillopan elixir ukamp mä matraz thaqhasa.
  
  "¿Kunsa jichhajj jupanakamp lurapjjañasa?" - Sam jupax Bernarux jiskt"äna, ajanupat ch"uñu pichthapisa.
  
  "Nayraqataxa, kuna yänaktï lunthatapkitu uk kuttʼayañ munta. Ukatxa, Rusia markaruw rehenes ukham irpapxä. Jupanakax walja yatiyawinakwa Ch"iyara Intin luratanakapat churapxistaspa ukat taqi institucionanakat ukhamarak miembronakat yatiyapxitaspa, ukanakx janiw jichhakamax yatipkti", sasaw Bern jupax jaysawayxi, Bloom juparux uta jak"ankir qullañ utat chint"ayasa.
  
  -¿Kunjamatsa aka chiqaru puripxtaxa? -sasawa Ninax jiskt"äna.
  
  -Avión -sasa. Parlkasajj Hannover markan mä avión apnaqeriw suyaskitu. Kunata?" sasaw ñikʼutap chʼoqtʼasïna.
  
  Byrne kullakarojj mä jukʼa llakitaw akham säna: "Walikiwa, jumar kuttʼayañajatak apayanipkta uka yänak janiw jikjjatapkti, ukat kunsa akan luraskta sasaw jisktʼasirïta; ¿Kunjamatsa jikxatapxista?
  
  Bernax p"iqip ch"allxtayäna, mä llamp"u jachaqt"asiwiw lakapan anatt"asïna, kunjams uka suma warmix amuyuparjam jiskt"äna. "Nayax amuyta, mä juk"a sincronicidad ukaw utjäna. Uñjapxtawa, Alejandro jilatampi nayampejj kunatï Brigadat lunthatatäkäna uka thaknam sarasipkayäta, jumasa Sam jilatampejj viajeman sarjjapjjäna uka qhepatjja" sasa.
  
  Jupax jupan jak"aparuw qunt"asïna. Ninax kuns suytʼatap amuyasïna, ukampis jupar munasitapax janiw samarañ jaytkänti.
  
  "Kunatï llakisiykitu ukajja, qalltanjja, jumasa Sam jilatampejj uka toqet kuns lurapjjatam sasaw amuyapjjta. Ukampis Alejandrox akanx yaqha tuqit amuyt"ayapxitu, ukat juparux iyawsapxtwa, Longinus ukan señalap arktasa, khitirus jikxatañasa, ukampis pachpa jaqinakaw, jupanakax sapxituwa, janiw kunas lunthatasiñapampix kuns lurapkänti", sasaw jach"at arsüna.
  
  Ninax chuymapax axsarañamp salt"ataw jikxatasïna. Ludwig jilatajj nayratpach suma chuymanïñajj janiw utj-jjänti, arupatsa ukat nayranakapas jiskʼachasiñampiw uñchʼukïna. "Jichhax yatiyapxita, Gould doctor, ¿kunsa amuytʼañajaxa?"
  
  "¡Ludwig, janiw kuna lunthatasiñampis kuns lurapkti!" - jupax protesta, wali amuyumpiw tonadap uñch"ukiskäna.
  
  Ukat jankʼakiw akham säna: "Capitán Burn sat chachajj jukʼamp askïspawa, Gould sat doctora" sasa. "Ukat achikt"asipxsmawa, jan payïr kutix loqhjam uñt"ayañ yant"apxitati."
  
  Nina kullakajj Alejandroruw yanaptʼañatakejj uñchʼukïna, ukampis janiw kuns amuyaskänti. Sam p"iqip ch"allxtayäna, "janiw k"arisktamti, Capitán. Chiqpachansa janiw kuna lurañas utjkituti" sasa.
  
  "Ukhamajj ¿kunjamarak Longinus chachajj akan tukuyäna?" Berna kullakajj Sam jilataruw qhuruchasïna. Jupax sayt"asisaw Sam ukar uñkatasïna, jach"a alturapax mä axsarkañ pose ukanïnwa ukat nayranakapas hielo ukhamänwa. "¡Ukajj jumar cheqpach purinipjjetäna!"
  
  Purdue ukax janiw juk"amp apt"añjamäkänti. Jupax chiqaw yatïna, jichhax wasitat jupat laykux Sam ukat Nina jupanakax frit"atäpxänwa, jakäwinakapax wasitat jan walt"äwin uñjasiwayi. Llakit tʼaqhisisaw Bern chachan amuytʼasiñapatak amparap aytäna: "Akajj janiw Sam jan ukajj Nina, Capitán chachan luratäkänti. Janiw nayax yatkti kunjams Longinus ukax akan apantamxa, kunatix janiw akankkiti" sasa.
  
  -¿Kunjamatsa uk yatta? sasaw Bernajj wali qhoru jisktʼäna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Kunattejj nayaw lunthatayäta" sasa.
  
  "¡Ay Jesus!" - Ninax jach"at arsüna, jan iyawsasaw p"iqip qhipäxar jaquntäna. "Janiw sinti amuytʼasirïkasmati."
  
  -¿Kawkinsa utji? - Bernaxa arnaqasïna, Perdue tuqiru chuym churasa, kunjamatixa mä buitre jiwaña ch"axwaña suyt"aski ukhama.
  
  "Akax kullakajampiw lurasi. Ukampis janiw jichhajj kawkhantï jikjjataski uk yatkti. Chiqansa, Colonia markan jaytawayapkitu uka uruw ukanak lunthatawayitu", sasaw uka tuqit jan amuytʼasirïtapat pʼiqip chʼallxtayasïna.
  
  "¡Suma Dios, Purdue! ¿Kunsa yaqha imantaskta?" - Ninax chhuxriñchjasïna.
  
  Sam jilatajj sumakiw Nina kullakarojj akham säna: "Ukham sissmawa" sasa.
  
  "¡Janiw ukhamäkiti, Sam! ¡Jan luramti!" - Jupaxa juparux iwxt"asaw Perdue manqhat sayt"asïna. "Jumax aka tuqit yanapt"asisma, Purdue."
  
  Wesley jilatajj jan kawkit mistüna.
  
  Uka oxidado bayoneta Berna chachan purakapar manqharuw jaquntäna. Nina kullakajj arnaqasïna. Sam jupax jan walt"äwit apsuwayxäna kunawsatix Wesley jupax Bern juparux chiqak nayranakap uñkataskäna, mä maníaco ñik"utampi. Berna chachan janchipan wali chʼama vacío ukan wila acero apsusaw payïr kuti kuttʼayäna. Perdue-x mä kayumpiw jank"ak sarxäna, Sam-ax Nina-rux jak"achasïna, ajanupax pechoparuw imt"ata.
  
  Ukampis Bern jilatajj Wesley chachajj suykäna ukat sipansa jukʼamp chʼamanïjjänwa. Uka waynan kunkapat katthapisinxa, panpachaniruw libronak uchañ estanterías ukar jaquntäna, wali chʼamampiw jawqʼjäna. Mä colerat qhuru arumpiw Wesley chachan amparap mä ramar uñtat pʼakjäna, ukat panpachaniw oraqen wali colerat nuwasipjjapjjäna. Uka ch"axwawix Bloom-arux jan amuyt"asitapat apsuwayxäna. Larusiñapajj pampankir pä chachan llakinakapa ukat chʼajjwäwip umamp chhaqtayäna. Nina, Sam ukat Perdue jupanakax kunjams jikxatasïna uk uñjasax ñik"utap ch"uqt"asipxäna, ukampis jupax janiw jupanakar ist"känti. Jupax larusiskakïnwa, jupan destinop jan yäqasa.
  
  Bernajj janiw samsuñ puedjjänti, usuchjatanakapajj pantalonapa ukat botas ukanakap umamp phuqhantatänwa. Nina kullakaruw jachir ist"äna, ukampis janiw qhipa kuti suma uñnaqt"anïtap jach"añchañatakix tiemponïkänti - jiwayañaw wakisïna.
  
  Wesley chachan kunkapar wali chʼamampi jawqʼjasaw uka waynan nervionakap jan saytʼayäna, mä ratukiw muspharayäna, mä jukʼa tiempokiw kunkapar pʼakjäna. Bernax qunqurt"asisaw jaquqanïna, jakäwipax liwxataskaspas ukhamaw amuyasïna. Bloom chachan chuym ustʼayir larusiñapaw chuymapar purtʼäna.
  
  Perdue jilatajj llampʼu chuymampiw akham säna: "Jupar jiwayapjjarakim" sasa.
  
  "¡Jichhakiw yanapirijar jiwayawaytaxa, Wesley Bernard!" Bloom kullakajj jachaqtʼasïnwa. "Jupax Ch"iyara Inti uywir awk taykanakan uywatawa, ¿yatitati, Ludwig? Jupanakajj suma chuymampiw Bern sat nayrïr apellidopat mä jukʼa imañapatak jaytapjjäna" sasa.
  
  Bloom jupax mä jach"a larusiñampiw jalnaqäna, ukax taqiniruw ist"añ jak"an colerayäna, Burn jiwañampïskir nayranakapax jan amuyt"asir jachaqt"asis umamp chhaqt"atäpxänwa.
  
  Bloom jilatajj akham sänwa: "Jichhakiw pachpa yoqamar jiwayawayta, tata" sasa. Ukajj wali ajjsarkañänwa, Nina kullakatakejj wali jachʼänwa.
  
  "¡Walpun llakista, Ludwig!" - jupax jacht"asisaw amparapamp katxarutayna, ukampis Berna markanx janiw kunas utjkänti. Ch"amani janchipax janiw jiwañ munataparux saykatañjamäkänti, ukat janïr qhanax nayranakapat mistkipanx Ninan ajanupampiw bendicitäna.
  
  "¿Janit Wesley jiwatapat kusiskta, tata Perdue?" Bloom chachajj Perdue sat chacharuw venenop dirigitayna. "¡Ukhamäñapawa, janïr uka qʼañu warmir tukuykasajj kullakamar jan arsuñjam luratanakap qhepatjja!" Jupax larusitaynawa.
  
  Sam sat chachajj jupanakan qhepap utjkäna uka estantet mä plomo libron puntap aptʼasïna. Bloom sat chacharuw jakʼachasisin uka jachʼa yänak pʼeqepar jaqontäna, jan pächasisa, jan arrepentisisa. Bloom jilatajj larusisaw chʼakhajj chʼiyjasïna, ukat mä ajjsarkañ sistʼañaw lakapat mistüna, kunattejj pʼeqen materiajj amparaparuw mistunïna.
  
  Ninan wila nayranakapajj yuspärasaw Sam-ar uñkatäna. Sam jilatajj luratanakapat wal muspharat uñnaqäna, ukampis janiw kunas cheqañchañatakejj kuns lurañjamäkänti. Perdue jupax jan waliw mayjt"äna, Nina kullakaruw Bern markat llakisiñapatak tiempo churañ yant"äna. Jupa pachpa chhaqhatapat manq"antasaxa, qhiparuxa akham sänwa: "Longinox jiwasanak taypinkchi ukhaxa, sarxañax wali askïspawa. Aka pachana. Consejox niyaw Holandés sucursalanakapan jan qillqantatätap amuyapxani ukat thaqhiriw jutapxani" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Ukhamawa" sasa, ukat nayra documentonakatjja taqe kunatï qhespipkaspän uk apthapipjjäna. "Ukat janiw mä segundas nayrakiti, kunatix aka jiwat turbinax pä jisk"a dispositivonakat maynïriwa, ukax luz ukax jan chhaqhañapataki. Niyaw qhananakax jist"antatäni ukat tukuyxapxtwa" sasa.
  
  Perdux jank"akiw amuyt"äna. Agatha kullakajj Longinus satänwa. Wesley jilatajj juparuw jiwayäna. Uka equipojj Longinus sat chacharuw akan arknaqäna, ukat jupaw uka amtap qhanañchäna. Ukhamajj Wesley chachajj uka pistolanïpachänwa ukat aka idiotajj janiw uka pistolanïtap amuykänti?
  
  Munat arma lunthatasin apnaqasa, Perdue chachajj kunjamäkänti uk yatïna, ukat jukʼampejj kunjamsa jan kuna usun apañ yatïna.
  
  Alejandroruw amuytʼayapxäna ukat plásticot lurat walja vendanak apsupxäna, ukanakxa qullañ armarionakanwa jikxatapxäna. Ukampirus llakisiñawa, jilpach instrumentos quirúrgicos ukanakax q"añuchatäpxänwa, janiw Perdue ukat Alexander jupanakan usuchjatanakap qullañatakix apnaqañjamäkänti, ukampis Wewelsburg markan laberinto infernal ukan nayraqat mistuñax juk"amp wakiskiriwa.
  
  Ninax taqi rollonak jikxatatap apthapiñapatakiw ch"amachasi, nayra pachan jan aljañjam reliquianakax utjaskaspa, ukanak qhispiyañax wakisispa. Jupax uñisiñampi ukat llakisiñamp usutäkchïnsa, janiw suyt"añjamäkänti, Heinrich Himmler chachan jamasat bóveda ukan jikxatkäna uka tesoros esotéricos ukanakat yatxatañataki.
  
  
  36 t"aqa
  
  
  Wali jaypʼukamajja, taqeniw Wewelsburg markat mistupjjäna, Hannover markankir pista ukar sarapjjäna. Alejandrox masinakapat jithiqtañ amtäna, kunatix jupanakax wali suma chuymampiw jan amuyt"asir jaqiparux uraq manqhankir túneles ukanakat jaltxapxäna. Perdue chachajj purinipkäna ukhajj apsuwaykäna uka punkut janïr mistkasajj sartasïna, Sam chachan amparanakapajj Segunda Guerra Mundial ukan jan sum qhantʼat pʼiyanakan jan chʼamani janchipar yanaptʼatap amuyasïna.
  
  Chiqans Dave Perdue-n jach"a qullqi churatapax janiw chiqa chuymanïñ amuyuparux jan walt"aykänti, ukat jupax tripulacionan suma khuyapayasiñanakapan qhiparañax wali askiwa sasaw amuyäna, jaqinak nayraqatan uñt"ayasa. Jupanakax Otto Schmidt jupamp pista de avión ukan jikisiñ amtapxäna, ukat mayni brigada comandantes ukanakamp juk"amp yatichäwinak katuqañatak jawst"añ amtapxäna.
  
  Ukampirus Perdue jupax Thurso markan katuntat uñjasitapatx amukiw qhiparäna, kunawsatix machaq yatiyäw katuqkän ukhax allqamariruw lakap ch"uqt"äna. Akax loqtañawa. Jichhax kullakapampi Longinusampi chhaqhayatapatxa, tarjetanakapax tukusxänwa, kunatix uñisir ch"amanakaw jupar ukhamarak amigonakapar jan walt"ayañatak tantachasipxäna.
  
  -¡Akankiwa jupaxa! Alexander chachajja, Langenhagen markankir Hannover aeropuerto ukar puripkäna ukhajj Otto jilataruw uñachtʼayäna. Jupax mä restauranten qunt"atäskäna ukhax Alexander ukat Nina jupanakax jikxatapxäna.
  
  "¡Gould sat doctora!" -sasawa Nina uñjasaxa wali kusisita jachäna. "Wasitampi uñjasajj wali kusiskañawa."
  
  Alemán pilotox wali suma jaqiwa, ukat jupax brigada ch"axwirinakat maynïriwa, jupax Nina ukat Sam jupanakaruw arxatäna, kunapachatix Berna markax Longinus sat barco lunthatapxatapat juchañchkäna ukhaxa. Wali ch"amampw uka llaki yatiyäw Otto-r yatiyapxäna, ukat mä juk"a pachatakix kunatix yatxatäw chiqan paskatayna uk yatiyapxäna.
  
  "¿Ukat ¿janit cuerpop apanipkasmati?" sasaw qhiparuxa jiskt"äna.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Janiwa, Herr Schmidt, janïr arma phallkipanwa mistuñajäna" sasa. Ukajj phallawaypachati janicha uk jichhakamajj janiw amuyktanti. Nayax iwxt"apxsmawa, Bern-an janchip apsuñatakix juk"amp jaqinakar ukar jan khitañamawa. Ukax wali axsarañawa -sasa.
  
  Jupax Ninan iwxt"awiparuw ist"äna, ukampis jank"akiw Bridges masiparuw jawst"äna, jupanakan estado ukat Longinus chhaqhatapat yatiyañataki. Nina ukat Alexander jupanakax wali llakitaw suyapxäna, Sam ukat Perdue jupanakax janiw pacienciapax tukusxaniti ukat jupanakamp chikt"atäpxañapatakiw suyt"apxäna, janïr Otto Schmidt jupan yanapt"apamp mä plan de acción uñstayañkama. Ninax Perdue-x Schmidt-arux jan walt"awinakapat qullqi churañap yatïna, ukampis Perdue-x nayrïr kutix Longinus-ar lunthatatap arsutapatx janiw askïkaspati sasaw amuyasïna. Alexander ukat Nina jupanakax mä amtar puripxäna, jichhakamax uka chiqawj jupanakpachat yatiyañataki.
  
  "Walikiwa, nayax mä informe de estado mayiwayta. Mä compañero comandante ukhamaxa, kuna medidas ukanakatix wakiski ukanak lurañatakix autorizatawa", sasaw Otto jupax jupanakar säna, kawkhantix privado jawsawaykäna uka edificiot kutt"anxasa. "Longinus chhaqhayañax ukat wali jan jak"achasiñax Renata katuntañax janiw nayamp sum qunt"atäkiti... jiwasataki. Ukampis niyakejjay jumar confiyasta, ukat kunapachas qhespiyä sasin sistajja, yanaptʼañwa amtawayta..." sasa.
  
  "¡Ay, yuspajarapxsmawa!" Ninax wali samarañwa samsutayna.
  
  "UKATSA..." sasaw saskakïna, "janiw ch"usat Mönkh Saridag markar kutt"käti, ukhamat ukax jan ganchot mistuñapataki. Alejandro amigonakamax mä reloj de arena ukankapkakiwa, ukanxa laqʼax jankʼakiw mistu. Ukajj janiw mayjtʼkiti. ¿Naya pachpat qhan arsuwayta?"
  
  Alejandrojj akham sänwa: "Jïsa, tata" sasaw Nina kullakajj yuspärasajj pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  "Jichhax uka excursión arsuwaykta uka tuqit yatiyapxita, Dr.
  
  Jupajj akham sasaw qalltäna: "Nayra qellqatanaka, Jiwat Lamar Qotan Rollonakjam nayra qellqatanaka jikjjatatajajj kunatsa creyirista" sasa.
  
  "¿Jupanakar uñjiristti?" - sasaw Ottox jiskt"äna.
  
  "¿Nayax juk"amp... privado chiqan uñacht"ayañ munasmati?" Ninax jachaqt"asïna.
  
  "Lurata. ¿Kawkirus sarañäni?"
  
  
  * * * .
  
  
  Kimsa tunk minutos janïr tukuykipanx Otto-n Jet Ranger-apax pusi pasajeros - Perdue, Alexander, Nina ukat Sam - Thurso markaruw saraskäna. Perdue estancian qheparapjjerïna, uka cheqanwa Miss Maisie kullakajj invitador jan wali samkanakapat chuchuyäna, jan khitis yatkasajj janiw khitis yatipkänti, jan ukasti Perdue ukat uta uñjir satäkis uka jaqejj janiw yatkänti. Perdue jupax uka chiqax wali askiwa sasaw amuyt"ayäna kunatix mä laboratorio improvisado ukaw sotano ukan utjani, kawkhantix Ninax jikxatata rollonak carbono ukamp fechar uñt"ayaspa, científicamente ukax pergamino ukan base orgánica ukar uñt"ayaspawa, chiqati janicha uk yatiñataki.
  
  Otto jupatakix Discovery ukan kuns apsuñax mä arsuwiw utjäna, Perdue jupax mä wali jila chanini ukat chuym usuchjayir yänak jank"ak chhaqtayañ amtäna. Qalltanjja, kunjamsa Ninan jikjjatatapajj pasani uk uñjañakiw munäna.
  
  "Ukhamajj ¿akajj Jiwat Lamar Qotan Rollonak taypinkaspa sasin amuyta?" Sam jupax jiskt"äna, kunawsatix Perdue jupax jupar apnaqañapatak utjkän uka yänak utt"ayaskäna, Perdue, Alexander ukat Otto jupanakax mä local doctoran yanapt"ap thaqhapxäna, balas ukan usuchjatanakap qullañataki, jan sinti jiskt"asa.
  
  
  37 t"aqa
  
  
  Miss Maisie kullakajj mä bandeja aptʼataw sotano manqhar mantäna.
  
  "¿Mä jukʼa té ukat galletanaka munasmati?" sasaw Nina ukat Sam ukanakar uñjasax jachaqt"asïna.
  
  "Yuspära, Maisie kullaka. Ukat achikt"asipxsmawa, cocinan yanapt"a munapxsta ukhax nayax jumanakan serviciomanktwa", Sam jupax firma wayna encanto ukampiw uñacht"ayäna. Ninax escáner uñstayasax jachaqt"asïnwa.
  
  "Ay, yuspajarapxsmawa, tata Cleave, ukampis naya pachpaw apnaqañ yatta" sasaw Maisie kullakax juparux akham säna, Nina kullakaruw anatt"asir axsarañ uñnaqap uñacht"ayäna, ukax ajanuparux ch"allt"äna, Sam jupax qhipa kuti desayuno lurañ yanapt"käna ukhax cocinan jan walt"äwinakap amtasïna . Ninax jachaqt"asiñapatakiw ajanupar jisk"achasïna.
  
  Nina Gould kullakajj guantes uchat amparanakapampejj wali munasiñampiw papiro sat nayrïr rollo apthapïna.
  
  "Ukhamajj ¿uka rollonakajj sapa kuti liytʼktan uka pachpa rollonakäkaspas ukham amuyta?" - Sam jiskt"asitaynawa.
  
  Ninax jachaqtʼasisaw akham säna: "¡Jïsa, ajanupax kusisitaw qhantʼäna, ukat oxidado latín arut uñtʼatajatxa, ¡uka kimsax jukʼampiw Atlantis sat Rollonak jan jikxatañjam Rollonakätap yatta!"
  
  "¿Atlantis, mä chhaqhat continentenkirjama?" sasaw jiskt"äna, auto qhipäxat uñch"ukisaw nayra qillqatanakax jan uñt"at arun uñch"ukiskäna, uka qillqatanakax ch"iyar tinta ch"amakt"atampiw qillqt"ata.
  
  Ukat yantʼañatakejj uka frágil pergamino wakichtʼañaruw chuym churasajj akham säna: "Ukhamawa" sasa.
  
  "Ukampis jumax yatisktawa, ukax jilpachx yatiñ kankañawa, jupan utjatapas ukhamaraki, janiw kawkhans jikxatasi ukxat arsuñax wakiskiti" sasaw Sam jupax arsüna, mesaruw qunt"asisin yatxatat amparanakapan irnaqatap uñjäna.
  
  "Walja coincidencianakaw utjäna, Sam. Walja culturanakax pachpa yatichäwinakanïpxiwa, pachpa leyendanaka, janiw ukakikiti, Atlantis continente ukar muyuntat markanakax pachpa arquitectura ukat zoología ukanipxi", sasaw saraki. "Uka luz uka chiqan jist"antapxam, achikt"asipxsmawa."
  
  Jupax jach"a interruptor de luz aéreo ukar sarasaw sotano ukarux mä juk"a qhanampiw jariqäna, ukax pä lamparampiw cuarto uñkatasinx utjäna. Sam jupax irnaqawip uñjäna ukat janiw kuns kamachkänti, jan tukuskir jach"añchäwiw juparux jikxatäna. Jupax janiw taqi jan walt"awinak Perdue ukat yanapirinakaparux saykatawaykiti, jan ukasti profesionalismo ukaruw ch"amanchawayi, taqi tesoros históricos ukanakar arxatirirjama. Janipuniw mä kutis apnaqkäna uka reliquianak apnaqañ amtaskänti, jan ukax jikxatatapat jachʼañchañsa, jakäwip aptʼasisaw mä jan uñtʼat nayra sarnaqäwin suma uñnaqtʼanïtap uñachtʼayäna.
  
  Jichhajj jupar uñkatasajj kunjamakis jikjjatasïna sasaw jisktʼasïna, jupar munasiñampi ukat mä kasta traidorjam uñjasampejj wali chʼiyjataw jikjjatasïna. Qhipïrix janiw jan amuyasis sarnaqkänti. Sam sat chachajj Nina kullakajj Perdue sat chachar uñtasit jan confiykañ jaqëtap amuyasïna, ukampis panpachani chacharuw wali jakʼachasïna, ukat janipuniw cheqpachapun sarjjañ puedkänti.
  
  "Sam" sasaw arupax amukt"as lup"ïna, "¿Akax q"ara rollo ukar kutt"ayasmati, mirä amp suma? Mä arunxa, ¡guantes uchasiñ tukuyatatsti!" Bolsapan utjkäna ukanak uñakiptʼasajja, mä caja guantes quirúrgicos satänwa. Mä par aptasin ceremonial ukham uchasïna, jupar jachaqtʼasa. Jupajj uka rollo churäna. Ukat jachaqtʼasisaw akham säna: "Utar purisajj arunakamp thaqhaskakim" sasa. Sam chachajj wali amuyumpiw uka rollo qara rollo ukar uchasajj wali amuyumpi manqhar chintʼäna, ukatwa larusitayna.
  
  "¿Jan qhipäx uñch"ukiñax wakiskiti, ¿kunapachas utar sarxañäniti?" sasaw juk"amp jach"a notampiw jiskt"äna.
  
  "Ukwa suytxa. Jumax yatisktawa, qhipäx uñakipt"asax janiw iyaw sañjamäkiti, nayan jach"a jan walt"awijax mä kutix Matlock ukat jach"a yatiqañ utan sexista condescendencia ukawa", sasaw amtasïna, carrera académica ukax mä pretenciosa prostituta de atención ukan irnaqatapat amtasïna, jupax taqi lurawinakap jupanakankiwa sasaw jach"añchapxäna kunapachatix jupax Sam jupamp nayrïr kuti uñt"asipkäna ukhax yatiyañataki.
  
  Sam jilatajj wali munat pusini jan utjatapatwa jachʼat arsüna: "Bruich jilataruw walpun munasta, ukat sapa viernes arumajj Paddy jilatampiw mä pinta cerveza umapjjerïna. Dios, uka urunakat mä jakäwis jayarstʼatäkaspas ukhamawa, ¿janich ukhamäki?"
  
  "Jïsa. Niya ukhamarakiw pä jakäwix mä jakäwin jakasktanxa, ¿janich ukhamäki? Ukampis mayni tuqitxa, janiw chikat yatksnati kunatix utjkistu ukanakxa, ukat janirakiw mä onzas muspharkañ yänakas utjkistu ukanak uñjksnati, janitix aka jakäwir jaquntatäksna ukhaxa, ¿janich ukhamäki?" sasaw chuymachtʼäna, cheqansa, aburrido yatichañ jakäwipjja, mä chuyma chʼalljjtayatwa suma, jan kuna jan waltʼäwin jakasiñar kuttʼayaspäna.
  
  Sam jilatajj pʼeqep chʼoqtʼasïna, ukat sapa patakatjja, uka toqet iyaw sänwa. Nina sat warmit sipansa, nayra jakäwipanjja, bañon plomeríapat warktʼat mä sogampiw warktʼasispäna sasaw amuyäna. Jiwata noviapamp niya jan pantjasir jakäwipat amuyunakax sapa uruw juchañchasiñamp llakisiñapäna, jupax Reino Unido markan kunayman qillqatanakatak periodista independiente ukhamaw irnaqaskaspa ukhaxa, kunjamatix mä kutix terapeutapan iwxt"ataparjam lurañ amtkäna ukhama .
  
  Janiw pächasiñax utjkänti, apartamentopa, sapa kuti machantat sarnaqatapa ukat nayra sarnaqäwipax jichhakamax juparux katjaspänwa, jichhax janiw nayra pachanakat lup"iñatakix tiemponïkänti. Jichhax sarnaqawip uñjañapänwa, jaqinakar jank"ak taripañ yatiqarakïna ukat kunayman tuqit jakañapänwa. Jupajj uk iyaw sañ uñisïnwa, ukampis Sam chachajj jupa pachpat khuyaptʼayasiñ ninanakan ikiñat sipansa, jan walinakan amparapankjjañaw jukʼamp munäna.
  
  "Mä lingüista, mä jaqukipiriw munasini. Ay Diosay, jan uñt"at jaqinakar wasitat atinisiñasawa" sasaw ñik"utap amparapamp t"ijt"ayasax jach"at arsüna. Ukajj mä akatjamatwa Sam jilatarojj Trish sat chachar amtayäna; kunjamtï sapa kutix mä jan uñtʼat rizot amparapar muyuntirïna, ukhamatwa wali chʼamampi jaquntäna uka qhipatxa wasitat chiqaparu jaquntäna.
  
  "Ukat ¿uka rollonakajj Atlantis sat cheqan kawkhansa utji uk uñachtʼayañapäna, ¿janit yatta?" sasaw ñikʼutap chʼoqtʼasïna. Uka amuyt"awix wali jayapunïnwa, Sam jupax janiw amuyañjamäkänti. Janipuniw teorías de conspiración ukar sum iyawskänti, walja jan waltʼäwinakaruw iyaw sañapäna, ukanakjja janiw creykänti, janïr ukanak uñjkasa. Ukampis ¿Atlantis sat cheqanjja? Sam chachan arunakaparjamaxa, ukax mä kasta sarnaqäwin markapawa, uka markax umamp phuqhantatänwa.
  
  "Janiw kawkhantï utjkäna ukakikiti, jan ukasti, Atlantis markan Rollonakapanjja, mä nayrar sartat civilización ukan imantat yatiyäwinakapaw qellqasïna sasaw sapjje, uka civilizaciónjj uka tiempon wali nayratpachänwa, ukatwa jichhürunakan mitología qellqatanakajj diosanaka ukat diosanakjam sapjje ukanakajj ukan jakasipjjäna sasaw sapjje. Atlantis markankirinakax wali jach"a yatiñanipxiwa ukat metodología ukanipxi sasaw sapxirïna, ukat Giza markan pirámidenak luratapat jach"añchatäpxänwa, Sam", sasaw sarnaqäna. Jupax uñjänwa Ninax walja pachaw Atlantis leyenda ukan sarnaqäna.
  
  "¿Ukhamajj ¿kawkhansa utjañapäna?" sasaw jiskt"äna. "¿Kunsa nazis ukanakax uma manqhankir uraqimpi lurapxaspäna? ¿Janit uma patxankir taqi culturanakar apnaqasax nayratpach satisfactasipkäna?"
  
  Ninax p"iqip maysaruw liwxatäna ukat cinismo luratapat jachaqt"asïna, ukampis ukax jachaqt"asirakïnwa.
  
  "Janiwa, Sam. Kuntï thaqhapkäna ukajj uka rollonakan mä cheqan qellqatäkaspas ukhamwa amuyta. Walja yatxatirinakas filósofos ukanakas uka islax kawkhans jikxatasi ukxatw amuyt"apxi, ukatx jilpachanix África uksan alay tuqin ukhamarak América uksan mayacht"asiwip taypin jikxatasi sasaw sapxi", sasaw arst"awayi.
  
  "Chiqpachansa jachʼawa" sasaw Atlántico sat jachʼa lamar qutan mä sapa uraqimp chʼamaktʼat jachʼa chiqat lupʼisax säna.
  
  "Sari. Platón chachan qillqatanakaparjamaxa, ukat qhipatxa yaqha jichha pacha teorías ukarjamaxa, Atlantis ukax kunatsa walja kunayman continentenakax pachpa lurañ estilos ukat fauna ukanakanipxi. Taqi ukanakax civilización atlántica uksat juti, ukax yaqha continentenakaruw mayachthapi, sañjamawa", sasaw qhanañcht"awayi.
  
  Sam jupax mä juk"a amuyt"äna. "Ukhamajj ¿kunsa Himmler chachajj munaspa sasin amuyta?"
  
  "Amuyt'awi. Nayrar sartañ yatiñanaka. Hitler jilatampi anunakapampi, jukʼamp suma jaqejj yaqha pachankir animalanakan wawanakapäkaspas ukham amuyapjjatapajj janiw wakiskänti. Inas jupanakax amuyapxchïna, akax chiqpachapuniw akax khitinakas atlantenos ukanakax ukhama, ukat jupanakax imantat yatiyäwinakaw utjani, ukax nayrar sartañ tecnología ukat ukham uñt"atawa", sasaw amuyt"awayi.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Ukajj uñjkañ teoría ukhamäspawa" sasa.
  
  Mä jach"a amukt"awiw arktawayi, ukat autokiw amukt"añ p"akintawayi. Jupanakax nayranakap uñkatasipxäna. Mä juk"a pachakiw sapaki, kunawsatix jan axsarayatäpkän ukat mistu compañía ukankapkäna. Nina kullakajj kunas Sam sat chachar llakisiyatap amuyasïna. Kunjamsa jichhak muspharkay experiencianïpkäna uk chhaqtayañ munäna, ukampis janiw yatiñ munañap jarkʼaqkänti.
  
  "¿Kunas paspacha, Sam?" - sasaw niya jan munkasin jiskt"äna.
  
  "¿Trish jilatampi wasitat obsesionatajat amuyasta?" - sasaw jiskt"äna.
  
  "Ukham lurawayta" sasaw Ninax nayranakap pampar jaquntäna, amparanakap nayraqatapar katxarusa. "Aka pilas de notas ukat suma amtawinak uñjta ukat nayax... amuyta..."
  
  Sam jilatajj uka llakit sotano ukan llampʼu qhanapanwa jupar jakʼachasïna ukat amparaparuw jawqʼjäna. Jupax juparux jaytawayi. Aka pachanx janiw kuna lurawinakans jupax chikañchasi ukx yäqkänti, janirakiw qawqhakamas iyawsañapäkänti, jupax kunjamatsa amuyuparjamaw Wewelsburg markan consejo ukar jupanakar jan irpkänti. Jichhax, akanxa, jupax Sam ukhamakïnwa -jupan Sam.
  
  "Jiwasat qillqatanakax -Trish ukat nayat- janiw kunjamtï jumax amuykta ukhamäkiti" sasaw jiskʼat arsüna, ukat amparanakapamp ñikʼutapan anattʼaskäna, pʼiqip qhipäxaparuw cunatäna, mayni amparapasti jiskʼa cinturaparuw wali chʼamampi chintʼasïna. Ninax janiw jaysäwimp uka pachar t"unjañ munkänti. Jupajj sarantaskakiñap munäna. Kuna toqetsa parli uk yatiñ munäna. Ukat Sam jilatat chiqak istʼañ munäna. Ninax amukiw qhiparäna ukat parltʼañapatakiw jaytäna, sapa wali aski tiempow jupamp sapak kusistʼäna; coloniapan mä juk"a q"aphipsa ukat suéteran tela llamp"uchañamp samsusisa, jupan jak"apan janchipan junt"uñapataki ukat chuymapan jaya ritmopax jupan manqhankiwa.
  
  "Mä librokiw" sasaw jupar säna, ukat jachaqtʼasir istʼarakïnwa.
  
  "Kamsañs munta?" -sasawa, jupar uñkatasaxa ñik"uta ch"uqt"asïna.
  
  "Londres markankir mä yatiyiritakiw taqi kunatix paskatayna uka tuqit mä libro qillqt"askta, Patricia kullakampi uñt"asiwaykta ukat... walikiwa, yatisktawa" sasaw qhanañcht"awayi. Chʼiyar chʼiyar nayranakapajj jichhajj chʼiyar uñnaqtʼanïnwa, ukat janqʼo chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼiyar chʼakhanakapakiw jupatakejj jakkirïkaspas ukham uñachtʼayäna, jakasiri ukat cheqpachänwa.
  
  "Ay Dios, wali llampʼu chuymanïtwa" sasaw jachtʼasïna ukat pechopan musculonakan chʼusaparuw nayraqatap wali chʼamampi chʼalljjtayasïna. "Ukajj wali llakitaw jikjjatasiyäta. Nayax amuyasta...ay maldición, Sam, pampachapxita" sasaw jan amuyt"asis chhuxriñchjasïna. Jupax jaysatapatx jachaqt"asïnwa ukat ajanupax jupan ajanuparuw liwxatäna, lakaparuw mä manqhankir, sensual jamp"att"äwi yapuchäna. Ninax chuymapax juk"amp jank"akiw thuqt"askäna, ukat ukax mä juk"a jach"at arnaqañapatakiw yanapt"äna.
  
  Perdue kullakajj kunkapar qʼomachasïna. Jupajj escaleran pataruw saytʼasïna, usuchjat kayupar jila parte pesatap uchañatakejj mä cañaruw taktʼasïna.
  
  "Kutt"anipxtwa ukat taqi kuns askichapxta", sasaw mä juk"a jachaqt"asis atipjatax yatiyäna, jupanakan munasiñ pachap uñjasa.
  
  "¡Arkapxam!" - Samxa jach"at arsüna. "Aka cañax kunjamatsa mä sofisticado uñnaqa churtamxa, James Bond sat jan wali jaqir uñtasita".
  
  "Yuspära, Sam. Uka amtampiw ajlliwayta. Uka manqhanx mä cutlass imantataw utji, ukax qhipat uñacht"ayapxäma", Perdue-x jan sinti k"uchirt"asisaw nayranakap ch"irmthapïna.
  
  Alexander ukat Otto jupanakax qhipäxat jupar jak"achasipxäna.
  
  "Ukat uka documentonakajj cheqpachäpachati, Gould doctora?" sasaw Otto jilatajj Nina kullakarojj jisktʼäna.
  
  "Hmm, janiw jichhakamax yatkti. Yant"awinakax walja horanakaw munasini, janïr chiqpach apócrifo ukat alejandría qillqatanakati janicha uk yatkasa", sasaw Ninax qhanañcht"i. "Ukhamajj mä rollotwa yatjjatañasa, taqe mayni rollonakajj pachpa tintampi ukat pachpa qellqatampi qellqatäki ukanakajj niya qawqha maranïpjjesa" sasa.
  
  "Suytʼkasajj mayninakar liytʼapjjañapatakiw jaytirista, ¿janich ukhamäki?" Otto jilatajj jan pacienciampiw ewjjtʼäna.
  
  Ninax Alejandroruw uñtäna. Jupax janiw Otto Schmidt-arux sum uñt"känti, jikxatatapampix jupar atinisiñataki, ukampis mayni tuqitxa, jupax Brigada Renegado ukan p"iqinchirinakapat maynïriwa, ukatwa mäkiw taqinin destino-p amtaspa. Jupanakar jan munapkchïnjja, Ninax axsarasïnwa, Katya ukat Sergei jupanakaruw jiwayapxañapatak mayïna, kunapachatix Perdue fiestampi dardos anattʼaskäna ukhaxa, pizza mayiskaspas ukhama.
  
  Alejandrojj iyaw sasaw pʼeqep chʼoqtʼasïna.
  
  
  38 t"aqa
  
  
  Otto Schmidt, suxta tunk marani, jachʼa chʼamani waynax altus utankir sala de estar ukan antigüedades ukan oficinapan quntʼasïna, ukhamat rollonakan qillqatanakap yatxatañataki. Sam ukat Perdue jupanakax dardonak anatapxäna, Alexander juparux ch"iqa amparapampiw jaquntañapatak ch"amanchapxäna, kunatix ch"iqa amparani rusax ch"iqa amparapan usuchjataw jikxatasïna. Sapa kutiw riesgos ukar puriñ munäna, loco ruso ukax chiqpachans wali sum uñacht"ayäna, jan wali amparampiw muyuntat anatt"añ yant"arakïna.
  
  Nina kullakajj mä qhawqha minutonakatjja, Otto jilatampiw mayachasjjäna. Uka rollonakan jikjjatapkäna uka kimsa arunakat pä aru liytʼañ yatitap uñjasajj wal muspharäna. Jupax mä juk"a pachaw yatxatatanakapat yatiyäna ukat arunaka ukat saräwinakar munatapat yatiyäna, ukax Nina-rux janïr historia tuqit jach"a yatiqañ utar ajllkasax walpun muspharayarakïna. Latin aru sumsa yatkchïnjja, austriaco chachajj hebreo ukat griego arunak liytʼarakïnwa, ukajj Diosan churäwipänwa. Ninax qhip qhipa lurañ munkän ukax wasitat jakäwinakap jan walt"ayañatakïnwa, mä jan uñt"at jaqimp reliquianakap apnaqañataki. Wewelsburg markar sarañ thakin jiwayañ munapkäna uka neonazis sat jaqenakajja, Rachel Clark sat grafóloga sat warmin khitatapatjja, jupajj walpun amuyasïna, ukat jupanakan empresapanjja, jan amuytʼkañ arunakan liytʼañjam cheqanakapan yanaptʼir mä jaqenïtap laykuw wal yuspäräna.
  
  Rachel Clark sat warmit lupʼisajj Nina kullakarojj janiw sum jikjjataskänti. Uka urux wila wartäwimp auto arknaqañ qhipäxankirïspäna ukhaxa, lacayonakapan jiwayatäpxatapax nayratpach yatispänwa. Inas jakʼankir markar tukuychispa sasin amuytʼasajja, Nina kullakarojj jukʼampiw jan waltʼayäna. Halkirk markat alay toqen kawkhankapjjesa uk amuytʼañapäna ukhajja, munatapat sipansa jukʼamp jan walinakanwa uñjasipjjaspäna.
  
  Otto chachajj Nina kullakarojj akham sänwa: "Akan hebreo tʼaqanakaparjamajja, aka cheqanjja, Atlántida... janiw ukhamäkänti... tunka reyinakan apnaqat jachʼa oraqänwa sasaw qhanañchi" sasa. Cigarro naktayäna ukat janïr sarantkasajj filtrot mistur chhullunkhanak samaqäna. "Kunapachas qellqasipjjäna uk amuytʼasajja, kuna tiempontï Atlantis sat cheqajj utjkäna sasin amuyapki uka tiempon qellqatäspawa. Ukanx mä continentex kawkhans utji uka tuqitw arsu, jichha pacha mapanakanx quta thiyanakapax t"ijt"ayaspawa , uh, uñjañäni... México markat ukhamarak Sudamérica uksan Amazonas jawirat" sasaw yaqha samañ tuqit jach"at arsüna, nayranakapax Hebreo Qullan Qillqatanakaruw uñch"ukiskäna, "Europa markan inti jalant toqenkir taqpach costanakansa, África alay toqensa" sasa. Jupax mä ceja jach"ar aptäna, wali musphataw uñnaqäna.
  
  Nina kullakajj ukhamarakiw ajanupan uñnaqanïna. "Nayax amuyta aka chiqanw Océano Atlántico ukax sutip uñt"ayasi. Diosa, akax wali jach"awa, ¿kunjamarak taqiniw taqi aka pachax uk jan uñjapxaspänsti?" jupax sawkasirïnwa, ukampis amuyunakapax taqi chuymaw utjäna.
  
  Otto jilatajj iyaw sänwa: "Uñjatatwa" sasa. "Ukampis, munat Gould doctora, amtañamawa, janiw muyuntäwipata ni jachʼa jachʼa tukutapat parlkiti, jan ukasti aka oraqejj kawkïr manqhansa uraq manqhan utji uka toqetwa parli" sasa.
  
  -Nayaxa iyawstwa -sasa. Ukampis jumax amuyasmawa, tecnología ukampix espacio ukar mantañatakix tecnología uñstayapxaspawa, jach"a manqharuw ch"allt"asipxaspa", sasaw jach"at arsüna.
  
  Otto jilatajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Coro ukar yatiyaskta, señora. "Walja maranakaw ukham sista" sasa.
  
  "¿Kuna kasta qillqañas akaxa?" - Jupaxa jiskt"äna, wali amuyumpi yaqha rollo jist"arasa, ukanxa walja qillqatanakaw utjäna, ukanxa Atlantis jan ukaxa yaqhipa derivado ukanakawa utjäna.
  
  "Ukax griego arunkiwa. Uñjapxäma" sasaw säna, ukat sapa arunak escaneo índice dedopan apsutäki ukaruw chuym churäna. "Típico kunats malditos nazis ukanakax Atlantis ukar jikxatañ munapxäna..."
  
  "Kunata?"
  
  "Aka qillqatax Inti yupaychañ tuqitwa parli, ukax Atlántico jaqinakan religionapawa. Inti yupaychañ...jumatakix uñt"at ist"asi?"
  
  Ukat akham sasaw jachʼat arsüna: "Ay Dios, jïsa" sasa.
  
  "Atenas markankir mä jaqen qellqatäpachänwa. Atlántico jaqinakampiw nuwasipxirïna, janiw uraqip atlante markankirinakar katuntañ munapkänti, ukat Atenas markankirinakax asnunakaparux ch"ankhampiw ch"ankhachapxäna. Aka chiqanx aka chiqanx uka continentex "Pilares de Hércules ukan inti jalant tuqin jikxatasitap amuyasi , ukat cigarro q"añunak cenicero ukan t"unjasa sasaw saraki.
  
  "¿Ukat akax ukhamäspawa?" -sasawa Ninax jiskt"äna. "Suyt"apxam, Pilares de Hércules ukax Gibraltar markankänwa. ¡Estrecho de Gibraltar sat cheqanwa jikjjatasi!
  
  -Ay suma -sasa. Mediterráneo sat lamar qotan kawkhansa utjpachäna sasaw amuyayäta. Jist"antaña" sasaw q"illu pergamino amparamp luqxatasin jaysäna ukat amuyt"asisaw p"iqip ch"allxtayäna. Jupax nayra pachanak uñjasax wal kusisïna, ukat ukat yatxatañax wali jach"anchatawa. "Akax egipcio papirowa, kunjamtï jumanakax yatipkta" sasaw Ottox Nina kullakarux samkañ arumpi säna, kunjamtï mä chuyman achachilax mä wawar mä sarnaqäw yatiyki ukhama. Nina kullakajj wali yatiñanïtapata ukat sarnaqäwinakar respetatapsa wal kusisïna. "Jichhax nayra civilización ukax Egipto markan utt"asiwayi, ukax atlantico jach"a desarrollados ukanakat chiqak juti. Jichhax nayax lírico ukat romantico alma ukhamärist ukhaxa", sasaw Nina kullakarux nayranakap ch"allxtayäna, "aka pachpa rollox Atlantis sat chiqpach wawanakan qillqatapäkaspas ukham amuyt"añ munta".
  
  Chuyma chʼullqhi ajanupajj muspharatänwa, ukat Nina kullakajj uka amuyumpejj janiw jukʼamp kusiskänti. Panpachaniw mä juk"a amukt"at kusisiñ amtapxäna, janïr panpachaniw larusiñatak phallkasipkäna.
  
  "Jichhax taqi kunatix lurañasäki ukax geografía ukar mapa lurañakiw wakisi, ukat historia lurañax wakisispati janicha uk uñjañakiw wakisi", sasaw Perdue jupax jachaqt"asi. Jupax mä vaso wiski malta única apt"ataw jupanakar uñch"ukis sayt"asïna, ukat Rollos de Atlantis ukan wali ch"amanchañ yatiyäwinak ist"äna, Himmler jupax qhipharux Werner jupar 1946 maran jiwayañapatakiw kamachi.
  
  Invitadonakan mayitaparjamajja, Maisie kullakajj mä jukʼa manqʼa wakichtʼäna. Taqinipuniw nina jak"an mä suma manq"añar qunt"atäsipkän ukhax Perdue-x mä juk"a pachaw chhaqtxäna. Sam jupax kuns Perdue jupax aka kutix imantawayi sasaw jiskt"asïna, niya jank"akiw uta uñjirix qhipa punkut chhaqtxatayna.
  
  Janiw khitis uk amuyaskänti. Alexander chachajja, Nina ukat Otto sat chachanakaruw Siberia markan kimsa tunk maranïkäna uka tiempot wali ajjsarkañ sarnaqäwinakat yatiyäna, ukat sarnaqäwinakapampis qʼal muspharapkaspas ukhamänwa.
  
  Qhipa wiski tukuyasaxa, Sam jupax oficinapat mistuwayxäna, Perdue chachan kayunakap arktañataki, ukat kuntï luraskäna uk uñjañataki. Sam chachajj Perdue chachan imantat yatiyäwinakapajj qaritäjjänwa, ukampis kuntï jupar ukat Maisie kullakampejj invitadonak utar arknaqkäna ukhajj uñjkäna ukajj wilaparuw tʼamtʼayäna. Sam jupax Perdue jupan jan amuyt"asis apuestas ukanakar tukuyañ pachaw purini, Nina ukat Sam jupanakarux sapa kutiw peones ukham apnaqasa. Sam chachajj celularap bolsillopat apsusaw kuntï jukʼamp sum lurkäna uk lurañ qalltäna: transacciones ukanakat fotonak apsuña.
  
  Kunapachatï walja pruebanakanïkäna ukhajja, tʼijtjjasaw utar kuttʼjjäna. Jichhax Sam jupax walja imantat yatiyäwinakanïxänwa, ukat pachpa jan wali tamanakamp ch"axwawinakar aynacht"ayatax qarjataw jikxatasïna, ukat jupax amtawayiw lurawinakap mayjt"ayañ pachaw purini.
  
  
  39 t"aqa
  
  
  Otto Schmidt jilatajj jila parte arumajj kawkitsa uka grupojj chhaqhat continente thaqhapjjani uk sum amuytʼasaw sarnaqäna. Walja chiqanakaw mantañax utjaspa, kawkhantix jupanakax buceo ukar escanear qalltapxaspäna, ukat qhiparux jikxatäna, latitud ukat longitud ukanakax juk"amp suma Archipiélago de Madeira ukawa, ukax Portugal markan costa uksan suroeste uksan jikxatasi.
  
  Jilapart excursiones ukanakatakix juk"amp uñt"at ajlliwix nayratpach estrecho de Gibraltar, jan ukax Mediterráneo qutan lakapäkchïnsa, jupax Madeira markaruw amtawayi, kunatix nayra jikxatatax jak"ankxänwa, nayra Inti Ch"iyara registronakat maynïrin arsutapa. Jupax amtasïna, arcano ukan yatiyawinakapan arsutapa, kunapachatix nazi-oculto ukan yänakapax kawkhans utji uk yatxataskäna, janïr uraqpachan wakiskir yatxatañ equiponakar uka yänak thaqhañatak khitkasa.
  
  Uka urunakan thaqhapkäna uka jiskʼa tʼaqanakatjja, mä qhawqha jiskʼa tʼaqanak jikjjatapjjäna, sasaw jupajj amtasïna. Ukampis cheqapuni jachʼa rollonakat waljanejja, leyendanaka ukat mitonakan telapajj SS sat esotérico amuyunakapansa, janiw taqe ukanakat jitheqtkänti. Tukuyañatakix janiw kunas jupanakar arknaqapki ukanakatakix mä loqhe luräwikïxänti, kunjamatix chhaqhat continente Atlantis ukat jan aljañjam chiqapa, ukax uñt"irinakax wali thaqhatäpxänwa.
  
  Jichhax jupax mä ch"am jikxatawayi, mä juk"a jach"añchawi, taqit sipans juk"amp jan jikxatañjam jikxatatapata - Residencia de Solon, ukax kawkhantix nayrïr arianonakax uñstapki uka chiqaw sasaw sapxi. Nazi sat chachan qillqatanakaparjamaxa, ukax mä ovoido reliquia ukhamänwa, ukanxa jaqit sipansa jukʼamp jaqin ADN ukaw utjäna. Ukham jikxatatapatxa, Ottox janiw amuyt"irjamäkänti kuna kasta ch"amas brigadax Ch"iyara Intix utjani, janirakiw cientificonakan uraqpachapatsa.
  
  Cheqas jupat waktʼaspa ukhajja, janipuniw akapachan ukham jan valorani jikjjatañap jaytkaspänti. Brigada Renegado ukan mä amtapax akhamänwa, jan walt"ayir reliquianakax jamasat imatäñapawa ukat suma uñjatäñapawa, ukhamat khitinakatix qullqi munañamp ch"amampi jilxattapki ukanakax jan jan walinak lurapxañapataki. Ukat ukax chiqpachapuniw kuntix jupax luraspän ukax - reclama ukat rusa qullunakan jan jak"achasiñjam qalanakan jist"antawayi.
  
  Jupakiw Solon markan Kawkhans jikxatasi uk yatïna, ukatwa Madeira markar umamp phuqhantat uraqin qhipharkir chiqanakap katuqañatak ajlliwayi. Chiqans Atlantis uksan mä juk"a chiqas jikxatañax wali askiwa, ukampis Otto jupax kunayman ch"aman yänak thaqhaskäna, kuna jakhüwinakat sipans juk"amp valorani - kunatix uraqpachax janipuniw yatipxañapäkiti.
  
  Escocia markat Portugal markan costa uksar sarañax wali jaya thakhinïnwa, ukampis Nina, Sam ukat Otto jupanakan núcleo tamax helicóptero ukar gasolina uchañataki ukat Porto Santo isla uksan chika uru manq"añatakis sayt"äwinakampiw pachap apst"asipxäna. Ukañkamasti, Perdue sat empresajj jupanakatakiw mä barco alasïna, ukat equipo de buceo ukat sonar escaneo sat equiponakampiw ucharakïna, ukanakajj Instituto Mundial de Investigación de Arqueología Nautica ukan jan utjki uka institucionanakaruw pʼinqachaspa. Jupax mä jisk"a flota de yates ukat arrastreros pesqueros ukanakaw uraqpachan utjäna, ukampis Francia markan sucursalanakaparux mä juk"a jank"ak lurañanak lurapxañapatakiw mayïna, ukhamat mä machaq yate jikxatañataki, ukax taqi kunatix munaski ukanak apt"aspa ukat wali compacto ukhamäspa, jan yanapt"ataw umamp nadañataki.
  
  Atlantis ukan jikxatatapax Purdue ukan juk"amp jach"a jikxatawipawa. Janiw pächasiñakiti, ukax mä extraordinario inventor ukhamarak explorador ukham uñt"atätapat sipans juk"ampiwa ukat historia libronakanx chiqaparuw uñt"ayasispa, khititix mä chhaqhat continente wasitat jikxatki ukhama. Kuna ego jan ukax qullqit sipansa, ukax estado ukarux mä jan ch"axwañjam cargoruw jach"anchayaspa, qhipïrix seguridad ukat autoridad ukanak churaspa, kuna organizacionantix jupax ajlliwayki ukanakanxa, Orden del Sol Negro jan ukax Brigada Renegado, jan ukax yaqha ch"aman sociedad ukanakan jupaw ajllïna.
  
  Cheqas Alejandrojj jupamp chikäskänwa. Panpachaniw usuchjatanakap sum apnaqapxäna ukat qhipa aventureros ukhamäpxatapatxa, janiw maynis usuchjatanakap aka yatxatäwin jark"añapatak jaysapkänti. Alexander jupax Otto jupax Bern jiwatapat brigada ukar yatiyatapat yuspäräna, ukat Bridges juparux yatiyäna, jupax Alexander jupamp mä qawqha urunak aka chiqan yanapt"asipxani, janïr Rusia markar kutt"kasa. Ukhamatwa Sergei ukat Katya ukanakar jichhakamax jan jiwayapkaspati, ukampis uka amenazax reloj de arena ukham uñt"atäskakiwa, ukat ukax mä kunaw rusa jaqin sapürunjam jan kuna llakini ukat jan llakisis sarnaqataparux walpun jan walt"ayäna.
  
  Jupax Perdue-x Renata-x kawkhans jikxatasi uk yatitapatx chuym ch"allxtayäna, ukampis uka tuqitx janiw kuns lurirjamäkänti. Ukampirus llakisiñawa, Purdue ukan qullqi churatapampixa, janiw mä arsa uka tuqit arskänti ukat janïr pachapax tukuskipanx kuns lurañ suyt"äna. Sam ukat Nina jupanakax Brigada ukar katuqatäsipkakispati sasaw jiskt"asïna, ukampis Otto jupax uka organizacionan mä representante legal ukanipxaniwa jupanak lanti arst"añapataki.
  
  "Ukhamaxa, nayra amigoja, ¿barat sarxañäniti?" - Perdue jupax sala de máquinas ukan escotillapatw jach"at arsüna, kawkhantix jupax mistuwayki uka.
  
  "Jïsa, jïsa, capitan" sasaw rusax timón ukan arnaqasïna.
  
  "Suma kusist"añasawa, Alejandro" sasaw Perdue-x jach"at arsüna, thayampi kusist"asax rusa jaqirux qhipäxaparuw ch"allxtayäna.
  
  "Jïsa, yaqhipanakax janiw walja pachax utjkiti" sasaw Alejandrox jan uñt"at jach"a arunakampi iwxt"äna.
  
  Tarde jayp"üxänwa ukatx qutax wali llamp"upunïnwa, casco manqhanx samarataw samaqäna kunatix ch"iyar intix qullqi ch"aphinakat ukhamarak uma patat qhant"äna.
  
  Perdue ukham licenciat capitan ukhamätapatxa, Alexander jupax coordenadas ukanakap sistema de control ukar mantawayi ukatx pä jaqix Lorient markat Madeira uksaruw sarapxäna, ukanx mayninakampiw jikisipxañapäna. Mä kutix jach"a qutan sarapkäna ukhax uka tamax kunjamtï austriaco avión apnaqirix jupanakatak jaqukipkäna uka rollonakan yatiyat yatiyäwinakaparjamaw sarnaqapxañapäna.
  
  
  * * * .
  
  
  Nina ukat Sam jupanakax nayra ch"axwäwit mä qawqha sarnaqäwinakap uñt"ayapxäna, uka jayp"ux Ch"iyara Intimp jikisipxatapatx Otto jupampiw mä umañatak jikisipxäna, qhipürux Perdue ukat Alexander jupanakan puriniñap suyt"asa, taqi kunas amtaparjam saraspa ukhaxa. Uka islajj wali muspharkañänwa ukat tiempopas wali sumarakïnwa. Nina ukat Sam jupanakax decencia laykux sapa mayni cuartonakaruw sarxapxäna, ukampis Ottox janiw uka tuqit chiqak arsuñ amtkänti.
  
  "¿Kunatsa wali amuyumpi sum apasipxta?" - nayra pilotox sarnaqäwinak taypin samart"añ pachan jupanakarux jiskt"äna.
  
  "Kamsañs munta?" Sam jilatajj jan juchaniw jisktʼäna, Nina kullakaruw jankʼak uñkatarakïna.
  
  "Jumanakax panpachaniw jak"achasipxtaxa, ukax wali qhanawa. ¡Ay diosa, dude, qhanaw munasirinakäpxtaxa, ukhamax pä wayn tawaqunakjam awk taykapan cuarto anqan chhuxriñchjasipkirjam sarnaqañ jaytxapxam ukat mayacht"asisaw uñt"ayasipxam! "amuytʼatapat sipansa mä jukʼa jachʼatwa arsüna.
  
  "¡Otto!" Ninax jachaqt"asïna.
  
  "Ukham jan wali arunakampi parlatajat pampachapxita, munat Nina, ukampis wali amuyumpi. Taqeniw jilïr jaqëtanjja. Jan ukajj ¿kunatsa ukham sarnaqañam imantañatak utji? " raspy arupax mä rasguñoruw llamktʼäna, uka rasguñat panpachaniw jan uñchʼukipkänti. Ukampis janïr khitis jayskasaxa, kunas Otto-rux qhant"äna ukat jupax jach"at samaqt"äna: "¡Ah! ¡Qhanapuniwa! ukat sillupan wasitat qunt"asïna, amparapan mä cerveza ámbar espuma apt"ata. "Kimsïr anatiriw utji. Nayax khitis ukax uk yatxaraktwa sasaw amuyta. ¡Millonario jaqi, chiqpachansa! ¿Kuna suma warmis jan wali qamir jaqir munasiñapxa, chuymapax mä jisk"a... qullqi tuqit qamir jaqir munaskchisa?"
  
  "¡Aka arunakax chuym ustʼayituwa, uk yatipxañamawa!" Ninax chhullunkhayatänwa, wali uñt"at colerasiñapax wali phichhantatänwa.
  
  "Nina, jan arxatasimti" sasaw Sam-ax Otto-r jachaqt"asis achikt"äna.
  
  "Janiw jarkʼaqkitasmati, Sam, amuktʼasim" sasaw jachaqtʼasïna ukat Otto chachan jan kuns lurir uñkatatapampiw jikisïna. "Herr Schmidt, janiw nayax amuytkti jumax generalizar ukhamarak asumciones ukanakax jaqinakar jikxatatajat lurañjamakiti kunapachatix nayat jan kuns yatkta ukhaxa", jupax piloto ukarux mä qhuru tonadampiw tuqinuqäna, ukat jupax amukt"añ atipxatayna , kunjamsa colerasïna uk amuytʼasa. "Inas nivel uñt"kta uka warminakax wali desesperado ukhamarak superficial ukhamäpxchispa, ukampis nayax janiw ukhamäkti. Naya pachpaw sum uñjasta" sasa.
  
  Jupax jaya pachaw wali ch"amampi uñkatäna, nayranakapan suma chuymanïtapax venganza castigoruw tukuwayxäna. Sam chachajj Otto chachan amuktʼat jachaqtʼasir uñkatatapat purakapajj chʼalljjtayasitap amuyasïna. Ukatwa Ninar jan colerasiñapatak jarkʼañ munäna. Jupax armaskaspas ukhamaw Sam-an ukhamarak destino-pax Otto-n askinjam uñjatapat dependi, jan ukhamäkaspa ukhax Brigada Renegado ukax panpachaniruw mä juk"a irnaqäw luraspäna, janiw rusa amigonakapat arsuñax wakiskiti.
  
  "Ukhamatï Gould sat doctora, juma pachpa uñjasiñamajj wakisispa ukhajja, jumat sinttʼasismawa. Akax kuna jan walt"awirus puriskta ukhax axsaratwa jumax mä oqaranakan concubinapäñax juk"amp askiwa aka qamir idiota lapdog-at sipansa", Otto-x mä husky ukat amenazante condescensión ukampiw jaysäna, ukax kawkir misoginistas ukarux attención ukan sayt"ayaspa ch"allxtasipxañani. Uka arunakap jan istʼasajja, jukʼat jukʼatwa sillupat sartasïna: "Mä fuga apsuñajawa. Sam, sapa mayniruw yaqha lurapjjeta" sasa.
  
  "¿Loco ukhamätati, ¿jumax qʼañu warmi?" Sam jilatajj juparuw sistʼasïna.
  
  "Kuna? ¿Kuntï jupajj uñachtʼaykäna uk istʼtati? Jumax wali maldito jan columna vertebral ukanïtawa, janiw jachʼañchäwij arxatañjamäkänti, ukhamax ¿kunas ukham pasañap suyayäta?" -sasawa kutt"ayäna.
  
  "Jumax yatisktawa jupax pä comandantenakat maynïriwa, jupanakax jaqinakat qhiparapxi, jupanakax taqiniruw pelotanak jak"ankapxistu; jichhakamax Ch"iyara Inti qunqurt"ayapkäna uka jaqinakaxa, ¿janich ukhamäki? !" Sam jilatajj wali chʼamampiw amtayäna.
  
  "¿Janit machaq noviomar bar ukar jawst"añama?" sasaw sawkasïna, grupopankir chachanakar jan jiskʼachañ pueditapatjja, kunjamtï nayrajj lurirïkäna ukhama. "Chiqpachansa, khititï apnaqki uka jaqimp chika chika sarnaqañ munir qʼañu warmi sasaw sitäna" sasa.
  
  Sam, jan amuyt"asisaw jach"at arsüna: "Walikiwa, nayamp Perduempi Bernampi taypinxa, kawkhans ikiñam lurañ munta uk yatiñax ch"amapunïnwa, Nina. Inas jupax mä amuyunïchi, ukat jumax amuytʼañ munsta" sasa.
  
  Ninax ch"amaka nayranakapaw jach"aptäna, ukampis colerasiñapax llakimpiw ch"amakt"äna. ¿Sam sat chachar uka arunak arsutap istʼpachänti, jan ukajj machjayir umañanak apnaqir sajjrajj jupar mayjtʼayaskäna? Chuymapax usutänwa ukat kunkapanx mä t"unaw jilsuwayxäna, ukampis colerasiñapax utjaskakiwa, traicionatapat juk"amp ch"amanchata. Amuyupanx kunats Ottox Perdue-rux jan ch"aman amuyun sasin sutinchawayi uk amuyañatakiw ch"amanchawayi. ¿Uk chuym ustʼayañatakiti jan ukax sallqjañatakicha? Jan ukajj ¿Jupanakat sipansa Purdue markar jukʼamp uñtʼpachänti?
  
  Sam jupax mäkiw congelasïna ukat ukan sayt"asïna, jupar p"akjañap suyt"asa, ukampis wali axsarañänwa, Nina kullakax jachaqt"asisaw uñstäna ukat jupax sartasinx sarxänwa. Jupajj janiw suykäna ukat sipansa arrepentiskänti, kunattejj cheqapuniw arrepentisisïna.
  
  Ukampis kunatï cheqäki ukajj wali askïkchïnsa, kuntï siskäna ukanakatjja, mä jan wali jaqjamaw amuyasïna.
  
  Jupax qunt"asiwayiwa, uka arumax nayra pilotompi ukat wali suma sarnaqäwinakapamp iwxt"awinakapampix kusist"añatakiwa. Jutïr mesapanjja, pä chachajj jichhak uñjapkäna uka episodio taqe uka toqet parltʼasipkaspa ukhamänwa. Turistanakax holandés jan ukax flamenco aru arsupxäna, ukampis janiw Sam jupat ukat uka warmit parlir uñjasax llakisipkänti.
  
  "Warminaka" sasaw Sam chachajj jachaqtʼasïna ukat vaso cervezap jiltayäna. Uka chachanakax iyaw sasaw larusipxäna ukat iyaw sasaw lentes ukanakap jiltayapxäna.
  
  Ninax sapa mayni cuartonïpxatapatwa yuspäräna, jan ukhamäkaspa ukhaxa, inas Sam sat chacharux wali colerat ikiñan jiwayaspäna. Colerasiñapax janiw Otto chachar caballero ukham uñjatapat jutkänti, jan ukasti, arsutapanx walja chiqaw utji sasaw iyaw sañapäna. Berna kullakax Mönx Saridag markan katuntat uñjasipkän ukhax pecho amigopänwa, jilpachax kunatix jupax amuyuparjamaw encantos ukanakamp apnaqatayna, jupanakan destinopar llamp'uchañataki, kunapachatix warmipan chiqap copiapätap yatïna.
  
  Jupax Perdue-n nayrar sartawiparuw juk"amp munäna, kunapachatix Sam-ar coleraskäna ukhax jupamp chika jan walt"äwinak askichañat sipansa. Ukat Perdue jilatajj jan qollqemp yanaptʼaspäna ukhajja, ¿kunsa luraspäna? Janipuniw jupar sum thaqhañatak llakiskänti, jan ukasti, jupar munasitapat qollqempiw yatjjatañ qalltäna.
  
  "Ay Diosay" sasaw punku jist"antasax ikiñar jaquntatäxasax amukt"asis arnaqasïna, "¡chiqap sapxiwa! Nayax mä titulat jisk"a imill wawakïtwa, carisma ukat estatus ukanak apnaqasa, ukhamat jakaskakiñataki. !"
  
  
  40 t"aqa
  
  
  Perdu ukat Alexander jupanakax nayratpach lamar quta manqhan walja kilómetros náuticos ukch"a thakhinak uñakipapxatayna. Jupanakax yatxatañ munapxäna, kuna anomalías jan ukax variaciones innaturales ukanakax geografía de las laderas ukanx utji, ukax jaqinakan estructuras ukanakap uñacht"ayaspa jan ukax picos uniformes ukanakax nayra arquitectura ukan qhipharkir yänakap uñacht"ayaspa. Kuna inconsistencias geomórficas ukanakaxa características superficiales ukanakanxa uñacht"ayaspawa material submergido ukaxa mayjawa sedimentos localizados ukanakatxa ukatxa yatxatañaxa wakisispawa.
  
  Alexander chachajja, manqhankir sonar escáner ukan uchat perímetro uñkatasaw akham säna: "Janipuniw Atlantis sat barcojj ukham jachʼäñap yatkti" sasa. Otto Schmidt chachan arunakaparjamajja, Atlántico sat lamar qotnam jaya cheqanakar purintäna, Mediterráneo lamar qotampi Norte ukat Sudamérica uksa taypinwa utjäna. Pantalla ukan inti jalant tuqinx Bahamas ukat México uksaruw jilxattawayi, ukax teoría ukax wali askiwa, ukax kunatix arquitectura ukat religiones egipcios ukat sudamericanas ukanakax pirámides ukat ukham uñtasit edificios ukanakax mä influencia común ukhamaw utjäna.
  
  "Ay jïsa, África del Norte ukat Asia Menor ukanakax mayacht"asis juk"amp jach"awa sapxiwa", sasaw Perdue jupax qhanañcht"i.
  
  "Ukampis ukapachax chiqpachanx wali jach"awa, janiw jikxatañjamäkiti, kunatix uka perímetros uksanx uraqinakax utjiwa", Alejandrox jupa pachpaw juk"amp säna, ukankirinakat sipansa.
  
  "Ay, ukampis nayax yatxatwa aka uraqinakax placa subyacente ukan chikanchatawa - kunjamatix mä qullu qullu patanakax qullu qhipa imantaski ukhama", Perdue jupax siwa. "Dios, Alejandro, amuytʼam aka continente jikjjatsna ukhajja, ¡kuna jachʼañchäwis jikjjatassna!"
  
  Alejandrojj janiw wali uñtʼatäñat llakiskänti. Jupatakix Renatax kawkhans jikxatasi uk yatxatañawa, ukhamat Katya ukat Sergei jupanakarux janïr pachapax tukuskipanx ganchot apsuñapataki. Jupax amuyataynawa Sam ukat Nina jupanakax nayratpachx Schmidt compañero ukampix wali sumaw sarnaqapxäna, ukax jupanakan askipatakikiwa, ukampis kunjamtix uka amtax utjkän ukhamarjamax janiw kuna mayjt"awis utjkänti ukat ukax arum paqaraw jan ikiñapatak yanapt"äna. Jupax sapa kutiw vodka ukar amparap luqtäna, samarañapataki, juk"ampirus kunapachatix portugués pachax rusa sensibilidades ukanakarux colerayañ qalltäna. Uka markajj wali sumapunïnwa, ukampis utaparuw faltasïna. Jupax thaya, chhijchhi, nina nakhaskir phaxsi ukat junt"u warminakat walpun munasïna.
  
  Madeira jakʼankir islanakar puripkäna ukhajja, Perdue jilatajj Sam ukat Nina jupanakamp jikisiñ wal suyaskäna, Otto Schmidt jilatat amuyaskchïnsa. Inas Perdue-n Black Sun-an afiliación-apax wali machaqächïna, jan ukax inas Otto-rux jan munaskchïnti Perdue-x qhanpachax janiw ladonak ajlliwaykiti, ukampis austriaco piloto-x janiw Perdue-n manqhankir santuario-pankkänti, ukax chiqawa.
  
  Ukampirus uka jilïr jaqix wali aski lurawinak luratayna ukat wali yanapt"asirïnwa jupanakarux pergaminonak ch"amakt"at arunakar jaqukipañataki ukhamarak kawkhans thaqhapkäna uk jikxatañataki, ukatwa Perdue jupax uka tuqit amuyasiñapäna ukat ukankatap katuqañapänwa aka jaqit jupanak taypinxa.
  
  Uñtʼasipkäna ukhajja, Sam chachajj Purdue sat barcon alasitapat kunjamsa wal muspharta sasaw säna. Otto ukat Alexander jupanakax mä chiqaruw sarapxäna, ukat kawkhans ukat kuna manqhansa uka uraqix utjañapäna uk yatipxäna. Ninax ladoparuw sayt"asïna, lamar qutan suma thayap samsusaw mä juk"a jan chiqapar uñjasïna, kunatix walja botellas de coral ukat jan jakt"kay vaso ponchi ukanakaw bar ukar kutt"añat alasitayna. Otto-n jisk"achatapat llakit ukhamarak colerat jikxatasisax niya mä horaw ikiñan jachäna, Sam ukat Otto-mp sarxapxañap suyt"äna, ukhamat wasitat bar ukar sarañataki. Ukat kunjamtï suykäna ukhamarjamaw luräna.
  
  "Hola, munat kullaka" sasaw Perdue kullakajj jupa jakʼan arsüna. Nayra uru jan ukax juk"amp urunak intimpi ukat ch"uñumpi ajanupax wila ch"uxñaruw tukuwayxäna, ukampis wali samart"ataw uñnaqäna, janiw Nina ukham uñt"atäkänti. -¿Kunas utji? ¿Uka yuqall wawanakax tʼaqhisiyapxtamti?"
  
  Nina kullakajj qʼal chuym ustʼayatäkaspas ukhamänwa, ukat Perdue kullakajj mä qhawqha tiempotjja, kunas cheqapuniw jan walïtap amuyasïna. Jupax llamp"u chuymampiw amparapamp amparapamp chint"asïna, jisk"a janchipax walja maranak nayrïr kutiw jupan amparapamp ch"allt"atax jikxatasïna. Nina Gould kullakajj janiw kuns siskänti, ukajj janiw kuns sañapäkänti, ukat ukajj jan cheqäkaspas ukham amuyasiñapatak mä pruebapunïnwa.
  
  "Ukhamaxa, ¿kawkirus nayraqat sarañäni?" - sasaw jiskt"asitayna.
  
  "Aka cheqat inti jalanta toqen mä qhawqha kilometronak sarañanjja, Alejandro jilatampi nayampejj walja patak metronak manqhanjja, walja irregular formacionanakwa jikjjatapjjta. Nayax aka tuqit qalltañ munta. Chiqpachansa janiw uma manqhan mä chhullunkhar uñtaskiti jan ukax kuna kasta barcon chhaqhatapar uñtaskiti. Ukax niya 200 millas ukch"akiwa. ¡Akajj wali jachʼawa! "- jupax jan chiqaparuw sarantaskakïna, qhanaw arunakat sipans kusisita.
  
  Otto jilatajj panpachanir jakʼachasisajj akham sasaw jachʼat arsüna: "Perdue jilata, ¿alajjpachat buceanak uñchʼukiñatakejj jumanak patjjar tʼijtjjäti?"
  
  "Jïsa, tata" sasaw Perdue chachajj jachaqtʼasïna, ukat pilotojj chuymapat amparapampiw chʼalljjtayasïna. "Nayrïr buceo ukar puriñkamaw jumamp jikisipxäma".
  
  "Waliki!" - Otto-x jach"at arsüna ukat Sam-arux mä thuqhumpiw ch"allxtayäna. Kunatakis ukax lurasïna, janiw Perdue ukat Nina jupanakax amuyapkänti. "Ukatxa nayax akan suyt"ä. Jumax yatisktawa pilotonakax janiw umapxañapäkiti, ¿janich ukhamäki?" Otto jilatajj chuymatpach larusisaw Perdue chachan amparap luqtäna. "Suma suyt"äwi, tata Perdue. Ukat Gould doctora, jumax kawkir señoran kamachinakaparjamax mä reyin qhispiyatätawa, munat kullaka" sasaw mä akatjamat Nina kullakarux säna.
  
  Jan amuytʼasisaw mä jaysäwi lupʼïna, ukampis kunjamtï nayrajj lurapkäna ukhama, Otto chachajj janiw kuns istʼkänti, ukat mä café ukar sarañatakiw talonapar kuttʼjjäna, ukanjja represanaka ukat acantilados ukanakaw uñjasi, uka caféjj chawlla katur cheqa jakʼankiwa.
  
  "Ukajj muspharkañänwa. Muspharkañawa, ukampis muspharkañ munañawa" sasaw Ninax jisk"at arsüna.
  
  Sam jupax lista de crap ukankänawa ukat jupax jilpach viaje ukanx jupat jithiqtawayi, jan ukax equipos de buceo ukat rodamientos ukanakanx akawjan ukat ukjan wakiskir notas ukanakaw lurasïna.
  
  "Uñjaña? Juk"amp yatxatirinaka, apuestas" sasaw Perdue-x Alexander-ar mä kusist"at larusiñamp säna, mä wali ch"amamp challwa katur barcox mä juk"a jayaruw jalnaqir uñacht"ayäna. Portugués jaqenakarojj thayajj kawkirus saraski uka toqet jan jaytjasis chʼajjwasipkäna uk istʼapjjänwa, kuntï amparanakapat amuyapkäna ukatwa amuyapjjerïna. Alejandrox larusitaynawa. Ukajj kuna arutï jupasa ukat yaqha sojjta pallapallanakapampejj Caspio sat qotan qheparapkäna uk amtayäna, jupajj wali machatänwa, janiw barcor sarañjamäkänti ukat jan suytʼäwiniw chhaqtjjapjjäna.
  
  Mä juk"a pä hora samart"añax Atlantis expedición ukan tripulacionaparuw bendicïna, Alejandrox yate ukarux latitud ukar puriyatayna, ukax sextante ukan qillqt"atawa, ukampiw jupax jiskt"asiwayi. Nayra portugués yatxatirinakat, t"ijtir munasirinakat ukhamarak umamp chhaqhat jaqinakat jisk"a aruskipäwinakamp ukhamarak jaqinakan sarnaqäwinakapamp ch"am tukupkchïnsa, ukat Atlantis ukan Rollos ukanakamp jikxataski uka yaqha qillqatanakax chiqati janicha ukxa, taqiniw jamasat uka continentex chiqpachapunit jupanakan manqhan jikxatasipxi uk uñjañ munapxäna jach"añchäwi. Janiw maynis buceo lurañ tuqit kusisiñap jarkʼaqkänti.
  
  "Suertenixa, juk"amp buceo ukarux PADI ukan uñt"at buceo escuelan mä juk"a mara nayraw qalltawayta, samarañatakik yaqha lurañataki", Sam jupax jach"añchasïna, kunawsatix Alexander jupax nayrïr buceo ukar trajep cremallera ukamp ch"allt"askäna.
  
  "Ukax wali askiwa, Sam. Aka manqhanakanx kuntix lurapkta uk yatiñaw wakisi. Nina, ¿akax faltasktati?" - Perdu sasaw jiskt"äna.
  
  Ukat akham sarakïnwa: "Jïsa" sasa. "Nayax mä resaca ukantwa, ukax mä búfalo jiwayaspawa, ukat jumax yatisktawa kunjams presión ukanx wali sum saraski".
  
  "Ay, jïsa, inas jan ukhamäkchiti" sasaw Alejandrox p"iqip ch"allxtayäna, thayax ñik"utap ch"allxtaykäna ukhax yaqha articulación chuchuyäna. "Jan llakisimti, nayax suma compañía ukhamäristwa, kunapachatix aka paninix tiburones ukanakar jisk"achapxani ukat jaqi manq"ir sirenanakar sallqjapxani."
  
  Ninax larusitaynawa. Sam ukat Perdue jupanakan Piscis warminakan khuyapayasiñapan uñacht"ayatapax wali muspharkañänwa. Ukampis tiburón amuytʼañax chiqpachansa juparux llakisiyataynawa.
  
  Sam sat chachajj cigarro apsuñ janïr chʼakhuñkamajj akham sänwa: "Jan tiburones ukanakat llakisimti, Nina, jupanakajj janiw alcohol umañ wilajj munapkiti. Nayax walikïskäwa ".
  
  "Janiw jumat llakiskti, Sam" sasaw wali suma bitchy tonadapampi jachaqtʼasïna ukat Alexander chachan articulacionap katoqäna.
  
  Perdue chachajj janis kuns istʼkaspa ukhamaw tukusïna, ukampis Sam chachajj kuntï parlasipkäna uk sum yatïna. Qhipür arumax arsutapax, chiqapar uñjatapax jupanakan mayacht"asiwiparux jan ch"amanïñapatakiw yanapt"äna, ukhamat jupax venganzar tukuñapataki. Ukampis janiw ukat perdón mayisiñapäkänti. Jupax sarnaqawipat sartayatäñapänwa ukat mä kutikiw mä amtar puriñapatak wayt"atañapa, Perdue, Sam jan ukax khitinakarutï kusist"añ amtkän ukanakamp anatt"añat sipansa, kunapachatix ukax samarañapataki.
  
  Ninax Perdue-rux janïr Atlántico portugués uksan manqhankir ch"amaka ch"uxña ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar ch"iyar jaquntañkamax mä suma uñkatas uñacht"ayäna. Jupax colerat, jisk"a nayranakapamp Sam-ar uñkatañ amtäna, ukampis uñch"ukiñatak kutt"anïna ukhax uma patxankir espuma panqara ukat burbujas panqarañakiw qhiparäna.
  
  Wali llakiskañawa, sasaw amuyt"äna ukat mä manqhankir amparapampiw doblat papelar t"ijtäna. Nayax sirenax bolas ukanakam ch"iyjañapatakiw suyt"askta, Sammo.
  
  
  41 t"aqa
  
  
  Salón q"umachañax Miss Maisie ukat pä q"umachañ señoranakapatakix qhipa listanx utjapunirïnwa, ukampis jach"a chimenea ukat axsarkañ tallanak utjatapatx jupanakan wali munat cuartopunïnwa. Pä subordinados ukanakax colegio local ukankir tawaqunakawa, jupanakarux mä suma qullqimpiw contratatayna, ukax mä condición ukanïnwa, janipuniw uka hacienda tuqit jan ukax seguridad tuqit aruskipt"apkaniti. Jupatakix suerteniw uka pä imill wawanakax phinq"asir yatiqirinakapxänwa, jupanakax ciencia tuqit yatichäwinakamp Skyrim maratones ukanakamp kusisipxäna, ukat janiw típicos tipos estropeados ukat jan disciplinados ukanakax Maisie-x Irlanda markan jikxataskän ukhama, kunapachatix 1999 marat 2005 marakamax seguridad personal ukan irnaqkän ukhaxa.
  
  Imill wawanakapax nayrïr clasen yatiqirïpxänwa, jupanakax uta lurañanakapat jach"añchasipxirïna, ukat sapa kutiw jupanakarux taqi chuyma irnaqapxañapataki ukat sum irnaqapxañapatakix iwxt"anak pagirïna. Ukajj wali suma apasiñapunïnwa. Thurso estancianx walja chiqanakaw utjäna, Miss Maisie kullakax q"umachasiñatakiw ajllitäna, ukat imill wawanakapax jupanakat jayarst"añ yant"apxäna - invitados ukan utapa ukat sotano ukanaka.
  
  Jichhürojj jukʼamp thayapunïnwa, kunattejj mä uru nayraw radion qʼejjo qʼejjojj thaytʼani sasin yatiyäna, uka thayajj Escocia markan alay toqenwa kimsa urunak tʼunjañapa sasaw sapjjäna. Ninax jach"a chimenea ukanw ch"axwäna, ukanx nina lawranakaw jach"a chimenea ukar t"ijtir ladrillo ukan carbonizado pirqanakap ch"allxtayäna.
  
  "¿Niya tukuyxapxtati, imill wawanaka?" Maisie kullakajj kawkhantï bandejampi saytʼatäskäna uka punkut jisktʼäna.
  
  "Jïsa, tukuyxtwa" sasaw Linda kullakax aruntt"äna, ukat wila ñik"utan Lizzie amigapan curvado nalgas ukarux pluma polvo ukamp ch"allt"äna. Ukampis sawkasisaw akham säna: "Ukampis jengibrejj qheptʼaskakiwa" sasa.
  
  -¿Kunas ukaxa? - Lizzie kullakaxa jiskt"asitaynawa kunapachatixa suma yurïwi torta uñjasa.
  
  "Mä jukʼa diabetes usunïtwa" sasaw Maisie kullakajj jiskʼachasïna.
  
  "¿Kuna pachatakis?" sasaw Linda kullakajj amigopar jupamp chika mesa jakʼar aytäna.
  
  Maisie kullakax chika taypin mä vela qhant"ayäna, "Jichhüruw señoras ukanakax cumpleañojawa ukat jumanakax desgraciadas víctimas de mi degustación obligatoria ukankapxtawa".
  
  -Ay Dios -sasa. Wali axsarañjamakiw ist"asi, ¿janich ukhamäki, Jengibre?" Lindax sawkasïna, kunattix amigapax amparapampiw escarcha ukar tʼijtʼayañatak quntʼasïna, ukhamat malltʼañataki. Maisie kullakajj anattʼasisaw amparapamp jawqʼjäna ukat aycha khuchhurañ yänak jachʼar aptäna, ukhamatwa jiskʼachasïna, ukat imill wawanakajj kusisitaw chhuxriñchjapxäna.
  
  "¡Kusisiñ urux Miss Maisie kullakax wali kusisitaw jikxatasïta!" - panpachaniw arnaqasipxäna, p"iqinchir uta uñjirir Halloween ukan humor ukar katuyaskir uñjasax kusisitaw jikxatasipxäna. Maisie kullakax mä ajanu luratayna, nayranakap jist"aratayna, migas ukat frosting ukanakan ataquep suyt"asa, ukat cuchillo torta patxaruw jaquntäna.
  
  Kunjamtï suykayätanjja, uka impactojj tortaruw pä cheqar jaljäna ukat imill wawanakajj wali kusisitaw arnaqasipjjäna.
  
  Maisie kullakajj akham sänwa: "Jutam, jutam, jukʼamp manqhar allsum" sasa. Nayax janiw urux manq'kti -sasa.
  
  Lindax wali yatiñampiw taqinitak manqʼa phaytʼkäna ukhaxa, Lizzie kullakax akham sasaw jachäna: "Nayarakiw" sasa.
  
  Punku timbrepax ist"asïna.
  
  "¿Juk"ampi invitadonakax utjiti?" Lindax lakapampiw jiskt"äna.
  
  Maisie kullakajj nayranakap chʼoqtʼasisaw akham säna: "Ay janiw, jumajj yatisktawa, janiw amigonïkti" sasa. Jupax jichhakiw nayrïr chhuxriñchjäwip apt"asiwayi ukat jichhax jank"akiw manq"antañapäna, ukhamat uñacht"ayasiñapataki, ukax mä jach"a frustrante lurawiwa, kunapachatix jupax samarañjamaw amuyaskäna ukhakiw. Miss Maisie kullakax punku jist"aratayna ukat pä señores ukanakaw vaqueros ukat chalecos ukanakamp aruntt"apxäna, jupanakax chacha warmi jan ukax madera khuchhurinakat amtayapxäna. Jallux niyaw jupanakar purintäna, ukat mä thaya thayaw verandat thaytʼanïna, ukampis janiw maynis liwxatkänti ni collaranakas jiltayañsa munapkänti. Thayax janiw jupanakar axsaraykänti, ukax qhanaw amuyasïna.
  
  -¿Nayasti yanapt"irismati? - sasaw jiskt"äna.
  
  "Suma tarde, señora. Yanapt"apxañamatakiw suyt"apxta", sasaw alemán acento ukan pä suma jaqit sipan juk"amp jach"a jaqix säna.
  
  -¿Kunampis?
  
  Maynïristi jan kuns amuytʼasisaw akham säna: "Jan mä escena lurasa ni aka cheqan misionerjam jan waltʼayasa" sasa. Tonopax samarañänwa, wali civilizado ukhamawa, Maisie kullakax Ucrania markan kawkhans acento ukanitap amuyasïna. Uka arunakapajj jila parte warminakaruw aynachtʼaspäna, ukampis Maisie kullakajj jaqenakar tantachtʼañsa ukat jila parte jaqenakat jitheqtañsa sum yatïna. Chiqpachans jupanakax uywa katurinakäpxänwa, jupax amuyataynawa, yaqha markankirinakaw mä misión ukar khitatäpxäna, ukanx kunjamtix jupanakax colerapkän ukhamarjam qhuru lurapxañapatakiw kamachipxäna, ukatwa samarañ chuymanïpxäna ukat qhanan mayipxarakïna.
  
  "¿Kuna lurañas jumatakixa? Nayax janiw yanapt"asiñ arsuwaykti, naya pachpar jan walt"ayaspa ukhaxa", sasaw ch"amampiw säna, jakäwi uñt"ir jaqit uñt"ayañapataki. -¿Khitimpis jumaxa?
  
  "Janiw sañjamäkiti, señora. ¿Mä chiqar sarxasmati" sasa.
  
  Ukat jukʼamp jachʼa jaqejj akham sänwa: "Ukat wayn tawaqo amigonakamar jan arnaqapjjañapatakiw mayiñama" sasa.
  
  "Jupanakax jan juchani civiles ukanakawa, señores. Janiw jupanakarux aka tuqir mantayañamäkiti -sasawa Maisie kullakax juk"amp qhuru arumpi säna ukat punku chika taypiruw mantawayxäna. "Janiw kunatsa arnaqasiñatak utjkiti".
  
  "Walikiwa, kunatix ukham lurapxani ukhax mä razón churañäni" sasaw ucranianox wali suma arumpi jaysäna, ukat coleratjamarakïnwa.
  
  "¡Maisie kullaka! ¿Taqi kunas walikïskiti?" Lizzie kullakajj salatwa jawsäna.
  
  "¡Dandy, muñeca! ¡Tortam manqʼantapjjam!" Maisie kullakajj kuttʼayasaw arnaqasïna.
  
  "¿Kun lurañatakis aka chiqar khithatäpxtaxa? Naya sapakiw patronajan haciendapan jakasirïta, jutïr semananakanxa, ukhamax kunanaktï thaqkta ukax jan wali horasaruw puriwaytaxa. Nayax uta uñjirïtwa" sasaw formalmente jupanakar säna ukat suma chuymampiw p"iqip ch"allxtayäna janïr juk"at juk"at punku jist"antañataki.
  
  Jupanakax janiw kuns lurapkänti, ukat, muspharkañawa, ukax Maisie McFadden kullakaruw ataque de pánico ukar puriyatayna. Nayrïr punku jistʼantasajj wali chʼamampiw samsuwayjjäna, jupajj charade luratapat katoqapxatapatwa yuspäräna.
  
  Mä platow sala de estar ukan p"akjasïna.
  
  Miss Maisie kullakajj kunas paskäna uk uñjiriw jankʼak saräna, ukat pä imill wawaparuw yaqha pä chachan wali qhumanttʼat jikjjatäna, jupanakajj pä visitanakapampiw chikañchasipjjäna. Jupax jiwataw thakhinakapan sayt"asïna.
  
  "¿Kawkinkis Renatax jikxatasi?" - sasaw mayni chachax jiskt"äna.
  
  "Nayax-janiw khitis uk yatkti" sasaw Maisie kullakax amparanakap nayraqatapar ch"allxtayas arsüna.
  
  Uka jaqix Makarov sat auto apsusaw Lizzie kullakax kayuparux mä manqhan chʼakhanak luratayna. Uka tawaqux histérico ukhamaw arnaqasïna, amigopas ukhamaraki.
  
  "Amukt"apxam sapxam jan ukax jutir balampiw amukt"ayapxäma" sasaw sist"asïna. Maisie kullakajj kunjamtï siskäna ukhamarjamaw luräna, imill wawanakarojj samarañapatakiw säna, ukhamat jan uñtʼat jaqenakajj jan jiwayapjjañapataki. Lindax desmayasxänwa, uka invasión ukan muspharatapax wali jach"apuniwa. Uka katjkäna uka jaqejj pamparuw jaqontäna ukat akham sänwa: "Janiw peliculanakar uñtaskiti, ¿janich ukhamäki, munat kullaka?"
  
  "¡Renata! ¿Kawkinkis jupax jikxatasi? - sasaw jach"at arsüna, Lizzie-rux khathatita ukat axsarayasa, ñik"utapat katxarusa ukat armap codopar uñacht"ayasa. Jichhax Maisie kullakax amuyasxänwa, jupanakax jan yuspärasir wench ukar sañ munapxatapa, jupax Perdue tatax kutt"aniñapkamaw uñjañapäna. Kunjamtï uka ina chʼusat warmir uñiskäna ukhamarakiw Maisie kullakajj jupar jarkʼaqañatakisa ukat manqʼañatakis pagatäna. Uka yänakajj janiw patronapan mayitaparjamajj jupanakar churañ puedkänti.
  
  Jupajj taqe chuymaw akham säna: "Jupar irpapjjäma, ukampis qʼomachiri imillanakar jaytapjjam" sasa.
  
  "Uñtʼapxam ukat armarioruw imantapxam. Jupanakax arnaqasipxani ukhax París markan prostitutas ukanakar uñtataw t"ijtxañäni", sasaw agresivu pistolerox jachaqt"asïna, Lizzie kullakampiw nayranakap jist"arasïna, mä iwxt"äwirjama.
  
  "Linda kullakarojj oraqet apsuñakiw wakisi. Dios laykux janiw wawarux thaya taypin pampar ikiñapatak jaytkasmati" sasaw Maisie kullakax arupan jan axsaras uka chachanakar säna.
  
  Linda kullakarojj mesa jakʼankir mä sillaruw irpañapatak jaytapjjäna. Wali yatiñan amparanakapan jankʼak sarnaqatapatjja, janiw Maisie kullakajj torta manqhat apsusin delantal bolsillopar uchkäna uka cuchillo tallañ uñjapkänti. Mä jachʼa jachʼa tukusaw amparanakap pechopar tʼijtʼayäna, ukhamat miskinaka ukat lipʼichit lurat escarchanak qʼomachañataki ukat "jutam" sasa.
  
  Chachanakax jach"a manq"añ uta taypin taqi antigüedades ukanakamp arkapxäna, cocinar mantapxäna kawkhantix jichhak phayt"at torta thujsapax wali thujsañaw utjäna. Ukampis invitadonak utar irpañat sipansa, sotanoruw irpäna. Uka chachanakax janiw uka sallqjañ yatipkänti, kunattix sotano ukanx rehenes ukanakataki ukat jamasat imañ utaw utjäna. Uka cuartojj wali chʼamakapunïnwa ukat azufre sat qʼapkir qollqempiw qʼaphirïna.
  
  "¿Aka alayax kuna qhanas utji?" - sasaw mayni chachax jiskt"äna.
  
  "Uka manqhanxa mä interruptor ukaw utji. janiw nayampjama ch"amaka cuartonak jisk"achasir axsarir jaqitakix askïkiti, jumax yatisktawa. Maldito películas de terror ukanakax sapa kutiw jikxatapxtam" sasaw jan sinti llakisisax arsüna.
  
  Chikat gradanakat saraqasinxa, Maisie kullakax mä akatjamat saraqasïna ukat quntʼasïna. Jupar jakʼat arknaqir jaqejj chʼiyjat cuerpoparuw tinkutäna ukat wali chʼamampiw escalerat jaquqanïna, kunattejj Maisie kullakajj jankʼakiw qhepäjjat qhepäjjat payïr chachar chʼalljjtayäna. Mä thiya, jach"a cuchillaw qunquripar ch"allt"asïna, qunqur ch"akhapampiw ch"akhapat jaljtäna, kunawsatix nayrïr jaqin ch"akhanakapax ch"amakan ch"allt"askäna kawkhantix uraqir purinkäna, ukat mä ratukiw amukt"ayäna.
  
  Wali tʼaqhisiñat arnaqaskäna ukhajja, ajanupar mä chʼakhampiw jawqʼjäna, ukat mä jukʼa tiempojj janiw kuns lurkänti, ukatwa jan kuns amuyasjjänti. Chʼamaka chʼamakajj qʼomachasjjäna ukhajja, Maisie kullakajj nayrïr punkut jutir pä jaqeruw pata aterrizaje ukan uñstapkäna uk uñjäna. Kunjamtï yatichäwipax siskänxa, jan amuytʼasirïkasas jupanakan maynit maynikam yanaptʼasipxatapatx sum uñjäna.
  
  "Renatax janiw akankkiti, idiotanaka! ¡Cleve kullakajj apayanipkitu uka fotonakajj invitadonakan utapanwa uñachtʼayasi! Uka maynix anqankxiwa. ¡Uta uñjirir apanipxam!"
  
  Maisie kullakajj kimsanimp atipjayasiñap yatïna, jupanakajj jan uka cleaver sat qʼañunakat qhespiyapkaspäna ukhajja. Qunqur ch"uqt"at jaqirux qhipäxan arnaqasir ist"askakitaynawa, kunawsatix patio ukar mistusipkäna, kawkhantix wali jallump ch"allt"atäsipkäna.
  
  "Códigos ukanaka. Uka chimpunakaxa qillqt"atawa. Jiwasax especificaciones del sistema de seguridad ukanakat yattanwa, munat kullaka, ukhamax jan jiwasat larusiñs lup"iñamäkiti", sasaw acento ruso ukan jaqix juparux larusitayna.
  
  "¿Jupar qhespiyañatak juttati? ¿Jupatak trabajtati?" - Maisie kullakaxa jiskt"äna, nayrïri teclado ukana mä secuencia jakhunakampi ch"allt"asa.
  
  "Janiw jumatakikiti" sasaw ucranianox nayrïr punkut jan sinti suma chuymamp jaysäna. Maisie kullakajj kuttʼanjjänwa, nayranakapajj jalnaqtʼasïnwa, kunattejj umajj jalluskäna uka estático utjatapatwa.
  
  Ukat akham sasaw säna: "Ukajj niyaw nayan negociojajja" sasa. "Nayaw jupat juchanïta".
  
  "Chiqpachansa jumax irnaqäwimarux wali askit uñjtaxa. Ukajj muspharkañawa" sasaw punkunkir suma uñnaqtʼan alemán chachajj patronasis arsüna. Jupajj caza cuchillopajj clavículaparuw wali chʼamampiw chʼalljjtäna. "Jichhax uka fucking punku jist"arañamawa."
  
  Maisie kullakajj nayrïr punku jistʼaräna. Kimsaniw jupamp chika pä punku taypinkir chiqar mantapxäna. Renatampi jupanakar puriyaspa ukat punku jist"antaspa ukhaxa, jupanakarux yänak lunthatasiñampiw jist"antaspa ukat Perdue tatampiw ch"amanchasispa.
  
  Alemán chachajj akham sänwa: "Uka jakʼankir punku jistʼarañamawa" sasa. Jupax kuntix amtkän uk yatïna ukat nayraqat chikancht"asiñapatakiw uñjäna, ukhamat jan jupanakar jark"añapataki. Jupax ucraniano jaqiruw anqäx punkun mä chiqar puriñapatak amparapamp uñacht"ayäna. Maisie kullakax uta jak"ankir punku jist"aratayna, Mirelax jan mantañ munirinakat qhispiyasiñatakiw yanapt"aspa sasaw suyt"äna, ukampis janiw Mirelax jupatakikiw ch"ama anatäwinakapax qawqhas uk yatkänti. ¿Kunatsa katuntirinakaparux atacantes ukanakamp nuwasiñ yanapt"aspa, panpachan facciones ukanakax jupar jan suma amtäwinïpkchi ukhaxa? Mirela kullakajj chiqak saytʼasïna, punku anqankir perqaruw chʼoqtʼasïna, bañon porcelanat lurat jachʼa tapapat kattʼasisaw saytʼasïna. Maisie kullakarojj punkut jutaskir uñjasajja, janiw kuns kamachkänti, jan ukasti jachaqtʼasïnwa. Vengasiñapajj jiskʼakïnwa, ukampis jichha tiempotakejj walikïskänwa. Taqi ch"amapampiw Mirelax tapap muytayäna ukat Maisie kullakaruw ajanupar ch"allt"äna, mä jawq"jasaw nayrapa ukat chhuxriñchjasiñap p"akjatäna. Uta uñjirin janchipax uka pä jaqi patxaruw jaquqantäna, ukampis Mirelax punku jist"antañ yant"äna ukhax wali jank"akiw ukat wali ch"amanïpxänwa.
  
  Maisie kullakajj pampankkäna ukhajja, Perdue sat chachar informenak apayañatak apnaqkäna uka aparato apsusaw mensajep maquinar qellqtʼäna. Ukatxa sujetadorar uchatayna ukat janiw kuyntkänti, kunapachatï uka pä bandidonakax katuntat jaqir apnaqapxatapa ukat jan sinttʼasipxatap istʼkäna ukhaxa. Maisie kullakajj janiw kuntï lurapkäna uk uñjkänti, ukampis Mirela kullakajj atacasirinakan arnaqasitanakapat sipansa, amuktʼat arnaqasitanakap istʼäna. Uta uñjirix sofá manqhar uñtañatakix purakaparuw liwxatäna, ukampis janiw nayraqatapan kuns uñjkänti. Taqinipuniw amuktʼapxäna, ukat alemán aru parlir mä kamachi istʼäna: "Radiot mistuñkamax invitadonak utar phallayapxam. Uka phallañ yänak planta" sasa.
  
  Maisie kullakajj wali chʼamanïjjänwa, ukampis janiw kuns lurañjamäkänti, ukampis kunjamatsa punkur jaltʼañwa yantʼäna.
  
  "Uñtapxam, akax wali jak"ankiwa" sasaw ucranianox säna. Mayni chachanakax detonadores ukanakar utt"ayasax ruso arun kuns arnaqasipxäna. Ucranianox Maisie uñkatasinx p"iqip ch"allxtayäna: "Jan llakisimti, munat kullaka. Janiw nanakasti nina taypin mä ajjsarkañ jiwañar jaytapkämati" sasa.
  
  Jupax bozal flasher qhipäxat jachaqt"asïna kunawsatix disparox jach"a jallux ist"askäna.
  
  
  42 t"aqa
  
  
  Atlántico qutan ch"uxña ch"uxña k"ajkir uñnaqapax pä buceadores ukanakaruw ch"amakt"ayäna, kunatix juk"at juk"at arrecifes ukanakamp phuqhantat picos ukar saraqapxäna, ukax uma manqhan anomalía geográfica Perdue jupax escáner ukan uñjatayna. Jupax kunjamtï lurañjamäki ukhamarjamaw jan kuna usun manqhar saräna ukat uka materialanak qillqtʼäna, ukat kunayman sedimentonakat mä qhawqhanak jiskʼa tubo de muestra ukar ucharakïna. Ukhamatwa Perdue chachajj kawkïris uka cheqan laqʼa yatjjatatäna ukat kawkïrinakas yaqha markankir materialanakajj mármol jan ukajj bronce satäkis uk yatjjaspäna. Sedimentos compuestos de minerales diferentes que encontrados en compuestos marítimos locales ukaxa amuyasispawa inasa yaqha markankiri, inasa jaqina lurata.
  
  Jaya lamar quta manqhankir chʼamakatjja, Perdue chachajj tiburones sat chʼiyar chʼiwinakap uñjatap amuyasïna. Ukax axsarayäna, ukampis janiw Sam-ar yatiyañjamäkänti, jupax mä qawqha metronak jayaruw qhipäxapar uñtat jikxatasïna. Perdue jupax mä arrecife qhipäxan imantasïna ukat suyt"äna, burbujanakapax ukankatap jaytxaspawa sasaw llakisïna. Qhiparusti, uka chiqar sum uñakipañ atina, ukat ch"amakax mä sapa buceador ukhamakiw qutan jakañ arrecifes ukan filmación luraskäna uk jikxatäna. Buceadoran janchipan contornopatjja, warmikïtapwa uñjäna, ukat mä jukʼa tiempojj inas Nina ukhamächispa sasaw amuyäna, ukampis janiw jupar jakʼachasisin loqhe jaqëñampïkänti.
  
  Perdue chachajj jukʼamp coloranak mayjtʼat materialanak jikjjatäna, ukanakajj inas wali wakiskirïchispa ukat kunjamtï lurañjamäki ukhamarjamaw apthapisïna. Sam sat chachajj jichhajj yaqha toqer saraskir uñjäna, Perdue chachan jikjjataskäna uk janiw amuyaskänti. Sam jupax buceo ukanakat fotonak apsuñapänwa, ukhamat medios de comunicación ukanakar chiqanchapxañapataki, kunapachatix yate ukar kutt"apkani ukhaxa, ukampis jank"akiw arrecife ch"amakar chhaqtawayxäna. Nayrïr muestras apthapiñ tukuyasax Perdue jupax Sam juparuw arktawayi, kuntix jupax luraski uk uñjañataki. Perdue chachajj chʼiyar qalanakan mä jachʼa chʼakhanakap muytaskäna ukhajja, Sam sat chacharuw yaqha ukham chʼojjña manqhankir mä pʼiyaru mantaskir jikjjatäna. Sam jupax umamp phuqhantat p"iyan pirqanakapata ukhamarak pampanakapat video apsuñatakiw manqhan uñstäna. Perdue chachajj jankʼakiw katjäna, niyaw oxígenojj tukusjjani sasaw amuyasïna.
  
  Sam sat chachan aletap chʼalljjtayäna, ukat niya jiwañkamaw uka jaqerojj ajjsarayäna. Perdue jilatajj altus utar kuttʼapjjañapatakiw amparapamp uñachtʼayäna, ukat Sam chacharuw materialanak phoqantat frasconak uñachtʼayäna. Sam jupax p"iqip ch"allxtayäna ukat jupanakax inti jalsun qhant"ir qhanaparuw sartapxäna, ukax jupanakan patat jank"ak jak"achasir uraqiruw mantawayxäna.
  
  
  * * * .
  
  
  Nivel químico ukanx janiw kunas jan uñt"at utjkiti sasin yatxatasaxa, uka tamax mä juk"a llakitaw jikxatasipxäna.
  
  "Uñjapxam, aka uraqix janiw Europa ukat África uksan inti jalant tuqinkir costa uksankikiti" sasaw Ninax jupanakar amtayäna. "Jiwasan alayax janiw kunas definitivo utjkiti, ukax janiw sañ munkiti, janiw mä qawqha kilómetros inti jalant tuqin jan ukax suroeste uksankiti, costa americana uksat sipansa. ¡Pʼeqenak patat sartapjjam!"
  
  "Akanx kunas utji ukx walpun yatxatawaytxa" sasaw Perdue-x jach"at arsüna, qarjataw p"iqip qhipäxar jaquntäna.
  
  Sam jilatajj akham sasaw säna: "Jichhakiw wasitat saraqaniñäni" sasa, ukat chuymachtʼataw amparapamp chʼalljjtayasïna. "Kunarus puripxta, ukampis janiw jichhakamax manqhar puripkti sasaw amuyta".
  
  Alexander jilatajj yaqha alcohol umtʼasajj pʼeqep chʼoqtʼasisaw akham säna: "Sam chachan arunakapampejj iyaw sastwa" sasa. "Escáner ukax mä juk"a alayaruw cráteres ukat muspharkañ estructuras ukanakax utjatap uñacht"ayi".
  
  "Jichhax mä sumergible utjaspa ukhaxa, ukax jasakiw puriñjama" sasaw Perdue chachax ñik"utap ch"allxtayas säna.
  
  Nina kullakajj akham sänwa: "Uka jaya cheqankir yatjjatiriw utjistu" sasa. "Jïsa, ukampis janiw kuns apthapiñjamäkiti, Nina. Ukajj nayratpach uñtʼktan uka terrenonakakwa uñachtʼayistaspa" sasa.
  
  Sam jilatajj akham sänwa: "Walikiwa, kuntï yaqha bucean jikjjatktan uk uñjañ yantʼaraksnawa, jankʼakiw qhepüru" sasa. Uma manqhankir cámarap amparapamp katxarusaw kunayman fotonak uñakipäna, ukhamat qhipat apkatañatakix kuna ángulos ukanakas askïspa uk ajlliñatakiwa.
  
  "Chiqpachansa" sasaw Perduex iyaw säna. "Janiräkipanwa mayamp yantʼañäni. Jichha kutix juk"amp inti jalant tuqir sarapxta. Sam, jumaw taqi kuna jikxatapkta uk qillqtʼasim" sasa.
  
  "Jïsa, ukat jichha kutix jumamp chikaw jutä" sasaw Ninax Perdue sat tawaqurux nayranakap chʼallxtayäna, kunattix traje uchasiñatakiw wakichtʼasïna.
  
  Payïr buceo lurasajj walja nayra yänaka apthapipjjäna. Amuyataxa, uka chiqan inti jalant tuqinx juk"amp umamp chhaqhat sarnaqäwiw utjäna, ukampirus quta manqhanx uma manqhan imt"at walja arquitectura ukanakaw utjaraki. Perdue kullakax llakitaw uñnaqäna, ukampis Ninax uka yänakax janiw nayra pachanïkänti, Atlantis ukan uñt"at pachaparuw uñt"ayasïna, ukat sapa kutiw Perdue-x Atlantis-an llavep amparapan utjatap amuyaskäna ukhax khuyapt"ayasisaw p"iqip ch"allxtayäna.
  
  Tukuyañatakix kawkhantï yatxatañ amtapkäna uka chiqanwa jila partex peinado lurapxäna, ukampis uka fábula sat continentet janiw kuna chʼamas jikxatapkänti. Inas chiqpachansa wali manqhankchïnxa, jan sum yatxattʼat barconakax utjkaspäna ukhaxa, janiw jikxatañjamäkänti, ukat Perdue chachax Escocia markar kuttʼasax janiw ukanak jikxatañax jan waltʼayaspänti.
  
  
  * * * .
  
  
  Funchal markan bar ukar kutt"asax Otto Schmidt jupax qhipa thakhinak saräwipanx mä juk"a qhanañcht"askäna. Jichhax M önkh Saridag ukan yatxatirinakax Longinus ukan yaqha chiqar sarxatapat amuyapxi. Jupanakax Otto-rux yatiyapxiwa, janiw Wewelsburg markanx utjxiti, ukampirus jupax wali ch"amanchatawa. Chiqansa, janiw jichhax kawkhans jikxatasi ukx uñjapkänti, ukax mä electromagnético ukan jark"antatäkaspas ukhamaw sañ munäna.
  
  Ukat Thurso markankir markapat suma yatiyäwinak katuqarakïna.
  
  Jupax Brigada Renegada ukaruw jawsatayna mä juk"a pachaw 5 p.m. pachar yatiyañataki.
  
  "Puentenaka, akax Schmidt ukawa" sasaw samañapanx säna, pub ukan mä mesaruw qunt"atäskäna, kawkhantix Purdue ukan yatepat jawsatäñap suyt"askäna. "Renata kullakaruw uñt"apxta. Strenkov familiatakix vigilia ukax cancelatäñapawa. Arichenkov jilatampi nayampejj kimsa urut kuttʼanjjapjjä" sasa.
  
  Jupax flamenco turistanakaruw anqan sayt"atäskir uñjäna, jupanakax mä uru qutan sarnaqañ tukuyasax challwa katur barcon amigonakapar muelle ukar puripxañapatak suyt"apxäna. Nayranakapajj jiskʼaptayasïna.
  
  "Jan Purdue markat llakisimti. Sam Cleave jupan sistemapan módulos de seguimiento ukax consejo ukaruw chiqak jupar puriyatayna. Jupanakax amuyapxiw jupax wali Renata ukaniwa ukhamat jupar uñjapxani. Wewelsburg markatpachaw jupar arknaqapxi, jichhax uñjtwa jupanakax aka Madeira markan jupanakar apthapiñatakiw jutapxi", sasaw Bridges-arux arsuwiyi.
  
  Jupax janiw kuns Solon"s Place ukanx arskänti, ukax jupan amtapawa mä kuti Renata ukar puriyata ukat Longinus ukar jikxatata. Ukampis Sam Cleave amigopax Brigada Renegado ukan qhip qhipa qalltiripawa, jupax mä p"iyan jist"antasïna, uka p"iyanx kawkhantix rollonakax kawkhantï sarapkän uka chiqan jikxatasïna. Brigada ukar chiqa chuymanïñ uñacht"ayasax periodistax Otto ukarux coordenadas ukanakaw khithatayna, kunatix jupax Solon ukan chiqapawa sasaw amuyatayna, ukanakx cámara ukan uskt"at dispositivo GPS ukampiw chiqaparu uñacht"ayatayna.
  
  Perdue, Nina ukat Sam sat jilatanakajj uñstapkäna ukhajja, intejj horizonte tuqiruw chhaqtañ qalltäna, ukampis uka suma, llampʼu uru qhanajj yaqha hora jan ukajj pä horanak qhepararakïnwa. Jupanakax qarjataw yate ukar makhatapxäna, maynit maynikamaw yanapt"asipxäna, equipo de buceo ukat yatxatäw q"ipinak apsuñataki.
  
  Perdue chachajj akham sasaw säna: "¿Kawkinsa Alejandrojj infiernojj jikjjatasi?"
  
  Ninax ñik"utap ch"uqt"asïna, cuerpop muytayasaw cubierta sum uñakipañataki: "¿Inas mä subnivel ukhamächi?"
  
  Sam jupax sala de máquinas ukar sarawayxäna, Perdue jupax cabina, proa ukat galera ukanakat uñakipäna.
  
  Perdue jilatajj akham sänwa: "Janiw kunasa" sasa. Jupajj wali musphataw uñnaqäna, Nina kullakajj ukhamaraki.
  
  Sam jilatajj motoran cuartopat mistuwayjjänwa.
  
  "Janiw kawkhans uñjkti" sasaw amparanakap caderapar uchasax samaqt"äna.
  
  Perdue jilatajj jachʼat lupʼïna: "Uka loco loqhe loqhejj walja vodka umasajj qotar jaqoqtaspachänti sasaw jisktʼasta" sasa.
  
  Perdue sat chachan comunicación sat aparatopajj mä pitiw istʼasïna. "Ay, pampachapxita, mä segundokiw" sasaw uka mensaje uñakiptʼäna. Ukajj Maisie McFadden sat kullakatänwa. sapxänwa
  
  "¡Anu katjirinaka! Juma pachpaw chʼiyjasi" sasa.
  
  Perdue chachan ajanupax liwxatasïna ukat ch"uxñaruw tukuwayxäna. Chuymapan ritmop sum sayt"ayañatakix mä juk"a pachaw munasïna ukat jupax mä quilla igual mantener amtäna. Jan kuna llakisiñampiw kunkap qʼomachasajj mayni pä jaqenakar kuttʼjjäna.
  
  "Kunjamäskpasa, janïr chʼamaktʼkipanwa Funchal markar kuttʼañasawa. Uka q"añu manqhanakatakix wakiskir yänakax utjkitu ukhax Madeira qutanakaruw kutt"añäni", sasaw yatiyawiyi.
  
  Nina kullakajj jachaqtʼasisaw akham säna: "Jïsa, kunatï jiwasan alayasan utjki ukanakat sum amuyta" sasa.
  
  Sam jupax yaqha tuqit yatïna, ukampis sapa mayniruw mä cerveza jist"aratayna ukat Madeira markar kutt"añkamax kunas suyt"ani uk suyt"äna. Intix janiw jichhür jayp"ux Portugal markarux jalantkänti.
  
  
  TUKUYA
  
  
  
  
 Ваша оценка:

Связаться с программистом сайта.

Новые книги авторов СИ, вышедшие из печати:
О.Болдырева "Крадуш. Чужие души" М.Николаев "Вторжение на Землю"

Как попасть в этoт список
Сайт - "Художники" .. || .. Доска об'явлений "Книги"